CHAROLAIS 2012 - Suomen Charolaisyhdistys
- Charolais 2012 - CHAROLAIS 2012 30 vuotta •Charolais -siementuonnit 2012 •Tilaesittelyssä Kauniais Charolais •Vasikoiden nupoutuskipua kannattaa hoitaa 1 - Charolais 2012 - KOKOUSKUTSU Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ikaalisissa, Ikaalisten kylpylässä, tiistaina 7. helmikuuta 2012, alkaen klo. 16.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen §8:ssä vuosikokoukselle määrätyt asiat.Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSEN ASIALISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Kokouksen avaus Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa Todetaan kokouksen laillisuus Esitetään yhdistyksen vuosikertomus Esitetään vuoden 2011 tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden johtokunnalle Vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio Määrätään johtokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot Vahvistetaan jäsenmaksu vuodelle 2013 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä Valitaan tarvittavat jäsenet johtokuntaan, erovuorossa Heta Östergård ja Juha Räisänen Valitaan edustajat niihin kotieläinjärjestöjen elimiin, joihin yhdistyksellä on mahdollisuus saada edustus (jalostusvaliokunta, mahdollisesti myös Faban edustajisto) Muut mahdolliset asiat Kokouksen päättäminen MÖTESKALLELSE Finlands Charolaisförening r.f.:s stadgeenliga årsmöte hålles i Ikaalinen på Hotell Ikaalisten kylpylä, tisdagen den 7 februari 2012, kl. 16.30. Under mötet behandlas i § 8 för årsmötet nämnda ärenden. Välkomna! Styrelsen FÖREDRAGNINGSLISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Mötet öppnas Val av ordförande, sekreterare samt två protokolljusterare Mötets laglighet och beslutsförhet konstateras Årsberättelsen presenteras Revisionsberättelsen samt revisorernas utlåtande för år 2011 presenteras Bokslutet bekräftas och förra årets styrelse beviljas ansvarsfrihet Årets verksamhetsplan samt budget fastställs Premier för revisorer, styrelsens ordförande samt övriga styrelsemedlemmar bekräftas Medlemsavgiften för år 2013 fastställs Val av två revisorer samt deras suppleanter att granska nästa års förvaltning och räkenskaper Val av styrelsemedlemmar. Heta Östergård och Juha Räisänen i tur att avgå Val av personer till husdjursorganisationer där föreningen har möjlighet att påverka (bla avelsutskottet) Övriga ärenden Mötets avslutande 2 - Charolais 2012 - CHAROLAIS 2012 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan palsta - Kaarlo Schildt5 Reilu diili - Sirpa Pietikäinen6 Charolais-siementuonnit 2012 - Kaisa Sirkko ja Eija Rinta-Piirto 7 Syystapaaminen Elimäellä - Heta Östergård 10 Tilaesittelyssä Kauniais Charolais - Anne-Marie Rosenlew12 Vasikoiden nupoutuskipua kannattaa hoitaa- Ann-Helena Hokkanen Luomunaudan ruokinta - Mintti Lidsberg 14 16 Emolehmätuottajat Ranskassa - Sanna Hämäläinen18 Low stress cattle handling - karjankäsittelyn perusteet - Minna Eronen20 Bud Box - Minna Eronen24 Rotukarjatuotannon pitkässä ketjussa jokaisen työllä on merkitystä - Johanna Jahkola28 Olennaista on löytää vasikoille hyvä isä - Susanna Vehkaoja31 Nautatilan analyysit - Päivi Näkki33 Mikä vasikalle nimeksi - Marika Lahtinen 34 Farmari näyttelyssä 1.-3.7.2011 Porissa - Heta Östergård 35 Emolehmätarkkailun tuloksia 2010 - Eija Rinta-Piirto38 Me nuuka ja leuhka kansa - Pekka Suorsa 41 Suomen Charolaisyhdistys ry jäsenluettelo 2011 44 Charolaisyhdistyksen johtokunta 2012 47 Julkaisija: Suomen Charolaisyhdistys ry www.charolais.fi Toimitus: Suomen Charolaisyhdistys ry johtokunta Mirja Riipinen Painopaikka: Satakunnan painotuote Oy Ulkoasu: Sakari Äijö / Sakuweb www.sakuweb.net sakari.aijo@sakuweb.net 040 - 837 5132 3 Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ainoastaan ilmoituksen hintaan - Charolais 2012 - TERVETULOA TAMMISEN ROTUKARJAKETJUUN Korkealaatuisista rotukarjatuotteistaan tunnettu Tamminen kutsuu Sinut, hyvä rotukarjan tuottaja, mukaan kasvavaan yhteistyöketjuunsa Tinkimätön työmme Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperheen parissa sekä halumme nostaa pihvinaudan arvostusta sitouttaa meidät tarjoamaan kuluttajille korkealuokkaista, suomalaista rotukarjalihaa - nyt ja tulevaisuudessa. Tämän saavuttamiseksi tarjoamme Sopimuskasvattajillemme vakaan ja kilpailukykyisen markkinointikanavan sekä aitoa lisäarvoa toiminnalleen. Tammisen Sopimuskasvattajana pääset osaksi arvoketjua, joka ulottuu tilalta aina kuluttajalle asti. Tilalle jäljitettävät rotukarjatuotteemme mahdollistavat p j y y Sopimuskasvattajillemme ainutlaatuisen näkyvyyden kauppojen hyllyissä. Tule siis mukaan kasvavaann tuotantoketjuumme ja ota paikkasi vastuullisen tammenlehden alta. www.rotukarja.fi LLuomutuottaja! om t ottaja! Tammisen uusi luomutuoteperhe tarjoaa luotettavan kanavan luomulihasi markkinointiin. Lihatukku Harri Tamminen Oy p. (09) 868 9000 fax. (09) 27 88 050 www.lihatukku-tamminen.com 4 - Charolais 2012 - Puheenjohtajan palsta KUVA:Minna Eronen Hyvät yhdistyksen jäsenet Viime syksynä tuli täyteen 30 vuotta yhdistyksemme perustamisesta. Perustava kokous pidettiin Kangasalan näyttelyn yhteydessä 1981 . Mukana perustamiskokouksessa olivat Päivi ja Kari Enkola, Helkky Toivonen, Pertti Ekman, Jötrik Sundberg ja Juhani Lagerstam. Silloinen Faban alaisuudessa toiminut Pihvikarjayhdistys oli tiensä päässä, ja sen sisällä toiminut Charolais-kerho halusi perustaa oman yhdistyksen. Alkuinnostus oli valtava. Oltiin näyttelyissä mukana kilpailemassa eläinten paremmuudesta ja saatiin useimpiin luokkiin syntymään kunnon kilpailua .Ranskaan tehtiin opintomatka Vichy:n näyttelyyn. Samoin sonneja saatiin Maunulan ja Venäjän kartanon sonniasemille. Uutta jalostusainesta tuotiin Ruotsista.Täytyy muistaa , että jo yhdistyksen alkutaipaleella syntyneet kontaktit Ruotsiin ovat olleet äärimmäisen tärkeitä koko tämän 30-vuotistaipaleen ajan. Päivi Enkola toi jo hyvin varhaisessa vaiheessa spermaa suoraan Ranskasta. Samoin avattiin kontakteja Kanadaan. Jostain syystä nämä tuonnit tuottivat kuolleita vasikoita. Samoin pitkään kummitteli mukana ns. belgialaiset verilinjat joiden vaikeutena oli aivan liian korkeat syntymäpainot. 1980-luvun lopulla tuotiin Kiialan kartanoon eläimiä Englannista. Nämä tuontieläimet saatiin Suomeen ennen Englannissa puhjennutta BSEkriisiä. Kymmenvuotisjuhlat järjestettiin Kiialassa 1991 syksyllä. Koko 1990luvun jatkui aktiivinen näyttelytoiminta. Kuitenkin innostus alkoi hiipua vähitellen. Syitä on varmaan monia. Ehkä karjakoon kasvu, pelko taudeista ja kannattavuuden heikkeneminen muutamia niistä.Yksi suuria muutoksia tapahtui 1990 luvulla jalostustyössä Ruotsissa. Sinne ruvettiin tuomaan nupoja eläimiä Kanadasta. Ruotsalaiset hylkäsivät täysranskalaiset verilinjat ainoina oikeina .Tästä oli seurauksena voimakkaita oppiriitoja. 2000 luvun loppupuolella on myös Ranskassa myytävänä nupoja eläimiä. Aluksi Kanada tuonnit luokittuivat ruholuokituksessa melko kehnosti. Kuitenkin intensiivisen jalostustyön tuloksena on Kanadan verilinjoihin saatu lihaksikkuutta. Täytyy muistaa, että tätä kautta on saatu syntymäpainot pidettyä alhaisina, ja mikä tärkeintä lisäkasvu on ollut erinomainen. 5 Kaksikymmenvuotisjuhlat järjestettiin Kiialassa 2001 syksyllä. 2000-luvulla maksettu jalostuseläinten investointituki vauhditti eläinten tuontia Ruotsista merkittävästi. Samoin jalostuseläinkauppa kävi maan sisällä myös vilkkaana. Tämä on oleellisesti parantanut jalostusmateriaalin tasoa Suomessa. Niinpä meillä on nykyään hyvin luokittuvat CH-ruhot sekä Hyvä peruspopulaatio emoja ja jalostussonneja. Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhdistyksen toiminnassa mukana olleita. Erityisesti kaikkia hallitustyöskentelyssä istuneita , vanhoja puheenjohtajia ja sihteereitä. Kiitos myös Anne-Marie Roselewille, Päivi Enkolalle , Matti Hannolalle ja Gunnar Backmannille uraauurtavasta työstä Charolais-rodun jalostajina. Hyvää alkavaa vuotta yhdistyksen jäsenille ja tapaamisiin viimeistään syksyllä 30-vuotisjuhlissa Tertin Kartanossa Mikkelissä Kaarlo Schildt puheenjohtaja - Charolais 2012 - Reilu diili Lihan laatua ei arvosteta Suomessa siinä määrin kuin eteläisemmän Euroopan maissa, vaan määrittelevin tekijä on ainakin toistaiseksi hinta. Lihan kuluttajahinta on ollut laskussa 1990-luvulta asti. Suomalaisen tomaatin ja marinoidun lihan hinnat lähestyvät vääjäämättä toisiaan. Mielestäni jokin tässä yhtälössä on pielessä, kun ajattelee, että liha on peräisin tuntevasta ja älykkäästä eläimestä. Kana kuopsuttaa maata, sika rakentaa pesää porsimiseen ja lehmät laiduntavat laajoja peltoalueita. Eläimen elämää parhaimmillaan, mutta varsin kaukana suurten hallien ja väkirehujen nykytodellisuudesta. Jos verrataan mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen Suomessa, lehmillä - ja erityisesti liharoduilla - taitaa olla asiat parhaiten, kun ne saavat viettää suurimman osan ajastaan laitumilla ja syödä pääosin peltojen antimia. Eläinten hyvinvoinnin ajatellaan toteutuvan, kun minivaatimukset tilasta, ravinnosta ja virikkeistä täyttyvät. Enempään ei usein ole yksinkertaisesti varaa. Eläintuotannon eettisen puolen tarkastelu on jätetty marginaaliin tai mukavuudenhalussa unohdettu kokonaan. Määrittelemme eläimen hyvän ennemmin omista lähtökohdistamme sen sijaan, että yrittäisimme ymmärtää ja tuottaa eläimen hyvän sen omasta näkökulmasta. Eläinten hyvinvointi ja elinkeinon kannattavuus olisi sidottava tiiviimmin yhteen. Ajatus siitä, hyvästä kannattaa maksaa, on erityisen tärkeä lihatiskin kohdalla. Strasbourgin täysituntoviikkojen aikana käyn maalaismarkkinoilla, joilla myydään jos jonkin sortin tuotteita lähitiloilta. Grillattu luomubroileri maksaa moninkertaisesti suomalaiseen marinoituun kananpoikaan verrattuna, mutta höyryävä paketti on hintansa väärtti. Paitsi luvassa oleva makuelämys, ostopäätöstä helpottaa myös tieto siitä, että eläin on saanut elää lajilleen tyypillisen elämän. Yksi tapa yhdistää nämä hyvinvoinnin ja kannattavuuden tavoitteet olisi eläinten hyvinvointimerkintöjen kehittäminen elintarvikkeissa. Suomessa ja Euroopassa on useita merkintäjärjestelmiä, jotka kertovat eläinten hyvinvoinnin tasosta. Ehkä tunnetuin niistä on luomumerkintä. Luomulihakaan ei kuitenkaan yksiselitteisesti kerro standardeista, joiden mukaan eläimiä on pidetty. taporrastus ei yksinään auta, jos se ei siirry täysimääräisesti tuottajalle, mutta toimiessaan ihanteellisesti, merkintäjärjestelmä toisi lisäarvoa paitsi eläinten hyvinvoinnille myös tuottajille. Ei saa rajoittua ajattelemaan, että eettisesti tuotettu liha olisi pienen piirin piipertäjien juttu. Esimerkiksi Tanskassa on alettu lähes teollisessa mittakaavassa kasvattaa sikoja ja emakoita ulkoaitauksissa, joissa niillä majoja ja suojia mm. porsimista varten. Näitä lihoja ei saa myydä kaupalle, vaan suoraan kuluttajille ja tuottajat saavat 4-5 -kertaisen hinnan normaalituotantotapaan verrattuna. Tilojen suoramyynnillä on monia hyviä puolia ja siksi itsekin turvaudun siihen usein pihvilihan kohdalla. Paitsi että tilamyynti antaa mahdollisuuden nähdä eläimet ja niiden elinympäristön, tuottajat saavat paremman hinnan ja liha on laadukkaampaa ja terveellisempää. Liha on hintansa arvoista ja toisinpäin, kalliimpi liha lisää sen kuluttajan arvostusta ravintoaan kohtaan. Eläinten hyvinvoinnin lisäämisen voi nähdä myös ilmastotekona ja siten kannattavana pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Ulkona laiduntavan karjan ilmastojalanjälki on huomattavasti pienempi kuin rehuruokintaan turvautuva sisäkasvatus tai Etelä-Amerikasta tuotava pakasteliha. Massiivisen rehutuotannon ja halvan tuontilihan taustalla ovat sademetsien hakkuut, maaperää köyhdyttävä tehoviljely ja pitkät kuljetusmatkat. Eläintuotannon on oltava reilu diili. Siinä pitää mahdollisimman pitkälle toteuttaa eläimen hyvä samalla kun taataan kannattava elinkeino tuottajille. Eläimen hyvä pitää määritellä niille luontaisen käytöksen pohjalta. Yhdenmukaisemman, moniportai- Elintarviketuotannon rakenteiden on sen merkintäjärjestelmän käytössä olisi pystyttävä luomaan järjestelmä, jossa ideansa. Siinä elintarvikkeet merkit- eläinten hyvinvoinnista ei tarvitse tintäisiin ja hinnoiteltaisiin kananmuni- kiä tuottavuuspaineissa vaan eläimen en tavoin tuotantotavan perusteella hyvän lisääminen parantaa suorassa vaihdellen tehotuotannosta tiloihin, suhteessa tuottavuutta. joilla eläimet elävät ja kuolevat samassa paikassa ilman kuljetuksia. Toki hin- Sirpa Pietikäinen 6 - Charolais 2012 - Charolais-siementuonnit 2012 CLINTON SÖRUP CHN 81958 Isä: Uvejr av Stömsnäs (SWE) Isänisä: Orkan av Tostarp ET (SWE) Emä: Princes Sörup (DAN) Emänisä: EX Eded (FRA) Arvostelut Tanskassa marraskuussa 2011: • Kasvu120 • Teurasominaisuudet 93 • Poikimahelppous isänä 98 • Poikimahelppous emänisänä116 • Maitoisuus116 • Runko112 • Lihaksikkuus 114 • Jalat107 Clinton Sörup on tanskalainen charolais, jonka taustalta löytyy niin kanadalaisia, ranskalaisia kuin myös ruotsalaisia linjoja. Vuonna 2007 syntynyt Clinton Sörup on nupo. Sonni on saanut rakennearvostelussa pisteet 85 (runko) – 86 (lihaksikkuus) – 85 (jalat), yht. 86 pistettä. Sonnin syntymäpaino on ollut 51 kg, 8 kk paino464 kg ja 13 kk paino 804 kg. Sonnin päiväkasvu on ollut peräti 2208 g. Sonnin kasvut on erinomaisella tasolla, mutta teurasominaisuudet ovat aavistuksen keskimääräistä heikommat. Poikimahelppous isänä on lähellä keskiarvoa, emänisänä se jättää keskimääräistä helpompia poikimia. Maitoisuus ja rakenneominaisuudet ovat hyvät. VB DJANGO Isä: Brå av Olinge Isänisä: Usko av Simontorp Emänisä: Sammy av Ekeröd Arvostelut Ruotsissa marraskuussa 2011: • Syntymäpaino 98 • Vieroituspaino 104 • Vuodenpaino 123 • Emoindeksi108 • Poikimahelppous isänä 99 • Poikimahelppous emänisänä100 • Ruhon luokittuminen 97 • Rasva 95 • Lisäkasvu117 Django on ruotsalaisia sukulinjoja edustava sonni, joka on syntynyt vuonna 2008. Sonnin syntymäpainoindeksi ja poikimahelppous isänä ovat lähellä keskiarvoa, joten sonni ei ole varsinaisesti hiehokäyttöön tarkoitettu. Lypsykarjalta saatujen arvioiden perusteella poikimahelppous on kuitenkin ollut keskimääräistä helpompaa kuin Django on ollut isänä, joten harkinnan mukaan sitä voinee käyttää myös hiehoille. Sonni kasvuindeksit on hyvällä tasolla etenkin vuodenpainon osalta. Emoindeksi on keskimääräistä paremmalla tasolla myöskin, samoin erityisesti lisäkasvua kuvaava indeksi. Sonnin oma syntymäpaino on ollut 45 kg, vieroituspaino 320 kg ja vuodenpaino 632 kg. 7 - Charolais 2012 - VB FERB Isä: Cheer av Strömsnäs Isänisä:Van Buster av Strömsnäs Emänisä: Redding av Jätsberg Arvostelut Ruotsissa marraskuussa 2011: • Syntymäpaino 98 • Vieroituspaino 116 • Vuodenpaino 128 • Emoindeksi108 • Poikimahelppous isänä 111 • Poikimahelppous emänisänä104 • Ruhon luokittuminen 108 • Rasva107 • Lisäkasvu110 Myös Ferb on ruosalaisia linjoja edustava nuori sonni, joka on syntynyt 2010. Sonnin kasvua kuvaavat indeksit ovat erinomaisia. Syntymäpainoindeksi on lähellä keskiarvoa ja poikimahelppous isänä –indeksi hyvällä tasolla. Sonnin oma syntymäpaino on ollut 48 kg. Näillä perustein sonnia voi käyttää myös hyvin kehittyneille hiehoille. Teurasominaisuuksia kuvaavat indekit ovat sonnilla keskimääräistä parempia. Sonnin vieroituspaino on ollut 364 kg ja vuodenpaino 687 kg. Sonni on nupo. VB FLEETWOOD Isä:Veteran av Simontorp Isänisä: Mar Katz av Strömsnäs Emänisä: Neto av Sjunnetorp Arvostelut Ruotsissa marraskuussa 2011: • Syntymäpaino 94 • Vieroituspaino 111 • Vuodenpaino 138 • Emoindeksi105 • Poikimahelppous isänä 108 • Poikimahelppous emänisänä109 • Ruhon luokittuminen 102 • Rasva 96 • Lisäkasvu113 Fleetwood on mielenkiintoinen ruotsalainen nupo sonni, joka on syntynyt vuonna 2010. Syntymäpainoindeksi on matala ja poikimahelppous isänä hyvänä tasolla, joten sonnia voi käyttää myös hiehoille. Sonnin vieroituspainoindeksi on hyvä ja vuodenpainoindeksi aivan huippuluokkaa. Myös emoindeksi sekä teurasominaisuuksia kuvaavat indeksit rasvaisuutta lukuun ottamatta ovat keskimääräistä paremmalla tasolla. Sonnin oma syntymäpaino on ollut 48 kg, vieroituspaino 388 kg ja vuodenpaino 734 kg. Sonnin suvun soveltuvuutta tarkasteltaessa täytyy huomioida, että Mar Katz ja Neto löytyvät joidenkin linjojen takaa Suomessa. Netolla on 26 jälkeläistä Suomessa ja Mar Katzia esiintyy laajemminkin suomalaisten charolaisten sukutauluissa. 8 - Charolais 2012 Faba tuo yleiseen käyttöön kahden uuden sarvellisen sonnin siemenannoksia Ranskasta. Näiden lisäksi tuodaan lisää jo viime vuonna tuotua Urfe Ch 81951. Alla uusien sonnien esittelyt. RENOIR Synt. 11.11.2000 Isä: Opium Emänisä: Janissaire Jalostusarvot Ranska 11/2011: • Poikimahelppous isänä 118 • Kasvu 96 • Lihakkuus 94 • Maito111 Renoir on sarvellinen sonni, jonka vahvuutena ovat helpot poikimiset ja maito. Se on noussut käyttöön yksityisten sonnien puolelta, joten sillä ei ole ollut jälkeläisiä kasvutestissä Ranskassa. Sonnin suku on meillä tuntematon ja se sopii käytettäväksi kaikkiin karjoihimme, mutta etenkin hiehoille. TAMILLY Synt. 22.10.2002 Isä: Magenta Emänisä: Ficus • • • • Poikimahelppous isänä 95 Kasvu115 Maito115 Teuraspaino124 Tamilly on tällä hetkellä Ranskan paras sonni emo-ominaisuuksiltaan. Sonni on valitettavasti kuollut testiasemalla, joten sen annoksia on vain rajallisesti saatavana. Tamillyn sukutausta on meillä melko tuntematon mutta sonnin käyttöä rajoittaa sen alhainen poikimahelppous indeksi. Tamillyä suositellaan käytettäväksi valikoiden lehmille. Teksti:Kaisa Sirkko ja Eija Rinta-Piirto SINCE 1974 +358-500-665 488 9 - Charolais 2012 - SYYSTAPAAMINEN ELIMÄELLÄ Charolaisväkeä Hannolassa 26.11.2011 Suomen Charolaisyhdistys r.y. on jo useita vuosia järjestänyt vuoden päätapahtumana jäsenistölle syystapaamisen. Kun syksyllä on peltotyöt saatu päätökseen ja eläimet sisälle ja vasikat vieroitettua, löytyy helpommin aikaa yhteiseen tapahtumaan.Tänä vuonna jäsenistö matkasi kaakkoiseen kulmaan Suomea, Elimäelle. Aurinkoisena lauantaina 26.11. pääsimme vierailemaan Lasse ja Matti Hannolan tilalle. Ensimmäiseksi tilan väki oli järjestänyt kahvituksen pihatolle, joka virkisti mukavasti pitkän matkan jälkeen. Kuulumisten vaihtamisen lomassa saimme ihailla tasaista ja rauhallista nupoa jalostuskarjaa. Nupo jalostuskarja on perustettu 1995 ja kantaemot hankittiin Ruotsista jalostuskarjoista. Kahdessa erillisessä pihattonavetassa tiineitä emoja oli reilu 120 kappaletta ja myös kaikki nuorkarja kasvatetaan itse. Merkittävässä osassa on tietenkin jalostuseläinten myyminen muihin karjoihin ja tänä syksynäkin osa tiineistä hiehoista mahdollisesti myydään. Jalostuskarjassa siemennetään paljon ja myös alkionsiirtoa on käytetty jalostuksen edistämiseksi. Matin mukaan alkionsiirroissa oli päästy tiinehtymisen osalta erittäin hyviin tuloksiin. Siemennyksessä käytetään nupoja sonneja Ruotsista, Kanadasta ja USA:sta. Hannolan nuorkarjaa Avarissa kestokuivikepohjaisissa navetoissa eläinten käsittely on helppoa, kun koko ruokintapöytä on varustettu lukkoparsilla. Lasse kertoi, että karjahoidossa pyritään selkeisiin ja työtä säästäviin työmenetelmiin. Esimerkiksi talviaikaan ruokintapöydälle voidaan kerralla siirtää usean päivän rehut, joilloin traktoria ei joka päivä tarvitse käynnistää. Keskustelu kävi vilkkaana tietysti eläimiin ja jalostukseen liittyen, mutta myös viljelyn käytännöistä vaihdettiin tietoja. Matti kertoi tilan historiasta ja kehityksestä nykyiseen kokoon. Aurinkoisessa säässä vietetyn tilavierailun jälkeen siirryimme ravintola Alppiruusuun ruokailemaan.Yhdistyksen tarjoaman lounaan jälkeen luomuasiantuntija Reijo Käki ProAgriasta kertoi meille palkokasvienviljelyn mahdollisuuksista. Mahdollisimman suurella valkuaisomavaraisuudella voi merkittävästi säästää rehustuksen kuluja. Lyhyesti käytiin läpi valkuaisrehuksi sopivien palkokasvien (herne, härkäpapu, lupiini) viljelyedellytyksiä ja rehukäytön mahdollisuuksia. Nuori isäntä Lasse Hannola tuomassa eläinlistoja Reijo kertoi, että herne valkuaislisänä oli eräällä nautatilalla parantanut teurastuloksia. Pidemmälti perehdyttiin nurmipalkokasveihin, joista tutuimpia olivat eri apilat.Tässä tähdennettiin oikeiden, uusien ja satoisien lajikkeiden valintaa. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja olivat vähemmän tunnetut nurmipalkokasvit: vuohenherne, sini- ja rehumailanen sekä keltamaite. 10 Minna Putkuri ja Oskari Näistä oli jokusilla jo viljelykokemuksiakin ja virikkeitä kokeiluihin saimme esimerkki seoksista.Varsinkin laitumen perustamisessa olisi tärkeätä olla monipuolinen seos sekä kasvilajeiltaan että lajikkeiltaan. Ja tapaamisessa tietysti keskusteltiin ajankohtaisista asioista kuten ensi kevään tuontispermojen valinnoista ja mahdollisuudesta saada myös charolaishiehoja jatkossa vientiin Venäjälle. Yhdistys on viennissä suositellut yhteistyötä kotimaisen toimijan kanssa. Faba pyrkii saamaan charolaisrodulle tunnettavuutta kohdemarkkinoilla ja yhdistys välittää tietoa rodun kasvattajista. Ensi syksynä syystapamista vietetään virallisemmissa puitteissä totutun tilavierailun sijaan. Silloin Suomen Charolaisyhdistys r.y. täyttää 30 vuotta ja tätä juhlistetaan marraskuussa juhlaillallisen merkeissä. Teksti:Heta Östergård Kuvat: Kaarlo Schildt - Charolais 2012 - YLIKAHRIN CHAROLAIS Kankareen Charolais Puhtaita syntymänupoja ja nupoutettuja ch-jalostuseläimiä MYYNNISSÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Juhani Koivunen Kuusniituntie 94 25360 Pertteli puh:02-7344872 Juhani 0400808528 Sinikka 0503583328 Heta ja Reijo Östergård Järvikulmantie 37, 29880 LEVÄSJOKI 040-7084009 (Heta) heta.ostergard@pp.inet.fi 11 - Charolais 2012 - TILAESITTELYSSÄ KAUNIAIS CHAROLAIS Kauniaisten kartanossa, Nokialla, on harjoitettu charolaisjalostusta ja -kasvatusta jo 1980-luvun alusta lähtien. Ensimmäiset neljä puhdasrotuista naarasta ostettiin Johan Rosenlewin toimesta Laukon kartanosta, Vesilahdelta. Vuodet ovat vierähtäneet, ja niin kartanon omistaja kun tilan päätuotantosuunta ovat muuttuneet: Kauniaisten kartano keskittyy tänä päivänä jalostuseläinten myyntiin ja pihvilihan suoramyyntiin kuluttajille. Tämän päivän yrittäjän toimii Anne-Marie ”Amie” Rosenlew. Emolehmät Emokarja perustuu pääasiallisesti seitsemään lehmäperheeseen, jotka pohjautuvat osaksi Laukon kartanon eläimiin, mutta myös yhteen Ruotsista 1990-luvun lopussa tuotuun ja kahteen Iso-Britanniasta tuotuun eläimeen.Viime vuosina lehmäperhettä on kasvatettu kanadalaisten huippusukujen alkio-ohjelmalla. Keinosiemennystä on aikaisempina vuosina käytetty ahkerasti, ja parhaat 2000-luvun keinosiemennyssonnit ovat runsaasti edustettuina tämän päivän lehmien sukutauluissa. Emoista noin 55 poikii tällä hetkellä keväisin ja 35 syksyisin. Siitossonnit Siitossonneja on hankittu vuosien varrella johtavilta charolaisjalostajilta niin Tanskasta, Ruotsista kun Suomestakin. Merkittävimmät hankinnat ovat olleet Gigant Ecco ja Hellehöj John F Tanskasta sekä U2 av Sonarpin ostaminen Ruotsista. Suomalaisten siitossonnien parhaimmistoa edustaa Kiala Olgard. Myös omat kasvatit, Kauniais Romulus johtotähtenä, ovat vieneet karjan jalostustavoitteita eteenpäin. Tällä hetkellä tilalla astuu neljä siitossonnia: Kauniais Vermont ET, Kauniais Dublin ET, Kauniais Franco ET sekä Kauniais FunMaker ET. Poikimakausi Tilalla on selkeästi kaksi poikimakautta. Kahden poikimakauden ansiosta tilalla on hyvässä astutusiässä olevia nuoria sonneja kevään astutuksia ajatellen. Kaksi poikimakautta edesauttavat myös lihan suoramyyntiä. Tilalla on jatkuvasti sopivan ikäisiä ja -kokoisia sonneja ja hiehoja pihvilihan myyntiä varten. vaan alkiot on hankittu keskitetysti Kanadan parhailta jalostajilta. Alkionsiirtotulokset ovat olleet erittäin hyviä, ja tiineysprosentti on ollut noin 80 prosentin luokkaa! Karsintaa on kuitenkin tehty rajusti syntyneiden alkiovasikoiden joukossa, ja vain murto-osa syntyneistä alkiovasikoista jää tuotantoon. Karsinnan tavoitteena on saada mahdollisimman hyviä siitossonneja omaan käyttöön. Jalostustavoitteet Tänä päivänä jalostustavoite on selkeästi kiteytynyt muutamaan tärkeään ominaisuuteen. Emokarjan toiminnallisuus, helppohoitoisuus, maltillinen koko, hyvä jalka- ja utarerakenne sekä rehunkäyttökyky ovat naarailla selkeät tavoitteet. Myös nupous vaikuttaa taloudelliseen tulokseen, joten syntymänupous on suotavaa. Sonnien osalAlkio-ohjelma ta tavoitteina ovat hyvä lisäkasvukyky Tilalla siirretään jonkin verran ja -luokitus, rakennetta ja luonnetta alkioita. Lehmiä ei vielä huuhdella, unohtamatta. 12 - Charolais 2012 Lihan syöntilaadun jalostaminen genomikartoituksen avulla on aloitettu tilalla noin vuosi sitten. Sen tuloksia ei tässä vaiheessa voida vielä kertoa, mutta tilalla käytetään Pohjois-Amerikasta saatujen genomitutkimusten avulla syöntilaatua edistäviä sukuyhdistelmiä. Tämän päivän eläinaineksen hankkiminen Kanadasta perustuu osaltaan geenitestien tuloksiin. Suurin huomio kuitenkin kiinnitetään perinteisiin ominaisuuksiin. Siitoseläinmyynti Tilalta myydään vuosittain muutamia siitossonneja astutuskäyttöön. Sonnien myyntikriteerit ovat kovat, ja ainoastaan parhaat pojat myydään eteenpäin. Hiehojen karsinta on myös tiukka, joten vuosittain ei montaa hiehoa myydä siitoseläimiksi. Parhaat jäävät kotiin ja ovat tulevia emolehmiä. Pihvilihan suoramyynti Pihvilihan suoramyynti on tilalle erittäin tärkeä tulonlähde. Kaikki nuoret naudat myydään lihalajitelmina suoraan asiakkaille. Asiakkaina ovat lähinnä yksityistaloudet, lihaa ei myydä vähittäiskaupoille. Pihvilihan suuren kysynnän ansiosta myös karjanjalostus etenee hyvää vauhtia. Ainoastaan hyvät yksilöt jatkavat siitoseläiminä, lopuille saadaan erittäin kilpailukykyinen hinta lihan suoramyynnin ansiosta. Teksti ja kuvat: Anne-Marie Rosenlew JALOSTUSTAVOITTEENAMME HYVÄLUONTEISET, HELPPOHOITOISET, NOPEAKASVUISET JA HYVIN LUOKITTUVAT ELÄIMET. TERVETULOA TUTUSTUMAAN !! Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, 37200 SIURO Puh.nro. 03 340 6890 / 040 590 5718 13 email: anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi - Charolais 2012 - Vasikoiden nupoutuskipua kannattaa hoitaa Vasikoiden nupoutus on Suomessa yleinen toimenpide, joka tarkoittaa vasikan sarvenaiheiden kudoksen tuhoamista niin, ettei eläimelle kasva sarvia. Nupoutus on usein perusteltu toimenpide, sillä se tehdään eläinten ja ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi. Moni haluaakin karjaansa nykyään nupoja eläimiä. Nupoutuksen ei ole todettu vaikuttavan merkittävästi nautojen sosiaaliseen käyttäytymiseen. On kuitenkin muistettava pitää nupot ja sarvelliset naudat erillään, jotta sarvettomat eivät kärsi sarvellisten etulyöntiasemasta kiistatilanteissa. Vaikka nupoutus ei olekaan täysin ongelmatonta, se on eläimelle parempi vaihtoehto kuin sarvien sahaus aikuisena. Siksi esimerkiksi myyntiin tarkoitetut vasikat kannattaa nupouttaa, vaikka oma karja olisikin sarvellinen. Luonnollinen vaihtoehto nupoutukseen liittyviin ongelmiin on luonnonnupojen eläinten suosiminen. varhainen kipukokemus voi johtaa jopa yksilön koko elämän ajan kestäviin hermoston rakenteen ja toiminnan muutoksiin johtuen siitä, että kipujärjestelmä muovautuu eläimen kasvaessa. Nuoret kotieläimemme joutuvat usein kärsimään kivuliaista tai stressaavista ärsykkeistä jo aikaisin elämässään, ja koko ajan löydetään lisää todisteita siitä, että nämä kokemukset saattavat pysyvästi herkistää eläimen hermoston kopolttoraudan on oltava punahehkuun kemaan kipu voimakkaampana kuin kuumennettu koko polttamisen ajan. se ehkä oikeasti onkaan. Siksi nuoNupoutuksen suorittajan on myös tie- ren eläimen kokemaan kipuun tulee dettävä, mitä on tekemässä; kolvia tulee suhtautua vakavuudella. Nupoutus pitää sarvenaiheen ympärillä riittävän suositellaankin Suomessa tehtäväksi kauan, tavallisilla kolveilla 10 - 15 se- rauhoituksessa, paikallispuudutusta ja kuntia (yhtä sarvenaihetta saa polttaa tulehduskipulääkitystä käyttäen. Nyenintään 20 sekuntia), kaasukolveilla kyään vain eläinlääkäri saa rauhoittaa noin 10 sekuntia. Yleensä kolvia on ja puuduttaa vasikan, ja nupoutettavat hyvä hieman kiertää, jotta laite polt- vasikat tulisi aina lääkitä eläinlääkärin taa tasaisesti joka puolelta. Karvojen toimesta silloin, kun se on mahdollista. leikkaaminen sarvenaiheiden ympäriltä Eläinlääkäri antaa myös tulehduskipuon suositeltavaa. Käytännön neuvona lääkettä vasikalle ennen nupoutusta. Jos Suomen eläinsuojelulain mukaan voidaan sanoa, että poltto on ollut eläinlääkäriä ei saada paikalle lääkitsepätevä henkilö saa nupouttaa alle riittävää, kun sarvenaiheen ympärillä mään nupoutettavia vasikoita, laki sallii neljän viikon ikäisen vasikan ilman ki- näkyy ehjä valkea tai kuparinvärinen tietyin ehdoin eläinlääkärin luovuttaa vunlievitystä. Pätevällä henkilöllä tar- rengas. Oikea nupoutustekniikka ja toi- injektiona annettavia tulehduskipulääkkoitetaan sellaista henkilöä, joka omaa miva kolvi vähentävät toimenpiteestä keitä tuotantotilalle alle neljän viikon riittävän nupoutustiedon ja – taidon. aiheutuvaa kipua. ikäisten vasikoiden nupoutuskivun hoitoon. Yli kuukauden ikäisen vasikan saa nupouttaa ainoastaan eläinlääkäri. NuNupoutuksen aiheuttamaa kipua poutukseen saa käyttää Suomessa vain tulisi aina mahdollisuuksien mukaan Rauhoitus tarkoittaa lievää nukylmä- tai kuumapolttoa. Käytännössä hoitaa, sillä toimenpiteestä aiheutuu kutusta, ja sen kesto riippuu käytelähes aina käytetään kuumapolttoa. vasikalle kaksi 3. asteen palovammaa. tystä lääkkeestä ja annostelureitistä. Käytössä on sähkö- tai kaasukäyttöisiä Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, Suonensisäisesti pienellä annoksella nupoutuskolveja. Missään tapauksessa että nupoutus on ilman kivunlievitystä rauhoitetut vasikat nukkuvat vain väsarven aihetta ei saa tuhota millään tehtynä hyvin kivuliasta niin toimen- hän aikaa, kun taas lihaksensisäisesti syövyttävällä aineella. pidehetkellä kuin myös sen jälkeen. annosteltu suurempi määrä lääkeaiSaaliseläimet, kuten naudat, pyrkivät netta pidentää rauhoituksen kestoa. On tärkeää, että nupoutus onnis- luonnostaan peittämään kokemansa Rauhoittavia lääkeaineita käytetään tuu hyvin. Jos kaikkea sarvenaiheen kivun ja niiden kipua voi olla vaikea vasikoille ja aikuisille naudoille yleiverenkiertoa ei saada estettyä, eläi- huomata. Lisäksi nuoren eläimen tun- sesti käsittelyn helpottamiseksi sekä melle kasvaa epämuodostunut sarvi, temaa kipua on perinteisesti ollut ta- pienten kirurgisten toimenpiteiden joka voi aiheuttaa eläimellä kipua ja pana vähätellä.Tutkimustiedon valossa aikana yhdessä paikallispuudutteen vammoja sen lisäksi, että ”vänkyrä” tämä käsitys on kuitenkin virheellinen, kanssa. Nykyaikaiset rauhoitusaineet on ikävän näköinen. Onnistumisen sillä vastasyntyneiden kivuntunto on ovat oikein annosteltuna vasikoille kannalta on erittäin tärkeää, että käy- herkempi kuin aikuisen johtuen ki- turvallisia. Rauhoituksesta toipumisen tettävä kolvi on toimiva ja kuumenee puaistimusta vaimentavan järjestel- ajaksi vasikalle pitäisi olla turvallinen riittävästi. Kuumapolttoa käytettäessä män kehittymättömyydestä. Lisäksi ja lämmin ympäristö, sillä rauhoitus- 14 - Charolais 2012 aineen vaikutuksen alaisena elimistö ei kykene itse säätelemään ruumiinlämpöä samoin kuin eläimen ollessa hereillä. Lisäksi rauhoitettu eläin on altis toisten eläinten aiheuttamille vammoille. Rauhoitus vähentää nupoutustilanteen aiheuttamaa stressiä eläimelle ja myös hoitajalle. Eläin pysyy paikallaan, puudutus on helpompi tehdä ja nupoutus on sujuvaa sekä turvallista. Siksi nupoutuksen onnistuminen on myös varmempaa. Kuitenkaan pelkkä rauhoitus ei riitä kipulääkkeeksi, eikä täysin poistamaan vasikan reagointia nupoutukseen, vaan lisäksi tarvitaan paikallispuudutus, jota on suositeltavaa käyttää myös silloin, kun vasikkaa ei syystä tai toisesta voida rauhoittaa. eläimelle haittaa, mikäli annostelussa ei noudateta varovaisuutta. Yleensä tulehduskipulääkkeet ovat kuitenkin turvallisia, ja nykyään on käytössä juuri vasikoille tarkoitettuja valmisteita. tuksen jälkeen, olivat viiden vuorokauden tarkkailujaksolla levottomampia ja lepäsivät vähemmän kuin kipulääkettä saaneet vasikat. Lisäksi vasikat, jotka eivät saaneet kipulääkettä, leikkivät toisten vasikoiden kanssa toisena päiPaikallishoitona nupoutuksen jäl- vänä nupoutuksen jälkeen vähemmän keen voidaan käyttää kylmäspraytä tai kuin kipulääkityt vasikat. Rauhattojää- tai lumipussia viilentämään nu- muus on merkki eläimen kokemasta poutuksen jälkiä ja poistamaan kipua. kivusta, samoin muutokset sosiaaliTehosta ei kuitenkaan ole tutkittua sessa käyttäytymisessä. Lepo, uni ja tietoa. Haavasprayn tai muun baktee- leikki ovat kasvavalle ja kehittyvällä reita tappavan aineen rutiinikäyttö ei eläimelle hyvin tärkeitä. Tarvitaankin ole tarpeen nupoutuksen jälkeen, jos siis lisää tutkimusta siitä, kuinka kauan nupoutuskohdat eivät tilalla ole tu- nupoutuskipu oikeasti kestää ja miten lehtuneet. Ongelmatilanteissa näistä tätä pidempikestoista kipua voisi tulelääkkeistä voi olla apua. Tärkeintä on vaisuudessa tehokkaasti ja turvallisesti kuitenkin selvittää märkimisen syy hoitaa. (näitä voivat esimerkiksi olla huonosti Paikallispuudute annostellaan nu- toimiva kolvi, liiallinen polttaminen, Vasikoiden hyvinvointi on tärkepoutuksen yhteydessä sarven aiheen kärpäset tai likaiset olosuhteet) ja ää ja nuoren eläimen kokemaa kipua aluetta hermottavan hermon ympärille. korjata tilanne. Yksittäistapauksissa tulee ennaltaehkäistä aina kun se on Puudutteen vaikutus alkaa muutamassa nupoutusjälki voi tulehtua myös siksi, mahdollista. Siksi nupoutuskipua tulee minuutissa. Puudutus estää kipuviesti- että vasikka satuttaa kohdan, ja rupi hoitaa. Kivuton nupoutus rauhoituken kulkua ja näin ollen vasikka ei tunne irtoaa ennenaikaisesti. sessa ja puudutuksessa on sekä vasikipua nupoutuksen aikana. Kipu kuikalle että hoitajalle parempi vaihtoehto tenkin palaa, kun puudutteen vaikutus Vaikka nupoutuskivusta toimenpi- kuin perinteiset painiottelut. Kipulääke lakkaa noin kahden tunnin päästä, joten depäivänä tiedetään paljon, nupoutus- annettuna juuri ennen nupoutusta välisäksi tarvitaan tulehduskipulääkettä, kivun kestosta ei ole vielä tarpeeksi hentää kipua toimenpidehetkellä, ja joka hoitaa kipua seuraavaan päivään. tietoa.Tutkimusryhmämme tekemässä auttaa pahimman kivun yli sitten, kun tutkimuksessa todettiin viitteitä siitä, puudutteen teho on lakannut. TuleTulehduskipulääke kannattaa an- että kipu kestää nupoutuksen jälkeen vaisuudessa saavutamme toivottavasti taa vasikalle ennen nupoutusta, jolloin jopa viisi vuorokautta. Aiemmat nu- myös konstit lääkitä sitä muutaman lääkkeen kipua lievittävä vaikutus on poutuskipua koskevat tutkimukset päivän jomotusta, joka sarven alkujen parhaimmillaan. Lääke voidaan antaa ovat keskittyneet vain 1-2 päivää menetyksestä auttamatta seuraa. Kun vasikalle suuhun, nahan alle tai suo- kestävään tulehduskipulääkitykseen, päänsärky on hallinnassa, uni ja leikit nensisäisesti. Koska vasikka on vielä eikä aiemmin ole ollut tutkittua tietoa kavereiden kanssa sujuvat ja maito yksimahainen, se on herkkä kipulääk- vasikan tarvitseman kipulääkekuurin maistuu. keiden haittavaikutuksille, kuten maha- kestosta. Tutkimuksessamme vasikat, haavalle. Siksi kipulääkitys voi aiheuttaa jotka eivät saaneet kipulääkettä nupouELL Ann-Helena Hokkanen Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus ann-helena.hokkanen@helsinki.fi KUVAT: Minna Eronen ja Heta Östergård Äidin läsnäolo lohduttaa myös nupoutuksen jälkeen. 15 - Charolais 2012 - Luomunaudan ruokinta Luomunaudanlihan kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti viime kuukausina. Kuluttaja haluaa ympäristöja eläinystävällisiä tuotteita. Emolehmätuotannossa olosuhteet yleensä täyttävät luomu-vaatimukset ilman suurempia investointeja, mutta mitä on otettava huomioon ruokinnassa? 30 %:iin, herne jää 20%:iin. Meillä oli vuonna 2011 ensimmäistä kertaa viljelyssä herne-kaura kokoviljasäilörehu, jonka valkuaispitoisuus on 16%. Se on maittanut hyvin sonneille nurmisäilörehuun sekoitettuna. Aiempina vuosina on rehuvirna-kaurakokoviljasäilörehu todettu hyväksi. Raakavalkuaista siinä on ollut noin 18%. Rehuvir100% luomua nan sulavuus on hyvä.Virnan Luomunaudan rehun on alle perustetut heinät ovat oltava sataprosenttisesti onnistuneet erinomaisesti. luomutuotettua. Ainoan poikkeuksen Väkirehua rajoitetusti Vuosi sitten viljelyssä ollut ruisvirna Karkearehujen osuus eläinten ruo- oli ruokinnalliselta laadultaan rehuvirtekevät kivennäiset, joiden on oltava luomutuotantoon hyväksyttyjä. Aina kinnassa on oltava 60 % kuiva-aineesta nan veroinen, mutta sen jälkikasvukyky rehuja hankittaessa, jopa suolakivien kuuden kuukauden iästä lähtien. Kas- aiheutti ongelmia nurmen uudistamiostossa, pitää muistaa tarkastaa nii- vavalle sonnille 40% väkirehutaso on selle. Lisäksi valkuaisrehuksi on viljelty den soveltuvuus luomutuotantoon. suhteellisen matala, mutta charolais- rypsiä, joka on puristutettu naapurin Evira ylläpitää nettisivuillaan listaa rotuinen eläin on onneksi kiitollinen puristamossa. Puriste on syötetty soveltuvista rehuista. Kivennäisissä kasvatettava.Tutkimusten mukaan sen sonneille ja öljy myyty polttoaineeksi. valikoima on luomutuotannon lisään- rehun käyttökyky on suuri niin alhai- Rypsin heikkous on sen tuholaisherktyessä laajentunut ja monet valmistajat sella kuin korkeallakin väkirehutasolla. kyys. Pahimmillaan kirpat voivat syödä ovat hakeneetkin tuotteensa listalle. Vertailuna limousin- rotu, jonka rehu- rypsintaimet täysin. Joinakin vuosina Luonnonmukaisen tuotannon ohjeista hyötysuhde on hyvä, mutta joka tar- rapsikuoriaisia on ruiskutettu luonlöytyy myös lista sallituista rehuraaka- vitsee voimakkaan väkirehuruokinnan, nonpyretriinivalmisteella, mutta tänä aineista, mutta kotikemistille on sa- koska sen karkearehun syöntikyky on vuonna sitä ei ollut saatavilla. nallisesti kirjoitettujen ja kemiallisten rajallinen. Jokainen charolais- emon ruokkija tietää, että sen karkearehun Härkäpavun viljely säilörehusekaavojen vertailu vaivalloista. syöntikyky on hyvä, vain anguksen yl- oksessa jäi yhden vuoden kokeiluksi. Vasikan tulee luomutuotannon täessä siinä edelle. Oma mutu-tuntuma Siemenkustannus saatavaan hyötyyn ehtojen mukaisesti saada luonnollis- väkirehuprosentin riittävyydestä on, nähden oli liian suuri.Vielä on kokeileta maitoa kolmen kuukauden ikään että kasvut ovat aivan hyvät, mutta osa matta suosiotaan lisännyt sinimailanen. asti. Emolehmätuotannossa tämä to- parhaiden eläinten kasvupotentiaalista teutuu luonnostaan. Ruokinnan pitää jää käyttämättä. sääolosuhteet huomioiden perustua Valitse hyvä laitumien hyväksikäyttöön, mikä on Säilörehun laadulla on suuri merki- kivennäinen emolehmätiloilla taloudellisestikin tys, kun väkirehutaso on matala.Apilan Kivennäisessä ei kannata säästää. Se järkevää. kasvurytmi on nurmiheiniä hitaampi, on sijoitus eläinten terveyteen. joten rehuntekoon on lähdettävä hieRuokinnan osalta tilalta edelly- man tavanomaista myöhemmin.Apilan Suomen maaperä on seleeniköytetään 50 prosentin omavaraisuutta, sulavuus myös laskee heiniä hitaammin. hää, joten luomurehuissa seleeniä on niinpä on harkittava peltopinta-alan Sulavuuden ja taloudellisesti järkevän niukasti. Emolehmä tarvitsee 1-2 mg riittävyys eläinmäärään nähden. Hy- korjuuajankohdan välillä on tehtävä seleeniä päivässä. Seleeni imeytyy hyvin vin hoidetuilla luomupelloilla pääsee jonkinlainen kompromissi. istukan kautta ja ternimaidossa sitä apilanurmilla lähes samoihin satoihin on runsaasti. Varsinkin ennen poikitavanomaisen viljelyn kanssa, mutta Valkuaisrehut mista on siis hyvä huolehtia emojen ongelmavuonna ostorehujen saanti voi Hyvä säilörehu tyydyttää kasvavan- riittävästä seleenin saannista. Luomuun olla vaikeaa ja hinta korkea. Emolehmä kin naudan valkuaisen tarpeen. Suurilla suunnatuissa kivennäisissä pitoisuudet on onneksi joustava ja nurmisadon jää- roduilla voi lisävalkuaisesta olla hyötyä. ovat korkeat, jopa 50mg/kg, ja tarjolla dessä vähäiseksi on säilörehua voinut on myös kivennäisiä, jotka sisältävät korvata oljelle ja viljalla. Kuivikeolki saa Luomunurmissa apilan raakavalku- orgaanista seleeniä, joka imeytyy epäolla tavanomaisesti tuotettua. aispitoisuus on ollut 20- 21 % ja heini- orgaanista paremmin. en noin 10 %. Rypsillä päästään 35-40 % valkuaispitoisuuteen, härkäpavulla 16 - Charolais 2012 Hyvällä kivennäisellä turvataan myös vitamiinien saanti. Luomunaudoille ei luomusäädösten mukaan saa antaa synteettisiä vesiliukoisia vitamiineja, mutta A-, D- ja E-vitamiinin käyttö on sallittu. E-vitamiini toimii seleenin kanssa antioksidanttina ja se vaikuttaa lopputuotteen eli lihan laatuun parantamalla sen säilyvyyttä. Apilasäilörehu tuo haasteita kivennäisruokintaan.Apilan kalsiumpitoisuus on noin 14 g/kg ka, kun se nurmiheinillä on noin 4. Ummessaolokauden rehustuksen kalsiumpitoisuuden saaminen riittävän alhaiseksi voi olla vaikeaa. Ruokinnan vaikutus eläinten terveyteen Liiallinen kalsiumin saanti ennen poikimakautta aiheuttaa harvoin emolehmällä poikimahalvauksen, mutta lievempänä oireena voi olla polttoheikkoutta. Kalsiumepätasapainoa tai apilan sisältämää kasviestrogeeniä epäiltiin meillä yhtenä keväänä esiintyneiden kohdun esiinluiskahdusten syyksi. Seuraavina keväinä ongelmaa ei ole esiintynyt, joten yksiselitteistä syytä yhden hiehon voimakkaasti laskevan lantion eli selvän rakennevirheen lisäksi ei tiedetä. Tosin samaan aikaan ostimme apevaunun, joka myös tasapainotti ruokintaa. Seleenin saannin kanssa ei hyvää kivennäistä käytettäessä ole ollut ongelmia. Jälkeisten jäämistä tai seleenin puutteen aiheuttamia heikkoja vasikoita tai lihasrappeumaa ei ole esiintynyt. Naudoilla ei ole pystytty todista- TEKSTI: Mintti Lindsberg maan puna-apilan kasviestrogeenien KUVA: Minna Putkuri aiheuttavan hedelmällisyysongelmia. Ensimmäisinä luomuvuosina apila aiheutti puhaltumisia laitumella. Siirtymävaiheessa nurmet olivat melkein pelkkää apilaa, mutta apilan viljelyn jatkuessa on apilan kilpailuetu heikentynyt ja heinäkasvien osuus lisääntynyt. Enää ei ongelmia apilasta ole ollut. Muut ruokinnan aiheuttamat ongelmat; hapan pötsi ja maksapaiseet hävisivät, kun väkirehuprosenttia tiputettiin luomutuotantoon siirryttäessä. Myymme Charolais-siitossonneja ja hiehoja www.karho-oja.com Juha Räisänen p. 040 54 54 155 juha.raisanen@karho-oja.com Suokyläntie 511, 91500 Muhos 17 - Charolais 2012 - Emolehmätuottajat Ranskassa Teksti ja kuvat: Sanna Hämäläinen Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke järjesti opintomatkan 3.-7.10.2011 Ranskaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman hankkeen matkalla oli 22 osallistujaa Keski-Suomesta ja muutama vähän kauempaakin. Pääsimme nauttimaan Ranskan hyvin lämpimästä syksystä ja aurinkoisista päivistä, sillä tuolla viikolla lämpötilat kohosivat vielä hellelukemiin. Kun Suomessa oli hyvin märkä loppukesä ja syksy, oli hassua katsella Ranskan pöliseviä peltoja. Vierailimme Sommet de l’élevage -näyttelyssä Clermont Ferrandissa ja lisäksi kiersimme emolehmätiloja. Sommet de l’élevage -näyttelyssä oli 22 eri nautarotua ja nähtävää riitti eläinhallien lisäksi myös koneosastoilla. Näyttelyssä oli 1 250 näytteilleasettajaa ja 75 000 kävijää, joista 2 500 oli ulkomaalaisia. Olimme eniten limousin-tiloilla, koska se oli näyttelyn teemarotu tänä vuonna. Ranskassa rodut ovat sijoittuneet aina tietylle alueelle eli välillä olimme limousin-alueella ja välillä charolais-alueella. Kun alueen tuottajalta kysyttiin, miksi kyseinen rotu oli valittu, ihmeteltiin kysymystä.Vastauksena oli, että mikäs muukaan rotu? Ranskan kokonaispeltoala on 55 miljoonaa hehtaaria. Joka toisella maatilalla on nautoja. Lehmiä on Ranskan suuressa maatalousmaassa suuri määrä, kaikkiaan lehmiä on 8 miljoonaa. Niistä emolehmiä on 4,2 miljoonaa ja kaikista emolehmistä charolaisia 1,7 miljoonaa. Lisäksi maatalouden ja lehmien arvostus tuntui olevan aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Lihan hinta sekä tuet olivat yksi mielenkiintoinen keskustelunaihe tiloilla. Lihasta maksettiin jopa yli 4 € kilolta, ja lehmää arvostettiin enemmän kuin sonnia. Teuraaksi kasvatettavat sonnivasikat kuljetetaan Italiaan tai Kreikkaan asti loppukasvatukseen. Myös lihan suora- 18 myynti tiloilta oli yleistä ja lähiruokaa arvostettiin. Keskimäärin lihaa myytiin suoraan kuluttajille 12 euron kilohinnalla. Laidunnuskausi oli toki paljon pidempi kuin Suomessa ja poikima-aika keskellä Suomen talvea. Osalla se alkoi joulukuussa, toisilla vähän myöhemmin. Eläimet ovat keskimäärin 4 kuukautta navetassa. Peltoalasta suurin osa oli laitumena, jota lähinnä täydennyskylvettiin ja lannoitettiin välillä. Maissia viljeltiin säilörehuksi. Vilja-alat olivat pieniä, mutta kuivitukseen käytettäviä pahnapaaleja oli kyllä saatavilla viljatiloilta. Kuivikkeen hinta oli 150 €/t, joten halpaa se ei toki ollut. Peltojen hinnat olivat kuitenkin edullisia Suomeen verrattuna, mikä myös ihmetytti suomalaisisäntiä ja -emäntiä. Vierailimme charolais-yhdistyksen puheenjohtaja Alain Aupetitgendren ja hänen veljensä tilalla. Herra Aupe- - Charolais 2012 titgendre kertoi meille charolaisten jalostusperiaatteista.Tilan charolaisten päiväkasvut olivat väliltä 800 - 1800 grammaa. Ranskassa nupoutus ei ole kovin yleistä, koska nupot eläimet kasvavat 300 g vähemmän päivässä kuin sarvelliset. Kuitenkin poikimahelppouden vuoksi tällä tilalla nupoja linjoja suosittiin. Charolais-yhdistyksessä on kaikkiaan 2100 kasvattajaa, joten Ranskan rotuyhdistykset ovat hieman suurempia kuin mihin olemme kotimaassa tottuneet. Matka oli kaikkiaan erittäin onnistunut. Saimme kuulla oppaaltamme paljon Ranskasta ja nähdä läpileikkauksen Ranskan maatalousoloista. Charolaiset olivat komeasti esillä sekä näyttelyssä että laitumella eikä kenellekään jäänyt epäselväksi se, että oltiin charolaisten kotimaassa. Alain Aupetitgendren jalostustilan lauhkea jalostussonni. Tarkemman opintomatkaraportin voit lukea www.hinkalo.fi –sivuston Agritietopankista. projektisihteeri Sanna Hämäläinen Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta –koulutushanke Jyväskylän ammattikorkeakoulu Suurin osa naudoista laidunsi vielä lokakuussa. Kuravellistä ei laitumilla ollut tietoakaan. Rauhallisia eläimiä näyttelyhallissa. Katsojia riitti tungokseen asti. 19 - Charolais 2012 - Teksti ja piirrokset: Minna Eronen Low stress cattle handlingkarjankäsittelyn perusteet Karjankäsittely on vuorovaikutusta.. Laumaeläinten psykologiaan kannattaa paneutua, sillä eläinten kanssa työskennellessä tuota karjamiestaidoksikin kutsuttua kykyä voi jokainen harjoittaa ja kehittää. Tämä harjoittelu ja aiheeseen syventyminen kiittää varmasti onnistuneempina työsuorituksina, mutta myös kokonaisvaltaisempana ja laadukkaampana ammattitaitona. Kiteeläinen emotilallinen Minna Eronen on perehtynyt karjankäsittelyyn niin ammatillisen kiinnostuksen kuin paimennusharrastuksenkin kautta, ja valottaa oheisessa artikkelissa nautakarjan kanssa toimimista ihmisen ja naudan välisenä ja aiempaa stressittömämpänä vuorovaikutuksena. Suomalainen karjakulttuuri on muuttumassa Parin kymmenen lypsikin parsinavetat ovat pian historiaa, kun suuremmat yksiköt ovat tulossa tilalle. Suomessa ei ole ollut sukupolvelta toiselle siirtyvää karjankäsittelytaitoa, kuten on ollut vaikkapa hevosmiestaitojen kohdalla. Käsittely on tullut yhä suuremmaksi ongelmaksi. Paljon puhutaan nykyisin käsittelyparsista ja muista apuvälineistä, jotka helpottavat eläinten käsittelyä hoitotilanteissa. Käsittelykujoset, irtoaidat ja tuhottomasti rautaa sisältävät käsittelyparret ovat tarpeellisia, mutta kuinka eläimet saadaan sinne esim. suoraan laitumelta ilman suurempaa mesoamista ja eläinten stressaantumista. Kursseilla käydessä puhutaan käsittelyyn tarkoitetuista koukeroisista kujista ja muista härpäkkeistä, jotka varmasti ovat oikein tehtynä toimivia ratkaisuja silloin, kun omat karjankäsittelytaidot ovat puutteellisia. Human pack – Human behaviour Meillä ihmisillä on enemmän kokemusta omasta laumakäyttäytymisestä kuin tietämystä esim. pakoeläimen käyttäytymismallista. Mitä on ihmisen laumakäyttäytyminen? Ihmisillä on oltava johtaja. Ilman johtajaa olemme kaaoksessa ja sekasorrossa. Kun joukko ihmisiä kokoontuu jonnekin, johtaa sitä aina jokin taho. Kun ihmislauma joutuu sekasortoon, se hetken aika muistaa kuka on johtaja ja marssii ohjeiden mukaan mutta pian laumasta irtoaa porukka, joka aiheuttaa paniikin. Hätääntyneet ihmiset ryntäilevät toistensa ylitse ja heikoimmat jäävät jalkoihin, tämä reaktio ei paljoakaan 20 eroa eläinten pako- ja paniikkireaktiosta. Meitä on opetettu hallitsemaan tilanteita, ja ylläpitämään järjestystä; kulkemaan jonossa, odottamaan risteyksessä, noudattamaan liikennesääntöjä jne. Näillä opituilla asioilla pidämme yllä järjestystä ja luotamme siihen, että niin muutkin toimivat. Cattle handling vs. Human behaviour Eläinten käsittelyn pitäisi olla yksinkertaisempaa kuin ihmisten. Eläin ei ole ajatteleva olento, eikä se kyseenalaista asioita kuten ihmiset tekevät. Eläimet on myös opetettava liikkumaan eri paikoissa, noudattamaan ns. liikennesääntöjä. Kun ne on opetettu tiettyihin asioihin, muuttuvat tilanteet rutiineiksi ja osaksi jokapäiväistä karjanhoitoa.. Miksi kuitenkin yksinkertaiset asiat ovat meistä hankalia, kun mietimme - Charolais 2012 eläinten käsittelyä? Otetaan esimerkiksi pienen nautaryhmän siirto karsinasta toiseen. Täysin huomioimatta nautaeläimen perspektiiviä me kävelemme kuin automaatit eläinten taakse irrottaaksemme ne karsinan nurkasta. Kuvittelemme, että jonon hänniltä voidaan vaikuttaa eläinten kulkusuutaan. Tähän toimintaan meidät on aivopesty jo alle kouluikäisinä. Kuljetaan jonossa, etuilu on kiellettyä, marssitaan hyvässä järjestyksessä ja siirrytään aina massan perälle paikasta toiseen siirryttäessä. Tämä jonon hänniltä vaikuttaminen ei kuitenkaan toimi nautaeläimen eikä oikeastaan minkään pakoeläimen kohdalla. Naudan on aina nähtävä kuka tai mikä niihin vaikuttaa ja kohdistaa painetta. Mitä suurempi/lihavampi/lihaksikkaampi nauta on, sitä selkeämmin on käsittelijän liikuttava eläimen sivulla. Nautaeläin eroaa hevosesta esim. siinä, että sen kaula on huomattavasti lyhyempi. Nauta ei voi kääntää päätään niin, että se näkisi suoraan taakse ilman kulkusuunnan muuttumista. Mitä suurempi eläin on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä pään kääntyessä liikkuvat myös jalat, ja silloin koko eläimen kulkusuunta muuttuu.Tällöin karsinasta toiseen eläimiä siirrettäessä kannattaa liikkua eläinten sivulla, kohdistaen painetta siihen eläimeen, jonka huomio on käsittelijään päin ja annetaan muiden tuijotella nurkkaan. Ensin käännetään tämä yksi eläin toivottuun kulkusuuntaan ja hellitetään siitä paine. Kun se yksilö lähtee sinne minne sitä on ohjattu, vetää se samalla mukaansa seuraavan eläimen. Käsittelijän ei oikeastaan tarvitse liikkua kuin muutamia askelia sivusuunnassa ja sekä eteen että taaksepäin. Kun siirretään nautaeläimiä, ensiarvoisen tärkeää on, että niiden täytyy aina nähdä, mihin niiden halutaan menevän. Siirrettäessä eläimiä niille etukäteen tuntematonta reittiä pitkin yksinkertaisin keino on 21 kulkea itse edellä niistä aukoista, joista eläintenkin olisi mentävä. Kulkemalla vastakarvaan riittävän kaukana sivulla, eläimet lähtevät liikkumaan juuri siihen suuntaan, mihin niiden toivotaan liikkuvan. On täysin turhaa kiertää eläinten taakse, koska mikäli eläimet eivät ole siihen tottuneet, kääntyvät ne katsomaan, mikä sinne taakse tupsahti. Tässä tilanteessa ne on pakolla käännettävä kohti kulkusuuntaa täysin epämääräisesti, eivätkä ne enää silloin tiedä, mihin niiden kuuluikaan mennä. Human contact – Cattle behaviour Karjanomistaja, tai se henkilö joka päivittäin käsittelee tai ei käsittele eläimiä, jättää eläimiin oman sormenjälkensä. Eläimet ovat juuri sitä, mihin ne ovat tottuneet. Kesyt, jauhoämpärin kanssa siirreltävät eläimet ovat painajaismaisia siirrettäviä silloin, kun niitä yrittää ohjailla ilman jauhoämpäriä. Ihmistä pelkäävät ja väärin käsitellyt eläimet ovat taas arkoja ja puolustushaluisia eivätkä ymmärrä hyviäkään yrityksiä ohjailla niitä. Nautaeläin, kuten muutkin laiduntavat laumalajit kuten, lampaat, vuohet ja hevoset ovat pakoeläimiä, joiden pelkotila motivoi niitä olemaan jatkuvasti valppaana petojen varalta. Pelko ohjaa eläimiä kasaantumaan tiiviisti yhteen, jolloin niiden käsittely ja ohjailu on vaikeampaa. Nauta ei myöskään ole niin kuin lammas. Se tarvitsee ympärilleen pienen hajuraon pysyäkseen rauhallisena. Liian tiiviiseen tilaan joutuminen aiheuttaa naudoissa ahdistuneisuutta ja käsiteltävyys vaikeutuu. Kaiken A ja O on siis pitää eläimet rauhallisina ja lauma väljänä. Kun puhutaan karjankäsittelystä, on muutamia käsitteitä ja termejä, jotka on hyvä ymmärtää. Eläinten ympärillä summittaisen ympyrän muotoinen kehä, pakoalue flightzone, jonka matka vaihtelee. Pakoalueen ulkopuolella on toinen kehä, jota voisi kutsua vaikutusalueeksi workzone tai pressurezone. Tasapainoalue balancepoint on eläimen lavan kohdalla oleva sektorimainen alue, johon kohdistetaan energiaa. Näin saadaan aikaiseksi reaktio; liike eteen, taakse, kääntyminen jne. Naudalla on myös alueita, joita kutsutaan sokeaksi pisteeksi, alueeksi, jonne nauta ei näe. Ne löytyvät heti takapuolen takaa ja turvan edestä. Näissä kahdessa paikkaa ei käsittelijällä pitäisi olla tarvetta koskaan liikkua. - Charolais 2012 - Koiran työskentelyalue on lauman sivulla, josta se voi vaikuttaa eläinten tempoon ja kulkusuuntaan, sekä pystyy pitämään silmällä pienen lauman etupäätä. Nauta haluaa aina nähdä, mistä suunnasta ja kuka/mikä niihin kohdistaa energiaa, yleensä liikettä. Silloin on kätevintä, että vähintäänkin n. kymmenen metrin vaikutusalue olisi mahdollinen kun liikutaan avoimella alueella. Eläimet näkevät sivusilmällään, kuka tekee ja mitä, ja käsittelijä pystyy hahmottamaan koko lauman liikkeitä paremmin. Liian kesyjen eläinten ajaminen tarkoittaa yleensä sitä, että joudutaan taputtelemaan eläintä lautasille, että syntyisi edes jonkinlaista liikettä. Silloin voidaan vaikuttaa vain yhteen eläimeen kerrallaan ja muut menevät joko menojaan taikka odottavat henkilökohtaista käsittelyä.Tämä ei tunnu työtehokkaalta menetelmältä varsinkaan, jos eläimiä on useita kymmeniä ja ne ovat levällään pitkin peltoja. Lauma, joka kerääntyy yhteen kohtaamaan energianlähteen, ei suinkaan järjestäydy epämääräisesti miten sattuu. Laumalla on tarkka hierarkia, missä kukin on. Laumassa on johtaja tai useampia johtajia leading edge. Johtajaksi pääsee yleensä rauhallinen ja vakaa yksilö. Emolehmälaumassa se on selvästi nähtävissä. Johtaja on miltei poikkeuksetta vanhin lehmä. Laumassa on myös yksilöitä, joita kutsutaan aloitteentekijöiksi initiators of motion. Nautalaumaa käsitellessä ei kiinnitetä suurinta huomiota lauman johtoportaaseen vaan näihin aloitteentekijöihin. Nämä eläimet aiheuttavat laumassa suurinta liikkeen muutosta. Yleensä juuri ne kiihdyttävät vauhtia ja jopa saattavat lauman paniikkiin. Kun nautalauma kerääntyy yhteen on hoitajan opeteltava tunnistamaan mitkä eläimet ovat johtoportaan yksilöitä ja ketkä liikkeelle laittajia. Johtaja ei välttämättä nouse ensimmäiseksi eläimeksi. Olisi myös hyvä tietää, mitkä eläimet ovat liikkeelle laittajia. Siirrettäessä eläimiä paikasta toiseen on pysyttävä näiden eläinten etupuolella. Näin saadaan lauma pidettyä rauhallisena ja sen kulkusuntaan voidaan helpommin vaikuttaa. Jättäytyessä ”aloitteen tekijöistä” takaviistoon ollaan tietoisesti tai tiedostamatta saatu aikaiseksi ajotilanne, jossa eläimiin kohdistetaan painetta. Näin lauman ohjailtavuus sekä suunnassa että vauhdissa on menetetty. Nautalaumaa hallittaessa onkin tärkeää liikkua sillä paikalla, etäisyydellä, kulmassa ja ajoituksella, jolla karja haluaa meidän olevan No chasing, but calm planning Nautalauman liikuttamiseen tarvitaan tarkkaavaisuutta ja ymmärrystä siitä, missä ohjaajan kannattaa liikkua. Eläimiä ei ajeta takaapäin tai hätyytellä häntäpuolelta. Kun lauma on saatu kasattua ja sitä lähdetään kuljettamaan jonnekin, siirretään eläimiä ajokujilla taikka navetan käytävillä niin, että itse liikutaan eläinten sivuilla. Käsittelijän tulee vähintäänkin nähdä eläimen silmä siitä kulmasta, jossa itse liikkuu. Silloin myös eläin näkee varmuudella, kuka tai mikä on asialla. Nyt on myös muistet- 22 tava pako- tai vaikutusalueen raja ja se, millä liikeradalla itse liikutaan. Pedot liikkuvat kaarella kuten koirat. Koska me ihmiset emme halua olla tuotantoeläinten silmissä petoja, liikumme me eri tavalla. Karjankäsittelijä liikkuu lauman sivussa edestakaisella liikkeellä suoria linjoja pitkin.Yhdensuuntainen liike lauman sivussa saa eläimet hidastamaan tempoa. Mitä edemmäksi käsittelijä liikkuu, sitä enemmän lauman liike hidastuu ja lopulta yksitellen eläimet pysähtyvät. Kun lauman liikettä halutaan kiihdyttää, liikkuu ohjaaja taaksepäin omalla polullaan. Nautaeläintä ei tällä menetelmällä siis tarvitse pysäyttää juoksemalla hätäisesti suoraan sen eteen.Tämä tietenkin on pakko, jos eläimet ovat esim. juoksemassa tielle ja muuta keinoa ei eläinten pysäyttämiseksi ole. Turvan kautta pysäyttäminen saa aikaiseksi yleensä vastareaktion. Eläimet tekevät paniikkijarrutuksen ja sinkoilevat mikä minnekin. Ohjailtavuus on hävinnyt taivaan tuuliin. Kun käsitellään eläimiä laumana, on ensiarvoisen tärkeää pitää eläimet rauhallisina, väljänä ja ohjailtavana kävelyvauhdissa. Eläinten liikkeitä ja reaktioita on koko ajan seurattava ja keskityttävä huolellisesti siihen, mitkä eläimet pitävät vauhtia yllä tai muutoin yrittävät vaikuttaa laumaan.Yksittäiset riidanhaastajat eivät välttämättä ole aloitteentekijöitä, vaan ovat muuten vain hankalia ja tekevät lauman käsittelyn vaikeammaksi. Karjakohtaisella karsinnalla voidaan ja kannattaa vaikuttaa siihen, minkälaisia eläimiä tulevaisuudessa käsitellään.Vaikeimmat yksilöt on järkevintä poistaa. Kun ihmisellä on selkeä käsitys omasta vaikutuksestaan laumaeläimiin, voi hän karjankäsittelijänä toimia varmemmin ja oikeudenmukaisemmin eläimiään kohtaan. Lähteet: Bud Williams www.stockmanship. com Cattlexpressions (2007). Low stress cattle handling. An overlooked dimension of management. Grandin, T. (2007). Livestock handling and transport. - Charolais 2012 - R0, G0, B0 RGB R230, G190, B130 23 - Charolais 2012 - Bud Box Teksti ja piirrokset: Minna Eronen Karjankäsittelyn perusteet saavat jatkoa samaan aiheeseen. LowStressCattleHandling- artikkeli perustuu pitkälle Teksasilaisen, nyt yli 90-vuotiaan Bud Williams´n elämäntapaan stressittömästä karjankäsittelystä. Pressure-release, painosta ja hellitä menetelmä yhdistettynä lajinmukaiseen käyttäytymiseen on avannut uusia uria karjankäsittelylle.Yksi karsina riittää, josta eläimet ohjataan edelleen punnattavaksi, hoidettavaksi, lastattavaksi yms. Karsina, jonka Bud Williams on nimennyt ”Bud Box” Periaate on yksinkertainen, mutta vaatii eläinten hoitajalta/omistajalta perehtymistä Williams´n karjankäsittelymalliin. Ilman oikeaa käsittelytekniikkaa karsinan käyttö on hyödytöntä. Jotta Bud Box toimisi niin kuin sen on tarkoitettu, on se suunniteltava oikealla tavalla. Bud Box on kaikessa yksinkertaisuudessaan neliskulmainen karsina.Williams on antanut nettisivuillaan www.stockmanship.com tarkat ohjeet tämän ohjailukarsinan mitoista ja miten se kannattaa suunnitella. Karsina on nelisivuinen laatikko, jossa on kaksi lyhempää sivua ja kaksi pitkää sivua. Mitoiltaan karsina on vähintään 3-4m(12-14 feet) x 6-9(20-30feet). Eläimiä otetaan karsinaan se määrä joka mahtuu kerralla siitä siirrettävään kujoseen punnitusta, lastausta tms. varten. Enempää ei Bud boxiin pidä ottaa eläimiä. Karsinan tulee olla valoisa ja avonainen, jotta eläimet siirtyvät sinne hyvin. Jos ne tulevat kapeammalta käytävältä karsinaan, joka on avonaisempi, auttaa se pitämään eläimet liikkeessä ja ne siirtyvät karsinaan pysähtelemättä ja hidastamatta tempoa. Nautaeläimen lajikohtaiseen käyttäytymiseen kuuluu, että kohdatessaan umpikujan kääntyvät ne takaisin siihen suuntaan, mistä ovat tulleet (äkkiä ajateltuna, niinhän se kuuluu ihmisenkin käyttäytymiseen, kääntyä takaisin sinne mistä on tullut tullessaan ns. tien päähän, joka ei vie mihinkään). Tätä käyttäytymistä hyödynnetään tässä ohjailukarsinassa. Eläimet tuodaan sisään karsinan lyhyestä sivusta. Niiden tulee ohittaa se oviaukko/ränni tullessaan sisälle boksiin mihin niitä on tarjoitus ohjailla (punnitukseen, lastaukseen yms.). Kun ne kohtaavat karsinan takaseinän, eli ovat tulleet umpikujaan kääntyvät ne luontaisesti takaisin sinne, mistä ovat tulleet.Tullessaan karsinaan, ne ohittavat sen aukon minne niitä halutaan ohjailla(tämä on Bud Boxin toimivuuden tärkein asia). Tämän aukon on kätevintä olla pitkän sivun päässä, siinä nurkassa, josta eläimet tulevat boksiin sisälle lyhyestä sivusta. Käsittelijä liikkuu joko karsinan sisäpuolella tai ulkopuolella, mutta aina ringin sisällä, jotta eläimet voivat kiertää käsittelijän takaa sinne minne niiden halutaan liikkuvan. Eläinten huomio tulee olla fokusoitunut käsittelijään. Muiden ihmisten liikkuminen ei ole järkevää missään kohtaa karsinan ulkopuolella, etteivät ne häiritse eläinten liikkumista. Kun eläimet ovat kohdanneet umpikujan, annetaan niille muutama sekunti aikaa kohdata umpikuja ja kääntyä takaisin tulosuuntaan. sen jälkeen eläimiä varovasti painostetaan takaisin takaseinää vasten, niin, että niiden päät pysyvät kohti tulosuuntaa.Tällä tavoin eläimet saadaan liikkumaan sujuvasti oviaukkoa kohden. Yleisin virhe on, että eläimiä ei painosteta boxin takaseinää(umpikujaa) vasten vaan Aitaus, kun vasikat on otettu erilleen. Lehmät laiduntavat taustalla levollisesti 24 - Charolais 2012 ihminen käveleekin eläinten taakse ja yrittää ajaa ne käsittelyränniin. Tämä lähes aina epäonnistuu. Kun eläimet eivät mene ajamalla ränniin laitetaan oviaukon kohdalle jokin ohjuriaita, jotta siihen saadaan suppilo, jonne eläimiä ajetaan. Tätä ei pidä missään nimessä tehdä, kun käytetään Bud Boxia. Boksin ideana on että eläimet ohjataan oviaukkoon yksitellen liikkuvassa jonossa. Ohjuriaita, josta muodostuu V:n muotoinen suppilon ohjaa ränniin yleensä kaksi tai useampia eläimiä. Kun ne eivät mahdu aukosta, peruuttavat ne äkkiä takaisin. Kun käsittelijä liikkuu lähellä oviaukko, on tästä itsestään tullut ns. ohjuriaita joka liikkuu koko ajan tarpeen mukaan, joko jarruttaen eläimiä tai ohjaten niitä kulkemaan reippaammin, mutta aina yksitellen! Ensimmäinen eläin yleensä vetää perässään muut, ja jos jono halutaan katkaista on se helppoa ottamalla vain muutama askel sitä eläintä kohti, jota ei haluta ränniin. Liike pysähtyy ja eläin kääntyy pois menosuunnasta pyörähtäen yleensä jonon perälle ja josta taas seuraava jatkaa kulkuaan eteenpäin edelleen ränniin. Teoriasta toteutukseen Bud Boxin toimivuutta testattiin meillä useaan otteeseen eri tilanteissa kesän ja syksyn aikana kun tarvittiin tehdä jotain käsittelytoimenpiteitä. Tilallamme on keskikokoinen emolehmäkarja, joka laiduntaa kesän aikana 3-4 eri laumassa. Nupoutettavat vasikat odottavat rauhallisesti jatkokäsittelyä. Bud Box:n mitoiksi teimme 5 x 9m. Karsina toimi periaatteeltaan hyvin, mutta takaseinän umpikujan kohdatessaan kesyt lehmät tarvitsivat enemmän painostusta kääntyäkseen takaisin kohti tulosuuntaa ja ränniaukkoa. Ränniin ne kävelivät hyvin rauhallisesti. Vasikoiden erottelu kävi hämmästyttävän helposti. Kun eroteltava vasikka tuli erotteluportin kohdalle( joka avattiin rännin ulkopuolelta), avattiin portti ja vasikka käveli erottelukarsinaan. Portti kiinni ja seuraava jatkoi menoaan takaisin laitumelle. Ajallisesti eläinten saaminen aitaukseen ja vasi- koiden erottelu vei kaiken kaikkiaan 10-15 minuuttia, eli varsin jouhevasti, ilman yhtään juoksuaskelta tai äänen korottamista henkilökunnan puolelta. Aitauksen rakentamiseen käytettiin aikaa n.puoli tuntia. Eläinlääkäri saapui paikalle kun vasikat oli omassa karsinassaan. Ne rauhoitettiin, sarvenalut puudutettiin, karvat ajeltiin ja nupoutus hoitui nopeasti ja kivuttomasti. Toinen periaatteeltaan saman tyyppinen siirtokarsina tehtiin, kun haimme 10 kpl 1,5 vuotiaita hiehoja pois hieholaitumelta 30km:n päästä. Kesällä nupoutimme pitoon jätettäviä lehmävasikoita niin, että rakensimme laitumelle kokoamisaitauksen, käsittelykarsinan(BudBox), rännin ja erottelukarsinan (jonne eroteltiin nupoutettavat vasikat). Käytössämme oli 2-3m leveitä aitapaneleita, portillisia aitapaneleita, tukikaaria ja liukuovi. Kokoamisaitaukseen oli mahduttava 25 emoa sekä vasikat ja astutussonni. Käsittelyaita rakennettiin lähelle tietä, paimenlanka-aidan sivuun, jota käytettiin apuna ohjatessa eläimiä varsinaiseen kokoamisaitaan. Paimenkoirat olivat apuna ohjailemassa eläimiä kohti käsittelyaitausta. Koiran osuus loppui, kun kaikki eläimet olivat siirtyneet kohti kokoamiskarsinaa, eläinten saattaminen perille asti vaati muutamia Kokonaiskuva aitaelementeistä kootusta käsittelyaitauksesta. Vasemmalla on karsina, johon nupoutettavat vasikat eroteltiin. kävelyaskelia ja hiukan ohjailua. Kujosen poismenoaukko on ilman käsittelyhäkkiä, ja eläimet kävelivät takaisin laitumelle. 25 - Charolais 2012 Käsittelylaatikkoa sovellettiin sisätiloissa, kun vasikat olivat vieroitettu ja oli aika punnita ne. Kesällä tehty huomio laiskasti siirtyvistä lehmistä laatikossa, johti siihen, että muuntelimme laatikosta lähtevää ränniaukkoa toiseen kohtaan. Eli tämä ei sitten ole enää mikään BudBox, eikä voi siis suoraan sanoa, että nautaeläimen luontaista käyttäytymistä käytettiin tässä hyväksi, koska vasikoiden reaktiot olivat muuttuneet pois luontaisesta käyttäytymisestä opittuun. Laatikon koko oli 3x 9m. Laatikkoon mahtui n.20 300-450kg vasikkaa. BudBox:iinhan ei tule laittaa eläimiä yhtään enempää kuin mahtuu siitä lähtevään ränniin. Siirrot tehdään karja-autolla. Eläimet koirien avustuksella vaunun vieressä Meidän tapauksessa siirtokarsinaan joudutaan lastaamaan hiukan hanka- muista eläimistä ja vaivihkaa ohjattiin olisi pitänyt laittaa vain 7-10 eläintä. lasta kohdasta ylämäkeen, mutta tämä laatikon suulle, josta se käveli oma- Mutta koska vasikat olivat niin kesyei tuntunut olevan eläinten kannalta toimisesti laatikon perälle, kääntyen jä ja rauhallisia ei BudBox´n toiminta ongelmallista. Karja-auto peruutettiin sitten vaunuun.Vaunun takaovi kiinni, malli olisi sellaisenaan toiminut paporttiaukolle. Molemmilta sivuilta lähti ja mies kohti uusia seikkailuja. remmin. Eläimiä ei olisi saatu tarpeeksi HighTensile-aita oikealle ja vasemmalle reippaalla tempolla laatikkoon, ja siitä (sähkö otettiin pois päältä toimenpiKoirien käyttämisestä on sanottava, siirtymään ränniin. teen ajaksi). Aitapanelit aseteltiin laa- että niiden on oltava erityisen varovaiRänniin lähtevä aukko asetettiin tikon muotoon, niin että lyhyt sivu oli sia ja harkitsevaisia liikkeissään. Niiden 3 m leveä ja laatikon pitkä sivu oli 6m, tulee ohjata eläimiä, ei suinkaan painos- laatikon ”yläkulmaan”, pitkäsivun sekä porttipaneli 3m, joka käännettin taa. Eläimet eivät saa kävelymatkansa päähän(siis päinvastaiseen päähän, kiinni kun eläimet olivat ”laatikon” aikana käydä epäilemään siirtoaikeita, mitä oikeasti BudBox´ssa olisi ollut). sisällä. Eläimet tulivat sisään lyhyestä eivätkä ne saa kääntyä pois meno- Kun vasikat kohtasivat päätyseinän päädystä ja kävelivät laatikon toiseen suunnasta. Nautaeläin on siitä haastava, ja ryhmäpaine kasvoi, ensimmäinen päätyyn josta kääntyivät 90´astetta oi- että kun se kerran on käännetty, tai se kääntyvä eläin pujahti ränniaukkoon. kealle karja-auton noususillalle. Karsina on itse kääntynyt pois suunnitellusta Ränni itse kulki laatikon pitkän sivun ei toimintamalliltaan ollut BudBox:n menosuunnasta sen sinne uudelleen aidan toisella puolella. Vaaka oli aseperiaatteiden mukainen, mutta toimi saaminen vie pidemmän hetken, ja tettu rännin viimeiseksi josta kulku melko hyvin. Hiehot kävelivät kau- on mahdollisesti saanut muut eläimet oli takaisin karsinan puolelle. Rännisniissa jonossa peräperää karja-auton muuttamaan kulkusuuntaa. Eläinten sä vasikat kulkivat melko hyvin kun noususillalta edelleen auton perälle siirroissa ja varsinkin kun niitä aiotaan käsittelijä liikkui rännin ulkopuolella saakka. Eläinten siirrossa laatikkoon jollain tapaa käsitellä tai erotella on edestakaisella liikkeellä.Vasikoita opeolivat paimenkoirat apuna, ja eläinten oltava erityisen huolellinen ja suunni- tettiin muutamia kertoja kulkemaan kerääminen laitumelta ja laatikkoon telmallinen. Erehtymisenriskit on mi- sujuvasti rännistä ennen punnitsemista. saaminen kesti n.15 min, sekä autoon nimoitava ja käsittelyvirheen sattuessa Niille myös opetettiin muutaman läon oltava välittömästi hyvä varasuunni- piviennin aikana pysähtymään vaaálle. lastaaminen muutamia minuutteja. telma. Kaikki ongelmatilanteet, eläinten Seuraavana päivänä tehty punnitus Kolmas, johon tätä Williams´n stressitason nouseminen, juokseminen, sujui nopeasti.Vasikat olivat oppineet siirtokarsinamallia käytettiin oli las- poukkoilu ja pahimmassa tapauksessa kulkemaan reitin ja ne voitiin pysäyttää tatessa siitossonni laitumelta suoraan karkaaminen on aina ihmisen tekemä muutamiksi sekunneiksi, että vaaka karjavaunuun, jossa apuna käytettiin käsittelyvirhe. ehti lukita kilomäärän jonka jälkeen kolmea 3m leveää aitapanelia. Karjavaunu ajettiin keskeiselle paikalle peltoa.Vaunun omaa päätyovea käytettiin yhtenä lyhyenä sivuna (2m), 3m leveä aitapaneli liitettiin ns. takaseinäksi ja tämän laatikon pitkä sivu tuli vaunun viereen, joka itse toimi toisena laatikon pitkistä sivuista. Kaksi 3m leveää panelia kulki vaunun sivussa ohjaten laatikon perälle ja siitä taas suoraan vaunuun sisälle. Sonni tuotiin koirien avustuksella yhdessä muun lauman kanssa lähemmäs vaunua. Se eroteltiin 26 - Charolais 2012 voitiin laskea seuraava punnittavaksi. Vain muutaman aremman yksilön kohdalla oli reitti suljettava ovilla. Kun samat vasikat myöhemmin lastattiin lähtemään toiselle tilalle, muistivat ne opitut reitit ja kuljetusvaunuun lastaus vei alle kymmenen minuuttia. Vasikat siirrettiin ”laatikkoon” koirien avulla. Vasikoilla oli käytössä 6m x 25m suuruinen karsina, josta koirat ajoivat ne siirtolaatikkoon. Eläintenhoitajista toinen sulki laatikon portin vasikoiden takana ja toinen liikkui rännin sivulla. Vasikoita piti aluksi jonkin verran painostaa laatikossa liikkumaan kohti päätyseinää. Koira oli myös apuna rännin sivussa ja pysäytti rännissä olevia vasikoita jos ne liikkuivat liian ahtaasti toisissaan kiinni. Liikettä hidastavalla ja pysäyttävällä koiralla pitää olla hyvä tilannetaju, ja sen tulee nopeasti oivaltaa mikä sen tehtävä on. Muutamien toistojen jälkeen nokkela koira oppii työtehtävänsä ja mahdollistaa sen, että punnitustilanteessa toinen ”händleri” on vapaa kirjaamaan asioita ylös ja toimimaan porttivahtina, kun koira hoitaa rännissä olevien eläinten hallinnan. BudBox ei sinällään toimi liian kesyjen ja rauhallisten eläinten käsittelyssä, mutta hiukan muunneltuna sen periaate kyllä tuo helpottavia ja varsin yksinkertaisia apuja arkipäivän karjankäsittelyyn. Muistettava vain on, että silloin ei puhuta tuotemerkistä nimeltä BudBox, vaan sitten sen on jo jotain muuta. Tätä kirjoittaessa on meillä edessä kesä-heinäkuussa 1-2 kertaa poikineiden vasikoiden vieroitus. Yleensä ensikkojen vasikat ovat arempia ja herkempiä käsitellä. BudBox mallia tullaan testaamaan niiden käsittelyssä, joka voi antaa erilaisia kokemuksia ja voi jopa toimia juuri niin kuin sen kuuluu toimia. Suurin oivallus on ollut, että eläinten siirtämiseen paikasta ahtaampaan ei tarvitse suppiloita taikka ohjuriaitoja. Myöskään kaarevia reittejä ei tarvita. Suorakulmaiset laatikot ja niistä oikein asetetut kulkureitit toimivat jopa paremmin kuin kaarevat kujoset ja ovat huomattavasti helpommat toteuttaa. Pienen karjan etuna on, että ne ovat rauhallisia ja paljon huomioituja. Niiden käsittely laumana ja yksilönä on helpompaa. Toki aina on arkoja yksilöitä, jotka selkeästi reagoivat voimakkaammin ja luonnollisemmin eri ärsykkeisiin. Näiden eläinten kohdalla on vain oltava huolellisempi.Agressiivisuus on asia erikseen. Se on luonteenpiirre, jonka kanssa ei edes tarvitse opetella elämään. Karjankäsittelyn tulee olla mieluista, eikä eläimiä tule pelätä eikä niillä pitäisi olla mitään syytä pelätä tai olla aggressiivinen hoitajiansa kohtaan mikäli niitä on käsitelty asiallisesti. Kunnioitus on molemminpuolista. “Enjoy your animals all of the time and like what happens, good or bad (fix the bad then enjoy the good) or work with machines that are not as concerned about your emotion” Bud Williams Minna Eronen Saarioinen tekee laadukasta ja hyvää valmista ruokaa suomalaiseen makuun. Käsittelemme Jyväskylän tuotantolaitoksellamme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain. Tärkeimmät tuotteemme ovat lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut tuotteet, jauheliha sekä määräpainopihvit ja -leikkeet. Saarioinen on suosittu sopimuskumppani myös pihvitilalle Tuottajat arvostavat toimintaamme. Kiitosta olemme saaneet erityisesti näistä: • palvelun joustavuus • toiminnan sujuvuus • kilpailukykyiset tilityshinnat • hyvät asiamiehet ja • teurastamon keskeinen sijainti. Naudantuotantomme kasvaa ja tarvitsemme mukaan uusia kasvattajia. Tule sinäkin tyytyväisten tuottajiemme joukkoon! Asiamiestemme yhteystiedot löydät internet-sivuiltamme www.saarioinen.fi 27 SAARIOINEN OY Suluntie 1, PL 2 40351 Jyväskylä Puh. (014) 333 7211 Faksi (014) 333 7155 - Charolais 2012 - Rotukarjatuotannon pitkässä ketjussa jokaisen työllä on merkitystä Teksti ja kuvat: Johanna Jahkola Tänä vuonna alkanut hanke ”Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen” toimii Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Kolmivuotinen hanke on kohdistettu kaikille alueella toimiville tuottajille, jotka kasvattavat jotakin seuraavista roduista:Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Limousin, Simmental ja ovat kiinnostuneet kehittämään omaa ja koko pihvikarjaketjun toimintaa toimintaansa.Tuotantosuuntana voi olla niin emolehmätuotanto kuin loppukasvatus. leikkaamossa ja kuluttajalla - avartaa jokaisen näkemystä kokonaisuudesta. Tämä tarjoaa näkökulmia myös oman toiminnan kehittämiseen. Jokaisen tulisi ajatella seuraavan toimijan odotuksia ja tarpeita. Yhdessä työskentelevä ja toisiaan arvostava ketju saavuttaa vahvuuden, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. laiduntaa monin paikoin myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisema-alueita ja pitää näin yllä kasvi- ja eläinlajiston monimuotoisuutta sekä maisemien avoimuutta. Merkittävä arvo on myös sillä, mikäli tilan eläimet ovat niin rauhallisia ja tuttavallisia että maaseudusta irtaantunut kuluttaja pääsee kosketusetäisyydelle eläviin eläimiin. Kuilu maataloustuotannon Avoin ja arvokas tuotan- ja kuluttajien välillä kasvaa jatkuvasti. totapa Tilojen lopettaessa vähentyvät myös Avainsanoja hankkeessa ovat hy- kontaktit maatiloihin, joilla kaupunkivinvointi ja kannattavuus. Rotukarjan serkut ovat viettäneet aikaansa. Vaskasvatuksella on monta ässää hihassaan tuullisesti hoidettua tilaa ja hyvinvoiNäkökulma tuotannon tuotantotapana. Eläinten luonnonlä- via eläimiä kelpaa esitellä milloin vain. koko kaareen heinen ja lajinmukainen laumaelämä; Avoin ja helposti lähestyttävä tuotanto Jokaiselle toimijalle tuotantoketjus- kasvattaminen laumoissa, vasikka ja herättää luottamusta. sa on tärkeää hahmottaa muiden osa- emo yhdessä, liikkumisen vapaus laiKannattavuuden tavoittamisessa alueiden tavoitteet, haasteet ja työ- tumella ja pihatossa, terve ja kestävä korostuu entistä enemmän kustankenttä. Rotukarjahankkeen näkökulma eläinaines – nämä kaikki luovat poh- nusten karsiminen ja tuotannon tarkulottuu alkutuotannosta kuluttajalle jaa hyvinvoivalle karjalle. Ruokinta kuus – se, että tehdään oikeita asioita asti. Tutustuminen jokaiseen ketjun perustuu nurmeen ja laiduntamalla oikeaan aikaan. Kaikki tilat eivät sijoiosaan ja odotuksiin - alkutuotannos- hyödynnetään paljon muutoin viljelyyn tu laajojen maisema-laitumien tuntusa, loppukasvatuksessa, teurastamossa, soveltumattomia alueita. Rotukarja maan ja resurssit vaihtelevat. Tärkeää 28 - Charolais 2012 on hahmottaa oman tilan vahvuudet ja mahdollisuudet ja panostaa niihin. Tilat ja ihmiset ovat erilaisia – mikä tuotantotapa, rotu, ruokinta, rakennus sopii minulle. Rakentamalla itselle mielekkään ja toimivan kokonaisuuden, viihtyy työssään ja on lupa odottaa hyviä tuloksiakin. Menestymisen kannalta on oleellista, että aidosti pitää siitä mitä tekee. Pitkäjänteistä työtä kuluttajan lautaselle Rotukarjalihaa voidaan pitää erikoistuotteena, joka vastaa niin kulinaristien kuin eettisiä ja ympäristötietoisia valintoja tekevien kuluttajien odotuksiin. Töitä hyvän tuotannon eteen on kuitenkin tehtävä sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti joka saralla. Kaikilla ovat emolehmätilan kannattavuuden edellytys. Oletko jalostuseläinkasvattaja? Tarjoatko asiakkaillesi uutta eläinainesta, joka täyttää heidän odotuksensa syntymäpainojen, kasvujen, lihakkuuden, hyvän rakenteen ja luonteen sekä terveyden suhteen? Oletko valmis reagoimaan ja hoitamaan ongelmatilanteet? Onko eläinaineksesi ja jalostuksesi vakaalla pohjalla, joka luotettavasti parantaa ostajan eläinainesta ja saa hänet palaamaan ostoksille uudelleen? Oletko loppukasvattaja? Vastaako teuraseläinten laatu asiakkaasi tavoitteita? Onko kustannuspuoli tarkkaan punnittua ja rehustus oikein räätälöity? Loppukasvattajan tulokseen vaikuttavat tarkkaan harkittu kustannustehokkuus. Kustannusten muutoksia on parannettavaa. Kuluttajan lojaali ostopäätös jatkossakin syntyy vain, mikäli lautasella todella on laadukkaan makuelämyksen tarjoava liha. seurataan valppaasti ja ollaan valmiita reagoimaan. Työn toteutuksessa on mietittävä, kumpi on parempi vaihtoehto, työntekijä vai urakoitsija? Tilalla liikutellaan isoja massoja, jolloin Kuka on asiakkaasi? jokaisella liikennöintiin vaikuttavalla Yksi oleellisimpia kysymyksiä, joka yksityiskohdalla (mm. peltolohkojen tuottajan on syytä pitää mielessään koko ja sijainti, ojitus, tiestö jne.) on maataloustuotannossakin, on asiakas. merkitystä. Ennen kaikkea välitysvaOnko asiakkaasi välitysvasikka- sikoiden laadulla on valtava vaikutus kasvattaja? Tuotatko terveitä, laaduk- lopputulokseen. Rääpäleestä ei kasva kaita, hyvän kasvupotentiaalin omaavia raavasta eikä huonosta eläinaineksesta vasikoita, jotka tarjoavat edellytykset hyviä teuraita. jatkokasvattajalle työssään onnistuOlipa tuotantosuunta mikä tahansa miseen? Vasikkatuottajan omaan kan- on tärkeää asettaa tavoitteet ja seurata nattavuuteen vaikuttavat vasikoiden tulosta. Mitkä ovat tuotantomittarien määrä ja laatu. Poikimakaudella kuol- minimirajat, mikä on optimaalista, mikä leista vasikoista ei korjata välitystiliä kenties jopa ylittää odotuksesi? Jokaisyksyllä. Elävät vasikat ja hedelmälliset sessa tuotantosuunnassa karjankasvatemot, jotka poikivat ja imettävät hyvin tajan tehtävä on tarjota eläimille eväät 29 ja ympäristö menestymiseen. Puutteellisella ruokinnalla tai epätarkalla hoidolla ei saada kannattavaa tulosta, vaikka eläinmäärä olisi kuinka iso. Jokaisen tulisi miettiä tuotantoportaan seuraavaa lenkkiä. Jotta tieto kulkee, on tärkeää käydä asiakkaan kanssa avointa keskustelua ja tehdä kiinteää yhteistyötä molempien tavoitteista ja toiveista. Kevään tilakäynneillä katseet vasikoihin ja vastuullisuuteen Vuosi 2011 nimettiin vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin teemavuodeksi. Kampanjavuoden aikana haluttiin edistää vasikoiden hyvinvointia, vähentää vasikkakuolleisuutta ja hahmottaa vasikoiden hyvän hoidon merkitys sekä maidon- että lihantuotannossa. Myös Rotukarjahankkeen tilakäynneillä keskityttiin vasikoiden terveyteen ja poikimatuloksiin. Osallistuimme yhteistyössä Helsingin Yliopiston tutkimukseen, jossa selvitetään karjojen seleenitasoa ja tarvetta. Tuloksia tutkimuksesta esitellään Ikaalisten emolehmäseminaarissa 2012. Lisäksi tilakäynneillä kerättiin materiaalia poikimakausista 2010 ja 2011 ja selvitettiin vasikkamenetysten syitä ja määriä, sekä vasikoiden alkukasvua ja terveystilannetta .Tähän mennessä kerätty aineisto vuodelta 2010 koostuu noin tuhannesta poikimisesta. Kaikilta menetyksiltä ei edelleenkään voida välttyä ja eri tiloilla näkyy myös vuosittaista vaihtelua poikimakauden tuloksissa. Esiin nousi selkeästi syitä miksi vasikoita menetetään – sekä toimintatapoja miten saadaan eläviä vasikoita. Selkeästi suurin osa menetyksistä tapahtuu poikimisen yhteydessä. Astutussonnin syntymäpaino ja rakenne, emojen ruokinta ja sopiva kuntoluokka, poikimisten valvonta ja oikea-aikainen avustus, riittävästi tilaa ja levolliset ryhmät, karsinoiden puhtaus, vasikoiden ternimaidon saannin varmistaminen ja eläinten terveystarkkailu ovat tekijöitä onnistuneiden poikimatulosten taustalla. Vasikka- ja tuotostietoja toimittaneet tilat saivat mahdollisuuden toimittaa hankkeen kautta näytteitä Eviraan ripuli- ja hengitystievirustutkimuksiin ja kuolemantapauksissa vasikoita avattavaksi, jolloin ongelmista saatiin lisätietoa.Tätä osiota jatketaan edelleen tänä vuonna. - Charolais 2012 Tilakäynneillä käytiin läpi myös kysymyksiä vastuullisuudesta sekä tarkasteltiin olosuhteita Nasevan hyvinvointi-osion kautta. Naseva-tasolla mitattuna eläinten hyvinvointi toteutui hyvin tiloilla. Kysymyksiin vastuullisuudesta suhteuduttiin myönteisesti ja tiloilla havahduttiin moniin positiivisiin asioihin, joita kenties on totuttu pitämään itsestään selvyyksinä. Kuluttajamaailmassa samoilla asioilla on merkittävä painoarvo. Toisaalta vastuullisuus-kysymykset herättelivät myös ajattelemaan asioita, jotka voitaisiin tehdä vielä paremmin ja mitkä kohdat vaativat erityistä huomiota. Eläinten hyvinvointi ja ympäristönhoito olivat tiloilla olemassa oleva arvo. tautien riskipisteiden kartoitus, mitä jatketaan myös kansallisen terveydenhuollon tarttuvien tautien teemavuonna 2012. Lisäksi hankkeessa käynnistyy optimaalista loppukasvatusta selvittävä käytännön olosuhteissa toteutettava ruokintakoe. Hanke osallistuu myös Hanketilojen parhaiden puhdasrotuisten sonnien kasvuseurantaan ja tutkimuksiin puhdasrotukasvattamossa sekä välityseläinten kasvun seurantaan loppukasvattajilla. Koulutuspäivillä pyritään paneutumaan ajankohtaisiin tärkeisiin aiheisiin. Keväällä esillä oli sonnivalinta, keinosiemennys ja alkionsiirto, syksyllä perehdyttiin emojen ja vasikoiden vieroitusvaiheen ruokintaan, vieroitusmenetelmiin ja emojen karsintaan. Keväällä paneudutaan Syksyllä katseet emojen poikimakuntoon, poikimisemoihin tenseurantaan ja avustamiseen sekä Syksyn tilakäynneillä kiinnitettiin vasikkaterveyteen. Koulutuspäivillä esihuomiota emoainekseen, taloudelli- tellään myös aina hankkeessa kerättyjä seen tuotokseen ja karsintavalintoihin. tuoreita tutkimustuloksia. Hankkeen Emot punnittiin ja kuntoluokitettiin ensimmäinen opintomatka suuntautui sekä mitattiin myös frame score. Sa- Skotlantiin. Neljän päivän aikana 30 malla tarkastettiin sorkat sekä utare- ja hengen matkaryhmä teki kuusi tilavievedinrakenne, emojen terveydentila ja railua ja tutustui Agri-Expo-näyttelyyn. tehtiin huomiot eläinten luonteesta käsittelytilanteessa. Emojen tietojen Tervetuloa mukaan perään lisättiin sen vasikka keväältä Rotukarjahankkeeseen! 2011 ja laskettiin emolle tuotosproRotukarjahankkeeseen voi edelleen sentti; minkä kokoisen vasikan emo liittyä mukaan. Hanke jatkuu kesäkuuon vieroittanut suhteessa omaan pai- hun 2013 asti. Osallistumismaksu on noonsa. Emoainesta ja vasikkatuotosta 100 euroa/tila/vuosi. Osallistumisensa tarkastellaan myös laidunryhmittäin ja määrän voi kukin valita itse. Hanksukulinjoittain, kunkin tilan tarpeiden keen kautta on mahdollisuus saada lisää tietoa eläimistään ja kartoittaa mukaan. tuotantotapojaan. Tilakäynneillä tarkastellaan karja-ainesta, tuotantoa ja Muu toiminta, koulutustoimintatapoja vaihtuvien, ajankohpäivät ja opintomatkat taisten teemojen mukaisesti. Tietoa, Syksyn 2011 tilakäynneillä aloi- lisäoppia sekä keskustelutilaisuuksia tettiin lisäksi pihvitilojen tarttuvien muiden tuottajien kanssa tarjoutuu JALOSTUSELÄIMIÄ POHJANMAAN LAKEUKSILTA EIJA RINTA-PIIRTO KAUHAJOKI 040- 5673515 30 hankkeen koulutustilaisuuksissa. Opintomatkoista hanke maksaa tuottajille puolet. Rotukarjahankkeessa tutustutaan koko tuotantoketjun eri portaisiin ja näkökulmiin. Tuottajalla on myös mahdollisuus olla vaikuttamassa vastuullisen tuotantomallin rakentamiseen.Valmiiksi hyvää tuotantotapaa on mukava parannella yhä paremmaksi. Kotimaisen, laadukkaan, ympäristöystävällisen lihan tuottaminen kuluttajan lautaselle on yhteinen asiamme. Tervetuloa mukaan! Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Johanna Jahkola johanna.jahkola@satafood.net +358 40 127 3820 Heidi Härtel heidi.hartel@satafood.net +358 40 823 2076 Satafood Kehittämiskeskus ry Viialankatu 25 32700 Huittinen www.satafood.net - Charolais 2012 - Olennaista on löytää vasikoille hyvä isä Atria on sitoutunut käyttämään kotimaista lihaa kaikissa Atria-tuotemerkin tuotteissa. Siksi AtriaNautapalvelun kaikki toiminnot tähtäävät mahdollisimman suureen naudanlihan omavaraisuuteen, joka edellyttää tuotannon pitämistä monimuotoisena. Tällä monimuotoisuudella tarkoitetaan mm. maitorotuisen naudan sekä kaikkien kuuden (ab, ba, ch, hf, li, si) liharodun hyödyntämistä. Palvelemme kaikkia tiloja tasapuolisesti, jotta eri tiloilla olevat erilaiset tuotanto-olosuhteet voitaisiin hyödyntää tilalle sopivimmalla tavalla. Näillä toimenpiteillä pyrimme takaamaan naudanlihan riittävyyden lisäksi tasaisen tarjonnan pihvi- ja luomunaudanlihassa vuositasolla sekä ennen kaikkea naudanlihantuotannon kilpailukyvyn Suomessa. Uutta tutkimustietoa runsaasti teurasruhon. Menestyksen avaimet ovat yleensä yrittäjillä itsellään, kaikkea Vanha kunnon AtriaNauta-palvelun ei voida kopioida ja levittää neuvonPIHVIKOLMIO-risteytysohjelma on nankaan menetelmillä. Kuitenkin raha edelleen voimassa, vaikka olemme on aina ollut hyvä porkkana.AtriaNausaaneetkin viime aikoina lukea poik- ta-palvelun vasikka- ja teurashinnasto keuksellisen paljon uusia tutkimustu- pyrkivät ohjaamaan eläinainesta ja tuoloksia liharoturisteytyksistä Suomessa. tantotapoja siihen suuntaan, että koko Olemme olleet mukana rahoittamassa ketju pärjäisi. Muuten emme menesty mm. InnoNauta- ja Maili-hankkeita, jot- taistelussa suomalaisen naudanlihan ka ovat tarkastelleet teurastuloksia puolesta ja joudumme antamaan yhä koko valtakunnan alueelta siitä asti, enemmän tilaa ulkomaiselle lihalle. kun teurastuloksia on luovutettu neu- Omavaraisuuden ja tuotannon kanvonnan tietokantaan. Atria on ollut nattavuuden tähden suosittelemme yksi ensimmäisistä tietojen luovutta- kasvattamaan ruhot suuriksi ja paranjista, joten sitä aineistoa on kertynyt tamaan muutenkin emolehmää kohti vuodesta 2007. Olemme siis jatkuvasti tuotettavan lihan määrää esim. vasikkakuulolla ja pyrimme ohjaamaan tiloja kuolleisuutta alentamalla.Tarvitsemme oikean eläinaineksen valintaan. Päi- Suomeen ja AtriaNauta-ketjuun uusia vitämme ohjeita verkkosivuillemme pihvilihantuottajia tai laajentajia, jotka (www.atrianauta.fi), jotka ovat juuri jaksavat kanssamme rohkeasti uskoa uudistuneet ja toimivat sekä suomeksi tulevaisuuteen. että ruotsiksi. Ensisijaisesti tavoitteena omavaraisuus Pihvivasikan tuotantokustannuksella on suuri rooli pihviteuraseläimen kasvatuksessa. Se, joka pystyy tuottamaan hyvän ja arvokkaan vasikan mahdollisimman pienillä tuotantokustannuksilla, on voittaja. Samoin se loppukasvattaja, joka pystyy saamaan hänelle kalliista vasikasta arvokkaan Esimekiksi ch-sonnivasikoiden keskikasvu oli vuoden 2010 AtriaNauta-välitysaineistossa 1290 g/pv, mutta kasvut vaihtelivat 700-1870 g/pv välillä. 2/3 ch-sonnivasikoista mahtui päiväkasvuvälille 990 – 1585 g . Risteytys kannattaa aina InnoNauta-kehityshankkeessa on valmistunut mielenkiintoisen tutkimusaineiston ensimmäisen puoliskon tulokset. Niistä on Arto Huuskonen ja Maiju Pesonen kertoneet ensi kerran Lihatalous-lehdessä (4/2011). Kokeessa verrattiin hereford-sonneja charolaisonneihin sekä näiden kahden rodun välisiiin risteytyksiin. Koesonnit kasvatettiin korkeisiin teuraspainoihin, koska hyvin suurten ruhojen osalta on olemassa vähiten tutkittua tietoa. Ruokinta perustui nurmisäilörehuun ja viljaan ja siinä tavoiteltiin Paljon lihaa nuppia kohti 40 % väkirehutasoa sonnien kuivaCharolais-rotu on pärjännyt In- aineen syönnistä. Ch x Hf –sonnit noNauta-hankkeen em. selvityksessä olivat kaikilta ominaisuuksiltaan puh(Lihatalous 7/2011) loistavasti mui- dasrotuisten sonnien välimuotoja, hin viiteen liharotuun nähden. Sen mutta teurasominaisuuksiltaan olivat keskimääräinen kasvatusaika on ol- lähempänä charolais-sonneja kuin lut lyhyin, nettokasvu ja teuraspaino hereford-sonneja. Lihan syöntilaadun korkein. Ainoastaan lihakkuudessa se suhteen risteytykset olivat lähempänä hävisi limousinille ja blondille. Nämä herefordeja. Tämä oli hyvin ilahduttatulokset eivät kerro kuitenkaan vielä va tulos, sillä teurasominaisuuksissa mitään tulosten hajonnasta. Rodun charolais oli ylivoimainen, samoin kuin sisäiset erot ovat yleensä suuria. hereford oli syöntilaadussa. Kokeessa 31 - Charolais 2012 arvioitiin koesonnien lihan syöntilaatua marmoroitumisen, vedensitomiskyvyn, leikkuuvasteen sekä mureuden, maun ja mehukkuuden suhteen. Suunnitelmallinen emo- ja pääterotujen risteytys voi siis parantaa sekä teurasruhojen EUROP-luokittumista että lihan syöntilaatuominaisuuksia.Ainutlaatuisiin tuloksiin kannattaa tutustua InnoNautahankkeiden sivuilla www.mtt.fi/ruukki. Charolais-lihan syöntilaadun jalostaminen Suomessa on tavattu todeta joka kerta mureudesta ja marmoroitumisesta puhuttaessa, että siitä ei täällä makseta mitään. Kuitenkin pihvilihaa myydään sekä suoramyyntinä että suuremmista lihataloista kuluttajille korkeammalla hinnalla kuin maitorotuista lihaa. Vaikka eettiset tuotantotavat ja lähiruoka ovatkin yhä tärkeämpi osa lihan laatua, en usko, että kuluttaja olisi maksanut tähän asti pelkästään näiden arvojen vuoksi pihvilihasta enemmän. Kuluttajaa ei saa siis myöskään pettää myymällä syöntilaadultaan huonoa pihvilihaa. Jokaisella jalostajalla onkin vastuu huolehtia perinnöllisen syöntilaadun hyvästä tasosta. Työkaluja tähän on jo olemassa. Geenitestit antava melko luotettavat tulokset kaikille liharoduillemme mureudesta ja marmoroitumisesta. Isä on kaksi kertaa tärkeämpi kuin rotu Atrian teurastulosten perusteella on tullut selväksi, että sekä lypsylehmien että emolehmien astutuksissa ja siemennyksissä on lisättävä erityisesti charolais- ja limousin-sonnien käyttöä teuraseläinten isänä. Kuitenkaan pelkkä rotuvalinta ei tuloksia paranna. Emolehmäkarjoissa olevien sonnien laatua tulisi liharodusta riippumatta nostaa entisestään, sillä isäsonnien väliset erot olivat rotujen välisiin eroihin verrattuna kaksi kertaa suurempia. Charolaisrodun sisällä oli erityisen suuri hajonta teuraskasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavissa ominaisuuksissa. Onneksi muutaman vuoden päästä meillä on käytössämme jonkinlaiset teuraslaatuindeksit myös Suomessa. Kaikki nykyiset työkalut rakennearvostelusta punnituksiin eivät kuitenkaan nekään ole vielä kaikilla tehokkaassa käytössä. Rakennetta on pystyttävä jokaisen karjanomistajan myös itse arvioimaan, Muiden tuikitärkeiden käyttöominaisuuksien, kuten poikimahelppouden, emo-ominaisuuksien, luonteen sekä hedelmällisyyden jalostamisessa tärkeimpiä työkaluja ovat karjasilmä, kirjoitustaito ja ankara karsinta. AtriaNauta onnittelee lämpimästi 30-vuotiasta Charolaisyhdistystä! Susanna Vehkaoja, AtriaNauta KARPPILAN CHAROLAIS HK-agrin Rotukarjasonni 2011 Karppilan Fond, rakennepisteet 86 www.saunalahti.fi/karppila 045-6766509 © Anna-Marjatta Koskinen 32 - Charolais 2012 - Nautatilan analyysit Yleisimpiä nautatilan analyyseja ovat mm. ympäristötuen ehtojen mukainen maan viljavuustutkimus, nitraattiasetuksen asettama lanta-analyysi, rehu-analyysit sekä eläinten myynnin yhteydessä eläinten salmonella näytteet. Jos eläinten juomavesi tai oma talousvesi tulee tilan omasta kaivosta, listaan voi lisätä vesianalyysit. Teksti, kaaviot ja kuvat: Päivi Näkki Viljavuustutkimus Viljavuustutkimusta on tehty säännöllisesti 5-vuoden välein, vuodesta -95 lähtien lähes kaikilla tiloilla, tätä ennen vain noin 30 % tiloista oli kiinnostunut peltojensa viljavuudesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. EUkauden alussa Suomen peltotilastoissa pH-pitoisuudet laskivat, koska mukaan tuli suuri määrä tiloja, jotka eivät olleet tehneet ennen säännöllisesti viljavuustutkimuksia, eivätkä tienneet peltojensa viljavuutta. Nyt 2000-luvulla tiloja on koetelleet kannattavuusongelmat ja peltojen kalkituksesta ja lannoituksesta on tingitty. Tämä näkyy selvästi peltojen kupari, sinkki ja mangaani pitoisuuksien alenemisena sekä pH:n laskuna. Saadakseen eläimille tasapainoisen rehun, on kuitenkin huolehdittava kalkituksesta ja lannoituksesta. Maan viljavuudella on merkitystä varsinkin emolehmätiloilla, joiden ruokinnassa käytetyt rehut tuotetaan suu- relta osin itse. Maan ravinnepitoisuudet näkyvät myös rehun ruokinnallisissa arvoissa, esim. typpilannoitus riittävyys valkuaispitoisuutena ja hivenlannoitus rehun kivennäispitoisuuksissa.Toisaalta oman karjanlannan käyttäminen yksinomaisena lannoitteena, ei tuo rehuun esim. tarpeeksi seleeniä, jota olisi annettava jokaiselle sadolle lannoituksen yhteydessä. Kuivikelannan lanta-analyysi Viimeisen viiden vuoden tilastossa näkyy selkeästi rehujen tai ruokinnan muutosten vaihtelut. Kaiken kaikkiaan kuivikelannan ravinnearvot ovat laskeneet esim. ympäristötuen ehtojen mukaisesta keskiarvosta. Tästä syystä lanta-analyysi kannattaa tehdä laajempana kokonaisuutena, ja ehkä tiheämmin, että lannan todellisen lannoitusarvon voisi ottaa huomioon lannoitussuunnitelmaa tehtäessä.Vaihtelut esim. typpipitoisuudessa ovat olleet 33 välillä 0,1 – 7,9 kg/m3 ja fosforipitoisuuksissa välillä 0,1 – 10 kg/m3. - Charolais 2012 - Kivennäispitoisuudet tasapainoon kotoisissa rehuissa Eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen näkökulmasta monet asiat voivat olla pielessä kotoisissa rehuissa. Rehuja voi olla liian vähän, jolloin tuotos jää odotettua pienemmäksi, siinä voi olla rikkakasveja jotka eivät maistu, rehu voi olla liian nuorena tai liian vanhana korjattua. Rehun sekaan voi olla joutunut lantaa tai peltomultaa (esim. myyrien kekoja), jolloin se voi pilaantua odottamatta. Nurmen lannoitus voi olla vaillinaista, lannoitteesta voi puuttua hivenravinteita tai niiden suh- teet eivät ole sopivat täysipainoiselle rehulle. Myös kasvuolosuhteet vuodesta toiseen poikkeavat toisistaan, mikä aiheuttaa ravinnepitoisuuksiin eroja, valkuaispitoisuuden, sokerin, kuidun sekä kivennäisten suhteen vaikka lannoitus pysyisi samana. Hyvin kasvaneen nurmen voi vielä säilönnässä pilata. Säilönnällistä laatua ei ole varmistettu säilöntäaineella tai sitä on annosteltu liian vähän, myös säilöntäaine voi olla vääränlaista. Rehumassa on kuivempaa tai märempää kuin mitä säilöntäainetta ostettaessa ajateltiin olevan. Muovikerroksia paaleissa voi olla riittämättömästi ja se voi syystä toisesta mennä rikki, jolloin rehu joutuu ilman kanssa ennenaikaisesti tekemisiin. Myös linnut ja hiiret voivat liata rehun. Rehun teossa ja käsittelyssä puhtaus on tarpeen esim. rehuntekovälineissä. Nurmirehuketjussa on monta kohtaa, jotka voivat aiheuttaa eläimelle terveydellisiä ongelmia. Varmista rehun sopivuus analyysillä Viljavuustutkimuksen perusteella valitaan sopivin lannoite, että kotoisista rehuista tulisi ravinteiltaan mahdollisimman tasapainoisia eläinten ruokinnan kannalta. Tämä kannattaa pitää mielessä myös viljeltäessä rehuja myyntiin. Etenkin naudoilla on tärkeää lannoittaa kaikkia nurmisatoja seleenipitoisilla lannoitteilla. Kotoisten rehujen sisältämä seleeni on hyväksikäytöltään useimmiten lisättyä epäorgaanista seleeniä parempaa. Kasveista tuleva seleeni varastoituu ja siirtyy tehokkaasti eläimen kudoksiin ja siitä myös tuotettuihin elintarvikkeisiin. Viljavuustutkimuksien yhteydessä tehdyissä seleenimäärityksissä pitoisuudet ovat vaihdelleet 2000-luvulla keskiarvon ollessa 0,01 – 0,02 mg/l välillä. Rehuanalyysiin kannattaa ottaa ainakin suurimmilta lohkoilta kattava kivennäisanalyysi, että saataisiin selville sopivin täydennyskivennäinen. Tuhkapitoisuus rehuanalyysissä kertoo, jos maata on mennyt rehun mukaan. Rehujen myyntitilanteessa rehuanalyysi todistus toimiin rehun ”va- Analyysiin tulleita härkäpapunäytteitä. vennäispitoisuuksien vaihtelusta, pitoisuudet g/kg ka tai kivennäispitoisuudet mg/kg ka. Analyysitulosten hyödyntäminen jää aina viljelijän vastuulle. Tilatasolla on suuri merkitys ravinteiden hyväksikäytöllä sekä analyysitulosten tiedon hyödyntämisellä. Peltojen kalkitukseen ja lannoitteen valintaan kannattaa kiinnittää huomioita, samoin eläinten ruokinnan optimointiin, taloudellisuutta unohtamatta. kuustodistuksena”, näin vältytään jäl- Päivi Näkki kikäteen ikäviltä selvittelyiltä. Tilojen Viljavuuspalvelu Oy välisissä kaupoissa rehu-analyysitodistus heinästä, viljoista ja säilörehusta määrittää myös hintatason. Hyväksi todistetusta rehusta kannattaa maksaa, ettei myöhemmin tule yllätyksiä rehun laatuun tai eläinten terveyteen. Uusista valkuaiskasveista rehuanalyysi kannattaa tehdä. Taulukossa esimerkki härkäpavun valkuais- ja ki- 34 - Charolais 2012 - FARMARI NÄYTTELYSSÄ 1.-3.7.2011 PORISSA Viime kesän Farmari-maatalousnäyttely pidettiin tavanomaisesta aikataulusta poiketen jo heinäkuun alussa. Heinäkuun helteet pitivät huolen siitä, että Kirjurinluodossa tarkeni! Vaikka näyttelyalueelle osui muutama hurja sadekuuro niin trombeilta sentään vältyttiin. Näyttelyssä päästiin järjestäjän ProAgria Satakunnan yleisötavoitteeseen ja näyttelyssä vieraili yli 70 000 maaseudusta kiinnostunutta. Kotieläinkentällä oli esillä kuusi yleisintä lihakarjarotua sekä erikoisuutena pieni dexter emo vasikoineen. Liharotuyhdistyksellä ja Pihvikarjaliitolla oli perinteisesti yhteinen osasto, jossa myös lihatukku Tamminen oli kertomassa pihvilihasta kuluttajille. Osasto sijaitsi suoraan liharotueläinten karsinoiden päässä, joten eläimiä katsomaan tullut yleisö löysi osaston kiitettävästi. Jaossa oli eri rotuyhdis- Lihakarjaosastolla sunnuntaina Heta Östergård, Liisa Linna ja tysten ja pihvikarjaliiton lehtiä sekä Maarit Kallio myynnissä rotutuotteita. Charolaisrotua edusti rauhallinen emo Flens Riimi Eija Rinta-Piirron karjasta Kauhajoelta. Riimistä huuhdeltiin keväällä alkioita, joten se oli edustamassa ilman vasikkaa. Eija edusti ahkerasti lehmänsä mukana kaikkina näyttelypäivinä ja sai kertoilla paljon yleisölle emolehmätuotannon käytännöistä ja eettisyydestä. Useat näyttelyvieraat olivat myös kiinnostuneet siitä, mistä pihvilihaa voi ostaa. Kysymyksistä näkyy, että Farmari-näyttelyssä vierailee ammattiväen lisäksi yhä enemmän myös kuluttajia, joille charolaisrotu ei ollut kovinkaan tuttu. Kiitokset Eijalle arvokkaasta kuluttajatyöstä rotumme hyväksi. Seuraava Farmari-näyttely järjestetäänkin vasta vuonna 2012 ja silloin tavataan Pohjanmaalla Seinäjoella. Ensi kesänä maaseutua ja liharotujakin taas tuodaan esille Okra-näyttelyssä 4.7.7.2012 Oripään lentokentällä, jonne perinteisesti on mahtunut isokin kotieläinkenttä. Näyttävä rotunsa edustaja Flens Riimi Teksti: Heta Östergård Kuvat: Liisa Linna, Eija Rinta-Piirto 35 - Charolais 2012 - MIKÄ VASIKALLE NIMEKSI? Koonnut:Marika Lahtinen h&m haakana haalari haaremi haarniska habanero habitus hai haikara haiku haiti haituva hakkapeliitta hakkeri halfpipe halleluja halloween hallusinaatio halma halo halogeeni halva hamssi hands-free hangaari hankala hanko hannari hanslankari hanukka hapankaali hapero happi happy end hapsiainen harakiri harakka hardcore hardware harlekiini harmaahapsi harmistus harmonia harmonikka harrastus hartia hartsi harvesteri hasardi hasis hassu haukka haukku haupitsi hautuma headhunter hebrea hedelmä heeros hehku hehkutus hehtaari hehto heijari heiluri heinä heksa hektinen hekuma helibor helinä helio helium helle hello kitty hellä helmi heluna hematooma hemofilia hemoglobiini hempukka hengitys henkari 36 henki henkseli henna henni hepatiitti heppu hepta hepuli herbaario heresia hermo heroiini herpes hertsi hertta hessu hetaira hetero hidalgo hiekka hierarkia hieroglyfi hieroja hifi hiilidioksidi hiilihydraatti hiiri hikari hilse himo hindi hindu hinkalo hinkki hiphop hippi hippiatri hippiäinen hippodromi hirmulisko hirviö histamiini - Charolais 2012 - Lisätietoja yhdistyksen sihteeriltä 37 - Charolais 2012 - EMOLEHMÄTARKKAILUN TULOKSIA 2010 Emolehmätarkkailuun kuului vuoden 2010 lopussa yhteensä 320 tilaa. Tiloja on tullut muutamia lisää tarkkailun piiriin. Charolais on päärotuna 72 tilalla eli 22,5 % kaikista tarkkailutiloista. Toisena tilastoissa on Hereford, joka on päärotuna kaikkiaan 70 tilalla. Lehmälukumäärissä eroa syntyy charolaisen eduksi, charolaislehmiä oli tarkkailussa 2799 kpl, 24,9 % emoista, kun herefordeja oli 2662. Kaikkiaan Suomessa tarkkailuun kuului vajaat 11 300 lehmää. Karjakoko kasvaa tasaisesti. Kymmenen vuotta sitten tarkkailussa oli mukana 151 tilaa ja emoja yhteensä 2610 kpl. Kehitystä on siis emolehmäpuolellakin tapahtunut melkoisesti. Vuoden 2011 tarkkailutulokset julkaistaan Nauta 2/2012 lehdessä. Punnitustuloksia Charolais vasikoiden syntymäpainot ovat pysyneet viime vuodet hyvin samalla tasolla. Keskimäärin sonnivasikat painoivat 48 kiloa ja lehmävasikat 45 kiloa. Vaihtelua syntymäpainoissa löytyy, alhaisimman painon ollessa 15 kg ja korkeimman 76 kg. Poikimistyypeissä 1, ilman apua sekä 2, poikimista avustettiin, oli 97,1 % kaikista poikimista. Vasikkakuolleisuus on laskenut edelleen aikaisemmista vuosista, ollen nyt 4,6 %. Suomen tulokset ovat todella hyviä, mutta on hyvä muistaa, että yksikin kuollut vasikka alentaa aina myös tilan taloudellista tulosta.Vasikkakuolleisuuteen vaikuttaa oleellisesti poikimisten seuranta ja vastasyntyneiden vasikoiden tarkkailu. Vertailuksi pohjoismaisia tarkkailutuloksia: vasikkakuolleisuus Tanskassa charolaisrodun osalta (kuolleena syntyneet ja kuolleet ennen 14 vrk ikää), on lehmillä 5,1 % ja hiehoilla 9,6 %. Ja Ruotsissa vastaavat tulokset 8,8 % ja 11,5 %. Vieroituspainot ovat laskeneet muutaman kilon edellisestä vuodesta. Keskimäärin korjatut painot sonneilla olivat 321 kiloa ja hiehoilla 287 kiloa. Myös vuodenpainoissa on hivenen las- myös Hästö Jan-Erikin Dexter789 kiloa ja samalla painolla Hannola maatalousyhtymän Hannolan 2026.Yli 600 kilon painon hiehoissa saavutti yhteensä viisi hiehoa. Hiehoissa parhaaseen tulokseen pääsi Pauli Paajasen Elsa, jolla painoa 649 kiloa. Seuraavina tuloksissa ovat Robert Flenin Flens Esansi 620 kiloa, Hannolan nimetön hieho painolla 610 kg sekä Ari ja Eija Kärkkäisen Ollilan Ester 605 kg. kua edelliseen vuoteen. Sonnit painoivat keskimäärin 567 kiloa ja hiehot 443 kiloa. Jälleen vertailupohjaksi Tanskan ja Ruotsin painotuloksia: vieroituspainot sonneilla Tanskassa 328 kg, Ruotsissa 316 kg. Vastaavasti hiehojen painot: Tanska 292 kg ja Ruotsi 285 kg.Vuodenpainoissa on selvä ero Tanskan ja Ruotsin hyväksi, sonneilla 591 kg ja 588 kg sekä hiehoilla 472 kg ja 454 kg. Siemennystuloksia Siemennystilastot ovat viimeisen 12 kuukauden ajalta.Valtaosa charolais siemennyksistä tehdään edelleenkin lypsykarjaroduille, risteytyssiemennyksinä. Charolais sonnia käytettiin 5058 siemennyksessä. Lisäystä viime vuoteen on parikymmentä siemennystä. Tästä määrästä lypsyrotujen siemennyksiä oli 4338 kpl, charolaiseläinten siemennyksiä oli kaikkiaan 659 kpl. Tilojen tulisi aktivoitua eläinten Siemennysten määrä jatkaa valitettapunnituksissa. Syntymäpainoja ilmoi- vasti edelleen laskuaan viime vuosista, tetaan kiitettävän hyvin mutta vie- vähennystä vuodesta 2009 150 kpl. roitus- ja vuodenpainot saadaan vain Toivottavasti charolaiskasvattajat innoin puolelta tiloista, jotka kuuluvat nostuvat jälleen keinosiemennyksen tarkkailuun. Pelkkä emolehmätarkkai- käytöstä ja rotu pitäisi edelleenkin luun kuuluminen ilman punnituksia ei kirkkaasti kärkipaikan kaikista liharohyödytä ketään. Painotiedoista tila saa tueläinten siemennyksistä. Siemennyktodella tärkeätä lisätietoa eläinainek- sellä saamme käyttöömme maailman sestaan ja ruokinnan onnistumisesta. huippusonneja ja uusia sukulinjoja. Suurempi painotietodata parantaa myös indeksien luotettavuutta. Tuontisonneja on käytetty melko tasaisesti ja suurin käyttömäärä oli Risteytyskarjoissa charolais on ranskalaisella Voimo sonnilla 25 annososoittanut ylivoimaisuutensa hyvissä ta. Sama käyttömäärä oli ruotsalaissonkasvuominaisuuksissa.Varsinkin sonnit ni Chivas av Strömsnäsillä, Dennis av erottuvat muista roduista painotulok- Fogdegårdenia oli käytetty 24 annosta. sissa. Vieroituspainot, charolais sonni eläimen isänä, on keskimäärin sonneilla Teksti: 319 kg ja hiehoilla 269 kg. Vuoden- Eija Rinta-Piirto/Faba osk. painot vastaavasti sonneilla 550 kg ja hiehoilla 422 kg. Kuva: Parhaan vuodenpainon saavutti sonneissa, Eija Rinta-Piirron KorpiHeikkilän Emmanuel, jonka korjattu vuodenpaino oli huima 815 kiloa. Lähellä maagista 800 kilon rajaa olivat 38 Minna Putkuri - Charolais 2012 - Pihvillä saat emolehmätilasi tiedon tuottamaan WinPihvi on emolehmätilojen tarpeisiin kehitetty monipuolinen ohjelma. WinPihvin avulla hoidat ilmoitukset nautarekisteriin, tilaat korvamerkit ja seuraat eläinten kasvua. Hyödynnä WinPihvin monipuoliset toiminnot: ✔ Eläinkortista näkyvät mm. eläimen tunnistetiedot, polveutuminen, painot ja poikimiset sekä vasikoiden tiedot. ✔ Saat listauksen eläimistä, joille voit tehdä 200 pv ja 365 pv punnituksen. ✔ Voit osastoida eläimesi käytön, sukupuolen tai karsinan mukaan. Ryhmätoimintojen kautta kirjaat kerralla esim. laitumelle laskun koko osastolle. Lisätiedot ja tilaukset: Puh. 09 8566 5900 sähköposti tuki@mloy.fi inkin L a v e s a N s sisältyy u e k i o ö t käyt iin WinPihv MobiPihvi on älypuhelimeen asennettava sovellus kulkeMobiPihvillä eläintiedot tteessa vat kätevästi pienessä lai staanotmukanasi ja sillä voit va tietoja taa, tallentaa ja lähettää eläimen luona. on luo: MobiPihvi tuo tiedot em a mukana. ✔Eläintiedot ovat ain en Tarkastat nopeasti eläim eläin- ja tuotostiedot. avulla voit ✔Erillisen lukusauvan istä. tunnistaa eläimen eMerk dot MobiPihvillä lähetetyt tie & ovat välittömästi Ammu ien lm Elmer ja Pihvi -ohje käytettävissä. www.mloy.fi/winpihvi 39 - Charolais 2012 - Parempaa työturvallisuutta Tokki Hoitopilttuu Vink poi’itusapu ÖS Y M Ä T L I ME Karsinan reunaan asennettava hoitopilttuu mahdollistaa lehmän hoitotoimet turvallisesti takaa ja sivulta. Etuaita on lukittava ja sivuseinän molemmat luukut avattavia. Vetoavuksi poi’itukseen Vinkin vuorovetoinen vetolaite. Safety-ruokinta-aita Safety on turvallinen lukkoaita, josta kaatunut eläin voidaan vapauttaa alakautta avaamalla lukitus. Ruokinta-aukkojen koko säädettävissä. Valmiit elementit 1 – 6 m joten asentaminen nopeaa. Varmatoimiset ja käyttäjäystävälliset juomakupit sisä- ja ulkokäyttöön sekä laitumelle juoma-altaat ja vesivaunut EX5 – aidat ja –päädyt Vahvarakenteisilla, teleskooppisilla EX5-tuotteilla rakennat kätevästi vasikkapiilot ja pujahdusporteilla huolehdit myös omasta turvallisuudestasi. Päädyt myös juomakupeille. Vankka ja kätevä galvanoitu käsittelyhäkki, saatavilla myös sorkanhoitoja vaakavarustein Tuotteet ja Osaaminen Karjasi ja Kukkarosi Iloksi! T ● Agricow karjaharja ● Irtoaidat ● Parrenerottajat ● Laidunkalusteet Mokintie 66 ● 82600 Tohmajärvi ● 050 46 40 555 Tutustu lisää: www.tokki.fi tai kysy lisää: info@tokki.fi 40 - Charolais 2012 - Me nuuka ja leuhka kansa KUVA:Pete Aarre-Ahtio Suomeen on vihdoin saatu ruokakulttuurin professuuri. Arvata kai saatiin, että kyse on lahjaprofessuurista, jonka ovat valistuneet tahot maksaneet. Valistunut taho ei tietysti tässä tapauksessa tarkoita valtiota eli meitä kansalaisia. Lahjaprofessuurin takana on ruokakulttuurista huolestuneita yrityksiä ja yhteisöjä. Mutta hyvä kuin saatiin. Meidän suomalaisten kuluttajien psyykettä olisi lupa tutkia. Jokainen kaupan alalla toimiva päivittelee, kuinka kuluttaja kulkee aina raha edellä. Jos sattuu muistamaan, miettii sitten laatua. Tämä koskee vain pienhankintoja ruokakaupassa tai marketissa. Jos on halpaa, ostetaan. Jos hinta on 9,99 €, ostetaan. Mutta kun ollaan tekemässä suuria hankintoja kuten asuntoa tai autoa, tinkiminen tai ylipäätään ajattelu lakkaa. Maksoi mitä maksoi, laadusta välittämättä. Eräs opiskeleva tuttuni tienaa sopparahoja silloin tällöin Helsingin ja Tallinnan välisellä lautalla. Hän kysyi kerran, tiedänkö mikä ero on suomalaisen ja virolaisen välillä. En tiennyt. Nyt tiedän. Virolainen kysyy, onko hyvä tuote. Suomalainen kysyy, paljonko voltteja. Aina. Näin ollen suomalainen ei voi nuukuuttaan selittää pelkästään käydyillä sodilla ja satoja vuotta sitten riehuneilla katovuosilla. Jos tämä on meidän suuri rahvaamme ja suurin syntimme, eivät asiat ole kovin kehnosti. Minua ei suinkaan suivaannuta tämä kansan syvin kerros. Kansan kymmenesosa se oikeasti ärsyttää. He osaavat pilata kaikki hyvät harrastukset. Olen katsonut harmissani, kuinka maku on mennyt vuosien varrella laskettelusta, tenniksestä, squashista, matkailusta ja korkeakirjallisuudesta. Kaikki hyvät harrastukset tulevat maahamme hiljaisuudessa. Pioneerit tuntuvat mukavilta. Näin on kunnes harrastuksen huomaa se kansanosa, joka mieluusti muuttaa sen oman sosiaalisen nousunsa kyytipojaksi. Harrastukset muuttuvat elitismiksi ja oman erinomaisuuden välineiksi. Onneksi ovat jättäneet rauhaan postimerkkeilyn, numismatiikan, pienoismallien rakentelun ja vanhat Jaguarit. En ole juuri koskaan pitänyt viininmaisteluluentoa mukavamman porukalle kuin Helsingin urheiluautoilijoille järjestetyssä tilaisuudessa Jaguar-korjaamon tiloissa. Jollakin tapaa myös viiniharrastus on säilynyt snobien katveessa niiden kolmenkymmenen vuoden aikana, kun viinejä on laajasti Suomessa harjoitettu. Tämä luultavasti johtuu siitä, että hienot viinit on liian ilmiselvä snobbailun aihe, joten siihen pyritään suhtautumaan teepaitahengessä. Viime vuosina viineillä ylvästely onkin sitten lisääntynyt räjähdysmäisesti. Miten tämä kaikki liittyy Charolais-lihaan? Se liittyy siten, että ruoalla vouhotus on tällä hetkellä kaikkein yleisin sosiaalisen statuksen nostattaja. Tämän ryhmän itseä ja omaa persoonaa korostavat höpinät ovat suurin tekijä, miksi peruskuluttaja edelleen valitsee tuulipuvut ja marinoidun lihan.Tekevät sen kuin vastaiskuna. Muutama prosentti kansasta saa paljon pahaa aikaan muiden korvissa höpöttämällä ankeissa työkopperoissaan Michel-tähtipaikoista, joissa on vieraillut.Vielä suurempi joukko vierottaa koko muun kansan gastronomisista iloista toitottamalla suureen ääneen, kuinka uuden keittiön marmorit kiiltävät ja kuinka hieno uusi mustajuuriresepti onkaan. Hitto vieköön, isket muovihanskat käteen, kuorit inhottavapintaiset juurekset ja panet kymmeneksi minuutiksi voiköntin kanssa pannulle. Maistuu upealta, eikä tarvitse mitään glorifiointia saati mahtisanoja seurakseen. Kun nämä komeljanttarit ovat äänessä, rakas kansamme alkaa vieroksua hienoa kulinariaa, jonka perusta on hyvässä raaka-aineessa. Juuri sitä ei supermarketista saa. Tankkaajakansa ymmärtää vasta myöhemmin, mikä ero on mauttomalla brasilialaisella naudan sisäfileellä on suomalaiseen pellolla vapaana käyskentelevän blondin härkäelviksen kas- 41 vattamaan nuoskeaan seläkkeeseen. Hintaero on laatuun verrattuna mitätön ainakin kahden-kolmen hengen talouksissa, jotka tuntuvat kohta edustavan valtaosaa kansasta. Kun muutin perheeni kanssa parikymmentä vuotta sitten Helsinkiin, gastronomisia edistysaskelia otettiin Päijänteen veden verran. Oulujoesta suodatettu talousvesi jäi, mutta niin myös suvun miesten ampumaa riista, naapurin tai itsensä kalastamat merenherkut. Peruna ja leipä olivat suorastaan surkeita. Pidin toimistoa pari vuotta Korkeavuorenkadulla, ja Laivurinkadun pizzerian Marseillesta kotoisin oleva vetäjä sanoi suoraan: Stockmannilla on taso kuin muualla Ranskassa, mutta muiden ruokakauppojen tarjonta on ala-arvoista. Sanoja ei ollut mikään snobi, vaan ranskalainen kansanmies. On vinha ero, ollako amateur tai snob. PEKKA SUORSA Kirjoittajan jo yhdeksänteen laitokseensa yltänyt vuotuinen Viiniopas-kirja on kerännyt matkapuhelinversiollaan jo 30 000 käyttäjää. - Charolais 2012 - Tie sydämeen alkaa kotitilalta. HK Agri p. 010 570 150 www.hkagri.fi www.bosgard.com Tuotannon turvaamiseksi •maa-analyysitviljelyyn •lanta-analyysitlannoitukseen •rehuanalyysitruokinnansuunnitteluun •talousvesitutkimuksetjuomavedentarkkailuun •salmonellatutkimukseteläimistäjarehuista L ÄHETÄ NÄYT TEET MEILLE! Bosgård 67, 06200 Porvoo kaarlo.schildt@bosgard.com PL500,50101Mikkeli(Graanintie7) Puhelin(015)320400•www.viljavuuspalvelu.fi 42 - Charolais 2012 - Meiltä löytyy Beef Poweria! Tutustu liharotusonnien käyttölistaan Faban nettisivuilla www.faba.fi. Finn Beef AY Emoneuvontaa, eläinvälitystä ja alkioita! www.finnbeef.fi Anne-Marie Rosenlew Puh. 040-5905718 anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi Katri Strohecker p. 040-7033423 katri.strohecker@finnbeef.fi 43 - Charolais 2012 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2011 Nimi Karjanimi Osoite Puhelin Sähköposti A-Tuottajat Oy Susanna Vehkaoja PL 910 60101 ATRIA 040-7505167 susanna.vehkaoja@atria.fi Johan Björkenheim Orisbergintie 382 61560 ORISBERG 0400-369898 johan.bjorkenheim@netikka.fi Maria Dieckman Werho Werhon kartano 17510 NYYSTÖLÄ 03-5512068 040-5828205 werho@werho. com Pertti Ekman Maanpää Suorannantie 163 21930 UUSIKARTANO Tiina ja Aapo Ekman Maanpää Maanpääntie 484 21930 UUSIKARTANO 044-2726312 tiina.ekman@ ymail.com Päivi & Kari Enkola Iso-Räihä Räihä 16 41920 KINTAUS 050-5455419 paivi_enkola@ linuxmail.org Minna Eronen Potoskavaarantie 27 82500 KITEE 050-5865056 minna27_postilaatikko@ suursaimaa.com Kata & Ralf Flén Södra Munsalavägen 152 66950 MUNSALA 06-7641221 050-3652920 kata.flen@hotmail.com Jari Haapanen Haapaperäntie 356 85500 NIVALA 08-441418 045-6759205 jari.haapanen@ omanetti.fi Antti Haataja Ouluntie 133 88300 PALTAMO 0400-584609 konemies71@ gmail.com Juha Hankamäki Niinimäentie 412 35820 MÄNTTÄ 044-5417083 juffe9@suomi24. fi Matti ja Lasse Hannola Anjalankoskentie 339 47200 ELIMÄKI 0400-777999 lasse.hannola@ pp.inet.fi Eero Hukkanen Niemisenmäentie 91 74270 KAUPPILANMÄKI 0400-177741 eero.hukkanen@ pp2.inet.fi Heikki ja MaijaLiisa Huttula Vesalantie 93 90900 KIIMINKI 040-5225356 heikki.huttula@ hotmail.com Leena & Timo Huuha Uuraistentie 492 41290 0500-582682 KANGASHÄKKI leena.huuha@ netti.fi Hannu Häkkinen Pohjalahdentie 1145 51600 HAUKIVUORI auli.hakkinen@ luukku.com Anne Kaasalainen Mouhijärventie 358 38460 SASTAMALA Olli Kajakoski Toplasenmäki Rasilahdentie 3 51720 RAHULA 015-176309 olli.kajakoski@ surffi.fi Hannu Karppila Karppila Ponsantie 1131 36340 TOHKALA 03-3766509 045-6766509 hannu.karppila@ saunalahti.fi Heikki Kauppila Seppälä Sällintie 38 39510 IKAALINEN 040-7311844 heikki.kauppila@ ippnet.fi Jukka Kauppinen Pääkkyläntie 153 41530 VENERANTA 040-5659413 jukauppinen@ netti.fi Jaana Keränen Paununniementie 153 74300 SONKAJÄRVI 040-9604421 jyrskynvirta@ hotmail.com Kari Kinnula Peltoharjun Peltoharjuntie 11 90650 OULU 040-5660640 kari.kinnula@ luukku.com Juhani Koivunen Kankare Kuusniituntie 94 25360 PERTTELI 0400-808528 sinikka.iltanen@ gmail.com Kosken kartano Koskis 25560 KOSKI AS 050-3532448 limburg@nettilinja.fi Kostekivi Nevalan Eija & Lasse Flén Tureikon Elimäki Takalon Siiraviita Ojalantie 55 44 91500 MUHOS 015-416725 040-5530915 anne.kaasalainen@gmail.com - Charolais 2012 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2011 Nimi Karjanimi Osoite Puhelin Sähköposti Kotirannan Mansikkakarintie 9 68210 050-5498719 MARINKAINEN janne.rekila@ kotinet.com Kulvemäentie 339 74230 SALAHMI omakolo@ suomi24.fi Kotirannan MTY Janne Rekilä Tuomo Kumpulainen Arto ja Ilkka Kuntturi Kuntturi Hakkistentie 9 37800 TOIJALA 03-5437006 050-3273842 Eija ja Ari Kärkkäinen Ollila Kirmantie 701 74520 IISALMI 0400-595649 Eija eija.karkkain0400-820852 Ari en7@luukku.com Anna ja Jussi Lappalainen Lappala Toivalantie 44 70900 TOIVALA 017-4651028 040-5223140 anna.lappalainen@raketti.net Pirkko ja Raimo Lautiainen Huhtisaarentie 11 51720 RAHULA 015-174545 040-9603448 pirkkosylvia@ gmail.com Tarmo Lehtonen Turilantie 269 25260 VASKIO 02-7285668 Timo ja Mintti Lindsberg Lehtolan Lehtolantie 80 77700 RAUTALAMPI 017-531001 0400-578115 timo.lindsberg@ pp1netsor.fi Liisa Linna Aleksi Heikkilä Ylä-Prinkkilä Tuurintie 277 63400 ALAVUS AS. 041-5759251 liisa_linna@ hotmail.com Marjaana Manni Mannin Charolais Mannintie 33 31500 KOSKI TL. 050-3399946 mara.manni@ luukku.com Pekka ja Tanja Markkanen Jukola Kanavatie 50 77930 KERKONJOENSUU 0400-741931 pekka_markkanen@luukku. com Eeva ja Pentti Meriläinen Meriläinen Elämäjärventie 143 44800 PIHTIPUDAS 0400-813701 pertti.merilainen@nic.fi Jussi Mustonen Palttilantie 191 23800 LAITILA 040-7001739 jussi.mustonen@ lailanet.fi Mari ja Antti Mäenpää Tarpeenniementie 22 14500 IITTALA 0400-510342 mari.maenpaa@ pp.inet.fi Antti Niskanen Pesolanniementie 255 74595 RUNNI 0500-430044 Mai-Brit Niva Aapajoentie 269 95560 AAPAJOKI 040-9112615 LSO Juhani Numminen Turuntie 4 30100 FORSSA 02-847068 0400-854911 Markku Nuutinen Seppäläntie 13 72300 VESANTO 0400-171826 Benny Nybäck Voitbyvägen 517 66520 VEIKARS 050-5121010 Heljä ja Tapio Paasonen Luukkolantie 9 51720 RAHULA 015-226511 Jouko Paajanen Vaarantie 84 58520 HIUKKAJOKI 040-7434162 jnj.paajanen@ pp2.inet.fi Harri Palonen Niinimäentie 115 41290 KANGASHÄKKI 040-5780819 harri.palonen@ nic.fi Keijo Puskala Länsikyläntie 29 63540 HERNESMAA 06-5271467 045-1352824 Jouni Raja Lapionevantie 82 61250 JALASTO 041-4358061 jouni.raja@ suomenhelasto.fi Jouni Rautakoski Kylmälänkyläntie 91500 2361 MUHOS 040-5506912 kumina@muhoslainen.com Mirja & Esko Riipinen Rantakeurulantie 159 040-5818893 mirja.riipinen@ ranta-keurula.fi Yli-Tarpeenniemi Hennylän Naattiniemi Ranta-Keurula 45 41550 HANNULA arto.kuntturi@ gmail.com juhani.numminen@lso.fi benny.nybaeck@ agrolink.fi - Charolais 2012 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2011 Nimi Karjanimi Osoite Sähköposti 040-5673515 korpiheikkila@ gmail.com Eija Rinta-Piirto Korpi-Heikkilä Parjakantie 29 Anne-Marie Rosenlew Kauniais Kartanonkuja 100 37200 SIURO 040-5905718 03-3406890 anne-marie. rosenlew@ finnbeef.fi Teija ja Mika Ruhanen Ahopellontie 39 74700 KIURUVESI 040-7050423 mika.ruhanen@ pp.inet.fi Antti Ryynänen Kortejärventie 681 88900 KUHMO 040-7632927 Karho-ojan Karjatila Oy Jukka Räisänen Suokyläntie 511 91500 MUHOS 045-5454155 juha.raisanen@ karho-oja.com Jukka Räsänen Lähteenkorvantie 78 73300 NILSIÄ 017-625154 0400-766506 jukkataavetti@ gmail.com Ola Sandberg Bäckbyvägen 499 68830 BÄCKBY 040-5738653 ola.sandberg@ anvianet.fi Marketta Sarja Ojakangas Ylivieskantie 147 85500 NIVALA 0400-282623 marketta.sarja@ proagria.fi Kaarlo Schildt Bosgård Bosgård 47 06100 PORVOO 019-654529 0400493269 kaarlo.schildt@ bosgård.com Jussi&Tea Seppä & Haapapuro Hakalan Aittokyläntie 905 86650 KYTÖLÄ 040-5238739 juho.s@kotinet. com Marika Lahtinen Tenhontie 91 19700 SYSMÄ 040-9655228 maika.lahtinen@ gmail.com Mikko Sippola Risteli Vintturintie 45 19740 LIIKOLA 03-7179200 040-5380622 mikko.sippola@ phnet.fi Johan Snickars Snickars Langerskogsvägen 72 B 66140 Ö-MALAX 06-3654611 0500-665488 johan.snickars@ elisanet.fi Henrik Sundberg Bolstaholm Bolstaholm 22340 GETA 045-73135400 Mari Talvio Metsärannan Haavistontie 102 16450 MALLUSJOKI 040-7247797 mari.talvio@ pp.phnet.fi Tuomas Harriet Tammi Tammerlander Tuohenkuja 92 32800 KOKEMÄKI 0400-110437 tuomastammi@ suomi24.fi Pasi Tarkiainen Tarkiala Leppälammentie 37 82335 RASIVAARA 0500-676905 Pasi 050-5810074 Minna Putkuri pasi.tarkiainen@ pp.inet.fi MTY Toivonen Antti & Tero Toivonen Salmensuu Isotalontie 12 21570 SAUVO 0500-785543 Antti 050-5630850 Tero antti.toivonen@ hereford.fi Risto Tuomi Sorsaojantie 70 35820 MÄNTTÄ 03-4786834 Soile ja Pekka Törmänen Auttolan Sarakyläntie 809 93220 LIVO 040-5355834 Timo Vihinen Urpio Niemisenmäentie 91 36200 KANGASALA 040-5009852 timo.vihinen@ koti.soon.fi Jenni Ylönen Jyrinahontie 503 51900 JUVA 050-3269987 jenni.ylonen@ wiksu.fi Heli Äyräväinen Myrskylänrinne 183 as. 2 06500 PORVOO 0400-682658 heli.ayravainen@gmail.com Heta & Reijo Östergård Järvikulmantie 37 29880 LEVÄSJOKI 040-516 3379 Reijo 040-7084009 Heta heta.ostergard@ pp.inet.fi Pb 173 0400-665142 Österbottens Kött Karho-oja Ylikahri 61800 KAUHAJOKI Puhelin 65101 VASA 46 - Charolais 2012 - SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y.:N JOHTOKUNTA V. 2012 Kaarlo SchildtHeta Östergård Bosgård 47Järvikulmantie 37 06100 PORVOO29880 LEVÄSJOKI 0400-493 269040-7084 009 kaarlo.schildt@bosgard.com heta.ostergard@pp.inet.fi Eija Rinta-Piirto Juha Räisänen Parjakantie 29Rantakankaantie 169 61800 KAUHAJOKI91500 MUHOS 040-5673 515040-5454 155 eija.rinta-piirto@faba.fi juha.raisanen@karho-oja.com Marika LahtinenMinna Putkuri Tenhontie 91Leppälammentie 37 19700 SYSMÄ82335 RASIVAARA 040-9655 228050- 5810 074 maika.lahtinen@gmail.com minna.putkuri@pp.inet.fi KUVAT: Minna Putkuri ja Minna Eronen LIITY JÄSENEKSI LIITY JÄSENEKSI YHÄ KASVAVAAN JOUKKOOMME! LIITTYMINEN KÄTEVÄSTI NETISSÄ WWW.CHAROLAIS.FI TAI OHEISELLA KAAVAKKEELLA, JOKA POSTITETAAN SIHTEERILLE: Heta Östergård, Järvikulmantie 37 29880 LEVÄSJOKI JÄSENHAKEMUS SUOMEN CHAROLAISYHDISTYKSEEN: NIMI:________________________________________ OSOITE: ________________________________________ ________________________________________ PUHELIN: ________________________________________ SÄHKÖPOSTI: ________________________________________ KARJANIMI: ________________________________________ ALLEKIRJOITUS:________________________________________ 47 - Charolais 2012 - 30v. Suomen Charolaisyhdistys ry 1981 - 2011 Yhdistyksen 30- vuotisjuhla 17.11.2012 klo 18.00 Tertin kartanossa Mikkelissä Ohjelmassa juhlapuhe, huomionosoituksia, muisteluksia sekä juhlaillallinen Tilaisuus on yhdistyksen jäsenille ilmainen. Tervetuloa! Ilmoittautumiset Heta Östergårdille 30.10.2012 mennnessä. Tertin kartano, Kuopiontie 68, Mikkeli Ajo-ohje: Tertti sijaitsee 5-tien varrella 7km Mikkelin keskustasta Kuopion suuntaan. Helsingistä matkaa tulee 230 km, Kuopiosta 154 km, Jyväskylästä 110 km sekä Kouvolasta ja Lappeenrannasta 110 km. 48
© Copyright 2024