VUOSIKERTOMUS 2012 - Rinnekoti
VUOSIKERTOMUS 2012 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna 1957. Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti-Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Palvelujen piirissä oli kertomusvuonna 2600 asiakasta. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina Asiakkaat Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessä Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita vuodessa Lasten kuntoutuskoti, asiakkaita vuodessa Henkilökunta Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12. Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa 2012 Henkilöitä 210 330 98 1 693 464 660 Henkilöitä 902 4,4 2011 Henkilöitä 259 267 94 1 499 598 702 Henkilöitä 870 5 Palvelujen laadun kehittäminen Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS)menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2012 viidennen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi. Rinnekodin luonnonsuojelualue 62,3 hehtaaria muodostettiin 2012 Sisällysluettelo Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle 1 Osaamiskeskus 2 Kehitysvammapalvelut 6 Tutkimus ja kuntoutus 9 Asuminen 11 Työ- ja päivätoiminta 12 Erityisopetus 13 Lasten kuntoutuskoti 14 Genetiikan palvelut 14 Perhetyö 15 Muut palvelut 15 Henkilöstö 16 Talous 18 Organisaatiokaavio 19 Konserni 20 Vastuullinen johtaminen ja hallinto 20 Ympäristövastuu 21 Yhtiöt 21 Säätiön ja konsernin hallinto 23 Tuloslaskelma ja tase 25 Tilintarkastuskertomus 27 Tulevaisuus 28 Liite 1: Liite 2: Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2012 Yhteystiedot Kuvat: Tero Rytkönen, Maija Rimpiläinen, Jenna Penttilä, Hyria Koulutus Oy, Helsingin Diakonissalaitos 1 Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle Rinnekoti on tehnyt työtä kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi 85 vuoden ajan. Helmikuussa toteutettu Rinnekodin juhlaseminaari rakentui teemoiltaan kehitysvammaisen ihmisen toimintakykyä, hyvinvointia ja onnellisuutta edistävien osatekijöiden pohdintaan pääaiheenaan Tulevaisuuden näkijät ja kokijat. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja sosiaali- ja terveysministeri lähettivät Juhlaseminaariin tervehdyksensä, joissa korostuivat Rinnekodissa tehdyn työn merkitys ja tarpeellisuus myös tulevaisuudessa. Vammaispoliittisessa keskustelussa on ollut havaittavissa sen asteista moniäänisyyttä, jonka keskellä on vaikea löytää äänten paikkaa, jossa heikkokin ääni kuuluisi ja syntyisi harmonisesti soiva kokonaisuus. Vallitseva vammaisuuskäsitys yhteiskunnassa määrittelee hyvin pitkälle sen, minkälaisia synnynnäisesti tai kehitysiässä vammautuneiden ihmisten ajatellaan olevan ja millaisia palveluja heidän arvellaan tarvitsevan. Moniäänisyyden keskeltä on löytymässä uudelleen arvoja, joiden varassa tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Niistä keskeisiä ovat ihmisen oikeus kiinnittyä ja kiintyä, tietää mistä on kotoisin ja keneen voi ehdoitta luottaa ja turvautua. Hän tarvitsee toista ihmistä ja lähelleen ihmisiä, joiden kanssa voi ystävystyä. Siellä missä lähimmäisenrakkaus vallitsee, on hyvä asua. Palveluratkaisut, joissa ihminen siirretään kuntoutumisen ja integraation nimissä asuinsijoiltaan uuteen elinympäristöön, voivat olla hyvinkin virkistäviä, mutta joissakin tilanteissa merkitä sellaisen kokonaisuuden särkymistä, jossa ihminen on elänyt omannäköistä ja rikasta elämää häntä ymmärtävien ihmisten kanssa. Tarvitaan tilan antamista asiakkaan oman elämän suunnittelulle ja päätöksenteolle niitä tukien. Viimeisten 20 vuoden ajan palvelurakennemuutos on ollut jatkuva olotila. Rinnekodissa oli vuonna 1992 408 kehitysvammaista hoidossa keskimäärin päivittäin ja vuonna 2012 210. Lyhytaikaisia hoitojaksoja oli 239 ja vuonna 2012 niitä oli 941. Asumispalveluissa oli 59 asukasta ja 349 vuoden 2012 lopussa. Kävijöitä työ- ja päivätoiminnoissa Rinnekodin ulkopuolelta oli 66 henkeä, vuonna 2012 324. Poliklinikkakäyntien määrä on samana aikana kymmenkertaistunut ollen kertomusvuonna 1693 käyntiä. Henkilöstön määrä on kasvanut viiden sadasta yhdeksään sataan. Muutosten aikana Rinnekodin arvoperusta on ollut voimakas toiminnan tuki työlle. Palvelurakennemuutos jatkuu voimakkaana vielä lähivuosien ajan. Rinnekodin vahvuutena on asiakaslähtöisyys ja kirkas näkemys siitä, että kehitysvammaisten ihmisten palvelutarpeisiin on vastattava sekä palvelurakennemuutoksen aikana että sen jälkeenkin. Rinnekodissa ymmärretään hyvin myös lääketieteellisen avun ja seurantatarpeiden kompleksisuus, mistä seuraa osaavien tutkimus- ja hoitopalvelujen sekä hoitopaikkojen tarve. Asiantuntevien ja sujuvien palvelujen edellytyksenä on samankaltaisten ratkaisua vaativien palvelutarvetilanteiden toistuminen työssä riittävän usein. Lisäksi on otettava huomioon työn välitön yhteys sosiaalipalveluihin ja sosiaaliturvaan, erityisopetukseen, ammattikoulutukseen, työllistymiseen, elämän sisällöllisiin kysymyksiin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan välttämättömyys. Lapsuudenkodeissa, yksityiskodeissa perhehoidossa, omissa tai ryhmäkotien asunnoissa asuvien ihmisten on haettava palvelut ja taloudellinen tuki monista lähteistä, joissa perusteet niiden saamiselle määritellään eri laeissa eri tavoin. Palvelujen toteutuminen on yhä riippuvaisempaa sekä perusterveydenhuollon että kotikunnan ratkaisuista. Tällaisessa toimintaympäristössä asiakkaan mahdollisuudet saada niitä palveluja, joihin he olisivat oikeutettuja, ei ole enää itsestään selvyys. Asiakas ja hänen läheisensä tarvitsevat kokonaisvastuun kantamiseen pystyviä ammattihenkilöitä, jotka kykenevät tunnistamaan erityistarpeet, tietävät avun ja tuen lähteet sekä osaavat ohjata ja saattaa heidät palvelujen piiriin. Kehitysvamma-alan työ vaatii monen ammattialan näkökulmien yhteensovittamista, mikä parhaiten turvaa työn vaikuttavuuden ja sitä kautta siihen uhrattujen voimavarojen taloudellisen kannattavuuden. Lasten kuntoutuskodista, perinnöllisyysklinikasta ja Rinnekodin genetiikan yksiköstä rakennettiin vuoden aikana terveydenhuollon toimintayksikkö, joka sai nimekseen Norio-keskus. Sen palveluihin kuuluvat mm. sopeutumisvalmennuskurssit ja kuntoutus harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluville, tietopalvelut, perinnöllisyysneuvonta ja vertaistukitoiminta. Keskus on osaltaan kartuttamassa tietopohjaa, jonka varassa palvelut onnistuvat. Sen palvelut ovat valtakunnallisia. Rinnekoti on ottanut haasteen tiedon kotipaikasta vastaan ja huolehtii myös tiedon jakamisesta muun muassa Norio-keskuksen ja kehitysvammahuollon tietopankin www-sivujen kautta. Markus Kaski Johtaja-ylilääkäri 2 Osaamiskeskus Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin kokemus kehitysvammatyöstä alkoi karttua kahden sokean pojan tultua hoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna 1927. Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, myöhemmin Rinnekodin tutkimussäätiö, Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä, Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy monin eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan. Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella, julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla. Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat olleet vuosikymmeniä jatkunut palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto. yliopisto-opiskelijoita oli työssäoppimassa 103 henkilöä. Näiden lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 97 vammaistyön oppisopimusopiskelijaa. Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä alalla tarvittavaa tietoa sekä auttaa väestöä löytämään vastauksia vammaisuutta koskevissa kysymyksissä ja löytämään tien alkupää niihin palveluihin yhteiskunnassa, joihin he ovat oikeutettuja. Rinnekoti-Säätiön ylläpitämäksi Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry:ltä siirtyneen Kehitysvammahuollon tietopankin, www.kvhtietopankki.fi, odotetaan osaltaan täyttävän tätä tarvetta. Tietopankki on perustettu vuonna 1992 ja sen toimittajana toimi perustamisesta alkaen sosiaalityöntekijä Kari Viitapohja. Toiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Kävijöitä sivuilla on noin 20 000 vuosittain. Sivuston tietokantaa ja tietoteknistä rakennetta uudistetaan parhaillaan. Myös sisällön päivitystyö on aloitettu. Luotettavan tieteellisen tiedon, ammatti- ja kokemusasiantuntemuksen kertyminen ja aktiivinen kokoaminen mahdollistavat kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän rakentamisen vaikuttamalla yleiseen vammaisuuskäsitykseen lainsäädäntöön, hallinnollisiin ratkaisuihin ja palvelujen suunnitteluun. Tavoitteena on tuoda aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mm. vaikeimmin kehitysvammaisten ja eniten apua tarvitsevien ihmisten tarpeita yhdessä palvelujen käyttäjien, heidän läheistensä ja Osaamiskeskuksen ajankohtaisena haasteena on löytää uusia muiden toimijoiden kanssa. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsääsainvälisessä tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa. dännön uudistuessa. Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä tukee koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen. Perinnöllisyysklinikka siirtyi Väestöliitolta Rinnekoti-Säätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin Perinnöllisyysklinikka sekä Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkossa vastaamaan entistä paremmin monialaisiin tiedon, perehdytyksen ja neuvonnan tarpeisiin, joita liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta aiheuttaviin oireyhtymiin, vammoihin ja sairauksiin (www.noriokeskus.fi). Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin nuorten ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime vuosina erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa. Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen ja -psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirjaartikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 123. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tieteellinen tutkimustoiminta. Rinnekoti-Säätiön palveluksessa toimii eri tehtävissä kahdeksan tieteellisen jatkokoulutuksen (vähintään tohtorin tutkinto) saanutta työntekijää. Lisäksi tutkijayhteisöön kuuluu emeritustutkijoita, joiden tieteellinen ura vielä jatkuu, ja tutkimuskohtaisia yhteistyökumppaneita. Tieteellinen työ on ollut osallisuutta yliopistojen tutkimushankkeissa ja nuorten tutkijoiden ohjausta. Rinnekodissa tehty tieteellinen työ kohdistui mm. kehitysvammaisuuden ikäspesifisen esiintyvyyden selvittelyyn, autismin taustasyiden selvittelyyn, Downin oireyhtymään liittyviin tutkimus- ja hoitotarpeisiin, helikobakteeri-infektioiden esiintymiseen kehitysvammaisilla sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumisessa. Tieteellisiä julkaisuja ilmestyi seitsemän ja lisäksi valmistui suomen- ja ruotsinkieliset oppikirjat kehitysvammaisuudesta. Useat vuoden 2012 käsikirjoituksista on hyväksytty julkaistaviksi ja ilmestyvät vuonna 2013. Tutkimustyön rahoitus tapahtuu Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto tukee vuosittain 1-3 väitöstutkimusta ja projektikohtaisin apurahoin muita tutkimuksia rahaston kunkin vuoden jakovarannon rajoissa. Kertomusvuonna tuettujen töiden aiheina olivat Sallan taudin neurokognitiivinen profiili, pikkukeskosten vaurioherkät aivot, hermoston kantasolujen erilaistuminen normaalioloissa ja fragiili X -oireyhtymään liittyen, autismin syytausta ja kehitysvammaisten yksityisyys palveluasumisessa. (Liite 1) 3 Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva • parantaminen. Kertomusvuonna jatkui uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2013, jolloin tavoitteena on ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös asiakas- ja potilasturvallisuutta, turvallista lääkehoitoa ja asiakkaan itsemääräämisoikeuksien toteutumista koskevien käytäntöjen kehittämiseen. Asiakkaita palvelevia yksiköitä varten laadittiin omavalvontasuunnitelmat. Lasten kuntoutuskodissa jatkui Raha-automaattiyhdistyksen vuonna 2009 myöntämän toiminta-avustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö. Resurssikeskustoiminnan tavoitteena on kehittää, tuottaa ja laajentaa tietoja ja tietoisuutta lasten ja nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em. • pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille. Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoi• den yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE kumppaneineen käynnisti keväällä 2011 neljävuotisen ”Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa”-hankkeen. Sen tavoit• teena on edistää vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista asumisyksiköissä. Rinnekodin RK-Asuntoja on mukana pilotoimassa projektissa kehitettävää vertaistarkastusjärjestelmää. Säätiön edustajat osallistuivat projektin järjestämään suviseminaariin. Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Epilepsy, Brain & Mind 2 nd International Congress, Design for All ja Tarinoita kansalaisuudesta. Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä - Asiakaslähtöisen asumisen ja toiminnan tukeminen 2010-2012 -kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli edistää runsaasti tukea tarvitsevien autismin kirjon henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä koota hyviä autismityön malleja. Uusilla moniammatillisen tiimin työmenetelmillä onnistuttiin lisäämään henkilöstön ammatillista ja kuntouttavaa työotetta. Samoin Keskuspuiston ammattikoulun Pecs-koulutuksesta koettiin saadun konkreettisia keinoja kommunikaatiomenetelmien aikaisempaa parempaan hyödyntämiseen. ITEA2-konsortion (European Technology for European Advancement) Tekesin osarahoittamaan Guaranteekehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten henkilöiden ja vanhusten tueksi. Säätiö osallistui projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta. Guarantee-projekti päättyi 30.6.2012. Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti kaikille hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille rakennettavissa asunnoissa sekä laatia opas erityisesti vaikeasti vammaisten henkilöiden asuntojen suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Espoon kaupungin kulttuuripalveluiden Kulttuuriketju hankkeeseen, jossa tutkittiin, miten kehitysvammaisille henkilöille voidaan rakentaa omaa kulttuuritarjontaa. Taiteilijat ja kulttuurintuottajat kohtasivat koulutuksen jälkeen syvästi kehitysvammaisia henkilöitä ja tuottivat heidän kanssaan taidetta. Projekti päättyi syyskuussa näyttelyyn ja keskustelutilaisuuteen Sellon kirjastossa. Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn 85-vuotisjuhlaseminaarin teemana oli Tulevaisuuden näkijät ja kokijat. Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Vuosittain järjestettävä seminaari on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä eri toimijoiden ajankohtaisten asioiden käsittelyfoorumina. Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin koulutustilaisuus huuli- ja/tai suulakihalkioista (30 osallistujaa) ja Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa järjestettiin Lasten harvinaiset sairaudet ja vammat -asiantuntijapäivä, jossa osallistujia oli 50. Yhteistyössä Invalidiliiton Harvinaiset-yksikön kanssa järjestettiin Tampereella Kohtaamisiaseminaari, johon osallistui 70 seminaarivierasta. Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin: • Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan ESRrahoitteiseen Sotefo-projektiin, jonka luoma virtuaalinen sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi Verkkonen on käytössä. Projektin käytön jälkeisestä hallinnointia suunnitellaan parhaillaan. Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien avajaisissa esiintyivät mm. Resisposse, Karri Koira ja Ruudolf 4 Yhteistyö Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän. Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työnohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja kanttorit vuoropyhinä. Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Hyria-Koulutus Oy:n ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa toteutettiin toinen työvoimapoliittinen ”Turvaavustaja”-koulutus, josta valmistui yhdeksän henkilöä. Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutki- Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2012 aikana noin 100 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa. Suurin osa heistä opismustoiminnan varainhankinnassa. kelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 21 Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökump- prosenttia. Henkilökuntaa osallistui oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja pani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat Alzheimer-säätiö, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin. tutkimussäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysYliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammasalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkilääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulumushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tuntukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kenustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja yhteisöille, hitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon kesjärjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja tutkimuslaitosten toimintaa sekä edistää potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hy- keisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista. vinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumi- tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internetsesta. sivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöille Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan tarkoitetuissa lehdissä sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee yhteistyötä myös har- tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja vinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivä avattiin Helsingin Narinkkatorilla 7.9.2012 5 Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Työn ja päivätoiminnan valiokunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa. Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis (The European Organization for Rare Diseases) -yhteistyöjärjestön vuosittaisiin kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin. Rinnekoti-Säätiö tekee yhteistyötä myös eurooppalaisen kehitysvammalääketieteen yhdistyksen kanssa (MAMH, European Association of Intellectual Disability Medicine). Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa. Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät. Vieraista tutuiksi -kulttuuripäivien järjestäminen oli iso säätiön eri toimintamuotojen sekä monien eri yhteistyökumppaneiden ja osallistujien yhteistyössä toteuttama tapahtuma syyskuussa. Kulttuuripäivien järjestäminen on kehitysvamma-alan toimijoiden vuorollaan vapaaehtoisesti ja paljolti vapaaehtoisvoimin järjestettävä tapahtuma. Kulttuuripäivät onnistuivat hyvin ja osallistujia oli eri puolilta Suomea. Blue Flamenco- tanssiryhmä Vieraista tutuiksi -teema kutsui arviolta 2 000 esiintyjää ja kulttuurin ystävää Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien tapahtumiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kulttuuripäivät avattiin Helsingin Narinkkatorilla. Sara Paavolainen sekä ”Toisenlaiset frendit”-sarjasta tutut Timo ja Sanna juonsivat avajaistilaisuuden ja kutsuivat lavalle Flash mob-aloituksen jälkeen lukuisia vieraita ja tuttuja esiintyjiä. Valtiovallan tervehdyksen toi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Avajaisyleisön tunnelmaa nostattivat mm. Blue Flamenco-tanssiryhmä, Jari Naakka säestäjineen, rap-trio Resisposse sekä rap-musiikin suomenmestari Ruudolf ja Karri Koira. Esitysten jälkeen Kampin hiljaisuuden kappelissa järjestettiin ehtoollishartaus. Lauantaina ja sunnuntaina kulttuuripäivät jatkuivat monipuolisella ohjelmalla Espoon Lakistossa Rinnekodin päätoimipisteen maisemissa. Vierailla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin ja seurata etukäteen valmisteltuja esityksiä. Elokuvastudio, Afrikkapuutarha, Solina-vesielämys, Karaoke, haaveiden huone ja kiisselimaalaus tarjosivat oman toisistaan poikkeavan tunnelmansa vieraiden koettavaksi. Näyttelyitä oli tarjolla moneen makuun. Kulttuuripäivillä oli mahdollista kokeilla monenlaista liikuntaa ja tutustua sosiaaliseen sirkukseen. Käsityömarkkinoilta löytyi käsityöideoita, järjestömarkkinat tarjosivat tietoa kehitysvammaisuudesta ja tekivät tutuksi monia kehitysvamma-alan toimijoita. Eri puolilta Suomea olevien kehitysvammaisten taiteilijaryhmien musiikki- ja teatteriesityksiä kuultiin juhlateltassa. Suurimman yleisön kokosi Jukka Poika, jonka esiintyminen huipensi lauantaiillan. Sunnuntaina kokoonnuttiin jumalanpalvelukseen ja toivelaulukonserttiin. 6 Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisuuden aste Tutkimus‐ ja kuntoutuskeskuksen, RK‐ Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Asiakkaat ja palvelujen käyttö Asiakkaat. Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kullekin asiakkaalle kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen hyvinvointi ja arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat. Tuntematon 20 % Vaikea 16 % Kehitysvammaisuuden syyt Tutkimus‐ ja kuntoutuskeskuksen, RK‐ Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntemattomat 24 % Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalveluiden sekä perhehoidon asiakkaista vain 21 prosenttia oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 9-12 v.). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä luku oli 10 prosenttia, asumispalveluissa 31 prosenttia ja perhehoidossa 27 prosenttia. Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista 58 prosenttia, asumispalveluissa 24 prosenttia ja perhehoidossa 16 prosenttia. Älyllistä tasoa ei ollut voitu arvioida tai ei vielä ollut arvioitu 20 prosentilla asiakkaista. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden keski-ikä oli 36 vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 41 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 50 vuotta. Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana hoitokodeissa 78, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito-, kuntoutus- ja asumispalveluja käyttäviä lapsia oli yhteensä 33. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja asumispalveluissa yhteensä 76. Keskivaikea 20 % Syvä 23 % Kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä vaikuttaa yksilön kehitykseen jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman taustalla on usein yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Kehitysvammaisuuden todennäköisimmin aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalvelujen ja perhehoidon asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 8 prosentilla syntymään liittyvä ja 16 prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syytä ei pystytty selvittämään 24 prosentilla. Erot kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa heijastavat osaltaan tuen tarpeiden ja elinympäristön vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi asiakkaiden toimintakykyyn ja käyttäytymiseen vaikuttavat myös esimerkiksi puhevammat, psyykkistä selviytymiskykyä haasteellisempiin tilanteisiin joutuminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia. Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia. Älyllisen kehitysvammaisuuden syiden, tason ja lisävammaisuuden erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa. Lievä 21 % Geneettiset syyt 26 % Lapsuusiän syyt 16 % Paranataali Prenataalisyyt 8 % 6 % Epämuodostuma 20 % Lisävammaisuus eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) 100 80 60 40 20 0 Puhevamma Psyykkinen sairaus TK‐Keskus Epilepsia RK‐Asunnot Liikuntavamma Aistivamma Perhehoito 7 Palvelujen käyttö. Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin, kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden lyhytaikaisen hoidon syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 24 %, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito omaishoitajan vapaan tai loman aikana) 66 % ja 3) muu syy 10%. Kehitysvammaisuuden todennäköisin syy eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) 30 25 20 15 10 Lyhytaikaisessa hoidossa tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana 106 (90 v. 2011,144 v. 2010), RK-Asunnoissa 17 (26 v. 2011, 30 v. 2010) ja perhehoidossa 30 (30 v. 2011, 11 v. 2010) henkilöä. Lyhytaikaisia hoito- kuntoutus- ja tutkimusjaksoja kertyi Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa yhteensä 941 (975 v. 2011, 1077 v. 2010), RK-Asunnoissa 94 (170 v. 2011, 152 v. 2010) ja perhehoidossa 71 (76 v. 2011, 32 v. 2010). 5 0 Geneettiset syyt Epämuodostuma Prenataalisyyt TK‐Keskus Paranataali RK‐Asunnot Lapsuusiän syyt Tuntemattomat Perhehoito Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunnitelmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys. Rinnekoti-Säätiö tuottaa eri palveluja siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten kuntien kanssa on sovittu. Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja erityishuoltopiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin vastaamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeuksia asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarvittavan henkilöstön puuttuessa. Asiakkaiden toimintakyky (% asiakkaista) Liikuntakyky Ruokailu Täysin autettava Perhehoito RK‐Asunnot TK‐Keskus Perhehoito R‐Asunnot TK‐Keskus Perhehoito RK‐Asunnot TK‐Keskus Perhehoito RK‐Asunnot TK‐Keskus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pukeutuminen Peseytym. ja WC Tarvitsee apua Selviytyy itse Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu ja asiakkaita siirtyy avohuollon palvelujen piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on niin suuri, että vaativa ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) ja tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden palveluita käytti kertomusvuonna päivittäin noin 210 asiakasta. Samanaikaisesti asuntojen määrä lisääntyi 120 asunnosta (v. 2000) 349 asuntoon (v. 2012). Luvuissa ovat mukana myös lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät. Laskennallisten hoitopaikkamäärien kehitys 1991 ‐ 2012 ‐ ennuste 2017 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1991 2001 2005 Hoitopalvelut 2010 2011 RK‐Asunnot 2012 2013 Perhehoito ennuste 2017 8 Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön tutkimus, hoito- ja kuntoutuspalvelujen käyttäjiä, säätiön asunnoissa asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät ole tulleet huomioiduksi ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan tukea. Vuonna 2012 asiakkaan luottamushenkilöinä toimi neljä Rinnekodin työntekijää. Yhteydenottoja oli asiakkailta itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden aikana muutamia kymmeniä. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet asiakkaita heidän mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja hoitajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö on tärkeänä apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin ottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset tavat kommunikoida. Sidosryhmäkyselyn tulokset saatiin alkuvuodesta 2012. Niiden tuottamaa tietoa käytettiin säätiön strategian päivityksessä sekä palvelujen kehittämisessä asiakastarpeiden ja -toiveiden suuntaisesti. Asukasneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan luottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa sekä opastaa asukkaita demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä asukasneuvostossa. Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla ilmenneisiin epäkohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Rinnekotiin perustettiin syyskuussa Me Itse ry:n alajaosto. Me Itse ry:n tehtävänä on edistää kehitysvammaisten kansalaisten osallisuutta edunvalvonnassa ja liittymistä yhteiskuntaan tasaarvoisina kansalaisina. Se toimii ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisten oikeuksien puolesta. Keskeiset tavoitteet ovat omien oikeuksien tunnistaminen, toiminta oikeuksien puolesta, vajaavaltaisuudesta itsemääräämiseen ja hyvä elämä muiden joukossa. Eläkkeelle jäänyttä palvelujohtaja Kaisa Syrjää juhlistettiin yhdessä asiakkaiden, henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden ja Kaisan entisten työtovereiden kanssa 9 Tutkimus- ja kuntoutuskeskus Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa. Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä toiminnoista, kuten Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat asiantuntijapalvelut ja tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut. Asiakkaiden tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoiminta on erikoislääkärijohtoista johtaja-ylilääkärin ja ylilääkäreiden vastuulla olevaa toimintaa. Työ on asiakas- ja potilaslähtöistä monen eri asiantuntemusalan näkökulmista yhteen sovitettua tavoitteellista toimintaa, jonka käytännön toteutus päivittäisessä elämässä on hyvin pitkälle hoitopalvelujen työntekijöiden vastuulla ja heidän hoidollisen ja kuntoutuksellisen työotteensa varassa. Näistä yhteisistä ja eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön. Tavoitteena on kyetä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin sekä elämän eri vaiheissa että eri palvelutarvetilanteissa. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi suun terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus. Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on monen eri alan asiantuntijan, asiakkaan, hänen läheistensä ja kotikunnan välistä yhteistyötä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Lääkäreiden rooli on keskeinen kuntoutukseen, sosiaaliturvaan, koulutusmahdollisuuksiin, toiminta- ja työkyvyn arviointiin, lääkehoitoon ja palvelutarpeisiin liittyvien arviointien ja lausuntojen tekemisessä sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja palvelujen vaatiman henkilökunnan osaamisen varmistamisessa. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden toiminta on määräaikaista, tavoitteellista ja ympärivuorokautista kokonaishoitoa, jonka keskeisimpinä tavoitteina ovat palvelualoitteessa tai lähetteessä mainittuihin, saattajien ilmaisemiin tai muuten ilmi tuleviin tutkimus-, hoito- ja kuntoutustarpeisiin vastaaminen. Moniammatillinen terveydenhuoltohenkilöstö, yhdessä lääketieteellisen osaamisen ja tukipalveluiden kanssa mahdollistavat tarpeeseen perustuvan kokonaisvaltaisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen onnistumisen. Psykologin työstä vastaa tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa kolme psykologia, jotka suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä, analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat tarvittavien terapeuttisten toimien suunnitteluun, tarvittavien lausuntojen antamiseen ja toteutukseen. Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja -palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa. Kuntoutuspalveluiden fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden kanssa koostuu toimintakyvyn ja terapiatarpeiden arvioinneista ja lausuntojen antamisesta muualla tapahtuvaa ja Kelan rahoittamaa Asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm. vaikeavammaisten kuntoutusta varten, yksilö- ja ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden suunnittelusta, apuväkehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelulinetarpeen arvioinnista, apuvälineiden yksilöllisestä sovittamisessuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta, ta, hankintojen tekemisestä ja käytön ohjauksesta sekä seurankuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, nasta. terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valinta ja yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus Hoitopalvelut. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut tarjoavat yksilöllisiä tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja vaativia ja neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy. ja erityisen vaativia palveluita tarvitseville asiakkaille. KertomusAsiantuntijapalvelut huolehtivat Rinnekodin poliklinikalla, jalkautu- vuoden syksyllä uutena hoitotyön johtajana aloitti Katri-Piia Rajala hoito- ja asumispalvelujen johtajan Kaisa Syrjän jäädessä eläkvissa palveluissa ja kunnissa tapahtuvien vastaanottojen sekä tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityis- keelle. Hoitopalveluista vastasivat hoitotyön johtajan lisäksi, palosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tuke- velupäällikkö, hoitotyön koordinaattori ja aluevastaavat osastonhoitajat (alueittain). Kukin alue kuuluu pääsääntöisesti kolmesta 4 vat asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. -14 asiakkaan yksiköstä, joissa on kussakin 6-18 työntekijää. YkAsiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuoto- siköiden asiakastarpeiden mukaisen erikoistumisen perusteina ovat esimerkiksi monivammaisuus, mielenterveysongelmat, epijen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien lepsia, neurologiset häiriöt, autismin kirjo ja infektiosairaudet. kanssa niin on sovittu. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja asiakkaiden oma mielipide ovat palveluiden yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Apuna käytetään tarvittaessa kommunikaatiota tukevia menetelKertomusvuonna lääkäritilanne on ollut pääosin hyvä. Laaja asimiä. Hoitotyötä tukevat asiakkaiden toimintakyvyn arviointi, ajanantuntemusalue on ollut mahdollista taloudellisesti, kun lääkärit tasaiset palvelusuunnitelmat sekä laadukas sähköinen kirjaamiovat vakituisia, mutta omasta toivomuksestaan osa-aikatyötä tekeviä. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävis- nen. Moniammatillinen työote näkyy asiakkaan arjessa. Omaiset sä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja ovat hoitopalveluiden voimavara. Omaisyhteistyö ja omaisten ääni neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä pyritään saamaan kuuluviin mm omaistenilloissa tai kesäpäivillä, tehdään kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, jotka elokuussa 2012 pidettiin Majalammen leirikeskuksessa. neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimukOmaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi sia. käydä yhteistä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista. 10 Kertomusvuonna asetettiin asiakasturvallisuus tärkeimmäksi riskienhallinnan osa-alueeksi hoitopalveluissa. Turvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Vuoden aikana otettiin käyttöön sähköinen HaiPro-järjestelmä poikkeamien ja läheltä piti -tapahtumien kirjaamiseksi ja raportoimiseksi. Asumisen tueksi tarvittavat intervallityyppiset palvelut sekä ns. kriisipalvelut ovat kehittyneet kertomusvuoden aikana. Hoitopalveluiden osaamisen profiilia nostetaan koulutetun henkilöstön lisäämisellä sekä tukemalla asiakkaiden päivittäisen elämänrytmin ja sisältöjen säilymiseen myös tutkimusjaksojen aikana. Asiakkaiden hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen laadun ja tulosten parantaminen on toiminnassa keskeistä. Uusia palveluja ja palvelujen sisältöä kehitetään ajantasaisen tiedon ja kysynnän edellyttämillä tavoilla. Osassa hoitopalvelujen yksiköistä toimii oma ohjaaja toteuttamassa asiakkaiden päivätoimintoja ja ohjaajien määrää ollaan edelleen lisäämässä. Työ- ja päivätoiminnot tukee asiakkaiden täysipainoista elämää. Erilaiset kerhot ja viriketoiminta ovat osa hoitopalveluiden kokonaisuutta. Tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen ei moniin vuosiin ole otettu uusia asiakkaita asunnon puuttumisen takia. Vuosikymmeniä sitten palvelujen piiriin tulleiden kohdalla on nähty tärkeänä kunnioittaa nyt jo 60 ikävuotta ylittäneiden henkilöiden tärkeitä ystävyysja hoitosuhteita. Ihmissuhteiden katkomista ja muuttoja vastoin asiakkaan ja hänen läheistensä tahtoa vieraaseen ympäristöön ei eettisistä syistä ole tehty ilman kuntoutuksellisia ja toimintakykyisyyden perusteella elämänlaatua parantavia syitä. Kertomusvuoden aikana on uusista asunnoista ja muuttomahdollisuuksista keskusteltu hyvin paljon asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa tavoitteena olevan palvelurakennemuutoksen mahdollistamiseksi. Muuttojen lukumääriä tarkastellen työssä on onnistuttu hyvin ja moni kehitysvammainen ihminen on löytänyt uuden kodin silloin, kun asumis- ja palvelutarpeisiin on vastattavissa avohoidon keinoin. Asiantuntija- ja hoitopalvelut huolehtivat muuttovalmennuksesta ja palvelujen suunnittelusta yhteistyössä asumispalvelujen, asukkaaksi siirtyvän, hänen läheistensä ja kotikunnan kanssa. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden vapautuvat asiakaspaikat mahdollistavat palvelujen lisäämisen omaishoidon sekä asumis- ja perhehoitopalvelujen tukemiseksi. Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen palvelutarve on lisääntymässä. Huomiota on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden ja paljon apua tarvitsevien hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Kiireellisin tarve on varautua äkillisiin palvelutarpeisiin, jotka johtuvat käyttäytymisen muuttuessa siinä määrin sosiaalisista vaatimuksista poikkeavaksi, että tarvitaan välitöntä psyykkisen tilan arviointia ja terapeuttisia toimia tai pitkäjännitteistä kuntoutusta. Rinnekodin poliklinikka. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä, kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palvelujentuottajien antamaa palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on saada kullekin asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa asiakkaan palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan tarvittava tieto vammaisuuden syystä, sen ennusteesta ja tehdään tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi sekä lisävammojen ja -sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Poliklinikkakäyntien aiheina voivat myös olla: • • • • • Psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa ja kuntoutusta varten Suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena yhteistyönä Puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit Seksuaalineuvonta ja -terapia Psykoterapia Liikkuva palvelu asiakkaan kotiin tai muuhun palveluympäristöön käynnistyi vuoden 2012 aikana koskemaan lääkäreiden lisäksi myös muita asiantuntijoita. Asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointi hänen omassa elinympäristössään antaa mahdollisuuden saada luotettava kuva arjen haasteista ja niissä tarvittavasta tuesta. Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen palvelujen laajuus. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden erilaisia tarpeita varten suunnitellut ympärivuorokautiset tutkimus- ja kuntoutuspalvelut on ryhmitelty asiakastarpeiden, niiden laajuuden, hoidon vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Lyhyt- tai pitkäaikaista hoitoa tarvitsi keskimäärin 123 (169 v. 2011, 194 v. 2010), vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 16 (20 v. 2011, 38 v. 2010) ja erityisen vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 57 henkilöä päivittäin (63 v. 2011, 46 v. 2010). Hoitoa Infektioyksikössä tarvitsi 7 henkilöä päivittäin. Vaativia erityistason palveluja (Vaaka-palveluja) tarvitsi psyykkisten tai autismin pohjalla syntyneiden hoitotarpeiden takia vuoden aikana keskimäärin 7 henkilöä (7 v. 2011, 6 v. 2010). Autistien VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKA-yksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Poliklinikan palveluja ovat asiakkaiden poliklinikkakäynnit, asiantuntijoiden käynnit kuntien henkilökunnan kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, jalkautuvat asiantuntijapalvelut lapsuudenkodeissa, perhehoidossa ja asumispalveluissa sekä henkilökohtainen avustaminen. Vuonna 2012 poliklinikalla oli 1 693 avohuollon kehitysvammaneuvolakäyntiä (1 499 v. 2011, 1 646 v. 2010). Lisäksi poliklinikan hoito-, ohjaus- ja neuvontapalvelua käytettiin 1 092 kertaa (825 v. 2011, 758 v. 2010). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaat käyttivät poliklinikan palveluita palvelulupausten mukaisesti. Kunnissa toteutuneita lääkäreiden, psykologien ja muiden asiantuntijoiden konsultaatiopäiviä oli 117 (66 v. 2011, 73 v. 2010) ja asiakaskäyntejä vastaanotoilla yhteensä 237 (141 v. 2011, 169 v. 2010). 11 Asumispalvelut Asumispalveluita tuottavat sekä RK-Asunnot että perhehoito. Toiminnasta vastaa uusi asumispalvelujen johtaja Kristina Nousiainen, joka aloitti työnsä syksyllä Kaisa Syrjän jäätyä eläkkeelle. Asumispalvelujen johtajan lisäksi asiakkaita palvelevat kaksi RKAsuntojen palvelupäällikköä sekä perhehoidon vastaava. Asumispalveluissa työskentelee lisäksi palveluohjaajia, jotka suunnittelevat ja koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. Kukin RKAsunto vastaa itsenäisesti päivittäisen palvelutoiminnan toteuttamisesta. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työn sisällöllistä ohjausta ja koulutusta. Palvelujen toteuttaminen pohjaa yksilölliseen tuen ja avun tarpeen arviointiin ja sen perusteella laadittuun henkilökohtaiseen suunnitelmaan palvelun toteuttamisesta. Lähtökohtana on, että asiakas on aina läsnä häntä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tärkeää on kuulla asiakkaan omia elämäntavoitteita ja toiveita. Kaikessa toiminnassamme keskitytään asiakkaan vahvuuksien hyödyntämiseen ja tukemiseen. Jokaisen asiakkaan tueksi on laadittu kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta ja toimintakyky). Asumispalvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä palveluja ostavien kuntien edustajien kanssa ja heitä tavattiin vuoden aikana useissa neuvotteluissa. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja odotukset huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Omaisyhteistyö on vilkasta. Kaikissa RK-Asunnoissa järjestetään säännöllisesti läheisille ja omaisille yhteisiä tilaisuuksia. RK-Asuntojen arjessa on jatkettu työtä ekologisuuden parissa. Ympäristöasioiden huomioimiseen ja taloudellisempaan kulutukseen löydettiin monipuolisia toteuttamisen mahdollisuuksia. RKAsunnoille on laadittu ekologiset periaatteet. Vuonna 2012 valmistui kaksi uutta RK-Asuntoa Helsinkiin: Koukkusaari Vuosaareen ja Hevosmies Alppikylään. Niissä oli yhteensä 31 asuntoa. Asiakkaita RK-Asunnoissa oli vuoden lopussa 349. Perhehoitokoteja oli vuoden lopussa 35 eri puolilla Suomea ja niissä asui pitkäaikaisessa perhehoidossa 97 henkilöä. Koska perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin asiakkaan kotikunnasAsukkaita autetaan asunnon löytymisessä ja muuttajille annetaan sa, on tärkeää varmistaa asiakkaan palveluiden saatavuus joko asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon ja RKmuuttovalmennusta ennen varsinaista muuttoa. Tavoitteena on, että asiakas voi elää aktiivista ja turvallista elämää omassa kodis- Asuntojen asiakkailla on mahdollisuus käyttää kotikunnan myönsaan ja osallistua haluamallaan tavalla lähiyhteisöönsä. Asiakkai- tämällä maksusitoumuksella Rinnekodin muita palveluja, kuten avohoidon poliklinikkaa tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytta tuettiin toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin lähiyhteisön kanssa. Asiakkaat käyttivät ympäröivän yhteiskunnan vapaa- aikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja. ajan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia ja osallistuivat kiinnostuksensa mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. Tuen ja avun tarpeet sekä asiakkaiden toiveet vaihtelevat, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Asuntoja ja perhehoitokoteja sekä tukea asumiseen on tarjolla eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville asiakkaille kunkin tarpeiden mukaan: yksittäisistä tukikäynneistä ympärivuorokautiseen tukeen ja apuun tai perhehoitokodissa perheenjäsenenä elämiseen. Kehitämme jatkuvasti asumis- ja palvelumuotoja arjesta nousseiden tarpeiden ja kokemusten pohjalta. RK-Asunnot Koukkusaari 12 Työ– ja päivätoiminta Vuosi 2012 oli työ- ja päivätoiminnoissa palvelumuotojen jäsentämisen aikaa. Vuoden aikana palvelut täsmentyivät kuuteen osaalueeseen: Työhönvalmennus, työtoiminta, päivätoiminta, erityispäivätoiminta, autismitoiminta ja vapaa-ajantoiminta. Työ- ja päivätoiminnoissa iso yhteinen ponnistus oli valtakunnallisten kulttuuripäivien järjestäminen teemalla Vieraista tutuiksi. Eri toimintayksiköt osallistuivat järjestämällä työpajoja ja tuomalla työtään esille eri puolilta Suomea tulleille vieraille. Kulttuuripäivät olivat viestinnällisesti vuoden kohokohta. Työ- ja päivätoimintaan osallistui vuoden 2012 aikana yhteensä 324 avopalveluiden asiakasta. Rinnekodin palveluista eri toimintoihin osallistui yhteensä 140 asiakasta. Kaikille työ- ja päivätoiminnan asiakkaille tehtiin tai päivitettiin henkilökohtaiset ohjaussuunnitelmat. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien osaaminen ja käyttöönotto aiempaa laajemmin olivat toimintavuoden tavoitteena ja siinä edistyttiin. Tasavertaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen kaikille asiakkaille vaatii edelleen erityistä huomiota ja on otettu kehittämiskohteeksi myös seuraavalle vuodelle. Menestyminen Helsingin kaupungin autismikilpailutuksessa loi pohjan uuden yksikön perustamiselle. Toimintakeskus Meripihka aloitti toimintansa elokuussa 2012 ja asiakas- ja työntekijämäärä kasvoi hiljalleen loppuvuoden aikana. Autismiyksiköissä laadittiin asiakkaalle tarvittaessa henkilökohtainen turvallisuussuunnitelma. Autismiyksiköissä on myös turvallisuussuunnitelmat erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Työhönvalmennuksen kehittäminen palkkatyösuhteiden aikaansaamiseksi käynnistyi, ja syksyllä palkattiin toinen työhönvalmentaja. Lisäksi kolme ohjaajaa aloitti työhönvalmentajan erikoisammattitutkinnon suorittamisen työn ohessa. Rinnekodin työtoiminnat menestyivät Espoon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksessa. Valmistelut uutta asiakaskuntaa varten aloitettiin kertomusvuoden loppupuolella. Työpolkujen edistämistä varten valmisteltiin myös kehittämishankesuunnitelma, jolle haettiin RAY-projektirahoitusta. Pohjana hankehakemukselle olivat työkyvynarviointityöryhmässä ja työhönvalmennuksessa havaitut kehittämishaasteet. Rahaautomaattiyhdistys myönsi avustuksen hankkeelle, joka käynnistyy vuoden 2013 aikana. Vapaa-ajan ohjaajat järjestivät säännöllisen vapaa-ajan toiminnan lisäksi useita juhlia yhdessä asiakkaiden kanssa sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Kesällä uusi Majalammen leirikeskus oli aktiivisessa käytössä. Työ- ja päivätoiminnalle haettiin lisätilaa. Suurin tarve Lakistossa oli tiloilla autismitoiminnassa ja erityispäivätoiminnassa. Erityisesti vaativampaa tukea tarvitsevien henkilöiden palvelujen ja eläkeikäisten päivätoiminnan kysyntä kasvoi kertomusvuoden aikana. Helsingin Alppikylään sijoittuvan Nyyttipuiston toimintakeskuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle rakentamisen viivästymisen vuoksi. Tämän vuoksi elokuussa käynnistettiin väliaikainen päivätoiminta Vuosaaressa RK-Asunnot Koukkusaaren läheisyydessä. Tiimityön kehittäminen oli toimintavuoden tavoitteena ja siinä päästiin eteenpäin. Eri palvelumuotojen tiimit laativat tuloskortit vuodelle 2013 ja arvioivat tavoitteiden toteutumista tiimipalavereissa. Talouden seurantaa tarkennettiin seuraamalla sekä eri palvelumuotojen että jokaisen toimintayksikön taloutta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Asiakaskuljetuksia järjesteltiin uudelleen kustanSosiaalisen yrityksen perustaminen oli tavoitteena kehitysvam- nustehokkaammiksi. Sisäinen hinnoittelu uudistettiin palvelukohmaisten henkilöiden urapolkujen edistämiseksi. Ely-keskuksesta taisesti vastaamaan palvelun tuottamiseen käytettäviä resursseja. saatiin tukirahoitus ja selvitystyö käynnistyi lokakuussa 2012. Liiketoimintasuunnitelma oli valmis vuoden lopulla ja yrityksen peTaloudessa saavutettiin toimintavuoden aikana huomattava parustavat kokoukset pidettiin tammikuussa 2013. rannus edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannuslaskennan kehittämistä tarvitaan edelleen. 96 Työ‐ ja päivätoiminnan asiakkaat 2012 Avoasiakkaat Sisäiset asiakkaat 68 50 48 39 23 18 5 2 Työhönvalmennus Työtoiminta 16 Päivätoiminta Erityispäivätoiminta 3 Autismitoiminta Eläkeikäisten päivätoiminta 13 Erityisopetus Rinnekodin koulu KERÄ-opetus Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta ja esiopetusta sekä Rinnekodissa asuville että kotoa tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille järjestettiin tarpeen mukaan myös aamu- ja iltapäivähoitoa. Koulussa on syyslukukauden 2012 alusta toiminut viisi opetusryhmää, joissa on kussakin opiskellut kuusi oppilasta. Yhteensä Rinnekodin koulussa opiskeli syyslukukaudella 30 oppilasta. Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui yhdeksäs valmentavan ja kuntouttavan opetuksen jakso viidelle opiskelijalle. (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri kohteissa. Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana olivat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin kanssa. Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat käyttivät viikoittain läheisen Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä alueen hienoja ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista kävi myös ratsastamassa ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat osallistuivat Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli ne voitiin sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan. AUKI-koulutus Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen periaatteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja. Kodin ja koulun yhteistyötä tehtiin sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vanhemmille järjestettiin vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Moniammatilliseen ryhmään kuuluivat kunkin oppilaan kuntoutustarpeiden mukaisesti lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, mahdollisesti tutkimus- ja kuntoutusyksikön työntekijä sekä fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastus- ja musiikkiterapeutti. Koulunsa päättäville tehtiin jatkohuoltosuunnitelma. Oppilastyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontui noin kerran kuukaudessa; tarvittaessa useammin. Oppilashuoltotyön tärkeänä painopistealueena oli yhteistyö vanhempien kanssa. Oppilashuoltotyön avulla tuettiin oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Rinnekodin taiteilijoiden työt tervehtivät kulttuuripäivien vieraita 14 Lasten kuntoutuskoti Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai nuorella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan tietoa sairaudesta tai vammasta ja voimavaroja sairauden kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa. Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana moniammatillisen työryhmän vetämänä omat, jokaiselle kurssille erikseen räätälöidyt ohjelmansa. Genetiikan palveluyksikkö Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (aCGH). Tutkimuksen avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia, jotka ovat perinteisillä genetiikan laboratorioVuonna 2012 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 31 perhekurs- tutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen sia (30 kpl v.2011, 27 kpl v.2010) ja kaksi nuorten kuntoutuskurs- diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattosia (2 kpl v. 2011, 5 kpl v.2010). Kursseista kaksi järjestettiin Ra- maksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville. ha-automaattiyhdistyksen avustuksen rahoittamana huuli- ja/tai Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää, voidaan perheelle suulakihalkiolapsille ja heidän perheilleen, toinen vauvaikäisille ja tarjota perinnöllisyysneuvonnassa viimeisin tutkimustieto todetustoinen leikki-ikäisille. Perhekursseille osallistui 625 henkilöä, joista ta oireyhtymästä sekä arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä kuntoutujalapsia oli 170 (172 hlöä v. 2011, 199 hlöä v. 2010). perheessä. Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua Nuorten kursseille osallistui 22 nuorta (24 hlöä v. 2011, 41 hlöä sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat hoito-, seuranv.2010). Kurssivuorokausia kertyi yhteensä 3 183 (3 262 vrk ta- ja kuntoutustoimenpiteet. v.2011, 3 003 vrk v.2010). Väestöliiton perinnöllisyysklinikka siirtyi Väestöliitolta RinnekotiHarvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järSäätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin Perinnöllisyysklinikka sekä jestettiin 10 viikonloppuna. Lisäksi järjestettiin yksi viiden päivän Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluykmittainen leiriviikko sekä yksi päiväparkkiviikko. sikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkosVertaistukitapaamisia järjestettiin neljälle diagnoosiryhmälle ja sa vastaamaan entistä paremmin monialaisiin palvelutarpeisiin, tapaamisten yhteydessä perustettiin kolme uutta potilasyhdistys- joita liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta tä. Vertaistapaamisiin liittyvä alueilta järjestettiin Jyväskylässä ja aiheuttaviin oireyhtymiin, sairauksiin ja vammoihin. yhteistyössä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa järjestettiin sisarusviikonloppu. Lisäksi järjestettiin vertaistukihenkilöille perus- ja jatkokoulutusta. Lasten kuntoutuskoti toimi tärkeänä linkkinä ja järjestäjänä kansainväliselle vertaistapaamiselle, kun amerikkalainen ja ranskalainen AGU-perhe tapasivat ja jakoivat kokemuksiaan. Myös AGU ry ja lastenneurologi Maria Arvio antoivat arvokasta asiantuntemustaan ja kokemustaan tässä tapaamisessa. Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja niitä pyytäville perheille. Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut sekä asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet. Yleisöä Narinkkatorilla 15 Yhteiset palvelut INCL-perhetyö Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli Perhetyö painottui INCL- ja Jansky-Blieschowsky-perheiden kans94,4 (102,8 v. 2011 ja 96,7 v. 2010). Henkilöstömäärän vähentysa tehtävään työhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairamiseen vaikuttivat mm. toimintojen tehostaminen sekä sisäinen usryhmiä, joissa tuen tarve on samankaltainen. Perhetyössä tuetuudelleenjärjestely. Hallintopalveluihin kuuluu Rinnekoti-Säätiön tiin ja ohjattiin perheitä arjessa ja kriiseissä. Perhetyöntekijät toiyleishallinto sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut mivat myös asiantuntijana ja konsulttina perheiden kanssa työstuottivat ravinto-, pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuoltokenteleville tahoille. ja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Säätiön teknisen toimen vastuualueella on säätiön koko rakennuskanPerhetapaamisia oli vuoden aikana 127 (119 v. 2011), alueellisia nan ylläpito, joka on noin 100 000 kerrosneliömetriä, käsittäen perheiden tapaamisia kolme (3 v. 2011) ja 60 (29 v. 2011) yhteisnoin sata rakennusta. Merkittäviä palvelujen ulkoistuksia ei ole neuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa. Vertaistehty. Säätiö vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluekursseja järjestettiin yksi isovanhemmille ja yksi sisaruksille. huollosta. Työnohjausta annettiin 11 (19 v. 2011) työntekijäryhmälle tai yksiMediatri-asiakastietojärjestelmän käyttö laajeni kertomusvuoden kölle yhteensä 35 (49 v. 2011) kertaa. Koulutuksellisia neuvontatiaikana, ja järjestelmän käyttäjiä oli noin 700 säätiön eri palvelutoilaisuuksia oli toimintavuoden aikana yhteensä 19 (15 v.2011) ja minnoissa ja laskutuksessa. Järjestelmän käyttöönotto on tapahnäihin osallistui yhteensä 203 (163 v. 2011) henkilöä. tunut vaiheittain ja uudet ominaisuudet saataneen käyttöön vuoden 2013 – 2014 aikana. Vuoden 2013 suurimpana käyttöönottona tulee olemaan sähköisen lääkemääräyksen (eReseptin) liittäminen Mediatriin. Myös järjestelmän sisällöllistä osaamista kehiteMuut palvelut tään edelleen mm. kirjausten osalta. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2012 oli 134 (178 v. 2011, 195 v. 2010), hammaslääkärin käyntikertoja oli 277 (256 v. 2011,195 v. 2010), suuhygienistin käyntikertoja oli 155 (244 v. 2011, 186 v. 2010) ja lisäksi oli 44 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (27 v. 2011, 10 v. 2010) ja seitsemän oraalimotorista tutkimusta. Sateenkaarikin ilahdutti kulttuuripäivillä Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin vastuuhenkilöiden asiantuntemus sekä konsultoiva ja koordinoiva rooli korostuvat. Vuoden aikana jatkettiin prosessikuvausten laatimista ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Sisäisen laskutuksen kehittäminen nostettiin kertomusvuonna tärkeäksi kehittämishankkeeksi, ja se on kuluvan vuoden tavoitteena. Vuonna 2012 aikana säätiössä ei toteutettu suuria rakennus- tai peruskorjaushankkeita, koska hoitokeskuksen A-siiven peruskorjaus päätettiin siirtää vuodelle 2013. Kiinteistö Oy RK-Asunnoissa jatkettiin rakennuttamista ja uusien kohteiden suunnittelua. Keväällä otettiin käyttöön RK-Asunnot Koukkusaari Helsingin Vuosaaressa. RK-Asunnot Hevosmiehen toiminta Helsingin Alppikylässä käynnistyi marraskuussa. Kohde on yhteistyöhanke SAsuntojen kanssa ja yhtiö toimii välivuokraajana. 16 Henkilökunta 31.12.2012 Muut palvelut 38 Hallinto ja sisäiset palvelut 110 Ohjauspalvelut 69 Asumispalvelut 331 Kuntoutus‐ ja hoitopalvelut 354 0 100 200 300 400 Henkilöstö Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain. Henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään johtoryhmässä, yksikkötasolla ja kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstötilaisuuksissa. Kyselyn tulosten pohjalta päätetään sekä organisaatio- että yksikkötason kehittämisalueista ja toimenpiteistä. Vuoden 2012 kysely toteutettiin syksyllä 2012. Sähköinen portaali esimiehen työkaluna henkilöstökyselyn pohjalta johdettujen kehittämistoimenpiteiden seurannassa vakiintui. Henkilöstön antama arvosana RinnekotiSäätiölle työpaikkana parani hieman tasolle 7,72 (7,65 v. 2011, 7,9 v. 2010) asteikolla 4-10. Esimiestoiminnan arvosana asteikolla Rinnekoti-Säätiön henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2012. 1-5 oli 3,76, suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (3,78 v. 2011, 3,72 v. 2010). Vuoden 2012 lopussa Rinnekodin henkilöstömäärä oli yhteensä 902 henkilöä (870 v. 2011, 851 v. 2010). Näistä 748 henkilöä (708 v. 2011, 686 v. 2010) oli vakinaisessa työsuhteessa ja määräaikaisessa työsuhteessa oli 154 henkilöä (163 v. 2011, 165 v. Työhyvinvointi. Rinnekoti-Säätiön työhyvinvointiohjelman tarkoi2010). Määräaikaisten työsuhteiden perusteina olivat mm. äitiys-, tuksena on ylläpitää ja edistää Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden vanhempain- ja hoitovapaat, vuosilomat, sairauslomat, toimivatyöhyvinvointia. Työhyvinvointia sekä työmenetelmien ja työtehtäpaat ja oppisopimuskoulutus. Vuonna 2012 henkilötyövuosia oli vien parempaa hallintaa lisää myös aktiivinen työnohjaus, johon 881 (846 v. 2011, 837 v. 2010), lisäystä edelliseen vuoteen oli 4,1 vuoden 2012 aikana osallistui 389 työntekijää. Vuoden 2012 henprosenttia (1,1 % v. 2011). Kokonaistyöajan lisäykset johtuivat kilöstökyselyssä säätiön työntekijät arvioivat työhyvinvoinnin hypääosin huhtikuussa 2012 toimintansa aloittaneen RK-Asunnot välle tasolle 4,09 (asteikko 1-5). Koukkusaaren, elokuussa 2012 toimintansa aloittaneen Meripihkan toimintakeskuksen sekä marraskuussa 2012 toimintansa Sairauspoissaolojen määrä laski ja niitä oli 16 prosenttia edellistä aloittaneen RK-Asunnot Hevosmiehen henkilöstötarpeesta. vuotta vähemmän eli 15 878 päivää (18 901 v. 2011 ja 15 080 v. 2010). Sairauspoissaolojen suhteellinen osuus teoreettisesta Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (42 v. 2011 ja v. 2010). Naisten työajasta laski edellisestä vuodesta 6,9 prosentiin (8,6 % v. 2011 osuus henkilöstöstä oli 81,3 prosenttia (81,2 % v. 2011, 80,1 % ja 7,0 % v. 2010). Säätiön työtapaturmatiheys on edelleen erittäin v. 2010) ja miesten osuus 18,7 prosenttia (18,8 % v. 2011, 19,9 % korkea eli 92 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Sairausv. 2010). poissaolojen ja työtapaturmien ehkäiseminen ja vähentäminen on edelleen suuri haaste, jossa tehdään yhteistyötä Diacor terveysRinnekoti-Säätiö toimii edelleen aktiivisesti kehitysvammaisten palvelut Oy:n ja vakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. palvelurakenteen muutoksessa, jossa korostuvat toisaalta asumispalveluiden merkittävä lisääntyminen ja toisaalta tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen palveluiden painopisteen siirtyminen vaatiHenkilöstön kehittäminen. Koulutussuunnitelman mukaisesti vampiin palveluihin sekä lyhytaikaisen hoidon kasvuun. Rinneko- koulutuksen painopisteet olivat mm. lähihoitajien oppisopimuskoudin vakinaisella henkilökunnalla oli hyvät työkokemukselliset vallutuksessa, esimieskoulutuksessa, työhyvinvointikoulutuksessa ja miudet vastata kehitysvammapalveluiden kasvaviin ammatillisiin uusien tietojärjestelmien käyttöönotto- tai ylläpitokoulutuksissa vaatimuksiin. Vakinaisista työntekijöistä 82 prosentilla on yli viiden sekä vastuualueiden ja yksiköiden omissa koulutustarpeissa. vuoden työkokemus ammattialaltaan. 74 prosentilla koko henkilökunnasta on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan (71 % Rinnekoti-Säätiön henkilökunta osallistui ammatilliseen koulutukv. 2011, 70 % v. 2010). seen yhteensä 2 118 päivää (2 312 v. 2011, 2 724 v. 2010). Koulutuksista noin 65 prosenttia järjestettiin sisäisenä koulutuksena Organisaation toiminnallisen suorituskyvyn ja johtamisen välinee- joko omien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden toimiessa kouluttajinä Rinnekoti-Säätiössä käytetään tuloskorttia, joka laaditaan vuo- na. Jokainen työntekijä sai keskimäärin 4,4 päivää koulutusta sittain organisaation kaikilla tulos- ja vastuualueilla sekä yksiköis- vuonna 2012, kun myös oppisopimuksen palkalliset teoriapäivät sä. Tuloskortissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista seuralasketaan mukaan (5,3 v. 2011). Vuodelle 2012 laadittu sisäinen taan vuoden aikana yhteisissä kokouksissa. Vuoden 2012 tuloskoulutuskalenteri oli suunnitelmallisesti hieman tavanomaista supkortissa korostettiin mm. koulutetun ja sitoutuneen henkilöstön peampi. Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönoton sekä haasteellimerkitystä sekä työhyvinvointi- ja riskienhallintasuunnitelmien sen taloudellisen tilanteen vuoksi vuoden 2012 koulutuskalenteri laatimista ja niiden toteuttamista kaikissa yksiköissä. piti sisällään vain kaikkein tärkeimpien osa-alueiden koulutuksia. Vuonna 2012 palvelutuotannon henkilöstötavoite, jonka mukaan Rinnekodin kaikissa toiminta- ja palveluyksiköissä on palvelujen tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit, toteutui pääosin suunnitellusti. Osaavan henkilökunnan, erityisesti koulutettujen lähihoitajien ja sairaanhoitajien saanti oli viime vuosien tapaan haasteellista etenkin niissä toimipisteissä, jotka sijaitsevat maantieteellisesti syrjässä tai joihin julkiset kulkuyhteydet ovat rajalliset. Terveydenhuollon ja opetustoimen palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen tarvittavat henkilöstöresurssit olivat riittävät. 300 250 200 17 150 100 50 Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Henkilöstö osallistuu Lakisääteisten koulutusten (ensiapu, alkusammutus) lisäksi oli 23 toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja päätöksente0 myös koulutusta esim. työsuhdeasioihin, henkilöstö-, talo- monin tavoin tarjolla 18pyritään us- ja1991 asiakastietojärjestelmiin, laatuasioihin koon. Avointa johdon ja työntekijöiden välillä 1995 2000 2001 2005ja vaihtoehtoisiin 2010 2011 2012 2013 keskustelua ennuste kommunikointimenetelmiin. Lisäksi järjestettiin syventävää lääke- jatkuvasti kehittämään. Hallituksen kokouksiin osallistuu henkilös2017 48 hoidon koulutusta yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa. tön edustaja ja palveluneuvostoon kuuluu kaksi henkilöstön edus2 tajaa. Hoitopalvelut RK-Asunnot Perhehoito Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuosituksen mukaisesti RinneTyöhönvalmennus Työtoiminta Päivätoiminta Erityispäivä koti-Säätiö huolehtii työnantajana velvoitteistaan koskien työnteki- Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään yhteistoimintalain jöidensä ammatillista täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että piiriin kuuluvia asioita. Vuonna 2012 käsiteltiin talousasioiden koulutus kohdentuu tasapuolisesti ja jokainen työntekijä on viiden lisäksi esimerkiksi kannustepalkkiojärjestelmää, henkilöstövuoden aikana kaksi viikkoa kehitysvamma-alan tai muun ammat- kyselyä, auditointeja, Internet-sivustojen uudistamista sekä erilaitialansa koulutuksessa. Täydennyskoulutussuositus täyttyi 68 sia toimintasuunnitelmia ja henkilöstöön liittyviä ohjeita. Henkilös96 2012 (67 % v. 2011). prosentilla työntekijöistä vuonna tölle vapaa-ajan toimintaa järjestävä Liitarit toimii yhteistoimintaneuvottelukunnan valtuuttamana, ja Liitareiden toimintasuunnitelAvoasiakkaat Lähihoitajien oppisopimuskoulutuksen avulla pyritään turvaamaan mat ja toimintakertomukset hyväksytään neuvottelukunnassa. Sisäiset asiakkaat kehitysvammaisten hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut henkiYhteistoimintaneuvottelukunta vuoden aikana viisi ker38 Muut palvelut kokoontui löstö. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 97 taa. Työsuojelutoimikunta pyrkii ennakoivalla toiminnalla työturval(99 v. 2011, 86 v. 2010) henkilöä, joista 75 (68 68 v. 2011, 68 lisuuden ja työterveyden edistämiseen sekä työntekijöiden työky110 Hallinto ja sisäiset palvelut v. 2010) opiskeli lähihoitajiksi. Oppisopimuksen palkallisia teoria- vyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Työsuojelutoimikunta toimii päiviä oli yhteensä 1 384 (1 706 v. 2011, 1637 v. 2010). Oppisopi- aktiivisesti työsuojelun ja työhyvinvoinnin jatkuvaksi kehittämisek69 Ohjauspalvelut 50 muksen teoriapäivät ovat olleet palkattomia syksyllä 2012 alka- 48si. Vuoden 2012 aikana työsuojelutoimikunta kokoontui viisi kerneista oppisopimuksista lähtien. Oppisopimuksen opintovapaana taa. 331 Asumispalvelut 39 haettuja palkattomia poissaolopäiviä oli 82. Työyhteisön valmiudet toimia oppisopimusopiskelijoiden ohjaajina ja näyttötutkintojen Luottamusmiestoiminta on yksi 354 vuorovaikutuskanava niin työehtoKuntoutus- ja hoitopalvelut vastaanottajina olivat hyvät. Tavoitteena on, että yksiköissä, jois- sopimusasioissa kuin toiminnan yleisessä kehittämisessä. Sääti23 sa on lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä, össä on valittu luottamusmiehet JHL:stä, ja 0 Akavasta, 50 100 150 TSN:stä 200 250 300 35 18 16 kuntoutuskodissa työskentelee vähintään kaksi tutkintotilaisuuksien arviointiin peTalentiasta. Lisäksi Lasten (1.1.2013 alkaen rehtynyttä, vähintään hoitajan koulutustason hankkinutta henkilöä. osa Norio-keskusta) on oma luottamushenkilö. Vuoden 2012 aika5 3 ja työnantajien taVuoden 2012 aikana oppisopimuksen 2 kautta valmistui 19 henkilöä na jatkettiin epävirallisia luottamushenkilöiden lähihoitajiksi, 10 henkilöä suoritti johtamisen erikoisammattitutkin- paamisia, joissa keskusteltiin kehittämistarpeista ja ajankohtaisisnon, Työhönvalmennus yksi henkilö kehitysvamma-alan ta asioista. Työtoiminta erikoisammattitutkinnon, Päivätoiminta Erityispäivätoiminta Autismitoiminta Eläkeikäisten yksi henkilö tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon, yksi henkilö päivätoiminta liiketalouden perustutkinnon, yksi henkilö tuotekehittäjän erikoisVaikuttamismahdollisuuksia työyhteisössä tehostetaan avoimella ammattitutkinnon ja yksi henkilö kotityö- ja puhdistuspalvelualan ja aktiivisella tiedottamisella sekä korostamalla itsenäisen tiedonperustutkinnon. Oppisopimusopiskelun aloitti kertomusvuonna hankinnan tärkeyttä. Rinnekoti-SäätiössäOpistoaste on käytössä SHQSyksi henkilö kehitysvammaisten erikoisammattitutkintoon valmislaatujärjestelmä, jonka periaatteisiin kuuluu,13että % henkilöstö tekee tavassa koulutuksessa,17 henkilöä sosiaali- ja terveysalan perus- yhdessä esimiehen kanssa vuosittain sovittujen kriteeristöjen muAlempi tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja kolme henkilöä työhön- kaisesti itsearvioinnit yksikön toiminkorkeakoulu Perustutkinto tavoitteena löytää yhdessä valmentajan erikoisammattitutkintoon valmentavassa koulutuknan kehittämiskohteet ja sopia parannustoimenpiteistä. 14 % Myös 54 % 38 Muut palvelut sessa. tuloskortti laaditaan yhteistyössä, mikä mahdollistaa Tutkijahenkilöstön osallistumisen yksikön toiminnan suunnitteluun ja 1kehittämiseen. % 110 Hallinto ja sisäiset palvelut Vuoden 2012 aikana koulutettiin yhdessä Hyria-Koulutus Oy:n ja Tuloskortissa asetetaan konkreettiset taloutta, asiakkaita, henkiYlempi Uudenmaan Ohjauspalvelut TE-Keskuksen kanssa psykiatristen ja autistien yksi- löstöä ja toiminnan kehittämistä koskevat tavoitteet ja mittarit. korkeakoulu 69 köiden tarpeisiin turva-avustajia, joiden tehtäviin kuuluu muiden Tuloskortin tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden 3 % aikana Ei tutkintoa kehityskestehtävien lisäksi asiakkaan turvallisuudesta huolehtiminen. Työyhteisissä kokouksissa. Myös vuosittain käytävissä 331 Asumispalvelut 14 %ja yksikön toiminkusteluissa jokainen voi vaikuttaa oman työnsä voimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutetusta koulutuksesta nan kehittämiseen. valmistui vuoden lopulla yhdeksän henkilöä. 354 Kuntoutus- ja hoitopalvelut Työ- ja päivätoiminnan asiakkaat 2012 Henkilökunta 31.12.2012 Vakinaisen henkilöstön koulutusrakenne 31.12.2012 Henkilökunta 31.12.2012 0 50 100 150 200 Vakinaisen henkilöstön koulutusrakenne 31.12.2012 Opistoaste 13 % Perustutkinto 54 % 250 300 350 400 Henkilöstön työkokemus alalta alle 5 v. 26 % Alempi korkeakoulu 14 % Tutkija 1% Ylempi korkeakoulu 3% Ei tutkintoa 14 % yli 11 v. 53 % 5 - 7 v. 12 % 8 - 11 v. 9% 18 Talous Kehitysvammapalvelut. Vuonna 2012 palvelusuoritteiden yhteismäärä alitti jonkin verran talousarvion pohjana olleen suoritemäärän. Palvelutoiminnan tuotot kasvoivat noin 3,3 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia 48.374.550 euroon (45.039.719 euroa v. 2011 ja 43.490.711 euroa v. 2010). Kulut kasvoivat 2,8 miljoonaa euroa eli 6,1 prosenttia, ja kehitysvammapalveluiden tulos oli 114.705 euroa ylijäämäinen (-452.525 euroa euroa v. 2011 ja -330.089 euroa v. 2010). Henkilöstökulut kasvoivat noin 3,4 miljoonaa euroa, mistä kannusteiden osuus oli 432.108 euroa ja uusien toimintayksiköiden osuus 1,5 miljoonaa euroa. Tulos. Rinnekoti-Säätiön ylijäämä tilikaudelta oli 1.381.647 euroa (v. 2011 alijäämä oli -10.599 euroa ja v. 2010 ylijäämä oli 631.252 euroa). Rinnekoti-Säätiön omavaraisuusaste vuonna 2012 oli 70 prosenttia (68 % vuonna 2011 ja vuonna 2010). Vuosi 2012 oli tuloksen kannalta odotettua parempi, mihin vaikutti mm. erittäin tiukka talouskuri ja joidenkin hankkeiden siirtäminen vuodelta 2012 vuodelle 2013 (mm. hoitokeskuksen A-siiven peruskorjaus, säätiön Internet-sivujen uudistaminen ja extranetin käyttöönotto). Vuonna 2011 valmistui 70 uutta ja peruskorjattua asuntoa ja 100 asiakasta muutti vuoden aikana uuteen kotiin. Valmistuneiden yksiköiden ja muuttojen suuri määrä aiheutti poikkeuksellisen Muu toiminta. Muu toiminta sisältää Lasten kuntoutuskodin, Rin- paljon aloituskustannuksia ja tuottojen viivästymistä keskimääräinekodin koulun, Genetiikan palveluyksikön, asuntojen vuokrausseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 valmistui vain kaksi RKtoiminnan, metsätalouden ja säätiön kiinteistöt. Muun toiminnan Asuntoa, keväällä RK-Asunnot Koukkusaari ja syksyllä RKtuotot olivat 9.734.878 euroa (8.687.978 euroa v. 2011 ja Asunnot Hevosmies ja elokuussa käynnistyi Meripihkan toiminta8.931.018 euroa v. 2010). Genetiikan palveluiden alijäämä oli keskuksen toiminta, jolloin aloituskustannuksia ja tuottojen viiväs63.982 euroa ja Lasten kuntoutuskodin tulos oli 66.572 euroa tymistä oli suhteessa vähemmän. RK-Asunnot Saunalahden euroa ylijäämäinen. Vuonna 2011 Lasten kuntoutuskodin alijäämä asukkaat muuttivat pääosin vasta alkuvuonna 2012, vaikka muuoli 25.380 euroa ja Genetiikan palveluyksikön alijäämä 81.845 tot olisivat olleet mahdollisia jo vuoden 2011 puolella. Lisäksi RKeuroa. Asunnot Nyyttipuiston ja Nyyttipuiston toimintakeskuksen valmistuminen siirtyi syksystä 2012 kevääseen 2013. Vuokraustoiminnan nettotulot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa v.2011 ja 0,9 milj. euroa v. 2010). Muun toiminnan ylijäämä Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen vaikutti etukäteen erittäin oli yhteensä 1.126.130 euroa (574.402 euroa v. 2011 ja 687.584 haasteelliselta, minkä vuoksi hallitus päätti keväällä 2012 kertaeuroa v. 2010). luonteisesta kannustejärjestelmästä henkilöstölle. Järjestelmän tavoitteena oli kannustaa koko säätiön henkilöstöä mahdollisimOperatiivisen toiminnan yhteenlaskettu tulos (tuottojäämä enman taloudelliseen toimintaan ja parantaa mm. tulosalueiden ja nen sijoituksia ja satunnaisia eriä) oli 1.240.835 euroa ylijäämäiyksiköiden yhteistyötä innovatiivisten ja entistä tehokkaampien nen (121.877 euroa v. 2011 ja 357.494 euroa v. 2010). Tuloksen toimintatapojen ja prosessien käyttöönottamiseksi. Sekä kehitysparantuminen johtui mm. siitä, että uusia yksiköitä käynnistyi ker- vammapalveluiden että säätiön tulos paranivatkin selvästi vuotomusvuoden aikana edellistä vuotta vähemmän, jolloin yksiköidesta 2011 ja kannustejärjestelmän tavoitteet saavuttiin. Kannusden aloituskustannuksia syntyi vähemmän. Tulosta paransi myös te maksetaan keväällä 2013. kertaluontoinen 474.000 euron korvaus Rinnekodin suojelualueesta. Vuonna 2012 suurimmat kustannusten nousut olivat työter- Investoinnit ja ajankohtaiset hankkeet. Investointeihin käytetveyspalveluissa (+292 t€), lämmityskuluissa (+113 t€ ) ja elintarvi- tiin vuonna 2012 yhteensä 350.084 euroa (3.880.170 euroa vuonkeostoissa (+63 t€) na 2011 ja 592.740 euroa v. 2010). Suurimmat yksittäiset kohteet vuonna 2012 olivat atk-ohjelmistokustannukset 28 tuhatta euroa Sijoitus- ja rahoitustoiminta. Säätiön sijoitus- ja rahoitustoimin- (Talgraf-budjetointi- ja raportointijärjestelmä), sprinklerijärjestelmä nan tuloutettu nettotuotto vuonna 2012 oli 140.812 euroa Ala-Laakson kiinteistöön 73 tuhatta euroa, talouskeskuksen il(-132.476 euroa v. 2011 ja 273.758 euroa v. 2010). Sijoitusomai- mastointi 103 tuhatta euroa, kuljetuskaluston lisäys 37 tuhatta suuden ja rahamarkkinasijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2012 euroa, vesilaitoksen varavoimakone 24 tuhatta euroa ja hoitokeslopussa 6.384.387 euroa ja niiden kirjanpitoarvo oli 6.129.740 kuksen A-siiven saneerauksen suunnittelu 85 tuhatta euroa. euroa. Tilinpäätöksessä arvopaperit on kirjattu hankinta-arvoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Sijoitustoiminnassa kirjattiin markkinatilanteesta johtuen arvonpalautuksia 76.676 euroa ja arvonalennuksia 12.347 euroa. Arvonalennuskirjauksia tehtiin 128.528 euroa vuonna 2011 ja 20.138 euroa vuonna 2010. 19 Organisaatio 15.4.2013 Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Sari Sarkomaa Hallitus Olli Holmström Johtaja-‐ylilääkäri Markus Kaski Asiantun=japalvelut Johtaja-‐ylilääkäri Markus Kaski Tutkimus-‐ ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut Hoitotyön johtaja Katri-‐Piia Rajala Asumispalvelut Asumispalvelujen johtaja Kris=na Nousiainen Työ-‐ ja päivätoimintapalvelut Työ -‐ ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö Yhteiset palvelut Talous-‐ ja hallintojohtaja Lea Nevalainen Yh=öt Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen 20 Konserni Vastuullinen johtaminen ja hallinto Hallinto. Rinnekoti-Säätiön ja konsernin johtoelinten vastuut ja tehtävät pohjautuvat lakeihin, viranomaismääräyksiin, säätiön sääntöihin, johtosääntöön ja omiin hallinnointiperiaatteisiin, joissa on huomioitu mm. Säätiön hyvä hallinto –ohjeistuksen periaatteita. Konserni. Säätiön omistamissa yhtiöissä päätösvaltaa käyttävät yhtiökokous ja hallitus. Säätiö käyttää yhtiökokouksissa omistukseen perustuvaa päätös- ja äänivaltaa. Yhtiökokouksissa valitaan mm. tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Yhtiöiden hallituksissa on edustettuna säätiön hallituksen jäsen, usein puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja muut jäsenet voivat olla konsernin työntekiSäätiön ja konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät säätiön hallinto- jöitä tai ulkopuolelta kutsuttuja asiantuntijoita. Tytäryhtiöiden hallineuvosto ja hallitus. Niiden lisäksi säätiöllä on neuvoa antava tusten tehtävänä on toteuttaa säätiön omistajaohjausta. neuvottelukunta, jonka ohjesäännön hallintoneuvosto vahvistaa. Hallintoneuvoston tehtävänä on mm. vahvistaa säätiön toiminnan yleiset suuntaviivat ja toimintaperiaatteet sekä päättää kiinteistö- Säätiö. Säätiön johtoryhmään kuuluvat säätiön kaikki johtajat. jen luovuttamisesta. Hallintoneuvosto kokoontuu pääsääntöisesti Säätiön johtajan lisäksi johtoryhmään kuuluivat talous- ja hallintokahdesti vuodessa ja se vahvistaa säätiön seuraavan vuoden johtaja, kiinteistöjohtaja, työ- ja päivätoimintojen johtaja sekä elotoimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyy tilinpäätökkuuhun asti hoito- ja asumispalveluiden palvelujohtaja ja elokuussen. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet, hallituksen ta alkaen asumispalvelujen johtaja ja hoitotyön johtaja. Säätiön puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä mm. nimittää säätiön johtaja tai hänen valitsemansa toimihenkilö esittelee hallintoneujohtajan ja päättää tilintarkastajan valinnasta. vostolle ja hallitukselle säätiön toimintaa koskevat asiat. Johtoryhmä kokoontui 39 kertaa vuonna 2012. Säätiön toiminta on jaettu Säätiölain mukaisesti hallitus edustaa säätiötä ja huolehtii niistä viiteen tulosalueeseen, joiden ohjausryhmät kokoontuvat tulosalusäätiön asioista, joita ei ole määrätty hallintoneuvoston tehtäviksi. eesta riippuen joko viikoittain tai kaksi kertaa kuukaudessa. Hallitus edustaa, kehittää, johtaa ja valvoo säätiötä ja sen toimintaa. Hallitus vastaa toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja omaisuuden hoitamisesta ja sijoittamisesta. Hallitus valmistelee Sisäinen valvonta. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistahallintoneuvoston käsiteltäväksi tulevat asiat, huolehtii tehtyjen maan Rinnekoti-Säätiön tavoitteiden toteutuminen. Hallitus ja ylin päätösten toimeenpanosta ja kiinnityksen ottamisesta säätiön johto vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen asiankiinteistöihin. Lisäksi hallitus ottaa toimeen säätiön johtajan välitmukaisuudesta. Jokainen esimies vastaa omalla vastuualueellaan tömässä alaisuudessa toimivat johtavat toimihenkilöt ja päättää sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen toimivuuden arvioinnissäätiön johtajan sijaisuuksien hoitamisesta. Säätiön nimen voivat ta. Jokaisen työntekijän vastuulla on omalta osaltaan edistää hykirjoittaa kaksi seuraavista henkilöistä yhdessä: hallituksen puvää toimintakulttuuria. heenjohtaja, varapuheenjohtaja, säätiön johtaja tai hallituksen siihen valtuuttama muu henkilö. Säätiön johtajalla ja hallituksen Sisäinen valvonta sisältää sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että siihen valtuuttamilla muilla henkilöillä on juoksevissa asioissa päivittäisen ja jälkikäteisen valvonnan. Päivittäistä valvontaa ovat oikeus yksin kirjoittaa säätiön nimi. Hallitus kokoontui vuoden sovitut toimintaprosessit, tehtävänkuvat, ohjeet sekä tietojärjestel2012 aikana kahdeksan kertaa. mien käyttöoikeudet ja kontrollit. Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus ovat luonteeltaan jälkikäteisvalvontaa. Säätiön toimintaa ohjataan säätiön säännöistä, arvoista, visiosta ja missiosta johdetulla strategialla, joka sisältää tavoitteet ja meSäätiön toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansainväliseen akkrenestystekijät. Strategia valmistellaan säätiön hallituksen ja toimiditointimenettelyyn pohjautuvalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen van johdon yhteisissä keskusteluissa. Joulukuussa 2012 säätiön laatuohjelmalla, Social and Health Quality Service (SHQS). Laahallintoneuvosto vahvisti säätiön strategian vuosille 2013-2017. tuohjelmassa palvelujärjestelmän rakenne, palveluprosessit ja vaikuttavuus tarkastetaan systemaattisesti käyttämällä SHQSTulevien viiden vuoden tavoitteet kirjataan toimintatavoitteisiin, ja arviointikriteeristöä. Kriteeristö on kehitetty vastaamaan suomaseuraavan vuoden tavoitteet, linjaukset, mittarit ja toimenpiteet laisten sosiaali-ja terveydenhuollon arviointitarvetta. Siinä on huokiteytetään tuloskortteihin neljästä näkökulmasta: asiakas, toiminmioitu suomalainen lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset nan kehittäminen, henkilöstö ja talous. Tuloskortit laaditaan säätisekä hyvä hoitokäytäntö. Kriteeristö sisältää ISO 9001:2000 ölle ja linjaorganisaation mukaisesti tulosalueille ja yksiköille. Rinstandardin keskeiset vaatimukset, jotka on sovitettu sosiaali- ja nan toiminnan suunnittelun kanssa tehdään budjetti, joka laaditerveydenhuollon kielelle. Menetelmä edellyttää vuosittaisten kritaan yksikkötasosta ylöspäin. teeristöillä suoritettujen itsearviointien lisäksi kattavaa sisäistä auditointia, johdon katselmuksia sekä osoitettavissa olevaa mittaToimintaa seurataan tuloskortin ja budjetin avulla. Tuloskortin ustuloksiin pohjautuvia kehittämistoimia. Arvioinnin suorittaa myös tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosineljänneksittäin. Toiulkopuolinen auditointiryhmä vuosittain. Organisaatiolla on mahminnan ja budjetin toteutuminen raportoidaan kuukausittain. Säädollisuus saada laaduntunnustusneuvoston myöntämä laaduntuntiön hallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta käytännustus, mikäli organisaatio täyttää laaduntunnustuksen kansainnössä jokaisessa kokouksessa. Sijoitustoiminnan tuloksesta raväliset edellytykset. Laaduntunnustuksen saamisen välttämättöportoidaan hallitukselle vähintään vuosineljänneksittäin. mät edellytyksiä ovat • Organisaation rakenteelliset edellytykset on varmistettu • Prosessin toimivuus on varmistettu • Palvelu on tehokasta ja vaikuttavaa Kaikki säätiön toiminnat on auditoitu ja uudet yksiköt otetaan laaduntunnustuksen piiriin vuoden sisällä toiminnan käynnistämises 21 Ympäristövastuu tä. Rinnekoti-Säätiö on käyttänyt SHQS-menetelmää toiminnan Lakiston alueella on tuotettu kaukolämpö vuodesta 2008 alkaen kehittämisessä vuodesta 1996. Laaduntunnustus on saatu viides- metsäpuuhakkeella, jolloin ilmaston kuormitus on pienentynyt ti, viimeinen vuonna 2012 kolmeksi vuodeksi. olennaisesti. Biolämpölaitoksen toiminnasta vastaa RK-Kiinteistöt Oy. Uusissa rakennushankkeissa on huomioitu vaihtoehtoiset Säätiön hyväksymisvaltuudet on määritelty yleisellä tasolla hallin- lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö. Kevyen polttoöljyn käytöstoneuvoston hyväksymässä johtosäännössä ja hallitus on päättä- tä pääasiallisena lämmön lähteenä luovutaan kaikissa rakennuknyt pankkitilien käyttöoikeudet. Tarkemmat hyväksymisvaltuudet sissa lähivuosina. Ostettu sähkö on tuotettu uusiutuvilla energiaja ohjeet on määritelty erillisissä ohjeissa, kuten hankintaohje, lähteillä. Säätiöllä on ympäristöohjelma ja ekologiset tekijät otehyväksymismenettelyt ja tehtävään liittyvät hyväksymis- ja allekir- taan huomioon myös kehitysvammaisten asiakkaiden arjen toijoitusoikeudet. Laskujen tarkistajista, hyväksyjistä ja hyväksymis- minnoissa. Ote ympäristöasioihin on käytännöllinen ja asukkaat rajoista pidetään erillistä luetteloa, jota päivitetään jatkuvasti ja ovat olleet mukana suunnittelemassa omiin asumisyksiköihin yhtarkistetaan johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa. Ostolas- teisiä ekologisia periaatteita. Hyötyjätteiden lajittelua kehitetään kuja käsittelemään oikeutetut ja hyväksymisrajat on määritelty jatkuvasti. Kertomusvuonna Rinnekoti-Säätiön maista Espoon ostolaskujen käsittelyjärjestelmässä. Esimiehet ja muut vastuuLakistossa muodostettiin 62,3 hehtaaria Rinnekodin luonnonsuohenkilöt seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. jelualueeksi. Konsernissa tehdään vuosittain henkilöstökysely ja sen tulosten perusteella kehitetään mm. johtamista, esimiestyötä, työhyvinvointia, osaamista ja prosesseja. Yhtiöt Kiinteistö Oy RK-Asunnot toimii yleishyödyllisenä yhteisönä, joka rakennuttaa tai muuten hankkii hallintaansa vuokra-asuntoja Riskienhallinta on osa konsernin normaalia johtamista ja sisäistä ja vuokraa niitä sosiaalisin perustein. Toiminnan ensisijaisena valvontaa ja riskienhallintasuunnitelma on osa vuosittain päivitettavoitteena on asuntomarkkinoilla heikossa asemassa olevien tävää laadunhallintajärjestelmää. Riskienhallintasuunnitelmassa erityisryhmien asunto-olojen parantaminen. Yhtiöllä on vuoden käydään systemaattisesti läpi Rinnekoti-Säätiön toiminta, tunnis2012 lopussa 87 vuokra-asuntoa vammaisille henkilöille viidessä tetaan riskit ja esitetään suojautumistoimenpiteet. Riskienhallinta eri kohteessa. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa vaan se ostaa palvelut tarkoittaa menettely- ja toimintatapoja, joilla jatkuvasti tunnisteRK-Kiinteistöt Oy:ltä. Vuokra-asuntojen täyttöaste oli 100 prosenttaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan konsernin toimintaan, laintia. Tilikauden aikana valmistui RK-Asunnot Koukkusaari (18 mukaisuuteen ja sen tavoitteiden toteutumiseen liittyviä riskejä. asuntoa) Helsinkiin. RK-Asunnot Joutsenvirran (18 asuntoa) raRinnekodissa on suoritettu kolme kertaa kattava riskien analykentaminen Helsingin Laajasaloon käynnistyi valitusprosessin sointi vakuutusyhtiön avustuksella, viimeisin on vuodelta 2010. vuoksi viivästyneenä. Vuoden 2013 aikana aloitetaan Porvoon Analyysissä riski nimettiin, esitettiin sen syy ja seuraus, todennäJohannisbergin rakentaminen (15 asuntoa) ja pyritään aloittaköisyyden ja vahingonsuuruusarvion avulla laskettiin riskiluku ja maan Kiikkaistentie 18:n rakentaminen Nurmijärvellä. Vantaalla esitettiin toimenpiteet riskin pienentämiseksi. Analyysin tulokset jatketaan useamman rakennushankkeen suunnittelua. Muitakin käytiin läpi työryhmittäin ja analyysi kokonaisuudessaan käsiteltiin uusia suunnitteluhankkeita pyritään käynnistämään Helsingin johtoryhmässä. ympäryskunnissa. Yhtiön toimitusjohtajana oli säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen. Rinnekoti-Säätiö omistaa yhtiön koko osakekannan. Sisäinen tarkastus on osa Rinnekodin laadun- ja riskienhallintajärjestelmää. Se avustaa johtaja-ylilääkäriä sisäisen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tuottaa tarkaste- RK-Kiinteistöt Oy omistaa Espoon kaupungin Lakistossa sijaittuista toiminnoista arvioita, suosituksia ja informaatiota johdolle ja sevan biolämpölaitoksen, joka otettiin käyttöön 15.2.2008 ja siitä lähtien se on tuottanut kaukolämpöenergian Rinnekoti-Säätiön yksiköille auttaakseen niitä toimimaan tehokkaasti ja oikein. Lakiston alueen rakennuksiin. Höyrykattilalaitos aloitti toimintansa joulukuussa 2007. Höyryä on tuotettu Rinnekodin pesulaan ja ravintokeskukseen. Hallinto- ja rakennuttamispalveluja on tuotettu Tilintarkastus. Säätiöllä voi sääntöjen mukaan olla vähintään Rinnekoti-Säätiölle ja sen osakkuusyhtiöille. Yhtiön energiantuokaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Ainakin yhden varsinaitanto jatkuu vakiintuneena lähivuodet. Yhtiön myymät hallinto- ja sen ja yhden varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin hyväkrakennuttamispalvelut lisääntyvät jatkossa, koska säätiökonsernin symä tilintarkastaja (KHT). Tilintarkastajaksi voidaan valita myös muiden yhtiöiden palvelujen tarve kasvaa. Yhtiön toimitusjohtaja keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Mikäli oli säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen ja Rinnekoti-Säätiö omistilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varamiehiä ei tarvittaa yhtiön koko osakekannan. se valita. Hallintoneuvosto valitsee tilintarkastajat tilikaudeksi kerrallaan. Konsernin tytäryhtiöissä käytetään samaa tilintarkastajaa. Tilintarkastuksen tehtävänä on vahvistaa, että tilinpäätös ja halli- Asunto Oy Auratie 4 omistaa Vantaan kaupungin Hämeenkylästuksen toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön ja sä tontin, jolla on kolmen huoneiston rivitalo. Rakennuksessa sen konsernien toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. sijaitsee kehitysvammaisten asumisyksikkö. Kiinteistö Oy MäTilintarkastus sisältää myös kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. enalus 15 omistaa Espoon Lakistossa 12 asuntoa käsittävän kiinteistön. Suurin osa kiinteistön asunnoista on vuokrattu säätiön Tilintarkastajat antavat tilikauden päättymisen jälkeen tilintarkastuskertomuksen hallintoneuvostolle ja raportoivat havainnoistaan henkilökunnalle. Rinnekoti-Säätiö omistaa yhtiöiden koko osakekannan. hallitukselle. Tilintarkastajat tekevät myös valvontatarkastusta vuoden aikana. 22 SÄÄTIÖ Toiminnan tuotot milj. € 2012 58,1 2011 53,7 2010 52,4 1,4 -0,01 0,6 Omavaraisuusaste 70 % 68 % 68 % Henkilöstö 883,5 860 823 Tilikauden tulos milj. € KONSERNI 2012 2011 2010* Toiminnan tuotot milj. € 58,6 54,0 - Tilikauden tulos milj. € Omavaraisuusaste 1,4 57 % 0,02 57 % - Henkilöstö 885,5 862 - *) Konsernitilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta 2012 ja vertailutiedot vuodelta 2010 puuttuvat. Asunto Oy Hervonrivistä Nurmijärven Klaukkalassa säätiö omistaa seitsemän osakehuoneistoa, jotka on vuokrattui säätiön henkilökunnalle. Rinnekoti-Säätiön omistusosuus yhtiöstä on 54 %. Kiinteistö Oy Vapaalankoti on vuokrannut Vantaan kaupungin Vapaalasta tontin, jolla sijaitsevat kehitysvammaisten asumisyksikkö, seurakunnan kerhotila ja asunto. Rinnekoti-Säätiön omistusosuus yhtiöstä on 68 prosenttia. Toiminta ja tulos Rinnekoti-Säätiön konsernin toiminnan tuotot kasvoivat 8,6 prosenttia 58,6 miljoonaan euroon (54,0 miljoonaa euroa). Konsernin merkittävimmät yksiköt säätiön lisäksi liikevaihdolla mitaten olivat Kiinteistö Oy RK-Asunnot 0,5 miljoonaa euroa ja RK-Kiinteistöt Oy 0,8 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 885,5 henkilöä (862 vuonna 2011). Lisäystä edellisestä vuodesta oli 2,7 prosenttia. Konsernin tulos oli 1,4 miljoonaa euroa (17 tuhatta euroa). Investoinnit ja rahoitus Konsernin investoinnit kertomusvuonna olivat 3,9 miljoonaa euroa (8,7 miljoonaa euroa). RK-Asuntoihin saatiin ARA:n investointiavustusta 1,9 miljoonaa euroa, joten nettoinvestoinnit olivat 2 miljoonaa euroa. Kiinteistöihin investoitiin 3,7 miljoonaa euroa ja kalustoon 0,2 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaisista rahoituslaitoslainoista (13,3 miljoonaa euroa) on 8,5 miljoonaa euroa Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymiä korkotukilainoja erityisasuntotuotantoon. Kiinteistö Oy RK-Asuntojen asuntorakennuskohde RK-Asunnot Koukkusaari (18 asuntoa) valmistui Helsingin Vuosaareen. Kohteen hankintahinta oli 3.280.339 euroa. Sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen toimi säätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 2005 - 2012 23 Säätiön hallinto Hallintoneuvosto Säätiön ylimpänä hallintoelimenä toimii hallintoneuvosto, johon kuuluu 15 jäsentä. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö valitsee yhdeksän ja Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvosto kuusi jäsentä. Varajäseniä valitaan kuusi. Vuonna 2012 hallintoneuvostoon kuuluivat seuraavat henkilöt: Diakonissalaitoksen valitsemat: Sari Sarkomaa, kansanedustaja Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö Kristina Jansson-Saarela, diakonissa Ilkka Jääskeläinen, FM, diakoni Anna-Liisa Launiainen, TEM Irmeli Leinos, erityisopettaja Juha-Petri Niiranen, rehtori Karin Strandberg, johtava diakonissa Leena Tuomola, pastori Tapio Tähtinen, palvelualuejohtaja Petri Vanninen, koulutusjohtaja Tuija Åstedt, lapsi- ja perhetyön johtaja Tehtävä puh.joht. varajäsen jäsen varapj. jäsen jäsen varajäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen jäsen Toimikausi 2012 - 2014 2010 - 2012 2011 - 2013 2011 - 2013 2012 - 2014 2010 - 2012 2011 - 2013 2010 - 2012 2010 - 2012 2011 - 2013 2012 - 2014 2012 - 2014 Hallintoneuvoston valitsemat: Jouko Helomaa, VT Pirkko Huuhka, kouluttaja, TEM, NTM Aulis Majuri, talous- ja hallintojohtaja Outi Mäkelä, kansanedustaja, KTM Elina Rytsölä, ylilääkäri Leena Saarinen, lehtori Anne-Maija Suominen, pankinjohtaja Sami Uotinen, johtava lakimies Harry Yltävä, sosiaalityöntekijä jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen jäsen jäsen 2012 - 2014 2012 - 2014 2011 - 2013 2010 - 2012 2011 - 2013 2011 - 2013 2010 - 2012 2012 - 2014 2010 - 2012 Hallitus Hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaan säätiön hallitukseen kuuluivat vuonna 2012. Antti Lemmetyinen, sosiaalineuvos Kirsti Handolin, KTM Kristiina Hehku, sosiaalineuvos Marja Koskiniemi, psykologi Pirjo Kotiranta, toiminnanjohtaja Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja Kristiina Lappi, rehtori Riitta-Leena Rossi, talousjohtaja Ismo Saarinen, asianajaja, OTK Laila Eertamo, ohjaaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen henkilök. edustaja Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab sekä Kai Salli, KHT Rinnekoti-Säätiön johtoryhmä vuonna 2012 Johtaja-ylilääkäri Markus Kaski Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen Työ- ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö Asumispalvelujen johtaja Kristina Nousiainen 23.8.2012 alkaen Talous- ja hallintojohtaja Lea Nevalainen Palvelujohtaja Kaisa Syrjä 31.7.2012 asti Hoitotyön johtaja Katri-Piia Rajala 1.8.2012 alkaen Rakennustoimikunta Säätiön hallituksen kolmeksi vuodeksi valitsemat rakennustoimikunnan jäsenet vuonna 2012 olivat: Matti Rönkä, DI, puheenjohtaja Aino Tuori, arkkitehti Pirkko Ilonen, arkkitehti Jorma Puhto, DI Annikki Nurminen, arkkitehti Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri, LKT Lea Nevalainen, talous– ja hallintojohtaja, KTM 24 Neuvottelukunta Rinnekodin neuvottelukunnan tarkoituksena on toimia hyvän ja tuloksellisen yhteistyön aikaansaamiseksi ja kehittämiseksi RinnekotiSäätiön ja sen palveluja käyttävien kuntien kesken. Neuvottelukuntaan voi jokainen kunta ja kuntayhtymä, jolla on laitoshoitoa ja/tai asumispalveluja koskeva ostopalvelusopimus Rinnekoti-Säätiön kanssa, nimetä yhden jäsenen ja varajäsenen. Lisäksi Suomen Kuntaliitolla on oikeus nimetä neuvottelukuntaan yksi jäsen ja varajäsen. Neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2012 seuraavat varsinaiset jäsenet: Riku Honkasalo Päivi Holm Pirjo Strandén-Bagans Anja Roos Kyllikki Rantala Juhani Willström Anja Metsävuori Taru Kaikkonen Olli Kallunki (21.5.2012 asti) Hanna Toiviainen (22.5.2012 alk.) Jaana Koskela Askola Espoo Eteva-kuntayhtymä Hanko Hyvinkää Järvenpää Perusturvayhtymä Karviainen Kauniainen Kerava Kerava Kirkkonummi Henna Nordström Agneta Alm Arja Tolttila Sari Lemmetyinen Markku Nenonen Anne Hovi Katy Kohtala Jorma Saaristo Päivi Riikonen (10.4.2012 asti) Mirja Nevalainen (11.4.2012 alk.) Marie Franzén Sami Uotinen Lohja Loviisa Mäntsälä Nurmijärvi Orimattila Pernaja Pukkila Raasepori Tuusula Tuusula Vihti Suomen Kuntaliitto Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Markku Ahtikari Hyvinkäältä. Rinnekodin palveluneuvosto Rinnekodin palveluneuvostoon, joka toimii Rinnekodin ja omaisten välisenä yhteistyöelimenä, kuuluivat vuonna 2012 Martti Mäntymaa, työehtoasiamies, pj. Helena Erjanti, terveystieteiden tohtori, varapj. Martti Kokkonen, sähköasentaja Kaija Timonen, ekonomi Juhani Mäki-Ventelä, perhehoitaja Sirpa Viljanen, tuotepäällikkö Sanna Jouppila, johtava sosiaalityöntekijä Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri Iivi Koivu, perhehoidon palveluvastaava Hanna Myllymäki, palvelupäällikkö Maija Rimpiläinen, työ- ja päivätoiminnan esimies Helena Ruusuvuori, henkilöstöpäällikkö Päivi Lintukangas, henkilöstöpäällikkö Rinnekodin asukasneuvosto Niina Haahti Outi Kero Tomi Kohomäki Mari Möttö, ohjaaja Kristiina Haatainen Johanna Kuokkanen Laura Soveri Pirjo Suominen, esimies Yhtiöt Kiinteistö Oy RK-Asunnot Antti Lemmetyinen, sosiaalineuvos Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri Rauno Kervinen ,sosiaalineuvos, OTL, VT (25.6.2012 asti Kirsti Handolin, KTM Lea Nevalainen, talous-j a hallintojohtaja Kaisa Syrjä, palvelujohtaja hallituksen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen RK-Kiinteistöt Oy Antti Lemmetyinen, sosiaalineuvos Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri Rauno Kervinen ,sosiaalineuvos, OTL, VT (25.6.2012 asti Kirsti Handolin, KTM (25.6. alkaen) Lea Nevalainen, talous-j a hallintojohtaja hallituksen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen 25 RINNEKOTI-SÄÄTIÖN KONSERNITULOSLASKELMA Konsernin tulos VARSINAINEN TOIMINTA KEHITYSVAMMAPALVELUT 1.1.-31.12.2012 t€ Tuotot Kulut: Emo Rinnekoti-Säätiö 1.1.-31.12.2012 t€ 1.1.-31.12.2011 t€ 1.1.-31.12.2011 t€ 48 372 45 040 48 375 45 040 -35 808 -4 523 -7 510 -334 -48 175 -32 452 -5 403 -7 248 -304 -45 407 -35 808 -4 523 -7 595 -334 -48 260 -32 451 -5 403 -7 334 -304 -45 492 197 -367 115 -452 10 251 8 927 9 735 8 688 -2 212 -1 246 -5 580 -9 038 -1 944 -1 162 -5 203 -8 309 -2 128 -1 069 -5 412 -8 609 -1 855 -1 007 -5 252 -8 114 1 213 618 1 126 574 1 410 251 1 241 122 332 -363 -31 193 -416 -223 334 -193 141 196 -329 -133 1 379 28 1 382 -11 145 -94 51 -51 109 -105 4 -4 145 -94 51 -51 109 -105 4 -4 13 -9 4 -4 13 -16 -3 3 13 -9 4 -4 13 -16 -3 3 Laskenn. verovelan muutos 1 -12 Vähemmistöosuus 0 1 1 380 17 1 382 -11 Henkilöstökulut Vuokrat Muut kulut Poistot Kehitysvammapalveluiden kulu MUU TOIMINTA Tuotot Kulut: Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuottojäämä/liiketappio SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuottojäämä MUUT YLEISKATTEISET RAHASTOT Tuotot Kulut Yleiskatt.rah. tuottojäämä Siirto yleiskatt.rah./rahastoihin OMAKATTEISET RAHASTOT Tuotot Kulut Omakatt. rah. kulujäämä Siirto omakatt.rah./rahastoihin Tilikauden yli/alijäämä 26 RINNEKOTI-SÄÄTIÖN KONSERNITASE Konsernin tase Emo Rinnekoti-Säätiö 31.12.2012 t€ 31.12.2012 t€ 31.12.2011 t€ 31.12.2011 t€ 418 482 418 482 1 374 30 997 1 280 1 461 35 112 1 373 29 977 1 456 1 868 34 674 1 335 22 280 748 103 24 466 1 335 23 213 936 18 25 502 495 6 383 6 878 495 5 120 5 615 1 584 495 6 353 8 432 1 584 495 5 090 7 169 192 188 192 188 198 2 932 169 2 982 0 540 2 400 6 070 48 670 0 138 1 710 4 999 45 958 144 2 921 51 175 0 405 2 302 5 998 39 506 128 2 693 43 0 0 257 1 504 4 625 37 966 2 548 3 757 19 305 1 380 625 27 615 2 548 3 706 19 288 17 625 26 184 2 548 3 757 19 689 1 382 0 27 376 2 548 3 706 19 700 -11 0 25 943 192 188 192 188 242 13 250 18 13 510 290 12 195 20 12 505 242 5 110 0 5 352 290 5 118 0 5 408 557 136 807 530 76 984 668 5 185 7 353 48 670 593 4 898 7 081 45 958 7 134 556 74 664 5 151 6 586 39 506 7 76 834 88 581 4 841 6 427 37 966 1 844 83 1 927 1 743 101 1 844 1 844 83 1 927 1 743 101 1 844 V A S TA A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmistokustannukset Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet Sijoitusarvopaperit Omakatteiset rahastot Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Laskennallinen verosaaminen Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset V A S TA TTA V A A Oma pääoma Toimintapääoma Muut rahastot Ed. tilik. ylijäämät Tilikauden ylijäämä Vähemmistöosuudet Omakatteiset rahastot Rahastojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Ehdolliset rahoitussopimukset hoitopaikkojen käyttöoikeutta vastaan Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Lainojen lyhennykset Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat ASUKKAIDEN YKSITYISVARAT Käyttötilien saldot 1.1.2012 Muutos tilikaudella Käyttötilien saldot 31.12.2012 27 28 Tulevaisuus Menossa oleva kehitysvammapalvelujen rakennemuutos edellyttää säätiön palvelutoiminnan kehittämistä ja suuntaamista palveluihin, joissa tarjonta ei vielä vastaa kysyntää. Toiminnan talouden tasapainottaminen on jatkuvasti keskeinen tavoite. Kilpailutuksissa menestyminen, pätevän henkilöstön saatavuus, toiminnan vaatima tilojen peruskorjaus ja uudistaminen ovat merkittäviä haasteita, joissa onnistuminen on edellytys säätiön palvelutoiminnan kehittämiselle. Taantuman takia kuntien taloustilanne on vielä lähivuodet vaikea, mikä vaikuttaa RinnekotiSäätiöltä ostettavien palvelujen määrään ja hintaan. Neuvottelutulokseen ja kilpailutettuihin hintoihin perustuva vuoden 2013 talousarvio on tiukka ja siihen on sisäänrakennettuna vaativa toiminnan tehostamisvelvoite. Vuoden 2014 talousarvion laatimista uudistetaan, jotta talousarviossa voidaan ottaa aikaisempaa paremmin huomioon myös kilpailutetut palvelut. Turvallisuus ja riskien hallinta ovat edelleen tärkeitä painopisteitä koko säätiössä. Vuoden 2012 aikana hyväksyttiin jatkuvuussuunnitelma ja päivitettiin riskienhallintasuunnitelma. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja systemaattisen seurannan periaatteiden luomista varten on perustettu työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi vuonna 2013. Vuonna 2010 käynnistettiin kokonaisvaltainen riskienarviointityö yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. Tulosten perusteella valittiin yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi työtapaturmien merkittävä vähentäminen, millä on myös suuri taloudellinen merkitys. Yhteistyötä työtapaturmien vähentämiseksi tehdään sekä vakuutusyhtiön että työterveyshuollon kanssa. Toukokuussa 2012 otettiin käyttöön HaiPro-järjestelmä sekä asiakas- että työturvallisuuteen liittyvien vaara- ja uhkatilanteiden ja tapaturmien ilmoittamiseen ja raportointiin. Järjestelmän raportointikäytäntöä parannetaan edelleen kuluvana vuonna. Vuoden 2013 alussa aloittanut Norio-keskus edustaa säätiön valtakunnallista palvelutoimintaa ja eurooppalaista osaamista, josta rakennetaan säätiön toinen vahva osaamiskeskus Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen rinnalle. Norio-keskuksella on oma laaja kohderyhmänsä, mutta asiantuntemuksen osalta siinä on leikkauspintaa säätiö muun toiminnan sisältöön. Vuoden 2013 maaliskuussa käynnistyi RK-Asunnot Nyyttipuiston ja Nyyttipuiston toimintakeskuksen toiminta. Loppukesällä toimintansa aloittaa Helsingin Laajasalossa RK-Asunnot Joutsenvirta. Vuonna 2014 käynnistynee RK-Asuntojen yksiköiden toiminta Porvoon Johannisbergissä, Vantaan Lastutiellä sekä Kiikkaistentiellä Klaukkalan Nurmijärvellä. Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskus keskittyy lyhyt- ja pitkäaikaisen kuntoutukseen ja sairaanhoidon palveluihin, joita tarjotaan valtakunnallisesti. Toiminta tukee kehitysvammaisten uutta asumista. Pääkohderyhmänä ovat edelleen kehitysvammaiset henkilöt, mutta muiden diagnoosien osuus asiakaskunnassa kasvaa tulevina vuosina. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen paikkaluku on vuonna 2017 noin 140. Siihen vaikuttaa olennaisesti palvelujen kysynnän kehittyminen Suomessa sekä tulevan Soteuudistuksen sisältö. Rinnekoti edistää kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä työuralla työhönvalmennuksen, moniammatillisen työkyvyn arvioinnin ja työkokeilujen avulla. Säätiön hallitus päätti sosiaalisen yrityksen perustamisesta joulukuussa 2012 ja yritys perustettiin kuluvan vuoden tammikuussa ja nimeksi vahvistui Lakiston Palvelut Oy. Yrityksen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2013 ja se on jo työllistänyt ensimmäiset työntekijät. Yritykselle haetaan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrityksen statusta kevään 2013 aikana, kun edellytykset täyttyvät. Säätiön asumispalvelut, RK-Asunnot tulevat lähivuosina kasvamaan edelleen ja laajenemaan uusille paikkakunnille. Uusi asuntoja rakentaa Kiinteistö Oy RK-Asunnot ja niitä hankintaan myös välivuokraamalla muilta toimijoilta. Asuntojen määrä on vuonna 2017 noin 460. Perhehoito säilyy edelleen yhtenä kehitettävänä lyhyt- ja pitkäaikaisen asumisen muotona, palveluissa asuu yli 100 henkilöä. Tuottojen ennakoidaan kehittyvän kuluvana vuonna suunnilleen talousarvion mukaan. Talouden pitäminen tasapainossa on kuluvana vuonna ja myös lähivuosina jatkuva haaste. Lakiston alueen asemakaavahanke etenee ja parhaillaan on menossa maankäyttösopimusneuvottelut ja tavoitteena on, että asemakaava saisi lainvoiman vuonna 2014. Asemakaavan myötä alueelle on uudisrakentamisen lisäksi tulossa myös täydennysrakentamista. Lakiston alueen palvelukäytössä olevia rakennuksia voidaan tarvittaessa peruskorjata jatkossa myös muuhun kuin palvelutoiminnan käyttöön. Toimintaympäristön ja palvelurakenteen voimakkaan muutoksen johdosta säätiön strategia päivitettiin vuoden 2012 aikana hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyönä. Tuloskortti on laajasti käytössä säätiössä, tulosalueilla ja yksiköissä, ja se nähdään hyvänä työkaluna, jolla voidaan varmistaa sovitun strategian mukainen toiminta koko säätiössä ja samalla kaikki työntekijät voivat osallistua oman yksikkönsä toiminnan kehittämiseen. Hallintoneuvosto valitsi vuoden 2013 alusta säätiön hallituksen puheenjohtajaksi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajan Olli Holmströmin. Säätiön johdossa tapahtuu kuluvana vuonna merkittäviä muutoksia, kun säätiön pitkäaikainen johtaja-ylilääkäri Markus Kaski jää syksyllä 2013 eläkkeelle ja kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen siirtyy kesällä 2013 Vaalijalan kuntayhtymän johtajaksi. 29 RK-Asunnot Joutsenvirta havainnekuva Professori Reijo Norio, Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila, Marika Heimo Rahaautomaattiyhdistyksestä ja Norio-keskuksen henkilökuntaa Norio-keskuksen avajaisissa Rinnekoti-Säätiön toimipisteet Liite 1 1 Rinnekoti-Säätiön tutkimuskeskuksen ja Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston (T) julkaisuja vuonna 2012 Castren ML. Neural stem cells. Results and problems in cell differentiation. Ed. R. Denham. Berlin Heidelberg: Springer-Verlag 2012. Jansson L, Henna-Kaisa Wigren H-K, Tommy Nordström T, Lauri Louhivuori L, Louhivuori V, Castrén ML, Åkerman KE. BDNF increases the motility of a particular NMDA/GABA-responsive subset of neural progenitor cells. Neuroscience 2012;224:223-34 (T). Kaipainen P, Partinen M, Saarenpää-Heikkilä O, Ilveskoski I, Hublin C, Linna M, Olsén P, Nokelainen P, Alén R, Wallden T, Espo M, Rusanen H, Olme J, Sätilä H, Arikka H, Julkunen I, Kirjavainen T. Increased incidence and clinical picture of childhood narcolepsy following the 2009 H1N1 pandemic vaccination campaign in Finland. PloS one Epub 2012 Mar 28. Kaski M. (toim.), Manninen A, Pihko H. Kehitysvammaisuus. Helsinki: SanomaPro Oy 2012. Kaski M. (red.), Manninen A och Pihko H. Utvecklingstörning. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen 2012. Niskanen E, Könönen M, Villberg V, Nissi M, Ranta-Aho P, Säisänen L, Karjalainen P, Äikiä M, Kälviäinen R, Mervaala E, Vanninen R. The effect of fMRI task combinations on determing the hemispheric dominance of language functions. Neuroradiology 2012;54(4):393-405. Paavola LE, Remes AM, Sonninen PH, Kiviniemi VV, Korhonen TT, Majamaa K. An Unusual Developmental Profile of Salla Disease in a Patient with the Salla FIN Mutation. Case Rep Neurol Med Epub 2012 Nov 22. Raatikainen E, Bjelogrlic-Laakso N. Tuloksekas hypnoterapia kehitysvammaisen potilaan vaikeahoitoisessa epilepsiassa. Duodecim 2012; 128:978-80. Uutela M, Lindholm J, Louhivuori V, Wei H, Louhivuori LM, Pertovaara A, Åkerman K, Castrén E, Castrén ML. Reduction of BDNF expression in Fmr1 knockout mice worsens cognitive deficits but improves hyperactivity and sensorimotor deficits. Genes Brain Behav 2012;5:513-523 (T). Liite 2 Yhteystiedot Rinnekoti-Säätiö Rinnekodintie 10, 02980 ESPOO Puhelinkeskus (09) 855 11 arkisin klo 8 – 16, Fax (09) 855 1240 www.rinnekoti.fi, etunimi.sukunimi@rinnekoti.fi Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen poliklinikka Tutkimus- ja kuntoutusyksiköt: Aisti- ja liikuntavammaisten yksiköt: Ala-Laakso 2 Ala-Kumpu Majakka Autismikuntoutusyksiköt: Autistien Vaaka Kompassi Lehmuskumpu Geriatriset yksiköt ja infektiohoito: Alarinne Koivurinne Petunia Haasteellisen käyttäytymisen ja kriisipalvelun yksiköt: Ala-Laakso 1 Rauhala Lasten ja nuorten yksiköt: Hiiala Pikantti Pikkurinne Neurologiset yksiköt: Länsirinne Maijala Metsärinne Psykiatriset yksiköt: Psykiatrinen Vaaka Turva RK-Asunnot: Ainola Aurala Hevosmies Jokipolku Kaikurinne Kaski Kattara Kierretie Kiikkaistentie Kornetintie Koukkusaari Lakistonkallio Lakistonpuro Multatie Nyyttipuisto Odilampi Oivala Paljerinne Peuramäki Piikuja Saunalahti Seppola Tuulikannel Vapaalankoti Työ- ja päivätoiminta: Ainontupa Ankkuri Autoryhmä Joonatan Kie-Ku Kippari Kornetin työ- ja päivätoiminta Kutomo Malminkartano Meripihka Metsäryhmä Nettipaja Nyyttipuisto Puutarha Päivälä Toiminta- ja kommunikaatioryhmä Vapaa-ajan toiminta Verstas Rinnekodin koulu Norio-keskus RK-Kiinteistöt Oy Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204 Kiinteistö Oy RK-Asunnot Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204 Kumputie 1, 02980 Espoo Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo Rinnekodintie 17, 02980 Espoo Rinnekodintie 11, 02980 Espoo Rinnekodintie 17, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumpukuja 2, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Rinnekodintie 15, 02980 Espoo Rinnekodintie 15, 02980 Espoo Mäenalus 2, 02980 Espoo Auratie 4, 01630 Vantaa Hevosmiehenkatu 1, 00770 Helsinki Rinnekodintie 5 B, 02980 Espoo Kaikurinne 4, 01830 Lepsämä Yläkaskenkuja 22, 00740 Helsinki Rinnekodintie 7, 02980 Espoo Kierretie 25, 01650 Vantaa Kiikkaistentie 16, 01800 Klaukkala Kornetintie 8, 00380 Helsinki Koukkusaarentie 20, 00980 Helsinki Rinnekodintie 5 A, 02980 Espoo Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo Multatie 26, 04340 Tuusula Alppikylänkatu 22-24, 00770 Helsinki Odilammentie 9, 02970 Espoo Skogbyntie 3, 02980 Espoo Steniuksentie 19, 00320 Helsinki Peuramäentie 11, 02750 Espoo Piikuja 7, 01600 Vantaa Itäviitta 5 C, 02330 Espoo Lakistonniitty 2, 02980 Espoo Tuulenpesäntie 14, 00410 Helsinki Vanha Hämeenkyläntie 9, 01650 Vantaa Rinnekodintie 19, 02980 Espoo Pääskyläntie 2, 02980 Espoo Pääskyläntie 2, 02980 Espoo Skogbyntie 2, 02980 Espoo Skogbyntie 4, 02980 Espoo Kutomotie 6, 00380 Helsinki Kornetintie 8, 02980 Espoo Rinnekodintie 14, 02980 Espoo Urputie 1, 00410 Helsinki Meripihkakatu 1, 00710 Helsinki Skogbyntie 4, 02980 Espoo Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo Alppikylänkatu 22-24, 00770 Helsinki Skogbyntie 4, 02980 Espoo Rinnekodintie 15,02980 Espoo Rinnekodintie 14,02980 Espoo Rinnekodintie 14, 02980 Espoo Rinnekodintie 14, 02980 Espoo Rinnekodintie 8, 02980 Espoo Kornetintie 8, 00380 Helsinki
© Copyright 2024