HANNUN Luento Astma ja COPD.pdf - Päijät
Astma ja COPD Hannu Laaksonen keuhkosairauksien erikoislääkäri 10.2.2012 Esiintyvyys Suomessa on noin 300 000 COPD potilasta, joista valtaosa diagnosoimatta. 5 -10 % väestöstä. Astmaa sairastaa noin 6% väestöstä eli noin 300 000 ihmistä Kelan erityskorvauksen piirissä noin 400 000 potilasta eli toiseksi suurin ryhmä RR-taudin jälkeen Astmaa sairastavien määrä vakioitunut COPD potilaiden määrä lisääntyy Astma ja keuhkoahtaumatauti yhdessä noin 10%:lla ? Päijät-Hämeen sh-piirin alueella siis noin 23 000 – 30 000 potilasta Keuhkosairaudet Tukkeavat keuhkosairaudet Keuhkokudoksen sairaudet Astma, keuhkoahtaumatauti ( COPD ), bronkioliitti Sarkoidoosi, alveoliitti, intersitiaalipneumoniat vaskuliitit, lääkeainereaktiot, yms Infektiot, kasvaimet, keuhkopussin sairaudet, uniapnea, hengitysvajaus, keuhkoveritulppa Oireet Yskä Limaisuus Hengenahdistus rasituksessa tai kohtauksittain Hengityksen vinkuna Toistuvat ylähengitystieinfektiot Yöyskä COPD versus Alkaa yleensä keskiiässä Hitaasti etenevä Tupakkahistoria Rasitushengenahdistus Yleensä palautumaton obstruktio, spirometria aina poikkeava Aamulimaisuus, tupakkayskä ASTMA Alkaa yleensä varhain Oireet vaihtelevat Yö/aamuoireita Allergiat, allerginen nuha Sukutausta Palautuva obstruktio, spirometria saattaa olla täysin normaalikin Patofysiologiaa ja syitä Astma on keuhkoputkien limakalvon ja sen alaisen kudoksen tulehdussairaus. Tunnusomaista on erilaisten tulehdussolujen, kuten eosinofiilisten valkosolujen ja syöttösolujen runsaus bronkusten limakalvossa. Hoitamaton astmatulehdus saattaa johtaa pysyviin muutoksiin keuhkoputkissa Astmaan taipuvaisella henkilöllä erilaiset hengitettävät ärsykkeet aiheuttavat lisääntyneen limanerityksen ja keuhkoputkien sileän lihaksiston supistumisen Oireena limaisuus, hengenahdistus, yskä, hengityksen vinkuminen Taudinkuva erittäin vaihteleva harvoin oireilevasta päivittäin oireilevaan Atopia 50-60%:lla aikuisastmaatikoista, 80%:lla lapsista Monitekijäisesti periytyvä, useita astmageenejä tunnetaan. Vanhempien ja sisarusten astma ja atopia suurin riskitekijä Sisäsyntyinen astma, infektion laukaisema Keuhkoahtaumatautiin liittyy kolme osatekijää Krooninen keuhkoputkien ahtauma Krooninen keuhkoputkien tulehdus Eriasteinen emfyseema eli keuhkojen laajentuma Tärkein riskitekijä on tupakointi. Taustalla mahdollisesti atopia, naissukupuoli, keskosuus, keuhkoputkien hyperreaktiviteetti COPD:n erityispiirteitä versus astma Astman hoitotavoitteena normaali keuhkojen toiminta Keuhkoahtaumataudissa tämä ei ole milloinkaan mahdollista Astmassa ei yleensä liitännäissairauksia atopiaa lukuunottamatta Keskivaikeassa ja etenkin vaikeassa COPD:ssä usein paljon liitännäissairauksia Sydän- ja verisuonisairaudet Metabolinen oireyhtymä, kakeksia, osteoporoosi ¨Blue blouter¨: lihava, hypoventilaatiotaipumus, limaeritys, sydämen vajaatoimintaa syanoosia ¨Pink puffer¨: laiha, kakektinen, emfyseema, hengenahdistuksen tunne, hyvä ventilaatio Tupakoinnin vaikutus liitännäissairauksiin Liitännäissairaudet lisäävät kuolleisuutta Hengitysvajaus ja keuhkokuume tärkeimmät kuolinsyyt, sitten sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosyöpä, keuhkoveritulppa, diabetes Liitännäissairauksien diagnosointi tärkeää Usein tupakointi yhteinen tekijä Varhainen taudin toteaminen on ainut , ja myös mahdollinen, keino keuhkoahtaumataudin etenemisen estämiseksi Samalla voidaan vaikuttaa myös moneen muuhun sairauteen. Tupakointi! Avoterveydenhuolto avainasemassa Tärkein kohderyhmä 30 - 50 vuotiaat oireettomat tai oireilevat. Terveystarkastukset yms käynnit Diagnostiikasta Spirometria PEF-seuranta THX-kuva PVK, B-Eos , Ex-Eos ?, Prick EKG Lääkehoitokoe Astman diagnostiset kriteerit: FEV1 tai FVC paranee yli 12% ja vähintään 200ml bronkodilataatiokokeessa tai 2 viikon PEF seurannassa yli 15%ja vähintään 60L paranema kolmesti tai yli 20% vrk-vaihtelu kolmesti tai Metakoliini- tai histamiinialtistuksessa vähintään keskivaikea hyperreaktiviteetti tai Rasituskokeessa vähintään 15% PEF tai FEV1 lasku tai Steroidihoitokokeessa vähintään 15% FEV1 tai 20%PEF paranema Astman hoito Hoidon tavoite on oireettomuus ja normaali keuhkojen toiminta alkavassa astmassa ja kroonisemmassa sairaudessa vähäiset oireet ja hyvä keuhkojen toiminta Tupakoinnin lopettaminen Altistavien tekijöiden välttäminen Keuhkoputkien astmaattisen tulehduksen hoitaminen Inhaloitava kortikosteroidi on astman peruslääke. Hoidon alussa riittävä annos: Beclometasoni tai budesonidi 0.4- 0.8 mg x 2 tai flutikasoni 0.25- 0.5 mg x2 / pv. Uusia valmisteita siklesonidi ja mometasoni Annoksen lasku 1-2 kk kohdalla jos oireeton ja PEF korjaantunut 3-4 kk kohdalla annoksen säätö Aina tarvittaessa lyhytvaikutteinen avaava lääke Lievässä astmassa ja inhalaatiosteroidin lisälääkkeenä voidaan käyttää leukotrieeniantagonistia (tabl. Singulair, Accolate). Tehoaa samalla allergiseen nuhaan Mikäli hengitettävä kortisoni ei riitä, hoitoon liitetään pitkävaikutteinen sympatomimeetti. Yleensä käytetään yhdistelmävalmistetta (Seretide, Symbicort) Tarvittaessa vielä leukotrieenisalpaaja, teofylliini, prednisolonitabletit COPD:n hoito Tupakoimattomuus Kuntoutus Lääkehoito Ravitsemus Happihoito Kuntoutus Hidastaa keuhkojen toimintakyvyn huononemista Vähentää potilaan kokemaa hengenahdistusta Vähentää sairaalahoidon tarvetta Elämänlaatu paranee, pois neljän seinän sisältä, itsetunto kohenee Fysioterapeutin merkitys! Lääkehoito Satunnaisesti oireileva Lyhytvaikutteinen avaava lääke Jatkuvasti oireileva, FEV1 > 50% Lyhytvaikutteinen antikolinergi+b2-agonisti Pitkävaikutteinen antikolinergi (tiotropium) Pitkävaikutteinen b2-agonisti Kombinaatiovalmiste Toistuvia pahenemisvaiheita, FEV1 < 50% Kombinaatiovalmiste + tiotropium Peroraalinen steroidi Teofylliini Spira Happihoito Keuhkolääkkeiden turvallisuus ja haittavaikutukset Inhaloitavat kortikosteroidit ovat pitkässäkin käytössä normaaliannoksilla turvallisia Turvallisia myös raskauden aikana! Ongelmana äänen käheys, suun hiivatulehdus, mahdollinen hampaiden reikiintyminen Suun huolellinen huuhtominen riittää Sympatomimeetit voivat aiheuttaa vapinaa, tykytystä, päänsärkyä Pitkävaikutteiset avaavat lihaskramppeja Leukotrieenisalpaajat mahaoireita ja päänsärkyä Teofylliini tykytystä, mahaoireita Ohjattu omahoito Astmapotilaan omahoidon kokonaisuuden muodostavat Oireiden tunnistaminen Ärsykkeiden välttäminen Lääkehoidon toteuttaminen PEF-kotimittaukset/oireseuranta Liikunta PEF ”liikennevalot” Oireiden lisääntyessä Astmaatikko kaksin-nelinkertaistaa inhaloitavan kortisoniannoksen kahdeksi viikoksi. Jos oireet eivät korjaannu/ PEF-arvot eivät kohene 2-3:ssa päivässä, lisäksi p.o. kortisonikuuri Prednisolon 30 – 40mg/pv 10 – 14 päivää Jos tilanne ei laukea, päivystykseen Vaikeutuneen astman hoito PEF-mittaus Hengitystaajuus ja syke Oksimetrilla SaO2 Valtimoverikaasunäyte Vakava tilanne Hengitystaajuus yli 25/min Syke yli 100/min PEF alle 60 % SaO2 alle 92 % Happi Tavoite: SaO2 vähintään 92 % Hengenvaara Hiljentyneet hengitysäänet Syanoosi, pinnallinen hengitys Bradykardia tai hypotensio PEF alle 30 % Bronkodilataattori Toistetaan tarvittaessa 20–30 min välein 2–4 kertaa Kotiutus PEF yli 70 % Ei lepoahdistusta Alkututkimukset Kortikosteroidi Seuranta: Kliininen vaste PEF 2–6 kertaa päivässä Tehohoito Potilas alkaa väsyä Voimakas ahdistus jatkuu Keuhkoahtaumapotilaan syytä hakeutua vastaanotolle ahdistuksen pahentuessa Taustalla saattaa olla muitakin sairauksia COPD:n lisäksi Sairautensa tuntevalle voidaan varalle kirjoittaa resepti antibiootti- ja kortisonikuuria varten Oireiden vaikeutuessa Yleisimmät syyt: normaali flunssa, alkava pneumonia, lääkkeiden lopettaminen, allergeenialtistus Hengenahdistus lisääntyy, hengitystaajuus nousee, ei pysty puhumaan lauseita, hiljaiset hengitysäänet, syanoosi, sekavuus RR-laskee, pulssi hidastuu, hengityslama Akuuttihoito Nebulisaattorista salbutamoli 2.5 – 5 mg , voidaan toistaa 20-30 min välein. Voidaan yhdistää antikolinergiin (Atrovent). Valmiita kerta-annossäiliöitä ( Atrodual, Ipramol) Happi maskilla tai happiviiksillä , saturaatiotavoite 92. Lisähapen kanssa varovaisempi, jos tiedossa COPD, tuolloin esim. 2L/min viiksillä Steroidi Prednisoloni 40mg p.o ja samalla metyyliprednisoloni 40- 80mg i.v tai hydrokortisoni 125mg i.v. Astma ja raskaus Hoitamaton astma uhkaa sekä äidin että lapsen hyvinvointia. Obstruktion aiheuttuma hypoksemia äidillä on vakava uhka sikiön hapensaannille Hengitettävät kortikosteroidit, sympatikomimeetit ja antikolinergit ovat käyttökelpoisia koko raskauden ja imetyksen aikana Akuutit tilanteet hoidetaan normaalisti Allerginen nuha ja astma Allergista nuhaa sairastaa 10-25% väestöstä Astmapotilaista jopa 80% Pitkäaikaista nuhaa sairastavista allergikoista astmaa 8-10 kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin jos nuhaa ei ole Pitkäaikainen nuha on astman itsenäinen riskitekijä ja lisää sairastumisriskin kolminkertaiseksi, työperäisenä 5-7 kertaiseksi Nenähengitys on luonnollinen hengitystapa Kostutus, lämmitys ja puhdistus Allergisen nuhan hoito kannattaa, se lievittää astmaoireita ja vähentää astmatapahtumia Nenäkortisoni vähentää tukkoisuutta, antihistamiini vetistä vuotoa, kutinaa ja aivastelua. Antihistamiini-efedriini tehokas tukkoisuudessa, 7-10 päivän käyttö maksimissaan Siedätyshoito Parhaat tulokset siitepölyallergiassa ja mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamissa vaikeissa allergioissa Saattaa estää astman kehittymisen Edellyttää IgE-välitteistä allergiaa. Selvitetään verikokeella. Pitkäaikainen sitoutuminen hoitoon Jopa 6-10 vuoden teho heinäallergiassa Siedätyshoito Pistoshoito tai tablettihoito, hoito kestää 3 v. Pistoshoito alkuun x1/viikko 15 tai 25 viikon ajan, sitten asteittain 6 +/-2 viikon välein. Tapahtuu polikliinisesti. Tablettihoito (Grazax) heinän siitepölyallergiassa. 1 tabletti joka päivä. Tehoaa kun aloitetaan 4 kk ennen siitepölykautta. Vuositasolla 200euroa kalliimpi verrattuna pistoshoitoon
© Copyright 2024