Valakia • Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenlehti • 1/2012 • Nou H Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty Etelä-Pohjanmaalla opiskeltiin verkossa Yritysturvallisuus – yritysuhrit Palo–Fyrry 2012 kutsuu leireilemään Päivää! Kuinka voimme auttaa? – PoPeLi palvelee jo 60:ttä vuotta 1 Valtakunnallinen palokuntanaistyö ja -nuorisotyö 60 vuotta ätä! Valakia 1/2012 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi) huolehtii hallitus- ja toimikuntatoiminnallaan vanhan Vaasan läänin alueella pelastustoiminnan edistämisestä. Liitto edistää jäsenistönsä, kansalaisten yhteisöjen ja laitosten valmiutta turvata ihmiset, omaisuus ja ympäristö onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa. Työtä tehdään yhdessä SPEK Pohjanmaan kanssa. Sisällys: Talvileirillä touhuttiin 8 SPEK Pohjanmaa on johtava pelastusalan kouluttaja entisen Vaasan läänin alueella. Sen kokeneet kouluttajat vastaavat vapaaehtoisten palokuntien kurssijärjestelmän mukaisesta koulutuksesta. Se on myös omatoimisen varautumisen asiantuntija. Palo-Fyrry 2012 kutsuu leireilemään 9 Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty 10 Lisäksi liitto ja SPEK Pohjanmaa tukevat järjestötyötä alueellaan. Olemme osaltamme kasvattamassa tulevaisuuden pelastajia! Puheenjohtajalta 3 Toiminnanjohtajan kynästä 4 Palokuntaanais- ja nuorisotyö 60 vuotta 5 Palokunnissa tapahtuu Kuortaneen palo- ja pelastuskerho 20 v. 6 Palkittu Palokuntanuori sai ansiomitalin 12 Onnitellen Pekka Peuralahti 13 Kurssin suorittaneet 14 Terveisiä kevätkokouksesta 19 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Historian havinaa 20 Sepänkyläntie 14–16 65100 Vaasa Puh. 06 325 1498 Faksi 06 312 8266 pohjanmaa@spek.fi www.popeli.fi Päivää! Miten voimme auttaa? 22 Etelä-Pohjanmaalla opiskeltiin verkossa 24 Yritysturvallisuus – yritysuhrit 26 Puheenjohtaja: Janne Sankelo Toiminnanjohtaja: Reijo Malkamäki Valakia Julkaisija: Päätoimittaja: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Kannen kuva: Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Reijo Malkamäki Luminar Solar / Terhi Kannisto Tammerprint, Tampere 2012 Reijo Malkamäki 2 Puheenjohtajalta Kärkitavoitteena toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Aloitin vuoden alussa Pohjanmaan Pelastusalan Liiton puheenjohtajana. Aikaisemmin ala oli tullut jossain määrin tutuksi koulutusalan tehtävistäni. Niissä koulujen turvallisuussuunnitelmien laatiminen on osa arkea. Turvallisuusasiat ovat kautta linjan olleet aina lähellä sydäntä, joten kiinnostavaan tehtävään oli helppo lähteä. Toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki on ollut perehtymisessä suureksi avuksi. Kevään aikana toimintaympäristöön on tullut tutustuttua syvemmin. Pelastusalan tulevaisuuden haasteina ovat monet ympäröivää yhteiskuntaakin askarruttavat ongelmat. Näistä yhtenä väestön ikääntyminen, joka näkyy alalla sekä aktiivisen henkilöstön vanhenemisena ja kuntoutustarpeen lisääntymisenä, että uusien toimijoiden määrän asteittaisena alenemisena.Vapaa- ja sopimuspalokuntalaisen työura jatkuu, mutta alan luonne huomioiden se ei voi tehdä niin loputtomiin. Pelastusalan vapaaehtoistyön arvo on merkittävä, eräiden arvioiden mukaan jopa 80 miljoonaa euroa vuodessa.Yhteiskunnan kannalta sillä on paljon tätä summaakin suurempi tehtävä. Jokainen vapaapalokuntalainen ja alan harrastaja tuo oman osansa keskuuteemme myös kansalaistaitojen, välittämisen ja esimerkin kautta. Tätä osuutta on mahdoton ulkoistaa. Siksi toiminnan jatkuvuuden turvaamisen täytyy olla kärkitavoite. Uusia toimijoita siis tarvitaan. Palokuntanuorisotoiminta on tähän erinomainen tie. Tervehenkisen ja mielenkiintoisen harrastuksen kautta oppii tärkeitä käytännön taitoja, yhteispeliä ja vastuuta. Kilpailut kansallisella ja kansainvälisellä tasolla luovat mielekkäitä virikkeitä. Samalla luodaan pohjaa myös koko pelastusalan tulevaisuudelle. Mahdollisimman monen nuoren toivoisikin tutustuvan toimintaan. Ikäluokkien pienenemisen lisäksi haasteena on jatkuvasti monipuolistuva harrastemuotojen kirjo. Nuorisotoimintaamme on pystyttävä tuomaan entistäkin näkyvämmin esille. Kohderyhmä on tavoitettava ja on pystyttävä myös puhumaan sen kanssa samaa kieltä. Väestön ikääntyessä kehitystä on tehtävänä muillakin rintamilla. Ikäihmisten turvallisuudesta on pystyttävä huolehtimaan yhä paremmin. Jo nyt palokuolleista lähes puolet on yli 60-vuotiaita. Asumisen turvallisuutta on siis pystyttävä edistämään, sillä yhteiskuntamme ikärakenteen muutos on väistämätön tosiasia. Haasteet eivät toki rajoitu tähän.Valistustyötä on jatkettava myös nuorempien ikäpolvien keskuudessa. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Vapaa- ja sopimuspalokuntalaisten kuntoutustarpeen selvittämisellä ja toimenpiteillä alkaa olla jo kiire, sillä nykyiset toimijat eivät nuorene. Jätin eduskunnassa 23.5. tästä kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle. Kysyin siinä, mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että kuntoutustarve saadaan selvitettyä ja pystyttäisiin paremmin vastaamaan alalla toimivien ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Olen vastauksen suhteen toiveikas. Jyrki Kataisen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut kehittämään koko maan kattavaa pelastustoimen järjestelmää, jossa olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat. Hallituspuolueen kansanedustajana minulla on mahdollisuus toimia hallituksen suuntaan pelastusalan asioissa myös unilukkarin roolissa. Toivon tästä olevan hyötyä liitolle. Toivotan kaikille turvallista ja aurinkoista kesää! Janne Sankelo puheenjohtaja 3 Toiminnanjohtajan kynästä Toimintavuosi paketissa Liiton 60. toimintavuosi on tänä vuonna täyttymässä. Syntymäpäivää juhlitaan 7. syyskuuta koko laajan kentän voimin Vaasassa pidettävässä juhlatilaisuudessa. Vaasan kaupungintalon juhlasali päivällä ja illemmalla Ravintola Strampen on varattu juhlimispaikoiksi. Juhlaa on ollut tiiviisti valmistelemassa liiton hallituksen tehtävään nimeämä juhlatoimikunta Sirpa Suomalaisen johdolla.Valakian ilmestymisen aikaan moni asia on jo valmisteluissa pitkällä, mutta keskeneräisiä asioitakin työlistalta varmaan löytynee. Tärkeintä on saada juhlasta jäsenistöä kiinnosta ja sopivan arvokas tilaisuus, josta ei puuttuisi myöskään virikkeellistä tai virkistävää osuutta. Toivottavasti onnistumme tässä. Valtakuntamme sai uuden presidentin kiinnostavan ja kaksivaiheisen vaalin päätteeksi.Virkaanastumispuheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti yhdeksi aiheekseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asian. Liittomme Yli Hyvä Juttu -hankkeesta viime vuoden puolella saama palkintohan kohdistui juuri syrjäytymisvaarassa olevien nuorien huomioimisesta tehtyyn työhön, joten siinäkin mielessä presidentin aihe oli meille popelilaisille varsin tärkeä ja ajankohtainen. Tuossa vaiheessa saatoimme puheenjohtajamme avustuksella varmuuden vuoksi hanketta koskevaa asiatietoa presidentin kanslian tiedoksi ja pyysimme, että kanslia seuraa hankkeen jatkorahoituksen turvaamista. Oliko tällä sitten tekemistä sen kanssa, että Yli Hyvä Juttu sai jatkorahoituksen THL:n projektina on toinen asia. Joka tapauksessa palokuntanuorten harrastus on jatkossakin vahvasti mukana huomioimassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tulevaisuutta. Uhkatilanteita ja väkivaltaa joudutaan yhä useammin kohtaamaan myös pelastustyössä ja muissa ammattiauttajien työtilanteissa. Rikollinen ja väkivaltainen toiminta on tuonut pelastustyöhön elementin, jossa pelastaja joutuu itse uhriksi. Rikospaikalla tapahtuva auttaminen on tuonut työhön samalla uudenlaisen haasteen, jonka vuoksi eri viranomaistahojen yhteistoiminnan sujuvuus korostuu. Tarvitaanko jatkossa sammutusauton tai ensivasteryhmän turvavarusteisiin myös luotiliivit? Työturvallisuus on pelastajan työssä asia numero yksi, joka täytyy ottaa kaikissa tilanteissa huomioon. Riskien ja vaaratilojen tunnistaminen edellyttää paitsi tilannetajua myös kykyä arvioida tilanteiden synnyttämiä seuraamuksia. Tämä ei ole aina itsestään selvää, tarvitaan koulutusta, perehdytystä ja harjoitusta. Tulemme omassa koulutustoiminnassamme ottamaan uhkatilanteet ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaan mukaan jo tulevan syksyn aikana ja pyrimme näin tarjoamaan aiheeseen liittyvää osaamista kentän toimijoille. Vapaaehtoisuuden resurssien merkitystä on korostettu monessa yhteydessä. SPEK-ryhmään kuuluvien vapaaehtoisten vuosittaiseksi arvoksi rahallisesti on laskettu niinkin mittava summa kuin 79 miljoonaa euroa. SPR:n vapaaehtoistyön arvoksi on laskettu 36 miljoonaa, Mannerheimin lastensuojeluliiton 12 miljoonaa ja 4H-liiton 4 miljoonaa.Vapaaehtoistyön rahallinen arvo on siis huomattava ja korostaa järjestöjen vapaaehtoistyön merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallisesti arvostetussa järjestötoiminnassa, sen vapaaehtoisuudesta huolimatta, ilmenee 4 kuitenkin jaksamisen haasteita. Toimijat, jotka vapaa-ajallaan sitoutuvat yhteisen hyvän eteen, ovat monesti kunnianhimoisia ja ahkeria tekijöitä, joille tehtäviä saattaa kasaantua useita. Jos järjestötoiminnan aktiiviset vähenevät, asettaa tämä suuria paineita sille harvenevalle joukolle, jotka järjestön tehtävissä puurtavat. Liittomme hallitus on tunnistanut tämän ongelman siinä missä niin moni muukin järjestötyötä tekevä yhdistys. Hallitus onkin asettanut toimintakalenteriinsa ajankohdan, jolloin arvioidaan toimintamme syvintä merkitystä ja samalla mietitään keinoja toiminnan muokkaamiseksi sellaiseksi, että se kiinnostaa omia joukkojamme. Nuorisotyön kohokohta omassa toimintasuunnitelmassaan on tietenkin aina kesällä toteutettava leiri. Tänä kesänä leiri järjestetään Vähänkyrön keskustan tuntumassa. Taitaakin olla niin, että ainakaan hetkeen ei luonnon äärestä ole leirinuotiota poistettu. Näkyvyyden kannalta taajama-alueen sisäpuolelle siirtyminen onkin varsin hieno asia. Tervetuloa kaikki tutustumaan Palo-Fyrry 2012 -leirille! Reijo Malkamäki toiminnanjohtaja Palokuntanaistyö ja -nuorisotyö juhlivat 60-vuotista taivalta Palokuntanaistyön ja -nuorisotyön valtakunnallista yhteistyötä juhlitaan syyskuussa Tampereella. 60-vuotisjuhlaseminaari järjestetään 22.9.2012 Juvenes-juhlatiloissa. Vuosi 2012 on valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60. yhteistoimintavuosi. On hyvä huomioida, että palokuntanuorisotyöllä on itsessään jo yli 100 vuoden historia ja palokuntanaistyölläkin 80 vuoden, mutta valtakunnallisesti toimintaa on kehitetty siis 60 vuoden ajan. Juhlavuosi näkyy valtakunnallisessa järjestötoiminnassa läpi vuoden ja juhlaseminaari muistaa toimijoita sekä luo katsauksen tulevaisuuteen. Päivä aloitetaan seminaariosuudella upeissa Tampereen Finlaysonin tehtaiden maisemissa. Ohjelma palaa ajassa taaksepäin, pohtii tätä päivää ja kutkuttaa nauruhermoja. Juhlan kunniaksi jaetaan muutama huomionosoitus, jonka jälkeen nautitaan kakkukahvit. 60-vuotiaat tunnetusti juhlivat kepeästi, iloisesti, nauttien hyvästä ruoasta ja seurasta. Näin siis aiomme mekin tehdä. Tarkemmat tiedot löytyvät kutsusta esimerkiksi SPEKin kotisivuilta www.spek.fi > Palokuntatoiminta > Palokuntanuorisotyö. Lisätietoja tapahtumasta antavat SPEKissä sihteeri Eija Holmberg-Lehto (eija.holmberg-lehto@spek. fi) ja järjestöpäällikkö Valtteri Tervala. (valtteri. tervala@spek.fi). Tervetuloa vuoden palokuntatapahtumaan Tampereelle! 5 Palokunnissa tapahtuu Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho – 20 vuotta savunhajuista toimintaa 13.4.1992 oli Kuortaneen paloasemalle kokoontunut joukko palokuntalaisia. Paikalla oli aktiivisia sopimuspalomiehiä sekä kunnan palopäällikkö. Kokoontumisen tarkoituksena oli perustaa Kuortanelle palomiesyhdistys. Yhdistys perustettiinkin ja sen nimeksi tuli melko harvinainen Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho ry. Perustamiskokouksesta on tänä vuonna kulunut 20 vuotta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Mäkinen, joka tällä hetkellä toimii kerhon varapuheenjohtajana. Perustavassa kokouksessa luotiin myös suuntaviivoja kerhon toiminnalle. Palomiehet olivat varmasti ennenkin tehneet pieniä kökkätöitä kuntalaisille liittyen yleensä ”polttamiseen”, mutta nyt toiminnalle saatiin raamit. Kulotukset olivat alkuvuosina kevään työllistäjä, ja niitä tehtiinkin kymmeniä hehtaareja yhden illan aikana. Pihojen pesut ja rallipäivystykset ovat nyt tulleet kulotuksien tilalle, muodostaen kerhon pääasiallisen tulonlähteen. Omalla työllä tehty varainhankinta on kuulunut aina kerhon toimintaan, ja pohjalaista kökkähenkeä on tarvittu. eletään, olivat kielikuvat osuvasti paikoillaan. Juhlapuheen piti perustajajäsen, silloinen Kuortaneen kunnan palopäällikkö Jarmo Haapanen. Tällä hetkellä Haapanen toimii Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vt. pelastusjohtajana. Haapanen muisteli puheessaan aikaa Kuortaneella, kerhon perustamista ja sen alkuaikojen toimintaa. Hän toi esille myös palotoimen kehityksen ja muutoksen. Kuortaneen kunnan tehokkain tietokone (RAMmuistia 486), joka hankittiin paloasemalle, oli aikoinaan ihmetyttänyt kunnan johtoa suuresti! Jarmo kiitteli Kuortaneen palokunnan henkilöstöä yhteisistä vuosista, jotka olivat jääneet mieleen. Ensimmäinen palopäällikön virkapaikka ei unohdu. Tilaisuuden juontaja Mikko Mäkinen luotsasi juhlaa eteenpäin ja ennen ruokailua ohjelmassa olivat palkitsemiset. Tilaisuudessa jaettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liiton hopeisia ansiomitaleja. Mitalin saivat yli kymmenen tai kaksikymmentä vuotta aktiivisesti mukana olleet palokuntalaiset. Positiivista palautetta Hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa Juhlat saivat erittäin hyvän palautteen varsinkin palokuntaveteraanien suista. Ruokailun aikana valkokankaalla pyörinyt videoesitys keikkakuvista ryyditettynä hyvällä ”tuli – liekki – palo” -aiheisella musiikilla toi muistoja mieliin. Yhteisiä hetkiä oli mukava muistella, ja kun tällaisia tilaisuuksia on harvassa, ovat ne todella arvokkaita. Ehkä veteraaneja pitäisi muistaa enemmänkin ja järjestää paloasemilla kutsuja evp-miehille. Nuorempienkin on hyvä kuunnella kokeneempia, vaikka toiminta onkin tänä päivänä aivan toista kuin 40 vuotta sitten. Miehen pitää tietää, mistä on tultu, että tietää, minne ollaan menossa. Palo- ja pelastuskerho päätti juhlistaa 20. toimintavuottaan järjestämällä 21.4.2012 päiväjuhlan toimiville jäsenilleen, perustajajäsenille sekä evp- palokuntalaisille. Juhlaan saapui hieman yli 50 henkilöä. Juhlan ohjelma oli selvä: puheet, palkitsemiset, pötyä pöytään ja pannu kuumaksi eli syötiin hyvin ja kakkukahveilla saatiin vatsaan sileä pinta. Tervetulotoivotuksen antoi kerhon puheenjohtaja Erkki Yli-Nisula. Erkki alusti juhlatunnelmaa muistelemalla kerhon perustamisaikoja sekä leikillisesti kuvasi palomiesten luovimista pelastustoimen muutosten virroissa. Veden äärellä kun 6 Palkitsemiset Mitalit jakoi Pohjanmaan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hopeinen ansiomitali (Yli 10 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta palveluksesta pelastusalalla) Ala-Kokkila Arto Arosarka Sami Hakala Tapio Holopainen Toni Jaskari Vesa Järvikangas Ari Kalliolahti Pasi Eteenpäin on mentävä Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho jatkaa toimintaansa noin 30 jäsenen voimin. Varainkeruuta tehdään sopivissa määrin ilman paineita ja yhteistä ajanvietettä järjestetään säännöllisesti. Palo- ja pelastuskerho on 20 vuoden aikana onnistunut perustehtävässään, tukenut palokuntalaisten jaksamista, pitänyt yllä yhteishenkeä ja luonut mahdollisuuden uusille jäsenille päästä mukaan porukkaan. Tästä on hyvä jatkaa! Lantela Olli-Matti Mäenpää Reijo Osala Jari Osala Mika Rantanen Jukka Saari Petri Pohjanmaan Pelastusalan Liiton hopeinen ansiomitali (Yli 20 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta palveluksesta pelastusalalla) Holopainen Paavo Merijärvi Kari Mäkinen Mikko Teksti ja kuva: Jouni Pummila, vt. palomestari, Kuortaneen paloasema, Palo- ja pelastuskerhon sihteeri 7 Viitanen Erkki Yli-Mäenpää Yrjö Yli-Nisula Erkki Talvileirillä touhuttiin ja kokeiltiin erätaitoja Liiton talvileiri järjestettiin lumisissa maisemissa Alavudella 9.–11.3. Mukana oli vajaa kolmekymmentä nuorta. Leirin ensimmäisenä iltana satoi vettä ja leirialueen piha oli kuin luistinrata. Siinä olikin tekemistä pysyä pystyssä. Teltat saatiin kuitenkin pystytettyä kelistä huolimatta ja tunnelma alkoi lämmetä, kun telttojen kamiinat saatiin sytytettyä.Yö sujui rauhallisesti. Lauantaiaamun valjetessa aurinko alkoi paistaa ja se karisti viimeisetkin unenrippeet silmistä. Aamupäivän koulutukset lähtivät hyvin käyntiin erilaisilla rastitehtävillä, ensiapu-, alkusammutusja muilla harjoituksilla. Aktiivisen päivän jälkeen nuoret osallistuivat mm. lankkuhiihtoon, pilkkikisoihin ja muihin mukaviin touhuihin. den mukaisesti. Keittiöllä oli 3 naista muonittamassa nälkäisiä ja punaposkisia nuoria ja kouluttajia. Ruoka maistui ja sitä oli riittävästi. Lauantai-iltana paistettiin makkaroita nuotiolla ja ohukaisia jälkiruoaksi. Iltapalan jälkeen toisena leiriyönä uni maittoikin jo nopeammin. Sunnuntaina aamupalan jälkeen kokoonnuttiin kertoilemaan leirin tapahtumista, jaettiin palkintoja pilkkikisan ja tietokilpailujen voittajille sekä kaikille muille leirinuorille lohdutuspalkinnot. Pienellä lahjalla muistettiin myös Oulun läänin palokuntanuorisotyötä tekeviä kahta poikaa, jotka olivat leirillä vierailemassa ja tutustumassa talvileiriin. Nälkä kasvaa ulkoillessa Nuoret saivat kokeilla erätaitojaan ja valmistaa lounaskeittonsa itse trangioilla eräoppaan ohjei- Teksti: Christina Aro ja Kielo Viinamäki Kuva: Reijo Malkamäki Oman ruoan valmistaminen trangialla oli osa leirin ohjelmaa 8 Palokuntanuorten Palo-Fyrry 2012 kutsuu leireilemään Järjestelyt kesän palokuntanuorisoleiriä varten ovat pyörineet eteenpäin hyvällä vauhdilla jo viimesyksystä lähtien. Leiritoimikunta on valmistellut leiriä hyvässä yhteistyössä Vähänkyrön kunnan edustajan Reetta Hietaharjun kanssa. Lehden mennessä painoon odotellaan viimeisiä ilmoittautumisia nuoriso-osastoista. Toivomme, että saamme leirille ainakin saman määrän osallistujia kuin aiempina vuosina. Tämä tarkoittaisi noin 80–100 nuorta ja kouluttajat ja muut vastuuhenkilöt päälle. Niin meitä kokoontuisi heinäkuun 19.–23. päivänä Vähänkyrön yläasteen piha-alueelle mukavasti yli 100 henkilön ryhmä aktiivisia ja osaavia leiriläisiä. Oman haasteen nyt toteutettavaan leiriin tuo se, että teltta-alueemme sijaitsee aivan asutuksen keskittymässä.Yhteispeli, joustavuus ja tiedottaminen ovat tärkeitä aseita tilanteessa pärjätäksemme. Rakennusleirillä aloitamme ke 18.7. ja sen jälkeen kaiken pitäisikin rullata osaavissa käsissä vanhalla rutiinilla. Tavoitteena on tehdä leiristä nuorille tänäkin vuonna ikimuistoinen elämys. Onnistuneen leirin taustalla ovat kaikkien toimialojen valmistelut, mutta ennen kaikkea siihen tarvitaan jokaisen kouluttajan ja toimihenkilön työpanos leirin aikana. Monen käyttäessä osan kesälomastaan nuorten hyväksi, on tärkeää, että leirin aikana tehtävät sujuvat. Sujuvuuteen voi jokainen vaikuttaa oikealla asennoitumisella, mutta siinä auttavat myös leiritoimikunta ja eri tahojen vastuuhenkilöt. Vierailu leirille on mahdollista jokaisena päivänä, mutta varsinaisesti olemme valmistautuneet vastaanottamaan vieraita lauantaina 21.7. klo 14–20. Vähänkyrön kunnalle jo tässä vaiheessa iso kiitos hyvästä ja mallikkaasti sujuneesta yhteistyöstä! Toimistolla leiriasioita hoitelee Karita: karita.stenroos@spek.fi, puh 06 3251498. Reijo jo lomailee, mutta vastailee leiriä koskeviin kysymyksiin lomaltakin numerosta 040 169 0997. Leirin johtajina toimivat Marko Saari, puh. 0400 777 542 ja Harri Sorri, puh. 050 594 6343. Tervetuloa leirille,Vähänkyrön Pohjalaisiin kulttuurimaisemiin! Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Nuorisotyötoimikunta Tulossa on ikimuistoinen leiri! 9 Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty Nou Hätä! -aluekilpailuiden järjestämisvastuu kiertää joka vuosi, ja tänä vuonna se oli Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella.Yläkoululaiset tavoittelivat Nou Hätä! -finaalipaikkoja Pietarsaaren uudella paloasemalla 12. huhtikuuta. mahtaneen rasvan, niin kuin pelastajat konsanaan. Palomestari Niina Kontio Pietarsaaren paloasemalta kertoo, että kilpailujen suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin maaliskuussa. Suunnitteluun osallistui viisi henkilöä, rastinvalvojia oli kuusi sekä muutama muu toimitsijatehtävissä oman työvuoronsa puitteissa. Lisäksi joukkueille oli varattu 2 kuljettajaa. Pelastuslaitokset ja palokunnat tarjosivat tänäkin vuonna yläkouluissa ahkerasti Nou Hätä! -opetusta pitkin kevättä, ja osa kilpailijoista oli opiskellut turvallisuusasioita myös itsenäisesti. Joukkueet saapuivat kilpailuihin porrastetusti, ja henkilökunnan pitämän opastuksen jälkeen ryhmät kokoontuivat luokkiin teoriakokeeseen. Kuten aikaisempinakin vuosina, osa tehtävärasteista suoritettiin kaupungin keskustassa. Siellä paikalle kertynyt yleisö ja toimittajat laittoivat myös kilpailijoiden paineensietokyvyn koetukselle. Ulkopuolisista katselijoista ja kylmästä tihkusateesta huolimatta kaikki tarttuivat esimerkillisesti käsisammuttimeen ja tukahduttivat liekkeihin lei- Onnistuneet tehtävärastit Hyvin tehty suunnittelutyö näkyi tehtävärasteilla, jotka olivat onnistuneesti lavastettuja onnettomuus- ja vaaratilanteita. Kilpailijoiden osaamista Kilpailijoita ohjeistivat ja heidän osaamistaan arvioivat rastivalvojat, jotka olivat pelastusalan ammattilaisia. 10 ”Hyvä opetus-oppimistulos näkyi yllättävän korkeina pistemäärinä.” arvioivat pelastusalan ammattilaiset. Harjaantuneilla silmillään rastivalvojat huomasivat nopeasti, olivatko kilpailijat omaksuneet kevään aikana oppimansa ja kuinka hyvin. Hyvä opetus-oppimistulos näkyi yllättävän korkeina pistemäärinä. Niina Kontion mukaan muutaman joukkueen välinen ero oli niin pieni, että esimerkillinen ja tehokas toiminta käytännön tehtävärasteilla ratkaisi joukkueiden sijoituksen kilpailussa. Hyvä kampanja Kontion mielestä Nou Hätä on kaiken kaikkiaan hyvä kampanja. Se sopii osaksi pelastustoimen turvallisuusviestintää ja on saanut valtakunnallisesti huomiota. Myös kilpailujen järjestäminen on mielenkiintoista ja palkitsevaa, kun näkee, miten innoissaan kilpailijat ovat turvallisuusasioista. Kontion mielestä pelastusliiton ja SPEKin panostus kilpailuihin on tärkeää. Esimerkiksi oppimateriaaleista, teoriakokeista ja kokeiden arvioinnista oli paljon apua. Ensi vuonna pelastuslaitos yrittää saada entistä enemmän osallistujia mukaan kampanjaan, muun muassa Pietarsaaresta ja Luodosta. Pohjanmaan aluekilpailuissa kilpaili 26 joukkuetta. Etelä-Pohjanmaalta tiensä Pelastusopistolle selvitti Ylihärmän yläkoulu, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueelta Lucina Hagmanin koulu ja Pohjanmaalta Korsholms högstadium. Kylmästä tihkusateesta huolimatta kilpailijat tarttuivat esimerkillisesti käsisammuttimeen ja tukahduttivat liekkeihin leimahtaneen rasvan. Teksti ja kuvat: Eevi-Kaisa Yrjölä, SPEK 11 Palkittu Palokuntanuoren tarkkaavaisuus ansiomitalin arvoinen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vs pelastusjohtaja Harri Setälä ja liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki luovuttivat kiitospuheiden kera SPEKin ansiomitalin Aapo Ojanperälle 21.2.2012 Ilmajoen paloasemalla. Viime kesänä Aapo Ojanperä kehotti ennen koulumatkan alkua ystäväänsä Aleksandra Ketolaa kiinnittämään kypärän kaulahihnan. Ketolalla oli yleensä tapana pitää remmiä kiinni, mutta jostain syystä se oli nyt auki. Kuusitoistavuotiailla kaveruksilla oli tarkoitus ajaa mopoilla yhtä matkaa kouluun. – Aapo on aina ollut sellainen, että huomauttaa turvallisuusasioista, Ketola sanoo. Matka oli kestänyt vain minuutin, kun Ketola lähti ohittamaan traktoria, jossa oli raskas lietelasti perässä. Ojanperä ajoi Ketolan takana. – Luulin, että traktori antaa minulle tilaa ohittaa, mutta se kääntyikin yllättäen ilman vilkkua. Törmäsin skootterillani kärryyn ja traktoriin, en oikein muista. Onnettomuuden jälkeen minulta ei lähtenyt taju, mutta en oikein osaa kertoa tilanteen kulkua. Ojanperä yritti näyttää kuskille merkkiä tapahtuneesta. – En tiedä, huomasiko traktorikuski minut vai tapahtuneen onnettomuuden ennemmin. Hyppäsin vain pois mopon selästä katsomaan tilannetta. Pienen, mutta tärkeän teon vuoksi Pohjanmaan Pelastusalan Liitto palkitsi Ojanperän SPEKin ansiomitalilla. Merkittäväksi teon teki se, että pienenkin turvallisuuspuutteen huomioiminen voi olla ratkaisevaa. Painavimmaksi kriteeriksi kuitenkin nousi ystävän turvallisuuden huomioiminen oman turvallisuuden lisäksi. Tekoa pidettiin esimerkillisenä, sillä myös toisten turvallisuuspuutteet tulee huomioida. Pelastuslaitoksen mukaan kypärän kaulahihnan auki jättäminen olisi aiheuttanut luultavasti sen, että kypärä olisi lentänyt pois ja vammat olisivat voineet olla paljon vakavammat verrattuna useisiin murtuneisiin kylkiluihin ja solisluuhun. Vt palomies Heikki Sillanpää tutustui Ojanperään kymmenen vuotta sitten palokuntatoiminnassa. – Nyt Ojanperä on siirtynyt miesten harjoitusrinkiin, jossa toiminta on todenmukaisempaa ja palomiesten arki tulee tutummaksi. Ojanperä on mielestäni hyvin asiallinen ja aktiivinen nuori. Teksti: Elina Nyström, Sanomalehti Ilkka Kuva: Tuomo Hämäläinen, Ilmajoki-lehti Vakavassa tilanteessa olleet mitalin saaja Aapo Ojanperä ja onnettomuudessa ollut Aleksandra Ketola rohkenevat jo hymyillä. 12 Onnitellen Pekka Peuralahden pitkä ja ansiokas työ pelastustoimen hyväksi huomioitiin Isojoen palomieskerhon jäseniä kokoontui 6.5.2012 paloasemalleen nauttimaan kakkukahvit yksikönjohtaja Pekka Peuralahden toimiessa juhlinnan kohteena. Syntymäpäiviään viettävää Pekkaa haluttiin samassa yhteydessä muistaa ja pitkää uraa pelastustoimessa kunnioittaa 50-vuoden kultaisella palvelusvuosimerkillä. Pekan ura käynnistyi 12-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1956. Hän muistaa osallistuneensa jo samana kesänä pienen navetan sammutustehtäviin. Myöhemmin mieleen painuneita tehtäviä vuosien varrelta ovat olleet 1620 hehtaarin suurmetsäpalo Kodesjärvellä 1959,Yhteistalon palo 1962 ja Isojoen Sahan palo 1969. Vuoden 1980 Isojoen kirkon uhkaavasta palosta Pekka sanoi osuvasti: ”mukana täydellä sydämellä”. Sammutusmiehen työasu on tullut vedettyä päälle ahkerasti monien muidenkin pelastustehtä- Pekka Peuralahtea muistettiin pitkästä urasta palokuntatoiminnan parissa. 13 vien yhteydessä. Hälytyksen anto on myös muuttunut melko paljon Pekan aikana. Käsin veivattavasta palopillistä siirryttiin sähkökäyttöiseen, ja myöhemmin puhelimien yleistyttyä hälytyssoitot soitti öisin sairaalan yöhoitaja, kunnes AHK siirtyi Kristiinankaupunkiin. Palopillin aikoihin Pekka sanoi nukkuneensa vintillä kesäisin ikkuna auki, jotta kuulisi palopillin varmemmin. Myös kouluttajana ja viikkoharjoitusten johtamisessa on Pekka tullut hyvinkin tutuksi. Erityisesti nuorisotyöhön hän on uhrannut vapaa-aikaansa ja ollut innoittamassa meille kaikille tärkeitä nuoria mukaan palokuntatoimintaan. Pekkaa voidaan vielä luonnehtia Isojoen ja lähiseudun palotoimen peruspilariksi, johon on kaverina ja työtoverina voinut aina luottaa. Teksti ja kuva: Marko Syväjärvi Kurssin suorittaneet Kurssin suorittaneet 1.11.2011–31.5.2012 Sandvik Simon Nykarleby Silvennoinen Ilkka Isokyrö Sivula Tony Vähäkyrö Stubb Robin Pedersöre Ståhl isakVörå Sundqvist Niklas Pedersöre Torkko Jyri Vaasa Valta Minna-Maria Vähäkyrö Valta ToniVähäkyrö Valtonen Aki Veteli Wiklund Robert Nykarleby Ensivaste/Första delvård Alho André Jeppo Arkkukangas Reijo Kaustinen Bodbacka Dan Pedersöre Bäck Stefan Nykarleby Ede MatsPedersöre Eklund Oskar Pedersöre Forsman Tobias Pedersöre Gammelgård Jonny Vörå Heikkilä Tero Laihia Herlevi Olli Laihia Holmkvist Benjamin Vörå Häggman Fredrik Pedersöre Isomöttönen Ville Laihia Jussinmäki Ari Halsua Jussinmäki Raine Halsua Järvelä Jussi Kaustinen Kaivolahti Jussi Vaasa Kargus Henrik Vörå Karlsson Kim Vörå Kerttula Rainer Toholampi Kiiskilä Ville Lestijärvi Komarov Daniel Nykarleby Korkeaniemi Jouni Kaustinen Kytölä Matti Perho Kytölä Olli Perho Kytölä Ville Perho Laine Esa Vähäkyrö Latva-Nikkola Tuomas Laihia Lehtimäki Aki Isokyrö Löfqvist Simon Pedersöre Makkonen Jani Kvevlax Markko Matteus Isokyrö Nordström Ari Halsua Nymark Johan Pedersöre Nymark Simon Pedersöre Paananen Antti Toholampi Peltoniemi Esa Laihia Rantaniemi Ari Vaasa Rauma Ville Kaustinen Rintaniemi Iines Laihia Rosbacka Katja Isokyrö Rytiniemi Janne Veteli Saari PasiVeteli Salmiranta Jalmari Isokyrö Pintapelastus/Yträddning Ahvenlampi Lasse Lehtimäki Annola Timo Lappajärvi Hakola Antti Ylihärmä Hautala Jussi Alahärmä Jaskari Arttu Nurmo Järvenpää Jussi Ähtäri Kallio JaniKauhajoki Kauppi Tapani Alahärmä Kiminki Antti-Pekka Ähtäri Koivisto Ilkka Ylihärmä Lahti Janne Kuortane Lamminkoski Jaakko Jalasjärvi Lehtimäki Mikko Nurmo Myllyniemi Juha Karijoki Oksa Jukka Lappajärvi Oksa Toni Lappajärvi Ollila Petteri Lappajärvi Puskala Juha Koura Rintaniemi Iines Laihia Ritari Jussi Koura Västinsalo Kari Lapua Pelastustyö/Räddningsarbete Ala-Kujala Tanja Peräseinäjoki Alanko-Luopa Jussi Kurikka Dahlström Jonas Munsala Envik JaniNykarleby Forsman Mathias Skatila Herrgård Ida N. Korsholm Hietanen Antti Vaasa Holkko Jaana Alavus Jaskari Arttu Nurmo 14 Korpela Tapani Ilmajoki Kuismin Samuel Alavus Laikola Markus Kuortane Latvala Toni Peräseinäjoki Laukkonen Petteri Evijärvi Lautamäki Henna Vaasa Lehtimäki Mikko Nurmo Lehtonen Ville Vaasa Leppilahti Ville Ilmajoki Loo Madelene N. Korsholm Loo Martina N. Korsholm Loppi Sami Vähäkyrö Lundberg Laura Laihia Malm Markku Vaasa Malmivaara Jaakko Ylistaro Björkqvist Leif Korsnäs Bränn Tony Närpes Bäck Richard Korsholm Furu Villepekka Evijärvi Grönholm Alexander Närpes Haapa-aho Ville Alajärvi Hakala Marko Kauhajoki Haukilehto Jere Soini Havi PriitYlistaro Heikkilä Petteri Alavus Herrgård Niklas Malax Holkko Jaana Alavus Hällbacka Simon Närpes Ilin Jaakko Peräseinäjoki Keko Tommy Korsholm Koivusalo Jukka Ilmajoki Korpela Tapani Ilmajoki Koski Johannes Kurikka Kuismin Samuel Alavus Kulmala Jesse Koskenkorva Kuusela Sami Lapua Laikola Markus Kuortane Latvala Jesse Peräseinäjoki Leppilahti Ville Ilmajoki Luoma-aho Eetu Lapua Malmivaara Jaakko Ylistaro Mattila Sami Kortesjärvi Myllyvainio Santeri Isojoki Mäenpää Joonas Ylistaro Mäkelä Tero Kuortane Nordlund Jimmy Malax Nybacka Christoffer Närpes Nyyssölä Mika Lappajärvi Pada Kristoffer Närpes Jaskari Sami Laihia Kalijärvi Tony Jeppo Karlsson Kim Oravais Kiviranta Emmi Vähäkyrö Korpela Tapani Ilmajoki Kuismin Samuel Alavus Laikola Markus Kuortane Latvala Toni Peräseinäjoki Laukkonen Petteri Evijärvi Lautamäki Henna Vaasa Lehtimäki Mikko Nurmo Lehtonen Ville Vaasa Leppilahti Ville Ilmajoki Loo Madelene N. Korsholm Loo Martina N. Korsholm Loppi Sami Vähäkyrö Lundberg Laura Laihia Malm Markku Vaasa Malmivaara Jaakko Ylistaro Nyman Jesse Munsala Nyyssölä Mika Lappajärvi Påhls Alexander Vörå Rantakangas Taneli Lehtimäki Rautiola Aleksi Ähtäri Rintaniemi Ines Laihia Saari VilleLaihia Salimäki Ville-Matti Kuortane Salmiranta Jalmari Isokyrö Salonen Pasi Lehtimäki Sivula Tony Isokyrö Skjäl Eleonore N. Korsholm Ståhl IsakOravais Södö Samuel Esse FBK Valli TeroYlistaro Sammutustyö/Släckningsarbete Ala-Kujala Tanja Peräseinäjoki Alanko-Luopa Jussi Kurikka Dahlström Jonas Munsala Envik JaniNykarleby Forsman Mathias Skatila FBK Herrgård Ida N. Korsholms Hietanen Antti Vaasa Holkko Jaana Alavus Jaskari Arttu Nurmo Jaskari Sami Laihia Kalijärvi Tony Jeppo Karlsson Kim Oravais Kiviranta Emmi Vähäkyrö 15 Kurssin suorittaneet Peltonen Vesa-Matti Pihlajamäki Miika Pitkäkoski Henri Puskala Ville Puumala Alex Rantakangas Taneli Rantamäki Niklas Rentola Eemil Rosenback Jan-Erik Salimäki Ville-Matti Salmenautio Markus Salonen Pasi Siltaoja Mikael Söderlund Thomas Toivo Mikael Turja Eemil Valtonen Ville Vantaa Minna Wargh Tom Varpula Heikki Viirunmäki Henry Villacorta Ruben Järvinen Mika Latvala Toni Luoma Jussi-Pekka Mäki-Haapoja Sampo Ämmälä Jesse Isojoki Lehtimäki Isojoki Jalasjärvi Lehtimäki Lehtimäki Isojoki Nurmo Kristinestad Kuortane Alajärvi Lehtimäki Isojoki Korsholm Nurmo Alajärvi Ylistaro Teuva Malax Alavus Soini Jurva Yksikönjohtaja/Enhetschef Antila Markku Ylistaro Hakomäki Vesa Lehtimäki Hanhikoski Mikko Evijärvi Hemminki Mikko Alajärvi Ijäs Marko Kuortane Jaakkola Harri Nurmo Järvenpää Mikko Alavus Katajamäki Esa Ilmajoki Korpunen Eero Kauhajoki Koski-Säntti Ilkka Kurikka Leppilahti Timo Alavus Liias MikaIlmajoki Mäkelä Ville Ilmajoki Rantanen Jukka Kuortane Riihiluoma Jyri Karijoki Ristiharju Juha Isojoki Saari Petri Kuortane Salo Jarkko Nurmo Salokas Marko Kurikka Turja JuhaAlajärvi Viestiliikenne/Kommunikationstrafik Ahvenlampi Lasse Alalantela Jani Haapatalo Vesa Huhtinen Jussi Jaskari Arttu Keskinen Tero Koivisto Ville Lampi Janne Mäki-Haapoja Sampo Nevala Veikko Ristiharju Vesa Ritari Jussi Salonen Pasi Sam Terence Siirilä Jukka Syväjärvi Marko Takkula Ilmari Vähäkoski Marko Lehtimäki Lappajärvi Ylistaro Lappajärvi Nurmo Ylihärmä Nurmo Töysä Ylihärmä Peräseinäjoki Isojoki Koura Lehtimäki Koskenkorva Vimpeli Isojoki Töysä Koura Vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssi/Kompletteringskurs för äldre släckningsmän Sivula Raine Alajärvi Haapatalo Vesa Ylistaro Koivisto Ari Nurmo Koivisto Joni Nurmo Paavola Sami Isojoki Pukkila Tuomo Koskenkorva Sam Terence Koskenkorva Tammisto Juha Teuva Valli TomiYlistaro Vaarallisten aineiden kurssi/Kurs i farliga ämnen Öljyvahingon torjuntakurssi / Kurs i bekämpning av oljeskador Alanko-Luopa Jussi Hietaranta Mika Jokinen Jussi Töysä Peräseinäjoki Kurikka Ylihärmä Peräseinäjoki Hanhikoski Mikko Heinänen Jani Huhtinen Jussi Kurikka Kauhajoki Ylistaro 16 Evijärvi Ähtäri Lappajärvi Håkans Sofia Korsholm Ilomäki Kira Jalasjärvi Ingman Anton Nykarleby Jaskari Sami Laihia Kalliokoski Aleksi Kälviä Kannisto Henna Lapua Karjalainen Roni Ylistaro Keko Tommy Korsholm Keski-Lusa Niilo Kurikka Kiviranta Emmi Vähäkyrö Koivusaari Jukka Vaasa Koivusalo Jukka Koskenkorva Korpela Tapani Ilmajoki Korpilahti Sami Kurikka Kuismin Samuel Alavus Lantela Olli-Matti Kuortane Lappi Emil Kaarlela Lehtonen Ville-Pekka Vähäkyrö Leppilahti Ville Ilmajoki Lillgäls Jonas Kristinestad Lindh Sara Kronoby Lindlöf Tobias Kristinestad Loo Madeleine Korsholm Loo Martina Korsholm Loppi Sami Vähäkyrö Lundberg Laura Laihia Lönnbäck Kim Kronoby Malmivaara Jaakko Ylistaro Myllyniemi Juha Karijoki Mäkelä Janne Vaasa Nyblom Alex Kronoby Nyman Jesse Nykarleby Nyrhilä Antti Lapua Ojanen Jani Peräseinäjoki Ojanen Lauri Peräseinäjoki Olkkola Ari Toholampi Palola Pekka Lohtaja Peltoniemi Joni Kannus Pohjoismäki Jussi Veteli Ragnäs Anton Kristinestad Rautiola Samuli Toholampi Riihimäki Sami Lapua Rosenback Johan Kristinestad Räsänen Mika Vaasa Saari VilleLaihia Salminen Joonas Vaasa Skjäl Eleonore Korsholm Sundblad Niklas Kaarlela Sundqvist Jan-Erik Vaasa Suoraniemi Jukka Vaasa Ijäs Marko Kuortane Järvenpää Jussi Ähtäri Kallio JaniKauhajoki Keski-Lusa Niilo Kurikka Kiminki Antti Ähtäri Koivisto Joni Alavus Koivisto Ville Nurmo Korpilahti Sami Kurikka Kuusisto Joni Kauhajoki Kytölä Jorma Kauhajoki Lehtimäki Mikko Nurmo Mäkelä Joni Lapua Mäkelä Juha-Matti Ilmajoki Mäki-Haapoja Sampo Ylihärmä Oksa Jukka Lappajärvi Paakkinen Jouni Koskenkorva Pahkakangas Timo Evijärvi Ritari Jussi Koura Suksi Ilkka Ilmajoki Suosalo Jani Ähtäri Tuori Tero Lapua Uurinmäki Mika Lapua Viinikainen Jani Teuva Västinsalo Kari Lapua Ensiapukurssi/Första hjälp Alalauri Teppo Annala Tomi Backlund Robert Bexar Mathias Bäck Andreas Dahlström Jonas Doktar Niklas Eklund Erik Erlands Rasmus Forsbacka Kristina Franzen Johnny Furu Sabina Grannas Emil Haga André Hallanaro Jarkko Halonen Juha Hautaviita Jan Herrgård Ida Herrgård Niklas Hietanen Antti Hissa Janne Holkko Jaana Holmstedt Anton Vaasa Veteli Nykarleby Kronoby Kronoby Nykarleby Vasa Veteli Kristinestad Kronoby Malax Kronoby Kristinestad Kronoby Kannus Vaasa Kristinestad Korsholm Malax Vaasa Vaasa Alavus Kronoby 17 Syri MikaKaarlela Söderblom Jens Malax Tampio Jouni Jalasjärvi Thomasfolk Robert Kristinestad Tuori Jouni Vaasa Vaahteravaara Ari Kälviä Vantaa Minna Teuva Wargh Tom Malax West Christian Malax Westerdahl Alexander Korsnäs Vähä-Mäkilä Nico Malax Ylimäki Tuomas Kaarlela Österberg Joakim Vörå Österroos Jens Korsnäs Savusukelluskurssi/Rökdykning Ahlvik Benny Alatalo Arttu-Eemeli Annola Timo Antila Tuomas Arosarka Pasi Björk Filip Ede Lukas Erkinheimo Jussi Haasiomäki Eino Herlevi Tommi Kankaanpää Iisakki Karila Tuomo Kinnunen Esa Pekka Komarov Daniel Lahdensuo Tatu Lehto Pekka Lehto Sakari Leskelä Mikko Leskelä Pentti Luoma Juha Luoma Sakari Mäenpää Joonas Mäenpää Tomi Petteri Mäkinen Juho-Antti Oksa Toni Ollila Petteri Peltonen Juho Pollari Juha-Matti Puronhaara Topi Ragnäs Anton Rantakangas Petri Rentola Eemil Salonen Pasi Sivula Rene Sjökvist Jonathan Stenman Edward Svahn Anders Sydholm Kim Toivo Mikael Uusitalo Janne Vistinmäki Jukka-Pekka Ylimäki Tuomas Ylipekka Juha Petteri Ylitalo Teemu Örn Richard Östman Jonas Psyykkinen EA ja henkinen tuki onnettomuustilanteessa/Kurs i psykisk första hjälp Ahlvik Andreas Nykarleby Ahlvik Benny Nykarleby Alalantela Jani Lappajärvi Forsblom Staffan Pedersöre Gammelgård Jonny Vörå Haapala Pasi Ylistaro Hirvelä Heli Ilmajoki Hjortman Sofia Korsholm Holmkvist Benjamin Vörå Häll TomPedersöre Keski-Lusa Niilo Kurikka Komarov Daniel Nykarleby Lampi Janne Töysä Latvala Jani Peräseinäjoki Latvala Toni Peräseinäjoki Lehtinen Ari Töysä Nappari Manja Soini Olli Pekka Lappajärvi Peltokoski Johanna Ilmajoki Piipponen Piia Soini Potila Minna Alavus Puskala Anssi Jalasjärvi Raak Magnus Pedersöre Sjöberg Yvonne Korsholm Strand Roger Nykarleby Stubb Mats Pedersöre Sundell Magnus Vasa Takkula Ilmari Töysä Uunila Kari Kauhajoki Väkeväinen Ville Lappajärvi 18 Nykarleby Vimpeli Lappajärvi Alajärvi Kuortane Korsholm Pedersöre Kortesjärvi Lestijärvi Kaarlela Kauhava Kortesjärvi Kaarlela Nykarleby Ylihärmä Kokkola Kokkola Lohtaja Lohtaja Nurmo Kannus Ylistaro Lapua Kaustinen Lappajärvi Lappajärvi Ylihärmä Kaustinen Soini Kristinestad Alajärvi Nurmo Lehtimäki Alajärvi Närpes Korsholm Korsholm Närpes Nurmo Kaustinen Alahärmä Kaarlela Vimpeli Kortesjärvi Korsholm Malax Metsäpalon torjuntakurssi/Bekämpning av skogsbrand Ijäs Marko Jussila Sami Juupaluoma Matias Järvien Mika Koivisto Ville Lampi Janne Latvala Jani Latvala Toni Mäkelä Anssi Mäki-Haapoja Sampo Nahkala Anssi Rantakangas Taneli Salonen Pasi Siirilä Jukka Sivula Raine Takkula Ilmari Ämmälä Jesse Övermark Jari Alavus Soini Peräseinäjoki Töysä Nurmo Töysä Peräseinäjoki Peräseinäjoki Vimpeli Ylihärmä Lappajärvi Lehtimäki Lehtimäki Evijärvi Alajärvi Töysä Peräseinäjoki Evijärvi Tuuli toi terveisensä PoPeLin kevätkokoukseen Liiton kevätkokousta vietettiin tänä vuonna KeskiPohjanmaan alueella Pietarsaaressa. Pietarsaaren uusi paloasema piti olla kokouspaikkana, mutta tällä kertaa emme sinne mahtuneet. Syynä olivat uuden aseman sisäilmaongelmat, jotka olivat johtaneet jopa joiltakin osin tilojen käyttökieltoon asettamiseen. Niinpä kokouspaikka vaihtui Hotelli Epoqueksi, jossa nautittiin kokoustunnelman lisäksi hyvästä ja maukkaasta buffetlounaasta. Samalla päivälle suunniteltu etikettikurssi kiinnosti liian pientä osallistujamäärää, jonka vuoksi päädyttiin siirtämään käyttäytymistä opastava koulutus parempaan ajankohtaan. Kuitenkin niin, että asiaa ehditään työstämään ennen liiton 60-vuotisjuhlia. köönsä. Toiminnantarkastajien lausunto puolsi vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille, johon kokouksen oli helppoa yhtyä. Liiton 60-vuotisjuhlien järjestelyistä ja vaiheesta annettiin samalla kokoukselle ylimääräistä infoa ja toivottiin runsasta osallistumista juhlaan jokaisesta kolmesta maakunnasta. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen toi liitolle huomiota Yli Hyvä Juttu -projektin kautta. Projektin jatko siirtyi THL:n hallintaan, mutta syrjäytymisen ehkäisyn todettiin edelleenkin olevan tärkeä aihe, joka pitää olla liiton toiminnassa mukana. Reipas tuuli riesana Kokouspäivänä vallitseva reipas tuuli heilutti kokouspaikan piha-alueellakin puita lähes katkeamispisteeseen, joten ei ihme, että tuuli vaikutti myös ajoneuvoihin. Puheenjohtajankin auton tuulilasin kiinnityslistat olivat lentäneet ajon aikana taivaan tuuliin, joten pelastuslaitoksen apuja tarvittiin. Kiitos Pietarsaaren vuorossa olevan yksikön nopean reagoinnin ja apuvälineiden käytön saattoi Janne taas jatkaa matkaansa kokouksen jälkeen turvallisesti. Sujuvaa asioiden käsittelyä Kokousasioita käsiteltiin sujuvassa tahdissa ensimmäistä kertaa uuden puheenjohtajan, Janne Sankelon toimiessa nuijan kopauttajana. KeskiPohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen tervehdyksen kokoukseen toi aluepalopäällikkö Veikko Alanko. Toimintakertomuksen todettiin kuvaavan hyvin liiton toimeliasta ja sisältörikasta toimintakautta. Juhlavuoden kunniaksi myös toimintakertomus oli saanut juhlavuutta ulkonä- Teksti: Reijo Malkamäki 19 Historiaa ”Vaasan läänin palokuntien keskeinen liitto pitää perustaa” Eletään syksyn alkua. On sunnuntaipäivä 7. syykuuta 1952, kun 31 henkilöä 15 eri kunnasta kokoontuu Seinäjoelle, Itikan risteyksen tuntumaan, Pohjantien varteen niin sanottuun Kauppalantaloon. Tarkoitus on perustaa yhdistys. Tästä kokouksesta on ilmoitettu Ilkka-lehdessä ja Vaasa-lehdessä jo elokuussa julkaistulla kutsukirjeellä. Suomen Yleisestä Palokuntien Liitosta U. Viljanen kopauttaa nuijaa muutaman kerran Kauppalantalon pöytään ja kokousväki hiljenee.Viljanen toivottaa kaikki läsnäolijat tervetulleiksi ja ilmoittaa kokouksen virallisesti avatuksi. Viljanen kertaa, miksi väki on kutsuttu paikalle. Hän on vakuuttunut siitä, että läänin palokuntien liittoa tarvitaan. Palokuntaliittoja oli perustettu aikaisemminkin Suomeen. Jo vuonna 1933 sai nykyisellä nimellä Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry alkunsa ja vain muutamaa kuukautta ennen tätä kokousta, oli esimerkiksi Pohjois-Savoon perustettu oma liittonsa. Liittojen tarkoituksena olisi parantaa palokuntien henkilöstön ammattitaitoa ja tukea palokuntien toimintaa.Viljanen kertoi mahdollisen uuden liiton toiminnasta ja toimintaperiaatteista. Siis eiköhän edetä asiassa ja valita kokoukselle virallisesti puheenjohtaja ja sihteeri. Näin kokousväki päätti tehdä ja ehdotti kokouksen puheenjohtajaksi Allan Laxia, joka oli aloittanut Vaasassa palopäällikkönä seitsemän vuotta aikaisemmin. Sihteeriksi ehdotettiin Seinäjoelta palopäällikkö Emil Koskelaa. Pöytäkirjantarkistajatkin löytyivät paikanpäältä, herrat Edward Holtti ja G. Manner Vaasasta. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. valinta. Hallitus oli nykypäivään verraten suurehko, jopa 18 jäsentä valittiin.Valituiksi tulivat Karl Osenius ja V. J. Järvinen, molemmat Jyväskylän kaupungista. Kokousedustajien kaupunkeja ei kannata ihmetellä. Tuon ajan kokousedustajien kuntien edustuskirjo kertoo siitä, että vasta 1960 Vaasan läänistä irrotettiin kuntia Keski-Suomen lääniin. Kokousta jatkettiin ja esityksiä hallituksen jäseniksi tuli lisää.Valituiksi tulivat Eino Koskinen Tikkakoskelta, Viktor Toropainen Keuruulta, Heikki Lammi Jalasjärveltä, Reino Kostioja Kurikasta, Gunnar Manner Vaasan kaupungista, Olavi Lahtinen Virroilta, Tapio Lehmuskoski Uuraisista, Sulo A. Ojutkangas Kannuksesta, Karhunen Viitasaarelta, Eemeli Koskela Seinäjoelta, Paavo Ahola Kauhavalta, Ilmari Koskela Toholammilta, Väinö Kuivasniemi Vaasan kaupungista, Pentti Harjula Kauhajoelta, Sulo Ölander Kokkolan kaupungista ja Yrjö Mäkinen Jurvasta. Yksimielinen päätös Aiheesta alkoi vilkas keskustelu. Kokemukset muista liitoista ja U. Viljasen esittämät ajatukset mahdollisen uuden liiton toimintatavoista saivat kannatusta. Itse asiassa kokousedustajat olivat jo ajatuksissaan valmistautuneet liiton perustamiseen, siksihän he olivat paikalle tulleet. Keskustelussa kävi ilmi, että tällainen liitto on välttämätön ja näin päätettiin yksimielisesti perustaa Vaasan Hallituksen valinta Seuraavaksi oli vuorossa hallituksen jäsenten 20 Nykyinen Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry on kokenut 60 vuoden aikana muutaman nimenmuutoksen.Vuonna 1992 entisen Vaasan läänin väestösuojeluyhdistykset (3) ja Vaasan läänin Palontorjuntaliitto ry yhdistyivät. Liiton nimi muutettiin Vaasan läänin Pelastusalan Liitto ry:ksi ja liiton sääntöjä muutettiin niin, että yhdistyminen oli mahdollisimman helppoa. läänin palokuntien keskeinen liitto. Liiton nimeksi hyväksyttiin yksimielisesti Vaasan läänin Palokuntain Liitto. Kotipaikaksi merkittiin Vaasan kaupunki ja toimialueeksi Vaasan lääni. Millaisia sääntöjä liitto tarvitsisi? Malliksi luettiin Suomen Yleisen Palokuntainliiton säännöt ja todettiin, että säännöt toimivat myös nyt perustettavan liiton sääntöinä. yhteisöjen jäsenmaksu, suuruudesta riippuen oli 2 000–5 000 markkaa.Yksityisiltä henkilöiltä se oli 500 markkaa. Historiallinen kokous läheni loppuaan. Puheenjohtaja halusi lopuksi kiittää läsnäolijoita heidän osoittamasta harrastuksesta palosuojeluasiaa kohtaan ja toivotti menestystä nyt aloitetulle yhdistystoiminnalle. Nuija kopahti pöytään, väki nousi ylös ja jatkoi keskustelua, kuka kokoustilassa, kuka Kauppalan rappusilla, tupakaksi laittaen. Jäseniä ja jäsenmaksuja Jäseniksi päätettiin kutsua ja hyväksyä palokuntia, palovakuutusyhdistyksiä ja muita yhteisöjä läänin alueelta. Myös yksityishenkilöitä päätettiin ottaa uuden liiton jäseniksi. Jäsenmaksun suuruudeksi sovittiin 1 000 markkaa kunkin palokunnan 50:tä jäsentä kohti ja ylimenevältä osalta 10 markkaa jäsentä kohti. Palovakuutusyhdistysten ja muiden Lähde:Vaasan läänin Palokuntain Liitto ry:n perustamiskokouksen pöytäkirja 7.9.1952 Teksti: Sirpa Suomalainen, liiton toiminnanjohtaja 2004–2010 21 Päivää! Miten voimme auttaa? Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi) palvelee jäsenistöään jo 60:ttä vuotta! Miten niin ”liitto palvelee”? kitystä, mutta vallitseva käsitys on, että vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkioita eikä palkkaa sen tekijöille. Pääasia kaikilla on kuitenkin tekemisen meininki, toisten auttaminen, opettaminen, valistaminen jne. Tuosta tekemisestä hyötyy koko yhteiskunta samoin kuin yksittäiset vapaaehtoistyöntekijät itse.Vapaaehtoistyö parantaa tekijän taitoja ja laajentaa samalla sosiaalisia verkostoja. Kaikkea ei siis voikaan mitata rahassa! Toiminnan pitäisi kuitenkin olla mielekästä ja motivoivaa. Jollekin sen perusta on auttamisen halu, toiselle vastapaino työelämälle, kolmannelle yleisesti rakkaus alaan ja jollekin se tulee jo veren perintönä. Liitosta kerrotaan usein ”liiton tehneen” sitä tai tätä ja siksi voi joskus unohtua, mikä on pelastusalan liitto? Se ei ole pelkkä abstrakti käsite, vaan sen toiminnan muodostavat aktiiviset yhdistyksen jäsenet ja yhteistyökumppanit. Liitto on olemassa sen jäsenistöä varten ja yhdistyksessä tehdään sitä, mitä sen jäsenet haluavat sen tekevän. Hallitus toki johtaa liiton toimintaa jäsenistönsä mandaatein ja yhdistyksen toimihenkilöt tukevat tuota toimintaa tarjoamalla toimiston apua suunnitteluun ja hallinnollisiin töihin, toimeenpanevat ja organisoivat hallituksen päätöksiä. Kun siis kerrotaan esimerkiksi ”liiton tekevän koulutusta, valistusta, nuoriso- tai naistyötä”, on hyvä muistaa, että liiton takana on joukko aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät kattavaa järjestötyötä ja harrastavat yhdessä yli pelastuslaitosten rajojen. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry on tehnyt vuonna 2007 sopimuksen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kanssa siitä, että tuota toimintaa tuetaan SPEK Pohjanmaan toimesta. SPEK Pohjanmaan alueyksikön henkilökunta palvelee siis liiton jäsenistöä, hallitusta ja toimikuntia, jotka ovat edelleen liiton, eivät alueyksikön. Toimintaa tehdään liitolle ja sen jäsenistölle. Yhdistystoiminta murroksessa Yhdistystoimintaa on tutkittu viime vuosina varsin paljon. Useista tutkimustuloksista selviää, että monilla järjestöillä on samanlaiset ongelmat. Ihmiset eivät ole yhtä sitoutuneita ja kiinnostuneita käyttämään vapaa-aikaansa yhdistyksen hyväksi niin kuin ennen. Monet ovat kiinnostuneempia omasta ja perheen kanssa vietettävästä vapaa-ajasta.Yhdistyksissä tämä näkyy toiminnan pysähtyneisyytenä ja kenties jopa väljähtyneisyytenä. Uusia toimijoita tarvittaisiin kovasti, mutta sitoutuminen pitkäaikaiseen harrastukseen ei välttämättä jaksa kiinnostaa. Halutaan kokea erilaisia harrastuksia ja niiden kautta erilaisia elämyksiä. Onko meillä enää vapaaehtoistyötä? Mikä sitten saa vuosi vuoden jälkeen ihmiset tekemään vapaaehtoistyötä? Alueellisella ja valtakunnallisellakin tasolla on heitetty ajatusta siitä, että palokuntatoiminnassa ei enää olisi puhdasta vapaaehtoistyötä. Joku pelastusviranomainen on jopa kieltänyt käyttämästä termiä perustellen sitä sillä, että kaikesta maksetaan… Niin tai näin, kansantaloudelliset vaikutukset ovat melkoiset. Sanalla ”vapaaehtoistyö” on montakin mer- Kuka keksii, mitä liitossa tehdään ja millä eväillä? Liiton (eli sen jäsenistön, jota edustaa hallitus ja toimikunnat) tehtävänä on huolehtia siitä, että sen alueella tehdään järjestötyötä, onnettomuuksien ehkäisyä ja turvallisuusviestintää siten kun sen jäsenistö on sen suunnitellut toimintasuunnitelmassaan. Haasteena on myös tuottaa toimintaa, joka 22 oikeasti tavoittaa kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä ja jopa niin, että saataisiin uuttakin verta riveihin. On tärkeää, että toiminta on jäsenistön näköistä. Toimintaa ei sanella SPEKistä alueyksikkötoiminnassa mukana olevillakaan pelastusliitoilla (Lapin, Pohjois-Suomen, Pohjanmaan ja EteläSavon pelastusliitot) vaan se lähtee aina alueen tarpeista. Toiminnalla tulee olla myös valtakunnallista vaikuttavuutta. Saadaanhan siihen pieni osuus myös valtion avustusta. Siksi pelastusliitot ottavat omiin toimintasuunnitelmiinsa SPEK-ryhmän (SPEK + 13 pelastusliittoa) yhdessä suunnittelemia asioita. tällöin on päätetty palata ”sorvin ääreen” ja tehdä sitä, mitä jäsenistö oikeasti haluaa ja tarvitsee. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n toiminnan yksi tarkoitus on tukea myös pelastuslaitoksia, jotka palvelevat omien alueidensa kuntalaisia toteuttaessaan palvelutasopäätöksiä. Työ tekijäänsä kiittää Elävä yhdistys on elinvoimainen. Sen jäsenet ottavat osaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin ja mikäs sen parempaa yhteisöllisyyttä olisikaan? Joskus yhdistystoiminnassakin on suvantovaiheita, mutta yleensä sieltä aina noustaan entistä ehompana. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ei ole tässä poikkeus. Joku järjestöguru on joskus todennut, että ei ole olemassa passiivisia jäseniä, vaan on jäseniä, joita toiminta ei kiinnosta. Jokaisen yhdistyksen on hyvä aika ajoin katsoa peiliin ja arvioida nykytilaa ja hahmottaa tulevaa.Yhdistyksen pitää jatkuvasti varmistua, että sen toiminta on tärkeää, ajankohtaista ja jäsentä lähellä! Haluan onnitella 60-vuotiasta Pohjanmaan Pelastusalan Liittoa ja ennen kaikkea sitä lukematonta joukkoa ihmisiä, jotka ovat yhdistystä 60 vuotta pitäneet pystyssä ja palvelleet jäsenistöä ja alueen kuntalaisia tarjoamalla viranomaisille ja kansalaisille kolmannen sektorin tuen arvokkaaseen, kaikenpuoliseen pelastustoimintaan alueella! ”On tärkeää, että toiminta on jäsenistön näköistä.” Haasteena on, että yhä isompi rahoitusosuus pitäisi löytää omarahoitteisesta toiminnasta.Yhtälö ei ole helppo: liitot joutuvat lisäämään omarahoitusosuuttaan, mutta samalla ne haluavat välttää kilpailua esimerkiksi pelastuslaitosten ja palokuntayhdistysten kanssa. Palvelemalla jäsenistöään ne kuitenkin palvelevat samalla myös pelastuslaitoksia ja palokuntayhdistyksiä. Mitä sitten vuosittain suunnitellaankin tehtäväksi vaihtelee. Liiton historiaa taaksepäin tarkasteltaessa voidaan selvästi nähdä, miten asiat ovat painottuneet eri aikakausina erilailla. Aina silloin Teksti: Sirpa Suomalainen, liiton toiminnanjohtaja 2004–2010 Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen 12,5 miljoonaa euroa Vapaaehtoispalokuntatoimintaan suunnatun rahallisen panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen (noin 27,3 miljoonaa mk vuonna 1998) perustuvat tutkimustulokseen ja toimintatilastoon10.4.2000. Kuluihin on laskettu lisäksi keskusjärjestön ja piirien yhteenlaskettu panostus vuonna 2009, yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin 7 290 000 tuntia Tuntimäärään on laskettu vapaaehtoispalokuntien hälytysosastoissa tehty työ, johon sisältyy hälytystehtävät, koulutus, varainhankinta, muut tehtävät sekä varallaolo. Lisäksi määrään on laskettu nuoriso-osastojen ohjaajien sekä naisosastojen hälytys-, valistus-, koulutus- ja varainhankinnan tuntimäärä.Varallaolotuntimäärä on laskettu vapaaehtoispalokuntatoiminnan taloudellista merkitystä koskevassa tutkimuksessa mainitulla perusteella ja määrä on noin 20 miljoonaa tuntia vuodessa.Varallaolotunnit on muutettu normaaleiksi työtunneiksi kertoimella 0,3 c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa d) Taloudellinen volyymi 24,6 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoispalokuntalaisia noin 49 000 henkilöä Lähde: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Tutkijatohtori Juhani Laasanen 2011, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 23 Etelä-Pohjanmaalla opiskeltiin verkossa Etelä-Pohjanmaalla helmikuussa alkanut vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssi suoritettiin lähi- ja etäopiskeluna. Oppilaat pitivät kevättalven aikana oppi- ja harjoitustunnin omissa palokunnissaan. Opiskelun tukena käytettiin SPEKin Moodleoppimisympäristöä. Kurssi alkoi helmikuussa Seinäjoen kansalaisopistossa. Ensimmäisellä oppitunnilla käsiteltiin kurssin oppisisällöt sekä Moodle-oppimisympäristöön liittyvät käytännön asiat. Tämän jälkeen alkoi oppilaiden etäopiskelujakso. Ensimmäisenä tehtävänä oli esittäytyä muille kurssilaisille Moodlessa ja aloittaa oppituntisuunnitelman laatiminen, jonka aiheen oppilaat saivat itse valita. Moodleen oli myös avattu keskustelualue, jonka aiheena oli teoreettinen opettaminen. Jokaisen oppilaan oli avattava keskustelu aiheeseen liittyen sekä vastattava vähintään kahteen jo avattuun keskusteluun. Oppilaat keskustelivat ahkerasti ja toivat esiin hyviä kehitysideoita. Harjoitustuntia suunnittelemaan Seuraava etäopiskelutehtävä oli harjoitustuntisuunnitelman laatiminen. Kurssin avauksessa oppilaita pyydettiin valitsemaan harjoitustunnilleen saman aiheen kuin oppitunnilleen. Tavoitteena oli, että oppitunti olisi tavallaan alustus harjoittavaa opetusta varten, ja se osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Oppilaiden oli palautettava sekä Alajärvellä 8.3.2012 palokuntalaiset saivat harjoitella ajoa moottorikelkalla ja mönkijällä. 24 ”Oppilaat pitivät vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssia hyödyllisenä.” oppitunti- että harjoitussuunnitelmat Moodlessa olevaan palautuskansioon. Suunnitelmista annettiin palautetta verkossa ja niitä pyydettiin tarvittaessa täydentämään. Suunnittelujakson jälkeen oppilaat pitivät oppi- ja harjoitustunnin sovittuna ajankohtana omissa palokunnissaan, jota allekirjoittanut kävi ”valvomassa”. Aiheita olivat mm. mönkijä ja moottorikelkka, säiliöauto (vesi/vaahto), tieliikennepelastaminen, perusselvitys ja ensiapu (elvytys). Kouluttajan näkökulmasta oli ilo nähdä, miten hyvin oppilaiden laatimat suunnitelmat toteutuivat käytännössä sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty taitaa sittenkin pitää paikkansa. suoritetusta kurssista. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssi on nimenomaan täydennyskoulutusta ja antaa hyvät perustiedot kouluttamiselle ja lisäresursseja palokunnan koulutukseen. Kurssi soveltuu sivutoimisten ja vapaaehtoisten palokuntien sammutusmiehille. Koulutuksen tavoitteena on antaa motivoituneille ja kokeneille vanhemmille sammutusmiehille valmennusta pelastusyksikön kouluttamiseen. Kehittävää myös kouluttajalle Osallistuin eSPEK-verkko-osaajakoulutukseen 2010–2011, jolloin työstin vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssin etäopiskeluystävälliseen muotoon. Pääsin kokeilemaan kurssia käytännössä kuitenkin vasta tänä vuonna, kun se otettiin mukaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen tämän vuoden koulutussuunnitelmaan. Kouluttajana toimiminen verkossa oli minulle uutta, joten se toi mukanaan omat haasteensa. Koin sen kuitenkin kehittävänä ja mielekkäänä, joskin oppilaiden ohjaaminen verkossa aluksi tuntui oudolta – kaikkeen tottuu. En kuitenkaan usko etäopiskelun, ainakaan palokuntakoulutuksen osalta, kokonaan korvaavan lähiopiskelua. Tiettyjä osioita ja aiheita voi osittain suorittaa verkossa, mutta harjoittava opettaminen on vielä ja tulee olemaan palokunnan olennaisin ja tärkein koulutusmuoto. Hyödyllinen kurssi opetti uusia taitoja Kurssin päätös- ja palautetilaisuus pidettiin 7. toukokuuta Koskenkorvan paloasemalla, johon osallistuivat kaikki 9 kurssilaista. Tilaisuudessa käytiin läpi oppi- ja harjoitustunnit oppilaan näkökulmasta sekä opettajan tekemät havainnot valokuvineen. Oppilaat pitivät vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssia hyödyllisenä. Moni totesi, ettei normaalisti olisi muuten tehnyt näin yksityiskohtaista opetuksen suunnittelua. Ajankäytön suhteen oppilaat kokivat, että etäopiskelu vei enemmän aikaa kuin kurssin suorittamisen tavanomaisella tavalla. Oppitunnin pitäminenkin oli monelle uusi asia, ja kurssilaisista moni teki myös ensimmäistä kertaa PowerPointesityksen. Kaikki saivat todistuksen osoituksena Teksti ja kuva: Tom Lindell, koulutusohjaaja 25 Yritysturvallisuus – yritysuhrit Rikolliset itse ja tehokas media huolehtivat siitä, että rikollisuus puhuttaa monissa eri tilanteissa, eikä pelkästään niitä, jotka ovat asian kanssa jollakin tavalla joutuneet tekemisiin.Viime vuoden loppupuolella julkaistu teos avaa ensimmäisiä kertoja asiaa myös yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden näkökulmasta. Tuloksista Rikollisuutta koskeva tutkimus on tähän asti painottunut enemmän kokonaisrikollisuuteen, joka kuvaa pääsääntöisesti yksityishenkilöihin kohdistuvaa rikollisuutta. – Suuri osa rikoksista jää piilorikollisuudeksi, siis viranomaistilastojen ulkopuolelle, sanoo tutkimusjohtaja Janne Kivivuori alkusanoissaan aihetta käsittelevässä tutkimusjulkaisussa (Salmi, Lehti, Keinänen 2011). Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toteutti 2010 vähittäiskaupan ja teollisuuden toimialoille kohdistuneen yritysuhritutkimuksen. Tutkimus kohdistettiin vähittäiskauppaan ja teollisuuteen sen vuoksi, että ne ovat sekä liikevaihdoltaan että henkilöstömäärältään mitaten suurimmat toimialat.Yhteensä 3 000 toimipaikan otos muodostui 1500 kaupan ja 1500 teollisuuden toimipaikasta. Kaupan alan yleisin rikos oli asiakkaan tekemä varkaus, jonka kohteeksi puolet kaupan toimipaikoista oli joutunut vuoden aikana.Varkauksista 26 % arvioitiin tehdyn päihteiden vaikutuksen alaisena. Toiseksi yleisin kyselyssä kartoitettu rikostyyppi kaupan toimipaikoissa oli työntekijään kohdistunut väkivalta ja uhkailu. Joka viidennessä kaupassa oli koettu vähintään yksi tällainen teko vuoden aikana. Teollisuuden alalla rikollisuuden esiintyvyys jakaantui tasaisemmin. Kärkipaikkaa piti tietojärjestelmiin kohdistunut hyökkäys kahdeksalla prosentilla ja toiseksi tuli varkaudet kuudella prosentilla vuoden aikana. Työntekijään oli kohdis- Turvallisuusjohtaminen ja henkilöstön koulutus tutkimukseen osallistuneissa kaupan ja teollisuuden alan yrityksissä. 26 taisella kumppanuudella ja osaamisella olisi kaupan ja teollisuuden alan toimijoille. Turvallisuuden parantamiseen sijoitetut eurot tuottavat yritystoiminnalle monenlaista hyvää, joka ei välttämättä suoraan tule esille tuloslaskelmassa. Perustarpeena turvallisuus nostetaan Maslow’n tarvehierarkiassakin korkealle, joten sen merkitystä ei voi työympäristössä vähätellä. Oma aktiivisuutemme ja markkinointikykymme ovat avainasemassa, kun tarjoamme osaamistamme tutkimuksen esille nostamien epäkohtien korjaamiseen.Yrityskoulutuksemme sisältää laajan kirjon eri turvallisuusaiheisia luentokokonaisuuksia, joista voimme ammentaa osaamistamme myös kaupan ja teollisuuden alan toimijoille. Vähentämällä toimipaikkojen läheisyydessä olevia häiriötekijöitä, kuten alueella aikaa viettävien nuorten tai humalaisten määriä, on raportin laatijoiden lääke rikoksien alentamiseen. Me, jotka pohdimme lääkkeitä työksemme tiedämme toki, että lääkkeet voivat olla hyvinkin moninaisemmat. tunut väkivaltaa tai uhkailua neljässä prosentissa teollisuustoimipaikoista vähintään kerran vuoden aikana. Toisin kuin kaupan toimipaikoissa, joissa väkivallan tekijä oli useimmiten asiakas, väkivaltatapaukset teollisuudessa olivat useimmiten työntekijöiden välisiä. Rikoksilta suojautuminen Tutkimuksen perusteella lisäresursointia rikoksen torjuntaan oli toteutettu ainakin suurissa toimipaikoissa. Rikoksilta suojautumisen osalta kyselyssä selvitettiin 30 turvallisuuden osa-alueen toteutumista. Osa-alueet käsittelivät turvallisuusjohtamista, henkilöstön koulutusta, vartiointia, omaisuuden suojaamista ja turvallisuusselvityksiä sekä tietoturvallisuutta. Turvallisuusjohtamista ja henkilöstön turvallisuuskoulutusta vuoden aikana toteuttaneiden toimipaikkojen osuus kuvaa tilannetta niin, että töitä olisi vielä kovasti tehtävä. Tutkimus valottaa yli 170-sivuisella tutkimusraportillaan monipuolisesti kaupan ja teollisuuden alan rikostilannetta maassamme. Tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää sosiodemografisten piirteiden vaikutusta rikosriskiin, mutta johtopäätelmät sisältävät kuitenkin suppean esityksen korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä rikollisuuden vähentämiseksi. Lähteet: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia No254, Salmi, Lehti ja Keinänen, Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena, 2011 Tutkimuksen kontribuutio, Janne Kivivuori Yritysturvallisuusseminaari,Tikkurila 8.2.2012 Turvallisuus kuuluu perustarpeisiin Tämän tutkimuksen asiasisällön perusteella on helppo arvioida, minkälainen arvo liittomme kal- Teksti: Reijo Malkamäki Toimistolla lomaillaan seuraavasti: • Tom Lindell: • Reijo Malkamäki: • Karita Stenroos: 27 Makoisaa kesää! Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | pohjanmaa@spek.fi