1. No category

~~'i;W
§ _ __
,_ _ _ ~l~~A
Suomen
C N:o
3 HUHTIKUU
1970
J
SHAKKI
LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA
Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös
tukuttain.
Maahantuoja:
Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13
Puh. 440628
YHDY PANKKI
Ilmoittajat tukevat meitä
- tukekaa ilmoittajiamme
N:o 3
®
uot/l EN
...IAKKI
~
on tilata
SUO MEN SOSIALI 0EM OKRAATTI
Se on
nykyajan lehti
nykyajan
ihmistä varten
Helsingin Suomoloinen
Sööstöponkki
toriooo tÖYdellislÖ
ponkkipolveluo
Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton,
Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja.
PostisiirtotiIin 0:0413005-7 • Pankki: Hei Suom Sp -
~ELSI~GI~-------.
SUOMALAINEN
SÄÄSTÖPANKKI
Pohjan talon konttori
Päätoimittaja
Taloudenhoitaja
Julkaisutoimikunta
MATTI NUKARI
JORMA VÄHÄTUPA
Kasavuoren,. 12. D. 16
Kaarikuj.2. S. 100
Kauniainen
Helsinki 94
puhelin 500025
puhelin 303457
VISA KIVI
MAUNO LAISAARI
SIMO NUOTIO
AL TTI SALOI LA
MATTI UITTO
Kluuvikatu 8, puh. 11 731
Tervetuloa uuteen
lUJlDI·
N
Lapinmäentie 1
Lähes 100. erikoisliikkeen
yksilöllistä palvelua
Asiantuntija Värikaupasta
KUN POHJOLASSA VAKUUTAT NIIN KALLIOLLE RAKENNAT
Pääkonttori ja autovahinkojen tarkastusasema: .
lapinmäentie 1, Helsinki 3D, puh. 4591. Keskus·
tan toimisto: Aleksanterinkatu 44, puh. 14411.
340000
Viime vuoden lopulla Suomen Gallup teki
mielenkiintoisen tutkimuksen siitä, mitä suomalaiset harrastavat. Tämä tiedustelu suoritettiin 36 kaupungissa ja kauppalassa sekä
50 maalaiskunnassa. Haastatellut muodostivat edustavan näytteen yli 16-vuotiaista suomalaisista iän, sukupuolen, kuntamuodon ja
sosiaaliaseman mukaan.
Shakki pääsi harrastuksicn yleisyydestä
kilpailtaessa kunniakkaalle 10. tilalle Caissan
palvojiksi ilmoittautuneiden määrän oltua
myös 10 % tutkituista henkilöistä. Shakki
jätti tässä tarkastelussa jälkeensä konsertit
ja oopperat.
Mitä tulee vuosittaisiin harrastuskertoihin,
osoittavat shakinpelaajat olevansa aivan
kärkipäässä, sillä shakinpelaajat ilmoittavat
omistautuvansa keskimäärin 16,8 kertaa vuodessa keppihevoselleen. Tämä merkitsee jaettua toista tilaa valtakunnallisessa harrastuskilpailussa. Shakkimiehille ja-naisille erittäin
imartelevaa on myös tosiasia, että vertailtaessa eri harrastusmuotojen edustajien
muita harrastuksia shakinpelaajat asettuvat
neljännelle tilalle. He harrastavat nimittäin
keskimäärin 4,6 harrastusta tutkitusta 12:sta
omansa lisäksi.
Yli 16-vuotiaita suomalaisia on väestötilaston mukaan nykyään noin 3400000, joten
shakinharrastajia on siis noin 340000. Tämä
luku jos mikä antaa meille todellisen kuvan
siitä, mikä on shakin ominaispaino Suomessa.
Paitsi että se antaa haasteen shakkilehdelle
valtavasta mahdollisesta tilaajakunnasta ja
siihen pyrkimisestä voimme nyt osoittaa nimenomaan valtiovallalle, että shakin tukeminen on työtä suurten massojen hyväksi. Se
on harrastusmuoto, johon suomalaiset ovat
kiintyneet sankoin joukoin ja jonka hyväksi
tehdyllä työllä ja annetulla tuella on arvaamattoman suuri valtakunnallinen merkitys.
Suomalaisten urheilumaineen kärsiessä jatkuvia kolauksia kansainvälisillä kilpakentillä
voidaan shakista vähin kustannuksin saada
niin huippu- kuin massaurheiluna todellinen
Suomen kansan korkeatasoinen lempilapsi.
Laaja pohja on jo olemassa, tarvitaan vain
julkisen sanan tähän asti suurempaa aktivoimista ja - rahaa.
64
65
SUOMEN SHAKKI
SUOMEN SHAKKI
Eero E. Böök:
SchachOlympiade
5. his
27. Septemher
1970
ill Siegell
SCHIRMHERR.
DR DR GUSTAV HEINEMANN
Bundespras den1 der
Bundesrepublik Deutschland
AUSR :CHlTR DEUTSCHER SCIMCI :SUND
KREIS SIEGEN STADT SIEGEN
59 Siegen
Postscl'llieSfach 239
Fernsprecher 0271 377·466
XIX.
Eero Helme:
OIYDlpiavnosi 1970
Shakkiolympialaisct ovat jälleen vuorossa
tänä vuonna, järjestäjänä tällä kertaa LänsiSaksa. Olympialaisten järjestysnumero on
19. eli sodan jälkeen yhdennettoista. Voiton
on tähän mennessä 9 peräkkäistä kertaa vienyt Neuvostoliitto.
Järjestelyjen helteen - ja kunnian - on
saanut Siegenin kaupunki vVestfalenissa,
60000 asukkaan kaivoskaupunki. Suojelijana
on liittopresidentti Heinemann ja kunniapresidiumin etunenässä liittokansleri Brandt,
joten järjestelijät lienevät kouraisseet syvälle mm. valtiovallan kukkaroon. Meikäläisiin oloihin verrattuna pistää silmään, että
kunniapresidiumissa on myös maan kansallisen olympiakomitean puheenjohtaja Daume.
Shakin rinnastus urheiluun on yleensä tuntunut tervetulleena shakin taloudessa siellä,
missä tämä rinnastus hyväksytään.
Edellisiin shakkiolympialaisiin Luganossa
osallistui 54 joukkuetta. Siegeniin odotetaan
arviolta 60-64 joukkuetta. Joukkueiden
suuruus on entiseen tapaan 4-6 pelaajaa,
joukkueiden pelatessa 4 miehisinä. Maat arvotaan alkukilpailuryhmiin, joita saataneen
7-8. Loppukilpailuryhmiin sijoitetaan vahvuuden mukaan. Alkukilpailujen tekemiseksi
kiinnostavammaksi myös vahvoille maille
on Luganon kisoista alkaen alkukilpailun tulos merkittävä sellaisenaan loppukilpailun
tulokseksi niiden joukkueiden keskinäisen
pelin osalta, jotka nousevat samaan loppukilpailuryhmään.
Pelipaikkana tulee olemaan Siegerlandhalle, josta annetaan lupaavie tietoja: Tilaa
runsaasti pelille, mahdollisuus rauhoittaa
kilpailijat tehokkaasti yleisöstä ja silti hyvän
näkyvyyden takaaminen 2500 samanaikaiselle katsojalle. Pelisalin lattia luvataan käsitellä ääntä imeväksi, 100 lehtimiehelle luvataan hyvät työtilat telexeineen jne. Täytyy
sekä pelaajien että yleisön ja lehtimiesten
puolesta toivoa, että tiedot pitävät käytännössä paikkansa, sillä esim. Luganon muuten
miellyttävissä kisoissa oli ahtaus ja siitä seuraavat melun runsaus ja ilman vähyys
ilmeistä.
Shakkiolympialaisten julkaisut tulevat olemaan juhlajulkaisu (DM 5,-), ohjelma sekä
bulletiinit. Lisäksi tullaan tarjoamaan keräilynhaluiselle shakkiväelle ostettavaksi
muistomitalia kultaisena (DM 59,-) tai hopeisena (DM 8,-), erilaisia tulitikkuetikettejä jne. Erikoisleimat ja -kuoret kuuluvat
asiaan ja teemoina ovat sekä shakkiolympialaiset että samanaikaisesti pidettävä Maailman Shakkiliiton FIDE:n kongressi. Kisat
päätetään suurella ilotulituksella keskieurooppalaiseen tapaan.
Tämän kokoinen tilaisuus vetää puoleensa
erilaisia kulttuuritilaisuuksia. Mm. järjestetään kisojen yhteydessä shakkifilatelian
näyttely sekä shakkikirjallisuuden näyttely.
Useat teatteriesitykset ja konsertit täydentävät ohjelmaa. Vierailijoita varten on jo aloitettu hotellivälitys, jonka osoite on Verkehrsverein Siegen e.V., 5900 Siegen, Am
Bahnhof 32.
Shakkiolympialaisten aikataulu:
4.9.70 saapumispäivä
5.9.
avajaiset ja 1. kierros
Mestarin Dlietteitä
Hitaan pelin jännitystä
Kirjeitse on shakkia pelattu muistaakseni
jo 1400-luvulta lähtien. Luulisi, ettei näin
hidas peli tarjoaisi paljoakaan jännitystä.
Asianlaita on kuitenkin päinvastainen. Kirjepeli johtaa useimmiten pitkiin, hienosti laskettuihin sommitelmiin, joihin lähipelissä ei
ole minkäänlaista mahdollisuutta. Huolimatta runsaasta miettimisajasta niiden täydellinen laskeminen ei monastikaan ole mahdollista ja peli on siitä syystä merkillisen yllätysrikasta. Tietenkin kirjepeli vaatii kärsivällisyyttä ja suorastaan ahkeruutta, koska
on selvää, että mitä enemmän pelitilanteeseen syventyy, sitä enemmän yllättäviä mahdollisuuksia siitä löytyy. Omat melko vähäiset kirjepelikokemukseni ovat nekin omiaan
osoittamaan nämä käsitykset oikeiksi.
Eräs hitaan pelin muoto on ns. lehtipeli,
jossa siirrot julkaistaan joko jossain sanomalehdessä tai televisiossa kerran päivässä. Lukijoilla tai katsojilla on silloin tilaisuus aivan
kuin pelaajillakin itse miettiä kunkin pelitilanteen mahdollisuuksia. Tällaiset lehtipelit ovat nykyään hyvin suosittuja ja niillä
on laaja lukijakunta aivan samoin kuin
shakkipalstoj en sommitteluasemillakin.
Seuraava lehtipeli pelattiin äskettäin
Kauppalehden palstoilla maisteri V. Mustosen toimiessa selostajana. Se on tavattoman
mielenkiintoinen ja erittäinkin valkeilta yritteliäästi pelattu. Samalla se on erinomainen
esimerkki siitä, kuinka vaikeata tällaisessa
hitaassakin peIissa on laskea pitkiä manööverejä ja sommitelmia. Valkean lähetin25.9.
viimeinen varsinainen kierros
26.9.
päättäjäisjuhla
27.9.
lähtöpäivä
Suomen osallistumisesta shakkiolympialaisiin on S. Keskusshakkiliiton hallitus tehnyt
periaatepäätöksen. Joukkueen valinta päätetään yleensä kesäkuussa, mikä lienee aikataulu tänäkin vuonna. Siten SM-kisoilla on
merkitystä joukkueen valintaan, mikäli se
vaikuttaa maajoukkueluokan kärkipäähän.
Valittava joukkue saa tavallista parempaa
kisavalmennusta, sillä virolainen KvM Iivo
Nei on kutsuttu Suomeen joukkueemme valmentajaksi. Toivottavasti saamme matkaan
parhaan mahdollisen joukkueemme hyvin
valmennuksin evästettynä.
uhraus avauksessa ei voi olla täysin korrekti,
mutta sen mustan ratkaistavaksi asettamat
ongelmat ovat tavattoman monisäikeiset.
Pitkän aikaa näyttää siltä kuin musta saisi
vietyä kuninkaansa turvaan ja sen ;älkeen
saavuttaisi riittävän materiaaliylivoiman.
Muutama hiukan heikompi siirto antaa kuitenkin valkealle tilaisuuden voimakkaaseen
aloitteeseen ja pelin loppuosa 16. siirrosta
alkaen on taktillisesti erittäin korkeatasoinen.
295. SISILIALAINEN PELI
Kauppalehden järjestämä lehtipeli
3.12.69-16.3.70.
Pohja-yhtymä
Kansallis-Osake-Pankki
J. Vähätupa,
V. Hauru, U. Mannonen ja A. Rinne
K. Ketola, O. Aulis,
P. Almi ja E. Virtanen
1.e2-e4 c7 -c5 2.d2-d4 c5 X d4 3.c2-c3
Pelaamalla 3.Rf3 valkea pääsee tavallisiin
muunnelmiin, sillä 3. -e5 4.c3! d xc3 5.R xc3
d6 6.Lc4 antaa valkealle ratkaisevan kehitysedun. Esim. 6. -Lg4 saa vastaukseksi de Legalin sommitelman 7.Rxe5! Lxdl (dxe5!)
8.L X f7 + Ke7 9.Rd5 X tai vielä paremmin
7.Lxf7+! Ke7 8.Lc4 jne. Pelisiirto johtaa
ns. Morran gambiittiin. Nykyinen teoria katsoo tämän sotilaanuhrauksen antavan valkealle melko lupaavan aloitteen, mutta kuitenkin on uhrauksen vastaanottamista 3.d X c3 4. R X c3 pidettävä mustan parhaana
jatkona. Viimeinen totuus tästä muunnelmasta lienee löydettävissä Boleslavskin kirjasta »Caro-Kann bis Sizilianisch».
Hei!
Siegenissä
tavataan!
66
SUOMEN SHAKKI
30- - Rg8-f6 4.e4-e5 Rf6-d5 5.c3 xd4
Boleslavskin mukaan valkea saa jatkamalla
5.D xd4! e6 6.Rf3 Rc6 7.De4! jne. lupaavan
aseman. Valitessaan pelisiirron valkeilla oli
jo tähtäimessä lähetinuhraus f7:ssä.
5.--d7-d6 6.Rgl-f3 Rb8-c6 7.
Lfl-c4
Käsikirjat eivät ota tätä siirtoa lainkaan huomioon, mikä johtuu epäilemättä siitä, ettei
uhraus f7:ssä ole aikaisemmin juolahtanut
kenenkään mieleen.
7.- - Rd5-b6 8.Lc4 xf7 + !?!
Nerokas keksintö, joka ansaitsee tunnustuksen siitä huolimatta, että musta voisi puolustautua menestyksellä. Peli käy nyt ainutlaatuisen teräväksi ja värikkääksi.
8.- - Ke8 xf7
9.e5-e6+
Kysymykseen tuli myös 9.Rg5+ Kg8!
lO.Df3 (lO.Rg5 saisi vastauksen 10. -Rd5!,
joka torjuu kuningashyökkäyksen. Sen sijaan lO.-h6 Il.Df3! hxg5 12.Df7+ Kh7
13.114 g4 14.h5! Lxe6 15.Dg6+ Kg8 16.
D X e6 Kh7 17.h6! jne johtaa komeasti häviöön.) De8 11.e6 g6! 12.d5 Rb4 13.Rc3
Rc2 + 14.Kdl R X al 15.Re3 h6! 16.Rf7
Rxd5! 17.RXd5 Lx36 18.RXh8 Da4+!,
mutta lopuksi musta vapautuu ahtaasta asemastaan säilyttäen voittoon riittävän ylivoiman.
9.- - Kf7 xe6
Musta olisi tietenkin voinut pelata 9. -Kg8,
jota vastaan vaIkealla ei ole parempaa siirtoa
kuin 10.d5 jatkona lO. - Rb4 I1.Rc3 R4 X d5
12.R X d5 Lx e6 jne sotilaan ylivoimin.
Myöskin 9. -L X e6 on kelvollinen siirto, sillä
jatkossa lO.Rg5+ Ke8 (ei lO.-Kf6 11.
Df3+ Lf5 12.Le3 h6 13.g4 g6 14.Re4 jne.
valkean eduksi.) I1.Rxe6 De8 12.Rxf8
(12.De2 Rxd4! jne.) Txf8 13.d5 Re5
14.0-0 Df5 15.Le3 Re4 16.De2 R Xe3 mustalla on vähintään tasa-asema. Koska mustan
on käsillä olevassa asemassa pyrittävä osoittamaan valkean uhrauksen uhkarohkeus,
tulivat tietenkin vain pelisiirto ja 9. -Kg8!
vakavasti kysymykseen.
10.Rf3-g5+
Valkea päättää ottaa tornin h8:sta, koska
mustalta sen jälkeen kuluu aikaa kuningasaseman turvaamiseen ja h8-ratsun lyömiseen. Kysymykseen tuli myös 10.0-0, mutta
silloin olisi epäilemättä 10.-Kf7! kuninkaan
viemiseksi takariville menestyksellinen puolustusmenetelmä.
10.- - Ke6-d7 11.Rg5-f7 Dd8-e8
12.Rf7 X h8 e7 -e6
Musta varmistaa ratsulIe tukikohdan d5:een,
mutta kuningatarsivustan liikekannallepano
hidastuu. J ohdonmukaisempaa oli kiirehtiä
joko upseerien kehittämistä pelaamalla heti
12. -e5 tai materiaalin takaisinvoittamista
siirrolla 12.-g6!. Jälkimmäinen pelitapa lienee paras tarjonaolevista.
13.Ddl-g4! Rb6-d514.Dg4-h4!
Valkea uhkaa yksinkertaisesti lyödä h7:ään
ja siten vapauttaa ratsun.
14.- - e6-e5
Mustan on sen vuoksi ryhdyttävä vastatoimiin keskustassa, mutta seuraava siirto osoittaa, että musta on menettänyt siirron esotilaan edetessä kahdessa vaiheessa e5:een.
15.0-0! Kd7-c716.Rbl-a3!
Jos valkea olisi lyönyt sotilaalla e5:een, olisi
musta vastannut 16.-Lf5!, minkä jälkeen
kulmaratsu ei ole pelastettavissa. Myös ratsunsiirtoon olisi mustan pitänyt vastata
16. -Lf5!:llä. Pelijatkossa musta tosin aluksi
ottaa sotilaan ja hetken kuluttua vielä laadun, mutta mustan kuningatarsivustan liikekannallepano pysähtyy, mikä antaa valkealle
mahdollisuuden voimakkaaseen painostukseen. On myönnettävä, että ratsun pelastuminen h8:sta elävien ilmoille tässä vaiheessa
näytti erittäin epätodennäköiseltä.
16.- - Rc6xd4 17.Lcl-e3 Rd5-f4 18.
Le3 xf4 Rd4-e2+ 19.Kgl-hl Re2 Xf4
20.Tal-cl + Kc7 -b8 21.Ra3-b5!
Kuvio
Alku kuningashyökkäykseen. Ratsu ei ole
lyötävissä 22.Dd8:n takia. Sen sijaan 21.
D X h7 b5! olisi antanut mustalle vastamahdollisuuksia.
21.- - Lf8-e7 22.Rb4-c7 De8-f8 23.
Dh4-g3
23.D xh7 Lf5 menettäisi kuningattaren. Niin
ollen musta voittaa laadun, mutta aloite siirtyy lopullisesti valkealle.
67
SUOMEN SHAKKI
23.- - Rf4-e2 24.Dg3-b3 a7-a6
Uhkaus 25.Ra6 X oli torjuttava.
25.Rh8-f7! Re2 xcI 26.Tfl xcI b7 -b5
Mustan peli ei ole pelastettavissa, sillä f7ratsu, vaikka sillä ei ole perääntymismahdollisuutta, on mahtava tekijä. 26. - Ta7 laadun pelastamiseksi ei auta, sillä seuraa 27.
Db6! uhaten jatkaa 28.Rb5! a X b5 29.De7 +
KaS 30.D xc8+ D xe8 3LT xc8X.Odottava
siirto 26. -Lf5 ei myöskään torju valkean
hyökkäystä, joka jatkuisi seuraavasti: 27.
Db6! Le8 (27.-Dxf7 28.Rxa8 Kxa8
29.Te7 jne.) 28.a4! Lf5 (tai 28.-Dxf7
29.Rb5! Lf8 30.Te7 Df5 31.Txb7+!) 29.
Rb5! a X b5 30.De7 + Ka7 3La X b5 ja valkea
tekee matin TalX.
27.Rc7xa8 Kb8xa8 28.a2-a4
Nopeammin olisi voittanut yksinkertaisesti
28.Tc7 Lb7 29.Dc3 jne.
28.-b5-b4
27.-bxa4 28.Db6! Lb7 29.Tc7 Db8 30.f3
jne ei ole parempi.
29.Db3xb4 Lc8-b7 30.Tcl-c7 Df8-b8
31.Db4-c4
Uhkaus3L-Lxg2+ olitorjuttava.
31.- - Db8-e8 32.Dc4-e6 De8xa4
33.h2-h3 Da4-e4 34.De6-g4 Musta
antautui.
Valkea voittaisi helposti laadun ylivoimalla,
koska mustan on pakko vaihtaa kuningattaret.
] aikoa sivulta 82
Shakin korkeimmalla tasolla asemallinen
pitkän tähtäyksen laadun uhraus, pelattiin
Capablancan ja Euwen välisessä ottelussa
1931, (tosin pelissä Capablanea- Yates,
Hastings 1919, Capa ensi kerran tutustui
uhrauksen mahdollisuuksiin) jossa kuubalainen uhrasi täysin tieten laadun 8. ja 10.
ottelupelissä selviten kuitenkin vaivoin
tasapeliin.
Kolmekymmenluvulla venäläiset Botwinnik ja Flohr ensimmäisinä alkoivat käyttää
menestyksellisesti laadun uhrausta ja vuoden
1950 jälkeen tällaisia pelejä on pelattu lukematon määrä, spesialisteina Bronstein, Boleslavski ja etenkin Petrosjan. Tarkoituksenani onkin jatkossa tarkastella laadun uhrausta asemallisena ilmiönä ja yrittää hiukan
luokitella tapahtuneita käänteitä tyypeittäin.
Mutta sitä ennen on hyvä perehtyä vielä lähemmin loppupeliasemiin, joissa laatua vähemmällä voitetaan, hävitään tai joudutaan
tasapeliin.
kehityksen
ia~n-
vOInnln
merkki
~SUUR-HELSINGIN
OSUUSPANKKI
68
SUOMEN SHAKKI
PELIOSASTO
Toimittavat: HEIKKI WESTERINEN ja ILMARI BRANDER
Huvilakatu 27 A 26, Helsinki 15, puh. 637149
MEKSIKOLAINEN TULIKOE
Seuraavassa pelissä, joka on pelattu Meksikon V:ssä kansallisessa joukkueturnauksessa 14-16.9.1969, lähtee musta tuntemattomille teille. Sen sijaan, että pelaisi 6. -e5,
hän viekin ratsunsa a6:eeu. Hänen vastustajansa, myös amerikkalainen mestari, saa
vahvan aloitteen haltuunsa pitäen sitä kauan.
Pelissä on kysymys seuraavasta: onko
mustan kuudes siirto pelattavissa ja voidaanko tätä linjaa kehittää, vai onko se kerta
kaikkiaan heikko? Huomautukset Suomen
Shakille Vililly de Winter, suom. M. Nukari.
296. KUNINGAS-INTIALAINEN
PUOLUSTUS
Allan Troy - Willy de Winter
1. d4 Rf6 2.c4 g6 3.Rc3 Lg7 4.e4 d6 5.Rf3
0-0 6.Le2 Ra6?! 7.Lg5! Paras. Estää e5:n.
Aikaisemmassa pelissä Kenneth Frey - Sr.
Herlandes, samasta turnauksesta, valkea tämän sijasta linnoitti. Molemmissa tapauksissa musta tasoitti pian. 7. - h6! On tärkeätä
estää Dd2 ja Lh6. 8.Lh4 c5 En pitänyt siirroista g5 ja Rh5 valkean'h4:n takia. Tällöin
valkea olisi päässyt eräänlaiseen Keresin systeemiin (h4) Petrosjanin muunnelmasta
(7.Lg5!) ja saanut paremman aseman, sillä
normaalimuunnelmassa (6.- e5 7.d5 Rd7)
voi ratsu hypätä f4:ään kuningassotilaan
suojaksi, mitä se taas nyt ei voi tehdä. 9.d5
Rc7 10.0-0 a6 11.Rd2! Tyypillinen siirto,
joka estää ylläesitetyn manööverin sekä voi
yrittää f4. 11.- Tb8! Musta pysyy aikomuksessaan avata kuningatarsivusta. 12.Dc2!
Valkea puolustautuu kuningatarsivustalla
miltei aina a4:11ä. Mutta musta voi keskittää
monta nappulaa pclataksecn 15. Kuitenkin
päättää Troy hyökätä. 12. - b5 13.Tael!
b xc 14.a4! Estää Eb5:n. 14.- Ld7 Parempi
olisi ollut e5. I5.L X c4 Pitempiä tuumimatta
Troy ottaa lähctillä. Lyömällä ratsulla olisi
hän voinut estää seuraa van manööverin,
mutta ehkä hän ei välittänyt siitä: l5.E X c4
Exc4! 16.Exc4 f5 17.Rc3 g5. 15.- g5
16.Lg3 Rh5 17.b3 Tässä ajattelin varsin
kauan, ja mitä kauemmin tuumin, sitä vähemmän asemastani pidin. Upseerini ovat
kyllä melko aktiivisesti sijoittuneet, mutta
en pystynyt keksimään mistään heikkoutta
valkean asemaan. f5 ei mielestäni käynyt,
sillä silloin olisi avautunut e-linja. Tunsin,
että oli tehtävä jotakin, jotten olisi tullut hiljalleen hirtetyksi. Hyvä mahdollisuus olisi
ehkä ollut nyt 17. - Kh8 18.Re2 e4! 19.d X e
0.1. R X g3 20. R X g3 L X e6. Toinen mahdollisuus 17.- Rxg3 18.fxg Kh8. Sekavaa!
17.- e5!? 18.d xe 0.1. L xe6 19.Rd5 Lc8t
Nyt olin ajatellut jatkaa Re6:n kautta d4:ään,
mutta Troy ei sitä sallinut: 20.Ddl! Nyt
20.- Rxg3 21.fxg Re6 22.Dh5! Rd4?
23.e5! d xe 24.Re41 ja Rf6+ ei käy. 20. R X d5 21.L X d5 Rf6 22.Rc4! Re8 Nyt on
valkea jo strategisesti voittanut. 23.e5 Rc7!
e-sotilasta ei voi ottaa L X f7 +:n takia.
24.e X d R X d5 25.D X d5 T X b3 d6 merkitsee
nyt tikkua minun lihassani. Korvaukseksi
minun on onnistunut säilyttää materiaalin
tasapaino ja lähettipari. Se ei ehkä ole tarpeeksi, mutta pystyn sentään saamaan aikaan vastapeliä. 26.Te7! Troy ei Le6:n vuoksi
ottanut c-sotilasta. 26.- Lf6 27.Re5!? Vaikuttavaa, mutta tehotonta. 27. - Lx e7
28.Rc6
28.- Lb7! Vaihtoehto 28.- Le6 on hyvin
vaarallinen: 29.Dc4! Dd7 30.R X e7 + Kg7
31.Le5+ f6 32.Dg6+ ja matti. 29.Rxe7+
D xe7 30.D xb3 De4 31.f3 De6 32.Tbl LcS
33.a5 c4 34.Dc3 LeS 35.Tel Jos heti Dm, seuraa Dc5+ ja Df5. 35.- Dd5! 36.Df6 Kh7!
37.h3 Tg8 38.Te5?? D X d6 ja valkea luovutti.
Valkean ideana oli houkutella musta kuningatar pois ja uhrata sitten torni lähettiä vastaan. Troy unohti d-sotilaan. Tämä virhe
69
S U OM E N S H A K K I
merkitsi sitä, että valkea menettää kvaliteetin. Torniin ei voi koskea, sillä lähetti jää
ilman suojaa. Jos 39.1' X e6, niin D X e6 ja
jos 39.Kh2, niin Tg6. Uskon, että Mazatlan
trooppinen kuumuus nousi tämän pelin ansiosta.
OTTELU TAMPERE-HSK 8,5-11,5
Shakin harrastuksen lisääntymisen ja monipuolistumisen eräänä miellyttävänä merkkinä voidaan pitää eri kaupunkien välisiä
otteluja. Melko erikoislaatuinen on kui;tenkin
Helsingin Shakkiklubin otteluohjelma eri
kaupunkeja vastaan. On kuitenkin luonnollista, että HSK pystyy pelaamaan menestyksellisesti esim. Lahden ja Tampereen kaupunkeja vastaan, sillä onhan HSK Helsingin
suurimpia kerhoja ja edustaa suurempaa asukasmäärää kuin Lahti tai Tampere.
Ystävyvsottelun järjestelyjen onnistumisesta Ta~pereella sunnuntaina 25.1. vastasi
koko ajatuksen »primus moton) Aatos Haapanen tunnettuun tapaansa. Pelipaikka,
Tampellan juhlahuoneisto, oli miellyttävä,
mutta vain harva katsoja oli ottelusta kiinnostunut. Toisaalta on selvää, että kahdenkymmenen pelaajan kokoon kutsumisessa on
puuhaa riittävästi.
Ystävyysottelu Tampere- BSK kirjataan
mitä positiivisimmaksi tapahtumaksi, myös
shakin harrastuksen levittäjänä.
Yksityistulokset: (Tampereen edustaja
mainittu ensin).
H. Matikka-E. Böök 0-1, M. Rantanen
-1. Brander %-%, J. Juntunen-A. Kiviaho 0-1, V. Särkilahti-B. Nynln %- %,
M. Kanninen - J. Sneitz % - %' L. Hyttinen
-G. Pegoraro 0-1, S. Nieminen-V. Palomaa 1-0, M. Suoniemi-E. Aaltio %- %,
A. Saari- J. Ovaskainen 1-0, K. Mäkirinta
-E. Sahlberg 0-1, T. Kuha-Q. Johani
%-%' T. Leppämäki-G. Brantberg%- %
O. Neuvonen-B. Renkonen 1-0, M. Tuominen-J. Hirsso 0-1, E. Nuo):'tti-P. Ojanen 0~1, K. Kivi-S. Nuotio 0-1, A. Haapanen-R. Raatikainen 1-0, E. Nuutilainen
-Y. Laiho %-%, P. Peltonen-Bo Södermann %-%, R. Tolvanen-V. Littunen
% - %. HSKn kärjen muodostivat seitsemän mestaria (poissa E. Ridala ja S. Kajan),
mutta siitä huolimatta kymmenen ensi pöydän tulos oli vain 6-4 Tampereen tappioksi,
jolla oli vain kolme mestaria.
15. pöydällä syntyi hauska peli.
297. HOLLANTILAINEN PUOLUSTUS
Tampere 25.1.1970
E. Nuortti (Tre) - P. Ojanen (HSK)
l.d2-d4 f7 -f5 2.e2-e3 •. Näin pelaten
vaikealla ei ole mahdollisuuksia avausetuun
muutoin kuin siirtovaihdoin ehkä. 2. - Rg8 -f6 3.Lf1-d3 e7 -e6 4.Rg1-e2 d7 -d6
5.Re2 -g3 h7 -h5. Jo nyt doidaan todeta
valkean epäonnistuneen avauskäsi:ttelyssään,
musta sanelee tapahtumien kulkua lujasti.
6.Rb1-d2 d6 -d5. Musta estää valkean yrityksen e3 -e4. Osoitus valkean hidastelusta
on se, että ,mustalla on varaa,hävitä tempo
näin varhain. 7.Rd2-f3 LfS-d6 8.Rf3-e5
h5 -h4 9.Rg3 -e2 Ld6 X e5 10.d4 X e5 Rf6g4 11.f2-f4 h4-h3! Sotilas on oas valkean
lihassa koko pelin ajan. Valkean D-lähetti
joutui olosuhteiden pakosta sotilasketjun
taakse, tässä mustan nopean voiton avain.
Lisäksi musta saa pelin kuntoon oman sulkeuksissa olevan D-lähettinsä osalta. Siis:
sotilas e5 on avainsotilas, ei sen mahdollisen
taktisen heikkouden tähden, vaan sen strategisen valkean peliä kahlehtivan vaikutuksen takia. 12.g2-g3 b7-b6 13.Re2-d4 a7
-a6 14.Ld3-e2 Rg4-h6 15.Rd4-f3 Rh6f716.b2-b3 Dd8-e7. Suojaa mustat ruudut.
17.a2-a4 LcS-b7 18.Lc1-a3 c7-c5 19.
Ddl -d2 g7 -g5! 20.14 X g5. Tämä ei osoittaudu onnistuneeksi, mutta uhkaus 21.-g4
oli voimakas sekin. 20. - - Rf7 X g5 21.Rf3
xg5 De7 xg5 22.Le2-f3 Rb8-d7 23.La3
-b2. Nyte5 sotilas onkin yllättävästi, mennyttä. Valkean seuraava siirto on suoranainen virhe esim. 24.0-0-0 olisi ollut enemmänpaikallaan. 23.- Dg5-g7 24.
Dd2-c3?? d5-d4 25.e3 xd4 c5 xd4 26.
Dc3 -c4 Lb7 X f3 27.Qc4 X e6
Ke8 -d8
28.Thl-fl Th8-e8 ja musta voitti. (0-1).
Omalaatuinen peli" joka selvästi osoittaa
ainakin lähettien sivustoimisen ja kuninkaiden keskustassa pysymisen osalta sen, että
kun kaksi tekee saman se ei ole sama asia.
J. Brander
+,
298. K-INTIALAINEN PUOLUSTUS
Ree - Westerinen
32. 'Masuuni turnaus 1970
1.d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 g7-g6 3.Rbl
-c3 Lf8-g7 4.e2-e4 d7-d6 5.f2-f3
0-0 6.Lc1-e3 Rb8-c6 7.Rg1-e2 Tf8
-e8 8.Ddl-e2 Ta8 -b8 9,q2 -a3 a7 -a6
10.b2-b4 Rf6-d7
Avaus on \Vesteriselle tuttua systeemiä, esim.
pelissä Kagan- Westerinen, Natania 1969,
jatkui 9.-Rd7 10.h4 Rb6 l1.b3 a5 l2.h5 a4!
mustan eduin, mutta valkea saattoi pelata
70
SUOMEN SHAKKI
12.b3. Tämän valossa musta halusi odottaa
b2 - b4 siirron tapahtuvan ennenkuin siirsi
Rf6 -d7 välittämättä mahdollisesta tempohä viöstä a-sotilaansiirroissa.
l1.Tal-dl b7 -b5
Musta hakee vastapeliä lupaavalla sotilaanuhrauksella, sillä esim. 11. - Rb6 saisi vastauksen 12.Da2.
12.c4 xb5 a6 xb5 13.d4 -d5
Musta uhkasi nyt pelata 13. -Rb6, eikä
13.Re1 auta tilannetta, sillä tällöin musta
saa vastapelin käyntiin siirrolla 13. -eS.
13.- - Rc6-e5 14.Re2-d4 Rd7-b6
15.Lfl xb5 LcS-d7 16.Dd2-e2
Paras.
16.- - TbS-aS
Huolimatta kaksinkertaisesta tempohäviöstä
molemmat siirrot Tab8 ja Tba8 olivat hyviä,
mustalla on vieläkin kehitysetu puolellaan.
17.Tdl -al e7 -e6
Onkohan mustan ideana pelata 18. -De7,
jolloin koko e-linja olisi miehitetty? Valkean
on kuitenkin vältettävä e-linjan avautuminen ja lyötävä e6:een. Esim. 17.Le6 ei käy:
17.-Rxe6 18.dxe6 Lxe6 19.Rxe6 Lx
e3+.
ls.d5 x e6 f7 X e619.0-0
Myöskin jatkossa 19.Lxd7 Dxd7 20.0-0
Ree4 saa musta mitä mainioimman pelin.
Nyt valkean lähetti on vaikeuksissa.
19.- - c7-c6
20.Lb5-a6
20.Ld3 ei käy sekään, sillä 20. -eS 21.RdbS
Rxd3 22.Dxd3 LxbS 23.RxbS Lxa1
Txa1 eb.
20.- - c6-c5!
Eikä heti 20. - T X a6, sillä 21.D X a6 Ree4
22.Lf2 De7 23.Rde2 eS 24.be de 2S.Tad1!
21.b4 X c5 d6 X c5 22.Rd4 - c2 TaS X a6!
Ilmeisesti myös 22. -Re6 riitti voittoon,
mutta lähijatkon 23.Ld2 Rd4 24.R X d4 ed
2S.Ra2 d3 26.Lxd3 Lxa1 27.Txa1 jälkeen
teknilliset vaikeudet olisivat olleet suuret.
23.De2 xa6 Re5-c4 24.Le3 xc5
Jos 24.RbS, niin 24. -LeS 2S.Da7 Dd3
26.LxeS Dxe2 27.Tfe1 Da4 28.LXb6
D xbS 29.Tab1 Da6 mustan eduin.
24.- - Lg7xc3 25.Tal-bl Lc3-a5 26.
Da6-a7
Musta uhkasi 26. -De7 ja TaS.
26.- - DdS-g5
Kuningatar suorittaa ensiaskeleensa, kuten
usein on laita Westerisen peleissä, yllättävän
myöhään.
27.Lc5 -d4 TeS -aS 28.Da7 -b7 Rc4 -d6
29.Db7 -c7 Rd6 -b5 30.Dc7 -e5
Kysymykseen tuli myös 30.Db7. Kiirehtiminen loppupeliin D-vaihdon avulla antaa
mustalle erinomaiset voiton mahdollisuudet.
Loppupeli on erittäin mielenkiintoinen, onhan mustalla kaikki kevyet upseerinsa vielä
laudalla.
30. - - Dg5 X e5 31.Ld4 X e5 Rb6 -c4 32.
Le5-f4
Pakko, uhkasihan haarukka 32. -Rd2.
32.- - Rb5-c3 33.Tbl-bS+ TaS xb8
34.Lf4 X bS Ld7 -a4 35.Rc2 -al ?
Virhe, jonka asemesta piti yrittää siirtoa
3S.Rb4.
35.- - Rc3-d1.
Ideana pelata 36. -Le3 voittaen ratsun.
Loppu on vain tekniikkaa.
36.LbS-f4 La5-b6+ 37.Kgl-hl Rdlf2+ 38.Khl-gl Rf2 xe4+ 39.Kgl-hl
Re4-f2+ 40.Khl-gl Rf2-d3+ 41.
Kgl-hl Rd3 xf4 42.Tft-cl Rc4-e3
43.Tcl-cS+ KgS-g7 44.Tc8-a8 La4dl 45.a3-a4 Re3 xg2 46.a4-a5 Ldl xf3
ja valkea antautui. (1-0). Matti tulee:
47.ab Re3+ 48. Kg1 Rh3=F.
J. Brander ja voittaja
299. CARO-KANN
Westerinen - A. Pomar
Olot 22.2.70
l.e2 -e4 c7 -c6 2.d2 -d4 d7 -d5 3.Rbl
-c3 d5xe4 4.Rc3xe4 Lc8-f5 5.Re4-g3
Lf5 - g6 6.Lfl - c4
Tämän siirtojärjestyksen tarkoituksena on
pelata myöhemmin ratsu f4:ään ja vasta senjälkeen edetä h-sotilaalla, jolloin uhattu lähetti ei pääse h7:ään.
6.- - RgS-f6
Jatko 6. -Rd7 7.R1e2 eS ei ole aseman vaatimusten mukainen. Valkea saa paremman
pelin pelaamalla joko 8.f4 tai 8.0 -0.
71
SUOMEN SHAKKI
Olot'in turnaus
(Espanja)
1.
2.
3.
4.
S.
6.
7.
8.
9.
10.
Kvm. H. Westerinen ...............
Sm. A. Pomar ........................
Sm. A. O'Kelly ........................
Kvm. S. Tatai ........................
M. R. Hartoeh . .......................
M. J. M. Bellon . .......................
Kvm. R. Toran . .......................
Kvm. A. Medina .....................
M. Pardo .................................
. .............................
M. Pares
Suomi
Espanja
Belgia
Italia
Hollanti
Espanja
Espanja
Espanja
Espanja
Espanja
7.Rgl-e2 e7-e6 8.0-0 RbS-d7
Siirtoon 8. -De7 Westerinen olisi vastannut
9.f4. Muunnelman kantapeli Keres-Golombek, Moskova 19S6, jatkui seuraavasti
9.f4 Ld6 1O.fS exfS 11.RxfS Lxh2+ 12.
Khl 0-0 13.g3! LxfS 14.TxfS Lxg3
IS.T xf6 De7 16.Dfl De4+ 17.Df3 Dh4+
18.Kg2 Dh2 + 19.Kfl Dh3 + 20.Dg2 ja valkeavoitti.
9.Lc4-b3!
Tässä ei 9.f4 ole yhtä hyvä kuin edellä, sillä
pelaamalla 9. -Rb6 10.Lb3 Dd7 saisi musta
hyvän pelin.
9.- - Rd7-b6 10.Re2-f4 LfS-d6 11.
Tfl-el Rb6-d512.Rf4-d3
Valkea haluaa vasta mustan linnoituksen jälkeen vaihtaa g6:ssa, sillä muuten voisi avoin
h-linja käydä vaaralliseksi - ei mustalle kuten pelissä, vaan valkealle itselleen! Linnoituksen odottaminen siirrolla l2.Df3 el hyödytä valkeata, sillä musta voi vastata yksinkertaisesti 12.-De7. Mahdollisesti tuli mustan nyt pyrkiä pitkään linnoitukseen, sillä
lyhyen linnoituksen jälkeen musta - tekemättä suurempia virheitä - joutuu melko
pian häviöasemaan.
12.- - 0-0 13.Rd3-e5 c6-c5?!
Tämä siirto on varmasti »kaksipiippuinem,
mutta on vaikeata löytää mustalle parempiakaan siirtoja pelin vapauttamiseksi.
14.Lcl-g5!
Tämä lähetti ei ole karkoitettavissa h7h6:lla, sillä valkea voi lyödä g6:een. Sitäpaitsi
valkea uhkaa mahdollisesti Lx dS ja Lx f6.
14.- - Dd8-c7 15.c2-c3 Ta8-cS 16.
Ddl-f3 b7-b5 17.Re5xg6 h7xg6 18.d4
xc5 Ld6xc519.Tal-dl Dc7-b620.Rg3
-e4 Rf6xe4 21.Tel xe4 Tf8-eS 22.
Kgl-ft!
Siirron tarkoituksena on ensisijassa torjua
mahdolliset alarivin matit. Koomillisen toi-
1 2 3 4 S 6 7 8 9 10 Pisto
7
eI 'iP 0 1 'iP 1 1
0 e~p 1 7'2 7'21 1 1
67'2
6
7'2 7'2 e7'2 7'2 0 1 1 1 1
0 0 7'2 eI 1 7'2 7'21 1
57'2
1 0 7'20 eI 7'2 7'21 7'2 5
0 7'2 1 0 0 eI 7'2 7'2 1
47'2
4
7'2 7'2 0 7'2 7'2 0 e 7'21 1
4
0 0 0 7'27'2 7'2 7'2 eI 1
0 0 0 0 0 7'20 0 . 1
17'2
0 0 0 0 7'2 0 0 0 0
7'2
•
sen tarkoitusperän saa siirto 10 siirtoa myöhemmin.
22.- - b5-b4 23.Te4-h4 Db6-c6 24.
Df3-h3
Valkea saattoi tietenkin voittaa sotilaan lyömällä dS:een ja b4:ään, mutta sellainen saalis
olisi ollut aivan liian vähän.
24. - - f7 - f6 ?
Ainoa mahdollisuus oli 24. -fS, mutta tällöinkin on musta esim. 2S.Df3:n jälkeen häviöasemassa. Uhkauksen 26.T X dS vuoksi hänen
täytyy siirtää ratsuaan ja valkea voittaa
vähintään b4-sotilaan säilyttäen lähettiparinsa.
25.c3-c4! Rd5-c7 26.Lg5 xf6 TeS-f8
27. Th4 - hS + Kg8 - f7 2S.Lf6 X g7! Kf7
xg7 29.Tdl-d7+! Kg7-f6 30.Dh3h4+ Kf6-e5 31.Dh4-g5+ Tf8-f5
32.f2-f4+1
Katso huomautusta valkean 22. siirron jälkeen!
32.- - Ke5-e4 33.Lb3-c2+
Musta antautui (1 -0) Harvoin joutuu suurmestari laskemaan aseensa tällä tavoin!
Huomautukset R. Hartochin ja voittajan
yhdessä laatimat.
300. KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS
P. Benkö (Yhdysvallat) - H. Westerinen
Wyk aan Zee 18.1.70.
1.d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 g7 -g6 3.Rbl
-c3 LfS-g7 4.Lcl-g5 h7-h6 5.Lg5-h4
0-0 6.e2-e3 d7-d6 7.h2-h3 c7-c5
S.Rgl-f3 b7 -b6 9.Lfl-e2 LcS-b7 10.
d4-d5
Tämä siirto mahdollistaa sotilaanuhrauksen
bS:ssä. On hyvä tietää, että kyseisen tyyppiset sotilaan uhraukset yleensä vain silloin
ovat tehokkaita, kun valkean kuningatarlähetti on pelattu h4:ään.
10.- - a7-a611.0-0
72
73
SUO M E N S H A K K I
SUOMEN SHAKK\
SOMMITELMIA
Kysymykseen tuli l1.a4.
11.- ~ b6-bS
Benkö itse pelaa mielellään mustilla ns.
'Wolga- eli Benkö-gambiittia Ld4 Rf6 2.c4
cS 3.dS bS.
12.c4 xb5 a6 xb5 13.Le2 xb5 DdS-a5
14.Tal-b1
Luultavasti 14.a4 oli parempi. VaIkealta jäivät siirron IS. -Re4 seuraukset tarkemmin
laskematta.
14.- - g6-g5 IS.Lh4-g3 Rf6-e4
Valkea oli ottanut huomioon vain siirron
lS.-RxdS.
16.Ddl-d3 Re4xc3 17.b2xc3 Da5xa2
Myös 17.-Dxc3 oli vahva. Mustalta jäi
huomaamatta, että hän 18.De4:n jälkeen uhkauksin 19.Ld3 - voisi vitsikkäästi pelata
-
--
19.~eS!
IS.e3-e4 TaS-a3! 19.Tbl-cl
Siirtoon 19.Lc4 on mustan vastaus 19. -La6
sekä siirtoon 19.Tfcl 19. -L X c3!
19. - - Lb7 -a6 20.Lb5 X a6
Loppupeli jatkossa 20.eS c4 21.Dbl Dxbl
on erittäin hyvä mustalle.
20.- - RbS xa6 21.e4-e5 Ra6-b4
Yksinkertainen 21. - d X eS oli m yös hyvä.
22.Dd3 - bS Rb4 X d5 23.e5 X d6 e7 X d6
24.Lg3 X d6 TfS - dS
Jatkoa sivulta 80
Tästä esimerkki:
Eräs lukija kysyy seuraavaa: Modern
Chess Opcnings esittää englantilaisen pelin
erään muunnelman 1.c4 eS 2.Rc3 Rf63.Rf3
Rc6 4.g3 g6 S.Lg2 Lg7 6.0-0 0-0 7.Tbl d6
8.b4 e4.
25.Ld6 xc5?
Myöskään 2S.D X cS ei käynyt 2S. - TaS:n
vuoksi. Parempi oli kalastella sameissa vesissä pelaamalla 2S.LeS.
25.- - Ta3-aS 26.Db5-d3
Siirtoa 26.Dc6 seuraa 26. -Dc4!
26.- - Ta5 xc5 27.c3-c4 TdS-cS
Valkea antautui.
Huomautukset voittajan.
1.
Faibysovits-F. Portisch, ViIna 1969.
Tarkkaavainen lukijamme Seppo Tervonen
Haapamäeltä on löytänyt kumouksen esittämäämme ,)parannusmuunnelmaan,) (Suomen
Shakki n:o 7 1969) 1.-Ta2 2.Tf4 Txf2
3.DdS jne.
3.
Kmoch aikoinaan analysoi pelin Rubinstein
-Sämisch Marienbad 1925 lopun virheellisesti. Konstruktiolla Kmochinan alyysisommitelmaidea saatiin kuitenkin kuntoon.
Nyt valkea siirtää ratsunsa el:een. Miksi ei
9.RgS voittaen sotilaan?
Evans vastaa: Mustalla on mahdollisuus
9. - Re8. Jos valkea nyt yrittää siepata sotilaan Rg X e4 ?, niin musta voittaa upseerin
siirrolla 10. - fS 1.
(Tämä sama muunnelma on tietysti myös
Modern Chess Openings'in saksannoksessa
W. Korn: Moderne Schach Eröffnungen, kustantaja Das SChacharchiv, Rattmann, siv.
474, palsta S ja jatko siv. 479).
-M.N. -
Seuraava numeromme ilmestyy kesäkuun
loppupuolella. Siihen tarkoitetut kirjoitelmat
ja uutiset on lähetettävä päätoimittajalle
toukokuun 15. päivään mennessä.
2.
4.
Japanilaisen Komatzun 1969 laatimassa
tehtävässä valkea tuntuu olevan pääsemättömissä. Pelastava manööveri on kuitenkin
olemassa.
Brander - Rantanen, Tampere - HSK,
Tampere 1970. VaIkealla oli hauska kolmoi5haarukkasommitelma.
Ratkaisut sivulla 90
74
SUOMEN SHAKKI
KIRJESHAKKIOSASTO
SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y.
Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää
Kirjeshakkiliiton vuosikokous
Suomen Kirjeshakkiliiton vuosikokous pidettiin 8.3.1970 Helsingissä Paasiravintolassa. Paikalla olivat seuraavat jäsenet: Matti
Uitto, Veikko Harjunpää, Usko Peltonen,
Leif Åström, Raimo Lindroos, Per-Erik
Ekblom, Erkki Aaltio, Erkki Salmi, Usko
Koskinen ja Taisto Tuomala.
Liiton puheenjohtajan Matti Uiton avattua
kokouksen valittiin avaaja kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Raimo
Lindroos. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Taisto Tuomala
ja Erkki Salmi. Tämän jälkeen sihteeri luki
vuoden 1969 toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin seuraavin muutoksin/lisäyksin:
- kokous 3.8.-69 pidettiin Hangon Kaupungintalolla (eikä Kasinolla)
- lisäksi hallitus kokoontui 8.3.-70 kello
12.15 Paasiravintolassa Liiton taloudenhoitajan Usko Peltosen luettua tilinpäätöksen
ja tilintarkastajien lausunnon, myönnettiin
hallitukselle tili- ja vastuuvapaus.
Sitten olikin vuorossa hallituksen valinta
vuodelle 1970. Se sai seuraavan kokoonpanon:
- puheenjohtaja Matti Uitto
_ varapuheenjohtaja Veikko Harjunpää
sihteeri Olavi Halme
turnausjohtaja ja taloudenhoitaja
Usko Koskinen
varsinainen jäsen Raimo Lindroos
varajäsenet Per-Erik Ekblom ja Aimo
Lehtinen.
Tilintarkastajiksi valittiin Erkki Aaltio ja
Aarne Välilä, varalle Pauli Hietanen ja
Onni Sorakunnas.
Jäsenmaksu säilytettiin ennallaan eli 7,-.
Toimintasuunnitelmasta vuodelle 1970 todettakoon mm. että, SM-turnaukset aloitetaan jälleen syksyllä, non-stop turnauksia
velvoitettiin hallitus edelleen kehittämään ja
niitä samoin kuin teematurnauksia jatketaan
vanhaan tapaan. Lisäksi toimintavuoden
valmisteluihin kuuluu kv. juhlaturnaus eli
FINJUB-I0. Pc!ibulletiinien julkaiseminen
todettiin myöskin hyväksi asiaksi. Hallitus
velvoitettiin laatimaan tarkempi toimintasuunnitelma, joka tulee julkaista »Kirjeshakissa».
Hallituksen tulee myöskin laatia toimintavuoden talousarvio mahdollisimman pian.
Muista esilletulleista asioista mainittakoon:
- liiton pää-äänenkannattaja julkaistaan
edelleen samannimisenä (KIRJESHAKKI).
Mikäli vaikeuksia syntyy myöhemmin, harkitaan nimen muuttamista (esim. Suomen
Kirjeshakki) .
- »Kirjeshakim päätoimittajaksi valittiin hallituksen ehdotuksesta Aimo Lehtinen
Orimattilasta
- Suomen Shakin kirj epelitoimittaj aksi
valittiin edelleen Olavi Halme
- Suomen Shakin julkaisutoimikuntaan
valittiin edelleen Matti Uitto
- ICCF:n yhteysmieheksi valittiin edelleen Raimo Lindroos
__ juhlaturnaustoimikuntaan
valittiin
Per-Erik Ekblom (kokoonkutsuja), Raimo
Lindroos, Usko Koskinen ja Olavi Halme
- annettiin Veikko Harjunpään tehtäväksi laatia liiton lO-vuotisjuhlabulletiini.
Lopuksi puheenjohtaja Matti Uitto kiitti
Usko Peltosta monivuotisesta uurastuksesta
liiton hyväksi.
Suomen Kirjeshakkiliitto-FKF ry:n toimintakertomus vuodelta 1969
Suomen Kirjeshakkiliitto-FKF ry:n 9.
toimintavuosi on sujunut vilkkaan, sekä kotimaisen että kansainvälisen, kilpailutoiminnan merkeissä.
Liiton hallitukseen ovat kuuluneet: puheenjohtajana Matti Uitto, varapuheenjohtajana Veikko Harjunpää, sihteerinä Olavi
Halme, turnausjohtajana ja taloudenhoitajana Usko Peltonen, vakinaisena jäsenenä ja
ICCF:n yhteysmiehenä Raimo Lindroos,
sekä varajäseninä Pertti Lindgren ja Leif
Åström.
Hallitus on kokoontunut kuusi (6)kertaa.
Kokousten päivämäärät ja kokouspaikat
olivat: 2.3. Helsingissä Kluuvinkadun Elannossa, 4.5. Helsingissä liiton puheenjohtajan
kotona, 3.8. Hangon Kaupungintalolla, 5.9.
Helsingissä Klaus Kurjessa, sekä 18.1.-70
Järvenpään Seurahuoneella, 8.3.70 Helsingissä Paasiravintolassa. Käsiteltyjen pykälien
lukumäärä on 31.
75
SUOMEN SHAKKI
Vuosikokouksessa, joka pidettiin Helsingissä Kluuvinkadun Elannossa 2.3.-69 oli
läsnä yksitoista (II) liiton jäsentä. Kokouksessa johti puhetta liiton silloinen varapuheenjohtaja Matti Uitto ja sihteerinä toimi
liiton sihteeri Olavi Halme.
Liiton jäsenmäärä toimintavuoden lopussa
oli 238 jäsentä, joista uusia oli n. 30. Jäsenmäärän kasvua on pidettävä positiivisena
tapauksena, negatiivisena seikkana sensijaan
on pidettävä muutamien edellisvuoden jäsenien poisjäämistä liiton toiminnasta.
Liiton virallisena äänenkannattajana on
ollut »Kirjeshakki», jota on toimittanut Usko
Peltonen. »Suomen Shakim julkaisutoimikuntaan on liitosta kuulunut puheenjohtaja
Matti Uitto ja materiaalin sen kirjeshakkiosastoon on toimittanut liiton sihteeri.
Kilpailutoiminta on ollut edellisvuoden tapaan erittäin vilkasta. Erikoisen maininnan
.ansaitsee kansainvälinen kilpailutoiminta,
jonka erilaisiin ICCF- ja Eurooppa-Cupturnauksiin otti osaa yhteensä 34 suomalaispelaajaa. Pelaajamäärässä on huomattavaa
lisäystä edellisvuosiin verrattuna. Seuraavassa tuloksia ja kommentteja parhaimmista tuloksista ja kilpailuista kotimaisissa ja kansainvälisissä turnauksissa:
- Risto Kauranen pelaa VI-MM-turnauksessa, missä hänellä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa kv. kirjeshakkimestarin
arvo. Kaurasella on tällä hetkellä 4 pistettä
(8), kesken on vielä 7 peliä. Tavoitetulos on
5 pistettä.
- kesken on myöskin VII-MM-kandidaattiturnaus, jossa pelaa mm. Armas Björkqist
ryhmässä 1.
- Suomi jatkaa edelleen VII Olympiaturnauksessa joukkueeIlaan A. Björkqvist, G.
Lågland, P. Palmo, E. Nyström, R. Miettinen ja A. Johansson.
- maaottelu Liettuaa vastaan jatkuu
edelleen
- ] 1 Itämeren-turnaus jatkuu edelleen.
Suomen joukkue on seuraava: A. Björkquist,
00_ Lampela, P. Hietanen, T. Perman, S-O.
vVillberg, L. Eriksson, U. Peltonen, A. Haapanen, G. Hesse, T. Haapala, A. Harju, P.
Henriksson, L. Niemimaa, 1. Rautio ja K.
Asikanius.
- pohjoismaisessa mestaruusturnauksessa
ovat Suomen edustajat Usko Koskinen ja
Olavi Lampela.
- Naisten 1 Olympiaturnaus alkoi 15.5.
69. Suomi pelaa ryhmässä 1 joukkueeIlaan
M. Fager, A. Illukka, T. Saarinen ja A. Lahtinen. Joukkueen kapteeni on M-L. Harju.
Ryhmän 1 muut osanottajamaat ovat DDR,
Puola, CSSR, Jugoslavia, Australia ja
Espanja.
- 1 ICCF:n Cup-turnaus on päättynyt
vuodenvaihteessa. Kaikkien ryhmien voittajat eivät ole vielä selvillä, mutta todettakoon
kuitenkin Suomen Erkki Koposen voitto
omassa ryhmässään.
- vuoden 1969 Suomen mestaruuden voitti Aarne Ruotanen Torniosta 7,5 pisteellä
(11). Turnauksesta on vielä käynnissä peli
Huuskonen-Sorri, joten muut palkintosijat
ovat vielä selvittämättä.
SM/M/69 tulokset:
1) Olov Harald (Ykspihlaja)
9,5(11)
2) Gunter Hesse (Rauma)
7,5
3) Erkki Olli (Seinäjoki)
6,5
4) Urpo Nurmi (Jokela)
6
SM/ME/69 tulokset:
1) Matti Piuva (Tornio)
2) Matti Valli (Virrat)
3) Paavo Harju (Vihteljärvi)
4) Veikko Harjunpää (Turku)
11 (12)
9,5
9,5
7,5
SM/I/69 tulokset:
1) Aarne Ruuttula (Kokkola)
2) Kalle Vitikkala (Järvenpää)
3) Per Henriksson (Tammisaari)
4) Tauno Nylund (Rauma)
9
9
SM/II/69 tulokset:
1) Helge Hakala (Möttönen)
2) Pekka Rinne (Parkano)
3) Sulo J oronen (Leppävaara)
4) Veikko Nieminen (Forssa)
9,5(12)
8,5
8,5
8
SM/lII/69 tulokset:
1) Heikki Pietilä (Uusikaupunki)
2) Olavi Aliklaavu (Helsinki)
3) Risto Berglund (Tammisaari)
4) Seppo Haapala (Seinäjoki)
11 (12)
9
10 (11)
9
8
6,5
SM/IV /69 tulokset:
1) Jouko Dönges (Karakallio)
7,5 (9)
6,5
2) J. E. Lindström (Kotka)
3) Toivo Nurmi (Hanko)
6
4) Lennart Laxen (Jepua)
5,5
- VII teematurnauksen ryhmän 18 on
voittanut P. Hietanen 5 (6), toisena R. Wikman 5. Saman turnauksen ryhmän 19 voitti
A. Varjonen 5 (6), toisena P. Ruuska 5.
Teemana tässä turnauksessa Espanjalaisen
pelin J änischgambiitti.
- Päättyneiden non-stop turnausten tulokset:
1/17 1) T. Haapala
4
(6)
2) T. Mäkelä
3,5
76
SUOMEN' SHAKKI
K.
E.
V.
II/4
A.
H.
II/5
K.
III/4 1) H.
2) K.
II/3
1)
2)
1)
2)
1)
2)
Kuivasto
Koponen
Saarenpää
Lehtinen
Hakala
Kuivasto
Lillberg
Bäckman
3,5
3
3,5
2,5
6
4,5
4
4
(4)
(4)
(6)
(6)
toimintavuoden aikana on pantu käyntiin m.m. vuoden 1970 SM-turnaukset, joihin
tuli osanottajia yhteensä 87. Maajoukkueluokkaan tuli osanottajia peräti 15. Turnauksen 5-6 parhaalle on luvassa paikka Suomen Kirjeshakkiliiton 10-vuotisjuhla- eli
FINJUB-1O-turnauksessa, jossa kansainvälisyyttä tulee edustamaan 7-8 ulkolaista kv.
arvon omistavaa pelaajaa. Kv. turnaus alkaa
vuoden 1971 alkupuolella, kun taas kotimaisin voimin pelattava kansallinen juhlaturnaus pannaan käyntiin vuoden 1970 alkupuolella. Edellämainittujen turnausten lisäksi on alkanut 4 non-stop turnauksen ryhmää.
Luokkakorotukset. Seuraavat pelaajat ovat
saaneet luokkakoroituksen: mestariluokkaan
M. Piuva, G. Hesse, E. Olli ja P. Valve, MEluokkaan A. Ruuttula, K. Vitikkala, M.
Valli ja E. Kokkonen, 1 luokkaan H. Hakala,
P. Rinne ja R. Lindroos, II luokkaan H.
Pietilä jaA. Lehtinen sekä III luokkaan J.
Dönges ja S. Haapala.
Kongressit. Ensimmäistä kertaa tämän liiton aikana osallistui liittomme edustaja
lCCF:n kongressiin. Kongressipaikkana oli
tällä kertaa Bryssel Belgiassa ja se pidettiin
aikana 23.-31.8.69. Liittoamme edusti
ICCF-yhteysmiehemme Raimo Lindroos ja
hänen mukaansa kongressi oli hyvin mielenkiintoinen ja antoisa ja sentähden on tärkeätä osallistua niihin tulevaisuudessakin.
Pulmalliseksi voi kuitenkin muodostua matkojen rahoitus, sillä mm. edustajamme teki
matkan omalla kustannuksellaan. Suomen
Keskusshakkiliitto lupasi avustaa matkan
kustannuksissa, mutta ainakaan vielä niin
ei ole tapahtunut.
Henkilötapahtumat. Suomen Kirjeshakkiliitto on julistanut Stig Miettisen (Tammisaari) kilpailukieltoon ajaksi 1.9.69-31.8.
1970. Syynä on SM-turnauksen keskeyttäminen ja turnausjohtajan tiedusteluun vastaamatta jättäminen. Kilpailukielto koskee
myös kv. kilpailuja.
Vuosikertomuksen lopuksi voidaan todeta
kirjeshakkitoiminnan kehittyneen myönteiseen suuntaan maassamme ja sentähden
myöskin liiton toiminnan voidaan katsoa
sujuneen tyydyttävästi.
Kirjepelihistoriikki
Kolmisen vuotta sitten heräsi minulle
ajatus kirjeshakin pelaajien rankinglistasta,
joka perustuisi puhtaasti kirjepelisaavutuksiin. Tässä mielessä aloin keräillä aluksi lähinnä KIRJESHAKKI- ja FERNSCHACHlehdistä suomalaissaavutuksia nykyisen liiton olemassaoloajalta (1961-). Tuloksena
syntyikin tietokonetta apunakäyttäen eräänlainen rankinglistan raakile, jonka esittelin
liiton hallitukselle. Hallitus suhtautui yleensä myönteisesti ajatukseen, mutta tärkein
henkilö eli turnausjohtaja ei hyväksynyt
ajatusta.
Vaikkakin varsinainen rankinglista-ajatus
kariutui tähän vastustukseen, olin saanut
»kipinän» eräänlaisen kirjepelihistoriikin keräilemisestä. Tässä mielessä ulotin keräilyni
myös aikaan ennen nykyistä liittoa. Tuloksena on tällä hetkellä mahtavaksi paisunut reikäkortisto, joka sisältää yli 1000 eri pelaajan noin 3500 kirjepeliturnaus- ja ottelusaavutusta. Vanhimmat ovat peräisin vuodelta 1889!
Huolimatta jo löytyneestä valtavasta
aineistosta, on puutteita vielä tavattomasti.
Nyt toivoisinkin Suomen Shakin ilahduttavasti laajentunutta lukijakuntaa tulemaan
mukaan tähän keräilytyöhön. Yleensä puutteita esiintyy eniten tapahtumista ennen
vuotta 1950. Yleensä puutteita esiintyy eniten paikka- (SHELL- VR jne.), lehti- (US),
yms. turnaukset sekä kaupnnkiottelut.
Pyytäisin
ystävällisesti
lähettämään
aineistoa (osanottajat, ajankohta, tulokset)
yllämainituista ja tietysti muistakin tiedossanne olevista suomalaisten kirjepelisaavutuksista kotimaissa ja kv. turnauksissa ja
otteluissa.
Raimo Lindroos
Järvenpää Ylänköt. 44 A
puh. t. 711 911, k.286 255
Suomen Shakissa nro: 1/1970 sivuilla 21--22 julkaistun pelin Ruschnikow--Linert
johdosta on Reijo Raatikainen Helsingistä
tuonut esiin seuraavaa:
»Sama peli on julkaistu myös lehdessä
Shahmaty v SSSR 1/1968 sivulla 27 pelaajien nimiä mainitsematta. Shahmatyn pelissä
tosin musta ei luovuttanut 30. siirrossa,
vaan pelissä tapahtui vielä Schach-Echon
analyysissä esitetyt 30. -L xf5 31. Lg7 +
Kg8 32. f7 +, jonka jäkeen mustan ilmoitettiin luopuneen.
Myöskään Suomen Shakissa ei ole otettu
kantaa siihen, mikä voisi olla mustan ratkai-
S U O'M EN S H A K K I
seva virhesiirto. Näin on jätetty tekemättä
myöskin emo venäläisessä rinnakkaislehdessä, jossa muutenkaan ei peliä varsinaisesti
ole analysoitu. Sen sijaan toisessa venäläisessä lehdessä Shahmatnyi bjulleten 1/1968
on sivulta 1 lähtien esitetty teoriakatsaus
Griinfcldin puolustuksesta ja siinä on (s.
2, palsta 2) esitetty oikeana jatkona 16.
--Rc6 17. Lh6 Db6+ 18. Khl Re5 19.
Lx g8 T X f8 ja lisäksi, että mustan ei kannata yrittää seuraavaa pussimatti-ideaa:
19. --Rxd3 20.Lxe7 Rf2+ 21.Txf2
D X f2 22.L X f6, sillä se johtaa valkean voittoon.»
(Toimitus kiittää Reijo Raatikaista mielenkiinnosta ko. peliä kohtaan)
301. RANSKALAINEN PUOLUSTUS
R. Kauranen - C. Jansen (Hollanti)
VI-MM-Ioppukilpailu
1. e4 e6 2.d4 d5 3.Rc3 Rf6 4.Lg5 Lb4
5.e5 h6 6.Ld2 Lx c3 7.b X c3 Re4 8.0g4 Kf8
9.Ld3 Rxd2 10. Kxd2 c5 11.h4 Oe7?
Parempi oli teorian suosittama 11. - , Da5.
12.Th3, Rc6 13. Käsittämättömän epäjohdonmukainen siirto! Oikeinhan oli luonnollisesti 13. Tg3! 13. -, c4 14.Tg3 g6 15.Le2 b5
16. h5? Taas huonosti pelattu. Ensin 16. a3,
ja sitten vasta pelissä seuraavat mänöverit,
oli nähdäkseni oikea jatko. 16. -, g5 17.
Rh2 Jos nyt olisin pelannut 17. a3, olisi se
saanut vastauksen f5, jonka jälkeen mustan
peli olisi kokonaan vapautunut ja hän olisi
77
saanut vielä paremman aseman kuin mitä
hän pelijatkossa saa. 17. -, b4 18.0f3 a5
19.Kel b X c3 20. Tdl!? Tällä siirrolla alkava
sotilaan uhraukseen johtava pelitapa lienee
ainoa, millä valkea voi toivoa saavansa edes
jonkinlaisia vastamahdollisuuksia. 20. - .
Rb4 21. 0 xc3 R xa2 22.0al Rb4 23.Td2
Rc6? Oikein oli mielestäni 23. - , a4! 24.
Rg4 Tb8 Tästä siirrosta lähtien musta alkaa
pelata täysin passiivista ja suunnitelematonta peliä, kun taas valkean nappulat alkavat
»elää». 25.c3 Tb6 26.Ldl Ob7 27.Rf6 Oc7
MieJestäni tässä olisi voinut hyvin yrittää
Rb4 aktiivisemman vastapelin hankkimiseksi
28.14 g X 14 29.Tg4! VaIkealla oli varaa tähän
siirtoon, sillä nyt 29. - , R X e5 saisi vas-,
taukseksi 30. Da3+ 29. -, Ke7 30.T xf4!
Kd8 Jos musta nyt olisi pelannut R X e5 31.
d X e5, D X e5 32. Te2! ei musta voisikaan
lyödä T:a f4:stä, koska seuraisi 33. R X d5 +.
3l.Tdf2 Ta6 32. Tg4 Ehkä 32. La4 oli parempi jatko 32. - a4 33.0a3 Oe7 34.Ta2
Ld7 35.Tg7 Le8 36.g4 Ra5 37.g5 0 X a3
38.T X a3 h X g5 39.Tg8 T X g8 40.R X g8 15
41.e xf6! Ta7? Tässä oli valkealle harmaita
hiuksia aiheuttanut analyysijatko Rb7, joka
olisikin asettanut vielä valkean voiton kyseenalaiseksi 42.h6 Lg6 43~Re7 Ld3 44. T X a4
ja musta antautui, sillä uhkaa nyt sekä T X a5
että manööveri Lh5-g6, johon kunnon puolustusta ei löydy (1-0).
Huomautukset Risto Kaurasen
Kilpailukuisu
Viialan Shakkikerho r.y. järjestää SSL:n
Turnaus pelataan 1:n, lI:n ja III:n luokan
ja TShL:n yhteisliittoturnauksen Viialassa
8-miehisinä ryhminä seuraavan aikataulun
helluntaina 14.5.-18.5.1970 Viialan Yhteismukaisesti:
talon juhlasalissa.
Torstai
14.5.70 klo 17.00 avajaiset ja arvonta
»
n. » 18.00 1 kierros
Perjantai
15.5.70
12.00 II
»
18.00 III
Lauantai
16.5.70
10.00 IV»
»
16.00 keskeneräiset
Sunnuntai 17.5.70
10.00 V kierros (1 helluntaip.)
»
»
18.00 VI
Maanantai 18.5.70
9.00 keskeneräiset (II helluntaip.)
14.00 VII kierros
ja sen päätyttyä välittömästi palkintojen
tena sen pitkäaikaisen edesmenneen puheenjohtajan Vilho Saariston muistoturnauksena.
jako.
Osanotto maksut ovat: I Ik. 10 mk,
Ilmoittautumiset on lähetettävä majoitusII Ik. 8 mk, III Ik. 6 mk.
varauksineen viimeistään huhtikuun 30:een
Palkinnot
1 Ik 40, 25 ja 15 mk.
päivään mennessä, osoitteella Leo Kanerva
n Ik 25, 15 Ja 10 mk.
Viiala 2 kp. puh. 937/35281.
III Ik esinepalkinnot.
Mahdolliset muutokset kilpailuaika taulun
Luokkakorotukset liittojen sääntöjen musuhteen pidätetään.
kaan.
Tervetuloa yhteisliittoturnaukseen !
Turnaus pelataan kerhon 25:nä toimivuoViialan Shakkikerho r.y.
78
i
SUOMEN SHAKKI
SUOMEN SHAKKI
b) 0-0-0 Tb2 2.Td7 Tb8=1= sekä 1.Th7 Ld6
2.Td7 Tf8=1= e) 1.Ta7 Lf6 2.Tf7 Td8=1= ja
1. 0-0 Th2 2.Tf7 Th8=1= mattiasentojen syk-
SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y.
Pu~e~njo.htaja Osmo Kaila, Haahkatie 13 A 5. HELSINKI 20 (674522)
TOImIttaja Tauno Nylund, Tarvonsaarenpuisto 4 A 17 RAUMA (938-14114\
N:o 382
A. Rautanen
N:o 383
A. Rautanen
N:o 384
Jan Hannelius
S. Sosialidemokraatti
Uusi Suomi
Hufvudstadsbladet
1.12.1929
1. palko
British Chess Problem
Society 1935
Aleksis Rautasen
muistolle
Ensipainos
6 6 • 6
• • 6
6 6J.6 6
• 6!l6 6
Ä6 6 6 6
6 6 • 6
6 6!6 6
6 • • •
N:o 388
N:o 387
W. Welikoslawski
A. Schönholzer
T. Tikkanen
2. palko
Sveitsi
3. palk.
Suomi
1. kum.
Romania
1. palk.
\'
linen toisto! (Asennoissa a) Kdl Te2 b) Kfl
Te2 c) Kdl Tf2 d) Kfl Td2 ovat ratkaisut
yksimääreisiä yllämainitussa j ärj estyksessä!
N:o 386
N:o 385
Ivana Dumitru
79
6
+
5+6
8+3
Freie Pressen kv. laadintakilpailu
a2=1=
a) kuvio
b) Te2--+f2
c) Te2--+d2
Muun muassa Suomen Shakissa julkaistuun Freie Pressen toiseen kv. laadintakilpailuun osallistui 242 2-siirtoista tehtävää.
Näistä on tuomarina toiminut Matti Myllyniemi sijoittanut kärkeen seuraavat tehtävät:
N:o 385 Dumitru, Esipeli 1.-KdSjKf5
2.Db5jDh5=1= Koetelma 1.Re3? 1.-Kd4jKf4
2.Dh8jDb8=1=, mutta 1. -g3! Ratkaisu 1.Rg3!
asettaa mustan lopulliseen siirtopakkoon
1. - Kd6jKf6 2.Lf4jLb2 =1=. Nautittavat matinmuutokset parittain esipelissä, houkutuksessa ja ratkaisussa.
N:o 386 Welikoslawski, 1.Dxg2? (uhkaa
2.DdS=I=) 1.-Te4jLe4 Nowotny-katkot, joita
seuraavat matit 2.DgSjDb2 =1=, mutta 1.-
ALEKSIS RAUTANEN KUOLLUT
Helmikuun 4. päivänä kuoli Helsingissä
eläkkeellä olevan vankilanjohtaja, maisteri
Aleksis R. Rautanen. Maisteri Rautanen oli
syntynyt Toijalassa 7.3.1891, ja hän oli Suomen Tehtäväniekkain perustajajäsen, entinen puheenjohtaja sekä kunniajäsen vuodesta 1951. Laatijana hän oli maamme maineikkaimpia ja tuotteliaimpia tuotannon käsittäessä noin 400 matti tehtävää, parikymmentä satutehtävää ja 33 lopputehtävää.
Kansallisen tehtävämestarin arvon hän sai
jo vuonna 1937. Maisteri Rautanen on toimittanut mm. Suomen Shakkia ja Suomen
Sosialidemokraatin shakkipalstaa sekä julkaissut V. 1929 WSOY:n kustantamana 30
valiotehtävänsä kokoelman suomen- ja esperantonkielisenä. Lisäksi on hän laatinut useita tehtäväshakillisia kirjoitelmia. Oivan läpileikkauksen Aleksis Rautasen tuotannosta
läpi vuosikymmenien antaa tekijän itsensä
sekä M. Myllyniemen ja O. Kailan toimesta
julkaistu kokoelma, joka käsittää 64 valiotehtävää. Tämä kokoelma julkaistiin myös
Suomen Shakissa (6j69).
N:o 382 Rautanen, I.De6 (Valkean voitto
perustuu pattiaseman aikaansaamiseen mustan kuninkaalle. Silloin mustan on siirrettävä
ratsujaan, ja valkea kuningas vapautuu.
Pattiasema on mahdollinen vain nurkissa,
jonka vuoksi valkean on estettävä mK:n
pääsy keskilaudalle) 1. - Kf5 2.Db7! Kg6
(musta pyrkii f5:n kautta keskustaan. Valkea
kuitenkin varautui juuri tähän.) 3.Dbl +
Kf7! (Mustan siirtäessä g-linjalle seuraa Dfl.
Mustan h-linjalle siirtymistä taas seuraa Dgl,
ja ratkaisu lyhenee huomattavasti.) 4.Db8
Kg7 5. Dejd8 (tempo siirto, jonka tarkoituksena on päästä joko f8:aan tai h8:aan)
5.-Kf7! (Kf7 jälkeen seuraa 6.Dh8 Kg6
7.Df8 kuten päämuunnelman 11. siirron jälkeen.) 6.Df8 Kg6 7.Df3 Kg7! (jos 7.-Kg5,
niin 8.De4! samoin seurauksin kuin päämuunnelmassa edempänä.) 8.Dh5! Kg8 (8.-Kf8?
9.Dg6!) 9.Dh6 Kf7 10.Dh8 Kg6 I1.Df8 KgS
(jos 11. -KhSjKh7, niin 12.Dg8jDf7 +, jolloin mustan on pysyttävä h-linjalla.) 12.Df7
Kg4 13.Df3+ Kg5 14.De4!! (valkea on saavuttanut päämäärän, johon se pyrki: mK:n
on siirryttävä h-linjalle, jolloin loppu on
selvä: 14. - Kh5 IS.Dg2 KM 16.Dg6 Kh3
17.Dg5 Kh2 18.Dg4 Khl 19.Dg3 voittaen,
koska mustan on siirrettävä jompaakumpaa
ratsu aan. Tämä maamme paras ja tunnetuin
j ärj estelmä teh täva oli omistettu silloiselle
tasavallan presidentille Lauri Kr. Relanderille. Huomautukset A. Dunderin mukaan.
N:o 383 Rautanen, alkusiirron I.Rf5! jälkeen on musta siirtopakossa, ja tulee kuusi
erilaista mattia näin: 1. -Rc3jRcSjRd5jKd5
jLe3jLcS 2.T X d4jR xb6jRd6jRe3jRd6j
ReS.
N:o 384 Hannelius, a) 1.0-0 Th2 2.Tf7
Th8=1= ja 1.0-0-0 Tb2 2.Td7 Tb8=1=
10+8
2=1=
2=1=
8+10
2=1=
2=1=
Lx g6! Itse ratkaisussa valkea asettuu leikkauspisteeseen lyötäväksi käyttäen kuitenkin edelleen hyväkseen mustan katkoja
1.Rfe4! (uhaten 2.Ld4jTg5 =1=) 1. - T X e4j
Lxe42.DxhSjDal=1=.
N:o 387 Sehönholzer,1.L-jLf4jLeSjLd6?
1.-Lb8jRc-jRe6jRd3! Niinpä tämän lähetin laajasta ohjelmasta löytyykin vain yksi
kelvollinen I.Lc7! (uhkana 2.Tgl =1=) 1. - Re
-jRd3jRe6 2.De4jD X d7jDfS =1=.
N:o 388 Tikkanen, 1. - KeSjKeS 2.Db4j
Db2 =1= Alkusiirron I.Rd5! jälkeen seuraavat
äskeiset mattisiirrot nyt lähetinsiirtoja 1.Lx e5jLc5 2.Db4jDb2, kuninkaansiirtoja
seuraavat kokonaan uudet mattisiirrot 1.KeSjKxe52.De4j h8D =I=.
N:o 392
N:o 391
N:o 390
N:o 389
F. Schmieder
W. Karpow
M. MiiIler
Antti Pyhälä
Unkari
2. kum.
SSSR
Erikoispalk.
1. palko
Freie Presse
vuosi turnaus 1969
Salo
Ensipainos
11+11
2=1=
8+11
2=1=
10+ 10
a5=1=
80
Ojanen vastaa
Kysyjä Antti Pyhälä, Salo
Kysymykset ja vastaukset:
1. Mikä on ollut mielestänne paras kilpailunne?
Vastaus.' Havannan Shakkiolympialaiset
1966, joissa pelasin 1. pöydällä 18 peliä tuloksena 13,5 pistettä. Peleistä oli 2 suurmestareita ja 5 kansainvälisiä mestareita vastaan. En tehnyt yhtään karkeaan luokkaan
kuuluvaa virhettä, häviöitä oli 2. Tämä suoritus ei kuitenkaan ole mitenkään ylivoimaisesti paras.
2. Mikä on ollut suomalaisten paras saavutus kansainvälisillä ken tiliä?
Vastaus.' Suomalainen pelaaja on saavuttanut 9 pistettä 18 pelistä alueidenvälisessä
turnauksessa. Tämän teki Eero Böök 1948
Saltsjöbadenissa. On tosin sanottava, että
jos suomalainen pelaaja saavuttaisi vastaavan tuloksen tänään, olisi se selvästi korkeampi1uokkainen tulos - vaatisi ainakin
vielä suurempaa shakkitaitoa kuin silloin.
Joukkuetuloksista on paras Suomen joukkueen pääsy voittajaryhmään Helsingin
Shakkiolympialaisissa 1952. Tähän sopii
sama lisähuomautus kuin edellä.
3. Kuinka vanhana aloititte shakkiuranne ja kuinka hyvin menestyitte kouluikäisenä?
Vastaus.' Olen 12 vuotiaasta alkaen ollut
erityisen kiinnostunut shakista. Kouluikäisenä oli innostus suuri ja sen mukana myös
menestys hyvä. Näkyvimmät saavutukset
olivat: 2. sija Pohjoismaisen turnauksen
mestariluokassa ja pääsy Suomen joukkueeseen Miinchenin shakkiolympialaisiin 1936.
Olin silloin 17 vuotias.
4. Mitkä ovat tärkeimmät kansainväliset
shakkilehdet ja kuinka monta kertaa ne ilmestyvät vuodessa ja mitkä ovat niiden
tilaushinnat ?
Vaslaus.' Viittaan tässä numerossa olevaan
Akateemisen Kirjakaupan ilmoitukseen.
Kaarle Ojanen
N:o 389 Schmieder, Alkusiirron I.Lfl!
(2.Dd3 01=) seuraa mustan kaksi tukintaa ja
katkoa: 1. -f X e4jL X e4jRc5jRf4 2.Rb4jf4j
Rc3jf301=.
N:o 390 Karpow, Lahjakasta peliä mustilla katkoilla esittää tämä erikoispalkinnon
saanut tehtävä: I.Dd5? 1. -c6jc5 2.Df3j
Dg8 01=, tai 1. - T X d5jL X d5 toteuttaa äsken
uhatut 2.Tc4jTg7 01=, mutta nämä voi musta
torjua pelaamalla 1.-f5! siksi alkusiirtona
l.Rd5! 1.-c6jc52.Rxf6jRxe301=.
1. - f5! siksi alkusiirtona 1. Rd5! 1. - c6j c5
2.Rxf6jRx e3 01=.
Tulkoon vielä mainituksi; että Freie
Presse-lehden shakkipalstaa toimittaa taidolla ja innostuksella Helmut Klug. Tätä
itä-saksalaisen sanomalehden tehtäväpalstaa
on pidettävä eräänä parhaimmista maailmassa. Jatkuvat kansainväliset vuosikilpailut, aika ajoin erikoiskilpailuja hienoin väripainetuin tuomioin, suuri innostunut ratkaisijakaarti. Jälkeä alkaa syntyä myös laadinnallisella rintamalla, kuten osoittaa tehtävä
N:o 391 Miiller, Houkutuksissa asettuu
valkea mustan linjanappuloiden leikkaus-
pisteisiin nam: I.Lc4? (uhaten d4jRd3 =1=)
Mustan lyödessä jompikumpi uhka toteutuu,
mutta 1.-b1D! samoin I.Le7? (2.De6j
Dd6 01=), mutta tähänkin löytyy mustalla
lääke 1. -Da6! Niinpä I.Kh2! (2.Dg3 =1=) ja
nyt toteutuvat äskeiset houkutuksissa esiintyneet matit I.-Tc4jLc4jTe7jLe7 2.Rd3jd4
jDd6jDe6=1=.
Sadan dollarin teema
Kuten Suomen Shakissa lj70 esitimme, ei
vielä ole onnistuttu laatimaan viiden siirron
apumattia, jossa sekä musta että valkea sotilas lähtevät alku asemastaan korottuen ratsuiksi. Suurimpana vaikeutena ovat olleet
sivuratkaisut. Lähimmäs tavoitetta oli päässyt Bartolovic (tehtävä n:o 357jSSjlj70. Seuraavassa esitämme 15-vuotiaan koulupojan
aikaansaannoksen tällä alalla. Aivan »laillinen» ei tämäkään tehtävä ole korottuneiden
nappuloiden vuoksi, mutta ·ansaitsee kuitenkin tulla j ulkaistuksi.
N:o 392 Pyhälä, 1.h5 114 2.h X g4 h5 3.g3
h6 4.g2 h xg7 5.glR gSR=I=.
Raumalla Marianpäivänä 1970
Tauno Nylund
Kansainvälinen shakkimestari Kaarle Ojanen toivoo, että Ojanen vastaa-osastoon tarkoitetut kysymykset olisivat paitsi ylläolevanlaisia, myös todella shakillisia. Hyvän esimerkin tällaisista kysymyksistä tarjoaa amerikkalainen shakkilehti Chess Life - tämän
vuoden alusta Chess Life & Rewiew, jossa
suurmestari Larry Evans vastaa lukijoille
osastossa Larry Evans on Chess. Siinä kysytään neuvoja avausmuunnelmissa, shakkikirjoista löydettyjen virheitten todenperäisyyttä, loppupelineuvoja jne.
Jatkuu sivulla 72
81
S U,O M EN S HA K.KI
SUOMEN SHAKKI
Ilmari Brander:
Laadun uhraus 1
Shakin olemuksen muodostavat kolme
:sunrmerkityksellistä osatekijää: tila, aika ja
voima. Ne ovat siitä erikoisia, että tietty lisä.annostus yhtä korvaa tietyn alijäämäisyyden
toisen tekijän alueella. Luonnollisesti myös
kahden osatekijän yhdistetty ylivoima enemmänkin kuin paikkaa kolmannen heikkouden.
Esimerkiksi joidenkin maailman johtavien
ouurmestareidcn tyylilliset eroavuudet perustuvat juuri näiden kolmen tekijän erilai5('('1\
arvostukseen. TaI panee aikatekijälle
lujasti painoa voimatekijän kustannuksella,
kun siUivastoin Petrosjan on lähes kokonaan
hylännyt aikatekijän. On kuitenkin selvää,
·dtä suuret epätasapainot »kolmen suuren»
välisissä suhteissa kostautuvat pitkällä tähbysellä, esim. voimatasapainon järkkyminen upseerin suuruiseksi painaa vaa'an vääjäämättömästi upseerienemmistölsen eduksi,
luonnollisesti sommitelma- ja joitakin harvoja poikkeusasemia lukuunottamatta.
Kuitenkin tähän yleiseen ajatuskulkuun
on tunkeutunut poikkeus, pitkän tähtäyksen
laadun uhraus, joka tuli yleiseen tietoisuuteen maailmanmestaruusottelujen 1966 ja
1969 yhteydessä. On selvää, että tällainen
laadun uhraus, joka kylmästi sivuuttaa
voima- ja aikatekijät ja on lisäksi menestyksekäs, aiheuttaa tietynlaista arvojen uudelleenarviointia ja suoraan sanottuna tuo
»muurahaisia päähän» jo kaikkeen rutinoituneelle mestaripelaaj allekin.
Toisaalta laadun uhrauksen mukanaan
tuomat riskitekijät ovat loppupeliä ajatellen
'pienemmät kuin esim. upseerinuhrauksen,
sillä pelkistetty loppu peli torni vs lähetti tai
ratsu on tasapeli. Jopa torni ja sotilas vs
ratsu voi olla tasapeli kuten peli Ed. Lasker
Em. Lasker New York 1924 osoitti.
ExMM Lasker ei suinkaan ollut uhrannut
laatua vaan hävinnyt sen.
Kuvio
Peli jatkui kuvion asemasta: 93.Rb2 Ke5
94.Ra4 Kd5 95.Rb2 Tf3. Musta yrittää vielä
tuoda kuninkaansa d2:een. Tällävälin vaIkealla on kuitenkin aikaa tuoda oma kuninkaansa b2:een, joten mustan voitonyritykset
ovat turhia. 96.Ra4 Te3 97.Rb2 Ke4 98.Ra4
Kf3 99.Ka3 Ke4 100.Kb4 Kd4 102.Rb2 Th3
102.Ra4 Kd3 103.K xb3 Kd4+ tasapeli.
Tietysti asemat, joissa laadun enemmyys
riittää voittoon tornien vahvan yhteispelin,
•
•
•
•
••••••••
•.1 ••
•••
.•••
• •• •
•
Dl •
~~
,
heikkojen sotilaiden ym. ansiosta, ovat lukuisat, joten asema)linen laadun uhraus pätee vain määrätynlaisissa asemissa. Kuitenkin, vaikkei laat.ua vähemmällä pelaavalla
olisi mitään k0rvausta uhrauksestaan, mutta
laudalla on vain vähän sotilaita, voimaenemmyyden omaavalla on suuria vaikeuksia voittaa. Pietarissa 1914 silloinen MM Em. Lasker
oli voittanut laadun tulevaa MM A. Aljechinia vastaan:
Nyt, kummallista kyllä ensisilmäyksellä,
mustan on pyrittävä vaihtamaan tornit, senjälkeen voitto on suhteellisen helppoa. Kuvaavaa harrastuksemme nuoruudelle on, että
tämä loppu peli esiintyi shakin histqriassa
ensi kerran ko. pelissä. Lasker sai tehdä työtä
42 siirtoa ennenkuin hänen onnistui vaihtaa
tornit, tosin Aljechinin pienen virheen jälkeen, jolloin valkea luopui. Tämä esimerkki
jälleen osoittaa, miten pieni uhraus laadusta
luopuminen itseasiassa on, jos kyseessä ovat
määrätyt asemat ja jos laadusta saa korvausta. Jos kuvion tilanteessa vaIkealla olisi lähetti, tasapeli olisi ilmeinen heti. Peli siis
jatkui: 47.Tf7 + Ke5 48.Ke2 Th6 49.Rd3 +
Kd6 50.Tf5 Tb8 51.Ke3 Ke7 52.Tf7 + Kb6
53.Td7 Th3 54.Td4 Tbh8 55.Tb4+ Ke7
56.Ke2 T8h4 57.Tb3 Th2+ 58.Ke3 T4h3
59.Tb4 Th5 60.Tg4 T2h3 Valkean tomilla on
nyt vähemmän tilaa liikkua, mutta kauan
kestää ennenkuin valkean on pakko siirtää
b-sotilastaan. 61.Kc2 Td5 62.Rf4 Te5 +
63.Rbl Thl + 64.Ka2 Ta5 + 65.Kb3 Tb5 +
66.Ke3 Kb6 67.Rd3 Th3 68.Ke2 Td5 69.Tb4+
Ke7 70.Tb3 Th2+ 71.Ke3 Kd6 72.Ta3 Tg2
73.Tal Tg3 74.Tdl Ke7 75.Td2 Kb6 76.Tdl
Kb5 Nyt asema alkaa olla kärjistynyt. Jos
valkea pelaisi taas Td2, niin 77. - Tc5 +
78.Kb3 Tc4 ratkaisisi heti pelin mustan
eduksi. 77.Ke2 Ke4 78.b3+ Ja näin valkea
on joutunut tekemään tämän heikennyssiirron. 78.-Kb5 79.Td2 Th3 80.Tdl Th2+
81.Ke3 Td8 82.Tgl Th3 83.Tdl Tdh8 Nyt
musta uhkaa vaihtaa tornit. 84.Tgl T8h5
85.Ke2 Td5 86.Tdl Tg5 87.Td2? Tämä virhe
sallii vihdoinkin tornivaihdon, tornin olisi
pitänyt siirtyä pois d-linjalta. Silloin mustan
olisi pitänyt kahdentaa torninsa toiselle riville ja tuoda kuninkaansa d5:een. Vielä tämänkin jälkeen olisi voitto ollut kaukana.
87. - Thg3 88.Rel Tg2 89.Re2 Kb6! Nyt kun
häiritsevä ratsushakki on pois päiväjärjestyksestä, tornivaihto toteutuu. Valkea antautui, sillä jatko on helppoa.
Näin pelkistetyssä loppu pelissä on laadun
voittaneen osapuolen lähes mahdotonta viedä
etunsa voittoon, ainakin teknilliset vaikeudet
ovat käytännön pelissä suuret kuten juuri
näimme.
Torni on kuitenkin yllättävän vahva ratsua vastaan, vaikka sotilaita olisi vain samalla puolella lautaa. Klassinen esimerkki
on pelin Vidmar-Aljeehin, San Remo 1930,
loppu, joka sekin esiintyi ensi kerran shakin
turnauspelin historiassa juuri tuolloin.
Kuvio
Valkea häviää ylimääräisestä sotilaastaan
ja siirtovuorostaan huolimatta. Analyytikot
ovat jälkeenpäin todenneet, itse Aljechin ja
Fine heidän joukossaan, että valkean alku-
83
SUOMEN SHAKKI
SUOMEN SHAKKI
82
•
•
siirto 39.h4, vaikka periaatteen ,)liian aikaiset
sotilaansiirrot ovat pahasta kun toinen painostaa') kanssa ristiriidassa, oli kuitenkin
kenties paras mahdollinen. 39.-Ke7 40.Re4
h6 41.Rf2 Ke6 42.Rd3 Kf5 43.Rf5 Ta5 44.Rd3
Te4 45.Rf2 Te6 46.Rh3 Ke5 Jos valkea jatkaa
nyt ratsunsiirtelyään edestakaisin, musta
marssii vain kuninkaallaan nappaamaan sotilaan g2. 47.h5 Vie mustalta ruudun g6, mutta
kuten Aljechin näyttää ja sanoo, ruudun gS
hallinta on vielä tärkeämpää. 47.-Te2
48.Rf4 Td2 49.Rh3 Kd4 50. Rf4 Ke3 51.Re6
Td5 52.f4 Tf5 53.Kg4 Tf6 54.f5 Tf7 Näin
mustan on onnistunut heikentää valkean
sotilaita pakottamalla ne etenemään. 55.g3
Ke4 56.Re5+ Kd4 57.Rb3 Ke5 ja valkea
luopui.
Edelliset kolme asemaa ovat olleet jokainen historiallisia valaisten ensi kerran turnauspeleissä esiintyneitä laadun suuruista
voimaepätasapainoa aikatekijän ollessa täysin taka-alalla. Laatua vähemmällä pelaava.
osapuoli ei suinkaan ollut tieten uhrannut,
vaan yksinkertaisesti hävinnyt laadun ja
kamppaili ainoastaan tasapelistä. Kuitenkin
emo asemat tulisi jokaisen laadun uhrauksen
mekaniikasta kiinnostuneen tuntea perusteellisesti, sillä ne valaisevat osaltaan tornin ja
ratsun välistä voimasuhdetta mitä selvimmin.
Maailmanmestareista Steinitzin ja Laskerin peleissä ei asemallista laadun uhrausta
esiintynyt koskaan, vaikka esim. Lasker varmaan oli tietoinen uhrauksen potentiaalisista
mahdollisuuksista oltuaan häviävänä osapuolena muutaman kerran voittamastaan
laadusta huolimatta.
Jatkuu sivulla 67
Isaak Lipnitzki:
Keskusta ja sivustat
(Jatkoa edell. numerosta)
Edellisessä numerossa nähtyjen esimerkkien jälkeen päädyttiin seuraavanlaiseen
päätelmään: Luja asema keskustassa takaa
menestyksen sivustahyökkäyksessä.
Tarkastelkaamme nyt tällaisia tapauksia.
ltalialaisessa pelissä siirtojen l.e4 e5 2.Rf3
Re6 3.Lc4 Le5 4.d3 d6 5.0-0 Rf6 6.Lg5 h6
7.Lh4 jälkeen mustan asema keskustassa on
hyvin luja. Tämän johdosta hänen on mah(l"lIisia aloittaa hyökkäys sivustalla, missä
vastustajan kuningas on linnoittuneena. Siksi
7.-g5! 8.Lg3 h5! Tämän välittömästi tapahluvan energisen hyökkäyksen otti Wilhelm
Steinitz käytäntöön Lontoon kansainvälisessä
turnauksessa 1862 pelissään SerafinoDubois'ia
vastaan. Mahdollisuus pelata 8.-h5! perustuu mustan syvälliseen ja tehokkaaseen sommitelmaan, jossa uhrataan joko kuningatar
tai torni. 9.R xg5 h4 10.R xf7
VaIkealla on sotilas upseerista, mutta hän
uhkaa sekä kuningatarta että tornia. Siitä
huolimatta musta saa vahvan hyökkäyksen.
10. -h X g! Hyvä, mutta ei aivan yhtä kaunis
oli 10.-De7! Il.Rxh8 hxg 12.hxg Dh7!
ja voittaa muutamassa siirrossa. Jos 11.
Rxd8 (tai Il.Rxh8 De7 12.Rf7 Lxf2+
13.T X f2 g X f + 14.K X f2 Rg4 + 15.Kg3 Df6
16.Df3 Dg7 voittoisin hyökkäyksin), niin
11.-Lg4 ja musta voittaa: 1. 12.Rxc6
gxf+ 13.Khl Lxdl 14.TXdl Rg4 15.h3
b X c jne. tahi II. 12.Rf7 Th5 13.D X g4 R X g4
14.h xg Rd4 15.Rc3 c6 16.a3 d5! eikä valkean
asema ole kehuttava, tahi lU. 12.Dd2 Rd4
13.Rc3 Rf3+!! (näin on tapahtunut eräässä
Tschigorinin pelissä) 14.g X f Lx f3 ja matti
on väistämätön. Valkea voisi estää koko sommitteluhomman pelaamalla 9. siirrossa h4!,
mutta myös tässä jatkossa musta saa vaarallisen hyökkäyksen.
Edellä mainittu peli Dubois-Sfeinifz jatkui: 9.h4 Lg4 10.e3 10.h xg:ta seuraisi 10.h4! Valkea käsittää kaiken puolustuksen tällä
sivustalla toivottomaksi ja yrittää nyt luoda
jännitystä keskustaan. Mutta tämä menetelmä ei ratkaise, sillä mustan asema keskustassa kestää. 10. -Dd7! 11.d4 e X d 12.e5
Mielekästä, mutta ei tarpeeksi. 12. -d X e
13.L xe5 R xe5 14.R xe5 Df5! Heikompi oli
14.-Lxdl 15.Rxd7 Rxd7 16.Tel+ ja
Txd1. 15.Rxg4 hxg 16.Ld3 Dd5 17.b4
O-O-O! Uhraa kylläkin upseerin, mutta
Steinitzin tarkoituksena on lisätä vain painetta. 18.e4 De6 19.b X e T X h4 20.f3 Tdh8
2l.fxg De8! 22.Del De3+ 23.Dxe3 dxe
24.g3 Thl + 25.Kg2 T8h2 + 26.Kf3 T X fl +
27.Lxfl Tf2+ 28.Kxe3 Txfl ja musta
voitti muutamassa siirrossa.
Seuraava tilanne on pelistä E. Poljak 1. Lipnitzki, Kiev 1948.
Kuvio
Mustan vahva asema keskustassa antaa
mahdollisuuden pelata 12. -g5! ja tästä alkaa
vahva kuningashyökkäys. Edelleen tapahtui
13.Tel, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa
84
SUOMEN SHAKKI
SUOMEN SHAKKI
kyllin vahva: b2 - b4 ainoastaan heikentää
valkean kuningasasemaa. 19.Rf2 Musta painostaa ja valkea puolustaa pistettä d3.
19.-b5 Vastahyökkäysyritys. Pelin jälkeen
Lasker esitti paljon parempana 19. -f6.
20.g5 h5 21.Rf5! Espanjalaisessa pelissä kuuluu perinnäistapoihin uhrahL ratsu f5:ssä.
Tämän uhraukscn vastaan ottaminen saattaa
mustan perikadon partaalle. 21. -g X f?
22.e X f f6 23.g6 R X g6 24.f X g Lx g6 25.Tgl
c4 Tarkoitus OlI avata linja valkean kuningasta vastaan, l11lltta se on jo lnyöhäistä.
26.d xc Kh7 27.T xg6! 58-vuotias Steinitz
ll111istul:taa lIuoruutensa tuoreutta. 27.K xg6 28.Df5+ Kf7 29.D xh5+ Kg8
30.0 X ea De5 31.Le3 ja mustan asema on
lähetin tuonti f1 :een suojaamaan g2:ta. 13.c6 14.Lc4 Kh8 15.d4 Tg8. I{arkea strateginen
virhe olisi ollut 15. -e X d ? ?, sillä keskustan
avautumisen jälkeen saisi valkea keskustassa
paremman aseman. 16.Lel g4 17.h xg Lxg4
I8.R X g4 T X g4 19.93 Tag8 20.Te3 Valkea
tukee kaikin tavoin pistettä g3, mutta 20.T4g6! jälkeen hänen asemansa on toivoton
,ennalta torjumattoman f2:ta vastaan tapahtuvan painostuksen vuoksi. Seurasi vielä:
21.d X ed X e 22.e4 Rg4 23.Tb3 Tf6! ja musta
voittaa kuningattaren t<;!-i tekee matin. Mah,dolliset jatkot kuuluisivat: 1. 24.Dhl DeS'
·25.Le3 Rxe3 26.Txe3 Txg3+ 27.Txg3
Re2+ 28.Kh2 D xf2+ 29.Dg2 Th6+
30.Th3 T xh3+ 31.K xh3 Rf4+ jne.,
n. 24.Ddl Rxf2 25.Kxf2 Rd3+! 26.Kg2
Tf2+ 27.Kh3 De6+ 28.g4 T xd2 ja musta
voittaa. Parempi ei oll.ut pelijatkokaan:
24.g X f Re3+ 25.0g3 e X f 26.0 xg8 + K xg8
27.fxe Tg6+ 28.Kf2 0h4+ ja musta voitti
muutamassa siirrossa.
Vieläkin esimerkki samasta teemasta.
Eräässä espanjalaisen pelin muunnelmassa
tullaan siirtojen l.e4 e5 2.Rf3 Re6 3.Lb5 a6
4.La4 Rf6 5.0-0 R xe4 6.d4 b5 7.Lb3 d5
8.d X e I,e6 9.e3 Le7 10.Lf4 g5! jälkeen seuraa:vaan tilanteeseen:,
Kuvio
Toisin kuin pelissä Boleslavski-Stoltz
valkea ryhtyy toimintaan keskustassa. 11.
Le3 Tai 1l.Lg3? h5l 11.-g4 12.Rfd2 Nyt
Keres suosittelee 12.-Rg5 sekä esim. 13.f4
gxf 14.Rxf3 Rxf3+ 15.Dxf3 Rxe5
16.Dh5 Rg4 17.Ld4 Tg8 18.Rd2 c5 19.D xh7
Kd7 20.Lg7 c4 ja mustalla on parempi asema.
Kaikissa näissä esimerkeissä mustan hyök,käys pyöri siirron g7 -g5 ympärillä.
Sitten katsomme seuraavaa sivustahyökkäysesimer kkiä.
toivotoll.
W. Steioitz - Em. Lasker
Mm-ottelu 1894, New York.
1.e4 e5 2. Rf3 Rc6 3.Lb5 Rf6 4.d3 d6
5.c3 Ld7 6,La4 g6 7.Rd2 Lg7 8.Rc4 0-0
9.Re3 Re7 1O.Lb3 c6 11.114.
Eriis mielenkiintoisimmista sivustahyökkäyscsilllerkeistä ou epäilemättä seuraava
peli.
H. Kmoeh - A. Aljeehin
Wien 1922
1.d4 Rf6 2.Rf3 d5 3.c4 c6 4.e3 Lf5 5.Rbd2
e6 6.Le2 Rbd7 7.0-0 Ld6 8.c5 Le7 9.b4.
Kmoch ryhtyy kovin aktiiviseksi kuningatarsivustalla, mutta Aljechin korjaa ovelasti
sadon, jonka asemallisesti tuomittu ja ennenaikainen hyökkäys suo. 9.-Re4 10.R xe4
d xe 11.Rd2 h5!
85
h5-114. 14.fxg:tä seuraisi 14.-Rg4114.Lb2
gxf 15.exf h4! 16.0b3 hxg 17.hxg Rd5!
Keskustasta käsin ratsu parhaiten vaikuttaa
hyökkäykseen. 18.Re4 Nyt tämä on jo myöhäistä. 18.-R xf4 19.Tael Dg5 20.d5 Rd3!
ja valkea luovutti. Koko hyökkäys meni tosi
Aljechin-maisen tyylikkäästi ja energisesti.
Tästä pelistä voidaan johtaa seuraavat
päätelmät:
1. perusteeton hyökkäys sivustalla kumoutuu iskuun keskustassa ja
2. onnistunut hyökkäys sivustalla edellyttää lujaa keskustaa.
Kaikissa edellä nähdyissä esimerkeissä sivustahyökkäykseen ryhtyvä puoli piti koko
ajan kuninkaansa keskustassa linnoittamatta
sitä.
Perusteena sille, että niin pitääkin olla,
olkoot seuraavat toteamukset:
1. linnoitus sille sivustalle, missä oma
hyökkäys kehittyy, vaikeuttaa sen läpi viemistä,
2. linnoitus vastakkaiselle puolelle aikaansaa vastahyökkäysyrityksiä, sitä paitsi siinä
saattaa kulua aikaa hukkaan, ja
3. jollei vastustaja hajoita keskustaa, on
kuningas lähtöruudullaan useimmiten turvassa.
Viimeinen esimerkki:
1. Lipnitzki - V. Smyslov
NI:o mest.turn. 1950 Moskova
l.d4 d5 2.e4 c6 3.Rf3 Rf6 4.e x d e x d
5.Re3 Re6 6.Lf4 e6 7.e3 Le7 8.Ld3 Rb4 9.Lbl
0-0 10.a3 Re6
Viimeisellä siirrollaan aloittaa Steinitz
hyökkäyksen sivustalla pysyttäen kuninkaansa keskustassa. 11. - De7 12.Rg5 d5
Musta aloittaa vastapelin keskustassa. 13.f3
Td8 14.g4 dxe 15.fxe h6 On mahdollista,
että musta arveli tällä siirrollaan voivansa
torjua hyökkäyksen, mutta hänet yllätettiin.
10.0f3!! Le8 Lasker ei ota uhrausta vastaan,
sillä jatkon 16,-hxg 17.hxg Rh7 18.Rg2!
tai 18.Rf5:n jälkeen hän tuskin pystyisi torjumaan hyökkäystä. Sen sijaan hän valitsee
painostusyrityksen d-linjalla. 17.Le2 Rd7
18.Rb5 Re5. Juuri e5:ssä mustan ratsu on
Odottamatta ovat roolit vaihtuneet. Musta
hallitsee keskustan hyökkäys asemia otettuaan vastustajalta vastapclin mahdollisuudet.
12.f4 Uhkasi LXh2+, D114+ sekä Rd7f6-g4. 12.-g5! 13.g3? Parempi puolustus
sivustalta tulevaa hyökkäystä vastaan oli
tuoda heti ratsu keskustaan 13.Rc4! Ri6
14.Re51 fxg 15.exf a6, mutta silloinkin olisi
mustan peli Aljechinin mukaan parempi valkean d-sotilaan vuoksi. 13.-Rf6! Uhkaa
Saatuaan vahvan aseman keskustassa, valkea aloittaa toiminnan kuningassivustalla.
11.0d3 Ld7 On mahdollista, että vastahyökkäys olisi vahvin puolustusmenetelmä. Nyt
86
•
stroug
Still gOIUg
Latvialaisessa
lehdessä
»Shahmaty»
(1970):2 on julkaistu mielenkiintoinen tutkielma siitä, miten eri ikäluokat menestyivät
viimeisessä Neuvostoliiton mestaruusturnauksessa. Esitän ko. taulukon lyhennettynä:
Pelaaja
Zhuhovitski
Furman ................. .
Smyslov ................. .
Geller .................... .
Holmov ................. .
Taimanov ............... .
Petrosjan ................ .
Keskiarvot
Platonov ................. .
Vasjukov ................. .
Lutikov ................. .
Stein .................... .
Polugajevski ........... .
Zaitsev A ................ .
Keskiarvot
TaI ....................... .
Gufeld .................... .
Gipslis .................... .
Liberzon ................. .
Zaitsev I ................. .
Keskiarvot
Savon .................... .
Averkin ................. .
Tukmakov .............. .
Balashov ................. .
Kupreitshik ............. .
Keskiarvot
Ikä Prosenttitulos
53
50
49
31,8
48
61,3
44
61,3
44
56,8
43
51,3
40
63,6
45
55
37
56,8
36
43,1
36
41,8
35
59
35
63,6
34
41,8
35
50
33
47,7
33
41,8
32
54,5
32
47,7
32
41,8
32
46
29
54,5
25
52,2
23
34,1
21
56,8
21
29,4
23
45
esim. 11. -Ra5! uhaten 12. - Rb3 ja edelleen
Rc1. Jatkoksi 11.-Ra5:een ei riitä 12.114
Rb3 13.R X d5 D X d5 14.La2, sillä 14. -Rcl!
ja musta voittaa. Valkea ei voi hyökkäyksen
pelosta tuoda ratsu aan 12.Rd2:een. 12.h4 Ob6
Musta ryhtyy heti vastatoimenpiteisiin kuningatarsivustalla. Nyt ei käy 13.Rg5, sillä
13.-DXb2 14.Rxh7 Re4! 15.Rxf8 Kxf8
voittaen ja 13.Lg5:ttä seuraisi 13.-Re4!
14.Rxe4 dxe 15.Dxe4 f5 16.Dc2 Tc8 jne.
13.Re5! Tfd8! 14.Ta2! Muut jatkot eivät ole
hyviä, esim. 14.114 a5! 15.b5 Ra7 16.a4 L114
uhaten Tc8. Ratsu a7:stä on vietävä c8:n
Tilasto osoittaa siis, että mitä korkeampi
ikä, sitä parempi menestys. Laatimani käännetty taulukko osoittautui seuraavaksi:
Sij oitusalue
1-- 6
7-12
13-17
18-23
87
SUOMEN SHAKKI
SUOMEN SHAKKI
Pistealue
13 -14
11,5-12,5
9,5-11
6,5- 9
Keskimääräinen
ikä
41
31
41
30
Tämä taulukko on ensimmäiseen verrattuna hieman yllättävä ja osoittaa pelaajien jakaantuvan kahteen luokkaan: 1) Vahvat vanhukset ja vahvat nuorukaiset sekä 2) heikot
vanhukset ja heikot nuorukaiset. Kummassakin ryhmässä on sekä vanhusten että nuorukaisten keski-ikä lähes sama ja kummassakin
ryhmässä ovat vanhukset selvästi parempia.
Syvällisemmät tilastolliset johtopäätökset
jätän lukijoiden vedettäväksi, mutta totean
kuitenkin, että tilastomateriaali on sikäli
edustava, että ko. turnaus oli samalla alueturnaus, joten kaikki yrittävät siinä tosissaan
ja mukaanpääsystä olivat karsineet kaikki
ne, joilla oli kiinnostusta osallistua »maailmanmestaruusmyllyn» seuraavaan pyörähpyörähdykseen.
Lisäksi on hauska todeta, että shakinpelaaja pystyy hyviin saavutuksiin iäkkäänäkin, joten tämä peli antaa harrastajalleen
pitkäaikaisen huipulla olemisen tyydytyksen.
Allan Kiviaho
kautta d6:een. 14.-Kf815.g4 Rxe516.dxe
Re4 17.f3 R xe3 18.0 xh7 Ke8 19.b xc Tde8
20.Kf2 Lf8 21.g5 Te4 22.Kg3 Kd8 23.0g8
Ke7 24.0 xf7 Le5 25.Ld3! Uhraamalla sotilaan valkea anastaa c-linjan. 25. - T X e3
26.Tbl Tb3 Tai 26.-Da5 27.Lb5 jne, 27.Tc1
Oa5 Vielä heikompi oli 27. - T X d3 28. Tac2
jne. 28.Tae2 b6 29.0e7! Txd3 30.T X e5 ja
valkea voitti.
Vielä kerran toteamus: sivustahyökkäyksen onnistuminen riippuu keskustan vahvuudesta.
Venäjästä suomentanut Matti Nukari
SUOIDen lDestaruudet
1922-70
Suomen shakkimestaruudesta pelataan 37. kertaa kilpailussa, jonka Shakkikodin Kannatusyhdistys r.y. järjestää aikana 29.5.-14.6.1970 ns. Pauligin huvilassa, Meehelininkatu 36.
Sen 16 osanottajaa saavat paikkansa ns. kiintiöjärjeste1män mukaan, jota on sovellettu v:sta
1956 lähtien päämääränä mahdollisimman vahva SM-kilpailu. Aikaisemmin arvonimestä on
sekä turnattu että oteltu, ensin Suomen Shakkiliiton ja v:sta 1949 lähtien Suomen Keskusshakkiliiton toimesta.
SM-turnausten historiikki on lyhyesti ja luettelomaisesti seuraava:
N:o
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
33.
34.
35.
36.
Pelaajia
Mestari+tulos
Lähinnä
Aika
4.-14. 6.1922 12 A. Tschepurnoff 9 Yz} 11 J. Terho 8 Yz
14.-18. 8.1928 2 Tschepurnoff-Edg. Lindroos +3, =4, -1 (5-3)
23. 2.-23. 3.1931
2 E. Böök-Tschepurnoff +3, =5, -2 (5 Yz-4Yz)
1.-19. 6.1932 2 R. Krogius-Böök +6, =2, -2 (7-3)
2. 4.-17. 5.1933 2 B. Rasmusson-Krogius +4, =5, -1 (6Yz-3Yz)
11. 7.- 6. 9.1934 2 Böök-Rzsmusson +4, =3, -2 (5Yz-3Yz)
Rasmusson, Tschepurnoff 6 Y2
27.12.34-11. 1.35 6 Böök 8 Yz}2 X 5
17.-29. 4.1936 7 Böök 5}6
Krogius, Lindroos, T. Salo 3 Yz
Salo 4 Y2
20.-31. 3.1937 5 Th Gauffin 5}2 X 4
17.-28. 4.1938 5 Salo 5}2 X 4
R. Niemi 5 (vertailu)
27.12.38- 6. 1.39 7 O. Kaila 4 Y2}6
K. Ojanen, Rasmusson 4 Yz (uusinta)
23. 3.- 2. 4.1945 8 1. Solin 6}7
Niemi 5 Yz
26.12.45- 6. 1.46 9 Böök 6Yz}8
Ojanen, Solin 6
Kaila, M. Laisaari 5 Yz
26.12.46- 6. 1.47 9 A. Fred 6 Y2}8
26.12.47- 5. 1.48 11 1. Niemelä 7 Yz/lO
K. Blomberg, N. Rantanen, Solin 6 Yz
25. 5.- 6. 6.1949 12 Salo 8 Yz/11
Ojanen 8
18.-29. 5.1950 12 Ojanen 9Y2/11
Salo 7Y2
16.-27. 3.1951 12 Ojanen 9Y2}11
Kaila, Fred 9
26.12.51- 8. 1.52 13 Ojanen 10/12
Kaila 10 (puolustaja säilytti)
26.12.52- 6. 1.53 12 Ojanen 1O}11
Salo 7
26.12.53- 6. 1.54 17 Kaila 8} 11
Solin, Salo 7 Yz
Rantanen 6 Y2 (alkuerät 10+ 11)
28. 5.-17. 6.1955 21 Fred jatkossa 7 Yz/12
25. 3.- 8. 4.1956 14 Salo 9/13
V. Hänninen 9 (uusinta)
2.-16. 6.1957 14 Ojanen 9/13
Salo 8Y2
14.-26. 5.1958 14 Ojanen 11 Y2/13
H. Koskinen 9
30. 5.-14. 6.1959 14 Ojanen 11 Yz/13
Koskinen, Niemelä, U. Räisä, Salo 8
25. 5.- 6. 6.1960 14 Ojanen 10 Yz/13
Rantanen 9 Y2
20.-31. 5.1961 12 Ojanen 9/11
Fred, Koskinen, Niemelä 7Yz
31. 5.-15. 6.1962 14 Ojanen 9Y2/13
Räisä 8Yz
1.-14. 6.1963 13 Böök 10/12
H. Westerincn 9Y2
31. 5.-14. 6.1964 14 1. Kanko I0Yz/13
Räisä, Westerinen 9
5.-20. 6.1965 14 Westerinen I0Yz/13
Kanko 10
26. 6.- 8. 7.1966 11 Westerinen 7/10
Rantanen 6Yz
3.-20. 6.1967 16 Ojanen 11 Yz/15
J. Sorri 10 Yz
31. 5.-16. 6.1968 16 Westerinen 13 Yz/15
Ojanen, Kanko 9 Yz
29. 5.-15. 6.1969 16 M. Sirkiä 10Y2/15
A. Lahti 10
Pelipaikkana on ollut Helsinki paitsi seuraavina vuosina: 1928 Viipuri, 1948 ja 1959 Turku
sekä 1966 Naantali.
V. 1970 kiintiöpaikkojen jakautuma on: Suomen Keskusshakkiliitto (3) SM-turnauksen 1969
parhaat M. Sirkiä (TSY), A. Lahti (LahSK) ja R. Gostowski (K-S 58), Suomen Shakkiliitto
(3) mestaruusturnauksesna 1970 parhaat 1. Kanko (HSM), A. Kiviaho (HSK) ja 1. Saren
(SSK), Työväen Shakkiliitto (2) v. 1970 mestari P. Morant'in ja E. Lahden kiletäydyttyä
88
SUOMEN SHAKKI
Akateemisen joukkuemesfaruuden ratkaiseminen Turussa 14.2.70.
Vastakkain olivat Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan Shakkikerho eli lyhyesti TYY
ja Tekniikan ylioppilaat eli teekkarit. Arvonnassa M. Sirkiä sai valkeat ja
1. pöytä M. Sirkiä
0,5-0,5 H. Hurme
2.
1. Tuomainen 1-0 E. Turunen
3.
H. Heino
0,5-0,5 H. Sokka
4.
» A. Lehto
1-0 A. Lehto
eli TYY:n voitto luvuin 3-1.
Samalla pelattiin ystävyysottelu, jossa
ylläolevat pelit laskettiin mukaan, niinpä
koko ottelun tulos oli, taaskin TYY:n hyväksi
7-3.
5. J. Alkkiomäki
1-0 T. Ericsson
(Ruotsalainen stipendiaatti)
6. J. Palenius
0-1 K. Sihvonen
0--1 V. Meskanen
7. J. Karvinen
8. H. Varjonen
1-0 T. Kivistö
1-0 H. Jokelainen
9. R. Sillanpää
1-0 E. Haikala
10.M. Mäki
Tietysti tilaisuutta käytettiin hyväksi ja
teekkarit jäivät vieraisiin yli yön, jonka jälkeen pyhänä pelattiin tiivis pikaottelu samoin miehin teekkarien puolelta ja TYY:n
taas joutuessa korvaamaan kolme miestä
varapelaajilla. Tuplakierroksisen kisan voiton vei TYY pistein 102,5-97,5.
Henkilökohtaiset pisteet:
TYY
Teekkarit
M. Sirkiä
18(20) H. Hurme
14,5
15,5
E. Turunen
H. Heino
14,5
H. Sokka
H. Söderström 15,5
13
11,5
A. Lehto
8,5
J. Palenius
9
T. Ericsson
12,5
J. Alkkiomäki
9,5
K. Sihvonen
11,5
J. Karvinen
R. Sillanpää
S. Vannassalo
P. Lapintie
H. Utriainen
89
SUOMEN SHAKKI
6,5
10
4
3
V. Meskanen
T. Kivistö
H. Jokelainen
E. Haikala
10
7,5
3,5
2
J. Karvinen, Turku
Vilho Lifländerllle seitsemäs Imatran shakkimestaruus
Imatran Shakki - 48 ry:n järjestämä Imatran mestaruusturnaus päättyi Shakkimestari
Vilho Lifländerin voittoon. Shakkimestari
Vilho Lifländer on ainoa imatralainen aktiivinen shakin harrastaja, joka on yltänyt
tässä jalossa ja kehittävässä harrastuksessa
mestarin arvoon.
Aikaisemmin on tähän samaan arVOOn yltänyt Imatralla lehtori Pentti Koskinen, joka
nyt on jättänyt aktiivisen pelaamisen jo
toisille. Shakkimestari Vilho Lifländerille
kauppalan mestaruuden saavuttaminen oli
seitsemäs kerta. Aiemmin on kauppalan
mestaruuden voittanut muunmuassa Ove
Jonsson viisi- ja Pentti Virolainen neljä
kertaa.
Vaikka viimeistä edellisellä kierroksella
tuli selväksi Vilho Lifländerin voitto, niin
vasta viimeinen kierros ratkaisi sijat 2-4.
Voittaja ja kauppalan mestari shakkimestari Vilho Lifländer 8 pistettä 9:stä mahdollisesta (vain yksi häviö) 2) Pentti Virolainen 6,5 3) Martti Lattu 6,5 hävisi Virolaiselle vertailussa. 4) Jukka Kanatoff 5,5
5) Eino Rimpineva 5 6) Ove Jonsson 3,5
7) Mikko Urpalainen 3,58) Eino Puolimatka
3,59) Jouko Valtonen 2 ja Pertti Halme 1.
Peliaika oli 2+2 tuntia/50 siirtoa ja 1 t./
20 siirtoa.
liittoturnauksen 1970 M-luokan kolmonen U. Venäläinen (LahTS), Matikka (KalSK), Helsingin Shakkiliitto (3) mestaruusturnauksensa 1970 kolme parasta KvM H. Westerinen
(SSK), KvM K. Ojanen (G) ja E. Havansi (SSK), muu Suomi/SKSL J. Sorri (LahSK)
H. M. Rantanen (TaSY) ja P. Ahonen (VammSK) avoimen Suomen mestaruuden haltija
KvM I. Nei (Tallinna) sekä yksi uusista shakkimestareista (Jouko tai Jorma Äijälä, RiiSY,
G. Hesse, RauSY-T. Leppämäki, KalSK). KvM Nein mukaantulo vahvistaa kilpailua
huomattavasti ja antaa meikäläisille tervetullutta oppia, ei vähiten Siegenin ensisyksyisiä
joukkue-MM-kilpailuja varten. Hän ei voittaessaan saa nimiinsä Suomen mestaruutta, mutta
tulokset häntä vastaan otetaan huomioon. Liioin hän ei pienennä omien mestariemme
palkintoetuja, vaan pelaa ns. rinnakkaispalkinnosta. Varamiehet tulevat maajoukkueluokan
.listalta sij oitus järjestyksessä.
KANKO SSL:n MESTARIKSI
Ent. Suomen mestari Ilkka Kanko saavutti pääsiäismaanantaina päätty,neessä turnauksessa järjestyksessä toisen SSL:n mestaruuden - ensimmäinen tuli jo 1964.
Lopputulokset: 1. Kanko (HSM) 7, A. Kiviaho (HSK) 6,5, 1. Saren (SSK) 6, Jouko
Äijälä (Riihimeän SY) 5,5, O. Alivirta (SSK)
5, N. Wikberg (Gambiten) 4,5, T. Nurminen
(HSM) ja O. Pastuhoff (HSM) 3,5, 1. Mäkihovi (SSK) 5, N. Wikberg (Gambiten) 1,5.
Suomen Shakkiliiton nuorten mestaruus
jäi jatko-ottelun varaan. Lopputulokset:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
J. Haanpää .................... .
O. Pastuhoff .................... .
O. Alivirta ....................... .
1. Saren .......................... .
J. Äijälä .......................... .
N. Wikberg .................... .
T. Nurminen
................. .
A. Kiviaho .................... .
1. Kanko ....................... .
I. Mäkihovi .................... .
Gamb
HSM
SSK
SSK
RiiSY
Gamb
HSM
HSK
HSM
SSK
Riihlmeän SSL:n Ilittoturnaus
Lopputulokset: ME-lIe uusi mestari Jorma
Äijälä (RiiSY), 23) 7/9 (4512), E. Raaste
(LappSK) 612 (47), M. Nykopp (PSY) 612
(4412), A. Heikkilä (HyvSK) 6 (47), O. Nykänen (MikkSK) 6 (46), M. Räikkönen
(HSM) 512 (45), H. Nurmesniemi (HämSK)
5 (38, ME-arvo palautuu), B. Ahlbäck
(PietSK) 412 (38), P. Lehikoinen (SSK) 412
(35), L. Isjumoff (G) 412 (312), J. Aaltonen
(RiiSY) 4 (4612), P. Äijälä (RiiSY) 4 (4512),
R. Penttinen (MikkSK) 4 (43), P. Rikkonen
(RiiSY) 4 (36), P. Määttänen (VammSK)
3 (34), V. Niemi (ViiaSK) 2 (3812), A. Saari
(TaSK) 2 \3312) ja R. Nylund (SSK) 2
(3312). 1. lk. T. Ristoja (G) 8/9 (44),
P. Leskelä (G) 612 (4412), K. Marjamäki
(G) 512 (4312), P. Vehviläinen (RiiSY) 512
(4212). V. Tähti (RiiSY) 512 (3612), U. Haavisto (HyvSE:) 5 (47), T. Karvi (HämSK)
5 (40), T. Heikkilä (HyvSK) 412 (3912). K.
Aaltola (G) 4 (42), A. Salli (HiiSY) 312 (3912),
A. Kulmala (I-HSK) 312 (39), M. Helminen
(HämSK) 212 (4012), K. Lehtonen (LahSK)
212 (35) ja T. Paunila RiiSY) 112 (3312).
- 2. lk. A. Pihlajamäki (HSK) 612/8, E.
Toivonen (HyvSK) 6, E. Aho (HyvSK)
5,*, P. Eriksson (RiiSY) 5, V. Rantanen
(ViiaSK) 312 (1112), U. Tuomi (HyvSK)
312 (8,*), P. Haatanen (RiiSY) 3, H. Savolainen (SSK) 2 ja L. Ivakko (RiiSY) 112.
P. Kirjavainen (HSK) 5,5 (7, vertailupisteitä 27) ja J. Pesola (HSK) 5,5, E. Wilen
tikkurilan SM) 5 (27), I. Keso (SKK) 5 (25),
A. Pyhälä (Salon SK) 3 (22), Siljander (Hyvinkään SK) 3 (22), M. Saxelin (Hyvinkään
SK) 2,5 (24,5), J. von Fieandt (HSK) 2,5
(24), E. Erävalo (HSK) 3 (20,5), J. Halttunen (Hyvinkään SK) 2 (25,5), S. Pajarinen
(HSK) 2.
Turnauksen tuomarina toimi Olli Forssen
ja turnaustoimikunnan puheenjohtajana
Pertti Lindgren. Kiitettävästä tulospalvelusta vastasi SSL:n sihteeri Leif Åström.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
e 012 0 0 0 o 0 0 1
1 e 0 012 12 112 o 0
12 le12 0 1 12 012 1
1 1 12 e 012 1 12 12 1
1 12 1 1e12 1 12 0 0
1 12 °1212e 1 0 0 1
1 012 0 0 Oe1212 1
112 1 12 12 112e12 1
1 1 12 12 1 11212e 1
0 1 o 0 1 o 0 o 0 •
P.
112
312
5
6
512
412
312
612
7
2
Sij.
10
7-8
5
III
4
6
7-8
II
1
9
Turnauksen ylituomarina toimi Simo Nuotio ja turnaustoimikunnan puheenjohtajana
Lauri Päivänen.
Tampereen TSL:n liittoturnaus
Työväen Shakkiliiton liittoturnauksessa
26.-30.4.1970 Tampereella »vetäjänä» oli
A. Haapanen ja osanottajia yhteensä 97.
Tuloksia:
M-lk. (14 pelaajaa) mestaruutensa uusi
P. Morant (TuTS) 512/7, E. Lahti (K-S 58)
5, U. Venäläinen (LahTS) 5, H. Matikka
(KalSK) 412, A. Paasu (HTS) 412, I. Loikkanen (K-S 58) 4, I. Tuomainen (TuTS) 312
jne. -- ME-He (2 X 3) A-r. T. Leppämäki
(KalSK) 5/7, M. Vestu (TaRauS) 4, S. Lehto
(ViiaSK) 4, 3 X 312, B-r. G. Hesse (RauSY)
512/7, V. Särkilahti (TaSY/SSL) 5, S. Nieminen (KalSK) 412, I-1. Mäkipää (LahTS) 4.
- 1. lIe. (8-!-8+ 10) 1\-r. P. Poutiainen (K-S
58) 6/7, S. Pajukari (E:oTS) 512, E. Siponen
(TaRauS) 312, B-r. U. Rantanen (TaSY)
5/7, O. Neuvonen (KalSK) 412, K. Siren
(HTS) 412, C-r. R Tolvanen (KalSK) 6/7,
M. Rajaranta (LahTS) 5, R. Varjoranta
(TaSK) 412. - 2. Ik. (8+8+8-1-10) ryhmänvoittajina J. Lindström (KoTS), M.
Vatunen (LempSK) ja P. Lunden (KalSK).
-- Nuoret (7) mestari Arto Kiiskinen (Sklubi) 512/6, O. Koskivirta (LempSK) 5
ja S. Torhola (S-klubi) 412. - Naisten turnaus peruuntui.
90
SUOMEN SHAKKI
Työväen Shakkiliiton uutisia
TShL:n henkilökohtaiset ja joukkuepikapelit 1970 järjestää Helsingissä KulttSH-58
syys-lokakuun aikana. Tarkempi päivämäärä
on toistaiseksi määräämättä.
* * *
* * *
Työväen Shakkiliiton ansiomerkit on myönnetty seuraaville:
Kultainen ansiomerkki
myönnetty
Paavo Bremer, KulttSH-58
19.12.1969
Ilmari Loikkanen, KulttSH-58
»
Matias August Rantanen, TamSY 30.01.1970
Hopeinen ansiomerkki
Paavo Matias Peltonen, TamSY
Väinö Toiviainen, KulttSH-58
Lauri Pääkkönen, KulttSH-58
juho Linna, KulttSH-58
Osmo Kilpinen, KulttSH-58
Paavo Toivonen, KulttSH-58
myönnetty
30.01.1970
Kultainen ansiomerkki
Mauno Laisaari, HTS
myönnetty
28.02.1970
Hopeinen ansiomerkki
Heikki Matikka, Kaleva
Martti Saarinen, Kaleva
Ensio Kauppila, Kaleva
Matti järvinen, Kaleva
Suomen Keskusshakkiliiton hallitukseen
valittiin TShL:n edustajiksi: puheenjohtajaksi Erik Asplund, Mauno Laisaari, Ilmari
Loikkanen ja Aarne Suvcla.
28.2.01970
* * *
Luokkakorotuksia:
ME:ksi Tapani Satukangas HTS
1. luokkaan R. Sallinen LahTS ja P. Poutiainen KulttSH-58
1. koe lIeaan H. Toivonen LahTS ja J.
Ranta HTS.
ME:ksi Matti Vestu TaRauS 26.02.1973:n
saakka ja Tauno Leppämäki Kaleva 26.02.
1973:n saakka.
1 lk:n koepclaajiksi Markku Ahonen ja
Yrjö Rantanen TaSY .
Shakin opetustoimintaa, joka tapahtuisi
Työväen Sivistysliiton kautta, ei ole vielä
saatu kurssiasteelle. Asia on kuitenkin vireillä ja myöhäisemmässä vaiheessa sitä tullaan esittelemään kerhoille liiton kiertokirjeellä.
Liittomme ollessa Työväen ja Kansan
Sivistysliittojen jäsen on liittomme jäsenillä
mahdollisuus käyttää hyväkseen näiden järjestämiä mm. erilaisia kursseja.
Tiedustelun voi osoittaa suoraan c.m. liitoille mutta myöskin tiedustelut voi osoittaa
A. Suvela, 4.linja 12 B 31, Hki 53 tai iltaisin
puh. 71 2386.
0**
Liitto välittää edelleen shakkikelloja ja
-nappuloita, liiton nimellä varustettuja pelipöytäkirjoja sekä muutakin shakkiin liittyvää. Tilaukset ja tiedustelut voi osoittaa M.
Erkkilä, Porthaninkatu S A 24, Hki 53, puh.
77 77 41 tai liiton sihtcerille.
jorma Äijälä uusi shakkimestarl
Äijälöitten shakkiperheen nuorin nousi
Riihimeän SSL:n liittoturnauksen voiton
seura ukscna shakkimestariksi.
Perhe ÄijäIästä tarkempi esittely Suomen
Shakissa n:o 6/1967 siv. 167.
1. Valkea voitettiin komeasti 3.D xg6+
K X g6 4.Le4 + Kh6 5.Re7 =l=. Kiitoksia!)
2. 1.Ta7+ Kc6 2.Dxf6+Dxf6 3.Tc7+
K xc7 4.e8R+ voittaen. Palmttavaa mutta
kaunista.
3. 1.Th8+ Rxh8 2.Dxh8+ Kg63.fS+
D X f5 4.Dg8+ Kh6 5.Lcl + mattilopuin.
4. 21.b5! c5 (Parempi 21.-cb) 22.Rxb6!
c4 23.R X d7 R X d7 24.Lh7 + Kf8 2S.LfS ja
tasapelistä sovittiin olihan kyseessä ystävyysottelu.
.-----------------------------------------------------------Tilaushinnat
Ilmoitushinnat (netto)
1/1-vuosi 10,1/2~vuosi
5,-
Vuosi-ilmoitukset
Kertailmoitukset
1/1-oivu 800,1/2-oivu 400,1/4-5ivu 200,-
1/1-5ivu 200,1/2-5ivu 100,l/4-sivu 50,-
Irtonumerot 2,Kahdeksan numeroa vuodessa
LAHJAKSI, PALKINNOKSI, MUISTOKSI, TULIAISIKSI •••
Vanhat vuosikerrat 1967 lähtien (ilman postik.) idonumeroina 10, -, kluuttikansiin sidottuina
15,-, tilaukset taloudenhoitajalIe. jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 10% aJennusl
Shakkikuvioleimasimia
sekä muita leimasimia
ja tarvikkeita
shakinpelaajille
edullisesti.
'Lf'QD[U®f1
LSIIMlAS.N
"[fI
rn rn:I [§)ffi0
Om. shakkimestari Turo
Kerppo, Turku, Kristiinankatu 5, puh. 12190
-
Käsinetehdas
Arno Sauso
Järvenpää. Puh. 287 032
SHAKKI
PE LEJÄ
Paperiosastolla on runsas valikoima shakkipelejä - pienistä taskukokoisista tyylikkäisiin
jalopuupeleihin.
STOCKMANN
Pääedustaja Suomessa
OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB
Suuri tavaratalo
ULKOMAALAISIA
SHAKKILEHTIÄ
Vuod. n:oa mk
14,70
Arbejder-Skak, K0benhavn ................................... .
12
10,80
Postsjakk, Stavanger ......................................... .
12
10
34,50
Skak, Reykjavik ............................................... .
12
18,00
Skakbladet, Jelling ......................................... .
Tidskrift för Schack, Göteborg ......... , ................... .
10
21,60
Brilish Chess Magazine, London .................... " ..... .
12
26,20
12
18,10
Chess, Birmingham ........ , ................................ .
39,10
12
Chess Life & Review, New york ............................. .
11,70
EG, Endgame, London .............. ,., ...................... .
4
13,90
Deutsche Schachbläller, NOrnberg ................ " ......... .
12
35,70
Caissa, Berlin ............... .
12
Deutsche Schachzeitung 13,90
Feenschach, Ztschr. f. Märchenschach, Barmstedt ......... . 7-8
22,80
12
Fernschach, Hamburg ....................................... .
18,50
Schach, Organ der Sektion Schach der DDR, Berlin-Ost ... .
12
31,60
Schach-Archiv, deutsche Ausg. der "Losbladigen", Hamburg
20
Schach-Echo, Die Zlschr. Wr jeden SChachfreund, Königstein
24
39,50
Die Schwalbe, Organ d. Vereinigung von
Schachproblemisten, Hamm
........................... , .... 8-10
18,00
Schweizerische Arbeiler-Schach-Zeitung, Bern . . . . . . . . . . . . . .
11
16,20
Schweizerische Schachzeilung, Basel ........................ 10-12
18,50
8,10
Osterreichische Schachzeitung, Wien ..................... '..
6
Ceskoslovensky Sach, Praha ..................................
12
20,70
Europe EChecs, Besancon ....................................
11
25,00
L'ltalia Scacchistica, Milano ..................................
12
39,70
Losbladige Schaakberlchten, Hengelo-ov ......................
12
29,90
Probleemblad, Rolterdam
. ... . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . .
6
25,50
Schahmatnyl Bulle!in, Moskva ................................
12
20,20
Schahmaly v SSSR, Moskva ..................................
12
15,20
Schakend Nederland, Dordrecht ..............................
11
15,60
Hinnat sitomuksetta.
AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA
Keskuskatu 1
Helsinki 10
Puh. 625901
Paasipaino, Helsinki 1970
SUURI
KIRJA-
TALO