1. No category

JJ&?fII1 ____-.,
,____rJII\
guom(2n
(
N:o l
~
HELMIKUU
1953)
I H A I( I( I
Turun Shakinys:tävien 30-vuotisjuhlaturnauksesia
Pelaajat vasemmalta: O. Riihimaa, A. Alin (näkyy huonosti), J.
Hietala ja N. OIkkonen. Katsojat vasemmalta: Milan Salonen,
Maiti Salonen (molemmat TSY:n pelaajia), seuraavana olevan
nimi ei ole :tiedossa, P. Grönlund {takana} ja P. Lento.
Shakkiliittojen palsta
Osoitteemme on muuttunut
UUSI OSOITTEEMME. ON: HE L S 1 N K 1, Messeniuksenkatu 7 B 50
VAR NYA ADRESS ÄR: HELSINKI, Messeniuksenkatu 7 B 50, Finland
UNSERE POST ADRESSE 1ST NUNMEHR: HELSINKI, Messeniuksenkatu 7 B 50, Finland
CHANGE OF ADRESS: SUOMEN SHAKKI HELSINKI, Messeniuksenkatu 7 B 50, Finland
'
ADRESSER LA CORRESPONDANCE a: SUOMEN SHAKKI, HELSINKI
Messeniuksenkatu 7 B 50, Finlande
'
POSTISIIRTOTILIEMME (68538 Suomen Shakki ja 68700) A. Saloila)
osoite on samoin HELSINKI, Messeniuksenkatu 7 B 50.
Suomen Shakin ja päätoimi±taja A. Saloilan uusi osoite on voimassa heti
mutta myös vanhalla osoitteella postitetut lähetyksen ja postisiirtosuori~
tukset tulevat varmasti perille.
Suomen Shakin vuosikertaa 1952 on saatavissa täydellisenä ja lähetetään
se muutosta johtuen alennettuun hintaan mk 400:- postikuluineen, jos
raha seuraa tilausta. Vain pienehkö erä varastossa. Tilaus parhaiten postisiirtotilille 68 538 Suomen Shakki, Helsinki Messeniuksenk. 7 B 50.
Suomen Shakin seuraava numero ilmestyy maaliskuun puolivälissä. Siihen tarkoitetun aineiston pyydämme lähettämään toimitukselle viimeistään 5. 3. mennessä. Huomautamme erityisesti siitä, että numeron uutisosasto varataan pääasiassa vuosikokousten selostuksille.
Suomen Shakin taideshakkiosaston ratkaisukilpailu 1953 aloitetaan jälleen tämän numeron tehtävillä. Kilpailussa noudatetaan putoamisjärjestelmää siten, että kunkin numeron jälkeen korkeimmassa pistemäärässä
oleva saa kirjapalkinnon ja putoaa nollaan. Tämän numeron ensipainostehtävien ratkaisut lähetettävä 10. 3. mennessä os. Matti Myllyniemi Helsinki, Otaniemi A 23.
'
Suomen Shakkiliiton jatkovuosikokous pidetään Helsingissä sunnuntaina maaliskuun 1. päivänä kello 12 H.O.K:n kerhohuoneistossa Runeberginkatu 60 A. - Esillä tammikuun kokouksessa myöhemmin päätettäväksi
siirretyt asiat.
SHAKKIKIRJALLISUUTTA
M. Euwe ja H. Kramer: Midtspillel I. Dansk Skakforlag, Aabybro,
Tanska, 1953. Sivuja 76. Hinta 4,75 Tanskan kruunua.
Hollantilaisen ex-maailmanmestari Euwen shakkikirjallinen toiminta on
jälleen tuonut esiin uutuuden, jonka tanskalainen kustantamo on lähettänyt nähtäväksemme. Teos edustaa peräti 12-osaista sarjaa, joka keskipelin kysymysten on suunniteltu vastaamaan Euwen tunnettua 12-osaista
pelinavaussarjaa. Käsilläoleva osa 1 käsittelee nappuloiden voimakkuutta
ja sisällyksestä saa hyvän kuvan sen eri osastojen nimistä. Teos jakaantuu
viiteen osaan seuraavasti: 1) Lähetti, a) aktiivinen lähetti, b) huono lähetti, 2) Ratsu, 3) Lähettipari, a) 2 lähettiä - lähettiä ja ratsua vastaan,
bl 2 L - 2 R, 4) Laatu, a) T - L tai R, b) T - 2 kevyttä upseeria, 5) Kunmgatar, a) D - 2 kevyttä upseeria, b) D - 3 kevyttä upseeria, c) D T + L tai R, d) D - 2 T. Jo nämä maininnat sisällyksestä osoittavat teoksen mielenkiintoisuuden, mutta sitä se tulee olemaan erikoisesti kokonaisena sarjana. Lähimmät osat käsittelevät seuraavia aiheita: osa II Keskustan muodostamistapoja: osa III Sotilasasemat; osa IV Taistelu avoimista linjoista; osa V Heikot ja sotilaat jne. Suosittelemme mielihyvin
teosta jokaiselle shakinharrastajalle. - AS.
SUOMUEN SlHlA1KJKI
SUOMEN KESKUSSHAKKILIITON, SUOMEN SHAKKILIITON, TYöVÄEN
SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJA.
Päätoimittaja A L T T 1 S A LOI L A
Osoite: HELSINKI, Messeniuksenkatu 7 B 50
SUOMEN SHAKKI
Helsinki
SUOMI - FINLAND
TILAUSHINTA Il)53
1/1 vsk. 500:- mk
Ulkomaille 600:- mk
N:o 1
POSTlSIIRTOTlLlT
SSh. 68538. Saloila 68700
Tilien os. HELSINKI
1953
Helmikuu
l-·V"-·~·~r-Kaarle Ojanen ylivoimainen
SM-turnauksessa 26. 12. 52-6. 1. 53
Turnausiaulukko
2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
1
1. K. Ojanen (HSM) .. x 1 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 10
II
7
2. T. Salo (HYS) ...... 0 x ljz ljz 1/2 1/2 1 1/2 1/2 1 1 1
3. A. Fred (HSM) ...... 0 ljz x 0 1 ljz 1/2 1 1 1 1 0
IIJ
61f2
6
IV
4. R. Niemi (TuTS) .... 1 1/2 1 x 0 o 1/2 0 1 0 1 1
5. H. Koskinen (Gamb.) o 1/2 0 1 x 1 112 0 112 1/2 1/2 1
5112 V-VI
5ljz V-VI
6. O. Katajisto (HSM) .. o 1/~ 1/~ 1 0 x 1 1 o l/z 0 1
7. J. Vesterinen .(SSK) 0 o 1/~ 1/2 112 0 x 1 1 112 1/2 1
5112 V-VI
8. I. Niemelä (HYS) _... o 1/2 0 1 1 0 0 X 1/2 1 0 1 5
8-9
9. K. Blomberg (TSY) .. o 112 0 0 112 1 o 112 X 1/2 1 1
8-9
5
10. I. Solin (SSK) . . . . . . 0 0 0 1 1/2 1/2 1/2 o 1/2 X 1 112
10
4112
(HSM) 0 0 0 0 1f2 1 112 1 0 0 x 1 4
11. O. Pastuhoff
11
12. E. Salmi (HS-V) .... 0 0 1 0 0 0 0 0
12
1112
1/2 0 x
Taulukosta on todettavissa tasapelien prosentti alle 30:ksi (!), Salo «remissiruhtinaaksi« kuudella tasapelillä, Niemen 2112 pistettä kärkikolmikkoa
vastaan, yleensä tavaton tasaväkisyys 2.-10. sijojen kohdalla sekä 50-prosenttisen tuloksen riittäminen palkinto sijalle.
Suomen Keskusshakkiliitto selviytyi jälleen SM-turnauksesta melko
mutkattomasti: käytännölliset järjestelyt annettiin Helsingin Shakkimiehille, jotka hoitivat ne Felix L a i t i sen johdolla moitteettomasti. Turnaustoimikunnan jäseninä olivat T. D a h 1 m a n, K. M a r t t i n en ja V.
N ii ra n e n, ja tiettävästi ensi kertaa nimeltä mainiten päättäjäisissä, parissakin puheenvuorossa kiitettiin turnaustoimikunnan jäsenen toimintaa.
Tämän ansaitun kunnian sai osakseen Veikko Niiranen, ja ilomielin tiedoitamme tästä kaikelle Suomen shakkiväelle.
Joulukuun alkuun mennessä turnaukseen ilmoittautui 14 pelaajaa. Tästä
huolimatta kilpailu oli tarkoitus viedä läpi 12:ssa päivässä pelauttamalla
kaksi kierrosta samana päivänä (mistä nykyaikaiselle kilpailushakille
myrkyllisestä tavasta Keskusliitto itse kynsin hampain on pyrkinyt pois
aikaisemmin), mutta onneksi nimenhuudossa Tapaninpäivänä oli läsnä vain
12 pelaajaa. Valitettavaa on, että pelipaikaksi ei saatu parempaa kuin Alkon kabinetti., joka osoittautui ahtaaksi ja kaikkea muuta kuin rauhalliseksi (musiikki ja alkoholi). Shakkia harrastavan nuorison kannalta tällainen ei tulevaisuudessa saa tulla kysymykseen arvokkaan turnauksen
kohdalla. Erikoismääräyksistä selviydyttiin vaivattomasti jäljentämällä ne
suurin piirtein edellisvuoden määräyksistä virheineen kaikkineen. Esim.
alkupuolella mainitaan ylituomari Paavo Li h t 0 s e s t a, mutta lopussa
1
°
SUOMEN
SHAKKI
SUOMEN
puhutaan vain tuomarineuvostosta. Ja nimenomaan mainitaan, että jatko~
pelien peliaika on neljä tuntia, mutta ohjelman mukaan se verrattomash
useimmiten oli vain kaksi. Pelien jatkamisesta seuraavana aamupäivänä
on meillä ennenkin jouduttu nurisemaan. Shakkiolympialaiset olivat tässä
suhteessa asia erikseen, ja sielläh~in ensimmäinen jatko suoritettiin samana
iltana. Tulkoon myös mainituksi peliaika lauantaisin ja sunnuntaisin.
Nimenomaan sanomalehtimiesten ja miksei myös pelaajien kannalta on
suositeltavampaa pelata kierros aikaisemmin kuin klo 18-23. Viimeinen
moite kohdistuu Keskusshakkiliiton hallituksen päätökseen, että Mestarikerhon nimeämien kauneuspalkintopelien tuomareiden on suoritettava tehtävänsä päättäjäistilaisuuteen mennessä, vaikka tämän piti olla jokseenkin
välittömästi viimeisen kierroksen päätyttyä! Kauneuden laadun määrittely, samoin kuin kauneuspalkinnoista mainitseminen erikoismääräyksissä,
oli tietysti unohtunut kokonaan ...
Allekirjoittanutta on syytetty liialllisesta moittimisesta ja nalkuttamisen
halusta. Ja jälleen tul~ l~uskan.yerr:;l.l1 negatiivista. ~utta käs~. sy~äme~~~,
hyvät shakkiherrat: eIkö ed.ellaolevl~s.a huoma:utuksl~sa ole taytta pel'<~a,
~ikö suunnilleen samalla vaIValla OlISI saatu aIkaan Joka suhteessa mOItteetonta turnausta ja eikö 16istavien X shakkiolympialaisten isäntämaan
ole pystyminen hoitamaan kaikki yksityiskohdatkin omissa ar~o~ilpailuis­
saan hyvin? Juhlamielellä kyllä puJ:lUt~an, l"l!iten poikamme k~Sl!.ISS~ :pela:
sivat pienen Suomen suurten shakkn:nalden Jou~.koon, ~utta. elvatko Jll:un
nämä pojat jälkikasvun ja ku;tDppaD:elden ker~ kll~~~s~kSI teOIstaan tarVItse
konkreettisiakin ilmaisuja eSlm. vam huolellIsestI Jar]estetyn SM-turnauksen muodossa?
Kaarle Ojanen
Toivo Salo
Aatos Fred
Oja sen Kallen suorituksen kohdalla ei kyllin löydä ylisanoja. Niemi
tosin tuotti hänelle täyden häviöpisteen ja rikkoi ainutlaatuisen taian: SMturnauksiss'a vv. 1949-53 Ojanen pelasi häviöttä peräkkäin 44 peliä! Eikö
olisi aika järjestää ottelu Böök-Ojanen «moraalisesta« Suomen mes~aruu­
desta? Esim. kolme peliä Hesingissä ja kolme Kotkassa kahden vllkonlopun aikana. - Salon Topi teki pisteitä vähemmän kuin moneen vuoteen, mutta Salmelle hävinnyt F l' e d i n Atski jäi vielä puole.n pist~e?
päähän. Joka tapauksessa shakkikisojemme mukanao~leet p~stemlehet PItlvät kutinsa niin kuin asiaan kuului. »Pannassa» yll kakSI vuotta olleen
N i e m e n Reiskan 4. palkinto oli turnauksen suurin yllätys. Ja lahjoja
riittää korkeammallekin. Kaksi viimeistä palkintoa jakoi kolme pelaajaa:
Jorma Ve s t eri n e n, joka pelityyliään keventämällä varm~st.i pää~isi
parempiin tuloksiin, Olavi K a taj i s t 0, joka tuoreeltaan OSOIttI ansam-
5
SHA.KKI
neensa poikkeustietä viime joulukuussa saamansa mestarinarvon, ja nuori
Heikki K 0 s k i n e n, jolle kilpailun jännitys vielä teki kepposiaan, mutta
joka ei pysähdy tähän.
Pisterahoille (a 200:-) jäätiin myös tasaväkisyyden merkeissä. Aatu
Niemelän vahvat puolet ovat yleisön mutta heikot ilmeisesti vastapelaajien
tietoisuudessa. Maaseudun ainoa edustaja (estynyt A. G. Ojanen ja M. Rantanen) oli Keijo Blomberg, jolle soisi useammin kovia kilpailuja. Hänen
pelitapansa on kaiken kiitoksen a:nsaitsev~. Ilmari Solin o~.yutte~ast~. ~.l:l.­
kana vaikka palkintosijat ovat viIme vuosma olleet taakseJaanytta elamaa.
Oleg' Pastuhoff oli kolmas ensikert~lainen. Pastufl: pelin. s~~ä J:~ik~ous
että voima ovat pelityylin omalaatUlsuudessa. ErkkI SalmI Jatettlln Jumboksi viimevuotista selvemmin (nyt eroa edelliseen 2112 pistettä v. 1951
oli 2).
Kahvitilaisuudessa loppiaisiltana palkinnot jakoi Suomen Keskusshakkiliiton varapuheenjohtaja Visa K i v i. Muut puhujat olivat: F. Laitinen, K.
Ojanen, R. Niemi ja P. Lihtonen, jonka ylituomarina ei tarvinnut puuttua
mihinkään asiaan.
I
Osmo Kai 1 a.
&..,~_ ~
':~-'-::
.. ":;....
v
Turun Shakinystävieri 3D-vuotisjuhlaturnaus
Turun Shakinystävien 30-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi järjestämä
Suomen Shakkiliiton 1 luokan liittoturnaus pelattiin Turussa 27. 12. 19526. 1. 1953. Osanottajia kertyi kaksi l2:sta pelaajan ryhmää, joissa turkulaisia yhteensä kaksitoista ja näistä juhlivan seuran jäseniä kahdeksan.
Turnauksesta muodostui odotetusti varsin tiukka. Eritoten kamppailu palkintosijoituksista vaati kilpailijoilta sekä kestävyyttä että keskittymiskykyä.
1. ryhmä:
1 0 1 1/2 1 % 1 0 1 1 1 8
J. Haanpää, Gamb. I-II
0 - 1 1/2 1 1 1 0 1 1 1 % 8
I-II
V. Säilä, TSY
1 0 - 1 % 1 0 0 1 1 1/2 1 7
S. Kukkonen, HYS
III
0 1/2 0 - 1/2 1 1 % 0 1 1 1 6 1/2
A. Alin, TuTS
IV
% o 1/2 % - 1/2 l/~ 1/2 1 0 1 1 6
J. Hietala, VSS
V. Tirkkonen, SSK 0 0 0 o % - 1/2 1 1 1 1 % 51/2
1j~
0 1 o % 1/2 - % 1/2 1/2 1/2 1 51f2
K. Stenberg, TSY
0 1 1 1/2 % o 1/2 1 o % 1/2 51/2
V. Nurmi, TuTS
1 0 0 1 0 o 1/2 0 - 1 1/2 % 41/2
D. Lardot, GSK
0 0 0 0 1 o 1/2 1 0 - 1/2 1 4
E. Bonsdorff, HSM
0 o % 0 o 0 1/2 1/2 1/2 % - 1/2 3
E. Aalto, TSY
o 1/2 0 0 o 1f2 0 1/2 1/2 0 1/2 - 21f2
K. Kyrki, TSY
2. ryhmä:
- 1/2 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 9%
K. Arasola, TuTS
1
P. Massinen, LaSK 1/2 - % 1 1/2 1/2 1 1/2 1 1 % 1/2 7%
II
1
o /1 2 - 1 % o 1/2 1/2 1/2 1 1 1 6 /2
O. Riihimaa, SSK
II!
0 1 1 1 0 0 1 1 6
A. Sundström, TSY 1 0 0
IV-VI
o 1/2 % l - I 1/2 o 112 1/2 1 % 6
H. Kahra, SSK
IV-VI
M. Uimonen, TaSK o 1/2 1 0 0 - 0 1 % 1 1 1 6
IV-VI
0 o % 0 % 1 - 1/2 1 1/2 o 1/2 4 1/2
N. Vikberg, Gamb.
o 1/2 % 0 1 o % - 1/2 0 1 1/2 41/2
E. Eloranta" TSY
0 o 1/2 1 1/2 % 0 % - 0 1 1/2 4 1/2
T. Ketonen, TuTS
F. Soininen, TSY
0 0 0 1 1/2 o 1/2 1 1
0 0 4
o 1/2 0 0 0 0 1 0 0 l - I 31f2
N. OIkkonen, HSM
K. Niemelä, TSY
0% 0 o 1/2 o 1/2 1/2 112 1 0 - 31/2
1. ryhmässä jakoivat I. palkinnon helsinkiläisseura Gambitenin Jorma
H aan pää ja juhlivan seuran puheenjohtaja Viljo S ä i 1 ä. Muistopalki~non jakamiseksi suoritetun vertailun voitti Haanpää Sonneborn-Bergerm
6
SUOl'/!EN
SH,z\.KKI
SUOMEN
SHAKKI
7
- - - - - - - - - - - - - - - - ----------
järjestelmän "ijaluvul1a 40,75 Säilän luvun ollessa 40,00. Mestariluokkaan
koroittam.isjärjestelystä Suomen Shakkiliiton hallitus on päättänyt, etlä J.
Haanpää ja V. Säilä pelaavat kaksi peliä käsittävän ratkaisuoHelun, jonka
voittaja oikeutetaan pelaamaan rncstariluokkaan pääsystä seuraavan Suomen Shakkiliiton 1 luokan h!l'nauksen voittajan kanssa. Siinä tapauksessa, että ottelu Haanpiiä--Siii lii päättyy tasapelinä, katsotaan Haanpää
edellä mainitun vertailutu lok:;(:n:·;a pcru;;ieclla voittajaksi. Mainittakoon,
että lähinnä seuraava SSL:n 1 llcn LUJ"naw; pclattanee Jyväskylässä:
Jorma Haanpää on syntynyt l!J:10, laioupill ylioppilas, 1. luokkaan koroittuminen v. 1948. 'Tämän jälkeiset parhaat il!loksensa: 1951-52 vuodenvaihteen 1. lk:n yhteisturnauksen .2. l'yhmässil II---IV. palkinto, 1952 ryhmävoitto Helsingin mestaruusturnaukses:ia sekä myöhcrnmin pelatun ratkaisuoHelun perusteella saavutettu oikeus pelata 11l'i~;ingin Shakkiliiton
mestaruusluokassa.
Viljo Säilä on syntynyt 5. 6. 1907, insinööri, Turun Shakinystävien pj.
ja aikaisemmin Suomen Shakkiliiton hallituksen jäsen. Oppi shakkipelin
12-vuotiaana, liittyi TSY:n v. 1927, jossa samana vuonna koroittui 3. luokkaan, Tampereen Shakkiklubissa hän opiskeluaikanaan v. 1930 nousi 2.
luokkaan ja seuraavana vuonna 1. luokkaan voitettuaan kummallakin kerralla turnauksen maksimipistein. Voitettuaan v. 1945 Turku-pokaaliturnauksen ja saatuaan sen perusteella oikeuden haastaa entisen mestarin K.
Niemelän otteluun Turun mestaruus vuodelta 1945 merkittiin Säilän ni-
TSY:n 30-vuotisjuhlaturnaus: Istumassa vasemmalta: K. Niemelä, Fr.
Soininen, K. Stenberg, V. Nurmi ja V. 'Tirkkonen. Seisomassa vasemmalta:
K. Arasola, T. Ketonen, J. Haanpää, A. Sundström, E. Bonsdorff, M. Uimonen, E. Aalto (takana), E. Eloranta, S. Kukkonen, V. Säilä, D. Lardot, J.
Hietala, A. Alin, N. Olkkonen, K. Kyrki, N. Vikberg (takana), P. Massinen,
Y. Latvio, O. Riihimaa, H. Kahra ja V. Jylhä.
miin pistein 3 %-y,!. Säilän viimeisimmistä turnaustuloksista mainittakoon: 1947 Pohjoismaiden Shakkiliiton turnauksessa Helsingissä mestariluokan ryhmässä 2 jaettu 6-7. tila 50 % tuloksin, samana vuonna TSY:n
25-vuotisjuhlaturnauksen 1 luokan 1. ryhmässä 3. palkinto; 1948 Pohjoismaiden Shakkiliiton turnauksessa örebrossa 1 lk:n 2. ryhmässä palkintomiesten kannoilla (jaettu 6-9. tila, 6 pisto 15:sta mahdollisesta); 1949 Loviisan kutsuturnauksessa IV. palkinto.
Simo K ukk 0 n e 11. esitti oivallisen näytteen nuoren helsinkiläisen pelaajapolven korkeasta pelitasosta ja A. Ali n - tämän ryhmän viimeinen
palkintomies - muistetaan 'Turun Työväen Shakkikerhon nimekkäänä 1
luokan pelaajana, jonka viimeisimmistä kilp.tuloksista mainittakoon 1 luokan yhteisturnauksen 3. ryhmän 5:s tila vuodenvaihteessa 1951-52, TShL:n
14. liittoturnauksen 1 lk:n 2. ryhmän vakuuttava voitto V. 1952 ja Turun
Työväen Shakkikerhon mestaruus V. 1952.
2. ryhmässä K. A r a soI a n voitto oli vakuuttava. Hän on syntynyt V.
1923, ammatiltaan rakennusmestari, Turun Työväen Shakkikerhon varapuheenjohtaja. Shakinharrastuksensa on alkuisin sodan ajoilta oppi-isänään shakkimestari Aatos Fred, jonka kanssa palveli samassa joukko-osastossa. 1 luokkaan koroittuminen tapahtui V. 1951, yhteisturnauksessa 1951
-52 Arasolan nimiin merkittiin 1 lk:n 1. ryhmän jaettu 3-4. palkinto 7
pisto tuloksella 11 :sta mahdollisesta. Tiettävästi ainoa TShL:n pelaaja, joka
tähän mennessä on voittanut SSL:n liittoturnauksen ryhmän.
Pekka M a s s i n enon Mankalasta käsin edustanut Lahden Shakkikerhoa hyvin tuloksin (kts. SSh n:o 2-3/1951, sivu 53). Hän vahvisti täten jälleen mainettaan eräänä 1 luokan vahvimpiin luettavana pelaajana. Massinen on synt. 4. 1. 1921, ekonomi, 1 lk:aan V. 1946, moninkertainen Lahden
mestari, Hämeenlinnan liiHoturnauksen 1 lk:n 1. ryhmän voittaja.
Olavi R i i h i maa edustaa edelleen uskollisesti Suomalaista Shakkikerhoa. Jalasjärven Yhteiskoulun matematiikan opettaja, nimekäs akateeminen maaottelupelaaja, sodan aikana esiintulleista laati!oistamme ehkä eniten huomiota herättänyt, mutta nyttemmin pitänyt laadinnallista taukoa,
kilpaillut säästeliäästi, mutta yleensä hyvin tuloksin, synt. 28. 11. 1920.
Isäntäseuran A. Sun d s t r ö m yllätti reippailla «yleisösuorituksillaan«,
järvenpääläinen postivirkailija H. K a h raon jo aikaisemmin saavuttanut
pelaajana nimeä ja vilppulalainen M. Ui m 0 n e n, joka kiitettävällä ahkeruudella on edustanut Tampereen Shakkiklubia vahvimmissa turnauksissamme, sai jälleen kauniin palkintosijoituksen tililleen.
Turnaustoimikunnan muodostivat Y. La tv i 0 (pj.), A. Savanti (siht.),
S. Kemlin (rah.h.), Reijo Rantala (lehdistösihteeri). Asiantuntijalautakuntaan kuuluivat 'Th. Gauffin, Väinö Jylhä ja L. Merjanto. Toimihenkilöt saivat kiitettävästi hoitamistaan tehtävistä yksimielisen tunnustuksen.
Jäättäjäisissa 'Turun Hospitsissa (jossa myös turnaus pelttiin) jakoi turnaustoimikunnan puheenjohtaja Yrjö La t v i 0 palkinnot neiti Pirkko S ä iIän avustamana. Kauneuspalkinnon parhaasta pelastuksesta uudenvuoden
päivän kierroksella sai lVI. Uimonen pelistään P. Massista vastaan ja ylimääräisen kauneuspalkinnon E. Bonsdorff viimeisen kierroksen pelistään
J. Hietalaa vastaan. Juhlivan shakkiyhdistyksen puolesta puheenjohtaja
V. Säilä kutsui vankilanjohtaja Y. Latvion TSY:n kunniajäseneksi. Suomen
Shakkiliiton puolesta puhui liiton puheenjohtaja dipl. ins. Risto En a r v i,
vieraspaikkakuntalaisten pelaajien puolesta Viljo 'T i r k k 0 n e 11., Turun
Työväen Shakkikerhon puolesta F. Se 1 e n i us esittäen onnittelut naapuriseuralle ja toivoen, että TuTS täyttäessäään 20-vuotta syksyllä 1954 voisi
järjestää vastaavanlaisen turnauksen Turussa. Lopettajaisiksi tarjottujen
kahvien aikana puhui vielä turnauksen vanhin osanottaja Fr. Soi n i n e n
kertoen huomioistaan ja nuorten pelaajien myönteisistä esityksistä.
8
SUOMEN
SHAKKI
Vuonna 1947 alkuunpantu Shakin Päivän vietto on elinvoimaisilla shakkipaikkakunnilla muodostunut jo perinteitä omaavaksi. Kerran vuodessa
järjestetyt tilaisuudet ovat onnistuneesti mainostaneet shakinharrastuksen
~erkityst~, saavutuksia ja laajuutta. Shakkiväelle itselleen päivä on tarJonnut sopIvaa vaihtelua varsinaisen vakavamman shakkitoiminnan lomaan
Tä:m än vuotisen.Sha~in Päivän tunnuksen luonnehtii Turun shakinpäivä~
tOlmIkunta sattuvlmmm sanoessaan monisteessaan seuraavasti: «Kehityksen suhteen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: mennä eteenpäin tai taantua. Paikallaa.n pysyminen on käsitysharhaa, joka johtuu siitä, että kehityksen kulku JOmpaan kumpaan suuntaan on hidasta. Tämä shakinharrastajien on syytä muistaa. Jos olemme vakuuttuneita siitä että shakki on
jalostava ja ihmiskuntaa eteenpäin vievä harrastus, pyrkikäämme silloin
saamaan sen piiriin yhä useampia ja useampia ihmisiä. Jos tiedämme että
parhaiten kehittää shakin pelaamisen taitoa sen järjestäytynyt rn.'uoto
kerhotoiminta, niin liittyköön sen piiriin meistä jokainen joka vielä o~
ulkopuolel~~, j~.. lis~~kC?ön ne, Jotka jo .kl;luluvat kerhoihin,' ponnistuksiaan
Ja valvannakoaan taman tOlmlIman kaIkmpuoliseksi edistämiseksi. Sanalla sanoen: kaikessa mikä koskee pelien kuningasta shakkia pyrkikäämme
pitämään huolta siitä, että kehityksen pyörä kulkee oikeaa~ suuntaan.«
Seuraavista tilaisuuksista olemme saaneet tietoja:
Helsinki. Helsingin Shakkiliiton järjestämä tilaisuus Nylands Nationin
I:~oneistossa alkoi liiton p:j:n Gerh. Lindströmin tervehdys sanoilla, jonka
]alkeen Suome~. mestari ~aarle. q~anen c::;itelJ?öi. pelin kehityksestä ja
pehaseman arVlOml11sta eSImerkkll1a pelll1sa ReIno Nlemeä vastaan viime
SM-turnauksessa (ko. peli päättyi Ojasen aikapulahäviöön ja katkaisi
h;änen ainutlaatuisen ketjunsa: 42 häviötöntä peliä peräkkäin SM-turnaukSIssa). Suomen Shakkiliiton pj :n, dipl.ins. Risto Enarvin esitettyä iiittonsa tervehdyksen ja liikemies Kosti Marttisen puhuttua Työväen Shakkiliiton puolesta alkoi perinteellinen ottelu Helsingin Itä-Länsi johon osallistui 128 pelaajaa. Itä voitti tuloksin 36-28 (viime vuonna '43%-33%).
Shakkimestari Toivo Salon nopeassa tahdissa pelattu kello simultaani antoi tulokset + 7, -2 (0. Lindholm, L. Salminen), = 1 (K. Reinikainen). _
R. Enarvin pakinoitua aiheesta «Shakki ja nainen«, päätettiin tilaisuus
tavanomaiseen pikaturnaukseen. Tulokset: ll1estariluokka (5 minuutin
miettimisajoin): A. Fred 6, K. Ojanen 5, H. Koskinen 3 % T. Salo 2 %
O. Katajisto 2, V. Palomaa 1 %, O. Pastuhoff % pistettä.' Muissa luo~
kissa ryhmät olivat 8 pelaajan suuruiset ja miettimisaika 5 sekunttia. Palkinnonsaajien luettelo on seuraava: 1 luokan ryhmä 1: J. Haanpää 6, H.
Brantberg 4%, H. Heikkilä 4; ryhmä 2: M. Försti 5, U. Laakso 5, R. Enarvi
4%. II. luokan ryhmä 1: K. Salminen ja O. Vikman 5, J. Aaltonen 4; ryhmä 2: O. Lindholm 5Vz, S. Lahti 5, N. Eriksson 4. III. luokan ryhmä 1:
J. Berglund 6, O. Hänninen 5., J. Kirjokivi 5; ryhmä 2: A. Granholm 6, O.
Mattila ja N. Halonen 5; ryhmä 3: R. Flinck 5, P. DamEm ja V. Terho
4lj2. IV luokka: E. Salminen 7, H. Orkomaa 5, H. Lindholm, H. Nyman ja
A. Aberg 4.
Turku. Turun shakkikerhojen valitseman shakinpäivätoimikunnan järjestämä tilaisuus vietettiin Turun Akatemian Ylioppilaskunnan huoneistossa, jossa nähtiin yleisöä runsaasti ja pelinhaluisia ennätysmäärä. Niinpä pikaturnausryhmiin osallistui yhteensä 50 pelaajaa. Ryhmässä A (lVI.
I ja II lk:n pelaajat) pelasi kaksi lO-miehistä alkuerää tuloksin: 1. ryhmä:
O. Saimaa 8, K. Arasola 6, Y. Tähti 5%, A. Sundström, K. Valtonen ja V.
Koivisto 5, K. Ajalin 3%, O. Filppu ja J. Palken 2V2, Y. Seppä 2; 2. ryhmä:
A. Alin 7V2, V. Valtonen 7, T. Kerppo 6V2, T. Ketonen ja L. Reunanen 5,
Fr. Soininen 4%, V. Säilä 4, U. Ruuskanen 3%, A. Harkke 2, A. Rönnblad
o pistettä. Loppuotteluun osallistui ryhmien kaksi parasta tuloksin: A.
0
SUOMEN
SHAKKI
9
Alin (joka sai vuodeksi haltuunsa tait. E. Petrellin lahjoittaman kiertopalkintotaulun), O. Saimaa, V. Valtonen (viimevuotinen voittaja) ja K.
Aras01a (kaikki Turun Työväen Shakkikerhosta). B-ryhmässä oli kolme
lO-pelaajan karsintaryhmää ja cup-järjestelmäinen loppukilpailu seuraavin parhain tuloksin: Ryhmä 1: M. Lundahn 8, M. Laine 7, A. Sälö 7, J.
Liljamaa 6,. V. Kekkonen 5%. Ryhmä 2: P. Huhtinen 8%, V. Iivarinen
6V2, E. Latvio ja K. Mäkinen 6, O. Hocksell 5. Ryhmä 3: E. Nummi 8,
O. Ranta 8, M. Salonen 7" A. Salonen 5, L. Moisander 5%. Loppuottelun
voitti E. Nummi, lähinnä P. Huhtinen ja M. Lundahn. Simultaanipelaajana esiintyi shakkimestari Reino Niemi tuloksin +18, - 8, =4. Shakin,
päivän tilaisuuteen toimitettiin aistikas moniste turkulaisia shakkikerhoja
esittelevin kirjoitelmin.
i~_ ,,'
Tampere. Ensimmäinen Tampereen Itä-Länsi (rajana rautatie) pelattiin Shakin Päivänä tuloksin 15-8 Lännen hyväksi. Tämän jälkeen järjestettiin vielä pikaturnaus kahdessa ryhmässä (I-II lk:n ryhmässä 13
ja IIl-IV lk:n ryhmässä 15 osanottajaa). Niille, jotka eivät harrastaneet
pikapeliä, oli järjestetty tehtäväratkaisukilpailu, shakkitietokilpailu ja
pelisiirtoarvauskilpailu.
Tikkakoski-Luonetjärvi. Shakin Päivän tilaisuus tapahtui Tikkakosken
Shakkikerhon 10-vuotispäivän merkeissä. Tikanmajan huoneistossa, jossa
kutsuvieraana oli Luonetjärven Shakkikerhon jäsenistöä. Juhlivan kerhon
puh.joht. V. Maurisalo kertoi lyhyesti kerhon toiminnasta. Kahvitilaisuuden jälkeen pelattiin pikaturnaus Tikkakosken ja Luonetjärven joukkueiden välillä ensinmainitun voittaessa, tuloksin 45%-44V2.
Forssa. Hotelli maakunnassa Forssan Shakkikerhon järjestäm~issä tilaisuudessa lyötiin vuoden 1948:n osanottajaennätys 28 kolmella. Pikaturnauksen voittajaksi selviytyi vt. piirieläinlääkäri M. Pippingsköld, lähinnä
seuraavina S. Mäki, A. Veisto ja E. Polso.
HämeenEnna. Hämeenlinnan Shakkikerhon ja Hämeenlinnan Työväen
Shakkikerhon yhteistyötoimikunnan järjestämän tilaisuuden tervehdyssanat esitti HäSK:n varapj. K. Sipi, jonka jälkeen tri H. Helminen esitel,
rnöi aiheesta «IOOO-vuotta shakkipelin historiaa«. Päätteeksi pelattiin ottelu Etelä--Pohjoinen, jonka Pohjoinen voitti tuloksin 8%-5% (M. Siren
1 - K. Käyhkö, 1. Kanko 0. - J. Helenius, Mattila 0 - V. Savolainen,
Nurminen 1 - H. Helminen, P. Hinkkanen 0 - T: Rekola, Y. Suuronen
0 - H. Kajander, A. Koivisto 0 - A. Laitinen, Sandberg 0 - L. Vormula,
J. Eloranta 0 - Himanen" T. Toivola 1fz - E. Viitamäki, Laakso 1 - T.
M. Lundahl, Väänänen 1 - Suihkonen, Nieminen 1 - Ollikainen, E.
Vaittinen 0 - Suuronen).
Imairankoski. Valtionhotellissa suoritettiin tavanomainen ottelu jouk,
kuepikapelissä tuloksin: Vuoksenniska 231fz, Tainionkoski 23, Imatrankoski
13%. Henkilökohtaisen pikapelin 26 osanottajaa pelasivat kahdessa ryhmässä, ollen parhaat 1. ryhmässä: P. Virolainen 10, P. Nupponert 1'0 ja
L. Holmerus 71fz; 2. ryhmässä: V. Lifländer 11, O. Jonsson 81fz ja A. Kurronen 8 pistettä. Loppuottelun tulokset: V. Linfländer 2%, P. Nupponen
2 ja P. Virolainen 11/2 pistettä.
Jyväskylä. Itä-Länsi - ottelu - johon osallistui 34 pelaajaa - päättyi
Lännen 10-7 voittoon. Pikaturnauksessa osanottajat jaettiin viiteen alkukilpailuryhmään, joista voittajat selviytyivät loppuotteluun, Loppukilpailun tulokset: Olavi Peippo 4 (maksimi), E. Korhonen 3, P. Ahonen 2, N.
Vaittinen 1 ja Ossi Puhakka 0 pistettä.
Karjaa. Ottelu Karjaan ja Pohjan pitäjien välillä menetti mielenkiintoaan, kun Fiskarin edustajat jäivät tilaisuuteen saapumatta. Karjaa voitti
tuloksin 6-1. Pikaturnaukseen osallistui 11 pelajaa ja sen voitti Karjaan
K. Lilja (SSL:n 1. luokan pelaaja) maksimituloksin, lähinnä P.··E. Lundell
(Karjaa) 8, K. Lindström (Aminnefors) 7 1/2.
10
SUOMEN
SHAKKI
Kurikka. Etelä-Pohjanmaan Shakkiliiton joukkuekilpailun viimeinen
ottelu Kurikka-Isokyrö suoritettiin Shakin Päivänä Kurikassa. Isäntäjoukkue, joka jo oli selviytynyt loppuotteluun Vaasan ja Lapuan joukl~ueiden
kanssa, varmisti paikkansa voittamalla Isokyrön 4-2.
Lahti. Lahden Seudun Shakkipiirin järjestämässä tilaisuudessa kaupunginvaltuuston juhlavassa istuntosalissa piirin pj. Aarne Laaksonen lausui vieraat tervetulleeksi" jonka jälkeen ekonomi Pekka Massinen esitelmöi shakkielämämme elvyttämisestä. Puhuja piti tärkeänä shakkikerhojen puitteissa annettavan opetuksen järjestämistä, kyvykkäiden toimihenkilöiden esiin saantia ja tehokasta mainontaa. Suomen Keskusshakkiliiton hän mainitsi edustavan puolitietä maan kaikkien shakinharrastajien yhtymisessä yhden liiton alaisuuteen. - Ottelun Lahti-Muu
piiri lahtelaiset voittivat ylivoimaisesti 24%-12%. Lisäksi pelattiin seuraavat piirin jaukkumestaruuskilpailuun lukeutuvat ottelut: OrimattilaSysmä 3%-2%, Sysmä-Lahden Työväen Shakkikerho 3112-2 1 /2 ja Lahden Shakk~kerho-Sy:smän IL/joukkue 5-1. Tilaisuudessa nähtiin satakunta shakmharrastaJaa.
i{~:
Lappeenranta. Hotelli Patriassa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat
Lappeenrannan Shakkikerho ja Työväen Shakkikerho sekä työpaikkashakin edustajat. Tilaisuuden avasi Lappeenrannan Shakkikerhon varapuheenjohtaja, dipL ins. Sulo KaIpa. Sen jälkeen rautat. virk. P. K. Valpas esitelmöi aiheesta «Tie maailmanmestaruuteen« ja lopuksi fil.maist., shakkimestari Pentti Koskinen pelasi simultaania.
.Lohja. Lohjan Shakkikerho järjesti Shakin Päivänä tavanmukaisen
Lohjan pikamestaruusturnauksen. Osanottajia 18 (Lohjalta ja Etelä-Lohjalta). Kilpailun ulkopuolella pelannut Tampereen Shakkiklubin Alfons
Mattsson saavutti parhaimman tuloksen, 17 pistettä. Palkintosijat jakautuivat seuraaville: 1) Leo Linden 15%, 2) Tapio Saraste 14, 3) Kalle
Sederholm 13%, 4) Gunnar Holm 11%, 5) Lauri Talling 11.
Loviisa. Ystävyys ottelu Loviisan Työväen Shakkikerho
Loviisan
Shakkikerho päättyi ensinmainitun voittoon 8-4. Henkilötulokset pöytäjärjestyksessä ja voittaneen joukkueen pelaaja ensin mainittuna: H. Eskonen % - K. Tallgren, H. Periström % - A. Törnqvist, H. Elgström 1 _
B. Brandt, O. Pethman 1 - I. Backman, A. Leppänen 1 - A. Ek, V.
Flinck 0 - V. Nevanlinna, H. Valden 0 - H. Holmberg, T. Ståhl 1 - K.
Tallqvist, K. Friman 1 - O. Salmen, Holg. Periström 0 - M. Lindfors,
O. Nironen 1 - G. Lindfors, K. Hakala 1 - J. Svenn. - Pikaturnauksen
parhaat: H. Holmberg, O. Pethman ja H. Eskonen.
Myllykoski. SeurataloIla Kouvolan Shakkikerhon pelaaja E. Kurimo
antoi simultaaninäytöksen tuloksin +13" -3, =0. Simultaanipelaaja mainitsi erikoisesti nuorten pelaajien huomattavasti kehittyneen viime vuodesta. Shakinharrastus Myllykoskella on yleensäkin vilkastumassa ja pelaajien luku lähentelee viittäkymmentä. TOistaiseksi paikkakunnalla ei kuitenkaan ole ainoatakaan Suomen Shakin tilaajaa! - jota toimituksemme
sekä ihmettelee että toivoo tilanteeseen pikaista ja tuntuvaa korjausta.
Oulu. Oulun Shakkiseuran järjestämä tilaisuus Osuusliike Arinan
kerhohuoneistossa keräsi yleisöä runsaasti. Pääohjelmana oli shakkimestari Edgar Lindroosin simultaaniesitys tuloksin +17, -9 (E. Kemppainen,
H. Kautonen, L. Keränen, M. Hemmi, K. Taipaleenmäki, E. Seppänen, M.
Visuri, Y. Niinimaa, V. Kiuttu), =6 (H. Myöhänen, T. Suorsa, P. Jousi, T.
Suomela, P. Siurua, V. Tiila). Katsojille oli varattu tilaisuus keveiden pelien pelaamiseen ja niinpä tätä koko 6% tuntia kestäneen simultaaniesityksen ajan yleisön taholta ahkerasti hyväksikäytettiin.
Pori. Porin Shakinystävät ja Rosenlewin Shakkikerho olivat isäntinä
Suomalaisella klubilla monipuolisessa shakkitilaisuudessa. Tervehdyssanat
lausui tunnettu lopputehtävämestarimme Aarne Dunder. Pelinäytteen
Ooistopeli Pilnik-Najdorf) jälkeen pelattiin rumputurnaus, jossa alussa oli
SUOMEN
SHAKKI
II
36 pelaajaa ja josta yksi miinuspiste pudotti pois. Parhaiden järjestys:
A. Järvinen, J. Stenberg (Seinäjoki), A. Dunder ja T. Rintala. Sitten A.
Dunder esitti pari hienoa lopputehtävää ja kahden neuvostomestarin
pelin. «Ratkaisukilpailun« kohteena oli W. A. Shinkmanin 2-siirtoinen,
josta löytyi kerrassaan 111 ratkaisuaI Vuorottaissimultaania pelattiin peräti kolmen miehen voimalla (A. Dunder, P. Lehtonen ja A. Järvinen.).
Tulokseksi tuli 14 voittoa, 2 tasapeliä ja 7 häviötä. Lopuksi Porin Shakinystävien sihteeri kertoi paikkakunnan shakkitoiminnasta, joka huipentuu
lähitulevaisuudessa pelattavaan Satakunnan mestaruusturnaukseen, jota
varten suoritetaan karsinnat paikkakunnittain.
Riihimäki. Kansalaisopistolla kansainvälinen mestari Osmo Kaila piti
esitelmän" jonka otsikkona oli »Shakki yhteiskunnallisena ja kansainvälisenä ilmiönä». Tervehdyssanat lausui opiston johtaja, tri Yrjö Penttinen.
Esitelmän jälkeen seurasi simultaani, jonka tulos oli 20 voittoa, 1 häviö
ja 2 tasapeliä. Mainittakoon, että toisen tasapelin saavutti rouva Terttu
Kolehmainen ja että tämä peli kesti pisimpään.
Salo. Salon Shakkikerhon vuosikokous, jossa kerhon pj:ksi edelleen valittiin varatuomari M. Turkka. Pikaturnauksen parhaat: K. Aalto 7%, O.
Suominen 7, L. Mattsson 6, O. Uskelin 5% pistettä.
/"l:"--"""":'"rA'
Vaasa. Vaasan Shakkiseuta järJesti Ruokala Keskuksessa puurojuhlan,
jossa yhteydessä suoritettiin myös palkintojen jako ja julistettiin kuluneen vuoden kilpailujen perusteella myönnetyt koroitukset. Täten nousivat: 1 luokkaan K. Vahevaara, II luokkaan G. Bäck, R. Vesanto, R. Kurola .T. Lind ja G. Hasanen, sekä III luokkaan K. West. - Vaasan mestaru'uskilpailujen perusteella palkittiin: A-sarjassa: 1) M. Toivola, 2) S.
Liljamo, 3) J. Hietala, 4) A. Keiri. B-sarjassa: 1) J. Lehto, 2) A. Häggblom
(samalla pistemäärällä 7%, uusintaottelun ratkaistessa). Vaasan mestaruusturnaus pelattiin 12. pelaaajn alkukilpailuna, josta kuusi parasta pelasi loppukilpailun A-ryhmässä ja loput kuusi kilpailun B-ryhmässä.
Mainittakoon että Shakin Päivän johdosta Vaasa-lehti julkaisi VaSS:n
puheenjohtaj~n, johtaja J. Lehdon haastattelun, jossa haastateltava kertoi
aiheesta »Shakinharrastus lisääntynyt voimakkaasti maassamme».
Valkeakoski. Säterin Pirtissä pelatun ottelun Säteri-Muu kauppala voitti
Säteri tuloksin 6-3. Tilaisuudessa oli läsnä yli 20 henkilöä ja ottelun lisäksi
sisältyi ohjelmaan mm. kahvitarjoilu.
Shakin Päivän viel::l:ämiseen ryhdyttiin aikoinaan Suomen Keskusshakkiliiton aloitteesta ja päivän tilaisuuksista toivottiin muodostuvan koko maan
shakkiväen esittäytymistilaisuuksia, joissa myös lukumäärällisellä paljoudella osoitetaan harrastusalamme laajuus. Toivomus toteutui ilahduttavan
nopeasti elinvoimaisilla shakkipaikkakunnill3:, .mutt~ c;m kä~ittääksemme
pysähtynyt tähän. Ehkä em!I!-e ole saaneet. kalk~~ta tI~alSUUkslsta. selost:uk::
sia mutta kuten lukijakin vOI panna merkllle, nuden Joukosta kaIpaa vlela
mo'niaita shakillisesti nimekkäitä paikkakuntia.
Eteenpäin pyrkimisen
varaa siis näyttää vielä olevan.
Timo Sarvelan »Shakkiaiheisia postimerkkejä» - kirjoitelmaan Suomen
Shakin n:ossa 9-10. 1952 on Osmo Kaila esittänyt seuraavan lisäyksen:
Kuuban vuonna 1951 Capablancan maailmanmestaruuden 30-vuotismuiston ja «Capan« kuoleman 10-vuotismuiston johdosta julkaisema shak.
kiaiheisten postimerkkien sarja sisälsi neljä tavallista ja kolme l~nto­
postimerkkiä. Edellisistä 1 centin mer~iss~ o.~. CaI?a1?lan~an.. t~~tu.. n.J?-t~­
kuva, 2 centin merkissä hän on shakklpelm aaressa Juun sllrtamassa Ja
5 centin samoin kuin toisen värisessä 10 centin merkissä on Capablancan
Shakkik"Iubin talon kuva. Lentopostimerkeistä vain pieniarvoisin, 5 centin on aiheeltaan uusi: shakkilauta, jolla on pelin loppuasema. 8 centin
me~kki on sama kuin 2 centin tavallinen, erivärisenä tietysti, ja vastaavan parin muodostavat 25 centin lentopostimerkki ja 1 centin tavallinen.
12
-
SUOMEN
SHAKKI
SUOMEN
Peli- ja sommitelmaosasto
Toimittavat EERO E. BööK ja
OSMO KAILA, Helsinki, Runebergink. 29 B.
LOISTOPELEJÄ 2
Grunfeldin puolustus
Presov 1950
Krylov
Kozma
Rg8-f6
g7-g6
d7-d5
Rf6Xd5
Rd5Xc3
703.
1. d2-d4
2. c2-c4
3. Rbl-c3
4. c4Xd5
5. e2-e4
6. b2Xc3
c"l-c5
7. LH-c4
Lf8-g7
8. Rgl-e2
0-0
9.0-0
c5Xd4
10. c3Xd4
Rb8-c6
11. Lcl-e3
Lc8-g4
12. f2-f3
Rc6-a5
Grunfeldin
puolustuksen päämuunnelmassa siirto Lg4 viistolinjan b6-g1 avaamiseksi D-shakille
ja siirto Ra5 mL:n peräyttämiseksi
e6:een ovat olleet eritoten suurmestari D. Bronsteinin tutkimuksen
kohteina. Siirtojen järjestystä pidettiin välillä hyvin tärkeänä, esim.
Neuvostoliiton
mestaruusturnauksen 1946 peli Sokolski-Tolush: 11.
- Ra5? 12. Ld3 Lg4 13. d5! Lxal
14. Dxal f6 15. Lh6 Te8 16. Rf4 ja
vaIkealla oli luja hyökkäys, mutta
nyttemmin on Hollannissa tutkittu
pelitapaa 11. - Ra5 12. Ld3 b6! Pelissä sotilaan ryöstö 13. Lxf7 + Txf7
14. fxg4 Txfl + 15. Kxfl! Dd7 16.
h3 on kaksiteräinen juttu, ja jatko
13. Tel Rxe4 14. Txe4 Ld7 15. Db3
Da5 16. Re3 johtaa siirron 16. -b6
jälkeen tasa-asemaan (BronsteinKotov, Saltsjöbaden 1948) ja siirron
16. - b5 jälkeen mustalle hyvään
peliin (Gligorie-Szabo, Venetsia
1949). Myös siirtoa 13. Ld5 on kokeiltu.
13. Lc4-d3
Lg4-e6
14. d4-d5!
Kuvion asema.
Bronstein uskoo tähän kvaliteetin
uhraukseen, sillä hänen mukaansa
Lg7 on vahvempi kuin TaI. Vielä
vuoden 1949 lopulla tri Euwe varusti pelisiirron kysymysmerkillä,
mutta ottelun Bronstein-Boleslav-
E-sotilaan kaksoisaskel lienee parempi, sillä L'Eehiquier de Parislehden
(tammi-helmikuu
1952)
muunnelmasta 18. e5 19. Rf3
exf4 20. e5! fxe5 21. Rxe5 uhaten
sekä 22. Re6 että 22. Rxg6 voi
poiketa esim. pelaamalla 19. Db6+ 20. Khl Dd6 (21. Rxe5!?
Txe5! eikä 21. -- Dxe5? 22. Tf8 + !
19. f4-15!
e6Xf5
Musta pyrkii g-sotilaan säilyttämisen avulla pitämään K-asemansa
suljettuna, mutta valkea saavuttaa
päämääränsä hienoin uhrauksin.
20. e4Xf5
g6-g5
21. Rd4-e6
Dd8-e7
Uhkasi 22. Rxg5. Jos 21. - Lxe6,
niin 22. fxe6 ja f6-sotilas on tuhon
oma.
22. Lh6XgS!
Ld7Xe6
Eikä tyhmästi 22. - fxg5? 23. f6
Df7 24. Rxg5 Dxd5 25. f7 + Kf8
26. Rxh7 + Ke7 27. Df6 + ja matti.
23. Lg5Xf6
De7-e5+
24. Lf6-d4
Dc5 X d5
25. fSXe6
Te8XeS
SHAKKI
13
Mustan aseman arkaluontoisuuden todistaa selvästi muunnelma 25.
- Dxe6 26. Del! ja 27. Df4. Samoin
pelin loppu.
26. Ld3Xh7+!
Kg8Xh7
2'7. TH-f7+
Kh7-h6
Mattijahti seuraa myös, jos 27. Kg8 28. Tg7 + Kf8 29. Dfl + Ke8
30. Df7 + jne.
28. Ld4-e3+
Viimeinen uhraus, joka avaa linjan valkean kuningattaren voittoisalle riemukululle. Mahdollisuuksia:
28. - Kh5 29. g4+ Kh4 (29. Kxg4 30. Dg7 + Kh4 31. Dg3 +
Kh5 32. Th7 + Th6 33. Txh6 matti.)
30. Del + Kxg4 31. Dg3 + jne. ja
28. Kg6 29. Dg7 + Kh5 30.
Dh7 + Th6 31. Dxh6+ Kg4 32.
Dh3 matti.
28. - Te6Xe3
29. Dal-f6+
Kh6-h5
30. Tf7-h7 +
KhS-g4
31. Th7-h4+ ja maUi.
Huomautukset L'Eehiquier de
Paris tammi-helmikuu 1952/0smo
Kai l a.
Asema siirron 14. d4-d5! kohdalla
704. Kuningasintialainen puolustus.
Suomen mestaruusturnaus 20. 12. 1952.
ski jälkeen v. 1950 hänkin muutti
mieltään. Tavanomaisessa jatkossa
14. Da4 a6 15. Ld2 Re6 16. Le3 b5
sd4 on vaara"vyöhykkeessä.
14. - I
Lg7Xal
IS. DdlXal ('
f7-fS
Muutoin 16. l..h6 voittaa kvaliteetin takaisin matinuhan ansiosta.
Bronstein jatkoi tästä asemasta 16.
Lh6 Db6+ 17. Khl (Budapestissa
1950
peli Bronstein-Boleslavski
päättyi tällaiseen tasapeliin: 17.
Rd4 Ld7 18. Tb1 De5 19. Tel Db6
20. Lxf8 Txf8 21. h4 jne.) ja suosittaa siirtoa 17. - Ld7 ainoana oikeana Boleslavskin 1. ottelupelissä
pelaamaan «tavallisen« siirron 17. Tfd8 sijasta. Loistopelimme jatkolla
on oma mielenkiintonsa tämän vaikean muunnelman teorian kannalta.
16. Re2-d4
Le6-d7
Jos 16. - Lf7, niin 17. Lh6 Te8
18. Lb5 voittaa kvaliteetin takaisin.
17. Le3-h6
Tf8-e8
18. f3-f4
e7-e6
K. Ojanen.
T. Salo.
1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. g3 Lg7 4. Lg2 0-0 5. Rc3 d6 6. Rf3 Rbd7 7.
O~O e5 8. e4 c6 9. h3 Re8 10. Le3 Re7
11. Dd2 De7 12. Tadl fS, (Nykyisin pelataan K-intialaisen niitä muunnelmia, joissa musta lyö e5xd4.
Pelissä käytetty tapa näyttää olevan myös kelvollinen osoittaen samalla
K-intialaisen monipuolisuutta.) 13. Tfel Df7 (Uhkaa f5-f4 ja Dxe4. Valkea, joka on suorittanut liikekannallepanonsa loppuun, katsoo aivan oikein
edulliseksi avata pelin ja vaihtaa seuraavissa siirroissa keskustassa.) 14.
exf5 gxfS IS. dxeS dxeS 16. b3? (Turha varovaisuussiirto, sillä valkea
olisi voinut heti toteuttaa aikomuksensa jatkona 16. - e4 17. Rd4 Re5.
Sotilaan ryöstö Dxe4 siirron Re5:n sijasta on huono: 17. - Dxe4 18.
Lxg7 Kxg7 19. Dg5+ Kh8 20. Rxf5 Re6 21. De7! Txf5 22. Txe4 voittaen.) 16. - Re6 17. Lh6 e4 18. Lxg7 Dxg7 19. Rd4 Re5 (Musta olisi mielellään vaihtoja välttääkseen pelannut 19. - Re5, sillä sotilaat e4 ja f5 ovat
aktiiviset vain, jos niiden tukena on paljon voimaa. Loppupeliä ajatellen
ne ovat heikkoja. Jatko 19. - Rc5 ei kuitenkaan käynyt koska seuraa:
20. b4 Rd3 21. Re6 Df7 22. Rxf8 Rxel 23. Rxd7 Rxg2 24. Kxg2 voittaen.)
20. Ree2 (?) (Parempi olisi ollut 20. Rxe6 edellisen huomautuksen mukaan
ja 20. - Lxe6:n jälkeen pelata ratsu f4:ään.) 20. - Re5 21. De3 (21. Rf4?
Red3 voittaen.) 21. - Red3 22. Tfl Ld7! 23. f3? (Oikea jatko on 23. Rf4
ja esim. 23. - Tae8 24. Rxd4 Rxd3 25. Re2 jolloin asema tasoittuu.) 23.
- f4! 24. Rxf4 Rxf4 25. gxf4 Lxh3 (Nyt näkyy f3:n haitta: katkaisee
D:n vaikutuksen h3:een.) 26. Td2 Tae8 27. Kh2 exf3 28. Dxf3 Re4!
(Valkean Td2 on erikoislaatuisessa ahdingossa: 29. Tdl Lg4, tai 29. Td3
Lg4, tai 29. Tb2 Dxd'l. Ainoaksi jää 29. Te2, minkä jälkeen musta jatkaa
29. - Txf4 saavuttaen voitettavissa olevan aseman.) 29. Te2 Lg4 30.
Dxe4 Lxe2 31. Tgl Txe4 32. Lxe4 Lg4 33. Antautui. - Kaarle 0 jan e n.
1/
14
·
..
SUOMEN
SHAKKI
Richterin avaus
Suomen mestaruusturnaus, 5. 1. 1953
O. Pastuhoff
T. Salo
1. d4 Rf6 2. Re3 dS 3. LgS LfS 4. f3 Rbd7 (Verrattain harvoin käytetyssä
~~chteriI?-. avauksessa 1. d4 d5 2. Re3 siirto 4. f3 on tyypillinen, mutta peliSllrron SIJaan 4. - Lg6 on yksinkertaisempi vastaus, koska se välttää seuraavan pikkusommitelman.) S. RxdS Rxd5 6. e4 f6! (Hyväksi osoittautuva
välisiirto, joka pakottaa vL:n perääntymään ja tekee tietä mL:lle.) 1.
Ld2 Le6 8. exd5 LxdS 9. e4 Li7 10. Le3 (Joka tapauksessa musta pääsee
vapauttamaan pelinsä e5-siirrolla. Keskustavaihtojen jälkeen mustalla olisi
hyvä upseeripeli.) 10. - e5 11. dS aS (Varmistaa tietysti e5-ruudun mustalle upseerille, tässä tapauksessa L:lle.) 12. Rh3 LeS 13. Ld3 0-0 14. Dc:2
g6 (Puolustus 14. - h6 olisi vähemmän joustava.) 15. 0-0-0 bS! (Valkea
uhkasi saada erinomaisen pelin siirtämällä 16. Rf2. Sotilaan uhraus antaa
mustalle aloitteen. Ei sen sijaan 16. - Lxd5? 17. Lxg6!) 16. exb5 Rb6 17.
Thel De7 (Jälleen ei 17. - Rxd5, koska 18. Lc4 ikävin kiinnityksin.) 18.
f4 Rxd5 19. fxeS Rxe3 (19. - Re3 saisi vastauksen 20. exf6! Mutta nyt
valkean olisi ehdottomasti lyötävä sotilaalla, siis 20. bxc3! Ei sen sijaan
20. exf6?, koska 20. - Le3+!) 20. Dxe3? Lb4 21. exf6 Dxel 22. Txel
Lxe3 23. bxe3 Tae8! (A-sotilaan ryöstöä seuraisi 24. c4 a4 25. Te7 mahdollisin vastapelein. T-vaihdon jälkeen valkea nyt menettäisi heti sotilaan
a2 tai f6, mutta pelissäkin osoittautuu, että valkea ei voi säilyttää kahta
sotilasta kvaliteetista.) 24. Tfl! Te5 (Rg5-siirron estämiseksi.) 25. a3 Td8
26. Kc2 Td6 27. Tf4 gS 28. Tg4 (Tai 28. Ta4 Txf6 29. Txa5 g4 30. Rgl
Tf2+ voittaen.) 28. - h6 29. Rgl Txf6 30. Rf3 Te5 31. h4? (Vie vT:n
pahaan loukkoon. Parempi on esim. 31. Ta4.) 31. - Tf4 32. Tg3 (T-vaihdon jälkeen valkean K-sivustan sotilaat olisivat mustalle helppo saalis,)
32. - g4 33 .. Rd2 Te5 34. e4 Kg7 35. Ke3 h5? (Miksei 35. - Lg6 ja
mK:lla h4-sotIlaan kimppuun?) 36. Rb3 a4 37. Rd4 Kf6 38. ReS Tel 39.
Kb4 Tgl 40. Kxa4 (Mustalle vaikeampi on jatko 40. Ra5!) 40. - Lxc4 4l.
Rb4! (Omalaatuinen siirto, joka yllättäen tuottaa valkean b-sotilaalle etcnemismahdollisuuden.) 41. - Lxd3 42. Txd3 Txg2 43. Te3 g3 (Salo laskee suoran voiHojatkon, joka ctäisine D-shakkeineen on todella kaunis.
Asiassa on kuitenkin muttansa, josta Pastuhoff on huomauttanut.) 44.
Txc'7 Td2! (Oikea ruutu T:lle.) 45. h6 g2 46. b'7 glD 47. baD (Mainittu
mutta on 47. Tc6+!, koska sen jälkeen väliintulo a6:ssa tai b6:ssa on mahdollinen. Jätämme lukijain analysoitavaksi syntyvän mielenkiintoisen tilanteen.) 47. - Ddl+ 48. Ka5 (Pelissä helpompi kuin 48. Kb5, joka vaatisi laskemaan useampia shakkausmahdollisuuksia, mutta toiselta puolen
Kb5 sallisi mahdollisesti T-väliintulon. Huomattakoon., että peli pelattiin
loppuun ensimmäisessä istunnossa, joten kotianalyyseillä ei ole osuutta
pelin lopussa.) 48. - TfS+ 49. Kb6 Dgl+! 50. Ka6 Dfl+! S1. antautui,
koska 51. Ka7 Ta5+ 52. Kb7 ja karkeasti Tb5+. - O. Kai l a voittajan
mukaan.
706.
Ranskalainen puolustus
Turun liittoturnaus, 10. kierros 4. 1. 1953
K. Arasola
1. e4 e6
N. Vikberg
2. d4 dS 3. Rd2 dxe4 (Käyttökelpoinen keino välttää 3. Rd2muunnoksen teoreettiset salakarit on siirtyä tähän n.s. Rubinsteinin muunnelmaan.) 4. Rxe4 Rd7 5. Rf3 Rgf6 6. Rxf6+ Rxf6 7. ReS (Capablancan
siirto, jonka Spielmann kuitenkin 1938 pelaamalla 7. - Dd5! osoitti huonommaksi kuin nykyään tavallisen siirron 7. Ld3.) 7. - Le7 (?) 8. Ld3
0-0 9. 0-0 c5 10. Le3 De7 (D4-sotilas on kaiken aikaa ollut mD:lle tabu.)
11. Tel b6 (Käy päinsä näin myöhäänkin.) 12. Df3 Lb7 13. Dh3 exd4?
(13. - Le4 terän katkaisemiseksi valkean hyökkäykseltä oli välttämätön.
.
SUOMEN
---_._--------------
70S.
I
~
_ _--------_.
SHAKKI
15
Pelisiirto avaa vain uusia linjoja, ja seurauksena onkin tuota pikaa mitä
loisteliain loppu.) 14. Lxd4 LeS? (Jokin 14. - g6 tai 14. - Tfd8 oli ainoa
välittömästä häviöstä pelastava siirto. Sen sijaan esim: 14. - h6 kumoutuu
melko suoraan siirtoon 15. Rg4!) IS. Rd7!! RhS (Kaksoisuhkaus f6:een ja
sitten matti h7:stä ei ole torjuttavissa. Musta valitsee kauneimman kuolon.)
16. Lxh7+! Kxh7 17. DxhS+ Kg8 18. Rf6+! gxf6 19. Lxf6 Lxf2+ 20. Khl
Lxg2+ 21. Kxg2 De6+ 22. Kh3 ja musia antautui. Vakuuttavan ryhmänvoittajan vakuuttava voitto. - O. Kai l a.
707.
Kuningasintialainen puolustus
Turun liittoturnaus, 1. 1. 1953. Palkinto parhaasta pelastautumisesta.
M. Uimonen
P. Massinen.
1. d4 Rf6 2. e4 g6 3. Re3 Lg7 4. Rf3 0-0 S. g3 d6 6. Lg2 Rbd7 7.
0-0 eS 8. De2 Te8 9. Tdl e6 10. b3 De7 11. e4 Rf8 12. Lb2 RhS 13.
dxeS dxeS 14. eS Re6 IS. Ra4 bS 16. exb6 axb6 17. Td3 La6 18. Td2
TadB 19. Tadl f6 20. b4 Txd2 21. Txd2 Li8 22. Db3 Rhg7 23. Lh3 Kh8
24. a3 Le8 2S. Lfl Td8 26. Kg2 Txd2 27. Rxd2 bS 28. Re3 Dd7 29.
De2 Rd4 30. Dd3 Rge6 31. Re2 eS 32. Rxd4 e4 33. Rxe4 bxe4 34. Dxe4
Rxd4 3S. Lxd4 exd4 36. a4 Lb7 37. f3 fS 38. exfS DxfS 39. Dxd4+ Lg7
40. Dd3 Di6 41. bS Dd4 42. aS Dxd3 43. Lxd3 Ld4 44. Le4 Lxe4 4S. fxe4
Kg7 46. b6 Kf6 47. Kf3 KeS 48. b7 La7 49. h3 h6 SO. h4 Kd4 S1. Kf4
Lb8+ 52. Kf3 Kd3 53. g4 gS S4. a6 Kd4 SS. hxgS hxgS S6. eS KxeS 57.
Ke3 KdS S8. Kd3 La7 59. Ke3 KeS 60. Kd3 Kf4 61. Ke4 Ke4 62. Ke3
:tasapeli.
708.
Slaavilainen K-inJ:ialainen
Kaakkois-Suomen joukkuemestaruus 5. 1. 1953
Kauneuspalkinto.
H. Matikka (KoTS)
R. Guttormsen (Kotkan SK)
1. Rf3 Rf6 2. d4 dS 3. e4 e6 4. e3 (Ehdottomasti yleisempi on 4. Rc3,
mutta esim. kuuluisassa pelissä Najdorf-Böök, Dubrovnik 1950, tapahtui
valkean D-lähetin siirrot f4:ään tai g5:een estävä pelisiirto. Böök vastasi 4.
- e6, mutta K-Iähetin sivustointi on myös hyvä.) 4. - g6 S. Re3 Lg7 6.
Ld3 (Euwen mukaan 6. Db3 on suositeltavampi. Pelisiirtoon hän esittää
mm. vastauksen 6. - Lf5 tasa-asemin tavallisimman ollessa 6. - 0-0.)
6. - dxe4 7. Lxe4 0-0 8. 0-0 b5 9. Lb3 (L:n peräytymisruutu ei suinkaan ole yhdentekevää. Sekä d3 että myös e2 ovat parempia kuin b3.) 9.
Lb7 10. De2 (Tämä ja mustan seuraava siirto johtavat omintakeiseen peliin.) 10. - LaS 11. De2 e6 12. Tel RdS 13. e4 Rb4 14. Dd2 e5 IS. a3 exd4!
16. RxbS! (16. axb4 dxc3 17. bxc3 Dc7 on mustalle mukavampi.) 16.LxbS? (Miksei 16. -- R4c6!?) 1'7. Dxb4 a6 18. LgS Dd7 (Musta lyö laimin
hauskan tatkikointimahdollisuuden 18. - Rc6!, jonka jälkeen 19. Lxd8
Rxb4 20. Le7 Rd3! 21. Lxf3 Rxel 22. Lxg7 Rxg3 + 23. gxf3 Kxg7 ja
19. Dd2 Da5! eivät ole valkealle niin hyviä kuin 19. Dc5! Mutta sitäkin
vastaan mustalla on lääke: 19. - Dc8! uhaten 20. - Ra5 ja jos 20. Tac1,
niin 20. - Db7.) 19. a4 LeS 20. Tadl eS? (Ratkaiseva virhe, jonka jälkeen
valkea pääsee kauneuspalkintosommitelmaan. Pelikelpoinen on vielä jatko
20. - a5! ja jos valkea varjelee a-sotilastaan ja pelaa 21. Dc4, niin 21.
- Tc8! uhaten 22. - Lxe4.) 21. Le7 Te8 (Jos 21. - T'c8, niin 22. Rg5
voittaen helposti. Nyt siirto 21. - a5 saisi vastauksen 22. Da3! jne., kuten pelissä.) 22. Lxf7+! Kxf'7 23. RgS+ Kg8 24. De4+ LdS (K:n nurkkaan siirtoa seuraa tietysti pussimatti.) 2S. exd5 Txe7 26. d6+ Tf7 27.
Txd4! (Sommitelma on pitkä ja kaunis. Jos nyt 27. - Rc6, niin 28. Rxf7!
Rxd4! 29. Rxe5+ De6 30. Dxd4 voittaen.) 27. - exd4 28. Te'7 DfS 29.
f3! (Musta uhkasi Dbl-shakin lisäksi 29. - Dxf2+. Huonompia olisivat
jatkot 29. Dxf7 +? Dxf7 30. Txf7 h6 ja 29. Rxf7? Dbl + 30. Dfl Dxfl +
SUOMEN
16
SHAKKI
SUOMEN
SHAKKI
17
31. Kxfl Rc6 jne. Paras vastasiirron 29. - h6! jälleen on voittojatko joko
30. Rxf7 Kh7 31. Rd8! uhaten 32. Re6 tai 30. Txf7 Dbl+ 31. Kf2 hxg5
32. Tb7+! Kh8! 33. Dc8+! Kh7 34. Dc7 Rd7 35. Dxd7 Tg8 36. Dh3+
ja matti!) 29. - Lh6 30. Txf7 Dbl+ 31. Kf2 LxgS 32. Te7+ ja musta
antautui. koska 33. Dc8+ ja matti. - O. Kai l a.
Txe3! (Sittenkin, vaikka vD pääsee shakkaamaan.) 21. Dxe3 Lxd4 2B.
DeB+ (Tai 28. Dd3 Df2+ 29. Kh3 Lxc3 30. Dxc3 Lxf5+ ja matti!) 28.
- Kg7 29. f6+ LxfG 30. De4 (Uhkasi 30. - Lh3+. Jos 30. De3, niin 30.
- Ld4.) 30. - DgS+ 31. antautui. jäähän valkea upseerin häviölle. Hyvin hyökätty! - O. Kai l a.
709. Ranskalais-sisilialainen peli.
Trondheimin kansainvälinen nuorten turnaus 1953.
E. Rutanen (Suomi)
Arnold Eikrem (Norja)
1. e4 cS 2. c3! (Tästä riippuu sisilialaisen puolustuksen tulevaisuus! J 08
valkea voi pakoittaa pelin ranskalaisen puolustuksen päämuunnelmaan l.
e4 e6 2. d4 d5 3. e5! c5 4,. c3! Rc6 5. a3!!, häviää sisilialainen puolustus
kokonaan.) 2. - Rc6! (Huomattava parannus, jonka Bent Larsen kehitti
nähtyään kuinka Rutanen pahoinpiteli vastustajiaan näissä avauksissa. Taimanov ym. ovat pelanneet 2. - d5, ja Bronstein ja Gligoric 2. - e6, mutta
parhaassakin tapauksessa on musta silloin joutunut ranskalaisiin vaikeuksiin.) 3. d4 cxd4 4. cxd4 dS! (Musta ei pelaa d5, ennen kuin valkea on pelannut d4.) S. eS LfS (Kovanonnen lähetti! Kantapeli Rutanen-Larsen
jatkui 6. g4 Le4 7. f3 Lxbl 8. Txbl e6 9. Re2 Tc8 10. a3 f6! 11. f4
fxe5 12. fxe5 Dh4+ 13. Rg3 h5 14. Ld3Le7! 15. Lg6+? Kd7 16.
Lxh5?? g6 ja valkea antautui huomattuaan nyt unohtaneensa ensin pelata
15. Le3!) 6. Rc3! e6 7. a3 Db6 (?) B. g4! Lg6 9. Rge2 hS? 10. Ra4! Dc7
(Myöhempi peli Myhre-Eikrem jatkui 9. - f6! 10. f4 Le7 11. Ra4 Da5+
12. b4 Lxb4+ 13. axb4 Rxb4 14. Kf2! Lc2 15. Dd2 Lxa4 16. Rc3 Rc6 17.
Txa4 ja valkea voitti välittömästi.) 11. Rf4! h4 (Mustan asema on toivoton,
pian kaikki nappulat ovat patissa!) 12. Rxg6 fxg6 13. Ld3 Rge7 14. Le3
a6 IS. RcS Dc8 16. De2! (Naulitsee kaiken kiinni. Musta voisi huoletta
antautua.) 16. - . Kf7 17. Tel TbB 18. b4 KgB 19.0-0 h3? (Parempi olisi
alkaa pelata edestakaisin a-tornia.) 20. Khl TaB 21. Tgl TbB 22. Tg3
TaB 23. Lbl! (Valkea ratsu lähtee g5:een, jonka tapahduttua kuningatar
tekee matin h7:ssä!) 23. - TbB 24. Rd3 DeB 2S. Rf4 TcB (Jos Dc8, niin
Rh3 ja Rg5) 26. Rxe6 Dd7! 27. RcS! (Valkea ei sotkeudu viimeiseen ansaan 27. Rg5 Rd4!. Ratsu voi lähteä heti uudelleen samalle kierrokselle.)
Musta antautui. sillä jos 27. - Dc7 niin 28. Df3 ja 29. e6 pakoittaa kuningattaren takaisin e8:aan ja silloin ratsu tepastelee g5:een ja peli päättyy
Df7 + Dxf7 exf7 + ja matti-uhkauksen torjuuntumattomuuteen. - E. R uta n e n.
711. Suljettu sisilialainen
Neuvostoliiton 20. mestaruusturnaus, 5. kierros.
V. Smyslov
Ilivitski
1. e4 cS 2. Rc3 Rc6 3. g3 g6 4. Lg2 Lg7 S. d3 d6 6. f4 Rf6 7. Rf3 0-0
B. 0-0 ReB 9. h3 Rc7 10. Le3 b6 11. Dd2 Lb7 12. fS dS 13. Lh6 dxe4
14. Rxe4 Rd4 IS. Rh4 Lxe4 16. Lxe4 Lxh6 17. Dxh6 Dd6 lB. Kh2 TaeB
19. fxg6 fxg6 20. Rxg6 Rf3+ 21. Txf3 Txf3 22. Rxe7+ Dxe7 23. Lxf3
Tf8 24. Kg2 KhB 2S. Tel Df7 26. DhS Dd7 27. De5+ Kg8 2B. Te4 Re8
29. Lg4 Dg7 30. De6+ Df7 31. Dxf7+ ja musta antautui.
710.
Kuningasintialainen puolustus
Neuvostoliiton 20. mestaruusturnaus, 6. kierros.
Kan.
1. Boleslavski
1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rf3 Lg7 4. g3 0-0 S. Lg2 d6 6. 0-0 Rbd1 7.
Dc2 eS B. Tdl TeB 9. Rc3 c6 10. e4 (Tämän suht. myöhään tapahtuvan
siirron jälkeen ollaaan jälleen K-intialaisen Lg2-muunnelman tutuissa uomissa. Musta valitsee nyt vaihtomuunnelman.) 10. - exd4 11. Rxd4 DeT
12. h3 (Parempi oli heti 12. f3, jonka valkea seuraavassa siirrossa pelaa.
Valkean ikävyydet pelin myöhemmissä vaiheissa aiheutuvat juuri sotilaansiirroista h3 ja g4, jotka heikentävät K-sivustan mustia ruutuja.) 12.RcS 13. f3 (Musta uhkasi jo e4-sotilasta.) 13. - aS 14. g4 Rfd7 (Tämä siirto pelataan nykyään yhä useammissa avauksissa.) IS. Tbl ReS 16. b3 fS!
(Suurmestari aloittaa todella terävän siirtosarjan sotilaan uhrauksella.'
17. exfS gxfS lB. gxfS (Sotilaalla lyönti nyt tai vaihdon 18. Rxf5 Lxf5 jälkeen on välttämätön Rc3:n suojattomuuden takia. Sommitelma jatkuu väliaikaisella upseerin uhrauksella.) lB. - Red3! 19. Txd3 Rxd3 20. Dxd3
Del + 21. Lfl (Eikä 21. Kh2 De5+!) 21. - Dg3+ 22. Khl (22. Lg2??
Tel+.) 22. - Tel 23. Le3 (Muuten «putoaa« Rd4 D-shakkien ja T-vaihdon jälkeen.) 23. - Dxh3+ 24. Kgl Dg3+ 2S. Khl Dh4+ 26. Kg2
1
J
712. Preussilainen peli
Naisten MM-ehdokasturnaus, Moskova loka-marraskuu 1952
N. Hruskova Belska.
V. Belova.
1. e4 eS 2. Rf3 Rc6 3. Lc4 Rf6 4. RgS dS S. exdS RaS 6. Lb5+ c6 7.
dxc6 bxc6 B .Le2 h6 9. Rf3 e4 10. ReS Dd4 (Teoria on tunnustanut päteviksi vain siirrot 10. - Ld6 ja 10. - Dc7.) 11. f4 LeS 12. Tfl Dd8! (Tämän Steinitzin jo 1889 esittämän siirron ovat neuvostomestarit kaivaneet
esiin ja etenkin Geller on sitä kernaasti ja menestyksekkäästi käyttänyt.
Vanha teoria uskoi peliiin Dlihrssen-Perneder, Berliini 1929, joka jatkui
12 - Lb6 13. c3 Dd6 14. b4 Rb7 15. d4 exd3 16. Dxd3 valkean eduksi.)
13. d4 Lb6 (Tämä on vielä vahvempi kuin d4-sotilaan lyönti. Seuraavan
Keresin suosituksen mestari Kopylov on vakuuttavasti kumonnut.) 14. b4
RdS! IS. bxaS Dh4+ 16. Kd2 Lxd4! (Vielä pakottavampi kuin Kopylovin
jatko 16. - e3+ 17. Kd3 Lf5+, jota voi seurata 18. Kc4.) 17. c3 LxeS lB.
fxeS e3+ 19. Kd3 (Jos 19. Kc2, niin 19. - Da4+ jne. Valkean asema on
jo toivoton.) 19. - La6+ 20_ Kc2 De4+ 21. Kb2 Tb8+ 22. Ka3 Rxc3
23. Db3 Txb3+ 24. axb3 Rxe2 2S. Lb2 0....:....0 26. antautui. Teoria jyllää!
- O. Kai l a TfS:n mukaan.
Hastingsissa tasaväkistä
Hastingsin vuodenvaihdeturnauksen perinteellisyydestä todistaa sattuvasti lehtien maininta" että voittosijan on viimeksi jakanut neljä pelaajaa
vuonna 1895! Tällä kertaa vain keskiluokan kansainvälisillä kyvyillä miehitetyn turnauksen näytepelinä seuraava:
713. Espanjalainen neliratsupeli. M. Blau-tri Ed. Lasker: 1. e4 eS 2.
Rf3 ReD 3. Rc3 Rf6 4. LbS Rd4 (Rubinsteinin siirto, jonka Euwe sanoo
karkoittaneen espanjalaisen neliratsupelin nykyaikaisesta kilpailukäytännöstä. Monista vastauksista pelissä tapahtuva on käyttökelpoinen.) S. La4
LeS 6. RxeS 0-0 7. Rd3 (Canalin siirto pelissä Eliskasesia vastaan
Kecskemetissä 1933. San Sebastianin pelissä Tarrasch-Rubinstein tapahtunut vanha siirto 7. d3 on huonompi.) 7. - Lb6 B. Rf4 d5 9. RfxdS
(Canal ja Eliskases jatkoiyat: 9. d3 Lg4 10. f3 Rh5 11. Rxh5 Lxh5 i2.
Rxd5! Dh4+ 13. g3 Rxf3+ 14. Dxf3 Lxf3 15. gxh4 Lxhl 16. Ke2 c6
17. Rf4 Lc7 18. Le3 Lxf4 19. Lxf4 Lg2 20. Tgl Lh3 21. Lh6 valkean eduin.
Pelisiirron jälkeen musta näyttää saavan sotilaasta erinomaisen upseeripeIin. 9. - Rxe4! 10. Rxb6 axb6 11. Rxe4 Txa4 12. 0-0 fS 13. Rc3 TaS 14.
f4 TeB 15. d3 bS! (Uhkaa 16. - b4 ja avaa mT:lle 6. rivin.) 16. Tf2 Ta6
17. Ld2 Tae6 18. a3 DM 19. Tel Ld7 20. Dn Lc6 21. Tel (Valkea etsii
vaihdoista kevennystä.) 21. - Txel 22. Lxel Dg4 23. Ld2 Te6 (Musta
ei huoli muruista: 23.
Rxc2 24. Ddl! erivärisin lähetein. Koko peli on
L
18
SUOMEN
SUOMEN
SHAKKI
kuin tuulahdus vuosikymmenien takaa, ja itse asiassa tri Eduard Lasker
- maailmanmestarin veli ja selkeiden oppikirjojen tekijä - kuuluu vanhaan kaartiin. Valkean seuraava siirto ei ole virhe, sillä uhkaus 24. - Tg6
sekä 25. - Rf3+ 26. Khl Rh4! on torjumaton.) 24. h3 Dg3 25. Lcl Rf3+!
26. Txf3 Lxf3 27. Ld2 (27. Dxf3? Tel+ voittaen loppupelin vaivatta. ML
pelaa nyt yksinkertaisesti takaisin uudistaen uhkauksen Tg6. Seuraavaan
siirtoon sisältyy myö~,ansa 28. Re2 Dxg2+ 29. Dxg2 Lxg2 30. Rd4 Tg6! jne.)
27 ... - Le6 2,8. Df2 1'g6! 29. Dxg3 Txg3 30. Kf2 Txg2+ 31. Ke3 Tg3+
32. Kd4 Txh3 33. Re2 (Valkea ei ilmeisesti ole lukenut kirjaa «Miehen
pitää luopuman«!) 33. - Th2 34. Ke3 hS 35. Lel h4 36. e4 bxe4 37.
dxe4 h3 38. antauiui. - O. Kai 1 a.
714.
19
SHAKKI
Sommitelmia ja loppupelejä
173
V. Säilä
174
Z. Nilsson
I
17S
A. Saloila
Pirein puolustus
Tukholman joulu- ja uudenvuodenturnauksen kauneuspalkinto
M. Johansson
Z. Nilsson
1. e4 d6 2. d4 Rf6 3.Re3 g6 4. f4 (Terävä jatko.) 4. - Lg7 5. Rf3 0-0
6. Ld3 Rbd7? (6. - Lg4 oli suositeltavampi, sillä nyt valkea saa ylivoimaisen pelin.) 7. De2! e6 (Eikä 7. - e5 8. fxe5 dxe5 9. dxe5 Rg4 10. Lg5!
jne.) 8. e5 Re8 9. Re4 e5 10. e3 e4? (Tämän harkitsemattoman siirron
johdosta musta menettää keskustan valvontansa ja valkea voi esteettä
aloittaa kuningas hyökkäyksen. Edes sameassa vedessä kalastamismahdollisuuksia tarjosi 10. - exd4 11. exd4 dxe5 jne.) II. Lc2 Rb6 12. g4 f5
13. gxfS exf5 14. RgS Re7 15. Tgl Ld7 16. Dg2 Le8 17. Rxh7! (Tällä hienolla ratsunuhrauksella valkea korjaa hyvästä pelistään ensimmäisen sadon.) 17. - Kxh7 18. Rg5+ KgB 19. Dh3 Tf6 (Siirron 19. - Tf7 jälkeen
20. Dh7 + Kf8 21. Dxg6 johtaa mustan aseman pikaiseen luhistumiseen.)
20. exf6 Dxf6 21. Ld2 (Kvaliteetin voiton jälkeen loppu on enää tekniikan kysymys, mutta senkin taalalaismestari hoitaa voimalla ja vauhdilla.)
21. - Rbd5 22.0-0-0 b5 23. Tg3 Re7 24. Tel RedS 2S. Tegl Re7 26.
Dfl Td8 27. M! (Varaväki heitetään tuleen ja ratkaiseva hyökkäys alkaa.) 27. - Td7 28. Dh3 Red5 29. hS gxhS 30. LxfS Te7 31. Re6 Rxe6
32. Lxe6 + Txe6 33. Txg7 + Kf8 34. Tg8 + Ke7 3S. fS ja musta antautui.
- Svenska DagbladetjG. D a nj e 1 s 0 n.
E. Bonsdorff (siirr.)
173. Turun liiHoturnauksessa oli uudenvuodenaaton peli E. BonsdorffV. Säilä varsin monivaiheinen. «Punssi« voitti keskipelissä sotilaan, mikä lähettien eri väri syyte en katsoen ei sinänsä edellyttänyt mitään. Hän antoi
kuitenkin aloitteen kokeneelle SäilälIe, joka viritti ansan toisensa jälkeen
ja onnistui lopuksi voittamaan upseerin. Kuvion asema on silti selvä tasapeli, koska mustan lähetti on «vääränvärinen«, mutta «Punssi« pystyi keksimään häviöjatkon. Kas näin: 62. TxhS? Txb6 63. Tf5+ Lf4 64. Ta5
Tb2 6S. Ta3+ Ke4! 613. Kg4 (Pakkosiirto, koska 66. Ta4+? Kf5! 67. Ta5-[Le5 voittaen. Sotilaan h5 ollessa laudalla vaIkealla olisi patti pelastuksena ... ) 66. - Tg2+ 67. Kh3 Tg1 68. hS Le3 69. Kh2 TgS 70. Ta4+
Kf3 71. Th4? (Ei ainoastaan suojaa uhattua sotilasta, vaan jopa uhkaa
edetä sillä. Loppu on todella vitsikäs.) 71. - Lf2! 72. Th3+ Lg3+!! ja
valkea antautui, koska K:n siirryttyä alariville ratkaisee 73. - Ta5. Suosittelemme »Punssille» ja muillekin tutustumista X shakkiolympialaisten
viimeisen kierroksen jännityspelin Gligorie-Böök loppupeliin! - OK.
Tarraschin puolustukseen uutta eloa
Suomen Shakille E. J. M a r e h iso tt i, Argentiina.
Näköjään on peli Najdorf-Miehel, Mar del Plata 1943, hypnotisoinut
shakkimaailman uskomaan, että vaIkealla siirtojen 1. d4 d5 2. e4 e6 3. Re3
e5 4. exd5 exd5 5. Rf3 Re6 6. g3 Rf6 7. Lg2 Le7 8. 0-0 0-0 (Tähän
asti puolin ja toisin parhaat siirrot.) 9. Lg5 Le6 10. Tel jne. jälkeen olisi
ase mallinen etu. Minä olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että Tarrasehin
puolustus on ehdottomasti korrekti. Siirtojen 9. Lg5 Le6 10. Tel jälkeen
ehdotan jatkoa 10. - exd4! 11. Rxd4 h6! ja jos nyt 12. Rxe6 (12. Le3
Rg4! johtaisi peliin Sehubert-Sehleehter, Wien 1915.), niin 12. - fxe6 13.
Ld2 e5 ja mustalla on lupaava tulevaisuus: Fiordelli-Marehisotti, kirjepeli 1951-52.
Tai 9. Lg5 La6 10. dxe5 Lxe5 11. Tel Le7! 12. Rd4 h6! ja asema on
sama kuin edellä.
Jos taas valkea pelaa 9. dxe5 Lxe5, hän voi joko siirroin 10. Lg5 Le7!
11. Tel Le6 12. Rd4 h6 jälleen mennä yllämainittuun muunnelmaan tai
sitten jatkaa 10. Ra4 Le7 11. Le3 Re4 12. Rd4 (12. Tel Da5 13. Rd4 Rxd4
14. Lxd4 Le6 15. f3 Rd6! mustalle mukavasti: Lizarraga-Marehisotti, kirjepeli 1952.) 12. - Rxd4! 13. Lxd4 Le6 14. Re3 (Tasoitukseen vie 14.
14. Tel Da5 15. a3 Tae8: König-Tarraseh, Wien 1922.) 14. - Rxe3 15.
Lxe3 Lf6 tasa-asemin: Silva Roeha-Vinuessa, Buenos Aires 1934 ja Eekenfels-M arehisotti, kirjepeli 1952.
Y. Laine (siirr.)
.,
174. Ruotsin olympiajoukkueen 6. paikan täyttämiseksi pelattiin kolminkertainen turnaus G. Danielsson-B. Sundberg-Z. Nilsson. Eräässä
pelissä Danielson-Nilsson valkea voitti upseerin, mutta musta uhkasi
ikuisella shakilla. Viimeksi on tapahtunut 39. - Dgl + 40. Kg3 Df2 -[- 41.
Kh2 Dgl+. Hieno voittojatko on 42. Kh3!! Tf3+ 43. Dg3+ Txg3+ 44.
Kxg3 hS (Mustan ansa on kiero: 45. e7? h4+ ja ikuinen!) 4S. TxhS+ Kg8
46. Th8+!! (Eikä nytkään 46. en, koska 46. - Kf7 47. Te5 Ke8 jne.) 46.
- Kxh8 47. e7 antauiui. - OK.
17S. Paremman puutteessa tämänkertaisen palstan täydentäköön toimittajamme eräs varhaistuote. Kuviossa esiintyvä asema syntyi jo v. 1934 kerhomme mestaruusturnauspelissä, jossa kumpaisellakin pelaajalla oli mahdollisuus mestaruuteen vain tämän pelin täydellä pisteellä. Valkea yritti voittoa rohkealla hyökkäyksellä K-asemaan ja kuvion tilanteessa mustan tulevaisuus vaikuttikin ensin melko synkältä. Mutta sitten välähti silmänräpäyksellisesti ajatuksissani suunnitelma, joka välittömästi jatkossa toteutuikin seuraavasti: 1. Te3 (Jatko 18. Lh6 ei olisi sen parempi, sillä 18. Df6 19. Dh5 Le8! voittojatkoin.) 1. - DM!! 2. Th3? Dxh3! 3. Lh6
Dxg2+ (Tämän siirron tekemiseen olin alunperin toivonut pääseväni vaikka voittojatkoja tässä vaiheessa oli jo muitakin.) 4. Dxg2 Tg8 S. LgS TxgS
6. DxgS Tg8 ja valkea antautui muutaman siirron kuluttua. - AS.
"
./
~'
,
'
,', ,I''C
20
SUOMEN
SHAKKI
I
I
--Kirjepefiosasto------ - - - - . - -
I
Toimittaa PAAVO LIHTONEN
Helsinki, Fredrikink. 60 A 24
Kuningasgambiittiturnaus
Päättyneitä pelejä: 1/1: Pohjakallio 1 Peltonen, Pohjakallio Y2 Erämetsä,
Ellenberg 0 Pohjakallio, 1/2: Muroma % Liipola, Lönnblad 1 Eronen; II/l:
Haanpää 1 Lait'nen, Haanpää 1 Mäkinen; II/2: Ehnwall 1 Yrjönen, Salovaara 0 Yrjönen, Kallio % Rajakallio, Kallio 1 Salovaara; III/l: Rantala
1 Rinteenpää, Rinteenpää 0 Kekkonen, Kekkonen % Lilius; 111/2: Sjöman
% Turkka, Turkka 0 Lindfors, Sjöman 0 Uitto, Uitto 0 Lindfors, Laatinen
1 Sjöman, Uitto 1 Laatinen, Turkka 1 Vallasvuo.
Non siop-iurnaus
Tähän mennessä non stop-turnauksessa on muodostettu seuraavat ryhmät, jotka jo ovat pelinsä alkaneet:
1 luokka: 1. D. Lardot, Kokkola, 2. T. Pohjakallio, Rauma, 3. A. Kaasalainen, Lahti, 4. K. Lilja, Karjaa, 5. V. Heikkinen, Vaajakoski, 6. F. Braun,
Saksa DRR, 7. K. Marttinen, Helsinki;
II luokka: 1. P. Haanpää, Piippola, 2. R. Lilius, Aitoo, 3. A. Takala,
Panttila, 4. T. Miikki, Imatra, 5. A, Turunen, Vuoksenniska, 6. A. Savelius,
Kontioniemi, 7. P. E. Lundell, Karjaa;
III luokka: 1. M. Uitto, Kokkola, 2. U. Seppänen, Savonlinna, 3. T. Lahti,
Kokkola, 4. J. G. Grönholm, Karjaa, 5. E. E. Korhonen, Kokkola, 6. E. Laatinen, Naantali, 7. M. Koski, Koskenkorva;
IV luokka: 1.. V. Lahdensaari, Ruotsinkylä, 2. O. Rintenpää, Korso, 3.
J. Railo, Salo, 4. H. Krohn, Helsinki, 5. O. Niinivirta" Korso, 6. N. Seppänen,
Riihimäki, 7. M. Valli, Virrat.
IV 1.: 1. V. Kangasmäki, Vaasa, 2. Y. Louhi, Vihti, 3. H, Frilund, Kellokoski, 4. M. Kettunen, Helsinki, 5. P. Turkka, Laukaa, 6. P. Jäppinen, Vuoksenniska, 7. A. Kiivesi" Helsinki.
Uusia ryhmiä muodostetaan jatkuvasti sitä mukaa kuin ilmoituksia saapuu. Ilmoittautumisia 100 markan osanottomaksuineen vastaanotetaan turnauksen johtaja Paavo Lihtonen, Fredrikinkatu 60 A 24 Hki.
.L
j
SUOMEN
SHAKKI
l··'
~_~~ffaideshakkia---------,-:).-,,-:-''-'"'""'_
·,.Toimitt. MATTI MYLLYNIEMI, Helsinki, Otaniemi A 31
STIG LINDERBORG, Kuusankoski 1
SUOMEN SHAKIN ENSI PAINOKSIA
827
826
828
Matti Myllyniemi
J. Hannelius
1. Mäkihovi
Mikkeli
Otaniemi
Helsinki
Emil Luukkonen
Leo Valve
Leo Valve
in memoriam
in memoriam
2
829
J. Hartong
Hollanti
830
J. Hannelius
Mikkeli
Leo Valve
831
Lars Larsen
Tanska
Maaotielu Suomi-Englanti:
Päättyneitä pelejä: K. Palmgren 1 Sydney Callard, Callard % Palmgren.
Pisteet: Suomi 13% Englanti 2Y2.
Mail Chess saa seuraajan
ICCF:n hallitus on pohtinut Mail Chessin lakkaamisen aiheuttamaa pulmatilannetta ja päättänyt ryhtyä julkaisemaan kuukausittain bulletiinia
turnaustulosten ja tiedoitusten levittämistä varten. Ainakaan aluksi ei voida julkaisa pelejä. Bulletiini lähetettäneen Mail Chessin tilaajille ilman
muuta. Muut voivat tilata sen 10 shillingin (400 mk) tilausmaksusta.
Ensimmäisiä shakin historiassa
Ensimmäinen kirjepeliottelu pel~ttiin Lontoon ja Edinburgin kaupunkien välillä Se alkoi huhtikuussa 1824 ja päättyi skotlantilaisten voittoon
heinäkuussa 1826.
Ensimmäinen lennättimen välityksellä pelattu ottelu tapahtui vuonna
1844 Baltimoren ja Washingtonin kaupunkien välillä.
Ensimmäisen sokkosimultaaninäytöksen antoi Firenzessä tammikuussa
1266 muuan Bizzecca-niminen shakinpelaaja. Hän pelasi samanaikaisesti
kahta sokkopeliä ja lisäksi yhtä peliä laudan ääressä. Tulos oli kaksi voittoa ja 1 tasapeli.
3
2
832
L. Schor
Unkari
3
833
Lauri Ruonala
Kemi
Leo Valve
in memoriam
834
Jac. Haring
Hollanti
22
SUOMEN
SHAKKI
LEO VALVE KUOLLUT
Kansallinen tehtävämestari, Suomen Tehtäväniekkojen puheenjohtaja ja Suomen Shakin entinen pitkäaikainen taideshakkiosaston toimittaja Leo Erland VaI v e on kuollut 11. 12. 1952 Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalassa pitkällisen ja tuskallisen sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 4. 5.
1914 ja ammatiltaan Valtion rautateiden virkamies Pasilan konepajassa.
Leo Valven kolmatta vuosikymmentä kestänyt shakkitoiminta muodostui harvinaisen
antoisaksi ja ansiokkaaksi. Erityisesti taideshakin osuus kasvoi kauniiksi elämäntyöks~,
jonka suuruuden jo nyt oivallamme, mutta
joka arvattavasti jälkeemme tulevien toimesta kultakirjaimin kirjoitetaan taideshakkimme historiaan.
Laatijana Leo Valvella oli tunnettu ja arvostettu asema, ollen sillä kansainvälistäkin
kantavuutta, joka Suomen tehtäväshakilliselle harrastus alalle on runsaasti suonut mainetta ja arvonantoa. Suomen
Tehtäväniekkojen yhdistystoiminnassa hän oli mukana perustamisesta
alkaen hoitaen usein luottamustehtäviä ja viime vuosien syrjäänvetäytymisen pyrkimyksistään huolimatta hänestä lopulta tuli liittonsa keskeisin
henkilö, jonka arvovaltaa ja alansa täydellistä tuntemusta lukuisten viimeaikaisten menetysten vuoksi olisi yhä kipeämmin tarvittu. Myös shakkitoimittajana Leo Valve suoritti ansiokkaan ja pitkän päivätyön. Yksin Suomen Shakin taideshakkiosaston hyväksi kertyi toistakymmentä toimittajavuotta. Hänen muista harrastuksistaan mainittakoon mieskuorolaulu ja
keilailu. Laadinnallisista ansioistaan Valvelle myönnettiin Suomen Tehtäväniekkojen lO-vuotisjuhlakokouksessa 29. 1. 1945 kansallisen tehtävämestarin arvo (joka on järjestyksessä seitsemäs jaetuista).
Leo ·Valven esikoistehtävä julkaistiin Helsingin Sanomissa 10. 5. 1931,
ollen se samalla ensimmäinen ko. shakkipalstassa julkaistu apumattitehtävä. Valven lopullista laadintamäärää ei ole tiedossani, mutta tehtävämestariksi tulonsa aikoihin oli julkaistuja 240 tehtävää, näistä 2-siirtoisia
130, 3-siirtoisia 50 ja loput satushakkitehtäviä, useampisiirtoisia, joukossa
pari lopputehtävääkin. (Ladonnan jälkeen saadun tiedon mukaan Valven
tehtävien luku lienee noin 350, joista 100 palkittua.) Teemallisesti Valve
ensin mieltyi uussaksalaisiin ja sittemmin uusböömiläisiin tehtäviin. Hänen
viimeisimmässä tuotannossaan olemme panneet merkille modernien teemayhdistelmien mestarillisen käsittelyn, jotka antavat hänen teoksilleen
taiteellisen nautittavuuden. Myös tehtäväteoriaan Valve antoi panoksensa
eräiden yhdistetty.ien 2-siirtoisteemojen muodossa. Näistä on erästä - v.
1942 ensiesiteHyä - ryhdytty kutsumaan Leo Valve-teemaksi. Tämän lisäksi hän on keksinyt houkutus teemansa, jonka esittäytyminen tapahtui
Suomen Shakissa n:o 7/1949.
Suomen Shakin tehtäväosaston toimittajana Leo Valve toimi ensin yhdessä Osmo Kailan kanssa vv. 1934-39 ja sittemmin lehtemme nykyisen
vaiheen alusta hän yksinään hoiti suuritöisen osaston vv. 1943-48 Vielä
1951 hän alkuvuodesta tilapäisesti hoiti taideshakkiosastomme toimittamisen, vaikka jo tällöin sydänsairauksien ensimmäinen sarja oli antanut varoituksen vakavuudestaan. Vuodesta 1948 alkaen Valve toimitti Helsingin
Sanomien shakkipalstan tehtäväpuolen. Viimeisimpänä työnään hän osittain sairasvuoteeltaan hoiti päätökseen tehtäväshakkiolympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajan tehtävät, niiden joukossa «Olympiavuoden 1952 tehtävälaadintakilpailun« tuomion painoasuun saattamisen.
SUOMEN
.~enkilönä. Le~.
23
SHAKKI
Valve oli vaatimaton,
suoraluo~~oinen j~ ITli~ll;ttävä
Hl~~en . myha~le:':!;1; l~PI?Olsuut.~.~sa valloitti auttamattomasti jokaisen joll~
Ilo Ja onm paasta lahempaan kosketukseen hänen kanssaan
2-siirtoisten kultamitaliteht~välle (H L
Musante, Argentuna) on saädetyn määräajan kuluessa esitetty edeltäjä'
Joka pudott~.a ..Musanten tehtävän pois palkintoluettelosa, jonka jälkeen'
muuten tehtavat nouse:rat vastaavast~ sijan ylöspäin (kultamitali A. Ellerman, hopeamItalI E. ~emonen, pronsslml~ali H. Hermansson jne.). Edeltäjä
O. ~~o~chm v. 1934 Joulykuussa »L' ItalIa Scacchistica»-lehdessä julkaistu
tehtava on seuraavanlamen: Valkea: Kb3 Dc2 Tf3 Th5 Lhl Lh2 R 6
RM, sd5, d7. Must.a: Kd4, Lg5, Rg2, sM, b5, h3, h6. Ratkaisu: 1.' Te3!'
Ottamalla huomIOon sen, että tehtäväseppojen riveistä vuoden 1952 kuluess.a on kuoleman B;autta menetetty kolme ansioitunutta shakkimiestä'
huhtrkuussa Arnold Hl~ds, mar;raskuussa Eemil Luukkonen ja joulukuuss~
Leo Valve, tunt~yat taldeshakm harrastajat huolestumista pienen, mutta
he.llle rakkaan.. lI.~ttonsa tulevaisuudesta. Suomen Tehtäväniekkojen suurml~hen .Ja ys~~y~m~e Leo ~alven muisto kannustakoon ja innoittakoon
kl.!.lte.~kl.~ ~elt~ JokaIsta vaalImaan niitä perinteitä, joiden keskellä hänen
elamansa hekkI sammui inhimillisesti ajatellen liian aikaisin!
Altti Saloila
Valven käsialanäytteenä olkoot seuraavat hienot tehtävät:
01
Olympiavuode~. tehtäväki.~pailun
(s.;):
835
Leo Valve
6. olyrnpiarnaininta
V. 1952
1. Rxe6!
2
836
Leo Valve
II. olyrnpiarnaininta
V. 1952
1. Dxd6!
2
837
Leo Valve
1. palko A. Rautasen
50-vuotisturnaus 1941
1. Lh6!
835 (Valve) E: 1. - , e5 2. Db3 matti; H: 1. Ld6?, Lxd4 2. Db3 matti.
1. - ? Dxd4! 1. Rc6?, Lxc5 2. Db3 matti. 1. - , Rg8! 1. f4, Re4 2. Db3
mattI. 1. --, Rd7! ~.:. 1. Rxe6!. (2. Rf4 matti) 1. - , De5 2. Db3 matti. ~errassaan . o~aperamen ennåtysväistönvaihto itsetukinnoin 5 ruudulta
Jaettuna .~sIpelm, ? houkutuksen ja ratkaisun kesken. (Blikeng). Ilman
Re8:n eI?ataloude.llIsuutta a~ku~~irron jälkeen olisi tehtävällä ollut kaikki
mahdo~hsuudet ~ma l:';ultamItalun asti. Asia on sitäkin valitettavampi, kun
Valve Itse kertoI, etta emo puutteellisuus olisi ollut helposti korjattavissa.
836 (Valve) E: 1. -, Txd5/Lxd5/Rxd3/Re3 2. Re6/Rb5/Dxd3/Dxe3 matti
R: 1.. Dxd6 (2: D.b4 m~tti) .. 1. - , Rxd3/Re3/Txd5/Lxd5 2. Rb5/Re6/Lxf6/Te4
m~ttl. -:- KaI~km~ eSlpel~~neen pelaava 2-kertainen väistönvaihto on niin
vaIkeastI laadIttavlssa, etta sellamen aina ansaitsee täyden tunnustuksen.
S3? (Valve) R: 1. Lh6 (2. a7 3. a8D matti). 1. d2/e2/Ta2/Lgl 2 Rd6/
Rc5/R~2/:a~2. -. Kahdessa ensimmäisessä muunnel~assa musta katkoo ja
aya~ l~~JoJa~n, Ja valkea ~atsu v~staa ~yöS avaten ja katko en. Kahdessa
J~~kll~~Isess!;1; ~usta suoflttaa mlelenkiltoisen linjajätön, ja sitä valkea
ka:yt~~a hyva~sl. antaen mustalle mahdollisuuden avata jättämänsä linjan
EflHam kaums Ja sopusuhtainen esitys.
.
24
SUOMEN
SHAKKI
Matti Myllyniemi:
TEHT Ä V ÄOL YMPIALAISTEN JÄLKI ARVIOINTIA
Heti aluksi haluan näin julkisen sanan palstoilla kiittää Leo Valvea,
Osmo Kailaa Ilmari Mäkihovia, Aleksis Rautasta ja Julius Gunstia siitä
suuriarvoisesta työstä, jonka he suorittivat huolehtimalla kilpailujen järjestelystä. Samoin ansaitsevat kiitoksensa kaikki tuomarit suorittamastaan
raskaasta urakasta, sillä kilpailuun osallistuneiden tehtävien lukumäärä
ylitti kaikki odotukset ollen 417 tehtävää 25 eri maasta. .
..
2-siirtoisten tuomareina toimivat H. Ahues, B. Blikeng Ja A. ChlCco, Jotka hallitsivat alansa, ja niin onkin tuomiota pidettävä onnistuneena. Huolimatta siitä, että tuomarit toimivat toistensa tuomioista tietämättä, olivat
heidän mielipiteensä tyydyttävän yksimielisiä.
Eittämättä suosituimpana laadinta-aiheena esiintyi kilpailussa väistönvaihto. Palkituista 21 tehtävästä 11 esitti sitä muodossa tai toisessa. Mainittakoon, että tämä ei johtunut yksinomaan tuomarien mausta, vaan että
kaikista kilpailuun lähetetyistä tehtävistä väistönvaihtotehtävät muodostivat lähes yhtä suuren osan. Sellaisten tehtävien lukumäärä, joissa aiheena olisi ollut muut nykyhetken laadintamuodot: muut esipelitehtävät, puhtaat houkutustehtävät ja dualinestotehtävät, jäi hämmästyttävän alhaiseksi. Tasoa on pidettävä hyvänä, täysin kilpailun arvoa vastaavana.
Ensi sijalle asetetulle tehtävälle kävi, kuten oli pelättävissäkin: Sille
löytyi edeltäjä Stocchin tehtävästä vuodelta 1935. Huvittavana seikkana
mainittakoon, että tällöin ei ko. tehtävä sijoittunut paljon vaatimattomammassa kilpailussa. Tehtävän arvoa ei silloin vielä ymmärretty.
Kultamitalille nouseva Ellermanin tehtävä on täysin sijoituksensa ansainnut. Mielestäni se ei kuitenkaan ole 4-kertainen väistönvaihto, kuten tuomarit Blikengiä lukuunottamatta väittävät, sillä 1. - , f5 jälkeen seuraa
myös ratkaisussa 2. Re6 matti. Eri asia on, että 1. - , f5 ei ratkaisussa
ole mikään puolustussiirto, sillä eihän se ole sitä esipelissäkään. Jos se,
mikä tässä tehtävässä tapahtuu esipelissä, tapahtuisi houkutuksessa (jossa
1. - , f5 olisi puolustussiirto tämän houkutuksen uhkaa vastaan), niin
vasta silloin 1. - , f5 olisi luettavissa väistönvaihtomuunnelmaksi. Annettakoon EIlermanille täysi tunnustus siitä, että hän ikävuosistaan huolimatta seuraa aikaansa, jopa kulkee sen edelläkin.
Iloisen yllätyksen tarjosi E. Heinonen valtaamalla seuraavan mitalisijan. Laadintatekniikaltaan hänen matinvuorottelutehtävänsä on ehdottomasti kilpailun paras.
Hermanssonin prol1ssimitalitehtävä esittää kauniisti ja originellisti 2kertaista väistönvaihtoa esipelissä, houkutuksessa ja ratkaisussa.
Muutenkin kuin Heinosen mitali tehtävän puolesta muodostui 2-siirtoiskilpailu menestykseksi suomalaisille laatijoille. Kolmasosa sijoituksista
meni heidän nimiinsä. Hannelius, Valve ja Myllyniemi saivat nimittäin
kukin 2 mainintaa. Erikoisesti kiinnitettäköön huomiota Valven 6. olympiamaininnan saaneeseen tehtävään, joka ilman Re8:n epätaloudellisuutta,
olisi ollut kultamitalin arvoinen tehtävä (julkaistu SSh n:o 1/1953).
Niistä laadinnallisista viitteistä, joita kilpailu antoi mainittakoon: Hermansson Hannelius, Valve ja Myllyniemi sijoittuivat tehtävillä, jotka
esittivät' suhteellisen vähän käytettyä laadintamuotoa: teemapeli tapahtuu
esipelissä, houkutuksissa ja ratkaisussa, muoto, johon problemistien lienee syytä kiinnittää täysi huomio, sillä mahdollisuudet sen alueella ovat
vielä laajat. Toinen laadintamuoto, joka mielestäni on jäänyt aiheettoman
vähälle huomiolle, on kehäidea" josta Holladay antoi kauniin ja originellin
sovellutusesimerkin. Huomautettakoon vielä samasta asiasta, josta Hannelius on aikaisemmin tämän lehden palstoilla puhunut: Matinvuorottelu
on vasta suhteellisen vähän ollut määrätietoisen laadinnan kohteena. Nytkin esiintyy palkintoluettelossa kolme tällaista tehtävää, kaikki korkein
sijoituksin.
Jatkuu.
SUOMEN
SHAKKI
25
- - Uutisosasto ___________----,
Toimittaa ALTTI SALOlLA, Helsinki Messeniuksenk. 7 B 50
NEUVOSTOLIITON 20. SHAKKIMESTARUUSTURNAUS
Neuvostoliito.n 20. mestaruu~turnauksen jä~nityksellä odotetut lopputulokset olIvat. 1-2) M. Botvmmk Ja M. TaImanov 13% pistettä 3) J
Geller 12, ~-5) I. Boleslavski ja A. Talush 11%, 6) V. Kortshnoi 11' 7-9)
D. Bronstem, V. Sm~slo-y)a O ..Moisejev 101f2, 10-11) L. Aronin' ja V.
Byshev .9, 1.4-~5) 111vItskI Ja V. SImagin 8%, 16) A. Konstantinopolski 71f2
17) I. ~IPT.lItskl 7, ~8) Kan 6V2, 19) Karparjan 5%, 20) Goldenov 5.
'
Botvmmk Ja Talmanov pelaava.t kuusi peliä käsittävän ratkaisuottelun
mest.aruudesta. Ottelun pelaamlsaJaksi mainittiin tammikuun loppupuohskoa, mutta tulos ei ole vielä tiedossamme.
M. Boivinnik
M. Taimanov
Jefim Geller
C?ttel~n arvioinnin suhteen annamme puheenvuoron itsellensä suurmestan, F ~DE:n varapresidentti. V. R, a g 0 z i n'ille, jonka alempana julkaistava tllannekatsa,us on laadIttu hIeman ennen turnauksen päättymistä.
mutta on SIltI mIelenkIintoinen vielä tässäkin yhteydessä käytettäväksi.
Moskovassa ?.n parhaillaan käynnissä Neuvostoliiton 20. shakkimestaruusturnaus. Sllhen .osallistuu kaksikymmentä shakinpelaajaa, mm. maailmanmestan M. Botvmmk. Ja k~lUsi pelaajaa - ,.jotka kilpailevat nyt oikeud~st~ .~.aada pelata Botvmmkra vastaan maaIlmanmestarin arvonimestä,
mmItt~m P. Keres, V. Smyslov, I. Boleslavski, D. Bronstein, J. Geller ja
M. TaImanov.
Neuvostoliitor: ..sh~kkimestaruud.esta ottelevat myös nuoret pelaajat, jotka .nyt e~snnmaIsta kertaa .osallIstuvat tähän kilpailuun. Sellaisia ovat
lemngl'adllaI~et V. Byvshev. Ja V. Kortshnoi. Viimemainittu on Leningradm valtJOnylJoplston ylIoppIlas ja kilpailujen nuorin osanotttaja. Hän on
vasta 21 vuotias.
. On tO~.t;.tiava, dtii N(,uv.ostoliiton shakkimestaruuskilpailut ovat mer~~tykseltaan suuremmat ku~n erä~t kansainv~!iset kilpailut. Tätä käsitysta tukee se tunnettu LmHa:"la, etta NeuvostohltOl1 19. shakkimestaruuskilpailussa maailmanmestari lVI. Botvinnik pääsi vasta viidenneksi saatuaan
17 maI:dollisesta JO pistdtii. N eu vostoliiton mestariksi tuli silloin suurmestar~ Paul Kercs. Toisen ja kolmannen sijan jakoivat keskenään nuoret
~~st.ar~t J: Geller ja T. l'el.l·osjan, jotka ovat nyt suurmestareita. Botvinnik
karSI sIllom suuren tapPJOtl .J'I !'(·Iwe nyt näissä kilpailuissa tietenkin kaikkensa saavuttaakseen arvonsa Illllkai,a'tl sijan.
26
SUOMEN
SHAKKI
Mihail Botvinnik on jo lapsesta saakka ollut taitava shakinpelaaja.
Vuonna 1927, jolloin hän oli vasta 16 vuotias, hän sai jo shakkimestarin
arvon. Kaksikymmenvuotiaana - v. 1931 - hän pääsi Neuvostoliiton
shakkimestariksi. Kahdenkymmenenviiden vuodenaikana Mihail Botvinnik on osallistunut 31 turnaukseen ja voittanut näissä 22 kertaa.
Kenelläkään nykyajan shakinpelaajista ei ole niin loistavaa elämäkertaa
shakin alalla kuin Botvinnikilla. Vuosien 1941-1948 välisenä aikana hän
osallistui kahdeksaan suureen kansainväliseen ja Neuvostoliiton shakkiturnaukseen ja selvisi niistä kaikista voittajana. Se oli hänen luovan
pelitaitonsa loistavaa aikaa ja sen kruunasi ~?tvinnikin pa~~eminen ."':1'
1948 maailmanmestariksi. Kolme vuotta kestaneen tauon Jalkeen han
osallistui maansa 19. shakkimestaruuskilpailuihin ja vuoden 1952 alussa
Budapestin kansainväliseen kilpailuun, joissa jakoi suurmestarien Smyslovin ja Stalbergin kanssa 3., 4. ja 5. sijan. Ovatko toiset alkaneet pelata
paremmin vai eikö Botvinnik ole päässyt entiseen loistokuntoonsa? Tähän kysymykseen vastaavat Neuvostoliiton 20. shakkimestaruuskilpailut.
Kolme vuotta kestäneen tauon aikana Mihail Botvinnik suoritti laajaa
tieteellistä työtä ja on äskettäin väitellyt teknillisten tieteiden tohtoriksi.
Kuka on maailmanmestarin vaarallisin kilpailija nykyisissä kilpailuissa?
Ennenkaikkea suurmestari Paul Keres, joka kahtena vuotena peräkkäin
on päässyt Neuvostoliiton shakkimestariksi. Keres on nyt erinomaisessa
pelivireessä ja voidaan olla varmoja, että hän ei vähällä luovuta paikkaansa. Suurmestarit Vasili Smyslov ja David Bronstein eivät ole vielä
saavuttaneen parhainta taitoaan. Smyslov on 32 vuotias ja Bronstein 28
vuotias siis molemmat siinä iässä, jolloin on mahdollisuus päästä mitä
loistavi~piin tuloksiin. Kuten tunnettua pelasi D. Bronstein v. 1951 maailmanmestaruudesta Botvinnikia vastaan, ottelun päättyessä tasan 12-12.
Kilpailusääntöjen mukaisesti Botvinnik tasatuloksella säilytti maailmanmestarin arvonsa. Tyylinsä puolesta Bronstein on eräs nykyajan omaperäisimmistä suurmestareista. Hänen voimansa on pelin keskivaiheilla,
jolloin hän usein toteuttaa syvällisen suunnitelmansa. Hänen heikkoutenaan on sensijaan loppupeli, sen teknillinen puoli. Tässä pelivaiheessa
Bronstein on heikompi kuin Smyslov, Keres ja Botvinnik.
On vaikea havaita puutteita suurmestari Smyslovin pelissä. Hän on
monipuolinen shakinpelaaja, yhtä voimakas sommittelussa ja tekniikassa.
Mutta Smyslov pelaa harvoin tasaisesti. Suuren luovan innostuksen ohella jolloin hän on erittäin vaarallinen parhaimmallekin pelaajalle, hänellä
o~ laskun ja velttouden kausia, jolloin hän voi menettää pelinsä kilpailujen heikoimmallekin osanottajalle.
Nuorilla suurmestareilla Jcfim Gellerillä ja Mark Taimanovilla ei ole
niin hyvää pelikokemusta kuin heidän edelläma~nitulla kolleegoillaan,
mutta heillä on nuoruuden intoa ja rohkeutta, jotka toisinaan vievät mitä
parhaimpiin tuloksiin. He tulevat epäilemättä ottelemaan ensimmäisestä
sijasta. Ei voida sivuuttaa sitä tosiasiaa, että Geller pelatessaan Botvinnikia vastaan vv. 1951 ja 1952 selviytyi molemmilla kerroilla voittajaksi.
Vaikka tästä ei vedettäisikään kauaskantoisia johtopäätöksiä, niin joka
tapauksessa nämä voitot osoittavat Gellerin suurta voimaa.
Myös nykyisten mestaruuskilpailujen aikana on suurimmat yllätykset
odotettavissa nuorison puolelta. Kenties kilpailujen nuorin osanottaja, ylioppilas Viktor Kortshnoi pääsee ensimmäisten joukkoon. Joka tapauksessa häntä ja muita nuoria pelaajia ei voida jättää laskuista pois, kun
arvioidaan tämän tai tupn suurmestarin voiton mahdollisuuksia. Kortshnoi
on nuori, mutta on jo ehtinyt «näyttää karvansa«. Ei ole suinkaan m~kään
sattuma, että hän on päässyt osallistumaan Neuvostoliiton 20. shakklmestaruuskilpai~~n.
. "t enaa
.... 01e pe lk"as t····
NeuvostolIlton s h,akk'Imestaruus k'l
I pm'1u t eIva
aan maan
sisäinen tapaus, vaan ne herättävät suurta mielenkiintoa koko maailman
shakinpelaajien keskuudessa.
SUOMEN
SHåKKI
27
-------------------
KUUDEN KAUPUNGIN TURNAUS MIKKELISSÄ
. Mikkelin Shakkikerhon vuo.sina 1945-49 järjestämän «Kuuden kaupun-
g~~. t~~n~uksen« san,a katkeSI v. 1950, jolloin se taloudellisista syistä jäi
pItamatta. Ilolla vOIdaan nyt todeta, että tämä shakkielämässämme jo
huomattavaa mielenkiintoa saavuttanut turnaus on jälleen pantu käyntiin.
Aikaisemmis~a t~rnauksi~ta ~~inittakoon, että ~nsimmäiseen v. 1945 pelattuun ..0salllstUIvat Jyvasky~a, ~ouvola, KUOPIO, Lappeenranta ja MikkelI seka seuraavan vuoden kIlpaIlusta lukien kuudentena Imatra. Näiden
paikkakuntien kesken sitten kilpailu jatkuvasti tapahtui. Joukkueiden
suuruus oli 10 pelaajaa. Voittajat: v. 1945 Jyväskylä (pisteitä 24) v. 1946
Jyväskylä (33), v. 1947 Kuopio (32%), v. 1948 Kouvola (30lj~) ja v.
1949 Lappeenranta (29).
Uudelleen alkaneeseen turnaukseen osallistuvat muuten samat paikkakUI!nat, paitsi Kuopion tilalle on tullut Lahti. Mikkelissä 5.-7. 12. 1952
pelatun turnal,l'ksen tulokset olivat:
. ;'1'
(i~
'C ... ~..
;
,~
{"(~.,r . . ?',,,,z..,A,,;.-~~'
1
2
4
6
5
5
4
PisL Sija
28
1
6
5%
26
II
31/2
4%
5%
25
III
4
5%
5
24 1 / 2 IV
5
4%
5
23% V
3%
3
4%
7
23
VI
Ylituomarina toimi kansainvälinen mestari Osmo Kai 1 a. Päättäjäisissä
Suomen Shakkiliiton pj. R. Enarvi kiitti järjestäjiä ja osanottajia. Samalla
hän luovutti aikaisemmin myönnetyn Shakin Ansiomerkin B. B a c km a n s s 0 n ille. Lappeenranta voitti kilpailun kohteena olleen joukkuemaljan. Joukkueiden parhaina pistemiehinä saivat palkintoja Lappeenrannan S. Jauho ja B. Backmansson, Kouvolan Mauri Vesterinen ja V. Sipiläinen, Imatran Miikki ja Jäppinen, Lahden E. Lamminpää ja Mäkelä, Mikkelin J. Virolainen ja E. Toivio sekä Jyväskylän P. Ahpnen ja E. Sundqvist.
Lappeenranta . . . . .. ....
Kouvola ..........
Imatra ..................
Lahti . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Mikkeli. ................
Jyväskylä ..............
4
Neljän kaupungin turnaus Joensuussa
Joensuun Shakkikerhon järjestämänä pelattiin 6.-7. 12. 1952 Neljän kaupungin turnaus, jonka voittajaksi Joensuu selviytyi vakuuttavan piste€tumatkan turvin. Tulokset: Joensuu 27, Savonlinna 15, Varkaus 10lj2 Pieksämäki 7lj2. Joensuu voitti Savonlinnan 91 / 2 -1 /2 Varkauden 9%~Y:; ja
Pieksämäen 8-2.
, Henkilökohtaiset tulokset: Joensuu: H. Renkonen 3, E. Nielsen 3, 1. SuTakka 2, J. Tuomala 3, T. Turunen 2, M. Rinne 3, E. Kauppinen 1 (pelasi
vain 1 pelin), O. Kuivalainen 2, T. Haila 3, A. Kyheröinen 3, E. Arto 2 (pelasi 2 peliä). Savonlinna: V. Tauren Yf, 1. Palomäki 1, A. Harska 1% V.
Joutsen 1lj~.' T. Kälviäiner: 1%, K. Suvanto 2, K. Tuunanen 2Yf, V. Re~vik
1, U. Seppanen 2, V. HUJanen 2. - Varkaus: P. Eronen 2 Issakainen 0
Toivo Heiskanen 1;2, Timo Heiskanenlh, Pehkonen 1/2, Rä~änen 1lj2, Ko~
sunen 1, G. Raunio 2112, Väinö Heiskanen 1, Soininen 1. - Pieksämäki
pelasi vajaalla joukkueella: A. Kolamo 0 (2 peliä), V. Toivonen 11;2, T. Immonen ;l, V. Turunen 1, L. Valkonen 1%, E. Karvonen %, O. Dyhr O.
Göteborgissa ~wl,d,tl.ll.ln pieneen jou1u- ja uudenvuodenturnaukseen osallistui ensimm~ijncll I<ansainvälinen mestarimme Eero B ö ö k. Hän voitti
kilpailun odotust(,n Illulwisosti, vaikka ratkaisu tapahtui vasta viimeisen
kierroksen peli~~1i Hiii)kin ja ent. virolaisen Leho La u r i n e n (Laurentius)
välillä. Ruotsin \)baIU,ilai~t('n mestari» hävisi pitkän ja jännittävän loppupelin jälkeen. - TLlI()k~d: 1) E. Biiök 6 (7),2) L. Laurine 5, 3-4) R. Goode
ja O. Kinmark 4112, [J) K /\11111:\11 ;l, (i) H. Carlsson 2%, 7-8) E. Jonsson ja
S. Ardbring 1;2 p.
'
28
SUOMEN
SUOMEN
SHAKKI
Kaakkois-Suomen Shakkipiirin joukkuemestaruus 1953
Kotkan Työväen Shakkikerhon järjestämänä pelattiin 4.-6. 1. 1953 piirin
joukkuemestaruuskilpailu Kotkassa seuraavin tuloksin:
Imatran Shakki -48 ............... ;..
3% 4
14 1
3% 3
Kotkan Työväen Shakkikerho ........ 2%
3
4% 4
14 II
Lappeenrannan Shakkikerho . . . . . . . .. 2
3
13 III
3% 4%
10
Kymin Työväen Shakkikerho ........ 21/2 11/2 2%
3%
Kotkan Shakkikerho . . . . . . . . . . . . . . . .. 3
2
1% 2%
9
Joukkueiden parhaina pistemiehinä palkittiin P. Nupponen (Imatra) 3%
pistettä, S. KaIpa (Lappeenranta) 3%, Yrjö Rautiainen (Kotkan Työväen
Shakkikerho) 3%, K. Kaunonen (Kymi) 2%, Kontinen (Kotka) 31/2. Kauneuspalkinnon sai KoTS:n H. Matikka pelistään R. Guttormseniä vastaan.
Kilpailusta, jonka tuomarina oli kansainvälinen mestari Osmo Kaila, muodostui yllättävän kireä, vaikka se menettikin osan mielenkiinto aan kun
Hamina, Mikkeli ja Kouvola eivät olleet mukana.
Keulajoukkueiden kokoonpano: Imatra: O. Jonsson, V. Linfländer" P.
Virolainen, P. Nupponen, Jäppinen, Miikki. KoTS: H. Matikka, R. Outinen, T. Kallio, E. Manner, O. Ilonen.
Kilpailun yhteydessä pidettiin piirin vuosikokous P. Koskisen toimiessa
puh.johtajana. Johtokunnalle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus ja uuteen
johtokuntaan valittiin Hans Katas (pj.), V. Sipiläinen ja L. Vallasvuo
(Kouvola) sekä varalle B. Backmansson ja P. Koskinen (Lappeenranta).
Henkilökohtaiset mestaruuskilpailut järjestetään kesällä Kouvolassa. Vuosikokous päätti piirin liittyvän jäseneksi Suomen Keskusshakkiliittoon.
Trondheimin nuorien turnaus pelattiin vuoden vaihteessa osallistuen siihen myös kaksi pelaajaa Suomesta. - Tulokset olivat: 1) Bent Larsen
(Tanska) 8%, 2) Per Ufstad (Norja) 7%, 3) E. Rutanen (Suomi) 61/2, 4)
Sven Asker (Ruotsi) 41/2, 5-6) J. Helenius (Suomi) ja Sveind Johansen
(Norja) 4, 7-8) Arnold Eikrem (Norja) ja Helge Wold (Norja) 3, 9) Gunnar
Myhre (Norja) 2%, 10) Sverre Haug (Norja).
Turun Työväen Shakkikerhon syys kilpailun tulokset: M- ja 1 lk: 1) ja
kerhon mestari A. Alin 9 (12:sta mahd.), 2) A. Lehtinen 9, 3) V. Nurmi 8%.
- II lk.: 1) J. Palken 6 (7), 2) Hj. Lehtiö 5, 3) T. Helenius 4%. - III lk.
ryhmä A: 1) ja koroitus II lk:aan A. Rönnblad 7% (8), 2) A. Sälö 6%, 3)
A. Virtanen 6. Ryhmä B: 1) ja koroitus II lk:aan A. Jussila 8 (10), 2) M.
Lundahn 7%, 3) R. Aalto 6. - IV lk. ryhmä A: 1) T. Vikama 11 (13), 2) H.
Jaahti 10%, 3) E. Salminen. Ryhmä B: 1) J. Liuke 12 (12), 2) J. Laakso 9,
3) N. Rahikainen 8%. - Ryhmä C: 1) J. Helstola 10 (12), 2) V. LUl'lko 9%,
3) M. Suoranta 9, 4) S. Koskinen 9. Koroituksen III lk:aan saivat T. Vikama, J. Liuke, J. Helstola, H. Haahti" J. Laakso, V. Lunk_o, E. Salminen, M.
Suoranta ja S. Koskinen. - Tombolaturnauksen parhaat: 1) J. Helstola,
2) T. Kerppo. - Vuositurnauspokaaliin sai kiinnityksen A. Lehtinen ja piste turnauksen kiertopalkintoon samoin A. Lehtinen.
Paraisten Työväen Shakkikerhon syyskilpailun tulokset: Sarja A: 1) M.
Salminen 7, 2) A. Laaksonen 7, 3) Erik Höglund 5%, 4) N. Karlsson 5, 5)
Eskil Höglund 5, 6) P.-E. Rosenlund 5, 7) A. Tähtinen 4, 8) T. Granlund 3%,
9) R. Karlsson 3. - Sarja B: 1) A. Malmberg 7, 2) B. Akkalin 4, 3) G. Lax
3%, 4) H. Lehtonen 3, 5) G. Silander 3, 6) K. Engman 3. 7) A. Söderholm
2%" 8) V. Mickelsson 2. - Kerhon tähänastisesta sarjajärjestelmästä on
päätetty siirtyä yleisesti käytössä olevaan luokitukseen, joten vastaisuudessa pelataan luokissa II-IV. Entiset pelisaavutukset huomioiden ovat
M. Salminen, A. Laaksonen, Erik Höglund ja N. Karlsson hyväksytty II
luokan pelaajiksi.
Hämeenlinnan Shakkikerhon syyskauden tulokset: 1 lk: 1) A. Hurme 4,
2) K. Käyhkö 3%, 3) J. Helenius 3, 4) V. Teeriaho 2%, 5) L. Colliander 2,
6) B. Helander O. - II luokka: 1) I. Kanko 9, 2-3) H. Helminen ja M. Si-
SHAKKI
29
rep 7, 4) O. Suu~-o~en 6, 5) K. Sipi 5, 6-8) J. Granlund, K. Rantanen ja E.
Raty ~.'. 9) E. VaIttll1en 3%, 10) V. Mattila 3, 11) N. Kopra 2%. I. Kanko korotettmn 1 lk:aan. - II! luokka: 1) H. Kajander 5, 2) M. Suuronen 4%
3).~. Selin 3%". 4) L. Vormul3:.3, 5) E. Murto 2%, 6) M. Lundahl 1J;i, 7) T:
Vll.lanen 1. ~aJ~nder korot~ttlln II lk:aan. - IV luokka: 1-2) R. Malo ja
H. Nurmesmel?I 5, 3) A. Vlltanen 31f2, 4) M. Petäjä 3, 5) Y. Suuronen 2%,
6) E. Suusaan 2, 7) K. Savela O. - Malo ja Nurmesniemi korotettiin III
luokkaan.,
Turun Shakinystävät 30-vuotias
Turulla on aina ollut tärkeä osuus maamme shakkielämässä. Vuoden
1922 loppuun toimi Abo Schackklubb-Turun Shakkiklubi ainoana shakkiyhdistyksenä paikkakunnalla. Vuosina 1920-22 klubin toimintaa vaivasi
lamaannustila, jonka poistamiseksi innokkaat shakkimiehet Th Gauffin
Väinö Jylhä, Paavo Lihtonen, Eino Lindgvist, Edgar Lindroos Alf~ed Sund~
man ja Ilmari Tanner päättivät perustaa Turkuun uuden' shakkiseuran.
Peru~tava.. k~kous pidt:;ttiin 7. 1. 1923 ja seuran nimeksi hyväksyttiin Turun
S.~akll1ystavat r.y .. - Abo Schackvänner r.f. Ensimmäisessä tämänjälkeisessa.. ~0.1.couksess~ 011 .?1ukan~ 19. osanottaJaa, mutta vuoden lopussa oli jäsenmaara 60. E:nslmmall1en PJ. olI P. Lihtonen, joka kuitenkin muutti paikkak~m~alta seur:aa~ana v~onn~. S~ura liitty:~. ~uomeJ?: Shakkiliittoon ja aloitti
tOlmll1tansa npell1 ottell1. Nllnpa v. 1924 Jal'Jestettun SSL:n 2. liitto turnaus
Jos~a seuran jäsen Edgar ~indr~os selviytyi voittajana ja sai shakkimes:
tarll1 ~rvo.n. Se~ra. saav~ttl VU?sle?- kuluessa hyvän ja vahvan maineen ja
elll1vor~naIsta ~Ol1I!-l~ta~ Jatkettlln ll1nokkaiden johtajien eteenpäinviemänä.
Edg. Lll1droosll1 lIsaksl TSY on kasvattanut seuraavat shakkimestarin arvoon koroittuneet pelaajat: Th. Gauffin (mestariksi 10. liiHoturnauksessa
v. 1934-35), Reino Niemi (12. liittoturnaus 1937), Keijo Blomberg (15. liittotumaus 19~8-:-39) ja Ilmari. Suominen (Yhteistumauksen 1951-52 jatkoottelu). Mall11tUlsta on Gauffll1 v. 1937 voittanut Suomen mestaruuden
.sotien 3:ikana seuran toiminta lamaantui, mutta on sittemmin vilk~stu­
mIstaa.~ .~Tllka:;tunut. !?e~ran .i~senistön mielestä kolmas vuosikymmen on
ollut tahanastIsIsta tyontayte1Sll1, mutta samalla myös menestyksellisin.
. TSY:n pelihuoneistona on viihtyisä sali Mikael Agricola Hospitsissa. PeliIllat ovat maanantaisin ja perjantaisin.
Suomen shakkiväki, samoin Suomen Shakin toimituskunta toivottaa ansi<;Jit1:ll1eelle shakkiyhdistykselle. edelleen elinvoimaista ja menestyksellistä
tOlmll1taa alkaneen uuden vuosIkymmenen taipaleelle!
.
SUOMEN SHAKKILIITON 30-VUOTISJUHLASIMUL TAANEJA
(II)
Joulukuussa kansainvälinen mestari Osmo Kai 1 ajatkoi simultaanejaan,
ja tämän kuun saalis oli:
Aika
Paikka
Voitot Häviöt Tasap. Yht.
1. 12. Orilllattil,1 .................. 20
0
0
20
2. I:~. Lahti
............... IB
7
!)
30
:1. I :~. 11,'ill"I:1
/7
/
0
Ii)
.'1. / :~. :';Y::III;i
...........
/4
0
/
(i.
/:~ . • )1>('11::1111
/ :>..
/2.
/2.
.................
/4
()
0
2!J
24
24
0
;)
I
1
25
II; II Ii, II
.. . . .. . .. . . . . . .. .. . .
30
'/';lIl1llJi:::I;II·i................. 16
3
2
21
ÅllJilllld,,!':; ( I Fiskari) . .... 17
1
1
19
Ed~ll!lll'" II 1:1 II,:! ::11:. kulki La~den seudun Shakkipiirin alueen halki ja
vahVIstI usk";1 11:11'1':1: 1111-',('11 VOImakkuudesta. Lahdessa on lisäksi pelitaso huomaU:!Y:d.i I(II!'I"·:!,, minkä simultaaninpelaajat tuloksissaan herkästi saavat kok,·:!.
Symän jälkel'lI ,)Ii IIhj,'IIIi:<:;,';;i Mikkeli, jossa pelaaminen kuitenkin jäi,
J 4.
15.
16.
30
SUOMEN
SHAKKI
mutta kuuden kaupungin ottelun ylituomarin tehtävät (= pääasiallisesti
keskenjääneiden pelien tuomitsemista) veivätkin tarkkaan kaiken ajan.
Välillä nimittäin tapahtui pistäytyminen Joensuussa, jossa mestari ennätti
tuomita neljän paikkakunnan ottelun 1. kierroksen pelit. Joensuu on saanut ankkurikseen ylilääkäri, tri H. R e n k 0 sen, ja tason mittapuuna tämä jo 1920-luvulla akateemisia shakkilaakereita niittänyt 1. luokan valiopelaajamme varmasti tulee hyödyttämään shakkivilkkaan Joensuun «alkuasukkaita«.
Toinen matka suuntautui Länsi-Uudenmaan Shakkiliiton alueelle. Pankinjohtaja W. Li n d q vi s t i n (Hanko) ollessa remmissä asiat luistivat,
ja pienenä esimerkkinä hänen järjestelykyvystään mainittakoon, että Hangon simultaanin jälkeen simultaaninpelaaja sai koneellakirjoitetun luettelon vastapelaajista ja pelien tulokset. Tammisaaren tilaisuudesta taas
kerrottakoon, että mieltä lämmittävää oli pitää hiljainen hetki Leo V a lv e n muistolle ennen pelien alkua. Aminneforsista karjaalaiset jäivät pois
ties mistä syystä.
Tammikuussa muut toimet eivät sallineet yhtämittaisia maaseutumatkoja, mutta 1. 2. ohjelma jatkuu.
l'
Nuorien maailmanmestaruus
Nuorten MM-turnaus pelataan Tanskan Shakkiliiton järjestämänä Kööpenhaminassa Politiken-lehden sanomalehtihallissa heinäkuun 3-23 päivien välisenä aikana Maailman Shakkiliiton kilpailusääntöjen mukaisesti.
Jokainen maa saa ilmoittaa yhden osanottajan, joka ei saa olla syntynyt
aikaisemmin kuin 1. 9. 1933. Jos osanottajia on enemmän kuin 17 kilpaillaan useammassa ryhmässä. Järjestävä liitto tulee suorittamaan matkakustannuskorvauksen, majoituksen ja muonHuksen sekä päivärahan. Suomen edustajan osanoton ilmoittaa Suomen Keskusshakkiliitto ja tätä varten on halukkaiden ilmoitettava asiasta liitolle en (Suomen Shakkiliitolle
tai Työväen Shakkiliitolle) hyvissä ajoin ennen 1. 4. 1953, sillä mainittuna
ajankohtana on liittojen ilmoitusten oltava Suomen Keskusshakkiliitossa.
Hastingsin vuodenvaihdelurnauksen tulokset olivat: 1-4) J. Penrose
(Englanti), H. Golombek (Englanti), A. Medina (Espanja) ja A. Yanovski
(Kanada) 5112 (9:stä mahdollisesta), 5) W. A. Fairhurst (Englanti) 5,
6) M. Blau (Sveitsi 4%, 7) T. H. Taylor (Englanti) 4, 8-9) R. Wade (UusiSeelanti ja tri Ed. Lasker (USA) 3% sekä 10) tri A. Seitz (Italia) 2%.
Keski-Suomen Shakkiliitto-Itä-Suomen Shakkiliitio. Jo marraskuun
puolella pelatun liitto-ottelun voitti K-SSL tuloksin 9%-6%.
A. Rueb 70-vuoiias. Maailman Shakkiliiton ensimmäinen presidentti tri
A. Rueb on 27. 12. 1952 täyttänyt 7,o-vuotta. Viittaamme Suomen Shakin
numerossa 9-1,0/1952 julkaistuun selostukseen Maailman Shakkiliitosta ja
toteamme, että tri Ruebin neljännesvuosisadan pituinen toiminta maailman
shakin harrastuksen hyväksi on kaiken arvonannon ja huomion arvoinen.
Suomen shakkiväki onnittelee jälkikäteen!
Jugoslavian mestaruus. Jugoslavian 8. shakkimestaruusturnaus päättyi
tuloksiin: 1) tri P. Trifunovic 13%, 2) A. Fuderer 13, 3) Udovcic 12, 4) S.
Gligoric 12, 5) B. Millic 12, 6) V. Pirc 11, 7) Nedeljkovic 1,0, 8) Andric 1,0, 9)
Ivkov 10" 10) Durasevic 9, 11 Trajkovic 9, 12) Matanovic ·9, 13) Rabar 9,
14) Puc 9, 15) Vukovic 81/2, 16 Bogdanovic 8, 17) Bozic 7%, 18) Daja 6Y2,
19) Krivec 6, 2,0) Krzisnik 5. Panemme merkille, että tri Petar Trifunovic,
joka shakkiolympialaisissa pelasi pronssijoukkueen 3. pöydällä ja nuori
Andrija Fuderer., olympiajoukkueensa 1. varamies, ovat kauniisti keulassa
ja suurmestari Gligaric vasta neljäntenä. Rabar, joka Helsingissä pelasi
nimiinsä 2. pöydän kolmanneksi parhaan tuloksen on jäänyt peräti jälkijoukkoon.
SHAKKILIITTOJEN JA -YHDISTYSTEN OSOITELUETTELO
Suomen Keskusshakkiliitto. Pj. A
Helsingin Työväen Shakkikerho.
Il!llakunnas, Hki, Mikonk. 15 (3,0671).
Pj. V. Sorri, Hki, Agricolank. 7
Slht. V. Palo maa, Hki, Messeniuk(73.461): Siht. O. Saarinen, H:ki, Vasenk. 3 b A (72523, ko 93824).
naJantIe 20,. B 8. Pelaa: Söörnäisten
Suomen Shakkiliitto, Pj. R. Enarrantatie 10, Ruokala Meri ti ja pe.
vi, Hki, Topeliuksenk. 1,0 A (497532
Helsingin Yleinen Shakkiseura. Pj.
ko 49563). Siht. V. Tirkkonen Kaisa~
K. Mölder, H:ki, Taivaskalliontie 4 a
niemenk, 8, Nuorrauta Oy Helsinki
(21237).
'
(?923?7). Siht. E. Rutanen, H:ki, MeTyöväen Shakkiliitto. PJ·. M. Laintullm.k. 16 (65828). Pelaa: Mikonkatu 3 Ravintola Perämies ma ja to
saari, Hki, Töö!önk. 8 A 8 (2,0371/207
18.45-22.45.
ko 444323). Siht. P. J. MarkkoIa'
Helsingin Rautatieläisten ShakkiH~i, Helsingink. 21 D IDI (6254i
kerho. Pj. Eero Salminen, Hki, MantOImeen.) Rah.h. E. Nurminen Hki
nerheimintie 94 D 9,0. Siht. M. LeiLauttasaari, Lauttasaarentie 3i A 8:
rikangas, Hki, Vallininkuja 6 1 25.
Suomen Tehtäväniekat. Siht. M.
Haminan Shakkikerho. Pj. JoMyllyniemi, Hki, Otaniemi A 31
(10155/208). Postisiirtotili 7816.
hannes Nyrkiö. Kirj.vaihto A G.
Akateeminen Shakkiliitto. Pj. Kai
Ojanen (1281 ja 1578). Molempien
Palmgren, Hki, Tarkk'ampujank. 16
os. Hamina. Pelaa Haminan SotilasA 2 (21793). Siht. Pertti Karvonen
koti ke 18-22 ja su 14-18.
Hki, ~av?lainen Osakunta (42163):
Hämeenlinnan Shakkikerho. Pj.
Helsmgm Shakkiliifto. Pj. Gerh.
H. Helminen, Birger Jaarlink. 12
Lindström, Hki, Kasarmink. 8 D
(3778). Siht. K. Rantanen, Oikotie 2
(35342). Siht. E. Rutanen Hki Meri(2581 toimeen). Pelaa: Linnank. 2,
tullink. 16 (65828).
'
,
Kansalliskerho ma 19.
Helsingin Shakkikll.llbi. Pj. P. LihHämeenlinnan Työväen Shakkitonen, Fredrikink. 6,0 A 24, Helsinki
kerho. Pj. A. Laitinen, Härkätie 23.
(25851/332, ko 447075). Sihteeri S.
Siht. A. Koivisto, Katumaa B 3D. PeLaakso, Hki, Mannerheimintie 34
laa Työväentalon ravintola su 16 ja
(91154) .. Pelaa: Iso-Robertink. 36 D
pe 18.
51" ma Ja to 18,3,0-23.)
Iisalmen Shakkikerho. Pj. Eino
J:i~lsingin ~hakkimiehet. Pj. F.
Heilimo, Iisalmi (33,0). Pelaa: SaLaItmen, H:kI, P. Roobertinkatu 2
vonkatu 22 Kahvitupa ke 18 alkaen.
(28484, ko 219,01). Siht. R. Kosonen
H:ki, Yrjönk. 27 D 5 b. Pelaa: Ruot~
Imatran Shakki -48. Pj. Ins. E.
~alainen Tyttölyseo, Bulevardi 18 ti
Lindblom, Imatran Voima Oy.
Ja pe 19-23.
'
(137,0 ko 1371).
Siht. O. Jonsson,
HelSingin
ShakkiImatra, Rautatehdas B 97 (5,021).
veikot. Pj. O. LehtiPelaa: Valtion Hotelli ma ja pe.
nen, Hki, HietalahLovisa
Schackklubb-Loviisan
denk. 3 A 20 (23095).
Shakkikerho. Pj. H. Holmberg Lov.
Siht. I. Puhto, Pasila,
Säästöpankki (869). Siht. V.' TallMartank. 4 C. Pelaa:
gren, Degerbynk. 2l. Pelaa: LinjaTlil'talahdf'nk. 4, Haautoasema Li ja pe 18.30-22.3,0.
vi ntola ]J;lna, I«~ ja ppl B-2:1.
Joensuun Shakkikerho.
l'j. M.
Suomalainen Shakkikirho. Pj. R
Hillll(', lZauppak. 23h 1\ (:117(i). Siht.
Enal'vi, lI:k i, M 11::.'"k;tf.11 :Hi, Ba:;is
/\. Ky)u'riiiIH'II, .Tns, Sil'ld(;oIa (2B75).
(4975:{2). 1'('la;l: '1';lidl'h;tfli, /\illLllk.
,I)::'!;,:,:
Ilo!."lli l'i('lisIHlvi llla lB,:IO--3 ma 19.
.. ... 30.
Kerhojen ioimihellkilöitii pyyd,·!.iiiill l.al'i,i::lallla;1I1 k"l'llolI::a o:;"il,('illlloituksen tietojen paikl(;III~;;1 pil.iivyy:: ::t'kii illllOil.l.;lIlla;ul 11I:lhdolli:,isl.a 1<01'jauksista ja vuosilwl"'llsl,"1I ;tiil"lIl.I.allli::I.:1 nlllltl.ok::i::I.;1 1t'ltI,('IIIIIIP kOllHorille, jotta ne voidaan hll()lIlillida ::t'III';t;tV;I:::;;1 IIIIII](,I'OSS:I. Osoil,(:ilmoiiuksesta veloitetaan edelleellkin v<lill (iO liikaa '1 I'iviltii ja S('II yli II\PIH'viIG 10
mkaa riviltä.
~-----------
-----
r
,/
.' J
i
\
'-"? 1:;,;
LV';
Jyväskylän Shakkikerho.\.
Yliselä, Jlä, Kauppak. 5 (41
4321). Siht. S. Korhonen, Jlä, Ka
pako 41 (2624). Pelaa: Kauppak. 35,
Kauppalaisseura (1011) ma 18.
Kajaanin Shakkikerho. Pj. L. Louhi, Kajaanin asema-alue (60/29, ko
60/22). Siht. ,H. R. Hyvönen, Kauppako 3, Osuusteurastamo (712, ko
512, 2 soittoa). Pelaa: Seurahuone to
19-24.
Kouvolan Shakkikerho. Pj. V. Sipiläinen, Sammonk. 9 (3/08). Siht.
L. VaIlasvuo (kirj.vaihto), Männistöntie 3. Pelaa: Keskus-Auton ruokala.
Kotkan Shakkikerho. Pj. E. Böök,
Kirkkok. 10 («Kaupungintalo<< 1365).
Siht. O. Tikka, Tullikamari. Pelaa:
Kauppaopisto, Kotkank. 13 ma
19-24.
Koikan Työväen Shakkikerho. Pj.
Seppo Salmio. Siht. Y. Rautiainen,
Kotkank. 13. Pelaa: Tyttöjen Ammattikoulu su 10-14, ke ja pe 1822.
Kuopion Shakkikerho. Pj. M.
Ryynänen, Kasarmialue (sarja 4701).
Siht. L. Tikkanen, Savonk. 10 (2440).
Pelaa: Hotelli Puijonsarvi ti (tai
maj 18-23.
Lahden Shakkikerho. Pj. A. LimneIl, Savonkatu 47 (3457). Siht. E.
Puuronen, Kirvesk. 4. Rah.h. B. Hirvala, Asko Oy. Pelaa Hämeenk. 10
Ravintola Liitto ti ja pe 19-23.
Lamminpään Shakkimiehei. Pj.
Hannu Miettinen, Lamminpää, Voima. Siht. Oiva Koskinen, Lamminpää 415. Rah.h. O. Mansikkamäki,
Lamminpää. Pelaa: Osuuskunnan
talo pe 19-22.
Lahden Työväen Shakkikerho. Pj.
A. Laaksonen, Kaupungin talo (4672
ja 5081/17). Pelaa Kaupungintalo,
VPK:n kerhohuon. ma ja to 18-22.
Lappeenrannan Shakkikerho. Pj.
B. Backmansson, Lauritsala (L:ranta 28 ko 221). Siht. P. Valpas, Toikank. 12 (102). Pelaa: Hotelli Patria ma ja to 19-23.
Lapuan Shakkiseura. Pj. 1. Mäenpää, Lapua, Veräjänkorva. Siht. E.
Vuorenmaa, Lapua.
Luonetjärven Shakkikerho. Pj. E.
Vehniäinen. Siht. O. Kyytsönen,
Tikkakoski. (Jyväskylä 1640). Pelaa:
LeR.4:n Alipäällystökerho pe 19.
75:-
Riihimäen Shakinystävät. Pj. V.
Tirkkonen, Riihilinna (487, ko 3747).
Siht. O. Paronen (kirj. vaihto), Sako Oy. (3376).
Mikkelin Shakkikerho. Pj. K. Teräsalmi, Hallitusk. 3 B 17 (425). Siht.
E. Toivia, Polttimonk. 15. Pelaa:
VPK:n kerhohuoneisto ma ja to 19
-22.30.
Tampereen Shakkiklubi. Pj. K.
Kulmala, Tukku Oy. Sihteeri P.-E.
Aalto, Tekn.opisto. Pelaa: Ravintola Tuotanto, Hämeenkatu 26 ti ja pe
19-23.
Tampereen Työväen Shakkikerho
Pj. T. Lunneva, Messukylä, Vuohenoja 16. Siht. A. Ahlstedt (kirj.vaihto), Epilä, Kirjasto. Pelaa: Hammarenink. 5, Maantuotteen Ravintola.
Tampereen
Lentokonetehtaan
Shakkikerho. Pj. U. Lahti, Riihitie
14 elo. Siht. M. Koskinen, Erätie 41 A 3.
Tikkakosken Shakkikerho. Pj. V.
Maurisalo (Jyväskylä 1620/85 2 soittoa). Siht. H. Vepsäläinen, Tikkakoski. Pelaa: Tikanmaja pe 18 ja su
12.
Turun Shakkiysiävät. Pj. V. Säilä, Tku, Linnank. 57 D 7. Siht. R.
Rantala, Tku, Aningaistenk. 14 A
32. Pelaa: Mikael Agricola Hospits
ma ja pe 19-23.
Turun Työväen Shakkikerho. Pj.
T. Kerppo, Kristiinankatu 5 (12190). Siht. A.
Johnsson, Braahenk. 2.
(18815). Pelaa: Sirkkalank. 12 Lastensairaala ma, ke, pe 18-23
ja su 19-23.
Vaasan Shakkiseura. Pj. J. Lehto, Rantak. 14 B 25 (2796 ko 2567).
Siht. T. Palomäki (toim. 4912). Pelaa: Pitkäk. 26, Kahvila Keskus ti
ja pe 18,45.
Ylistaron Shakkikerho. Pj. Pentti Raina. Siht. Jussi Kanervo. Osoite: Ylistaro kk.
Kanervan Kirjapaino Oy Lahti 1953