Tukiviesti 2/2014 - Turun Seudun Vanhustuki ry
TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2013 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea PUHEENJOHTAJA Pirjo Immonen-Räihä Potilasasiakirjoihin kirjoitetut asiat ovat salassa pidettäviä. Potilasasiakirjoissa on myös potilaan nimi. Lounais-Suomen aluehallintovirasto onkin lähettänyt ohjauskirjeen alueensa kuntien johtaville lääkäreille, sairaanhoitopiireille ja yksityisille terveydenhuollon palveluntuottajille muistuttamaan potilaslain mukaisesta käytännöstä, että jos potilaan kutsuu odotustiloista esim. vastaanotolle ym. sukunimeä käyttäen, siihen tarvitaan potilaan suostumus etukäteen. Käytännössä esitietolomakkeessa voisi pyytää suostumusta siihen, voiko potilasta kutsua vastaanotolle sukunimellä ja ilmeisesti peräti kirjallisena. Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimiehen Jaska Siikavirran mukaan ei voi olettaa, että potilas ymmärtäisi vaatia oma-aloitteisesti sukunimen käytön kieltämistä. Kysynpä vaan, että pitäisikö ymmärtää?? Sukunimellä kutsuminen on vallitseva käytäntö Suomessa ja sinänsä hyvä malli, sillä vuoronumeroiden seuraaminen voi olla haastavaa esimerkiksi iäkkäille. Entä, jos potilas kuitenkin ymmärtää kieltää jonkin koodinumeron tai vastaavan käyttämistä itsestään, vaikka joku toinen haluaa itselleen jonkin koodin, muun kuin syntymäajan sisältävä henkilötunnus? Onko siihen oikeus? Onko potilaalla oikeus siihen, että häntä kutsutaan hänen 2 oikealla omalla nimellään? Potilasturvallisuudelle tulee todella suuria vaikeuksia, jos sukunimeä ei voi käyttää. Silloin esim. Kari Korhonen käyttäisi nimeä esimerkiksi koodia C9xxF, jolloin hänellä olisi suuri vastuu siitä, että kun Kari Korhonen olisi esim. sairaalassa nukutuksesta tokkuraisena ja laboratoriohoitaja kysyy hänen nimeään, hän muistaisi vastata potilashuoneessa, jossa on myös toisia potilaita, C9xxF, eikä Kari Korhonen. Tämä johtaisi kaaokseen, kun vääristä potilaista otettaisiin laboratoriokokeita ja röntgentutkimuksia. Jos väkisin pakotettaisiin vanhuksia luopumasta omasta nimestään terveydenhuollon rattaissa, tulee mieleen ajat, jolloin eräältä kansanosalta eräässä maassa poistettiin nimet käytöstä ja tatuoitiin numero käsivarteen. Olen hyvin huolestunut siitä, että ihmisillä ei olisi oikeutta tulla kutsutuksi ja asioida terveydenhuollossa omalla nimellään, johon sisältyy ihmisarvon kunnioittaminen. Oman nimen muistaa, vaikka kaikki muut nimet olisivat unohtuneet. Oman nimen käyttö ja sen esillä pitäminen myös lisää potilasturvallisuutta terveydenhuollossa. Pirjo Immonen-Räihä KUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 28.10.2013 kello 18 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, 20100 Turku. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena 17.10.2013 mennessä osoitteella info@vanhustuki.fi tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. HUOMIO! Syyskokouksessa äänioikeutettuja ovat ne henkilöt joiden vuoden 2013 jäsenmaksu on suoritettu viimeistään 17.10.2013 Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan! Tervetuloa! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus Välittömästi syyskokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiin yhdistyksemme jäseniin. Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous 2013 Aika Paikka Asiat maanantai 28.10.2013 kello 18.00 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden valitseminen Puheenjohtaja Sihteeri 2 pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen 6. Yhdistyksen jäsenmaksujen korottaminen 7. Yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen vuodelle 2014 8. Yhdistyksen hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle 9. Yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2014 10. Yhdistyksen talousarvion hyväksyminen vuodelle 2014 11. Yhdistyksen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitseminen vuodelle 2014 12. Yhdistyksen toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valitseminen vuodelle 2014 13. Muut esille tulevat asiat 14. Kokouksen päättäminen 3 HUOMIONOSOITUKSET KEVÄTKOKOUKSESSA Yhdistyksemme pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja perustajajäsenelle Pirjo Immonen-Räihälle myönnettiin 6.12.2012 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki työstään vanhusten hyväksi. Kevätkokouksessa kunniamerkin luovutti yhdistyksen entinen puheenjohtaja ja perustajajäsen Sirkku Salomaa. Vuoden vapaaehtoisteko kunniamaininnan myönnettiin tänä vuonna yhdistyksen Tukiystävätoiminnalle. Kunniamaininnan luovutti hallituksen jäsen Minna Löppönen (vasemmalla) kukkaistyttönä yhdistyksen työntekijä Tuula Nuutinen. Kunniamaininnan kunniatauluineen ja kukkineen oli vastaanottamassa yhdistyksen pitkäaikainen vapaaehtoistyöntekijä, tukiystävä Hilkka Orrensalo ja tukiystävätoiminnan ohjaaja Tiina Wåg. Turun Seudun Vanhustuki ry:n kunniajäsenyyden myönnettiin yhdistyksen pitkäaikaisille vapaaehtoistyöntekijöille kahvinkeittäjä Aili Sjöroosille (vas) ja tuolijumpan ohjaajalle Anneli Virralle (oik). Kummatkin ovat olleet mukana toiminnassa ihan yhdistyksen perustamisesta lähtien ja edelleenkin hyvin aktiivisesti mukana. 4 EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Vuoden aikana ryhmältä lähtenyt useita kirjoituksia lehtiin sekä esityksiä ja kannanottoja. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kotisivuillamme on myös suora linkki lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin. tona asumisen, kotisairaanhoidon ja kuntoutuksen avulla. Muistisairaiden, dementiaa potevien, diabetesta sairastavien ja syöpään sairastuvien määrä kasvaa yli 80-vuotiaassa väestössä. Tämä johtaa väistämättä ympärivuorokautisen hoidon lisääntyvään tarpeeseen. Turussa on selvä puute kodinomaisista palveluja hoivakodeista. Uusia paikkoja syntyy vauhdilla suurten yksityisten yritysten hoiva- ja palvelukotitarjontana. Ne toimivat kannattavan liiketoiminnan periaatteilla ja ovat suurimmalle osalle vanhusväestöä liian kalliita. Turkukin kuitenkin kilpailuttaa ja ostaa suuren määrän tehostetun palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon paikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Miksi Turun kaupunki ei itse rakenna uutta palvelukotia osana vanhuspoliittista toimintastrategiaa, joka huolehtii vanhusten ennaltaehkäisevästä terveyden- ja sairaanhoidosta, kuntoutuksesta ja omatoimisuuden säilymisestä mahdollisimman pitkään? Portsakoti valmistui jo vuonna 2006 ja se tarjoaa hoivaa lähes 120 ikäihmiselle. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 on pelkästään turkulaisten 90 vuotta täyttäneiden määrä noussut 1 230 asukkaasta 1 523:een eli lisäystä oli 293. Yli 85vuotiaiden määrä kasvaa noin 200:lla vuosittain. Portsakoti palvelee erinomaisesti. Myös uudet palvelukodit tulee suunnitella ja toteuttaa turkulaisia vanhuksia ajatellen lähelle muita palveluja. Kotona asumisen ja laitoshoidon jyrkkää rajaa tulisi häivyttää. Ympärivuorokautista hoitoa ja turvaa tarjoava palvelukoti on siellä asuvien vanhusten yhteinen koti – ei makuutuslaitos tai pakollinen sijoituspaikka. Vanhukset ansaitsevat arvostuksen, asunnon ja hyvän hoidon. Toimiva palvelukoti parantaa elämän laatua ja omatoimisuuden säilymistä. TEHDÄÄN TURUSTA HYVÄ KAUPUNKI VANHUKSILLE Turun Sanomat 9.3.2013 Turussa iäkkäiden vanhusten määrä on kasvussa. Palvelukotipaikkoja tarvitaan nopeasti. Monet sinnittelevät kodissaan lähes ilman palveluja. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käynnit on nipistetty minimiin. Huonokuntoinen ja huonosti liikkuva vanhus joutuu usein tulemaan toimeen enintään kolmen päivittäisen kotipalvelukäynnin turvin. Käynnit ovat lyhyitä ja vain välttämättömien perustarpeiden hoitoa. Kotona tai palvelukodeissa kotihoitoa saavia vanhuksia on Turussa lähes 2300. Turussa ja muissa Suomen suurissa kaupunkikeskuksissa ongelmana on pääsy ympärivuorokautiseen hoitoon, kun voimat eivät enää riitä kotona asumiseen. Turussa jono on ollut jatkuvasti 100–150, kuten Turun kaupungin tarkastuslautakunta raportissaan 23.5.2012 on todennut. Monta tragediaa mahtuu tähän jonoon. Hyvä ympärivuorokautinen hoito on usein välttämätöntä vaikeasti muistisairaille ja monisairaille vaikeasti liikkuville vanhuksille. Sen toimiva järjestäminen vaatii varsinaisen laitoshoidon lisäksi riittävästi turvallisia palvelu- ja hoivakoteja. Vanhusten asuminen, perusturva ja hyvä hoito ovat ne pääasiat, joiden toteutumisesta uuden vanhuspalvelulain avulla pitää kantaa huolta. Yksilökohtaisilla hoitosuunnitelmilla ja oikein ajoitetulla kuntoutuksella ja kotisairaanhoidolla voidaan auttaa vanhuksia selviytymään pitempään kotonaan. Omaishoitajia, jotka tekevät työtuntejaan laskematta tärkeää hoitotyötä, ei saisi jättää yksin. Todellinen kustannussäästö Turussa löytyy toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen, tuetun ko5 Vanhuksen tulisi voida asua palvelukodissa elämänsä viimeiset vuodet, jos hän ei tarvitse jatkuvaa sairaalahoitoa. Raskaan laitoshoidon ajan lyheneminen merkitsee monille vanhuksille inhimillisyyttä ja arvostusta elämän päättyessä. Jokainen päivä ja vuosi lisää kotona tai palvelukodissa on myös säästöä Turulle ja sen asukkaille. Pääkaupunkiseudulla pyörätuolilla liikkuva matkustaja ja hänen saattajansa voivat matkustaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ilman lippua, jos saatettavalla on "Oikeuttaa saattajaan" -kantakortti. Vantaan sisäisessä liikenteessä kaikki pyörätuolia käyttävät vammaiset henkilöt voivat matkustaa ilman lippua matalalattiakalustossa. Risto Kapari, vastaava, edunvalvontaryhmä Turun Seudun Vanhustuki ry Esitämme, että Turun kaupunki vihdoinkin myöntäisi rollaattorilla liikkuville vapautuksen linja-automaksuista. Tämä helpotus kannustaa vanhuksia liikkumaan ja osallistumaan. Tämä saattaisi taas pidentää tarvetta vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin taksilla. Lisäksi vanhus voisi harkita autosta luopumista, jos linjaautolla liikkuminen on helppoa. ROLLAATTOREILLA ILMAISEKSI LINJA-AUTOISSA, ESITYS TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNALLE Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämässä vaalipaneelissa Ruusukorttelissa 20.9.2012 esiintyneet turkulaiset kunnallisvaaliehdokkaat olivat kaikki sitä mieltä, että kaikki yli 80vuotiaat pitäisi vapauttaa linja-automaksuista. Vetoan nyt teihin panelisteihin, että paikallislinja-automaksuista vapautettaisiin yli 80-vuotiaat ja kaikki pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat. Me Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä olemme huolestuneita, että huonosti liikkuvilla vanhuksilla on vaikeuksia linja-autolla liikkumisessa. Rollaattori on oiva ikääntyvän apuväline. Se mahdollistaa monen huonosti liikkuvan toiminnan kodin ulkopuolella. Se myönnetään vain vaikeasti liikkuvalle apuvälineeksi, kun ei enää Turku 11.3.2013 keppikään riitä. Kun tulee rollaattorin kanssa keskiovesta linja-autoon, sillä etuovesta ei mah- Pirjo Immonen-Räihä, yleislääket. dos, geriatri du, on huojuvassa ja nykivässä linja-autossa vai- Turun Seudun Vanhustuki ry: n puheenjohtaja kea kapealla käytävällä käydä edessä maksamassa tai näyttämässä korttia. Tämän vuoksi moni vanhus jättää linja-autolla liikkumisen. TURKU TARVITSEE OMAN KUNNAL- LISEN PALVELUKODIN VANHUKSILLE, ESITYS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUNNALLE Helsingissä matalalattialinja-autossa keskiovea käyttävän, pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan matkustajan ei tarvitse näyttää matkakortin kausilippua kortinlukijalle. Tarvittaessa voi pyytää kanssamatkustajien apua lipun ostossa tai matkakortin näyttämisessä. Jos pyörätuolin tai rollaattorin kanssa matkustavalla ei ole ollut mahdollisuutta maksaa matkaa, tarkastaja ei peri tarkastusmaksua vaan käyttää lipun kortinlukijassa tai myy kertalipun. Käytännössä siis pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan ei tarvitse maksaa kuin tarkastajalle kertalipun hintaisen tarkastusmaksun joskus. Turun Seudun Vanhustuki ry kantaa vakavaa huolta turkulaisten vanhusten hoitopaikkojen ja kotihoidon saannista. Tilanne on vuosi vuodelta huonontunut. Turku on maamme suurista kaupungeista ikärakenteeltaan vanhin. Etenkin iäkkäiden vanhusten määrä on kasvussa. Ympärivuorokautisen hoidon ja tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan nopeasti lisää. 6 Samanaikaisesti kotona asuvien vanhusten hoitotarve on jatkuvasti lisääntynyt. Kotihoidon käynnit on usein nipistetty minimiin. Huonokuntoiset ja huonosti liikkuvat vanhukset saavat usein vain välttämättömät perustarpeet kattavat kotikäynnit. Kuntoutus ja ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto on riittämätöntä. Jonotus ympärivuorokautisen hoidon paikoille on jatkuvaa. Turun kaupungin tarkastuslautakunta on raportissaan 23.5.2013 kiinnittänyt asiaan vakavaa huomiota todeten, että jono on ollut keskimäärin 130 – 150 ja alimmillaan vähintään 100. vanhusten yhteinen koti – ei makuutuslaitos tai pakollinen sijoituspaikka. Vanhuksen tulisi saada asua palvelukodissa elämänsä viimeiset vuodet, jos hän ei tarvitse jatkuvaa sairaalahoitoa. Viimeisten elinvuosien raskaan laitoshoidon ajan lyheneminen merkitsee monille vanhuksille inhimillisyyttä ja arvostusta elämän päättyessä. Jokainen päivä ja vuosi lisää kotona tai palvelukodissa on myös säästöä Turulle ja sen asukkaille. Tehdään uusia Portsakoteja ja turvataan turkulaisten ikäihmisten hyvän elämän mahdollisuudet! Luolavuoren vanhainkoti lakkautettiin nopealla aikataululla, vaikka korvaavia hoitopaikkoja ei Pirjo Immonen-Räihä ollut tarjolla. Monissa palvelukodeissa on jatku- Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri vaa yliasutusta ja on ollut pahoja vaikeuksia ko- Turun Seudun Vanhustuki ry:n puheenjohtaja tiuttaa tai saada hoitolaitoksiin sairaalassa kuntoutettuja vanhuksia.Turun Sanomien uutisen (TS 7.3.) mukaan useat Turun kaupungin hoitoja palvelukodit ovat sisäilmaltaan ja rakenteiltaan niin puutteellisia, että ne tulisi välittömästi ”VANHUSPALVELULAIN” korvata uusilla tiloilla. Tämän asian jatkotoimet tulevat pian sosiaali- ja terveyslautakunnan pää- PÄÄKOHDAT tettäväksi. Lain tarkoitus on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta Turussa on tänä päivänä selvä puute koosallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten dinomaisista palvelu- ja hoivakodeista. Uusia valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunpaikkoja syntyy vauhdilla suurten yksityisten nassa. Lain tulee parantaa iäkkään henkilön firmojen, mm. Attendon hoiva- ja palvelukotitarjontana. Nämä kodit ovat suurimmalle osalle mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja vanhusväestöä liian kalliita. Turku kuitenkin ul- terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollikoistaa ja kilpailuttaa vanhuspalveluja. Yksityisil- suuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvetä palvelutuottajilta ostetaan suuri määrä turku- lujen sisältöön ja toteuttamistapaan. laisten vanhusten tehostetun palveluasumisen Laki koskee ikääntynyttä väestöä, joita ovat vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevat (63 ja ympärivuorokautisen hoidon paikkoja. vuotta täyttäneet). Iäkäs on (ikääntyneeseen Turun Seudun Vanhustuki ry. esittää Turun sosi- väestöön kuuluva) henkilö, jonka toimintakyky heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, liaali- ja terveyslautakunnalle, että kunnallisia sääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai palvelu- ja hoivakotipaikkoja tulisi kiireesti rakentaa lisää. Portsakoti palvelee erinomaisesti vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. turkulaisia vanhuksia. Se otettiin käyttöön jo vuonna 2006. Iäkkäiden vanhusten sekä muistija monisairaiden vaikeasti liikkuvien vanhusten määrän kasvu vaatii pikaisesti uusia palvelukoteja. Uudet palvelukodit tulee suunnitella ja toteuttaa turkulaisia vanhuksia ajatellen lähelle muita palveluja. Palvelukoti on siellä asuvien Keinot lain tarkoituksen toteuttamiseksi Kunnan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisesta ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Tämä edel7 lyttää suunnitelmia toimenpiteistä näiden edellytysten toteuttamiseksi valtuustokausittain yhteistyössä kunnan sisällä ja muiden kunnassa toimivien tahojen (mm. järjestöjen) kanssa. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on arvioitava vuosittain – kerättävä palaute asiakkailta ja henkilöstöltä. On varattava riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan käytettävissä on oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta (tärkeimmät osaamisalueet on lueteltu laissa). Palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehdittava ja asiakkaiden kielelliset oikeudet on turvattava. Vanhusneuvosto on asetettava joka kuntaan ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta. On järjestettävä neuvontapalveluja sekä hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille. Palvelusuunnitelmaan iäkkään yksilöllisiä tarpeita vastaava palvelukokonaisuus: Sosiaalipalvelut järjestetään sosiaalihuoltolain ja terveyspalvelut terveydenhuoltolain mukaan. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä kirjattava suunnitelmaan. Vastuutyöntekijä on nimettävä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa (esim. yksin asuva muistisairas, joka tarvitsee monenlaisia palveluja). Hakemus sosiaalipalvelujen saamiseksi voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Päätöksenteossa on otettava huomioon yleiset ja pitkäaikaishoidosta päätettäessä sitä koskevat periaatteet. Palvelujen riittävyyden perustana on palveluntarvearvio ja -suunnitelma. Jos Iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaaminiistä poiketaan, poikkeamisen syy pitäisi sen yleiset periaatteet: näkyä päätöksestä (tämä on todettu hallitukPalvelujen on oltava laadukkaita, oikeasen esityksen perusteluissa). aikaisia ja riittäviä; ne on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suo- Sosiaalipalvelut on järjestettävä kiireellisessä tapauksessa viipymättä. Eiriutumista ja osallisuutta sekä ehkäisevät kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä ennalta muuta palveluntarvetta. ilman aiheetonta viivytystä (silloinkin kun palvelua ei myönnetä). Myönnetyt palvelut Pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen perion toteutettava viimeistään kolmen kuukauaatteet: den kuluttua päätöksenteosta. Hoito ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, Velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle perhehoitona kotipalveluna/ havaitsemastaan iäkkään henkilön palvelunkotisairaanhoitona tai palveluasumisena). tarpeesta on eräillä viranomaisilla ja terveyLaitoshoitoa vain jos siihen on lääketieteeldenhuollon henkilöstöllä. Terveydenhuollolliset perusteet tai se on muuten perusteltua la on aina velvollisuus ilmoittaa kun iäkäs iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turhenkilö aiotaan kotiuttaa terveydenhuollon vallisuuden kannalta. Iäkkään henkilön on toimintayksiköstä – näin varmistetaan iäkvoitava kokea elämänsä turvalliseksi, merkikään henkilön palvelujen saanti kotiutuksen tykselliseksi ja arvokkaaksi; iäkkäille puojälkeen. lisoille järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä; hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava. Palvelujen laatu toimintayksikössä, joka on kunnan tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- tai terve- Palveluntarpeet on selvitettävä viivytyksettä, monipuolisesti ja moniammatillisesti. 8 yspalveluja pääasiassa iäkkäille siten, että palvelut toteutetaan joko palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön kotona. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta; ympärivuorokautista hoitoa tarjoavassa yksikössä oltava henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Johtamisen on tuettava laadukasta palvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä. Iäkkäiden käytössä olevien palveluntuottajan toimitilojen on oltava riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat ja sopivat asiakkaan tarpeisiin nähden. vänä. On kerättävä säännöllisesti palautetta asiakkailta ja henkilöstöltä. Palveluja on kehitettävä palautteen perusteella. Valvira antaa määräykset omavalvontasuunnitelmasta. Viranomaisvalvonnasta säädetään muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Laki tulee voimaan 1.7.2013. 1.1.2014 lukien se käsittää kunnan suunnitelman, palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin sekä vanhusneuvoston. 1.1.2015 lukien vastuutyöntekijän, omavalvonnan ja kunnan käytettävissä oltavien, laissa mainittujen osaamisalueita edustavan asiantuntemuksen. Alkuperäinen teksti http://www.stm.fi/vireilla/ lainsaadantohankkeet/ sosiaali_ja_terveydenhuolto/ikaantyneet. Alkuperäisen tekstin on referoinut Anna-Liisa Raunio Omavalvonta on järjestettävä palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtä- VANHUSTEN VIIKKO 6.-13.10.2013 Vanhustenpäivää on Suomessa vietetty jo vuodesta 1954 alkaen. Lokakuun ensimmäinen sunnuntai 6.10. aloittaa vanhustenviikon tänäkin vuonna. Teemaksi on valittu: Hyviä vuosia – Goda år! Valtakunnallinen pääjuhla järjestetään nyt Porvoossa, yhteistyössä Porvoon kaupungin, Porvoon vanhusneuvoston sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimintaa vanhusten viikon aikana: Maanantai 7.10. SYYSRETKI Sinapin leirikeskukseen Maanatai 7.10. YSTÄVÄPIIRI kokoontuu toimistolla kello 14 Maanantai 7.10. kello 17. YLEISÖTILAISUUS VANHUSTEN VIIKON MERKEISSÄ, AIHEENA IKÄIHMISEN ASEMA JA KOHTELU SUOMESSA. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Turku. Keskiviikko 9.10. KÄSITYÖKERHO toimistolla kello 13 Keskiviikko 9.10. kello 14. MUSIIKKI-ILOTTELUA ILTAPÄIVÄÄN, ESIINTYJINÄ ILONLÄHETTILÄÄT: DUO TRABAND eli Sirpa ja Oscar Vaitinen. Auran palvelukeskus, Aura. Torstai 10.10. TUOLIJUMPPA Ruusukorttelissa kello 13 Torstai 10.10. kello 17. PANEELIKESKUSTELU, AIHEENA VANHUSPALVELUJEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS TURUSSA. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Turku. 9 RUNOKILPAILU Kilpailuun osallistui kaikkiaan kahdeksan runoilijaa. Runoja kertyi kaikkiaan 52! Parhaan valitseminen ei ollut helppoa, yhdistyksen hallitus karsi ensin 12 parasta ja sen jälkeen valittiin parhaaksi runoksi Raili Kosken Ailin ja Martin yhteiset vuodet! Palkinnoksi Raili Koski valitsi Ruissalon kylpylän 120 euron lahjakortin 2:lle hengelle. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin vielä 30 euron Stockmannin lahjakortti ja onnetar suosi Anna-Liisa Rauniota. Onnea voittajille! Kuvassa onnellinen runokilpailun voittaja. Runoja tullaan julkaisemaan Tukiviestissä ja mikäli mahdollista kokoamme kaikki kilpailuun osallistuneet runot kansiin mutta se vie aikaa ja rahaa. Katsotaan miten onnistumme. JUTTUTUOKIO Istuimme Turun Seudun Vanhustyö ry:n ohjelmatyöryhmän palaverissa pari vuotta sitten, kun otettiin esille vanhuksille tarkoitetun keskusteluryhmän tarpeellisuus. Kirsti Saksa oli pitänyt jo pitkään eräänlaista "kulttuuripiiriä", jossa hän kertoi monipuolisen kokemuksensa ja tietämyksensä pohjalta mm. kirjailijoista ja heidän tuotannostaan. Osallistujia oli runsaasti, mutta kokoontumiset olivat loppumassa. Syntyi ajatus vähän toisenlaisesta kokoontumisesta, enemmän keskustelevasta ryhmästä. Kirsti Saksa toimisi vetäjänä ja minä ilmoittauduin toiseksi hänen rinnalleen. Kävi niin, että Kirstin ajankäyttöön tuli muutoksia, joten minä ja Irja Tiikkainen ryhdyimme keskusteluryhmän vetäjiksi. Kokoontumiset, kerran kuussa joka 3. tiistai klo 13 alkaen, ovat olleet koko ajan yhdistyksen toimistossa. Melko pian tapaamiset saivat uuden nimen, Juttutuokion. Osallistujia on keski määrin ollut yli kymmenen joskus jopa reilusti enemmän. Tuokio aloitetaan kahvin juonnilla, jonka aikana voi vaihtaa päällimmäiset kuulumiset. Sitten varsinaiseen keskusteluun. Usein olemme sopineet jo edellisellä kerralla aiheen, mistä puhumme. Niitä ovat olleet mm. kouluajan muistot, Jouluun ja Pääsiäiseen liittyvät asiat, vuorovaikutus ja iloa tuottavat asiat. Oma kokemukseni: Näen tällaisen toiminnan tärkeäksi. Ihmisellä, meillä kaikilla, on tarve olla yhteydessä toisiimme ja vaihtaa mielipiteitä, ja kaikilla ei ole esim. kotonaan puhekumppania. "Ihminen tarvitsee ihmistä, ollakseen ihminen itselleen ja toisille". Tämä ajatus on vapaasti lainattu eräältä runoilijalta. Kesälämpöisin terveisin Riitta Vasenkari 10 AILI JA MARTIN YHTEISET VUODET Vuosikymmentä jo kuusi takana on heillä. Alkaa kymmen tästä uusi, menneestä nyt kerron teille. Välimäki tilan paikka, peltoa ja metsää, vaikka koti oma vielä puuttui. Puut pian lautapinoks' muuttui. Ala-Kurtinmaisemissa Martti oli toimehissa. Siellä myöskin lotta soma, josta voisi tulla oma. Aili auttoi miesten työssä. Vaihtui tahti yhdess' yössä, kun tyttö-lapsi maailmaan tahtoi tulla sukkelaan. Aili hoiti muonitusta, salaa katsoi ihastusta. Sota-aikaan seurustelu, etähommaa riiustelu. Kului puolitoista vuotta, oottanut ei äiti suotta. Kasvoi perhe tyttärellä, lapsi äidin vierehellä Kävi Martti appilassa, vähän niin kuin pappilassa. Jännitti kai poikaa tovin, Hämeen tyttö ootti kovin. Elo kanssa tytön kolmen, sekä muuten kolmen polven, vaati paljon joustavuutta. Oppia myös piti uutta. Martti sitten aikanaan joutui kihlat ostamaan. Tampereella Aili tahtoi, minkäs sille Martti mahtoi. Satakuntaan sitten heitti isä- Martin työnsä reitti. Ostoslistaan kalusteita, pöytiä ja hetekoita. Vihkimistä pari haikaa. Niinpä ennen jouluaikaa tuli Ailist' Martin vaimo, siihen aikaan vielä kaino. Lapsille kai sängyt pienet, tilat ahtaat; muistiss' lienet. Näinpä alkoi aika uusi, oli kaivo ja myös huusi, Äiti-Aili hoiti perheen, isä miettii: kotiin kerkeen. Äidin marttatouhu veti hyvään hommaan kiinni heti. Kävi Aili Karjalassa kotitilaa katsomassa. Muutto tuli kohta sieltä, eipä ollut hyvää mieltä. Kauhava ja Kuohijoki, Kurun kurssin käynyt toki, Martti työtä voisi saada. Eihän oppi ojaan kaada. Lietoon muutti nuoripari, eipä ollut koti vari. Virran talon kammarista, koti saatiin kellarista. Heteka ja pieni hella lämpö tuskin lautehella. Kaikesta kai oli pulaa, ämpärissä jää vois' sulaa. Esikoinen ilmoitteli, tulostansa mainitteli. Maailmahan tyttö kiisi lokakuussa neljäviisi. Lasten koulu vuorollansa, alkoi yksi kerrallansa. Potra poika perheen lisä, ylpeä ol' myöskin isä. OIi muutto eessä meillä, isän työ nyt Turun teillä. Yläneellä varattuna, koti oli katsottuna. Nyt alkuvuonna viiskytkuus, näin alkoi meillä kausi uus'. Sinä vuonna yleislakko, elää silti oli pakko. Perheenlisäystä tuli, tyttö syksyyn ponnisteli. Nousi rantaan Pyhäjärven kesämökki suuren parven. 11 Yllättävää väliin sattuu, mistähän se oikein johtuu. Martin hommat jälleen muuttui, kohtalo kun peliin puuttui. Muutto jälleen oli eessä, onneksi ei matkaa reessä. Poispäin Yläneeltä matka, sitten Mynämäkeen kokka. Pikkuhiljaa, vähitellen lähti lapset vuorotellen, maailmalle kulkemaan, kodin ovet sulkemaan. Tuli sitten uusi tahti, lastenlasten oma mahti. Ukin, mamman luona vietti yönsä joku piltti pieni. Eläkkeelle Martin mieli. Muuttoa se jälleen kieli Nättinummen kerrostaloon, Turun ikiomaan koloon. Eipä siellä paljon ehdi, oleskella pitkään tohdi: Kerho, jumppa, voimistelu, taikka vaikka jutustelu, hoituu talven ajan täällä, Liedon aika kesän säällä, touhua ja aherrusta, silloin tällöin vaikerrusta. Aika rientää sukkelasti, vuodet vierii nopeasti: Neljäs polvi kasvaa vielä. Monellako? Sit' ei tiedä. Kertynyt on tavaroita, menneen ajan muisteloita, kaapit täyteen ahdettuina, mielen koloon tungettuina. Vuosikymmentä jo kuusi, takana on heillä. Alkaa kymmen tästä uusi, menneestä näin kerroin teille. Raili Koski YSTÄVÄNPÄIVÄ KUPLETTILAULAJAN MERKEISSÄ tä. Kupletit ovat iloisia ja eloisia, mukavaa kuultavaa ja nähtävää. Hänen laulelmansa ovat levinneet kansanlaulujen tavoin ja ovat aina yhtä ajankohtaisia. Yhdistyksemme perinteistä Ystävänpäivää vietettiin 14.2.2013. Satoi lumiräntää sakeana ryöppynä kastellen kadut ja kulkuväylät. Huonosta säästä huolimatta jo lähes tuntia ennen alkoi Ruusun Hyvinvointikeskuksen aula täyttyä. Malttamattomina odoteltiin, että arpajaisvoitot saatiin aseteltua pöydille. Arpojen myynnissä oli kiirettä, kun halukkaita ostajia ilmaantui useita, aina vain uusia. Päävoittona olleen hedelmäkorin lisäksi lähes kaikki voitot tuli lunastettua. Tasan viideltä aloitettiin valssin sävelmin hanurinsoitolla. Esiintyjät olivat vielä valmistautumassa ja pukeutumassa esiintymis-asuihinsa. Ilta kului kevyissä tunnelmissa nopeasti. Ystävänlaulu laulettiin lopuksi harvemmin kuulluin sanoin. Kotiin lähdettiin kevyin askelin. Kiitos kaikille tämän ystävänpäiväjuhlan järjestämiseen osallistuneille. Terttu Raitanen MAALISRIEHA Veikko Lavin ja Hiski Salomaan jalanjäljillä Yleisötilaisuus 13.3. Ruusukorttelissa Illan avaajana Sirkku Salomaa toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi ja kertoi mistä alkaen ystävänpäivää on vietetty. Ohjelmassa oli paljon musiikkia ja tanssia. ” Laulu se on ollut minun iltojeni ilo, laulu se on ollut minun työni.”oli Marimba-ryhmän aloituslaulu. Ritva Ilmanen toivotti kaikille iloista iltaa kertoen, että vasta ystävät tekevät meistä ihmisiä. Ystävät eivät yksin pyyhi kyyneleitä, vaan jopa estävät niitä tulemasta, tuoden iloa ja valoa elämäämme, tehden elämästämme joka tavalla antoisan. Murheet puolittuvat ja ilot kaksinkertaistuvat. Vierailevina esiintyjinä olivat Föripolskaajien 12-jäseninen tanssiryhmä. Kyllä olivat taitavia tanssitähtiä, hyvin mahtuivat esittämään oikein vauhdikkaita piirileikkitansseja pienellä parketilla, tanssien niin kevyesti kauniit vanhat valssit hameitten helmat heiluen. Myös esittäen kevyen soljuvasti huivit heiluen vanhoja paritansseja ja lopuksi hyppien sekä polkat että jenkat. Tätä oli nautinto katsoa ja yleisö eläytyi mukaan kiittäen raikuvin taputuksin. Liedon Lujan tytöt Maalisriehan monipuolisessa ohjelmatarjonnassa saimme kuulla Veikko Lavin ja Hiski Salomaan tuotantoa, tarinoita heidän elämästään ja laulujen syntytarinoista. Elämänmakuiset laulut ja yhteiskuntakritiikkiä sisältävät sanoitukset puhuttelevat yhä. Musiikista ja kerronnasta vastasivat Pelimanniyhtye Möttöläiset. Sketsejä esittivät Meeri ja Pirjo. (Romantiikka kadoksissa ja Kiinalaisessa ravintolassa). Liedon Lujan tytöt esiintyivät ohjaajanaan Meeri Krikke. Veikko Lavi (23.4.1912-22.5.1996) kuvasi usein yhteiskunnan heikko-osaisempia, mutta hänen kynästään syntyi myös humoristisia tekstejä. Ehkä yksi hänen tunnetuimmista lauluistaan on jäänyt monelle mieleen, Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Hiski Salomaa (17.5.1891-7.7.1957) kuplettilaulaja ja lauluntekijä kuvasi amerikansuomalaisten siirtolaiselämän työtä ja arkea. Sanoitukset olivat omalla ajallaan moderneja. Hiskin tuotannosta tunnetuimpia ovat mm. Lännen lokari ja Vapauden kaiho. Marimban laulujen teemana olivat J. Alfred Tannerin kuplettilaulut. Ritva esitti hienosti Tannerin tavaramerkkinä tunnetun ”Viheltäen”, vaikkei viheltää osannutkaan. J. Alfred Tanner oli armoitettu viihdyttäjä yleisön edessä, ote oli Teksti Pirjo Varvikko ja kuva Anu Elovaara huoletonta, mutta samalla lämpimän inhimillis12 KREIVITÄR MARIZA Teatterimatka lauantaina 23.3.2013 . Matkanjohtaja Seppo Grönlund. Lähtö Ruusukorttelin edestä Grandellin tilausajolla kello 10.00, jonka jälkeen poimittiin vielä lisää ihmisiä keskustassa Venäläisen kirkon edestä, sitten päästiin matkaamaan kohti Tamperetta. Yksi paussi pidettiin Pentinkulmalla, jossa tauolla pystyi jaloittelemaan ja käymään vaikka kahvilla, tauko oli lyhyt. MINKÄ TANSSIN SINÄ HALUAT TANSSIA? Ritva Ilmanen viihdytti meitä kertomalla hauskoja juttuja ja laulettiin yhdessä, Lea Kunnari lauloi mukavan ”Turun likka” laulun. Minähän tanssin sitä joka päivä. Sen tanssin nimi on elämä. Sitä ei voi opetella etukäteen. Teen sen luonnostaan hyvin - tai huonosti. Kreivitär Mariza on yksi Emmerich Kálmánin suosituimmista opereteista, sävelletty vuonna 1924. Marizan musiikissa on samoja elementtejä kuin Mustalaisruhtinattaressa. Tampereen työväenteatterissa operetti sai ensi-iltansa jo tammikuussa vuonna 1925. Kreivitär Marizasta on tehty kaikkiaan kuutisenkymmentä tuotantoa yksin Suomessa. Kun talvi valtaa luonnon, katselen lumisadetta. Painavat kinokset ovatkin tanssivia lumihiutaleita. Mahtavaa musiikkia ja laulua, upeita pukuja kaikkiaan ilo katsella ja kuunnella, nauttia kaikesta ja kaikilla aisteilla, upea esitys. Ja kun tuomi kukkii ja leivonen laulaa, liverrys saa jalkani hyppelemään. Minussa on linnun sielu. Linja-auto odotti teatterin edessä, päästiin kotimatkalle. Yksi pysähdys Lahdesmäen ABC asemalla jossa nautittiin päivällinen. Kotimatka Turkuun sujui iloisen rupattelun ja yhdessäolon merkeissä. Turussa olimme jo kello 17.00. Kiitos mahdollisuudesta päästä mukaan ja kiitos järjestelyistä. Tuuli pyörittää värikkäitä syksyn lehtiä – vanhat sävelet muistoissani - jotakin oli - jotakin meni. Kanna hellästi sitä, mitä on vielä tallella! Irmeli Rytkönen Mervi Lempinen (runokilpailun satoa) Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäseneksi voi liittyä yhdistyksen tilaisuuksissa, soittamalla toimistoon puh 044 536 7741 tai kotisivujen kautta www.vanhustuki.fi. Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2013 10 €. Jäsenetuja on paljon ja lisää on tulossa. Suosittele jäsenyyttä myös tuttavallesi. On tärkeää, että meitä on paljon. Tällä hetkellä jäsenmäärämme lähentelee jo 700! 13 veloitetaan voimassa olevan palveluhinnaston mukainen palkkio. LAKIASIAT - YLEISÖTILAISUUS Ruusukorttelissa 7.3.2013 Tilaisuuden avasi yhdistyksen puolesta Ulla Oksanen. Hän toivotti tervetulleeksi varatuomari Tuuli Sonckin, Lakitoimisto Sonck & Söderlund Oy:stä. Yleisöä oli kerääntynyt paikalle salin täydeltä ja kysymyksiä tehtiin ahkerasti luennon aikana. Seuraavassa Tukiviestissä asiaa lahjoituksista ja testamentista. HOITOTAHTO Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu hänen omasta tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse kykene osallistumaan hoitoratkaisuihinsa. Sen laatiminen vielä täysissä voimissa onkin suositeltavaa, koska milloinkaan ei voi tietää, kuinka kauan terveyttä riittää puhumattakaan yllättävistä tapaturmista ja onnettoEDUNVALVONTAVALTUUTUS muuksista. Hoitotahdossa voidaan myös valTämä vuonna 2007 laadittu laki lisää yksilön it- tuuttaa nimetty henkilö tekemään hoitopäätöksemääräämisoikeutta sitä tilannetta varten, jol- set laatijan puolesta. Hoitotahto vähentää loin toimintakyky ei ole enää riittävä sairauden, omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta ja helpottaa lääkärien työtä. henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edunvalvontavaltuutus eroaa edunval- Hoitotahdon voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiille lomakkeelle. Kirjallisessa muodossa eli vonnasta siten, että siinä valtuuttaja voi itse määritellä asiat, joita valtuutus koskee ja samal- hoitotestamenttina se on yleensä oikeudellisesti pätevä tapa ilmoittaa hoidettavan tahto. Tekila päättää myös kenelle valtuutus annetaan. Edunvalvonnassa viranomainen päättää edun- jän on se allekirjoitettava ja päivättävä, todistajia ei välttämättä tarvita, mutta kahden esvalvojasta. teettömän todistajan käyttämistä suositellaan. Valtakirja tehdään määrämuodossa kahden es- Hoitotahto voidaan liittää potilaskansioon tai se voi kulkea potilaan mukana. Sairaskertomukteettömän todistajan samanaikaisesti allekirjoittamana. Tekijän on oltava 18 vuotta täyttä- seen on merkittävä hoitotahdon olemassaolosnyt. Valtakirja voidaan rajoittaa koskemaan vain ta. Hoitotahto voidaan ilmaista myös suullisesti. määrättyä oikeustoimea, asiaa tai omaisuutta. Apteekeista voi saada hoitotahtokortin, jossa Valtakirjassa voidaan nimetä varavaltuutettu ja asianomainen kirjoittaa nimensä ja kertoo hoitotahdon olemassaolosta. Hoitotahdossa henkitoissijainen valtuutettu, siltä varalta, että vallö ei voi edellyttää saavansa lääketieteellisiä tai tuutettu on estynyt hoitamaan tehtävää. sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät Valtakirja on toimitettava maistraattiin, jolloin kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn siihen on liitettävä myös lääkärinlausunto tai hoitoon. Henkilö voi etukäteen päättää onko muu edellytys valtuutukseen. Vasta tällöin val- hoitotestamentissa mainintaa elvytyskiellosta. tuutus on lainvoimainen. Valtuuttajan velvolli- Tällöin hoitohenkilökunta ei edes yritä elvytyssuuksiin kuuluu omaisuusluettelon laatiminen tä. On syytä keskustella hoitotahtoa tehtäessä kolmen kuukauden kuluessa. Sen tulee sisältää hoitohenkilöstön kanssa, jos on epävarma sen luettelon varoista ja veloista. Myös tilinpito tu- laatimisessa. loista ja menoista on pidettävä ajan tasalla. Valtuutetulla on salassapitovelvollisuus valtuutta- Hoitotahdolle läheistä sukua on elinluovutuskortti, jossa henkilö antaa luvan omien elintenjan yksityisyyden suojaamiseksi. Valtuutuksen sä käyttöön kuolemansa jälkeen. Käytännössä lakattua valtuutettu on velvollinen antamaan se tarkoittaa myös sitä, että aivokuolleen henkipäätöstilin sekä siihen liittyvät tositteet sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen. lön elintoimintoja ei keinotekoisesti ylläpidetä, jos henkilön elimiä voidaan käyttää toisen henPankkien lainopilliset palvelut auttavat edunval- kilön hyödyksi elimen siirrossa. vontavaltakirjan laatimisessa. Toimeksiannosta 14 Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse kykene tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä. Sen voimassaoloajasta ei ole selkeitä määräyksiä, joten se on periaatteessa voimassa toistaiseksi. Sen sisältö on hyvä tarkistaa aika ajoin, vaikka vuoden välein. Hoitotahto voidaan milloin vain peruuttaa tai sitä voidaan muuttaa. Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivi- sesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut. Maarit Rintala KESÄLAULUT VETIVÄT VÄKEÄ RUUSUKORTTELIIN Ruusukorttelissa 15.5.2013 kello 17 alkaen. Innokkaita laulajia oli kerääntynyt Ruusukortteliin toukokuisena keskiviikkona viettämään Laulaen kesään tapahtumaa yhteislaulun merkeissä. Ennen tapahtumaa arpajaispöydän ympärillä kävi kova kuhina ja kuulumisia vaihdettiin ahkerasti. Laulattamisesta huolehti Naantalin Eläkeläisten kuoro, Kainot Pojat. Lauluvihot hupenivat nopeasti, kun Pojat aloittivat esiintymisensä. Ohjelmistossa oli useita kaikille tuttuja kappaleita, kuten Suvivirsi ja Uralin pihlaja. Kappaleiden väliin Pojat kertoilivat lauluihin liittyviä tarinoita ja naurattivat yleisöä jutuillaan. Kevät oli vahvasti läsnä tapahtumassa ja erityisesti Anttilan keväthuuma-kappale sai yleisön innostumaan ja kaikki yhtymään lauluun. Monesti Pojat meinasivat jo lopettaa, mutta totesivat aina: "Kai me vielä yksi laulu vedetään?" ja yleisö lähti mukaan. Tapahtumaan viihtymään tulleet ystävykset Terttu Raitanen, Anita Sorsimo ja Anneli Virta kehuivat tilaisuutta onnistuneeksi. Erityisesti Kainot Pojat saivat heiltä runsaasti kiitoksia. ”Tässä hoituu samalla sosiaalinen puoli, kun tapaa tuttuja”, Raitanen totesi. ”Suurin osa lauluista oli tuttuja nuoruusvuosilta. Niitä oli ihana kuulla, tuli aivan nostalginen olo”, Sorsimo jatkoi. Kuvat ja teksti Anni Pajari Terttu Raitanen (oik), Anita Sorsimo ja Anneli Virta olivat tulleet Ruusukortteliin tapaamaan tuttuja. Kainot Pojat toivat kesäistä tunnelmaa Ruusukortteliin. 15 RAKENNUSURAKOINTI YHTEISTYÖKUMPPANIMME TIEDOTTAA SATA-TAITO OY Turun SENIORIPYSÄKKI – Tukenasi Senioripysäkki tarjoaa 60+ eläkeikäisille maksutonta, matalankynnyksen keskusteluapua ja keskusteluryhmätoimintaa. Uusia keskusteluryhmiä aloitetaan kautta vuoden. Ryhmästä kiinnostuneen kanssa sovitaan kiireetön ensihaastattelu. Keskusteluryhmissä käydään läpi elämänmuutoksiin, ihmissuhteisiin, luopumisiin, menetyksiin, yksinäisyyteen ja ikääntymiseen liittyviä asioita. Ryhmät ovat suljettuja, teemallisia, luottamuksellisia, ammatillisesti ohjattuja pienryhmiä. Ryhmissä jaetaan vertaiskeskusteluin ajatuksia, kokemuksia ja tunteita sekä tutustutaan uusiin ihmisiin. Syksyllä 2013 Avoimet Ovet 60+ eläkeikäisille torstaina 29.8. klo 13 - 16 Avoimet Ovet 60+ miehille ”Miesten päivä” maanantaina 21.10. klo 12.30 – 14.30 Uusia keskusteluryhmiä aloitetaan syyskuun aikana. ★ HUONEISTOREMONTIT ★ KEITTIÖ– JA KYLPYHUONEREMONTIT ★ KOSTEUSVAURIOTYÖT ★ YM. SANEERAUKSET ★ HYÖDYNNÄ KAUTTAMME KOTITALOUSVÄHENNYS Puh 02-240 7415 050-5417827 URSININKATU 13 20100TURKU www.satataito.fi posti@satataito.fi Keskusteluryhmistä ja muusta toiminnasta saat lisätietoja arkisin ryhmäohjaajilta puh. 040 5866 055 ja 040 5291 354 Hoivaa ja huolenpitoa lämmöllä jo yli 10 v Ota rohkeasti yhteyttä! Lämpimästi tervetuloa! SENIORIPYSÄKKI Turun Kaupunkilähetys ry Puistokatu 1 20100 Turku www.tukenasi.fi Siivouspalvelu Kotihoiva Kotisairaanhoito asiakaspalvelu: 020 766 9030 Läntinen Pitkäkatu 21-23C, Turku www.huolenpitohelena.fi asiakaspalvelu@huolenpitohelena.fi 16 … kun jalkasi ovat sinulle tärkeät ! Perus- ja erikoisjalkahoidot Sisään kasvaneen kynnen perushoito ja oikaisu Sienikynsien hoito ja korjaus Iskunvaimennuspohjalliset Silicon-orteesit Hyvä valikoima kevennys- ja hoitotuotteita, mm. hopeasukkia AquaDetox -kuonanpoisto Sokeri-depilaatio Parafiinihoidot käsille ja jaloille Ajanvaraus 045 8611 509 www.kinttupiste.fi Yliopistonkatu 5 B, 20100 Turku Sirpa Roos, Jalkojenhoidon AT, laboratoriohoitaja Osoite: Hiidenmaankuja 2 C 10 , 20240 Turku, Perno. Puh: 050-5626306 susunkampaamo@gmail.com, www.susunkampaamo.fi Tarjous jäsenille: Jalkahoito 35€ (sisältäen kilometrit) Hiusten leikkuu 20 € (+kilometrikorvaus) Teen koti– ja laitoskäyntejä! EDUNVALVONTAVALTUUTUS Edunvalvontavaltuutus on turva toimintakyvyn menetyksen varalle. Kyvyttömyys hoitaa omia asioita voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai vanhuudesta. Valtakirja kannattaa tehdä ajoissa, jotta taloudellisten ja terveyttä koskevien asioiden hoito onnistuu myös tulevaisuudessa turvallisesti ja joustavasti läheisen ihmisen avulla. Edun Turku on erikoistunut edunvalvontavaltuutuksien laadintaan viiden asiantuntijan voimin. Teemme myös kotikäyntejä. Ota yhteyttä ja sovitaan tapaaminen! EDUN Turku Yliopistonkatu 26 B, 5.krs, Turku 045-1067 140 www.edunvalvontavaltuutus.com 17 PYSYTKÖ PYSTYSSÄ? Helpoin ja sopivin tapa harjoittaa lihasvoimaa on kuntosaliharjoittelu. Jos kaipaat ohjausta, niin sitä varten löytyy esim. Turun kaupungin liikuntapalveluista tasapainoryhmä ja kuntosaliharjoittelun ABC- kursseja. Pauliinalta sekä yhdistyksemme toimistolta voit tiedustella myös liikuntaystävää, joka pystyy opastamaan sinut alkuun kuntosaliharjoittelussa. Olethan tietoinen yli 65-vuotiaille suunnatusta seniorirannekkeesta, jolla pääsee liikkumaan rajattomasti Turun kaupungin liikuntapaikoissa. Yhdistyksemme yhteistyö Turun kaupungin Ikääntyneiden liikuntapalveluvastaavan Pauliina Tienarin kanssa sai pontta tämän artikkelin kirjoittamiseen. Juteltuamme tasapainon ym. liikunnan merkityksestä mm. ikäihmisten tapaturmien ennaltaehkäisyssä, päätin haastatella häntä. Kokosin sen pohjalta tärkeimpiä asioita. Pauliina on ollut myös toimistollamme pitämässä aiheesta tilaisuuden vapaaehtoisillemme. Yli 80 % ikäihmisten tapaturmista liittyy kaatumisiin, putoamisiin ym. tasapainoon liittyviin tekijöihin. Kaatumiselle altistavat lihasvoiman ja tasapainon lisäksi mm. reaktiokyky, heikko näkö, huono valaistus, sairaudet, lääkitykset ym. Tasapainoa parantavat liikuntaohjelmat vähentävät kaatumisia oleellisesti. Tasapainon säilyttäminen on tärkeää kaatumisten ja tapaturmien ehkäisemiseksi, sekä monipuolisten toiminta- ja liikuntamahdollisuuksien edellytyksenä. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vähentää lonkkamurtumiakin jopa 50 %:lla. Tasapainon hallinnan merkittävin tekijä on hyvä lihaskunto, jota voidaan vahvistaa esim. kuntosaliharjoittelulla, kotivoimistelulla sekä erilaisissa liikuntaryhmissä. Lihaskuntoon sisältyy voiman lisäksi venyvyys. Esim. kireät pohjelihakset vaikuttavat tasapainoa heikentävästi. Huomaathan, että pelkkä käveleminen ei juurikaan lisää lihasvoimaa, vaan harjoituksen tulee olla voimakkaampaa. Portaiden nouseminen lisää jo huomattavasti tehokkuutta. Sama koskee myös erilaisiin voimisteluryhmiin osallistumista. Kannattaa valita omaan kuntoon sopiva riittävän tehokas ryhmä. Esim. tuolijumppa on jalkojen lihasvoiman ja tasapainon kannalta suurimmalle osalle kävelemään ja seisomaan pystyvistä liian kevyttä jumppaa. Liikuntaystävä Hilkka opastamassa Impivaaran kuntosalilla. Lisätietoa saat Pauliina Tienarilta, Turun kaupungin liikuntatoimen paikoista sekä netistä www.turku.fi -> liikunta ja ulkoilu. Lisäksi ympäri Turkua on ulkokuntoilulaitteita kaikkien vapaassa käytössä. Näistä paikoista saat myös tietoa soittamalla Pauliinalle. Turun kaupungin Ikääntyneiden liikuntapalveluvastaava Pauliina Tienari, p. 050 554 6224 Teksti ja kuva Liisa Timgren KIITOS ARPAJAISVOITTOJEN LAHJOITTAJILLE! Yhdistys haluaa kiittää jäseniään ja yrityksiä arpajaisvoitoista, joita olemme saaneet mukavasti vuoden mittaan. Teidän tuellanne olemme saaneet tarpeellista rahoitusta toimintaamme. Arpajaiset ovat aina odotettuja ja arvat menevät mukavasti kaupaksi. Lämpimät kiitokset. Otamme arpajaisvoittoja edelleen mielellämme vastaan. Soita numeroon 044 536 7741! 18 SLAAVILAISIA SÄVELIÄ Turun Seudun Vanhustuen järjestämä Slaavilaisten sävelten ilta 25.4. keräsi salin täydeltä kaihoisan ja tunteellisen slaavilaisen mollisointuisen musiikin ystäviä Ruusukortteliin, jossa esiintyivät Turun Rautatiehanuristit, joilla takanaan jo 46 toimintavuotta, sekä Duo Traband, joka tunnetaan myös Turun Seudun Vanhustuen Ilon lähettiläinä eli Sirpa ja Oscar Vaitinen. Illan juontajana toimi Sirpa Vaitinen. Kahvitarjoilusta ja käsityökerhon tuotteiden myynnistä huolehtivat Turun Seudun Vanhustuen vapaaehtoiset. Teksti ja kuvat Tiina Wåg Turun Rautatiehanuristit Solistina Sari Matarlahti Duo Traband AVOIMET OVET TOIMISTOLLA Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla vietettiin Avointen ovien päivää 12.6. Tupa täyttyi jo heti alkumetreillä. Iloisen puheensorinan lomassa nautittiin pullakahveista ja kokeiltiin arpaonnea. Vetonaulana oli ilmainen verenpaineen ja –sokerin mittaus. Suuren suosin takia jouduimme jakamaan vuoronumeroita. Kiitokset Huolenpito Helenan lähihoitaja-sosionomi Selja Ylitalolle sekä erikoissairaanhoitaja Katriina Rantalalle, jotka mahdollistivat nämä mittaukset. Huolenpito Helena on Turun seudulla toimiva hoiva- ja kotihoidon palveluita tarjoava yritys. Teksti Liisa Timgren 19 UNELMASTA TULI TOTTA Turussa asuva Anneli on vetänyt erilaisia jumppia jo yli kymmenen vuoden ajan Ruusukorttelissa. Välillä on ollut puhetta pyhiinvaellusretkestä Espanjaan, mutta Annelin unelman toteutumiselle ei tuntunut löytyvän sopivaa hetkeä. Unelmia on hyvä olla, jotta ne voisivat toteutua. Annelin unelma vaelluksesta Espanjaan toteutui. Anneli lähti matkalle yhdessä tyttärensä ja tyttärentyttärensä kanssa. Ennen lähtöä matka suunniteltiin ja muut tarvittavat matkavalmistelut tehtiin. Suunniteltu reitti oli 115 km pituinen ja aikaa matkan kävelemiseen varattiin kuusi vuorokautta. Lähtöpaikaksi valittiin Sarria, josta vaellettiin Santiago de Compostelan kaupunkiin. Ennen vaellukselle lähtöä Anneli treenasi kestävyyttä kävelemällä mm. Ruissalossa noin 10 km:n matkaa ja näin varmisti itselleen hyvän pohjakunnon matkalle. Hyvä pohjakunto oli tarAnneli perille päästyään Santiago de Compostelan peen vaativassa ja vaihtelevassa maastossa. katedraalin edessä Matkan aikana ilman lämpötila vaihteli viileästä helteeseen ja vettäkin satoi. Vaelluksen parhaiSantiago de Compostelan katedraalin huippu- ta puolia oli muiden vaeltajien tapaaminen. Jojen näkeminen viimeisen nousun jälkeen oli kaisen vaeltajan motiivi lähteä pyhiinvaellukselmatkan mieleenpainuvin hetki 79-vuotiaan An- le oli henkilökohtainen. neli Virran mielestä. Tämä noin reilun 100 kilometrin pituinen vaellus ei ollut Annelin ensim- Vaelluksella Anneli keskittyi itseensä ja omaan mäinen vaellus, mutta hänen pitkäaikaisin unel- jaksamiseensa. Matkaan toi lisähaastetta ennen ma. Tätä ennen Anneli on ehtinyt tehdä useam- matkaa sattunut sairauskohtaus, mikä meinasi pia erilaisia vaelluksia elämänsä aikana mm. tyrmätä haaveen vaelluksesta. Anneli päätti Huippuvuorilla. Lappi on tullut myös tutuksi kaikesta huolimatta lähteä vaellukselle, vaikka hänelle ja Pyhätunturi on muodostunut raklääkäri ei sitä suositellut. Anneli ei antanut pekaimmaksi kohteeksi niin kesällä kuin talvella. riksi vaan lähti toteuttamaan haavettaan vaelluksesta ja onnistui siinä. Todisteena matkasta Elämäntyönsä VR:n palveluksessa tehnyt Anneli on virallinen todistus, jossa on vaeltajan nimi ja innostui liikunnasta ensin omassa työyhteisös- kuljettu matka. sään vetämällä liikuntatuokioita niskakivuista kärsineille työtovereilleen. Vähitellen innostus- Anneli kertoo vaelluksen olleen raskas mutta ta riitti tekemään ohjattuja retkiä niin nuorten antoisa. Hyvä pohjakunto ja vahva motivaatio kuin aikuistenkin oppaana. Anneli on ehtinyt siivittivät hänen matkansa päämäärään heikololla mukana niin luonnonsuojelutalkoissa Lapis- lakin hetkellä. sa kuin Turun Saaristossakin. Lisäksi hän on osallistunut myös erilaisiin vapaa-ajan kouluMaarit Rintala tuksiin mahdollisuuksien mukaan. 20 NINA, YKSI TUHANNESTA Kevättalvella 2013 Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenrekisteriin kirjautui järjestyksessä tuhannes jäsen: turkulainen lähihoitaja Nina Hiltunen. Nina löysi tiensä yhdistyksemme riveihin Ruusukorttelin kautta, jossa hän sai tietoa yhdistyksen toiminnassa mukana olevilta jäseniltä. Nina kertoo aina arvostaneensa vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä. – Vanhusten asioissa on paljon parantamisen varaa, lisää arvostusta tarvitaan kipeästi. Hoitopaikkaan on päästävä, jos vanhus niin tahtoo, sillä yksin ei ole hyvä olla, painottaa Nina Hiltunen. Vanhusten hoitotyössä ollut Hiltunen toivoo myös, että pitkään vanhustyössä olleille hoitajille tulee järjestää monipuolista täydennyskoulutusta, jotta hoitotyön mielekkyys säilyy ja rutiini unohtuu. Vanhusten olisi päästävä myös ulkoilemaan säännöllisesti, joten vakio-ulkoiluttajia tarvitaan kipeästi. Jatkossa Nina Hiltunen ahkeroi Turun Seudun Vanhustuki ry:n Käsityökerho Vakassa. – Villasukkien tekeminen on mieluista, toteaa Nina Hiltunen hymyillen. Samalla hän halua lähettää Hymyilevä Nina Hiltunen arvostaa elämän myönteiset terveisensä kaikille tämän lehden lukijoille hyvää mieltä antavaa vapaaehtoista vanhustyötä. Kuvauspaikkana korostaen sitä, että yksin ei kenenkään ole hyvä olla. Enkeliravintola, Turku. Teksti ja kuva: Anna-Liisa Raunio 21 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA UUSI TUKIYSTÄVÄTOIMINNAN OHJAAJA ESITTÄYTYY TUKIYSTÄVÄTOIMINNAN VIRKISTYSPÄIVÄ Olen Mia Haapanen, uusi tukiystävätoiminnan ohjaaja. Koulutukseltani olen kodinhoitaja ja sosionomi amk. Olen toiminut vanhustyön eri tehtävissä viime vuosina. Perheeseeni kuuluu mies ja kolme vauhdikasta 11, 9 ja 6 -vuotiasta lasta ja lisäksi vielä pieni terrieri ”hännän-huippuna”. Perheen lisäksi sydäntä lähellä ovat ystävät, vapaaehtoistoiminta, lenkkeily, hevosharrastus ja saaristo. Olen iloinen saadessani tutustua aktiiviseen ja energiseen Turun Seudun Vanhustuen porukkaan ja tärkeään toimintaan. Tukiystävien oma virkistyspäivä järjestetään 29.8.2013, kello 13 – 16. Paikkana on Rauhankadulla (12 b) sijaitseva idyllinen Keltainen tupa (sisäpiha). Päivän teemana on: ” Voimaannuttavaa(ko) vapaaehtoistyötä”, vetäjänä voimavara– ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja Sirpa Montonen. Ohjelmassa on vinkkejä ja niksejä vapaaehtoistyössä jaksamiseen, keskustelua ja kuulumisten vaihtoa. SYKSYN TUKIPALAVERIT Tarjolla on salaattia ja jälkiruuaksi kahvi leivonTo 12.09. kello 14 - 16 naisineen. Ilmoitatko, jos sinulla on erikoisruoAjankohtaisia asioita Turun kotihoidosta. Viekavalio. railijana Turun kotihoidon ohjaaja. To 17.10. kello 14 – 16 ”Ikäihminen kohtaa tek- Uusi tukiystävätoiminnan ohjaaja Mia Haapanen esittäytyy, tutustutaan ja vaihdetaan kuunologian”- koskettava ja huumorilla höystetty lumisia. Ilmoittautumiset viimeistään 21.8. esitys nostaa esiin arkipäivän tilanteita, joissa puh 044 536 7721 tai spostilla tukiystavatoiikäihmiset kohtaavat teknologiaa minta@vanhustuki.fi To 14.11. kello 14 – 16 (Aihe vielä avoin ) To 19.12. kello 14 – 16 Jouluista ohjelmaa ja jouluruokailu! Palaverit pidetään pääsääntöisesti Turun Seu- SYKSYN KOULUTUS dun Vanhustuen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33,4 krs. Ilmoittautukaa ennakkoon tukipalave- Uusia tukiystäviä tarvitaan! Syksyn tukiystäväreihin niin tiedämme tarkkaan miten monta on toiminnan peruskoulutus alkaa 16.9. ja siihen tulossa ja vuokraammeko isomman tilan jostain vielä mahtuu. Vinkkaa tuttavalle. Vapaaehtoislähistöltä. Lisäksi tukipalavereissa on aina kah- työstä saa hyvän mielen! vitarjoilu leivonnaisineen. 22 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA UUDEN VUOSIKYMMENEN UUSI KOTI—EILA JA MINÄ Oli helatorstain aatto - lämmin keväinen päivä. Ajelin etsimään saamani osoitteen mukaista paikkaa: Niittykotia. Astuin varovaisesti sisään avoinna olleesta ovesta ja tiedustelin, että mistä voisin löytää rouva Eilan. - Meillä on juuri ruokailuaika, sain vastauksen. Aivan oikein, ruokailutilan pitkän pöydän ympärillä odotettiin ruuanjakelua alkavaksi. Yllätin Eilan. Ystävällinen hoitaja tuli avaamaan oven Eilan asuntoon, johon pääsin odottamaan. Aurinko pilkisteli säleverhon raosta, tutut taulut oli aseteltu seinille, televisio nökötti nurkassa. Asettelin Turun Seudun Vanhustuen lähettämän kukkalaitteen maljakkoon odottamaan lauantaita: 11.5. on Eilan 90-vuotispäivä. tut rivit. Olin laittanut ruutuvihon tyhjälle sivulla otsikon ”Eilan sivu”. Päivämäärä kertoon joulukuusta 2012. Kirjoitan sivulle muutaman sanan, päivämäärän ja kelloajan. Seuraavalla kerralla kirjoitan enemmän, lupaan itselleni. Juhannusviikolla tavattiin taas. Eilan vaaleat hiukset ovat kauniisti kiharalla, kampaaja on käynyt. - Mentäisiinkö ulos kun on näin kaunis ilmakin, kysäisen. - Tottahan toki. Otan ohuen neuletakin kaiken varalta. Puikkelehdimme pihalle marjapensaiden ja kukkaistutusten lomaan. Parituntinen vierähtää vikkelään menneitä kesiä muistellen. Keskikesän aurinko helottaa kirkkaalta taivaalta enteillen juhannuksen läheisyyttä. Päätimme, että ulkoilemme joka kerta kun tapaamme. Elokuun kaihileikkauksesta toipuminen tulee viemään aikansa, mutta näön kohennettua Eilan on taas helpompi seurata tv:stä uutisia, ajankohtaisia tai vaikkapa lukaista aikakauslehden sivuilta kokonaisia tarinoita. Viime aikoina vain otsikot ovat avautuneet heikentyneen näön vuoksi. Kiireettömiä hetkiä, ainoana kellona kissankello, sellaisia ovat tapaamisemme. Kirkkaita päiviä, pilvisiäkin – otsikko kaikille päiville on tuki ja ystävyys. Tuula Lindqvist Uusi koti ja uusi vuosikymmen! Kuukausien sairaalajakson jälkeen Eila on kotiutumassa ja totuttelemassa uuteen elämänympäristöön. Syreenipensas kasvaa ikkunan alla, talitintit ja varpuset lentää suhauttelevat viinimarjapensaiden sivuitse. Linnutkin ovat uutta kotipesää etsimässä. Avaan sinisen vierailukansion. Viimeinen kosketus kansioon on Eila hennolla käsialalla kirjoite23 Palvelutalo Wilen on kodinomainen koti keskellä kaupunkia, jonka omistaa Turun Ukkokoti ry. Multavierunkatu 5 Yhteydenotot Sirkku Koskinen 0400 218 382 ILON LÄHETTILÄÄT SIRPA JA OSCAR Tavoitan aina niin iloiset ja energiset Ilon lähettiläät Virroilta, EKL:n Lomakeskus Rajaniemestä. He ovat siellä lomaohjaajina eläkeläisille. Niinpä myös Virroilla leviää tieto Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnasta Sirpan ja Oskarin välityksellä. Tämän pienen haastattelun myötä saamme tietoa siitä, miten Ilon lähettiläät alkoivat toimia. Mikä on esiintymisenne tavoite? Pyrimme valitsemaan kuhunkin tilaisuuteen sopivan musiikin ja toivomme, että se tavoittaa kuulijansa, vastaavat Sirpa ja Oskari. Saamastaan palautteesta he kertovat yhteen ääneen, miten heidät on otettu lämmöllä vastaan ja palaute on ollut kannustavaa. Palautteesta jää tunne siitä, että kyseiselle toiminnalle on tarvetta ja kysyntää, Sirpa painottaa. Milloin ja missä esiinnyitte ensi kerran yleisölle? Oskarin ensi esiintyminen tapahtui ompeluseuran illassa 7-vuotiaana kaksirivisellä soittaen sanomalehden takana eli varsin nuorena. Minulla taas ensi esiintyminen yleisön edessä tapahtui vuoden 2000 joulukuussa, paljastaa Sirpa ja jatkaa: Meidän ensimmäinen yhteinen esiintyminen oli Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä toukokuussa 2011. Miten haluatte aktivoida lisää vapaaehtoisia vanhustyöhön? Kertomalla toiminnastamme ja osallistumisen tärkeydestä niin hengen kuin kehonkin vireyden säilyttämiseksi, selventää Sirpa. Millaista aikaa itse toivotte elävänne sitten joskus ikäännyttyänne? Toivomme saavamme kunnioitusta ja arvostusta niin kuin mekin tunnemme ikäihmisiä kohtaan. Millä sanoin kiteytätte käsitteen Hyvä vanhuus? Terveys, vapaus, ihmisarvo ja hyvä ystäväpiiri. Ilon lähettiläät esiintyvät Iltapäivän musiikkiilottelussa Auran palvelukeskuksessa keskiviikkona 9.10. kello 14. alkaen. Joululauluja lauletaan Sirpan ja Oscarin kera Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa keskiviikkona 11.12. kello 14. Mikä kypsytti dueton Ilon lähettiläät? Liittyessäni yhdistykseen lupasin tulla välittämään iloa ihmisille ja kun sain Oskarin rinnalleni, tuli meistä luonnollisesti Ilon lähettiläitä, kertoo Sirpa teksti: Anna-Liisa Raunio 24 KEVÄTRETKI SOMEROLLE Lamminniemen hyvinvointikeskuksen esittely. Kuva: Hilpi Arki Riutan torpassa Jatsarin varren rypytin, päiväpulkka ja hampaan poistoon tarkoitettu ”veivi”. Meitä lähti täysi bussilastillinen innokkaita retkeläisiä toukokuisena aamuna Turusta kohti Someroa. Sää oli pilvinen ja viileä, mutta tunnelma koko matkan ajan lämmin. Matkan varrella alkoikin sadella. Ensimmäinen retkikohteemme oli Lamminniemen Hyvinvointikeskus. Siellä meidät otettiin todella lämpimästi vastaan. Reissussa oli jo ehtinyt tulla nälkä ja pääsimme nauttimaan maukasta lounasta seisovasta pöydästä. Lounaan jälkeen meille kerrottiin kattavasti talon toiminnasta ja teimme pikaisen tutustumiskierroksen. Erittäin viihtyisän näköinen keskus ja tarjolla jos jonkinmoisia palveluita ja ohjelmaa. Yleisön joukosta kuului useampia kommentteja: ” Tännehän voisi joskus tulla lomailemaankin.” Lounaan jälkeen suuntasimme Torppamuseoon. Siellä saimme oikein kunnon sadekuuron niskaamme. Onneksi mahduimme kaikki Riutan torpan tupaan. Torppa on vuodelta 1823 ja museona se on toiminut 1950-luvulta lähtien. Museoalueen rakennukset ja esineistö on siirretty Somerolta ja lähipitäjistä. Pirteä oppaamme kertoi erittäin eläväisesti museon historiasta ja sen esineistöstä. Siellä sitten arvuuttelimme mitä erilaisempia vempaimia. Meille selvisi mm. mistä sanonta ”päivä pulkassa” on peräisin. Museolta suuntasimme kulkumme joen toisella puolella sijaitsevaan Pellavakeskukseen. Kahvikupposen kera söimme suussa sulavat voisilmäpullat. Pullan nautiskelun lomassa meille näytettiin mielenkiintoinen video pellavan käsittelyn eri työvaiheista. Eipä ole tullut ajatelleeksi miten monta eri vaihetta täytyy käydä läpi ennen kuin on valmis pellavavaate käytössä. Aikamoisia käsityön ammattilaisia ovat olleet. Pellavakeskuksessa oli myynnissä pellavatuotteiden lisäksi lähialueen tuottajien tuotteita käsitöistä jauhoihin. Käsityökerholaisten matkaan lähti varmaankin runsaasti ideoita, joita sitten toteutellaan taas syksyn kerhossa. Maistiaisiksi saimme pellava lakua. Matkalaisten mukaan tarttui muutakin, kuin vain ideoita. Sen verran pitkäksi muodostui jono kassalle. Kotimatka taittui Hämeen Härkätietä pitkin kauniita kevätmaisemia ihaillen. Teksti ja kuvat: Liisa Timgren Käsityökerholaiset ideoita hankkimassa. 25 TUE TURUN SEUDUN VANHUSTUEN TOIMINTAA! KERTALAHJOITUS Voit tehdä minkä tahansa suuruisen kertalahjoituksen valitsemaasi kohteeseen tai yleiseen toiminnan ylläpitämiseen. Kertalahjoituksen voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "lahjoitus/kohde" ja halutessasi omat yhteystietosi. MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Voit pyytää läheisiäsi tekemään lahjoituksen merkkipäivänäsi Turun Seudun Vanhustuki ry:n tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään voit pyytää kirjoittamaan oman nimesi ja merkkipäiväsi sekä lahjoituksen maksajan nimen. Ilmoitathan myös omat yhteystietosi meille sähköpostitse info@vanhustuki.fi tai soita 045 1181 780. TESTAMENTTI Testamenttilahjoituksen voit osoittaa yhdistyksemme toimintaan yleisesti tai tietyn toiminnan tukemiseen. Kaikki testamenttien kautta lahjoituksina saatavat varat käytetään vanhustyöhön lahjoituksen antajan toivomalla tavalla. KANNATTAVA JÄSEN Yritys tai yhteisö voi liittyä Turun Seudun Vanhustuki ry:n kannattavaksi jäseneksi vähintään 50 € vuosimaksua vastaan. Kannattavalle jäsenelle lähetetään jäsenlehti ja kannattavan jäsenen jäsenkortti. Kannatusjäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI29 4309 2220 1223 25. Viestikenttään teksti: "kannatusjäsenmaksu" sekä yrityksen/yhteisön yhteystiedot. LAHJOITA OSAAMISTASI Tue toimintaamme tekemällä yhdistyksessä vapaaehtoistyötä. Valitse tehtävä, jonka tekemisestä itse pidät – yhdistä huvi ja hyöty! Osaamistasi voi olla esim. tuotteiden myynti, arpajaispalkintojen hankkiminen, uusien jäsenten hankkiminen yhdistykselle, tukiystävänä, ryhmän ohjaajana, ilmoitusten hankkiminen Tukiviestiin, leipominen, esiintyminen tilaisuuksissa, esitteiden jakaminen ilmoitustauluille, neulominen ja askartelu käsityökerhossa, tuolijumpan vetäjänä toimiminen jne, tapoja on monia. LAHJOITA YRITYKSEN JOULUKORTTIRAHAT TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY:LLE Yritys voi lahjoittaa joulukorttirahat Turun Seudun Vanhustuki ry:lle ja kertoa henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille, että rahat on lahjoitettu vanhustyön tukemiseen. Yritys voi lisäksi haastaa yhteistyökumppaninsa tekemään samoin hyvän asian puolesta! Julkaisemme lahjoittajien nimet sovitusti kotisivuillamme. Joulukorttirahat voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "joulukorttirahojen lahjoitus" ja yrityksen yhteystiedot. Rahankeräyslupa Varsinais-Suomen poliisilaitos 28.5.2012 Nro 8420/11/201 Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Jenny Oldenburg-Tiitto puh 045 1181 780 tai info@vanhustuki.fi 26 JÄSENEDUT VUONNA 2013 Hoitola Aika Nummen Pyörä Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku, puh 0400 655 853. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 45€ (norm. hinta 55€). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark. 10–18, la 10–14.30. Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. Holiday Club Caribia Parturi-Kampaamo ART Teemakylpylän käyttö ma - to, ei aikarajoitusta, 6 € / hlö pe - su, 3 h aikaraja, 13 € / hlö Hinnat eivät ole voimassa koulujen loma-aikoina (vko 8,42 ja 52) eikä arkipyhinä. Kuntosali ja vesijumppa 33 € / 10 kerran kortti (sarjakortista 7 € korttimaksu) Edut koskevat yhdistyksen jäseniä ja edellyttävät mainintaa jäseneduista sekä jäsenkorin esittämistä. Jäsenetuhinnat voimassa vuoden 2013 loppuun. Maariankatu 5, Turku, puh 02- 250 3535. Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 € (norm.25 €). Miesten hiustenleikkaus 18 € (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74 €. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52 €. Ruissalon Kylpylä Allasosaston käyttö 6 €/hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. Instrumentarium Instru optiikka Oy Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä! 1. SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhteydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys 10 €. 3. AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolasit 20 % . Ei koske Oakley-aurinkolaseja. 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. Tarjouksessamme mainitut alennusprosentit eivät koske kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tarjouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikissa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh 040 672 2022 JP-Vaate / Marilyn Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Turun Huoltoexpertit Jorma Puttonen Työmiehenkatu 1 A, Turku, puh 02-254 7760. Avoinna arkisin klo 9.00-17.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihdeelektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -15% normaalihinnoista sekä kotikäynnit –15% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa vuoden 2013 loppuun. Hoitohuone Hyvinvointia ja elämäniloa Luontaishoitaja Sari Tammikivi-Suominen, Hyasinttikuja 8,Turku (lähellä IKEAA), puh 044 5300563, www.hyvinvointiajailoa.com Jäsenkorttia näyttämällä: Vyöhyketerapia/refleksologia 1 h / 42€ Koko kehon hermoratahieronta 2 h / 64€ Myös lahjakortit. Maksu käteisellä. Edunvalvontavaltuutukset Edun Turku, Yliopistonkatu 26 B, 5 krs. Turku, puh. 045-1067140. Asiantuntijapalvelua edunvalvontavaltuutusten laadintaan. Edunvalvontavaltakirja 150 € Käsityö-Kaisa Ky Kotikäynti 50 € Hämeenkatu 3 A, Turku, puh 02-2333937. Avoinna Jäsenetuna Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenille ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikis- tarjoamme -10% alennusta asiakirjan laadinnasta. ta tuotteista alennusta 10 %. 27 UUTTA TOIMINTAA! ILMOITTAUDU MUKAAN PIKIMMITEN! YSTÄVÄPIIRI TUNNETKO ITSESI YKSINÄISEKSI? TULE MUKAAN IKÄIHMISTEN YSTÄVÄPIIRIIN Ystäväpiiri-toiminnan tavoitteena on yksinäisyyden tunteen lievittäminen ja jakaminen, yhdessä tekeminen ja kokeminen. Ryhmää ohjaavat koulutetut Ystäväpiiri-ohjaajat. Ryhmään osallistuu enintään kahdeksan henkilöä ja se kokoontuu 12 kertaa. Ryhmässä toiminta suunnitellaan aina ryhmäläisten toiveet ja kunto huomioiden. Toiminta voi olla esim keskustelua, retkiä, yhteisten kokemusten jakamista, liikuntaa jne. Tällaisesta Ystäväpiiri-ryhmätoiminnasta on saatu erittäin hyviä tuloksia: osallistujien yksinäisyys on lievittynyt ja he ovat kokeneet olonsa terveemmäksi. Lisäksi ryhmätoimintaan osallistuminen on mm. virkistänyt osallistujien muistia. Ystäväpiiri kokoontuu Turun Seudun Vanhustuki ry:n tiloissa syys-joulukuussa 2013 maanantaisin kello 14-16. Jos kiinnostuit niin jätä yhteystietosi toimistoomme. Otamme sinuun yhteyttä ja kerromme asiasta tarkemmin. Turun Seudun Vanhustuki ry, puh 044 536 7741 TUOLIJOOGA Ruusukorttelin liikuntasalissa, Puistokatu 11, Turku keskiviikkoisin kello 16—17 ajalla 11.9.—30.10.2013 Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa. Tuolijoogan hinta on 55 euroa. Osallistumismaksu peritään ennen ensimmäistä tuolijoogaa. Ohjaajina toimii vuorotellen Anna Virmakoski ja Laura Hollsten. Sitovat ilmoittautumiset toimistoon puh 044 536 7741 viimeistään 27.8. tai spostilla info@vanhustuki.fi. Tervetuloa tuolijoogaan! 28 TUOLIJUMPPA Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämässä tuolijumpassa jumpataan torstaisin kello 13 ajalla 5.9.– 28.11.2013 Ruusukorttelin liikuntasalissa, Puistokatu 11, Turku. Jumpan vetäjänä toimii Anneli Virta. Toiminta on maksuton ja mukaan voi tulla muutkin kuin yhdistyksemme jäsenet. Jumpataan omalla vastuulla. Tervetuloa iloiseen liikunnalliseen joukkoomme! Turun Seudun Vanhustuki ry, puh 044 536 7741 KÄSITYÖKERHO VAKKA Tervetuloa mukaan käsitöistä innostuneeseen ryhmään. Kokoonnumme Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla 28.8.-18.12.2013 aina parittomien viikkojen keskiviikkona kello 13. Vetäjänä toimii Terttu Raitanen. Yhdistys hankkii askartelu-, ompelu– ja kudontamateriaalit. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Yhdistys myy tuotteita toimistollaan ja tilaisuuksien yhteydessä. Osa tuotteista menee arpajaisvoittoihin ja osa kiitoksena vapaaehtoistoimijoille, kuten luennoitsijoille ja esiintyjille. Kahvitarjoilu. Käsityökerho on kaikille avoin. Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku, Puh 044 536 7741 29 TAPAHTUMAKALENTERI IKÄYSTÄVÄT – LAUANTAIN TOIVOTUT IKÄYSTÄVÄT – ILOA VANHUUTEEN Tiistaina 3.9. klo 14. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvät Kainot Pojat. Mukana myös Marimba-ryhmä ja hauskuttajana Siviä Raittiina. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Tiistaina 1.10. klo 14. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Vieraana Steppiryhmä Päivi Nevarin johdolla. Mukana myös Marimbaryhmä ja hauskuttajana Siviä Raittiina. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteis- hyvinvointikeskuksen kanssa. työssä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. YLEISÖTILAISUUS /PITKÄIKÄISYYS JA TERVE IKÄÄNTYMINEN YLEISÖTILAISUUS KAARINASSA / AIVOTERVEYS—YHTEINEN ASIAMME Keskiviikkona 11.9. klo 17. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Sirkku Salomaa. Aiheesta puhumassa geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti. Keskustelua. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Tiistaina 1.10. klo 18. Kaarinan kansalaisopiston auditorio, Hovirinnan koulu, Päiväläisenkatu 1, Kaarina. Tilaisuuden avaa kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola. Aiheesta puhumassa geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Minna Löppönen. Järjestetään yhteistyössä Kaarinan kansalais- YLEISÖTILAISUUS KAARINASSA / ONNISTUNUT IKÄÄNTYMINEN Tiistaina 17.9. klo 18. Kaarinan kansalaisopiston auditorio, Hovirinnan koulu, Päiväläisenkatu 1, Kaarina. Tilaisuuden avaa opiston rehtori Risto Jaakola. Aiheesta puhumassa geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Minna Löppönen. Järjestetään yhteistyössä Kaarinan kansalaisopiston kanssa. opiston kanssa. LEHMUSVALKAMAN SENIORIMESSUT Torstaina 3.10.2013 klo 10-14. Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7, Turku. Turun seudun Vanhustuki ry esittelee toimintaansa. Tuotemyynti. LUENTO AISTIT JA IKÄÄNTYMINEN PERINTEISET HYVÄN TUULEN ILTAMAT— Torstaina 3.10. klo 13. Lehmusvalkaman hyvinKUIN SILLOIN ENNEN vointikeskus, Karviaiskatu 7, Turku. Käsitellään Lauantaina 28.9. klo 15. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Juontajina Eira Tähtinen ja Arto Nuotio. Ohjelmassa mukana: viihteen alalta tuttu Arto Nuotio, Sebastian Ahlgren, ”Portsan poika” Niilo Rantala, säestäjänä Jarkko Salmi. Mukana myös Siviä Raittiina. Luvassa iloa ja tunnelmaa hyvän musiikin, laulun, tanssin, täytekakkukahvien ja hyvien ystävien seurassa. Arpajaiset ja tuotemyynti. Lopuksi tanssia. Pääsymaksu 10 €, jäsenet 8 €. Tervetuloa viihtymään kanssamme! näön ja kuulon ongelmia sekä niiden kuntoutusta. Aiheesta puhumassa kuntoutusohjaaja Pirjo Rinne, silmäklinikka Tyks. Kekustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksen kanssa. YLEISÖTILAISUUS VANHUSTENVIIKON MERKEISSÄ /IKÄIHMISEN ASEMA JA KOHTELU SUOMESSA Maanantaina 7.10. klo 17. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden avaus Eira Tähtinen. Tervehdyspuhe Turun Seudun Vanhustuki ry:n puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä. Aiheesta puhumassa sosiaalityön lehtori Heikki Suhonen. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. 30 TAPAHTUMAKALENTERI PANEELIKESKUSTELUTILAISUUS/ VANHUSPALVELUJEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS TURUSSA YLEISÖTILAISUUS/HUIMAUS JA KAATUILU Keskiviikkona 13.11. klo 17. Ruusukorttelin Torstaina 10.10. klo 17. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden avaus Turun Seudun Vanhustuki ry:n puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä. Vieraina eri puolueiden luottamushenkilöitä sekä johtavia viranhaltijoita sosiaali – ja terveyssektorilta. Tilaisuuden juontaa toimittaja Lassi Lähteenmäki. Ei pääsymaksua. hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Sirkku Salomaa. Aiheesta puhumassa yleislääketieteen dosentti, geriatri Pirjo Immonen-Räihä. Keskustelua. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. HILMAN PÄIVÄT / YLEISÖTILAISUUS Torstaina 21.11. klo 17. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Eira Tähtinen. Illan isäntänä viihteen monitoimimies Aulis Kotaviita säestäjineen. Yhteislaulua. Pääsymaksu kahvituksineen 3 €, jäsenet ilmaiseksi MUSIIKKI-ILOTTELUA ILTAPÄIVÄÄN Keskiviikkona 9.10. klo 14. Auran palvelukeskus, jäsenkorttia näyttämällä. Arpajaiset ja tuoteMikonpolku, Aura. Musiikista vastaa Turun Seu- myynti. dun Vanhustuen ilonlähettiläät Duo Traband eli Sirpa ja Oscar Vaitinen. Ei pääsymaksua. Järjeste- TIETOISKU/KODIN ARKITURVALLISUUS tään yhteistyössä Auran kunnan kanssa. Tiistaina 26.11. klo 14. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Sirkku TIETOISKU/AISTIT JA IKÄÄNTYMINEN Salomaa. Aiheesta puhumassa turvallisuusasiTiistaina 22.10. klo 14. Ruusukorttelin hyvinantuntija Jukka Liira. Keskustelua. Järjestetään yhvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. teistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. Avaus Erja Armio. Käsitellään näön ja kuulon ongelmia sekä niiden kuntoutusta. Aiheesta pu- JOULUMYYJÄISET JA AVOIMET OVET TUhumassa kuntoutusohjaaja Pirjo Rinne, silmäkliRUN SEUDUN VANHUSTUKI RY:N TOInikka Tyks. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. MISTOLLA Torstaina 28.11. klo 12—16. Läntinen Pitkäkatu 33, IV krs, Turku. Yhdistyksen toiYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS JA minnan esittelyä, arpajaiset, kahvitarjoilu. Tukiystävätoiminta esittäytyy. Tervetuloa - tule ja JÄSENTILAISUUS Maanantaina 28.10. klo 18. Ruusukorttelin hy- tuo ystäväsikin! vinvointikeskus, juhlasali, Puistokatu 11, Turku. IKÄYSTÄVÄT/ITSENÄISYYSJUHLAT Jäsenkortti mukaan. Tiistaina 3.12. klo 14. Ruusukorttelin hyvinvoinIKÄYSTÄVÄT/VALOA PIMENEVIIN ILTOI- tikeskus, Puistokatu 11, Turku. Vetäjänä Ritva Ilmanen. Vieraina NMKY:n kuoro. Mukana myös HIN Tiistaina 5.11. klo 14.00. Ruusukorttelin hyvin- Siviä Raittiina ja Marimba-ryhmä. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä vointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Vetäjänä Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyy Eira Tähtinen säestäjineen, Siviä Raittiina ja Marimbaryhmä. Buffetti. Arpajaiset. Ei pääsymaksua. Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. TUO JOULU SYDÄMIIMME/ JOULULAULUJA Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen Keskiviikkona 11.12. klo 14. Ruusukorttelin hykanssa. vinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Sirpa Vaitinen. Laulattajina Sirpa ja Oscar Vaitinen. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. 31 TULE MUKAAN TURUN SEUDUN VANHUSTUEN JÄRJESTÄMILLE RETKILLE! Turun Seudun Vanhustuki ry järjestää syysretken Turun Seudun Vanhustuki ry järjestää Teatterimatkan Kaarinaan Kaarina-Teatterin esittämään ratkiriemukkaaseen farssiin LENIN JÄILLÄ SINAPIN KURSSI– JA LEIRIKESKUKSEEN Turun Kakskertaan maanantaina 7.10.2013 Lähtö Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen pihalta klo 9.00 ja torilta Ortodoksisen kirkon edestä klo 9.15. Paluu Turkuun noin klo 15. Matkaemäntänä, ohjelmavastaavana Eira Tähtinen. Sunnuntaina 17.11.2013 klo 17.00 alkavaan näytäntöön. Lähtö Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen pihalta klo 15.45 ja torilta Ortodoksisen kirkon edestä klo 16. Paluu Turkuun noin klo 20. Miksi teattereissa kierrätetään aina samoja englantilaisia ja ranskalaisia farsseja? Eivätkö suomalaiset osaa? Kaarina-Teatteri ylpeänä kantaesittää Antti Hopian kirjoittaman hullunhauskan farssin Lenin jäillä. Vladimir Iljits Leninin historiallinen pakomatka Turun saariston poikki talvella 1907 saa yllättävän käänteen, kun hän putoaa jäihin lähellä Seilin saarta ja pelastautuu paikallisen merikapteeniin tupaan. Tule katsomaan, millaisen farssivallankumouksen yksi kylmästä hytisevä, vieraassa tuvassa itsensä alastomaksi riisuva Lenin voi saada aikaan. Näytelmän ohjaa Pauliina Salonius. Saaristolaisten rooleissa nähdään (aakkosjärjestyksessä) Petri Aulin, Minna Huhtala, JP Katajisto, Kerttu Lehto, Hannu Pajunen, Kari Rantanen, Erica Selin ja Henna Virtanen. Sinapin kurssi- ja leirikeskus Kakskerran saarella, Vapparnin rannalla. Sinappiin on syksyllä 2003 valmistunut uusi majoitusrakennus, jossa on 19 kahden hengen majoitushuonetta. Rakennuksessa on myös kappeli, ruokala sekä ryhmätyötiloja ja sauna. Sinapin vanha päärakennus on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja toimii nykyisin kokoustilana. Tarjolla sinne saavuttaessa aamukahvit ja nautimme myös lounaan sekä lähtökahvit siellä. Sään salliessa mahdollisuus ulkoiluun. Mukavaa yhdessäoloa ja yhteislaulua. Hintaan sisältyy ruoka, kahvi ja matkat. Sitovat ilmoittautumiset toimistolle 23.9. mennessä puh 044 536 7741. Retken hinta 28 € jäsenille ja ei jäsenille 32 €. Maksu tulee suorittaa 27.9. mennessä Liedon SP:n tilille FI29 4309 2220 1223 25, viitteeksi oma nimesi ja Sinappi. Sitovat ilmoittautumiset toimistolle 31.10. mennessä puh 044 536 7741. Matkan hinta 23 € jäsenille ja ei jäsenille 28 €. Hintaan sisältyy bussikuljetus ja teatterilippu. Maksu tulee suorittaa 7.11. mennessä Liedon SP:n tilille FI29 4309 2220 1223 25, viitteeksi oma nimesi ja Kaarina. Retkimaksut on myös mahdollisuus maksaa käteisellä yhdistyksen toimistolla, toimiston aukioloaikana tai yleisötilaisuuksissamme. Tervetuloa! 32 VANHUSTYÖN TUKEMISEEN PERINTEISET HYVÄN TUULEN ILTAMAT - KUIN SILLOIN ENNEN Lauantaina 28.9. klo 15.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku Juontajina Eira Tähtinen ja Arto Nuotio Ohjelmassa mukana viihteen alalta tuttu Arto Nuotio, vuoden 1993 tangokuningas Sebastian Ahlgren sekä ”Portsan poika” Niilo Rantala. Säestäjänä toimii Jarkko Salmi. Mukana myös Siviä Raittiina. Luvassa iloa ja tunnelmaa hyvän musiikin, laulun, tanssin, täytekakkukahvien ja hyvien ystävien seurassa! Lopuksi tanssia. Arpajaiset. Pääsymaksu 10 €, jäsenet 8 € Tervetuloa viihtymään kanssamme! Tilaisuuden järjestää Turun Seudun Vanhustuki ry Puh 044 5367741, info@vanhustuki.fi, www.vanhustuki.fi 33 YHDISTYKSEN TOIMINTAA TUOLIJUMPPA Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen Liikuntasalissa, Puistokatu 11, Turku. Torstaisin 5.9. — 28.11. klo 13.00. Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumpan järjestää Turun Seudun Vanhustuki ry ja se on kaikille, myös ei jäsenille maksuton sekä kaikille avoin! moittaudu mukaan puh 044 536 7741 tai info@vanhustuki.fi YSTÄVÄPIIRI Ystäväpiiri-toiminnan tavoitteena on yksinäisyyden tunteen lievittäminen ja jakaminen, yhdessä tekeminen ja kokeminen. Ryhmää ohjaavat koulutetut Ystäväpiiri-ohjaajat. JUTTUTUOKIO Ryhmään osallistuu enintään kahdeksan henkiYhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, löä ja se kokoontuu 12 kertaa syyskuusta alka4.krs, Turku. Kokoonnumme tiistaisin kerran en maanantaisin klo 14-16. Ryhmässä toiminta kuussa:17.9. 15.10. 19.11. ja 17.12. aina kello suunnitellaan aina ryhmäläisten toiveet ja kun13 – 14.30. Elämänmakuista yhdessäoloa kes- to huomioiden. Toiminta voi olla esim. keskuskustellen. Johdattelijoina keskusteluun Riitta telua, retkiä, yhteisten kokemusten jakamista, Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on avoin liikuntaa jne. Jos kiinnostuit niin ota yhteyttä kaikille. toimistoon, puh 044 536 7741 KÄSITYÖKERHO VAKKA Yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku. Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin 28.8.— 18.12. kello 13—15. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Yhdistys hankkii tarvikkeet. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Järjestetään yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Vanhuksille suunnattua tukiystävätoimintaa on yhdistyksessä tehty jo vuosia. Nyt toiminnan ohjaamiseen on saatu RAY:n avustusta. Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä vanhusten seuraksi Turun seudulla. Tukiystävätoiminnan tavoite on tukea vanhusten toimintakykyä ja lievittää vanhusten yksinäisyyttä vapaaehtoisilSAVIKERHO la tukiystävillä. Tukiystävätoiminta on vanhukYhdistyksen tiloissa on toiminut 1-2 kertaa kuukaudessa savikerho. Anja Rantanen on ol- sille maksutuonta. Lisätietoja puh 044 536 lut opastamassa. Mikäli olet kerhosta kiinnos- 7721. tunut niin ota yhteyttä toimistoon, puh 044 YHDISTYKSEN TOIMINTARYHMÄT 536 7741. Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä toimii Edunvalvontaryhmä STUDIA GENERALIA SENIOREILLE Ohjelmatyöryhmä Turun kaupungin pääkirjastossa järjestämme Tiedotusryhmä kuukausittain luentoja senioreille yhteistyössä SYKE-ryhmä kirjaston kanssa. Luennot ovat klo 12-13.30. Jos olet kiinnostunut ryhmien toiminnasta niin To 12.9. Ikäihmisen painonhallinta ja ravitsemus. Ke 9.10. Suun terveys. Ti 12.11. Kuka on ota yhteyttä toimistoon, puh 044 536 7741. omaishoitaja ja mistä hänelle tukea? Ke 11.12. Iäkkään ihmisen ihonhoito. TUOLIJOOGA Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen Liikuntasalissa, Puistokatu 11, Turku. Syys- lokakuussa keskiviikkoisin klo 16. Hinta 55 €/8 kertaa. Il- Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, 20100 TURKU Puh 044 536 7741, info@vanhustuki.fi Kotisivut www.vanhustuki.fi Toimisto avoinna ma-ke klo 9-12 ja to 12-16 34 STUDIA GENERALIA SENIOREILLE - tietoa hyvän ikääntymisen mahdollisuuksista Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku Tiistai 13.8. klo 12—13.30 KATSE JALKOIHIN – KÄYTÄNNÖNLÄHEISIÄ NEUVOJA JALKOJEN HOITOON Hoitamattomat jalkavaivat estävät liikkumista, joka taas on välttämätöntä fyysisen kunnon ylläpitämiselle. Jalkavaivat vaikeuttavat myös selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. Asiantuntijana terveystieteiden tohtori Minna Stolt, joka on väitellyt ikäihmisten jalkojen terveydenhoidosta. Torstai 12.9. klo 12—13.30 IKÄIHMISEN PAINONHALLINTA JA RAVITSEMUS Työikäiset tuskailevat liikakilojen kanssa, kun taas iäkkään ihmisen, erityisesti yli 75vuotiaiden, suurin ravitsemuksellinen riski on liian vähäinen energiansaanti ja laihtuminen. Mitä on otettava huomioon ikäihmisen painonhallinnassa, siitä kertoo ravitsemusterapeutti Marjut Hakala-Pihlaja. Keskiviikko 9.10. klo 12—13.30 SUUN TERVEYS Kipeä suu ja huonot hampaat voivat viedä ruokahalun. Minkälaisia muutoksia suussa tapahtuu, kun ikäännymme ja miten voimme huolehtia suun ja hampaiden terveydestä oikein. Aiheesta kuulijoita ohjeistaa suuhygienisti. Tiistai 12.11. klo 12—13.30 KUKA ON OMAISHOITAJA JA MISTÄ HÄNELLE TUKEA? Kuka on omaishoitaja ja mitkä ovat omaishoitajuuden kriteerit? Minkälainen on omaishoitajan tukiverkosto ja miten yhteiskunta tulee omaishoitajaa ja hänen hoidettavaansa vastaan? Muun muassa näiden kysymysten avulla valotetaan omaishoitajan, hänen hoidettavansa ja läheisten elämää ja arkea. Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Havula ja Turun kaupungin omaishoidontuen ohjaaja Mervi Rinne. Keskiviikko 11.12. klo 12—13.30 IÄKKÄÄN IHMISEN IHONHOITO Kaikkihan me haluaisimme olla siloposkisia ja silkki-ihoisia vaan mitä tehdä, kun iho vanhemmiten alkaa kuivua? Millaista on oikeanlainen vanhenevan ihon hoito ja mikä kaikki vaikuttaakaan ihon kuntoon? Asiantuntijana kosmetologi. Tilaisuudet järjestää Turun kaupunginkirjasto yhteistyössä Turun Seudun Vanhustuki ry:n kanssa. 35 Lähettäjä: Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 4. krs, 20100 TURKU TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Toimitus: Tiedotusryhmä. Taitto: Jenny Oldenburg-Tiitto. Paino: X-Copy Oy Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2013 36
© Copyright 2024