Opinto-opas (PDF) - Lukiot
LUKUVUODEN 2014 – 2015 OPINTO-OPAS Sisällysluettelo Opiskelijalle Opettajat ja yhteystiedot Koulun työajat Näin Hatanpään lukio toimii Opiskelunohjaus Opiskelijahuolto ja erityinen tuki Kuraattori- ja psykologipalvelut Terveydenhoito Koulumatka- ja opintotuki Sähköinen toimintaympäristö Lukion suoritusohjeet Ylioppilastutkinto ja yo-kokeiden ajat Kurssikuvaukset: Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli ruotsi Englanti Saksa Ranska Espanja Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Terveystieto Musiikki Musiikkiteatteri Kuvataide Liikunta Opinto-ohjaus Tieto- ja viestintätekniikka Autokoulu Lukioon valmistava koulutus (LUVA) Lukuvuoden 2013 - 2014 kalenteri Käytettävät oppikirjat Kurssitarjotin Lukujärjestykset Opiskelusuunnitelma 1 1 2 3 4 6 12 12 13 14 15 16 19 25 27 30 32 34 36 40 41 42 45 46 48 49 52 53 55 55 56 57 58 60 61 65 70 71 73 75 76 77 85 94 99 105 Opiskelijalle Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun koulutustehtävää. Lukio antaa Sinulle yleissivistävän opetuksen, joka on tarpeen korkeakouluopintojen ja muiden lukiopohjaisten opintojen aloittamiseen. Lukion tavoitteena on antaa Sinulle ne tiedot, taidot ja valmiudet, joita tarvitset sijoittuaksesi ympäröivään maailmaan ja muodostaaksesi oman maailman- ja elämänkuvasi. Irrallisten tosiasiatietojen asemasta pyritään tietokokonaisuuksiin ja eri tiedonalojen rinnastamiseen. Tunne-elämän kasvatus pyrkii omatoimisen ja luovan työskentelyn, itseilmaisun, yhteistyökyvyn ja vastuuntunnon edistämiseen sekä terveen itsetunnon kehittämiseen. Lukiossa opiskelet vapaaehtoisesti, et velvollisuudesta. Vastuu omasta opiskelustasi ja osaltasi koko yhteisön toiminnasta kuuluu sinulle. Käsissäsi on Hatanpään lukion opinto-opas lukuvuodelle 2014-2015 Tähän vihkoon on koottu kuvaukset eri oppiaineiden kurssien sisällöistä. Vihko on Sinulle hyvä ja tärkeä apuväline suunnitellessasi omaa opiskeluasi täksi ja seuraaviksi vuosiksi. Säilytä sitä siis huolellisesti. Opinto-oppaassa on kerrottu lukio-opetusta koskevat määräykset ja ohjeet. Tutustu tarkoin Hatanpään lukion käytäntöihin niin, että olet tietoinen oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi. Vihon lopussa on opintosuunnitelmalomake ja kalenteri. Tartu opintoihisi tarmokkaasti. Lukio-opinnot edellyttävät jatkuvaa työntekoa. Aseta itsellesi korkea tavoite ja pidä se mielessäsi. Älä missään vaiheessa lannistu tai luovu päämäärästäsi! Hyvää lukuvuotta! Raimo Meriluoto rehtori 2 Tämän opinto-oppaan omistaa……………………………………………………………… Ryhmä............. Ryhmänohjaaja...................................................................................... Ryhmänohjaajan yhteystiedot (sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi) ..................................................................................................…………………………… ..................................................................................................…………………………… HATANPÄÄN LUKIO Haapakuja 5 33900 Tampere kotisivu: http://lukiot.tampere.fi/hatanpaa Lukion kanslia Rehtori Apulaisrehtori Opinto-ohjaajat: Katri Pohjonen Jukka Kinnaslampi Erityisopettaja Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Opettajainhuone Opett. työhuone 2. krs Opett. työhuone 2. krs Opett. työhuone 3. krs Opett. työhuone 4. krs Musiikinop. työhuone Studio Vahtimestari Ruokala 03-565 44261, avoinna klo 8.00 -14.45 03-565 44260, 040 587 2849 03-565 44250, 040 806 2759 email: hatanpaan.lukio@tampere.fi 03-565 44264, 040 541 5952 040 8064193 03-565 44264, 050 432 8596 050 313 2462, puhelinaika pe klo 12 – 13 040 801 6383, puhelinaika pe klo 12 – 13 040 806 3218 03-565 44263 03-565 44251 (Ikola, Pajula, Lehto, Tanskanen) 03-565 44265 (Kauppinen, Paajanen, Rättö, Vares) 03-565 44253 (Alapiha, Eronen, Huotari, Leppäharju, Ärling) 03-565 44254 (Marttila, Nyman, Siitarinen, Simberg) 03-565 44266 (Lahnajoki, Rasimus) 03-565 44268 040 800 4422 040 801 6633 OPETTAJAT Rehtorin ja opettajien sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@tampere.fi Meriluoto Raimo (RM), rehtori, uskonto, historia, 040 587 2849 Ruhanen Sirpa (SR), apul.reht., ruotsi, englanti 040 806 2759, 050 413 6050 Pajula Marja (MP), varareht., kemia, matematiikka, RO 14B 044 290 1449 Alanen Juha-Pekka (J-PA), musiikkiteknologia, 050 540 8170 Alapiha Annika (AA), äidinkieli ja kirjallisuus, S2, musiikkiteatteri, RO 14A 040 737 6201 Anttila Tiina (TA), englanti, ruotsi, espanja, virkavapaalla Eronen Hiski (HE), matematiikka, TVT, fysiikka, RO 12A 050 3747 111 Huotari Kaarle (KH), matematiikka, fysiikka, RO 13A 040 0837 574 Ikola Mirva (MI) liikunta, terveystieto, RO 13B 040 704 2812 Kauppinen Arto (AK), historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, RO 13D 044 967 6438 Kinnaslampi Jukka (JK), opinto-ohjaaja 040 806 4193 Korhonen Urpu-Elina (UK), kuvataide 26.11.14-31.7.15 044 054 8504 Kulmala Mirka (MK), äidinkieli, S2, LUVA 045 631 9148 Lahnajoki Aki (AL), musiikki, RO 12D, virkavapaalla 1.8.-31.12.14 040 759 7473 3 Lehto Elina (EL), biologia, maantiede Leppäharju Tuija (TL),äidinkieli ja kirjallisuus,S2,musiikkiteatteri, RO14D Marttila Suvi (SM), ruotsi, saksa, RO 13C Nyman Pia (PN), englanti, saksa, RO 12C, RO 12D (1.8.-31.12.14) Pohjonen Katri (KP), opinto-ohjaus Paajanen Leena (LP), uskonto, psykologia, RO 12B Rantala Irmeli (IR), erityisopettaja Rasimus Anu (AR), musiikki, RO 11D Rättö Tommi (TR), uskonto, elämänkatsomustieto Salminen Juha (JS), maantiede, biologia Siitarinen Anna-Stiina (AS), englanti, espanja Simberg Susanna (SSI), ranska, ruotsi Snellman Sari (SS), kuvataide Stolp Eveliina, musiikki 1.8.- 19.12.2014 Tanskanen Heikki (HT), fysiikka, matematiikka Vares Mari (MV), historia, yhteiskuntaoppi, RO 11G Ärling Teija (TÄ), äidinkieli ja kirjallisuus, S2 040 0742 875 040 577 3700 040 584 1771 040 523 0293 040 541 5952 050 524 7454 050 432 8596 044 356 8534 040 522 2136 041 434 4394 040 4134481 040 087 5049 050 0845 006 050 306 5013 040 517 8284 040 0707 647 TOIMIHENKILÖT Koulusihteeri Minna Laine Vahtimestari Petri Paasikallio LUKUVUOSI Syyslukukausi 6.8.2014 - 19.12.2014 Syysloma 13.10. - 17.10.2014 Kevätlukukausi 7.1. – 30.5.2015 Talviloma 23.2. – 27.2.2015 Lukuvuosi päättyy lauantaina 30.5.2014 VANHEMPAINILLAT Uusien opiskelijoiden huoltajille Abiturienttien (vuosikertojen -11 ja -12) perheenjäsenille Toisen vuoden opiskelijoiden huoltajille Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille ti 19.8.2014 klo 18 ma 3.11.2014 klo 18 ma 19.1.2015 klo 18 ti 17.2.2015 klo 18 OPPITUNTIEN AJAT TUNTIKAAVIO Kello 8.15 - 9.30 9.45 – 11.00 11.10-11.40 11.40-12.15 12.15-13.00 13.15-14.30 14.40-15.55 Ma 8 6 3 RU 3 5 7 Ti 1 2 4 O 4 6 8 Ke 7 5 3 KA 3 2 1 To 7 4 5 I 5 6 8 Pe 1 2 4 LU 4 3 Poikkeus ruokailuaikaan: 1. ja 3. kerroksen luokista lähdetään tavallisina opetuspäivinä ruokailuun klo 11.30 ja palataan oppitunnille klo 12.05, jotta ruokailu ei ruuhkautuisi. 4 JAKSOT 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 6.8. – 26.9.2014 29.9. – 25.11.2014 26.11.2014 – 2.2.2015 3.2. – 2.4.2015 7.4. – 30.5.2015 päättöviikko 18.9. – 26.9.2014 päättöviikko 17.11. – 25.11.2014 päättöviikko 23.1. – 2.2.2015 päättöviikko 25.3. – 2.4.2015 päättöviikko 19.5. – 27.5.2014 JAKSON PÄÄTTÖVIIKON KÄYTÄNTEET Lukuvuonna 2013-2014 Tampereen kaupungin lukiot kehittivät arviointijärjestelmäänsä ja aikaisempien vuosien koeviikkoaikataulu muuttui. Muutos jatkuu lukuvuonna 2014-2015 siten, että jakso päättyy ns. päättöviikkoon, jolloin kullakin kurssilla on koko päivä työskentelyaikaa opetuskoodien mukaan. Jokainen päättöviikko on 7-päiväinen, joten päättöviikon ensimmäinen päivä jaetaan koodin 1 aamupäivään ja koodin 8 iltapäivään. Kurssien kokeita tai niiden osia pyritään järjestämään ennen päättöviikkoa ja varsinaisella päättöviikolla kurssin työskentely jatkuu esim. esitelmien, ryhmätöiden, opintoretkien, osakokeiden ja kurssin arvioinnin ja palautteen parissa. Päättöviikon aikataulu löytyy opintooppaan kalenterista. o päättöviikolla toimitaan kurssin opettajan ohjeiden mukaisesti o läsnäolo on pakollista o ruokailuun mennään aikaisintaan klo 11.30 o kokeiden ja muiden suoritusten palautusajankohdat näet kalenteriosasta (s. 85-) Opiskelijan on ilmoitettava aineenopettajalle, mikäli hän ei voi sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi osallistua kurssikokeeseen tai päättöviikon työskentelyyn. Vain ilmoittamalla poissaolostaan opiskelija säilyttää oikeutensa täydentää kurssisuoritustaan esim. uusintakuulustelussa, muuten poissaolo tulkitaan kokeen epäonnistuneeksi suorituskerraksi kyseisen koeosion osalta. UUSINTAKOKEET Kaikkiin uusintakokeisiin ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella Wilman kautta. Maanantaina 11.8.2014 klo 16.00-18.30 voi suorittaa lukuvuoden 2013-2014 viimeisen jakson uusintakokeita ja kesäajan itsenäisten kurssisuoritusten kokeita. Tähän tulee ilmoittautua viimeistään torstaina 7.8.2014. Muiden jaksojen uusintakoepäivät ja ilmoittautumisajankohdat ovat: uusintakoepäivät 1. jakso ti 7.10. ja to 9.10.2014 2. jakso ma 1.12. ja ke 3.12.2014 3. jakso ma 16.2. ja ke 18.2.2015 4. jakso to 9.4. ja pe 10.4.2015 5. jakso ilmoitetaan myöhemmin ilmoittautuminen päättyy to 2.10.2014 pe 28.11.2014 klo 13 ti 10.2.2015 ke 8.4.2015 klo 13 Opiskelija on velvollinen olemaan läsnä oppitunneilla uusintakoepäivänä, mikäli aikoo osallistua uusintakokeeseen. Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakuulusteluun eikä ilmoita syytä poisjäämiseen, on uusintaoikeus käytetty. Uusintakuulustelussa voi suorittaa pääsääntöisesti yhden kokeen/uusintakoepäivä. Jos opiskelijalle jää jaksosta enemmän kuin kaksi uusintakoetta, hän ilmoittautuu kaikkiin kokeisiin, jotka aikoo suorittaa, mutta sopii kurssin opettajan kanssa ylimääräisen suorittamisesta eri päivänä. 5 ROTOVI ( = ryhmänohjaustuokio) Ryhmänohjausryhmät kokoontuvat kotiluokissaan kalenteriin merkittyinä päivinä n. kolmen viikon välein. Rotovit kuuluvat opiskelijoille OP5-kurssiin ja ovat välttämättömiä lukion suorittamiselle. Kotiluokat: 14A (AA) 302 13B (MI) 403 12C (PN) 404 14B (MP) 201 13C (SM) 402 12D (AL) 404 14C (AR) 123 13D (AK) 102 11G (MV) 204 14D (TL) 301 12A (HE) 303 LUVA (MK) 406 13A (KH) 304 12B (LP) 103 TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKIOISSA PERITTÄVÄT MAKSUT Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta kerätään materiaalimaksua 20€. Se sisältää KU1kurssin materiaalit ja konseptipaperit kokeisiin ja kirjoitelmiin. Jos opiskelija haluaa lukollisen lokeron käyttöönsä, siitä peritään 10 € vuokra. Joidenkin lukiokurssien suorittaminen edellyttää opintokäyntejä ja mm. teatterikäyntejä, joiden maksut kerätään kursseilla erikseen. NÄIN HATANPÄÄN LUKIO TOIMII Yhteishenki Olemme ylpeitä hienosta yhteisöstämme, sen jokaisesta jäsenestä ja kaikesta toiminnasta. Jokaista yhteisömme jäsentä kunnioitamme yksilönä ja tuemme omalla toiminnallamme. Koulurakennuksen haluamme yhdessä säilyttää ehjänä ja puhtaana. Kerro kiusaamisesta Hatanpään lukiossa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitosyhteisön jäsenille. Voit kertoa kiusaamiskokemuksestasi tai havainnoistasi kenelle tahansa henkilöstöön kuuluvalle tai ilmoittaa asiasta Wilman linkin välityksellä (linkki löytyy Wilman pysyvistä tiedotteista). Kiusaamisen selvittäminen aloitetaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset kiusaamisesta käsitellään luottamuksellisesti. Asiointi kansliassa ja opettajainhuoneessa Kansliaan on ilmoitettava nimen ja henkikirjoitusrekisterin tietojen muutokset, kuten myös muuttuneet kodin osoitetiedot ja puhelinnumerot sekä huoltajien yhteystietojen muutokset. Muuttuneet tiedot on korjattava myös Wilmaan. Opintotukeen, koulumatkatukeen ja opiskelijakorttiin liittyvissä asioissa käännytään koulusihteerin puoleen. Opettajainhuoneen edessä ovat opettajien henkilökohtaiset postilokerot, joihin opiskelija voi jättää esim. harjoitustyönsä ja muun opettajille tarkoitetun paperipostin. 6 Opettajainhuoneen oven vieressä on kutsulaite, jonka avulla opettajan voi kutsua opettajainhuoneesta välitunnin tai taukotunnin aikana. Ruokatauon aikana klo 11.30-12.00 asiointia tulee kuitenkin välttää. Kuntoilu Hatanpään koulun kuntosalia on mahdollista käyttää koulupäivän päätyttyä klo 17.30 asti (sisäänpääsy klo 16.00 saakka). Käyttö edellyttää henkilökohtaisen avainlukijan tilaamista kansliasta. Kuntosalin käytöstä peritään 15 euron käyttömaksu, joka kattaa koko opiskeluajan. Avain tulee palauttaa kansliaan käyttötarpeen loppuessa, viimeistään opiskelun päättyessä. Tampereen kaupunki lähettää n. 20 euron laskun palauttamattomista avainlukijoista. Koulupäivän aikana vapaina olevia liikuntatiloja voi käyttää ainoastaan sopimalla siitä liikunnanopettajien kanssa. Löytötavarat toimitetaan vahtimestarille. Matkapuhelimet ja elektroniset viihdelaitteet Oppitunneilla tarpeettomien laitteiden käyttö ja esillä olo häiritsee opiskeluun keskittymistä ja on siksi kiellettyä. Koetilanteissa ylimääräisten laitteiden esillä pitäminen katsotaan rangaistavaksi teoksi. Katso myös luku Sähköinen toimintaympäristö. Mediateekki Pääosa lukion kirjaston kirjoista ja lehdistä on sijoitettu mediateekkiin, jossa ne ovat opiskelijoiden käytössä taukotuntien ja välituntien aikana. Lehtiä ei lainata. Lainakokoelman kirjoja voi lainata omatoimisesti itsepalvelutiskiltä. Lainausautomaatti toimii KELA-kortilla ja ajokortillla. Voit myös lisätä PIKI-kirjastokortin numeron TOKItietoihisi, jolloin voit lainata kirjoja myös tavallisella kirjastokortilla. Kirjoja ei saa viedä kirjastosta ohi lainausautomaatin! Jos automaatti ei toimi, täytä paperinen lainauslomake, joita on lainaustiskillä. Opiskelija vastaa lainaamansa materiaalin asianmukaisesta käytöstä ja lainan palauttamisesta ajoissa. Laina-aika on sama kuin yleisissä kirjastoissa, eli noin kuukausi. Lainat voi uusia TOKI-verkkokirjaston kautta pyydettyään nettitunnukset. Käsikirjaston kokoelmia ja lehtiä ei voi lainata. Mediateekissa voi lukea sekä sanoma- että aikakauslehtiä. Siellä on myös paljon sarjakuva-albumeja ja nuottijulkaisuja. Mediateekissa annetaan muille käyttäjille työrauha, pidetään tilat siistissä kunnossa ja palautetaan tavarat oikeille paikoilleen käytön jälkeen. Tilassa on valvontakamerat, ja ajoittain on paikalla opettaja esim. tiedonhaun opastajana. Mediateekki on tarkoitettu ensisijaisesti opiskeluun, ryhmätöihin, läksyihin ja muuhun opintoihin liittyvään toimeliaisuuteen. Oppituntien ulkopuolinen musisointi, kovaääninen juttelu tai muu seuraelämä ei kuulu kirjastoon, sosiaalista ajanviettoa varten tarkoitettuja tiloja ovat opiskelijakunnan tilat kellarikerroksessa. Mediateekkiin ei saa viedä ruokia eikä juomia. Luokissa olevan materiaalin käytöstä ja lainaamisesta antaa Opiskelijakunnan tiloihin tulevista lehdistä vastaa opiskelijakunta. 7 ohjeet opettaja. Musiikkitilat Hatanpään lukiossa on neljä erillistä musiikkitilaa: musiikkiluokka, studio ja kaksi harjoitustilaa. Kaikkien tilojen ovissa on sähkölukko, joka toimii sähkölukkoon tarkoitetulla avaimella. Musiikkilinjan opiskelijat saavat harjoitella oppituntien lisäksi omatoimisesti kahdessa harjoitustilassa, jotka sijaitsevat lukion alimmassa kerroksessa. Näihin oviin opiskelija tarvitsee lukijan. Jokainen opiskelija anoo lukijaa ja harjoitustilojen käyttölupaa siihen tarkoitetulla anomuksella musiikinopettajalta lukuvuoden alussa. Lukija käy siis ainoastaan alakerran harjoitustiloihin. Musiikkiluokkaan pääsee harjoittelemaan vain musiikinopettajan luvalla. Studiota saa käyttää vain musiikinopettajan ollessa paikalla. Yleislinjan opiskelija saa harjoitella harjoitustiloissa musiikinopettajan luvalla vain silloin, kun hänellä on meneillään jaksossa musiikin kurssi. Näin ollen hän saa harjoitella esim. mahdollista bändisoittokoetta varten. Sähkölukon kulunvalvonta rekisteröi luokkatilaan menijän. Harjoitustiloissa seinällä on lappu, johon jokaisen harjoittelukerran aluksi sisään kirjautunut opiskelija kirjaa paikalla olevat opiskelijat, päivämäärän ja harjoittelun alkamis- ja lopettamisajankohdan. Näin ollen musiikinopettajat tietävät, kuka on milloinkin ollut paikalla. Mahdolliset väärinkäytökset ja musiikkivälineiden rikkoutuminen tai katoaminen selvitetään näin helposti. Harjoitustiloissa noudatetaan yleistä siisteyttä ja järjestyssääntöjä. Väärinkäytöksistä siisteyden ja musiikkivälineiden käytön suhteen voi seurata harjoitustilojen käyttökielto määräajaksi. Naulakot ja lokerikot Oppituntien ajaksi ulkovaatteet jätetään luokan vieressä olevaan naulakkoon. Rahat, bussiliput yms. tulee ottaa aina luokkaan mukaan. Omaisuuden suhteen kannattaa olla huolellinen. Opiskelijoiden lokerikot ovat pohjakerroksessa. Vahtimestari jakaa lokerikkojen lukituskoodit lukuvuoden alussa erikseen ilmoitettavana aikana. Pysäköinti Polkupyörät mopot ja moottoripyörät pysäköidään Hatanpään lukion piha-alueelle niille varatuille paikoille. Pyörät on syytä lukita hyvin. Opiskelijoiden autojen pysäköinti koulun piha-alueella on mahdollista vain erikoisluvalla. (Luvan saa kansliasta, paikkoja on rajoitetusti.) Ruokailu, automaatit Lukiolaisten ruokailu on Hatanpään koulun ruokasalissa klo 11.30 - 12.15. Poikkeavista ruokailuajoista sovitaan erikseen. Terveydenhoitajan kanssa sovitaan erityisruokavalioista. Ruokatarjoilun hoitaa ISS. Välipala-automaatit sijaitsevat lukion opiskelijakunnan tilassa (pohjakerros). Taukotunnit Tyhjinä olevissa lukion luokkahuoneissa sekä mediateekissä ja opiskelijakunnan tiloissa voi viettää taukotunteja. Niiden ajaksi kannattaa suunnitella järkevää tekemistä. Taukotunneilla ei saa häiritä muiden opiskelua. 8 Tiedotus Tampereen kaupungin lukioiden ensisijainen tiedonvälityskanava on Wilma-sovellus, johon opiskelijat ja huoltajat saavat omat tunnuksensa. Wilmaan kirjataan poissaolot ja niiden selvitykset, Wilman kautta lähetetään viestejä opettajien, opiskelijoiden ja huoltajien välillä sekä seurataan opintosuoritusrekisteriä. Tarkempaa opastusta Wilman käyttöön annetaan opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisillä ryhmänohjaustuokioilla sekä huoltajille ensimmäisessä vanhempainilllassa ti 19.8.2014. Koulun kussakin kerroksessa on info-TV. Musiikkiluokan info-TV on vain musiikin ilmoituksia varten. Opiskelijan tulee seurata tiedotusta päivittäin. Kotiin ja huoltajiin pidetään tarvittaessa yhteyttä puhelimen, kirjeen tai sähköpostin (Wilmaviestintä) välityksellä. Vuosittain järjestetään vähintään yksi vanhempainilta vuosikursseittain ja lähetetään kotiin opiskelijatiedotteita. Opiskelun kuluessa huoltajille tehdään ainakin yksi arviointi-/palautekysely ja koulun kotisivuilla on jatkuva palautemahdollisuus. Tietokoneiden käyttö Opetustilojen pöytäkoneet on tarkoitettu pääsääntöisesti opettajien käyttöön. Mediateekissä ja käytävillä olevia tietokoneita opiskelijat voivat käyttää vapaasti, eikä niitä sammuteta käytön jälkeen. Kone tulee kuitenkin jättää perusasetustilaan käytön jälkeen. Kaikkien lukion tiloissa olevien koneiden käyttöön tarvitaan opetusverkon käyttäjätunnus. Jokaiseen tunnukseen liittyy verkkolevytilaa, jonne tiedostot tallennetaan. Jokaisen käytön jälkeen on kirjauduttava ulos koneelta, jotta tietokone on valmiina seuraavalle käyttäjälle. Tulostusohjeet ovat tietokonepöydillä. Opiskeluun liittymättömien tiedostojen (esim. omien valokuvien) tulostaminen koulun laitteilla ei ole sallittua. Katso myös luku Sähköinen toimintaympäristö. Ulko-ovet ovat avoinna ma - to klo 7.30 – 15.30, pe klo 7.30 – 13.30. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1§ Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (lukiolaki 25§) 2§ Koulun alueeseen kuuluvat koulurakennukset ja niiden piha-alueet. 3§ Koulun tilaisuuksia ovat koulun järjestämät tilaisuudet koulun alueella ja sen ulkopuolella. 4§ Ensimmäinen oppitunti alkaa klo 8.15. 5§ Opiskelijan tulee olla paikalla hyvissä ajoin ennen kunkin oppitunnin alkua. 6§ Opiskelijat voivat viettää välitunnit lukion luokkatiloissa. Välitunnilla on noudatettava yleisiä annettuja ohjeita ja määräyksiä. 9 7§ Oppituntien aikana koulun yhteisissä tiloissa (aulat, käytävät, portaikot ja taukotila) on vallittava hiljaisuus. 8§ Matkapuhelimet sekä musiikin kuunteluun ja pelaamiseen käytettävät laitteet on pidettävä suljettuina ja poissa näkyvistä oppituntien aikana ja koulun tilaisuuksissa ellei toisin ilmoiteta. 9§ Laukkujen jättäminen portaikkoon on kielletty. Muualla käytävissä laukut tulee sijoittaa seinän vierustalle. 10 § Kulkuväylät on pidettävä avoimina. 11 § Päällysvaatteiden vieminen luokkahuoneisiin ja ruokalaan on kielletty. Rahaa ja arvotavaroita ei pidä jättää päällysvaatteiden taskuihin. 12 § Klo 11.30 – 11.40 opiskelijat siirtyvät rauhallisesti ruokalaan. Jokainen huolehtii ruokailuvälineiden palautuksesta ja oman ruokailupaikkansa siisteydestä. Ruokaa ei saa viedä pois ruokalasta. 13 § Opiskelija saa poistua kesken koulupäivän terveydenhoitajan tai opettajan luvalla. Poistumislupa on toimitettava seuraavan oppitunnin opettajalle. 14 § Poissaoloista on opiskelijan annettava huoltajan varmentama selvitys tai terveysviranomaisen todistus. Muunlaista vapautusta koulutyöstä myöntää kirjallisesta pyynnöstä ryhmänohjaaja. Yli kolmen päivän vapautuksen myöntää rehtori. Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa aineenopettajalle heti poissa oltuaan. Poissaoloselvitykset tehdään Wilmaan. 15 § Koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Kaikissa koulun sisätiloissa ja ulkona on noudatettava siisteyttä ja järjestystä. Opiskelija on velvollinen korvaamaan tahallisesti koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon. Sattuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava kiinteistöhoitajalle tai kansliaan. 16 § Tupakointi (myös sähkötupakan käyttö), nuuskaaminen sekä päihteiden ja huumeiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on ehdottomasti kielletty koulun alueella ja koulun tilaisuuksissa. 17 § Niissä asioissa, joista järjestyssäännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia. LUKIO-OPINNOISTA YLEISESTI POISSAOLOT Opiskelija on lukiolain mukaan velvollinen olemaan läsnä oppitunneilla. Mikäli opiskelijalla on runsaasti poissaoloja, on kurssi käytävä uudelleen. Vain pitkäaikaisella lääkärintodistuksella vahvistettu sairaus voi antaa oikeuden kurssin suorittamiseen ilman sen uudelleen käymistä. 10 Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki poissaolot tulevat selvitettyä heti. Alaikäisen opiskelijan poissaolot kuittaa Wilmaan yleensä huoltaja tai poikkeustapauksessa ryhmänohjaaja saatuaan opiskelijalta terveysviranomaisen todistuksen. Täysi-ikäinen opiskelija voi antaa itse poissaoloselvityksensä. Jos sairaus tai muu syy estää kouluun tulon useamman päivän ajan, opiskelija on velvollinen ilmoittamaan asiasta ryhmänohjaajalleen viimeistään kolmantena päivänä. Jos poissaolo koskee kokeeseen osallistumista tai oppitunnille sovittua opiskelijan esitystä, opiskelijan on ilmoitettava poissaolostaan tekstiviestillä, Wilma-viestillä tai sähköpostilla opettajalle viimeistään kyseisen päivän aamuna. Ryhmänohjaaja myöntää anomuksesta 1-3 päivän poissaolon ja rehtori myöntää pidemmät poissaolot perustellusta anomuksesta. Lomakkeen saa kansliasta. Loman anomista harkittaessa on syytä ottaa huomioon, että kokeiden ja muiden osasuoritusten siirtäminen aiheuttaa helposti tehtävien kohtuutonta kasautumista myöhemmin ja saattaa jopa vaarantaa kurssin suorittamisen. Opiskelija saa osallistua uusintakokeeseen, mikäli hän ilmoittaa etukäteen mahdollisesta esteestään koepäivänä tai osakokeen päivänä. Opiskelijan vastuulla on selvittää läksyt ja muut tehtävät poissaolonsa ajalta. Koulun tapahtuma- ja teemapäivien ryhmänohjaajan tai rehtorin luvalla. tilaisuuksista voi olla poissa ainoastaan OPPITUNNILTA MYÖHÄSTYMINEN Opiskelijan tulee saapua oppitunneille ajoissa. Oppitunnille voi tulla myöhästyneenä vain hyväksyttävästä syystä (esim. hammaslääkärin, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin lupa). OPISKELIJAKUNTA ja TUTOR-TOIMINTA Lukiossa on opiskelijakunta, johon kuuluvat lukion kaikki opiskelijat. Opiskelijakunnan hallitus valitaan lukuvuosittain vaaleilla. Hallituksessa tulisi olla vähintään yksi jäsen jokaisesta ryhmänohjausryhmästä. Lv. 2014-2015 opiskelijakunnan ohjaavana opettajana toimii Mari Vares. Puheenjohtajana on lukuvuoden alkaessa opiskelija Helmi Lind. Lukiolain 27 §:n mukaisesti opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen. Heitä kuullaan myös ennen opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Opiskelijat vaikuttavat pääasiassa opiskelijakunnan hallituksen kautta. Opiskelijakunnan merkitys toiminta- ja teemapäivien ideoinnissa ja toteuttamisessa sekä eri tilaisuuksien ohjelmien esittämisessä on suuri. Koulun viihtyisyyden ja sosiaalisen toiminnan lisääminen on opiskelijakunnan tärkeimpiä tehtäviä. Erikseen nimetyt toisen vuoden opiskelijat toimivat tutor-opiskelijoina. Vanhempina lukiolaisina heillä on kokemuksia eri oppiaineiden kursseista, lukiotyöskentelystä, kurssivalintojen tekemisen tekniikasta yms. He tuntevat ‘talon tapoineen’ ja ohjaavat uusia opiskelijoita. 11 OPISKELUNOHJAUS Opiskelijan ohjaukseen osallistuvat ryhmänohjaajat, aineenopettajat, opinto-ohjaajat ja rehtori. Hatanpään lukiossa jokaisella opiskelijalla on oma ryhmänohjaaja, joka perehdyttää opiskelijat koulun käytänteisiin ja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden edistymistä sekä puuttuu tarvittaessa ongelmiin. Aineenopettajat opastavat oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Ensimmäisessä jaksossa uusien opiskelijoiden opetus tapahtuu pääasiassa ryhmänohjausryhmissä. Ryhmänohjaajalle pyritään järjestämään mahdollisuus opettaa omaa ryhmäänsä, jotta hän oppisi tuntemaan oman ohjausryhmänsä opiskelijat. Ensimmäisessä jaksossa järjestetään uusille opiskelijoille lukio-opiskeluun valmentava kurssi (OP5). Ryhmänohjaajat järjestävät tutoreiden avustuksella ensimmäisen jakson aikana ryhmäytymiseen liittyviä harjoituksia ja muun muassa tutustumisiltapäivän. Erityisopettaja tekee kurssilla seulonnan ja arvioinnin tuen tarpeesta. Tietotekniikan opettaja pitää oppitunteja tietotekniikan opiskelukäytön perusasioista. Kustakin ryhmänohjausryhmästä on myös hyvä valita luottamushenkilöt, jotka osallistuvat aktiivisesti koulun toimintaan ja sen kehittämiseen. Ensimmäisen jakson aikana (tiistaina 19.8.2014) järjestetään vanhempainilta, jossa huoltajilla on mahdollisuus tutustua Hatanpään lukion käytänteisiin sekä lukio-opiskeluun yleensä. Tässä vanhempainillassa perehdytään myös Wilman käyttöön sekä muihin lukioopiskelussa ajankohtaisiin asioihin. Opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus keskittyy opinto-ohjelman, uranvalinnanja jatko-opiskelun ohjaamiseen. Henkilökohtaisen ohjauksen aiheita ovat muun muassa opinto-ohjelman muutokset, opiskeluvaikeudet, muualla suoritettavat kurssit, yo-tutkinnon hajauttaminen ja yksilökohtaiset opintosuunnitelmat. Henkilökohtaista ohjausta varten voit varata ajan Wilma-, tekstiviestillä tai oveen kolkuttamalla. Opinto-ohjausta on lukiossa yksi pakollinen OP1-kurssi, joka on hajautettu kolmelle vuodelle. Lisäksi on tarjolla valinnainen OP2-kurssi jonka teemoina ovat opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta. Opinto-ohjaukseen liittyvistä asioista tiedotetaan pääasiassa Wilmassa, mutta myös nettisivujen Ajankohtaista -palstalla ja Hatanpään lukion Facebook -sivulla. Opiskeluun ja yo-tutkintoon liittyvät (http://lukiot.tampere.fi/hatanpaa).. ohjeet ovat nähtävissä koulun kotisivulla OPISKELIJAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HATANPÄÄN LUKIOSSA Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1297/2013) 3§. Laki astuu voimaan 1.8.2014. Lain toteutuksesta tiedotetaan syksyn aikana. Koulun henkilökunta sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaiselle opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (Lukiolaki 32 §) 12 Opiskelijan lähin ohjaaja on ryhmänohjaaja, jonka hän tapaa tarvittaessa työhuoneesta ja jonka puoleen opiskelija voi kääntyä kaikenlaisissa kysymyksissä. Ryhmänohjaaja arvioi, milloin opiskelija on ohjattava eteenpäin apua hakemaan. Opinto-ohjaajan palvelut ovat käytettävissä päivittäin ja terveydenhoitajan palvelut vastaanottoaikoina. TUKIOPETUS Lukuvuonna 2014 – 2015 on opiskelijalla mahdollisuus saada tukiopetusta. Opiskelija sopii tukiopetuksesta aineen opettajan kanssa. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS LUKIOSSA Erityisopettaja tarjoaa tietoa, opetusta ja ohjausta erilaisissa oppimisen ongelmissa. Työtapoja ovat opettaminen, keskusteleminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään kielellisten taitojen alkukartoitus. Alkukartoituksen, opiskelijoiden toiveiden ja opettajien suositusten perusteella opiskelijoille tarjotaan kurssimuotoista (ks. opinto-ohjauksen kurssit) ja yksilöllistä erityisopetusta. Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla voidaan laatia lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Erityisopettaja on tavoitettavissa keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Irmeli Rantala p.050 432 8596, irmeli.rantala@tampere.fi LUKIOKURAATTORI JA -PSYKOLOGIPALVELUT Kaikissa Tampereen kaupungin päivälukioissa toimii lukiokuraattori ja –psykologi. He työskentelevät usealla eri lukiolla. Opiskelijat voivat hakeutua lukiokuraattorille tai –psykologille kouluterveydenhoitajan, ryhmänohjaajan, opettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin tai erityisopettajan kautta. Myös opiskelijat itse tai heidän huoltajansa voivat ottaa yhteyttä. Kuraattorin ja psykologin yhteystiedot löydät koulun kotisivulta ja Wilman pysyvistä tiedotteista. Työskentely painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta sekä vahvistetaan opiskelijan selviytymiskeinoja ja voimavaroja. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon. Käynnit ovat maksuttomia, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Lukiokuraattori, Jonna Rajamäki Lukiokuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot), ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kuraattori tekee myös kriisityötä. Lukiokuraattori ottaa opiskelijat vastaan Hatanpään lukiolla huoneessa 211. Tapaamiset ajanvarauksella. Puhelinaika perjantaisin klo 12-13, p. 050 313 2462 13 Lukiopsykologi Niina Melkko Lukiopsykologin juttusille opiskelija voi hakeutua silloin, kun hän on huolissaan psyykkisestä hyvinvoinnistaan (esimerkiksi mielialan lasku, jännittäminen, stressi, pelot, ahdistus tai vaikea elämäntilanne). Lukiopsykologin tehtäviin kuuluu myös opiskelijaan suuntautuva kriisityö. Lukiopsykologit vastaavat Tunnetaidot/OPO 9a ja Jännittäminen haltuun Jännittäminen haltuun/OPO 9b –kurssien toteutuksesta. Lukiopsykologi ottaa opiskelijat vastaan Hatanpään lukiolla huoneessa 211. Tapaamiset ajanvarauksella. Puhelinaika maanantaisin klo 12 - 13, p. 040 801 6383 TERVEYDENHOITO Terveydenhoitaja Kati Aholan poliklinikkavastaanotto on Hatanpään koulun tiloissa pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 9.30 - 11. Tänä aikana terveydenhoitaja on parhaiten tavoitettavissa myös puhelimitse, puh. 040 8063218. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin vastaanotto koulun tiloissa on n. kerran kuukaudessa, ajan voi varata terveydenhoitajalta. Terveydenhoitaja tarvittaessa. tarkastaa lukion 1. vuosikurssin opiskelijat, lääkärille ohjataan Hatanpään lukion opiskelijat saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Lukion opiskelijan tulee hakeutua ensiksi oman terveydenhoitajan (Kati Ahola) vastaanotolle. Sen jälkeen terveydenhoitaja tekee tarvittaessa ajanvarauksen lääkärille joko koulun tiloihin tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen osoitteeseen Hammareninkatu 7. Lääkäripalvelut ovat maksullisia yli 18-vuotiaille koskien sairaanhoitokäyntejä. Käyntimaksu peritään kolmelta ensimmäiseltä kerralta. Sen jälkeen käynnit ovat maksuttomia kyseisen kalenterivuoden ajan. Lisätietoja saa Tampereen opiskeluterveydenhuollon internetsivuilta: www.tampere.fi/opiskeluterveys. SUUN TERVEYDENHUOLTO Kehotuskirje varata aika lähetetään 17-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Ajan voi varata keskitetystä ajanvarauksesta ma - pe klo 8.00 -17.00, numerosta (03) 5657 0100. Ajan tarkistaminen, siirtäminen ja peruuttaminen sekä ensimmäisen ajan varaaminen suuhygienistille ja kiireellisen hammaslääkäriajan varaaminen on mahdollista myös sähköisen asioinnin kautta. Lisätietoja www.tampere.fi/terveyspalvelut/hammashoito. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Hammashoitopalvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua netissä olevalla lomakkeella. Sitä voi myös tilata keskitetystä ajanvarauksesta, puh. (03) 5657 0100. Ajanvaraus on tehtävä itse. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käydä hammashoidossa myös omassa kotikunnassaan. 14 VAKUUTUKSISTA . Tampereen lukiokoulutus ei ole vakuuttanut opiskelijoita tapaturmien varalta. Koulupäivän aikana sattuneesta tapaturmasta aiheutuneet välittömät kuljetus- ja hoitokulut korvataan tositteita vastaan. Tapaturman sattuessa koulun toiminnassa on aina otettava yhteyttä aineen opettajaan, rehtoriin tai kansliaan. Kansliasta saa lähetteen jatkohoitoa varten. Tapaturmailmoituslomake lähetetään koulun kautta lukiokoulutuksen hallintoon. Jos tapaturma vaatii jatkohoitoja tai aiheuttaa esim. silmälasien rikkoutumisen, mahdollinen korvaushakemus, johon liitetään kuitit toteutuneista kustannuksista, käsitellään tapauskohtaisesti. Tapaturmasta aiheutuneesta mahdollisesta pysyvästä vammasta, haitasta tai invaliditeetista ei korvausta makseta. Koulun matkoilla ja retkillä opiskelijalle sattuneiden tapaturmien välittömät hoitokulut korvataan, jos tapahtuma on merkitty opetussuunnitelmaan tai rehtorin päätöspöytäkirjaan. Korvauksen piiriin ei kuulu esimerkiksi matkatavaroiden katoaminen tai opiskelijan sairastuminen, joten varsinkin ulkomaille suuntautuvien matkojen, laskettelu-, melonta- ja muiden retkien varalle opiskelijoiden tulee ottaa erillinen vakuutus. Jos lukion opiskelija on opetussuunnitelman mukaisessa käytännön työharjoittelussa tai välittömillä meno- ja paluumatkoilla harjoitteluun, hänellä on voimassa tapaturmavakuutus. Tampereen kaupunki on muuttamassa vakuutuskäytäntöään 1.1.2015. Siitä tiedotetaan tarkemmin loppuvuodesta Wilmassa. TURVALLISUUSSUUNNITELMA Menettelytavat hätätilanteissa käydään läpi lukuvuoden alussa ryhmänohjaajien johdolla. Sen lisäksi kaikissa luokkatiloissa on ovien viereisellä seinällä opiskelijoille tarkoitettu tiivistelmä siitä, miten toimia hätätilanteissa. Samasta paikasta löytyy myös kartta poistumistiestä hätätilanteessa. KOULUMATKATUKI Lukiolainen voi saada Kelan koulumatkatukea tietyillä ehdoilla. Koulumatkatuesta saa tietoa koulun kansliasta sekä Kelan paikallistoimistosta. OPINTOTUKI Lukiolainen voi saada valtion opintotukea täytettyään 17 vuotta. Opintotuen suuruus määräytyy vanhempien tulojen ja varallisuuden mukaan 17 – 20 vuotiailla. Kela lähettää esitäytetyn lomakkeen kotiosoitteeseesi täytettyäsi 17 vuotta. Opintotukea haetaan verkkohakemuksella (www.kela.fi/lomakkeet). Hakulomakkeita saa myös kansliasta. Opintotukihakemukset käsitellään Kelassa ja päätöksestä tiedotetaan kotiosoitteeseen. Etenkin syksyisin opintotukikeskuksessa on ruuhkaa ja pitää varautua 12 kuukauden käsittelyaikaan. Oman hakemuksen käsittelyä voi seurata myös Kelan verkkopalveluissa. 15 SÄHKÖINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Omat laitteet koulun verkkoon Lukion oppitunneilla käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, erikoisohjelmia, internetin aineistoa ja sosiaalisen median palveluja tiedonhankintaan ja työskentelyyn. Lukioissa ollaan siirtymässä tietotekniikan käytössä uuteen vaiheeseen, jossa opiskelijat käyttävät opiskelussa pääosin omia kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia. Tarvittaessa koulusta voi saada lainaksi laitteen oppitunnin työskentelyn ajaksi. Laitteiden viihdekäyttö ja muu tuntityöskentelyyn liittymätön käyttö häiritsee opiskeluun keskittymistä ja on siksi kiellettyä. Lukiossa toimii langaton verkko Wireless Tampere, johon kirjaudutaan opetusverkon tunnuksella. Voit kirjautua samoilla tunnuksilla myös Langaton-WPA-verkkoon, jolloin verkko muistaa kirjautumisesi jatkuvasti verkon alueella, esim. toisessa lukiossa tai kirjastossa. Sulje kuitenkin wlan-yhteys aina kun et tarvitse verkkoa, jotta se ei ylikuormitu. Muutenkin on suositeltavaa vähentää jatkuvaa altistusta 3G/4G- ja wlan-verkon tuottamalle säteilylle. Jo pienikin lisäetäisyys laitteisiin vähentää altistusta. Pidä kännykkä mieluummin laukussa kuin taskussa. Koulun tietokoneet Koulussa on opiskelijoiden käytössä sekä kannettavia että kiinteitä koneita. Kiinteitä koneita löytyy mediateekista, opiskelijakuntatilasta sekä aulatiloista. Luokkien koneet on tarkoitettu vain ja ainoastaan opetuskäyttöön. Käytävillä olevia tietokoneita opiskelijat voivat käyttää vapaasti, eikä niitä sammuteta käytön jälkeen. Muista kuitenkin kirjautua ulos koneelta! Opiskeluun liittymättömien tiedostojen (esim. omien valokuvien) tulostaminen koulun laitteilla ei ole sallittua. Koulun tietokoneille kirjaudutaan opetusverkon tunnuksella. Sähköiset palvelut Lukion ensisijainen tiedotuskanava on Wilma. Wilmasta löytyvät lukujärjestykset sekä tärkeimmät ajankohtaiset sekä pysyvät tiedotteet. Kursseilla käytetään Moodleoppimisympäristöä. Areenassa voivat opettajat ja opiskelijat jakaa tiedostoja. OneDrivepilvipalvelussa on jokaiselle opiskelijalle 25 Gt tallennustilaa. Toki-verkkokirjaston kautta saat käyttöösi monipuolisesti sähköisiä aineistoja, mm. sanakirjoja ja lehtiarkistoja. Sähköisiin palveluihin kirjaudutaan Tredu-tunnuksella / Wilma-tunnuksella. Wilma Wilma on opiskelijahallinto-ohjelman käyttöliittymä opiskelijoille ja huoltajille. Kurssitarjotin, kurssiarvosanat, opettajien pikaviestit, koulun tiedotteet ja opiskelijan poissaolot näkyvät 16 Wilmassa. Huoltaja merkitsee Wilmaan tiedon opiskelijan poissaolon syystä. Myös opiskelija ja huoltaja voivat lähettää opettajille pikaviestejä Wilman kautta. (Opiskelija kirjautuu Wilmaan Tredu-tunnuksella.) Huoltajille lähetetään omat tunnuksensa. Wilmasta löytyy mm. viikoittainen ryhmänohjaustiedote, joten seuraa Wilmaa säännöllisesti! wilma.tampere.fi (Skannaa koodi älypuhelimen tai tabletin qr-koodilukijalla!) Moodle Moodle on sähköinen oppimisympäristö, jota käytetään monilla kursseilla. Moodleen kirjaudutaan Tredu-tunnuksella. Lisäksi kursseille kirjautumiseen tarvitaan kurssikohtainen avain, jonka opiskelijat saavat ao. opettajalta. moodle.tampere.fi Areena ja OneDrive Opetuksen Areenassa opettajat ja opiskelijat voivat työskennellä yhteisillä sivustoilla. Opettajat voivat jakaa materiaalia opiskelijoille ja Areenaan tallennettua materiaalia voi linkittää Moodleen ja Wilmaan. Opiskelijat voivat tallentaa töitään ja työskennellä ryhmässä yhteisellä sivustolla. Henkilökohtaiset tiedostot tallennetaan omaan OneDriveen. Jokaisella opiskelijalla on 25 Gt tallennustilaa. Areenaan kirjaudutaan Tredu-tunnuksella. Areena tarjoaa opiskelijoille myös Outlook-sähköpostin. Osoite on etunimi.sukunimi@edu.tampere.fi tai sukunimi.etunimi@edu.tampere.fi riippuen tredutunnuksen muodosta. https://portti.tredu.fi 17 Toki-verkkokirjasto Toisen asteen verkkokirjaston sähköisiä aineistoja voi käyttää koulun koneilta, mutta myös etänä omalla koneella käyttämällä Tredu-tunnusta. Etäkäyttölinkit on koottu e-aineistotsivulle. Hyödynnä Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden arkistoja sekä mm. englannin, ranskan, venäjän, italian ja saksan sanakirjoja. toki.verkkokirjasto.fi Siis kaksi eri tunnusta ja niiden salasanojen vaihto Opiskelija saa opintojensa alussa kaksi käyttäjätunnusta ja salasanaa: Opetusverkon tunnuksella kirjaudutaan koulun tietokoneille ja langattomaan verkkoon. Tredu- /wilma tunnuksella kirjaudutaan sähköisiin palveluihin. Salasana tulee vaihtaa vähintään kuuden kuukauden välein. Sen pitää olla vähintään 8 merkkiä ja sisältää isoja ja pieniä kirjaimia ja numeroita. Vaihda Tredu-verkon /wilmatunnuksen salasana Vaihda opetusverkon salasana Tekijänoikeuksista Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Opiskelija laatii lukiossa monenlaisia kirjallisia töitä: aineita, esseitä, kirjoitelmia, referaatteja, kirja- tai elokuva-arvosteluita, portfolioita, esitelmiä ja tutkielmia. Usein kirjallisia töitä tuotetaan lähdemateriaalia käyttäen, joskus taas tekstin tulee olla täysin oma tuotos. Opettajan tehtävänannosta tulisi selvitä, miten tehtävä suoritetaan. Lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404). Siteeraus eli suora lainaus Tekijänoikeuslain mukaan on luvallista lainata sanatarkasti tekstiä julkistetusta teoksesta. Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin ja myös lähde mainitaan. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste, ja sitaatin täytyy kuulua kiinteästi aiheeseen. 18 Referointi Lähdeteosta käytetään useimmiten referoimalla sen ajatuksia eli alkuperäistä tekstiä tiivistetään ja selostetaan omin sanoin. Myös tällainen lähteen käyttö on osoitettava lukijalle lähdeviitemerkinnöin. Internet-lähteet ilmoitetaan samoin. Kuvamateriaalit Tekijänoikeuslaki säätelee myös kaikenlaisten kuvien käyttöä, esimerkiksi valokuvien, piirroksien, kaavakuvien tai vaikkapa taulukoiden käyttöä. Niiden lainaamisen ehdot on tarkistettava lähdeteoksesta tapauskohtaisesti. Helpoimmin lainattavissa ovat Creative Commons -lisenssillä merkityt materiaalit, joita voi käyttää lisenssin sisällön mukaan (ks. http://creativecommons.fi). Plagiointi Plagiointi tarkoittaa toisen ajatusten tai johtopäätösten käyttämistä omissa nimissään ilman, että lähdettä on mainittu, oli kyseessä sitten referointi tai suora lainaaminen. Tällainen teoksen käyttäminen on vilpillistä, lähteet on aina mainittava sovituilla tavoilla. Joko osittain tai kokonaan plagioitu työ hylätään. Internet Samat tekijänoikeudelliset periaatteet koskevat myös Internet-lähteiden käyttöä. Internetistäkään ei ole luvallista lainata tai kopioida mitään ilman lähdetietojen ilmoittamista, joidenkin aineistojen käyttö voi olla kokonaan kiellettyä. Lähteet ja lisätietoa Toikkanen, T. &Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Porvoo. http://creativecommons.fi http://creativecommons.org http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 LUKION SUORITUSOHJEET Opiskeluaika ja työmäärä Luokattomuus Lukio toimii luokattomana lukiona, jossa opetus on jaksotettua ja kurssimuotoista. Luokattomassa lukiossa opiskelija tekee ainevalintojensa mukaisen opintosuunnitelman sekä rakentaa sen mukaisesti vuotuisen kurssi- ja lukujärjestyksensä. Kurssimuotoisen luokattoman opiskelun luonteen mukaisesti jokainen jakso päättyy päättöviikkoon. Opiskeluajan pituus Opiskelijan tulee suorittaa lukion koko oppimäärä ja osallistua ylioppilastutkintoon vähintään kahdessa ja enintään neljässä vuodessa. Rehtori voi kuitenkin erityisestä syystä myöntää poikkeuksen opiskeluajan enimmäiskestosta, ei kuitenkaan yli viiden vuoden. Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. 19 Opiskelijan työmäärä Opiskelijan kokonaistyömäärä on vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47- 51 ja vähintään 10 valtakunnallisia syventäviä. Enimmäiskurssimäärää ei aseteta. Kurssin laajuus on keskimäärin 23 oppituntia, joiden pituus on 75 minuuttia. Opiskelijan on valittava opinto-ohjelmansa siten, että hän osallistuu lukuvuoden aikana vähintään 15 pakolliselle tai syventävälle kurssille. Opiskelijan työmäärän jaksossa tulee olla vähintään kolme pakollista tai syventävää kurssia. Saman tai eri oppiaineen kahden kurssin samanaikainen opiskelu sallitaan opintojaan nopeuttavalle opiskelijalle. Asiasta on neuvoteltava aineenopettajien kanssa ja luvan myöntää rehtori. Aineiden ja oppimäärien valinnat Opiskelijan opinto-ohjelma ja oppimäärä Opiskelijan oppimäärä jossakin oppiaineessa on hänen opinto-ohjelmallaan määrittämänsä oppiaineen kurssien määrä. Opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa ja siten oppiaine- ja kurssivalintojaan. Lukion koko oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimääristä. Valintojen muuttaminen Opinto-ohjelman mukaisiin kurssivalintoihin tehtävistä muutoksista on aina sovittava opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Kurssien ja oppimäärien suorittaminen Kurssin suorittaminen Kurssi suoritetaan normaalisti osallistumalla oppitunneille ja kurssin kokeeseen sekä tekemällä kurssin aikana annetut tehtävät. Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan osallistumatta opetukseen. Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta asianomaisen aineen opettajan kanssa. Itsenäinen suoritus tulee suorittaa ensisijaisesti itsenäisesti etä- tai verkko-opiskeluna, mikäli ko. kurssi on seudullisella verkkokurssitarjottimella tarjolla. Lukuvuodelle 2013 - 2014 suunnitellun seudullisen verkkokurssitarjottimen löydät osoitteesta; www.seututarjotin.fi Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Itsenäinen suoritus on suoritettava hyväksytysti. Jos opiskelija aikoo suorittaa yhden oppiaineen useita kursseja osallistumatta opetukseen, hänen on neuvoteltava asiasta aineen opettajan ja ryhmänohjaajan 20 kanssa. Hyväksytyn kurssin arvosanaa saa parantaa vain osallistumalla kurssille uudelleen. Arvosanaa määriteltäessä otetaan huomioon parempi kurssisuoritus. Kokeet ja jakson päättöviikko Katso s. 5. Kokeiden palautus Kokeet ja muut kurssisuoritukset palautetaan opiskelijoille tarjotinkoodeittain kalenteriin merkittynä päivänä palautustuokioilla. Tarkka aikataulu tiedotetaan rotovilla, Wilmassa ja info-tv:ssä. Uusintoihin ilmoittaudutaan viimeistään välittömästi kokeenpalautuksen jälkeen. Hylätyn kurssin suorittaminen Hylätyn kurssin saa suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille tai osallistumalla kerran uusintakuulusteluun. Uusintakuulustelut järjestetään 2-3 viikon päästä jakson päättymisestä. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Erityisestä syystä voidaan opiskelijalle myöntää oikeus osallistua toisen kerran uusintakuulusteluun. Asiasta päättää oppiaineen opettaja yhdessä rehtorin kanssa. Mikäli uusintakuulusteluun ilmoittautunut opiskelija jää pois kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, tulkitaan tämä suoritusyritykseksi. Opiskelijan on oltava uusintakuulustelupäivänä koulussa. Uusintakuulustelussa opiskelija voi suorittaa pääsääntöisesti yhden kokeen yhtenä uusintakuulustelupäivänä. Etenemiseste ja sen poistaminen Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen hyväksytty suoritus sallii (katso luku Oppimäärän arviointi). Yksi hylätty arvosana ei kuitenkaan aiheuta etenemisestettä. Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua, vaan hänen on korotettava etenemisesteen aiheuttavan kurssin arvosana neljä joko lukemalla kyseisen kurssin asiat ja osallistumalla luvan saatuaan ylimääräiseen uusintakuulusteluun tai suorittamalla kyseinen kurssi uudelleen opetukseen osallistumalla. Etenemisesteen poistamisesta on aina neuvoteltava aineenopettajan kanssa. MUUALLA SUORITETTAVAT OPINNOT 2014 - 2015 Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet opiskella myös oman koulun ulkopuolella sekä sisällyttää suoritetut opinnot lukion oppimäärään. Voit opiskella mm. muissa lukioissa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Opetusta tarjotaan sekä lähi- että etäopetuksena. Opiskelijalla on lukiolain perusteella oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien 21 hyväksi lukeminen ei ole ongelmallista, mutta muiden kurssien kohdalla tämä kannattaa varmistaa etukäteen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä ja vastaavuuksista päättää rehtori. On tärkeää, että hyväksi lukemisesta neuvotellaan ajoissa opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa, mikäli on epäselvää, ovatko opinnot opetussuunnitelman mukaisia. Alla on lueteltu tarjontaa, jonka hyväksi lukemisesta on sovittu koulutuksenjärjestäjien kesken. MISTÄ LÖYDÄN MUIDEN OPPILAITOSTEN TARJONTAA? - Tampereen kaupungin lukioiden tarjonnan löydät Wilmasta (Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio). Kaikki lukiot Tampereen teknillistä lukiota lukuun ottamatta noudattavat samoja jaksojakoja ja pääosin samaa tuntikaaviota, joten yhteensovittaminen on luontevaa. Kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta. - Aikuislukion tarjonnan löydät aikuislukion kotisivuilta www.aikuislukio.tampere.fi . Kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta, mutta ota ensin yhteys lukiomme koulusihteereihin. - Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta www.seututarjotin.fi voit valita pirkanmaalaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia lukio- ja ammatillisia kursseja. Kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut! - KOROTA-tarjottimella Tampereen yliopisto, Tampereen kesäyliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoavat lukiolaisille korkeakoulutasoisia opintoja: www.seututarjotin.fi/korota. korota/blogit.tampere.fi Opintoihin ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Yliopiston tarjoamille opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa. Tampereen kesäyliopisto tarjoaa abi- ja lukiolaiskursseja pääosin kesällä, ja kursseille ilmoittaudutaan huhti - toukokuussa. Kesäyliopiston ja TAMKin avoimen korkeakoulu- ja yliopisto-opetuksen kurssien ilmoittautumisaika selviää kurssikuvauksesta. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut! - Mitä se maksaa? Tampereen aikuislukion ja muiden Tampereen kaupungin lukioiden kurssit ovat maksuttomia. Kesäyliopiston kertauskursseista sinun täytyy maksaa omavastuuosuus. Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta valitut kurssit sekä ja KOROTA-tarjottimen korkeakoulutasoiset opinnot opiskelijoille ovat maksuttomia – suoritettuina. Kurssimaksu (alk. 100 €) peritään kuitenkin sinulta itseltäsi, jos et ole perunut osallistumista ennen ilmoittautumisajan päättymistä etkä tule kurssille tai keskeytät kurssin muusta syystä kuin lääkärintodistuksella osoitetun sairauden vuoksi. Ulkomailla suoritetut opinnot Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määrättyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. 22 Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla voidaan edellyttää lisänäyttöjä arvosanan määrittämiseksi. Hyväksi luettavien suoritusten arvioinnin tulee perustua vaihto-oppilasvuoden oppilaitoksen antamaan arviointiin. Vaihto-oppilasvuodesta on siis tuotava todistus ja hyväksi luettaviksi aiotuista suorituksista niiden opetussuunnitelmat. Muut yhteistyötahot Lukioilla on lisäksi omia yhteistyökumppaneita tai vakiintunutta yhteistyötä yllä mainittujen oppilaitosten kanssa. Eri kesäyliopistojen ja kesälukioiden abi-kursseista tms. ja niiden vastaavuudesta tai hyväksi lukemisesta lukion oppimäärään kannattaa keskustella opinto-ohjaajan kanssa ennen kurssille osallistumista. Poikkeusluvat Opiskelun järjestämiseen muulla kuin yllä selitetyillä tavoilla on aina anottava lupa rehtorilta. Kurssin keskeyttäminen Mikäli opiskelija keskeyttää meneillään olevan kurssin, hänen on ilmoitettava keskeytyksestään aineenopettajalle. Tällöin hänen poissaoloihinsa ei lueta ko. kurssin poissaoloja. Keskeytetyn kurssin opiskelija voi suorittaa silloin, kun se seuraavan kerran on tarjolla kurssitarjottimessa tai verkkokurssina, jos sellainen on tarjolla. Suoritusten merkitseminen Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista opintorekisteriä, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Opiskelija voi itse seurata opintomenestystään ja kurssikertymäänsä Wilman kautta. Oppimäärän suorittaminen Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Kurssin ja oppiaineen arviointi Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Opiskelijan syyllistyessä vilppiin arvioidaan hänen suorituksensa keskeytetyksi. 23 Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.: • läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen • kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen • kurssikoe Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Numeroarviointi • keskeytetty kurssi = K o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan. • täydennettävä kurssi = T o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana. Sanallinen arviointi: • keskeytetty kurssi = K o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen. • hylätty kurssi = H • suoritettu kurssi = S • täydennettävä kurssi = T o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana. Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi. Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin, ja ne arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit ovat luonteeltaan eheyttäviä tai ne liittyvät väljemmin oppiaineeseen. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa arvosanaa oppiaineen päättövaiheessa opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa 24 kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1–2 kurssia 3–5 kurssia 6–8 kurssia 9 kurssia tai enemmän joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 0 1 2 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinnon toteutuksesta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ja koulussa vastuu on rehtorilla. Yksityiskohtaiset ohjeet annetaan YO-infoissa ja jaetaan opiskelijoille ennen kirjoituksia. Tarkat säädökset löytyvät YTL:n kotisivuilta: www.ylioppilastutkinto.fi ja suppeammat ohjeet koulun kotisivuilta kohdasta Opiskelijan apuvälineet. Jokaiselta kokelaalta edellytetään tutustumista ohjeisiin ennen kirjoituksiin osallistumista. Mikäli kokelaalla on lukihäiriö, kuulovamma tai muu syy, joka vaikuttaa kokeisiin osallistumiseen, tulee asiasta hankkia selvitys ja jättää asianmukaiset todistukset koulun kansliaan tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä. Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen, muut kolme pakollista kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe. Kokelas voi suorittaa yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeen. Kun valinta on tehty, yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa tutkinnon kuluessa. Kokeen tason kokelas voi valita opiskelluista oppimääristä riippumatta, mutta yhden kokeen täytyy olla vaativimman tason koe (A-taso). Lisäksi voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Koetehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta. Osa reaaliaineiden koetehtävistä ylittää oppiainerajoja. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kokelas voi suorittaa sen kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen kertaan. Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on jättänyt saapumatta tai jossa hän ei ole jättänyt arvosteltavaa suoritusta. 25 Ylioppilastutkinnon kirjallisiin kokeisiin saa osallistua vain kokelas, joka on ennen koetta opiskellut kaikki tutkintoaineiden pakolliset kurssit ja saanut niistä arvosanan. Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa. Maksut maksetaan ilmoittautuessa rehtorin antamien ohjeiden mukaan. Perusmaksu on 14 € ja lisäksi kultakin aineelta 28 €. Perusmaksu maksetaan jokaiselta tutkintokerralta. Syksyn 2014 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja ti 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ke 10.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe 12.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma 15.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ke 17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 19.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 22.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke 24.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 26.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ke 1.10. äidinkieli, saame Kevään 2015 koepäivät Kirjallinen koe to 5.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 9.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ti 10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa 26 ranska venäjä/espanja ke 11.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet ma 9.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke 11.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 18.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 20.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ke 25.3. äidinkieli, saame, esseekoe ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä kehittää omia vuorovaikutustaitojaan. Tutustutaan tekstianalyysin peruskäsitteisiin lukemalla ja kirjoittamalla erilaisia tekstilajeja. Luetaan ainakin yksi kaunokirjallinen kokonaisteos ja perehdytään aineistopohjaiseen kirjoittamiseen. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Perehdytään kirjoitusprosessin vaiheisiin ja erilaisiin kirjoittamisen lajeihin, esim. referointiin ja kommentointiin. Luetaan yksi kaunokirjallinen kokonaisteos ja valmistetaan tietoa välittävä puheenvuoro. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tutustutaan kaunokirjallisuuden lajeihin ja harjaannutaan käyttämään kirjallisuusanalyysin peruskäsitteitä. Luetaan näytelmiä, novelleja ja runoja ja opetellaan analysoimaan ja tulkitsemaan niitä. Kurssiin kuuluu runsaasti tekstitaidon kokeen tyyppistä työskentelyä sekä teatteriesityksen katsominen. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) 27 Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä, esim. yleisönosastokirjoituksia, arvosteluja ja kolumneja. Hän osallistuu väittelyyn ja valmistaa vaikuttamaan pyrkivän puheenvuoron. Luetaan ainakin yksi kaunokirjallinen kokonaisteos. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Tekstinäytteiden ja kokonaisteosten avulla perehdytään kirjallisuuden tyylivirtauksiin. Omaa tyyliä kehitetään ja hiotaan tutustumalla esseekirjoittamiseen. Luetaan runsaasti kaunokirjallisia tekstejä eri aikakausilta. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Perehdytään suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Projektitöiden avulla (jotka sisältävät sekä lukemista, kirjoittamista että puhumista) tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksiin. Otetaan selvää myös Kalevalan maailmasta. Vaativuutensa vuoksi kurssi suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan kolmantena opiskeluvuotena. Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssista hyötyvät niin esiintymishaluiset kuin -pelkoisetkin, sillä siellä tarjotaan mahdollisuuksia kehittää omaa puheilmaisua turvallisessa ympäristössä erilaisten harjoitusten avulla. Kurssi on myös hyvää harjoitusta puheviestintätaitojen päättökokeen suorittajille. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi, jossa opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan tekstianalyysin perusteet ja opitaan lisää lukemalla ja kirjoittamalla erilaisia tekstejä ja tekemällä tekstitaidon kokeen tyyppisiä harjoituksia. Kerrataan keskeisiä kielenhuoltoon liittyviä käytänteitä ja hiotaan omien tekstien kieltä ja tyyliä. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi, jossa opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Sisältää runsaasti esseekokeen tyyppistä kirjoittamista. Soveltavat kurssit 10. Käsikirjoituskurssi (ÄI10) Kurssilla perehdytään käsikirjoittamiseen ja tekstien dramatisointiin. Mahdollisuuksien mukaan tavataan ammattikirjoittajia. Kurssilla tuotetaan jokin käsikirjoitus, esim. lukion 28 musikaalikäsikirjoitus. Teatteridiplomin tekijät voivat kurssilla kirjoittaa lopputyönsä käsikirjoituksen. 11. Mediatyön kurssi (ÄI11) Kyseessä on käytännön tiedottamisen kurssi, jossa tuotetaan sisältöjä esimerkiksi Hatanpään lukion kotisivuille. Kurssi on projektiluonteinen, ja siihen voi osallistua kahtena tai kolmena opiskeluvuotena ja kerätä näin suorituksia. 12. Teatteridiplomikurssi (ÄI12) Oman teatteriprojektin valmistaminen ja esittely. Teatteridiplomiin vaaditaan neljä kurssia, joista tämä on yksi. Muut voivat olla esim. liikeilmaisu ja tanssi-improvisaatio (LI17), käsikirjoituskurssi (ÄI10), teatterikurssi (ÄI15), ilmaisutaidon kurssi (ÄI16), tai teatteritiedon kurssi (ÄI17). 13. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI13) Hatanpään lukion kirjallisuusdiplomiin luetaan kaikkiaan 20 teosta (kotimaisia ja ulkomaisia klassikkoja sekä nykykirjallisuutta). Opiskelija voi itse valita suoritustavat, mutta hänen tulee hyväksyttää ne ohjaavalla opettajalla. Teoksista voidaan kirjoittaa esim. lukupäiväkirjaa, analyysejä, arvosteluja tai esseitä. Niistä voidaan myös pitää esitelmiä tai käydä kirjallisuuskeskustelua. Diplomi on ajateltu suoritettavaksi kolmen opiskeluvuoden aikana vapaavalintaisessa järjestyksessä osa-alue kerrallaan, ja siihen on tarkoitus sisällyttää opiskelijalle uusia teoksia, joten muilla kursseilla luettavia teoksia ei diplomisuorituksina saa käyttää. Kurssin suorittaminen edellyttää hyvää kaunokirjallisten tekstien lukutaitoa. 14. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI14) Opiskelija tutustuu erilaisiin fiktiivisiin tekstilajeihin (kuten runo-, proosa- ja draamateksteihin) ja soveltaa tietoa omaan kirjoittamiseensa. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden sepitteelliseen kirjoittamiseen, jollaista muilla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla harjoitellaan vain vähän. Kirjoittajaa autetaan löytämään oma persoonallinen ilmaisutapansa ja rohkaistaan etsimään luovia ratkaisuja. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat kehittyä erityisesti fiktion kirjoittajina, eikä kurssille osallistuminen edellytä aikaisempaa luovan kirjoittamisen kokemusta. 15. Teatterikurssi (ÄI15) Kurssilla toteutetaan teatteriesitys, tavallisimmin musikaali. Tavoitteena on saada monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen itse valittujen tehtävien avulla esim. näyttelemällä, lavastamalla ja puvustamalla. Opiskelijalta edellytetään tiivistä läsnäoloa. 16. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI16) Kurssilla harjoitellaan erilaisia ilmaisukeinoja draamaharjoitusten keinoin. Tavoitteena on saada monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen. Kurssiin liittyy teatterikäynti tai muu vierailu. Aikaisempaa alan harrastuneisuutta ei vaadita, vaan kurssi sopii kaikille opiskelijoille, ja sen voi suorittaa opintojen missä vaiheessa tahansa. Opiskelijalta edellytetään tiivistä läsnäoloa. 17. Teatteritiedon kurssi (ÄI17) Kurssi toteutetaan yhteistyössä ammattiteatterin kanssa. Tavoitteena on tutustua ammattiteatterin työskentelytapoihin ja teatterin ammattilaisten työnkuvaan. Kurssisuoritus 29 koostuu teatteriyhteistyön kirjallisesta raportoinnista ja teatterihistoriaan tai -kirjallisuuteen liittyvästä esseestä. 18. Viestinnän projektikurssi (ÄI18) Opiskelija osallistuu johonkin laajaan viestinnän alan projektiin, esim. valmistaa fiktiivisen tekstikokonaisuuden, tv-ohjelman tai muun mediatekstin. Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. 19. Nykyteatterin rihmastoja (ÄI19) Kurssi suoritetaan verkkokurssina opetushallituksen e-materiaalin avulla. SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Pakolliset kurssit 1. Perusteet hallintaan (S21) Opiskelija harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Hän tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja varmentuu niiden hallinnassa. Opiskelija rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä ja pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen. Aluksi selvitetään opiskelijan tausta ja kokemukset sekä tehdään kielitaidon kartoitus. Tiedostutaan kahden kielen ja kulttuurin keskellä elämisestä sekä lukion opiskelukulttuurista. Tehdään erilaisia paritöitä sekä arkielämään liittyviä puheenvuoroja. Kerrataan suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet ja harjoitellaan aineiston pohjalta kirjoittamista. 2. Kieli käyttöön (S22) Opiskelija harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa. Hän oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Kielen lauserakenteiden erittely ja hallitseminen 30 sekä sanaston muodostumiskeinojen ymmärtäminen kehittyvät. Tutustutaan erilaisiin kaunokirjallisiin ja asiateksteihin. Harjoitellaan erilaisia asiointitilanteita ja tehdään havaintoja kielen tilanteisesta variaatiosta. Harjaannutaan raportoimaan tiedonhankinnan tuloksista kirjallisesti ja suullisesti. Perehdytään lausetason perusrakenteisiin (lausetyypit, lauseen rakenne) ja sananmuodostuskeinoihin. 3. Kielellä vaikutetaan (S23) Opiskelija ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin. Hän rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen sekä oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan. Hän tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana sekä parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita. Luetaan kaunokirjallisuutta ja tutkitaan mediaa. Tutkitaan ja kirjoitetaan mielipidetekstejä sekä katsotaan ajankohtaisohjelmia. Harjoitellaan perustelemista. Perehdytään nominaalimuotojen muodostamiseen ja käyttöön sekä vertailumuotoihin. 4. Syvemmät tekstitaidot (S24) Opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen. Hän oppii löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan toisen tekstin pohjalta. Tulkitaan ja hyödynnetään erilaisia mediatekstejä, tuotetaan tekstejä erilaisten aineistojen pohjalta. Harjoitellaan luovaa kirjoittamista ja referointia. 5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25) Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin. Hän hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. Tutustutaan kirjallisuuden keskeisiin lajeihin, luetaan suomalaista kirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos. Käydään teatterissa tai muussa taide-esityksessä sekä esitellään yksi suomalainen kirjailija ja hänen teoksensa. 6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26) Opiskelija vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä. Hän syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan. Hän vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla. Kerrataan vaativia rakenteita ja syvennetään kirjakielen hallintaa, esimerkiksi välimerkkien käyttöä. Kartutetaan sanavarastoa eri aihealueilta, tehdään rakennetehtäviä ja kirjoitelmia, harjoitellaan luetun ymmärtämistä ja tekstin selittämistä. Luetaan yksi suomalainen kaunokirjallinen teos. Syventävät kurssit 7. Puhekieli tarkasteluun (S27) Opiskelija perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin ja oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä. Hän pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa. Perehdytään puhekielen kielioppiin ja erityispiirteisiin. Opitaan käsitteet yleispuhekieli, murre ja slangi. Tehdään laajahko itsenäinen työ, johon kuuluu työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle ja kirjallinen raportointi 31 8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28) Opiskelija syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan, varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessin eri vaiheisiin. Harjoitellaan kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys. Kirjoitetaan materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu. Havainnoidaan erilaisten pohjatekstien tekstilajipiirteitä ja kieltä. Kiinnitetään huomiota jäsentelyyn sekä tekstin ulkoja kieliasuun Lisäksi kielen rakenteita sekä luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. 9. Tekstien maailmassa (S29) Opiskelija syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi. Hän parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan. Luetaan erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä, keskustellaan ja kirjoitetaan kirjallisuudesta tavoitteena oman lukukokemuksen jakaminen muille. Tehdään käännösharjoituksia. Luetaan vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos, esitellään kirjailija tai teos muille. Soveltavat kurssit 10. Tukikurssi (S210) Kurssilla opiskelija saa ohjausta lukion opiskelukäytänteiden omaksumiseen ja hallintaan. Kiinnitetään erityistä huomiota eri tiedonalojen kielen kehittymiseen ja oppimisympäristöjen kielitietoisuuden lisäämiseen. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus kokeilla erilaisia oppimisstrategioita ja vaihtoehtoisia suoritustapoja. 11. Projektikurssi (S211) Kurssilla opiskelija osallistuu jonkin laajemman projektin valmisteluun ja toteuttamiseen. Tällaisia projekteja voivat olla esim. monikulttuurinen iltapäivä, kansainvälisyysviikko, oman äidinkielen päivä tai yhteistyöprojekti jonkin ulkopuolisen tahon kanssa. TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI Opettaja ilmoittaa kurssin alussa, mitkä kirjalliset tehtävät ovat edellytyksenä kurssisuorituksen arvioinnille. Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua ja mielipiteen ilmaisua. Opiskelijaa ohjataan alusta lähtien ottamaan vastuu ruotsin kielen opinnoistaan ja arvioimaan itse kurssin tavoitteiden saavuttamista. Kieliopin perusasiat kerrataan (mm. substantiivien ja adjektiivien taivutus, verbien taivutus ja aikamuodot, päälauseen sanajärjestys sekä kysymyslauseet). Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Heikon kurssisuorituksen jälkeen suositellaan osallistumista kurssille RUB8. 32 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua sekä perehdytään hyvinvointiin ja viestintään. Rakenteista kerrataan sanajärjestys, erityisesti eri sivulausetyypit, persoona- ja refleksiivipronominit, adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus, adjektiivin vertailumuodot ja lukusanat sekä opiskellaan adverbit ja niiden vertailu ja paikan prepositiot. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia kuvailevia tekstejä sekä tehdään ja esitetään Suomi-aiheinen esitelmä. Opiskellaan interrogatiivi-, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit, adjektiivin ja substantiivin käyttö pronominin jälkeen, erisnimen suku sekä prepositioilmauksia. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kieliopista opiskellaan apuverbit, infinitiivi, tulevan ajan ilmaiseminen, aikamuotojen rinnastaminen, konditionaalin vastineet, imperatiivi sekä verbi + prepositio --ilmauksia. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat opinnot ja tulevaisuudensuunnitelmat, työelämä, mainonta ja media, elämäntyylit, muuttuva elinympäristö sekä liikenne. Opiskellaan substantiivien määräysmuotojen käyttö, man-rakenne, s-passiivi, s-päätteiset verbit, partisiipin preesens ja partisiipin perfekti sekä prepositioilmauksia. Syventävät kurssit Kurssien 6 ja 7 suoritusjärjestys on vapaa. Molemmat ovat suositeltavia ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen osallistuville, koska ylioppilaskokeet laaditaan sekä pakollisten että syventävien kurssien pohjalta. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitellaan jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteita tutustuen samalla kulttuurin osa-alueisiin ja niiden pohjoismaisiin edustajiin. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä elokuva, teatteri, musiikki, kuvataide ja kirjallisuus. Kurssi vahvistaa myös yo-kokeessa testattavia viestinnällisiä taitoja ja laajentaa sanavarastoa. Kielioppiasioista kerrataan verbien käyttöä ja sanajärjestystä. Kurssin arvosana perustuu kurssin lopussa pidettävään suullisen kielitaidon kokeeseen sekä jatkuvaan näyttöön. Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan opiskelijalle ylioppilastodistukseen liitettävä erillinen todistus. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kielioppitietoja kerrataan ja syvennetään. 33 Hatanpään lukion koulukohtainen syventävä kurssi 9. Abikurssi (RUB9) Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskoetta varten kerraten kielioppia ja laajennetaan sanavarastoa erillisen harjoituskirjan avulla sekä tehdään useita erilaisia kirjoitustehtäviä ja kuullunymmärtämisharjoituksia. Kurssikokeena pidetään preliminäärikoe. Soveltavat kurssit Ruotsin soveltavia kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. 11. Johdantokurssi (RUB11) Kurssilla kerrataan peruskoulun oppimäärään kuuluvia ruotsin kielen tietoja ja taitoja ja vahvistetaan siten pohjaa lukio-opinnoille. Kurssia suositellaan heikon tai välttävän peruskouluarvosanan saaneille. 12. Pohjoismaisen yhteistyön kurssi (RUB12) Koulullamme on yhteistyöprojekteja (esim. Nordplus Junior) pohjoismaisten lukioiden kanssa. Opiskelijat pitävät yhteyttä yhteistyökoulun kanssa eri viestintäkanavia hyödyntäen projektin aihepiirin mukaan. Kurssille osallistuvat pääsevät tutustumaan eri maassa asuviin nuoriin ja heidän elämäänsä. Kurssilaiset toimivat mahdollisten Tampereelle tulevien vierailijoiden oppaina ja isäntinä ja pääsevät halutessaan itse matkustamaan vastavierailulle yhteistyökumppaneiden luokse. Pohjoismaihin suuntautuvilla vierailuilla opitaan pohjoismaista kieltä ja tutustutaan pohjoismaiseen yhteiskuntaan. VIERAAT KIELET ENGLANTI (A1-kieli) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Aihepiirit: valoisa elämänasenne, rakkaus, perhe, ihmissuhteet ja elämänarvot. Tavoitteet: rohkaista opiskelijoita puhumaan, parantaa sanaston opiskelutaitoja, harjoitella sanakirjan käyttöä sekä vahvistaa perusverbiopin hallintaa Kirjallinen viestintä: kirjoitetaan lyhyitä kirjoitelmia, esim. sähköpostiviesti, runo, mainos ym., joista opiskelija valitsee 2-3 kielisalkkuunsa. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Aihepiirit: vapaa-aika ja harrastukset, musiikki ja nuorisokulttuuri sekä matkustaminen. Tavoitteet: löytää oma oppimistyylinsä, kehittää kuullunymmärtämis- ja kirjoitustaitojaan ja viestintästrategioitaan. Rakenteista opiskellaan sanajärjestys, muodolliset subjektit, persoonapronominit ja passiivi. Kirjallinen / suullinen viestintä: suullisen esitelmän pitäminen, kielisalkun täydentäminen lyhyillä kurssin aihepiireihin liittyvillä kirjoituksilla. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Aihepiirit: koulutus, opiskelu, työ ja tulevaisuudenhaaveet 34 Tavoitteet: oppia kouluun, opiskeluun ja työhön liittyvää sanastoa. Rakenteista opiskellaan vaillinaiset apuverbit, relatiivipronominit, adjektiivit ja adverbit. Kirjallinen viestintä/ suullinen viestintä: laaditaan CV ja työpaikanhakukirje sekä tutustutaan opiskelupaikan hakemiseen netissä. Lisäksi täydennetään kielisalkkua. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Aihepiirit: yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt ja yksilön valinnat Tavoitteet: oppia yhteiskunnan, sosiaaliturvajärjestelmän, kuluttamisen, politiikan ja oikeudenkäytön kuvailussa tarvittavaa sanastoa, vahvistaa ymmärtävän lukemisen taitoja, oppia infinitiivi, ing-muoto ja that-lause, epäsuora kerronta sekä konjunktiot ja muut sidesanat. Kirjallinen viestintä: kirjoitetaan tiivistelmä, puhe ja argumentoiva kirjoitelma. 5. Kulttuuri (ENA5) Aihepiirit: kulttuurin kirjo Shakespearesta nykypäivään, Sibeliuksesta sähkökitaraan, Bondista piirrosfantasiaan ja Rembrandtista moderniin valokuvaukseen. Tavoitteet: oppia kuvailemaan taide-elämyksiä kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen sanastoa käyttäen ja vahvistaa kaunokirjallisen tekstin eri tyylilajien ymmärtämistä. Kielioppiasioista harjoitellaan substantiivien, artikkelien, genetiivin ja välimerkkien käyttöä. Kirjallinen viestintä / suullinen viestintä: esitelmän laatiminen ja kirja-/ elokuva-/ musiikki-/ taidearvostelun kirjoittaminen. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Aihepiirit: arkipäivän ilmiöitä ja huipputeknologiaa, ihminen keksintöjen maailmassa sekä media, mainonta ja moderni yrittäjyys Tavoitteet: oppia tieteisiin, teknologiaan ja talouselämään liittyvää sanastoa, tutustua erilaisiin englanninkielisiin julkaisuihin, vahvistaa taitoa käsitellä vaativia tekstejä, jatkaa itsenäistä työskentelyä, oppia indefiniittipronominit, paljoussanat, lukusanat, ajan ja paikan prepositiot, lauseenvastikkeet sekä sananjohtaminen. Kirjallinen viestintä/ suullinen viestintä: keksinnön esittely suullisesti, ohjeiden ja valituskirjeen laatiminen kirjallisesti. Huom. kirjallisen viestinnän tehtävät sovitetaan ryhmän tason ja aikataulun mukaan. Syventävät kurssit 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Aihepiirit: yksilö ja ympäristö, Uusi-Seelanti: maisemia ja maalämpöä, elämä luonnon ehdoilla sekä kestävän kehityksen haasteet Tavoitteet: harjoitella monipuolisesti erilaisten tekstien lukemista ja erilaisten tehtävätyyppien tekemistä päättökoetta silmällä pitäen ja vahvistaa verbiopin hallintaa 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kehitä itseäsi englannin puhujana! Kurssin pääsisältönä on puhuminen eri tilanteissa ja eri aihepiireistä. Tavoitteena on selviytyä luontevasti niin jokapäiväisestä jutustelusta kuin vaativistakin tilanteista, kuten haastatteluista, väittelyistä ja puheen pitämisestä. Kurssi aktivoi puhumaan ja rohkaisee ilmaisemaan mielipiteensä. Samalla, kun opitaan tapakulttuuria ja hiotaan ääntämistä, valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin ja elämän vaihteleviin tilanteisiin. Kurssilla käsiteltävät aiheet koostuvat monipuolisesti sekä ajankohtaisista aiheista että aiemmilta englanninkursseilta tutuista aiheista. 35 Kurssisuoritus arvioidaan numerolla painottaen jatkuvaa näyttöä sekä puheilmaisun eri valmiuksia ja lisäksi kurssin päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta opiskelija saa erillisen ylioppilastodistukseen liitettävän todistuksen. Kurssia ei ole mahdollista suorittaa kokonaan itsenäisesti. Hatanpään lukion koulukohtainen syventävä kurssi 12. Abikurssi (ENA12) Kurssilla harjoitellaan kuullunymmärtämistä, tekstinymmärtämistä, kirjoitelmien ja tiivistelmän tekemistä sekä kerrataan rakenteita ja laajennetaan sanavarastoa. Samalla tutustutaan ylioppilaskokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin. Kurssikokeena pidetään preliminäärikoe. Soveltava kurssi 10. Kansainvälisen yhteistyön kurssi (ENA10) Englannin, saksan tai ranskan lukijoilla on mahdollisuus osallistua konkreettisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja samalla parantaa kielitaitoaan ko. kielissä. Koulumme on mukana erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa aina, kun se on mahdollista. Kansainvälisyyskurssilla opiskelijat pitävät yhteyttä ulkomaisten yhteistyökoulujen kanssa sähköpostin, internetin ja kirjeiden välityksellä. Projektista riippuen opiskelijat tekevät eri oppiaineiden tunneilla tutkimuksia ja laativat raportteja, jotka käännetään englanniksi, saksaksi ja/tai ranskaksi ja lähetetään yhteistyökouluille. Vastaavasti he lähettävät meille tuotoksiaan. Näin kurssille osallistujat pääsevät tutustumaan erilaisissa oloissa asuviin nuoriin ja heidän elämäänsä. Kurssilaiset toimivat mahdollisten vierailujen aikana Tampereella oppaina ja tulkkeina ja pääsevät halutessaan itse vastavierailuilla matkustamaan yhteistyökumppaneittemme luokse. Kurssi on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Soveltavia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. SAKSA (A1-kieli) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Kurssi käsittelee nuorten jokapäiväistä elämää, ihmissuhteita ja nuorten verkostoja sekä valoisaa elämänasennetta ja vapaa-ajan viettoa. Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta sekä kertaa ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan suullista viestintää. Rakenteet: Verbin aikamuodot, sukusäännöt, sijamuodot ja persoonapronominit. 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Kurssi käsittelee nuorten maailmaa erityisesti vapaa-ajan näkökulmasta sekä matkailua ja uusia medioita. Kurssilla harjoitellaan puheviestintää sekä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Rakenteet: Artikkelin käyttö, maantieteelliset nimet, genetiivi, possessiivipronominit, vaihtoprepositiot ja sanajärjestys. 36 3. Opiskelu ja työ (SAA3) Kurssin aiheena on koulutus ja työelämä erityisesti saksankielisissä maissa ja Suomessa. Kurssilla harjoitellaan aiheeseen liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. Rakenteet: Adjektiivin taivutus ja vertailu, substantivoidut adjektiivit, partisiipit ja lukusanat. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Kurssin aiheena erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten perhepolitiikka, ulkomaalaiset, kansallisvelvollisuudet ja aktiivinen kansalaisuus. Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Rakenteet: Infinitiivi, imperatiivi, konditionaali, man-rakenne ja passiivi 5. Kulttuuri (SAA5) Kurssilla syvennetään saksalaisen kulttuurin tuntemusta perehtymällä saksalaiseen kirjallisuuteen, musiikkiin, teatteriin, elokuviin, kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan kulttuuriin liittyvästä aiheesta laajahkon tuotoksen kirjallisesti tai suullisesti ja esittelevät sen. Rakenteet: Sijamuotokertaus, rektioverbit, wo-verbit, adjektiivin rektio, pronominaaliadverbit ja relatiivipronominit. 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Kurssilla käsitellään liikennettä, avaruustutkimusta, talous- ja työelämää, eri tieteenalojen tutkimustyötä, tekniikan saavutuksia ja ympäristöongelmia. Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Rakenteet: Sanajärjestys, konjunktiot, pronominit ja modaaliapuverbien erikoismerkitykset. Syventävät kurssit 7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota sanavaraston laajentamiseen, kirjalliseen tuottamiseen ja syvennetään aiemmin opittuja rakenteita. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA8) Kurssin tavoitteena on harjoittaa monipuolisesti suullisen viestinnän eri tilanteita. Opiskelija pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten kommunikatiivisten harjoitusten sekä monipuolisten tekstien avulla. Aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä luontoon ja ympäristöön liittyvät aiheet. Kurssilla pyritään myös mahdollisuuksien mukaan luomaan tilanteita, joissa opiskelija pääsee harjoittamaan puheen tuottamista ja ymmärtämistä autenttisissa kielenkäyttötilanteissa syntyperäisten kieltenpuhujien kanssa. Kurssin arvosana määräytyy sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen suullisen kielitaitokokeen perusteella. Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta opiskelijalle annetaan erillinen todistus. Soveltavat kurssit 9. Abikurssi (SAA9) Harjoittelemme kielioppia, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoitelman kirjoittamista vanhoja ylioppilaskokeita apuna käyttäen. 37 10. Puhekurssi (SAA10) Saksan puhekurssi on osa kansainvälisyys- ja viestintäkasvatusta. Sen tavoitteena on sekä kehittää opiskelijan taitoa ymmärtää kieltä että hänen puheilmaisuaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti erilaisia jokapäiväisen elämän viestintätilanteita. Oppimateriaalina käytetään mm. lehtiartikkeleita ja muita tekstinäytteitä, ääni- ja videonauhoja. SAKSA (B2- ja B3-oppimäärät) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (SAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33/SAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (SAB34/SAB22) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (SAB35/SAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36/SAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (SAB37/SAB25) Kurssin aihepiireinä ovat mm. esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 38 8. Yhteinen maapallomme (SAB38/SAB26) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 9. Tiede ja tekniikka (SAB39/SAB27) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 10. Luonto ja kestävä kehitys (SAB310/SAB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Hatanpään lukion soveltavat kurssit 11. Abikurssi (SAB311/SAB29) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilastutkinnon lyhyen saksan kokeeseen monipuolisten kuullun- ja tekstinymmärtämisharjoitusten, rakenteiden ja sanaston kertauksen sekä ainekirjoitusharjoitusten avulla. Kurssin arviointi: suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 12. Kansainvälisen yhteistyön kurssi (SAB312/SAB210) Englannin, saksan ja ranskan lukijoilla on mahdollisuus osallistua konkreettisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja samalla parantaa kielitaitoaan ko. kielissä. Koulumme pyrkii aina kun on mahdollista pääsemään mukaan erilaisiin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Kansainvälisyyskurssilla opiskelijat pitävät yhteyttä oman koulun ja ulkomaisten yhteistyökoulujen välillä sähköpostin, internetin ja kirjeiden välityksellä. Kulloisestakin projektista riippuen opiskelijat tekevät eri oppiaineiden tunneilla tutkimuksia ja laativat raportteja, jotka käännetään englanniksi, saksaksi ja/tai ranskaksi ja lähetetään yhteistyökouluille. Vastaavasti he lähettävät meille tuotoksiaan. Näin kurssille osallistujat pääsevät tutustumaan erilaisissa oloissa asuviin nuoriin ja heidän elämäänsä. Kurssilaiset toimivat mahdollisten vierailujen aikana Tampereella oppaina ja tulkkeina ja pääsevät halutessaan itse vastavierailuilla matkustamaan yhteistyökumppaneittemme koululle. Kurssi on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Kurssin arviointi: suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 13. Puhekurssi (SAB313/SAB211) Saksan puhekurssi on osa kansainvälisyys- ja viestintäkasvatusta. Sen tavoitteena on sekä kehittää opiskelijan taitoa ymmärtää kieltä että hänen puheilmaisuaan. Kurssilla harjoitetaan monipuolisestí erilaisia jokapäiväisen elämän viestintätilanteita. Oppimateriaalina käytetään mm. joukkoviestinten (lehdet, televisio, Internet) tarjoamaa autenttista saksankielistä materiaalia. Kurssiin sisältyy yleensä myös vierailuja ja vierailijoita. Kurssin arviointi: suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 39 RANSKA (B2- ja B3-kieli) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) Kurssin aihepiirit liittyvät perheeseen ja lähimpiin ihmissuhteisiin. Kurssilla opiskellaan yksinkertaisia arkipäivän viestintätilanteita kuten tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, kaverin sekä perheen esittely jne. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja ääntämisen harjoittelua. 2. Näin asiat hoituvat (RAB32) Kurssin aihepiireinä ovat mm. suku, ystävät sekä arkielämän rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä tilanteissa kuten ostoksilla, asioitaessa pankissa, ravintolassa, lääkärissä jne. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33/RAB21) Kurssin aiheet liittyvät nuorten elämään kuten kaverisuhteisiin, harrastuksiin ja vapaaajanviettoon. Kurssilla opitaan mm. kertomaan omista harrastuksista ja mieltymyksistä sekä kuvailemaan henkilöitä ja ympäristöä. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista. 4. Meillä ja muualla (RAB34/RAB22) Kurssin aiheina ovat sekä oma maamme että Ranska ja muut ranskankieliset maat, niiden asukkaat, historia, kulttuuri ja nähtävyydet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja tuottamista, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa sekä harjoitellaan kirjoittamista yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (RAB35/RAB23) Kurssin aihepiirinä ovat ranskalainen nykyelämä ja perinteet. Esille nousevat ennen kaikkea terveys ja terveelliset elintavat. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla (esim. kirjeen kirjoittaminen) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36/RAB24) Kurssin aiheet liittyvät kouluun, opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Kurssilla opitaan näihin aihepiireihin liittyen mm. kertomaan suomalaisesta lukiosta, laatimaan CV ranskaksi sekä kuvailemaan omia toiveita ja suunnitelmia sekä suullisesti että kirjallisesti. 7. Kulttuuri (RAB37/RAB25) Kurssin aihepiireinä ovat ranskalaisen kulttuurin eri osa-alueet, mm. kuvataide, kirjallisuus, musiikki, teatteri ja sirkus. Tällä kurssilla opiskelija saa valmiuksia lukea ranskankielistä kirjallisuutta. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita, kirjoittamista, puhumista, kuullun- ja luetunymmärtämistä. 8. Yhteinen maapallomme (RAB38/RAB26) Kurssin aihepiireinä ovat mm. ympäristönsuojelu, eettinen kuluttaminen, Euroopan unioni ja Ranskan poliittinen järjestelmä. Ajankohtaisia ilmiöitä tarkastellaan uutistekstien avulla. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 40 9. Tiede ja tekniikka (RAB39/RAB27) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 10. Luonto ja kestävä kehitys (RAB310/RAB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto, sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen sekä omassa maassamme että ranskankielisissä maissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista ja aloitetaan aikaisemmilla kursseilla opittujen rakenteiden kertaus. Soveltava kurssi 11. Abikurssi (RAB311/RAB29) Kurssilla valmentaudutaan ylioppilastutkinnon lyhyen ranskan kokeeseen kirjoittamalla lyhyitä viestinnällisiä tehtäviä ja aineita, tekemällä kuullun- ja tekstinymmärtämisharjoituksia sekä kertaamalla rakenteita ja sanastoa. Opiskelijoilla mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöön. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. ESPANJA (B2- ja B3-kieli) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja opiskellaan kielen perusrakenteita. 2. Näin asiat hoituvat (EAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Rakenteista opiskellaan gustar-verbi, refleksiiviverbejä ja adjektiivien vertailu. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Uusia rakenteita kurssilla ovat akkusatiivipronominit, kestopreesens ja perfekti. 4. Meillä ja muualla (EAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteista opiskellaan kaksoisakkusatiivi ja -datiivi sekä käskyt ja kiellot. 41 5. Ennen ja nyt (EAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteista opiskellaan imperfekti, preteriti ja pluskvamperfekti. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Rakenteista opiskellaan futuuri, konditionaali ja subjunktiivi. 7. Kulttuuri (EAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita ja tutustutaan ylioppilaskokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin. 8. Yhteinen maapallomme (EAB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Lisäksi harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. PITKÄ MATEMATIIKKA Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Harjaannutaan käyttämään matemaattisia menetelmiä ongelmien ratkaisuun, sekä tulkitsemaan kriittisesti saatuja tuloksia. Keskeisiä sisältöjä ovat potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi sekä eksponenttifunktio. 2. Polynomifunktiot (MAA2) (voi valita kurssin 1 jälkeen) Harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita. Opitaan ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää. Opitaan myös ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ja yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. 3. Geometria (MAA3) (voi valita kurssin 1 jälkeen) Opiskelijoita ohjataan hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa. Opitaan muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita. Opitaan ratkaisemaan geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. 4. Analyyttinen geometria (MAA4) (voi valita kurssien 1,2 ja 3 jälkeen) Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Tutkitaan pistejoukon yhtälön käsitteen 42 avulla koordinaatiston pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Opitaan ratkaisemaan itseisarvo-yhtälöitä ja epäyhtälöitä. Kerrataan yhtälöryhmän ratkaiseminen. 5. Vektorit (MAA5) (voi valita kurssien 1,2,3 ja 4 jälkeen) Tutustutaan vektorikäsitteeseen, selvitetään vektorien perusominaisuudet ja laskutoimitukset sekä harjaannutaan käyttämään kaksi- ja useampiulotteisia vektoreita erilaisissa yhteyksissä. 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) (voi valita kurssien 1ja 2 jälkeen) Opiskelijat ohjataan tilastollisen aineiston käsittelyn eri vaiheisiin. Tutustutaan klassiseen ja tilastolliseen todennäköisyyden käsitteisiin ja näihin liittyviin laskusääntöihin. Tutustutaan myös todennäköisyysjakaumiin ja opitaan soveltamaan niitä todennäköisyyslaskennan sovelluksissa. 7. Derivaatta (MAA7) (voi valita kurssien 1,2,3 ja 4 jälkeen) Perehdytään rationaaliyhtälöihin ja -epäyhtälöihin. Omaksutaan havainnollinen käsitys funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta. Opitaan määrittämään yksinkertaisten funktioiden derivaatat ja hyödyntämään derivaattaa sovellusongelmien yhteydessä. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) (voi valita kurssien 1,2,3,4 ja 7 jälkeen) Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuuksiin ja opitaan ratkaisemaan niihin liittyviä yhtälöitä. Opitaan myös tutkimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) (voi valita kurssien 1,2,3,4 ja 7 jälkeen) Perehdytään trigonometrisiin funktioihin ja niiden perusominaisuuksiin sekä käyttöön tavallisimmissa sovelluksissa. Trigonometrisia funktioita tutkitaan myös derivaatan avulla. Tutustutaan lukujonoihin ja summiin, erityisesti rekursiiviseen, aritmeettiseen ja geometriseen lukujonoon. 10. Integraalilaskenta (MAA10) (voi valita kurssien 1,2,3,4,7,8 ja 9 jälkeen) Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin ja määrittämiseen. Opiskellaan alojen ja tilavuuksien laskeminen integrointia käyttäen. Syventävät kurssit 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) (voi valita kurssien 1 ja 2 jälkeen) Tutustutaan lukuteorian peruskäsitteisiin ja perehdytään alkulukujen ominaisuuksiin, tutkitaan kokonaislukujen jaollisuutta, sekä opitaan määrittämään kokonaislukujen suurin yhteinen tekijä Eukleideen algoritmilla. Tutustutaan logiikan käsitteistöön ja opiskellaan formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla. 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) (voi valita kurssien 1, 2, 3, 4 ja 7 jälkeen) Kurssilla tutustutaan ratkaisualgoritmeihin ja likimäärämenetelmiin yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaisussa sekä differentiaali- ja integraalilaskennassa. 43 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) (voi valita kurssien1,2,3,4,7,8,9 ja 10 jälkeen) Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, täydennetään integraalilaskennan taitoja mm. jatkuviin todennäköisyysjakaumien tutkimiseen, sekä tutkitaan lukujonon raja-arvoja, sarjoja ja niiden summia. Koulukohtaiset syventävät kurssit 14. Kertauskurssi (MAA14) (voi valita kurssien 1-10 jälkeen) Kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ja harjoitellaan opittujen menetelmien monipuolista soveltamista erilaisten ongelmien ratkaisemisessa. 15. Talousmatematiikka (MAA15) (voi valita kurssien 1,2,3,4,7,8 ja 9 jälkeen) (kurssitarjottimessa koodilla MAB7) Ks. MAB7 16. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (MAA16) (voi valita kurssien 1 – 10 jälkeen) Kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ja harjoitellaan opittujen menetelmien soveltamista vanhoihin ylioppilastehtäviin. Käydään läpi myös syventävien kurssien aihealueita. Koulukohtaiset soveltavat kurssit 17. Pitkän matematiikan johdantokurssi (MAA17) (Suoritetaan ensimmäisen lukukauden alussa ja suositellaan kaikille pitkän matematiikan opiskelijoille.) Kerrataan peruskoulun keskeisiä asioita. Tutustutaan ensimmäisen vuoden pitkän matematiikan kursseihin ja opiskellaan pitkän matematiikan työskentely tapoja. Vahvistetaan yhtälön ratkaisu ja polynomifunktioiden käsittely taitoja. Syvennytään yhteen geometrian ja yhteen analyyttisen geometrian ongelmaan. 18. Eheytyskurssi. (MAA18) (voi valita kurssien 1 – 8 jälkeen) Kerrataan kurssien MAA5-MAA8 keskeisimmät sisällöt. Opitaan hyödyntämään graafista laskinta ongelmien ratkaisussa ja ratkaisujen tarkistamisessa. Kurssilla voi korottaa yhtä kurssiarvosanaansa. 19. Kansainvälisyyskurssi. (MAA19) (voi valita koska vain) Tehdään johonkin kansainvälisyysteemaan liittyvä projekti. 0. Funktioiden ja yhtälöiden tukikurssi (MAA00) Tavoitteena on syventää matemaattisten menetelmien ja polynomifunktioiden ja --yhtälöiden hallintaa. Kurssilla voi korottaa joko maa1- tai maa2-kurssin arvosanaa. Suoritetaan kurssien maa1 ja maa2 jälkeen. 44 LYHYT MATEMATIIKKA Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5, MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Opiskelija voi yrittää parantaa arvosanaa kerran pitkältä lyhyelle matematiikalle siirtyessään suorittamalla vastaavan lyhyen matematiikan kokeen. Arvosana siirtyy sellaisenaan lyhyen vastaavan kurssin arvosanaksi. Pakolliset kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Harjaannutaan käyttämään matematiikkaa ongelmien ratkaisemisessa ja tulkitsemaan ja arvioimaan saatuja tuloksia. Keskeisiä sisältöjä ovat lineaarinen riippuvuus, verrannollisuus ja toisen asteen polynomifunktio. Opitaan ratkaisemaan ensi asteen ja toisen asteen yhtälöitä. 2. Geometria (MAB2) (Vaadittavat aiemmat kurssit: 1) Opitaan ratkaisemaan geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia. Keskeisiä sisältöjä ovat kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause sekä kuvioiden pinta-alan ja kappaleiden tilavuuksien määrittäminen. 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) (1) Havaitaan reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja opitaan kuvaamaan niitä matemaattisilla malleilla. Keskeisiä sisältöjä ovat lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen ja eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) (1) Tutkitaan funktion muutosnopeutta graafisesti ja numeerisesti sekä opitaan käyttämään derivaattaa muutosnopeuden mittana. Keskeisiä sisältöjä ovat polynomifunktion derivaatta ja polynomifunktion kulun tutkiminen. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) (1) Harjaannutaan laskimia ja tietokoneita käyttäen käsittelemään ja tutkimaan tilastollisia aineistoja sekä perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Keskeisiä sisältöjä ovat jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma, kombinatoriikka ja todennäköisyyden laskulakien käyttö. 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) (1 ja 3) Tarkastellaan kahden muuttujan yhtälöitä ja epäyhtälöitä graafista tulkintaa käyttäen. Opitaan ratkaisemaan käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia yhtälöpareja ja optimointitehtäviä. Tutustutaan lukujonoihin ja opitaan ratkaisemaan ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. 45 Syventävät kurssit 7. Talousmatematiikka (MAB7) (1, 3 ja 6) Opiskelija saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun ja laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun sekä oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä. Keskeisiä sisältöjä ovat indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus-, ja muut laskelmat. 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) (1, 2, 3 ja 6) Laajennetaan opiskelijan trigonometriaan ja vektorien käyttöön liittyvää osaamista. Trigonometriassa keskeisiä sisältöjä ovat funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, radiaani, trigonometriset perusyhtälöt ja perusfunktioiden kuvaajat. Vektoreista käsitellään peruslaskutoimitukset, komponenttiesitys, skalaaritulo ja koordinaatiston pisteiden tutkiminen vektoreiden avulla. Koulukohtaiset syventävät kurssit 9. Kertauskurssi (MAB9) (1 – 6) Kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ja harjaannutaan käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. 10. Algebra (MAB10) (1,3,6) Suoritetaan 2. vuoden keväällä Syvennetään kaikenlaisten lyhyen matematiikan oppimäärään liittyvien lausekkeiden, yhtälöiden, epäyhtälöiden ja lukujonojen käsittelemisen taitoa kirjoituksia silmällä pitäen, sekä parannetaan laskimen käyttötaitoa. Koulukohtaiset soveltavat kurssit *11. Matematiikan tukikurssi I (MAB11) ½-kurssia* (Suoritetaan ensimmäisen lukukauden aikana.) Tavoitteena on syventää kurssin mab1-keskeisiä asioita soveltaen osin mab2-kurssin asioita. *12. Matematiikan tukikurssi II (MAB12) ½-kurssia* (Suoritetaan ensimmäisen lukukauden aikana.) Tavoitteena on syventää kurssin mab2 keskeisiä asioita. Sekä syventää ja tukea mab3kurssin asioiden oppimista. 19. Kansainvälisyyskurssi. (MAB19) (voi valita koska vain) Tehdään johonkin kansainvälisyysteemaan liittyvä projekti. BIOLOGIA Biologian pakolliset kurssit (BI 1 ja BI 2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (BI 3, BI 4 ja BI 5) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti ja sen tulee sisältää kurssikokeen lisäksi tutkielman tai vastaavan määrän muita kirjallisia osioita. 46 Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) Kurssi sisältää biologian tieteenä, luonnon monimuotoisuuden tieteenä, evoluution ja sen miten luonto toimii. tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää luonnon monimuotoisuutta, elämän peruselementtejä, evoluution ja sen merkityksen lajinkehityksessä sekä osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä. 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Kurssin tavoitteen on, että opiskelija ymmärtää evoluution jatkuvuuden geenisuhteiden jatkuvana muuttumisena populaatiossa ja ekosysteemissä. Kurssin keskeiset sisällöt ovat solu ja sen rakenne, solun energiatalous, solujen toiminnan ohjaaminen, lisääntyminen ja periytymisen perusteet. Syventävät kurssit 3. Ympäristöekologia (BI3) Kurssin keskeisiä tavoitteita ovat, että opiskelija osaa ekologian perusteet, hän ymmärtää biodiversiteetin merkityksen, hän hahmottaa ympäristöongelmien syitä, tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erikoispiirteisiin ja tuntee sekä osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat ekologinen tutkimus, biodiversiteetti ja sen merkitys, ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet, Suomen luonnon haavoittuvuus ja kestävä tulevaisuus. 4. Ihmisen biologia (BI4) Kurssin tavoitteena ovat, että opiskelija osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet, ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon, ymmärtää hermoston toiminnan, ymmärtää lisääntymisen ja ihmisen elinkaareen liittyviä asioita, pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin, ymmärtää ihmisen lajinkehityksen ja pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet, elimistön rakenne, elintoimintojen säätely, ihmisen lisääntyminen ja elämänkaari, perimän merkitys ja elimistön sopeutuminen. 5. Bioteknologia (BI5) Kurssi sisältää solun hienorakenteen ja solujen välisen viestinnän, proteiinisynteesin, geenien toiminnan, geeniteknologian mahdollisuudet teollisuudessa, mikrobit ja niiden merkityksen esim. luonnossa. Tavoitteena on täten, että opiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta, ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen, hallitsee tärkeimmät mikrobiryhmät, tuntee geenien toiminnan ja tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä. Soveltavat kurssit 6. Tunne oma ympäristösi (BI6) Kurssilla perehdytään käytännön tasolla erityisesti Tampereen ja Pirkanmaan ympäristönhoitoon. Kurssin sisällöksi valitaan muutamia suuria teemoja opiskelijoiden omien toivomusten mukaan. Kurssiin liittyy retkeilyä, tutustumiskäyntejä ja asiantuntijoiden vierailuja. Käytännönläheinen kurssi pyrkii vahvistamaan jokaisen omia elämäntapoja ympäristöystävälliseen suuntaan. 47 7. Laborointi ja maastokurssi (BI7) Kurssin tavoitteena on perehtyä joihinkin biologian tyypillisiin tutkimusmenetelmiin laboratoriossa ja luonnossa. Kurssin sisältö muodostuu muutamasta pääteemasta, joihin paneudutaan omatoimisin kokein, havainnoin ja tutkielmin. Kurssiin liittyy retkiä ja vierailukäyntejä. Kurssi on suoritettu, kun kaikki annetut tehtävät on tehty. 8. Mikrobiologia (BI8) Tavoitteena on opiskella mikrobiologian peruskäsitteet siten, että tutkimuskohteena on vesi. Kemiallisten ja fysikaalisten määritysten lisäksi vedestä tutkitaan myös muun muassa erilaisia mikrobeja. 9. Biokemia (BI9) Kurssilla perehdytään elämän kemialliseen perustaan eli eliössä esiintyviin molekyyleihin (esim. proteiinit, DNA) ja eliöissä tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin. Kurssilla tutustutaan myös sekä teoriassa että käytännössä biokemian työmenetelmiin. Kurssilla tehdään 3-4 laboratoriotyötä, joten vajaa puolet kurssista on käytännöntyöskentelyä, loput teoriaa. 10. Ihmisen fysiologia ja anatomia (BI10) Kurssilla opiskellaan ihmisen rakennetta ja toimintaa sekä keskitytään erityisesti niihin asioihin, joita on käsitelty muilla biologian kursseilla. Kurssin tavoitteena on helpottaa farmasian pääsykokeisiin valmistautumista ja hoitoalan koulutukseen hakeutumista.. Kurssi on kokonaan teoriakurssi ja lopussa pidetään kurssikoe. 11. Humanistinen luonnontiede (BI11) Kurssilla käydään läpi ekologiaan liittyviä harjoituksia erilaisin opetusmenetelmin luonnossa. Kurssin tarkoituksena on opastaa opiskelijaa luonnossa liikkumiseen, havainnointiin, eri aistien käyttöön ja ryhmässä työskentelyyn. Samalla pyritään vahvistamaan opiskelijan tietoisuutta luonnosta ja lisäämään hänen arvostusta luontoa kohtaan. 12. Lintukurssi (BI12) Kurssin tarkoituksena on opastaa opiskelijoita tunnistamaan yleisimpiä lintuja maastossa. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan vesien, peltojen, metsien ja asuinalueiden yleisimmät linnut sekä ulkonäön että laulun perusteella. Yhteensä tavoitteena on n. 100 linnun tunnistaminen. Kurssi suoritetaan lukujärjestyksen ulkopuolella keväällä arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kurssin päättää lintujen tunnistustesti. 13. Kasvikurssi (BI13) Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan yleisimmät kasvit. Opiskelija kerää 80 kasvia kevään, kesän ja syksyn aikana. Hän prässää kasvit, määrittää ne nimeltä ja tekee itselleen kasvion. Lopuksi on kasvitentti. MAANTIEDE Maantieteen opetuksen tavoitteena on, opiskelija osaa hankkia ja tulkita maantieteellistä tietoa, hän ymmärtää mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät, hän osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, hän osaa havainnoida analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, hän ymmärtää mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, hän tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja 48 kunnioittaa erilaisuutta ja hän osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena. Maantieteen pakolliset kurssit GE1 ja GE2 suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit GE3 ja GE4 sekä soveltava kurssi GE5 suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat maantieteellinen ajattelu, maan planetaarinen luonne, ilmakehä liikkeessä, vesikehä liikkeessä, sää ja ilmasto, maapallon muuttuvat pinnanmuodot ja maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. 2. Yhteinen maailma (GE2) Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät, Väestö ja asutus, luonnonvarat, alkutuotanto ja ympäristö, teollisuus ja energia, liikkuminen ja vuorovaikutus, ihmistoiminnan alueellinen rakenne sekä kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys. Syventävät kurssit 3. Riskien maailma (GE3) Keskeisiä sisältöjä ovat kurssissa luonnon toimintaan liittyvät riskit, ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät riskit sekä ihmiskunnan riskit. 4. Aluetutkimus (GE4) Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot, paikkatietojärjestelmät sekä oma aluetutkimus. Kurssi on suoritettu kun vaaditut tehtävät on tehty kurssin aikana. Soveltavat kurssit 5. Matka maahan tai maailmaan (GE5) Kurssin sisältönä on ohjattuna itsenäisenä työnä perehtyä itse valittuun maapallon alueeseen, jonka laajuus vaihtelee yksittäisestä pikku kunnasta suureen valtioon tai maanosaan. Kurssilla harjoitellaan mahdollisimman monipuolista aluemaantieteellistä tutkimista. FYSIIKKA Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Keskeiset sisällöt fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana 49 liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Syventävät kurssit 2. Lämpö (FY2) Keskeiset sisällöt kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia, energiavarat 3. Aallot (FY3) Keskeiset sisällöt harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen 4. Liikkeen lait (FY4) Keskeiset sisällöt liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Keskeiset sisällöt momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö 6. Sähkö (FY6) Keskeiset sisällöt sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi 50 7. Sähkömagnetismi (FY7) Keskeiset sisällöt magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus 8. Aine ja säteily (FY8) Keskeiset sisällöt sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu Koulukohtaiset syventävät kurssit 9. Kokeellinen fysiikka (FY9) Kurssilla tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta ja opetellaan raportoimaan tehty koe ja kokeen tulokset. Kurssi voi sisältää mahdollisuuksien mukaan vierailuja ja ekskursioita erilaisiin tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin. 10. Lukion fysiikan kokonaiskuva (FY10) Kurssilla kootaan yhteen eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva. Syvennetään eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. 11. Lämpö ja aallot (FY11) (Kurssi koostuu fysiikan kursseista lämpö (FY2) ja aallot (FY3). Kurssilla ei käsitellä kurssien FY2 ja FY3 vaikeimpien asioita, vaan pyritään kokeellisuuden kautta tutustumaan fysikaalisiin ilmiöihin) 12. Liike, pyöriminen ja gravitaatio (FY12) ( Kurssin sisältö: Tasainen ja kiihtyvä liike, liikettä vastustavat voimat ja noste, energiaperiaate, Ympyräliike ja gravitaatio). 13. Sähkö sekä aine ja säteily (FY13) 51 (Kurssin sisältö: Opitaan sähköön liittyvät peruskäsitteet sekä osataan rakentaa yksinkertaisia virtapiirejä ja tehdä niistä perusmittauksia). Koulukohtaiset soveltavat kurssit 14. Reaalikokeeseen vastaaminen (FY 14) (Kurssilla syvennetään fysiikan tehtävien oikeanlaista ratkaisemista ennen ylioppilaskirjoituksia). 15. Kokeellinen fysiikka II (FY15) (Opiskellaan elektroniikan peruskomponentit, opitaan kokoamaan kytkentäalustalle kytkentäkaavion mukaisia piirejä ja osataan tehdä perusmittauksia virtapiiristä). 16. Fysikaalisten yhtälöiden ratkaiseminen (FY16) (Opiskelijat oppivat ratkaisemaan erilaisia suureyhtälöitä) 17. Kilpailu / kotidemokurssi (FY17) (Syvennetään tunneilla opittua asiaa kotona suoritettavilla demonstraatioilla ja osallistutaan kansallisiin kilpailuihin). 18. Avaruusfysiikan verkkokurssi (FY18) Kurssille voi osallistua kaikki FY1 kurssin suorittaneet. Kurssi arvostellaan suoritus-merkinnällä, kun kurssin kaikki osiot ja kurssikoe ovat hyväksytysti suoritetut Kurssia voi suorittaa 2-4 jaksojen aikana. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee avaruustutkimuksen historiaa, tämän hetken toimintaa ja miltä näyttää avaruustutkimuksen tulevaisuus. Kurssin sisältö: Avaruuslentojen historia (rakettimoottori, ensimmäisiä tapahtumia avaruudessa merkkihenkilöitä), lentoonlähdön vaiheet ja nykyiset lennot (sukkulat, kantoraketit) Avaruusasemat (MIR, ISS, rakentaminen, toiminta elämä asemalla) Avaruustutkimus Satelliitit (lentoradat, elinkaari, merkitys) Avaruuslentojen tulevaisuus KEMIA Pakollinen kurssi 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kurssilla käsitellään orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia. Erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus ovat osa kurssisisältöä. Reaktiotyypeistä esillä ovat orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä protoninsiirtoreaktiot. 52 Syventävät kurssit 2. Kemian mikromaailma (KE2) Kurssilla käsitellään alkuaineita ja jaksollista järjestelmää. Kemiallisten sidosten muodostuminen ja aineiden ominaisuudet ovat osa sisältöä samoin hapetusluku, yhdisteiden kaavat ja isomeria. 3. Reaktiot ja energia (KE3) Kurssilla käsitellään reaktioyhtälöitä kemiallisen prosessin kuvaajana ja erilaisia reaktiotyyppejä ja niiden mekanismeja sovelluksineen. Stökiömetriset laskut ja kaasujen yleinen tilanyhtälö sekä energian muutokset ovat keskeistä aihealuetta. Kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavat tekijät ovat myös osa sisältöä. 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Kurssilla käsitellään alkuaineita ja niiden yhdisteitä sekä sähkökemiaa siihen liittyvine laskuineen. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Kurssilla käsitellään kemiallista tasapainoa, siihen liittyviä termejä, laskennallisuutta ja graafisia esityksiä. Koulukohtaiset syventävät kurssit 6. Kokeellinen kemia (KE6) Syvennetään kokeellisen tiedonhankinnan menetelmien hallintaa suorittamalla erilaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia määrityksiä. Tehdään erilaisia synteesejä ja analyysejä kemian eri osa-alueilla, tutustutaan erilaisiin tutkimusraportteihin ja laaditaan johdonmukaisia työselostuksia. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan yliopiston, teollisuus- tai tutkimuslaitosten laboratorioihin. 7. Lukion kemian kokonaiskuva (KE7) Muodostetaan kokonaiskuva kemian eri osa-alueista. Kerrataan kurssien keskeisiä oppisisältöjä Hatanpään lukion soveltavat kurssit 8. Ympäristökemia (KE102) Kurssilla perehdytään ympäristökemiaan sekä teorian että käytännön kannalta. USKONTO Pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Uskontoa tarkastellaan yleismaailmallisena ilmiönä, osana kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kurssilla tutustutaan uskontojen yleiseen luonteeseen, uskonnon ydinkysymyksiin sekä tutkimukseen. Lisäksi perehdytään Raamatun syntyyn, sisältöön ja vaikutukseen länsimaisessa kulttuurissa. 53 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Kurssissa perehdytään kristillisen kirkon syntyyn, kehitykseen ja leviämiseen sekä kirkon vuorovaikutukseen aikansa yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa. Lisäksi perehdytään kristinuskon opillisiin näkemyksiin. Tavoitteena on oppia ymmärtämään kristinuskoon liittyviä ilmiöitä nykyajassa ja nähdä kirkollis-uskonnollisen elämänpiirin yhteyksiä esimerkiksi aate- ja taidehistoriaan. Kurssin voi tenttiä. 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Kurssilla perehdytään ihmisen tärkeisiin elämänkysymyksiin, kuten elämän tarkoitus, kärsimys, käsitys Jumalasta ja ihmisestä. Lisäksi tutustutaan kristillisen etiikan sisältöön, etiikan teorioihin ja etiikan peruskäsitteistöön. Kurssissa etsitään vastauksia opiskelijoille läheisiin yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin kysymyksiin. Opiskelijat valmistelevat yksin tai pareittain alustuksen valitsemastaan eettisestä kysymyksestä. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti, koska sen sisältö ja tavoitteet rakentuvat aktiivista vuorovaikutuksellista prosessia edellyttävään oppimiseen. Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4) Kurssilla käsitellään hindulaisuuden, buddhalaisuuden, Kiinan ja Japanin uskontojen, juutalaisuuden ja islamin levinneisyyttä, pyhää kirjallisuutta, oppia, eettisiä ohjeita sekä kulttia ja rituaaleja. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yleisiä piirteitä. Kurssilla selvitetään uskontojen vaikutusta ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tavoitteena on oppia arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Kurssissa tarkastellaan suomalaisen uskonnollisuuden kehitystä muinaisuskosta nykypäivään. Tutustumisen kohteena ovat myös Tampereella toimivat kristilliset kirkot sekä kristilliset ja ei-kristilliset yhteisöt. Kurssin painopistealueet ja työskentelytavat tullaan suunnittelemaan osittain sen mukaan, mikä on kulloisenkin opiskelijaryhmän kiinnostus. Kurssien suoritusjärjestys Kurssilla UE1 perehdytään uskonnon peruskäsitteisiin ja uskontoon ilmiönä, joten se on suositeltavaa suorittaa ennen muita uskonnon pakollisia tai syventäviä kursseja. Vastaavasti etiikan peruskäsitteet opiskellaan FI1:ssä, joten kyseinen kurssi tulisi suorittaa ennen UE3 kurssia. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin itsenäinen suorittaminen edellyttää yhden laajemman tai usean suppeamman kirjallisen tuotoksen hyväksyttyä suorittamista sekä osallistumista kurssin kirjalliseen kokeeseen tai tenttiin. Opiskelijan on omassa kirjoitelmassaan arvioitava käyttämiään lähteitä ja opiskeluprosessiaan. UE3 kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti ilman poikkeuksellisen painavia perusteita. 54 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Pakolliset kurssit 1. Hyvä elämä (ET1) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. 2. Maailmankuva (ET2) Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Syventävät kurssit 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. FILOSOFIA Pakollinen kurssi (suositellaan ensimmäisenä opintovuotena) 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Perehdytään tärkeimpiin filosofian osa-alueisiin (etiikka, yhteiskuntafilosofia, metafysiikka, tietoteoria). Lopuksi pidetään kurssikoe. Syventävät kurssit (suoritusjärjestys on vapaa) 2. Filosofinen etiikka (FI2) Syvennetään tietämystä filosofisen etiikan kysymyksistä. Tärkeimpiä sisältöalueita ovat metaetiikka, normatiivisen etiikan tärkeimmät suuntaukset (hyve-etiikka, seurausetiikka ja velvollisuusetiikka) sekä soveltavan etiikan keskeiset kysymykset (ihmisen ja ympäristön suhde, abortti ja eutanasia). Kurssin arviointitavat päätetään kurssin alussa. 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Syvennetään tietämystä metafysiikan tärkeimmistä kysymyksistä – painopiste ontologian kysymyksissä (substanssiopit ja determinismin ongelma). Keskeistä on myös syvennellä tietoteorian pääkysymyksiä (tietämisen tavat, totuusteoriat, rationalismi, empirismi ja 55 Kantin tietoteoria). Kurssin loppuosassa tutustumme tieteenfilosofian peruskysymyksiin (tieteellisen tiedon kriteerit, erilaiset tieteen selittämisen tavat, tieteen kehitys). Kurssin arviointitavat päätetään kurssin alussa. 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) Pohdimme hyvän yhteiskunnan piirteitä yhteiskuntafilosofian käsitteiden avulla (oikeudenmukaisuus, vapaus, valtion rooli, yhteiskuntasopimusteoriat ja valta). Kurssin loppupuolella perehdymme monikulttuurisuus-käsitteen eri tulkintoihin sekä pohdimme globaalin oikeudenmukaisuuden ehtoja. Kurssin arviointitavat päätetään kurssin alussa. Hatanpään lukion koulukohtaiset syventävät kurssit 5. Filosofian kertauskurssi (FI5) (suositellaan 3. vuonna ennen ylioppilaskirjoituksia) Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tekemällä pienryhmissä ja yksin vanhoja filosofian ylioppilaskoetehtäviä. Kurssi arvioidaan osallistumisaktiivisuuden perusteella suoritusmerkinnällä. HISTORIA Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) (suositellaan 1. vuonna) Perehdytään väestön ja yhteiskuntien muutoksiin esihistoriasta omaan aikaamme saakka. Erityisesti perehdytään ympäristön muuttumiseen, elinkeinoihin, talouteen sekä perheen ja sukupuolten asemaan yhteiskunnassa ja taloudessa. Kurssilla tehdään tuntitehtäviä itsenäisesti ja ryhmissä sekä vieraillaan museossa. 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) (suositellaan 1. vuonna) Perehdytään Euroopan kulttuurihistoriaan aikakausien omien lähteiden sekä oman aikamme tulkintojen kautta. Tutustutaan tapoihin, poliittisiin aatteisiin, ihmiskäsityksiin, maailmankuvaan ja taiteisiin sekä niiden muuttumiseen. Kurssilla tehdään tutkielma. 3. Kansainväliset suhteet (HI3)(suositellaan 2. vuonna) Kansainvälisten suhteiden historiaa käsittelevä kurssi, joka tutustuttaa opiskelijan maailmanpolitiikan murroskohtiin 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kurssilla tehdään tuntitehtävinä projektitöitä ja esitelmiä sovituista aiheista. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) (suositellaan 2. vuonna) Käsitellään Suomen historian tärkeimpiä murroskohtia 1800-luvun alusta nykyaikaan ja opitaan ymmärtämään paremmin nykypäivän suomalaista yhteiskuntaa. Kurssilla tehdään lyhyt elämäkerta-tutkielma. Syventävät kurssit 5. Suomen historian vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) (suositellaan 1. tai 2. vuonna) Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ja yhteiskunnan muotoutumista esihistoriasta 1800-luvun alkuun, jääkaudesta Ruotsin vallan päättymiseen Suomen alueella. Kurssiin kuuluu opintoretki. Kurssilla kootaan tunti- ja kotitehtävistä portfolio (työkansio). 56 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) (suositellaan 2. tai 3. vuonna) Tarkastellaan eri ulkoeurooppalaisten kulttuuripiirien historiaa ja nykypäivää (politiikka, uskonto, taide, tiede ja arkielämä eri kulttuureissa) sekä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta. Kurssilla on mahdollista perehtyä tarkemmin itseä kiinnostaviin maailmankulttuureihin. Soveltavat kurssit 7. Maailma nyt (HI7) (suositellaan ennen yo-kirjoituksia) Perehdytään lähihistorian ja oman aikamme kotimaisiin ja kansainvälisiin ilmiöihin. Valmistaudutaan historian osalta ainereaaliin. 8. Tampere, eurooppalainen teollisuuskaupunki (HI8) Tutkielmakurssi, jolla tutustutaan Pirkanmaahan ja Tampereeseen museovierailujen sekä kirjallisuus- ja arkistomateriaalin avulla. 9. Sukututkimuskurssi (HI9) Perehdytään sukututkimuksen tekemiseen. Aineistona vanhat tekstit ja arkistojen lähdemateriaali. Tuntitehtävissä on mahdollista käyttää koulun kannettavia tietokoneita ja tablettitietokoneita. Muistiinpanoja varten voi tuoda vihkon sijaan oman laitteen. Kurssien muistiinpanot löytyvät myös Moodlesta. Koulun Mediateekissa on hyvä kokoelma historia-alan kirjallisuutta. Jokaisen historiankurssin yhteydessä opiskellaan tiedonhaku- ja viestintätaitoja. Kursseilla on mahdollista tehdä opintokäynti yhdessä päätettävään kohteeseen, esim. museot, kirjastot ja tapahtumat. YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaoppia kirjoittaville suositellaan jompaakumpaa etenemisaikataulua: kirjoitusajankohta toisen opintovuoden keväällä: ensimmäisenä vuonna YH1, YH2 ja YH3; toisena vuonna YH4, YH6 ja YH7 kirjoitusajankohta kolmannen opintovuoden keväällä: ensimmäisenä vuonna YH1; toisena vuonna YH2 ja YH3; kolmantena vuonna YH4, YH6 ja YH7 Pakolliset kurssit 1. Yhteiskuntatieto (YH1)(suositellaan 1. vuonna) Perehdytään Suomen valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Seurataan ajankohtaisia kurssiin liittyviä teemoja mediasta. Käytetään hyväksi monipuolisesti sekä painettuja että digitaalisia lähteitä. Tehdään vierailukäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Lopuksi pidetään kurssikoe. 2. Taloustieto (YH2) Perehdytään talouselämän tärkeimpiin käsitteisiin ja ilmiöihin. Seurataan ajankohtaisia kurssiin liittyviä teemoja mediasta. Käytetään hyväksi monipuolisesti sekä painettuja että digitaalisia lähteitä. Tehdään vierailukäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Lopuksi pidetään kurssikoe. 57 Syventävät kurssit 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) (suositellaan joko 1. tai 2. vuonna) Perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen tärkeimpiin käsitteisiin. Tärkeimpiä teemoja ovat perheoikeuden (avio- ja avoliitto, rekisteröity parisuhde, lapsioikeuden kysymykset) sekä rikoksen, rangaistuksen ja oikeudenkäynnin oikeudelliset kysymykset. Tehdään opintokäyntejä. Lopuksi pidetään kurssikoe. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) (suositellaan joko 2. tai 3. vuonna) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Tehdään opintokäyntejä. Kurssin lopuksi pidetään kurssikoe. Koulukohtaiset syventävät kurssit 6. Lakitiedon jatkokurssi (YH6) (suositellaan joko 2. tai 3. vuonna) Syvennetään tietämystä lakitiedon käsitteistä. Tärkeimpiä teemoja ovat kuluttajansuojakysymykset, asumisen säädökset (omistus- ja vuokra-asuminen) sekä velkaan ja työntekoon liittyvät oikeudelliset peruskäsitteet. Tehdään opintokäyntejä. Kurssin lopuksi pidetään kurssikoe. Soveltavat kurssit 5. Oppilaskuntatoiminta (YH5) Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se tarkoittaa osallistumista koulun oppilaskunnan toimintaan ja vaikuttamista siinä sekä mahdollisesti sen kautta osallistumista yhteiskunnan eri alueiden vaikuttamiseen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja sen hyväksymisestä päättää koulun rehtori oppilaskunnan ohjaajan esityksestä. Kurssimerkintä edellyttää aktiivista toimimista vähintään lukuvuoden ajan oppilaskunnan hallituksessa tai muissa keskeisissä oppilaskuntatehtävissä. 7. Taloustiedon jatkokurssi (YH7) (suositellaan 2. tai 3. vuonna ennen kirjoituksia) Syvennämme taloustiedon tuntemusta. Päähuomio on yritystalouden kysymyksissä. Tehdään yhteistyötä lähiseudun yritysten kanssa. Kurssin loppupuoli käytetään valmistautumiseen ylioppilaskirjoituksia varten. Tehdään yksin ja pienryhmissä vanhoja ylioppilastehtäviä yhteiskuntatiedosta, taloustiedosta ja EU-aihepiiristä. Kurssiarvioinnin perusta on aktiivisessa osallistumisessa oppitunneille sekä annettujen tehtävien tekeminen. PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Kurssilla perehdytään psykologiaan tieteenä: psykologian tutkimuskohteisiin ja sovellusalueisiin, psykologian tapaan tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Muita keskeisiä 58 sisältöjä ovat oppiminen ja opiskelutaitojen kehittäminen sekä sosiaalipsykologian peruskäsitteet, joiden avulla kuvataan ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin. Syventävät kurssit 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Kurssilla käsitellään yksilön psyykkisen kehityksen osa-alueita elämän eri vaiheissa. Tarkastelun kohteina ovat mm. ihmisen psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä. 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Kurssilla perehdytään kognitiivisiin perusprosesseihin, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteisiin sekä kognitiivisen toiminnan häiriöihin, aivovaurioihin ja niiden kuntoutukseen. Lisäksi käsitellään hermoston rakennetta, hermosolun ja hermoverkkojen toimintaa ja niiden yhteyttä psyykkisiin toimintoihin. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Kurssilla tutustutaan ihmisen motivaation, tunteiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiseen vaikutukseen ihmisen toiminnassa. Samalla perehdytään motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tutkimukseen. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Kurssilla opiskellaan persoonallisuuspsykologian keskeiset käsitteet, persoonallisuuden tutkiminen, määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista. Kurssissa perehdytään myös mielenterveyden tuntomerkkeihin, eriasteisiin mielenterveyden häiriöihin, hoitomenetelmiin sekä keinoihin ylläpitää psyykkistä hyvinvointia. Koulukohtainen syventävä kurssi 6. Sosiaalipsykologian perusteet (PS6) Sosiaalipsykologian perusteet --kurssilla tutustutaan ihmisten kanssakäymistä tutkivan tieteenalan keskeisiin käsitteisiin ja tutkimustuloksiin, joiden avulla on helpompi ymmärtää itseä ja muita ryhmien ja laajempien yhteisöjen jäsenenä. Kurssilla käsitellään kiintymys- ja vuorovaikutussuhteen syntyyn vaikuttavia tekijöitä, erilaisia ryhmäilmiöitä, mm. ryhmiin liittymistä, ryhmän vuorovaikutussuhteita, valtarakenteita, rooleja ja sosiaalisen vaikuttamisen keinoja. Kurssilla tehdään myös käytännönharjoituksia. Kurssi arvioidaan numerolla, joka voi vaikuttaa päättöarvosteluun korottavasti. Soveltavat kurssit 7. Ihmissuhdetaidot (PS7) Kurssilla tutustutaan ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin ja pyritään kehittämään opiskelijoiden itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten rooli- ja sosiodraamaharjoitusten avulla. Tiedollisen pohjan kurssille antaa sosiaali- ja kehityspsykologinen tutkimusaineisto. Kurssiin osallistuvien enimmäismäärä voi olla 20 oppilasta/kurssi. Osa kurssista voidaan ryhmän päätöksellä suorittaa viikonloppuleirinä. 59 Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, ja jokainen osallistuja saa myös erillisen todistuksen, jota voi hyödyntää esim. kesätyöpaikan haussa. 8. Ympäristöpsykologian perusteet (PS8) Kurssilla tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta sekä luonnon että rakennetun ympäristön kanssa yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Tavoitteena on, että opiskelija tulee tietoiseksi ympäristövuorovaikutuksen lainalaisuuksista ja saa kosketuksen omaan lähiympäristöönsä ja oppii ymmärtämään sen merkityksen oman hyvinvointinsa kannalta. Kurssin sisältöalueet tulevat tutuiksi käytännön harjoitusten ja erityisesti parityönä tehtävän kaupunginosakartoituksen kautta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä sen aikana tehtävien harjoitusten ja töiden pohjalta, eikä näin ollen kurssikoetta pidetä. Kurssien suoritusjärjestys Psykologian pakollinen kurssi (PS1) suositellaan suoritettavaksi ennen muita psykologian kursseja. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin itsenäinen suorittaminen edellyttää yhden laajemman tai usean suppeamman kirjallisen tuotoksen hyväksyttyä suorittamista sekä osallistumista kurssin kirjalliseen kokeeseen tai tenttiin. Opiskelijan on omassa kirjoitelmassaan arvioitava käyttämiään lähteitä ja opiskeluprosessiaan. Psykologian pakollista kurssia (PS1) ei voi suorittaa itsenäisesti ilman poikkeuksellisen painavia perusteita. Psykologian soveltavia kursseja (PS7 ja PS8) ei voi suorittaa itsenäisesti. TERVEYSTIETO Pakollinen kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) Opiskelija tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toiminta- ja työkyvyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista. Kurssilla perehdytään terveyden edistämiseen ravinnon, liikunnan, unen ja levon, seksuaalisuuden, mielenterveyden ja päihteiden osalta. Lisäksi tutustutaan suomalaisten kansantauteihin. Lopuksi pidetään kurssikoe. Syventävät kurssit 2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) Kurssin sisältönä itsetuntemukseen ja ruumiinkuvaan, vanhemmuuteen, mielenterveyden ylläpitämiseen ja jaksamiseen liittyviä aiheita, seksuaaliterveyttä sekä terveysongelmia yhteiskunnallisesti käsitteleviä kysymyksiä. Esitelmä ja kurssikoe. 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssin sisältönä terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkimista, ergonomiaa ja työterveyttä. Opiskelija osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus ja arkitietoa. Pienoistutkimuksen tekeminen sekä portfolio/kurssikoe. 60 Soveltavat kurssit 4. Ensiapua muille ja itselle (TE4) Kurssin pohjana Punaisen Ristin ensiapuopas. Teoriaa ja käytännön harjoituksia ensiavussa. Lisäksi perehdytään maailman terveystilanteeseen ja matkailijan terveyteen liittyviin aiheisiin. Kurssin lopuksi pidetään kertauskoe. 5. Terveystiedon kertauskurssi (TE5) Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelija terveystiedon ainereaalin ylioppilaskokeeseen kerraten valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt ja tutustua ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin. MUSIIKKI Musiikki on monille merkittävä osa elämää. Myös lukion musiikkitunneilla voit kokea monenlaisia elämyksiä yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Siellä sinulla on mahdollisuus päivittää musisointitaitojasi, tietojasi sekä musiikillista itseilmaisuasi. Lukion musiikinopiskelijat myös värittävät koulun tapahtumia ja juhlia esityksillään. Musiikin kursseja on 42. Tähdellä merkityt kurssit on tarkoitettu musiikkilinjalaisille. Kursseille 16*-29* ja 34*-42* voivat tulla myös yleislinjan opiskelijat, mikäli kurssilla on tilaa ja lähtötaidot ovat riittävät. Kurssi 1 on kaikille pakollinen. Kurssi 2 on vaihtoehtoinen kuvataiteen kurssi 2:n kanssa, mutta sen saa suorittaa kummassakin aineessa. Saadakseen kurssisuorituksen musiikin kursseilta, opiskelijalla pitää tunneilla läsnäolon lisäksi olla riittävä määrä kurssiin kuuluvia suorituksia. Jos suorituksia kuitenkin puuttuu, niin niiden korvaamisesta on joka kerta sovittava kurssin opettajan kanssa tapauskohtaisesti. Tämä koskee jokaista musiikin kurssia. Pakolliset kurssit 1. Musiikki ja minä (MU1) Kurssilla tutustutaan erilaisiin musiikin lajeihin ja käydään läpi elementtejä, joista musiikkia muodostetaan. Tavoitteena on oman musiikkisuhteen syventäminen. Kehitetään omia musisointitaitoja eli soittoa, laulua, kuuntelua ja toisten musisoijien huomioon ottamista. 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssilla jatketaan siitä, mihin edellä jäätiin eli syvennetään musisointitaitoja ja -tietoja. Tarkastelun kohteena on erityisesti kotimainen musiikkikulttuuri, johon tutustutaan mm. mahdollisen konserttikäynnin kautta. Syventävät kurssit 3. Ovet auki musiikille (MU3) Kurssi on maailmanmusiikki- eli etnokurssi. Kurssilla opetellaan laulamaan ja soittamaan sellaistakin musiikkia, mikä on lähtöisin meille vieraista kulttuureista, mutta joka kuitenkin vaikuttaa koko ajan musiikin kentässä. Pyritään myös käymään kurssin sisältöön liittyvässä elävässä musiikkitapahtumassa. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) 61 Kurssilla perehdytään musiikin eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi elokuvassa, teatterissa ja mediassa vaikuttaa musiikki monin tavoin. Musiikki sinänsä on toki jo viestintää ja niinpä kurssilla harjoitellaan tietysti myös musisointia ja oman musiikin tuottamista. 5. Musiikkiprojekti (MU5) Tällä kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan musiikillinen kokonaisuus, joka voidaan myös esittää toisille. Mukaan voi tulla, vaikkei haluaisi itse esiintyä. Pienessäkin projektissa tarvitaan aina myös äänitekniikan hoitajia ja järjestelijöitä. Musiikkilinjan kurssilla valmistellaan kolmannen vuoden päätöskonsertti. Soveltavat kurssit 6. Yleiskuoro (MU6) Kuorokursseilla kehitetään laulutekniikkaa, yhteismusisointitaitoja sekä esiintymis- ja ilmaisutaitoa, joten kuoro toimii laulukouluna. Kuoro toimii muuten kouluajalla, mutta esiintymisiä ja kuoroleirejä voi olla joskus myös illalla tai viikonloppuna. Edellytyksenä on halu laulaa ja tehdä tavoitteellisesti työtä yhdessä toisten kanssa. Kuoro on pakollinen ykkösten musalinjalaisille. Kuoro on tarkoitettu myös yleislinjalaisille. Kuoro kokoontuu kevätlukukaudella kerran viikossa. 7. Naiskuoro 1 (MU7) Naiskuoro on pakollinen musiikkilinjan tytöille syyslukukaudella. Myös yleislinjan tytöt voivat osallistua kuoroon. Kuoro kokoontuu kerran viikossa syyslukukauden ajan. 8. Mieskuoro 1 (MU8) Mieskuoro on pakollinen musiikkilinjan pojille syyslukukaudella. Myös yleislinjan pojat voivat osallistua kuoroon. Kuoro kokoontuu kerran viikossa syyslukukauden ajan. 9. Yleiskuoro 2 (MU9) 10. Yleiskuoro 3 (MU10) 11. Produktio 1 (MU11) Produktiot ovat (MU11-13) koko koulun yhteisiä musikaaleja tai muita koulussa tuotettuja suurehkoja musiikillisia kokonaisuuksia. 12. Produktio 2 (MU12) 13. Produktio 3 (MU13) 14. Tee se itse (MU14) Tämä kurssi koostuu lukiossa tapahtuvasta itsenäisestä musiikillisesta työskentelystä, esimerkiksi itsenäisesti valmistelluista esiintymisistä tai äänitekniikan hoitamisesta koulun tapahtumissa. Kurssin suorittamisesta sovitaan musiikinopettajan kanssa. 15. Musiikin lukiodiplomi (MU15) Diplomia voit ruveta hahmottelemaan jo lukio-opintojen alkuvaiheessa. Erittäin tärkeää on se, että tallennat (videoit tai äänität) kaikki lukioaikaiset musiikilliset tuotoksesi. Pyydä diplomin suoritusohjeet musiikinopettajalta ja seuraa ilmoituksia. Diplomi työstetään lopulliseen muotoon yleensä kolmantena lukiovuotena. 62 16. Musiikin tietotekniikka (MU16*)* Opiskelija hallitsee keskeisten musiikkiohjelmien – notaatio-, sekvensseri-, äänenkäsittelyja pienohjelmat – käytön. Hän osaa yhdistää eri ohjelmilla tehtyjä tuotoksia keskenään. Opintojakson sisältö MIDI-teknologian perusteet notaatio-ohjelman perusteet sekvensseriohjelan peruskäyttö äänenkäsittelyohjelman käyttö tutustuminen musiikin pienohjelmien käyttöön 17. Studiotekniikka 1 (MU17*)* Kurssilla keskitytään studiotekniikan perusteisiin ja hankitaan tarvittavat pohjatiedot Studiotekniikka 2-kurssille. Aihealueina ovat erilaiset mikrofonit ja niiden peruskäyttötilanteet, yksinkertainen prosessointi ja editointi Pro Tools -ympäristössä sekä yksinkertaisten äänitystilanteiden hallinta. Kurssille osallistuminen ei vaadi ennalta suoritettuja opintoja. Harrastuneisuus ja kiinnostus alaa kohtaan ovat opetustilanteen kannalta eduksi. Opetus järjestetään periodisesti. 18. Äänentoisto (MU18*)* Tällä kurssilla perehdytään konserttitilanteiden äänentoistoon ja miksaukseen. Opetus tapahtuu osittain periodisena. Opiskelijat ovat mukana miksaamassa koulun tapahtumissa. 19. Studiotekniikka 2 (MU19*)* Studio 2 --kurssilla syvennytään koulun omien studiotilojen ja --laitteistojen käyttöön. Kurssilla käytetään pääasiassa Pro Tools --ohlemistoympäristöä, mutta myös Logic Pro 9 -ohjelmaan tullaan tutustumaan. Vaadittavina perustietoina ja --taitoina kurssille osallistumiseen pidetään Studio 1 --kurssia vastaavaa osaamista. Kurssille voidaan ottaa vain rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kolmannen vuosikurssin opiskelijat ja Studio 1 --kurssin suorittaneet. Sisällöllisesti kurssin toiminta pyritään sitomaan koulun omaan äänitejulkaisuprojektiin. Kurssi suoritetaan periodisesti opettajan ja opiskelijaryhmän keskenään erikseen sopimina aikoina 20. Valo- ja äänikurssi (MU20*)* Kurssilla perehdytään valaistustekniikkaan ja sen mahdollisuuksiin. Kurssilaiset ovat mukana lukion eri projekteissa suunnitellen ja toteuttaen valaistuksen. Kurssilla sivutaan myös äänentoistoa. 21. Bändiopetus 1 (MU21*)* Pop/jazz --kursseilla (MU21*-25*) opiskelijoista muodostetaan bändejä, joissa bändimusisointitaitoja kehitetään. Tutustutaan eri musiikkityyleihin, esim. rock/pop, latin, jazz sekä vapaavalintaiset genret. Perehdytään myös jonkun verran pop/jazz --teoriaan. Omista kappaleista tehdään bändisovituksia. Kurssin suorittamiseen kuuluu esiintyminen koulun konserteissa ja tarvittaessa koulun muissa tilaisuuksissa. Kurssiin kuuluu myös oman bändin roudaus ja soundcheckiin osallistuminen. 22. Bändiopetus 2 (MU22*)* 23. Bändiopetus 3 (MU23*)* 24. Bändiopetus 4 (MU24*)* 63 25. Bändiopetus 5 (MU25*)* 26. Vapaa säestys 1 (MU26*)* Vapaan säestyksen kursseilla (MU26*) perehdytään ilman nuotteja tapahtuvaan koskettimiston hallintaan. Opetellaan soittamista tyylinmukaisesti sointumerkeistä, harjoitellaan improvisointia sekä tutustutaan soinnutuksen pääperiaatteisiin. 27. Kitaransoiton alkeet (MU27) Kurssilla perehdytään kitaransoittoon eri tavoin. Tutustutaan sointumerkeistä, tabulatuureista ja nuoteista soittamiseen. Tavoitteena on oppia säestämään kitaralla kappaleita yksin ja/tai bändin kanssa. Oma kitara ei välttämätön. Kurssi on tarkoitettu sekä yleis- että musiikkilinjalaiselle 28. Yhtyelaulu 1 (MU28*)* Yhtyelaulun kursseilla (MU28*-29* ja MU37*) harjoitellaan pienyhtyeessä stemmalaulua, tavoitteena äänenkäytön hallinta ja solistinen rohkeus. 29. Yhtyelaulu 2 (MU29*)* 30. Musiikin teoria 1 (MU30*)* Musiikin teorian kurssit (MU30*-33*) toteutuvat Tampereen konservatoriossa Musiikin perusteet 1-4 --kurssin mukaisesti. 31. Musiikin teoria 2 (MU31*)* 32. Musiikin teoria 3 (MU32*)* 33. Musiikin teoria 4 (MU33*)* 34. Soitinyhtye 1 (MU34*)* Soitinyhtyekursseilla harjoitellaan erityyppisiä instrumentaalisovituksia. Kurssi muotoutuu sen mukaan, minkä soittimen soittajia kursseille kulloinkin tulee. Kurssin painotus on akustisessa musisoinnissa. Tehdään jokin musiikkiprojekti, esim. konsertti. 35. Soitinyhtye 2 (MU35*)* 36. Soitinyhtye 3 (MU36*)* 37. Yhtyelaulu 3 (MU37*)* 38. Puhallinorkesteri 1 (MU38*)* 39. Puhallinorkesteri 2 (MU39*)* 40. Kamarikuoro 1 ((MU40*) Kuorokursseilla kehitetään laulutekniikkaa, yhteismusisointitaitoja sekä esiintymis- ja ilmaisutaitoa, joten kuoro toimii laulukouluna. Kuoro toimii muuten kouluajalla, mutta esiintymisiä ja kuoroleirejä voi olla joskus illalla tai viikonloppuna. Edellytyksenä on halu laulaa ja tehdä tavoitteellisesti työtä yhdessä toisten kanssa. Kuoroon on pääsykoe aina syyslukukauden lopussa. Joka vuosi kamarikuoroon valitaan 20-25 laulajaa. Kuoro on sekakuoro. 64 41. Kamarikuoro 2 (MU41*) 42. Orkesteri 1 (MU42*) Orkesteri-kurssilla soitetaan instrumentaalimusiikkia sinfoniaorkesterisoittimin. Kokoonpano ja esitettävä musiikki valitaan tarjolla olevien soittimien mukaan. Pääsääntöisesti orkesteri pyrkii soittamaan klassista musiikkia. Orkesteri kokoontuu kerran viikossa läpi vuoden. Orkesteri esiintyy lukion juhlissa ja tapahtumissa. MUSIIKKITEATTERI Musiikkiteatterilinjalle valitun opiskelijan on suoritettava vähintään 10 ilmaisutaidon ja musiikin kurssia saadakseen musiikkiteatterin päättöarvosanan. Alla luetellut musiikkiteatterin pakolliset ja valinnaiset kurssit ovat kurssityypiltään lukioopintojen soveltavia kursseja. Pakolliset kurssit MUTE1 Ilmaistaan yhdessä! Kurssiin sisältyy perusilmaisutaitoa ja musiikki-ilmaisua. Suoritetaan lukio-opintojen alussa osin projektiluonteisesti MUTE-ekskursiolla. Kurssilla tutustutaan, ryhmäydytään ja luodaan edellytykset turvalliseen ryhmätyöskentelyyn, jonka avulla opiskelija oppii tuntemaan omia vahvuuksiansa ja vahvistettavia taitoja. Kurssilla luodaan yhteiset pelisäännöt jatkotyöskentelyyn ja vahvistetaan musiikkiteatterilaisten identiteettiä. Arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE2 Iloa musiikki-ilmaisusta! Kurssilla sukelletaan musiikki-ilmaisun maailmaan opiskelijoiden erityistoiveiden ja ryhmän tarpeiden mukaan. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on kiinnostus oman musiikki-ilmaisun kehittämiseen, yhteistyötaidot ja monipuolinen osallistuminen. MUTE3 Ilmaisun iloa! (ÄI16) Kurssilla harjoitellaan erilaisia ilmaisukeinoja draamaharjoitusten keinoin. Tavoitteena on saada monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen. Kurssiin liittyy teatterikäynti tai muu vierailu. Aikaisempaa alan harrastuneisuutta ei vaadita, vaan kurssi sopii kaikille opiskelijoille, ja sen voi suorittaa opintojen missä vaiheessa tahansa. Opiskelijalta edellytetään tiivistä läsnäoloa. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on kiinnostus oman ilmaisun kehittämiseen, yhteistyötaidot ja monipuolinen osallistuminen. MUTE 4 Naiskuoro tai mieskuoro (MU6 ja MU7) Kurssin tavoitteena on opiskelijan laulutekniikan, sävelpuhtauden, yhteismusisointitaitojen sekä esiintymis- ja ilmaisutaitojen kehittyminen. Kurssilla harjoiteltua ohjelmistoa esitetään eri tilaisuuksissa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE5 Musikaaliprojekti (ÄI15) Kurssilla toteutetaan teatteriesitys, tavallisimmin musikaali. Tavoitteena on saada monipuolista esiintymiskokemusta ja tutustua teatterin tekemiseen erilaisten tehtävien avulla esim. näyttelemällä, lavastamalla ja puvustamalla. Opiskelijalta edellytetään tiivistä 65 läsnäoloa. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on yhteistyötaidot, vastuullinen läsnäolo ja aktiivisuus. Valinnaiset kurssit ILMAISU JA TEATTERITYÖ MUTE6 Liike-ilmaisu ja tanssi-improvisaatio osana omaa ilmaisua (LI17) Tutustutaan omaan kehoon liikeharjoitusten ja improvisaation avulla. Opetellaan tuottamaan ja lukemaan kehon sanatonta viestintää ja harjoitellaan luottamusta omaan kehoon ja sen ilmaisuvoimaan. Hyödynnetään myös akrobatiaa, stunt-temppuja sekä miimiharjoituksia. Pohditaan liikkeen merkitystä arkipäivässä ja näyttämöilmaisussa. Tutustutaan tanssiin osana teatteria sekä etsitään persoonallisia ja yksilöllisiä tapoja tuoda liikettä ja tanssia näyttämöteoksiin. Kurssin suoritetaan osallistumalla aktiivisesti tuntityöskentelyyn sekä esimerkiksi kirjoittamalla oppimispäiväkirjaa. Opiskelijalta edellytetään tiivistä läsnäoloa. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on kiinnostus oman liikeilmaisun kehittämiseen, yhteistyötaidot ja monipuolinen osallistuminen. MUTE7 Musikaalitanssi musiikkiteatterilaisille (LI18) Kurssilla tehdään ja toteutetaan esim. musikaaliprojekteihin koreografisia ratkaisuja tanssin ja liikeilmaisun kautta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE8 Liike- ja tanssi-ilmaisun projektikurssi Opiskelija toteuttaa opettajan ohjauksessa ja tilauksen mukaan liike- ja tanssi-ilmaisullisen työn esim. musikaaliprojektiin, musiikkinäytelmään tai muihin esityksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE9 Tutustu teatterin ammattilaisiin! (ÄI17) Kurssi toteutetaan yhteistyössä toisen lukion kanssa tai ammattiteatterin kanssa. Tavoitteena on tutustua teatterin työskentelytapoihin ja teatterin ammattilaisten työnkuvaan. Kurssisuoritus koostuu teatteriyhteistyön kirjallisesta raportoinnista ja ryhmäkeskusteluista, kuten esimerkiksi verkkokeskusteluista, videoneuvotteluista ja teatterikahvilatapaamisista. Kurssi sisältää iltapäivä- tai iltatyöskentelyä. Numeroarviointi 4–10. Arviointiperusteena on aktiivisuus ja yhteistyötaidot. MUTE10 Nykyteatterin rihmastoja (ÄI19) Kurssi suoritetaan verkkokurssina opetushallituksen e-materiaalin avulla. Numeroarviointi 4–10. MUTE11 Teatterin projektikurssi I Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Projektikursseilla voi toteuttaa esimerkiksi oman teatteriprojektin tai teatteriesityksen tai konsertin lavastuksen, puvustuksen tai maskeerauksen oman suunnitelman mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE12 Teatterin projektikurssi II Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Projektikursseilla voi toteuttaa esimerkiksi oman teatteriprojektin tai teatteriesityksen tai konsertin lavastuksen, puvustuksen tai maskeerauksen oman suunnitelman mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). 66 MUTE13 Elokuvatyön projektikurssi Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Elokuvatyön projektikurssilla voi toteuttaa esimerkiksi oman elokuvan tai vastaavan produktion. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE14 Musiikkiteatteriharjoittelu Kurssi koostuu musiikkiteatteriin liittyvästä harjoittelusta ja harjoittelun raportoinnista. Kurssin suoritustavoista ja suorittamisaikataulusta sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE15 Teatteridiplomikurssi (ÄI12) Kurssiin vaaditaan oman teatteriprojektin valmistaminen ja esittely. Ennen teatteridiplomin tekemistä on tehtävä vähintään neljä mutekurssia. KIRJOITTAMINEN, KIRJALLISUUS JA VIESTINTÄ MUTE16 Luova kirjoittaminen I (ÄI14) Opiskelija tutustuu erilaisiin fiktiivisiin tekstilajeihin (kuten runo-, proosa- ja draamateksteihin) ja soveltaa tietoa omaan kirjoittamiseensa. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden sepitteelliseen kirjoittamiseen, jollaista muilla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla harjoitellaan vain vähän. Kirjoittajaa autetaan löytämään oma persoonallinen ilmaisutapansa ja rohkaistaan etsimään luovia ratkaisuja. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat kehittyä erityisesti fiktion kirjoittajina, eikä kurssille osallistuminen edellytä aikaisempaa luovan kirjoittamisen kokemusta. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin perusteena on aktiivinen osallistuminen, innostuneisuus ja halu kehittää omaa kirjallista ilmaisua. MUTE17 Luova kirjoittaminen II Opiskelija syventää luovan kirjoittamisen taitojaan. Kurssilla voi toteuttaa oman kirjoittamisen projektin, kuten runokokoelman, novellin tai novellikokoelman tai vastaavan työn opettajan ohjauksessa. Kurssin suoritustavoista sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin perusteena on oman kirjoitusprojektin suunnittelu ja toteuttaminen. MUTE18 Käsikirjoittaminen I (ÄI10) Kurssilla perehdytään käsikirjoittamiseen ja tekstien dramatisointiin. Mahdollisuuksien mukaan tavataan ammattikirjoittajia. Kurssilla tuotetaan jokin käsikirjoitus, esim. lukion musikaalikäsikirjoitus. Teatteridiplomin tekijät voivat kurssilla kirjoittaa lopputyönsä käsikirjoituksen. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin perusteena on aktiivinen osallistuminen, innostuneisuus ja kyky yhteistyöhön. MUTE19 Käsikirjoittaminen II Opiskelija syventää käsikirjoitustaitojaan. Kurssilla voi toteuttaa oman käsikirjoituksen. Kurssin suoritustavoista sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Numeroarviointi 4–10. Arvioinnin perusteena on oman käsikirjoitusprojektin suunnittelu ja toteutus. MUTE20 Mediatyön projektikurssi (ÄI11) 67 Kyseessä on käytännön tiedottamisen kurssi, jossa tuotetaan sisältöjä esimerkiksi Hatanpään lukion kotisivuille. Kurssi on projektiluontoinen, ja siihen voi osallistua kahtena tai kolmena opiskeluvuotena ja kerätä näin suorituksia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE21 Viestinnän projektikurssi (ÄI18) Opiskelija osallistuu johonkin laajaan viestinnän alan projektiin, esim. valmistaa fiktiivisen tekstikokonaisuuden, tv-ohjelman tai muun mediatekstin tai osallistuu laajempaan musikaaliesityksen tai vastaavan markkinointiin. Suoritustavat ja -ohjeet ovat hyvin yksilölliset ja sovitaan tapauskohtaisesti ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE22 Kirjallisuusdiplomi (ÄI13) Kirjallisuusdiplomiin voi valita teatteri- ja draamakirjallisuuspainotuksen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUSIIKKI MUTE23 Sanoitus, sävellys, sovitus Kurssilla tutustutaan sanoitus-, sävellys- tai sovitustyöhön. Kurssilla on vierailijoina alan ammattilaisia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). MUTE24 Musiikin lukiodiplomikurssi Diplomia voit ruveta hahmottelemaan jo lukio-opintojen alkuvaiheessa. Erittäin tärkeää on se, että tallennat (videoit tai äänität) kaikki lukioaikaiset musiikilliset tuotoksesi. Pyydä diplomin suoritusohjeet musiikinopettajalta ja seuraa ilmoituksia. MUTE 25 Musiikin tietotekniikka (MU16*) Opiskelija hallitsee keskeisten musiikkiohjelmien – notaatio-, sekvensseri-, äänenkäsittelyja pienohjelmat – käytön. Hän osaa yhdistää eri ohjelmilla tehtyjä tuotoksia keskenään. Opintojakson sisältö MIDI-teknologian perusteet notaatio-ohjelman perusteet sekvensseriohjelman peruskäyttö äänenkäsittelyohjelman käyttö tutustuminen musiikin pienohjelmiin MUTE26 Studiotekniikka 1 (MU17*) Kurssilla keskitytään oppiaineen perusteisiin ja hankitaan tarvittavat pohjatiedot Studiotekniikka 2-kurssille. Aihealueina ovat erilaiset mikrofonit ja niiden peruskäyttötilanteet, yksinkertainen prosessointi ja editointi ProTools-ympäristössä sekä yksinkertaisten äänitystilanteiden hallinta. Studiotekniikka 1-kurssille osallistuminen ei vaadi ennalta suoritettuja opintoja. Alan harrastuneisuus ja kiinnostus alaa kohtaan ovat opetustilanteen kannalta eduksi. Opetus toteutetaan periodisesti. MUTE27 Äänentoisto (MU18*) Tällä kurssilla perehdytään konserttitilanteiden äänentoistoon ja miksaukseen. Opetus toteutetaan periodisesti. 68 MUTE28 Studiotekniikka 2 (MU19*) Kurssilla syvennytään oppiaineen perusteisiin. Studiotekniikka 1-kurssilla opitut asiat toimivat perustana uuden oppimiselle. Kurssin puitteissa suoritetaan useita äänityksiä. Aihepiirit keskittyvät käytännönläheiseen toimintaan. Mikrofonien ja laitteiden perustoimintaperiaatteet tulisi olla hallussa, jotta oikea studiomaailma ei tunnut häkellyttävän sekavalta. Studiotekniikka 2-kurssille osallistuminen vaatii Studiotekniikka 1kurssin tasoiset tiedot ja taidot. Studiotekniikka 1-kurssin suorittaminen ei ole välttämätön pakko osallistumiselle, jos lähtötason vaatimukset on hankittuna jotain muuta kautta. Alan harrastuneisuus ja kiinnostus alaa kohtaan ovat opetustilanteen kannalta eduksi. Opetus toteutetaan periodisesti. MUTE29 Valo- ja äänikurssi (MU20*) Kurssilla perehdytään valaistustekniikkaan ja sen mahdollisuuksiin. Kurssilaiset ovat mukana lukion eri projekteissa suunnitellen ja toteuttaen valaistuksen. MUTE30 Bändiopetus 1 (MU21*) Pop/jazz -kursseilla opiskelijat muodostavat bändejä, joissa kehitetään oman soittimen ja lauluäänen hallintaa. Perehdytään myös pop/jazz -teoriaan. Bändiopetukseen otetaan 25 opiskelijaa. MUTE31 Bändiopetus 2 (MU22*) MUTE32 Bändiopetus 3 (MU23*) MUTE33 Bändiopetus 4 (MU24*) MUTE34 Vapaa säestys 1 (MU26*) Vapaan säestyksen kursseilla perehdytään ilman nuotteja tapahtuvaan koskettimiston hallintaan. Opetellaan soittamista tyylinmukaisesti sointumerkeistä, harjoitellaan improvisointia sekä tutustutaan soinnutuksen pääperiaatteisiin. MUTE35 Kitaransoiton alkeet (MU27*) Kurssilla perehdytään kitaransoittoon eri tavoin. Tutustutaan sointumerkeistä, tabulatuureista ja nuoteista soittamiseen. Tavoitteena on oppia säestämään kitaralla kappaleita yksin ja/tai bändin kanssa. Oma kitara ei ole välttämätön. Kurssi on tarkoitettu sekä yleis- että musiikki- ja musiikkiteatterilinjalaisille. MUTE36 Musiikin teoria 1 (MU30*) Musiikin teorian kurssit toteutuvat Tampereen konservatoriossa Musiikin perusteet 1-4 – kurssin mukaisesti. MUTE37 Musiikin teoria 2 ( MU31*) MUTE38 Musiikin teoria 3 (MU32*) MUTE39 Musiikin teoria 4 (MU33*) MUTE40 Soitinyhtye 1 (MU34*) Soitinyhtyekursseilla harjoitellaan erityyppisiä instrumentaalisovituksia. Kurssi muotoutuu sen mukaan, minkä soittimen soittajia kurssille kulloinkin tulee. Kurssin painotus on akustisessa musisoinnissa. 69 MUTE41 Soitinyhtye 2 (MU35*) MUTE42 Kamarikuoro 1 (MU40*) Kuorokursseilla kehitetään laulutekniikkaa, yhteismusisointitaitoja sekä esiintymis- ja ilmaisutaitoa, joten kuoro toimii laulukouluna. Kuoro toimii muuten kouluajalla, mutta esiintymisiä ja kuoroleirejä voi olla joskus myös illalla tai viikonloppuna. Edellytyksenä on halu laulaa ja tehdä tavoitteellisesti työtä yhdessä toisten kanssa. Kuoroon on pääsykoe aina syyslukukauden lopussa. Joka vuosi kamarikuoroon valitaan 20-25 laulajaa. Kuoro on sekakuoro. MUTE43 Kamarikuoro 2 (MU41*) MUTE44 Orkesteri 1 (MU42*) Orkesteri soittaa pääsääntöisesti instrumentaalimusiikkia orkesterisoittimin. MUTE45 Orkesteri 2 (MU43*) KUVATAIDE Saadakseen kurssisuorituksen kuvataiteen kursseilta, opiskelijalla pitää tunneilla läsnäolon lisäksi olla esittää riittävä määrä suorituksia. Jos suorituksia kuitenkin puuttuu, niin niiden korvaamisesta on joka kerta sovittava kurssin opettajan kanssa tapauskohtaisesti. Tämä koskee jokaista kuvataiteen kurssia. Kuvataidekursseista KU2-KU8 kerätään materiaalimaksu 2-6 €, joilla hankitaan kurssilla käytettäviä materiaaleja. Jos haluaa kuitenkin tuoda omat materiaalit ja välineet, niin tarvikelistan saa hakea kansliasta tai kuvataideopettajalta. Materiaalit täytyy tällöin olla hankittuina jo ennen kurssin alkua. Pakolliset kurssit 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Kurssilla kerrataan kuvan tekemisen perustietous – sommittelun keinot, elementit ja käsitteet. Syvennetään omaa kuva- ja väri-ilmaisua vaihdellen monipuolisesti keinoja ja työtapoja. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Kurssilla tutkitaan ja ilmaistaan omia ympäristöön ja tilaan liittyviä kokemuksia taiteen keinoin. Tarkastellaan luontoa, tutkitaan rakennetun ympäristön ja esineympäristön muotokieltä. Syventävät kurssit 3. Media ja kuvien viestit (KU3) Opitaan ymmärtämään ja kiinnittämään huomiota kuvailmaisun vaikutuskeinoihin eri medioissa. Omassa ilmaisussa käytetään erilaisia kuvia ja tekniikoita. Otetaan itse valokuvia ja vedostetaan haluttaessa mustavalkokuvia pimiössä. 70 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Lähtökohtana kurssilla on realistinen ilmaisu – josta sitten irrotellaan. Pyritään löytämään oma persoonallinen ilmaisu ja tutkitaan maailmantaiteen piirtäjien ja maalareiden teoksia. Harjoitellaan piirtämistä erilaisilla välineillä ja tutustutaan maalauksen alueella erilaisiin työvälineisiin ja tekniikoihin. 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Kurssilla pohditaan mm. mitä nykytaide on ja kuinka sitä vastaanotetaan. Tehtäviä toteutetaan monipuolisesti nykytaiteen keinoin. Samalla opitaan seuraamaan ja ymmärtämään nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä. Soveltavat kurssit 6. Taidegrafiikka (KU6) Kokeilemme kurssilla mm. monotypiaa, linokaiverrusta, sablonapainantaa, kuivaneulapiirroksia ja garborundumgrafiikkaa. Myös muut grafiikan lajit esitellään. 7. Muotoilu (KU7) Siirrytään pinnasta kolmiulotteiseen kuvaamiseen. Liikutaan linjalla esine-veistos. Tehdään muoto- ja tilatutkielmia. Tutustutaan saveen materiaalina ja tehdään omia astioita. Suunnitellaan myös tila- ja pienoisveistoksia paperista romumateriaaliin. 8. Kuvataiteen diplomikurssi (KU8) Valtakunnallinen lukiodiplomikoe muodostuu kuvataiteellisesta työstä, työnäytekansiosta (portfolio), sekä niihin liittyvästä kirjallisesta tehtävästä. Diplomikoe suoritetaan opetushallituksen laatimien ohjeiden ja tehtävien mukaisesti. 9. Kuvataiteen projektikurssi (KU9) Kurssi on tarkoitettu muun muassa musikaaliprojektien lavastussuunnitteluun ja toteutukseen sekä koulun muihin projektiluonteisiin tapahtumiin. Kurssin sisällöistä sovitaan aina tapauskohtaisesti kunkin projektin puitteissa. LIIKUNTA Pakolliset kurssit 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Tavoitteena jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista sekä tutustua mahdollisesti johonkin uuteen lajiin. Keskeisinä sisältöinä ovat oman fyysisen kunnon harjoittelu, mittaaminen ja arviointi, lihashuolto, sisä- ja ulkopalloilu, tanssi, suunnistus ja luistelu. Pakollisena suorituksena kurssiin sisältyy kuntotestit. 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Tavoitteena jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista sekä tutustua mahdollisesti johonkin uuteen lajiin. Keskeisinä sisältöinä ovat oman fyysisen kunnon harjoittelu, mittaaminen ja arviointi, lihashuolto, sisä- ja ulkopalloilu, tanssi, suunnistus ja luistelu. Pakollisena suorituksena kurssiin sisältyy kuntotestit. 71 Syventävät kurssit 3. Virkisty liikunnasta (LI3) Tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Opettaja ja oppilaat suunnittelevat kurssin sisällön. 4. Yhdessä liikkuen (LI4) Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Opettaja ja oppilaat suunnittelevat kurssin sisällön. 5. Kuntoliikunta (LI5) Tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Lisäksi opetellaan suunnitelmallisen kuntosaliharjoittelun perusteet sekä erilaiset lihaskuntoharjoittelumuodot. Kurssilla voidaan käydä päivän mittainen vaellusretki Seitsemisen kansallispuistossa. Soveltavat kurssit (arvostellaan suoritusmerkinnällä) 6.- 9. Palloilu ja lajiharjoittelu (LI6-9) Palloilulajien kehitystä tukevaa liikuntaa ja oman lajin harjoittelua. Keskeisenä tavoitteena on pelitaidon kehittäminen joukkuepelaamisen, taktisen ajattelun ja yhteistyökyvyn kautta. Osan tunneista voi käyttää oman kilpalajinsa harjoitteluun. 10. Kesäretkeily (LI10) Suunnittelu opiskelijakeskeistä; kohde- ja liikkumistapa. Kurssin kohde ja sisältö päätetään yhdessä opettajan kanssa ja toteutetaan pidennettynä viikonloppuna syyslukukauden alussa. Opiskelijat maksavat kustannukset. Tarkoitettu 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. 11. Talviretkeily (LI11) Hiihtoa, laskettelua ja erätaitojen soveltamista maastossa. Kurssin kohde on jokin Lapin hiihtokeskuksista tai Ruotsin Åre. Toteutus 5-7 päivän pituisena kurssina kevätlukukaudella. Opiskelijat maksavat kustannukset. Tarkoitettu 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. 12. Liikunnan diplomi- ja projektikurssi (LI12) Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen lukion liikuntadiplomi, joka on jatko-opintoihin pisteitä antava liikunnan päättötyö. Liikuntadiplomin edellytyksenä on vähintään 5 liikuntakurssia suoritettuna. Projektikurssin voi suorittaa osallistumalla koulun edustustehtäviin, viestikarnevaaleihin, liikuntaesitysten suunnitteluun ja esittämiseen koulun tilaisuuksissa sekä oman harjoittelu- tai kunto-ohjelman toteuttamisesta (esim. Pirkan hölkkä, Likkojen lenkki tms.). Projektikurssista opiskelija pitää päiväkirjaa. 13. Mailapelikurssi (LI13) Mailapelitaitojen harjoittelua. Lajeina pesäpallo, tennis, sulkapallo, salibandy, pöytätennis, golf, squash, lacrosse ja niihin liittyvät viitepelit. Kurssilla tutustutaan näihin lajeihin laajasti pelaten sekä taitoa, taktiikkaa ja sääntöjä opiskellen. 72 14. Tanssi ja kehonhuolto (LI14) Tavoitteena on tutustua tanssiin taiteena ja ilmaisukeinona sekä parannetaan kehonhallintaa. Kurssilla tutustutaan eri tanssityyleihin: jazz, moderni/nykytanssi, hip hop, street, latinotansseja, afrotanssi, rokki ja rivitanssi, team-dance, tankotanssi, kansantanssi kurssilaisten valinnan mukaan. Lisäksi harjoitellaan lihaskuntoa sekä venytellään ja rentoudutaan. Kurssille osallistuminen ei edellytä aikaisempaa tanssiharrastusta. 15. Vanhat tanssit (LI15) Tutustutaan vanhoihin salonki- ja juhlatansseihin. Vanhojen päivän tilaisuudet ovat osa kurssia ja ja niihin osallistuminen edellyttää tämän kurssin suorittamista. 16. Lasten liikunnanohjauskurssi (LI16) Tavoitteena on oppia liikunnanohjauksen teorian ja käytännön perusteita. Kurssi muodostuu teoriatunneista sekä käytännön harjoittelusta. Kurssilla voidaan tehdä yhteistyötä Tampereen kaupungin päiväkotiryhmien, peruskouluryhmien sekä liikuntaseurojen kanssa. 17. Liikeilmaisu ja tanssi-improvisaatio (LI17) Tutustutaan omaan kehoon liikeharjoitusten ja improvisaation avulla. Opetellaan tuottamaan ja lukemaan kehon sanatonta viestintää ja harjoitellaan luottamusta omaan kehoon ja sen ilmaisuvoimaan. Hyödynnetään myös akrobatiaa, stunt-temppuja sekä miimiharjoituksia. Pohditaan liikkeen merkitystä arkipäivässä ja näyttämöilmaisussa. Tutustutaan tanssiin osana teatteria sekä etsitään persoonallisia ja yksilöllisiä tapoja tuoda liikettä ja tanssia näyttämöteoksiin. Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen 18. Musikaalitanssi (LI18) Kurssilla tehdään ja toteutetaan esim. musikaaliprojekteihin koreografisia ratkaisuja tanssin ja liikeilmaisun kautta. OPINTO-OHJAUS Pakollinen kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumiskäyntejä työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssin keskeisinä sisältöinä ovat opintojen rakentuminen ja opiskelutaitojen kehittäminen, itsetuntemus, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, työelämätietous, ylioppilastutkinto, jatko-opintoihin ja työelämään hakeutuminen. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. 73 Valtakunnallinen syventävä kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Kurssin aikana opiskelija laajentaa ja syventää opiskelu- ja työelämätietouttaan tutustumalla eri oppilaitoksiin ja ammattialoihin. Kurssin tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa jatko-opintojen ja oman tulevaisuuden suunnittelussa. Tämä toteutetaan yksilöllisistä lähtökohdista opiskelijan kiinnostuksia hyödyntäen. Kurssiin kuuluu koulutukseen ja työelämään tutustumista. Arvioinnin pohjana on opiskelijan laatima portfolio. Koulukohtaiset soveltavat kurssit 3. Tutorkurssi (OP3) Tutorkurssille valitaan talvella hakemuksesta ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka perehdytetään kevään aikana opastamaan tulevia opiskelijoita. Kurssilla käsitellään vuorovaikutustaitoja, koulun käytänteitä ja harjaannutaan tutorin tehtäviin: lukioon ilmoittautuvien opastukseen kesäkuussa, tulokkaiden neuvontaan ja tutustuttamiseen syksyllä sekä vanhempainiltojen ja muiden koulun tilaisuuksien järjestelyissä toimimiseen. Koulutuksessa voidaan hyödyntää mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tarjoamaa koulutusta. 4. Opiskeluun valmentava kurssi (OP5) Kurssi toteutetaan ensimmäisessä jaksossa niin, että aloittajalle esitellään kurssivalikoima, perehdytetään lukion työtapoihin ja tehokkaaseen opiskeluun ja tutustutetaan sekä omaan ryhmään että koko yhteisöön. Osasta kurssia vastaa ryhmänohjaaja tutoreiden avustamana, osasta rehtori ja erityisopettaja, joka tekee myös suppeat luki-seulonnat. Opinto-ohjaajan opastuksella laaditaan opiskelusuunnitelmat ja tehdään loppuvuoden lukujärjestykset. 5. OP6 (LuE) Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla voidaan myös arvioida opiskelijan lukivaikeutta ja laatia lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Suunnataan ensisijaisesti 1. vuosikurssin opiskelijoille. Kurssimerkintä, ei koetta. 6. Tunnetaidot ja jännittäminen haltuun OP9 a ja b 9a Tunnetaidot Kurssi on suunnattu lukiolaisille, jotka ovat huolissaan kuormittuneisuudesta jaksamattomuudesta, mielialan laskusta tai joilla on todettu masennus. Kurssin tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti omaan jaksamiseen ja mielialaan sekä ennaltaehkäistä masennuksen pahenemista. Kurssilla opitaan taitoja, jotka auttavat selviytymään kuormittavissa elämänvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan omien ajatusten ja toiminnan vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen sekä opetellaan tiedostamaan omia voimavaroja mm. itsearviointitehtävien avulla. Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10 opiskelijaa. Kurssin opetuksesta vastaa lukiopsykologi Niina Melkko. Tiedustelut tai hakemukset kurssille sähköpostilla suoraan psykologille. Kts. tarkempi kuvaus ja hakuohjeet www.tukiverkko.fi 74 Laajuus: puoli kurssia Soveltava kurssi, arvostelu: suoritusmerkintä 9b Jännittäminen haltuun Kurssi on suunnattu lukiolaisille, joilla on esiintymiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä. Kurssin tavoitteena on löytää hallintakeinoja jännittämiseen. Ryhmässä opitaan taitoja tiedon lisäämisen, itsearviointitehtävien ja rentoutusharjoitusten sekä vertaistuen avulla. Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10 opiskelijaa. Kurssin opetuksesta vastaa lukiopsykologi Noora Lillia. Tiedustelut tai hakemukset kurssille sähköpostilla suoraan psykologille. Kts. tarkempi kuvaus ja hakuohjeet www.tukiverkko.fi Laajuus: puoli kurssia Soveltava kurssi, arvostelu: suoritusmerkintä TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Koulukohtaiset soveltavat kurssit 1. Tiedonhallinta (TVT1) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja) Kurssilla opitaan käyttämään tietokoneita tehokkaasti laajempien tietomäärien muokkaamisessa ja käsittelyssä. Opitaan hankkimaan itsenäisesti tietoa tietotekniikkaa ja teknologiaa hyväksi käyttäen. Kurssilla kommunikoidaan tietokoneen avulla tietoliikenneverkoissa ja tutustutaan projektimuotoisen työskentelyn. Kurssin lopuksi tehdään itsenäinen harjoitustyö 2. WWW-sivun tekeminen (TVT2) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja) Kurssilla opitaan ymmärtämään www --sivujen rakenteita, tekemään sivuja itsenäisesti HTML --kielellä ja editoria apuna käyttäen. Kurssilla tutustutaan JavaScripteihin ja JavaAppletteihin, sekä opitaan hyödyntämään niitä omilla sivustoilla. Kurssi arvostellaan itsenäisesti tehdyn www -sivun perusteella. 3. Ohjelmointi (TVT3) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja) Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin perusteisiin. Opitaan hyödyntämään internetistä löytyviä oppimateriaaleja, ohjeita ja ohjelmointikielten manuaaleja. Opitaan JavaScript -kielen perusteet. 4. Kuvankäsittely (TVT4) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja) Kurssilla opitaan kuvankäsittelyn perusteet. Opitaan hyödyntämään internetistä löytyviä oppimateriaaleja, ohjeita ja tutoriaaleja. Opitaan käyttämään Gimp ohjelmaa, digitaalikameraa ja skannaamaan. 5. Lukion kotisivujen ylläpito ja kehitys kurssi (TVT5) (www-sivujen tekeminen kurssin tiedot tai vastaavat) Kurssilla opitaan työskentelemään osana suurempaa projektia. 6. Tietotekniikan projektikurssi (TVT6) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja) 75 Kurssilla opitaan projektin suunnittelua, projektin aikataulun hallintaa sekä työskentelemään itsenäisesti projektissa. 7. Padi kurssi (TVT7) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja) Kurssilla opitaan käyttämään padeja opiskelun apuvälineenä. Kurssin sisältöjä ovat: Pilvipalvelimien käyttö. Esitelmien teko ja diaohjelmat (esim. Prezi) Esitysvideoiden teko ja erilaiset esitysohjelmat (esim. Explain everything) Videoiden kuvaus ja editointi. Miellekartta sovellukset Sosiaalisten palveluiden käyttö ryhmätöissä. Lisätyn todellisuuden käyttäminen ja tekeminen. Muut padien sovellukset. 8. TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI A (TVT8) (ei vaadita aikaisempia tietotekniikan opintoja) Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta, Tekstinkäsittely, Internet ja sähköposti sekä Esitysgrafiikka). Opitaan tietokoneen peruskäyttötaitoja ja käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä. 9. TIETOKONEEN PERUSKURSSI B (TVT9) (Suositellaan suorietttatettavaksi TVT8 jälkeen.) Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Tietotekniikan perusteet, Taulukkolaskenta, Langaton viestintä). Opitaan tietokoneen peruskäyttötaitoja ja käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä. Autokoulu Autokoulu järjestetään ajokortin saamiseksi. Ajokorttikoulutus sisältää lakisääteiset oppitunnit, joilla käsitellään liikennesääntöjä, auton toimintaa ja liikenneasennetta. Auton hallintaa ja käytännön ajotaitoa harjoitellaan ajo-opetuksena eri olosuhteissa myös pimeällä ja liukkaalla kelillä. Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun opiskelija on saanut ajokortin ja hän on osallistunut sen saamiseksi lakisääteisesti vaadittuun opetukseen joko autokoulussa tai opetusluvalla. Esitä ajokorttisi kansliassa kurssimerkintää varten. 76 LUKIOON VALMISTAVA OPETUS (LUVA) SUOMEN KIELI JA OPISKELUTAIDOT LUKION VAATIMALLE TASOLLE Lukioon valmistavan koulutuksen opiskelijat muodostavat oman ohjausryhmän (LV14). Heillä oma lukujärjestystarjotin, mutta opiskelijat voivat mahdollisuuksien mukaan valita kursseja sekä Hatanpään lukion kurssitarjottimelta ja Tampereen kaupungin lukioiden kurssitarjonnasta. Opintojen rakenne Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen laajuus on 25 kurssia. Koulutuksen oppimäärä tulee suorittaa yhdessä vuodessa. Perustellusta syystä sen voi jakaa kahdelle peräkkäiselle lukuvuodelle. Koulutus on kuitenkin suunniteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jota ei sen vuoksi ole mahdollista suorittaa erillisinä kursseina eli aineopintoina. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako on seuraava: Oppiaine ja aineryhmä Äidinkieli ja kirjallisuus * Muut kielet Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot ** Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus *** Opinto-ohjaus Valinnaiset opinnot Yhteensä Pakolliset kurssit 10 3 2 2 2 6 25 * Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine opetetaan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. ** Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede *** Historia ja yhteiskuntaoppi Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen opintoja tai lukiokoulutuksen kursseja opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Nämä opinnot voivat sisältyä valinnaisiin opintoihin tai ne voidaan suorittaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärän lisäksi. Opinto-oppaassa edellä esitetyt lukion käytänteet, opiskelunohjauksen periaatteet ja esim. opiskelijan terveydenhuoltoon ja erityiseen kuuluvat palvelut ovat myös luvalaisen käytettävissä. Vieraskielisten oppijoiden on mahdollista saada lisäaikaa ja yksilöllistä ohjausta tehtävien tekoon. Opiskelijaa osallistetaan korostamalla omaa vastuuta ja aloitteellisuutta, mutta häntä tuetaan tarpeen mukaan. Hatanpään lukio on pitkään ollut monikielinen ja -kulttuurinen oppilaitos. Koulun toimintakulttuuri on kehittynyt suvaitsemaan ja hyödyntämään opiskelijoiden erilaisia taustoja. Oppimiskäsitys perustuu siihen, että irrallisten tosiasiatietojen asemesta pyritään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja eri tiedonalojen vuorovaikutukseen. 77 Erityistä huomiota kiinnitetään oppimaan oppimiseen, sillä aloittavat opiskelijat perehdytetään lukiokäytänteisiin, eri oppiaineille tyypilliseen lukemisen ja kirjoittamisen tapaan, yksilöllisiin opiskelustrategioihin ja itsearviointiin. Opiskelijan lähin ohjaaja on ryhmänohjaaja, jonka vastuulla on myös oman ohjausryhmän ryhmäytyminen (tutustuminen, yhteishengen ja yhteisöllisyyden luominen ja kehittäminen). Ryhmäyttämiselle tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia varsinkin ensimmäisen jakson aikana mm. pitämällä tavallista enemmän ryhmänohjaajan tuokioita, järjestämällä teemapäiviä ja muuta yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa. Nämä samat käytänteet koskevat myös luvalaisia. Hatanpään lukiossa on käytössä monipuoliset työtavat. Kaikki opetustilat on varustettu nykyaikaisella opetusteknologialla. Kannettavat tietokoneet sekä tabletit ovat opiskelijoiden käytettävissä, ja niitä myös hyödynnetään kaikissa oppiaineissa. Koulussa on oma kirjasto, jonka kokoelmissa on otettu huomioon vieraskielisten opiskelijoiden tarpeet. Selkokielistä kirjallisuutta on suhteellisen runsaasti, samoin äänikirjoja ja eri kulttuureja esittelevää kirjallisuutta. Kirjastoon voi vetäytyä tekemään erilaisia kurssitöitä, ja monikielisten opiskelijoiden käytettävissä on myös ryhmätyöhuone, jossa voi tehdä tehtäviä itsenäisesti tai saada tukiopetusta. Musiikki- ja musiikkiteatteripainotus mahdollistaa monipuolisen osallistumisen koulun tapahtumiin. Lukuvuoden mittaan valmistuu monenlaisia esityksiä, joihin myös luvaopiskelijat voivat osallistua sekä tekijöinä että yleisönä. Konsertit, musikaaliesitykset, väittelykilpailut, kestävän kehityksen teemapäivät ja monet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät tapahtumat ovat sellaisia yhteisiä tilaisuuksia, joihin myös luvaopiskelijat osallistuvat. Myös koulun vuotuisjuhlat, kuten itsenäisyys- ja kevätjuhlat ylioppilaiden lakittamisineen kuuluvat lukioperinteisiin. Hatanpään lukio osallistuu moniin kansainvälisiin projekteihin, esim. Comenius-projektiin, ja luva-opiskelijoilla on mahdollisuus olla tässä toiminnassa mukana. Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, 10 kurssia) 1. Kielen rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS1) Kurssin tavoitteena on kartoittaa opiskelijan kielitaidon vahvuudet ja puutteet sekä kerrata perusopetuksen suomen kielen oppimäärän keskeisiä sisältöjä. Vahvistetaan kielen rakenteen ja lausetason hallintaa, jotta kirjoitustaito kehittyisi lukio-opintojen vaatimalle tasolle. Harjoitellaan kirjallista ja suullista ilmaisua. Tehdään omaelämäkerrallinen teksti, käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä lausetyyppien, sanajärjestysten ja rektioiden harjoittelussa sekä tutkitaan puhe- ja kirjakielen eroja. 2. Tekstin rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS2) Kurssilla vahvistetaan oppijan opiskeluteknisiä valmiuksia perehdyttämällä hänet erityyppisten tekstilajien perusominaisuuksiin. Hän oppii erottamaan tekstin ydinasiat esimerkiksi kiinnittämällä huomiota otsikoihin, kuviin, kappalejakoon, jäsentelyyn jne. Hän oppii lukemaan tekstejä hyödyntämällä tiivistelmiä, tietolaatikoita ja muita tekstikokonaisuuteen kuuluvia osia. Palautetaan mieleen erilajisten tekstien 78 rakentuminen ja keinot niiden rakentamiseen. Kirjoitetaan ja luetaan runsaasti erilaisia tekstejä. 3. Eri tiedonalojen kieli (LVS3) Kurssi voidaan suorittaa samanaikaisopetuksena jonkin muun aineen kanssa, esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin tai biologian ja maantieteen kanssa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee eri oppiaineiden tekstikäytänteitä ja tuntee eri oppiaineiden tyypillisiä tekstilajeja. Perehdytään eri tiedonalojen tyypillisiin käsitteisiin, määritelmiin ja tekstilajeihin opiskelijalle merkityksellisten tekstien avulla. Havainnollistetaan tietotekstien käsitesisältöjä omassa puheessa, esimerkiksi raportoinnissa tai pienten esitysten pitämisessä. Harjoitellaan tietotekstien käsitteistön ymmärtämistä ja aktiivista tuottamista esimerkiksi wikikirjoittamisen avulla. 4. Tekstejä kirjoittamaan (LVS4) Kurssi suoritetaan integroituna maantiedon ja biologian opetukseen (LVLUMA2). Biologian ja maantieteen oppisisällöt opiskellaan biologian ja maantieteen opettajan johdolla. S2-tunneilla käsitteitä avataan tarkemmin. Lisäksi S2-opettaja ohjaa kurssiin liittyviä kirjallisia tehtäviä ja suullisia esityksiä. Opiskelija kirjoittaa esimerkiksi koevastauksia, esseitä ja käsitemäärittelyjä, harjoittelee lähteiden käyttöä ja tiedon esittämistä visuaalisesti (esim. diagrammi ja taulukko). Kurssilla tuotetaan erilaisia arkipäivän tekstejä, esimerkiksi blogiviestejä tai muita verkkotekstejä, mielipiteitä ja sähköpostiviestejä. Harjaannutaan yhdessä kirjoittamiseen ja kirjoittamisen prosessiluonteeseen (muokkaamiseen, palautteen saamiseen ja antamiseen) sekä tarkastellaan omien ja toisten tekstien oikeakielisyyttä (alkukirjain, välimerkit, kappalejako). 5. Kuunnellaan ja puhutaan 1 (LVS5) Kurssilla kehitetään opiskelijan perusilmaisutaitoja. Harjoitellaan esimerkiksi suomen kielen kuuntelemista ja puhumista ja tehdään havaintoja vuorovaikutustilanteista. Tehdään ilmaisutaidon harjoituksia (pari- ja ryhmäharjoituksia) ja pidetään puhe vapaasta aiheesta. Kiinnitetään huomiota puhekielen tilanteiseen vaihteluun ja harjaannutaan reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Kiinnitetään läpäisevästi huomiota ääntämiseen, lausepainoon ja puheen rytmiin. Käydään teatterissa tai osallistutaan keskustelu- tai väittelytilaisuuteen. 6. Suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri (LVS6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomalaiseen nykykirjallisuuteen ja kulttuuriin erilaisten tekstien ja oman työskentelyn avulla. Opiskellaan kaunokirjallisuuden lajeja (romaani, novelli, runo, näytelmä). Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin lukemalla kokonaisteoksia tai katkelmia. Opetellaan soveltuvin osin käyttämään kirjallisuuden analysoinnin käsitteitä sekä erilaisia analyysikeinoja. Kurssilla käydään vierailulla kaupunginkirjastossa tai teatterissa. 7. Maailmankirjallisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus (LVS7) Kurssilla voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää samanaikaisopetusta muiden aineiden kanssa, esim. eri kielten, musiikin, historian tai maantieteen kurssien kanssa. Opiskelija tulee tietoiseksi kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Tehdään kirjallisuuteen liittyvä monimediainen esitys luetun 79 teoksen pohjalta ja tuotetaan omia fiktiivisiä tekstejä, joissa hyödynnetään kulttuurista kirjoja. Käydään vierailulla kaupunginkirjastossa tai teatterissa. 8. Kuunnellaan ja puhutaan 2 (LVS8) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittyy yhteistyö- ja neuvottelutaidoissa sekä tiedottavan ja vaikuttavan puhumisen taidoissa. Kiinnitetään huomiota siihen, mistä tekijöistä asiapuhe koostuu eli miten puhetta jaksotellaan. Harjoitellaan tarkkaa kuvailua, yksityiskohtaista kerrontaa ja käsitteiden määrittelyä kuultuna ja puhuttuna. Opetellaan lukemaan median viestintää: puheen ymmärtämistä nopeassa keskustelussa, jossa on läsnä monta puhujaa. Kurssilla voidaan käydä katsomassa teatteriesitys, seurata luovan ilmaisun tunteja tai osallistua keskustelu- ja väittelytilaisuuteen. 9. Digitaaliset tekstitaidot (LVS9) Opiskelija tutustuu mediakulttuuriin osana omaa elämäänsä ja opettelee tuottamaan mediatekstejä erilaisin välinein. Kiinnitetään huomiota sosiaalisessa mediassa käytettyyn kieleen analysoinnin ja harjoittelun keinoin. Harjoitellaan verkkosivustojen luotettavuuden vertailua ja arvioidaan verkkotekstejä. Kurssille sopii hyvin käynti jossakin digitaalisen median pajassa, esim. Mediakoulussa, tai mediataitoihin erikoistuneen opettajan vierailu koululla. 10. Mediakulttuuri (LVS10) Kurssilla voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää samanaikaisopetusta muiden aineiden kanssa, esim. historian ja yhteiskuntaopin kurssien kanssa. Opiskelija tutustuu mediakulttuuriin yhteiskunnallisesta näkökulmasta pohtimalla eri medioiden ilmaisukeinoja ja uutiskriteerejä ja erittelemällä vaikuttamaan pyrkivän viestinnän osatekijöitä esimerkiksi mainonnassa. Hän pohtii sosiaalisen median merkitystä yhteiskunnallisena ilmiönä. Perehdytään erityisesti eri alojen aikakauslehtiin ja kiinnitetään huomiota kuvanlukutaitojen kehittämiseen. Vieraillaan jossain mediatalossa. Muut kielet (vähintään 3 kurssia) Muiden kielten opinnot voivat lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa muodostua yhden tai useamman kielen kursseista. Tampereen kaupunki koulutuksen järjestäjänä tarjoaa kolme englannin kielen kurssia. Myös muita kieliopintoja voi tehdä valitsemalla lukujärjestystarjottimesta vieraitten kielten kursseja. Opiskelijan oman kielen voivat korvata kielten kursseja, jos oppisisällöt ovat soveltuvia. Englanti Opetuksen päätavoitteena on vahvistaa perusopetuksessa tai muualla saatua englannin kielen taitoa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla sekä osaa arvioida kielitaitoaan suhteissa tavoitteisiin. Opiskelija ymmärtää opiskeltavan kielen merkityksen oman tulevaisuuden kannalta sekä sen merkityksen Suomelle ja kansainvälisesti. Tavoitetasona on perusopetuksessa alkanut A-oppimäärä B1.1. 80 Opiskeluympäristö ja työtavat tukevat opiskelijan aikaisempiin kokemuksiin pohjautuvaa tiedonrakentumista ja auttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Opiskeluympäristön tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää itselleen sopivia työskentelymuotoja. Erilaisia apuvälineitä kuten digitaalisia sanakirjoja ja lähdemateriaaleja voidaan käyttää tuntityöskentelyssä ja kokeissa. Kannustavaan palautteeseen kiinnitetään erityistä huomiota kielen opiskelussa. Arviointi Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön sekä monipuolisiin arviointimenetelmiin, esimerkiksi kirjallisiin ja suullisiin kokeisiin, suulliseen ilmaisuun tai muihin näyttötapoihin. Oppimista tukevaa arviointia toteutetaan myös opiskelijan itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin sekä arviointi- ja kehityskeskustelujen avulla. Kokeissa tai vastaavissa suositaan lähteiden ja apuvälineiden käyttöä. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu–hylätty. Kurssit Kielitaito osana opiskelua ja muita elämänalueita (LVKA1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tottuu lukion työtapoihin ja käytänteisiin sekä tekee yhdessä opettajan kanssa kurssin alussa arvion omista lähtökohdistaan ja erityisesti omista opiskelutaidoistaan. Kurssilla vahvistetaan perusrakenteita puhe- ja kirjoitusharjoitusten avulla. Kurssilla on tavoitteena oman esityksen tuottaminen ja muokkaaminen myös vertaispalautetta hyödyntäen. Arkipäivän tilanteet (LVKA2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija selviytyy erilaisista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista ja osaa tuottaa suullisesti kertomuksen, kuvauksen, ohjeen ja perustellun mielipiteen. Kurssilla tehdään vuorovaikutus- ja asiointiharjoituksia erilaisissa tilanteissa esim. ostoksilla, pankissa, postissa, lääkärissä sekä liikenne-, majoitus- ja ateriapalveluita käytettäessä. Mediat (LVKA3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee perustiedot medioista ja osaa käyttää viestintävälineitä monipuolisesti sekä osaa etsiä tietoa erilaisista lähteistä. Kurssilla vahvistetaan myös tieto- ja viestintäteknologian käyttöä esim. suppean tutkielman tai projektin tai portfolion laatimisella aiheesta, joka liittyy yhteiskuntatietouteen tai kulttuurintuntemukseen tai luonnontieteisiin. Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot (2 kurssia) 1. Matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa (LVLUMA1) Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää lukion matematiikan oppimäärävalinnan merkityksen (valitseeko pitkän vai lyhyen oppimäärän) luonnontieteiden opiskelun kannalta sekä matemaattisen osaamisen merkityksen luonnontieteiden opiskelussa. Kurssilla perehdytään suureyhtälöihin, energiavaroihin ja energiantuotantoon. 81 Kokeellisen työskentelyn avulla opiskelija ymmärtää käsitteiden keskeisen merkityksen luonnontieteiden oppimisessa. 2. Biologiaa ja maantiedettä (LVLUMA2) Kurssi suoritetaan integroituna S2-opetukseen (LVS4). Biologian ja maantieteen oppisisällöt opiskellaan biologian ja maantieteen opettajan johdolla. Kurssin arviointipohjana on oppilaiden portfoliot, joihin kerätään myös S2-tunneilla tuotetut kirjalliset tehtävät ja esitykset. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy oppiaineiden keskeisiin ilmiöihin (esimerkiksi luonto ja ekosysteemi, elämä ja evoluutio, yhteinen ympäristö). Tehdään havainnollistavia retkiä lähiympäristöön, konkretisoidaan ilmiöitä ja käsitteitä erilaisten havaintovälineiden avulla. Opetellaan käyttämään karttaa tiedon lähteenä. Tehdään vertaileva tutkimus entisen ja nykyisen kotimaan luonnon- ja kulttuurimaantieteestä. Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus (2 kurssia) 1. Historian perusteita (LVHY1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee historian ja kulttuurin peruskäsitteitä ja ymmärtää nykyilmiöiden historiallista taustaa. Hän tutustuu Suomen, Euroopan ja maailmanhistorian tärkeimpiin ilmiöihin, aikakausiin ja käännekohtiin. Opiskelija perehtyy väestöhistoriaan ja muuttoliikkeiden historiaan kansainvälisesti ja Suomessa. Kurssin kuluessa opiskelija tutustuu historialle ja kulttuurientuntemukselle tyypillisiin tekstilajeihin ja osaa tuottaa niitä itse kirjallisesti ja suullisesti. 2. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuurit (LVHY2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan käsitteitä ja toimintatapoja. Hän tuntee Suomen valtiollisen historian sekä yhteiskunta- ja kulttuurihistorian keskeisiä ilmiöitä sekä oppii tuntemaan suomalaisen yhteiskunnan moninaisuutta: eri kulttuuriryhmiä sekä historian ja nykypäivän yhteiskunnallisia ristiriitoja ja niiden ratkaisuja. Hän tuntee kansainvälisten suhteiden verkostoja ja Suomen roolia niissä. Opiskelija osaa tuottaa ja tulkita yhteiskuntahistorialle ja yhteiskuntaopille tyypillisiä tekstilajeja ja muita esittämistapoja (kuva, tilasto, media, audiovisuaalinen aineisto). Yhteiskunnallisen käsitteistön ja sanaston aktiivista käyttöä harjoitellaan monipuolisten tehtävien yhteydessä. Tieto- ja viestintäteknisiä taitojen avulla opiskelija harjaantuu löytämään viranomaisten ja median tuottamaa tietoa yhteiskunnasta. Opinto-ohjaus (2 kurssia) Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijan opiskelua lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kaikissa vaiheissa. Opiskelijan tukena ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, aineenopettajat sekä erityinen tuki. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan opintojaan ja tekemään omien tavoitteidensa mukaisia lukiokoulutusta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opiskeluympäristö ja työtavat 82 Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijoiden aikaisemmin hankittu osaaminen ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot opiskelijoille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Opiskelijoita ohjataan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja oppimistavoitteiden suuntaisesta toiminnasta. Ohjaustilanteissa kannustetaan opiskelijoita pohtimaan yhdessä opintoihin liittyviä asioita sekä tuomaan omia näkemyksiä ja kokemuksia yhteiseen keskusteluun. Kurssit Opinto-ohjauksen kurssit etenevät ja toteutetaan osin rinnakkain lukuvuoden kuluessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja keskustelevat opiskelijan kanssa opiskelijan opinnoista, koulutusvalinnoista sekä ammatti- ja uratoiveista. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opintojen tavoitteet asetetaan yhdessä opiskelijan kanssa aikaisempien opintojen ja muutoin hankitun osaamisen pohjalta. Opinto-ohjaus 1 (LVOP1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja erityisesti lukiokoulutukseen tutustumalla opiskeluun kurssimuotoisessa lukiokoulutuksessa ja oppii laatimaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sekä seuraamaan ja arvioimaan sen toteutumista. Opinto-ohjaus 2 (LVOP2) Kurssilla opiskelija oppii arvioimaan omia oppimistapojaan. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan ja kokeilemaan myös muita oppimistapoja, joita hän voi hyödyntää opiskelussa. Opiskelija saa ohjauksen avulla välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin Opiskelija tottuu työskentelemään itsenäisesti mutta myös yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa arvioidaan opiskelijan opiskelutaitojen kehittämistarpeita. Opiskelijan kanssa käydään läpi opiskeluun ja oppimiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Valinnaiset opinnot Lisäksi valinnaisina opintoina tarjotaan perusopetuksen korottavia kursseja sekä lukiokursseja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. 1. Matematiikan perusvalmiuksien kertauskurssi (LVVA1/LUMA3 kaupunkikohtainen kurssi) Tavoitteena on vahvistaa aiemmin hankittuja perustaitoja matematiikassa mm. seuraavien sisältöjen avulla polynomit, prosenttilaskut, yhtälöt ja Pythagoraan lause, trigonometriset funktiot, tasokuvioista kolmio ja nelikulmio ja niiden ominaisuudet. Myös tilastojen tulkintaan perehdytään. 83 LVVA2/MU2 Kotimaani musiikki Kurssin tavoitteena on tutustua sekä suomalaiseen että mahdollisesti opiskelijan oman alkuperäisen kotimaan musiikkikulttuuriin soittaen ja laulaen, kuunnellen ja keskustellen. Kurssilla käytetään myös muita luovia työtapoja, esim. draamaharjoituksia aiheisiin liittyen ja hyödynnetään iPad-työskentelyä. Kurssilla pyritään käymään jossakin elävän musiikin tapahtumassa. Kurssilla tutustutaan ja soitetaan/lauletaan opiskelijoiden omien alkuperäisten kotimaiden musiikkikulttuureihin liittyvää musiikkia ryhmän toiveiden mukaan. Perehdytään joihinkin musiikin eri genreihin ja käsitteisiin (esim. populaarimusiikki, etnomusiikki, taidemusiikki). 84 LUKUVUODEN 2014-2015 KALENTERI 1. JAKSO 6.8. – 26.9.2014 KE 6.8. TO 7.8. PE 8.8. uudet opiskelijat klo 9, muut klo 10 rotovi klo 10.30-13 uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy lukuvuoden aloituskirkko ja uskonnoton tilaisuus klo 10.30-11.10 LA 9.8. SU 10.8. MA 11.8. 5. jakson uusintakokeet klo 16-18.30 TI 12.8. KE 13.8. rotovi (opiskelijailm. ym.) TO 14.8. PE 15.8. Viikinsaari-retki: ykköset + LUVA + tutorit + ROt + opo LA 16.8. SU 17.8. MA 18.8. 14-ryhmien vanhempainilta klo 18 TI 19.8. KE 20.8. TO 21.8. PE 22.8. LA 23.8. SU 24.8. MA 25.8. TI 26.8. KE 27.8. rotovi, YO-info klo 12 TO 28.8. MUTE-leiri uusille Ensilässä klo 12- PE 29.8. MUTE-leiri Ensilässä klo 12 asti LA 30.8. LI5+BI1 Seitsemisen kansallispuistossa SU 31.8. MA 1.9. 85 TI 2.9. KE 3.9. EN preliminääri TO 4.9. MAB ja RUB preliminääri srk:n päivänavaus klo 8.15 KE preliminääri PE 5.9. LA 6.9. SU 7.9. MA 8.9. YO-kuullunymmärtäminen: vieras kieli, pitkä oppimäärä TI 9.9. YO-kuullunymmärtäminen: toinen kotimainen kieli, Ataso ja B-taso KE 10.9. YO-kuullunymmärtäminen: vieras kieli, lyhyt oppimäärä TO 11.9. srk:n päivänavaus klo 8.15 rotovi YO: äidinkielen tekstitaidon koe PE 12.9. LA 13.9. SU 14.9. MA 15.9. YO: UE, ET, YH, KE, GE, TE TI 16.9. KE 17.9. YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä TO 18.9. päättöviikko: koodin 1 työskentely ( ja koodin 8 työskentely) YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä päättöviikko: koodin 2 työskentely PE 19.9. LA 20.9. SU 21.9. MA 22.9. TI 23.9. KE 24.9. TO 25.9. PE 26.9. YO: äidinkieli, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe päättöviikko, koodin 3 työskentely päättöviikko, koodin 4 työskentely YO: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä päättöviikko, koodin 5 työskentely päättöviikko, koodin 6 työskentely YO: PS, FI, HI, FY, BI päättöviikko, koodin 7 työskentely LA 27.9. SU 28.9. 86 2. JAKSO 29.9.-25.11. MA 29.9. YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä TI 30.9. autoton päivä KE 1.10. rotovi TO 2.10. kokeidenpalautus HI ja YH Helsingin-retki ilmoittautuminen uusintaan päättyy PE 3.10. LA 4.10. SU 5.10. Erasmus Puolassa 5. – 11.10. MA 6.10. TI 7.10. 1. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kurssit KE 8.10. TO 9.10. srk:n päivänavaus klo 8.15 2. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 5-8 kurssit PE 10.10. MA 13.10. – SU 19.10. S Y Y S L O M A MA 20.10. Nordplus Tanskassa vk 43 TI 21.10. KE 22.10. rotovi TO 23.10. srk:n päivänavaus klo 8.15 PE 24.10. taksvärkki LA 25.10. SU 26.10. MA 27.10. valokuvaus TI 28.10. valokuvaus KE 29.10. TO 30.10. srk:n päivänavaus klo 8.15 PE 31.10. ylioppilaskokelaiden kurssit kunnossa LA 1.11. SU 2.11. MA 3.11. Kiina-projektin matka 3.-13.11.14 vanhempainilta 11G ja 1287 ryhmille klo 18 TI 4.11. KE 5.11. rotovi TO 6.11. PE 7.11. etäopetuspäivä kaupungin lukioiden opettajien koulutuspäivä LA 8.11. SU 9.11. MA 10.11. väittelykisan karsinnat välituntisin TI 11.11. KE 12.11. TO 13.11. srk:n päivänavaus klo 8.15 Kiina-projektin matka 3.-13.11.14 PE 14.11. LA 15.11. koulupäivä: avoimet ovet väittelykisan finaali klo 12.05-13 SU 16.11. MA 17.11. päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8 työskentely) TI 18.11. päättöviikko: koodin 2 työskentely KE 19.11. päättöviikko: koodin 3 työskentely TO 20.11. päättöviikko: koodin 4 työskentely PE 21.11. päättöviikko: koodin 5 työskentely LA 22.11. SU 23.11. MA 24.11. päättöviikko: koodin 6 työskentely TI 25.11. päättöviikko: koodin 7 työskentely 3. JAKSO 26.11.2014 – 2.2.2015 KE 26.11. rotovi TO 27.11. PE 28.11. ilmoittautuminen uusintakokeisiin päättyy klo 13 kokeidenpalautus LA 29.11. SU 30.11. 88 MA 1.12. 1. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kurssit TI 2.12. Studia -messut (abit) KE 3.12. 2. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 5-8 kurssit TO 4.12. srk:n päivänavaus klo 8.15 PE 5.12. Itsenäisyysjuhla klo 12 LA 6.12. ITSENÄISYYSPÄIVÄ Joulutoria 5.-14.12.? SU 7.12. Erasmus Ranskassa 7.-13.12. MA 8.12. TI 9.12. KE 10.12. TO 11.12. PE 12.12. Lucia-kulkue LA 13.12. SU 14.12. Joulutoria 5-14.12.? MA 15.12. TI 16.12. KE 17.12. TO 18.12. PE 19.12. joulujuhla klo 8.30 LA 20.12. – TI 6.1.2015 J O U L U L O M A KE 7.1. TO 8.1. rotovi PE 9.1. LA 10.1. SU 11.1. MA 12.1. lukion esittelyilta klo 18.30 TI 13.1. KE 14.1. puheviestintätaitojen koe TO 15.1. puheviestintätaitojen koe 89 PE 16.1. LA 17.1. SU 18.1. 13-vuositason vanhempainilta klo 18 MA 19.1. TI 20.1. YO-info klo 12 KE 21.1. rotovi TO 22.1. äidinkielen tekstitaidon preliminääri klo 8–14 PE 23.1. päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8 työskentely) LA 24.1. SU 25.1. MA 26.1. päättöviikko: koodin 2 työskentely TI 27.1. päättöviikko: koodin 3 työskentely KE 28.1. päättöviikko: koodin 4 työskentely TO 29.1. päättöviikko: koodin 5 työskentely FY preliminääri päättöviikko: koodin 6 työskentely PE 30.1. LA 31.1. SU 1.2. MA 2.2. päättöviikko: koodin 7 työskentely 4. JAKSO 3.2. – 2.4. TI 3.2. matematiikan preliminääri KE 4.2. TO 5.2. rotovi KE preliminääri YO: äidinkieli, tekstitaidon koe PE 6.2. kokeidenpalautus LA 7.2. SU 8.2. MA 9.2. YO-kuullunymmärtämiskoe: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä TI 10.2. YO-kuullunymmärtämiskoe: vieras kieli, pitkä oppimäärä 90 ilmoittautuminen uusintakokeisiin päättyy KE 11.2. YO-kuullunymmärtämiskoe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä TO 12.2. penkkarit PE 13.2. Vanhat tanssit 112-teemapäivä LA 14.2. SU 15.2. MA 16.2. Åren talviretkikurssi 15.-19.(20.)2. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kokeet TI 17.2. 14-vuositason vanhempainilta KE 18.2. uusintakoe klo 16-18.30: koodien 5-8 kokeet TO 19.2. Oman äidinkielen päivä PE 20.2. MA 23.2. – SU 1.3. T A L V I L O M A MA 2.3. äidinkielen esseekokeen preliminääri klo 8–14 TI 3.3. KE 4.3. rotovi TO 5.3. PE 6.3. LA 7.3. SU 8.3. MA 9.3. YO: äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe TI 10.3. KE 11.3. YO: PS, FI, HI, FY, BI Jatko-opintoiltapäivä (kakkoset) TO 12.3. PE 13.3. YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä LA 14.3. SU 15.3. MA 16.3. YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä TI 17.3. KE 18.3. YO: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä TO 19.3. 91 Nordplus Tampereella vk 11 PE 20.3. YO: UE, ET, YH, KE. GE, TE LA 21.3. SU 22.3. MA 23.3. YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä TI 24.3. KE 25.3. päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8 työskentely) TO 26.3. päättöviikko: koodin 2 työskentely PE 27.3. päättöviikko: koodin 3 työskentely LA 28.3. SU 29.3. MA 30.3. päättöviikko: koodin 4 työskentely TI 31.3. päättöviikko: koodin 5 työskentely KE 1.4. päättöviikko: koodin 6 työskentely TO 2.4. päättöviikko: koodin 7 työskentely PE 3.4. PITKÄPERJANTAI musikaaliharjoituspäivä LA 4.4. SU 5.4. I PÄÄSIÄISPÄIVÄ MA 6.4. II PÄÄSIÄISPÄIVÄ 5. JAKSO 7.4. – 30.5. TI 7.4. KE 8.4. TO 9.4. rotovi kokeidenpalautus musikaaliharjoitukset klo 13uusintakoe klo 16-18.30: koodien 1-4 kokeet PE 10.4. uusintakoe klo 14.30-17: koodien 5-8 kokeet ilmoittautuminen uusintakokeisiin päättyy klo 13 LA 11.4. musikaaliharjoitukset SU 12.4. Erasmus Suomessa 12.-18.4. musikaaliharjoitukset musikaalin ensi-ilta klo 18 musikaalin iltaesitys klo 18 MA 13.4. musikaali klo 10 ja 12.15 TI 14.4. musikaali klo 10 ja 12.15 92 KE 15.4. TO 16.4. PE 17.4. LA 18.4. SU 19.4. MA 20.4. TI 21.4. KE 22,4, TO 23.4. PE 24.4. LA 25.4. SU 26.4. MA 27.4. Veteraanipäivän tilaisuus TI 28.4. KE 29.4. rotovi TO 30.4. ylioppilaskokelaiden kurssit kunnossa PE 1.5. VAPUNPÄIVÄ LA 2.5. SU 3.5. MA 4.5. TI 5.5. KE 6.5. TO 7.5. PE 8.5. LA 9.5. SU 10.5. MA 11.5. TI 12.5. KE 13.5. 93 TO 14.5. HELATORSTAI PE 15.5. vapaapäivä, koska lauantai 15.11. oli koulupäivä LA 16.5. SU 17.5. MA 18.5. TI 19.5. päättöviikko: koodin 1 työskentely (ja koodin 8 työskentely KE 20.5. päättöviikko: koodin 2 työskentely TO 21.5. päättöviikko: koodin 3 työskentely PE 22.5. päättöviikko: koodin 4 työskentely LA 23.5. SU 24.5. MA 25.5. päättöviikko: koodin 5 työskentely TI 26.5. päättöviikko: koodin 6 työskentely KE 27.5. päättöviikko: koodin 7 työskentely TO 28.5. kevätretkipäivä PE 29.5. rotovi + kokeenpalautukset LA 30.5. KEVÄTJUHLA KLO 10 KÄYTETTÄVÄT OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014–2015 Painetun kirjan tilalla on mahdollista käyttää saman oppikirjan digiversiota ja omaa laitetta. ÄIDINKIELI kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 kurssi 8 kurssi 9 Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 1: Tehtäviä (OTAVA) Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 2: Tehtäviä (OTAVA) Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 3: Tehtäviä (OTAVA) Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 4: Tehtäviä (OTAVA) Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 5: Tehtäviä (OTAVA) Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 6: Tehtäviä (OTAVA) (ei oppikirjaa) Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 8: Tehtäviä (OTAVA) Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus (oppikirja) + Särmä 9: Tehtäviä (OTAVA) 94 SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ kurssit 1 ja 2 Kipinä – Suomea lukioon 1–2 (FINN LECTURA) kurssit 3 ja 4 Kipinä – Suomea lukioon 3–4 (FINN LECTURA) kurssit 5 ja 6 Kipinä – Suomea lukioon 5–6 (FINN LECTURA) kurssit 8 ja 9 (ei oppikirjaa) ENGLANTI A1 kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 kurssi 8 kurssi 12 Open Road Course 1 (OTAVA) Open Road Course 2 Open Road Course 3 Open Road Course 4 Open Road Course 5 Open Road Course 6 Open Road Course 7 Open Road Course 8 Abi englanti (OTAVA) RUOTSI B1 kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 kurssi 9 Magnet kurs 1 (SANOMAPRO) Magnet kurs 2 Magnet kurs 3 Magnet kurs 4 Magnet kurs 5 Galleri 6 (OTAVA) Galleri 7 Abi ruotsi (OTAVA) SAKSA A1 kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssit 7-9 Genau 1 (WSOY) Genau 2 Genau 3 Genau 4 Genau 5 Genau 6 Genau 7-8 SAKSA B2 (yläkoulussa aloittaneet) kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 9 (abikurssi) Gute Idee 1 (WSOY) Gute Idee 2 Gute Idee 3 Gute Idee 4 Gute Idee 5 Gute Idee 7-8 Gute Idee 7-8 SAKSA B3 (lukiossa aloittavat) kurssi 1 Super gut 1 (WSOY) 95 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 kurssi 8 kurssi 11 (abikurssi) Super gut 2 Gute Idee 1 (WSOY) Gute Idee 2 Gute Idee 3 Gute Idee 4 Gute Idee 5 ABI SAKSA (OTAVA) ABI SAKSA (OTAVA) RANSKA B2 (yläkoulussa aloittaneet) kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 Escalier 2 (SANOMAPRO) Escalier 2 Escalier 3 Escalier 3 RANSKA B3 (lukiossa aloittavat) kurssit 1-2 kurssit 3-4 kurssi 5-6 Escalier 1 (SANOMAPRO Escalier 2 Escalier 3 ) ESPANJA B3 (lukiossa aloittavat) Kurssit 1-4 Kurssit 5-8 LYHYT MATEMATIIKKA kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 kurssi 8 kurssi 9 kurssi 10 PITKÄ MATEMATIIKKA kurssi 0 kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 kurssi 8 Acción! 1 (SANOMAPRO) tekstikirja ja harjoituskirja Acción! 2 tekstiikirja ja harjoituskirja Lyhyt matikka, Lausekkeet ja yhtälöt (WSOY) Lyhyt matikka, Geometria Lyhyt matikka, Matemaattisia malleja I Lyhyt matikka, Matemaattinen analyysi Lyhyt matikka, Tilastot ja todennäköisyys Lyhyt matikka, Matemaattisia malleja II Summa 7, Talousmatematiikka (EDITA) Sigma, Matemaattisia malleja III (TAMMI) Summa Kertauskirja (EDITA) Summa Kertauskirja (EDITA) MAOL-taulukot (OTAVA) Matematiikan linkki (OTAVA) Pitkä matematiikka, Funktiot ja yhtälöt 1 (WSOY) Pitkä matematiikka, Polynomifunktiot Pitkä matematiikka, Geometria Pitkä matematiikka, Analyyttinen geometria Pitkä matematiikka, Vektorit Pitkä matematiikka, Todennäköisyys ja tilastot Pitkä matematiikka, Derivaatta Pitkä matematiikka, Juuri- ja logaritmifunktiot 96 kurssi 9 kurssi 10 kurssi 11 kurssi 12 kurssi 13 kurssi 14 kurssi 15 Pitkä matematiikka, Trigonometriset funktiot ja lukujonot Pitkä matematiikka, Lukujonot ja sarjat Lukion calculus 6: Lukuteoria ja logiikka (OTAVA) Lukion calculus 7: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Lukion calculus 8: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Pyramidi kertauskirja (TAMMI) Summa 7, Talousmatematiikka (EDITA) MAOL taulukot matematiikka-fysiikka-kemia (OTAVA) BIOLOGIA kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 10 BIOS (SanomaPro) digikirja tai paperiversio BIOS 1 Eliömaailma BIOS 2 Solu ja perinnöllisyys BIOS 3 Ympäristöekologia BIOS 4 Ihmisen biologia BIOS 5 Bioteknologia Ihmisen fysiologia ja anatomia ( Sand, Sjaastad, Haug) MAANTIEDE kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 GEOS (SanomaPro) digikirja tai paperiversio GEOS 1 Sininen planeetta + tehtäväkirja GEOS 2 Yhteinen maailma + tehtäväkirja GEOS 3 Riskien maailma GEOS 4 Aluetutkimus GEOS 5 Kertauskirja FYSIIKKA kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 kurssi 8 kurssi 10 kurssi 15 Physica 1: Fysiikka luonnontieteenä (WSOY) Physica 2: Lämpö Physica 3: Aallot Physica 4: Liikkeen lait Physica 5: Pyöriminen ja gravitaatio Physica 6: Sähkö Physica 7: Sähkömagnetismi Physica 8: Aine ja säteily Physica 9: Kertaus Lukion sähkö ja elektroniikka (WSOY) KEMIA kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 Mooli 1: Ihmisen ja elinympäristön kemia, uusin painos (Otava) MAOL-taulukot Mooli 2: Kemian mikromaailma (Otava) Mooli 3: Reaktiot ja energia (Otava) Mooli 4: Metallit ja materiaalit (Otava) Mooli 5: Reaktiot ja tasapaino (Otava) USKONTO kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 Portti: lukion uskonto 1 (OTAVA) Portti: lukion uskonto 2 kurssi ( OTAVA) Portti: lukion uskonto 3 (OTAVA) Portti: lukion uskonto 4 ( OTAVA ) Uusi Arkki 5 Uskonto Suomessa (EDITA) 97 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO kurssi 1 Dialogi: Hyvästä elämästä kurssi 2 Dialogi: Tiedosta ja maailmankuvasta kurssi 3 Dialogi: Yksilöstä ja yhteisöstä FILOSOFIA kurssit 1, 2,3 ja 4 Filosofian haasteet -sarja (ATENA) PSYKOLOGIA kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 Mielen maailma 1 (uud.), Psykologian perusteet (WSOY) Mielen maailma 2 (uud.), Kehityspsykologia (WSOY) Mielen maailma 3, Ihminen ja tieto (WSOY) Mielen maailma 4, Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu (WSOY) Mielen maailma 5, Persoonallisuus ja mielenterveys (WSOY) Sosiaalipsykologia (WSOY) HISTORIA kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 kurssi 6 kurssi 7 Forum 1, Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (OTAVA) Forum 2, Eurooppalainen ihminen (OTAVA) Forum 3, Kansainväliset suhteet (OTAVA) Forum 4, Suomen historian käännekohtia (OTAVA) Forum 5, Suomen historian vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (OTAVA) Forum 6, Kulttuurien kohtaaminen (OTAVA) Forum 1- 4 (OTAVA), Abi-Historia (OTAVA) YHTEISKUNTAOPPI kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 6 kurssi 7 Forum – Uusi Yhteiskuntatieto (OTAVA), myös digikirja saatavilla Forum - Uusi Taloustieto (OTAVA), myös digikirja saatavilla Kansalainen ja oikeus (EDITA) Forum – Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (OTAVA) Jokaisen oikeustieto (WSOY) Abi- Yhteiskuntaoppi (OTAVA) MUSIIKKI kurssit 1 Lukion Musa Intro * (yleis- ja musalinja) TERVEYSTIETO kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 Terve! 1 (Sanomapro) Terve! 2 (Sanomapro) Terve! 3 (Sanomapro) OPINTO-OHJAUS kurssi 1 Lukiosuunta (WSOY), suositeltava, ei pakollinen / Futurix (OTAVA), suositeltava, ei pakollinen 98 Tähän lisätään jaksottaiset tarjottimet vaakasuorina sivuina Sekä LUVA-tarjotin omana sivunaan 99 LUKUJÄRJESTYKSET 1. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1 7 7 1 6 2 5 4 2 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 1.tunti 2.tunti 3.tunti 4.tunti 5.tunti 2. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1 7 7 1 6 2 5 4 2 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 1.tunti 2.tunti 3.tunti 4.tunti 5.tunti 3. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1 7 7 1 6 2 5 4 2 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 1.tunti 2.tunti 3.tunti 4.tunti 5.tunti 100 4. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1 7 7 1 6 2 5 4 2 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 1.tunti 2.tunti 3.tunti 4.tunti 5.tunti 5. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1 7 7 1 6 2 5 4 2 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 1.tunti 2.tunti 3.tunti 4.tunti 5.tunti 101
© Copyright 2024