Lämmityslasku pienemmäksi pikaopas.pdf
2013 Lämmityslasku pienemmäksi Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 6.2.2013 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Sisältö Miksi lukisit tämän oppaan? .............................................................................................................................. 3 Miksi energian hinta nousee? ........................................................................................................................... 3 Oppaan sisältö ................................................................................................................................................... 5 Mihin energiaa kuluu? ................................................................................................................................... 5 Mistä tietää, että ratkaisu toimii? ................................................................................................................. 6 Kokonaisuus ratkaisee ................................................................................................................................... 7 Kartoituspalvelut ............................................................................................................................................... 7 Kuntotarkastus .............................................................................................................................................. 7 Lämpökuvaus ................................................................................................................................................. 8 Lisäeristäminen.................................................................................................................................................. 8 Lämpöhäviöt .................................................................................................................................................. 9 Yläpohjan lisäeristäminen ........................................................................................................................... 10 Seinien lisäeristäminen................................................................................................................................ 11 Ikkunoiden uusiminen ................................................................................................................................. 12 Ikkunamallit ............................................................................................................................................. 13 Ikkunaremontti palveluna ....................................................................................................................... 14 Lisälämmitys .................................................................................................................................................... 14 Tulisijat ........................................................................................................................................................ 15 Kiertoilmatakka........................................................................................................................................ 16 Ilmalämpöpumppu ...................................................................................................................................... 18 Toiminta................................................................................................................................................... 19 Sijoittelu................................................................................................................................................... 19 Lämmityksen säätäminen ........................................................................................................................ 20 Ilmalämpöpumpun hankinta ................................................................................................................... 20 Lisälämmitysvaihtoehtojen vertailu ............................................................................................................ 21 Lämmitysjärjestelmän uusinta ........................................................................................................................ 21 Maalämpö.................................................................................................................................................... 22 Mitoitus ................................................................................................................................................... 23 Lämmönkeruupiiri ................................................................................................................................... 23 Muuta huomioitavaa ............................................................................................................................... 24 Ilma-vesilämpöpumppu............................................................................................................................... 24 Oletko valmis toimimaan? ............................................................................................................................... 26 Lämpövinkki ..................................................................................................................................................... 26 Lähdemateriaali ............................................................................................................................................... 26 Copyright © 2013 Lämpövinkki Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 2 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Miksi lukisit tämän oppaan? Maksatko talosi lämmittämisestä liikaa? Tuntuuko siltä, että talon lämmittämiseen tarvittava energian hinta nousee jatkuvasti? Haittaavatko kylmyys ja vetoisuus asumismukavuuttasi? jälleenmyyntiarvon nostamiseksi? Mietitkö keinoja talosi Tiesitkö, että omakotitalojen lämmittäminen Suomessa aiheuttaa 7-8 miljoonan tonnin vuosittaiset hiilidioksidipäästöt? Se on reilu kymmenesosa koko maan kasvihuonepäästöistä. Miten voit taloosi liittyvillä valinnoilla osallistua kasvihuonepäästöjen torjuntaan? Kenties olet huomannut, että on olemassa keinoja alentaa lämmittämisestä johtuvia kustannuksia, parantaa talon eristävyyttä ja lisätä asumismukavuutta. Mutta sopivatko nämä keinot sinulle ja sinun taloosi? Kannattaako niitä hankkia? Miten näiden asioiden kanssa pitäisi edetä, jotta tuloksia saadaan järjellisin kustannuksin ja ilman kohtuutonta ajallista panosta? Tässä oppaassa kerron, miten alennat talosi lämmittämisen kustannuksia. Saat myös muita hyötyjä. Talon energiatehokkuuden parantaminen lisää lähes poikkeuksetta asumismukavuutta ja kasvattaa talon arvoa. Talon energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä investointi eroaa kodin muista hankinnoista. Jos remontoit kylpyhuonetta tai keittiötä, lisäät toki asumismukavuutta ja kasvatat talosi arvoa. Näin käy myös energiaremontissa. Lisäksi saat rahasi takaisin pienentyneen lämmityslaskun muodossa. Kun investointi on maksettu takaisin, muuttuu säästö tuotoksi. Tämä tuotto on kaiken kukkuraksi verotonta tuloa. Miksi energian hinta nousee? Omakotitalojen lämmittämisessä tarvittava energia saadaan pääosin uusiutumattomista luonnonvaroista kuten öljystä, hiilestä, maakaasusta ja uraanista. Myös teollisuus ja liikenne kuluttavat tätä samaa energiaa. Nämä energiavarastot ovat rajalliset, eivätkä ne riitä loputtomiin. Tämä nostaa energian hintaa. Lisäksi energian kysyntä kasvaa. Kasvua ylläpitää talouden kasvu erityisesti Kiinassa, Intiassa, Kauko- ja Lähi-idässä. Näillä alueilla teollisuuden ja liikenteen kasvu sekä väestön keskiluokkaistuminen lisäävät energian kulutusta. Aikaisemmista öljynhintaennustuksistaan tunnetuksi tullut kanadalainen Jeff Rubin pelkää, että raakaöljyn hinta ylittää pian jopa 200 dollarin rajan. Rubinin mukaan öljyn hintaa nostaa nyt yksinkertainen yhtälö: lisääntyvä kysyntä ja vähenevä tarjonta. - On vain yksi suunta, johon hinta menee: ylös. Taantuma tarjosi tässä asiassa meille vain hengähdystauon. Kauppalehti.fi 24.6.2009 3 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Vaikka pidämme nykyistä sähkön hintatasoa kovana, on sähkön hinta useimmissa EU-maissa vielä selvästi Suomen ja Pohjoismaiden hintoja korkeammalla. EU:n pyrkimysten mukaisesti sähkön vapaata kauppaa maiden välillä tullaan edistämään. Tämän johdosta hinnat harmonisoituvat EU:ssa ja aiheuttavat lisää korotuspaineita sähkön hinnalle Suomessa. Saksassa suurin osa sähköntuotannosta perustuu kivihiilen ja ruskohiilen käyttöön. Tämän vuoksi Saksan hinnat eivät voi juuri laskea hiililauhdevoiman muuttuvien kustannusten alapuolelle. Tämän vuoksi on vaikea uskoa, että yhteyksien rakentaminen Pohjoismaista Saksaan laskisi koskaan pohjoismaisia hintoja. Kehitys kulkee todennäköisesti siihen suuntaan, että pohjoismaiset hinnat lähestyvät hiilisähkön muuttuvia kustannuksia ja samalla Saksan hintoja. Asko Vuorinen, Energiankäyttäjän Käsikirja Oheisesta kuvasta selviää pientalon lämmitysenergian hintakehitys vuosina 2000 – 2012. Lämmitysenergian hintakehitys 2000 - 2012 13,0 12,0 11,0 10,0 c/kWh 9,0 Suora sähkö 8,0 Varaava sähkö Öljy 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Tilastokeskus Energian hintaan vaikutetaan myös poliittisin päätöksin. Energiaan liittyvällä verotuksella pyritään hillitsemään kulutuksen kasvua ja ohjaamaan mm. kuluttajien valintoja energiaa säästäviin ratkaisuihin. Energiasta kannettavina valmisteveroina valtio saa vuosittain lähes 3 miljardia euroa. Suomi ja EU ovat sitoutuneet merkittäviin kasvihuonepäästöjen leikkauksiin. Tämän johdosta on todennäköistä, että uusiutumattomaan energiaan kohdistuvat veropaineet entisestään kasvavat ja kuluttajahinnat nousevat. 4 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Tuulet suurvaltapolitiikassa heilauttelevat niin ikään energian hintaa. Monen selkkauksen takaa löytyy suuremman tai pienemmän maan tarve turvata energian saantinsa. Energiaa käytetään surutta politiikan välineenä ajettaessa omia poliittisia tai sotilaallisia pyrkimyksiä. Öljyn ennustetaan kallistuvan. Raakaöljyn hinnan odotetaan kallistuvan Iranin uhattua sulkea Hormuzinsalmen, jonka kautta kuudesosa maailman öljytoimituksista kulkee. Kauppalehti 2.12.2012 Oppaan sisältö Tämä opas on kirjoitettu tavalliselle omakotitalon omistajalle. Tavallisella omakotitalon omistajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla ei ole rakentamiseen tai lämmittämiseen liittyvää erikoisosaamista. Heidän ajankäyttönsä kohdistuu eri elämänalueille ja heillä on rajallisesti aikaa talon energiatehokkuuden kehittämiseen, vaikka asia heitä kiinnostaakin. Uusien talojen rakennusmääräykset ovat tiukentuneet ja tiukkenevat edelleen talon energiatehokkuuteen liittyen. Tämä on pakottanut rakentamiseen liittyvän teollisuuden kehittämään uutta teknologiaa. Alalle on lanseerattu uusia käsitteitä, kuten passiivitalo ja matalaenergiatalo. Näissä taloissa lämmittämiseen tarvitaan energiaa murto-osa perinteisiin taloihin verrattuna. Talojen lämmittämiseen käytetään nykyisin yhä enemmän teknologiaa, joka hyödyntää ilmaan tai maahan varastoitunutta ilmaista auringosta peräisin olevaa energiaa. Näitä innovaatioita voidaan osin hyödyntää myös vanhoissa taloissa. Tässä oppaassa kuvatut keinot talon lämmityskustannusten alentamiseksi on valittu siten, että ne sopivat moniin erilaisiin taloihin ja tilanteisiin. Yhteistä näille keinoille on se, että ne ovat käytännössä testattuja ja niistä on positiivisia kokemuksia. Oppaassa käsiteltävien keinojen lisäksi markkinoilta löytyy paljon muitakin tuotteita ja palveluita, joilla talon energialaskua voidaan alentaa. Näiden hankinta ja käyttöönotto edellyttää kuluttajalta kuitenkin enemmän aikaa ja paneutumista asiaan. Tässä oppaassa esiteltävät ratkaisut on helppo hankkia ja ottaa käyttöön. Mihin energiaa kuluu? Pientalossa energiaa kuluu talon lämmittämiseen, kotitaloussähköön, käyttöveden lämmittämiseen ja ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen. Keskimäärin energiaa kuluu vuodessa 160 – 170 kWh/m2. Energiankulutus vaihtelee kuitenkin merkittävästi taloittain. Tähän vaikuttavat mm. erot talojen eristävyydessä, talon lämmitysjärjestelmä ja asukkaiden asumiskäyttäytyminen. Noin puolet tarvittavasta energiasta kuluu talon lämmittämiseen. Kotitaloussähkön osuus koko energialaskusta on tyypillisesti noin neljäsosa. Käyttöveden lämmitykseen kuluu noin 15 prosenttia ja ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen noin 10 prosenttia. Talokohtaiset eroavuudet energian kulutuksen jakautumisessa vaihtelevat myös suuresti. Asukkaiden 5 2013 Lämmityslasku pienemmäksi määrä ja lämpimän veden käyttötottumukset muuttavat helposti käyttöveden lämmittämisen osuutta. Lämmön talteenottolaiteen käyttö ilmanvaihdossa pienentää tuloilman lämmittämisen osuutta jne. Pientalon energiankulutus Kotitaloussähkö 25 % Talon lämmitys 50 % Käyttöveden lämmitys 15 % Ilmanvaihto 10 % Mistä tietää, että ratkaisu toimii? Lehdissä ja muussa mediassa esitellään usein testejä erilaisista laitteista ja materiaaleista. Näillä pyritään helpottamaan kuluttajan valintoja. Näitä testejä tarvitaan, mutta niiden ongelmana on, että ne keskittyvät yleensä vain tuotteen tai materiaalin teknisiin ominaisuuksiin. Riittääkö näin selvitetty paremmuus aina kuluttajalle? Lämmityslaskun alentamiseen liittyvä ratkaisu koostuu yleensä itse tuotteesta ja siihen liittyvästä palvelusta. Jonkun pitää kertoa kuluttajalle, sopiiko tuote hänelle ja hänen taloonsa. Minkälainen malli tuotteesta kannattaa valita ja mitä lisävarusteita tarvitaan? Miten asennus ja käyttöönotto toteutetaan? Kuka nämä suorittaa? Mitä hyötyä tuotteesta saadaan? Vaikka tuote olisi kuinka hyvä tahansa jää odotettu hyöty saamatta, mikäli tuote on tarkoitukseen sopimaton, se on virheellisesti mitoitettu tai väärin asennettu. Onneksi tuotteista ja palveluista koostuvia ratkaisuja testataan joka päivä oikeissa olosuhteissa ja tilanteissa. Markkinoilla toimiva kysynnän ja tarjonnan laki valikoi ja seuloo elinvoimaisimmat tuotteet ja palvelut heikommista. Tavallisen omakotitalon omistajan kannattaa kohdistaa valintansa niihin ratkaisuihin, jotka on markkinoilla jo seulottu. Jos kyseistä ratkaisua myydään satamäärin ja sillä on tyytyväisiä käyttäjiä, voi valintansa tehdä paljon turvallisemmalla mielellä. Yhtenä toimivan ratkaisun tunnusmerkkinä on lisäksi se, että myyjällä on valmius toimittaa ratkaisu avaimet käteen periaatteella. 6 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Kokonaisuus ratkaisee Mitä keinoja omakotitalon omistajalla sitten on, kun hän haluaa pienentää talon lämmittämisestä aiheutuvia kuluja? Hän voi: parantaa talonsa eristystä, hankkia lisälämmitysratkaisun, vaihtaa lämmitysjärjestelmää, kilpailuttaa energiaa myyviä yrityksiä tai muuttaa asumiskäyttäytymistään. Tässä oppaassa keskitytään kolmeen ensin mainittuun keinoon. Nämä keinot ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Se paljonko energialaskusi pienenee lisäeristämisen ansiosta, riippuu siitä millä energialla lämmität. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa se, miten hyvin talo on eristetty ja aiotaanko eristystä mahdollisesti tulevaisuudessa parantaa. Paljonko lisälämmitysratkaisu todellisuudessa säästää, riippuu siitä mitä energiaa päälämmitysjärjestelmä nyt tai tulevaisuudessa käyttää. Myös talon muut perusratkaisut on otettava huomioon. Seinien lisäeristäminen ei ole kaikissa taloissa taloudellisesti järkevää. Talon ilmanvaihtoon liittyvät asiat on huomioitava lisäeristämisessä. Energiamuodon vaihtaminen suoralla sähköllä lämmitettävissä taloissa voi olla liian kallis operaatio jne. Kun talon energialaskua haluaa pienentää, pitää asiaa ja tilannetta tarkastella kokonaisuutena. Mitä keinoja juuri tässä talossa ja tilanteessa kannattaa käyttää? Onko järkevämpää parantaa talon eristävyyttä vai vaihtaa lämmitysjärjestelmään, jonka käyttökustannukset ovat nykyistä alhaisemmat? Jos keinoja on useampia, missä järjestyksessä ne kannattaa toteuttaa? Miten valinnat vaikuttavat asumismukavuuteen ja talon arvoon? Kartoituspalvelut Talon kunnon selvittämiseksi on olemassa erilaisia palveluita. Käymme läpi näiden palveluiden sisältöä ja arvioimme näistä koituvia hyötyjä talon energiatehokkuuden parantamisessa. Kuntotarkastus Kuntotarkastus termiä käytetään yleisesti tilanteissa, joissa talon kuntoa selvitetään asuntokaupan yhteydessä. Tavoitteena on selvittää asunnon kunto ja mahdolliset tulevat korjaustarpeet. Näillä on luonnollisesti vaikutusta kaupan kohteena olevan talon arvoon. Kuntotarkastus tehdään havainnoimalla kohdetta, tutkimalla rakennukseen liittyviä asiakirjoja ja haastattelemalla kohteen omistajaa. Kohteen havainnoinnilla tarkoitetaan yleensä sitä, että rakennus tarkastetaan näkyviltä osiltaan. Tarkastuksen kohteina ovat ylä- ja alapohja, lattiakaivot, kosteiden tilojen pinnoitteet, vesikatto, pellitykset jne. Arviointi perustuu pitkälti suorittajan asiantuntemukseen ja kokemukseen. Tarkastuksen yhteydessä 7 2013 Lämmityslasku pienemmäksi voidaan tehdä mm. pintapuolisia kosteusmittauksia, mitata sisäilman suhteellinen kosteus ja sisälämpötila. Tarvittaessa porataan rakenteisiin reikiä ja irrotetaan listoja havaintojen vahvistamiseksi. Kuntotarkistukset antavat yleensä hyvän kuvan rakennuksen kunnosta. Rakenteiden sisällä olevat viat eivät välttämättä näy ulospäin ja tällöin ne helposti jäävät havainnoimatta ammattitaitoiseltakin tarkastajalta. Rakenteiden sisällä saattaa olla vuotokohtia, joista energiaa valuu hukkaan. Nämä eivät välttämättä selviä kuntotarkistuksen yhteydessä. Lämpökuvaus Mikäli rakenteiden todellinen kunto ja mahdolliset lämpövuodot halutaan selvittää, voidaan käyttää lämpökuvausta. Kuvaus tehdään lämpökameralla. Lämpökamera muodostaa kuvan kuvattavan kohteen pintalämpötilasta sen lähettämän infrapunasäteen perusteella. Lämpökuvauksen etuna on, että rakenteissa piilevät lämpövuotokohdat voi selvittää varmuudella ilman rakenteiden purkamista. Lämpökuvauksella selviää mahdolliset ilmavuodot rakenteissa, jotka voivat johtua rakenteiden halkeamisesta tai heikoista liitoksista. Myös kastuneet lämmöneristeet tai eristeiden puuttuminen selviää kuvauksen avulla. Yleisimmin ongelmia esiintyy: ikkuna- ja ovirakenteissa talojen nurkissa seinä ja kattorakenteiden liitoskohdissa alapohjan ja sokkelirakenteen liitoskohdissa välipohjien ja seinien liitoskohdissa vesikatoissa Lämpökuvauksesta saatujen tietojen perusteella mahdolliset korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin ja mitoittaa oikean suuruisina. Näin lisäeristämiseen liittyvä remontti saadaan kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi. Lisäeristäminen Talon lämmöneristävyyden parantaminen on pitkällä aikavälillä kannattavin energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä investointi. Parannettu eristys vaikuttaa lämmityskustannuksiin koko talon jäljellä olevan käyttöiän. Vanhoissa taloissa lämmöneristys on toteutettu selvästi uusia rakennuksia heikommin. Teollisesti valmistettujen eristysmateriaalien (mineraalivillat ja Styrox) käyttö yleistyi vasta 60-luvun lopulla. Tätä ennen käytettiin omakotitalojen eristeenä lähinnä turvetta, sammalta, kutterilastua ja sahanpurua. Nykyisten eristemateriaalien eristyskyky on noin kaksinkertainen vanhoihin verrattuna. Vanhojen eristemateriaalien ongelmana on lisäksi se, että eristeet painuvat helposti kasaan seinien yläpäässä ja ikkunoiden alla. Rakenteisiin syntyy helposti kohtia, joista eriste 8 2013 Lämmityslasku pienemmäksi käytännössä puuttuu kokonaan. Huonon eristävyyden lisäksi rakenteeseen voi näin syntyä kosteutta ja tämän aiheuttamia lisävaurioita. Eristepaksuudet ovat myös muuttuneet. Seinärakenteiden eristepaksuudet olivat vielä 1970luvulla tyypillisesti 10 senttiä ja yläpohjan eristepaksuus 20 senttiä. Nykyisissä uusissa taloissa eristepaksuudet ovat kaksinkertaiset. Seuraavasta taulukosta selviävät heikon eristyksen haitat ja lisäeristämisen hyödyt. Heikon eristyksen haitat Iso lämmityslasku Vedon tunne, erityisesti lattianrajassa Alhainen pintalämpötila lattiassa, seinissä ja ikkunoissa Heikko äänieristys Huono eristys laskee talon arvoa Lisäeristämisen hyödyt Lämmityslasku pienenee Asumismukavuus nousee, kun vedon ja kylmän tunne vähenee tai poistuu Äänieristys paranee Talon arvo kasvaa Huollon tarve vähenee esim. ikkunoiden ja seinien maalaus Lämpöhäviöt Talon lämmittämiseen käytettävä energia poistuu talosta johtumalla ulkoseinien, ylä-ja alapohjarakenteiden sekä ikkunoiden ja ovien läpi. Lämpöhäviöiden jakautuminen eri rakenneosien suhteen vaihtelee taloittain talon iästä, koosta, tyypistä ja rakennusmateriaaleista riippuen. Talon rakenteiden kautta johtumalla poistuva energia jakautuu tyypillisesti oheisen kuvan mukaisesti. Talon lämmitys/lämpöhäviöt Alapohja 20 % Ikkunat ja ovet 25 % Yläpohja 25 % Ulkoseinät 30 % Lisäeristysremonttia ei kannata tehdä suin päin suunnittelematta. Kun halutaan säästää energiaa, kannattaa asiaa lähestyä kokonaisuuden kannalta. Mistä energiaa häviää eniten? Missä järjestyksessä remontit kannattaa tehdä? Miten tiivistyneiden rakenteiden vaikutus 9 2013 Lämmityslasku pienemmäksi huomioidaan ilmastoinnissa? Lisäeristämiseen liittyvät mahdollisuudet kannattaa huomioida myös aina, kun jotakin talon rakenneosaa korjataan jostakin muusta syystä. Yläpohjan lisäeristäminen Helpoin ja usein myös kustannustehokkain tapa parantaa talon eristystä on yläpohjan lisäeristäminen. Lisäeristeen voi asentaa vanhan eristeen päälle, mikäli tilaa eristeelle on. Eristeen ja vesikaton väliin pitää jättää noin 10 sentin tuuletusväli. Eristeen valinnassa pitää olla tarkkana. Esimerkiksi purueristeisiin taloihin ei ole yleensä asennettu minkäänlaista höyrysulkua. Puru sitoo ja luovuttaa kosteutta olosuhteiden mukaan. Tästä syystä purueristeen päälle pitää valita teknisesti samalla tavalla toimiva eriste. Puukuitueriste on suositeltava vaihtoehto yläpohjan lisäeristämiseksi. Sen ominaisuudet ovat hyvin lähellä vanhoja hengittäviä eristemateriaaleja. Puukuitueristeen hengittävä rakenne ei korvaa ilmanvaihtoa, mutta lievittää merkittävästi sen puutteista aiheutuvia haittoja. Rakennepiirros yläpohjan lisäeristämisestä Yläpohjan lisäeristyksen saa myös palveluna. Tällöin puukuitueriste puhalletaan asennustilaan siten, että vanhan ja uuden eristekerroksen paksuudeksi tulee 40 – 50 senttiä. Puhallettavan eristeen lisäetuna on, että eriste muodostaa yhtenäisen ja saumattoman kerroksen, jossa kaikki rakenteisiin liittyvät raot täyttyvät. Vanhoissa omakotitaloissa yläpohjan eristevahvuus on vain 20 – 25 senttiä. Noin 30 prosentissa taloja eristevahvuus on alle 15 senttiä. Näissä taloissa yläpohjan lisäeristämisellä saadaan helposti 15 prosentin säästö talon lämmittämisen kustannuksiin. Keskikokoisen omakotitalon lisäeristyksen saa noin 1000 eurolla. Jos taloa lämmitetään sähköllä tai öljyllä, on säästö investoinnin arvoon nähden hyvä. Panostus lisäeristämiseen maksaa itsensä 10 2013 Lämmityslasku pienemmäksi takaisin muutamassa vuodessa ja tämän jälkeen saadaan säästön verran verotonta tuottoa vuosittain. Energian hinnan noustessa tuotto luonnollisesti kasvaa. Seinien lisäeristäminen Seinien lisäeristäminen on kannattavaa, kun se tehdään muun korjausrakentamisen yhteydessä. Eristämisen parantamisen lisäkustannus on vain murto-osa julkisivuremontin kustannuksista. Eristämisestä saatava hyöty on kuitenkin merkittävä ja se vaikuttaa koko talon jäljellä olevan käyttöiän. Paras hyöty seinien lisäeristämisellä saavutetaan hirsi- ja purueristeisissä taloissa. Saneerattavan talon seinien eristävyyttä voidaan parantaa kolmella tavalla. Lisäeristys voidaan asentaa seinän sisä- tai ulkopuolelle tai eriste voidaan uusia kokonaisuudessaan. Seinien eristäminen sisäpuolelta tai vanhan eristeen uusiminen kokonaan, ovat haastavampia toimenpiteitä. Näin toteutettu seinän lisäeristäminen vaikuttaa aina rakennuksen kosteustekniseen toimintaan. Höyrynsulku, rakenteessa tarvittavat tuuletusraot ja talon ilmastointi on suunniteltava ammattilaisten toimin. Seinien eristäminen ulkopuolelta sen sijaan on helppo, turvallinen ja tehokas tapa parantaa eristystä. Rakennuksen ympärille saadaan yhtenäinen eristekerros väliseinien sekä ylä- ja alapohjarakenteiden yli. Puukuitueriste on hyvä valinta lisäeristeeksi hirsi- ja purueristeisiin taloihin. Puukuitueriste on rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan lähellä purueristettä. Vanhoissa hirsi- ja purueristeisissä taloissa ulkoverhous on usein asennettu suoraan hirsiseinän tai vinolaudoituksen päälle ilman tuuletusrakoa. Kun tuuletusrako puuttuu, ei lauta kuivu kunnolla kosteiden kelien jälkeen ja maali rapistuu helposti laudasta. Rapistunut maali päästää lisää kosteutta lautaan ja ulkoverhouksen kunto heikkenee nopeasti. Edellä kuvatun tilanteen korjaaminen on useimmiten tärkein syy ulkoverhousremontin tekemiseen. Vanhan rakenteen ja ulkoverhouksen uusiminen nostaa talon arvoa ja tuo iloa silmälle. Yksinkertaistettuna hirsi-/purueristeseinän lisäeristysremontti etenee seuraavasti: Tehdään lämpökuvaus heikosti eristävien rakenteiden selvittämiseksi. Lisäeristäminen aloitetaan poistamalla mahdollinen ulkoverhous, rimoitus ja vuorauspahvi siten, että hirren pinta tai vinolaudoitus saadaan näkyviin. Vinolaudoituksen purku tarvittaessa niistä kohdin, joissa lämpökuvaus on viestinyt puutteellisesta eristyksestä. Lisätään selluvillaa purun kaveriksi ja asennetaan uusi vinolaudoitus päälle. Hirren/vinolaudoituksen päälle asennetaan koolaus (esim. 50 mm x 50 mm rimat, maksimiväli 600 mm) ja seinä oikaistaan koolauksen alle tulevien kiilojen avulla. Seinäeriste ruiskutetaan seinään. Villakerros täyttää mahdolliset raot ja muodostaa yhtenäisen saumattoman eristeen. Tuulensuojalevy voidaan asentaa seinään heti ruiskutuksen jälkeen. 11 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Tuulensuojalevyn päälle naulataan tuuletusvälin laudat, jotta ilma saadaan kiertämään ulkoverhouksen alla. Lopuksi asennetaan ulkoverhous. Selluvillakerroksen voi myös jättää pois, mikäli kohde on lämpökuvattu ja selluvillaa lisätty purun kaveriksi. Näin seinäpaksuus ei kasva liikaa. Tuulensuojalevyn sijaan asennetaan 25 mm Runkoleijonalevy. Rakennepiirros purueristeisen seinän lisäeristämisestä Seinän ulkopuolisessa lisäeristysremontissa on huomioitava, että seinän paksuus kasvaa vanhaan rakenteeseen verrattuna 8 - 10 senttiä. Tämän johdosta räystäät lyhenevät vastaavasti ja ikkunat ovat saman verran aikaisempaa ulkoseinän pintaa syvempänä. Seinän kasvu näkyy myös seinän ja sokkelin yhtymäkohdassa. Seinien lisäeristäminen ulkoverhousremontin yhteydessä on tehokas tapa parantaa talon energiatehokkuutta. Suurin hyöty saadaan hirsi- ja purueristeisissä taloissa, joissa seinän lämmöneristyskyky saadaan kaksin-/kolminkertaiseksi lisäeristämisen avulla. Talon lämmittämisestä syntyviin kustannuksiin saadaan näin 15 – 20 prosentin säästö. Ikkunoiden uusiminen Ikkunoiden uusiminen on toimiva keino parantaa talon energiatehokkuutta. Uusien talojen tiukentuneet rakennusmääräykset ovat saaneet ikkunoiden valmistajat kehittämään energiatehokkaampia ikkunoita ja kehitys on ollutkin melkoista. Tämän päivän tekniikkaa edustavat ikkunat ovat energiatehokkuudeltaan jopa 2-3 kertaa parempia kuin 20 - 30 vuotta sitten. Vanhojen ikkunoiden uusimista voi usein perustella myös asumismukavuuden parantamisella. Vanhoista ikkunoista vetää ja ikkunan pinta hohkaa kylmää pakkasella. Vanhoja ikkunoita saa lisäksi rapsutella ja maalata säännöllisin väliajoin. Seuraavan 12 2013 Lämmityslasku pienemmäksi maalausremontin lähestyessä kannattaakin vakavasti harkita ikkunoiden uusimista, mikäli ikkunat ovat malliltaan vanhat. Ikkunamallit Tyypillisin ikkunatyyppi saneerauskohteissa on MSE-ikkuna. Kyseessä on kaksipuitteinen sisään aukeava rakenne, jossa on kolme lasia. Sisäpuitteessa on kaksilasinen eristyslasi, joten rakenteessa on vain 4 pestävää pintaa. Lämmön eristävyyttä parannetaan yleensä vielä siten, että eristyslasin sisälasina on selektiivilasi ja eristyslasielementin välissä on ilman sijasta täytekaasu. MSE-rakenteessa ulkopuite on suojattu alumiinilla, joka vähentää merkittävästi ikkunoiden huollon tarvetta ja kasvattaa käyttöikää. Selektiivilasin pinnassa on kalvo, joka mahdollistaa ulkoa tulevan lämpösäteilyn sisäänpääsyn, mutta heijastaa sisältä tulevan lämpösäteilyn takaisin huonetilaan. Eristyslasin sisällä on normaalisti ilmaa. Ilma voidaan korvata jalokaasulla, joka johtaa lämpöä ilmaa huonommin ja näin eristyslasielementin lämmöneristävyys paranee. Yleensä jalokaasuna käytetään argonia. Ilmassa on argonia noin 1 % ja kaasu on myrkytön. Selektiivilasin ja argon kaasun lisääminen rakenteeseen parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä noin 30 prosenttia. Kuva MSE-ikkunasta MSE-ikkunan lämmöneristävyyttä on mahdollista parantaa vielä tästäkin. Yksilasinen ulkopuite voidaan vaihtaa kaksilasiseen eristelasiin. Tämä parantaa eristävyyttä edelleen noin 30 prosentilla. Ikkunoiden valmistuksen laatuun kannattaa kiinnittää huomioita. Kun puutyöt ja heloitukset on tarkasti tehty, on ikkuna tiivis ja toimiva. Hyvät ikkunat avautuvat ja sulkeutuvat helposti ilman säätelyä. Hyvin asennetut tiivisteet, helat ja pintakäsittelyn virheettömyys viestivät myös laadusta. 13 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Turvallisinta on valita ulkonäöltään mahdollisimman samantyyliset ikkunat kuin vanhatkin. Vaikka värivaihtoehtoja on paljon, toimii perinteinen valkoinen väri parhaiten. Etenkin tummaksi maalatut tai petsatut puupinnat imevät puoleensa valoa ja lämpöä. Ikkunaelementti on kuin kasvihuone, jossa lämpötila on aurinkoisella ilmalla korkea. Korkeassa lämpötilassa puu halkeaa helpommin, halkeamiin imeytyy kosteilla keleillä vettä ja puuosien rapistuminen kiihtyy. Ikkunaremontti palveluna Ikkunaremontin voi ostaa palveluna. Myyjän osaamista kannattaa hyödyntää oikean ikkunamallin valinnassa, asennusaukon mittaamisessa, välikarmien ja puitejakojen määrittelyssä. Mahdolliset lisävarusteet on syytä myös huomioida jo tässä vaiheessa. Hyttysverkot, korvausilmaventtiilien asennus ja sälekaihtimet saadaan helposti samalla mittauksella ja tehdastoimituksena valmiiksi asennettuina. Karmin syvyyttä on myös hyvä pohtia myyjän kanssa. Syvyyden kasvattaminen voi tulla kyseeseen, mikäli ulkoseinien eristävyyttä aiotaan parantaa. Seinien lisäeristäminen kasvattaa seinän paksuutta ja ikkuna saattaa jäädä häiritsevästi seinärakenteen sisään. Oikealla karmisyvyydellä saadaan ikkunan pinta halutulle tasolle sisällä ja ulkona. Ikkunaremontti tehdään yleensä normaalin asumisen yhteydessä. Tämä on hyvä huomioida ennen asennuksen alkamista. Työn sujumiseksi on hyvä siirtää asennustyön tiellä olevat huonekalut syrjään ja suojata ne. Ikkunoiden vaihdon voi tehdä kylmemmälläkin ilmalla. Vanhan ikkunan purku ja uuden asentaminen sujuu nopeasti, eikä kylmää ilmaa pääse liikaa sisätiloihin. Ikkunan lisäksi poistetaan ikkunoiden listoitukset, vanhat ikkunaeristeet ja kiilat. Ikkunaremonttiin kannattaa sisällyttää myös ikkunaukon rakenteiden kunnon tarkastus ja mahdollisten vaurioiden korjaus. Ikkunan oikea asennus vaikuttaa myös ikkunan energiatehokkuuteen. Ikkunan karmin ja seinärakenteen väli on tiivistettävä huolellisesti. Tiivisteenä käytetään pääsääntöisesti uretaanivaahtoa. Remontin viimeisenä työvaiheena ovat listoitukset sisällä ja ikkunan pielien ja pellitysten tekeminen ulkona. Normaalin omakotitalon ikkunaremonttiin menee yleensä muutama päivä. Ikkunaremontin avulla on myös mahdollista pienentää energialaskua. Kun kaksilasiset ikkunat vaihdetaan uusin energiaa säästäviin ikkunoihin, päästään tyypillisesti 15 prosentin säästöön talon lämmityskustannuksissa. Lisälämmitys Omakotitalon lämmityslaskua voi alentaa käyttämällä lisälämmittämistä. Jotta lämmittämisen kulut laskevat, pitää lisälämmittimen käyttökustannusten olla päälämmitysjärjestelmän kuluja alemmat. Parhaimmillaan lisälämmitys toimii suoran sähkölämmityksen rinnalla, kun sähköpattereiden termostaatit oikeinsäädettyinä kytkevät kalliin sähkölämmityksen pois päältä 14 2013 Lämmityslasku pienemmäksi lisälämmittimen toimiessa. Myös öljylämmitteisissä taloissa saadaan lämmittämisen kuluja alennettua, kunhan huone tai patterikohtaiset termostaatit toimivat. Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat tulisijat ja ilmalämpöpumput. Tulisijoilla on pitkät perinteet omakotitalojen lämmittämisessä, kun ilmalämpöpumppujen merkittävämpi myynti alkoi vasta 2000 luvun puolella. Tulisijat Tulisijoja on asennettu noin 80 prosenttiin taloista. Yhtenä tulisijan hankintamotiivina on varmasti ollut sähköstä riippumattoman varalämmitysratkaisun hankkiminen. Näissä luonnonolosuhteissa tämä on fiksu päätös, vaikka sähkön toimitukset luotettavasti pelaavatkin. Osa omakotitaloissa asuvista, myös käyttää takkaansa ahkerasti. Pinokuutiometri puuta sisältää energiaa 1200 - 1700 kWh, joten ahkera käyttäjä säästää useita satoja euroja vuodessa lämmittäessään puilla. Jos tulisijoja on käytössä enemmän kuin yksi, pystyy niillä kattamaan omakotitalon lämmitystarpeen lähes kokonaan. Heittokuutiosta koivua saa megawattitunnin energiaa 40 eurolla. Saman määrän sähköä saa sadalla eurolla. Tietenkin tulipesien hyötysuhde ratkaisee lopullisen eron, mutta joka tapauksessa puulla saa halpaa energiaa. Aamulehti 5.7.2009 Puun käyttö on ympäristöystävällistä. Mikäli poltettavaksi tarkoitettu puu jätettäisiin metsiin mätänemään, vapauttaisi tämä hiilidioksidin joka tapauksessa. Puun poltto ei siis lisää kasvihuonepäästöjä. Polttopuun laadulla on suuri merkitys parhaan tehon aikaansaamisessa. Puun pitää olla kuivaa. Kostean puun poltossa osa energiasta kuluu kosteuden poistamiseen ja paras teho jää saavuttamatta. Hanki kuivaa puuta tai kuivata sitä sateelta suojassa vuosi tai kaksi. Tulisijan käyttö aiheuttaa jonkin verran pienhiukkaspäästöjä. Tästä voi tulla ongelmia, tiivisti rakennetulla pientaloalueella, jossa on paljon ahkeria tulisijan käyttäjiä. Pienhiukkaspäästöihin voi vaikuttaa tulisijan valinnalla ja tulen sytytystavalla. Yleensä paras tapa on sytyttää tuli puiden päältä. Tällöin puun helposti kaasuuntuvat yhdisteet palavat ja luovuttavat lämpönsä eivätkä vain haihdu savun mukana ilmaan. Näin lämpöä saadaan enemmän talteen, ja puun poltosta aiheutuu vähemmän päästöjä. www.hengitysliitto.fi Tulisija kannattaa sijoittaa mahdollisimman keskelle rakennusta, jotta lämpö pääsee leviämään mahdollisimman laajalle. Tulisijat ovat yhä useammin myös sisustuksellisia elementtejä, ja ne halutaan näkyvälle ja keskeiselle paikalle talossa. Pääperiaatteena on, että tulisijan teho valitaan lämmitettävän tilan koon perusteella. Tehon tarve riippuu kuitenkin merkittävästi ulkolämpötilasta. Ihanteellisinta on valita tulisija, jonka tehoa voidaan luotettavasti säätää. 15 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Perinteisen suomalaisen varaavan tulisijan hyvät ominaisuudet ja hyödyt ovat laajalti tunnettuja. Hyvällä tulisijalla voi oikein käytettynä hyödyntää jopa 80 – 90 % poltettavan puun sisältämästä energiasta. Varaavien tulisijojen toimivuus perustuu suureen massaan. Yli 1000 kilon tulisija varaa puista polttamalla saadun lämmön rakenteisiinsa ja luovuttaa sen hitaasti asuntoon. Viime vuosina markkinoille on tullut uusia tuotteita ja tekniikkaa tulisijoihin liittyen. Tämä on tuonut uusia innovatiivisia mahdollisuuksia tulisijan hyödyntämiseksi erityisesti saneerauskohteissa. Kiertoilmatakka Kiertoilmatakassa palavan puun palotapahtuma on erilainen perinteiseen varaavaan tai avotakkaan verrattuna. Palamisprosessi tapahtuu kaasutiiviissä pesässä, johon happea ohjataan hallitusti useasta eri suunnasta. Lisäksi paloilma esilämmitetään takassa olevan lämmön avulla. Näin puusta palamisen yhteydessä vapautuvat kaasut ja pienhiukkaset saadaan käytettyä tehokkaammin palamistapahtumassa, eivätkä ne karkaa hormia pitkin ulos. Lämmitystehoa voidaan säätää puhtaassa palamistapahtumassa portaattomasti ja säätö vaikuttaa heti. Kiertoilmatakan palamistilassa poltetaan muutamaa puuta kerralla palamisajan ollessa useita tunteja. Kiertoilmatakan tapa luovuttaa lämpöä huonetilaan on myös erilainen. Kiertoilmatakka kierrättää huoneen ilmaa takkasydämen ja tulisijan kuorirakenteen välissä. Tämän johdosta kiertoilmatakan lämmitysteho tuntuu heti, lämpö jakautuu tasaisemmin huoneessa ja myös lattiapinnat ovat lämpimät. Kiertoilmatakan erilaisen palamistapahtuman ja rakenteen ansiosta tulta voidaan pitää jatkuvasti takassa ja nauttia elävästä tulesta. Lämpö ei varastoidu takkaan, vaan 16 2013 Lämmityslasku pienemmäksi lämmitettävään tilaan ja sen rakenteisiin. Pintalämpötila on alhainen. Tämä helpottaa tulisijan sijoittamista ja käyttömukavuutta. Kiertoilmatakan rakenne ja tapa luovuttaa lämpöä antavat laajat mahdollisuudet rakentaa joustavasti ja räätälöidysti erilaisia tulisijoja. Nämä tulisijat voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin. Valmistakat ovat valmiita tuotepaketteja, jotka pitävät sisällään takkasydämen ja elementeistä koostuvan kuorirakenteen. Takkasydän ja kuorirakenteen elementit asennetaan asennuskohteessa ja takka pintakäsitellään. Kevyttakat ovat teräsrunkoisia valmiita design-takkoja, jotka voidaan ottaa sellaisenaan käyttöön hormiliitoksen jälkeen. Pienestä koosta huolimatta kevytakat ovat tehokkaita lämmittimiä. Ne on helppo sijoittaa ja asentaa. Räätälöidyt takat ovat käyttäjien yksilöllisten toiveiden mukaan rakennettuja. Malli- ja pinnoitevaihtoehdot ovat lähes rajattomat. 17 Kiertoilmatakka antaa uusia mahdollisuuksia korjausrakentajalle. Kiertoilmatakka on selvästi varaavaa takkaa kevyempi. Varaavassa takassa lattia pitää aina piikata auki ja valaa paksumpi pohja tulisijalle, ellei sitä asenneta vanhan takan tilalle. Kiertoilmatakka voidaan useimmiten asentaa ilman pohjan vahvistusta ja osa takoista voidaan asentaa jopa puulattian päälle. Kiertoilmatakkojen laajan mallivalikoiman ansiosta sopivan kokoinen ja tehoinen takka löytyy lähes jokaiseen tilaan. Tulisija voidaan tarvittaessa räätälöidä kooltaan, muodoltaan ja ulkonäöltään asennettavaan tilaan sopivaksi. Kiertoilmatakan kaveriksi sopii yleensä parhaiten metallielementtipiippu. Se on harkko ja tiilipiippua keveämpi ja näitä helpompi asentaa saneerauskohteissa. Varaavalla tulisijalla tai kiertoilmatakalla voi alentaa merkittävästi lämmityskustannuksia. Saatava hyöty riippuu takan sijoittelusta ja ennen muuta käyttökertojen määrästä. Ahkera käyttäjä tienaa satoja euroja vuodessa. Lämmityskulujen pienentämisen lisäksi tulisijalla komistetaan talon sisustusta ja luodaan tunnelmaa. Energialasku pienenee, asumismukavuus ja talon arvo nousevat tulisijan ansiosta. Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilmassa olevaa lämpöenergiaa, jonka aurinko on tuottanut. Se on lisälämmityslaite, joka ottaa ulkoyksikkönsä avulla lämpöä ulkoilmasta ja luovuttaa sen sisäyksikkönsä avulla huonetilaan. Ilmalämpöpumpun käytöstä hyötyvät eniten suoran sähkölämmityksen käyttäjät, joilla on isohko lämmityslasku. Säästö lämmityskustannuksissa voi parhaimmillaan olla 30 - 40 prosenttia. Keskimäärin säästö lienee 20 prosentin luokkaa. Ilmalämpöpumpulla saatava sähkön säästö on Energianetin keräämien tilastojen mukaan noin 20 %, jolloin 16 300 kWh kulutus putoaa arvoon 13 000 kWh. Säästetty energia on noin 3 300 kWh. Asko Vuorinen, Energiankäyttäjän Käsikirja Ilmalämpöpumpun avulla sisäilmaa voi puhdistaa laitteessa olevan suodattimen avulla. Ilmaa voi myös viilentää kesähelteellä, jolloin energian kulutus luonnollisesti kasvaa. Paras hyötysuhde saadaan syksyisin ja keväisin, kunhan ulkolämpötila ei ole liian kylmä. Mitä alemmaksi ulkolämpötila laskee, sitä vähemmän ilmalämpöpumppu lämmittää. Toimiakseen ilmalämpöpumppukin tarvitsee sähköä. Kulutetun sähkön ja tuotetun energian suhdetta kuvataan lämpökertoimella. Jos lämpökerroin on 2, saadaan jokaista kulutettua sähkökilowattituntia kohti 2 kilowattituntia lämpöenergiaa. 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Lämpökertoimista puhuttaessa joudutaan helposti sekavaan viidakkoon. Ilmalämpöpumppujen myyjillä ja valmistajilla on omia tapojaan laskea ja määritellä näitä lämpökertoimia. Käyttäjän näkökulmasta oleellisin kerroin on niin sanottu vuosilämpökerroin. Eli paljonko lämpöä tuotetaan vuoden aikana verrattuna käytettyyn sähköön. Normaalivuosina ilmalämpöpumpun vuosilämpökerroin vaihtelee 2 ja 2,5 välillä. Toiminta Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on yksinkertainen ja tuttu kodin muista laitteista. Jääkaapit ja pakastimet toimivat samalla periaatteella. Näissä lämpö otetaan höyrystimen, kylmäaineen ja kompressorin avulla talteen kaappiin laitetuista elintarvikkeista ja lämpö siirretään huonetilaan. Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Elintarvikkeiden sijasta lämpö otetaan talteen ulkoilmasta ja siirretään sisätilaan. Ulkoyksikön käydessä laitteeseen huurtuu ja tiivistyy kosteutta riippuen ulkolämpötilasta. Ulkoyksikössä on automaattinen sulatusjärjestelmä. Tiivistyneen ja sulatetun veden määrä voi olla ajoittain runsasta ja siksi näiden vesien poisjohtaminen hallitusti on tärkeää. Mikäli vesi jää paikoilleen, voi siitä talvella muodostua ongelmia. Pihassa kulkureitille voi syntyä jääpeite tai ulkoyksikön alle syntyvä jääpaasi kasvaa kiinni koneeseen. Mikäli laitetta käytetään asunnon jäähdytykseen, kondensoituu sisäyksikköön runsaasti vettä. Tämä on huomioitava asennuksessa, jotta vesi saadaan johdettua viemäriin tai ulos. Muussa tapauksessa tiivistynyt vesi voi aiheuttaa vaurioita talon rakenteille ja pintamateriaaleille. Sijoittelu Jotta haluttu hyöty ilmalämpöpumpusta saadaan, pitää se sijoittaa niin, että sisäyksikön kautta kiertävä ilma leviää hyvin eri puolille taloa. Mitä avoimempi asunto on, sitä paremmin lämmitys toimii. Ilmankiertoon kannattaa kiinnittää huomiota myös ulkoyksikön sijoittelussa. Yksikkö kannattaa sijoittaa siten, että sen läpi kertaalleen kiertänyt ilma ei kierrä yksikköön takaisin. Lisäksi sisä- ja ulkoyksikön olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällä minimoidaan lämpöhäviö kylmäaineputkissa ja helpotetaan kompressorin työkuormaa. 19 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Sijoittelussa kannattaa huomioida myös yksiköiden puhallinäänet, jotka saattavat häiritä. Kumpaakaan yksikköä ei kannata asentaa lähelle makuuhuonetta. Lämmityksen säätäminen Tavoitteena on, että ilmalämpöpumppu tuottaisi mahdollisimman ison osan lämmitysenergiasta ja päälämmitysjärjestelmä kytkeytyy päälle vasta, kun ilmalämpöpumpun teho ei kanna. Sähkölämmityspattereiden termostaatit ovat yleensä riittävän hyvälaatuisia toimivan yhteislämmityksen aikaansaamiseksi ilmalämpöpumpun kanssa. Toimivan säädön voi tehdä esimerkiksi siten, että asettaa ilmalämpöpumpun termostaatin + 21 asteeseen ja sähköpatereiden termostaatin hieman alemmaksi esim. + 19 - 20 asteeseen. Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän kanssa säätö on käytännössä vaikeampi toteuttaa ja ilmalämpöpumpun hyöty jää pienemmäksi. Ilmalämpöpumpun hankinta Ilmalämpöpumpun hankinnan ei pitäisi olla vaikeaa. Pumppujen myyjiä on paljon ja kilpailun pitäisi pitää huolen hintatasosta ja laadusta. Näyttää tällä kertaa käyneen niin, että kilpailu on pitänyt paremmin huolen hintatasosta kuin laadusta. Tähän lopputulokseen päätyy, kun keskustelee aiheesta pumppujen myyjien kanssa ja seuraa lehtikirjoituksia. Lämpöpumpuissa muhii jättiskandaali. Kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki ei säästele sanojaan, kun puhe tulee lämpöpumpuista. Hakamäen mukaan alalla häärii paljon ammattitaidotonta väkeä ja myös varsinaisia vilunkiveikkoja. He haluavat vain kuoria kerman kuumina käyvistä pumppumarkkinoista. Kauppalehti 8.4.2009 Asiakkaat sadattelevat: Lämpöpumpuista farssi. ”Ilmalämpöpumpuissa on hirveän paljon häikkää”, sanoo oululainen kuluttajaoikeusneuvoja Anna-Kaisa Veijola-Heikkinen. ”Ne eivät toimi, toimivat huonosti tai takuukorjauksia ei tehdä. Tai osia ei saada. Siellä on nyt jotakin hämminkiä. Laitteet toimivat kesällä mutta jäätyvät talvella.” Tekniikka & Talous 8.4.2009 20 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Oheisen kaltaisia kirjoituksia lehdissä ja juttuja mediassa näkee ja kuulee lähes päivittäin. Ilmalämpöpumppuja myytiin Suomessa viime vuonna lähes 50 000. Joukkoon mahtuu varmasti myös onnistuneita kauppoja ja asennuksia. Jos lämpöpumpun aikoo hankkia, kannattaa myyjän ja asentajan valintaan kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Ilmalämpöpumpun asennuksen saa suorittaa vain kylmälaiteasennuksiin sertifioitu asentaja. Pumppu kannattaa ostaa asennettuna ja tarkistaa, että sertifioitu asentaja asentaa laitteen. Lisälämmitysvaihtoehtojen vertailu Vaikka tulisijat ja ilmalämpöpumput ovat täysin eri tuotteita, niillä on osittain sama käyttötarkoitus. Kumpaakin voidaan käyttää omakotitalon lisälämmittämiseen ja molemmilla voidaan samanlaisissa tilanteissa alentaa lämmittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Ne voidaan nähdä keskenään kilpailevina vaihtoehtoina. Seuraavassa taulukossa on lueteltu kummankin tuotteen hyvät ja huonot puolet. Tulisija Ilmalämpöpumppu + toimii varalämmittimenä jos sähköä ei saada + tuli takassa luo tunnelmaa + sisustuksellinen elementti + ei aiheuta kasvihuonepäästöjä + pitkä käyttöikä + hyödynnetty pitkään, hyviä kokemuksia + on tulisijaa edullisempi hankkia + viilentää ilmaa tarvittaessa + huoneilmaa voidaan suodattaa + voidaan säätää toimimaan automaattisesti + polttoainetta ei tarvitse varastoida eikä käsitellä - vaatii puun hankinnan, varastoinnin ja käsittelyn - on ilmalämpöpumppua kalliimpi hankkia - yksiköiden käyntiääni saattaa häiritä - ei miellytä esteettisesti kaikkien silmää - alan maine Lämmitysjärjestelmän uusinta Mahdollisuudet lämmitysjärjestelmän uusimiseksi vaihtelevat sen mukaan, minkälainen järjestelmä taloon on alun perin asennettu. Jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys, on sen vaihtaminen toiseen lämmitysmuotoon isompi ja kalliimpi projekti. Tällöin kannattaa ensin selvittää talon lisäeristämiseen ja lisälämmittämiseen liittyvät mahdollisuudet. Jos talon lämmönjako hoidetaan vesipattereilla, tai vettä käyttävällä lattialämmityksellä, on lämmitysjärjestelmän uusiminen ja energiamuodon vaihtaminen taloudellisesti järkevällä tavalla mahdollista. Uudehkoa ja toimivaa järjestelmää ei tietenkään kannata suin päin vaihtaa. Muutokset energian hinnassa vaikuttavat kuitenkin herkästi eri lämmitysmuotojen kilpailukykyyn. Öljy ottaa pannuun Tässä lepää Matti Ryhäsen öljykattila, valmiina viimeiselle matkalleen. Polttoaineen hinta ja likainen imago kannustavat öljylämmittäjiä lämmitysjärjestelmien vaihtoon Energia, 6/2008 Mitä vaihtoehtoja omakotiasujalle on tarjolla, kun lämmitysjärjestelmää halutaan vaihtaa? Lämmitysjärjestelmien muutoksissa suosituin järjestelmä on maalämpö. Myös puuta energiana käyttävät lämmitysjärjestelmät (hake, klapi ja pelletti) sekä kaukolämpö 21 2013 Lämmityslasku pienemmäksi kasvattavat markkinaosuuttaan. Kaukolämmön yleistymistä rajoittaa luonnollisesti kaukolämpöverkon rajallisuus. On todennäköistä, että kaukolämpö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi lämmitysmuoto myös omakotitaloissa, kunhan verkosto laajenee. Muutama vuosi sitten markkinoille lanseerattiin ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, jonka asennusmäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Puuta lämmön lähteenä käyttävät lämmitysjärjestelmät ovat suosittuja eteenkin maaseudulla, jossa puuta on totuttu käyttämään ja polttoaineen varastointiin löytyy tiloja. Asunrakennusten lisäksi maatilan muita rakennuksia lämmitetään samalla järjestelmällä ja poltettava puu saadaan usein omasta metsästä. Maalämpö Maalämpöpumppujen käyttö alkoi ns. energiakriisin jälkeen 1970-luvulla. Järjestelmän suosio on kasvanut ja parhaimmillaan se on aina, kun öljyn ja sähkön hinta on korkealla. Uusista omakotirakentajista maalämmön valitsee jo lähes joka toinen. Maalämmön käyttökustannukset ovat selvästi muita lämmitysratkaisuja alhaisemmat, ja hankintakustannus on jonkin verran korkeampi. Tästä syystä maalämpö on kannattavampi ratkaisu isommissa taloissa. Raja kuitenkin laskee kaiken aikaa energian kallistumisen myötä. Maasta saatava lämpö on peräisin auringosta. Lämmön keräämiseen ja talteenottoon tarvitaan lämmönkeruupiiri ja laitteisto, joka toimii sähköllä. Laitteisto koostuu lämpöpumpusta ja varaajasta. Maalämpöjärjestelmän tehokkuutta kuvataan ilmalämpöpumpun tapaan lämpökertoimella. Tämä kertoo, paljonko järjestelmä tuottaa lämpöenergiaa käytettyyn sähköenergiaan verrattuna. Vuosilämpökerroin on pääsääntöisesti kolmen luokkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttäjä ostaa 1/3-osan talonsa ja käyttövetensä lämmittämiseen tarvittavasta energiasta ja saa 2/3-osan ilmaiseksi maasta. Maalämmön hyödyt ovat: maalämpö on vaivaton käyttää, eikä se vaadi juurikaan huoltoa maalämpö on ympäristöystävällinen ja pienentää lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä lämmittämisen energiakustannukset laskevat tyypillisesti noin kolmasosaan 22 2013 Lämmityslasku pienemmäksi talon myyntiarvo nousee maalämmön asennuksen jälkeen maalämmön hankintahinta on monia muita lämmitysmuotoja kalliimpi, mutta edelliset käyttökustannukset tekevät siitä hyvän sijoituksen pitkällä aikavälillä – kun investointi on kuoletettu, se tuottaa verotonta tuottoa Jos haluat tietää lisää maalämmön kustannuksista ja taloudellisista hyödyistä, voit ladata tätä aihetta käsittelevän toisen pikaoppaan Lämpövinkin kotisivuilta osoitteesta www.lampovinkki.fi. Mitoitus Maalämmön mitoitus eli lämmönkeruupiirin mitta ja pumpun teho valitaan aina talon sekä käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan energiamäärän perusteella. Uusissa taloissa talon suunnittelija laskee tarvittavan energiamäärän. Vanhoissa taloissa tarvittava energiamäärä selviää luotettavimmin toteutuneiden kulutustietojen perusteella. Maalämpö voidaan mitoittaa osatehoiseksi tai täystehoiseksi. Osatehomitoituksessa maalämmöllä saadaan 65 - 90 % lämmön tarpeesta kovalla pakkasella. Loput tehon tarpeesta katetaan maalämpöjärjestelmässä olevalla sähkövastuksella. Osatehomitoituksessa vuosittaisesta energian tarpeesta katetaan maalämmöllä kuitenkin 97 - 99 %, koska kovia pakkaspäiviä on vähän. Täystehomitoituksessa maalämmöllä katetaan koko lämmitys ja käyttöveden lämmittämisen energiatarve kovallakin pakkasella ilman sähkövastusta. Mitoituksen tekemiseksi myyjä tarvitsee tietoa talosta, sen koosta ja tilavuudesta, asukkaista, lämpimän veden käytöstä, energiankulutuksesta jne. Mitä luotettavimpina myyjä saa pyytämänsä tiedot, sen paremmat edellytykset hänellä on tehdä mitoitus oikein. Tässä vaiheessa on hyvä selvittää myös mahdolliset tulevat remontit talon laajentamiseen tai talon energiatehokkuuden parantamiseen liittyen. Ne pitää ehdottomasti huomioida maalämpöjärjestelmän valinnassa ja mitoituksessa. Lämmönkeruupiiri Lämmönkeruupiiri voidaan rakentaa kolmella eri tavalla. Putkisto voidaan asentaa pintamaahan vaakatasoon reilun metrin syvyyteen. Toisena vaihtoehtona on lämpökaivon poraaminen. Kaivon syvyys vaihtelee lämmöntarpeen ja kaivon vedenkierron mukaan. Normaalitilanteessa 100 - 200 metrin kaivo riittää. Jos lämmöntarve on poikkeuksellisen suuri, voidaan porata useampi kaivo samaan lämmönjakopiiriin. Tässä tilanteessa on huomioitava se, että kaivot eivät saa olla liian lähellä toisiaan. Etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä. Lämmönkeruupiiri voidaan upottaa myös vesistön pohjaan, mikäli vettä on lähellä ja lupa keruupiirin asentamiseen heltiää. Kun maalämpö hankitaan vanhaan taloon, on porakaivo yleensä paras ratkaisu. Lämmönkeruupiirin asentaminen pintamaahan edellyttäisi käytännössä koko tontin kääntämistä ylösalaisin. Harva omakotiasuja on valmis uhraamaan puutarhansa ja 23 2013 Lämmityslasku pienemmäksi istutuksensa tähän. Lämpökaivon poraus kyetään tekemään siististi parissa päivässä ja kaivosta ei välttämättä jää maan pinnalle pysyviä näkyviä merkkejä. Lämpökaivo pystytään tekemään useimmille tonteille. Kaivon sijainnissa kannattaa vielä huomioida naapuri. Hänelläkin saattaa olla lämpökaivo tai suunnitelmia sellaisen rakentamiselle. On hyvä varmistaa, että kaivot ovat riittävän kaukana toisistaan. Maaperä saattaa joissakin tilanteissa estää toimivan lämpökaivon rakentamisen. Jos tontti sijaitsee soraharjulla ja matka peruskallioon on pitkä, voi kaivon poraaminen tulla liian kalliiksi. Muuta huomioitavaa Maalämpöpumppu mahtuu yleensä helposti vanhan öljylämmitys- tai sähkökattilan tilalle. Kun vaihto tehdään, pitää teknisen tilan lämmitys varmistaa. Maalämpöpumppu ei tuota hukkalämpöä samaan tapaan kuin esimerkiksi öljykattila. Patteriverkoston kunto ja riittävyys kannattaa myös varmistaa ennen asennusta. Riittävyyttä pystyy arvioimaan patteriverkostoon syötettävän menoveden lämpötilan perusteella. Jos talo lämpiää kovilla pakkasillakin alle 65 asteen menovedellä, niin nykyinen patteriverkosto riittää. Jos menovesi on lämpimämpää, pitää pattereita asentaa lisää tai vaihtaa suurempiin. Koko remontti kannattaa ostaa avaimet käteen periaatteella. Näin eri työvaiheiden vastuurajoista ei tule erimielisyyttä. Myös vanhan järjestelmän ja öljysäiliön purku sekä kierrätys kannattaa sisällyttää urakkaan. Investointi maalämpöön näyttäisi tarjoavan 322 prosentin tuoton. Tänä vuonna maalämpö leikkaa perheemme energialaskua 1100 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on seitsemän vuotta – sillä oletuksella, että sähkö kallistuu maltillisesti viisi prosenttia vuodessa. Seitsemän vuoden kuluttua pumppu alkaa tuottaa puhdasta voittoa. Kahdessakymmenessä vuodessa rahaa jää muihin tarkoituksiin 38 000 euroa enemmän. Sijoitus maalämpöön näyttäisi tarjoavan 322 prosentin tuoton, johon verottajan kynnet eivät yllä. Terho Puustinen Energialehden pääkirjoituksessa, 6/2008 Kun haluat tietää, paljonko maalämmöllä voidaan pienentää lämmityslaskua sinun talossasi, tutustu kotisivuillamme oleviin työkaluihin. Suunnittelutyökalullamme voit nopeasti esisuunnitella maalämmön taloosi. Näet heti paljonko säästät. Suunnittelemasi ratkaisun hinta selviää nettikaupassamme. Tutustu www.lampovinkki.fi Ilma-vesilämpöpumppu Uusimpia tulokkaita lämmitysjärjestelmämarkkinoilla edustaa ilma-vesilämpöpumppu. Sitä voisi luonnehtia ilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun risteytykseksi. Sisäyksikkö on toimintaperiaatteeltaan samanlainen maalämpöjärjestelmän kanssa. Lämmönkeruupiirin tehtävän järjestelmässä korvaa ulkoyksikkö, joka on periaatteessa samanlainen 24 2013 Lämmityslasku pienemmäksi ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kanssa. Ulkoyksikön teho ja fyysinen koko ovat selvästi ilmalämpöpumppua suuremmat. Tämän järjestelmän käyttö on maalämmön tapaan mahdollista vain niissä taloissa, joissa lämmönjako on hoidettu vesipattereilla tai vettä käyttävällä lattialämmityksellä. Käyttöveden lämmitys hoituu myös hyvin. Ilma-vesilämpöpumpun teho ja vuosilämpökerroin jää maalämpöjärjestelmää pienemmäksi. Ulkoyksikön kyky tuottaa lämpöenergiaa laskee, kun pakkanen kiristyy. Näissä tilanteissa laitteeseen sijoitettu sähkövastus ottaa suuremman roolin lämmöntuottamisessa ja tämä heikentää hyötysuhdetta maalämpöön verrattuna. Laitteen teho on parhaimmillaan syksyisin tai keväisin ja aina kun lämpötila on korkeampi kuin – 20 astetta. Joissakin tapauksissa ilma-vesilämpöpumppu on mahdollista asentaa vanhan öljylämmityksen rinnalle. Tällöin öljyä käytetään kylmällä ilmalla, kun tehon tarve on suurin. Säästöä lämmityskustannuksiin saadaan tälläkin tuotteella. Käyttökustannukset saadaan yleensä noin puoleen öljyyn tai sähkölämmitykseen verrattuna. Syntyvä säästö voi vaihdella suuresti talojen välillä. Hyvin eristetyssä talossa huipputehon tarve on paljon pienempi kuin huonosti eristetyssä. Kun lämpö pysyy hyvin talon sisällä, joudutaan lämmitysjärjestelmän sähkövastusta käyttämään harvemmin ja näin sähköä säästyy. Jos talo vuotaa ja päästää lämmön helposti ulos, joudutaan kallista sähkövastusta käyttämään usein ja sähkölasku on suurempi. Ulkoyksikön sijoitteluun pätevät samat lainalaisuudet kuin ilmalämpöpumpussa. Ne on kuitenkin otettava huomioon paljon kirjaimellisemmin, koska kyseessä on talon päälämmitysjärjestelmä. Ulkoyksikköön huurtuu huomattavasti kosteutta, joka valuu maahan. Sitä voi tulla jopa 10 litraa vuorokaudessa. Tämä vesi pitää johtaa hallitusti pois. Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä vaihtoehto omakotitalon lämmitysjärjestelmän saneeraajalla. Sen hankintahinta on maalämpöä alhaisempi. Vaikka käyttökustannukset ovat maalämpöä korkeammat, on ilma-vesilämpöpumppu kilpailukykyinen erityisesti pienemmissä taloissa. Parhaan hyödyn laitteistosta saa, kun talon eristävyys on kunnossa. 25 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Oletko valmis toimimaan? Lämmittämiseen tarvittavan energian hinta on viime vuosina noussut merkittävästi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että nousu tulee jatkumaan, vaikka talouden suhdanteet heiluttelevat hintoja välillä toiseenkin suuntaan. Talosi energialaskuun voidaan kuitenkin vaikuttaa. Keinoja on paljon ja todennäköisesti osa niistä sopii sinulle ja sinun taloosi. Kun talon energiatehokkuutta parannetaan, pitää tarkastella ensin kokonaisuutta. Parannatko eristystä? Mihin lisäeristämisen kohdistat? Hankitko lisälämmitysratkaisun? Vaihdatko lämmitysjärjestelmän? Missä järjestyksessä etenet? Energialaskun pienentämiseen tähtäävä hanke voi olla hyvin kannattava. Kun investointi on maksettu kertyneillä säästöillä takaisin, tuottaa se verotonta tuloa. Lisäksi asumismukavuus paranee ja talon jälleenmyyntiarvo kasvaa. Kun uusiutumattomista luonnonvaroista saatavaa energiaa kuluu vähemmän, voi ympäristökin paremmin. Lämpövinkki Lämpövinkki Oy:n tehtävänä on pienentää lämmityslaskua. omistajia Tampereella ja sen naapurikunnissa. Ota yhteyttä! Lämpövinkki Oy Olkahittenperä 12 33610 TAMPERE Puhelin Sähköposti Kotisivut 010 439 2555 jari.lehtinen@lampovinkki.fi www.lampovinkki.fi Lähdemateriaali Energiankäyttäjän Käsikirja, Asko Vuorinen Pientalon KÄSIKIRJA, Per Hemgren, Henrik Wannfors, Unto Siikanen Ikkunaremontti, Kari Hemilä, Risto Saarni Pientalon lämmitysjärjestelmät, Motiva Oy Lämpöä omasta maasta, Motiva Oy Lämpöä ilmassa, Motiva Oy Markkinatilanneraportit, Rakennustutkimus RTS Oy Lämmitysjärjestelmämarkkinat, syksy 2008 Ikkunamarkkinat, syksy 2008 Tulisijamarkkinat, syksy 2008 Piirrokset, Kreetta Airila 26 Palvelemme pientalojen 2013 Lämmityslasku pienemmäksi 27 2013 Lämmityslasku pienemmäksi 28
© Copyright 2024