3 • 2012 - Suomen Meniere
eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND 3 • 2012 Vuosikerta XVII Meniere-paikallistoiminta Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, 60220 Seinäjoki 050 542 7357 tekstiviestit pirjo.viitamaki@netikka.fi Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kyllikki Turunen Kallaraitti 15, 50170 Mikkeli puh. 040 526 1996, kyllikki.turunen@surffi.fi Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Susanna Kivinen Konstankaarre 19, 14500 Iittala puh. 050 433 5641, susanna.kivinen@aluetaksi.net Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Soili Salonen Salmenhaantie 39, 67300 Kokkola puh. 040 719 1961, soili.salonen@jippii.fi Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinki puh. 040 415 8196 seesmi@suomi24.fi Varapuheenjohtaja Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, 40270 Palokka puh. 050 581 5324, 045 845 3277 tuulikki.hartikainen@gmail.com Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Anita Piri-Piispanen Joonaantie 18, 40420 Jyskä puh. 0400 571 166, piripiispanen.anita@gmail.com www.keskisuomenmeniereyhdistys.com Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C 75, 20610 Turku puh. 040 572 7482 marke.joulin@suomi24.fi Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, 48910 Kotka, puh. 044 345 4580 Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu puh. 044 092 6400 etunimi.sukunimi@hotmail.com Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, 95230 Maksniemi puh. 016 273 140, 040 514 5132, sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu puh. 044 0926 400, etunimi.sukunimi@hotmail.com Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere puh. 040 560 0953, 040 776 5579, salovaarak@kolumbus.fi Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, 27430 Panelia puh. 02 864 7249, 050 593 3975, mara4@saunalahti.fi Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinki puh. 040 415 8196, seesmi@suomi24.fi Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Carola Silvander Kettupolku 2 B 4, 21600 Parainen puh. 040 527 0440, silvander_carola@hotmail.com Kainuun Meniere-kerho Hannele Kähkönen Sotkamontie 8 b 15, 87100 Kajaani puh. 040 538 3797, hanne.kahkonen@gmail.com Teija Karjalainen Ridellinkuja 6 as 9, 87100 Kajaani, puh. 0500 798 632 Jouko Kotimäki KAKS, korvapkl. Sotkamontie 13, 87140 Kajaani puh. 08 615 62501 jouko.kotimaki@kainuu.fi Jukka Lankinen Tuomikatu 28, 50120 Mikkeli puh. 040 707 0014 jukkalankinen@hotmail.com Sylvi Martikainen Heinosentie 32, 28760 Pori puh. 040 749 8316 sylvi.martikainen@gmail.com Anita Ojanen Rautamäentie 8 B 1, 13210 Hämeenlinna puh. 050 913 5065 ojanen.anita@gmail.com Portinvartija/ projektisihteeri Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere puh. 040 560 0953 040 776 5579 salovaarak@kolumbus.fi Koillismaan Meniere-kerho Liisa Poussu Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo puh. 08 851 2992, 050 563 3333, liisa.poussu@pp1.inet.fi Loimaan Meniere-kerho Pirkko Kärhä Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa, puh. 044 557 7691 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23 eniere- SUOMEN Meniere-postin lehtitoimikunta: Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki, Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj. MENIER E-LIITTO , MENIER posti E-FÖRBU NDET I FINLAND Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään 26.11. tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku, puh. 02 254 2259, 040 737 5705, sähköposti: marjukka.laitinen@netti.fi Taitto: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelu puh. 040 704 1457 helle.laaksonen@gmail.com Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559 Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla rainer.kallio@raikal.fi tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE. Jäsenliittymis- ja osoitteenmuutoslomake sivulla 21. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: www.raikal.fi ja puh. 040 515 2050. Sisällys 3 • 201 Vuosik 2 erta XV II Meniere-paikallistoimintaa ja Suomen Meniere-liiton hallitus................................................ 2 Syksyn satoa puheenjohtaja Mikko Seeskorpi............................................... 4 MeniTuki -ohjelma Menieren taudin rajoitusten voittamiseksi............................ 5 Menieren tauti - autoimmuunisairausko?............................... 6 Gluteeniherkkyys ja Menieren tauti......................................10 Menieren tauti: tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka...............................11 Dafydd Stevens 1942–2012....................................................12 Meniere-posti netissä Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja............................................13 Meniere-posti on Meniere-liiton jäsenten luettavissa internetissä liiton kotisivuilla: www. suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut /jäsenten extranet Harhaluuloja terveellisestä ruuasta.......................................14 Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain liiton jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla. Kirjautumiseen vaaditaan tunnus on netti ja salasana neuvoo Yhdistysten toimintaa...............................................................17 Ketsuppi onkin terveystuote – ainakin miehille.................15 YLE ohjelmatekstitys................................................................16 Meniere kurssit vuonna 2013.................................................20 Liity jäseneksi.............................................................................21 Menierelääkärien yhteystietoja .............................................22 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot ....................................23 Kansi: Pasi Hurme: Syysaamu Suomen Meniere-liiton kotisivut: www.suomenmeniereliitto.fi eniere-posti Löydät Suomen Meniere-liiton myös Facebookista 3 Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Syksyn satoa Näin alkusyksystä kuulee ihmisten usein harmittelevan kesän loppumista ja säiden viilentymistä – eikä töihinpaluu kesälomaltakaan aina taida välttämättä olla ihan mieluisaa. Me Menieren tautia sairastavat taidamme kuitenkin tässä kohtaa poiketa suuresta enemmistöstä, ainakin siinä mielessä että monelle meistä kovat helteet eivät sovi itse asiassa ollenkaan, vaan silloin oma olo saattaa tuntua kovinkin tukalalta. Ja tunnollisina ihmisinä me yleensä palaamme hyvillä mielin työpaikalle, vaikka sitten työpäivän jälkeen pitää ainakin ensi alkuun jonkin aikaa ottaa päiväunet ennen kuin elimistö taas tottuu työntekoon. Päiväunien lisäksi minulla on pari muutakin mukavaa syksyyn liittyvää asiaa, joista koen saavani lisää jaksamista syksyn kiireisiin. Ensimmäinen on marja- ja sienimetsässä käynti. Metsässä liikkuminen on jo sinänsä rentouttavaa, ja jos sieltä vielä sattuu löytymään jotain marjoja tai sieniä, niin se on mukava bonus. Eikä marjoja tarvitse kerätä tuntikausia ja litratolkulla, melko pienestä määrästä voi jo leipoa piirakan tai tehdä vaikka marjarahkaa. Sama juttu pätee sieniiin: muutama hyvä tatti, pieni keko suppilovahveroita ja/tai kanttarelleja – niistä syntyy jo maukas soppa. Se toinen kiva syksyn juttuni on uinti viileässä meressä tai järvessä. Rannalla ei ole ruuhkaa, sinilevät eivät enää kiusaa, mutta hyvällä tuurilla voi kuitenkin vielä nauttia auringonpaisteesta ja tyynestä ja tuulettomasta säästä. Kylmä vesi rentouttaa jännittyneet lihakset, ja olo on uinnin jälkeen rento ja kevyt. 4 Suomen Meniere-liiton tämän syksyn satoa puolestaan on mm. MeniTuki-seminaari Tampereella 2425.11.2012. Viikonlopun koulutuksen aiheena on vertaistuki ja MeniTuki-ohjelman lanseeraus sekä ohjelman käytön edistäminen. Hallitus kokoontuu yhdessä MeniTuki-ohjelmaa tekevän Urho Roivasen kanssa vielä ennen seminaaria; kolme hallituksemme jäsentä toimivat myös ohjelman koekäyttäjinä. Paikallisyhdistysten toiminta jatkuu niinikään aktiivisena, tarkempia tietoja paikallisyhdistysten toiminnasta löydät tämän lehden sisäsivuilta. Keskustelupalstamme löytyy osoitteesta www.suomenmeniereliitto.net , huomiothan että keskustelupalsta vaatii uudelta käyttäjältä rekisteröitymisen. Saat muutaman päivän kuluessa ilmoituksen rekisteröitymisen onnistumisesta sähköpostiisi. Meillä on myös Facebookissa oma ryhmä, johon pääset jäseneksi lähettämällä kaveripyynnön Suomen Meniere-liitolle. Vertaistukihenkilöillemme voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia – mikäli vertaistukihenkilömme ei pysty heti vastaamaan hän soittaa sinulle takaisin. Mukavaa syksyn jatkoa sinulle hyvä Meniere-postin lukija, ja mikäli arkesi alkaisi jossain vaiheesa tuntua liian stressaavalta ota silloin käyttöön Anton Tsehovin hyvä ohje: ”Jos sinulla on kiire, älä tee mitään.” eniere-posti Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen MeniTuki -ohjelma Menieren taudin rajoitusten voittamiseksi Haluatko lievitystä oireisiisi vai muutosta elämään? Tämä on kysymys, jota useat pohtivat. Monet päätyvät lievittämään oireita, jotkut tekemään muutoksen elämäänsä. Oletko miettinyt mitä nämä vaihtoehdot merkitsevät sinulle? Elämänmuutos vaatii suuria ponnisteluja ja vie aikaa sinulta. Se kuluttaa energiaa, jota tautisi jo on nakertanut ohueksi. Haluatko todella muuttua? Muuttuminen tarkoittaa pysyvää tilaa, jossa muutosvastarinta on nujerrettu ja uudet ajatukset ja opit on sisäistetty. Olet reaktioiltasi eri ihminen kuin aikaisemmin. Oireen lievittäminen auttaa selviämään päivittäisistä esteistä ja löydät keinoja selvitä kohtauksesta, kuulla paremmin kuulolaitteen kanssa ja parantaa tasapainoa. Mutta yleensä esteesi, rajoituksesi ja asenteesi ongelmiin jäävät ennalleen. Rajoitat elämääsi välttääksesi Menieren taudin tuomia ongelmia. Muutos ei aiheuta vastarintaa ja muutos ei ole pysyvä. Oireen väistyttyä palaat nopeasti aikaisempiin elintapoihisi. Menieren taudissa henkilö joutuu kysymään itseltään kumpaa hän todella haluaa ja jaksaako hän käydä lävitse muutoksen vaatiman toimintaketjun. Ennen kuin vastaat tähän mieti sitä mikä on suurin muutos, jonka olet kokenut. Se voi olla pelottavat huimauskohtaukset, pelko työpaikan menetyksestä tai jatkuva, voimakas tinnitus. Se voi olla myös ääretön uupumuksen tunne ja ahdistuneisuus. Kutakin oiretta voidaan lievittää, kunhan olet varma, että juuri tä- eniere-posti mä oire on pääasiallisin ongelmasi. Oireen lievittämiseen voidaan käyttää rauhoittavia lääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, huimauslääkkeitä tai masennuslääkkeitä. Nämä auttavat sinua vaikean jakson ylitse, mutta lääkitys ei muuta tautisi kulkua ja omaa reaktiotasi. Lääkitys vain lieventää oireita. Jos haluat pysyvän muutoksen, sinun tulee tarkastella miten oireet vaikuttavat toimintaasi ja oppia toimimaan uudella tavalla. Oppimalla miten reagoit vaikeuksiin voit vähentää tunne-elämääsi liittyviä reaktioita ja olet vahvempi sairauden edessä. Opit voittamaan esteet ja hyväksymään asiat joita et voi muuttaa. Suhteesi läheiseesi paranee ja te ymmärrätte paremmin toisianne. Et reagoi enää ahdistuksella vaan olet ottanut käyttöösi uuden toimintamallin. Et jää enää yksin. MeniTuki on tietokonepohjainen vertaistukiohjelma, joka auttaa sinua hallitsemaan omia reaktioitasi. Se luo myös toimintamalleja esteiden ja rajoitusten poistamiseksi. Mutta se vaatii sinua muuttumaan. Jos olet valmis muutokseen niin kokeile MeniTukea. Jos haluat lievitystä oireisiisi, lue MeniTukeen liittyvät tietopaketit. MeniTuki-ohjelma on tällä hetkellä tarkastusvaiheessa ja lopullisessa muodossaan käyttäjille lähiaikoina. Katso tautiprofiilisi ja vertaa muihin. Katso mitkä tekijät ohjaavat ratkaisujasi. 5 Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen Menieren tauti autoimmuunisairausko? Oheisessa kirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi Menieren tauti syntyy. Viime aikoina on lisääntyvässä määrin tullut tukea ajatukselle, että Menieren tauti olisi ainakin osassa tapauksia autoimmuunisairaus. Miksi autoimmuniteettia syntyy ja miten selitetään nestekierron häiriö ja soluvauriot ovat myös selitettävissä tämän teorian mukaisesti. Vielä runsaat kaksikymmentä vuotta sitten vatsahaavaa pidettiin elämäntapasairautena. Kova kiire ja stressi lisäsivät suolahapon eritystä ja laukaisivat vatsakatarrin, joka johti osalla pohjukaissuolen haavaan. Jatkuvat vatsakivut ja huonovointisuus olivat eräänlaisena leimana ”väärästä elämäntavasta”. Kaikki muuttui yhdessä yössä, kun australialaiset tutkijat löysivät Helicobakteerin ja osoittivat sen olevan vatsahaavan ja osiltaan myös vatsasyövän syynä. Tanskalaiset tutkijat totesivat taudin paranevan eri- koisella antibioottihoidolla ja aikaisemmat varsin traumaattiset leikkaushoidot ovat jääneet suurilta osin historiaan. Onko Menieren taudin kanssa samoin? Pitkään tutkijakunnan kanta on jakautunut kahtia. Toiset pitävät Menieren tautia elämäntapasairautena, johon kunnianhimoiset, kiireiset ja pikkutarkat ihmiset sairastuvat. Sairastumista leimaa stressi ja stressin laukaisemat kohtaukset. Toisaalta suuri osa tutkijoista pitää stressiä vain laukaisevana tekijänä ja muita syitä tautia aiheuttavina tekijöinä. Näitä muita syitä on epäilty olevan eräänlainen sisäkorvan autoimmuunisairaus, perinnälliset tekijät ja sisäkorvaan kohdistuvat vammat ja tulehdukset. Saattaako tähän stressaantumisen ja kiireisen elämänrytmin leimaamaan tautiin olla syynä autoimmuniteetti? Ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, tulee tietää, miten sisäkorva vaurioituu ja reagoi. Vaurio sisäkorvassa johtaa solujen toimintahäiriöön ja solutuhoon Kuva: Kaliumin kierto sisäkorvassa ja sitä säätelevät geenit. Miksi sitten nämä tekijät aiheuttavat Menieren taudin? Sisäkorvan nestekierto poikkeaa muista elimistä suolatasapainon kohdalla. Suolan natriumionien vaihto kaliumioneihin tapahtuu sisäkorvan keskeiskäytävässä tarkkaan säädellysti siten että sidekudossolut ”syöttävät” aistinsoluista kaliumia takaisin solusiltoja pitkin sisäkorvan nesteeseen tai vaihtavat vuotanutta kaliumia natriumiin. Sisäkorvan vaurioituessa tämä säätely pettää ja säätelykanavat al- 6 eniere-posti kavat ”vuotaa”. Kaliumin takaisin otto solusiltoja pitkin epäonnistuu ja natrium-pitoista suolaa kertyy sisäkorvan keskeiskäytävän nesteisiin liikaa. Ne vetävät vettä mukaansa ja seurauksena on kalvoston turpoaminen, endolymfaattinen hydropsi, joka on tyypillinen löydös Menieren taudissa. l Vuonna 1938 Osakan Yliopiston professori Yamakawa julkaisi ensimmäisen kuvauksen sisäkorvan nestekertymästä vain kuutta kuukautta aikaisemmin kuin englantilaisessa kirjallisuudessa mainitut Hallpike ja Carns. Sisäkorvassa keskeiskalvostossa oleva nesteen määrä on melko vähäinen, vain 3-5 µl. Mistään suurista virtauksista ei ole kyse. Nykyinen käsitys on, että Menieren taudissa kuulo heikkenee, koska nestekertymä venyttää ulkoisia aistinkarvoja liikaa ja ne menettävät toimintakykynsä. Nestekeräytymän palatessa normaaliksi, kuulo myös palautuu. Oireiden jatkuessa lopulta aistinsolut vaurioituvat pysyvästi, jolloin kuulo alenee myös pysyvästi. Kuulon alenema ei ole yhteydessä kalvoston turpoamiseen. Huimauksen syynä pidetään kalvoston repeytymistä, jolloin keskeistilan nestettä pääsee karkaamaan perilymfatilaan. Keskeistilan neste on myrkyllistä hermoille, jolloin tasapainohermojen säikeet lamaantuvat; kuulo ja tasapaino heikkenevät kohtauksittain. Kalvoston korjautuessa häiriö palautuu. Toistuvien kohtausten jälkeen tai yhdessä laajemmassa kohtauksessa voi vaurio olla niin suuri, että kuulo ja tasapaino eivät kohtauksen jälkeen enää palaudukaan. Gussenin (1966) tutkimukset Menieren tautia sairastavilta potilailta tukevat tätä teoriaa. Koska sisäkorvan useimmilla soluilla on myös hormonireseptoreita ulkopinnallaan, niin sisäkorvan solujen toimintaa ohjaavat mitä moninaisimmat hormonit ja vitamiinit. Tunnettuja hormoneja ovat kilpirauhashormoni, jonka puute aiheuttaa Menieren taudin kaltaisen tilan ja mahdollisesti adrenaliini ja muut stressihormonit. D3-vitamiini on esimerkkinä kuulon ja tasapainon hormonaalisesta säätelystä. Hiirillä D3 vitamiinin puutos aiheuttaa tasapainohäiriöitä ja huonokuuloisuutta. Nykyisen käsityksen mukaan nestekierron häiriö ei ole syypää itse oireisiin ja taudin kehittymiseen. Se on kuin senkan kohoaminen tulehduksessa. Nestekertymä sisäkorvassa ilmoittaa, että sisäkorvassa on sairautta aiheuttava tapahtuma. Miksi sitten aistinsolut kuolevat? Miten sisäkorvan kuulojärjestelmä vaurioituu Aistinsolut eivät uusiudu. Aistinsolujen kuolema sisäkorvasta on tarkoin kontrolloitua; sisäkorvaan ei voi jäädä aukkoja. Sisäkorvan solut kuolevat ohjelmoidun itsemurhan eli apoptoosin kautta. Apoptoosin laukaisevat sisäkorvassa vapaiden radikaalien muodostuminen, joita syntyy esim. aineenvaihdunta- ja tulehdustapahtuman seurauksena.Vapaiden radikaalien kertyminen aktivoi solussa kaksi geeniä Bcl-2 geenin ja Baxgeenin. Bcl-2 geeni on ”suojelusenkeli” ja Bax geeni on ”tuonelan enkeli”. Mitä vaurioituneempi solu on, sitä voimakkaampi on Bax geenin vaikutus, ja tämä geeni ohjelmoi solun hajoamisen. Bax geenin eniere-posti Kuva: Solun itsemurha (apoptoosi) ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa. 7 ansiosta solu poistuu ilman tulehdusreaktiota. Bcl-2 geeni on kuin hyvä haltijatar, joka laukaisee solun korjausreaktiot ja pyrkii säilyttämään solun ennallaan. Vapaiden radikaalien määrästä ja solun vaurioitumisen asteesta riippuu, korjataanko solua vai tuhoutuuko se. Antioksidantit Voidaanko kuulon heikkenemistä estää käyttämällä antioksidantte- ja? Tästä tiedetään toistaiseksi vähän ja kokemukset koe-eläintöistä meluvamman yhteydessä tukevat ajatusta, että antioksidanteilla voidaan estää kuulosolujen rappeutumista. Kokeissa on tutkittu N-acetyl-cysteinin, salisyylihapon, C-vitamiinin ja E-vitamiinin tehoa. Nämä estävät solujen kuolemaa ja kuulon heikkenemistä. Menieren taudista ei toistaiseksi ole tutkimuksia mutta vaurioitumisen mekanismit ovat samanlai- sia koe-eläimillä ja ihmisillä, joten todennäköisesti vapaiden radikaalien salpauksella voidaan vähentää kuulon ja tasapainon heikkenemistä Menieren taudissa. Myös muita valmisteita on kehitteillä ja osittain jo markkinoilla. Miksi sisäkorva vaurioituu Menieren taudissa Sisäkorvan vaurioitumisen voi aiheuttaa useampi erilainen tekijä. Koe-eläintutkimuksissa on saatu asiasta runsaasti tietoa. Meluvamma tai kallovamma johtaa marsulla jo sangen nopeasti nestekertymän muodostumiseen. (Kuva s. 7 Solun itsemurha, apoptoosi ja solukuolion mekanismit sisäkorvassa.) Välikorvan immunisoiminen johtaa marsulla ja rotalla tasapainovaikeuksiin, kuulonalennukseen ja sisäkorvan nestekertymään. Ihmisillä olemme juuri julkaisseet tapausselostuksen, jossa korvatulehdus aiheutti Menieren taudin oireiston. Magneettikuvassa voitiin havaita miten tulehduksen seurauksena verisuonen läpäisevyys oli lisääntynyttä ja sisäkorvaan ”vuoti” nestettä aiheuttaen kalvoston laajenemisen. Olemme todenneet myös neljällä potilaalla, joilla oli ylemmän kaarikäytävän luukaton puutos, kalvoston laajenemisen ja Menieren taudin oireiston. Merkillepantavaa oli, että kahdella oireisto siirtyi myös terveeseen korvaan. Tulokset koe-eläimillä ja ihmisillä ovat yhteneväisiä. Viruksia on epäilty jo 30 vuoden ajan syypääksi Menieren tautiin. 8 Varsinkin Herpes ryhmän viruksia on epäilty. Ne ovat perimältään DNA-viruksia, joka on samankaltaista ihmisen perimän kanssa. Näitä viruksia ovat mm. yskänrokkoa, vesirokkoa ja vyöruusua aiheuttavat virukset. Näihin liittyy sukulaisvirus, sytomegalovirus (CMV), joka varsinkin vastasyntyneillä voi aiheuttaa sisäkorvavaurioita. Menieren taudissa on löydetty tasapainohermon tumakkeessa ja sisäkorvanesteessä yskärokkoviruksen DNA:ta ja vasta-aineita. Ongelma oli, että myös täysin oireettomilta henkilöiltä löydettiin yskärokkovirusta. Lisäksi näistä viruskappaleista puuttui entsyymi, joka voisi aktivoida viruksen. Viime vuosikymmenellä havaittiin, että entsyymi ja piilevää viruksen DNA:ta oli sisäkovassa 48 %, tasapainohermon tumakkeessa 62 % henkilöillä. Nämäkin löydökset ovat liian yleisluonteisia koska muutokset olivat yhtä yleisiä sairailla ja terveillä. Vertailevissa tutkimuksissa, joissa Meniere-potilailta ja verrokeilta mitattiin virusten vasta-aineita, havaittiin, että vesirokko-vyöruusuviruksen, adenoviruksen (nuhakuume), coxacie vi- ruksen (nuhakuume, ripuli), ja RSV viruksen vasta-aineet olivat poikkeavat Menieren tautia sairastavilla. Myös influenssaviruslöydös oli poikkeava. Suurimmat erot olivat vesirokko-vyöruusuryhmän virusten kanssa. Koe-eläintöissä nämä virukset sisäkorvaan ruiskutettuna aiheuttivat sairastumisen, mutta lähes poikkeuksetta sairastunut sisäkorva kuuroutui. Välitön tulehdus ei siis ole todennäköinen syy Menieren taudille. Voiko viruksen aiheuttama sisäkorvatulehdus aiheuttaa toistuvia kohtauksia ja miten selitetään Menieren taudissa oleva sisäkorvanesteen keräytymä? Nämä todennäköisesti johtuvat elimistön puolustusmekanismien hyökkäyksestä. eniere-posti Autoimmuniteetti Menieren taudin syynä? Sinänsä virusinfektio ei sellaisenaan voi selittää Menieren taudinkuvaa. Kun mukaan tulee elimistön oma suojausmekanismi, joka perustuu immuniteetin muodostamiseen, tulehdus voi aktivoitua uudelleen ja vaihdella, kuten nivelreumassa.Tämä mekanismi voi selittää Menieren taudille tyypillisen kohtauksittaisen taudinkuvan, ja myös sen että vain osa sisäkorvasta voi sairastua. soluja. Mekanismia kutsutaan ”molekyylimimikriaksi”. Tällä tarkoitetaan sitä että solun rakenne on samankaltainen kuin hyökkääjän varsinainen kohde, poikkeava rakenne. Muina mahdollisuuksina ovat laaja kudoksiin kohdistuva T-immuunisolujen aktivaatio, joka alkaa tuottaa superantigeenejä. Se johtaa ”viattoman sivusta-katsojan vaurioitumiseen” ja aiheuttaa normaa- listi piilossa olevien kudosrakenteiden paljastumiseen. Useimmat tutkimistamme viruksista kykenevät muuttamaan elimistön puolustusjärjestelmää ja sallivat autoimmuunireaktioiden kehittymisen. Varsinkin tietyt veren valkuaisaineet, interferonit, voivat toimia linkkinä virusten ja autoimmuunivasteiden välisessä kehitysketjussa. Selvitimme puolustusvasteita menieren tautia sairastavilla ja havaitsimme, että Menieren taudissa vasteet ovat poikkeuksellisia kahdella kolmesta potilaasta. Veressä kiersi poikkeavia valkuaisia (B1 globuliinia, komplementti-aineita, tumavasta-aineita ja reumafaktoria), jotka liittyivät elimistön puolustusreaktioon. Muutokset sopivat autoimmuuniperäiseen oireistoon, kuten reumassa. Virukset voivat ulkokuoreltaan muistuttaa solun normaaleja rakenteita ja näin elimistö tunnistaa väärin tuhoten sisäkorvan omia Kuva: Kaaviokuva virusperäisen Menieren taudin syntymekanismista. Virus infektioi sisäkorvasolun ja aiheuttaa tulehduksen. Tulehdus aktivoi immuunijärjestelmän joka tunnistaa väärin sisäkorvan valkuaisaineet ja aiheuttaa toistuvia tai eteneviä taudinkohtauksia. Yhteenvetona voin todeta, että varsinkin vyöruusu-vesirokko virus on sangen vahva kandidaatti. Menieren tautia aiheuttavaksi virukseksi. Se ilmeisesti ei ole ainoa tekijä vaan on olemassa myös joukkio muitakin, ja taudin aiheuttaa autoimmuuni reaktio, joka voi laueta myös ilman viruksia. Vesirokko on mielenkiintoinen tauti, sillä sitä aiheuttava herpes virus ”piilottautuu” hermon solutumaan ja vasta-ainetason laskiessa ulkopuolisen stressin aiheuttamana laukaisee vuosikymmeniä myöhemmin vyöruusun. Ilmeisesti sama virus kykenee aiheuttamaan rajoittuneen sisäkorvavasteen, joka virukseen liittyvästä immuniteetista johtuen voi aiheuttaa äkillisen kuulonalennuksen tai huimauksen tai etenevän Menieren taudin. Meluvammassa, tulehduksissa ja kaarikäytävän ollessa paljaana verenkierron läpäisevyys lisääntyy ja ne ”vuotavat” nesteen mukana myös immuniteettiin perehtyneitä soluja, jotka alkavat virheellisesti hyökätä omia kudoksia vastaan.Virukset, vammat ja tulehdukset ovat mahdollisesti laukaisijoita immuniteetin välittämälle taudille. eniere-posti 9 Jouko Kotimäki LT, KNK-tautien erikoislääkäri Gluteeniherkkyys ja Menieren tauti A rvostetussa korva-, nenä- ja kurkkutautialan tietellisessä lehdessä, Laryngoscopessa, julkaistiin tämän vuoden maaliskuussa italialaisten tutkijoiden artikkeli koskien Menieren tautia ja gluteeniherkkyyttä (Di Berardino F, Cesarani A. Gluten sensitivity in Meniere’s disease). Taustalla tutkimukseen on jo lähes vuosisadan takainen tieto siitä, että hengityksen ja ruuan mukana tulevilla allergeeneilla voi olla yhteyttä Menieren oireisiin. Koska allergeenin yhteys oireisiin ei välttämättä ilmene välittömästi, on näitä asioita ollut vaikeaa todistaa varmaksi. Suurin osa allergisista sairauksista ilmenee jo lapsuudessa, kun taas Meniere-potilaista vain 3 % on lapsuusikäisiä, mikä ei tue näiden sairauksien suoraa yhteyttä. Tutkimukseen valittiin 58 aikuista Menierepotilasta, 25 tervettä verrokkia ja 25 potilasta, joilla oli heinänuha. Meniere-potilaista jopa 47 (82.7 %):lle tuli positiivinen reaktio yhdelle tai useammalle ihopistokokeen allergeenille. 33 (56.9 %) oli herkkiä gliadiinille. Reaktion ilmeneminen tapahtui kolmasosalla vasta 6-12 tunnin kuluttua pistokokeesta. Terveiden verrokkipotilaiden sekä heinänuhapotilaiden ryhmissä yksikään ei reagoinut gliadiiniin pistokokeessa. Vehnä tavallisin ruokaallergeeni menieerikoilla Gluteeniyliherkkyys ja keliakia eivät ole sama asia Vuonna 2000 amerikkalaistutkijat osoittivat, että vehnä on tavallisin ruoka-allergeeni meniereerikoilla. Vehnässä nimenomaan gliadiini on pääasiallisin allergiaa aiheuttava osa. Tässä italialaistutkimuksessa haluttiin testata, kuinka moni menieerikko reagoi positiivisesti gliadiiniin ihopistoko+keessa. Mitä sitten merkitsee se, että lähes 60 % menierepotilaista reagoi tässä tutkimuksissa positiivisesti gliadiinipistokokeeseen? Positiivinen tulos ei välttämättä merkitse välttämättä ruoka-allergiaa, vaan voi olla altistumista ilman käytännön oireita. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että gluteeniherkkyys ja kelia- 10 Tutkijat ihmettelivät sitä, kuinka huomattava osa Meniere-potilaista reagoi gliadiiniin viivästetysti eli vasta 6-12 tuntia pistokokeen jälkeen. Tällainen myöhäinen reagointi on tyypillistä esimerkiksi atooppisten lasten ruoka-altistuksissa. kia eivät ole sama asia, vaan gluteeniherkkyys on lievempi tila, johon ei liity esimerkiksi muita autoimmuunisairauksia kuten keliakiaan. Menieerikoilla esiintyy usein myös ruuansulatuskanavan oireita kuten ripulia, vatsakipua tai painon vaihtelua. Tämän tutkimuksen tulokset antavat aihetta pohtia, onko vehnän muillakin ainesosilla kuin gliadiini merkitystä immunologisessa reaktiossa. Tutkimisen tekee vaikeaksi se, että standardoituja kaupallisia allergiatestiuutteita ei ole saatavilla muista kuin gliadiinista. Gluteeniherkkyys diagnosoidaan yleensä oireiden ja eliminaatiodieetin avulla, sillä mitään laboratoriotestiä tätä varten ei ole olemassa. Tutkijoiden mukaan vehnä(gliadiini) allergian mahdollisuus on syytä ottaa huomioon menierepotilaita hoitaessa. Ongelma vain on se, kuinka pitkään eliminaatiodieettiä pitäisi jatkaa, että Menieren oireisto rauhoittuu. eniere-posti Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen Menieren tauti: tyypilliset oireet ja taudin diagnostiikka potilaan kuulonlasku ei tarvitse fluk- Varma Menieren tauti tuoida, mutta kuulonlasku tulee ol- l 2 tai useampia yli 20 minuutin la dokumentoitu kuulonmittaukselspontaania huimauskohtausta la. Kuulokäyrässä muutos usein alkaa l Kuulomittauksessa dokumentoitu laskulla matalilla taajuuksilla (250 Hz, kuulonlasku 500 Hz ja 1 kHz) ja puoliero ter- l Tinnitus tai paineen tunne korvassa veeseen puoleen tulisi olla 10 dB tai l Muut mahdolliset syyt poissuljettu suurempi näillä taajuuksilla. Taudin edetessä kuulonlasku leviää kaikille Todennäköinen Menieren tauti taajuuksille ja tasaantuu usein 60 dB l Huimausjakso tasolle. Kuulon heikkenemisen lisäk- l Kuulomittauksessa dokumentoitu si myös puheenerotuskyky huonokuulonlasku nee Menieren taudissa. l Tinnitus tai paineen tunne korvassa l Muut mahdolliset syyt poissuljettu Amerikan korvalääkäriyhdistyksen tasapainokomitea on laatinut Me- Mahdollinen Menieren tauti Huimaus Menieren taudissa on ta- nieren taudille diagnostiset kritee- l Meniere-tyyppinen kohtauksittainen huimaus ilman dokumentoivallisimmin kiertohuimausta ja diag- rit, jotka on esitetty viereisessä tautua kuulonlaskua tai kuulonalenenoosin asettamiseen tarvitaan vähin- lukossa ma, johon liittyy tasapainovaikeuktään kaksi yli 20 minuutin mittaista Kiistaton Menieren tauti sia ilman että on kohtauksittaista huimauskohtausta. Kohtausten keshuimausta to voi vaihdella kohtauksesta toi- l 2 tai useampia yli 20 minuutin spontaania huimauskohtausta l Muut mahdolliset syyt poissuljettu seen ja kohtaus voi kestää useita tunteja. Kohtauksen aikana potilaalla l Kuulomittauksessa dokumentoitu kuulonlasku Menieren taudin diagnoosi tehdään on horisontaalis-rotatorinen nystagmus ja usein voimakas pahoinvointi. l Tinnitus tai paineen tunne korvassa oireiden perusteella ja samalla sulHuimaukseen ei liity mitään neuro- l Sisäkorvassa endolymfaattinen jetaan muut mahdolliset sairaudet hydropsi pois. Tällaisia tauteja ovat muun mulogisia oireita. Taudin edetessä osalla assa vestibulaari schwannoma ja eripotilaista esiintyy otoliittikriisi kohlaiset infektiot, kuten borrelioosi. tauksia (Tumarkin drop attacks), jotVestibulaari schwannoman poissulka ovat äkillisiä kaatumisia tai horkuun käytetään aivorunko audiometjahduksia ilman tajunnan menetystä. riaa tai takakuopan magneettitutkimusta. Myös migreeniin liittyvä huiKuulonlasku Menieren taudin alkumaus voi muistuttaa Menieren tauvaiheessa voi olla fluktuoivaa, joltia ja migreenityyppinen päänsärky loin huimauskohtauksen yhteydeson tärkeää anamnestisesti selvittää. sä potilas kokee korvan lukkoisekJokaiselta huimauspotilaalta on lisäksi, ja siinä voi lisäksi esiintyä paineen si syytä poissulkea mahdolliset neutunnetta tai tinnitusta. Joko tinnitus rologiset syyt huimaukseen. Potilailta tai paineen tunne täytyy esiintyä sairaassa korvassa, jotta voidaan aset- Tumarkinin sekuntihuimaus. Menieerikko on syytä tutkia ainakin aivohermostaa Menieren taudin diagnoosi. Var- kokee äkillistä huimausta, joka menee sa- tatus, sorminenänpää-koe, Rombermaan Menieren taudin diagnoosiin man tien ohitse. gin testi ja viivakävely. Menieren tauti on kliininen oireyhtymä, jonka oireina ovat kohtauksittainen huimaus, huonokuuloisuus ja korvan soiminen tai paineentunne korvassa.Taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon. Menieren taudin esiintyvyys Suomessa on 500 tapausta 100 000 asukasta kohti. Tauti alkaa usein toisesta korvasta, mutta taudin edetessä molempien korvien taudin yleisyys lisääntyy. Sisäkorvan magneettikuvauksessa todettiin 75% nestekierron häiriö molemmissa korvissa, vaikka vain toinen korva oireili. eniere-posti 11 Dafydd Stevens 1942 -2012 Suomen Meniere-liiton vertaistukihankkeen kehittäjä, kansainvälisesti arvostettu brittiläinen tutkija, luennoija ja kliinikko professori Dafydd Stephens kuoli 2. heinäkuuta 2012 pitkän syöpäsairauden uuvuttamana. Hän kuoli 70-vuotis syntymäpäivänään. Professori Stephens oli keskeinen hahmo Iso-Britannian korvalääketieteen kehittämisessä sekä kansainvälisesti arvostettu kuulo- ja tasapainokuntoutushoidon kehittäjä. Lukuisten oppikirjatekstien sekä yli 400 tieteellisen artikkelin lisäksi Stephens julkaisi sekä editoi useita kirjoja kuulon heikkenemisestä sekä auditiivisesta kuntoutuksesta. Hän syntyi Carmarthen-kaupungissa Walesissa. Valmistuttuaan lääkäriksi, hän aloitti audiologian tutkijana Iowan yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän eteni tutkijana nopeasti, saavuttaen vuonna 1976 Royal National Ear Nose and Throat sairaalassa, Lontoossa, audiologiaan erikoistuneen lääkärin viran. Tutkijan uransa alusta lähtien hän korosti potilaskeskeistä ja kokonaisvaltaista hoitoa ja keskittyi uusiin objektiivisiin kuulotesteihin sekä niiden mahdolliseen käyttöön kuulokuntoutuksessa. Hän oli ensimmäisten joukossa suosittamassa kuulokojeen käyttöä molemmissa korvissa sekä korostamassa vaikutuksia, joita potilas ja hänen läheisensä kokevat kuulonmenetyksen seurauksena. Hän oli erittäin kansallismielinen walesilainen ja vuonna 1986 hänet valittiin johtajaksi Welsh Hearing Institutetiin, Cardiffiin, missä hän toimi johtajana vuoteen 2005. Hänen määrätietoinen tavoitteensa oli kaupungissa asuvien potilaiden lisäksi viedä apua myös Walesin laaksoissa, maaseudulla, asuville kuulovaikeuksien kanssa kamppaileville. Hän piti säännöllisesti vastaanottoa syrjäseu- 12 duilla eikä koskaan jättänyt huomioimatta ’kylän liikuntakyvytöntä, kuulovaikeuksien vuoksi eristäytynyttä vanhusta’. Hän itse koki selkeästi nyky-yhteiskunnan kommunikointi- ja toimintavaatimukset oman kaksipuolisen kuulovamman kehityttyä. Vaikka Stephens jäi eläkkeelle vuonna 2005, hänellä riitti intoa jatkaa opetus- ja tutkimustyötä myös kansainvälisissä projekteissa, joista viimeinen oli haastava ja täysin uudenlainen tapa käyttää tietokoneen keinoälyä Menieren tautia sairastavan vertaistukena. Tämän vuoden lopulla julkaistava ohjelma auttaa potilasta työstämään Menieren taudin aiheuttamat ongelmat ja löytämään auttavat menetelmät taudista selviytymiseen. Stephens saavutti lukuisia kansallisia sekä kansainvälisiä akateemisia saavutuksia ja palkintoja.Yli kolmen vuosikymmenen ajan hän toimi merkittävien audiologisten järjestöjen puheenjohtajana, audiologisten tieteellisten julkaisujen editorina sekä kansainvälisten konferenssien puhujana. Elämäntyyliltään hän oli vaatimaton luonnonsuojelija, joka uskoi omavaraisuuteen; omien vihannesten ja eläinten, kuten kanojen ja vuohien, kasvatukseen. Hänet tunnettiin ystävällisenä ja innokkaana kliinisenä akateemikkona ja vieraanvaraisena isäntänä. Hänen asenteensa akateemisiin tavoitteisiin oli kriittinen ja analyyttinen, mutta työtoverit tunsivat hänet myös hartaana walesilaisena, jolla oli positiivinen ja huumorintajuinen asenne. Häntä jäi kaipaamaan puoliso Dr Janig Bodiou, kolme lasta sekä kuusi lastenlasta. Suomessa vertaistukiryhmä kaipaa inspiroivaa ja alan kehityksen kannalta keskeistä vaikuttajaa. Kuvassa professori Dafydd Stephens ja Janig Bodiou pääsiäisenä 2012 porotilalla Pyhätunturin ja Luoston seudulla. eniere-posti Tuntureita ruskaa avaruutta niin kauas kuin silmä kantaa. Tasapainoa mielenrauhaa hiljaista ymmärrystä: elämä on upeaa. Kristalliveden solina kuljettaa kultaisia lehtiä. Vaeltajan repussa kultaiset muistot kulkevat mukana. Vanha kelo maassa rungon kierteissä elämän paino. Maatuu hitaasti aikaa myöten – joskus mustaa multaa. Ihminen ajassa mukanaan elämän paino, sielussaan rypyt ja kolhut. Muuttuu muistoksi kun aika on täysi. Säilyvät vaeltajan ajan. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka kuu nousee tunturin otsalle se on suuri ja keltainen ja ihan täysi. Jokainen kivi tunturipuron pohjassa yksin ja yhdessä elämän mosaiikkia kristallivesi solisee yli omaa kulkuaan kuunnellen. Hankien hohteessa riekonjälkien helminauha vallattomasti kiemurrellen koivunoksan sininen varjo lumen kimalluksessa. Onnen hipaisu kevyt höyhenen kosketus iholla sydämessä. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka tähdet tuikkivat niitä on tuhansia ja taas tuhansia ja ne helisevät hiljaa. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka yö kuluu ja tekee tilaa uudelle aamulle. Kun on aivan hiljaista kuulen kuinka lumi sataa maahan raskain hitain hiutalein. Tuuli pidättelee hengitystä ja tietää kevään tulevan. Kun on aivan hiljaista. Tuulikki Hartikainen: Lappi-sarja eniere-posti 13 Harhaluuloja terveellisestä ruuasta Professori Rainer Huopalahti Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitokselta tietää, että lisäaineita luetaan tuoteselosteista turhan pelokkaina. Lisäaine on sana, joka nostaa karvat pystyyn, vaikka siihen ei olisi syytä liittää negatiivisia mielleyhtymiä. Suurin osa lisäaineista on luonnosta peräisin ja nekin lisäaineet, jotka on teollisesti tuotettu, ovat käyneet läpi perusteellisen testauksen, Huopalahti sanoo. Huopalahti havainnollistaa asiaa puolukan; terveellisen ja raikkaan luonnonmarjan avulla. - Puolukka sisältää suuria määriä bentsoehappoa, joka edesauttaa sen säilymistä. Elintarvikkeiden valmistus on niin säänneltyä, että niihin ei voitaisi laittaa vastaavaa määrää tätä ainetta. Lisäaineita käytetäänkin pääasiassa ruuan säilyvyyden parantamiseksi ja ilman niitä erilaiset mikrobiologiaan liittyvät sairaudet kuten ripuli olisivat bakteerikasvun myötä paljon yleisempiä. Syömme silmillämme Kuluttajille ruuan ulkonäkö on oleellinen asia eivätkä hailakat värit herätä ruokahalua. Kun ruoka näyttää hyvältä, sitä pidetään houkuttelevana ja laadukkaana, vaikka väri saattaa olla keinotekoinen tuote. - Erilaisilla rehuilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten keltainen kanamunan sisus on tai miten punaista kirjolohen lihasta tulee. Jos kananmunan keltuainen on haalea, voi tuntua, että se on jotenkin pilalla, vaikka kyse olisi vain värisävyjen eroista. Mieltymyksissä on myös kulttuurisia eroja, sillä Meksikossa syödään mielellään kananmunia, joiden keltuaiset on tehty punertaviksi, Huopalahti kertoo. 14 Vaikka teolliset väriaineet eivät ole vaarallisia, olisi luontainen väri parempi vaihtoehto. Huopalahti tutkii yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa sitä, miten luontaisten väriaineiden säilyvyyttä saataisiin parannettua. Voi olla, että kohta keltaista väriä saadaan samettikukasta ja punaista revonhännästä. Kohtuus kaikessa paitsi marjoissa Dieettien, terveellisten ja epäterveellisten ruoka-aineiden listat ja ohjeet tuntuvat vaihtuvan niin tiheään, ettei enää tiedä, mitä olisi parasta syödä. Huopalahdella on asiaan selkeä näkemys. - Ihminen on sekaravinnon syöjä, jolle on terveellisintä syödä kohtuullisesti ja tasapuolisesti kaikkia ruoka-aineita. Ravintotieteilijän ruokalautasmalli pitää siis edelleen paikkansa. - Marjat ovat sellainen ruoka, jota ei oikeastaan voi syödä liikaa, täydentää professori Heikki Kallio biokemian ja elintarvikekemian laitokselta. Marjat eivät ainoastaan edistä terveyttä vaan myös vähentävät riskiä sairastua tiettyihin tauteihin ja lieventävät niiden oireita. - Lääkkeiksi marjoista ei ole, mutta niiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi tyrnimarjojen öljyt helpottavat kuivasilmäisiä ja atooppisesta ihottumasta kärsivien oireisiin auttaa mustaherukan siemenöljy. Marjojen kuten mustaherukan, tyrnin, puolukan ja mustikan syöminen taas tasaa maksan arvoja terveelliseen suuntaan sekä pudottaa sokeriarvoja kakkostyypin diabeteksen riskiä alentaen, Kallio kertoo tutkimustuloksista. Entä mikä on pahin terveyspommi, jota ruokaostoksilla kannattaa välttää? - Itse voisin poistaa energiajuomat ja limsat vallan pois hyllyjen valikoimista. Ne saavat kehon sokeritasapainon järkkymään. Jos elimistöään kiusaa jatkuvasti, se voi pettää, Huopalahti toteaa. Teksti: Henna Borisoff UTUonline.fi-verkkolehti. eniere-posti Ketsuppi onkin terveystuote – ainakin miehille Tomaattien ja tomaattipohjaisten elintarvikkeiden syöminen saattaa vähentää aivohalvauksen riskiä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Suojaavana tekijänä on ilmeisesti tomaatin sisältämä lykopeeni. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä miehillä, joilla veren lykopeenipitoisuus oli korkein, oli 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin niillä, joilla lykopeenia oli veressä vähiten.Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology -lehdessä 9. lokakuuta. Oliiviöljyä mukaan Lykopeeni on karotenoidien ryhmään kuuluva tomaatin punainen väriaine ja vahva rasvaliukoinen antioksidantti. Hyviä lykopeenin lähteitä ovat tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Lykopeeni imeytyy parhaiten käsitellyistä tomaattipohjaisista elintarvikkeista, kun niiden kanssa nautitaan esimerkiksi oliiviöljyä. Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovat esimerkiksi ketsuppi, tomaattimehu, tomaattipyree ja pastakastike, joissa lykopeeni on tiivistetymmässä muodossa. eniere-posti 12 vuoden seuranta Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä tehtyyn tutkimukseen osallistui 1031 itäsuomalaista 46 - 65-vuotiasta miestä. Heiltä mitattiin veren lykopeenipitoisuudet tutkimuksen alussa, jonka jälkeen heitä seurattiin 12 vuotta. Seurannan aikana 67 miestä sairastui aivohalvaukseen. Tutkittavat jaettiin seerumin lykopeenipitoisuuden mukaan neljään ryhmään. Miehillä, joiden seerumin lykopeenipitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä, havaittiin 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin alimpaan neljännekseen sijoittuneilla. kopeenipitoisuuksien ryhmässä 59 prosenttia pienempi. Tutkimuksen perusteella runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio voi olla yhteydessä vähentyneeseen aivohalvauksen riskiin. Tulokset tukevat suositusta nauttia viisi tai useampia annoksia hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Suosituksen toteutuminen voisi tutkijoiden mukaan vähentää aivohalvauksia merkittävästi jopa maailmanlaajuisesti. Tekniikka ja talous, Terveys, Helena Raunio 9.10.2012 Alimpaan lykopeenineljännekseen kuuluneista 258 miehestä sairastui 25 ja ylimpään neljännekseen kuuluneista 259 miehestä sairastui 11. Ruokavaliolla riski pienemmäksi Tarkasteltaessa pelkästään iskeemisiä eli verisuonitukoksesta johtuvia aivohalvauksia näiden ryhmien välillä oli vielä suurempi ero. Iskeemisen aivohalvauksen riski oli korkeimpien ly- 15 YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä suomenkielisissä ohjelmissa helpottamaan televisio-ohjelman seuraamista. Ohjelmatekstityksessä eri puhujien repliikit erottuvat eri väreillä. Ruudulla näkyy myös tietoja tapahtumiin liittyvistä äänistä, joiden lähdettä ei näy kuvassa. Ohjelmatekstitys otetaan käyttöön valitsemalla digi-vastaanottimen tekstityskieleksi hollanti. Jos haluat, että ohjelmatekstitys näkyy automaattisesti aina, kun se on tarjolla, aseta digilaitteesi asetuksista ensisijaiseksi tekstityskieliksi hollanti (hol/ned/dut). Tällöin toissijaiseksi tekstityskieleksi tulee asettaa suomi, jotta myös käännöstekstit tulevat näkyviin automaattisesti. Yle on ottanut käyttöön sinisen T-symbolin, joka kertoo, että ohjelmaan on tarjolla ohjelmatekstitys. Symboli näkyy ohjelman alussa TV-kuvan vasemmassa alareunassa. YLE tarjoaa ohjelmatekstityksiä myös Teksti-TV-tekstityksinä. Lisätietoja tekstityspalveluista löytyy Teksti-TV:n sivulta 330. Ruudussa näkyvä T-symboli. Vaalit tekstitettynä Perinteinen eduskuntapuolueiden suuri vaalikeskustelu 25.10. Ohjelma lähetetään Yle TV1 -kanavalla. Yle ohjelmatekstittää suorat kuntavaalilähetyksensä suomeksi seuraavan päivän pikauusintaan. Teeman kansainvälisissä dokumenteissa sekä vuoden ajan Yle TV1:n Avarassa luonnossa. Vaalikeskustelujen uusintojen lisäksi tekstitetään suorana vaali-illan 28.10. suora tuloslähetys, tekstitys on saatavana Teksti-TV:n sivulla 333. Yle tarjoaa ohjelmatekstityksen myös internetissä Yle Areenassa. Areenan käyttäjä saa tekstityk- Dokumentit tekstitettyinä ja alkuperäisellä selostuksella Ylen ulkomaisiin dokumentteihin, joihin on tehty suomenkielinen selostus, on lokakuusta alkaen tarjolla kaikilla kanavilla myös alkuperäinen selostuskieli. On siis mahdollista kuunnella vieraskielistä selostusta ja seurata ohjelmia suomenkielisen tekstityksen kera.Tähän asti tämä mahdollisuus on ollut vain Yle 16 Tekstitetyt ohjelmat myös Areenassa sen näkyviin, kun vie osoitinlaitteen kursorin videokuvan päälle, klikkaa ruutuun ilmestyvää TXT-kuvaketta ja valitsee kieleksi ”Suomi (ohjelmatekstitys)” tai ruotsinkielisissä ohjelmissa ”Svenska (programtextning)”. YLE Teksti-TV sivu 559 Teksti-TV:n sivulla 559 on Meniere-yhdistysten yhteystietoja ja tietoja tapahtumista.Yhdistykset huolehtivat itse tietojen lähettämisestä ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Tiedot voi toimittaa tekstisivuille sähköpostitse osoitteella tekstitv.kuulo@yle.fi, faksilla numeroon (09) 140 024. Teksti-TV:n kirjeosoite on YLE Teksti-TV, PL 77, 00024 Yleisradio eniere-posti Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry ma 29.10. klo18.00 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2.krs, linja-autoasemaa vastapäätä. Illan erityisvieraana Suomen Meniere-liiton puheenjohtaja Mikko Seeskorpi. Tervetuloa kuulemaan puheenjohtajan uutisia ”Meniere-rintamalta” ja esittämään omia toiveitasi tulevasta toiminnasta. la 24.11. klo 14-17 pikkujouluruokailu Pohjan Kesti -lounasravintolassa, Päivölänkatu 40, S:joki. Ota mukaan pikkupaketti pukinkonttiin. Pikkujouluista ohjelmaa, salaista suunnitelmaa - sullako sellaista lienee? Ota kaverikin mukaan. Jouluaterian hinnaksi tulee korkeintaan 25 euroa/jäsen, loppuhinnasta vastaa yhdistys. Kiitos, että ilmoittaudut hyvissä ajoin - jos osallistujia on vähintään 20, säästymme tilavuokralta. Jos haluat tukea yhdistyksen toimintaa, voit maksaa vuoden 2012 kannatusjäsenmaksuna, 10 euroa/kannatusjäsen Etelä-Pohjanmaan Meniereyhdistyksen tilille POP 474740-216566 . Kiitos tuesta! Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kokoonnumme jokaisena parillisen viikon tiistaina klo 14. Wanha Talo -kahviossa Mikkelissä, Savilahdenkatu 12. Toivomme kovasti uusiakin jäseniä mukaan juttelemaan, kertomaan kuulumisia ja jos jollain on sydämellään jotain, niin senkin purkaminen käy.Voitaisiin myös miettiä porukalla ”mille alettaisiin” ja ainakin päättää pikkujoulu-illastamme. Tervetuloa! Kyllikki Turunen, pj. Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Ti 30.10. klo 18 -20 Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Tuntemattoman sotilaan jalanjäljissä: Retki Laatokalle ja Ääniselle. Esittäjä Pentti Immonen. Kahvimaksu 3€ Ti 20.11. klo 18 -20 Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Infoa ja kokemuksia Kuuloliiton Valkean Talon Meniere-kursseista. Esittäjänä pj. Susanna Kivinen. Kahvimaksu 3€. Jaossa esitteitä. Viikolla 50 pikkujoulu, aika ja paikka vielä avoin. Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry ke 17.10. klo 17.30 hallituksen kokous ja klo 18.30 vertaistukea kahvi-/ teekupin ääressä Tapaamisiin! Anita Piri-Piispanen, pj P.S. Muistathan seurata yhdistyksen nettisivuja. Sieltä löytyy ajantasainen tieto Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Ti 16.10 klo 11-16 osallistumme Oulun Meniere-yhdistyksen järjestämään Menierepäivä-tapahtumaan Siellä kuulemme lääkärin luennon, tutkija Elina Hietikon Menieren-taudin perinnöllisyystutkimuksesta sekä kuulon apuvälineiden esittelyä. Ma 29.10. klo 18-20 vertaistuki-ilta. Paikkana on Kemin kulttuurikeskuksessa 3. kerroksen luokkahuone 310, pääsee myös hissillä. La 1.12. alkaen klo10 osallistumme Arjen Sankarit–messuille Torniossa Rajalla-På Gränsen kauppakeskuksessa. Siellä voimme tehdä yhdistyksemme toimintaa tutuksi. eniere-posti 17 Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Syksy on tullut ja yhdistystoiminta käynnistynyt.Keväällä kävimme tarkastamassa junan uuden ravintolavaunun puisen rakennemallin, maketin. Meillä oli tilaisuus kertoa muotoilijoille seikkoja, mitä me Menieren tautia sairastavina haluamme huomiotavan.Vietimme myös puheenjohtajamme syntymäpäiväjuhlia huhtikuun jäsenillassa musiikipainotteisesti, illassa oli kävijäennätys. Kesällä nautimme totuttuun tapaan kesäteatteriesityksestä Toppilan Möljällä, esitys oli Kohtuuttomuus Kaikessa. Puhelinrinkitoiminta käynnistyy kahden ryhmän voimalla. Jos olet halukas keskustelemaan toisten Menieren tautia sairastavien kanssa, ota yhteys Tuovi Kiviniemeen puh. 0440 926 400. Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Ti 16.10. klo 11.00-16.00 Menierepäivä Rauhalassa, Mannenkatu 1, Oulu. Ilmoittautumiset 9.10. mennessä Tuoville. Aloitamme lounaalla, Menierentaudin perinnöllisyyttä tutkinut Elina Hietikko kertoo tutkimukseen tuloksen. Asiaa kuulosta! Teatterilippuja voi varata. Ti 13.11. klo 17.30 Aleksinkulma,Väinö-sali. Sääntömääräinen syyskokous, teatterilippujen lunastus, La17.11. klo 19.00 Oulun Kaupunginteatteri, esitys: Kätilö Ke 5.12. klo 17.00 Pikkujoulu yhdessä Kuulovammaisten kanssa, Tuiran kirkolla. Myllytie 5 Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926 400 ja Nina Kallunki puh. 0400 600 452 Kainuun Menierekerhon kerhoillat Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani Ke 28.11. klo 18.00 kerhoilta Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh 040 538 3797, s-posti hanne.kahkonen@gmail.com Teija Karjalainen, puh. 0500 798 632 ja Merja Junkkarinen puh. 0400 603 838, s-posti merjajunkkarinen@hotmail.com. Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh. 040 538 3797 ja Merja Junkkarinen 0400 603 838, sähköposti: merjajunkkarinen@hotmail.com Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Hyvä Pirkanmaan Meniere-yhdistyksen jäsen! Yhdistyksemme on rekisteröity virallisesti 1995. Jäsenmäärämme on tasaisesti kasvanut. Olemme yrittäneet järjestää monipuolista toimintaa. Kahden vuoden aikana on tullut kuvaan uusi ilmiö, joka lienee kaikilla Suomen yhdistyksillä. Kun on järjestetty esitelmiä ym. ohjelmaa yhdistysväkeä ei ole paikalla. Toimijoita yhdistykseen on vaikea saada. Olemme harkinneet yhdistyksemme jäsenistön siirtämistä suoraan Suomen Meniere-liittoon, ja yhdistyksen lopettamista. Olemme kuitenkin päättäneet jatkaa vielä ensi vuonna, koska yhdistyksemme on tehnyt Tays:n kanssa hyvää yhteistyötä uusien potilaiden hyväksi. Vetoankin nyt jäsenistöömme: toivoisin vilkkaampaa osallistumista, jotta saamme oman yhdistyksemme toiminnan jatkumaan. to 29.11. klo 18.00 Pikkujoulu Ruokaravintola Sevillassa, Itsenäisyydenk. 2. Pikkupaketti mukaan! Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo 17.30 - 18.30. Lisätietoja Tauno Ahonen puh. 0400 923 719. l Tervetuloa osallistumaan. Lisätietoja toiminnasta saat: Kirsti Salovaara, pj. puh. 040 776 5579 salovaarak@kolumbus.fi 18 Pirkko Alhola, siht. puh. 040 592 9556 pirkko.alhola@tuubi.net eniere-posti Satakunnan Meniere-yhdistys ry Ke 24.10. klo 19.00 Porin teatterissa “Hillitön hotelli” ilmoittautumisiaka päättynyt Ti 30.10. klo 18.00 kuukausikerho Yhteisökeskus, Isolinnank. 16, mukana projektisihteeri Kirsti Salovaara. Ti 27.11. klo 18.00 syyskokous ja kuukausikerho Yhteisökeskuksessa, Isolinnankatu 16. Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Ti 23.10 Saaran kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1, klo 17.00 alkaen vertaistuki-ilta, jossa aiheena Menieren taudin kanssa pärjääminen työelämässä. Mukana Terhi Eskelinen ja Mikko Seeskorpi. Ti 6.11.Saaran kodissa klo 17.00 tasapainojumppa, vetäjänä Jenni Hämäläinen. Jumpatessa voi tulla kuuma joten ota t-paita mukaan! Jumpan jälkeen juomme kahvit. La 24.11 syysretki Tuusulan rantatien kulttuurimaisemiin. Lähtö klo 9.00. Kiasman edestä, Charter Tuomi kuljettaa. Aamukahvit nautimme kahvila Tyynissä Järvenpäässä. Sitten lähdemme oppaan mukana entisajan tunnelmiin kiertoajelulla ja Halosenniemessä. Lounas ravintola Onnelassa ja lopuksi tutustuminen Lottamuseoon ja iltapäiväkahvit. Paluu Helsinkiin n. klo 16.30. Tule retkelle ja ota ystäväsikin mukaan! Ilmoittautuminen 16.11. mennessä Irmeli Tammiselle puh. 050 301 8134 tai s-postilla irmeli.tamminen@wmail.fi (ilmoita mahdollisista ruokarajoituksista). Retken hinta on 35 € yhdistyksen jäsenille ja 40 € ei-jäsenille. Retki maksetaan viimeistään 16.11. yhdistyksen tilille: OP 572290-227352 / IBAN: FI75 5722 9020 0273 52, viitetiedoksi ”tuusula” Äkillisissä maksupäivän jälkeen tapahtuvissa peruutuksissa yhdistys palauttaa osallistumismaksun niiltä osin, joista yhdistykselle ei aiheudu kuluja. Ti 27.11 vertaistuki-ilta jouluisissa merkeissä Saaran kodissa klo 17.00 alkaen. Tarjolla joulukahvit ja glögiä. Mukavaa syksyn jatkoa ja nähdään! Terveisin Aino, Hilkka, Irmeli ja Mikko Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Ti 16.10. klo 17.30 - 20.00 jäsenilta Yhdistyksemme jouluiset 21-vuotisjuhlat 20.11. klo 18.00 Happy Housessa, Ursininkatu 11, Turku Syysterveisin Carola Silvander, pj. Loimaan kerho Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen paikallinen ”Loimaan kerho” on aloittanut toimintansa keväällä 2008. Kokoonnumme mukavan jutustelun ja vertaistuen merkeissä Cafe Henriikassa, Seppälänkatu 5, Loimaa. Tervetuloa mukaan! Syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli syyskuun lopulla. Yhdyshenkilö on Pirkko Kärhä, Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa, puh 044 557 7691, soita ja kysy seuraavasta kerrasta! eniere-posti 19 Meniere-kurssit vuonna 2013 Kuuloliitto kuntouttaa,Valkea talo, Helsinki Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela): 1. osa 2.osa 28.1.–1.2. 10.–13.6. Kelan kurssi nro 46173 15.–19.5. 10.–13.9. Kelan kurssi nro 46174 26.–30.8. 27.–30.1.2014 Kelan kurssi nro 46176 7.–11.10. 25.–28.2.1014 Kelan kurssi nro 46178 Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY): 4.–7.3. Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela): 1. osa 2.osa 7.–15.11. 1.–4.4.2014 Kelan kurssi nro 46180 Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti t+ai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa. Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset henkilöt omaisineen. Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu 22–67-vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin. Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä. Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurssin alkua. Työelämässä olevien kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia. Hakemukset postitetaan osoitteella: Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta Ilkantie 4, 00400 HELSINKI Lisätietoja Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Päivi Sammallahti-Laakkonen, puh. (09) 580 3233, paivi.sammallahti-laakkonen@kuuloliitto.fi Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) 580 3200, rebekka.jantti@kuuloliitto.fi Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta www.kuuloliitto.fi. 20 eniere-posti Lo ja make oso itte jäsen en eks mu i li uto itty sta mis var tä Haluatko liittyä Suomen Meniere-liiton jäseneksi? ten Täytä alla oleva lomake ja lähetä se kirjekuoressa osoitteeseen: Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE, tai liity puhelimitse 040 515 2050 Rainer Kallio antamalla vastaavat tiedot. • Haluatko osallistua paikallisen Meniere-yhdistyksen toimintaan ja nauttia kaikista jäsenyyden tuomista eduista? Vai riittääkö sinulle Meniere-posti kotiin kannettuna ja liiton peruspalvelut? Merkitse valintasi rastilla lomakkeella olevaan ruutuun. Ilmoituksesi saatuamme, otamme sinuun yhteyttä. • Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Tyypillinen vuosimaksu on n. 20 €, jota vastaan saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Meniere-posti –lehden ja muut liiton peruspalvelut. • Paikallisyhdistykseen liittymällä voit lisäksi osallistua yhdistyksesi vertais- ja virkistystoimintaan. Ja mikä parasta: huomaat, ettet ole tautisi kanssa yksin ja opit, kuinka vaikeuksista selvitään ja eletään hyvää elämää! Meniere-posti ja Liiton peruspalvelut Meniere-posti, paikallisyhdistyksen ja Liiton palvelut Nimi ja osoitetiedot ovat pakollisia tietoja. Etunimi Sukunimi Syntymävuosi Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Matkapuhelin Puhelin työ Puhelin koti Sähköposti Fax • Voit täyttää jäsenlomakkeen myös netissä Suomen Meniereliiton kotisivuilla: www.suomenmeniereliitto.fi Tällä lomakkeella voit ilmoittaa myös osoitteenmuutoksesi Suomen Meniere-liittoon. Kirjoita ylläoleville riveille nimesi ja uudet yhteystietosi, vanha osoitteesi tähän: eniere-posti 21 Meniere-lääkärien yhteystietoja Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä. ESPOO Ilmari Pyykkö Diacor Tapiola Itätuulentie 11 02100 Espoo puh. 09 775 08555 FORSSA Jukka Heinijoki Armi Jokela Ulla Kiviharju Terveystalo Forssa Kutomonkuja 2 A 2 30100 Forssa puh. 030 6000 HÄMEENLINNA Jukka Heinijoki Linnan klinikka Raatihuoneenkatu 10 13100 Hämeenlinna puh. 030 6000 Seppo Koskenranta Terveystalo, Hämeenlinna Sibeliuksenk. 9 B, 2.krs. 13100 Hämeenlinna puh. 030 6000 IMATRA Marja Estola Honkaharjun sairaala Honkaharju 4 55800 Imatra puh. 020 617 3227 JYVÄSKYLÄ Seppo Kuttila Lääkärikeskus Otonhammas Kolmikulma, Puistokatu 2 A PL 612 40101 Jyväskylä puh. 014 333 4455 KAJAANI Jouko Kotimäki Kajaanin Lääkärikeskus Oy Kasarminkatu 24 RAK 22 87100 Kajaani puh. 08 522 0440 22 KOTKA Tero Heikkilä Erkki Hopsu Eila Hämäläinen Juha Tasa Kotkan Lääkärikeskus Kotkankatu 10 48100 Kotka puh. 05 211 1555 KUHMO Jouko Kotimäki Kuhmon Lääkäripalvelu Koulukatu 10 88900 Kuhmo puh. 08 710 799 KUOPIO Ari Kosunen Hannu Markkanen Mehiläinen Kuopio Kauppakatu 39 A 70100 Kuopio puh. 017 262 5533 LAHTI Ilmari Pyykkö Diacor Tapiola Itätuulentie 11 02100 Espoo puh. 09 775 08555 MIKKELI Annika Loimula-Kontkanen Marskin lääkärikeskus Vilhonkatu 13 50100 Mikkeli puh. 015 320 380 OULU Kyösti Laitakari Jaakko Laitakari OYS, Kajaanintie 50 90014 Oulun yliopisto Kuulokeskus puh. 08 315 3406 ROVANIEMI Ari Köpman TohtoRoi Urheilukatu 9-11 A 4 96100 Rovaniemi puh. 020 791 2900 Pepe Karhumaa Tapio Pirilä Juha Väyrynen Lapin keskussairaala PL 8041 96101 Rovaniemi puh. 016 328 7885 SAVONLINNA Pentti Pellinen Lääkäripalvelu NyPel Kirkkokatu 10 57100 Savonlinna puh. 044 340 6046 TAMPERE Juha-Pekka Vasama Voitto Kotti TAYS, Kuulokeskus Teiskontie 35 33520 Tampere ajanavaraus klo 13 -14.30 puh. 03 311 66714 TURKU Niklas Lindblad Riitta Hautamäki Pekka Silvoniemi Terveystalo Aninkaistenkatu 13 20100 Turku puh. 030 6000 Seppo Karjalainen Jaakko Salonen Lääkäriasema Pulssi, Humalistonkatu 9-11 20100 Turku puh. 02 261 6300 RIIHIMÄKI Matti Soirinsuo Heikki Teppo, LKT Lääkäriasema Tuma Hämeenkatu 24-26 11100 Riihimäki puh. 019 716 600 eniere-posti Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua Suomen Meniere-liiton alueelliset vertaistukihenkilöt Etelä-Karjala Ritva Ellonen, puh. 040 820 9303, Etelä-Pohjanmaa Sirkka Mäkelä puh. 040 512 2489 sirkka.makela@ilmajoki.fi Etelä-Savo Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629 Paula Suhonen, puh. 0500 998 351 Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996 Lappi Leena Hoikka, puh. 0400 192 652 Pirkko Väätti, puh. 040 596 7946 Meri-Lappi Sinikka Kaikkonen, puh. 016 273140, 040 514 5132 sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi Oulun Seutu Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926400 Nina Kallunki, puh. 0400 600452 Itä-Savo Eija Tammisto, puh. 040 767 4890 Aino Repo, puh. 040 718 2240 Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266 Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648 Pirkanmaa Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579 salovaarak@kolumbus.fi Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556 Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417 Kainuu Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838 merjajunkkarinen@hotmail.com Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797 hanne.kahkonen@gmail.com Pohjois-Savo Liisa Peiponen, puh. 040 593 1348. Kanta-Häme Anita Ojanen, puh. 050 913 5065 ojanen.anita@gmail.com Satakunta Maija Kangas, puh. 040 535 7599 Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961 Keski-Pohjanmaa Maarit Hovila, puh. 050 911 3578 Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995 Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982 Tornionjokilaakso Esa Antikainen, puh. 040 541 7782, eska.antik@gmail.com Keski-Suomi Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324, 045 845 3277 Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735 Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191 Koillismaa Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669 tuula.kolvanki@kuusamo.fi Kymenlaakso Tarja Pukero, puh. 044 345 4580 Kukka Paronen, puh. 040 764 5847 Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451 eniere-posti Päijät-Häme Liisa Palkio, puh. 040 557 3890 Uusimaa Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset), puh. 040 415 8196 , seesmi@suomi24.fi Riitta Järvinen, puh. 09 2340 3826, riitta.jarvinen@evl.fi Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot) puh. 040 707 3591 Aino Tiainen, puh. 040 587 5218, aino.tiainen@kolumbus.fi Varsinais-Suomi Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221 anja.peuhkuri@dnainternet.net Veikko Santanen, puh. 0400 594 212 Carola Silvander, puh. 040 527 0440 silvander_carola@hotmail.com 23 Kuinka monta kertaa Kuinka monta kertaa päivässä päivässä otat otat huimauslääkkeesi? huimauslääkkeesi? Keskustele huimauksen Keskustele huimauksen hoitovaihtoehdoista hoitovaihtoehdoista lääkärisi kanssa lääkärisi kanssa Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas. A Promise for Life
© Copyright 2024