1. No category

LIITE 1. SUUNNITTELUALUEEN LÄHIYMPÄRISTÖ
HATTULANTIE
SUUNNITTELUALUE
KANUNGIN
RAKENNUSRYHMÄ
Lähde: Google Maps
LIITE 2
HATTULA
KANUNGIN ASEMAKAAVA
MELUMITTAUSRAPORTTI
MOOTTORITIEN LIIKENNE
10.8.2015
Niina Järvinen
FM, ins.(AMK)
1. Tehtävän kuvaus
Melumittaus tehtiin kesä-heinäkuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin alueen
asemakaavoitusta.
Tehtävänä oli laatia asemakaavatasoinen tarkennus osayleiskaavan meluselvityksiin
tonttialuekohtaisella melumittauksella. Melumittaukset rajattiin tilaajan toimesta toteutettaviksi
niille tavoitteellisille tonttialueille, jotka sijoittuvat suunnittelualueen koillisosaan lähimmäs
osayleiskaavan mukaista moottoritien liikennemelualueen rajausta.
2. Aikaisemmat selvitykset
2.1 Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaava
Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavassa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.12.2013
(§ 70), on kaavamerkinnöin osoitettu kolme erilaista melualuemerkintää tälle suunnittelualueelle.
Ote osayleiskaavakartasta on kuvassa 1.
Kuva1. Ote Hattulan keskeisten alueden osayleiskaavasta. Suunittelualue rajattu keltaisella.
2/9
Liikenteen aiheuttaman melun osalta suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu valtatien melualue
(me-2), joka kulkee suunnittelualueen koillis- ja itäpuolella valtatien varressa. Merkinnällä
osoitetaan ne alueet, joiden valtatien 3 liikenteen melutaso ylittää Liikenneviraston vuoden 2012
meluselvityksen mukaisilla vuoden 2011 liikennemäärillä vnp (993/1999) annetun melutason
ohjearvon 55dB. Lisäksi alueen itä ja pohjoispuolella kulkee meluntorjuntatarpeen alue, joka
kulkee valtatien varressa ja jatkuu Hattulantien molemmin puolin päättyen Kettulantien risteyksen
eteläpuolelle. Tällä alueella melutaso ylittää vnp:n mukaiset päivä- ja yömelutasojen ohjearvot
55dB ja 45/50dB. Melualueella sijaitsevan uuden asuinalueen ottaminen yleiskaavan mukaiseen
käyttöön on tarkoitettu perustuvaksi asemakaavaan, jonka toteuttamisen edellytyksenä on
tarkemman meluselvityksen laatiminen.
Kaavamerkinnät on kokonaisuudessaan koottu liitteeseen 1.
2.2 Hattulan oyk kohteiden meluselvitykset 27.10.2010, Rambol Oy
Moottoritien liikennemelun osalta meluselvityksessä on todettu, että yli 55 dB melualueen
leveyteen vaikuttavat maaston muodot. Nykytilanteessa moottoritien päiväajan yli 55 dB melualue
vaihtelee 100 - 200 m levyisenä. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on yli 55dB:n melualuetta,
mutta muu osa suunnittelualueesta on alle 50dB:n aluetta.
Ennustetilanteessa vuodelle 2030 moottoritien päiväajan yli 55 dB melualue vaihtelee 100 - 230 m
levyisenä moottoritien länsipuolella. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on yli 55dB:n melualuetta,
mutta muu osa suunnittelualueesta on alle 50dB:n aluetta. Hattulantien osalta päiväajan yli 55 dB
melualue rajoittuu Hattulantien läheisyyteen.
Yöajan osalta selvityksessä on todettu, että yöaikaan moottoritien 45 dB melualue vaihtelee
maaston muotojen mukaan ollen nykytilanteessa 140 – 360 m leveä ja ennustetilanteessa noin 140 –
440 m leveä. Selvityksen perusteella suunnittelualueen yöajan melutasot eivät näyttäisi ylittyvän
nykyisessä
eikä
ennustetilanteessa
vuonna
2030.
3. Ohjearvot
Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista:
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä
läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa
ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB
eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.
Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla
virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45
dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin
soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla
luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.
3/9
4. Mittauspisteet
Mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Mittauspisteiden 1 ja 3 puoliväliin oli tarkoitus
sijoittaa mittauspiste 2, mutta siitä jouduttiin luopumaan vaikeakulkuisen maaston ja haastavien
sääolosuhteiden takia.
Kuva 2. Mittauspisteet ylhäältä alaspäin mittauspiste1 (MP1), mittauspiste 3 (MP3) ja mittauspiste 4 (MP4).
5. Mittalaitteet ja toteutus
Mittalaitteena on käytettiin standardin SFS2877/IEC651 mukaista 1. tarkkuusluokan integroivaa
äänitasomittaria CESVA SC30 , mikrofonin jatkokaapelia ja kalibrointilaitteena standardin
IEC942:1988 mukaista 1 tarkkuusluokan kalibraattoria QC-10 calibrator (114dB). Mittauksissa on
noudatettu avoimen tilan periaatetta ja ympäristöministeriön ohjeita ympäristömelun- ja
liikennemelun mittaamisesta. Melumittaukset teki FM, ins.(AMK) Niina Järvinen.
4/9
6. Mittaustulokset
6.1 Mitatut tulokset
Tauluko1 yhteenveto melumittaustuloksista mittauspisteellä 1.
Mittaustulos
Liikenne
Ajanjaksoa
Poikkeamat
vastaava
sääoloissa
keskiäänitaso
Laeq, F
Kevyt
liikenne
Raskas
liikenne
Mp1
pvm
klo
nro
kesto
15.07.15 yö
00.0100.31
0.029
30 min 44,2 dB
98
21
39 dB
25.07.15
11.1511.25
0.033
10min
46,6 dB
372
6
43 dB
28.07.15
15.2315.33
0.049
10 min 46,6 dB
304
35
42 dB
Tuulen suunta
etelästä
Mitaustuloksia on vähemmän kuin muissa pisteissä, koska osa mittauksista epäonnistui
lähiympäristön aiheuttaman melun vuoksi (mm. rakentaminen, autojen ja mopojen käyttäminen).
Tauluko2 yhteenveto melumittaustuloksista mittauspisteellä 3.
Mittaustulos
Liikenne
Poikkeamat
Ajanjaksoa
sääoloissa
vastaava
keskiäänitaso
mp3
pvm
klo
nro
kesto
Laeq, F
Kevyt
liikenne
Raskas
liikenne
15.07.15
20.10.20.25
0.021
20min
49,8 dB
308
23
49 dB
Tuulen suunta
lounaasta
20.07.15
21.30-22 0.018
30min
45,5 dB
287
36
46 dB
Tuulen suunta
etelästä
20.07.15
yö
22.1422.44
0.020
30 min
46,5 dB
239
32
38 dB
Tuulen suunta
lounaasta
25.07.15
10.0810.18
0.031
10 min
46,3 dB
313
9
43 dB
Tuulen suunta
etelästä
25.07.15
yö
23.5200.12
0.035
20 min
45,0 dB
128
1
40 dB
28.07.15
13.5614.11
0.047
15 min
46,6 dB
407
32
43 dB
5/9
Tauluko3 yhteenveto melumittaustuloksista mittauspisteellä 4.
Mittaustulos
Liikenne
Ajanjaksoa
Poikkeamat
vastaava
sääoloissa
keskiäänitaso
Laeq, F
Kevyt
liikenne
Raskas
liikenne
mp4
pvm
klo
nro
kesto
15.07.15
19.2319.38
0.017
15 min 50,7dB
292
23
49 dB
Tuulen suunta
lounaasta
20.07.15
20.5621.16
0.017
20 min 48,0 dB
291
27
47 dB
Tuullen suunta
etelästä
20.07.15
yö
00.0200.32
0.022
30 min 47,4 dB
98
26
42 dB
Tuulen suunta
lounaasta
25.07.15
9.339.43
0.030
10min
48,3 dB
263
6
46 dB
Tuulen suunta
etelästä
25.07.15
yö
22.5423.14
0.036
20 min 47,1 dB
149
2
41 dB
28.07.15
14.3214.47
0.048
15 min 48,5 dB
389
32
45 dB
Tuulen suunta
lounaasta
6.2 Laskennoissa käytetty liikennemäärä
Ajanjaksoa vastaavan keskiäänitason laskennassa käytetyt tiedot: valtatien 3 keskimääräinen
vuorokausiliikennemäärä on 20 589 ajon./vrk (kvl 2014, kuva3), raskaan liikenteen osuus on 8% ja
nopeus valtatiellä on 120km/h.
Kuva 3.Liikennemäärät (KVL) 2014 Hattulantiellä ja Valtatiellä 3 (Lähde: Liikennevirasto, 2015)
6/9
6.3 Keskiäänitasot päiväaikana
Lyhytkestoisen (10-30 min) melumittauksen tulokset muutettiin liikennelaskennan tulosten
perusteella vastaamaan koko päiväajan klo7-22 keskiäänitasoa ympäristöministeriön ohjeen
(15/1996) mukaisesti.
Mittauspisteessä1 päiväaikaa klo7-22 vastaava keskiäänitaso oli 43 dB. Mittauspisteessä3
vastaavan ajanjakson keskiäänitaso oli 45dB. Mittauspisteessä päiväajan keskiäänitaso oli 47dB.
6.4 Keskiäänitaso yöaikana
Lyhytkestoisen (10-30 min) melumittauksen tulokset muutettiin liikennelaskennan tulosten
perusteella vastaamaan koko yöajan klo22-7 keskiäänitasoa ympäristöministeriön ohjeen (15/1996)
mukaisesti.
Mittauspisteessä1 yöaikaa klo22-7 vastaava keskiäänitaso oli 39dB. Mittauspisteessä3 vastaavan
ajanjakson keskiäänitaso oli 39dB. Mittauspisteessä 4 yöajan keskiäänitaso oli 42dB.
6.5 Tulosten luotettavuus
Keskiäänitason mittaukset tehtiin 1. tarkkuusluokan äänitasomittarilla ja käytettiin 30 metrin
kaapelia mittarin ja mikrofonin välillä. Mittauslaitteisto (mikrofoni, kaapeli ja mittari) kalibroitiin 1.
tarkkuusluokan kalibraattorila, kalibrointitulos (113,8-114,0 dB). Mittaukset tehtiin
ympäristöministeriön ohjeen(1/1995) mukaisesti asetetuissa sääolosuhteissa avoimessa paikassa.
Samanaikaisesti toteutettiin liikennelaskenta. Mittaus keskeytettiin mm. lentokoneiden ylilennon
ajaksi ja meluisimpien tavarajunien ohimenon ajaksi. Kaikkia junien ohimenoja ei pystytty
erottamaan tieliikenteestä pääradan raideliikenteen suuresta määrästä johtuen, joten raideliikenne
vaikuttaa mittaustuloksiin.
Mittaukset toistettiin neljänä eri päivänä päiväohjearvojen osalta ja kahtena yönä yöohjearvojen
osalta mittauspisteissä 3 ja 4. Mittauspisteessä 1 päiväarvo saatiin luotettavasti kahdelta
mittauskerralta ja yöarvo yhdeltä mittauskerralta. Sääolosuhteiden ja aikataulun takia mittauksia ei
voitu toisataa enää enempää. Etäisyys moottoritien keskilinjasta mittauspisteisiin oli noin 250m
(MP3 ja MP4) ja noin 320m (MP1). Näin ollen tulosten kokonaisepävarmuudeksi arvioidaan on
4dB mittauspisteessä1 ja 2dB mittauspisteissä 3 ja4.
6.5 Vertaaminen ohjearvoihin
Jos mittaustulos on pienempi kuin ohjearvo, josta on vähennetty epävarmuus, voidaan ohjearvo
katsoa alitetuksi. Päiväohjearvo (LAeq) 55dB – epävarmuus 4dB = 51dB ja 55dB – 2dB = 53dB.
Kaikki päiväaikaa vastaavat keskiäänitason arvot alittivat arvot. Näin ollen päiväohjearvo alittuu
kaikilla mittauspisteillä.
Yöajalle on uusille asuinalueille asetettu keskiäänitason (Laeq) ohjearvo 45dB. Edellä kuvatulla
tavalla laskettuna 45dB-4 dB=41dB ja 45dB-2dB=43dB. Myös yöohjearvo alittuu kaikilla
mittauspisteillä.
7/9
7. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
Valtioneuvoston asettamat melutason päivä ja yöohjearvot eivät ylity mittausten perusteella
lähimpänä valtatien melualueen rajausta olevilla tonteilla suunnittelualueen koillisosassa.
Tulevaisuudessa liikenteen aiheuttama melutaso tulee todennäköisesti nousemaan alueella
liikennemäärien ja junapituuksien kasvaessa. Siksi melu on tärkeää ottaa huomioon pihoja
suunniteltaessa. Piha- ja leikkialueet on suositeltavaa suunnitella tonttien eteläosiin ja rakennusten
massoittelulla pyrkiä suojaamaan piha-alueita idän ja pohjoisen suunnasta aiheutuvalta tie- ja
raideliikenteen melulta. Asiaa on havainnollistettu kuvassa4.
Kuva 4.Piha-alueen suojaamista rakennusten sijoittelulla (Lähde: LIME työryhmän mietintö, 2001).
Meluntorjunnan ja energiansäästön tavoitteet toteutuvat usein samoilla keinoilla. Asuinhuoneiston
sisälle kantautuva tie- ja raidemelu tulee nimittäin pääasiassa ikkunoiden ja ventiilien kautta.
Hyvän ääneneristyksen omaavat ulkovaipan rakenteet, parvekelasitusten käyttö ja makuuhuoneiden
sijoittaminen talon hiljaisemmalle puolelle auttavat saavuttamaan viihtyisät ja terveelliset
asuinolosuhteet sellaisillakin alueilla, joilla ympäristön melutaso vähentää pihojen ja muiden
ulkoalueiden viihtyisyyttä. (Lähteet: LIME-työrymhän mietintö, 2001, Valtioneuvoston
periaatepäätös
meluntorjunnasta,
ympäristöministeriö
7/2007).
Näillä melumittauksilla selvitettiin melutasoa alueen koillisosassa lähimpänä moottoritien
liikennemelualueen rajausta sijaitsevilla tonttialueilla. Alueen kaakkoisosan melutasojen
selvittäminen olisi suositeltavaa. Rambol Oy:n 27.10.2010 tekemän meluselvityksen perusteella
alueen melutasot ovat lähellä ohjearvoa jo nykytilanteessa ja yleiskaavassa osoitettu
meluntorjuntatarvealue kulkee keskellä suunnittelualueen itäpuolista asuinaluetta.
8/9
LIITTEET:
Liite 1. Melua koskevat Hattulan Keskeistenalueiden osayleiskaavan kaavamääräykset
Liite 1. Melua koskevat Hattulan Keskeistenalueiden osayleiskaavan kaavamääräykset
9/9
LIITE 3
HATTULA
KANUNGIN ASEMAKAAVA
MELUMITTAUSRAPORTTI
AMPUMARATA
10.8.2015
Niina Järvinen
FM, ins. (AMK)
1. Mittauksen tarkoitus ja työn rajaus
Meluselvitys tehtiin Hattulan kunnalle osana Kanungin alueen asemakaavoitusta.
Työn tavoitteena oli tehdä asemakaavatasoinen tarkennus osayleiskaavan meluselvityksiin
tonttialuekohtaisella melumittauksella. Melumittaukset rajattin tilaajan toimesta niille
tavoitteellisilla tonttialueilla, joissa Akukon Oy:n laatimaan Parolannummen
tarkistusmittausraporttin 5.12.2013 liitteissä C1 ja D3 on osoitettu riski ampumaratamelun rajaarvot ylittävälle esiintymiselle silloin kun pistooliammuntarataa käytetään.
2. Aikaisemmat selvitykset
2.1 Hattulan oyk kohteiden meluselvitykset 27.10.2010, Rambol Oy
Keskeisten alueiden osayleiskaavaan liittyvässä meluselvityksessä (Rambol Oy, 2010) ei ole
laskennallisesti määritetty Panssariprikaatin ampumaradan melualueita vaan ampumatoiminnan
melualueina on käytetty Panssariprikaatin Parolannummen ampumaradan ympäristömeluselvityksen mukaisia melualueita (MAAVE 2009, Ymp.ins. Asko Parri). Kuvassa 1 on
osayleiskaava kohteiden meluselvitysraportissa osoitetut Parolannummen ampumamelun
melualueet (Rambol Oy, 2010). Meluselvityksessä todetaan, että Alppilanmäki- Korpiniitty alueella
kaavan AP- ja AK-alueet ovat suurelta osin ampumamelun asumiseen käytettävien alueiden 65 dB
(LAImax) ohjearvon sisällä, osittain alueet ovat yli 70 dB(LAImax) melualueella. Aluetta
jatkosuunniteltaessa on riittävästi huomioitava ampumamelun luonne ja tarvittava melusuojaus.
Kuva1. Ote meluselvityksen ampumaradan melualueista (Ramboll 6.8.2010).
2.2 Parolannummen ampumaradan melualueet 2011
Kuvassa 2 on Parolannummen ampumaratamelualueet 2011 (Asko Parri MAAVE). Kuvassa
suunnittelualue sijaitsee 60dB (LAImax) melualueella ja 65db(LAImax) melualue kulkee
suunnittelualueen eteläosassa. Tämän mukaisesti keskeisten alueiden osayleiskaavaan on tehty
ampumamelualuerajaukset.
Kuva2. Ote kartasta Parolannummen ampumaradan melualueet 2011
2.3 Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaava
Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavassa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.12.2013
(§ 70), on kaavamerkinnöin osoitettu kolme erilaista melualuemerkintää tälle suunnittelualueelle.
Ote osayleiskaavakartasta on kuvassa 3.
Kuva3. Ote Hattulan Keskeistenalueden osayleiskaavasta
Ampumaratamelun osalta suunnittelualue sijoittuu pääosin osayleiskaavan 60dB (LAImax)
ampumamelualueelle, mutta ampumamelualue 65dB (LAImax) kulkee suunnittelualueen
lounaisosassa suunnittelualueen rajan pinnassa jatkuen suunnittelualueen eteläosassa
suunnittelualueella. Kaavamääräyksen mukaan puolustusvoimien lausunto on pyydettävä uusia
asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittelevistä hankkeista alueilta, joiden
ampumamelutaso on välillä 60dB (LAImax) ja 65 dB (LAImax). Ampumamelun 65dB (LAImax)
ylittävällä alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, mutta olemassa olevien
rakennusten laajentaminen ja peruskorjaaminen on mahdollista, kun sillä ei lisätä asuntojen määrää.
2.4 Parolannummen ampumarata, meluntorjunnan tarkistusmittaukset, Akukon, 5.12.2013
Hattulan keskeisten alueiden osaleiskaavan selvitysten ja osayleiskaavan kaavamääräysten
määrittämisen jälkeen, Parolannummen kivääri- ja pistooliradoilla toteutettiin mittavia
meluntorjuntatoimia syksyllä 2012. Vastaavia toimenpiteitä ei ole tehty aikaisemmin Suomessa.
Selvityksessä tutkittiin torjuntatoimien vaikutusta mittausten ja mallilaskennan avulla. Selvityksen
mukaan päivitetyt laskentatulokset, jotka sisältävät meluntorjuntatoimien vaikutuksen , alittavat
asuinalueiden tavoitearvon 65dB kaikilla lähimmillä asuintaloilla. Kaukopisteiden mittaustuloksissa
todettiin olleen erittäin suurta hajontaa lyhyistä etäisyyksistä, korkeista maastonmuodoista ja
valleista sekä sääolosuhteista johtuen. Kuvissa C1 ja D3 on esitetty pistooliradan aiheuttamaa melua
alueen ympäristössä torjuntatoimien toteuttamisen jälkeen (kuvat 4 ja 5).
Kuva4. Ote meluselvitysraportin liitekartalta C1, Akukon 5.12.2013
Kuva5. Ote meluselvitysraportin liitekartalta D3, Akukon 5.12.2013
2.5 Parolannummen ampumaradan melualueet 2014
Parolannummen ampumarata, meluntorjunnan tarkistusmittaukset (Akukon, 5.12.2013) perusteella
laadittiin ampumaradan melualueet 2014 (Asko Parri, MAAVE, 2014). Melualueet 2014 on
osoitettu kuvassa 6. Sen perusteella suunnittelualue ei enää sijaitse ampumamelualueella.
Kuva6. Parolannummen ampumaradan melualueet 2014 (Asko Parri, MAAVE, 2014).
3. Melutason ohjearvot
Valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen
ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää
A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä seuraavia arvoja:
Taulukko1. Melutason ohjearvot
melutaso (dB)
Asumiseen käytettävät alueet
65
Oppilaitoksia palvelevat alueet
65
Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä
60
Hoitolaitoksia palvelevat alueet
60
Loma-asumiseen käytettävät alueet
60
Luonnonsuojelualueet
60
Muualla kuin edellä 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla on soveltuvin osin ohjearvona alueen luonnetta vastaavan
alueen ohjearvo.
Päätöstä sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen
lupamenettelyssä. Ampumaradalla tarkoitetaan aluetta, jolla on yksi tai useampi ampumaratapaikka
eri aseita ja ampumalajeja varten. Ampumaratana pidetään myös ampuma-aluetta, jolla on pysyvään
käyttöön varattuja ampumapaikkoja. Ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai
suunniteltu käyttö ja merkitys.
4. Mittauspisteet
Mittauspisteet valittiin avoimen paikan mittaustapaa noudattaen Akukon 5.12.2013 laatiman
meluselvitysraportin liitekarttojen C1 ja D3 perusteella niille tavoitteellisille tonttialueille, joissa on
suurin todennäköisyys, että melun ohjearvot ylittyvät pistooliradan ammuntojen aikana.
Mittauspisteet MP1-MP3 on esitetty kuvissa 7 ja 8. Mittaukset tehtiin heinäkuussa pistooliradalla
tapahtuvien ammuntojen aikana.
Mittauspiste 1, sähkölinjalla
Mittauspiste 2, Korpiniityntien
kaarteen kohdalla
Mittauspiste 3, polulla
Kuva7. Valokuvasarja mittauspisteistä
Kuva8. Melumittauspisteet alustavaan kaavaluonnoksen merkittynä: Mittauspiste 1. sijaitsee sähkölinjalla 50m
Korpiniityntieltä pohjoiseen, mittauspiste 2 sijaitsee Korpiniityntien kaarteen kohdalla (n. 70m sähkölinjalta) ja n.
15m tieltä pohjoiseen ja mittauspiste 3 sijaitsee polulla n. 15 m Korpiniityntiestä pohjoiseen
5. Mittalaitteet
Mittalaitteena käytettiin standardin SFS2877/IEC651 mukaista 1. tarkkuusluokan integroivaa
äänitasomittaria CESVA SC30 , mikrofonin jatkokaapelia ja kalibrointilaitteena standardin
IEC942:1988 mukaista 1 tarkkuusluokan kalibraattoria QC-10 calibrator (114dB).
6. Mittausten toteutus
Mittaukset toteutettiin ympäristömelun (1/1995) ja ampumaratamelun mittaamisesta annettua
ohjetta (61/1999) noudattaen avoimen paikan mittauksina. Melumittaukset teki FM, ins.(AMK)
Niina Järvinen. Mittauksia toistettiin useana eri ajankohtana eri sääolosuhteissa kolmesta
mittauspisteestä tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Säätiedot (tuulen suunta ja nopeus,
lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus) selvitettiin etukäteen Forecan sääennusteiden perusteella ja
määritettiin reaaliajassa mittauslinjalta siirrettävältä sääasemalla. Etäisyys ammuntapaikalta
mittauspisteisiin on 940-1000m.
Mittaukset suoritettiin 14.7, 20.7, 27.7 ja 28.7 ja kustakin mittauspisteestä mitattiin melua useiden
ammuntasarjojen aikana. Taulukkoihin 1-3 on koottu tarkemmin mittauksen tulokset ja
sääolosuhteet mittaushetkellä. Pistooliradalla ammuttiin itävaltalaisvalmisteisella Glock17 aseella
(9mm patruuna).
Koska taustamelu (LAFmax) oli mitattavaan meluun nähden huomattavan korkea, mitattiin LAI
max arvon ohella LAI arvoja. LAI arvoja tarkkailtiin ammuntojen aikana ja keskeytettiin mittaus
pahimpien liikennemeluhuippujen ajaksi (mm. junat, helikopteri, autojen ohiajot). Myöhemmin
tallennettua LAI aineistoa analysoitiin ja määritettiin sen perusteella LAImax arvot.
7. Mittaustulokset
Mittaustulosten perusteella tarkastelualikana vallinnut ampumaradan aiheuttama A-äänitaso Iaikapainotuksella (LAI) vaihtelee mittauspisteissä 49-52dB:n välillä, vaikka taustamelu (LAFmax)
ja korkein mittausaikana vallinnuut I-aikapainotettu melutaso (LAImax) nousevat taustamelun (tieja raideliikenne) vaikutuksesta jopa yli 55dB. Ammuntojen aiheuttamat LAI arvojen meluhuiput
erottuvat selkeästi kuvissa 9-14.
Taulukko2. Tuloksia mittauspisteestä 1, joka sijaitsee sähkölinjalla.
PVM
kuvaaja
klo
Mittaus
(erillinen
numerointi
14.7)
LAImax
LAFmax
Sää
14.07.15
kuva 9
Klo17.05
00.01
56,1dB
50,9dB
23.3°C, suhteellinen kosteus 37%,
pilvistä, lounaistuuli 1,0m/s
Klo19.39
00.43
47dB
46,1dB
17.2°C, suhteellinen kosteus 68%,
pilvistä, etelätuuli 0,0m/s
Klo19.06
00.55
53,5dB
52,4dB
18.6°C, suhteellinen kosteus 58%,
pilvistä, itätuuli 0,3 m/s
27.07.15
28.07.15
Kuva 10
14.7.2015
Kuva 9. MP1 mittaustulos 14.7.2015. Ampumisen aiheuttamat alle 50dB:n jäävät melupiikit (LAI) näkyvät selkeästi
vaikka taustamelutaso (LAFmax) ylittää ammuntamelutason. Heti mittauksen alussa taustamellun aiheuttama
meluhuippu (poistettu kuvasta) nosti taustamelun tasolle 50,8 dB (LAFmax) ja ammuntameun maksimiarvoa kuvaavan
(LAImax) arvon tasolle 55,5dB. Viimeisin melupiikki oli liikenteen aiheuttama ja nosti maksimiarvon tasolle 56,1dB.
Kuva 10. MP1 mittaustulos 28.7.2015. Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa. Kolme
voimakkainta laukausta nostavat LAFmax ja LAImax tasoja. Viimeiset laukaukset jäävät näiden alapuolelle.
Taulukko3. Tulokset mittauspisteessä 2, joka sijaitsee Korpiniityntieltä kaarteesta noin 15m pohjoiseen.
klo
Mittaus
LAImax
LAFmax Sää
PVM
kuvaaja
20.07.15
Klo17.33
00.03
53,2dB
52,3dB
21.7°C, suhteellinen
kosteus 50%,
aurinkoista, pohjois-/
luoteistuuli 0,3m7s
27.07.15
Klo18.15
00.36
46,9dB
45,8dB
27.07.15
Klo18.32
00.38
49,6dB
46,4dB
23.3°C, suhteellinen
kosteus 37%, pilvistä,
lounaistuuli 1,0m/s
28.07.15
klo17.52
00.51
54,2dB
53,1dB
28.07.15
Klo17.59
00.53
53,1dB
51,8dB
Klo18.23
00.54
53,1dB
52dB
28.07.15
Kuva 11
Kuva 12
19.8°C, suhteellinen
kosteus 54 %,
pilvistä, luoteistuuli
0,3 m/s
Kuva 11. MP2 mittaustulos 20.7.2015. Alkuosassa mittausjaksoa kaksi meluhuippua nostivat LAFmax ja LAImax
arvot huippuun. Niitä seuranneet ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa alle 52 dB:n
suuruisina.
Kuva 12. MP2 mittaustulos 28.7.2015. Alkuosassa mittausjaksoa taustamelu (liikenne) nosti LAFmax ja LAImax
arvot 52dB ja 53dB:n tasolle. Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa +-50dB:n suuruisina.
Taulukko4. Tulokset mittauspisteeltä 3, joka sijaitsee polulla.
PVM
Kuvaaja
klo
Mittaus
LAImax
LAFmax
Sää
14.07.15
Klo19.50
00.10
53.8 dB
52,7dB
19.7°C, suhteellinen
kosteus 53%, pilvistä,
lounaistuuli 0,0m/s
20.07.15
Klo18.06
00.08
53,1dB
51,7dB
20.07.15
Klo 18.16
00.10
52,8 dB
51.9dB
20.9°C, suhteellinen
kosteus 53%, pilvistä,
länsituuli 1,0m/s
Klo18.36
00.12
53.3 dB
52,5dB
Klo19.07
00.42
54,9dB
54,6dB
20.07.15
27.07.15
Kuva 13
Kuva 14
17°C, suhteellinen
kosteus 64%, pilvistä,
lounaistuuli 0,3 m/s
Kuva 13. MP3 mittaustulos 20.7.2015. Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa +-50dB:n
suuruisina ja LAFmax ja LAImax arvojen nousu näkyy selvästi.
Kuva 14. MP3 mittaustulos 20.7.2015. Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa 49-52 dB:n
suuruisina ja LAFmax ja LAImax arvot kasvavat niiden mukaisesti .
7.1 Tulosten luotettavuus
Melumittaukset tehtiin 1. tarkkuusluokan äänitasomittarilla ja käytettiin 30 metrin kaapelia mittarin
ja mikrofonin välillä. Mittauslaitteisto (mikrofoni, kaapeli ja mittari) kalibroitiin 1. tarkkuusluokan
kalibraattorila, kalibrointitulos (113,8-114,0 dB). Mittaukset tehtiin ympäristöministeriön
ohjeen(61/1999) mukaisesti avoimen paikan mittausten periaatetta noudattaen.
Tie- ja raideliikenteen aiheuttama taustamelu (LAFmax) nousee alueella mitattavaa melua
korkeammaksi ja nostaa toisinaan mittausajan LAImax arvot liian korkeiksi. Tästä syystä
tarkastelualikana vallinnut suurin A-äänitaso määritettymä I aikapainotuksella selvitettiin
seuraamalla myös LAI arvoja mitausten aikana ja analysoimalla niistä kerättyjä mittaustuloksia.
Tulokset näkyvät hyvin kuvista 9-14. Mittaus keskeytettiin mm. autojen ohiajojen, helikopterin
ylilennon ja liikenteen meluhuippujen (mm. tavarajunien) ohimenon ajaksi.
Mittaus toistettiin 4 päivänä eri sääolosuhteissa mittaustuloksen varmistamiseksi ja otettiin
mahdollisimman paljon ammuntasarjoja kustakin mittauspisteestä. Etäisyys ammuntapisteeseen oli
mittauspisteistä 940-1000m. Näin ollen kokonaisepävarmuudeksi arvioidaan 4dB. Melutasojen
vertaamisessa ohjearvoihin käytetään kuitenkin ympäristöministeriön ohjeen (1/1995) mukaista
>500m mittausetäisyydestä johtuvaa mittausepävarmuutta 10dB.
7.2 Vertaaminen ohjearvoihin
Mittaustulosten perusteella tarkastelualikana vallinnut ampumaradan aiheuttama A-äänitaso Iaikapainotuksella (LAI) vaihtelee mittauspisteissä 49-52dB:n välillä. Jos mittaustulos on pienempi
kuin ohjearvo, josta on vähennetty epävarmuus, voidaan ohjearvo katsoa alitetuksi. Ohjearvo
(LAImax 65dB) – epävarmuus 10dB = 55dB. Kaikki mitatut arvot alittivat arvon 55dB (LAImax).
Näin ollen ohjearvo alittuu kaikilla mittauspisteillä pistooliradalla ammuttaessa.
8. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
Valtioneuvoston asettama ampumaratamelun ohjearvo 65dB (LAImax) ei ylity mittauspisteissä
pistooliradan ammuntojen aikana. Mitatut melutasot ovat Akukon Oy:n laatiman Parolannummen
tarkistusmittausraportin(2013) mukaisesti välillä 50-55dB (LAImax) lähimmillä tonttialueilla.
Alueen maankäytön suunnittelun lähtökohtana voidaan käyttää uutta Parolannummen melualueiden
rajausta 2014 (Asko Parri, MAAVE, 2014). Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavan
ammuntamelualueen rajaukset perustuvat vanhaan melualueiden rajauksen (Asko Parri, MAAVE,
2010). Uuden melualuerajauksen mukaan Parolannummen ampumaratamelualueet 60dB(LAImax),
65dB(LAImax) ja 70dB (LAImax) eivät ulotu suunnittelualueelle saakka. Muutos melualuiden
rajauksissa johtuu Parolannummella 2012 toteutetuista mittavista meluntorjuntatoimista ja perustuu
Akukon Oy:n laatimaan Parolannummen tarkistusmittausraporttiin 5.12.2013.
LIITE 4
HATTULA
KANUNGIN ASEMAKAAVA
LIIKENTEELLINEN SELVITYS
10.8.2015
Niina Järvinen
FM, ins.(AMK)
1. Tehtävän kuvaus
Liikenteellinen selvitys tehtiin heinä-elokuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin alueen
asemakaavoitusta. Liikennelaskenta toteutettiin elokuussa, koska heinäkuun liikenne on tavallisesti
vähäisempää kuin muina kuukausina.
2. Alueen yleiskuvaus
2.1 Liittymät ja liittymisnäkymät
Suunnittelualueelta liitytään Hattulantielle Kettulantien ja Korpiniityntien liittymien kautta. Alueen
kohdalla Hattulantiellä on taajaman nopeusrajoitus 50km/h. Korpiniityntien liittymä Hattulantielle
on tarkoitus siirtää kuvassa 1 esitetyllä tavalla Aurinkoharjun liittymän kohdalle. Korpiniityntien ja
Kettulantien liittymien etäisyys on nyt noin 300m ja liittymän siirron jälkeen etäisyys on noin
200m. Uuteen liittymään tulee yli 100metriä esteetöntä liittymisnäkymää molempiin suuntiin (kuvat
2 ja 3).
Kuva 1. Liittymän siirtäminen
2/11
Kuva 2. Korpinittyntien uuden liittymäkohdan liittymisnäkymää pohjoiseen kohti Kettulantien liittymää.
Kuva3.Korpinittyntien uuden liittymäkohdan liittymisnäkymää etelään kohti nykyistä Korpiniityntien liittymää.
Alueelta lähtee asvaltoitu, erillinen kevyenliikenteenväylä lähiliikenteen linja-autopysäkeille,
pikavuoropysäkeille, rautatieasemalle, Parolan taajamaan ja lähikouluille. Etelän suuntaan
3/11
kevyenliikenteenyhteys jatkuu Tiiröön saakka. Suunnittelualuetta lähimmät lähiliikenteen linjaautopysäkit sijaitsevat Kettulantien läheisyydessä. Kettulantieltä pohjoiseen lähtee kevyenliikenteen
yhteys pysäkille (kuva4). Näkemäalueen osalta tässä puusto peittää jonkin verran näkymää
Hattulantielle.
Kuva4. Kettulantien liittymisnäkymää pohjoiseen Parolan taajaman suuntaan ja kevyenliikenteen yhteys bussipysäkille.
Kettulantien liittymisnäkymää etelän suuntaan on osoitettu kuvassa 5. Samassa kuvassa nähdään
Hattulantien ylittävä suojatie. Kettulantien ja Korpiniityntien liittymien kohdalla on myös suojatiet.
Kuva5. Kettulantien liittymisnäkymää etelään Korpiniityntien suuntaan ja kevyenliikenteen yhteys Hattulantien yli.
4/11
2.2 Asemakaavan näkemäalue
Uuden ajoneuvoliittymän sijainti on osoitettu asemakaavaluonnoksessa (kuva6). Kuvassa on
osoitettu näkemäalueen mitat ja liittymisnäkymien arvioidut pituudet.
Kuva6. Ote asemakaavaluonnoksesta, johon merkitty näkemäalueen ja arvioidut liittymisnäkymän pituudet.
5/11
2.3 Liikennemäärät
Osayleiskaavan liikenteellisessä selvityksessä (Rambol Oy 20.12.2012, 25.10.2013) on todettu että
nykytilanteessa Hattulantien liikennemäärä on valtatien länsipuolella noin 1 300 - 3 200 ajon./vrk
(KVL2010). Raskasta liikennettä on 30 - 220 ajon./vrk.
Osayleiskaavan suurista aluevarauksista johtuen osayleiskaavan liikenteellisessä selvityksessä on
laadittu kaksi vaihtoehtoista liikenne-ennustetta. Maksimiennusteessa on oletettu, että kaikki
osayleiskaavaan varatut uudet alueet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä. Mitoitusennusteessa on
oletettu, että 40 % varatuista uusista alueista rakentuu vuoteen 2030 mennessä. Selvityksessä
liikennemäärien on ennustettu kasvavan kuvan 7 mukaisesti.
Kuva7. Ote Osayleiskaavan liikentellisen selvityksen (Rambol Oy 20.12.2012, 25.10.2013) liikenne-ennustekartasta
Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on vähentynyt vuoden 2010 tilanteesta Hattulantiellä
(kuva8 ja taulukko1). Suunnittelualueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on 2922
ajon./vrk. Raskasta liikennettä on 37-136 ajon. / vrk.
Taulukko 1. Hattulantien (mt 3051, Nihattula-Hurttala)
keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ja raskaan
liikenteen osuus (KVLRAS) lukuarvoina 2013,
Liikennevirasto 2015
Kuva8. Hattulantien keskimääräinen vuorokausiliikenne
(KVL) 2013, Liikennevirasto 2015
6/11
Hattulantien liikennemäärät ovat olleet heinäkuussa 2013 keskimäärin noin 300 ajoneuvoa
vuorokaudessa vähäisemmät kuin lokakuussa 2013. Heinäkuussa 2013 liikennemäärä oli non 800 –
2600 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun lokakuussa 2013 vastaava luku oli noin 1100 - 2900 ajoneuvoa
vuorokaudessa. Liikenteen huipputunti ajoittuu klo15-16 välille sekä kesällä että syksyllä. Aamun
huipputunnissa on hajontaa enemmän (klo5.30-8 välillä) ja liikennemäärät ovat huomattavasti
iltapäivän huipputuntia vähäisempiä. (Lähteet: Liikennevirasto 2015, Yleinen liikennelaskenta,
otoslaskenta 2013-2020, Sito Oy)
Alueella on taajaman nopeusrajoitus 50 km/h. Keskimääräiset ajonopeudet ovat olleet kevyellä
liikenteellä noin 57 – 58 km/h ja raskaalla liikenteellä noin 56 – 60 km/h. (Lähteet: Liikennevirasto
2015, Yleinen liikennelaskenta, otoslaskenta 2013-2020, Sito Oy)
2.4 Joukkoliikenne
Suunnittelualue sijoittuu pyöräilymatkan päähän Parolan taajamasta ja taajamajunan
pysähtymispaikasta. Keskimääräinen etäisyys uusilla asukkailla keskustaan on noin 2-3 kilometriä.
Kuva9. Ote Osayleiskaavan liikentellisen selvityksen (Rambol Oy 20.12.2012, 25.10.2013) joukkoliikennekartasta
Joukkoliikenteen pikavuoroliikennettä kulkee valtatietä 3 pitkin.Pikavuoropysäkit sijaitsevat
Hattulan eritasoliittymässä (kuva 9). Hattulan ja Hämeenlinnan keskustojen välillä kulkee
joukkoliikennettä myös Parolannummen kautta maantietä 3052 (Parolannummentie) pitkin.
Suunnittelualueen lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Hattulantien varrella Kettulantien liittymän
molemmin puolin. Erillinen kevyenliikenteen väylä kulkee suunnittelualueelta pysäkeille,
rautatieasemalle, lähikouluihin, Parolan taajaman palveluihin ja jatkuu edelleen kantatielle 57 ja
Parolannummentien kautta Tiiriöön saakka.
7/11
3. Liikennelaskenta
Liikennelaskennat toteutettiin maanantaina 3.8.2015 ja tiistaina 4.8.2015 klo5.30-8.30 ja klo15.3018.30 välisenä aikana. Liikennelaskentojen tuloksista laskettiin liikenteen jakautuminen tunneittain
ja selvitettiin huipputunti. Koska kyseessä on elokuun laskelmat arkivuorokausilta (ma-to),
aineiston voidaan katsoa kuvaavan keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Tavallisesti
kuukausittainen vaihtelu liikennemäärissä on vähäistä lukuun ottamatta heinäkuun tavallista
vähäisempää liikennettä.
4. Liikenteen sujuvuuden selvittäminen liikennelaskennan yhteydessä
Liikennelaskennan yhteydessä tehtiin myös liikenteen toimivuustarkastelua. Tarkastelussa seurattiin
liikenneturvallisuutta, viivytyksiä ja jonoutumista. Myös jalankulkioiden ja pyöräiliöiden
liikenneturvallisuutta havainnoitiin.
5. Liikennelaskennan tulokset nykytilanteessa
Liikennemäärät laskettiin vastaamaan arkivuorokauden liikennettä (elokuu). Ruuhka-aikoina
(5.30–8.30 ja 15.30–17.30) tehdyt laskennat kuvaavat sen hetken todellisia liikennemääriä, sillä
laskentaa jatkettiin keskeytyksettä kolme tuntia. Huipputunti oli odotetusti iltapäivällä klo15-16.
Kuva10. Huipputunnin liikennemäärät Hattulantien ja Korpiniityntien risteyksessä, K=kevyt liikenne, R=raskas
liikenne, Pp=polkupyörä, Kä=kävelijä, liikennelaskenta 4.8.2015
Liikennelaskentojen perusteella suurin liikennevirta on ohiajava liikenne Parolan taajaman suuntaan
iltapäivällä (kuva 10). Aamuruuhkassa suurin liikennevirta suuntautui Parolannummen suuntaan.
8/11
6. Ennustetilanne
Liikenne-ennuste on laskettu 20 058k-m²asuinrakentamisen mukaan. Matkatuotosluvut on
määritetty 20 000 – 45 000 asukkaan kaupunkiseudun ulkopuolisten yli 5000 asukkaan taajamien
laskentatavan mukaisesti ja korjaus on tehty keskimääräisen vuorokauden mukaisesti. Näin on saatu
suunnittelualueen kotiperäisten matkojen vuorokausittaiseksi määräksi 1040 ajoneuvoa. Matkojen
suuntautumisen arvioinnissa on hyödynnetty liikennelaskennan tuloksia. Hattulantien
liikennemäärän on arvioitu kasvavan 10%.
Laskennallinen liikennetuotos Korpiniityntien ja Hattulantien risteyksessä huipputunnin klo15-16
aikana on 554 ajon./h. Matkojen suuntautumisen arvioinnissa on hyödynnetty liikennelaskennan
tuloksia (kuva 11).
Kuva11. Ennustettu huipputunnin liikennemäärät Hattulantien ja Korpiniityntien risteyksessä, K=kevyt liikenne,
R=raskas liikenne
7. Toimivuustarkastelu palvelutasoluokituksen avulla
7.1 Yleiset periaatteet
Liikenteen sujuvuutta arvioidaan yhdellä tai useammalla palvelutasomittarilla. Palvelutasotarkastelujen perusteos on Highway Capacity Manual (HCM). HCM-menetelmässä määritellyt
palvelutasoluokat ovat A-F. Palvelutaso A kuvaa erittäin hyviä olosuhteita ja palvelutasolla E-F
liikenteen määrä on jo lähellä tarkasteltavan väylänosan välityskykyä. Välityskyky kertoo, paljonko
väylä pystyy enimmillään välittämään liikennettä esimerkiksi tunnin aikana.
9/11
Palvelutasot on määritelty erikseen eri tietyypeille ja erilaisille tien osille kuten liittymille.
7.2 Liikenteen jonoutuminen
Hattulantien ajonopeudet ovat melko korkeita nopeusrajoitukseen verrattuna. Tästä johtuen
hitaammin ajavien ajoneuvojen (mopot, mopoautot, traktorit) perään kertyi 2-5 ajoneuvon jonoja.
Muuten liikenne sujui ilman jonoja iltapäivän huipputunteja lukuun ottamatta. Tällöin liikenne oli
jonoutunutta.
Iltapäiväruuhkassa Hattulantieltä vasemmalle kääntyminen aiheutti jonoa. Sen välttämiseksi
useampi Parolan taajaman suunnasta tuleva auto pysähtyi bussipysäkille odottamaan sopivaa
hetkeä kääntyä Korpiniityntielle.
Satunnaista jonoa aiheutti myös ruuhka-aikaan osunut armeijan pyörämarssi, kun satakunta
varusmiestä oli pyörineen liikkeellä keskustaajamasta kohti Parolannummea. Liikennelaskentojen
yhteydessä havaittiin, että autot antoivat hyvin tilaa kevyelle liikenteelle, eikä se ei aiheuttanut
merkittäviä jonoja.
7.3 Liikenteen toimivuus risteysalueilla
Korpiniityntien risteyksen välittämät liikennemäärät liikennevirroittain selvitettiin ja tuloksia
verrattiin kyseisen liittymätyypin maksimikapasiteettiin. Myös ennustetilanteen liikennemääriä
alueen 100% toteutuman mukaan verrattiin liittymätyypin välityskykyyn.
Liikennelaskennan perusteella Hattulantien ja Korpiniityntien risteyksen ajoneuvomäärä iltapäivän
huipputunnin aikana oli 428 ajon. / h. Ennustetilanteessa (alueen 100% toteutuminen), arvio
ajoneuvojen määrästä ruuhkatunnin aikana olisi 554 ajon. / h. Nykyisen liittymän kapasiteetti
vaikuttaisi riittävältä vielä tulevaisuudessakin.
Liikenneturvallisuusriskiä saattaa kuitenkin lisätä vasemmalle kääntyvien
ajoneuvojen määrän lisääntyminen suunnassa Hattulantie - Korpiniityntie.Tällöin liikenteen
turvallisuutta ja sujuvuutta voitaisiin parantaa kanavoimalla vasemmalle kääntymistä odottaville
ajoneuvoille oma kaista. Toisena vaihtoehtona voisi olla leveämpi kaista, joka sallii muutaman
auton ryhmittymisen vierekkäin.
7.4 Palvelutaso nykytilanteessa
Kuormitusasteen perusteella liittymän palvelutaso on tällä hetkellä hyvä. Käyttämättömän
välityskyvyn perusteella palvelutaso on erittäin hyvä ja palvelutasoluokka A.
7.5 Arvio palvelutasosta tulevaisuuden liikennemäärillä
Alueen 100 % toteuman mukaisessa ennustetilanteessa palvelutaso on edelleen hyvä
kuormitusasteen ja käyttämättömän välityskyvyn perusteella erittäin hyvä ja palvelutasoluokka A.
10/11
8. JOHTOPÄÄTÖKSET
8.1 Liikenteen sujuvuus risteysalueilla
Risteysalueiden toimivuus vaikuttaa keskeisesti liikenteen sujuvuuteen. Liikennelaskentojen ja
ennusteen pohjalta voidaan todeta, että Hattulantie-Korpiniityntie-liittymän kapasiteetti vaikuttaa
riittävältä myös tulevaisuudessa. Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus saattavat heikentyä
kuitenkin tulevaisuudessa liikennemäärien lisääntymisen ja vasemmalle ( HattulantieKorpiniityntie) kääntyvän liikenteen määrän kasvaessa. Liikenteen sujuvuutta voitaisiin parantaa
toteuttamalla vasemmalle kääntymistä odottavalle liikenteelle oma ryhmittymiskaista tai leveämpi
kaista, joka sallii muutaman auton ryhmittymisen vierekkäin. Näin Korpiniityntielle menevien ei
tarvitsisi enää käyttää bussipysäkkiä ryhmittymiskaistana.
8.2 Liikenneturvallisuus
Uusi liittymä parantaa liikenneturvallisuutta, kun Hattulantien liittymisnäkymät parantuvat ja
liikenne poistuu Kanungin pihapiiristä. Uuden liittymän liittymisnäkymät ovat esteettömät ja
riittävän laajat (yli 100m) molempiin suuntiin. Nykyisen Korpiniityntien liittymisnäkymä etelän
suuntaan on huono maaston jyrkkyyden takia.
Liikenneturvalisuutta heikentävinä tekijöinä havaittiin, että näkemäalueen kasvillisuus heikentää
näkymiä kevyenliikenteen väylälle Kettulantien risteysalueella. Kasvillisuuden poistamisella
voidaan parantaa kevyenliikenteen liikenneturvallisuutta. Ihmisten liikennekäyttäytymisessä
havaittiin liikenneturvallisuutta heikentävänä tekijänä, että joillakin pyöräilijöillä on taipumus
oikaista hyvin näkyvän suojatien sijaan keskeltä Kettulantien risteysaluetta. Lisäksi aamun
liikennelaskentojen yhteydessä havaittiin, että Kanungintieltä Kettulantielle kulki peura.
Edellisessä kappaleessa kuvattu vasemmalle kääntyjien kaista Hattulantielle vaikuttaisi edullisesti
myös Hattulantien liikenneturvallisuuteen.
Joukkoliikenteen pysäkit ja palvelut ovat turvallisesti tavoitettavissa. Erillinen kevyenliikenteen
väylä kulkee alueelta bussipysäkeille, pikavuoropysäkeille, rautatieasemalle, kouluille ja Parolan
taajaman palveluiden ääreen jatkuen kantaielle 57 saakka ja vastakkaiseen suuntaan
Parolannummen ohi aina Hämeenlinnan Tiiriöön saakka. Liikennelaskennan yhteydessä havaittiin,
että kevyenliikenteen yhteyttä käytetään paljon myös työmatkaliikenteeseen sekä Parolannummen
että Parolan taajaman suuntaan. Turvallisen kevyenliikenteen yhteyden jatkoksi, olisi
suunnittelualueen kokoajakatuina toimiville Korpiniityntielle ja Kettulantielle hyvä osoittaa myös
kevyenliikenteen väylät.
11/11
LIITE 5
2015
Hattulan Kanungin alueen
luontoselvitys
Petri Parkko
6.8.2015
1
Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015
1.
Taustoja
Hattulan Kanungin alueelle on tehty hiljattain Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava. Nyt
Parolan moottoritieliittymän eteläpuolelle, noin 14 hehtaarin alalle (kartta 1), ollaan laatimassa
asemakaavaa. Alueelta on tehty osayleiskaavan luontoselvitys (Ramboll 2011), jota piti
tarkentaa asemakaavatasolle. Ympäristönsuunnittelu Oy tilasi selvityksen Luontoselvitys
Kotkansiiveltä 22.6.2015.
Kartta 1. Suunnittelualue on rajattu karttaan punaisella.
2
Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015
2.
Menetelmät ja aineisto
Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 15.7.2015 kiertämällä suunnittelualue jalkaisin läpi.
Alueella havainnoitiin arvokkaita elinympäristöjä ja kirjoverkkoperhosen Euphydryas maturna
(Dir IV) esiintymistä sekä arvioitiin uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymispotentiaalia.
Luontoselvityksen maastotyöt teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko.
3.
Suunnittelualueen yleiskuvaus
Valtaosa alueesta on harvennettua nuorta istutuskoivikkoa (raportin kansikuva), jossa kasvaa
myös muutama suurempi haapa, kuusentaimia, nuorta pihlajaa ja paikoin tuomea sekä vähän
terttuseljaa. Kenttäkerroksessa on paljon mustikkaa sekä muun muassa heinätähtimöä,
metsälauhaa, ahomansikkaa, metsäalvejuurta, valkovuokkoa ja laajoja sananjalkakasvustoja.
Lähellä länsireunan pientä peltoa on kosteampaa ja etenkin hiirenporrasta kasvaa paljon.
Kuva 1. Suunnittelualueen länsireunan pienen pellon pohjoisin osa on kesannolla. Hattula, Kanunki 15.7.2015
© Petri Parkko
3
Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015
Pieni pelto on eteläosaltaan edelleen aktiivisessa viljelyssä, mutta pohjoisosassa on pieni
kesanto, jossa kasvaa hyvin runsaasti nurmirölliä, laaja vuohenputkikasvusto, paljon nokkosta
ja juolavehnää sekä reunaosissa komealupiinia ja maitohorsmaa. Pienialaisesti löytyy myös
ketomaista kasvillisuutta: muun muassa päivänkakkaraa, sarjakeltanoa, harakankelloa,
ruusuruohoa ja nurmitähkiötä.
Pienen pellon itäpuolella on pienialainen kuvio noin 20-metrisiä kuusia ja suuri mänty. Alueen
pohjoisosassa olevan talon läheisyyteen on levinnyt useita haitallisia tulokaskasveja: laajaalaisesti jättipalsamia, japanintatarta ja jättiputkea. Myös joku pensaskanukkalaji on alkanut
muodostaa laajaa kasvustoa. Talon koillispuolella kasvaa suuria kuusia ja koivuja rehevällä
lehtomaisella
maapohjalla,
jonka
kenttäkerroksesta
löytyy
sudenmarjaa
ja
vähän
lehtotähtimöä.
Kuva 2. Hernekerttu kuuluu alueen pesimälinnustoon. Hattula, Kanunki 15.7.2015 © Petri Parkko
Alppilanmäen
asuinalueen
reunassa,
suunnittelualueen
pohjoisosassa
ja
pääosin
suunnittelualueen ulkopuolella, on pieni kuvio liito-oravalle (Dir IV), VU) sopivaa varttunutta
metsää: suurempia haapoja, kuusta ja koivua. Siitä kaakkoon on kosteapohjainen, nuorta
koivua, harmaaleppää ja tuomea kasvava, kuvio. Paikoin löytyy kotkansiipeä ja hiirenporrasta
laajana kasvustona. Kaakkoisimmassa kulmassa, lähellä asutusta, kasvaa suurempia
mäntyjä, kuusia ja koivuja sekä viisi suurta jättöhaapaa.
4
Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015
Sähkölinjoilla on usein ketomaista kasvillisuutta ja niillä voi esiintyä merkittäviä luontoarvoja.
Suunnittelualueen linjat ovat kuitenkin kasvillisuudeltaan hyvin reheviä ja sulkeutuneita; niillä
kasvaa etenkin pajuja ja sananjalkaa.
Alueen pesimälinnustoon kuuluvat ainakin sirittäjä Phylloscopus sibilatrix (NT), punarinta,
pajulintu, peippo ja hernekerttu. Viimeksi mainitun lajin emolinnut (kuva 2) ruokkivat
poikasiaan alueen länsiosassa.
4.
Päätelmät ja suositukset
EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit
Alueen länsireunassa on pienialaisesti liito-oravalle Pteromys volans sopivaa metsää, mutta
lajia ei havaittu osayleiskaava-alueella 2011 liito-oravainventoinneissa (Ramboll Oy 2011).
Lajin esiintyminen suunnittelualueella on hyvin epätodennäköistä.
Kaikki lepakkolajimme ovat IV-liitteen lajeja, mutta suunnittelualueella ei ole erityisen hyvää
saalistelumaastoa lepakoille. Pohjoisosan suurissa haavoissa (osassa tikankoloja) voisi olla
päivehtimispaikkoja, mutta todennäköisemmin lepakoita on läheisellä omakotitaloalueella.
Eteläosan
tien
pientareilla
kasvaa
sekä
kangas-
että
metsämaitikkaa,
jotka
ovat
kirjoverkkoperhosen Euphydryas maturna toukkien ravintokasveja. Perhosesta ei tehty
havaintoja hyvästä säästä huolimatta, mutta kesän 2015 perhosten yksilömäärät ovat olleet
hyvin pieniä. Lajin lisääntyminen etenkin tien piennaralueilla on mahdollista.
Uhanalaislajisto
Uhanalaisten lajien esiintymisen todennäköisyys alueella on pieni. Linnuista alueella pesii yksi
silmälläpidettävä (NT) laji sirittäjä Phylloscopus sibilatrix.
Arvokkaat elinympäristöt
Alue on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä alueelta rajattu arvokkaita elinympäristöjä.
Haitalliset tulokaslajit
Ainakin jättipalsami Impatiens glandulifera (kuva 3), jättiputki Heracleum persicum- ryhmä
(kuva 4) ja japanintatar Fallopia japonica tulisi hävittää alueelta.
5
Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015
Kuva 3 (vas). Jättipalsami on haitallinen tulokaskasvi. Kuva 4 (oik). Jättiputki on hankala hävitettävä. Hattula,
Kanunki 15.7.2015 © Petri Parkko
Loppupäätelmä
Suunnittelualueella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta
asemakaavoitukseen.
5.
Lähteet
Ramboll Oy 2011: Hattulan kunta, Keskeisten alueiden osayleiskaavan luontoselvitys.
Saatavilla sähköisessä muodossa:
http://projektit.ramboll.fi/kaavoitus/hattula/oyk/aineistot/OYKehdotus_II_2012nahtaville/liite2_Luontoselvitys_OYK.pdf
6
LIITE 6
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
082 Hattula Täyttämispvm
11.11.2015
Kaavan nimi
Kanungin alueen asemakaava
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
04.05.2015
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
13,7389
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
13,7389
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
13,7389
7,9828
11,4
1,8253
0,6210
13,3
4,5
1,7413
12,7
Rakennussuojelu
Yhteensä
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
20658
0,15
58,1
20658
0,26
1,5685
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[%]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
13,7389
7,9828
Kerrosalan muut. [km² +/-]
20658
20658
0
1,5685
0
0
1,8253
0,6210
0
1,7413
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AR
AO
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
E yhteensä
EV
S yhteensä
M yhteensä
M
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
13,7389
7,9828
1,4020
6,5808
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
20658
0,15
58,1
20658
0,26
17,6
4206
0,30
82,4
16452
0,25
1,5685
1,5685
11,4
100,0
1,8253
1,8253
0,6210
0,6210
13,3
100,0
4,5
100,0
1,7413
1,7413
12,7
100,0
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
13,7389
7,9828
1,4020
6,5808
Kerrosalan muut. [km² +/-]
20658
20658
4206
16452
0
0
1,5685
1,5685
0
0
0
0
1,8253
1,8253
0,6210
0,6210
0
0
1,7413
1,7413
LIITE 7
HATTULA
KANUNGIN ALUEEN ASEMAKAAVA
Asemakaava koskee osaa tiloista Kanunki 82-418-1-158, Kanunginlehto 82-418-1-169
ja Raivio 82-418-1-40 sekä Hattulantien (mt 3051) yleistä tiealuetta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas)
13.8.2015, 11.11.2015
TUNNISTETIEDOT
Kaavan nimi:
Kunta:
Kylä:
Tilat:
Kanungin alueen asemakaava
Hattula (82)
Nummi (418)
Osa tiloista Kanunki 82-418-1-158, Kanunginlehto 82-418-1-169 ja Raivio 82418-1-40 sekä Hattulantien (mt 3051) yleistä tiealuetta
Kaavan laadituttaja ja päämaanomistaja:
Hattulan kunta
Pappilanniementie 9
13880 HATTULA
Kaavan laatija:
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa
Yhteyshenkilöt: Piia Tuokko ja Niina Järvinen
Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA
puh. 040 162 9194 (Tuokko)
etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi
SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ
Suunnittelualue sijaitsee Hattulan keskustaajama Parolan lounaispuolella rajautuen Hattulantiehen (mt 3051), Korpiniityntiehen ja Kettulantiehen. Helsinki-Tampere -moottoritie kulkee
suunnittelualueen koillispuolitse, ja Puolustusvoimain Parolannummen varuskunta-alue sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria. (Kuvat
1 ja 2.)
Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi istutuskoivikkoa, jossa on suoritettu harvennushakkuu
syksyllä 2014. Alueen pohjoisosassa tilalla Raivio RN:o 1:40 sijaitsee omakotitalo piharakennuksineen. Muutoin suunnittelualue on rakentumatonta. Suunnittelualue rajautuu lounaisosastaan Kanungin rakennusryhmään, johon kuuluu mm. 1800-luvulta peräisin olevat asuinrakennukset ja kivinavetta.
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä ympyrällä.
2
1:40
1:169
1:158
Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus keltaisella.
SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on kaavoittaa alueelle uutta asuinrakentamista omakotitalo-, pientalo- ja rivitalotyyppisille rakennuksille. Suunnittelulla pyritään luomaan alueelle turvallinen ja viihtyisä asuinalue. Alueelle muodostetaan tarkoituksenmukaiset viheralueet ja kulkuyhteydet. Korpiniityntien liittymä Hattulantielle (mt 3051) siirretään kulkemaan turvallisemmasta paikasta peltoaukealta.
Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan lähiympäristössä sijaitsevien Puolustusvoimien alueiden ja liikenteen mahdollisesti aiheuttamat häiriöt. Alueen mahdolliset luonnonympäristön arvot turvataan kaavalla ja huomioidaan alueen sijoittuminen Kanungin arvokkaan rakennusryhmän läheisyyteen.
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
Aiemmat suunnitelmat
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat)
Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet
voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on
huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että
edistetään niiden toteuttamista.
Maakuntakaava
Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa 28.9.2006 ja se sai lainvoiman KHO:n päätöksellä 28.12.2007. (Kuva 3.)
Suunnittelualue sijoittuu pääosin maakuntakaavan A-alueelle (asuntovaltainen taajamatoimintojen alue) ja lisäksi MT-alueelle (maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue). Alueelle
on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikka (lp). Suunnittelualueen länsiosa on pohjavesialuetta.
Suunnittelualue on osoitettu myös maisema-alueeksi (ma); kulttuurimaiseman, rakennetun
kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeäksi alueeksi.
3
Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta.
Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. 1.
vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Suunnittelualue on
osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Alueen lounaispuolelle on osoitettu kiinteä muinaisjäännös
(857) ja melualue (me-a). (Kuva 4.)
Kanta-Hämeen 2.vaihemaakuntakaavaehdotus on hyväksytty 1.6.2015 maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuusto on saattanut 2. vaihemaakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista
sekä soiden käyttöä. Suunnittelualueelle on osoitettu rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar 860) ja osalle aluetta tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva
pohjavesialue. (Kuva 5.)
Kuva 4. Ote Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavasta
Kuva 5. Ote Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta
Yleiskaava
Alueella on voimassa Keskeisten alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.12.2013 (§ 70) ja saanut valitusten ulkopuolisin osin lainvoiman
10.2.2014. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa uutena tai olennaisesti muuttuvana
pientalovaltaisena alueena (AP), pientalovaltaisena asuntoalueena (AP), maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M) ja maatalousalueena (MT). Alueelle on osoitettu osittain meluntorjuntatarve (me-2) ja ampumamelualueen (65 dB LAImax) merkinnät. Pohjavesialueen (pv) rajaus kulkee suunnittelualueen länsiosassa.
4
Kuva 6. Ote oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu keltaisella.
Asemakaava
Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan
asemakaavoitettuun alueeseen.
Kuva 7. Ote Hattulan kunnan ajantasa-asemakaavasta.
Pohjakartta
Alueelle on laadittu 1:2 000 -mittakaavainen asemakaavan pohjakartta. Alueella tehdään täydennyskartoitusta kesällä 2015. Pohjakartta on hyväksytty 28.8.2015.
Selvitykset ja suunnitteluaineisto
Olemassa olevat selvitykset ja suunnitteluaineisto
Rakennettu kulttuuriympäristö
•
•
•
Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.
(RKY-inventointi 2009)
Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi.
Hämeen ELY-keskus, Koski, K. 2011.
Rakennettu Häme. Hämeen liitto 2003.
5
•
•
•
Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset – Rakennettu kulttuuriympäristö (2001).
Ivars, Putkonen: Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan rakennuskulttuuriselvitys.
Ramboll Finland Oy, Hattulan kunnan maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys 16.6.2009.
Kiinteät muinaisjäännökset
•
•
•
•
•
Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset – Esihistoria (2000).
Museovirasto, Seppälä: Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventointi (1999).
Museovirasto, Maiseman muisti – valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2001)
Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Kanta-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset (1988)
Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri.
Luonnonympäristö ja maisema
•
•
•
•
•
•
•
Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö
1993)
Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset – Vanajaveden laakson maisemaselvitys (MAarkkitehdit 2001).
Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki: Vanajaveden laakson perusselvitykset – Vanajaveden laakson luontoselvitys (Vanajanlaakson kasvillisuus- ja kasvistoselvityksiä Hämeenlinnan–Hattulan alueella kesällä
1999, Jutila H.).
Hämeen ympäristökeskus: Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (2001). Alueelliset ympäristöjulkaisut 245.
Hämeen ympäristökeskus, Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Kalvolan kunta,
Rangon kunta, puolustushallinnon rakennuslaitos: Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja
Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 27.11.2006. Insinööritoimisto Paavo Ristola.
Ramboll Finland Oy, Hattulan kunnan Osayleis- ja asemakaava-alueiden luontoselvitys
12.6.2009.
Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA
Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävät selvitykset
•
•
•
Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko, 6.8.2015)
Melumittaukset; liikenne ja ammunta (Ympäristönsuunnittelu Oy, 10.8.2015)
Liikenteellinen selvitys (Ympäristönsuunnittelu Oy, 10.8.2015)
VAIKUTUSALUE
Asemakaavalla muodostuu uusi asuinalue, jolla on välitöntä vaikutusta lähiympäristöönsä sekä laajemmin mm. kunnan palveluiden kysyntään. Välittömään vaikutusalueeseen kuuluvat
suunnittelualueeseen rajautuvien naapuritilojen lisäksi joitakin Hattulantien, Kanunginkujan ja
Isonkiventien varren rakentuneita kiinteistöjä.
OSALLISET
Osallisia ovat naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin
oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan
valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
- Puolustusvoimat
- Elenia Oy
- Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
Viranomaiset
- Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus (liikenne), Hämeen liitto ja Museovirasto
- Kanta-Hämeen pelastuslaitos
- Hämeenlinnan kaupunki: ympäristö- ja rakennuslautakunta
- Hattulan kunnan hallintokunnat: rakennuslautakunta ja tekninen lautakunta
6
OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUSMENETTELY
Kaavaprosessi
•
Vireille tulovaihe
Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu kunnan kaavoituskatsauksessa
• Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen
• Kunta ja ELY-keskus ovat sopineet 15.6.2015, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei järjestetä → viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa myöhemmin
Valmisteluvaihe
(kaavaluonnosvaihe)
•
•
•
Kaavaehdotus
•
•
•
Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen
Kaavaehdotusaineistojen laatiminen
Kuulutus ja tiedottaminen asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (nähtävillä 30 vrk)
• Osallisilla on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana
• Viranomaislausunnot
• Tarvittaessa viranomaisneuvottelu
Hyväksyminen
•
•
•
Selvitysten laatiminen
Kaavaluonnoksen ja -selostuksen laatiminen
Kuulutus ja tiedottaminen asemakaavan valmisteluvaiheen
aineistojen (kaavaluonnos) nähtäville asettamisesta
• Kaavaluonnosaineistot nähtävillä (30 vrk)
• Osallisilla on mahdollisuus esittää kaavaluonnoksesta
mielipiteensä nähtävillä oloaikana
• Viranomaislausunnot
Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen
Kaavan hyväksymisaineistojen laatiminen
Asemakaavan hyväksymisestä päättää Hattulan kunnanvaltuusto
• Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen
Tiedottaminen
Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu Hattulan kunnan kaavoituskatsauksessa 2015. Kaavaluonnosaineiston nähtäville asettamisesta, kaavaehdotuksesta ja asemakaavan hyväksymisestä tiedotetaan Hämeen Sanomissa, kunnan ilmoitustauluilla (Pappilanniemessä ja kirjaston
palvelupisteessä) sekä kunnan Internet-sivuilla osoitteessa http//:www.hattula.fi/.
ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET
Asemakaavatyössä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti:
ARVIOITAVAT TEKIJÄT
SISÄLTÖ
Ympäristövaikutukset
Luonnonympäristö; maaston ja luonnon ominaispiirteet sekä mahdolliset erityiset arvot, luonnonmaisema, luonnonsuojelu
Rakennettu ympäristö; kulttuuriympäristön arvot,
taajamakuva
Arkeologiset arvot
Sosiaaliset vaikutukset
Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat
Elinympäristön laatu ja asumisviihtyvyys
Virkistystarpeet; virkistysyhteydet, lähivirkistysalueet
7
Yhdyskuntarakenne
Taajamarakenne
Palvelujen saatavuus
Kunnallistekniikan järjestäminen; katujen rakentamistarve, liikennemäärät, liikenneturvallisuus,
vesihuolto, hulevesien hallinta yms.
Taloudelliset vaikutukset
Kuntatalous
Alueen toteuttamiskustannukset
ALUSTAVA AIKATAULU
TYÖVAIHE
Vireille tulo
Kaavaluonnos nähtävillä
Kaavaehdotus nähtävillä
Kaavan hyväksyminen
AJANKOHTA
4.5.2015
3.9.-5.10.2015
Tavoite 11-12/2015
Tavoite 01/2016
Alustavaa aikataulua täydennetään ja tarkennetaan työn etenemisen mukaan.
YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE
Asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan Hämeenlinnan
toimisto. Hattulan kunnan yhteyshenkilönä kaavahankkeessa toimii vt. tekninen johtaja Juha
Prittinen. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti Hattulan kunnanhallitukselle.
Kaavan laatija:
Hattulan kunta:
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa
Sibeliuksenkatu 11 B 1
13100 Hämeenlinna
Hattulan kunta
Pappilanniementie 9
13880 HATTULA
Yhteyshenkilöt
Piia Tuokko ja Niina Järvinen
p. 040 162 9194 (Tuokko)
etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi
vt. tekninen johtaja Juha Prittinen
p. 03 6731 235
juha.prittinen@hattula.fi
8
LIITE 8
Ympäristönsuunnittelu Oy
Sibeliuksenkatu 11 B 1
13100 HÄMEENLINNA
YHTEENVETO
10.11.2015
Hattulan kunta
Kunnanhallitus
KANUNGIN ASEMAKAAVALUONNOKSESTA SAAPUNEET LAUSUNNOT JA
MIELIPITEET SEKÄ KAAVANLAATIJAN VASTINEET
Lausunnot
Mielipiteet
7 kpl
5 kpl
Lausunto 17.9.2015 Hattulan kunta, Rakennuslautakunta:
Hattulan kunnan rakennuslautakunta on lausunnossaan todennut, että rakennusalat tulee määritellä 5m etäisyydelle kadusta, lähivirkistysalueesta
ja suojaviheralueista, 4m etäisyydelle naapurin rajasta ja varmistaa, että
8m etäisyys olemassa oleviin rakennuksiin toteutuu. Lisätarkennuksia
edellä mainittuihin rakennusalan rajauksiin on esitetty kortteleiden 734,
735, 736, 738, 740 ja 742 osalta. Lausunnossa on nostettu esiin myös vieraspysäköintipaikkojen osoittaminen esim. katualueen levennyksin.
Kaavanlaatijan vastine:
Kaavan rakennusaloja on tarkistettu lausunnon mukaisesti. Autopaikkoja
on lisätty AR- ja AO- kortteleihin (2ap/as).
Lausunto 21.9.2015 Hämeen liitto:
Hämeen liitto on lausunnossaan todennut että kaavahanke on vahvistettavana olevan Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan mukainen ja liitto
puoltaa kaavaehdotuksen laatimista nyt lausunnolla olevan luonnoksen
pohjalta.
Kaavanlaatijan vastine:
Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan.
Lausunto 1.10.2015 Kanta-Hämeen pelastuslaitos:
Kanta-Hämeen pelastuslaitos on lausunnossaan todennut että korttelin 740
kaavamerkinnän 1/2kII mahdollistama rakentaminen kolmeen päällekkäiseen kerrokseen aiheuttaa tavanomaista pientalorakentamista tiukempia
paloteknisiä vaatimuksia (rakennuksen paloluokka). Ne voidaan ratkaista
rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Muilta osin ei huomautettavaa.
1
Kaavanlaatijan vastine:
Lausunto tulee tiedoksi tuleville rakentajille osana kaava-asiakirjoja. Asia
ratkaistaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
Lausunto 1.10.2015 Hämeenlinnan kaupunki:
Hämeenlinnan kaupunki on lausunnossaan todennut että Kerälänharjun
pohjavesialuetta koskevissa kaavamääräyksissä on viitattu vanhentuneisiin lainkohtiin. Muilta osin pohjavesimääräykset ovat asianmukaisia ja
tarpeellisia. Kaava-alueen häiriötekijänä voidaan pitää melua vaikka selvitysten mukaan melutason ohjearvot eivät ylity rakennettavalla alueella.
Liikenteen melun huomioiva kaavamääräys on tarpeen. Suosituksen sijaan
voisi edellyttää talousrakennuksen sijoittamista suojaamaan pihapiiriä.
Myös ulkovaipan rakenteiden ja ikkunoiden äänieristävyysvaatimus on
tarpeen. Se tukisi samalla myös energiansäästön huomioimista kaavassa.
Ampumaratamelun melumittausraportissa on kuvassa 9 väärä päivämäärä.
Alue liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Vesihuollon toimintaaluetta tulee laajentaa aikanaan tälle alueelle. Hulevesien käsittelyn osalta
on riittävät määräykset. Luontoselvityksessä ei havaittu merkittäviä luontoarvoja. Alueen pohjoisosassa esiintyvät vieraslajit jättiputki, jättipalsami
ja japanintatar tulee hävittää ja niiden leviäminen esim. maamassojen mukana tulee estää.
Kaavanlaatijan vastine:
Pohjavesialuetta koskevia kaavamääräyksiä on tarkistettu ja melumittausraportin virheellinen päivämäärä on korjattu. Tarkentavia määräyksiä mm.
rakennusten äänieristyksestä annetaan tarvittaessa rakentamistapaohjeissa.
Lausunto tulee tiedoksi rakentajille osana kaava-asiakirjoja.
Lausunto 5.10.2015 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:
HS -Vesi on lausunnossaan todennut että alustavan tarkastelun mukaan
alue voidaan viemäröidä yleisillä katualueilla, ilman että joudutaan perustamaan rasitteita tonteille. Mikäli liittymiseksi nykyiseen verkostoon tarvitaan jäteveden runkopumppaamo, se vaatii kaavaan ET- alueen. Alueen
tarvitsema käyttövesi voidaan ottaa Isonkiventien runkojohdosta. Normaaliin käyttöveteen ei tarvita alueella paineenkorotusta. Korttelin 741 tonttien 5,6,7, ja 8 osalta tarvitaan kiinteistökohtaiset jätevedenpumppaamot.
Yleissuunnittelussa tulee selvittää kuivatusratkaisu ja arvioida sen mahtuminen katualueelle sekä tulvareittien tarve ja sijoittelu. Mahdollisista
kiinteistökohtaisista sprinklereistä sovitaan erikseen HS- Veden kanssa.
Kaavanlaatijan vastine:
Jätevedenpumppaamon paikka on osoitettu kaavan M-alueelle ohjeellisena alueen osana, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia
rakennuksia ja rakenteita.
2
Kanungin alueen kunnallistekniikan yleissuunnittelun suunnittelukokous
pidettiin 3.11.2015. Kokousmuistioon on kirjattu, että Kortteliin 741 tehtyjen muutosten ansiosta alueen tontit pystytään viemäröimään viettoviemärillä (ei tarvita kiinteistökohtaisia pumppaamoja). Kanungin asemakaava-alueen viemäröinti toteutetaan viettoviemäreillä.
Hattulantien varteen rakennetaan jätevedenlinjapumppaamo. Linjapumppaamon huoltotie toteutetaan tonttikadun kautta. Tonttikadun ja
linjapumppaamon välille suunnitellaan pyörätie. Pyörätie lisätään asemakaavaan.
Lausunto 7.10.2015 Hämeen ELY-keskus:
Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan todennut että ELY- keskus on
suhtautunut myötämielisesti uuden liittymän osoittamiseen Hattulantielle
siinä tapauksessa, että uudella liittymällä korvataan jokin nykyinen liittymä ja parannetaan liikenneturvallisuutta. Asemakaavalla on selostuksen
perusteella tarkoitus korvata nykyinen Korpiniityntien liittymä ja sijoittaa
se uuteen turvallisempaan paikkaan. Tämä ei kuitenkaan käy ilmi kaavasta. Kulku viereisille asuinalueille ja yksityisteille tulee järjestää uuden
Korpiniityntien kautta. Asemakaava-aluetta tulee laajentaa siten, että liikennejärjestelyt voidaan toteuttaa asemakaavan perusteella.
ELY- keskus edellyttää, että Hattulantie tulee osoittaa kaavaan katuna. Tie
ei täytä edellytyksiä LT- merkinnän osoittamiseen. Tie tulee osoittaa kaavaan katuna puolen tien mitalla sillä Hattulantien ns. pohjoispuolen maankäyttöä ei ole ratkaistu kaavalla. Sallitut liittymän paikat tulee ratkaista
liittymäkieltomerkinnällä. ELY- keskus ei tule edellyttämään tien kaduksi
muuttamista (kadunpitopäätös) ennen kuin koossa on tarkoituksen mukainen kokonaisuus.
Liikennemelun osalta kaava-aineistoon tulisi liittää aluetta koskevat tehdyt meluselvitykset. Uudenmaan ELY- keskus ei vastaa mahdollisesta
meluntorjunnan toteuttamisesta tai meluhaitan korvauskustannuksista uuden asuinalueen osalta. ELY- keskus haluaa varata mahdollisuuden lausua
kaavasta ehdotusvaiheessa.
Kaavanlaatijan vastine:
Hattulantie on osoitettu lausunnon mukaisesti kaduksi puolen tien mitalla
ja rakentamisalueiden osalta liittymien paikat on ratkaistu liittymäkieltomerkinnöillä.
Asemakaava-alueen rajaus ja uuden Korpiniityntien paikka perustuvat
Hattulan kunnan ja Kanungin tilan maanomistajien keskinäiseen sopimukseen maakaupan yhteydessä. Asemakaava-alueen laajentaminen Kanungin
tilan talouskeskuksen alueelle ei ole tässä vaiheessa välttämätöntä, sillä
kunta sitoutuu purkamaan vanhan Korpiniityntien liittymän. Kaavaehdotukseen on osoitettu ajoyhteys Kanungin tilalle uudelta Korpiniityntieltä.
ELY- keskukselta pyydetään lausunto kaavaehdotuksesta.
3
Lausunto 12.10.2015 Puolustusvoimat:
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta on lausunnossaan todennut
että uuden melualuerajauksen mukaan Parolannummen ampumaratamelualueet eivät ulotu suunnittelualueelle asti. Tästä huolimatta pyydetään
kaavaselostukseen lisättäväksi seuraavia lauseita:
- Parolannummen varuskunta-alueen toiminnasta aiheutuu alueelle häiritsevää ääntä, joka on ympärivuotista.
- Ääniä aiheutuu mm. ammunnoista, räjäytyksistä sekä raskaasta ajoneuvoliikenteestä.
Lausunnon mukaan kaavamääräyksiin on syytä lisätä, että alueella tulee
huomioida Puolustusvoimien toiminnan aiheuttama melu ja pyrkiä rakennusten pihatoimintojen sijoittamisella muodostamaan suojaisia pihapiirejä.
Lausunnossa todetaan, että Hattulan kunnan tulee tiedottaa asuntotonttien
ostajille/vuokraajille naapurustossa toimivan Panssariprikaatin aiheuttamasta toiminnasta ja sen aiheuttamasta häiriöstä ja pyydetään, että kauppakirjoihin ja vuokrasopimuksiin sekä rakennuslupa-asiakirjoihin kirjataan maininta Puolustusvoimien toiminnan aiheuttamasta melusta.
Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä.
Kaavanlaatijan vastine:
Kaavaselostusta ja kaavamääräyksiä on täydennetty lausunnossa esitetyllä
tavalla. Uudet yhteystiedot on kirjattu ylös jatkoa varten. Lausunto tulee
tiedoksi tuleville rakentajille myös osana kaava-asiakirjoja.
Mielipide 27.9.2015 Josefiina ja Joonas Rumbin (Raivio 82-418-1-40):
Mielipiteessä on todettu mm. aitaamiseen liittyen kaavamääräyksen 1,5m
enimmäiskorkeus liian rajoittavaksi, pyydetty ottamaan yhteyttä mahdollisten tonttiin kohdistuvien johto / putkitöiden osalta mahdollisimman aikaisin, esitetty riittävää suoja-aluetta pihasaunan ja mahdollisen kevyenliikenteenväylän väliin Kettulantielle ja esitetty tarve datayhteyksille.
Kaavanlaatijan vastine:
Aitoja koskeva kaavamääräys on poistettu kaavasta ja mahdollisista aitojen tai aidanteiden mittasuhteista annetaan suosituksia kaavaa varten laadittavissa rakentamistapaohjeissa. Muilta osin asiat on kirjattu lähtötiedoksi jatkosuunnittelua varten.
Mielipide 28.9.2015 Mirja Korvenoja (Kanunki 82-148-1-158):
Mielipiteessä on todettu mm. että maakauppojen yhteydessä kauppakirjaan on kirjattu, että Hattulan kunnan tulee tehdä Kanungin tilakeskukselle
tieyhteys uudelta Korpiniityntieltä ja uudelta Korpiniityntieltä tulee olla
4
yhteys Parolan puoleiselle peltolohkolle. Maanomistaja kertoo mielipiteessään myös mm. pellolla sijaitsevista putkilinjoista ja metsän käytöstä
poistetusta kaivosta.
Kaavanlaatijan vastine:
Korpiniityntie siirretään kokonaisuudessaan uuteen paikkaan ja vanha
vaarallinen liittymän paikka poistetaan käytöstä. Kulku tilalle osoitetaan
ohjeellisella ajoyhteysmerkinnällä (ajo) navetan itäpuolitse kohti uuttaa
Korpiniityntietä. Täsmällinen tien paikka katsotaan rakennusvaiheessa
maanomistajien toiveiden mukaiseksi ja liikenteen kannalta turvalliseksi.
MT-alueet muutetaan M-alueeksi, joka mahdollistaa pienten peltolohkojen hyödyntämisen myös metsätalouskäytössä. Kaavaluonnoksessa on esitetty maanomistajan mielipiteessään esittämä jätevesiputki. Muut esitetyt
asiat huomioidaan teiden rakentamisvaiheessa.
Mielipide 2.10.2015 Matti ja Riitta Savander (Sollo 82-418-1-51):
Mielipiteessä on esitetty toivomus uuden ja vanhan alueen väliselle suojavyöhykkeelle, viherkaistaleelle ja kysymys mahdollisuudesta liittyä kaava-alueen viemärijärjestelmään.
Kaavanlaatijan vastine:
Suunnitellusta rakennusalan siirtämisestä lähemmäs rajaa luovuttiin mielipiteen huomioimiseksi. Nyt rakennusala jää 20 metrin etäisyydelle olemassa olevasta asuinrakennuksesta ja suojavyöhykkeeksi osoitettiin istutettava alueenosa vanhan asuinalueen suuntaan.
Mahdollisuutta liittyä kaava-alueen viemärijärjestelmään on käsitelty
alueen kunnallistekniikan yleissuunnittelun suunnittelukokouksessa
3.11.2015. Kokousmuistioon on kirjattu, että alueen kiinteistöjen liittymismahdollisuudesta keskitettyyn viemäröintiin on tehty kevyt kartta
tarkastelu (FCG). Tarkastelun perusteella aluetta ei pystytä liittämään
viettoviemäriratkaisulla Kanungin alueeseen, vaan liittyminen vaatii
kiinteistökohtaiset jätevedenpumppaamot. Kanungin alueen kunnallistekniikan suunnittelussa varaudutaan suunnittelualueen kaakkoispuolella
olevien kiinteistöjen mahdollisiin viemäriliitoksiin suunnittelemalla paineviemäri (DN 63) vesijohdon rinnalle.
Mielipide 2.10.2015 Harjurinteen asukkaat (11 kpl):
Mielipiteessä on esitetty huoli Harjurinteen liikenneturvallisuudesta kasvavien liikennemäärien takia ja toivomus tarkastella Harjurinteen liittymää Kanungin alueen yhteydessä.
Kaavanlaatijan vastine:
Mielipiteessä esitetyt asiat on kirjattu lähtötiedoksi alueen liikenteellistä
jatkosuunnittelua varten. Tämän kaavan yhteydessä ei valitettavasti voida
käsitellä Harjurinteen tieliittymää koskevia asioita, koska liittymä on
suunnittelualueen ulkopuolella.
5
Mielipide 2.10.2015 Merja Savonen, Harjurinne 13:
Mielipiteessä on esitetty huoli Harjurinteen liikenneturvallisuudesta kasvavien liikennemäärien takia. Toivomuksena on, että Harjurinteen liikennejärjestelyt tarkistettaisiin samalla kun Kanungin aluetta rakennetaan.
Kaavanlaatijan vastine:
Mielipiteessä esitetyt asiat on kirjattu lähtötiedoksi alueen liikenteellistä
jatkosuunnittelua varten. Tämän kaavan yhteydessä ei valitettavasti voida
käsitellä Harjurinteen tieliittymää koskevia asioita, koska liittymä on
suunnittelualueen ulkopuolella.
Hämeenlinnassa 10.11.2015
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa
Piia Tuokko
ympäristösuunnittelija (YAMK)
Niina Järvinen
FM, ins.(AMK)
6