1. No category

Lempäälän Lukion
Valintaopas
9.-luokkalaisille
2014-2015
Lukio-opiskelusta
Kenelle lukio-opiskelu sopii?
Sinulle,
Jos olet menestynyt peruskoulun lukuaineissa ilman suurempia ponnisteluja
Jos et pelkää työntekoa oppiaksesi kieliä, matematiikkaa ja reaaliaineita
Jos aiot ammattiin, joka edellyttää yliopisto-opiskelua tai jonka pätevyysvaatimuksena on ylioppilastutkinto.
Pääsetkö Lempäälän lukioon?
Riippuu todistuksestasi. Syksyllä 2013 aloittaneiden alin hyväksytty keskiarvo oli noin 7,4.
Lukion oppilaspaikat täytetään pyrkijöiden lukuaineiden keskiarvon osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Lempäälän lukioon otetaan syksyksi 2014 noin 110 uutta opiskelijaa.
Lempäälän lukion tavoitteet ja plussat
Tavoitteena on, että opiskelijamme saavat hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja myöhemmin
työelämään. Lukio toteuttaa luokattomuutta aidosti siten, että opiskelijoilla on vapaus valita
kurssien suoritusjärjestys, ajankohta ja useimmiten myös opetusryhmä. LeLun plussia ovat
mm. pätevät opettajat, ajanmukainen opetusteknologia, laaja kurssitarjonta sekä ystävyyskoulu- ja vaihto-oppilastoiminta. Kaikilla opiskelijoilla on koulussa käytössään kannettava tietokone ja langaton verkko.
Jaksot ja kurssit
Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jakson aikana opiskellaan 5-7 koulun tarjoamaa oppiainetta. Jakson loppupuolella on koeviikko. Oppiaineet on jaettu kursseihin. Eri oppiaineissa kokonaiskurssimäärät vaihtelevat.
Lukion kursseja on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Syventävät kurssit
ovat valtakunnallisia, pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja.
Soveltavien kurssien ajatuksena on täydentää pakollisia ja syventäviä kursseja.
Lukion aikana opiskelijan tulee suorittaa kaikki pakolliset kurssit, yhteensä 51 tai 47 kurssia (riippuen opiskeletko A- vai B-matematiikkaa) Lukion suorittamiseksi opiskelijan on
suoritettava vähintään 75 kurssia, ylärajaa ei ole määritelty.
Opiskelun suunnittelu ja suoritusvauhti
Lukioon tuleva tekee osan ensimmäisen vuoden valinnoistaan peruskoulun 9. luokan keväällä, osan ollessaan lukiossa. Opinto-ohjelmaa voidaan kohtuullisen helposti muuttaa
lukukausien aikana, joten vääriä valintoja ei ysiluokkalaisen kannata pelätä. Oleellista ysillä on päättää matematiikan taso (pitkä/lyhyt) ja se, aloittaako uuden lyhyen kielen lukiossa.
Lukiossa opiskelija voi suunnitella opinto-ohjelmansa itse. Tarvittaessa lukion opintoohjaaja ja ryhmänohjaaja auttavat. Opinto-ohjelma laaditaan pääsääntöisesti kolmivuotiseksi. Opiskelija voi perustellusta syystä suorittaa lukion minimissään kahdessa vuodessa
ja maksimissaan neljässä vuodessa ilman poikkeuslupaa. Opiskeluajan pidentäminen
edellyttää aina keskustelua huoltajien ja lukion opinto-ohjaajan kanssa.
"Normaalivauhti" merkitsee, että saadakseen minimikurssimäärän 75 täyteen, on hyvä
suorittaa 1. ja 2. opiskeluvuoden aikana noin 30 + 30 kurssia ja päättövuonna 15 kurssia.
Käytännössä 34 kurssia lukuvuodessa alkaa olla maksimimäärä, jonka voi selvittää ilman,
että joutuu suorittamaan kursseja itsenäisesti opiskellen.
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnon kirjallisissa kokeissa on suoritettava pakollisena äidinkielen koe. Lisäksi kokelaan tulee osallistua kolmeen pakolliseen kokeeseen. Hän voi tällöin valita seuraavista kokeista: vieraan kielen koe, toisen kotimaisen kielen (ruotsi) koe, matematiikan koe
ja reaalikoe.
Vieraan (A1) kielen, toisen kotimaisen kielen ja matematiikan kokeissa on kaksi tasoa.
Mainituista kokeista ainakin yksi on suoritettava laajan tason mukaisesti. Pakollisten kokeiden lisäksi voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Ylimääräiseksi voi valita B2- tai B3-kielen,
reaalikokeen tai matematiikan.
Ainereaalikokeessa keskitytään yhtenä kirjoituskertana vain yhteen reaaliaineeseen, mutta
on mahdollista kirjoittaa useampia reaaliaineita. Ensimmäisenä koepäivän kokeet ovat
psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia. Toisena päivänä ovat uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Ensimmäisenä opiskeluvuonna voit alkaa miettiä, mikä tai mitkä reaaliaineet kiinnostavat sinua. Voit sisällyttää
opiskeluohjelmaasi joitain näiden aineiden syventäviä ja soveltavia kursseja jo 1. vuonna.
Ylioppilaskirjoitukset voi suorittaa hajautetusti kolmen lukukauden aikana. Kirjoitukset voi
aloittaa esim. toisen opiskeluvuoden keväänä tai opiskelija voi valmistua ylioppilaaksi vasta neljännen vuoden syksyllä. Syksyllä osallistuminen useampaan kokeeseen vaatii ylimääräistä opiskelua kirjoituksia edeltävänä kesänä. Valtakunnallisten suunnitelmien mukaan YO-tutkinnon aineita suoritetaan sähköisenä (tietokoneiden avulla) keväällä 2016.
Ainevalinnat
Kurssivalinnat tehdään maaliskuun aikana suoraan Wilmaan. Lempääläiset hakijat näkevät kurssitarjottimen suoraan Wilman etusivulta (Lempäälän lukioon pyrkivien ainevalinnat). Muilla paikkakunnilla asuvat Lempäälän lukioon hakevat saavat tunnukset Lempäälän lukion Wilmaan heti yhteishaun päättymisen jälkeen sähköpostitse.
Valinta tapahtuu klikkaamalla hiirellä valittavaa kurssia. Punaiset ovat pakollisia, oranssit
valinnaisia, siniset syventäviä, ja violetit soveltavia kursseja. Valinta peruuntuu, kun klikkaa
kurssia uudelleen. Liikuttamalla kursoria valittavan kurssin päällä näet kurssin nimen. Hiiren oikealla näppäimellä saat näkyviin kurssin sisällön.
Kaikkia kursseja ei voi valita 1. opiskeluvuodelle. Jos yrität valita tällaista kurssia, näet
tekstin: ”Valintaa ei voi muuttaa. Opiskelijat eivät voi muuttaa tämän ryhmän valintoja.” Jos
sinulla on perustellusta syystä tarve osallistua muille kuin suositelluille pakollisille tai syventäville kursseille, niitä on kyllä mahdollista valita lukio-opintojen alettua.
Tee valinnat koulusi käytännön mukaan opotunneilla tai kotona. Wilmasta sinä ja huoltajasi saatte tulosteen ”Yhteenveto kurssitarjotinvalinnoista”, johon yläasteen ohjeiden mukaisesti pyydetään mahdollisesti huoltajien allekirjoitus.
Käytä paperista lomaketta ensi vuoden kurssien ja koko lukioajan opintojen suunnitteluun.
Tarkista pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien kokonaismäärä (30 ±2 kurssia) .
Mieti valintavaihtoehtoja itseksesi ja huoltajiesi kanssa kiinnostuksesi, tähänastisen koulumenestyksesi ja ammattitoiveittesi kannalta. Ainevalintojen vaikutus lopulliseen ammattiin pääsemiseksi on kuitenkin enemmän suuntaa antava kuin ratkaiseva.
Lempäälän lukion kurssit 2013–2014
Ensimmäiselle opiskeluvuodelle sopivat kurssit on merkitty korostusvärillä.
Äidinkieli ja kirjallisuus
ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
Kurssilla syvennetään opiskelijan käsitystä kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta sekä
kehitetään lukutaitoa. Käsitellään tekstien tulkinnan ja tuottamisen perusasioita, erilaisia
viestintätilanteita ja niiden ominaisuuksia. Harjoitellaan tekstin erittelyä, tekstilajien tunnistamista, referoimista ja kommentoimista sekä omien kirjoitelmien laatimista.
ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana ja erittelijänä. Kurssilla tutustutaan kirjoittamiseen prosessina ja harjoitellaan tarkoituksenmukaisia tiedonhankinnan keinoja.
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta ja kielen taiteellisesta tehtävästä syvenee.
Harjoitellaan novellien, runojen ja draaman erittelyä sekä kirjallisuuden keinojen käyttöä
omissakin teksteissä.
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen
Perehdytään monipuolisesti kielellä vaikuttamiseen eri viestintätilanteissa. Harjoitusten
avulla tarkastellaan kieleen kätkeytynyttä vallankäyttöä ja vaikuttamista. Tehdään monipuolisesti suullisia ja kirjallisia harjoituksia, eritellään vaikuttavia tekstejä ja puhe-esityksiä.
Tavoitteena on oppia kriittistä medialukutaitoa sekä harjaantua vastuulliseksi viestijäksi.
Tarkastellaan kirjallisuuden merkitystä yhteiskunnallisena vaikuttajana.
ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti
Perehdytään länsimaisen kulttuurin ja kirjallisuuden eri aikakausiin ja tyylivirtauksiin. Vertaillaan, miten eri aikakausien tekstit heijastavat aikaansa. Samalla harjoitellaan ja tarkastellaan tyylin aineksien vaikutusta tekstiin. Laaditaan erityisesti pohtivia kirjoitelmia. ÄI5 on
mahdollista suorittaa myös ennen ÄI4-kurssia.
ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssilla opiskellaan suomalaisen kaunokirjallisuuden
historiaa, keskeisiä teoksia ja teemoja.
ÄIS7 Puheviestinnän taitojen syventäminen
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä
oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
Kurssilla tutustutaan omaan ilmaisuun ja harjoitellaan puheviestinnän yksilö- ja ryhmätaitoja.
ÄIS8 Tekstitaitojen syventäminen
Opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä sekä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista
tekstiä. Kurssilla kerrataan tekstityypit, tekstilajit, tekstianalyysissa tarvittavat käsitteet,
tekstin rakentaminen sekä kielenhuoltoa. Harjoittelun kohteena on erityisesti yo-kokeen
tekstitaidon koe. Kurssi suositellaan suoritettavaksi päättövuonna ennen yo-kirjoituksia.
ÄIS9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
Kurssilla käsitellään keskustellen ja kirjoittaen ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja. Tavoitteena on osoittaa kypsyyttä tekstin näkökulman valinnassa, aiheen
käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Harjoittelun kohteena
on erityisesti ylioppilaskokeen esseekoe. Kurssi suositellaan suoritettavaksi päättövuonna
ennen yo-kirjoituksia.
ÄIK10 Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka kirjallisuudessa
Kurssilla tutustutaan Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kirjallisuuteen ja muihin teoksiin,
jotka sijoittuvat mainittuihin maanosiin. Kurssi laajentaa näkemystä erilaisista kulttuureista
ja antaa välineitä kaunokirjallisuuden lukemiseen ja erittelemiseen.
ÄIK11Tekstilajikurssi
Kurssilla tutkitaan ja kirjoitetaan eri tekstilajeja, kuten reportaaseja, artikkeleita, haastatteluja, mielipidetekstejä ja blogeja. Tekstejä voidaan kirjoittaa myös esimerkiksi lukion verkkosivuilla julkaistavaksi. Harjoitukset vahvistavat ylioppilaskokeessa tarvittavia taitoja.
ÄIK12 Median maailma
Opiskelija perehtyy median perusteisiin. Kurssilla tutustaan ja tutkitaan mediaympäristöä ja
joukkoviestinnän kehitystä ja säätelyä sekä mediaesitysten lukutapoja. Kurssi suoritetaan
itsenäisesti opettajan kanssa sovittavana ajankohtana. Kurssi toimii myös median lukiodiplomin pohjakurssina.
ÄIK13 Kielen rakenteet ja kielenhuolto
Kurssilla kerrataan keskeiset kielioppiasiat ja oikeakielisyyssäännöt. Kurssia suositellaan
erityisesti kielistä kiinnostu
ÄIK14 Median lukiodiplomi
Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan diplomityö, joka sisältää mediaesityksen itse valitulta
median alalta sekä esseen. Työn aihe on valtakunnallinen ja vaihtuu vuosittain, mutta
omankin aiheen valinta on mahdollinen. Mediadiplomin suorittajaksi ilmoittaudutaan pääsääntöisesti 1. vuoden aikana. Silloin tehdään myös suunnitelma ns. pohjakursseista, sillä
varsinaiselle diplomikurssille voi osallistua suoritettuaan Median maailma -kurssin (ÄIK12),
Lehtikurssin (LEK) sekä kaksi kurssia seuraavista vaihtoehdoista: ÄIK11, KUK9, TMK1,
TMK2, TMK3, TMK5, TMK6, HIK7, HIK8 ja YHK5.
Puheviestinnän päättökoe
Opiskelija voi osallistua pakolliset kurssit suoritettuaan valtakunnalliseen puheviestinnän päättökokeeseen. Kokeen osat ovat ryhmäkeskustelu ja puheenvuoro. Kurssilla ÄIS7 harjoitellaan kokeessa mitattavia taitoja, mutta kokeeseen voi osallistua myös käymättä kurssia.
A-Englanti
Jos suunnittelet hajauttavasi ylioppilastutkintoa ja kirjoittavasi englannin 3. vuoden syksyllä, valitse 1. opiskeluvuodelle kurssit 1-4, muussa tapauksessa vain kurssit 1-3 .
ENA1 Nuori ja hänen maailmansa
Kurssilla harjoitellaan jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin liittyvää sanastoa. Kieli on
tuttavallista ja epämuodollista, mm. keskustelua ja mielipiteiden ilmaisua. Kertaamme perusrakenteita, etenkin aikamuotoja.
ENA2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssin aihepiiri on vapaa-aika ja harrastukset. Puheviestintää harjoitellaan edelleen, mm.
pidetään suullinen esitys. Kurssilla ENA2 tutustutaan hyvän kirjoitelman rakenteeseen, jota
tarvitset kaikilla englannin kursseilla. Kieliopista ovat vuorossa mm. passiivi ja apuverbit.
ENA3 Opiskelu ja työ
Kurssilla harjoitellaan opiskelun ja työelämän tilanteisiin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, mm. kirjoitetaan ansioluettelo ja työhakemus. Perusrakenteista kerrataan adjektiivit,
adverbit ja relatiivipronominit, ja tutustutaan epäsuoraan esitykseen.
ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (1. tai 2. vuosi)
Kurssista ENA4 lähtien tekstit ja sanasto muuttuvat vaativammiksi ja laajemmiksi. Aihepiireinä esimerkiksi yhteiskunnan rakenteet, siirtolaisuus ja uskonto. Rakenteista ovat esillä
mm. infinitiivi ja ing-muodot.
ENA5 Kulttuuri
Aiheina ovat elokuva, musiikki, teatteri ja kirjallisuus, joihin tutustutaan mm. lukemalla englanninkielinen romaani ja katsomalla elokuva, joista kirjoitetaan arvostelut. A-englannin
ylioppilaskirjoitustehtävät tulevat vähitellen tutuiksi.
ENA6 Tiede, talous ja tekniikka
Aiheina ovat tieteenalat, tekniikan saavutukset ja talouselämä. Rakenteista opiskelemme
artikkelit, substantiivit ja paljoussanat. Harjoittelemme edelleen ylioppilaskirjoitustehtäviä.
ENAS7 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssin aihepiiriin liittyvien vaativien tekstien lisäksi harjoitellaan myös kielitaidon eri osaalueita ylioppilastutkintoon suuntautuen. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
Muista, että ylioppilaskirjoitukset perustuvat kuuteen pakolliseen ja kahteen syventävään
kurssiin. Suositeltava suoritusajankohta: 2. opiskeluvuoden kevät (syksyllä englannin yokirjoituksiin osallistuvat) tai abivuoden syksy (kevään kirjoittajat).
ENAS8 Puhu ja ymmärrä paremmin
Keskustelua, ääntämistä, debatointia, draamaa, pelejä…? Tule harjoittelemaan suullisen
kielen käyttöä eri tilanteissa, aiheina mm. ajankohtaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien teemat. Samalla valmistaudut ylioppilaskirjoituksiin mm. kertaamalla sanastoa. Kurssin päätteeksi pidetään suullisen kielitaidon koe, josta saa erillisen todistuksen. Arviointi
asteikolla 4-10. Kurssi on tarjolla 2. opiskeluvuoden keväällä.
ENAK9 Englannin kielen abikurssi 1 Kurssilla kerrataan kielioppia ja harjoitellaan ylioppilaskokeen eri osioita, etenkin rakennekoetta ja kirjoittamista. Kurssista ei anneta numeroarvostelua, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Suositeltava ajankohta abivuonna.
ENAK10 Englannin kielen valmentava kurssi
Kurssi on tarkoitettu vahvistamaan englannin kielen valmiuksia lukio-opiskelussa. Pääasiallisena sisältönä on perusrakenteiden kertaus ja harjoittelu. Kurssista ei anneta numeroarvostelua eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssia suositellaan vahvasti niille, joilla englannin kieli ei ole sujunut peruskoulussa vähintään kohtuullisesti.
ENAK11 Englannin kielen abikurssi 2
Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskirjoituksien eri tehtävätyyppejä ja laajennetaan sanavarastoa. Kurssin päättökoe on 1. jaksossa ylioppilaskoe ja 3. jaksossa preliminääri. Kurssista ei anneta numeroarvostelua eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Suositeltava ajankohta on syksyn kirjoittajille 1. jakso ja kevään kirjoittajille 3. jakso englannin ylioppilaskirjoituksiin osallistumisvuonna.
Valinnaiset A-kielet Saksa (SAA) ja Ranska (RAA)
Oppiaineet on jatkoa peruskoulussa alkaneelle valinnaiselle A-kielelle.
SAA1-3, RAA1-3, SAA 4-8, RAA4-8
HUOM! Kurssisisällöt vastaavat A-englannin vastaavia kursseja.
B-Ruotsi
Jos suunnittelet hajauttavasi ylioppilastutkintoa ja kirjoittavasi ruotsin 3. vuoden syksyllä,
valitse 1. opiskeluvuodelle kurssit 1-3, muussa tapauksessa vain kurssit 1-2.
RUB1 Koulu ja vapaa-aika
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta sekä vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten
harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua,
mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Lisäksi laaditaan lyhyitä kirjoitelmia sekä tehdään kuunteluharjoituksia
RUB2 Arkielämää pohjoismaissa
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän
harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua.
Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (1 tai 2.vuosi)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia
ymmärtävän lukemisen strategioita.
RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus.
RUB5 Elinympäristömme
Kurssin aihepiirejä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia
tekstejä.
RUBS6 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla vahvistetaan suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa ja rohkaistaan käyttämään
kielitaitoa. Tavoitteena on myös parantaa kuullun puheen ymmärrystä erilaisten harjoitusten avulla. Kurssilla tutustutaan myös Pohjoismaiden kulttuuriin erilaisten tekstien avulla.
Työmuotoina pari- ja ryhmäkeskustelut. Kurssiarvosana määräytyy kurssin alussa sovittujen näyttöjen perusteella. Lisäksi annetaan erillinen todistus suullisen kielitaidon kokeesta.
Suullinen koe on pakollinen osa kurssia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
RUBS7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Erityisesti painotetaan kuullun ymmärtämistä, kirjoitelman kirjoittamista sekä ekstensiivistä lukemista. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. (abivuosi)
RUBK8 Ruotsin kielen tukikurssi
Kurssia suositellaan opiskelijoille, joilla on vaikeuksia lukion ensimmäisten ruotsin kurssien
suorittamisessa. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan kielen perusrakenteita ja sanastoa.
RUBK10 Ruotsin abikurssi
Ruotsin kielen kertauskurssi. Kurssilla harjoitellaan yo-kokeen tehtävätyyppejä. (abivuosi)
RUBK11 Ruotsin kielen sanaston laajennus- ja kirjoittamiskurssi
Kurssin tarkoituksena on vahvistaa ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa erilaisten tekstien
ja harjoitusten avulla. Lisäksi kurssilla harjoitellaan erilaisten viestien kirjoittamista ja kerrataan tarpeen mukaan keskeisiä kielioppirakenteita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Suoritusajankohta on toisen opiskeluvuoden keväällä.
B3-KIELET Saksa (SADS), Ranska (RADS) ja Venäjä (VEDS)
B3-kielet SADS, RADS ja VEDS on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät ole peruskoulussa
opiskelleet B-2 kieltä. Kolme ensimmäistä kurssia toimivat ns. pilottikursseina kolmella
ensimmäisellä jaksolla. Niiden jälkeen oppilas voi jatkaa kielen opiskeluaan yhdistetyssä
B2-kielen ryhmässä. Pilottikurssit voidaan suorittaa myös omana kokonaisuutenaan,
eräänlaisena peruskurssina vaikkapa viimeisenä lukiovuonna. Niihin sisältyy perusrakenteita ja keskeisintä sanastoa sekä arkipäivän kielenkäyttötilanteita.
SADS1, RADS1, VEDS1 Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia
asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet,
ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla
painotetaan puheviestintää.
SADS2, RADS2,VEDS2 Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten
ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä jatketaan
perusrakenteisiin tutustumista.
SADS3, RADS3,VEDS3 Vapaa-aika ja harrastukset
Kurssilla harjoitetaan edelleen kielen käyttöä jokapäiväisissä tilanteissa, kuten ravintolassa
ja vaateostoksilla käyntiä ja tutustutaan mm. kaupunkien nähtävyyksiin. Puhumista ja puheen ymmärtämistä harjoitellaan runsaasti, mm mielipiteen ilmaisua ja perusteluja. Kurssilla jatketaan edelleen perusrakenteisiin tutustumista. Kursseihin yksi, kaksi ja kolme soveltuvia aihekokonaisuuksia ovat mm. viestintäosaaminen sekä hyvinvointi ja turvallisuus.
B2-KIELET Saksa (SABS), Ranska (RABS) ja Venäjä (VEBS)
B2-kielessä kursseja on jokaisessa yhteensä kahdeksan ja ne opiskellaan numerojärjestyksessä siten, että 1. opiskeluvuonna suoritetaan kurssit 1-2, toisena vuonna 3-5 ja päättövuonna kurssit 6-8. HUOM! B2-kieltä peruskoulussa opiskelleet voivat valita halunsa ja
tarpeensa mukaan B3-kielen kursseja ja kerrata taitojaan ennen B2-kielen kurssien alkamista. Tarkemmat kurssitiedot saa opettajilta ja Wilman kurssitiedoista.
SABS1, RABS1,VEBS1 Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
SABS2, RABS2,VEBS2 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
SABS3, RABS3,VEBS3 Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
SABS4, RABS4,VEBS4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
SABS5, RABS5,VEBS5 Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elo-kuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Aihekokonaisuudet kulttuurituntemus ja kulttuuri-identiteetti, viestintä ja mediaosaaminen sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys soveltuvat kurssiin.
SABS6, RABS6,VEBS6 Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon
tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta soveltuu kurssiin.
SABS7, RABS7,VEBS7 Tiede ja tekniikka
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aihekokonaisuus
teknologia ja yhteiskunta soveltuu kurssiin.
SABS8, RABS8,VEBS8 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aihekokonaisuus kestävä kehitys soveltuu kurssiin.
Pitkä matematiikka
MAA1 Funktiot ja yhtälöt
Tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan, syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään
sekä syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita. Kurssilla kerrataan ja syvennetään jo peruskoulussa opittuja taitoja. (1.vuosi)
MAA2 Polynomifunktiot
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita (mm.
muistikaavat) sekä oppii ratkaisemaan polynomiyhtälöitä ja yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. (1.vuosi)
MAA3 Geometria
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi
kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä
suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. (1.vuosi)
MAA4 Analyyttinen geometria
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ratkaisemaan suoraan, paraabeliin ja ympyrään liittyviä tehtäviä sekä vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. (1.vuosi)
MAA5 Vektorit
Keskeiset sisällöt ovat vektoreiden perusominaisuudet, laskutoimitukset ja avaruuden suorat ja tasot. (2. opiskeluvuosi)
MAA6 Todennäköisyys ja tilastot
Keskeiset sisällöt ovat kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt,
tilastolliset tunnusluvut ja normaalijakauma. (2. opiskeluvuosi).
MAA7 Derivaatta
Keskeiset sisällöt ovat raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. (2. opiskeluvuosi).
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot
Keskeiset sisällöt ovat juurifunktiot, logaritmifunktiot ja niiden derivaatat. (2. opiskeluvuosi).
MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
Keskeiset sisällöt ovat trigonometriset funktiot ja yhtälöt, trigonometristen funktioiden derivaatat, aritmeettinen jono ja geometrinen jono. (2. opiskeluvuosi).
MAA10 Integraalilaskenta
Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin ja määrittämiseen. (abivuosi.)
MAAS11 Lukuteoria ja logiikka
Kurssin aiheita ovat mm.
- miten arkipäiväinen looginen päättely voidaan esittää matematiikan kielellä
- miten voidaan vedenpitävästi todistaa matemaattisten väitteiden todenperäisyys
- alkuluvut, suurin yhteinen tekijä ja pienin yhteinen tekijä
- salakirjoitusmenetelmät ja tietokoneiden toiminnan matemaattiset perusteet
Kurssi ei ole vuosiluokkasidonnainen. ( suositellaan kuitenkin 1. opiskeluvuodelle)
MAAS12 Numeraalisia ja algebrallisia menetelmiä
Kurssilla etsitään perinteisin menetelmin ratkeamattomille yhtälöille
likiarvoratkaisuja. Harjoitellaan muutosnopeuden ja pinta-alan määrittämistä numeerisesti.
Lisäksi tutkitaan polynomien jaollisuutta. Kurssilla syvennetään
graafisen laskimen käyttötaitoja ja tutustutaan matemaattisiin ohjelmistoihin. (suositellaan
2. opiskeluvuodelle)
MAAS13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden (kuten
jatkuvuus ja derivoituvuus) tuntemusta ja täydennetään integraalilaskennan menetelmiä.
Sovelletaan niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen. Tutkitaan
lukujonon raja-arvoa äärettömyydessä, sarjoja ja niiden summia. (abivuosi)
MAAK14 Pitkän matematiikan eheyttämiskurssi
Kurssin tavoitteena on kerrata pitkän matematiikan pakollisten kurssien oppimäärä siten,
että oppilas kokee olevansa valmis osallistumaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi on tarkoitettu abeille. Kurssi arvostellaan joko numeroin tai suoritusmerkinnällä.
MAAK15 Pitkän matematiikan laskurutiini
Hankitaan lisää laskurutiinia pakollisten kurssien keskeisistä sisällöistä. Luodaan pohja,
jolle eheyttämiskurssilla voidaan rakentaa kokonaisnäkemys matematiikasta. Kurssin sisältöä ovat polynomi- ja murtoyhtälöt, eksponentti- ja logaritmifunktiot, trigonometriset yhtälöt, vektorilaskenta, analyyttinen geometria, derivointi ja todennäköisyyslaskenta.
Kurssilla käytetään paljon aikaa itsenäiseen harjoitteluun. Kurssi suoritetaan kolmantena
opiskeluvuotena ennen eheyttämiskurssia. Kurssi arvostellaan joko numeroin tai suoritusmerkinnällä.
MAAK16 Differentiaali- ja integraalilaskennan sovelluksia (0,4 kurssia)
Tavoitteena on tutustua erilaisiin differentiaali- ja integraalilaskennan sovelluksiin ja valmentautua teknillisen korkeakoulun ja oppilaitoksen pääsykokeisiin. Kurssi on tarkoitettu
opiskeltavaksi 3. opiskeluvuotena. Suoritetaan periodina viimeisen jakson aikana.
MAAK17 Todennäköisyys ja tilastot II
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen
teoreettisiin perusteisiin ja todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen käytännön sovelluksiin. Keskeisiä sisältöjä ovat valikoidut todennäköisyyslaskennan tehtävät sekä laaja tilastollinen tutkimus ajankohtaisesta aiheesta lempääläläisten keskuudessa hyödyntäen verkkokyselyjä sekä tilastollisia ohjelmia. Tehtävä kyselytutkimus voi liittyä johonkin reaaliaineeseen. Oppilas voi halutessaan osallistua tilastollisella tutkimuksellaan lukiolaisten Viksu -tiedekilpailuun www.aka.fi/viksu/. Kurssista on 2/5 luokkamuotoista opetusta ja 3/5
tilastollisen tutkimuksen tekemistä. Kurssille voi osallistu kurssin MAA6 suorituksen jälkeen. Kurssi soveltuu sekä toisen että kolmannen vuosikurssin opiskelijoille.
Lyhyt matematiikka
MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt
Keskeiset sisällöt ovat polynomit, yhtälöt ja prosenttilaskenta. (1.vuosi)
MAB2 Geometria
Keskeiset sisällöt ovat pinta-alat, tilavuudet, suorakulmaisen kolmion geometria ja yhdenmuotoisuus. (1.vuosi)
MAB3 Matemaattisia malleja I
Keskeiset sisällöt ovat suoran yhtälöt, eksponenttifunktiot ja – yhtälöt, potenssiyhtälöt sekä
sanalliset sovellukset. (1.vuosi)
MAB4 Matemaattinen analyysi
Keskeiset sisällöt ovat epäyhtälöt, polynomifunktio, derivaatta ja sen sovellukset. (2.vuosi)
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys
Keskeiset sisällöt ovat tilastolliset tunnusluvut, todennäköisyyksien laskusäännöt sekä binomi- ja normaalijakaumat. (2.vuosi)
MAB6 Matemaattisia malleja II
Keskeiset sisällöt ovat yhtälöryhmät, lineaarinen optimointi, lukujonot ja niiden sanalliset
sovellukset (2.vuosi).
MABS7 Talousmatematiikka
Tavoitteena on perehtyä yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin indeksi-, kustannus-,
rahaliikenne-, laina- ja verotuslaskelmiin sekä muodostaa kuvaa riskien ja kannattavuuden
matemaattisesta hallinnasta. Kurssin voi suorittaa vasta kurssin 6 jälkeen abivuonna.
MABS8 Matemaattisia malleja III
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa käsitystään matematiikasta ja saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Keskeisiä sisältöjä ovat mm.
trigonometristen funktioiden sinx, cosx ja tanx määrittely yksikköympyrän avulla, trigonometristen yhtälöiden ratkaisemista, vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimituksia. Kurssi on tarkoitettu korkeimpia (E ja L) YO-tutkintoarvosanoja tavoitteleville abeille.
MABK9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi
Kurssin tavoitteena on koota koko lukion lyhyen matematiikan oppimäärä ja saada siitä
selkeä kokonaiskuva ennen kevään ylioppilaskirjoituksia. Kurssi on tarkoitettu päättövuottaan opiskeleville. Kurssi arvostellaan joko numeroin tai suoritusmerkinnällä.
MABK10 Lyhyen matematiikan laskurutiini
Kurssilla on tavoitteena hankkia laskennallista rutiinia perustehtävien ratkaisemiseen.
Keskeisenä sisältönä ovat lyhyen matematiikan peruslaskut: yhtälöt, yhtälöryhmät, suorat,
prosenttilasku ja geometria. Kurssi on tarkoitettu 3. vuosikurssin opiskelijoille. Kurssi arvostellaan joko numeroin tai suoritusmerkinnällä.
Fysiikka
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
Kurssilla keskitytään kokeelliseen työskentelyyn ja sen merkitykseen fysikaalisen tiedon
rakentumisessa. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat mittaaminen, mittaustulosten esittäminen
ja niiden luotettavuuden arviointi, voima liikkeen muutoksen aiheuttajana, liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys. (1. vuosi)
FYS2 Lämpö
Kurssilla käsitellään lämpöopin perusilmiöitä. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat lämpö energiamuotona, sen aikaansaamat aineen olomuodon muutokset, mekaaninen energia ja
hyötysuhde sekä kaasujen tilanmuutokset. Kurssilla tehdään demonstraatioita. (1. vuosi)
FYS3 Aallot
Kurssilla käsitellään luonnon aaltoliikkeitä ja jaksolliseen värähtelyyn liittyvää harmonista
voimaa. Kurssilla selvitellään sekä mekaanisen että sähkömagneettisen aaltoliikkeen syntyä, etenemistä ja aaltoliikkeen käyttäytymistä aineiden rajapinnassa, linsseissä sekä peileissä. Kurssilla tehdään demonstraatioita. (1. vuosi)
FYS4 Liikkeen lait
Kurssi käsittelee suoraviivaisen liikkeen fysiikkaa. Kurssin keskeisinä sisältöinä ovat mekaniikan peruslait, liikettä vastustavat voimat, törmäykset, impulssi- ja energiaperiaate.
Kurssilla tehdään demonstraatioita.(2. vuosi)
FYS5 Pyöriminen ja gravitaatio
Kurssilla syvennetään mekaniikan osaamista perehtymällä jäykän kappaleen tasapainoehtoihin ja erityisesti pyörimiseen liittyvään fysiikkaan, gravitaatioon ja gravitaation alaiseen
liikkeeseen. Kurssilla tehdään demonstraatioita. (2. vuosi)
FYS6 Sähkö
Kurssilla tutustutaan sähköopin peruskäsitteisiin, mittaustekniikkaan ja erilaisiin virtapiireihin. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovet jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, jännitehäviö,
sähköteho, Kirchoffin lait, sähköinen vuorovaikutus sekä kondensaattorit. Kurssilla tehdään demonstraatioita. (2. vuosi)
FYS7 Sähkömagnetismi
Kurssilla tutustutaan sähkömagnetismin ilmiöihin ja niiden merkitykseen yhteiskunnassa.
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovet magneettinen voima, sähkömagneettinen induktio ja sen
sovellutuksia, vaihtovirtapiirit sekä värähtelypiiri. Kurssilla tehdään demonstraatioita.
(3.vuosi)
FYS8 Aine ja säteily
Kurssilla tutustutaan mm. valon kvantittumiseen, dualismiin, aineen ja energian ekvivalenssiin sekä nykyajan fysiikan tutkimukseen. Sisällöstä mainittakoon sähkömagneettinen
säteily, säteilyn dualistinen luonne, radioaktiivisuus ja ydinenergian tuottamisen fysikaalinen perusta. (3.vuosi)
FYK9 Fysiikan kertauskurssi
Kurssilla syvennetään opiskeltujen kurssien sisältöjä ja pyritään jäsentelemään opiskeltu
asia aihekokonaisuuksiksi. Oppilaita valmennetaan laskuharjoituksin ja teoriatehtävin reaalikokeen fysiikan kysymyksiä varten. (3.vuosi)
FYK10 Fysiikan työkurssi
Pareittain suoritettavien oppilastöiden avulla oppilaat syventävät oppitunneilla saatuja tietoja sekä tekevät johtopäätöksiä havaintojen ja mittausten pohjalta. Harjoitustyöt käsittelevät fysiikan keskeisimpiä aihealueita. Harjoitustöistä mainittakoon mm. mittaukset laserilla,
ilmakiväärin luodin lähtönopeuden määritys sekä veden taitekertoimen määritys. Lisäksi
tutustutaan fysiikan tutkimukseen, työmenetelmiin sekä harjoitellaan tutkimustulosten raportointia. Ei kurssikoetta. (2. vuosi)
FYK12 Laskennallista fysiikkaa ja kemiaa
Kurssin tarkoituksena on kehittää oppilaan matemaattisia valmiuksia ja käsitellä fysiikan ja
kemian osa-alueita, joita teknillisten, lääketieteellisten sekä matemaattisluonnontieteellisten alojen korkeakoulut painottavat pääsykokeissaan. Harjoittelumateriaalina käytetään
pääasiassa yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykoetehtäviä. Kurssi suoritetaan 3. opiskeluvuotena pääasiassa ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Ei kurssikoetta.
Kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
Kurssin tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa kemiasta ja sen mahdollisuuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa. Kurssin keskeisinä sisältöinä ovat erilaiset seokset, ainemäärä,
pitoisuus, hapettuminen ja pelkistyminen, orgaaniset yhdisteryhmät ja kemialliset sidokset.
(1. vuosi)
KES2 Kemian mikromaailma
Kurssilla perehdytään alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään sekä jaksollisiin ominaisuuksiin. Kurssilla syvennetään orgaanisen kemian osaamista perehtyen aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliseen yhteyteen, atomiorbitaalien hybridisoitumiseen, orgaanisten yhdisteiden isomeriaan, avaruusrakenteeseen sekä rakenteen määrityksessä käytettäviin menetelmiin. (2. vuosi)
KES3 Reaktiot ja energia (1. vuosi)
Kurssilla keskitytään erityyppiseen kemiallisiin reaktioihin sekä reaktionopeuteen liittyviin
kysymyksiin. Kurssin keskeisinä sisältöinä kemiallisen reaktion symbolinen esitys, kaasujen yleinen tilanyhtälö, energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa sekä stoikiometriset
laskut.
KES4 Metallit ja materiaalit
Kurssilla perehdytään sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteisiin sekä niiden laskennallisiin
sovelluksiin. Tutustutaan hapettimiin, pelkistimiin ja niiden käyttöön sekä erilaisiin hapettumis-pelkistymisreaktiohin. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat sähkökemiallinen jännitesarja,
normaalipotentiaalit, galvaaninen pari ja elektrolyysi. (2. vuosi)
KES5 Reaktiot ja tasapaino
Kurssin tavoitteena on ymmärtää kemiallisen reaktion tasapainotilan muodostumisen ja
siihen liittyviä laskennallisia sovelluksia sekä tiedostaa tasapainoreaktioiden merkityksen.
Kurssilla tutustutaan happo-emästasapainoon, puskuriliuoksiin sekä kemialliseen tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä. (3. vuosi)
KEK6 Kemian kertauskurssi
Kurssilla syvennetään opiskeltujen kurssien sisältöjä ja pyritään jäsentämään opiskeltu
asia aihekokonaisuuksiksi. Oppilaita valmennetaan laskuharjoituksin ja teoriatehtävin reaalikokeen kemian kysymyksiä varten. (3.vuosi)
KEK7 Kemian työkurssi
Pareittain suoritettavissa oppilastöissä syvennetään oppitunneilla hankittuja tietoja ja tehdään johtopäätöksiä havaintojen ja mittausten pohjalta. Harjoitustöissä, jotka käsittelevät
kemian keskeisimpiä aihealueita, korostetaan työturvallisuuden merkitystä. Kurssilla tutustutaan kemian keskeisiin työ- sekä mittausmenetelmiin ja harjoitellaan tutkimustulosten
raportointia. Kurssi tukee teoreettisen tiedon yhdistämistä kemian kokeellisiin ilmiöihin.
Suositellaan erityisesti yo-kirjoitusten kemian ainereaalin kirjoittajille. (2. vuosi)
Biologia
BI1 Eliömaailma
Kurssilla käsitellään luonnon toimintaa ja evoluutiota. Pohditaan monimuotoisuuden ilmenemistä ja lajien suojelua maaseutu- kaupunkiekosysteemissä ja eliöiden sopeutumista
erilaisiin ympäristöihin. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii kokeellisen työskentelyn
taitoja ja ymmärtää Lempäälän luonnonympäristön muutoksen keskeisiä syitä kaupunki- ja
maaseutuluonnon rajapintana sekä oppii havaitsemaan näitä muutoksia ympäristössään.
BI2 Solu ja perinnöllisyys (1. tai 2. vuosi)
Kurssin keskeisenä sisältönä ovat solun merkitys elämän perusyksikkönä, solurakenteet,
geneettinen informaatio sekä perinnöllisyyden lainalaisuudet. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää evoluution jatkuvuuden geenisuhteiden jatkuvana muuttumisena populaatioissa ja ekosysteemeissä.
BIS3 Ympäristöekologia
Kurssi käsittelee ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa, biodiversiteettiä ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Kurssilla käsitellään kattavasti, mielenkiintoisesti ja havainnollisesti ympäristöongelmien syitä ja seurauksia, etenkin kotiseudun ympäristöongelmia ja
niiden ratkaisumahdollisuuksia. Kurssilla tehdään maastossa ja laboratoriossa ekologisia
tutkimuksia. Kurssi suositellaan suoritettavaksi pakollisten opintojen jälkeen. Kurssilla on
käytössä oppikirja.
BIS4 Ihmisen biologia
Perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan sekä ihmisen terveyden perusteisiin. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat mm. ihmisen lisääntyminen, fyysinen suorituskyky, aivojen ja aistien toiminta, hormonit sekä ympäristön ja ravinnon vaikutus ihmisen terveyteen. Kurssilla
on oppikirja. Kurssi voidaan suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa.
BIS5 Bioteknologia
Kurssi antaa perustiedot modernista geeni- ja biotekniikasta. Käsiteltäviä aiheita ovat mm.
mikrobiologian perusteet, geenien rakenne ja toiminta, geenitekniikka ja sen soveltaminen
eri aloilla. Tunneilla harjoitetaan mm. laborointia ja mikrobien kasvatusta, ATK-pohjaista
molekyyligenetiikkaa ja Internet-tietokantojen soveltamista. Kurssin voi suorittaa vasta
biologian pakollisten kurssien jälkeen.
BIK7 Biologian kertauskurssi
Kurssilla kerrataan lukion biologian kurssien keskeiset asiat. Kurssilla opitaan reaalikokeen
vastaustekniikkaa ja harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. (abivuosi)
BIK8 Ekologiankenttä- ja laboratoriotyöskentely
Kurssin aihesisältö ja painopistealueet räätälöidään kunakin lukuvuotena keskeisten ja
ajankohtaisten biologisten ilmiöiden/teemojen mukaisesti. Kurssilla opiskellaan biologisen
tutkimuksen tekemistä niin luonnonoloissa kuin myös laboratorio-olosuhteissa. Opiskelija
oppii tekemään omia biologisia havaintoja, analysoimaan biologista tietoa, tulkitsemaan
syy-seuraus-suhteita sekä tekemään johtopäätöksiä ja laatimaan tieteellisiä raportteja.
Oppimista tuetaan aiheeseen liittyvällä teorialla. Kurssin sisältö painottuu ekologiseen tutkimukseen, ympäristön tilan havainnointiin ja seurantaan – kestävän kehityksen -ideologia
ohjenuoranaan. (suositellaan 2. vuosikurssille)
Maantiede
GE1 Sininen planeetta
Kurssilla tutustutaan mm. maapallon planetaarisuudesta johtuviin ilmiöihin, ilma-, vesi- ja
kivikehän rakenteen ja toimintaan sekä tulkitaan kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien
rakennetta, syntyä ja kehitystä.
GE2 Yhteinen maailma (1. tai 2. vuosi)
Kurssilla opitaan tuntemaan eri kulttuureja ja arvioidaan niiden kehittymiseen vaikuttaneita
tekijöitä. Lisäksi analysoidaan maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä, sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia. Huomiota kiinnitetään kestävän kehityksen
merkitykseen.
GES3 Riskien maailma
Kurssi antaa tietoja, joiden avulla voi ymmärtää maailmanlaajuisten riskien syitä ja seurauksia, esim. luonnon aiheuttamat vaarat (maanjäristykset, myrskyt, kuivuus), väestöstä
aiheutuvat ongelmat (väestönkasvu, nälkä, alikehitys), globaalit ympäristöriskit (aavikoituminen, otsonikato). Kurssilla on oppikirja. Kurssin voi suorittaa vasta maantieteen pakollisten kurssien jälkeen.
GES4 Aluetutkimus
Kurssilla tarkastellaan erikokoisten alueiden luonnonoloja ja ihmisen ja ympäristön välistä
vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään kartografian perusteisiin ja digitaalisen paikkatietoaineiston käyttöön. Kurssilla tehdään itsenäisesti aluetutkielmia, jotka esitellään ja joita
analysoidaan yhdessä. Kurssilla on käytössä oppikirja. Kurssi voidaan suorittaa vasta pakollisten kurssien jälkeen.
GEK5 Yksi maa - monta maailmaa
Kurssin tavoitteena on tutustua kehitysmaiden ongelmiin ja niiden syihin historiallisten,
maantieteellisten ja kulttuuriantropologisten tekijöiden pohjalta. Kurssilla tarkastellaan
muutamien Afrikan kehitysmaiden väestönkasvua, talouselämän kehitystä ja ihmisten arkipäivän elämäntilanteita. Kurssilla tutustutaan muutamaan alueeseen katsomalla kustakin
elokuva ja siihen liittyen selvitetään ryhmätöinä kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelujen
avulla niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa alueen ongelmiin ja mahdollisuuksiin ongelmien ratkaisemiseen. Kurssia ennen on oltava suoritettuna molemmat maantieteen pakolliset kurssit.
GEK6 Maantieteen kertauskurssi
Kurssilla kerrataan lukion maantieteen kurssien keskeiset asiat. Kurssilla opitaan reaalikokeen vastaustekniikkaa ja harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. (abivuosi)
Terveystieto
TE1 Terveyden perusteet (1. tai 2. vuosi)
Kurssilla käsiteltäviä asioita ovat työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavat
tekijät, kuten ravitsemus, uni, terveysliikunta, mielenterveys, ja seksuaaliterveys. Kurssilla
ovat esillä myös sairaudet ja niiden hoito, vammat, ensiapu, yleisimmät tartuntataudit sekä
niihin liittyvät riskitekijät..
TES2 Nuoret, terveys, ja arkielämä
Kurssin keskeisiä teemoja ovat mm. itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys lähiyhteisössä, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien
kohtaaminen, ruuan terveydelliset merkitykset sekä painonhallinta, fyysinen ja psyykkinen
turvallisuus sekä sukupuolinen käyttäytyminen.
TES3 Terveys ja tutkimus
Kurssilla tutustutaan terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin. Kurssilla
perehdytään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin sekä mm. terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen ja tutkiva oppiminen. Kurssilla tehdään terveystottumuksiin liittyvä pienimuotoinen tutkielma. Kurssiin
osallistumisen edellytyksenä on kurssin TE1 kurssin suoritus.
TEK4 Terveystiedon kertauskurssi
Kurssilla perehdytään mm. vanhojen ylioppilaskirjoituskysymysten avulla vastaus- ja lukutekniikkaan sekä päivitetään aiemmin opetetut asiat. Valmistaudutaan terveystiedon ainereaaliin.
Psykologia
PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
Kurssilla tutustutaan psykologiaan tieteenä, sen tutkimuskohteisiin ja menetelmiin sekä
soveltamisalueisiin. Perehdytään psykologian peruskäsitteisiin ja oppimisen psykologiaan
sekä sosiaalipsykologiaan tarkimmin. PS1 on suoritettava ennen syventäviä kursseja.
PSS2 Ihmisen psyykkinen kehitys
Ihmisen kehitystä tarkastellaan kohdusta hautaan: lapsuus, koulu-ikä, nuoruus, aikuisuus
ja vanhuus. Teemme yhden vierailun esimerkiksi päiväkotiin.
PSS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Keskeisiä aiheita ovat mm. havaitseminen, muisti, hermoston toiminta, aivovauriot, nukkuminen ja uni. Kurssilla tehdään havainnollistavia kokeita ja tutkimuksia.
PSS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
Teemoja ovat mm. motiivit, tunteet, ajattelu, luovuus ja ongelmanratkaisu.
PSS5 Persoonallisuus: toiminnan kokoava kuvaus
Kurssin aiheita mm. persoonallisuus, mielenterveys ja mielisairaudet. Vierailijat ja vierailut
liittyvät mielenterveyteen ja sairastumiseen. (abivuosi)
PSK6 Uskalla elää
Kysymys on uskaltautumisesta elämään omana itsenään. Keskeiset teemat ovat itsetunnon vahvistaminen, kriisit ja niistä selviäminen, oman seksuaalisuuden ymmärtäminen,
stressin hallinta ja rentoutuminen. Kurssiin sopivat vierailut ja vierailijat. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin voi suorittaa missä tahansa opintojen vaiheessa.
PSK7 Yksilö yhteisössä
Kurssilla käsitellään mm. seuraavia aihepiirejä: yksilön asema ryhmissä, ryhmää koossa
pitävät tekijät, valta ja totteleminen, asenteet ja niiden muuttaminen, erilaisuus, empatia ja
rakkaus. Kurssilla tutustutaan sosiaalipsykologisiin tutkimuksiin. Kurssi voidaan arvostella
suoritusmerkinnällä tai numeroin. (2. tai 3. opiskeluvuosi)
PSK8 Psykologian kertauskurssi
Tutustutaan vanhoihin ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin, kerrataan kurssien keskeisiä kysymyksiä ja hiotaan vastaustekniikkaa. (abivuosi).
Uskonto ja etiikka
UE1 Uskonnon luonne ja merkitys
Kurssilla tarkastellaan uskontoa yleismaailmallisena ilmiönä, sen ulottuvuuksia ja tutkimista sekä ilmenemistä yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kristinuskon pyhän kirjan Raamatun
syntyyn ja sisältöön tutustutaan pääpiirteissään. Kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä uskonnon kurssina.
UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (1. tai 2. vuosi)
Kurssilla perehdytään kristillisen kirkon muotoutumiseen, leviämiseen, jakaantumiseen ja
vaikutukseen eri ympäristöissä eri aikoina. Kaksituhatvuotista kristinuskon historiaa tarkastellaan myös kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen näkökulmasta.
UE3 Ihmisen elämä ja etiikka
Kurssilla käsitellään tärkeitä elämänkysymyksiä, kuten elämän tarkoitusta, hyvää ja pahaa,
kärsimystä ja kuolemaa. Kristillisen etiikan lisäksi filosofisen etiikan teorioita sovelletaan
erilaisiin yksiö- ja yhteiskuntaeettisiin kysymyksiin. Kurssia ei suositella suoritettavaksi
ensimmäisenä opiskeluvuotena.
UES4 Uskontojen maailmat
Tutustaan erilaisiin uskontoihin ja kulttuureihin niiden erilaisista lähtökohdista käsin. Perehdytään mm. islamiin, juutalaisuuteen, hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen. Oppilas
arvioi eri uskontojen antamia vastauksia ihmisenä olemisen peruskysymyksiin: kärsimykseen, hyvään elämään ja kuolemanjälkeiseen elämään. Pyrimme tekemään vierailuja ja
kutsumaan vierailijoita, esim. Lempäälän muslimeja. Kurssin voi suorittaa, kun kurssi UE1
on opiskeltu.
UES5 Mihin suomalainen uskoo?
Kurssilla pyritään antamaan kuva kirkon historiasta ja nykyisestä asemasta sekä uskonnon
merkityksestä Lempäälän-Vesilahden seudulla sekä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutustumme erilaisiin uskonnollisiin ryhmiin, esim. luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon,
helluntailaisuuteen, mormoneihin ja scientologiaan. Oppilaat tekevät aiheeseen liittyviä
projektitöitä. Kurssin luonteeseen sopivat vierailut ja vierailijat.
UEK6 Raamatun ja etiikan maailma
Luomme kokonaiskatsauksen Raamatun kirjoihin. Etsimme Raamatusta, mitä elämänohjeita se antaa tähän päivään. Tarkastelemme Raamatun valossa myös joitakin eettisiä kysymyksiä tarkemmin kuin UE3 -kurssilla.
UEK7 Uskonnon kertauskurssi
Kurssilla kerrataan eri kurssisisältöjä ja sovelletaan kurssien tietoja ylioppilaskirjoituksia
varten. Hiotaan myös vastaustekniikkaa. (abivuosi)
Elämänkatsomustieto
Oppiaine on pakollinen niille, jotka eivät opiskele uskontoa. Lukio-opiskelijat voivat osallistua myös ET:n ainereaalikokeeseen riippumatta siitä, onko opiskellut uskontoa. Kurssit
suoritetaan yleensä itsenäisesti, koska tarvittavan suuruista ryhmää ei ole syntynyt.
ET1 Hyvä elämä
Kurssilla käsitellään hyvää elämää, elämänkatsomusta, minuutta, identiteettiä ja yksilöllisen olemassaolon peruskysymyksiä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä sekä kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti.
ET2 Maailmankuva(1. tai 2. vuosi)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Opiskellaan
historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia ja opitaan kysymään ja
arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja.
ET3 Yksilö ja yhteisö
Tutustutaan ihmiseen sosiaalisena olentona, vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen, teorioihin yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta. Käsitellään ihmisoikeuksia, poliittisia ihanteita ja ideologioita sekä oikeudenmukaisuutta yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja
ekologisena kysymyksenä. (1.- 3. vuosi)
ETS4 Kulttuuriperintö ja identiteetti
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana
sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Tavoitteena on, että opiskelija
tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin ja oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan.
ETS5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä
Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä, ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjänä. Perehdytään myös uskontokritiikkiin, humanismiin, ateismiin ja agnostisismiin.
Filosofia
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
Filosofian peruskurssi antaa valmiuksia kehittää käsitteellistä ajattelua, arviointikykyä ja
vuorovaikutustaitoja todellisuuden olemusta, tietoa, päättelyä sekä yksilön ja yhteiskunnan
suhdetta koskevissa kysymyksissä. Ajatteluperinteiden tunteminen auttaa hahmottamaan
nykyisyyden laajoja kokonaisuuksia ja selkeyttää oman ajattelun ja toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia. Kurssi suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti vasta toisena
opiskeluvuonna oppiaineen käsitteellisen ja pohdiskelevan luonteen vuoksi.
FIS2 Filosofinen etiikka
Kurssin tavoitteena on opastaa pohdintoihin hyvästä elämästä, syventää ajattelua käsitteistä hyvä, paha, oikea ja väärä sekä ohjata perusteltuihin arvovalintoihin yksilö-, yhteiskunta- ja globaalietiikassa. (2. opiskeluvuosi)
FIS3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
Kurssi syventää näkemyksiin todellisuuden perusrakenteesta (metafysiikka) ja tiedon hankinnasta: järki ja kokemus, tiedon rajat, päättelyn perusteet, totuusteoriat sekä luonnontieteiden ja ihmistieteiden edellytykset todellisuuden selittäjinä.
FIS4 Yhteiskuntafilosofia
Kurssilla perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin, opitaan
hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa, arvioidaan yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta ja pohditaan yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa (abivuosi).
Yhteiskuntaoppi
YH1 Yhteiskuntatieto
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden
kehitys, valta ja vaikuttaminen. Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opiskeluvuonna.
YH2 Taloustieto
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita, se käsittelee asioita kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Suositellaan 2. tai 3. opiskeluvuodelle.
YHS3 Kansalaisen lakitieto
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan
omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaisia oikeustoimia. Kurssilla käydään läpi oikeuksia ja velvollisuuksia lapsena, aviopuolisona, avopuolisona, perijänä, kuluttajana, rikollisena, rikoksen kohteeksi joutuneena, todistajana, yrittäjänä jne. Kurssia ei voi suorittaa
itsenäisesti.
YHS4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin?
Mitä hyötyä sinulle opiskelijana on EU:sta?
Mitä Suomi hyötyy EU-jäsenvaltiona?
Onko EU-jäsenyydestä Suomelle haittaa?
Päättääkö Bryssel Suomen asiat?
Lisääntyikö huumeiden käyttö Suomessa EU-jäsenyyden myötä?
Viekö EU Suomea NATO-jäseneksi?
Kurssi perehdyttää Euroopan unionin toimintaan ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa. Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opiskeluvuonna. Kurssia ei
voi suorittaa itsenäisesti.
YHK5 Vaikutetaan yhdessä
Kurssilla perehdytään käytännössä, miten voisimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Kurssiin kuuluvat vierailut Helsingissä eduskunnassa ja mahdollisuuksien mukaan esim. Presidentinlinnassa, valtioneuvostossa ja museoissa. Lisäksi tutustutaan Lempäälän kunnan
toimintaan osallistumalla esim. nuoriso- tai kunnanvaltuuston istuntoon. Myös kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt (esim. Luontoliitto, Amnesty International, Greenpeace)
tulevat tutuiksi.
YHK6 Taitavana taloudessa
Pikavippien suosio kasvaa. Entistä useammalla nuorella on maksuhäiriömerkintöjä ja
asuntolaina jää haaveeksi. Tosin aikuisetkaan eivät tiedä lainamarginaaleista, koroista,
inflaatiosta, ostovoimasta ym. Kurssilla huomio on ratkaisuissa ja yksilön mahdollisuuksis-
sa: henkilökohtaisessa taloudenhoidossa, sijoittamisessa, yrityksen perustamisessa jne.
Etsimme tienviittoja omalle työuralle. Missä minä olen hyvä? Mikä on intohimoni kohde?
Kurssin aikana pyritään vierailemaan esim. pankissa, lähialueen yrityksessä ja kuulemaan
eri talouden toimijoita.
YHK7 Lakien viidakossa
Kurssilla perehdyttään ryhmän mielenkiinnon mukaan esim. rikoslainsäädäntöön, poliisitoimeen, kuluttajansuojalakiin. Mukana on paljon arkielämän oikeustapauksia Kansalaisen
lakitieto -kurssin (YHS3) pohjalta. Kurssin aikana vieraillaan käräjäoikeudessa ja pyritään
järjestämään vierailijoita. Kurssille voi osallistua suoritettuaan Kansalaisen lakitieto – kurssin (YHS3).
YHK8 Yhteiskuntaopin kertauskurssi
Abiturienttien kertauskurssi, jossa käydään läpi vastaustekniikkaa, vanhoja ylioppilaskoetehtäviä ja valmistaudutaan yhteiskuntaopin ainereaaliin.
Historia
HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta
kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
HI2 Eurooppalainen ihminen
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen
ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisten historiallisten lähdeaineistojen avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
HI3 Kansainväliset suhteet
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia
1800-luvun lopulta lähtien. Suoritetaan ennen HI4 -kurssia.
HI4 Suomen historian käännekohtia
Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja
1800-luvulta nykyaikaan. Suoritus HI3 -kurssin jälkeen.
HIS5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
Perinteinen historian kurssi. Aloitamme Suomen kivikaudesta ja päädymme Suomen liittämiseen Venäjän vallan alle. Punaisena lankana on kysymys: Tuliko meistä suomalaisista
eurooppalaisia vasta liityttyämme Euroopan unioniin. Kurssin aikana tutustutaan Hämeen
ja erityisesti Lempäälän paikallishistoriaan tehden mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä. Sopii hyvin suoritettavaksi 1. opiskeluvuonna ennen HI4 –kurssia, mutta sen voi
suorittaa myöhemminkin.
HIS6 Kulttuurien kohtaaminen Pakollisilla historian kursseilla näkökulma on vahvasti
eurooppalainen. Maailmantalouden ja -politiikan painopiste on kuitenkin vahvasti idässä.
Siksi tällä kurssilla lähdemme kaukomatkalle Marco Polon jalanjäljille. Kurssilla keskiössä
on kaksi jättiä: Kiina ja Intia. Millaisia ne ovat ja miten ne ovat paaluttamassa kansainvälisen politiikan peruspilareita uusiin asentoihin. Kurssin lopussa teemme myös pikavisiitin
joihinkin afrikkalaisiin kulttuureihin.
HIK7 Maailma nyt
Radio, TV ja sanomalehdet antavat kurssille sisällön. Tutkimme kurssin ajankohtaisaiheiden taustoja sekä pyrimme vierailemaan joko Aamulehdessä, TV 2:ssa tai radiossa.
HIK8 Aasia ja Afrikka
Kurssin Aasia – osuus painottuu Kiinaan, mutta ryhmän kiinnostuksen mukaan käsitellään
myös esim. Afganistania, Vietnamia, Intiaa tai Japania. Afrikka-osio aloitetaan valkoisten
tulosta mantereelle, tutkitaan apartheidiä, heimoriitoja ja muita Afrikasta kertovia uutisia.
HIK9 Sotienjälkeinen Suomi
Kurssi täydentää pakollista Suomen historian kurssia (HI4). Aiheina ovat sotiemme jälkeiset vuosikymmenet. Kurssin aikana selviää, miksi Suomi on nykyisenkaltainen: pohjoismainen hyvinvointivaltio – puolueeton EU:n jäsenmaa – tasa-arvoinen, korkeasti koulutettujen mallimaa... Suositellaan suoritettavaksi HI4 -kurssin jälkeen.
HIK10 Historian kertauskurssi
Kurssilla perehdytään vanhojen ylioppilaskirjoituskysymysten avulla vastaus- ja lukutekniikkaan sekä päivitetään aiemmin opetetut asiat. Valmistaudutaan siis historian ainereaaliin.
Kuvataide
KU1 Minä, kuva ja kulttuuri
Kurssi on luonteeltaan peruskurssi, joka kehittää valmiuksia kuvataiteen muiden kurssien
opiskelulle. Keskeistä on oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely. Kokeillaan eri materiaaleja ja kuvan tekemisen tekniikoita. Kerrataan värioppia, sommittelua, muodon ja tilan kuvaamista.
KU2 Ympäristö, paikka ja tila
Kuvallinen työskentely keskittyy omakohtaisiin havaintoihin ympäristöstä; sekä luonnonvaraisesta, rakennetusta että esinemaailmasta. Kurssilla käsitellään muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita. Tutustutaan tilaan käsitteenä, tilan kokemiseen psyykkisenä, fyysisenä ja
sosiaalisena paikkana. Omien havaintojen, kokemuksien ja tuntemuksien pohjalta työstetään tilaa eri ilmaisutapoja käyttäen. Tutustutaan suomalaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin. kurssi on pakollinen/vaihtoehtoinen MU2-kurssin kanssa:
KUS3 Media ja kuvien viestit
Kurssin tavoitteena on oppia erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman
suhdetta todellisuuteen. Kurssilla perehdytään monipuolisten tehtävien avulla mediakuvan
eri muotoihin kuten uutis- ja mainoskuvaan, sarjakuvaan, valokuvan ja elokuvan ilmaisukeinoihin sekä graafiseen suunnittelun perusteisiin.
KUS4 Taiteen kuvista omiin kuviin
Opiskelijan omakohtainen taiteellinen työskentely ja taiteen tuntemus kohtaavat tällä kurssilla hahmotettaessa kuvataiteen historian pääpiirteitä. Kurssilla tutkitaan taiteilijan tehtävää ja asemaa yhteiskunnassa, kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa. Monipuolisten tehtävien kautta opiskelija saa soveltaa oppimaansa.
KUS5 Nykytaiteen työpaja
Tavoitteena on, että opiskelija oppii näkemään ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia
ilmiöitä ja soveltamaan havaintojaan omassa kuvailmaisussaan. Kurssilla tutustutaan erilaisiin tämän päivän taiteeseen vaikuttaviin suuntauksiin kuten pop-, käsite-, tila- ja ympäristötaiteeseen sekä muihin viime vuosikymmeninä syntyneisiin taidevirtauksiin. Kurssin
aikana tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esillä olevaan nykytaidetarjontaan.
KUK6 Kolmas ulottuvuus - kuvan tekoa eri materiaalein
Kurssin tavoitteena on kehittää kolmiulotteista suunnittelukykyä ja ajattelua sekä oppia
tajuamaan eri materiaalien soveltuvuus erilaisiin rakenteisiin. Kurssilla tehdään veistoksia,
pienoismalleja ja erilaisia kolmiulotteisia töitä monista eri materiaaleista kuten kipsistä, sa-
vesta, rautalangasta ja eri materiaalien yhdistelmistä. Kurssilla perehdytään esinesuunnittelun ja muotoilun maailmaan muun muassa kestävän kehityksen näkökulmasta.
KUK7 Taidegrafiikan työpaja
Kurssilla tutustutaan taidegrafiikan eri tekniikoihin kuten kohopainoon, syväpainoon ja silkkipainoon. Opiskelija pääsee käytännössä kokeilemaan monia eri grafiikan menetelmiä
kuten press print-painantaa, kuivaneula-metalligrafiikkaa, carborundum-tekniikkaa tai serigrafiaa. Kurssilla tutustutaan koti- ja ulkomaiseen taidegrafiikkaan ja mahdollisuuksien
mukaan tehdään näyttelykäynti. Perehdytään myös grafiikan vedosten merkintään sekä
passepartout-kehysten tekemiseen.
KUK8 Savesta keramiikaksi
Kurssilla perehdytään keraamisten veistosten ja käyttöesineiden valmistukseen, tutustutaan eri savimateriaaleihin ja niiden ominaisuuksiin sekä keraamisen esineen polttoon.
Kurssin aikana suunnitellaan erilaisia töitä, jotka toteutetaan monin eri saventyöstötekniikoin. Kolmiulotteinen ajattelu ja suunnittelukyky harjaantuvat kurssin aikana.
KUK9 Valokuvaus
Kurssi on valokuvauksen alkeiskurssi, jossa perehdytään erityisesti perinteisen järjestelmäkameran käyttöön, mustavalkokuvaukseen ja pimiötyöskentelyyn. Kurssin tavoitteena
on oppia kuvaamaan ja vedostamaan laadukkaita mustavalkokuvia. Tavoitteena on myös
ymmärtää valokuvan merkitys itsenäisenä taidemuotona ja nykyaikaisena viestimenä.
Kurssilla katsotaan ja analysoidaan omia ja muiden ottamia kuvia.
KUK10 Kuvataiteen lukiodiplomi
Kuvataiteen lukiodiplomi on itsenäinen näyttötyö, joka toteutetaan yhden kurssin aikana.
Kurssi suoritetaan Opetushallituksen laatimien ohjeiden ja tehtävien perusteella. Ennen
kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä lukion kuvataidekurssia.
Kurssi perustuu itsenäiseen työskentelyyn opettajan valvonnassa ja kurssiin liittyy esseen
kirjoittaminen. Ulkopuolinen kuvataiteen ammattilainen arvioi työn oman opettajan lisäksi.
Lukiodiplomikurssin suorituksesta saa erillisen todistuksen, jota voi käyttää hyväksi pyrittäessä taidealojen jatko-opintoihin. Kuvataiteen lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5.
KUK11 Piirustuksen ja maalauksen työpaja
Piirustuksen ja maalauksen työpaja on kuvataiteen soveltava kurssi, jossa perehdytään
erityisesti piirtämisen ja maalaamisen tekniikoihin. Kurssilla analysoidaan ja arvioidaan
omia ja muiden tekemiä teoksia ja kerrataan kuvanrakentamisen perusteita. Kurssin tavoitteena on oman taiteellisen ajattelun ja tekemisen syventäminen.
Ilmaisutaito
ITK1 Ilmaisu ja improvisointi
Opiskelija syventää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu ilmaisemaan itseään, kartuttaa esiintymistaitojaan ja oppii ilmaisemaan itseään luontevasti, selvästi ja ilmeikkäästi. Kurssin keskeinen sisältö: luovan ilmaisun ja äänenkäytön perusharjoitukset, improvisaatio ilmaisun keinona.
ITK2 Näyttämötyö
Opetellaan äänen- ja kehon käyttöä näyttämöilmaisussa. Perehdytään näyttelijäntyön perusteisiin ja roolianalyysiin sekä tunteen ja ajatuksen ilmaisemiseen. Tehdään kurssin lopussa pienryhmissä demoesityksiä eri teemoista. Edellytyksenä kurssille on ilmaisu ja improvisointi kurssin suorittaminen tai aiemmin suoritettu vastaavanlainen kurssi.
ITK3 Teatteriproduktio
Tutustutaan näytelmäanalyysiin ja dramaturgiaan sekä toteutetaan lopputyönä täysipainoinen teatteriesitys valitulle kohdeyleisölle. Kurssilla tutustutaan teatteriesityksen valmistamisprosessiin ja jokainen oppilas rakentaa oman roolihahmon. Edellytyksenä kurssille on
näyttämötyön kurssin suorittaminen.
ITK4 Teatteritaiteen lukiodiplomikurssi
Kurssin voi suorittaa ohjatusti kolmen Ilmaisutaidon kurssin suorituksen jälkeen. Diplomi
suoritetaan ja arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan.
Musiikki
MU1 Musiikki ja minä
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla.
MU2 Moniääninen Suomi
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa
omaa kulttuurista identiteettiään. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja,
erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun
sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Kurssi on pakollinen
/vaihtoehtoinen KU2-kurssin kanssa:
MUS3 Ovet auki musiikille
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja
musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta Kurssilla tutustutaan
syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointija tiedonhankintataitojaan.
MUS4 Musiikki viestii ja vaikuttaa
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi
elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä
tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa
olevaa tai itse tuotettua materiaalia.
MUS5 Musiikkiprojekti 1
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai
itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja
taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin,
äänite tai taiteidenvälinen projekti. Kurssi on hajautettu koko lukuvuoden ajalle ja esiintymisiä varten harjoitellaan ajoittain joskus tiiviimmin.
MUK6 Musiikkiprojekti 2
Musiikkiprojektikurssia voi syventää ja täydentää seuraavana vuonna osallistumalla koulun ohjattuun ryhmämuotoiseen musiikkitoimintaan.
MUK7 Kitaran- ja pianonsoiton alkeet
Kurssilla harjoitellaan sointujen ja power-sointujen soittamista akustisella kitaralla sekä
sähkökitaralla ja opetellaan soittamaan helppoja melodioita tabulatuureista. Pianon soittajat opettelevat sointujen oittamista ja eri tyyleillä säestämistä. Kurssille osallistuminen ei
edellytä aikaisempaa soittokokemusta eikä omaa soitinta.
MUK8 Pop-laulukurssi
Pop-laulukurssilla lauletaan yksi- ja moniäänisesti, tehdään monipuolisesti äänenkäytön
harjoituksia, harjoitellaan tulkintaa ja mikrofonin käyttöä. Halukkaat voivat laulaa sooloja,
jolloin voidaan löytää opiskelijan vahvuudet sekä asiat, joihin kannattaa äänenkäytössä
kiinnittää huomiota. Kurssin ohjelmistossa huomioidaan osallistujien toiveet ja kurssilaiset
voivat esiintyä koulun juhlissa.
MUK9 Musiikkiteatteri
Kurssilla tehdään ilmaisuharjoituksia huomioiden musiikkiteatterin eri osa-alueita: puhe,
laulu, liikkuminen ja näyttämötyöskentely. Kurssilla valmistetaan musiikkinäytelmä.
MUK10 Musiikin lukiodiplomi
Musiikin lukiodiplomin voi tehdä, kun on suorittanut vähintään 4 kurssia musiikista. Diplomi
suoritetaan ja arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Diplomin suorittamisessa on
kaksi vaihtoehtoa:
A Näytesalkku musiikkiprojektista B Näytesalkku lukioaikaisista töistä
Liikunta
LI1 Taitoa ja kuntoa
Kurssilla tulevat esiin fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja
arviointi, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit, voimistelu ja tanssi eri
muodoissaan, talviliikunta, uinti ja vesipelastus, yleisurheilu sekä suunnistus ja luontoliikunta.
LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja – tietojaan, saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen sekä saa ohjausta henkilökohtaisen,
terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen. Ensimmäisellä kurssilla esillä olleiden lajien lisäksi harjoitetaan jotain uutta liikuntalajia.
LIS3 Virkisty liikunnasta
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien
ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.
LIS4 Yhdessä liikkuen
Kurssilla harjoitellaan ne vanhat tanssit, jotka esitetään perinteisissä vanhojen päivän
tanssiaisissa. Kurssi on tarkoitettu 2. vuosikurssin opiskelijoille.
LIS5 Kuntoliikunta
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen.
Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä
itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
LIK6 Palloilukurssi
Kurssin tavoitteena on kehittää edelleen lajien perustekniikkaa, taktiikan oivaltamista ja
pelikäsitystä. Lajeina ovat jääkiekko, jalkapallo, lentopallo, koripallo, pesäpallo ja salibandy
LIK7 Mailapelikurssi
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tarkemmin neljään eri mailapeliin, jotka ovat
golf, squash, sulkapallo ja tennis. Tavoitteena on, että opiskelijat tietävät ja taitavat näiden
neljän mailapelin tekniikan ja taktiikan niin, että pystyvät halutessaan jatkamaan lajin itsenäistä harrastamista. Kurssi soveltuu sekä vasta-alkajille että taitajille. Ennestään lajia har-
rastaneelle pyritään antamaan lisäohjausta taitojen ja taktiikan parantamiseksi entisestään.
LIK8 Musiikkiliikunta
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien
ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Opiskelijoiden toiveiden mukaan esim. aerobic ja sen eri muodot, tanssin eri lajit, esittävä liikunta sekä muu kuntoilu.
LIK9 Liikunnan lukiodiplomi
Kurssilla suoritetaan valtakunnallinen liikunnan lukiodiplomi, joka on osoitus opiskelijan
liikunnallisista kyvyistä, liikunnan tiedoista, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja
yhteistyötaidoista. Lukiodiplomikurssin suorituksesta saa erillisen todistuksen. Diplomi
arvioidaan asteikolla 1-5.
Suoritusohje: Liikunnan lukiodiplomi suoritetaan ohjatusti, itsenäisesti, yhden jakson aikana. Kurssi suoritetaan Opetushallituksen laatimien ohjeiden ja tehtävien perusteella. Diplomin hyväksymisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi.
LIK10 Liikunnan ohjauksen kurssi
Kurssilla liikutaan monipuolisesti ja tutustutaan liikunnan ohjauksen perusteisiin. Harjoitellaan pitämään liikuntatuokioita omalle ryhmälle sekä mahdollisesti muille koulun ulkopuolisille ryhmille. Kurssilla harjoitellaan ryhmän käsittelyä, motivointia ja hallintaa liikuntatilanteissa.
Tieto- ja mediatekniikka
TMK1 Tietotekniikan perusteet I – tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta
Kurssilla opitaan perustaidot tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta sekä Windows ympäristöstä. Kurssi on tarkoitettu 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Kurssi sopii varsinkin
niille, jotka eivät ole peruskoulussa opiskelleet tietotekniikkaa valinnaisaineena. Kurssi ei
edellytä esitietoja. Luokkamuotoista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Ei kurssikoetta.
TMK2 Tietotekniikan perusteet II – kuvankäsittely, vektorigrafiikka ja esitysgrafiikka
Kurssilla opitaan perustaidot kuvankäsittelystä, vektorigrafiikasta ja esitysgrafiikasta.
Kurssi on tarkoitettu 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Kurssi sopii varsinkin niille, jotka
eivät ole peruskoulussa opiskelleet tietotekniikkaa valinnaisaineena. Kurssi ei edellytä esitietoja. Luokkamuotoista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Ei kurssikoetta
TMK3 Tietotekniikan perusteet III – tietokannat, langaton viestintä ja oppiminen ja
työskentely verkossa
Kurssilla opitaan perustaidot tietokannoista, langattomasta viestinnästä ja verkkotyöskentelystä. Kurssi on tarkoitettu 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Kurssi sopii varsinkin niille,
jotka eivät ole peruskoulussa opiskelleet tietotekniikkaa valinnaisaineena. Kurssi ei edellytä esitietoja. Luokkamuotoista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Ei kurssikoetta. Uusi
kurssi.
TMK4 Ohjelmoinnin peruskurssi
Kurssilla tutustutaan ohjelman suunnitteluun ja opitaan jonkin ohjelmointikielen perusteet.
Käsiteltäviä asioita ovat mm. ohjelman rakenne ja algoritminen ajattelu, muuttujan käsite,
ehdollisuus, toisto, aliohjelmat sekä tietorakenteet. Kurssi ei edellytä esitietoja. Luokkamuotoista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Ei kurssikoetta.
TMK5 – ohjelmoinnin jatkokurssi
Suoritetaan seututarjottimen kurssina:
https://palvelut.tampere.fi/opintotarjotin/index.php?a=naytakurssi&id=70
TMK6 Tehdään yhdessä – mediaprojekti
Opetusmenetelmänä on tekemällä oppiminen. Puolet kurssista sisältää opettajan antamaa
ohjausta ja toinen puoli on ryhmän itsenäistä itseohjautuvaa tekemistä. Tavoitteena on
oppia ryhmätyöskentelyä. Aihe valitaan ryhmän mielenkiinnon ja tarjolla olevien oikeiden
projektien mukaan. Projekti voi sisältää yritys- tai oppilaitosyhteistyötä. Projekti voi olla
esim.
- verkkosivujen laatiminen Joomlalla tai Optinetin julkaisujärjestelmällä jollekin yhteisölle: urheiluseura, yleishyödyllinen yhdistys, …
- esittelyvideon tuottaminen: Lelu, urheiluseura, yleishyödyllinen yhdistys, …
- mediadiplomin suorittamiseen liittyvä
- mediaprojektin toteuttamien alakoululaisten kanssa tyyliin
http://www.virtuaalikoulu.org/kuoma/
TMK7 Tehdään yhdessä – teknologiaprojekti
Opetusmenetelmänä on tekemällä oppiminen. Puolet kurssista sisältää opettajan antamaa
ohjausta ja toinen puoli on ryhmän itsenäistä itseohjautuvaa tekemistä. Tavoitteena on
oppia ryhmätyöskentelyä. Aihe valitaan ryhmän mielenkiinnon ja tarjolla olevien oikeiden
projektien mukaan. Projekti voi sisältää yritys- tai oppilaitosyhteistyötä.
Projekti voi liittyä esim. aiheisiin
- Ubuntu-linux työasemana ja palvelimena: ryhmä ylläpitää lukiolla oppilaskunnan
omaa ”atk-luokkaa” (julkinen verkko, langaton)
- mobiilisovellukset: ryhmä osallistuu ideointiin ja toteutukseen OPH:n oppimisympäristöhankkeessa
TMK9 Tietotekniikan syventävä käyttö – multimedia, verkkojulkaisu ja PDF-tiedostot
Kurssilla opiskelija oppii videoeditointia, verkkosivujen tekemistä sekä PDF-tiedostojen
luomista. Kurssin suorittaminen antaa valmiudet AB-ajokortin suorittamiseen, jos opiskelija
on tämän lisäksi käynyt kurssit TMK1, TMK2 ja TMK3 tai hankkinut muuten vastaavat taidot ja suorittanut A-kortin.
Ilmaisutaito
ITK1 Ilmaisu ja improvisointi
Opiskelija syventää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu ilmaisemaan itseään, kartuttaa esiintymistaitojaan ja oppii ilmaisemaan itseään luontevasti, selvästi ja ilmeikkäästi. Kurssin keskeinen sisältö: luovan ilmaisun ja äänenkäytön perusharjoitukset, improvisaatio ilmaisun keinona.
ITK2 Näyttämötyö
Opetellaan äänen- ja kehon käyttöä näyttämöilmaisussa. Perehdytään näyttelijäntyön perusteisiin ja roolianalyysiin sekä tunteen ja ajatuksen ilmaisemiseen. Tehdään kurssin lopussa pienryhmissä demoesityksiä eri teemoista. Edellytyksenä kurssille on ilmaisu ja improvisointi kurssin suorittaminen tai aiemmin suoritettu vastaavanlainen kurssi.
ITK3 Teatteriproduktio
Tutustutaan näytelmäanalyysiin ja dramaturgiaan sekä toteutetaan lopputyönä täysipainoinen teatteriesitys valitulle kohdeyleisölle. Kurssilla tutustutaan teatteriesityksen valmistamisprosessiin ja jokainen oppilas rakentaa oman roolihahmon. Edellytyksenä kurssille on
näyttämötyön kurssin suorittaminen.
ITK4 Teatteritaiteen lukiodiplomikurssi
Kurssin voi suorittaa ohjatusti kolmen Ilmaisutaidon kurssin suorituksen jälkeen. Diplomi
suoritetaan ja arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan.
Muut kurssit
EAK1 Espanjan kielen turistikurssi
Kurssilla opetellaan espanjan kielen alkeet, joita voi hyödyntää mm. matkailussa, keskusteluissa ja kirjeenvaihdossa.
IAK1 Italian kielen turistikurssi
Kurssilla opetellaan italian kielen alkeet ja perussanastoa, joita voi hyödyntää mm. yhteistyöprojektissa Institute Leonardo da Vincin kanssa, matkailussa, keskusteluissa, ja kirjeenvaihdossa.
LEK1 Lehtikurssi
Kurssilla tutustutaan sanoma- ja aikakauslehden tekemiseen ja toimitetaan lukion vuosikertomus lehtimuodossa. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan lehtitaloissa ja paikallislehden toimituksessa tai kutsutaan toimittajia vierailulle. Lehtiartikkeleita pyritään kirjoittamaan muuallekin kuin vuosilehteen.
AUM1 Autokoulu
Lempäälän autokoulu järjestää henkilö- tai kuorma-auton ajokorttiin johtavan kurssin Lempäälän lukion tiloissa, teoriatunnit kouluaikana. Kurssi on maksullinen (alennettu hinta) ja
tarkoitettu ajokortti-ikäisille. Autokoulun voi aloittaa kuusi kuukautta ennen kuin täyttää 18
vuotta. Myös moottoripyöräkortin suorittaminen on mahdollista.
MMK1 Missio Maailma
Lempäälän seurakunta järjestää Lähetystyön ja kansainvälisyyden kurssin. Kurssin teemoja ovat esim. uskontojenvälinen vuoropuhelu, uskontojen ja kulttuurin suhde, kristillisen
lähetystyön olemus ja lähetystyö käytännössä. Kurssilla käy paljon eri asiantuntijoita esim.
eri lähetysjärjestöistä. Teemme retken Helsinkiin ja tutustumme mm. Suomen Lähetysseuran, radiolähetysjärjestö Sanansaattajien ja kirkon ulkomaanavun toimintaan.
RUK1 Ruotsin kulttuurikurssi
Tutustutaan Tukholman historiaan, arkkitehtuuriin ja taiteen muistomerkkeihin sekä ystävyyskoulumme toimintaan Upplands-Brossa (Kaksi yötä perillä, kaksi laivassa). Kurssi on
tarkoitettu 2. vuosikurssin opiskelijoille.
VTK1 Venäjän tuntemuksen kurssi
Kurssilla yhdistyvät useat oppiaineet: historia, kirjallisuus, maantieto, venäjän kieli ja tietotekniikka. Kurssiin liittyen tehdään yhteinen matka Pietariin. Kurssille osallistuminen ei
edellytä venäjän opiskelua, mutta etusija on venäjää lukeneilla. Kurssi on tarkoitettu abeille
Kurssitarjotin LeLuun pyrkivien ainevalinnat
Lempäälän lukio
Kurssikoodit: Pakolliset =punainen Valinnaiset =oranssi Syventävät =sininen Soveltavat =violetti.
StarSoft Kurre 7.17d
04.03.2014 09:51
1
Äidinkieli (tai suomi toisena kielenä). Suositus: kurssit 1-3. Soveltavia kursseja kiinnostuksen mukaan missä opintojen vaiheessa tahansa.
ÄI1.1
ÄI2.1
ÄI3.1
ÄI4.1
ÄI5.1
ÄI6.1 ÄIS7.1 ÄIS8.1 ÄIS9.1 ÄIK10.1 ÄIK11.1 ÄIK12.1 ÄIK13.1 ÄIK14.1
2
A-englanti. Suositus: kurssit 1-3. 4-kurssi joko 1. tai 2. opiskeluvuonna. Valitse kurssi ENAK10, jos kielessä on kertaamisen tarvetta.
ENA1.1 ENA2.1 ENA3.1 ENA4.1 ENA5.1 ENA6.1 ENAS7.1 ENAS8.1 ENAK9.1 ENAK10.1 ENAK11.1 ENAK12.1
3
A-saksa (valinnainen 4 lk:lla aloitettu A1- tai A-kieli). Suositus: kurssit 1-3.
SAA1.1 SAA2.1 SAA3.1 SAA4.1 SAA5.1 SAA6.1 SAAS7.1 SAAS8.1
4
A-ranska (valinnainen 4 lk:lla aloitettu A1- tai A-kieli). Suositus: kurssit 1-3.
RAA1.1 RAA2.1 RAA3.1 RAA4.1 RAA5.1 RAA6.1 RAAS7.1 RAAS8.1
5
B-ruotsi. Suositus: kurssit 1-2. 3-kurssi joko 1. tai 2. opiskeluvuonna. Valitse tukikurssi RUBK8, jos kielessä on vaikeuksia.
RUB1.1 RUB2.1 RUB3.1 RUB4.1 RUB5.1 RUBS6.1 RUBS7.1 RUBK9.1 RUBK8.1 RUBK10.1 RUBK11.1
6
7
8
Lukiossa alkava B3-saksa = SADS. 8. lk:lta aloitettu B2-saksa = SABS. Suositus: aloittaville SADS1-3, jatkaville SABS1-2 ja mahd SADS3.
SADS1.1 SADS2.1 SADS3.1 SABS1.1 SABS2.1 SABS3.1 SABS4.1 SABS5.1 SABS6.1 SABS7.1 SABS8.1
Lukiossa alkava B3-ranska=RADS. 8. lk:lta aloitettu B2-ranska=RABS. Suositus: aloittaville RADS1-3, jatkaville RABS1-2 ja mahd RADS3.
RADS1.1 RADS2.1 RADS3.1 RABS1.1 RABS2.1 RABS3.1 RABS4.1 RABS5.1 RABS6.1 RABS7.1 RABS8.1
Lukiossa alkava B3-venäjä=VEDS. 8. lk:lta aloitettu B2-venäjä=VEBS. Suositus: aloittaville VEDS1-3, jatkaville VEBS1-2 ja mahd VEDS3.
VEDS1.1 VEDS2.1 VEDS3.1 VEBS1.1 VEBS2.1 VEBS3.1 VEBS4.1 VEBS5.1 VEBS6.1 VEBS7.1 VEBS8.1
9
Pitkä matematiikka (valinnainen). Suositus: kurssit 1-4 ja mahdollisesti 11.
MAA1.1 MAA2.1 MAA3.1 MAA4.1 MAA5.1 MAA6.1 MAA7.1 MAA8.1 MAA9.1 MAA10.1
10
Lyhyt matematiikka (valinnainen). Suositus: Kurssit 1-3.
MAB1.1 MAB2.1 MAB3.1 MAB4.1 MAB5.1 MAB6.1 MABS7.1
11
Fysiikka. Suositus: kurssi 1 sekä mahd. syv. kurssit 2-3, jos aiot opiskella fysiikkaa pitkänä
FY1.1 FYS2.1 FYS3.1 FYS4.1 FYS5.1 FYS6.1 FYS7.1 FYS8.1 FYK9.1 FYK10.1 FYK12.1
12
Kemia. Suositus: kurssi 1 sekä mahd.kurssi 3, jos aiot opiskella kemiaa pitkänä. (2-kurssi opiskellaan vasta toisena lukiovuonna)
KE1.1 KES2.1 KES3.1 KES4.1 KES5.1 KEK6.1 KEK7.1
13
Biologia. Suositus: kurssi 1 (sekä 2-kurssi joko 1. tai 2. opiskeluvuonna)
BI1.1
BI2.1 BIS3.1 BIS4.1 BIS5.1 BIK7.1 BIK8.1
14
Maantiede. Suositus: kurssi 1 (sekä 2-kurssi joko 1. tai 2. opiskeluvuonna)
GE1.1 GE2.1 GES3.1 GES4.1 GEK5.1 GEK6.1
15
Terveystieto. Suositus: aloitus 1. tai 2. opiskeluvuonna
TE1.1 TES2.1 TES3.1 TEK4.1
16
Psykologia. Suositus: Kurssi 1 (sekä kiinnostuksen mukaan kurssit 2 ja mahd. 6.)
PS1.1 PSS2.1 PSS3.1 PSS4.1 PSS5.1 PSK7.1 PSK6.1 PSK8.1
17
Uskonto TAI elämänkatsomustieto. Suositus: kurssi 1 (sekä 2-kurssi joko 1. tai 2. opiskeluvuonna) Mahd. myös kurssi UEK6.
UE1.1 UE2.1 UE3.1 UES4.1 UES5.1 UEK6.1 UEK7.1 ET1.1 ET2.1 ET3.1 ETS4.1 ETS5.1
18
Filosofia. Suositus: aloitetaan vasta 2. opiskeluvuonna
FI1.1 FIS2.1 FIS3.1 FIS4.1
19
Yhteiskuntaoppi. Suositus: aloitetaan vasta 2. opiskeluvuonna.
YH1.1 YH2.1 YHS3.1 YHS4.1 YHK5.1 YHK6.1 YHK7.1 YHK8.1
20
Historia. Suositus: kurssit 1-2.
HI1.1
HI2.1
HI3.1
HI4.1
21
Kuvataide. Suositus: kurssi 1 sekä 2-kurssi joko 1. tai 2. opiskeluvuonna. Muita kursseja kiinnostuksen mukaan.
KU1.1 KU2.1 KUS3.1 KUS4.1 KUS5.1 KUK6.1 KUK7.1 KUK8.1 KUK9.1 KUK10.1 KUK11.1
22
Musiikki. Suositus: kurssi 1 sekä 2-kurssi joko 1. tai 2. opiskeluvuonna. Muita kursseja kiinnostuksen mukaan.
MU1.1 MU2.1 MUS3.1 MUS4.1 MUS5.1 MUK6.1 MUK7.1 MUK8.1 MUK9.1 MUK10.1
23
Liikunta. Suositus: kurssi 1 sekä syventäviä tai soveltavia kursseja kiinnostuksen mukaan.
LI1.1
LI2.1 LIS3.1 LIS4.1 LIS5.1 LIK6.1 LIK7.1 LIK8.1 LIK9.1 LIK10.1 LIK11.1
24
Tieto- ja mediatekniikka. Suositus: kurssit vapaasti valittavissa.
TMK1.1 TMK2.1 TMK3.1 TMK4.1 TMK5.1 TMK6.1 TMK7.1 TMK8.1 TMK9.1
25
Ilmaisutaito. Suositus: Kurssi 1. kiinnostuksen mukaan.
ITK1.1 ITK2.1 ITK3.1 ITK4.1
26
Muut kurssit. Suositus: kiinnostuksen mukaan.
EAK1.1 IAK1.1 LEK1.1 MMK1.1 AUM1.1 RUK1.1 VTK1.1 AOK1.1
27
Suomi toisena kielenä (valinnainen aine äidinkielelle). Suositus: kurssit 1-3.
SUB1.1 SUB2.1 SUB3.1 SUB4.1 SUB5.1 SUB6.1 SUBS7.1 SUBS8.1 SUBS9.1
HIS5.1
HIS6.1
HIK7.1
MABS8.1
HIK8.1
MAAS11.1 MAAS12.1 MAAS13.1 MAAK14.1 MAAK15.1 MAAK17.1
MABK9.1 MABK10.1
HIK9.1 HIK10.1
SUBK10.1 SUBK11.1 SUBK12.1