Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8
Charolais 2010 CHAROLAIS 2010 Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8 Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11 Charolaisvuosi 2010 s. 15 1 Charolais 2010 KOKOUSKUTSU Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ikaalisissa, Ikaalisten kylpylässä, maanantaina 8. helmikuuta 2010, alkaen klo. 16.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen §8:ssä vuosikokoukselle määrätyt asiat.Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSEN ASIALISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Kokouksen avaus Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa Todetaan kokouksen laillisuus Esitetään yhdistyksen vuosikertomus Esitetään vuoden 2009 tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden johtokunnalle Vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio Määrätään johtokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot Vahvistetaan jäsenmaksu vuodelle 2011 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä Valitaan tarvittavat jäsenet johtokuntaan, erovuorossa Minna Putkuri ja Marika Sippola Valitaan edustajat niihin kotieläinjärjestöjen elimiin, joihin yhdistyksellä on mahdollisuus saada edustus (jalostusvaliokunta, mahdollisesti myös SKJO:n edustajisto) Muut mahdolliset asiat Kokouksen päättäminen MÖTESKALLELSE Finlands Charolaisförening r.f.:s stadgeenliga årsmöte hålles i Ikaalinen på Hotell Ikaalisten kylpylä, måndagen den 8 februari 2009, kl. 16.30. Under mötet behandlas i § 8 för årsmötet nämnda ärenden. Välkomna! Styrelsen FÖREDRAGNINGSLISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Mötet öppnas Val av ordförande, sekreterare samt två protokolljusterare Mötets laglighet och beslutsförhet konstateras Årsberättelsen presenteras Revisionsberättelsen samt revisorernas utlåtande för år 2009 presenteras Bokslutet bekräftas och förra årets styrelse beviljas ansvarsfrihet Årets verksamhetsplan samt budget fastställs Premier för revisorer, styrelsens ordförande samt övriga styrelsemedlemmar bekräftas Medlemsavgiften för år 2011 fastställs Val av två revisorer samt deras suppleanter att granska nästa års förvaltning och räkenskaper Val av styrelsemedlemmar. Minna Putkuri och Marika Sippola i tur att avgå Val av personer till husdjursorganisationer där föreningen har möjlighet att påverka (bla avelsutskottet) Övriga ärenden Mötets avslutande 2 Charolais 2010 CHAROLAIS 2010 SISÄLLYSLUETTELO Kokouskutsu / Möteskallelse 2 Puheenjohtajan palsta - Kaarlo Schildt 5 Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla - Eija Rinta-Piirto 6 Charolaisyhdistyksen syystapaaminen - Heta Östergård 10 Alkiot kiinnostavat emotiloja - Mirja Riipinen 13 Charolais-vuosi 2008 tarkkailun ja keinosiemennyksen näkökulmasta - Seppo Niskanen 15 Charolais-sonneja risteytyskäyttöön - Susanna Vehkaoja 17 Lisätietoa emolehmäkarjojen vasikoista - Heidi Härtel 18 “Nykypäivän hamsteri kaipaa eloonsa turvaa” - Pekka Suorsa 24 Varpupaisti - Mirja Riipinen 26 Lihasta on moneksi - Jaakko Nuutinen 27 Charolais-yhdistys ry johtokunta 34 Charolais-tuotteita 35 Julkaisija: Suomen Charolaisyhdistys ry www..charolais.fi Toimitus: Suomen Charolaisyhdistys ry johtokunta Mirja Riipinen Painopaikka: Satakunnan painotuote Kannen kuva: SusSari Sari Haavisto Ulkoasu: Sakari Äijö / Sakuweb www.sakuweb.net sakari.aijo@sakuweb.net 040 - 837 5132 Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ainoastaan ilmoituksen hintaan 3 Charolais 2010 www.bosgard.com YLIKAHRIN CHAROLAIS MYYNNISSÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Heta ja Reijo Östergård Järvikulmantie 37, 29880 LEVÄSJOKI 040-7084009 (Heta) heta.ostergard@pp.inet.fi Bosgård 67, 06200 Porvoo kaarlo.schildt@bosgard.com 4 Charolais 2010 Puheenjohtajan palsta parantelu ja muun kikkailu ei ole meidän tuotantokulttuurissamme mukana. Kuitenkin tuotannon moraalissa on mielestäni unohtunut itse yrittäjä . Kasvava yksikkökoko, hyvä taloudellisen tuloksen yhä vaikeampi saavuttaminen ja emolehmätuotannon hidas pääomankierto panevat itse yrittäjän motivaation ja eikä vähiten jaksamisen kovalle koetukselle . Ei ole liikaa vaatia työstään kohtuullista korvausta kuitenkaan unohtamatta , että kuluttaja maksaa loppupelissä viulut niin elinkeinotuet kuin syömänsä lihan. Vuosien puhumisen ja pähkäilyn jälkeen saimme tämän lehden nyt aikaiseksi. Suurkiitos kaikille tähän työhön osallistuneille. Mitään ihmeempää toimitusstrategiaa meillä ei ole ollut , mutta toivon, että jutut ovat kiinnostavia ja ilmoittajat saisivat ansaitsemaansa näkyvyyttä. Kunniahimoinen tavoite on, että lehti ilmestyy kerran vuodessa. Kaikki rakentava kritiikki ja hyvät vihjeet lehden sisällön ja ulkoasun parantamiseksi ovat tervetulleita. Siis ottakaa kilvan yhteyttä johtokunnan jäseniin. Käytännön jalostustyössä on tavoitteena saada hyväluonteisia mahdollisimman pienenä syntyviä suuriksi kasvavia lihaksikkaita vasikoita, jotka vielä perimässään kantaisivat helpon syntymän. Tavoitteiden lista on loputon, ja lienee monta kertaa kokoontuessamme keskusteltu kiivaasti jalostustavoitteista. Nyt olemme tulleet taas kerran tiehaaran ja tämä asia on hyvä panna hyvin läpipohdittuna paperille . Suomeen on ostettu viime vuosina erittäin paljon jalostuseläimiä ulkomailta ja tästä eläinmateriaalista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Olisi todella sääli, jos tämä tilaisuus hukataan. Tässä työssä tarvitaan yhteistä sovittua suuntaa. Kuitenkin normit on oltava sen verran väljiä , että rodun eri koulukunnat ja käytännön kasvatuksen realiteetit mahtuvat mukaan. Charolais yhdistyksen 2010 vuoden ohjemassa on osallistuminen Okra näyttelyyn 8 –11 heinäkuuta. Ajatus on, että saataisiin kilpailusarjat sekä sonneille ja lehmille. Johtokunta on sitoutunut tuomaan paikalle hyvin koulutettuja näyttelyeläimiä . Toivon, että muutkin yhdistyksen jäsenet toisivat eläimiä näyttelyyn. Tästä saisimme hyvän alun uudestaan käynnistää näyttelyperinnettä ja samalla se lisäisi jäsenten yhteenkuuluvuutta. Syksyllä on sitten perinteinen syystapaaminen Maanviljelijän työ on yksinäistä puuhaa. Siksi on hyvä muistaa, että yhdistyksemme on myös kontaktiverkko vaikeina hetkinä. Kaveria ei jätetä, aina voi soittaa ! Vaatimukset tuotannon eettisyydestä ja luonnonmukaisuudesta ovat päivän teemoja . Kuluttajalle tarjoillaan maalaisromantiikkaa ja kuvia onnellisista eläimistä. Hyvä niin ja hyvää on myös se, että meillä täällä Pohjolassa on perinteisesti pidetty eläimiä hyvin. On hieno asia , että tuotannon lieveilmiöt antibiootit kaiken varalta, rehujen ominaisuuksien Lopuksi haluan toivottaa kaikille helppoa ja menestyksekästä kevätpoijintakautta Kaarlo Schildt puheenjohtaja 5 Charolais 2010 MATKALLA CHAROLAISRODUN KOTISEUDULLA TEKSTI:EIJA RINTA-PIIRTO Pro Agria Etelä-Pohjanmaan organisoima Sika-Nauta hanke järjesti lokakuun alussa matkan Ranskan lihantuotantoalueelle. Matkaan lähti pieni mutta sitäkin innokkaampi ryhmä suomalaisia emolehmätuottajia sekä neuvonnan ammattilaisia. Suomen kirpeästä aamun pikkupakkasesta laskeuduimme lämpimän kosteaan Pariisiin. Sieltä matkamme jatkui linja-autolla kohti Keski-Ranskaa. Neljä tuntia kestäneellä automatkalla näimme aluksi silmänkantamattomiin ulottuvia peltolakeuksia sekä kymmenittäin tuulimyllyjä. Lähestyessämme ensimmäistä tilakohdetta muuttuivat maisemat kumpuileviksi ja peltoaukeiden tilalle tuli yhä enemmän metsäkaistaleita ja pensaikkoa. Upeissa maisemissa näimme limousin ja charolais eläimiä laiduntamassa. Olimme siis saapuneet Ranskan lihantuotantoalueelle. Emolehmätuotantoa ranskalaisittain Ensimmäisenä tilakohteena oli Benoit Samainin isännöimä limousin jalos- tuskarja. Suomalaisille poikkeuksellista tilassa oli se, että koko tila oli vuokrattu pitkällä ja edullisella vuokrasopimuksella.Vuokra 150 ha peltoalasta on sata euroa hehtaarilta, johon kuuluivat myös tilan rakennukset poislukien uusin kasvattamo, jonka Samain on itse rakentanut.Tilalla on tällä hetkellä noin 80 emoa ja 60 tiinettä hiehoa. Tavoitteena on vuosittain saada 120 elävää vasikkaa, joten myyntiin jää myös tiineitä eläimiä. Tilan jalostustavoitteita olivat hyvät emo-ominaisuudet, kasvut sekä hiehoilla helpot poikimiset. Myös eläinten rakenteeseen kiinnitetään huomiota ja kantakirjatut eläimet rakennearvostellaan. Hiehot poikivat alueelle tyypillisesti vasta kolmivuotiaina ja tänä syksynä 45 poikivasta hiehosta oli jouduttu avustamaan vain kolmea. Poikimakausi oli parhaillaan menossa jatkuen marraskuuhun saakka. Vasikat vieroitetaan yleensä kesäkuussa, jolloin kuivuus alkaa heikentää laidunten kasvua. Sonneista parhaat myydään siitokseen ja loput jätetään itselle teuraskasvatettaviksi. Teurasikä on sonneilla n. 17 kk ja teuraspainotavoite 400 kg. Parhaan hinnan tila sai 6 kuitenkin lehmästä, jota myytiin erityisenä merkkilihana Limousin Label merkillä. Keskimäärin lehmistä saadun lihan hinta oli 3,8 euroa ja teuraspaino 446 kg. Label lihalle on asetettu omat tarkat vaatimukset eläinten ruokinnasta, terveydenhoidossa sekä kasvatusoloissa. Tiineen hiehon hinta on keskimäärin 1700-2000 euroa ja sonnin hinta noin 3000-6000 euroa. Näimme laitumella sonnin, josta ostaja oli tarjonnut 12000 euroa mutta Samain ei ollut halukas myymään eläintä tällä hinnalla. Neuvontaa käytetään siitoseläinten myyntiin ja hankintaan sekä eläinaineksen valintaan. Omista sonneista voidaan ottaa tilalla myös spermaa omaan käyttöön. Komeita poikia laitumella Limousin tilalta matkamme jatkui Gaec (yhtymä) Laboissen charolaistilalle. Tilan kokonaispinta-ala on 485 hehtaaria, josta 160 ha oli viljalla ja loput nurmella ja laitumena.Yhtymän osakkaiden lisäksi tila työllistää koko- Charolais 2010 päiväisen työntekijän sekä oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän. Emoja tilalla on yhteensä 280, jotka kaikki on kirjattu Ranskan charolais kantakirjaan.Tilalla on käytössä 20 astutussonnia, tämän lisäksi noin 10 % eläimistä keinosiemennetään. Sperma saadaan eripuolilta Ranskaa ostetuista nuorista sonneista, joista tilalla otetaan spermaa omaan käyttöön. Myös alkionsiirtoja tehdään. Sisäruokintakausi kestää marraskuun puolivälistä maaliskuuhun saakka, jonka jälkeen eläimet ovat 15-25 eläimen laidunryhmissä ulkona. Poikimakausi kestää joulu- kasvatukseen tarvittava väkirehu olisi ostettava muualta. Poistettavat lehmät myydään välittäjälle lihotettaviksi.Tilan jalostustavoitteena olivat hyvä luonne, emo-ominaisuudet, poikimahelppous sekä kasvuominaisuudet. Tila osallistuu aktiivisesti näyttelyihin ja heidän eläimiään oli mukana myös Sommet näyttelyssä. Kyselimme isännän mielipidettä nuposta charolaisesta. Hän ei vastustanut asiaa vaan oli hieman huolissaan nupojen sonnien kapeasta sukulinjasta.Tilalla kaikki eläimet ovat sarvellisia ja sarvet leikataan parin vuoden ikäisiltä eläimiltä. Lehmänkellojen kilkatusta Yövyimme Clermont-Ferrandin läheisyydessä olevassa pienessä hotellissa. Seuraavana aamuna lähdimme innosta puhkuen kohti näyttelyaluetta. Kaupungin keskustasta oli näyttelyalueelle matkaa reilut 10 km. Sommet de l’Elevage näyttely on yksi Euroopan suurimmista kotieläinnäyttelyistä. Näyttelyssä esiteltiin yli 1800 eläintä ja näyttelyalue on kooltaan noin 15 hehtaaria. Nautoja oli esillä 22 eri rodusta, lisäksi paikalla oli runsaasti eri Russ sonnin tytärryhmä esittelyssä Kuva: Eija Rinta-Piirto kuusta helmikuuhun. Hiehot poikivat Alla olevassa taulukossa tarkempaa kolmivuotiaina, hiehojen poikimisista avustettiin noin kolmannesta. Hiehojen tietoa Laboissen tilan eläinten painoispoikimaikää perusteltiin erittäin kar- ta ja kasvuista: kearehuvaltaisella ruokinnalla, jolloin eläimet kehittyvät hitaammin. VuositSonnit tain tilalla on 80-90 uudistushiehoa Syntymäpaino 52 kg ja loput myydään teuraiksi tai eloon. 120 d 192 kg, kasvu 1170 g Sonneja siitokseen myydään vuosittain 30-35 kpl hintaan 2200-4100 euroa ja 210 d 335 kg, kasvu 1351 g tiineiden hiehojen keskihinta on 2000Lehmät 2200 euroa. Loput sonnivasikat kasSyntymäpaino 48 kg vatetaan 450 kilon elopainoon, jonka jälkeen ne myydään Italiaan loppukas120 d 169kg, kasvu 1007 g vatettaviksi. Loppukasvatus ei kannata 210 d 275kg, kasvu 1079 g tällä alueella, koska pellot ovat maalajiltaan karuja ja kesät kuivia. Teuras- 7 lammas- ja hevosrotuja. Liharotuiset eläimet täyttivät kokonaan yhden hallin. Tänä vuonna kansallinen näyttely järjestettiin Salers rodulle. Sarvellisia, ruskeita eläimiä löytyi hallista peräti 500. Lehmänkellojen kilkatus oli välillä korvia huumaava kun isommat ja pienemmät kellot heiluivat vuoristolehmien kaulassa. Kansallisen näyttelyn eläimet pääsivät esiintymään erilliseen pyöreään halliin. Yleisö pääsi ihan kosketusetäisyydelle eläinten kanssa ja välillä saikin tarkasti katsoa, ettei astunut lattialla olevaan liukumiinaan tai selän takana talutettu isoa eläintä. Meininki oli todella rentoa, vasikat olivat vain riimulla Charolais 2010 Ramses koko komeudessaan. Kuva: Urpu Tanner kiinni emonsa vieressä niiden seisoessa parressa. Kilpailuluokkia pelkästään charolais rodulla oli kahdeksan ja kehässä oli parhaimmillaan yli kymmenen isoa sonnia. Esittelykehässä taululle heijastettiin kehään tulevan eläimen tiedot ja näyttelyn seuraamista helpotti eläinten kaulassa roikkuvat numerokyltit.Vilskettä riitti kun kehässä jokaiselle eläimelle oli taluttajan lisäksi vielä trimmaaja, joka herkeämättä harjasi ja korjasi eläimen asentoa. Luokan voittaja talutettiin kehän reunalla olevalle kukilla koristetulle korokkeelle kuvattavaksi. Kilpailuluokkien jälkeen kehässä esittäytyi ks-sonnien tytärryhmiä. Näyttelykehän vieressä sai helposti kulumaan useamman tunnin upeita eläimiä ihastellessa. Eri halleissa ja ulkoalueella oli run- saasti esillä emolehmätuotantoon liittyvää koneistusta ja laitteita. Nähtävää ja koettavaa olisi riittänyt toiseksikin päiväksi. Ulkomaisille vieraille oli varattu erillinen tila, jossa sai lepuuttaa jalkojaan ja juoda lasin viiniä tai kahvia. Ensi vuonna Charolais rotu on näyttelyssä näkyvästi esillä, kun on sen vuoro järjestää rodun kansallinen näyttely Clermont-Ferrandissa. Näyteikkunaostoksilla Limousin emoja Benoit Samainin tilalla. Kuva: Eija Rinta-Piirto 8 Kolmantena päivänä saimme tutustua Sersia Francen UCATRC:n keinosiemennysaseman toimintaan. Hienossa esittelytilassa meille kerrottiin Sersian charolaisrodun jalostusohjelmasta ja asematoiminnasta.Toiminta vakuutti varmasti meidät kaikki mukana olijat. Uutuutena heillä oli nupot sonnit, joiden kysyntä on lisääntynyt huomattavasti tuotantokarjoissa. Sukupuolilajiteltua naaraspuolista spermaa on tiloille tarjolla tällä hetkellä kahdesta eri sonnista. Genomiohjelman toteutus on aloitettu Ranskassa liharoduillakin ja siitä tuloksia saadaan parin vuoden kuluessa. Lasin takaa saimme ihailla useiden testissä olevien nuorten sonnien esittelyä. Mukaan esittelyyn oli otettu meilläkin käytetty Ramses sonni. 9-vuotias sonni yllätti upealla rakenteellaan ja kepeällä liikkumisellaan. Charolais 2010 Helmikuulla syntyneet siitokseen menevät sonnivasikat olivat vielä emojen hellässä hoidossa. Kuva Eija Rinta-Piirto Normaalisti asemalla ei ole enää näin iäkkäitä sonneja. Ramses on alkujaan ollut käytössä tilasonnina, josta sen on ostettu ks-asemalle spermantuotantoon hyvien tuloksien vuoksi. Esittelytilassa näimme siis tulevaisuuden sonneja, joista toivottavasti muutaman vuoden päästä voimme ostaa annoksia myös Suomeen. Ks-aseman läheisyydessä oli sonnien kasvatusasema Marmilat, jossa testattiin sonnien jälkeläisten kasvuominaisuuksia. Jokaisesta sonnista ostetaan 24 nuoren vieroitetun sonnivasikan ryhmä asemalle sattumanvaraisesti eri tuotantokarjoista. Sonnit punnittaan joka kuukausi. Ruokinta oli todella tarkkaa ja eläinten päiväkasvut olivat 1500-1600 g/pv. Sonnit teurastettiin niiden saavuttaessa 730 elopainokilon. Teurastuloksista seurattiin erityisesti teurassaantoa ja lihan laatua sekä sisäisen rasvan osuutta lihassa. Kotia kohti Matka alkoi olla lopuillaan ja oli aika lähteä takasin kohti Pariisia. Paluumatkalla kävimme vielä Courtitaratin limousin tilalla.Tilalla on todella hyvä 80 emon jalostuskarja. Keinosiemennystä käytettiin paljon ja tältä tilalta on tuotu alkioita myös Suomeen.Tilan eläimistä suuri osa myydään jalostukseen.Tilalle oli rakennettu uusi kolmiseinäinen pihattorakennus, jossa kantavana rakenteena oli käytetty puuta. Suomesta poiketen avonainen seinä oli sijoitettu eläinten makuualueen puolelle. Rakennus oli maapohjainen, pelkästään eläinten ruokintapöydän eteen tehty koroke oli valettu betonista. Kasvatta- 9 mo oli todella yksinkertainen ja toimivan näköinen. Kaikilta tiloilta saimme mukaamme kattavan esitteen tilojen perustiedoista ja eläinaineksesta. Saavuimme Pariisiin illan jo pimentyessä ja näimme Eiffel tornin upean iltavalaistuksen. Seuraavana päivänä kiersimme Pariisin nähtävyyksiä ja teimme ostoksia ennen lähtöä lentokentälle ja paluuta kotimaahan. Patonkia tuli maisteltua eri täytteillä ihan riittämiin joten ruisleipä ja kahvi maistuivat erityisen hyviltä. Samanhenkisellä viljelijäporukalla oli todella mukava matkustaa ja monta kokemusta rikkaampana jaksaa taas ahertaa omien eläinten parissa. Charolais 2010 CHAROLAISYHDISTYKSEN SYYSTAPAAMINEN 21.11.2009 TEKSTI JA KUVAT:HETA ÖSTERGÅRD Rotuyhdistyksemme on jo parin vuoden ajan pitänyt jäsenilleen loppuvuodesta jäsentapahtuman. Kasvukauden töiden hiljennyttyä on helpompaa saada väkeä liikkeelle ja eläimet ovat laitumilta kotiutuneet navetalle.Tapahtumalle on johtokunnassa päätetty vuosittain eri teema, johon liittyen on pyydetty asiantuntija puhumaan. Toinen puolikas tapahtumasta on varattu tilavierailulle, jolloin pääsemme tutustumaan eri tilojen pihatoihin ja charolaiseläimiin. Ja välillä tietysti syödään hyvin ja vaihdetaan kuulumisia. Kauhajoelle oli kokoontunut parikymmentä innokasta jäsentä tätä tarkoitusta varten. Okra2010 heinäkuussa Tämän vuoden syystapaaminen pidettiin Karjanäyttelyt-teemalla Kauhajoella. Päivä aloitettiin yhdentoista maissa Kauhajoen Krouvi-ravintolan kabinetissa teoriaosuudella. Juhani Numminen aloitti kertomalla LSO:n ja Lihatukku Harri Tammisen yhteistyöstä. Pihvilihan markkinoinnissa on tavoitteena 30 pihvisonnin päivävauhti tulevaisuudessa. Koko ruho on nimetty ja merkitty niin, että lihasta voidaan sanoa tuottaja ja eläimen rotu. Juhani jatkoi kertomalla ensi kesän Okranäyttelystä. Okra 2010 järjestetään 8.-11.7.2010 Oripäässä. Järjestäjät haluavat Okraan ison karjanäyttelyn, 10 jossa kaikki eläimet ovat katon alla. Myös Charolaisyhdistyksen tavoitteena on saada Okraan rodun vuosinäyttely. Näyttelynjärjestäjä tarjoaa hyvät puitteet ja alustavasti on päätuomariksi pyydetty Per Mårtensson Ruotsista. Eläimen omistajalle näyttelyyn osallistuminen on maksuton. Näyttelyosallistuminen tähtäimessä Jotta jäsenistömme rohkaistuisi runsaslukuisena lähtemään näyttelyyn, valittiin syystapaamisen teemaksi näyttelyyn valmistautuminen.Alunperin aiheesta piti kertoa Anne-Marie Rosenlew Finnbeef:istä, mutta esteen Charolais 2010 ilmettyä meille luennoi Juha Hanhimäki Goosehill Beef Service Oy:stä. Juha kertoi seikkaperäisesti eläimen valmistelemisesta näyttelyyn. Ensin eläin on vähitellen totutettava käsittelyyn. Kun eläintä saa pidellä, aletaan riimuun totuttaminen. Tärkeä asia on myös oppia olemaan erossa laumasta. Helpointa tätä on opettaa ensin ottamalla vaikka pari eläintä ryhmästä erikseen. Sitten valittu näyttelyeläin totutetaan seisomaan sidottuna. Kun se on hyväksynyt kiinni olemisen ja lakannut vetämästä riimun köyttä voidaan aloittaa talutusharjoitukset. Ensin pitää liikkua rajatulla alueella tai karsinassa, jotta eläin ei pääse karkaamaan. Eläimet oppivat helposti myös ei-toivottuja tapoja, joten on edettävä riittävä hitaasti ja sellaisissa puitteissa, että epäonnituneeseen käytökseen on mahdollisimman pieni todennäköisyys. Oikein itsepäisten tapausten kohdalla ”talutusvarmistimena” voidaan käyttää traktoriakin. Ensimmäisillä kerroilla on avustajan tarvittaessa kannustettava takaapäin eläintä liikkeelle.Talutuksessa on tärkeää saada eläin kulkemaan ryhdikkäästi päätään kantaen. Olennaista näyttelyssä on, että eläin käyttäytyy niin että se on arvosteltavissa. Eli näyttelyeläimen on käveltävä haluttaessa ja pysähdyttävä sekä seisottava aloillaan. Jalkojen asettelussa käytetään keppiä, johon eläimen on myös totuttava. Tärkeää olisi myös koko ajan kehässä huomioida tuomari ja aina esittää eläintä häntä kohti sekä seurata tarkasti annettavia ohjeita liikkumisesta. Viimeinen silaus Näyttelyeläimen on myös siedettävä kosketusta ja taputtelua ympäri kehoa sekä moninaisia ääniä ja melua. Tähän voi sitä siedättää vaikka radiota navetassa soittamalla. Kesäaikana näyttelyeläinten valmistamiseen liittyvä pesu on helppo totetuttaa ulkona. Myös tähän tulevaa näyttelytähteä pitää opettaa useita kertoja, jotta se näyttelyalueella tarvittaessa sujuu hyvin ja on eläimestäkin miellyttävää. Oma osuutensa oli sitten vielä harjaamisella ja viimeistelyllä, joka ulkomailla on merkittävässä roolissa. Esitelmän kuvissä näimme niin pehmeitä ja pörröisiä amerikkalaisia nautoja, että ihan ihmetytti. Tärkein ohje oli aina kohdistaa harjaus kohti korvia! Karvan ja sorkkien kiillottamiseen ja tupeeraamiseen on markkinoilla tar- Eija Rinta-Piirto jolla jos jonkinlaisia aineita. Juhan esitys herätti myös kysymyksiä ja viritti keskustelua. Tapaamisessa mukana ollut herefordkasvattaja ja näyttelykonkari Jyri Tanner Teuvalta antoi myös hyviä käytännön vinkkejä. Ja kaikkia näyttelyssä tarvittavia ja muitakin karjankäsittelytarvikkeita löytyy Juha yrityksen valikoimasta. Myös esittäjän pitää olla vaatetukseltaan siisti! Lounaaksi Krouvissa tarjottiin LSO:n sponsoroimaa charolaisulkofilettä. Ulkofilepaketin mukaan file oli täysin jäljitettävissä ja kotoisin Paraisilta Dick Abrahamssonin charolaiskarjasta. Pihvi tummalla mustaherukkakas- 11 tikeella maistui mainiolta ja keskustelu ruokapöydässä kävi vilkkaana. Harjoituksia myös käytännössä Ruokailun jälkeen siiryimme muutaman kilometrin matkan Eija RintaPiirron vieraiksi Korpi-Heikkilän tilalle. Tilalla on aikaisemmin ollut lypsylehmiä ja jonkin aikaa sekä emoja että lypsäviä. Lypsykarjasta on nyt jo luovuttu.Vuonna 2005 tilalle valmistui 70 emon makuuparsipihatto. Nuorkarja on ruokintapöydän toisella puolella vinokuivikekarsinoissa ja emot toi- Charolais 2010 sella puolen parsissa. Kuivitus turpeella tehdään ulkoseinän luukuista ja olki puhalletaan Kuhnin silppurilla. Ruokinta perustuu säilörehuun ja kotoiseen viljaan. Emojen puolella on kaksi lantakäytävää ja kaksi parsiriviä. Ulkoseinällä on myös erillinen vasikkapiilo, jonka Eija nykykokemuksella laajentaisi ulottumaan ruokintapöytään saakka. Vuonna 2007 kokonaisuutta täydentämään valmistuivat laakasiilot ja nyt oli käynnissä lantalan viimeistely. Vasikoista pääosa myydään vieroitettuna jatkokasvatukseen. saapunut väenpaljous jännitti. Ensin tutustuimme pihaton ratkaisuihin ja ihailimme eläimiä. Kun Juha siirtyi karsinaan näyttääkseen esittämisotteita käytännössä, meinasi lehmä kokonaan hermostua. Huomiovärisen keltaisen takin riisumisen ja vieraaseen tottuttelun jälkeen alkoi taluttaminenkin sujua. Jo pienessä ajassa harjoitus tuotti näkyvää tulosta ja lehmä alkoi kantaa päätään paremmin ja suostui yhteistyöhön. Myös jalkojen asetteluun se suhtautui rauhallisesti. Tälläiselle ajoittelijalle selvisi myös, että jalkojen siirtely perustuu vain yksinkertaiseen tönimiseen, johon eläimet aina reagoivat jalkaa siirtämällä ilman eri perehdytyskoulutusta. Tämä selkeä lehmän esiintymisen kehittyminen antoi uskoa jäsenille, jotka suunnittelevat eläimen kouluttamista näyttelyä varten. Eija oli valinnut karjastaan rauhallisen lehmän talutettavaksi. Hän kertoi, että ennakkoharjoittelu oli jäänyt aiottua vähäisemmäksi työkiireiden vuoksi. Lehmää oli pari kolme kertaa riimussa talutettu ja apuna oli käytetty myös jauhoämpäriä. Sari Morri oli ottanut lehmän valmiiksi erilleen Lopuksi siirryimme tupaan kahville lantakäytävälle ja naruriimuun kiinni. ja keskustelemaan tulevista sperman Tulevaa näyttelytähteä vähän pihattoon tuonneista. Matti Hannola käytti myös puheenvuoron, jossa kertoi Ruotsin kuulumisia. Hän kertoi erityisesti käyttöön otetusta Avix-eli tuotatoindeksistä. Se on jälkeläisten teurastuloksiin ja -luokituksiin perustuva indeksi ja kertoo siten jälkeläisten arvosta lihantuottajina. Keskusteluissa arvailtiin, koskahan vastaava indeksi saataisiin Suomeenkin. Iltapäivän edettyä jo hämärtyväksi, suunnattiin autojen nokat kotia kohti. Suurkiitokset Eijalle mahdollisuudesta vierailla tilalla ja järjestelyistä tarjoilujen suhteen sekä tietysti Juha Hanhimäelle mahtavasta asiantuntija palvelusta. Ensi syksyn syystapaamista on jo alustavasti suunniteltu Kauniaisten kartanon uudelle pihatolle. Johtokunnalle voi esittää ideoita tai toiveita ensi vuoden teemasta! Nyt Pihvi ja TehoElmer osastoivat Pihvi ja TehoElmer -ohjelmistoissa on nyt uutena toimintona osastointi. Valitse sinun tilallesi parhaiten sopiva ohjelmisto. TehoElmer on tapahtuma- ja työlistoineen maito- tai emolehmätilan näppärä työkaveri. Osastoinnin ansiosta se sopii myös lihatiloille erinomaisesti. Pihviä käyttävät emolehmätarkkailuun kuuluvat tilat ja se on myös neuvojien työväline. Siirry WinElmeristä helposti ja nopeasti Pihvi- tai TehoElmer -ohjelmiston käyttäjäksi. Lisätiedot ja tilaukset: ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Puh. 020 747 2301, sähköposti tuki@mloy.fi Uudistetut kotisivumme www.mloy.fi 12 a, navetass Ryhmät a! hjelmass o t o t s a s o Charolais 2010 Alkiot kiinnostavat emotiloja Kuva: Heta Östergård Alkionsiirtoja on käytetty emolehmäaineksen kehittämiseen vuosikymmeniä.Tilastot kertovat huuhteluiden, tuontien ja siirtojen lukumäärät ja alkioista tuotettuihin jalostuseläimiä näkee säännöllisesti.Viime syksynä tekemäni haastattelututkimus selvitti emolehmätilojen kokemuksia alkioista. Haastattelin lokakuussa 2008 alkionsiirtoja tai huuhteluita tehneitä karjankasvattajia. Haastattelu keskittyi kolmeen pääalueeseen: yleisiin käytännön toimiin, keinoihin tavoitteiden saavuttamiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin. Materiaali ei ole kovin suuri, mutta kuvannee yleistä mielipidettä. Kokemukset alkiohuuhteluista olivat ristiriitaisia, koska tulokset vaihtelevat. On tapauksia, joissa ei saatu yhtään elävää alkiota ja myös niitä, joiden runsaasta alkiosaaliista saatiin kaikista elävä eläin. Tuoresiirrot onnistuivat joskus hyvin ja joskus huonosti. Onnistumisten pääteltiin vaihtelevan kahdesta syystä. Ensiksi tuoresiirroissa käytetään myös 2. luokan alkioita, joita ei pakasteina käytetä. Toiseksi tuoresiirron onnistumiseksi vastaanottajien kiimat joudutaan useimmiten synkronoimaan. Tilastollisestikin tuoresiirrot onnistuvat hiukan heikommin kuin pakastealkioiden siirrot. Alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimion tilaston mukaan vuosina 2005 - 07 pakastealkioita käytettäessä tiinehtyminen emolehmillä oli 66 %, tuorealkioita käytettäessä 61 %. Jalostus tuo virtaa työhön Huuhdeltavan emolehmän tiineeksi saamisessa huuhtelun jälkeen oli ongelmia.Tätä ongelmaa ei lypsykarjoissa ole, tai sitten poikima-ajan siirtyminen koetaan emoilla ongelmaksi, kun sitä lypsylehmällä ei pidetä niin haitallisena. Haastatelluista karjankasvattajista valtaosa oli sitä mieltä, että alkiot ja 13 yleensäkin jalostus antaa aivan erityistä virtaa toimintaan. Tavoitteena voi olla jopa ”täydellisten eläinten” karja. Mielenkiinto pysyy, vaikka työ on pitkäjänteistä. Ongelmaksi koetaan indeksien viivästyminen. Eläinten kanssa on myös paljon riskejä, toisaalta eläinkohtainen panos ei useinkaan nouse kovin suureksi. Jalostusarvon rahallisen arvon määrittäminen on vaikeaa ja eläimen menetyksen rahallinen tappio vaihtelee laskutavasta riippuen.Vastanneista 88 % oli aloittanut alkionsiirrot 2000-luvulla, joten vaikutukset oman karjan eläinainekseen tai eläinkauppaan eivät vielä olleet nähtävissä. Vain 11 % vastanneista tiesi saaneensa parempaa hintaa myydessään jalostuseläimiä, joiden alkuperä oli tuontialkioista lähtöisin. Ensimmäiset eläimet jätetään yleensä itselle. Sonnit pidetään ensin omassa karjassa ja sen jälkeen ne myydään eteenpäin. Siirroissa tuontialkiot olivat Charolais 2010 ylivoimaisesti käytetyimpiä. Kotimaista eläinainesta on tarjolla myös elävinä eläiminä, joten kiinnostus alkioihin on vähäisempää. Alkiomarkkinat ovat Suomessa tällä hetkellä pienet ja se vähentää huuhteluita.Vain joka kolmas kyselyyn osallistuneista oli huuhdellut alkioita oman karjansa lehmistä. Kuitenkin vastanneista 44 % pitää huuhteluita tulevaisuudessa mahdollisina. Alkioita siirtäneistä puolet oli jalostuskarjoja, jotka tavoittelivat parempia jalostuseläinkauppamahdollisuuksia. Toinen puoli halusi parantaa omaa karjaansa. Työn pitkäjänteisyyden vuoksi tavoitteena saattoi olla jopa seuraavan yrittäjäsukupolven mahdollisuuksien parantaminen. seuranta ja hyvä käsittelypaikka ovat välttämättömiä. Oli myös havaintoja siitä, että samalle eläimelle kannattaa siirtää useamman kerran. Kun eläin on kerran tiinehtynyt alkiosta, toinenkin kerta on varmempaa. Siirtäjän ammattitaitoa ja kokemusta pidettiin tiinehtymistä edistävänä tekijänä. Siirron epäonnistumisen syitä on vaikea tietää, mutta kun tulokset alkavat olla normaalisiemennysten luokkaa, ei täysin tyytymätönkään voi olla. Suuri taloudellinen panos ja sen mahdollinen menetys on tietenkin hyväksyttävä. Taloudellista tulosta ei ollut kukaan haastatelluistatarkkaan laskenut. Kaikille kustannuksille on vaikea määrittää hintaa. Tuntuma oli, etteivät kulut ole vielä tulleet katetuiksi. Ylimääräisen valvonnan ja tarkkailun kustannuksia on hankala kohdentaa. Monet jalostajat käyvät itse ulkomailla etsimässä sopivaa eläin- ja alkioainesta. Matkakulut voisi lisätä alkion kustannuksiin, mutta varmasti matkoista saa niin paljon iloa ja muitakin virikkeitä, että osittain kulut voisi laittaa harrastuksen piikkiin. alkioita ja 10 % ei aio enää käyttää alkionsiirtoja omassa karjassaan. Yhteistyöhalukkuutta kysyttiin neljän eri vaihtoehdon suhteen: toinen maatila/karjankasvattaja, Faba, teurastamo tai joku järjestö, esimerkiksi rotuyhdistys tai Pihvikarjaliitto. Vastaajista 60 % oli tyytyväisiä Faban kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Tarjolla oli tarvittavaa asiantuntemusta sekä alkioiden tuontijärjestelyjä.Vastaajista 20 % koki teurastamon täysin vieraaksi kumppaniksi jalostusasioissa. Haastatelluista viidennes ei halunnut tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa.Toinen viidennes oli valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa tilanteen mukaan. Jalostusta suunniteltiin kaikilla tiloilla, mutta ainoastaan parilla tilalla Luovuttaja valitaan huooli neuvoteltu ulkopuolisen asiantunlella tijan kanssa. Yleensä suunnitelma oli omassa päässä. Koettiin, että riittävän Tiedonsaanti alkioasioissa oli hylaajaa asiantuntemusta ei ole tarjolla vin yhdenmukaista. Lehdet sekä kotilakohtaiseen lihakarjan jalostussuuntimaassa että ulkomailla ja Internenitteluun. tin maailmanlaajuiset sivustot olivat Selvitys osoitti, että alkioiden käytkäytetyimmät. Oma tiedonhankinta tö jalostuksessa ja eläinaineksen kehitja kiinnostus ovat ensiarvoisen tärtämisessä tulee jatkumaan.Tuloksia on keitä.Yhteydenpito toisiin kasvattajiin, mahdollisuus parantaa, sillä joidenkin myös ulkomaille, koettiin hyödylliseksi. Alkioilla on maiden alkiosaaliit huuhtelua kohden Pitkä kokemus jalostustyöstä ja sitä tulevaisuutta ovat emolehmillä huomattavasti pakautta tulevat tavoitteet toimivat sarempia kuin Suomessa. malla tavalla alkionsiirtojen osalta kuin Mielipiteet neuvonta- ja koulutusAlkioiden käyttöä voisi lisätä huomuutenkin.Alkioita huuhdelleet valit- tarpeista hajosivat kovasti. Vajaa kol- mattavasti, koska se on riskittömin sivat parhaita eläimiään luovuttajiksi. mannes vastaajista ei tarvinnut mitään tapa saada uutta eläinainesta suomaSperma oli tuontitavaraa. Alkioiden koulutusta eikä neuvontaa. He suhtau- laisiin karjoihin. Koska elävien eläinvastaanottajien valinnassa sen sijaan oli tuivat jopa kielteisesti ulkopuolisiin ten tuontirajoitukset ovat lisääntyneet runsaasti eri kriteereitä. Säännöllinen tahoihin ja halusivat olla itsenäisiä. jatkuvasti jopa lähinaapureistamme, ja selvä kiima on ehdoton edellytys Vastaajista 44 % piti koulutusta ja neu- alkioilla tulee olemaan entistä tärkeämsiirron onnistumiselle. Samoin eläimen vontaa tärkeinä. Heistä puolet toivoi pi merkitys. Puhdasrotuisten eläinten hyvä käsiteltävyys ja rauhallinen luonne yleistä tiedottamista ja koulutusta, populaatiot ovat Suomessa niin pienet, korostuivat. jotta myös kotimainen alkiokauppa että emme tule jatkossa toimeen ilman Luonnollinen kiima on parempi ja vilkastuisi. Loput eivät osanneet sanoa, kansainvälisiä suhteita. myös halvempi vaihtoehto synkro- olisiko neuvonnalla ja koulutuksella noituun verrattuna. Ei ole väliä onko heille merkitystä. Haastatelluista 35 % aikoo tule- Mirja Riipinen eläin hieho vai poikinut. Tilakohtaiset olosuhteet ratkaisevat, mitä eläintä vaisuudessa käyttää tuontialkioita, 44 Agrologi (AMK) käytetään. Ruokinta ja muut olosuhteet % huuhtoo mahdollisesti omia lehon tärkeää pitää tasaisina ennen siirtoa miä sekä käyttää tuontialkioita, 11 % ja vielä siirron jälkeenkin. Huolellinen huuhtoo omia lehmiä ja käyttää omia n... arot, Fabia ari, Fa Faarao, Fa Fuksia, Fulda, Fullham, Fulv ia... Feeliks , Feenix , Felicity , Vuonna 2010 vasikat nimetään F-kirjaimella Feline. .. i, Fiji... na, Fiin Fiilis, Fii .. Flaami, Fla Fysiikka, Fääri... Frei. menco, Fla Fyffe, Fyrkka, , i t mingo, Fla gat e mme... r F F o n t , a e in e, Fontt ez e r F i, F onzie, F ia , ood... 14 Frees Charolais 2010 Charolais-vuosi 2008 tarkkailun ja keinosiemennyksen näkökulmasta TEKSTI:Seppo Niskanen KUVA:Sari Haavisto Charolais-rotu on saavuttanut yleisimmän rodun aseman suomalaisessa emolehmätarkkailussa. Jo useamman vuoden ajan charolais-eläinten määrä on ollut lähellä hereford-rotua, mikä on ollut koko emolehmätarkkailun ajan yleisin rotu. Nyt järjestys on vaihtunut ja charolais oli jo toisen vuoden ajan maan yleisin liharotu. teensä 292. Näistä charolais-karjoja oli 65, eli reilulla 22 %:lla karjoista päärotu oli charolais. Keskimäärin tiloilla oli noin 37 lehmää. Lehmien määrä suhteutettuna karjamäärään osoittaa, että charolais-karjat ovat hieman keskimääräistä suurempia, sillä keskikarjakoko tarkkailuun kuuluvilla tiloilla on noin 33. Tämän kokoluokan karjat ovat jo jalostuksellisesti varsin hyväkokoisia. Vuoden 2008 lopussa tarkkailussa Keskilehmäluku karjaa kohden on oli mukana 2392 charolais-rotuista kasvanut viime vuosien aikana. Syynä lehmää eli 25,1 % tarkkailuluun kuu- tähän ovat olleet sekä eläinten hankinluvista lehmistä. Kasvua edelliseen taan että rakennuksiin kohdistuneet vuoteen oli 234 lehmää eli yli 10 %. investointituet sekä tuotantosuunnan Ero hereford-lehmiin kasvoi lähelle muuttajat. Lisäksi eläinten tuonti vii200. Yhteensä emolehmätarkkailuun me vuoden alkupuolelle asti on ollut kuului 9524 lehmää. kohtuullisen runsasta. Monet maiTarkkailuun kuuluvia karjoja oli yh- dontuotannosta emolehmätalouteen 15 siirtyneet tilat ovat investoineet melkoisesti ja perustaneet selvästi aiempaa suurempia karjoja. Kasvut kunnossa Charolais-vasikoiden syntymäpainot ovat pysyneet hyvin samansuuruisina viime vuosina. Keskimäärin sonnivasikat painoivat 48 kiloa ja lehmävasikat 44 kiloa. Muutosta ei edelliseen vuoteen verrattuna ollut. Yli kolme neljäsosaa tarkkailuun kuuluvista vasikoista punnitaan syntymähetkellä.Tehostamisen varaa tässä siis hieman olisi. Vieroitusikäisten vasikoiden keskipainot putosivat hieman edellisestä vuodesta. Keskimäärin sonnit painoivat Charolais 2010 200 päivän iässä 316 kiloa ja hiehot 280 kiloa. Varsinaista yhtä syytä on vaikea sanoa, sillä kesän säät ja laidunten kunto vaihtelee vuosittain. Lisäksi mukana on uusia karjoja, joissa välttämättä ei ole vielä vahvaa kokemusta eläinten hoidosta ja ruokinnasta. Hieman yli 58 % vasikoista punnitaan vieroitusiässä. Vuodenpainoissa erot edellisen vuoden tuloksiin olivat hyvin vähäiset. Sonnit painoivat vuoden iässä keskimäärin 579 kiloa ja hiehot 442 kiloa. Kasvut ovat siis erittäin hyvät, mutta punnitusaktiviteettia kaipaisi lisää, sillä vain noin puolet eläimistä punnitaan vuodeniässä. Parhaat painot ja päiväkasvut ovat huimaavia, sillä korkeimman vuodenpainon saavutti Heta Östergårdin Ylikahrin Colosseum, jonka korjattu vuodenpaino oli peräti 801 kiloa! Lähes samaan ylsivät Eija Rinta-Piirron Korpi-Heikkilän Ypsilon 785 kilolla ja Pauli Paajasen Yrjänä 784 kilolla. Hiehoissa korkeimman vuodenpainon saavuttivat Aku Aholan hieho numero 1685 paino 612 kg, sekä Ilkka Sarjan OK Öjyry 612 kilon painolla. 600 kilon vuodenpainoon ylsi vielä Ralf Flenin Flens Cerenadi. rät kasvavat, voidaan siemenannoksia tuoda useammasta sonnista yleiseen käyttöön. Keinosiemennys luo linkkejä karjojen välille tilasonneja enemmän ja tämä puolestaan lisää arvosteluvarmuutta jalostusarvojen laskennassa. Vuonna 2008 Suomessa käytettiin yhteensä 5624 annosta charolais-sonnin spermaa. Valtaosa tästä käytettiin luonnollisesti lypsyrotuisille lehmille risteytysvasikoiden tuotantoa varten. Käytetyin sonni oli vanha kunnon Ruotsalan Aatu, jonka annoksia käytettiin 1446 kappaletta. Seuraavaksi käytetyimpiä olivat Flens Ufo ja Lunaparc. Charolais-rotuisia lehmiä siemennettiin yhteensä 990 kappaletta.Valtaosa näistä siemennettiin oman rodun sonnilla, yhteensä 797 kappaletta. Jonkin verran etenkin hiehoja siemennettiin myös angus- ja blonde-rotujen sonneilla. Puhdasjalostuksessa yleisin käytetty sonni oli ruotsalainen Best av Backagården 50 annoksella. Liikumme siis hyvin maltillisissa siemennysmäärissä sonnikohtaisesti. Suomeen tuotiin vuonna 2008 yhteensä 14 eri charolais-sonnin spermaa. Yhteismäärä oli 5238 annosta. Eniten tuotiin risteytyskäyttöön tarkoitetun Siemennysten määrä on ranskalaisen sonnin Lunaparc annoksia, lisääntynyt yhteensä 4503 annosta. Puhdasjalostukseen tuotiin 13 eri sonnin spermaa, Charolais-rotu saa tunnustusta yhteensä 735 annosta. Näistä yleiseen siitä, että keinosiemennystä tehdään käyttöön tuotiin seitsemän sonnin ja enemmän kuin muissa liharoduissa. yksityiseen käyttöön kuuden sonnin Kun populaatiokoko ja siemennysmää- annoksia. Puhdasjalostukseen tuotiin eniten Suedoisin ja Bestin annoksia, molempia 110. Lisäksi yleiseen käyttöön tuotiin pienempiä määriä sonnien Choise, Farman, Ramses, Hercules ja Colorado annoksia. Siemennysten lukumäärä on noussut viime vuosina jatkuvasti, mikä on hyvä tilanne populaation laajan pohjan ylläpitämiseksi. Vaikka siemennyksiä tehdäänkin hieman enemmän kuin muissa roduissa, jää keinosiemennyssonnien annoksista syntyneiden vasikoiden osuus reiluun 10 %:iin.Tätä olisi hyvä saada nostettua hieman. Alkionsiirtoja Suomessa tehtiin liharoduilla vuonna 2008 yhteensä 133 kappaletta. Charolais-alkioita siirrettiin 33. Valtaosa siirretyistä oli tuontialkioita, sillä huuhteluita liharotuisilla eläimillä tehtiin vain muutama viime vuonna. Seppo Niskanen Faba Jalostus / FABA Palvelu CHAROLAIS-JALOSTUSTA JO YLI 25 VUODEN AJAN MYYMME NUPOJA TAI NUPOUTETTUJA PUHDASROTUISIA JALOSTUSELÄIMIÄ 16 Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100 37200 SIURO puh.nro. 03 340 6890 / 040 590 5718 email:anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi Charolais 2010 Charolais-sonneja risteytyskäyttöön AtriaNauta -emolehmätiloilta kysyttiin vuoden 2008 keväällä erilaisia asioita siitoseläinhankintaan liittyen. Kyselyyn vastasi vajaa 200 tilaa. Emojen suosituin rotuyhdistelmä on abxhf, toiseksi käytetyimmäksi rotuyhdistelmäksi nousi abxli ja hfxli. Suurimman emolehmäjoukon kaikista vaihtoehdoista muodostivat kahden rodun risteytykset. Pääterotujen sonneille kysyntää Pientä syntymäpainoa ja hyvää kasvua periyttävien ns. pääterotujen sonnien tarve ennustettiin kyselyn mukaan nousevan lähivuosina, jos tilojen ostosuunnitelmat toteutuvat. Onko näin käynyt? Sonnin valinnassa tilat pitivät tärkeimpänä sonnin rodun sopivuutta oman karjan emoille, seuraavaksi tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nimettiin rakenne ja luonne. Kasvussa sen salaisuus AtriaNauta -palvelu välittää yli puolet Suomen pihvivasikoista syntymätiloilta loppukasvattajille. Välitettyjen pihvivasikoiden viimeisen kolmen vuoden aineistoa tutkaillessa ja pihvivasikoiden kasvua vertailtaessa, kasvoivat charolais- ja simmental-isän vasikat parhaiten välitykseen asti. Loppukasvatusvaiheessa charolais-eläimet kasvavat kaikkia muita rotuja paremmin. Katetta korkeasta teuraspainosta Kuva:Juha Räisänen Limousin-eläimet yhdessä blondien kanssa luokittuvat teurasvaiheessa parhaiten kaikista liharoduista. Seuraavaksi parhaiten luokittuvat Charolais-teuraat.Atrian viimeisten kolmen vuoden aikana teurastettujen liharotusonnien keskiteuraspainotilastossa charolais on ainoa, joka on ylittänyt 400 kilon rajan. Sonnin kasvatuksen kate paranee, kun teuraspainoa nostetaan 450 kiloon, mikäli rasvaisuus pysyy kurissa. Charolais-risteytyksellä saadaan rasvaisuutta vähennettyä niistä roduista, joissa se muodostuu herkästi ongelmaksi. Sonnipalkkion muuttunut maksuperuste kannustaa omalta osaltaan kasvatusajan pidentämiseen. Toiveita jalostajille Charolais-eläimiä tulee naudanlihantuotantoketjuun edelleen liian vähän. Toivoisinkin, että tuotantokarjoihin olisi yhä enemmän tarjolla charolais-sonneja, joilla on riittävän pienet syntymäpainot, mutta kuitenkin 17 kohtuullinen jos nyt ei erinomainen kasvu ja lihakkuus. Sonnin rakenne on oltava kestävä ja sellainen, että vasikat syntyvät helposti. Koska tuotantokarja voi pitää pääterodun sonnia sen koko eliniän, tulisi myös luonteen olla sen mukainen. Eikä kovin kummoinen profeetta tarvitse olla, jos lisään vielä nupoustoiveen tähän perään. Nupoutettukin voi hyvin monelle toki riittää. Susanna Vehkaoja, AtriaNauta Charolais 2010 Lisätietoa emolehmäkarjojen vasikoista Vuoden 2009 keväällä saatiin alkuun Helsingin Yliopiston, Eviran ja LSO Foodsin yhteistyönä terveydenhuoltoa tukeva vasikkatutkimushanke. Tutkimukseen liittymistä tarjottiin tietyn alueen kehitysohjelmatiloille ja suhteellisen suuresta lisätyömäärästä huolimatta kukaan ei tohtinut kieltäytyä. Kaiken kaikkiaan emolehmäkarjojen kenttätutkimusta on tehty Suomessa vain vähän ja tietoa kaivattaisiin monestakin asiasta. Tämän projektin tarkoitus oli saada tietoa vasikoiden varhaisista infektioista ja niiden aiheuttajista ja vaikutuksesta vasikoiden kasvuun. Samalla tehtiin mielenkiintoisia havaintoja emo-vasikkaparin suhteen toimivuudesta ja vasikoiden varhaisen kauden kasvusta. Osa laboratoriotutkimuksista ja aineiston käsittely on vielä kesken ja lopulliset tulokset saadaan vasta v.2010 puolella. Tutkimuksen käytännön toteutus Kaikille tiloille tehtiin kolme tilakäyntiä käytännön työn toteutuksesta vastanneiden eläinlääkäreiden toimesta (ak ja tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri Ulla Eerola). Ensimmäinen käynti ajoitettiin niin että tutkimukseen saatiin vähintään viisi iältään 2-5 vuorokauden ikäistä vasikkaa. Samat vasikat tutkittiin toistamiseen 2 ja 4 viikon kuluttua. Kaikille näille vasikoille tehtiin kliininen tutkimus ja lisäksi niistä otettiin näytteitä laboratoriomäärityksiä varten.Vasikan paino mitattiin punnitsemalla ja karjamittaa avuksi käyttäen. Samalla arvioitiin myös vasikan emän vasikat olivat saaneet ternimaitoa 6 tunnin sisällä poikimisesta. Tutkimustuloksia Kuva: Heta Östergård kunto. Karjanomistajalta edellytettiin tarkkaa kirjanpitoa poikimiseen liittyvistä asioista sekä vasikoiden terveydentilasta. Tutkimusaineisto Tutkimuksen ajoitus onnistu yllättävän hyvin ja kaikilta tiloilta saatiin hyvät näytteet ja tarvittavat tiedot. Mukana oli Ch- ja Hf-jalostuskarjoja sekä risteytyskarjoja. Emojen poikimakerrat vaihtelivat välillä 1-14 ja myös emojen kuntoluokissa sekä vasikka-emo -parin toimivuudessa oli suurta vaihtelua. Joissain tapauksissa tutkijoiden oli parasta paeta nopeasti lähestyvän emon tieltä kun taas välillä kyseistä emoa saatiin hakemalla hakea. Poikimisissa ei ollut juurikaan tarvittu apua ja lähes kaikki 18 Vasikoiden alkukasvu ensimmäisten 4 elinviikon aikana vaihteli välillä 500g-1700g. Vasikoiden tarkassa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin muutamia napatulehduksia, lievää hengitystietulehdusta sekä ripulia. Taudinaiheuttajista eristettiin hengitysteistä yleisesti Pasteurella-bakteereita, kun taas mykoplasmoja löytyi vain yksittäisiltä vasikoilta. Coronavirusta tai Respiratory syncytial virusta (RSV) ei todettu yhdelläkään vasikalla. Ripulinaiheuttajista todettiin useammalla tilalla rotavirusta, kun taas E.colia, coronavirusta tai salmonellaa ei löytynyt mistään näytteistä. Näyttäisi siis edelleen siltä että pihvikarjoissa esiintyy vain vähän tartunnanaiheuttajia ja että vasikoiden kasvupotentiaali heti alkuvaiheessa on valtava. Valitettavasti joudumme vielä odottamaan vastauksia vasikoiden vastaainemäärityksistä sekä seleenitasosta. Lisäksi keväällä saadaan lisätietoa varsinaisesta uudesta tutkimuskohteesta eli pihvikarjan vasikoiden tulehdusvasteen mittareista ja tulehdusvasteen vaikutuksesta vasikan myöhempään selviämiseen. Kiitämme kaikkia tutkimuksessa mukana olleita tiloja mielenkiintoisesta keväästä! Heidi Härtel Terveydenhuoltoeläinlääkäri LSO Foods Oy Charolais 2010 Myymme Charolais-siitossonneja ja hiehoja www.karho-oja.com Juha Räisänen p. 040 54 54 155 juha.raisanen@karho-oja.com Suokyläntie 511, 91500 Muhos HANNOLAN CHAROLAIS Myytävänä laadukkaita sonneja ja hiehoja. uusia lihakkaita nupoja kanadalaisia sukuja. Hyväjalkaisia ja -rakenteisia, Erinomainen luonne ja kasvukyky. Sonnien vuoden painot 630-750 kg. Karjamme emolehmät ovat hedelmällisiä ja hyvin poikivia. Vuonna 2009 syntyneistä vasikoista vieroitettiin 108%. Poikimiset tapahtuvat 95% salassa. E.Echell, jal.arvo 26 kaksoslehmävasikat. Isä Neto. MTY Hannola Lasse ja Matti Elimäentie 2192 47200 Elimäki puh. 0405163805, 0400777999 Sähköposti: lasse.hannola@pp.inet.fi Kotisivut: www.hannolancharolais.com 19 Charolais 2010 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2009 Nimi Karjanimi Osoite Puhelin Sähköposti A-Tuottajat Oy Susanna Vehkaoja PL 910 ATRIA 040-7505167 susanna.vehkaoja@atria.fi Johan Björkenheim Orisbergintie 382 ORISBERG 0400-369898 johan.bjorkenheim@netikka.fi Maria Dieckman Werho Werhon kartano NYYSTÖLÄ 040-5828205 werho@werho. com Pertti Ekman Maanpää Maanpääntie 484 UUSIKARTANO 02-2566115 pertti.ekman@ pp.inet.fi Päivi & Kari Enkola Iso-Räihä Räihä 16 KINTAUS 050-5455419 paivi_enkola@ linuxmail.org Minna Eronen Potoskavaarantie 27 KITEE 050-5865056 Kata & Ralf Flén Södra Munsalavägen 152 MUNSALA 050-3652920 kata.flen@hotmail.com Jari Haapanen Haapaperäntie 356 NIVALA 045-6759205 jari.haapanen@ omanetti.fi Pauliina & Antti Haataja Ouluntie 133 PALTAMO Juha Hankamäki Niinimäentie 412 MÄNTTÄ 044-5417083 Matti Hannola Anjalankoskentie 339 ELIMÄKI 0400-777999 Eero Hukkanen Niemisenmäentie 91 KAUPPILANMÄKI 0400-177741 eero.hukkanen@ pp2.inet.fi Heikki ja MaijaLiisa Huttula Vesalantie 93 KIIMINKI 040-5225356 heikki.huttula@ hotmail.com Leena & Timo Huuha Uuraistentie 492 KANGASHÄKKI 0500-582682 leena.huuha@ netti.fi Hannu Häkkinen Siiraviita Pohjalahdentie 1145 HAUKIVUORI 040-5530915 auli.hakkinen@ luukku.com Olli Kajakoski Toplasenmäki Rasilahdentie 3 RAHULA 015-176309 olli.kajakoski@ surffi.fi Hannu Karppila Karppila Ponsantie 1131 TOHKALA 0400-807457 karppila@saunalahti.fi Heikki Kauppila Seppälä Sällintie 38 IKAALINEN 040-7311844 heikki.kauppila@ ippnet.fi Jukka Kauppinen Pääkkyläntie 153 VENERANTA 040-5659413 jukauppinen@ netti.fi Jaana Keränen Paununniementie 153 SONKAJÄRVI 040-9604421 jyrskynvirta@ hotmail.com Hannu&Marjatta Kesti Saaren Saarenpääntie 9B TAVASTKENKÄ 040-5027102 Kari Kinnula Peltoharjun Peltoharjuntie 11 OULU 040-5660640 kari.kinnula@ luukku.com Juhani Koivunen Kankare Kuusniituntie 94 PERTTELI 0400-808528 sinikka.iltanen@ gmail.com Kosken kartano Koskis KOSKI AS 050-3532448 limburg@nettilinja.fi Eija & Lasse Kostekivi Nevalan Ojalantie 55 MUHOS 040-7762342 eija.kostekivi@ elisanet.fi MTY Kotiranta Kotirannan Mansikkakarintie 9 MARINKAINEN 050-5498719 janne.rekila@ kotinet.com H,I ja A Kuntturi Kuntturi Hakkistentie 9 TOIJALA arto.kuntturi@ gmail.com Flén Tureikon Elimäki Takalon 20 tureikon.antti@ pp.inet.fi 050-3273842 juffe9@suomi24. fi Charolais 2010 Nimi Karjanimi Osoite Puhelin Sähköposti Eija & Ari Kärkkäinen Ollila Kirmantie 701 IISALMI 0400-820852 eija.karkkainen7@luukku.com Anna & Jussi Lappalainen Lappala Toivalantie 44 TOIVALA 040-5223140 anna.lappalainen@raketti.net Pirkko & Raimo Lautiainen Huhtisaarentie 11 RAHULA 015-174545 Tarmo Lehtonen Turilantie 269 VASKIO 02-7285668 Timo Lindsberg Lehtolan Lehtolantie 80 RAUTALAMPI 0400-578115 timo.lindsberg@ pp1netsor.fi Liisa Linna Aleksi Heikkilä Ylä-Prinkkilä Tuurintie 277 ALAVUS AS. 041-5759251 liisa_linna@ hotmail.com Marjaana Manni Mannin Mannintie 33 KOSKI TL. 050-3399946 mara.manni@ luukku.com Pekka &Tanja Markkanen Jukola Kanavatie 50 KERKONJOENSUU 0400-741931 pekka_markkanen@luukku. com Eeva & Pentti Meriläinen Meriläinen Elämäjärventie 143 PIHTIPUDAS 0400-813701 pertti.merilainen@nic.fi Jussi Mustonen Palttilantie 191 LAITILA 040-7001739 jussi.mustonen@ lailanet.fi Mari & Antti Mäenpää Tarpeenniementie 22 IITTALA 0400-510342 mari.maenpaa@ pp.inet.fi Antti Niskanen Pesolanniementie 255 RUNNI 0500-430044 Mai-Brit Niva Hennylän Aapajoentie 269 AAPAJOKI 040-9112615 Juhani Numminen LSO Turuntie 4 FORSSA 0400-854911 Markku Nuutinen Seppäläntie 13 VESANTO 0400-171826 Benny ja Kennet Nybäck Tobyvägen 517 HELSINGBY 050-5121010 Heljä & Tapio Paasonen Luukkolantie 9 RAHULA 015-226511 Jouko Paajanen Vaarantie 84 HIUKKAJOKI 040-7434162 jnj.paajanen@ pp1.inet.fi Harri Palonen Niinimäentie 115 KANGASHÄKKI 040-5780819 harri.palonen@ nic.fi Mikko Perttilä Mattila KANTELE 0400-497719 Keijo Puskala Länsikyläntie 29 HERNESMAA Jouni Raja Lapionevantie 82 JALASTO Jouni Rautakoski Kylmälänkyläntie MUHOS 2361 040-5506912 kumina@muhoslainen.com Mirja & Esko Riipinen Ranta-Keurula Rantakeurulantie 159 HANNULA 040-5818893 mirja.riipinen@ ranta-keurula.fi Eija Rinta-Piirto Korpi-Heikkilä Parjakantie 29 KAUHAJOKI 040-5673515 eija.rinta-piirto@ faba.fi Anne-Marie Rosenlew Kauniais Kartanonkuja 100 SIURO 040-5905718 anne-marie. rosenlew@finnbeef.fi Teija & Mika Ruhanen Ahopellontie 30 KIURUVESI 040-7050423 mika.ruhanen@ pp.inet.fi Antti Ryynänen Kortejärventie 681 KUHMO 040-7632927 Juha Räisänen Rantakankaantie 169 MUHOS 040-5454155 juha.raisanen@ karho-oja.com Jukka Räsänen Lähteenkorvantie 78 NILSIÄ 0400-766506 jukkataavetti@ gmail.com Henrik & Ola Sandberg Bäckbyvägen 499 BÄCKBY 050-5179039 henrik.sandberg@agrolink.fi Yli-Tarpeenniemi Naattiniemi Karho-oja 21 juhani.numminen@lso.fi benny.nybaeck@ agrolink.fi jouni.raja@ suomenhelasto.fi Charolais 2010 Nimi Marketta & Arvo Sarja Karjanimi Ojakangas Osoite Ylivieskantie 147 NIVALA Puhelin 0400-282623 Sähköposti marketta. sarja@proagria. fi Kaarlo Schildt Bosgård Bosgård 47 PORVOO 0400-493269 kaarlo.schildt@ bosgard.com Tea Haapapuro ja Jussi Seppä Hakalan Aittokyläntie 905 KYTÖLÄ 040-5238739 juho.s@kotinet. com Ari Seppälä Mikko Sippola Kyläsillantie 184 PILPALA 0500-310398 Vintturintie 45 LIIKOLA 040-5380622 mikko.sippola@ phnet.fi Marika Sippola Ylemmäistentie 667 HARTOLA 044-5619379 marika.sippola@ risteli.net Kaisa Sirkko FabaJalostus Pl 40 VANTAA 0207472052 kaisa.sirkko@ faba.fi Johan Snickars Snickars Langerskogsvägen 72B Ö-MALAX 0500-665488 johan.snickars@ elisanet.fi Henrik Sundberg Bolstaholm Bolstaholm GETA 018-49505 Mari Talvio Metsärannan Haavistontie 102 MALLUSJOKI 040-7247797 mari.talvio@ pp.phnet.fi Tuomas Tammi Harriet Tammerlander Tuohenkuja 92 KOKEMÄKI 0400-110437 tuomastammi@ suomi24.fi Pasi Tarkiainen Leppälammentie 37 RASIVAARA 0500-676905 pasi.tarkiainen@ pp.inet.fi Minna Putkuri MTY Toivonen Toivonen Risto Tuomi Soile & Pekka Törmänen Timo Vihinen Heli Äyräväinen Heta & Reijo Östergård Österbottens Kött Risteli Tarkiala 050-5810074 Salmensuu Isotalontie 12 SAUVO 0500-785543 Sorsaojantie 70 MÄNTTÄ 03-86834 Auttolan Sarakyläntie 809 LIVO 040-5355834 Urpio Niemisenmäentie 91 KANGASALA 040-5009852 timo.vihinen@ koti.soon.fi Myrskylänrinne 183as. 2 PORVOO 0400-682658 heli.ayravainen@ gmail.com Järvikulmantie 37 LEVÄSJOKI 040-7084009 heta.ostergard@ pp.inet.fi Pb 173 0400-665142 Ylikahri VASA www.saunalahti.fi/karppila 22 antti.toivonen@ hereford.fi Charolais 2010 Power Partner Valtra n142 Direct • 4 sylinteriä, 150/160 suomenhevosta • 600/650 Nm vääntöä • 0-50 km/h portaattomasti, keskityt vain oleelliseen – tämä voimansiirto antaa uuden tuntuman työntekoon • 0-160 l/min, uusi tehokas kuormantunteva hydrauliikka, mukautuu jokaiseen työhön • 100% työmukavuus - pitkäkin päivä tuntuu lyhyemmältä tekee työnteon erilaiseksi portaattomalla Voimansiirrolla Varustettu Valtra n142 Direct auttaa sinua menestymään. soita omalle Valtra myyjällesi ja soVi Direct -koeajo. Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra - huomennakin. 23 Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki Charolais 2010 “Nykypäivän hamsteri kaipaa eloonsa turvaa” Onni oli vanhaan hyvään aikaan kellari täynnä säilykkeitä ja hillopurkkeja. Niin on nykyäänkin, mutta elintason myötä myös viiniä ja raakakypsynyttä lihaa. Vastikään edesmennyt kirjailija Veikko Huovinen olisi osannut arvostaa muutamaa charolais-härän kahdeksasosaa, joka raakakypsyy alle kahden celsius-asteen tasaisessa lämpötilassa muutaman viikon, aina jopa kahdeksanviikkoiseksi. Viittaan tässä tietysti kirjailijan kuolemattomaan Hamsterit –romaaniin (1957). Se saavuttaa edelleen jotain olennaista miehen psyykestä, joka luotiin luultavasti jo ennen metsästyskulttuurissa elänyttä cromagnonia. Mies haluaa kerätä, varustautua ja tutkia aarrekammiotaan. Toisen maailmansodan jälkeen se tarkoitti laveaa valikoimaa täys- ja puolisäilykkeitä, hilloja, juureksia ja perunaa. Näillä varmuusvarastoilla selvittiin tuiman talven ja jopa ihmisen aiheuttamien mullistusten yli. Alkoholiksi riitti Bolsin geneveri. Tämä yksi savipullollinen on muutaman vuosikymmenen saatossa muuttunut satojen ja jopa tuhansien pullojen viinikellariksi. Nykypäivän hamsterilla on lisäksi tuhansien niteiden kirjasto ja tuhansien DVD- ja BD –levyjen elokuva-arkisto. Jos tulee paha paikka, ei tule aika pitkäksi. Mehevän lisänsä tähän lievää vahvempaa hellasäröä aiheuttavaan keräilyviettiin antaa vapaana eläneen pihvikarjan liha. Sen avulla saattaa jopa vaimokin suhtautua sallivammin oravaksi muuttuneen siippansa tilaa vieviin hullutuksiin. Kahdeksaosaruho on hyvä viiden hengen perheen ja pienyrittäjän edustuskäytön kerta-annos. Laatikon saa hyvin nostetuksi kepeämpikin mies pöydälle pussitusta varten. Noin puolet tästä 30 kilon määrästä on jauhelihaa, joka pussitetaan suoraan pakastimeen. Samoin tehdään keittolihoille ja osso bucoille. Paistit ja ulkofilee pannaan raakakypsymään mieluummin +2 asteen lämpöön. Ainakaan se ei saa nousta Kuva: Pete Aarre-Ahtio edes hetkittäin yli neljän aaseteen. Homma on toiminut erinomaisen hyvin tuloksin perusjääkaapissakin, mutta helpointa olisi, jos käytössä olisi moderni kaappi, joka on varustettu kylmällä liha- ja kalaosastolla, jota ei tarvitse turhan takia availla. 24 Viime vuodet olen käyttänyt työhuoneessa olevaa isoa autojääkaappia, joka on huolettomin, kunhan vuoraa seinät pahvilla. Nyt olen varannut ylimääräisen rosterikaapin koko touhua varten Arabianrannan toimistossani. Lihan osittainen jäätyminen on raakakypsyttäjän pahin vihollinen. Jos va- Charolais 2010 hinko sattuu, ei kun uuniin paistumaan. Emme ole vielä tähän kuolleet. Sisäfilee on niin mureaa, ettei sitä tarvitse mureuttaa kuin joitain päiviä. Ulkofilee on parhaimmillaan neliviikkoisena. Sama koskee sisä- ja paahtopaistia. Kulma- ja ulkopaisteja olen raakakypsyttänyt ilmatyhjiöpakkauksissa jopa 10 viikkoa. Silloin ne ovat niin mureita, että niistä voi paistaa muutaman sekunnin lehtipihvejä. Eikä tarvitse tuhlata ulkofileetä tähän tarkoitukseen. Paras vara yllättäviä entréitä tekeviä liikekumppaneita ja vieraita varten on Ivalon korkeudella syntyneen isännän charolais-käristys. Viilletään jäiestä lihasta lastuja, jotka kypsennetään kuten poronkäristys, mutta sillä erotuksella, että loppupuolella sekaan lorautetaan hieman punaviiniä.Tätä ohjetta ei kannata edes kokeilla muulla kuin aromik- kaalla ja nuoskealla pihvikarjan lihalla. Se vaatii luonnetta raaka-aineelta. Parasta on kuitenkin ensimmäisen päivän bakkanaalit, jotka Tarzanin luoja Edgar Rice Burroughs olisi luultavasti halunnut kokea. Naisväki poistuu omiin puhdetöihinsä, ja perheen miehet varustautuvat juhlaan suurimmilla Arctica-lautasilla taistoon. Koska jauheliha on jauhettu edellisenä tai jopa samana päivänä, se soveltuu tartarpihvin raakaaineeksi. Joka ukko pyörittelee oman pallonsa ja maustaa suolankukalla sekä vastajauhetulla pippuriseoksella annoksensa. Painetaan litteä levy lautaselle ja tykötarpeet ympärille nätisti: kaprista, sipulisilppua, punajuuri- ja maustekurkkukuutioita. sekä raaka kananmunan keltuainen kuorenpuolikkaalle. Mistään junttimätöstä ei ole kyse, sillä olen tänä vuonna monta kertaa syönyt huippuravintolan erinomaista tartaria Bordeaux’ssa, Nizzassa ja Cannesissa. Aikoinaan nautin tartarin laadukkaan Taffel-akvaviitin ja luonteikkaan Grolsch-lagerin kanssa.Tämä on jäänyt nuoren ja tanniinisen bordeaux’n varjoon.Viiniä kannattaa jäähdyttää, jotta parkkihapot entisestään terhakoituvat. Tällainen vääräoppinen tekniikka sopii tartarpihvin seuraksi kuin raaka kananmunan keltuainen kuorenpuolikkaalle. PEKKA SUORSA Kirjoittaja on kustantaja ja toimittaja Helsingin Arabianrannassa, jonka Viiniopas 2010 on juuri ilmestynyt. Saarioinen on tunnettu ja vakavarainen ruokatalo, joka tekee laatutuotteita suomalaiseen makuun. Saarioisten Lihanjalostus Oy on Keski-Suomen merkittävin lihanjalostuslaitos. Käsittelemme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain. Tärkeimmät tuotteemme ovat erilaiset lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut lihatuotteet, jauheliha ja määräpainopihvit ja -leikkeet. Haemme uusia sopimustuottajia joukkoomme! Teurastamotoiminta kehittyy ja uusi nautalinja on saatu käyttöön. Tarvitsemme jatkuvasti lisää naudanlihaa. Tarjoamme hyvän palvelun ja kilpailukykyiset pihvisopimusehdot. Tuottaja, ota yhteyttä asiamiehiimme. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.saarioinen.fi SAARIOISTEN LIHANJALOSTUS OY Suluntie 1, PL 2, 40351 Jyväskylä Puh. (014) 333 7211 Faksi (014) 333 7155 25 Charolais 2010 Varpupaisti TEKSTI:MIRJA RIIPINEN KUVA:KATJA HAGELSTAM Keski-Suomessa ja muuallakin käytetty perinneruoka on varpupaisti. Aikoinaan pikkuvasikat teurastettiin pieninä ja suolattu liha kypsennettiin tuvan uunissa varpujen päällä. Resepti on käyttökelpoinen edelleen ja sama aromi koivunvarvuista tarttuu paistiin uudistetuilla konsteilla. Varpupaisti (neljälle) n. 600 g hyvin raakakypsytet- tyä naudan sisäpaistia 2 rkl merisuolaa 25 g voita nuoria koivunvarpuja 3 dl vettä Kastike paistoliemi 2 rkl vehnä- tai maissijauhoja nokare voita Hiero lihan pintaan karkeaa suolaa ja anna suolaantua huoneen lämmössä muutama tunti. Ruskista kokonaista lanttua porkkanaa paistia voissa pannulla tai padassa. Lisää perunaa tilkka vettä. Laita uunipadan pohjalsipulia le lehdettömiä, nuoria koivunvarpuöljyä ja. Aseta liha varpujen päälle. Kaada hunajaa ruskistusliemi pataan. Työnnä lihan suolaa paksuimpaan kohtaan paistomittari. Kypsennä 130° C uunissa.Valele lihaa Esikypsennä kevyesti keittämällä usein paistamisen aikana ja lisää tarlanttu- ja porkkanalohkoja sekä pevittaessa vettä pataan runoita. Kuumenna pannulla hiukan Seuraa kypsymistä paistomittarista. öljyä ja kypsennä sipulirenkaita hetki. Lihan voi jättää hiukan punertavaksi, Lisää puolikypsät juurekset ja peruna. mutta jos tarjoilet senkylmänä, niin Kypsennä pannulla, kunnes ovat hiukan paista kypsäksi asti. Sopivaksi kypsynyt ruskistuneet.Valuta juoksevaa hunajaa paisti kääritään leivinpaperiin ja folioon juuresten päälle, sekä ripaus suolaa ja vetäytymään. tarjoile heti. Myös erilaiset marjahyytelöt, kuten Leikkaa tarjolle ohuiksi viipaleiksi. Valmista paistoliemestä kastike. Suu- mustaherukka- ja marja-aroniahyytelö, rusta liemi joko vehnä- tai maissi- sopivat hyvin varpupaistin seuraan. jauhoilla. Lisää kastikkeeseen ennen tarjoilua nokare voita. Lisäkkeenä voi tarjota kotoisia juureksia. 26 Charolais 2010 Lihasta on moneksi TEKSTI:JAAKKO NUUTINEN KUVA:TIINA TAHVONEN Liha kuuluu ihmisen perusruokavalioon. Lihaa nautitaan jossakin muodossa, ainakin länsimaissa lähes päivittäin. Lihan jatkojalostus on kehittynyt valtavasti ja lihasta valmistetaan vaikka minkälaisia puolivalmisteita, eineksiä ja leikkeleitä. Liharuokalajien määrä kotitalouksissa on kuitenkin hurjasti köyhtynyt, sillä kuluttajalle on uskoteltu, ettei oikeastaan muuta kannata valmistaa kuin jauhelihaa ja fileitä. Mikä on monipuolisen liharuokien valmistuksen salaisuus? Kyse on ensisijaisesti kemiasta ja fysiikasta ja vasta sen jälkeen luovuudesta. Kaupoista on vaikea löytää muuta kuin sisään heitto tuotteena tarjottavaa jauhelihaa sekä fileitä, joista ”tuontikama” on polkuhintaista ja kotimainen taas kohtalaisen kallista. Kuluttaja halutaan ohjata tekemään yksinkertaisia valintoja ja pahimmillaan ohjataan ostamaan ”muiden äitien tekemää ruokaa”. Missä on terve maalaisjärki? Onko ongelmana erilaisten ruhonosien saatavuus vai se, etteivät kuluttajat osaa enää valmistaa ruokaa? Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu vaikealta uskoa, sillä ainakin viimeksi naudanruhon nähdessäni pystyin toteamaan, että siinä oli paljon erilaisia luullisia ja luuttomia osia; niskaa, potkaa, kuvetta ja rintaa. Mikäli kuluttaja ei osaa tai viitsi enää valmistaa monipuolista liharuokaa, saattaa syynä on heikohko ruoan arvostus. 27 Ruoanvalmistustaidon oppii moni suomalainen jo peruskoulun kaikille yhteisillä kotitaloustunneilla. Opetuksen tuntimäärä on jatkuvasti vähentynyt, mikä on täysin järjenvastaista. Kotitalousopetuksen, kouluruokailun ja kotiruokailun kautta jokainen suomalainen nuori rakentaa suhteen terveelliseen ja täysipainoiseen ravitsemukseen. Opetuksen kautta saadaan myös taito valmistaa perusruokaa, tosin ajan puutteen vuoksi opetus tukeutuu kasvavassa määrin jauhelihaan ja marinoituihin mössöihin… Jotta onnistumme erilaisten ruohonosien valmistamisessa ruoaksi, tulee meidän ymmärtää muutama perusasia lihan kypsentämisestä. Yk- Charolais 2010 sinkertaisimmillaan kyse on sidekudoksen määrästä sekä lihan sisältämästä vedestä. Eri ruhonosissa on erilainen määrä sidekudosta eli kollageenia ja elastaania. Sisäpaistissa ja sisäfileessä lihassolujen ja -solunippujen välistä sidekudosta on hyvin vähän, joten liha on itsessään jo helpommin pureskeltavaa eli mureaa. Lähellä luuta sijaitsevissa ja suurempia lihassoluja sisältävissä osissa on enemmän sidekudosta, joka tulee saada liukenemaan pois, jotta liha tulee helpommin syötäväksi. Näin ollen fileet ja paremmat paistit kypsennetään nopeammin tai ne voidaan jättää sisältä puolikypsiksi kun taas muut ruhonosat tulee kypsentää täysin ”ylikypsiksi” pitkän hauduttamisen tai keittämisen avulla. tuvat ja neste puristuu ulos lisäten pikkuhiljaa lihan sitkeyttä. 60-70c:n paikkeilla liha muuttuu sitkeäksi ja kuivaksi. Liha mureutuu jälleen kun sen sisältämä sidekudos alkaa liueta. Tämä mureutuminen ei johdu lihan mehukkuudesta vaan siis sidekudoksen liukenemisesta. lee pakkotilanne tarjota upea vanha arvokas viini, josta tanniinit ovat jo poistuneet ja sen kanssa vaikka maukasta Charolais’n sisäfileetä, toimimme seuraavasti. Fileetä ei kannata tarjota ylikypsänä vain valitun viinin vuoksi, vaan se voidaan tarjota 48c:een sisälämpöisenä. Tällöin tulee valita lisäkkeet ja mausteet, jotka tasapainottavat Jos lähdemme sitten miettimään yhdistelmää. Puolikypsän lihan kypsää laajempaa kokonaisuutta mm valittavan viiniä tappavaa vaikutusta kevennetään kastikkeen ja viinin avulla, vaikuttaa sipulin, juuresten, sienten, juuston tai valintoihin pääasiassa lihan sisältämän vaikkapa mustapippurin avulla. Lihan valkuaisen kypsyys. Puolikypsälle tum- lisäkkeenä siis vaikkapa käristettyjä ma viinikastike tai kermainen kastike, sieniä ja juuressosetta ja tummassa mutta kypsälle kermainen kastike.Vii- viinikastikkeessa kunnon ripaus musnin valinta tehdään myös lihan kypsyy- tapippuria ja yhdistelmä hipoo täyden mukaan. Puolikypsälle tanniineja dellisyyttä. sisältävä punaviini ja kypsälle lihalle jo kypsyneempi viini, mistä tanniinit ovat Merkittävää on kypsentää liha oiLihalla on oikeastaan kolme kyp- poistuneet. Raa’ahkon lihan valkuaisai- kein. Jos liha tulee hauduttaa täysin syysastetta; raaka, puolikypsä eli me- ne tasapainottaa viinin tanniineja. Jos kypsäksi, on keitinliemen tai veden dium ja ylikypsä. Raakana syödään tarjoamme kypsän viinin raa’ahkon paras lämpötila juuri ja juuri alle kiehuriimihärkää, carpacciota ja vaikkapa lihan kanssa tappaa valkuaisaine viinin mispisteen. Sidekudos liukenee 80c:n tartarpihviä. Puolikypsänä syödään täysin ja taas tanniininen viini dominoisi lämpötilassa ja taas liika kiehuttaminen vähän sidekudosta sisältäviä lihanosia täysin kypsää lihaa. Yksinkertaista, vai haihduttaa vain keitinlientä. Muistan ja ylikypsinä voidaan tarjota kaikkia mitä? aikoinaan parikymmentä vuotta sitruhonosia. Fileet ja sisäpaistit voi syöParas yhdistelmä on puolikypsä liha, ten oppini ravintolakoulussa. Tällöin dä raakana, puolikypsänä ja ylikypsinä, tumma punaviinikastike ja tanniininen esim paahtopaisti valmistettiin niin, mutta mm potkaa, rintaa ja niskaa aino- viini tai vaikkapa kypsä liha, kermainen että lihaan otettiin pannulla väri ja astaan ylikypsinä.Valtaosa meistä suo- kastike ja kypsä viini. Mikäli meille tu- sen pintaan hierottiin valkosipulia, malaisista syö pihvinsä juuri suolaa ja pippurirouhetta ja ns. harmaassa vaiheessa, liha loppukypsennettiin eli kun siitä on valunut 175c:ssa uunissa. Tällöin nesteet pois ja se on kuilopputuloksena oli n. 20% painohäviö ja leikattaesvaa ja kovaa syötävää. sa vain sisältä punainen Sidekudoksen rinnalla paahtopaisti. Viipaleet puhumme myös lihan nesolivat siis reunoista tumteensitomiskyvystä. Mitä mat ja keskeltä punaiset enemmän lihaa kypsentää muun osan ollessa kauniin eli sen sisälämpötila nou”harmaata”. see, sen enemmän lihasta puristuu pois lihassolujen Nykyään kiinnitetään sisäistä ja niiden välistä huomiota painohäviöön nestettä.Tämä kaikki johja myös lihan kauniiseen tuu lihan valkuaisaineen mahdollisimman laajaan hyytymisestä lihan lämpöpunaiseen leikkuupintaan. tilan kasvaessa. Puristunut Ja sehän syntyy näin. Lihaa valkuaisaine tavallaan puei välttämättä tarvitse rusristaa nesteet ulos lihakkistaa, sillä vanha totuus siitä, että lihan ulkopinta sesta. 0c lämpötilassa on lihan vedensidontakyky pitää sulkea ruskistamalparhaimmillaan, 0c - 30c la, että nestehukka olisi välillä se hieman alenee vähäisempi ei pidä edes ELÄINTEN KÄSITTELYLAITTEET JA TARVIKKEET! ja varsinainen vedensipaikkansa. Kun lihan sisäKARJATALOUDEN koneita, laitteita, tarvikkeita ym. lämpö nousee tarpeeksi, dontakyvyn lasku alkaa 40c:een paikkeilla. Tämä tulee neste ulos, oli liha tarkoittaa sitä, että kun ruskistettu tai sitten ei. lihaa kypsentää ja sen Hiero lihan pintaan suolaa ja mausteita ja laita sisälämpötila saavuttaa yli 40c lihassolut kutisliha 80c-100c:een uuniin. www.gbs.fi 28 Charolais 2010 Uunin lämpötilan ollessa alhainen, siirtyy lämpö tasaisemmin lihaan ja kypsennyshävikki on minimaallinen. Kokeile niin huomaat eron. Tässä oli pieni pintaraapaisu lihan kypsentämisen maailmaan.Vedensitomiskykyyn vaikuttavat myös suolapitoisuus ja ph ja viinien sopivuuteen valittu rypäle tai viinin lämpötila, mutta ei paljasteta nyt kerralla kaikkea. Tärkeintä on oppia arvostamaan erilaisia ruhonosia ja ymmärtää, että ruokia voi esivalmistella myös ennakkoon. Näin kypsyvät klassiset herkut kuin Osso Buco, keitetty häränrinta, tilliliha, lihakeitto jne. Mikäli valmistat aterian arvokkaasta fileestä, pidä huolisi siitä, että kypsennät sen oikein. Hyvin kasvatettu ja ruokittu nauta tarvitsee myös arvoisensa lopun, jopa ruokapöydässä! Tuotannon turvaamiseksi • maa-analyysitviljelyyn • lanta-analyysitlannoitukseen • rehuanalyysitruokinnansuunnitteluun • talousvesitutkimuksetjuomavedentarkkailuun • salmonellatutkimukseteläimistäjarehuista L ÄHETÄ NÄYT TEET MEILLE! www.jaakkonuutila.fi PL500,50101Mikkeli(Graanintie7) Puhelin(015)320400•www.viljavuuspalvelu.fi Kankareen Charolais Puhtaita ch-jalostuseläimiä Juhani Koivunen Kuusniituntie 94 25360 Pertteli puh:02-7344872 Juhani 0400808528 Sinikka 0503583328 Jalostuseläimiä Pohjanmaan Lakeuksilta Eija Rinta-Piirto 040-5673515, Kauhajoki 29 Charolais 2010 30 Charolais 2010 Lassoa nautasi laatuketjuun. Koska pihvillä ja pihvillä on eroa. Tammisen ja LSO:n yhteistyö tarjoaa liharotuisen karjan tuottajille varman ja taloudellisesti kannattavan kanavan nautojen toimittamiseen. Ketjun myötä kuluttajan on mahdollista saada Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa ympäri vuoden - ja jäljittää tuote sen alkuperätilalle. Tule mukaan! LSO Foods Oy ja Tamminen yhteistyössä: Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa. 31 Charolais 2010 Kansainväliset sonnit suomalaisten karjanomistajien käyttöön. • Parhaat kasvut, helpot poikimiset ja erilaiset sukulinjat • Monipuolinen valikoima sekä nupojen että sarvellisten sonnien spermaa Tuontisonnien annosten tiedustelut ja varaukset jakelustamme, sähköposti: jakelupieksamaki@fabapalvelu.fi tai puhelin 040 311 5308. 32 Charolais 2010 33 Charolais 2010 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y.:N JOHTOKUNTA V. 2010 Kaarlo Schildt Bosgård 47 06100 PORVOO 0400-493269 kaarlo.schildt@bosgard.com Heta Östergård Järvikulmantie 37 29880 LEVÄSJOKI 040-7084009 heta.ostergard@pp.inet.fi Eija Rinta-Piirto Parjakantie 29 61800 KAUHAJOKI 040-5673515 eija.rinta-piirto@faba.fi Juha Räisänen Rantakankaantie 169 91500 MUHOS 040-5454155 juha.raisanen@karho-oja.com Marika Sippola Ylemmäisentie 667 19600 HARTOLA 044-5619379 marika.sippola@risteli.net Minna Putkuri Leppälammentie 37 82335 RASIVAARA 050-5810074 minna.putkuri@pp.inet.fi LIITY JÄSENEKSI LIITY JÄSENEKSI YHÄ KASVAVAAN JOUKKOOMME! LIITTYMINEN KÄTEVÄSTI NETISSÄ WWW.CHAROLAIS.FI TAI OHEISELLA KAAVAKKEELLA, JOKA POSTITETAAN SIHTEERILLE: Heta Östergård, Järvikulmantie 37 29880 LEVÄSJOKI JÄSENHAKEMUS SUOMEN CHAROLAISYHDISTYKSEEN: NIMI: ________________________________________ OSOITE: ________________________________________ ________________________________________ PUHELIN: ________________________________________ SÄHKÖPOSTI: ________________________________________ KARJANIMI: ________________________________________ ALLEKIRJOITUS: ________________________________________ 34 Charolais 2010 CHAROLAIS -TUOTTEITA Yhdistyksemme on teettänyt tilausten mukaan myyntiin charolais-brodeerattua mustaa tuulitakkia. Takkia tehdään lisäeriä tilausten mukaan. Charolaistakin hinta on 25 euroa. Tilaukset sihteerille sähköpostilla heta.ostergard@pp.inet.fi tai 040-7084009 Myös muutamia hajakokoja perinteistä tummansinistä fleece-puseroa myynnissä vielä Ikaalisten emolehmäpäivillä 8.-9.2.2010. Ikaalisissa näytillä myös uusia charolais-tuotteita! Tule tutustumaan yhdistyksen osastolle! 35 Charolais 2010 www.charolais.fi 36
© Copyright 2024