Muut palvelut - Rinnekoti
VUOSIKERTOMUS 2011 ”Kodissa on tarpeeksi tilaa.” (Sasu 22 v.) ”Koti on kaunis.” (Laura 41 v.) ”Kotini on linnani.” (Lari 40 v.) ”Saa nukkua rauhassa.” (Helena 19 v.) Sisällysluettelo Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan 1 Osaamiskeskus 2 Tutkimus– ja kehittämistoiminta 3 Yhteistyö 4 Kehitysvammapalvelut Tutkimus– ja kuntoutuskeskus 5 7 Hoito– ja asumispalvelut 10 Työ– ja päivätoiminta 14 Muut palvelut 16 Lasten kuntoutuskoti 16 Muut sosiaali– ja terveydenhuollon palvelut 16 Opetuspalvelut 17 Yhteiset palvelut 17 Henkilöstö 18 Talous 20 Tuloslaskelma 23 Tase 24 Tilintarkastuskertomus 25 Säätiön hallinto 26 Organisaatiokaavio 28 Liite 1: Liite 2: Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2011 Yhteystiedot Kuvat: Tero Rytkönen, Heidi Talja, Maija Rimpiläinen Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna 1957. Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti -Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina 2011 Asiakkaat Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessa Työ– ja päivätoiminta asiakkaita vuodessa Lasten kuntoutuskoti asiakkaita vuodessa Henkilökunta Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12. Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa Henkilöitä 259 267 94 1 499 598 702 Henkilöitä 870 5 2010 Henkilöitä 290 237 93 1 646 527 640 Henkilöitä 851 6 Rinnekoti-konserni Rinnekoti-Säätiö yhdessä perustamiensa ja omistamiensa itsenäisten yhtiöiden kanssa muodostavat yhteistoimintakokonaisuuden, jossa suunnitelmallisella yhteistyöllä pyritään tavanomaista hankeyhteistyötä mittavampaan lisäarvoon yleishyödyllisiä palveluja tuotettaessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskus hoitokoteineen, RK-asunnot, perhehoito yksityiskodeissa, työ- ja päivätoimintayksiköt, erityiskoulu ja Lasten kuntoutuskoti toimivat säätiön ylläpitäminä. Vuonna 2005 perustetun RK-Kiinteistöt Oy:n tehtävänä on Lakiston biolämpölaitoksen ylläpito. Vuonna 2008 perustettu Kiinteistö Oy RK-Asunnot, toteuttaa vuorostaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n tukemat rakennushankkeet. Palvelujen laadun kehittäminen Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS)-menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2009 neljännen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2012 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi. 1 Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan Yhteiskunta ympärillämme muuttuu, kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat ja lainsäädäntö kehittyy. Ajatukset jokaisen kansalaisen perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta ulottuvat myös kehitysvammaisiin ihmisiin. Vammaispolitiikka rakentuu yhä voimakkaammin sen yhteisöllisyyden varaan, minkä koko väestö ja sen käytettävissä olevat palvelut tarjoavat. Asumisen ja asumisessa tarvittavan tuen järjestämisen avulla uskotaan tämän uuden yhteyden, inkluusion, toteutuvan. Asuntojen rakentamisen tärkeyttä perustelevissa muutospuheissa on ollut mukana korostuksia, joissa palvelujen kehityshistoria on nähty yksipuolisesti pelkästään ylitäyttyneinä laitoksina, joita nyt tarkastellaan omasta ajastamme käsin negatiiviseen sävyyn ja kaiken lisäksi joissakin muissa maissa tapahtuneiden kielteisten kehityskulkujen perusteella. Suomessa palvelujen synty on ollut tarvelähtöinen. Uranuurtajat halusivat kouluttaa hoitajia, jotka kävivät apua tarvitsevien ihmisten kodeissa. Varsin pian kuitenkin ilmenivät ne vaikeat olosuhteet, joissa kehitysvammaiset ihmiset tuolloin elivät. Tarvittiin kipeästi myös hoitopaikkoja. Uusien hoitopaikkojen tavoitteena oli luoda turvallisia elinympäristöjä, joissa kehitysvammainen ihminen sai tarvitsemansa hoivan, mahdollisuuden olla oma itsensä, vertaisystäviä sekä sopivaa toimintaa ja työtä. Nykyaikaisia lääkehoitomahdollisuuksia ei ollut. Maa oli maaseutuvaltainen ja hoitopaikkojen ylläpito vaati sijaintipaikaksi maatilan. Hoitopaikkojen puuttuessa kehitysvammaisia ihmisiä joutui myös psykiatrisiin sairaaloihin ja vasta 1980- luvulla saatiin sairaalahoidossa olleet kehitysvammaiset siirrettyä kehitysvammapalvelujen piiriin. Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana on maassamme rakennettu asuntoja kehitysvammaisille ihmisille. Heidän käytössään olleen 7000 laitosmuotoisen hoitopaikan määrä psykiatrissa sairaaloissa ja kehitysvammahuollossa on vähentynyt alle 2000 hoitopaikkaan. Asuntojen rakentamisvauhti on edelleen vilkasta. Osa rakentamistarpeista on maamme sisäisen muuttoliikkeen seurausta ja osa alueellisesta asuntojen puutteesta johtuvaa. Viimeaikaiset havainnot ovat osoittaneet merkittävän osan kehitysvammaisista olleen palvelujen ulkopuolella. Laitoshuoltoon ei ole pelkästään asunnon puuttumisen takia otettu uusia asukkaita vuosikymmeniin. Silti ajatellaan edelleenkin, että asumisen järjestäminen on mahdollista monille nykyisissä tutkimus-, kuntoutus- ja palvelukeskuksissa oleville tehostettujen asumispalvelujen avulla. RinnekotiSäätiö on osaltaan tässä kehityksessä mukana. Asuntojen ja asumisen tukipalvelujen rakentaminen ovat toteutuneet suunnitelmallisesti tänäkin kertomusvuonna. Tehostettujen asumispalvelujen rakentaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinoiminen kokonaishoidoksi eri organisaatioiden tuottamista sosiaalija terveyspalveluista on yhteiskunnassamme vielä monilta osin toimivia ratkaisuja vailla. Toimivat ratkaisut ja yhteiskunnan taloudelliset edellytykset asettavat käytännössä sekä mahdollisuudet että rajat asumis- ja hoitovaihtoehdoille silloin, kun oireyhtymän ennuste, lisävammaisuus ja -sairaus vaativat erityistä hoitoa ja asiantuntemusta. Rinnekoti-Säätiö kehittää parhaillaan jalkautuvia asiantuntijapalveluja kotien, asumispalvelujen ja perhehoidon tueksi. Samanaikaisesti lisääntyvät myös poliklinikkapalvelut ja kunnissa tapahtuvat yhteisvastaanotot. Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskusta tarvitaan erityisesti nyt palvelurakennemuutoksen aikana huolehtimaan vaikeimmin vammaisista ja eniten apua tarvitsevista kehitysvammaisista sekä tukena monissa muissa hoitotarvetilanteissa, joissa avohoidon keinot eivät riitä. Osaltaan sitä tarvitaan myös alan merkittävänä koulutuspaikkana ja tieteellisen tutkimuksen tekijänä ja edistäjänä. Myös Rinnekoti-Säätiön muilla palvelulohkoilla kuten Lasten kuntoutuskodissa, Rinnekodin koulussa, työ- ja päivätoiminnoissa, perhehoidossa sekä tutkimuspalveluissa kertomusvuosi on ollut muutoksen ja kehittämisen aikaa. Rinnekoti-Säätiön toiminnan eri osa-alueet muodostavat nyt yhdessä sellaisen osaamisen ja palvelujen yhdistelmän, josta asiantunteva palvelu on integroitavissa asumisen, hoivan, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen järjestämisen tueksi sitä tarvitsevan ihmisen elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa. Kaiken tämän rakentaminen on onnistunut Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden, asiakaskuntiemme ja muiden yhteistyökumppaneittemme tuen avulla. Tätä kirjoittaessa on jo Rinnekodin 85. toimintavuosi ja aika kiittää uranuurtajia ja Rinnekodin toimintaa tukeneita eläytyen samalla aikaan, jolloin palvelut ovat syntyneet. Suomalaisen palvelujärjestelmän syntyvaiheiden tavoitteet, jotka ovat hyvän elämän edellytyksiä ja antavat jokaiselle mahdollisuuden olla oma itsensä, ovat edelleen ajankohtaisia. Markus Kaski Johtaja-ylilääkäri 2 www.rinnekoti.fi Rinnekodin seminaarissa ”Kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä” Rinnekoti-Säätiön arvot ovat toiminnan perusta Rinnekodin osaamiskeskus Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin toiminta ja kokemus kehitysvammatyöstä alkoi karttua kahden sokean pojan tultua hoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna 1927. Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., Rinnekodin tutkimussäätiö ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä, Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy monin eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan. Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella, julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla. Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat olleet vuosikymmeniä jatkunut palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto. Erilaiset vammaispoliittiset ideologiat peittävät helposti alleen erityistarpeet ja estävät siten vammaiselle ihmiselle itselleen parhaiten soveltuvat tavat elää. Ainoina hyväksyttyinä ideologioina ne voivat estää uusien mahdollisuuksien löytämistä. Osaamiskeskuksen ajankohtaisena haasteena onkin löytää uusia tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsäädännön uudistuessa. Säätiön tuottamat erityispalvelut ovat sisällöltään positiivista erityiskohtelua, ei ikätovereista erottavaa. Säätiö tuottaa monipuolisia kehitysvammaisten palveluja ja pitää tärkeänä, että palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kulloisenakin ajankohtana sekä kehitysvammaisten ihmisten että ostajien tarpeita. Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä tukee koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen. Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin nuorten ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime vuosina erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa. Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen ja –psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirja-artikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 120. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto -opiskelijoiden lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 99 vammaistyön oppisopimusopiskelijaa. Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä alalla tarvittavaa tietoa, pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön, julkishallintoon, kunnalliseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteena on tuoda aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mm. vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten tarpeita yhdessä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa. 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tieteellinen tutkimustoiminta on tapahtunut Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Tutkimuskeskuksen julkaisuja oli yhteensä 17, yksi väitöskirja, 12 alkuperäisartikkelia ja viisi muuta julkaisua, joihin sisältyi muun muassa artikkelisarja suomalaisten kehitysvammaisten elämänkulusta ja yleiskatsaus Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvästä hoidosta. Alkuperäisartikkelien tutkimukset kohdistuivat muun muassa hermosolujen erilaistumiseen tavoitteena selvittää autismin biologisia syitä, raskauden aikaisten ultraäänitutkimusten vaikutuksiin, epilepsian ja epilepsian hoidon vaikutuksiin, kloridiripulin diagnostiikkaan ja kehitysvammaisuuden syntymisen ehkäisyyn, Downin oireyhtymään liittyviin lääketieteellisiin ongelmiin ja terveyden seurantaan sekä kätisyyteen, kielelliseen kehitykseen ja aivopuoliskojen vallitsevuuteen. Käynnissä olevat tutkimusprojektit liittyvät autismin biologisiin taustatekijöihin, genetiikkaan, ravitsemukseen, epilepsiaan, Downin oireyhtymän lääketieteellisiin ongelmiin ja niiden hoitoon, kielelliseen kehitykseen Sallan taudissa sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumista toteutettaessa. (Liite 1) Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva parantaminen. Kertomusvuoden suurin hanke oli uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2012, jolloin on tarkoitus ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet. Lasten kuntoutuskodissa jatkui vuoden 2009 alusta myönnetyn Raha-automaattiyhdistyksen toimintaavustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö, jonka tavoitteena on kehittää, tuottaa ja laajentaa tietoja ja tietoisuutta lasten ja nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em. pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille. Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE kumppaneineen käynnisti keväällä 2011 ”Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa”-hankkeen. Sen tavoitteena on edistää konkreettisin toimin vammaisten ihmisten oloja asumisyksiköissä. Projektiryhmän edustajat kävivät keskusteluja Rinnekodin johdon ja asukasneuvoston edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista hankkeeseen liittyen. Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Turvallista asumista, tasa-arvoista elämää, 41 st Annual EABCT Congress ja Keskushermosto Symposium. RinnekotiSäätiö ja Helsingin Diakoniaopisto käynnistivät yhteisen keskustelun kehitysvammaisten henkilöiden ja kehitysvammaisten kanssa työskentelevien ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn seminaarin teemana oli Kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä Uudistuva lainsäädäntö ja kehittyvä palvelurakenne. Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin neljä lasten harvinaisia sairauksia ja oireyhtymiä käsittelevää seminaaripäivää. Yhteistyössä järjestöjen kanssa järjestettiin kolme koulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 182 ammattihenkilöä. Suun terveydenhuollon järjestämään ”Haasteet suun terveydenhoidossa kehitysvammaisilla” -koulutuspäivään osallistui 130 suun terveydenhuollon ammattihenkilöä eri puolilta suomea. Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin: x Helsingin Diakoniaopiston hallinnoima ESRrahoitteinen Uutta osaamista kehitysvamma-alalle -projektiin. Keväällä päättyneessä projektissa tuettiin ja kehitettiin kehitysvamma-alan osaamista ja asiantuntijuutta, mm. arvioijavalmennusten, kouluttajavalmennusten ja osaamisen kartoitusten osaprojekteissa. x Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan ESR-rahoitteiseen Sotefo-projektia, jonka luoma virtuaalinen sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi on kokeiluvaiheessa. x Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä- Asiakaslähtöisen asumisen ja toiminnan tukeminen 2010-2012 kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää runsaasti tukea tarvitsevien autististen henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä koota hyviä autismityön malleja. x Diyse -projektiin, joka on Tekesin osarahoittama eurooppalaisen ITEA2-konsortion (European Technology for European Advancement) tuottama teknologian ja sisällöntuottamisen kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää kehitysvammaisille ja muille erityisryhmille soveltuvaa teknistä alustaa. Säätiön panoksena päättyneessä projektissa oli teknisen alustan testaaminen sekä vuorovaikutteisuuden ja sisällöntuotannon kehittäminen. x Yllä mainitun konsortion Tekesin osarahoittamaan Guarantee-nimiseen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten ja vanhusten tueksi. Säätiö osallistuu projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta. x Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti kaikille -hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata erilaisia uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille rakennettavissa asunnoissa. 4 Yhteistyö Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän. Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutkimustoiminnan varainhankinnassa. Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökumppani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat Alzheimer-säätiö, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin tutkimussäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkimushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tunnustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja yhteisöille, järjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja tutkimuslaitosten toimintaa sekä edistää potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumisesta. Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee yhteistyötä myös harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työnohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja kanttorit vuoropyhinä. Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. HyriaKoulutus Oy:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa suunniteltiin "Turva-avustaja" -koulutus, jonka toteutus siirtyi vuodelle 2012. Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2011 aikana noin 110 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa. Suurin osa heistä opiskelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 28 prosenttia. Henkilökuntaa on osallistunut oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin. Yliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulutukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon keskeisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista. Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internet-sivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöstölle tarkoitetuissa lehdissä sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä, Kuntamarkkinoilla ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa. Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis (The European Organization for Rare Diseases) yhteistyö-järjestön vuosittaisiin kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin. Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa. 5 Kehitysvammapalvelut Asiakkaat ja palvelujen käyttö Kehitysvammaisuuden aste TutkimusͲ jakuntoutuskeskuksen, RKͲ AsuntojenjaPerhehoidonasiakkailla (%asiakkaista) Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen hyvinvointi ja arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat. Älylliseen kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä vaikuttaa yksilön kehitykseen jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman taustalla on usein yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Silloin kun on useita syitä, merkitään niistä varhaisin todennäköisemmäksi. Kehitysvammaisuuden todennäköisimmin aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli hoito- ja asumispalvelujen sekä perhehoidon asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 7 prosentilla syntymään liittyvä ja 11 prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syy jäi tuntemattomaksi 30 prosentilla. Hoito-, asumis- ja perhehoidon palveluiden asiakkaista vain 19 % oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 912 v.). Lakiston hoitokodeissa luku oli 8,6 %, asumispalveluissa 28,3 % ja perhehoidossa 18 %. Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli Lakiston hoitokotien asiakkaista 51,4 %, asumispalveluissa 21,7 % ja perhehoidossa 44,4 %. Älyllistä tasoa ei oltu voitu arvioida tai ei vielä oltu arvioitu 22,2 % asiakkaista. Erot älyllisen kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa heijastavat osaltaan tuen tarpeiden ja elinympäristön vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi asiakkaiden toimintakykyyn vaikuttavat monet lisävammat ja -sairaudet kuten puhevammat, haastava käyttäytyminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia. Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia. Keski-ikä Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen Lakiston hoitokotien asukkailla oli 41 vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 40 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 51 vuotta. Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana hoitokodeissa 65, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito- ja asumispalveluja käyttäviä lapsia oli yhteensä 34. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja asumispalveluissa yhteensä 79. Lievä 19% Tuntematon 22% Keskivaikea 21% Syvä 21% Vaikea 17% Kehitysvammaisuuden syyt TutkimusͲ jakuntoutuskeskuksen, RKͲ AsuntojenjaPerhehoidonasiakkailla (%asiakkaista) Geneettisetsyyt 26% Tuntemattomat 30% Epämuodostuma 20% Lapsuusiänsyyt 11% Paranataali 7% Prenataalisyyt 6% Lisävammat TutkimusͲ jakuntoutuskeskuksen, RKͲ AsuntojenjaPerhehoidonasiakkailla (%asiakkaista) 100 80 60 40 20 0 Puhevamma Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma 6 Kertomusvuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota asiakkaiden kommunikaatiotaitojen tunnistamiseen ja niiden edistämiseen sekä mahdollisuuksiin ilmaista mielipiteensä päivittäisiä valintoja ja palveluratkaisuja tehtäessä joko sanallisesti tai puheelle vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja käyttäen. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin ja tyytyväisyyttä mitattiin. Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön asunnoissa asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät ole tulleet huomioiduksi ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan tukea. Yhteydenottoja on asiakkailta itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden aikana ollut noin 50. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet asiakkaita heidän mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja hoitajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö on tärkeänä apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä. Lyhytaikaisen hoidon tarpeen syyt ja vaihtuvuus Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin, kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut Lakiston hoitokotien lyhytaikaisen hoidon syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 14 %, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito omaishoitajan vapaan tai loman aikana) 75 % ja 3) muu syy 11 %. Lyhytaikaisessa hoidossa Lakiston hoitokodeissa oli 90 (144 v. 2010, 120 v. 2009), RK-Asunnoissa 26 (30 v. 2010, (29 v. 2009) ja perhehoidossa 30 (11 v. 2010, 7 v. 2009) henkilöä. Lyhytaikaisia hoitojaksoja kertyi hoitokodeissa yhteensä 975 (1077 v. 2010, 988 v. 2009), RKAsunnoissa 170 (152 v. 2010, 145 v. 2009) ja perhehoidossa 76 (32 v. 2010, 18 v. 2009). Asukasneuvosto kokoontui yhdeksän kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunniluottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on ollut lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa telmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys sekä opastaa asukkaita demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä asukasneuvostossa. Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla ilmenneisiin epä- Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja erityishuoltokohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhpiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin vasdessä eri asiantuntijoiden kanssa. taamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeAsiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin uksia asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset vittavan henkilöstön puuttuessa. tavat kommunikoida. Kertomusvuoden lopulla kysely kohdistettiin sidosryhmille. Tulokset kyselystä saatiin alkuvuo- Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutusdesta 2012. Niiden tuottamaa tietoa käytetään säätiön keskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu. strategian uudistamisessa sekä palvelujen kehittämisessä Jatkossa osa asiakkaista siirtyy avohuollon palvelujen asiakastarpeiden ja -toiveiden suuntaisesti. Lisäksi muiden piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on niin suuri, että vaatipalveluiden käyttäjille järjestetään palvelukohtaisesti kohva ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa dennettuja tyytyväisyyskyselyjä. tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) 245 laskennalliseen hoitopaikkaan (v. 2011). Samanaikaisesti asunnot Laskennallistenhoitopaikkamäärien ovat lisääntyneet 120 asunnosta (v. 2000) 320 asuntoon kehitys1991Ͳ 2011Ͳ ennuste2015 (v. 2011). Luvuissa ovat mukana myös lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät. 600 500 400 300 200 100 0 1991 2001 Laitoshoito 2011 RKͲAsunnot ennuste 2015 Perhehoito 7 Tutkimus- ja kuntoutuskeskus Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa. Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä toiminnoista, kuten Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat Rinnekodin poliklinikka ja Lakiston hoitokodit. Niiden yhteisistä ja eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön ja asiantuntevat palvelut järjestettävissä elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa. Tutkimus– ja kuntoutuskeskuksen palveluita ovat käynnit kuntien kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, poliklinikkakäynnit sekä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta varten tarvittava erilaisia tarpeita varten suunniteltu ympärivuorokautinen hoito. Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen hoitokodit ovat viime vuosien aikana eriytyneet ja erikoistuneet asiakastarpeiden mukaisesti lasten ja aikuisten palvelujen lisäksi mm. vaikea- ja monivammaisten, aistimonivammaisten, autististen ja mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Ne on myös ryhmitelty asiakastarpeiden laajuuden, hoidon vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Palvelut tuotetaan asiantuntijapalvelujen sekä hoito- ja asumispalvelujen saumattomana yhteistyönä. Kehitysvammaisuuden todennäköisin syyeri toimintamuotojenasiakkailla (%asiakkaista) 40 30 20 10 0 Geneettisetsyyt Epämuodostuma Prenataalisyyt TKͲKeskus Paranataali RKͲAsunnot Lapsuusiänsyyt Tuntemattomat Perhehoito Lisävammaisuus eritoimintamuotojenasiakkailla (%asiakkaista) 100 80 60 40 20 0 Puhevamma Psyykkinen sairaus Epilepsia TKͲKeskus RKͲAsunnot Aistivamma Perhehoito Liikuntakyky Ruokailu Täysinautettava Perhehoito RKͲAsunnot TKͲKeskus Perhehoito RͲAsunnot TKͲKeskus RKͲAsunnot TKͲKeskus Perhehoito 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% RKͲAsunnot Hoitotyön osuus tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen toiminnassa on esitetty jäljempänä hoito- ja asumispalvelujen yhteydessä, koska päivittäinen elämä eri sisältöineen muodostaa luonnollisen jatkumon Lakiston hoitokodeista asumispalveluihin ja perhehoitoon. Älyllisen kehitysvammaisuuden syiden, tason (s. 5) ja lisävammaisuuden erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa. Liikuntavamma Asiakkaiden toimintakyky (%asiakkaista) TKͲKeskus Vaativan hoidon palveluja tarvitsi 20 henkilöä (38 v. 2010, 41 v. 2009, 90 v. 2008) ja erityisen vaativan hoidon palvelua 57 (46 v. 2010, 41 v. 2009). Vaativien erityisasiakkaiden Vaaka-palveluja, Alarinteen infektioyksikön palveluja sekä muita yksilöllisiä erityispalveluja käytti päivittäin keskimäärin 13 (6 v. 2010) asiakasta. Autistien VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKAyksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle, joilla on voimakasta psyykkistä oireilua. Näiden yksiköiden henkilöstölle toteutettiin monipuolinen lisäkoulutus ja tiivis moniammatillisen työryhmän tuki. Alarinteen hoitokoti keskittyy hoitamaan infektioiden hoidon erityisosaamista vaativia henkilöitä, kuten MRSA - positiivisia asiakkaita. Hoitokoti Koivurinne toimi vaativien epileptikkojen tutkimus- ja hoitoyksikkönä. Perhehoito Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen palvelutarve on toimintavuoden aikana selkeästi lisääntynyt. Tästä syystä aloitettiin kyseisten palvelumuotojen kehittäminen osana palvelutuotantoa. Erityistä huomiota on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Lyhyt- ja pitkäaikaisia hoito- ja kuntoutuspalveluita tarvittiin päivittäin keskimäärin 169 (194 v. 2010, 210 v. 2009, 219 v. 2008). Pukeutuminen Peseytym.jaWC Tarvitseeapua Selviytyyitse 8 Lääkärin vastaanotolla Tutkimuksen tärkeitä työkaluja Avohoidon poliklinikkapalvelut Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä, kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palveluntuottajien antamaa palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on saada kullekin asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa asiakkaan palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan tarvittava tieto vammaisuuden syystä, sen ennusteesta ja tehdään tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi sekä lisävammojen ja -sairauksien, haastavan käyttäytymisen ja psyykkisten sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Erikoishaasteena ovat kehitysvammaisten lasten ja aikuisten vaikean epilepsian, autismin kirjon oireiden ja CP-vammaisuuden hoito ja kuntoutus. Poliklinikkakäyntien aiheena voi myös olla x psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa ja kuntoutusta varten x suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena työnä x puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit x seksuaalineuvonta ja -terapia x psykoterapia Kuntien ja erityishuoltopiirien Rinnekoti-Säätiöltä tilaamat lääkärien yhteisvastaanotto- ja konsultaatiokäynnit on järjestetty mm. kuntien terveyskeskuksissa, neuvoloissa, erityiskouluilla, ryhmäkodeissa ja tuetun työn työpaikoilla. Loppuvuodesta aloitettiin lääkärin vastaanottotoiminta uudessa toimipisteessä Kornetintiellä Helsingissä. Käyntien aiheet painottuvat elämän eri taitekohtiin liittyviin arviointeihin. Lääketieteellistä tukea tarvitaan mm. varhaiskuntoutuksen, koulunkäynnin, jatko-opiskelun, aikuistumisen sekä aikuisuuden ja ikääntymisen ajankohtaistamiin valintoihin. Osan työstä muodostavat kuntoutuksen ja sosiaaliturvan hakemiseksi tarvittavien lausuntojen laadinta sekä tarpeellisten kontaktien hoitaminen. Asiantuntijatapaamisilla on myös koulutuksellinen luonne. Vuonna 2011 kehitysvammahuollon käyntejä poliklinikalla oli 1 499 (1 646 kpl v. 2010, 1 276 v. 2009). Lisäksi poliklinikan konsultaatiopalveluja käytettiin 825 (758 v. 2010) kertaa ja hoitokotien asiakkailla oli 60 erikoislääkärivastaanottokäyntiä. Konsultaatiopäiviä oli 66 (73 v. 2010, 51 v. 2009) ja asiakaskäyntimäärä näillä käynneillä oli 141 (169 v. 2010, 131 v. 2009, 191). Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm. kehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta, kuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valinta ja yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus ja neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy. Palvelujen laajuus Rinnekoti-Säätiön tuottamana toteutuu siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten eli kuntien kanssa on niistä sovittu. Asiantuntijapalvelut huolehtivat kunnissa tapahtuvien vastaanottojen ja tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityisosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tukevat asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. Asiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuotojen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien kanssa niin on sovittu. 9 Työtoiminnan valmistamia tuotteita myydään mm. kahvilla Rinnetuotteessa Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on luonteeltaan moniammatillista työtä sekä ammattiryhmien sisällä että niiden välillä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Kertomusvuonna lääkäritilanne on ollut pääosin hyvä ja laaja asiantuntemusalue mahdollistui, kun tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen saatiin vakinaisia osa-aikatyötä tekeviä lääkäreitä. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävissä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä tehdään kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Moniammatillisiin työryhmiin kuuluvat kolme psykologia suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä, analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat tarvittavien terapeuttisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja -palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa. Kuntoutuspalveluiden neljän fysioterapeutin, kahden toimintaterapeutin, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden kanssa koostuu toimintakyvyn arvioinneista, yksilö- ja ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden suunnittelusta ja apuvälinehankintojen tekemisestä ja käytön ohjauksesta sekä seurannasta. Osana kaikkien asiantuntijoiden työtä on oman asiantuntemusalueen osaamisen johtaminen siten, että asiakkaiden palvelu, sairaanhoito ja kuntoutus eri hoitokodeissa ja muissa toimintayksiköissä tapahtuu työn sisällöllisten laatuvaatimusten mukaisesti. Genetiikan palveluyksikkö Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (aCGH). Kyseisen tutkimuksen avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia, jotka ovat perinteisillä genetiikan laboratoriotutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville. Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää, voidaan perheelle tarjota perinnöllisyysneuvonnassa viimeisin tutkimustieto todetusta oireyhtymästä sekä arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä perheessä. Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat hoito-, seuranta- ja kuntoutustoimenpiteet. 10 Majalammen leirikeskuksen rakennusvaihetta Uuden leirikeskuksen laiturilta on hyvä onkia Hoito- ja asumispalvelut Lakiston hoitokodit Hoito- ja asumispalvelujen tulosalue sisältää pääasiassa kehitysvammaisille asiakkaille suunnatut hoito- ja asumispalvelut, jotka muodostuvat Lakiston alueen hoitokodeista, RK-Asunnoista ja perhehoidosta. Lakiston hoitokotien toiminta perustuu ammatilliseen osaamiseen, näyttöön perustuviin käytäntöihin ja asiakkaille laadittuihin yksilöllisiin hoito- ja ohjaussuunnitelmiin sekä säännöllisesti, vähintään kolmen vuoden välein kokoontuvan moniammatillisen työryhmän laatimiin kuntoutussuunnitelmiin. Hoitokotien palvelut on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja järjestämisvelvollisten kotikuntien tarpeisiin. Asukkaiden elämänlaadun jatkuva parantaminen kaikissa hoito- ja asumispalvelujen yksiköissä on toiminnassa keskeistä. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa korostettiin asiakkaan yksilöllisyyttä ja hänen osallistumistaan oman elämän suunnitteluun ja hallintaan. Lähtökohtana on, että asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänen oma mielipiteensä selvitetään. Apuna voidaan käyttää kommunikaatiota tukevia menetelmiä. Hoito- ja ohjaustyötä tukemaan on jokaiselle asukkaalle tehty hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat sekä kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky). Ne tarkistetaan aina tarpeiden muuttuessa ja vähintään kolmen vuoden välein. Omaisyhteistyö on ollut kiinteää. Lakiston hoitokodeissa ja RK-Asuntojen kaikissa ryhmäkodeissa on järjestetty omaisille omaisteniltoja ja -päiviä sekä erilaisia teematilaisuuksia. Omaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi käydä yhdessä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista. Tärkeänä lähtökohtana hoito- ja asumispalveluissa on, että asiakkailla on turvallista asua. Asiakasturvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti, riskit on tunnistettu, kirjattu ja poikkeamat korjattu. Hoito- ja asumispalvelujen edustajat osallistuvat Rinnekoti-Säätiön asiakasturvallisuustyöryhmän toimintaan. Asukkaiden päivä-, työ- ja vapaa-ajan toiminnot perustuvat henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kouluikäisille lapsille ja nuorille järjestettiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Työikäiset asiakkaat kävivät päivä- tai työtoiminnoissa, tuetussa työssä tai opiskelivat työhön tai ammatilliseen koulutukseen valmentavissa koulutuksissa tai varsinaisessa ammatillisessa koulutuksessa. Ikääntyville asiakkaille oli omana toimintana järjestetty eläkeikäisten kerho- ja päivätoimintaa. Pitkäaikaisen hoito- ja asumispalvelujen kysyntä on painottunut paljon sairaanhoidollista ja toisaalta psykiatrista osaamista tarvitsevien asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä nuorten ja ikääntyvien asumiseen. Merkittävä määrä asiakkaita on myös siirtynyt yksilöllisesti ja suunnitelmallisesti laitoshoidosta avohuollon asumiseen. Hoitokotien palveluista vastaavat palvelujohtaja, palvelupäällikkö ja esimiehet. Perusyksikkönä on hoitokoti (25 hoitokotia), johon kuluu 6-18 työntekijää ja 4-17 asiakasta. Hoito- ja asumispalvelut järjestetään hoitokodin henkilökunnan, työ- ja päivätoimintojen, tukipalvelujen (siivous-, ravinto- ja pesulapalvelut), Rinnekodin koulun sekä Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen monien erityistyöntekijöiden yhteistyönä. Toimintatapana käytetään pienissä, tarkoituksenmukaisissa tiimeissä työskentelyä, jossa työryhmään kootaan avainhenkilöt asiakohtaisesti. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat omaiset ja palveluja ostavien kuntien edustajat, joita kutsutaan mm. säännöllisesti pidettäviin kuntoutuspalavereihin. Hoitokodit ovat profiloituneet lasten ja aikuisten palveluihin. Asiakastarpeiden mukaisesti erikoistumisen perusteena ovat esimerkiksi monivammaisuus, aistimonivammaisuus, mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut neurologiset häiriöt, autismiin liittyvät palvelutarpeet, erilaiset infektiosairaudet sekä muut pitkäaikaissairaudet. Hoitokodeissa eri-ikäiset kehitysvammaiset asiakkaat saavat tarvitsemansa ympärivuorokautisen kokonaishoidon. Henkilöstöön kuuluvat osastonhoitajat, sairaanhoitajia, hoitajia sekä palveluavustajia, turva-avustajia ja hoitoapulaisia. Verkostoyhteistyössä toimivat lisäksi sosiaalityöntekijät, ohjaajat, eri alojen terapeutit, erikoislääkärit ja psykologit. Hoitokotien lääketieteellisestä hoidosta vastaavat lääkärit kiertävät hoitokodeissa säännöllisesti. Muita erityisasiantuntijoita on käytettävissä sekä omassa henkilöstössä että ostopalveluina. Palvelurakenteen muutoksen myötä pitkäaikaisen laitoshoidon asiakaspaikkojen määrä vähentyy suunnitelmallisesti asiakkaiden siirtyessä hoitokodeista ryhmäkotiasumisen piiriin. Muuttovalmennus toteutetaan asukkaan, omaisten, kunnan edustajien sekä asumispalveluiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2011 aikana hoitokodit Osmantorni ja Pohjantorni lakkautettiin asukkaiden siirtyessä pääsääntöisesti asumispalveluiden asiakkaaksi. 11 RK-Asunnot Kaski iltavalaistuksessa Liisa RK-Asunnot Kasken yhteistilassa RK-Asunnot RK-Asuntojen periaatteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle laadukas, turvallinen ja yksilöllinen asuminen ja hänen tarpeidensa mukaiset tukipalvelut, jotka lisäävät hänen osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä mahdollistavat kullekin oman näköisen elämän. Tämä voi tarkoittaa henkilökohtaista tukea päivittäisiin avun tarpeisiin, valintoihin sekä ystävyyssuhteiden luomiseen ja niiden ylläpitoon. Palvelut perustuvat kunkin asiakkaan toiveisiin ja moniammatillisen asiantuntemuksen tukemiin yksilöllisiin suunnitelmiin. RK-Asunnoilla on ryhmäkoteja ja asuntoja eri puolilla pääkaupunkiseutua ja sen lähikuntia (Espoo, Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi ja Tuusula) 22 eri kohteessa. Laskennallisesti asuntoja oli yhteensä 320 vuoden 2011 lopussa. Asuminen on pääsääntöisesti pysyvää. Kahdessa ryhmäkodeista tarjottiin säännöllisesti ja muutamissa ryhmäkodeissa satunnaisemmin tilapäistä hoitoa ja asumista kotona asuville kehitysvammaisille henkilöille sekä toteutettiin asumisharjoittelua ja -kokeilua. Asumispalvelujen suoritteita ovat asumisvuorokaudet. Asumisen palveluja tarvittiin vuositasolla keskimäärin autetussa asumisessa 185, vaativassa autetussa asumisessa 58, ohjatussa asumisessa 16 ja tuetussa asumisessa neljälle hengelle. RK-Asuntojen vastuualueen palveluista vastaavat palvelupäälliköt yhteistyössä RK-Asuntojen esimiesten kanssa. Jokainen RK-Asunto hoitaa päivittäisen asiakastyön itsenäisesti. RK-Asuntojen henkilökunnan koulutustausta ja osaaminen on monipuolista. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työn sisällöllistä ohjausta ja koulutusta. RK-Asuntojen moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa psykologi ja lääkäri, tukevat palveluita. RK-Asunnoissa työskentelee 1 1/2 palveluohjaajaa. He suunnittelevat ja koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. RK-Asunnoissa on keskeistä löytää jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava asumisen ja palvelun muoto ja paikka. Tärkeä osa RK-Asuntojen palveluohjausta on kuunnella asiakkaan mielipiteitä ja tukea häntä mielekkään elämänkokonaisuuden saavuttamisessa sekä saamaan kotiinsa sekä kodin ulkopuolelle tarvitsemansa tuen. Jokaiselle asukkaalle on laadittu palvelusuunnitelma yhteistyössä asukkaan läheisten ja kotikunnan sosiaalityön kanssa. Asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänen oma tahtonsa kirjataan suunnitelmaan. Kaikessa suunnittelussa keskitytään yksilön omien arvojen pohjalta hänen vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja tukemiseen. Palvelusuunnitelman tueksi jokaiselle asukkaalle on laadittu myös Kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky) sekä tehty yksilökeskeisen suunnittelun osina mm. Elämän karttoja ja Polkuja. Asukkaita on tuettu toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin ympäristön kanssa. Vapaa-aikanaan asukkaat käyttivät ympäröivän yhteiskunnan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä osallistuivat kiinnostuksensa mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. RK-Asunnoille on laadittu yhteiset ekologiset periaatteet ja työtä ekologisuuden edistämiseksi on jatkettu. RKAsunnoissa on löydetty monipuolisia tapoja huomioida ympäristöasiat mm. aktiivisella taloudellisemmalla kulutuksella. 12 Ilmoitustaululta löytyvät kaikki tärkeät asiat Uudet RK-Asunnot. RK-Asunnot toteuttavat omalta osaltaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kehitysvammaisten asumisen kehittämisestä ja siihen liittyvien tukipalveluiden järjestämisestä vuosina 2010-15. Vuonna 2011 käynnistyi usean uuden RK-Asunnon toiminta. Espoon Lakiston alueella peruskorjattiin kerrostalokiinteistö, jossa aloitti toimintansa kesällä RK-Asunnot Jokipolku ja syksyllä RK-Asunnot Lakistonkallio. RK-Asunnot Jokipolku tarjoaa asumista 12 nuorelle aikuiselle mielenterveyskuntoutujalle ja sinne muuttivat muun muassa RK -Asunnot Ainolan asukkaat. RK-Asunnot Lakistonkallioon muutti 13 asukasta Lakiston hoitokodeista. RKAsunnot Ainolan toiminta käynnistyi uudelleen uusin asukkain tarjoten vahvasti autettua asumista nuorille mielenterveyskuntoutujille. Syksyllä valmistui Espoon Odilammelle kuusi lisäasuntoa RK-Asunnot Odilammen yhteyteen. Uudet asukkaat ovat nuoria aikuisia, joista monet olivat käyneet jo aiemmin asumisharjoittelussa RK-Asunnot Odilammen lyhytaikaisen asuminen paikalla. Itä-Helsinkiin Suutarilan asuinalueelle valmistui lokakuussa RK-Asunnot Kaski. Kaskeen muutti aikuisia ja ikääntyviä kehitysvammaisia henkilöitä, pääsääntöisesti kaikki Lakiston hoitokodeista tai muista avohuollon asumisen paikoista. Kasken ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kolmeksi kotikokonaisuudeksi. Loppuvuonna valmistui Länsi-Espooseen Saunalahden uudelle asuinalueelle RK-Asunnot Saunalahti. Saunalahti tarjoaa sekä ryhmäkotimuotoista että tukiasumiseen perustuvaa asumista eri-ikäisille kehitysvammaisille henkilöille. Ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kahdeksi kokonaisuudeksi, joissa molemmissa on kuusi asuntoa. Ryhmäkodin yläpuolisessa kerroksessa sijaitsee kahdeksan erillisasuntoa luhtikäytävän varrella. Jokaisella asukkaalla on oma asunto ja kerroksessa on yhteinen asukastupa, joka tarjoaa mahdollisuuden yhdessä toimimiseen ja yhteisöllisyyteen. RK-Asunnot Saunalahden havainnekuva Jokaisella asukkaalla RK-Asunnoissa on oma asunto tai huone, johon he ovat vuokrasuhteessa. Asukkaat saavat tarvitsemansa yksilölliset tukipalvelut. Pääsääntöisesti asukkaat uusiin RK-Asuntoihin muuttivat lapsuudenkodeistaan, muista avohuollon asumispalveluista ja Lakiston hoitokodeista. RK-Asunnoissa järjestetään osana palveluohjausta asukkaille ja heidän läheisilleen muuttovalmennusta. Sen tarkoituksena on tukea tulevassa elämänmuutoksessa sekä lisätä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallisuutta ja vaikuttamista. Muuttovalmennuksen sisältö suunnitellaan yksilöllisesti muuttajan ja hänen perheensä elämäntilanteesta ja tarpeista lähtien. Muuttovalmennus voi toteutua ryhmämuotoisena tai kahdenkeskisinä tapaamisina. Vuoden aikana jatkettiin Helsinkiin valmistuvien uusien RK-Asuntojen suunnittelu- ja rakennustyötä. Keväällä 2012 valmistuu Vuosaareen RK-Asunnot Koukkusaari ja syksyllä Alppikylään RK-Asunnot Nyyttipuisto ja RKAsunnot Hevosmies. Tiedottaminen uusista yksiköistä ja asukashaut ovat käynnissä. Myös Nurmijärvelle, Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Porvooseen suunniteltujen RKAsuntojen valmistelutyötä jatkettiin. Avohuollon palvelutuotanto laajenee edelleen. Kuntien lisääntynyt tarve, kiinnostus ja aktiivisuus ovat ohjanneet suunnittelua. Uusien RK-Asuntojen sijaintia valittaessa on otettu huomioon muun muassa erilaisten asumispalveluiden tarve alueella ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuus. Asunnot sijaitsevat keskeisillä väestön kasvualueilla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kodit rakennetaan vammaisten asumisen laatusuositukset huomioiden. Tämä näkyy muun muassa siinä, että asunnot ja ympäristö ovat ratkaisuiltaan turvallisia, toimivia, esteettömiä ja kestävät arvot on huomioitu. Tämän lisäksi asuminen luo edellytykset kunkin asukkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja niihin vastaamiseen, jolloin jokaisella asukkailla on mahdollisuus sekä yksityisyyteen että yhteisöllisyyteen. 13 Asukasneuvosto koolla Perhehoito Perhehoidon tavoitteena on tarjota kehitysvammaiselle henkilölle hyvä ja turvallinen elämä sekä mahdollisuus asua perheenjäsenenä yksityiskodissa. Perhehoito on tarkoitettu lapsille ja aikuisille, joille voidaan tarjota perhehoitokodissa riittävä tuki, hoito ja kuntoutus. Perhehoidon palveluja voi käyttää joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Vuonna 2011 Rinnekodin perhehoidon palveluissa oli 125 (113 v. 2010) asiakasta, joista 23 (10 v. 2010) henkilöä käytti ainoastaan lyhytaikaisen perhehoidon palveluja. Perhehoidossa oli päivittäin keskimäärin 94 henkilöä. Perhehoitokoteja oli 32 ja pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tehneitä perhehoitajia n. 60. Lisäksi kymmenen perhehoitokotia toimi ainoastaan lyhytaikaista perhehoitoa toteuttaen. Perhehoito on osa Rinnekodin hoito- ja asumispalveluita. Perhehoidon osavastuualueen esimiehenä ja yhteyshenkilönä toimii perhehoidon palveluvastaava. Rinnekodin perhehoidon työyksikköön kuuluu palveluvastaavan lisäksi osa-aikaisesti palveluohjaaja ja toimistosihteeri. Palveluvastaava ja palveluohjaaja käyvät kotikäynnillä perhehoitokodeissa säännöllisesti. Koteihin, joissa on useampi henkilö perhehoidossa, tehdään vuosittain vähintään kaksi kotikäyntiä. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vuoden aikana. Perhehoidon asiakkaan palvelujen sisältö on suunniteltu yhdessä kehitysvammaisen henkilön, hänen läheistensä ja kotikunnan viranomaisten kanssa. Koska perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin henkilön kotikunnassa, on tärkeää varmistaa palveluiden saatavuus asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon asiakkailla on mahdollisuus käyttää kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella myös muita säätiön palveluja, kuten avohoidon poliklinikkapalveluja tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytaikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja. Viime vuosien aikana Rinnekodin pitkäaikaisessa perhehoidossa asuvien henkilöiden toimintakyky on keskimääräisesti alentunut ja hoidolliset tarpeet ovat lisääntyneet. Syynä tähän on aikuisasiakkaiden ikääntyminen ja toisaalta uusien asiakkaiden hoidollisten ja kuntoutuksellisten tarpeiden lisääntyminen. Rinnekodin perhehoidon palvelujen sisältöä kehitetään jatkuvasti. Perheillä on vuoden aikana monia mahdollisuuksia tavata sekä Rinnekodin työntekijöitä että muita perheitä ja perhehoitajia. Rinnekodin perhehoidon päivät 2011 pidettiin maaliskuussa Hämeenlinnan Aulangolla. Koulutuspäiville osallistui 31 perhehoitajaa. Koulutuspäivien punaisena lankana oli ”voimavarat ja voimaantuminen” ja teemaa käsiteltiin sekä asiakkaan että perhehoitajan hyvän elämän näkökulmasta. Elämäntaitokurssi ”syysiloja” vietettiin 23.–24.9. Kivirannan kokous- ja juhlakeskuksessa Pirkkalassa. Kivirannassa oli mukana 36 kurssilaista. Elämäntaitokurssi on tarkoitettu koko perhekodin väelle ja yhteisen tapaamisen ja toiminnan tavoitteena on tuottaa iloa kaikille osallistujille sekä vahvistaa perhehoidon yhteisöllisyyttä. 14 Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnat järjestivät asiakkaille toimintavuoden aikana työtoimintaa, -valmennusta, päivätoimintaa, erityispäivätoimintaa, autismipäivätoimintaa, kerhoja, virikeohjausta sekä vapaa-ajantoimintaa ja leirejä. Toimintaa järjestettiin 20 yksikössä, joista 17 sijaitsi Lakiston alueella ja kolme Helsingissä. Lisäksi tulkkipalvelujen toiminta organisoitiin osana työ- ja päivätoimintojen tulosalueen toimintaa. Toimintavuoden aikana Rinnekodin tallin toiminta lakkautettiin ja Kierrätys- ja kuljetusryhmä Kie-Ku muutti Rauhalan talosta Martintalon alakertaan. Puutarhalla aistihuonetta ehostettiin myrskyn kaataman Seppolan vanhan vajan vanhoilla laudoilla. Asiakasrakenteen muuttuminen on muokannut erityisesti Verstas 1:n toimintaa työtoiminnasta päivätoiminnan suuntaan, jolloin myös alihankintatyön osuus on vähentynyt. Yhteensä Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoiminnoissa kävi toimintavuoden aikana 598 asiakasta. Osa asiakkaista tuli työ- ja päivätoimintaan Rinnekoti-Säätiön järjestämillä ryhmäkuljetuksilla, osa julkisilla kulkuneuvoilla tai omilla kunnan järjestämillä taksikyydeillä ja osa tuli lähialueilta kävellen ja saatettuna. Hoitokotien päivä- ja työtoimintaa suunniteltiin itsenäiseksi toimintamuodoksi ja sille luotiin toimintaedellytyksiä yhteistyössä hoitokotien kanssa. Työvalmennuksessa tuettiin vuoden aikana noin 20 kehitysvammaista asiakasta työelämään yksilöllisten suunnitelmien mukaan. Pääosin työpaikat sijaitsivat Rinnekoti-Säätiön oman organisaation sisällä, mm. pesulassa, aluehuollossa, keskusvarastossa, postinjakelussa, silppuamis-, kierrätys- ja kuljetustyössä, mainostenjakajana sekä hoiva- ja keittiöapulaisina. Rinnekoti-Säätiön ulkopuolelle työllistyi kaksi henkilöä kauppaan ja yksi työskenteli UFF:lla. Ohjaustyössä työskentelee sosiaali- ja terveysalan sekä eri työtoiminnan alojen ammattilaista. Erityisosaamista työ- ja päivätoimintojen ohjaajilla on erityisesti musiikin, kuvaamataidon, liikunnan, käsityön ja kommunikaatiomenetelmien alueilla. Päivätoiminnassa perustettiin uusi päivätoimintayksikkö Ainontupa Pihlajan alakerran tiloihin jatkamaan kahden aiemman yksikön toimintaa. Päivätoimintaa tarjosivat Rinnekodin alueella myös Päivälä, Nettipaja, Verstas 1, Verstas 2, Kutomo sekä Toiminta- ja kommunikaatioryhmä. Helsingissä päivätoimintaa oli tarjolla Malminkartanon ja Kornetin yksiköissä. Päivätoiminnassa asiakkaat tekivät erilaisia kädentaitojen töitä, osallistuivat musiikkihetkiin, liikuntaan, rentoutukseen, kodinhoidollisiin töihin sekä juhliin ja retkiin. Esimiesten määrä väheni vuoden aikana kolmesta kahteen. Työ- ja päivätoimintoihin palkattiin oma palvelujohtaja vastaamaan tulosalueen taloudesta ja toiminnan sisällöstä. Työ- ja päivätoiminnan eri toimintojen tiimien työskentely vakiintui vuoden aikana ja tuloskortti otettiin toiminnan kehittämisen välineeksi. Toimintakauden aikana pyrittiin eriyttämään tietoisesti päivätoimintaa ja erityispäivätoimintaa, jotta erityispäivätoiminnan asiakkaille pystyttäisiin takaamaan heidän tarvitsemansa erityinen tuki ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Erityispäivätoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi toimintaan jouduttiin varaamaan myös aiempaa enemmän ohjausresursseja. Työtoimintaa järjestettiin Lakistossa Puutarhalla, Metsäryhmässä, Autoryhmässä, Kierrätys- ja kuljetusryhmässä, Verstas 1:ssä ja 2:ssa, Kutomossa, Rinnetuotteessa ja Nettipajassa. Lisäksi yksi työtoiminnan ryhmä toimi Kornetintiellä Helsingissä. Asiakkaan työtoimintayksikkö valikoitui hänen kiinnostuksensa, työtaitojensa ja kuntoutustarpeidensa perusteella alihankinta-, ulko-, kierrätystai puutarhatyöhön, kahvilan asiakaspalveluun tai kädentaitoja vaativiin ja kehittäviin tehtäviin. Monipuolisten työtehtävien lisäksi asiakkaat osallistuivat työtoimintapäivien aikana erilaiseen työkykyä ylläpitävään toimintaan, jota olivat mm. erilaiset liikuntatapahtumat, musiikki- ja taideryhmät, retket ja yhteiset juhlat. Toimintaympäristöön kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta se tukisi asiakkaan vuorovaikutusta ja toimintaa sekä tarjoaisi mahdollisuuksia elämyksiin ja kokemiseen. Asiakkaiden liikuntakykyä pidettiin yllä liikkumalla monipuolisesti mm. liikuntasalissa motorisella radalla, ulkoilemalla ja käymällä uimassa. Erityispäivätoimintaa järjestettiin Lakistossa Toiminta- ja kommunikaatioryhmässä ja Päivälässä sekä Helsingissä Malminkartanon ja Kornetin yksiköissä. Työ– ja päivätoiminnan asiakkaat Työ– ja päivätoiminta Kotoa, RK-Asunnoista tai muista ryhmäkodeista,perhehoidosta Lakiston hoitokodeista Erityispäivätoiminta Autismipäivätoiminta Kerhot 176 33 38 20 58 6 23 18 Vapaaaika, leirit ja virikeohjaus 226 15 Rinnekodin metsäpäivillä kiinnostuneet saivat tutustua monitoimikoneeseen, jolla voidaan kaataa, karsia ja katkoa puita. Huovuttajataiteilija Verstas 2:lta Autismin kirjon henkilöiden työ- ja päivätoiminnassa on ollut tarvetta uusiin yksiköihin ja toiminnan kehittämiseen asiakkaiden yksilöllisiä tuen tarpeita vastaavasti. Lakiston alueelle perustettiin uusi työtoiminnan yksikkö Laituri, myös Kornetissa lisättiin asiakaspaikkoja autismipäivätoimintaan. Autistien päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella Ankkurissa, Joonatanissa ja Laiturissa sekä Helsingissä RK-tiimissä ja Kornetissa. Autismipäivätoiminnassa keskeistä on toimintojen jäsentäminen asiakkaan lähtökohdista käsin selkeiksi ja positiivisia oppimiskokemuksia tarjoaviksi. Kommunikaatiota tuetaan vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Lakistossa hyödynnettiin Rinnekoti-Säätiön ulkotyömahdollisuuksia ja RK-tiimistä käytiin tekemässä töitä myös läheisen kaupan pullonpalautuksessa. Eläkeikäisten päivätoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ikääntyneen asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia. Ryhmät kokoontuivat ajankohtaisten kädentaitoihin, musiikkiin tai kirjallisuuteen sekä liikuntaan perustuvien teemojen ympärille. Eläkeikäisten päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella kolmena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Syksyllä Vapaalankodissa aloitettiin uusi ryhmä. Vapaa-ajantoiminta oli avointa kaikille Rinnekoti-Säätiön asiakkaille. Toiminnasta laadittiin oma tapahtumakalenteri ja toiminnasta tiedotettiin Intranetissä ja sähköpostilla RKAsuntoihin, hoitopalveluihin sekä työ- ja päivätoimintoihin. Vapaa-ajanohjauksen säännöllisiin toimintoihin kuuluivat näytelmä-, kokki-, kävely- ja maanantaikerhot. Kuukausittain järjestettiin yhteislaulutilaisuus, disco, elokuvailtapäivä ja päivätanssit. Lisäksi järjestettiin eriaiheisia ja vuodenkulkuun liittyviä juhlia ja tapahtumia. Kesällä 2011 aktiivinen kesäleiritoiminta järjestettiin Marmatin leirikatoksessa, uuden leirikeskuksen ollessa rakennusvaiheessa. Syksyllä valmistui uusi leirikeskus Majalammelle ja siellä järjestettiin muutamia leiripäiviä syksyn aikana. Vapaa-ajantoiminta organisoi myös ulkoliikuntaan tarkoitettujen apuvälineiden lainausta. Virikeohjaus käynnistyi Rinnekodin Lakiston alueella tammikuussa. Toiminnan tarkoitus on tuottaa viriketoimintaa kolmeen Lakistossa sijaitsevaan hoitokotiin, AlaKumpuun, Ala-Laakso 1:seen sekä Ala-Laakso 2:seen. Asiakkaat osallistuvat toimintaan jaksamisensa sekä vointinsa mukaan. Huvitus-kerho toimi Rinneosastojen alakerrassa ja palveli Rinneyksiköiden toimintaa koko toimintavuoden. Kerho lakkautettiin joulukuussa hoitopalveluiden organisoidessa virikeohjauksen oman toimintansa sisäisenä toimintana. Tulkkipalvelut tarjoaa vammaisten tulkkauspalvelua puhevammaisille sekä opiskelutulkkausta vammaisille henkilöille. Tulkkauspalvelujen lisäksi tarjottiin tukiviittomaopetuksia ja perhemuotoista varhaisviittoma- ja kommunikaatio-opetusta. 16 AUKI-koulutuksessa Kornetintiellä Helsingissä sijaitsevat Lasten kuntoutuskoti, RK-Asunnot Kornetintie sekä Kornetintien työ– ja päivätoiminta Muut palvelut Lasten kuntoutuskoti Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai nuorella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan tietoa sairaudesta tai vammasta, voimavaroja sairauden kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa. Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana omat kurssille räätälöidyt ohjelmansa. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, perheterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja lastenhoitajia. Uudet tilat ovat osoittautuneet kurssitoimintaa hyvin palveleviksi. Vuonna 2011 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 30 perhekurssia (27 kpl v.2010, 27 kpl v.2009) ja kaksi nuorten kuntoutuskurssia (5 kpl v.2010, 3 kpl v.2009). Perhekursseille osallistui kaiken kaikkiaan 663 henkilöä, joista kuntoutujalapsia oli 172 (199 hlöä v. 2010, 148 hlöä v.2009). Nuorten kursseille osallistui 24 nuorta (41 hlöä v.2010, 38 hlöä v.2009). Kurssivuorokausia kertyi yhteensä 3262 (3003 vrk v.2010, 3027 vrk v.2009). Harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järjestettiin 11 viikonloppuna sekä lisäksi yhtenä 5 päivän mittaisena leiriviikkona. Espoon kaupungin kanssa tehty sopimus koski yhteensä 14 perhettä ja 15 lasta. Vuoden 2010 sopimuksen mukaan perheitä oli 10 ja lapsia 12. Vertaistukitapaamisia järjestettiin kolmelle diagnoosiryhmälle, ja Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja niitä pyytäville perheille. Potilas- ja vanhempainyhdistysten kanssa järjestettiin yhteistyössä Lasten kuntoutuskodin tiloissa kolme vertaistapaamista. Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut, asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet. Yksilötyönohjausta annettiin 10 kertaa ja ryhmätyönohjausta 22 kertaa. Kevään aikana toteutui myös äitien vertaistukiryhmä. Syksyllä käynnistettiin uutena palveluna perheiden tukikeskustelut. Niiden tavoitteena on tarjota uuden, haastavan diagnoosin kohdalla perheille tukea myös sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan ulkopuolella. INCL-Työ INCL-työ siirtyi kertomusvuoden alusta Kehitysvammaliitolta säätiön toimintaan. Työ on painottunut INCL- ja Jansky-Bielschowsky-perheiden kanssa tehtävään perhetyöhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joiden tuen tarve on samankaltainen. Työssä on tuettu ja ohjattu perheitä arjessa ja kriiseissä sekä toimittu asiantuntijana ja konsulttina perheiden parissa työskenteleville tahoille. Perhetapaamisia on ollut vuoden aikana 119, alueellisia perheiden tapaamisia kolme, lisäksi on ollut 29 yhteisneuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa. Työnohjausta on annettu 19 työntekijäryhmälle tai yksilölle yhteensä 49 kertaa. Koulutuksellisia neuvontatilaisuuksia on toimintavuoden aikana ollut yhteensä 15 ja näihin on osallistunut yhteensä 163 henkilöä. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2011 oli 81 (195 V. 2010, 218 v. 2009), hammaslääkärin käyntikertoja oli 256 (195 v. 2010, 206 v. 2009), suuhygienistin käyntikertoja oli 244 (186 v. 2010, 154 v. 2009) ja lisäksi oli 27 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (10 v. 2010, 8 v. 2009). 17 Erityisopetus Yhteiset palvelut Rinnekodin koulu Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 94 (86,5 v. 2010 ja 85,5 v. 2009). Henkilöstömäärän lisäykseen vaikuttivat mm. toimintojen sisäinen uudelleenjärjestely, tietojärjestelmien päivittäminen sekä laajentuvan palvelutuotannon edellyttämä teknisen osaamisen laajentamisen tarve. Hallintopalveluihin kuuluu Rinnekoti-Säätiön yleishallinto sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut tuottivat ravinto-, pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuolto- ja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Sisäisten palvelujen vastuulla on myös lähes 200 säätiön vuokra-asuntoa, joita vuokrataan lähinnä työsuhdeasunnoiksi, mutta myös ulkopuolisille vuokralaisille. Säätiö vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluehuollosta. Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta sekä Rinnekodissa asuville kouluikäisille oppilaille että kotoa taksikuljetuksilla tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille järjestettiin tarpeen mukaan aamu- ja iltapäivähoitoa. Koulussa on neljä opetusryhmää; kaksi oppilaille, joilla on autistisia piirteitä ja kaksi monivammaisia oppilaita varten. Koulussa opiskeli 25 oppilasta. Oppilaat ovat 617 -vuotiaita. Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana ovat olleet oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin kanssa. Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat ovat käyttäneet viikoittain Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista on käynyt myös ratsastamassa ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat ovat osallistuneet Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli ne on voitu sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan. Kodin ja koulun yhteistyötä on toteutettu sekä yhteisöettä yksilötasolla. Vanhemmille on järjestetty vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa, johon kuuluivat kunkin oppilaan kuntoutustarpeiden mukaan lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, hoitokodin työntekijä sekä fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastusja musiikkiterapeutti. Koulunsa päättäville oppilaille on tehty jatkohuoltosuunnitelma. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltotyön tärkeä painopistealue on ollut vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, jonka avulla on pyritty tukemaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. TYVA-opetus Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui kahdeksas valmentavan ja kuntouttavan opetuksen jakso keväällä 10 opiskelijalle ja syksyllä viidelle opiskelijalle (TYVA= työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri kohteissa. AUKI-koulutus Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen perusteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja. Suurin yksittäinen koko säätiötä koskeva kertomusvuoden hanke oli Mediatri-asiakastietojärjestelmä, joka kattaa lähes kaikki säätiön palvelutoiminnot ja laskutuksen. Järjestelmän käyttäjiä koulutettiin noin 700 ja järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain vuoden 2011 huhtikuusta alkaen. Viimeiset järjestelmän ominaisuudet saataneen käyttöön vuoden 2012 aikana. Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin vastuuhenkilöiden asiantuntemus sekä konsultoiva ja koordinoiva rooli korostuvat. Palvelutoiminnan laajentuessa Itä-Helsinkiin tuli mm. työterveyspalveluiden järjestäminen uudella tavalla ajankohtaiseksi. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin syksyllä 2010 ja palveluiden tuottaminen siirtyi Diacor terveyspalvelut Oy:lle kesäkuussa 2011. Palveluiden maantieteellinen saatavuus parani merkittävästi, ja henkilöstölle voidaan nyt tarjota aikaisempaa kattavammin myös sairaanhoidon palveluita. Kertomusvuonna jatkettiin prosessikuvausten laatimista ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Menossa olevien mm. Mediatrista johtuvien toimintatapamuutosten takia työ jatkuu vielä. Vuosien 2010 – 2011 aikana säätiössä toteutettiin kolme merkittävää rakennushanketta, joissa säätiö itse toimi pääurakoitsijana ja osin KVR-urakoitsijana. Lakiston Majalammen leirikeskuksen päärakennus valmistui elokuussa 2011. Esteetön rakennus palvelee lähinnä päiväleiritoimintaa ja leirisesongin ulkopuolella myös luonnonläheisenä kokoustilana. Espoon Odilammelle valmistui RK-Asunnot Odilammen kuusi lisäasuntoa entisen toimintakeskuksen tiloihin. Lakistossa otettiin käyttöön kesäkuussa RK-Asunnot Jokipolku ja elokuussa RKAsunnot Lakistonkallio. 18 Henkilökunta31.12.2011 Muutpalvelut 38 Hallintoja yhteisetpalvelut 114 Ohjauspalvelut 69 RKͲAsunnot 280 KuntoutusͲ jahoitopalvelut 369 0 100 200 300 400 Henkilöstö Vuonna 2011 Rinnekoti-Säätiön tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palvelut toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Palvelutuotannon henkilöstötavoite, jonka mukaan Rinnekodin kaikissa toiminta- ja palveluyksiköissä on ostopalvelusopimuksissa sovittujen palvelujen tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit, toteutui pääosin suunnitellusti. Osaavan henkilökunnan, eritoten koulutettujen lähihoitajien, saanti on ollut viime vuosien tapaan haasteellista erityisesti Lakistossa sijaitseviin hoitokoteihin. Ostopalvelusopimusten ulkopuoliset terveydenhuollon ja opetustoimen palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit olivat riittävät. 31.12.2011 Rinnekodin kokonaishenkilöstömäärä oli yhteensä 870 henkilöä (851 v. 2010, 779 v. 2009). Lakiston alueella työskenteli 634, muualla Espoossa 37, Helsingissä 99, Nurmijärvellä 31, Tuusulassa 19 ja Vantaalla 50 henkilöä. Henkilöstöstä 81,4 prosenttia (80,6 % v. 2010) oli vakinaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten työsuhteiden perusteina olivat lakisääteiset vapaat ja oppisopimuskoulutus. Vuonna 2011 henkilötyövuosia oli 846 (837 v.2010), lisäystä edelliseen vuoteen oli 1,1 % (5,5 % v. 2010). Vuosilomat ja muut poissaolot aiheuttivat 193 henkilötyövuoden (171 v. 2010) sijaistarpeen. Kokonaistyöajan lisäykset johtuvat vuoden 2010 aikana toimintansa aloittaneista RK-Asunnot Kaskesta, RKAsunnot Saunalahdesta sekä uusien räätälöityjen hoitoratkaisujen aiheuttamasta lisähenkilöstötarpeesta. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (40 v. 2010). Naisten osuus henkilöstöstä oli 81,2 % (80,1 % v. 2010) ja miesten osuus 18,8 % (19,9 % v. 2010). Rinnekoti-Säätiö on voimakkaasti mukana kehitysvammaisten palvelurakenteen muutoksessa, jossa laitoshoidon painopiste siirtyy vaativampien asiakkaiden palveluihin, jolloin sosiaaliset, kasvatukselliset ja erityisesti lääketieteelliset erityisosaamiset korostuvat. Tähän haasteeseen vastaamiseen on Rinnekodin vakinaisella henkilökunnalla hyvät työkokemukselliset valmiudet. 71 prosentilla henkilökunnasta on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan. Organisaation toiminnallisen suorituskyvyn ja johtamisen välineenä Rinnekoti-Säätiössä käytetään tuloskorttia, joka laaditaan vuosittain organisaation kaikilla tulos- ja vastuualueilla sekä yksiköissä. Tuloskortin tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana säännöllisesti yhteisissä kokouksissa. Rinnekoti-Säätiön tuloskortissa vuodelle 2011 asetettu henkilöstötavoite korosti Rinnekoti-Säätiötä vetovoimaisena työpaikkana, mikä mahdollistaa tehtäviinsä koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön rekrytoinnin, mielekkään työn ja työssä kehittymisen. Rinnekodista tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alussa. Henkilöstön antama yleisarvosana Rinnekoti-Säätiölle työpaikkana laski hieman (7,65 v. 2011, 7,9 v. 2010, 7,8 v. 2009 asteikolla 4-10). Esimiestoiminnan arvosana parani hieman edellisestä vuodesta (3,78 v. 2011, 3,72 v. 2010). Kyselyssä otettiin käyttöön uutena arvioitavana osa-alueena kehityskeskustelut, joille henkilöstö antoi yleisarvosanaksi 4,02 asteikolla 1-5. Työhyvinvointi Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain tehtävällä henkilöstökyselyllä. Henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään johtoryhmässä, yksikkötasolla ja kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstötilaisuuksissa. Kyselyn tulosten pohjalta päätetään sekä organisaatio- että yksikkötason kehittämisalueista ja toimenpiteistä. Vuoden 2011 otettiin käyttöön portaali, joka toimii esimiehen työkaluna yksikkötason kehittämistoimenpiteiden seurannassa. Vuoden 2011 aikana työhyvinvointiohjelmaa on jalkautettu eri työyksiköissä yksiköiden omat erityistarpeet huomioiden. Vuoden 2011 aikana huomio suunnattiin erityisesti työfysioterapiaan, työergonomiaan ja työssäjaksamiseen välittämisen mallin käyttöönottamisen kautta. Työssä jaksamista, työmenetelmien ja työtehtävien parempaa hallintaa lisää myös aktiivinen työnohjaus, johon vuoden 2011 aikana osallistui 375 työntekijää. 19 Henkilöstöntyökokemusalalta alle5v 29% yli11v. 51% 5Ͳ 7v. 10% 8Ͳ 11v. 10% Vakinaisenhenkilöstön koulutusrakenne31.12.2011 Eitutkintoa 18% Tutkijakoulutus 1% Ylempi korkeakouluaste 4% Alempi korkeakouluaste 11 % Opistoasteen tutkinto 14% Perustutkinto 52% Henkilöstön kehittäminen Vuosittain tehtävän koulutussuunnitelman mukaisesti koulutuksen painopisteet olivat Mediatri-tietojärjestelmä-, oppisopimus-, esimies- ja työhyvinvointikoulutuksessa. Lisäksi huomioitiin yksiköiden omat koulutustarpeet. Rinnekoti-Säätiö työantajana huolehtii myös sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositusten mukaisesti velvoitteistaan koskien työntekijöidensä ammatillista täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä on viiden vuoden aikana kaksi viikkoa kehitysvamma -alan tai muun ammattialansa koulutuksessa. Rinnekoti-Säätiön henkilökunta osallistui ammatilliseen koulutukseen yhteensä 2 312 päivän verran (2 724 päivää v. 2010). Koulutuksista 64,7 prosenttia (64,2 % v. 2010) järjestettiin sisäisenä koulutuksena joko omien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden toimiessa kouluttajina. Jokainen työntekijä sai keskimäärin 5,3 päivää koulutusta vuonna 2011, kun myös oppisopimuksen palkalliset teoriapäivät lasketaan mukaan (6 v. 2010). Oppisopimuskoulutuksella pyritään vastaamaan yhä kasvaviin ammatillisiin vaatimuksiin. Lähihoitajien oppisopimuskoulutuksen avulla pyritään turvaamaan kehitysvammaisten hoitoon erikoistunut ammattitaitoinen henkilöstö. Työyhteisön valmiudet toimia oppisopimusopiskelijoiden ohjaajina ja näyttötutkintojen vastaanottajina ovat olleet hyvät. Käytännön pyrkimyksenä on, että yksiköissä, joissa on lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä, työskentelisi vähintään kaksi näyttötutkintojen arviointiin perehtynyttä, vähintään hoitajan koulutustason omaavaa henkilöä. Rinnekoti-Säätiö on valtakunnallisesti aktiivinen toimija ammatillisiin vaatimuksiin ja kehitysvamma-alan ammattilaisiin suuntautuvassa koulutustoiminnassa. Tavoitteena on laajentaa hoitoalaan liittyvien perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erityisammattitutkintojen oppisopimuskoulutusta erityisesti kehitysvamma-alaan liittyen. Vuoden 2011 aikana oppisopimuksen kautta valmistui 12 henkilöä lähihoitajiksi ja 3 henkilöä kehitysvammaalan erikoisammattitutkinnosta. Oppisopimusopiskelun aloitti 3 henkilöä kehitysvammaisten erikoisammattitutkinnossa ja 25 henkilöä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä 99 (86 v. 2012, 70 v. 2009) henkilöä, joista 68 (68 v. 2010) opiskeli lähihoitajiksi. Oppisopimuksen palkallisia teoriapäiviä oli yhteensä 1 706 (1 637 v. 2010, 1 281 v. 2009). Helsingin Diakoniaopiston koordinoima ja vuoden 2008 lopulla alkanut kolmivuotinen ESR-rahoitteinen kehitysvamma-alan työelämän organisaatioiden ja oppilaitosten ”Uutta osaamista kehitysvamma-alalle” -projekti päättyi keväällä 2011. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Osaamisen kehittämisen osaprojektista koottiin opaskirja ”Henkilöstön kehitystarvekartoitus – Opaskirja lähijohtajille ja organisaation kehittäjille”. Projektin päätösseminaariin osallistui laajasti kehitysvamma-alan toimijoita, mm. koulutusorganisaatioita. Vuoden 2011 sisäinen koulutuskalenteri tarjosi uusille työntekijöille mahdollisuuden osallistua yleisperehdytystilaisuuksiin sekä kehitysvammaisuuden perusteita käsittelevään koulutukseen. Vuoden aikana henkilöstöä koulutettiin myös kuvakommunikoinnin mahdollisuuksiin, tuloskortteihin sekä tietosuojaan ja –turvaan liittyvissä asioissa. Hoito- ja ohjaushenkilöstölle järjestettiin Avekki -koulutuksia väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Syksyllä järjestetyn liikunta- ja hyvinvointiviikon aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua luentoihin ”Rentoutuminen” ja ”Iloa ja voimaa ravinnosta vaihdevuosien haasteissa”. Lakisääteisinä koulutuksina jatkuivat ensiapu 1 -koulutukset, hätäensiapukoulutukset sekä alkusammutuskoulutukset. Panostus ergonomiaan jatkui potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuspilottina, joka toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Koulutuksen kohderyhmänä olivat työntekijät, jotka avustavat toista henkilöä liikkumisessa ja siirtymisissä. Koulutus koostui verkkoopinnoista, lähiopetuksesta, kertauksesta ja näyttökokeesta. Koulutuksesta valmistui kolme hoitajaa. Koulutusmalli todettiin hyväksi ja sitä on jatkettu myös pilottikoulutuksen jälkeen. Rinnekoti-Säätiö panostaa myös esimieskoulutukseen. Vuoden aikana aloitettiin yhteistyössä Espoon koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutus. Koulutuksen aloitti 18 esimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Tämän lisäksi esimiehille järjestettiin koulutusta koskien työsuhde- ja työehtosopimustietoutta, budjetointijärjestelmää, tuloskorttia ja henkilöstö- ja rekrytointiosaamista. 20 &% # & &#& && & ($*$)'(( Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet Henkilöstö osallistuu monin tavoin toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Myös avointa keskustelua johdon ja työntekijöiden edustajien välillä pyritään jatkuvasti kehittämään. Hallituksen kokouksiin osallistuu henkilöstön edustaja ja palveluneuvostoon kuuluu kaksi henkilöstön edustajaa. Säätiön yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään yhteistoimintalain piiriin kuuluvia asioita. Työsuojelutoimikunnan toiminta-ajatuksena on ennakoivalla toiminnalla pyrkiä työturvallisuuden ja työterveellisyyden edistämiseen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Työsuojelutoimikunta toimii aktiivisesti työsuojelun ja työhyvinvoinnin jatkuvaksi parantamiseksi. Luottamusmiestoiminta on yksi vuorovaikutuskanava niin työehtosopimusasioissa kuin toiminnan yleisessäkin kehittämisessä. Rinnekoti-Säätiössä on valittu luottamusmiehet Akavasta, JHL:stä, TSN:stä ja Talentiasta. Lisäksi Lasten kuntoutuskodissa on oma luottamusmies. Käytössä olevan SHQS-laatujärjestelmän mukaan henkilöstö tekee yhdessä esimiehen kanssa jokaisessa yksikössä vuosittain sovittujen kriteeristöjen mukaisesti itsearvioinnit, joiden tarkoituksena on löytää yhdessä yksikön toiminnan kehittämiskohteet ja sopia parannustoimenpiteistä. Lisäksi kehityskeskusteluissa on jokaisen mahdollisuus henkilökohtaisesti vaikuttaa oman ja yksikön toiminnan kehittämiseen. Vaikuttamismahdollisuuksia työyhteisössä parannetaan avoimella ja aktiivisella tiedottamisella sekä korostamalla itsenäisen tiedonhankinnan tärkeyttä. Jokaisessa yksikössä henkilöstö ja esimies tekevät yksikölleen tuloskortin, joissa asetetaan konkreettiset tavoitteet ja mittarit koskien taloutta, asiakkaita, henkilöstöä ja toiminnan kehittämistä. Vuoden 2011 laadittiin myös prosessikuvauksia palveluiden ydinprosesseista. Talous Kehitysvammapalvelut. Vuonna 2011 palvelusuoritteiden yhteismäärä alitti jonkin verran sekä sopimusten mukaisen että talousarvion pohjana olleen suoritemäärän. Palvelutoiminnan tuotot kasvoivat noin 1,5 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia 45.039.719 euroon (43.490.711 euroa v. 2010 ja 41.482.285 euroa v. 2009). Kulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia, joten kehitysvammapalveluiden tulos jäi 452.525 euroa alijäämäiseksi (-330.089 euroa v. 2010 ja 1.417.617 euroa v. 2009). Henkilöstökulut kasvoivat noin 1,4 miljoonaa euroa. Uusien toimintayksiköiden osuus henkilöstökulujen kasvusta oli noin 0,7 miljoonaa euroa. Uusien yksiköiden toiminta alkoi vähitellen, eikä suoritetuottojen kertymä alkuvaiheessa kattanut toimintaan tarvittavien resurssien kuluja. Uusien yksiköiden aloitusvuoden alijäämä oli 220 tuhatta euroa. Muu toiminta. Muu toiminta sisältää Lasten kuntoutuskodin, Rinnekodin koulun, Genetiikan palveluyksikön, asuntojen vuokraustoiminnan, metsätalouden ja säätiön kiinteistöt. Muun toiminnan tuotot olivat 8.687.978 euroa (8.931.018 euroa v. 2010 ja 8.339.826 euroa v. 2009). Genetiikan palveluiden alijäämä oli 81.845 euroa ja Lasten kuntoutuskodin alijäämä oli 25.380 euroa. Vuonna 2010 Lasten kuntoutuskodin alijäämä oli 171.324 euroa ja Genetiikan palveluyksikön alijäämä 31.688 euroa. Vuokraustoiminnan nettotulot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,9 milj. euroa v. 2010 ja 1,4 milj. euroa v.2009). Muun toiminnan ylijäämä oli yhteensä 574.402 euroa (687.584 euroa v. 2010 ja 995.553 euroa v. 2009). 21 Talouskehitys lyhyesti 2011 2010 t€ 2009 t€ Kehitysvammapalvelut Tuotot 45 040 43 491 41 482 -452 -330 1 417 8 688 8 931 8 340 574 688 995 196 460 580 Tuotto-/Kulujäämä Muu toiminta Tuotot Tuotto-/Kulujäämä Sijoitus– ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Tuotto-/Kulujäämä Säätiön tilikauden ylijäämä Omavaraisuusaste % Operatiivisen toiminnan yhteenlaskettu tulos (tuottojäämä ennen sijoituksia ja satunnaisia eriä) oli 121.877 euroa ylijäämäinen (357.494 euroa v. 2010 ja 2.413.170 euroa v. 2009). Tuloksen heikentyminen johtui mm. siitä, että vuoden 2011 palkankorotuksia ei onnistuttu saamaan täysimääräisesti hintoihin ja siitä, että uusia yksiköitä käynnistyi kertomusvuoden aikana aikaisempaa enemmän. Vuonna 2011 kului mm. ylitöihin 93 t€, sairausajan palkkoihin 243 t€, asiantuntijapalveluihin 366 t€, pesula- ja puhtaanapitopalveluihin 164 t€, elintarvikkeisiin 171 t€ ja poistoihin 135 t€ enemmän kuin vuonna 2010. Rinnekoti-Säätiön työterveyshuolto siirtyi 1.6.2011 Diacor terveyspalvelut Oy:n hoidettavaksi, mikä näkyi asiantuntijapalveluiden lisääntymisenä. Sijoitus- ja rahoitustoiminta. Säätiön sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuloutettu nettotuotto vuonna 2011 oli 132.476 euroa. (273.758 euroa v. 2010 ja 363.748 euroa v. 2009). Sijoitusomaisuuden ja rahamarkkinasijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 5.240.893 euroa ja niiden kirjanpitoarvo oli 5.080.857 euroa. Tilinpäätöksessä arvopaperit on kirjattu hankinta-arvoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Sijoitustoiminnassa kirjattiin markkinatilanteesta johtuen arvonpalautuksia 20.138 euroa ja arvonalennuksia 128.529 euroa. Arvonalennuskirjauksia tehtiin 24.701 euroa vuonna 2010 ja 8.245 euroa vuonna 2009. Tulos. Rinnekoti-Säätiön alijäämä tilikaudelta oli -10.599 euroa (ylijäämä v. 2010 oli 631.252 euroa ja v. 2009 3.066.231 euroa). Rinnekoti-Säätiön omavaraisuusaste vuonna 2011 oli 68 prosenttia (68 % vuonna 2010 ja 67 % vuonna 2009). Vuosi 2011 oli tuloksen kannalta odotettua heikompi uusien yksiköiden tavanomaista hitaamman käynnistymisen ja asiakkaiden muuttojen normaalia huomattavasti suuremman määrän takia. Vuoden 2011 talousarvio oli jo alun perin tiukka, koska siinä ei mm. voitu ottaa huomioon vuonna 2011 voimaan tulleita palkankorotuksia. Investoinnit ja ajankohtaiset hankkeet. Investointeihin käytettiin vuonna 2011 yhteensä 3.880.170 euroa (592.740 euroa v. 2010 ja 2.104.064 euroa vuonna 2009). Suurimmat yksittäiset kohteet olivat kerrostalo Untelon peruskorjaus 1.126 tuhatta euroa, Odilammen peruskorjaus n. 1.022 tuhatta euroa, leirikeskuksen uudisrakennus n. 827 tuhatta euroa ja kuljetuskaluston lisäys 260 tuhatta euroa. 329 186 216 -133 274 364 -11 631 3 066 68 68 67 Ympäristövastuu Lakiston alueella on tuotettu kaukolämpö vuodesta 2008 alkaen metsäpuuhakkeella, jolloin ilmaston kuormitus on pienentynyt olennaisesti. Biolämpölaitoksen toiminnasta vastaa RK-Kiinteistöt Oy. Uusissa rakennushankkeissa on huomioitu vaihtoehtoiset lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö. Kevyen polttoöljyn käytöstä pääasiallisena lämmön lähteenä luovutaan kaikissa rakennuksissa lähivuosina. Ostettu sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Säätiöllä on ympäristöohjelma ja ekologiset tekijät otetaan huomioon myös kehitysvammaisten asiakkaiden arjen toiminnoissa. Ote ympäristöasioihin on käytännöllinen ja asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa omiin asumisyksiköihin yhteisiä ekologisia periaatteita. Hyötyjätteiden lajittelua kehitetään jatkuvasti. Haasteita Toiminnan talouden tasapainottaminen on keskeisin tavoite lyhyellä aikavälillä. Kilpailutuksissa menestyminen, pätevän henkilöstön saatavuus, toiminnan vaatima tilojen peruskorjaus ja uudistaminen ovat merkittäviä haasteita, joissa onnistuminen on edellytys säätiön palvelutoiminnan kehittämiselle. Menossa oleva kehitysvammapalvelujen rakennemuutos edellyttää säätiön palvelutoiminnan suuntaamista palveluihin, joissa tarjonta ei vielä vastaa kysyntää. Taantuman takia kuntien taloustilanne on vielä lähivuodet vaikea, mikä vaikuttaa Rinnekoti-Säätiöltä ostettavien palvelujen määrään ja hintaan. Neuvottelutulokseen perustuva vuoden 2012 talousarvio on tiukka ja siinä saatiin vain osittain huomioiduksi helmikuussa 2012 voimaan tulleen uuden työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. Kehitysvammapalveluiden talousarvioon on tästä syystä sisäänrakennettuna varsin vaativa toiminnan tehostamisvelvoite. 22 Tulevaisuus Nykyaikainen vammaispolitiikka rakentuu yleisiä ihmisoikeuksia ja kansalaisten yhdenvertaisuutta korostavien periaatteiden varaan. Myös vammaisen ihmisen oikeutta tarvittavaan positiiviseen erityiskohteluun pidetään hyväksyttävänä. Rinnekoti-Säätiö on kehitysvamma-alan tärkeä osaamiskeskus, jonka tehtävänä on korkeatasoisen tiedon ja osaamisen hyödyntäminen ja välittäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi. Toiminnan jatkuvuus edellyttää erityisosaamisen näkymistä säätiön palvelujen tuottamina hyvinvointi-, terveys- ja toimintakykyhyötyinä sekä asiantuntevina palveluratkaisuina. Myös palveluja järjestävien kuntien on tunnistettava osaamiskeskuksen tarpeellisuus ja niiden tulisi osaltaan huolehtia rahoituksen turvaamisesta monimuotoistuville palveluille. Tuottojen ennakoidaan kehittyvän kuluvana vuonna suunnilleen talousarvion mukaan. Talouden pitäminen tasapainossa on kuluvana vuonna ja myös lähivuosina suuri haaste. Rinnekoti-Säätiössäkin hoitopalveluiden osuus palveluista laskee lähivuosina selvästi aiempaa voimakkaammin maan hallituksen vammaispoliittisen ohjelman ja valtioneuvoston tammikuussa 2010 tekemän periaatepäätöksen linjausten mukaisesti (Ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi 2010–2015). Samanaikaisesti erityisen vaativien asiakkaiden palvelujen tarve näyttää edelleen kasvavan. Rinnekoti-Säätiö haluaa tulevaisuudessakin toimia paljon moniammatillista tukea tarvitsevien kehitysvammaisten erityisosaamista vaativien palvelujen tuottajana ja ottaa samanaikaisesti toiminnassaan huomioon tämän päivän vammaispolitiikan vaatimukset. Säätiö on arvioinut, että vuoden 2015 lopussa Rinnekodissa olisi 150-200 erityistä hoitoa, kuntoutusta ja/tai valvontaa tarvitsevaa asiakasta ja 450-480 eri tavoin tuettua, kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua kotia. Näiden lisäksi tavoitteena on perhehoitomahdollisuuksien lisääminen nykyisestä noin 90 paikasta tarpeiden mukaisesti lapsille ja nuorille sekä niille aikuisille, joille perhehoito soveltuu paremmin kuin asumispalvelut. Luvut ovat arvioita ja niihin vaikuttavat sekä kehitysvammaisten asiakkaiden että palveluiden ostajien tarpeet. Koy RK-Asunnot rakennuttaa jatkossa suurimman osan suunnitteilla olevista RKAsunnoista, joita on lähivuosina tulossa lähes kymmenen eri puolille pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata. Osa uusista RK-Asunnoista on yhteishankkeita, joissa säätiö on vuokralaisena. Lakiston alueen asemakaavahanke etenee. Viranomaislausunnot on saatu ja tavoitteena on, että asemakaava valmistuisi vuoden 2012 aikana. Asemakaavan myötä alueelle on uudisrakentamisen lisäksi tulossa myös täydennysrakentamista. Lakiston alueen palvelukäytössä olevia rakennuksia peruskorjataan jatkossa myös muuhun kuin palvelutoiminnan käyttöön. Toimintaympäristön ja palvelurakenteen voimakkaan muutoksen johdosta säätiön strategia uudistetaan vuoden 2012 aikana hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyönä. Tuloskortti on laajasti käytössä säätiössä, tulosalueilla ja yksiköissä, ja se nähdään hyvänä työkaluna, jolla voidaan varmistaa sovitun strategian mukainen toiminta koko säätiössä ja samalla kaikki työntekijät voivat osallistua oman yksikkönsä toiminnan kehittämiseen. Turvallisuus ja riskien hallinta ovat edelleen tärkeitä painopisteitä koko säätiössä. Vuoden 2012 aikana hyväksytään jatkuvuussuunnitelma ja päivitetty riskienhallintasuunnitelma. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja systemaattisen seurannan periaatteiden luomista varten on perustettu työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi vuoden 2012 aikana. Tammikuussa 2010 käynnistettiin kokonaisvaltainen riskienarviointityö yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. Tulosten perusteella valittiin yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi työtapaturmien merkittävä vähentäminen, millä on myös suuri taloudellinen merkitys. Yhteistyötä työtapaturmien vähentämiseksi tehdään sekä vakuutusyhtiön että työterveyshuollon kanssa. Vuoden 2012 aikana toimintansa aloittavat Helsingin Vuosaaressa RK-Asunnot Koukkusaari ja Alppikylässä RKAsunnot Nyyttipuisto ja RK-Asunnot Hevosmies. Työ- ja päivätoiminnoissa perustetaan vuoden 2012 aikana uusi autismiyksikkö Itä-Helsinkiin ja toimintakeskus Nyyttipuisto RK-Asuntojen yhteyteen. Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuetaan sosiaalisen yrityksen perustamisella. Vuonna 2013 aloittaa toimintansa RK-Asunnot Joutsenvirta Helsingin Vuosaaressa. Vuonna 2014 aloittanevat toimintansa RK-Asuntojen yksiköt Porvoon Johannisbergissä ja Hyvinkäällä. 23 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 t€ VARSINAINEN TOIMINTA KEHITYSVAMMAPALVELUT Tuotot Kulut: Henkilöstökulut Vuokrat Muut kulut Poistot 45 040 32 451 5 403 7 334 304 Kehitysvammapalveluiden kulujäämä MUU TOIMINTA Tuotot Kulut: Henkilöstökulut Poistot Muut kulut 1.1.-31.12.2010 t€ 1 855 1 007 5 252 45 492 43 491 31 088 5 617 6 882 234 43 821 -452 -330 8 688 8 930 8 114 1 865 942 5 436 8 243 Muun toiminnan tuottojäämä 574 687 Tuottojäämä 122 357 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Arvonalentumisen palautus Tuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Kulut 20 176 196 104 356 460 129 200 329 25 161 186 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulu-/tuottojäämä Kulu-/tuottojäämä -133 274 -11 631 MUUT YLEISKATTEISET RAHASTOT Tuotot Kulut Yleiskatt. rahastojen tuottojäämä Siirto muista yleiskatt. rahastoista/ rahastoihin 109 105 4 4 149 98 0 51 51 0 OMAKATTEISET RAHASTOT Tuotot Kulut Omakatteisten rahastojen kulu/tuottojäämä Siirto omakatteisista rahastoista/ rahastoihin Tilikauden ali/ylijäämä 13 16 -3 -3 12 14 0 -11 -2 -2 0 631 24 TASE VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 t€ t€ Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmistokustannukset Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinSijoitukset Osakkeet ja osuudet Sijoitusarvopaperit 482 1 335 23 213 936 1 335 20 057 831 18 25 502 1 309 23 532 2 079 5 090 7 169 2 079 7 943 10 022 Omakatteiset rahastot Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahat ja pankkisaamiset 55 188 128 2 993 1 504 4 625 37 966 191 123 3 895 609 4 627 38 427 VASTATTAVAA Oma pääoma Toimintapääoma/käyttöpääoma Muut rahastot Edell. tilikausien ylijäämät Tilikauden ali/ylijäämä 2 548 3 706 19 700 -11 25 943 Omakatteiset rahastot Rahastojen pääomat 2 548 3 701 19 069 631 188 25 949 191 Vieras pääoma Pitkäaikainen Ehdolliset rahoitussopimukset hoitopaikkojen käyttöoikeutta vastaan Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainojen lyhennykset Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat 290 5 118 7 76 922 581 4 841 ASUKKAIDEN YKSITYISVARAT Käyttötilien saldot 1.1.2011 Muutos tilikaudella Käyttötilien saldot 31.12.2011 Antti Lemmetyinen Marja Koskiniemi Kristiina Lappi 5 408 6 427 37 966 337 5 125 7 52 1 695 769 4 302 1 743 101 1 844 Kirsti Handolin Pirjo Kotiranta Riitta-Leena Rossi Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri 5 462 6 825 38 427 1 722 21 1 743 Kristiina Hehku Jarmo Kökkö Ismo Saarinen 25 26 Säätiön hallinto Hallintoneuvosto Säätiön ylimpänä hallintoelimenä toimii hallintoneuvosto, johon kuuluu 15 jäsentä. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö valitsee yhdeksän ja Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvosto kuusi jäsentä. Varajäseniä valitaan kuusi. Vuonna 2011 hallintoneuvostoon kuuluivat seuraavat henkilöt: Diakonissalaitoksen valitsemat: Urpo Alanko, lääkintöneuvos, LL Ilkka Holopainen, VT Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö Markku Huttunen, sisätautien erikoislääkäri, geriatrian ylilääkäri Kristina Jansson-Saarela, diakonissa Ilkka Jääskeläinen, FM, diakoni Irmeli Leinos, erityisopettaja Juha-Petri Niiranen, rehtori Karin Strandberg, johtava diakonissa Leena Tuomola, pastori Tapio Tähtinen, palvelualuejohtaja Tuija Åstedt, lapsi- ja perhetyön johtaja Tehtävä puh.joht. varajäsen varajäsen jäsen jäsen varapj. jäsen varajäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Toimikausi 2009 - 2011 2009 - 2011 2010 - 2012 2009 - 2011 2011 - 2013 2011 - 2013 2010 - 2012 2011 - 2013 2010 - 2012 2010 - 2012 2011 - 2013 2009 - 2011 Hallintoneuvoston valitsemat: Jouko Helomaa, VT Aulis Majuri, talous- ja hallintojohtaja Kaija Miettinen, opetusneuvos Leena Saarinen, lehtori Anne-Maija Suominen Outi Mäkelä, kansanedustaja, KTM Pirkko Huuhka, kouluttaja, KTM Elina Rytsölä, ylilääkäri Harry Yltävä, sosiaalityöntekijä jäsen jäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen varajäsen jäsen jäsen 2009 - 2011 2011 - 2013 2009 - 2011 2011 - 2013 2010 - 2012 2010 - 2012 2010 - 2011 2011 - 2013 2010 - 2012 Hallitus Hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaan säätiön hallitukseen kuuluivat vuonna 2011. Antti Lemmetyinen, johtaja, sosiaalineuvos Rauno Kervinen, sosiaalineuvos, OTL, VT Kristiina Hehku, sosiaalineuvos Anna-Liisa Launiainen, rehtori Pirjo Kotiranta, toiminnanjohtaja Riitta-Leena Rossi, talousjohtaja Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja Kirsti Handolin, KTM Anne Kostiainen, johtava diakoniasihteeri Matti Uotila, kuntoutusohjaaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen henkilök. edustaja Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab sekä Kai Salli, KHT Rinnekoti-Säätiön johtoryhmä vuonna 2011 Johtaja-ylilääkäri Markus Kaski Talous- ja hallintojohtaja Lea Nevalainen Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen Palvelujohtaja Kaisa Syrjä Palvelujohtaja Sirpa Granö 1.9.2011 alkaen 27 Neuvottelukunta Rinnekodin neuvottelukunnan tarkoituksena on toimia hyvän ja tuloksellisen yhteistyön aikaansaamiseksi ja kehittämiseksi Rinnekoti-Säätiön ja sen palveluja käyttävien kuntien kesken. Neuvottelukuntaan voi jokainen kunta ja kuntayhtymä, jolla on laitoshoitoa ja/tai asumispalveluja koskeva ostopalvelusopimus Rinnekoti-Säätiön kanssa, nimetä yhden jäsenen ja varajäsenen. Lisäksi Suomen Kuntaliitolla on oikeus nimetä neuvottelukuntaan yksi jäsen ja varajäsen. Neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2011 seuraavat varsinaiset jäsenet: Pia Harmokivi Riku Honkasalo Päivi Holm Pirjo Strandén-Bagans Anja Roos Kyllikki Rantala Juhani Willström Eeva Kuosmanen Taru Kaikkonen Olli Kallunki Håkan Forstén Artjärvi Askola Espoo Eteva-kuntayhtymä Hanko Hyvinkää Järvenpää Perusturvayhtymä Karviainen Kauniainen Kerava Kirkkonummi Saila-Maarit Laitinen (22.8.2011 asti) Henna Nordström (23.8.2011 -) Margareta Lepänaho Arja Tolttila Sari Lemmetyinen Markku Nenonen Anne Hovi Katy Kohtala Jorma Saaristo Nina Hiltunen (8.8.2011 asti) Päivi Riikonen (9.8.2011 -) Maire Franzén Sami Uotinen Lohja Lohja Loviisa Mäntsälä Nurmijärvi Orimattila Pernaja Pukkila Raasepori Tuusula Tuusula Vihti Suomen Kuntaliitto Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Nina Hiltunen Tuusulasta (29.11.2011 asti), Anja Roos Hangosta (29.11.2011-) ja varapuheenjohtajana Harry Yltävä Lohjalta (29.11.2011 asti), Markku Ahtikari Hyvinkäältä (29.11.2011-). Rakennustoimikunta Säätiön hallituksen kolmeksi vuodeksi valitsemat rakennustoimikunnan jäsenet vuonna 2011 olivat: Matti Rönkä, DI, puheenjohtaja Aino Tuori, arkkitehti Pirkko Ilonen, arkkitehti Jorma Puhto, DI Annikki Nurminen, arkkitehti Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri, LKT Lea Nevalainen, talous– ja hallintojohtaja, KTM Rinnekodin palveluneuvosto Rinnekodin palveluneuvostoon, joka toimii Rinnekodin ja omaisten välisenä yhteistyöelimenä, kuuluivat vuonna 2011 Martti Mäntymaa, työehtoasiamies, pj. Helena Erjanti, terveystieteiden tohtori, varapj. Martti Kokkonen, sähköasentaja Kaija Timonen, ekonomi Juhani Mäki-Ventelä, perhehoitaja Sirpa Viljanen, tuotepäällikkö Rinnekodin asukasneuvosto Niina Haahti Kristiina Haatainen Outi Kero Johanna Kuokkanen Janni-Pekka Nurmi Laura Soveri Mari Möttö, ohjaaja Pirjo Suominen, esimies Sanna Jouppila, johtava sosiaalityöntekijä Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri Hanna Myllymäki, palvelupäällikkö Tiina Virkki, osastonhoitaja Päivi Tjäder, työ- ja päivätoiminnan esimies Helena Ruusuvuori, henkilöstöpäällikkö 28 Organisaatio 1.1.2012 Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Sari Sarkomaa Hallitus Puheenjohtaja Antti Lemmetyinen Johtaja-ylilääkäri Markus Kaski* Asiantuntijapalvelut Hoito- ja asumispalvelut Työ- ja päivätoiminnot Yhteiset palvelut Johtaja-ylilääkäri Markus Kaski Palvelujohtaja Kaisa Syrjä* Palvelujohtaja Sirpa Granö* Talous- ja hallintojohtaja Lea Nevalainen* Lasten ja nuorten palvelut Ylilääkäri Pia Höglund Aikuisten palvelut Lakiston hoitokodit Työ- ja päivätoiminta Talous- ja hallintopalvelut Palvelupäällikkö Hanna Myllymäki Esimies Maija Rimpiläinen Toimistopäällikkö Sinikka Pullinen RK-Asunnot Autismi- ja erityispäivätoiminta Esimies Satu Granberg Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö Helena Ruusuvuori Vapaa-aika, kerhot, virikeohjaus, projektit Sisäiset palvelut ja säätiön yhtiöt Esimies Maija Rimpiläinen Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen* Ylilääkäri Nina Bjelogrlic-Laakso Palvelupäälliköt Jaana Laaksonen Kimmo Järvinen Tutkimuspalvelut Perhehoito Ylilääkäri Nina Bjelogrlic-Laakso Palveluvastaava Päivi Koivu * Johtoryhmän jäsen Liite 1 1 Rinnekoti-Säätiön tutkimuskeskuksen ja Suomen Aivosäätiön/Rinnekodin kehitysvamma- tutkimuksen rahaston (T) julkaisuja vuonna 2011. Väitöskirjat Määttä Tuomo: Down syndrome, health and disability. A population-based case record and follow-up study. University of Oulu, Faculty of Medicine Oulu: Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 1141, 2011. (T) Alkuperäiset artikkelit, katsaukset, kirja-artikkelit ja kirjat Gürakan F, Baysoy G, Wedenoja S, Uslu N, Ozen H, Ozaltin F, Höglund P. Three cases of a rare disease, congenital chloride diarrhea, summons up the variation in the clinical course and significance of early diagnosis and adequate treatment in prevention of intellectual disability. Turk J Pediatr 2011; 53(2):194-8. Heikkilä K, Vuoksimaa E, Oksava K, Saari-Kemppainen A, Iivanainen M. Handedness in the Helsinki ultrasound trial. Ultrasound in Obstetrics and Gynecology 2011; 37:638-642. 2011. (T) Iivanainen M. Neuropsykiatrian lähihistoria Suomessa: mielisairaaloista yleissairaaloihin. Kirjassa: Kliininen neuropsykiatria. Toim. K. Juva, C. Hublin, H. Kalska, J. Korkeila, M. Sainio, P. Tani, R. Vataja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2011, ss. 28-30. Kantojärvi K, Kotala I, Rehnström K, Ylisaukko-Oja T, Vanhala R, von Wendt TN, von Wendt L, Järvelä I. Fine mapping of Xq11.1-q21.33 and mutation screening of RPS6KA6, ZNF711, ACSL4, DLG3, and IL1RAPL2 for autism spectrum disorders (ASD) Autism Res. 2011; 4(3):228-33. (T) Kaski M (puheenjohtaja), Aaltonen S, Heiskala H, Hyvärinen L, Komulainen J, Määttä T, Noponen AL, Verkasalo M, Wilska M, Ala-Mello S, Hiiri A, Sakki A (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kehitysvammalääkärit-Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n asettama työryhmä). Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito. Käypä hoito-suosituksen päivitystiivistelmä. Duodecim 2011;127(4):364-5. Louhivuori V, Vicario A, Uutela M, Rantamäki T, Louhivuori L.M, Castén E, Tongiorgi E, Åkerman K.E, Castrén M.L. BDNF and TrkB in neuronal differentiation of Fmr1-knockput mouse. Neurobiology of Disease 2011; 41:469 -480. (T) Majkowski J, Westermarck T, Atroshi F. Oxygen stress: epilepsy and antiepileptic drugs. Epileptologia 2011; 19:143-157. Määttä T, Määttä J, Tervo-Määttä T, Taanila A, Kaski M, Iivanainen M. Healthcare and guidelines: A populationbased survey of recorded medical problems and health surveillance for people with Down syndrome. Journal of Intellectual and Developmental Disability 2011; 36:118-126. Niskanen E, Könönen M, Villberg V. Nissi M, Ranta-Aho P, Säisänen L, Karjalainen P, Aikiä M, Kälviäinen R, Mervaala E, Vanninen R.The effect of fMRI task combinations on determining the hemispheric dominance of language functions. Neuroradiology. Epub 2011 Sep 20. Liite 1 2 Ounjaijean S, Westermarck T, Partinen M, Plonka-Poltorak E, Kaipainen P, Kaski M, Fucharoen S, Srichairatanakool S, Atrochi F. Increase in non-transferrin bound iron and the oxidative stress status in epilepsy patients treated using valproic acid monotherapy. Int J Clin Pharmacol Ther 2011; 49(4):268-76. (T) Plonka-Póltorak E, Zagrodzki P, Chlopicka J, Bartón H, Westermarck T, Kaipainen P, Kaski M, Atroshi F. Valproic Acid Modulates Superoxide Dismutase, Uric Acid-Intependent FRAP and Adult Epileptic Patients. Biol Trace Elem Res 2011; 143:1424-1434. (T) Ruoppila I, Iivanainen M (eds.). Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960. A 35year follow up study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 2011; 430: 1-119. Ruoppila I, Iivanainen M. Preface. In: Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960. A 35-year follow up study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research edited by I. Ruoppila, M. Iivanainen) 2011; 430: 7-8. Ruoppila I, Iivanainen M. Yhteenveto (Finnish summary). Kirjassa: Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960. A 35-year follow up study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research edited by I. Ruoppila, M. Iivanainen) 2011; 430: 111-119. Ruoppila I, Iivanainen M, Laurinkari J, Patja K, Poutanen V-M, Vesala H. Use of services by people with intellectual disability: a multidisciplinary longitudinal study from 1962 to 1998 in Finland. In: Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960. A 35-year follow up study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research edited by I. Ruoppila, M. Iivanainen) 2011; 430:86-110. Wedenoja S, Pekansaari E, Höglund P, Mäkelä S, Holmberg C, Kere J. Update on SLC26A3 mutations in congenital chloride diarrhea. Hum Mutat 2011; 32(7):715-22. Liite 2 Yhteystiedot Rinnekoti-Säätiö Rinnekodintie 10, 02980 ESPOO Puhelinkeskus (09) 855 11 arkisin klo 8 – 16, Fax (09) 855 1240 www.rinnekoti.fi, etunimi.sukunimi@rinnekoti.fi Tutkimus- ja kuntoutuskeskus Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen poliklinikka Hoitokodit: Ala-Kumpu Ala-Laakso Alarinne Antinrinne Autistien Vaaka Hiiala Koivurinne Kompassi Lehmuskumpu Länsirinne Maijala Majakka Metsärinne Niittymäki Pikkurinne Psykiatrinen Vaaka Rauhala Turva RK-Asunnot: Ainola Aurala Jokipolku Kaikurinne Kaski Kattara Kierretie Kiikkaistentie Kornetintie Koukkusaari Lakistonkallio Lakistonpuro Multatie Odilampi Oivala Paljerinne Piikuja Peuramäki Saunalahti Seppola Tuulikannel Vapaalankoti Työ- ja päivätoiminta: Ankkuri Kornetti Malminkartano Martintalo Puutarha RK-Tiimi Rinnetuote Rinnekodin koulu Lasten Kuntoutuskoti RK-Kiinteistöt Oy Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204 Kiinteistö Oy RK-Asunnot Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204 Rinnekodintie 10, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Rinnekodintie 11, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Kumpukuja 2, 02980 Espoo Kumpukuja 4, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Lakistonniitty 1, 02980 Espoo Kumputie 1, 02980 Espoo Rinnekodintie 15, 02980 Espoo Rinnekodintie 17, 02980 Espoo Rinnekodintie 15, 02980 Espoo Mäenalus 2, 02980 Espoo Auratie 4, 01630 Vantaa Rinnekodintie 5 B, 02980 Espoo Kaikurinne 4, 01830 Lepsämä Yläkaskenkuja 22, 00740 Helsinki Rinnekodintie 7, 02980 Espoo Kierretie 25, 01650 Vantaa Kiikkaistentie 16, 01800 Klaukkala Kornetintie 8, 00380 Helsinki Koukkusaarentie 20, 00980 Helsinki Rinnekodintie 5 A, 02980 Espoo Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo Multatie 26, 04340 Tuusula Odilammentie 9, 02970 Espoo Skogbyntie 3, 02980 Espoo Steniuksentie 19, 00320 Helsinki Piikuja 7, 01600 Vantaa Peuramäentie 11, 02750 Espoo Itäviitta 5 C, 02330 Espoo Lakistonniitty 2, 02980 Espoo Tuulenpesäntie 14, 00410 Helsinki Vanha Hämeenkyläntie 9, 01650 Vantaa Pääskyläntie 2, 02980 Espoo Kornetintie 8, 00380 Helsinki Urputie 1, 00410 Helsinki Rinnekodintie 14, 02980 Espoo Skogbyntie 4, 02980 Espoo Kutomotie 6, 00380 Helsinki Rinnekodintie 9, 02980 Espoo Rinnekodintie 8, 02980 Espoo Kornetintie 8, 00380 Helsinki Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät (VSRRVVD Vieraista tutuiksi -kulttuuripäivät kaikille avoin, esteetön ja maksuton koko perheen tapahtuma. Ohjelmassa on muun muassa teatteria, konsertteja, näyttelyitä, elokuvia, työpajoja, jumalanpalvelus ja käsityömarkkinat. Tarkoituksena on tutustua erilaisiin kulttuurimuotoihin, toinen toisiimme sekä juhlavuottaan viettävään Rinnekotiin. ZZZNXOWWXXULSDLYDW¿tZZZIDFHERRNFRPYLHUDLVWDWXWXLNVL
© Copyright 2024