1. No category

Niska- ja
yläraajaongelmat
taitto1-14.indd 1
4.3.2014 19:23:22
1
TYÖFYSIOTERAPEUTTI
Julkaisija:
Työfysioterapeutit Ry
SISÄLLYS
2014
Taitto:
Mainostoimisto Hasardi
TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:
Perustettu: 1976
Jäsenmäärä: 700
Jäsenmaksu: 35e/vuosi
Jäsenlehti: 4 krt vuodessa
Koulutusta: 2 krt vuodessa
Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti,
joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä
muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen
jäsenen on oltava Suomen
Fysioterapeutit ry:n jäsen
4
Hallituksen uudet jäsenet
7
14
Työfysioterapeutti
työvalmentajan tukena
Työterveyshuollon pätevöittävä
koulutus terveydenhoitajille ja
fysioterapeuteille
16
8
17
Miten työfysioterapeutti on
mukana ASLAK- JA TYKkuntoutusprosesseissa
12
Kevätopintopäivä
ASLAK- KURSSI
TYÖFYSIOTERAPEUTEILLE
Kenian leikkaussafarilla
20
Ammattikorkeakoulujen
opinnäytetöitä
Jäsenmaksut ja
yhteystiedot
Jäsenmaksut on lähetetty
kevään aikana.
Olethan hoitanut omasi.
Muistathan päivittää
sihteerille muuttuneet
yhteystietosi: osoitetiedot,
sähköposti.
17
Lomake löytyy
yhdistyksen nettisivuilta
www.tyofysioterapeutit.fi
taitto1-14.indd 2
4.3.2014 19:23:22
Talvinen
tervehdys teille
kaikille!
T
alven selkä on taitettu ja päivät pitenevät jo kovaa
vauhtia. Ainakin omalla kohdallani huomaan, että
energiaa alkaa virtaamaan vähitellen talvihorroksen puremaan kroppaani.
Meille jokaiselle olisi hyvä päästä ajoittain lataamaan akkujemme virtatasoa. Nyt siihen on taas mahdollisuus,
toisin tietyin kriteerein, kun yhdistyksemme toinen Aslak
– kurssi alkaa toukokuussa Härmän kuntoutuskeskuksessa. Aiheesta lisää sisäsivuilla. Muistathan toimia nopeasti,
jotta pääset mukaan!
Fysioterapialiitto järjestää yhdistysten puheenjohtajien
tapaamisen maaliskuun puolessa välissä. Jos sinulla on jokin asia, jonka haluaisit välitettäväksi liitolle, laitathan siitä
viestiä allekirjoittaneelle.
Yhdistyksen kevätopintopäivät ja kevätkokous ovat tänä
vuonna 21. toukokuuta Tampereella. Aiheena tulee olemaan näkemiseen ja valaistukseen, päänsärky/ migreenioireisiin liittyviä teemoja. Toivottavasti paikka ja aika sopivat mahdollisimman monelle. Muistathan merkitä päivä
kalenteriisi!
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Hallituksemme uusien jäsenien esittelyn löydät lehden
sisäsivuilta. Uudet jäsenet tuovat uutta näkemystä ja kokemusta yhdistyksemme hallitukseen. Hallituksemme jäsenet ovat edelleenkin maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana jäsenillemme. Tällä
tavoin saamme tiedon kulkemaan alueilta yhdistyksen
hallitukseen. Tämä maantieteellinen hajautus on tuonut
uusia ideoita mm. koulutuspäivien järjestelyyn. Olisiko
tulevaisuudessa mahdollista osallistua tietyiltä paikkakunnilta videoyhteydellä opintopäiviin? Asiaa käsitellään
hallituksen Work shopissa huhtikuun alussa.
Tieto alueilta hallitukseen ja päinvastoin kulkee toki hallituksen jäsenten, lehden ja www – sivujen kautta, mutta
on hienoa, että aluetoimintaan on saatu vireyttä. Lämpöiset kiitokset siitä kaikille yhdistyksen alueyhdyshenkilöille! Oletko sinä muuten osallistunut alueesi toimintaa? Ja
edelleenkin muistutan, että ottaa yhteyksiä hallituksen
jäseniin, kysykää, kommentoikaa ja ideoikaa! Yhdessä
voimme kehittää asioita ja työfysioterapiaa sekä työfysioterapian asemaa.
Kevättä odotellen, Jaana
3
taitto1-14.indd 3
4.3.2014 19:23:22
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
Hallituksen uusi jäsen esittäytyy,
työfysioterapeuttiSari Salomaa Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta.
E
telä-Karjalaan opiskelemaan Heinolasta muutti
nuori tyttö, jolla oli selvä tulevaisuuden suunnitelma
omasta urasta fysioterapeuttina
jo yläasteiästä asti. Lappeenrannasta -92 valmistuin fysioterapeutiksi ja samana vuonna
avioiduin sekä tänne jäin. Nyt
olen elämästäni suurimman osan
elänyt Etelä-karjalassa. Olen kahden teinipojan ja kahden täysiikäisen tytön äiti. Asumme maaseudun rauhassa ja arvostamme yhteisiä hetkiä ja
retkiä. Meillä harrastetaan liikuntaa monipuolisesti
ja se kuuluu elämän rytmin. Itse harrasta kesäisin
jalkapalloa ja juoksua, talvi kaudella käyn salilla ja
pelailen futsalia. Uusi mielenkiintoinen haaste on
tennis. Ympäri vuoden liikun myös mahdollisimman paljon luonnossa.
Fysioterapeutin tutkintoa olen täydentänyt työfysioterapeutin opinnoilla 2008 ja asiantuntija fysioterapeutin opinnoilla 2010. Tällä hetkellä harrastan
terveystieteiden opiskelua Jyväskylän avoimessa
yliopistossa. Se pitää mielen vireänä ja mukavaa
vastapainoa työlle.
Täydennyskoulukset ovat tuoneet työnkuvaan
mukavia haasteita ja työn kehittämiseen mahdollisuuksia. Eksotessa on yli 50 fysioterapeuttia,
joista 7 on myös työfysioterapeuttia. Teimme yhteistyötä kuntoutuspoliklinikan johdon ja moniammatillisen tiimin kanssa, jolloin saimme kehitettyä työnkuvan työfysioterapeutille. Näin saimme
erityisosaamisen käyttöön ja potilaiden hyödyksi.
Tällä hetkellä meillä on yhtenäiset linjat ja toimintamallit, joiden mukaan tutkimme ja testaamme
potilaita Eksotessa työfysioterapeutteina. Lyhyesti
kerrottuna meille voi lähettää työkyvynarviointiin
terveysasemien lääkärit tai kuntoutuspoliklinikan
kautta lääkärit. Teemme tällöin moniammatillista
tiimityötä. Tiimiin kuuluvat lääkärit, psykologi, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi, toimintaterapeutti
ja toimistohenkilökuntaa.
Aikaa ennen Eksotea olen työskennellyt yksityisellä puolella muutaman vuoden. Suurimman
osan työvuosistani olen olut erikoissairaanhoidon
puolella, mutta nyt viimeisten vuosien aikana
työnkuva on laajentunut terveysasemien puolelle.
Eksoteen kuuluu 11 terveysasemaa ja erikoissairaanhoito. Tällä hetkellä olen töissä Savitaipaleen
terveysasemalla sekä Lemin hyvinvointiasemalla.
Työnkuvan muutokseen vaikuttivat asiantuntijafysioterapeutin opinnot ja niiden jälkeen aloitettu
tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille alaselkävastaanottona. Nyt olemme laajentaneet alaselkävastaanottoa tules-vastaanotoksi pienillä terveysasemilla pilottina. Arvostan suurta verkostoa
ja konsultaatiomahdollisuuksia työssäni. Teemme
jatkuvasti yhteistyötä myös työterveyshuoltojen ja
kelan, sekä muiden toimijoiden kanssa.
Työfysioterapian rooli on vahva ja siihen tarvitaan monia eri toimijoita. Parhaimmillaan se on
hyvää yhteistyötä, jolloin voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja voidaan tukea toisiamme. Työfysioterapeuttien opintopäivät ovat oiva mahdollisuus oppia tuntemaan uusia mahdollisuuksia
työnsä kehittämiseen ja saada eväitä eteenpäin.
Teen työtä sydämellä ja pidän sitä tärkeänä. Kehittämisen meininki ja eteenpäin meno ovat
avainsanoja, mutta jokaisen potilaan kohdalla on
tärkeä pysähtyä kohtaamaan ihminen. Työvoitot
ovat pieniä suuria asioita, joihin päästään yhdessä
laaditulla suunnitelmalla tavoite kerrallaan.
4
taitto1-14.indd 4
4.3.2014 19:23:22
Hallituksen uusi jäsen esittäytyy,
työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen Porin Reposaaresta
O
len työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen Porin
Reposaaresta ja olen valmistunut lääkintävoimistelijaksi Turun sairaanhoito-oppilaitoksesta 1984 (siis tänä vuonna tulee
30 vuotta). Lääkintävoimistelijaksi valmistumiseni jälkeen
työskentelin Helsingissä yksityisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa, hetken itsenäisenä
ammatinharjoittajana ja yksityisellä lääkäriasemalla, kunnes
vuonna 1992 muutin takaisin kotikonnuille eli
nykyiseen asuinpaikkaani.
Porissa sain tytön vuonna 1992 ja hänen ollessaan viiden kuukauden aloitin erikoislääkintävoimistelijan opinnot monimuoto opintoina
työn ohella, niistä valmistuin keväällä 1994.
Työskentelin siinä ohessa Satakunnan keskussairaalassa, tehden erilaisia fysioterapeutin sijaisuuksia. Sain työfysioterapeutin viran Porin
kaupungin henkilökunnan työterveyshuollosta
elokuussa 1994. Käväisin vielä toisella äitiyslomalla saamassa pojan 1994 loppuvuodesta,
jonka jälkeen palasin työfysioterapeutin virkaani syksyllä 1995. Erikoislääkintävoimistelija
tutkintooni liittyi opintoja työterveyshuollosta
eli sain pätevyyden toimia työfysioterapeuttina jo silloin, mutta suoritin myös vuonna 2000
työterveyslaitoksen työterveyshuollon pitkät
kurssit.
Vuonna 2009 Porin kaupungin työterveyshuolto yhdistyi kunnalliseen liikelaitokseen, jonka
nimeksi tuli Satakunnan työterveyspalvelut,
liikelaitos. Toimintaa on neljässä toimipisteessä
(Ulvila, Noormarkku, Luvia, Pori), mutta päätoi-
mipisteemme on Porin Puuvillassa, vanhassa
tehdasmiljöössä. Työfysioterapeutteja meillä
on neljä, työterveyshoitajia 12, työterveyslääkäreitä 7, työterveyspsykologeja 2 ja avustavaa
henkilökuntaa toimistossa ja ajanvarauksessa
vaihdellen 7-9.
Meillä työfysioterapeutit tekevät vain I-luokan
korvattavaa työtä eli teemme yksilöllisiä ohjantoja, terveystarkastuksia, työkykyarvioihin
liittyviä toimintakyvyn kartoituksia, työpaikkakäyntejä, pidämme erilaisia työkykyä ylläpitäviä
tai ergonomiaryhmiä ja luentoja. Vastuualueet
eli asiakaskuntamme on jaettu jokaiselle työfysioterapeutille omansa ja itse hoidan pääasiassa Porin kaupungin henkilökuntaa (Porin vesi,
Satakunnan pelastuslaitos, Vammaispalvelut,
Porin Jätehuolto, Palveluliikelaitos-keittiö, siivous, kiinteistönhoito) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Lisäksi jokaiselle asiakkaana olevalle työpaikalle on käytössä
heille nimetty moniammatillinen tiimi, johon
kuuluvat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi.
Työterveyshoitaja vastaa yhteydenpidosta ja
toiminnan koordinoimisesta asiakas yrityksiin,
mutta asiakastiimi kokoontuu yhdessä pohtimaan yrityksen työterveyshuollon toteuttamista säännöllisesti
Työn ohella opiskelu on aina ollut minulle yksi
harrastuksistani, joka alkoi tavallaan erikoislääkintävoimistelija opinnoista ja sen jälkeen
liikuntalääketieteen appro-opinnoista, jatkuen
ergonetti eli ergonomian approon ja kansanterveystieteen approon. Näiden jälkeen suoritin
Kuopiossa terveystieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2011 joulukuussa, pääaineeni oli
kansanterveystiede ja sivuaineeni ergonomia.
5
taitto1-14.indd 5
4.3.2014 19:23:23
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
Tiedonjanon lisäksi olen aina ollut innokas liikkumaan,
mutta lähinnä kuntoilua ja ulkoilua, ei mitään kilpailua.
Nykyisin heiluu tuo kahvakuula ja uinti sitten palauttaa
lihakset siitä. Olen huomannut, että me työfysioterapeutit olemme yleensäkin tiedon janoista väkeä ja moni
meistä on suorittanut vapaa-ajallaan erilaisia tutkintoja
ja kursseja. Mielestäni työfysioterapeutin pitääkin olla
jatkuvan oppimisen tiellä, jotta hän pärjää muuttuvan
työelämän ja asiakkaidemme tuomissa haasteissa. Tulevaisuudessa työfysioterapeutti tarvitsee yhä enemmän
myös laaja-alaista työelämän ymmärtämistä ihmisen
ymmärtämisen ohella, jotta pystyy toteuttamaan ja
myymään omaa työtään. Haasteena on mielestäni myös
oman työn ja osaamisen markkinointi työterveyshuollon sisällä, olemmehan työterveyshuollon ammattihenkilöiden ammattitaidon varassa ja heidän tarpeelliseksi
katsomiaan palveluita tuottavia. Itse olen saanut olla
seuraamassa sitä, kun työterveyshuoltolaki muuttui,
ja todennut sen, että työfysioterapeutin työ on myös
muuttunut. En osaa ihan kuvailla miten, mutta se ei
ehkä ole enää niin vapaata kuin ennen.
Toimin Satakunnan alueen työfysioterapeuttien yhdyshenkilönä ja juuri nyt odotan Innolla Työfysioterapeutit ry:n hallituksessa toimimista ja työfysioterapian
”ilosanoman” eteenpäin viemistä – siis kaikki aktiivisesti
mukaan, ottakaa kantaa, lähettäkää kysymyksiä ja kommentteja työfysioterapeutin asemasta työterveyshuollossa tai ihan mistä vaan, vaikka minulle henkilökohtaisesti sirkku.ha@gmail.com. Tämän kaiken lisäksi odotan
kevättä ja lämpimiä ilmoja.
Työfysioterapeutit ry. Hallituksen jäsenet 2014
Jaana Iisakkila
Puheenjohtaja,
yrittäjäyhdyshenkilö
Työfysioterapeutti
Mehiläinen Työelämäpalvelut
p. 050 490 7738
jaana.iisakkila@kotikone.fi
VARSINAISET JÄSENET
Anitta Mäkikyrö
Viestintätyöryhmä
Työfysioterapeutti
Rovaniemen Työterveys ry
p. 040 758 0582
anitta.makikyro@ulapland.fi
Helka Mäkelä
Koulutustyöryhmä
Työfysioterapeutti
Tampereen Työterveys ry
p. 050 400 1937
helka.makela@ttry.fi
Sirpa Rauas-Huuhtanen
Varapj., viestintätyöryhmä
Työfysioterapeutti
Työterveyslaitos
p. 040 585 4564
sirpa.rauas-huuhtanen@ttl.fi
Sari Salomaa
Koulutustyöryhmä
Työfysioterapeutti, asiantuntijaft
Eksote, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri
p. 040 5398856
sari.salomaa@eksote.fi
Johanna Lipponen
Viestintätyöryhmä
Työfysioterapeutti
Neste Oil Oyj (TOP-Fysio Oy)
p. 050 458 4085
johanna.lipponen@partners.nesteoil.com
HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET
Arnikki Bogdanoff
Rahastonhoitaja
Työfysioterapeutti
Right Move
p. 050 307 6567
arnikki.bogdanoff@rightmove.fi
Hanna Nummila
Sihteeri, jäsenasiat
Työfysioterapeutti
Yleisradio Oy,
työterveyshuolto
p. 09 1480 4929
hanna.nummila@yle.fi
Piia Hammaren-Luoso
Koulutustyöryhmä
Työfysioterapeutti
Avire Fysiosporttis Oy
p. 040 910 6036
piia.hammaren-luoso@avire.fi
Sirkku Heilä-Aaltonen
Viestintätyöryhmä
Työfysioterapeutti
satakunnan työterveyspalvelut
p. 044 7018356
sirkku.heila-altonen@pori.fi
Irene Kivelä
Koulutustyöryhmä
Työfysioterapeutti
Työterveys Wellamo Oy
p. 044 755 6832
irene.kivela@tyoterveyswellamo.fi
6
taitto1-14.indd 6
4.3.2014 19:23:23
Työterveyshuollon pätevöittävä koulutus
terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille
Eija Kyrönlahti, yliopettaja, SeAMK; Marja Lindholm, lehtori, Diak
Ammattikorkeakouluissa ei enää tulevaisuudessa järjestetä työterveyshuollon erikoistumisopintoja. STM:n työryhmä (2013) on raportissaan esittänyt, että
Työterveyslaitoksen järjestämän koulutuksen rinnalla ammattikorkeakoulut
ja Työterveyslaitos tuottavat verkostoyhteistyönä pätevöittävää, maksullista
työterveyshuollon koulutusta. Ehdotuksena on myös, että jatkossa pohditaan
yliopistojen mukaantuloa verkostoon.
Verkoston ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työterveyshuollon pätevöittävää
koulutusta ja ovat laatineet yhteisen opetus-,
toteutus- ja arviointisuunnitelman yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Koulutus on
laajuudeltaan 15 op ja opetussuunnitelma
rakentuu neljästä moduulista, jotka ovat: Työterveyshuollon toimintaympäristöosaaminen
(2 op), Työn terveysvaarojen ja kuormitustekijöiden sekä työpaikan voimavarojen tunnistaminen ja arviointiosaaminen (5 op), Terveyden
sekä työ ja toimintakyvyn ylläpitämis- ja edistämisosaaminen (5 op) sekä Arviointi- ja kehittämisosaaminen (3 op).
Ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos sopivat, minkä moduulin tai moduulin osan toteutuksesta kukin vastaa ja tarjoaa sen kaikille
verkoston ammattikorkeakouluissa opiskeleville. Tämä mahdollistaa samantasoisen ja samansisältöisen osaamisen kaikille verkoston
ammattikorkeakouluissa opiskeleville. Kontaktiopiskelun lisäksi hyödynnetään sähköisiä
oppimisympäristöjä ja Connect Pro - yhteyksiä
verkon välityksellä tapahtuvassa opiskelussa.
Ideana on, että opiskelijat hakevat valitse-
maansa ammattikorkeakouluun, joka on jatkossa opiskelijan kotikoulu. Kunkin moduulin
opiskelun jälkeen opiskelijoille järjestetään
reflektiopäivä kotikoulussa, jolla varmistetaan
opiskelijan osaamisen kehittyminen.
Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen
valintakriteerit ovat: Tutkintovaatimuksen täyttyminen (terveydenhoitajan tai fysioterapeutin
tutkinto suoritettuna) ja Kokemus työterveyshuollosta (ensisijaisesti ne, joilla kahden vuoden määräaika työterveyshuoltoon siirtymisestä on täyttymässä).
Koulutusta järjestää seuraavien ammattikorkeakoulujen ja Työterveyslaitoksen yhteistyöverkosto: Diakonia-ammattikorkeakoulu (jaana.
tilli@diak.fi), Hämeen ammattikorkeakoulu (sari.
stenroos@ hamk.fi), Lapin ammattikorkeakoulu (airi.paloste@lapinamk.fi ja maria.kiistala@
lapinamk.fi), Metropolia Ammattikorkeakoulu
(helena.vidgren@metropolia.fi), Oulun ammattikorkeakoulu (leila.laitila@ oamk.fi), Saimaan
ammattikorkeakoulu (marita.pirkka@ saimia.fi),
Satakunnan ammattikorkeakoulu (margit.nieminen@samk.fi), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (raija.tolonen@seamk.fi), Tampereen ammattikorkeakoulu (pirkko.kivinen@tamk.fi), Turun
ammattikorkeakoulu (camilla.laaksonen@ turkuamk.fi) ja Vaasan ammattikorkeakoulu (anne.
puska@vamk.fi). Ammattikorkeakoulut antavat
mielellään lisätietoa koulutuksesta.
Koulutus järjestetään syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana.
7
taitto1-14.indd 7
4.3.2014 19:23:23
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
Miten työfysioterapeutti on
mukana ASLAK- JA TYKkuntoutusprosesseissa
M
ielenkiintoista on pohtia sitä, miten
erilaisia tapoja meillä on työterveyshuolloissa toteuttaa kuntoutusprosesseja. On mielenkiintoista pohtia myös
työfysioterapeutin roolia tässä prosessissa.
Myös se, miten Kela korvaa työterveyshuollon
kuluja työnantajalle, voi määritellä työfysioterapeutin osallistumisen kuntoutusprosessiin
eli onko pelkän ammattihenkilön osallistuminen suunnitelupalaveriin riittävää? Kaiken
kaikkiaan, kun Kelan korvauskäytännöt määrittelevät paljolti prosessin aikaisia ja jälkeisiä
toimenpiteitä, on asian pohtiminen aiheellista. Toteutuuko moniammatillisuus riittävästi,
jos työfysioterapeutti ei ole mukana kuntoutusprosessia suunnittelemassa esim. fyysisen
työntekijöille? Näistä asioista olen kollegoideni
kanssa keskustellut ja olemme todenneet, että
ryhmäkuntoutuksien (ASLAK ja TYK) prosessit
ovat työterveyshuolloissa todella erilaisia. Minua on myös kiinnostanut kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehdyt tutkimukset. Samalla on
mietityttänyt se, että miten kuntoutusprosessin vaikuttavuudesta saatuihin tuloksiin mahtaakaan liittyä eri työterveyshuoltojen tavat
toteuttaa prosessin seurantaa. Käsittelen tässä
artikkelissani lähinnä ryhmämuotoista kuntoutusta.
8
taitto1-14.indd 8
4.3.2014 19:23:23
”
Tavoitteena on parantaa työssä jaksamista
ja elämän hallintaa, kohdistamalla toimenpiteitä paitsi kuntoutujaan myös työhön ja
työolosuhteisiin.
Lyhyet kuvaukset ASLAK- JA TYK-kuntoutuksista
ASLAK-kuntoutus eli ammatillisesti syvennetty
lääkinnällinen kuntoutus on varhaiskuntoutusta, jolla pyritään edistämää ansiotyössä olevan
oireilevan ja vajaakuntoisuuden uhkaaman
työntekijän toiminta- ja työkykyä. Tavoitteena
on parantaa työssä jaksamista ja elämän hallintaa, kohdistamalla toimenpiteitä paitsi kuntoutujaan myös työhön ja työolosuhteisiin.
Tyk-kuntoutuksella eli työkykyä ylläpitävällä ja
parantavalla valmennuksella pyritään parantamaan työntekijän sekä fyysistä että psyykkistä
työ- ja toimintakykyä silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on jo olemassa. Toimenpiteitä kohdistetaan kuntoutujan lisäksi myös työympäristöön
ja olosuhteisiin työpaikalla Aslak-kuntoutus on
harkinnanvaraista (määrärahasta riippuvaista)
kuntoutusta, kun taasen Tyk-kuntoutus on Kelan
kuntoutuslain (566/2005)mukaista kuntoutusta
ja on tietyin edellytyksin työntekijän subjektiivinen oikeus.
Kuntoutusprosessi
Kuntoutusprosessi pitää sisällään Kelan määritysten mukaan kuntoutujan hoidosta vastaavan tahon tekemän toimintakyvyn kuvauksen
ja siihen liittyvän kuntoutustarpeen arvioinnin
ja suunnittelun sekä tavoitteiden asettamisen.
Näiden lisäksi kuntoutusprosessi sisältää kuntoutuksen hakemisen Kelasta, kuntoutuspäätöksen, kuntoutuksen toteutuksen, kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisen
kuntoutuksen seurannan sekä jatkotoimenpiteet hoitotahon ja tarvittaessa muiden tahojen
kanssa, jos jatkotoimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn säilymiseen ja työl-
listymiseen liittyvät toimenpiteet(ww.kela.fi).
Työterveyshuolto osallistuu siis kuntoutusprosessiin aktiivisesti yhdessä kuntoutujan ja hänen
työpaikkansa kanssa. Varsinaiseen kuntoutukseen työterveyshuolto ei osallistu muuten, kuin
kuntoutusjaksojen välissä, seuraamalla ja tukemalla kuntoutujaa prosessin etenemisessä.
Erilaisia tapoja työterveyshuollossa
Kysyin satakunnan alueen työfysioterapeuteilta
seuraavanlaiset kysymykset tavoitteena koostaa erilaisia käytäntöjä ja herätellä jatkokeskustelua sitä, mikä voisi olla työterveyshuollon yhtenäinen hyvä käytäntö kuntoutusprosessissa
ja työfysioterapeutin rooli siinä.
1) Osallistuuko työfysioterapeutti kuntoutusryhmien suunnitteluun, kuntoutujien valintaan
ja yhteistoimintapäivään
• Työterveyshoitajat tekevät
kuntoutushakemukset.
• Työfysioterapeutti on mukana yleensä
alkuinfossa, jossa sovitaan mahdollinen
työvideointi.
• Tft on mukana yhteistyösuunnittelupäivässä
aloitusjaksolla, jos ala on "fyysinen"
• Varsinaiseen yhteistoimintapäivään
menemme työterv.hoit. lääkäri, työfysiot.
sen mukaan miten kullakin on aikaa,
mutta yleensä olen mukana silloin,
jos ala on fyysinen.
9
taitto1-14.indd 9
4.3.2014 19:23:23
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
”
Voiko siis työfysioterapeutti osallistua
kuntoutusprosessin aloituspalaveriin siten,
että työnantaja saa siitä Kela-korvauksen.
Ei mielestäni tämän ohjeen mukaan.
• Työfysioterapeutit osallistuvat haettavien
kuntoutusryhmien suunnitteluun ja
hakemuksen laatimiseen. Kuntoutujia on
mahdollisuus esittää, ja kuntoutujien valintaa
mietitään yhdessä eri ammattiryhmien kesken.
Tämä ei ikävä kyllä ole suunniteltua eikä
säännöllistä, ja riippuu pitkälti esim.
yksittäisten työterveyshoitajien aktiivisuudesta.
• Osalla kuntoutujista seuranta on
ryhmämuotoista; Kuntoutusselosteisiin
perehtyminen ja niissä esiin tulevien
suositusten toteuttaminen.
• Työfysioterapeutti osallistuu yleensä
aina yhteistoimintapäivään. Poikkeuksena
jotkin ammattiryhmät, joiden kuntoutuksen
päätavoitteena fyysisen toimintakyvyn
edistämisen sijaan on muut seikat
(esim. esimiehet).
• Kuntoutujalla itsellään on vastuu ottaa
yhteyttä työterveyshuoltoon, jos
kuntoutusjaksolla on suositeltu
välittömiä toimia, esim. sairauksien
hoito/seuranta, jatkotutkimukset,
kuntosaliohjelmat/kotiharjoitteet tms.
• Työfysioterapeutti osallistuu suunnitteluun
(alkuneuvottelu, yhteistyökokous,
yhteistyöpäivä) ja yhteistyössä lääkärin ja
työterveyshoitajan kanssa valitsee kuntoutujat
• Kehitystyön alla on 1v jälkeen
kuntoutuksen päättymisestä järjestetyt
työterveyshuollon organisoimat
ryhmätapaamiset, joiden sisältö sovitaan
kuntoutujien toiveiden mukaan.
2) Miten teillä seurataan kuntoutusryhmiä kuntoutusjaksojen aikana (väliseuranta)? ja kuntoutuskurssien jälkeen?
• Seurantapäiviä järjestetään sen mukaan mitä
yt-päivässä on etukäteen sovittu.
• Teemme kuntotestauksen n. puolen vuoden vuoden päästä viimeisestä kuntoutusjaksosta,
mutta edellytämme, että asiakas varaa
itselleen ajan työfysioterapeutilta.
• Vuoden kuluttua viimeisestä jaksosta
otamme esim. kävelytestiin kaikki
edellisinä vuosina olleet Aslak- tai
Tyk-kuntoutujat. Lähetämme kutsun,
ja paikalle saapuu yleensä kourallinen väkeä.
• Työfysioterapeutin tekemän
työskentelyasentojen videoinnin
yhteydessä tapahtuva seuranta.
• Työterveyshuollon edustaja voi
pyynnöstä osallistua kuntoutusryhmän
itse järjestämään ryhmätapaamiseen
• Väliseurannoissa työfysioterapeutti tapaa
kuntoutujat yksilöllisesti ja keskustelee
kuntoutujan kanssa tavoitteista/kuntoutuksen
etenemisestä.
• Ryhmä tapaamisia on 1-2/ välijakso
• Viimeisen jakson jälkeen n. vuoden kuluttua
on seurantatestit ja tapaamiset.
10
taitto1-14.indd 10
4.3.2014 19:23:23
Mikä meidän toimintaamme säätelee työterveyshuollossa ja onko yhtenäisiä hyviä
käytäntöjä mahdollista löytää?
Kelan etuusohje Työterveyshuolto 5.1.2012
määrittelee, jota käytetään ratkaistaessa työterveyshuollon korvauksia, miten Kela korvaa
työterveyshenkilöstön kuluja työnantajalle
kuntoutusprosessissa;
”Työterveyshuollon ammattihenkilö voi kuntoutusjakson aikana osallistua kuntoutujan kannalta keskeisiin neuvotteluihin/yhteistyöpalavereihin, jos niissä on mukana myös kuntoutuja ja
kuntoutuslaitoksen henkilökuntaa. Korvauksen
piiriin kuuluu vain neuvottelu (esim. palaveri kuntoutuksen käynnistyessä ja päätyessä), ei muu
toiminta (esim. kuntoutuslaitokseen tutustuminen). Työterveyshuolto seuraa kuntoutusjakson
jälkeen tarpeen mukaan työntekijän terveydentilaa ja työkykyä siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista toteuttaa työterveyshuollon normaalin
toiminnan (esim. terveystarkastus) yhteydessä”.
vausten piiriin ei myöskään kuulu ” erilaisten
toimintakyky-, suorituskyky- ja kuntotestien
kustannukset, kun testit eivät ole tarpeen työn
terveydellisten vaatimusten vuoksi osana terveystarkastusta” eli voimmeko tehdä kuntoutuksen jälkeistä seurantaa muuna kuin yksilöllisenä työfysioterapeutin terveystarkastuksena
– emme ainakaan muuna, kuin tietojen antamisena, neuvontana ja ohjauksena erillisenä
ryhmätoimintana, siis jos se on sovittu jo alkupalaverissa, liitetty työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja työterveyshuollon ammattihenkilö on sen katsonut tarpeelliseksi.
Näitä asioita pyörittelen päässäni ja mietin miten moniammatillisuus toteutuukaan kuntoutusprosessissa. Miten me työfysioterapeutteina
voimme parantaa kuntoutusten vaikuttavuutta? Vain tekemällä oikeita asioita kuntoutujien
kanssa ja seuraamalla toimenpiteiden toteutumista, voimme olla varmoja siitä, etteivät
yhteiskunnan rahat mene hukkaan kuntoutusprosesseissa. Olisi mielenkiintoista saada
aikaan keskustelua tämän asian tiimoilta, sillä
nämä yllä olevat ovat täysin minun tulkintaani.
Laittakaa viestiä hallituksen jäsenille tai kirjoittakaa tähän lehteen asiasta. Erästä Hyvinvointi valmentajaa siteeratakseni vielä sanon ;” ei se
rakkaat työfysioterapeuti, yhteiskunta nyt vaan
pyöri niin, että kaikkia vaan kuntoutetaan”.
Voiko siis työfysioterapeutti osallistua kuntoutusprosessin aloituspalaveriin siten, että työnantaja saa siitä Kela-korvauksen. Ei mielestäni
tämän ohjeen mukaan. Tärkeää olisikin tehdä
moniammatillista yhteistyötä ennen, kuin
näihin neuvotteluihin mennään. Mietitään jo
valmiiksi kuntoutuksen työterveydelliset tavoitteet ja toimenpiteet. Näin ammattihenkilö
toimii vain neuvottelijana, näiden ennalta yh- Keväisin terveisin
teisesti ja moniammatillisesti sekä tarvelähtöi- Sirkku Heilä-Aaltonen, työfysioterapeutti, TtM
sirkku.heila-aaltonen@pori.fi
sesti sovittujen vaihtoehtojen kanssa.
Miten Kela korvaa erilaiset työfysioterapeutin
tekemät toimet kuntoutusprosessiin liittyen
perustuu tietenkin siihen, mitä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on laitettu.
Kelan ohjeessa on ” Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan asiantuntijan/asiantuntijoiden tarve ja toiminnan sisältö”. Meidän
tulee huomioida, että työterveyshuollon kor-
11
13
taitto1-14.indd 11
4.3.2014 19:23:23
TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry.
kevätopintopäivä 21.5.2014
Yhteistyössä Martela ja Glamox Luxo
TYÖSSÄ NÄKEMINEN
08.00 - 08.45
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
12.00 - 12.45
Yhdistyksen kevätkokous
08.45 - 09.00
Tervetuloa kevätopintopäiville
Työfysioterapeutit ry:n pj. Jaana Iisakkila
12.45 - 13.45
Valaistus ja työnäkeminen
Tapio Kallasjoki Metropolia, Hki
09.00 - 10.30
Näkö ja työ
Visuaalisen ergonomian erikoisoptikko Bernd
Schwenson Oculus Optiikka Ky, Tampere
13.45 - 14.15
Kahvi
14.15 - 15.30
Yläniskan problematiikan vaikutus näkemiseen
Fysiatri Eero Penttinen, Tampereen
Fysiatripalvelu ky
10.30 - 11.15
Yhteistyökumppaneiden puheenvuorot
Martelan ja Glamox Luxon edustajat
11.15 - 12.00
Lounas
taitto1-14.indd 12
15.30 - 15.45
Päivän päätös
Yhdistyksen puh.joht. Jaana Iisakkila
4.3.2014 19:23:25
Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2,
33100 TAMPERE
ILMOITTAUTUMINEN:
Ilmoittautumiset 7.5.2014 mennessä Työfysioterapeutit ry:n
www-sivuilla olevan linkin kautta. www.tyofysioterapeutit.fi
Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen.
Opintopäivän osallistumismaksu:
Varsinaiset jäsenet 50 €
kannatusjäsenet 100 €
Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut.
Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen
Danske Bank tilille 800013-1501087
Työfysioterapeutit ry, PL 727, 00101 Helsinki (y-tunnus 1533588-2)
Maksun viitetietoihin:
Kevätopintopäivät 2014, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja
Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen
tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta.
Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu.
Työfysioterapeutit ry
taitto1-14.indd 13
4.3.2014 19:23:27
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
Työfysioterapeutti
työvalmentajan tukena
O
lin toiminut työfysioterapeuttina yli 20
vuotta siirtyessäni tekemään täysipäiväisesti työvalmentajan työtä Mehiläisessä.
Olin aina kuvitellut tietäväni ”lähes kaiken”
ammatillisesta kuntoutuksesta, kunnes kävin
SAMK:ssa kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon.
Siinä vaiheessa huomasin, etten ollut tiennyt
kuntoutuksesta kuin pikkusormen verran. Kyseinen tutkinto, jonka työni ohella suoritin Porissa, avasi silmäni katsomaan asioita eri näkökulmasta. Olen vahvasti sitä mieltä, että ilman
kyseistä tutkintoa en voisi tehdä nykyistä työvalmentajan työtä.
Työvalmentaja nimike on lähtöisin Kari-Pekka
Martimosta, joka vielä 2011 toimi Mehiläisessä johtavana työterveyslääkärinä. Mehiläisessä aloitti tuolloin yksi työvalmentaja, nykyisin
meitä on kolme. Kaksi on sijoittuneena Helsingin alueelle ja itse toimin Länsi-Suomen alueella. Kaikille meille kuuluu näiden ulkopuolinen
alue, eli koko loppu Suomi. Viimemainitusta
syystä johtuen meille kaikille tulee suhteellisen
paljon myös matkatyötä. Työ on haastavaa ja
mielenkiintoista.
Mehiläinen tiettävästi oli ensimmäinen, jossa
työvalmentaja työskentelee työterveyshuollon
tiimin kanssa tiiviissä yhteistyössä. Nyt myöhemmin myös muissa organisaatioissa työvalmentajia on kuvioissa mukana, mutta ei välttämättä työvalmentajan nimikkeellä.
Toimeksiantoja työvalmentajalle tulee työterveyshuollon, työnantajan, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiön kautta. Henkilöt, jotka
tulevat työterveyshuollon kautta ovat useimmiten jo käyneet työterveysneuvottelut läpi tai
ne ovat juuri alkamassa. Heillä useimmiten on
myös jokin selkeä vika, vamma tai sairaus, jonka
vuoksi työvalmentajan ammatillisen kuntoutuksen arviota tarvitaan. Työnantajan kautta tulee
näiden lisäksi henkilöitä, joilla ei selkeää vikaa,
vammaa tai sairautta ole, mutta on jokin muu
syy miksi arvio pyydetään. Tein koulutukseeni
liittyen opinnäytetyön Mehiläisen työterveyslääkäreiden ammatillisen kuntoutuksen tietämyksestä. Tuloksena oli, että tietämystä heillä
oli, mutta useampi koki koko kuntoutusprosessin olevan haasteellisen ja sen tietotaidoissa oli
selkeitä puutteita. Useammassa tutkimuksessa
on todettu, että ammatillinen kuntoutus lähtee
liian myöhään liikkeelle. Myös omassa tutkimuksessani tämä tuli sivutuotteena esille. Syitä
siihen voi olla useampia, mm. jos henkilö on ollut erikoissairaanhoidossa, eikä työterveyshuollolla ole riittävän ajoissa siitä tietämystä tai kontaktointia henkilöön. Näin henkilöllä voi täyttyä
jo Kelan sairauspäivärahat samaan aikaan kuin
työterveyshuolto saa hänet käsiinsä. Useampi
kuntoutuja voi myös olla kuntoutustuella, jona
aikana ei ole tehty mitään kuntouttavia toimenpiteitä. Kuntoutustuki on kuitenkin tarkoitettu
nimenomaan kuntoutuksen käynnistämiseen,
on se sitten lääkinnällistä tai ammatillista.
Itse vuosia työterveyshuollon tiimissä töitä tehneenä arvostan suuresti sitä apua mitä nyt työvalmentajan roolissa työterveyshuollosta saan.
Koen työskentelyn työterveyshuollon kanssa
olevan helppoa johtuen varmaan ainakin osittain taustastani. Mielestäni työfysioterapeutti on kullan arvoisella paikalla ammatillisen
kuntoutuksen herättäjänä. Suurimmalla osalla
työvalmennukseen tulijoista on taustalla jokin tuki- ja liikuntaelinongelma. Tosin yhä enenevästi niihin yhdistettynä tai ilman niitä on
myös mielialan ongelmista kärsiviä työvalmentajan asiakkaina. Työfysioterapeutti tapaa henkilöt yleensä useamman kerran ja usean näistä
henkilöistä hän on oppinut tuntemaan jo useamman vuoden ajan. Näin hänellä on pitkäaikainen näkemys henkilön työkyvystä ja käsitys
myös siitä miten ja missä vaiheessa työkyky on
14
taitto1-14.indd 14
4.3.2014 19:23:27
alkanut heikentyä. Työfysioterapeutilla on myös hyvin
laaja-alainen tietämys eri ammateista, niihin liittyvistä
kuormituksista ja vaatimuksista.
Koska oma roolini on nyt puhtaasti työvalmentajan työssä, en näe mahdolliseksi, että itse tekisin mitään testejä
tai muita siihen liittyviä asioita selvittääkseni henkilön
työkykyä. Tämän vuoksi arvostan sitä, että minulla on
mahdollisuus konsultoida työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Työvalmentajan työni
sisältää vastaanotolleni tulevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen alkuarviointia, selvityksiä minkä järjestelmän kautta mahdollinen ammatillinen kuntoutus
voidaan hakea. Työssäni etsin henkilöille työkokeilupaikkoja, koulutusvaihtoehtoja ja oppisopimuspaikkoja sekä työhönvalmennuspaikkoja. Voin käydä heidän
kanssaan tutustumassa eri ammatteihin työpaikoilla ja
kouluissa. Työni on myös paljon ohjauksen ja neuvonnan antamista. Vaikka pääasiallisin järjestelmätaho on
työeläke- tai vahinkovakuutusyhtiö, olen yhteistyössä
myös Kelan ja työvoimahallinnon kanssa. Työvalmentajan luokse tulevien henkilöiden kanssa käyn keskustelut
heidän toimeentulosta ja selvitän mahdolliset tukimuodot, joita hän kuntoutuksen aikana tai sitä odotellessa
voi saada.
Itse olen kokenut työssäni suuren avun siitä, että olen
ollut työfysioterapeutti. Sen ammatin myötä alueen
työelämä on tullut varsin tutuksi samoin kuin eri ammatit. Monen henkilön kohdalla joudutaan pohtimaan
jotain muuta työtä ja työnkuvaa missä hän on aiemmin
ollut. Itselleni on ollut helppoa miettiä eri vaihtoehtoja
henkilöille, kun ammattialoista on laaja käsitys työfysioterapeutin ajoilta.
ilokseni saanut olla mukana. Työvalmentajan työhön
työfysioterapeutilla on mielestäni hyvät edellytykset ja
sen vuoksi voin tätä lämpimästi suositella niille työfysioterapeuteille, jotka ovat ammatillisesta kuntoutuksesta kiinnostuneet. Työvalmentajan, kuntoutusohjaajan,
työkykykoordinaattorin, millä nimikkeellä missäkin organisaatiossa puhutaankin, työ voi olla hyvin erilaista.
Työ voi olla täysin erillään työterveyshuollosta tai kuten
itselläni hyvinkin lähellä työterveyshuoltoa. Kummassakin on hyvät puolensa. Työvalmentaja on puolueeton
henkilö ammatillisen kuntoutuksen asioiden hoidossa.
Itse olen kokenut työterveyshuollon yhteistyön olevan
hyödyllistä. Mielestäni työterveyslääkärit Mehiläisessä
ovat oppineet käyttämään työvalmentajien asiantuntemusta erittäin hyvin hyödykseen. Itselleni on tullut työn
myötä sellainen käsitys, että ammatillisen kuntoutuksen
varhaisemmassa aloittamisessa on Mehiläisessä edistytty työvalmennustyön myötä.
Kannustan teitä kaikkia työfysioterapeutteja näkemään
ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet riittävän
ajoissa ja viemään työterveyshuollon tiimeissä asioita
eteenpäin. Näin työkyvyn uhan alla olevilla henkilöillä
on paremmat mahdollisuudet päästä takaisin hyvään ja
turvalliseen työelämään joko omassa tai uudessa työssä.
Riitta Leino
Työvalmentaja, työfysioterapeutti,
kuntoutuksenohjaaja (AMK)
Mehiläinen Työkykypalvelut
Raisiontori 1 A
21200 Raisio
riitta.h.leino@mehilainen.fi
Työvalmentajan työ on haasteellista ja henkisesti kuormittavaa, koska jokaisen työvalmennusasiakkaan kohdalla on pohdittava myös heidän toimeentuloaan.
Kaikki henkilöt eivät ole sen suhteen onnellisessa asemassa. . Työ on myös paljon antavaa, joka tekee työstä
mielekkään. Henkilöt, joilla työkyky on ollut uhattuna
ja vaara tulla työttömäksi, ovat äärettömän kiitollisia
saadessaan uuden mahdollisuuden koulutuksen tai
työhönvalmennuksen kautta. Joillekin jo pelkkä työkokeilu voi tuottaa uuden työpaikan. Näissäkin olen
15
taitto1-14.indd 15
4.3.2014 19:23:27
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
ASLAK- KURSSI TYÖFYSIOTERAPEUTEILLE
Järjestyksessään toinen Aslak- kurssi työfysioterapeuteille järjestetään Härmän Kuntokeskuksessa
Ylihärmässä. Kurssin ensimmäinen jakso on 26.- 29.5.2014. Kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta. Lääkärin tekemä B- lausunto Aslak- kuntoutusta varten
sekä Kelan sivuilta löytyvä kuntoutushakemus (KU 102) toimitetaan oman kotipaikkakunnan Kelaan
mahdollisimman pikaisesti, sillä Kelan käsittely voi kestää pari kuukautta.
Kurssin nimi
Kurssin numero
Työfysioterapeutit ry.
53310
KURSSIN AJANKOHTA
Lyhytkestoinen kurssi:
Alkujakso
Kurssijakso
Loppujakso
26.5.2014–16.1.2015
26.-29.5.2014
14.-17.10.2014
13.-16.1.2015
KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET
Kurssin osallistujat ovat eri työnantajien palveluksessa. Tästä syystä tukitoimien tulee olla yksilön/
kuntoutujan oman tarpeen mukaisia
SUUNNITTELUPALAVERISSA SOVITUT KURSSIIN LIITTYVÄT ASIAT
Videointi
Yhteistoimintapäivä
Testit ja kyselyt
Kurssin tiedottaminen
kohderyhmälle
Videointi tarvittaessa 1. ja 2. jakson välisenä aikana
Keskiviikko 14.1.2015, klo 9.45 alkaen,
paikkana Härmän kuntokeskus
• polkupyöräergometritesti, yläraajojen dynaaminen
nostotesti, selän staattinen kestävyys, vatsan
toistosuoritus, muunneltu punnerrus ja toistokyykistys,
sivutaivutus, hartiaseudun liikkuvuus, puristusvoima
• liikuntakysely
• esitietolomake/Rand36, masennustesti (esim. Deps),
stressikysely (esim. Työterveyslaitoksen stressikysely),
Uni- ja/ tai uupumuskysely (esim. BBI-15), työkykykysely,
työtä tai työolosuhteita kartoittava kysely
• Gas tavoitelomake
• kurssiarviointi/ palaute
Kuntoutuja lähettää täyttämänsä kuntoutushakemuksen
suoraan Kelan toimistoon
Työfysioterapeutit ry.: Jaana IIsakkila, p.050-4907738
Kuntoutuslaitos: Heikki Lumperoinen, p. 06-4831432
Härmän Kuntokeskus
Vaasantie 22
62375 YLIHÄRMÄ
Puh. (06) 483 1432
heikki.lumperoinen@harmankuntokeskus.fi
16
taitto1-14.indd 16
4.3.2014 19:23:27
Työfysioterapeutti
Riikka Turunen
Yllä:
Vammaisten koulun asuntolan pihalla
Yllä:
Onnelliset pojat leikkausten jälkeen
Kenian leikkaussafarilla
O
lin maalis-huhtikuussa 2013 Kenian
Kendu Bayn adventtikirkon sairaalassa ja läheisellä vammaisten lasten koululla hyväntekeväisyystyössä 3vkoa yhdessä
sosionomi Mia Voutilaisen kanssa. Matka
liittyi ylemmän ammattikorkeakoulututkintomme kansainvälisyys –opintoihin. Kendu
Bayn alue on hyvin köyhää ja tämän takia
Adra Finland on käynnistänyt Surgigal Safaries hankkeen auttaakseen alueen lapsia
ja aikuisväestöäkin. Suomalaiset kirurgit
(mm Tapio Hakala, Hilve Turunen ja Veikko
Shepel Pohjois-Karjalan Sairaanhoito.- ja
sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä) käyvät
kaksi kertaa vuodessa leikkaamassa muun
muassa hankalia CP-vammoja, kampurajalkoja, luumätää ja palovammoja. He tekevät
tämän vapaaehtoisesti ilman palkkaa.
Sairaalalle on rakennettu uutta leikkausosastoa ja viety Suomestakin käytöstä poistettua kalustoa, laitteita ja lahjoituksena
saatuja uusiakin tavaroita. Alueella on myös
käynnistetty mikrolainahanke, jonka avulla
moni paikallinen työtön on saanut elämästä
kiinni. Lainat ovat luokkaa 2-5e/hlö, sillä saa
jo ostettua kanan tai pari ja ”liiketoiminnan”
alkuun.
17
taitto1-14.indd 17
4.3.2014 19:23:27
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
Leikkauspotilaiden valintaa: Tytöllä luusairaus, joka
aiheuttaa luun kasvamista vinoon reisissä -> oikaistiin
leikkauksella.
Leikkaussalityötä Veikko Shepelin johdolla.
Otsalamppu tärkeä sähkökatkojen takia!
Käyntimme aikana Adran hanketta alueella organisoi
sairaanhoitaja ja hankekoordinaattori Pirjo Syväoja Mikkelistä. Hän toimi vuoden ajan ilman palkkaa sairaalaalueella ”monitoiminaisena”. Pirjo piti meistäkin hyvää
huolta vierailumme ajan! Osallistuimme leikattavien
lasten valintaan, leikkauksiin valmistautumiseen ja ennen kaikkea leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen. Vierailimme myös lähes päivittäin läheisellä vammaisten
lasten koululla auttamassa paikallista fysioterapeuttia.
Alla vas: Jumppatuokio meneillään
kan lähentäjäjänteiden vapautusleikkaus. Kipsauksessa
asetettiin keppi reisien väliin pitämään jalat erillään.
Toimimme sekä sairaalan osastoilla että Nyaburin vammaisten koululla. Johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta katsottuna matkalla tuli vastaan monenlaisia
haasteita. Ensimmäinen haaste meille oli tottua joskus
hyvinkin verkkaiseen tahtiin tehdä asioita. Koimme, että
myös organisoinnissa ja suunnitelmallisuudessa olisi
hurjasti kehitettävää. Esimerkkinä mainittakoon tilanteet, jossa neljä ihmistä hoiti samaan aikaan yhtä potilasta ja osastojen lääkärikierrolla oli useimmiten mukana yli 10 henkilöä. Toisaalta tällaiset tilanteet tarjosivat
meille useita oppimismahdollisuuksia ja pääsim-me
osallistumaan hyvinkin erilaisiin asioihin ja tehtäviin.
Keniassa saimme tehdä sellaisia työtehtäviä, jotka eivät
ole jokapäiväisiä Suomessa. Näitä olivat muun muassa erilaiset kipsaukset ja sidosten vaihdot Varsinkin Akipsauksen suunnittelu ja sen toteutus tiimin kanssa oli
opettavainen ja hauska kokemus. A-kipsaus tehtiin niille
lapsille, joille oli tehty adduktoreiden tenotomia eli lon-
Tein paljon post-operatiivista fysioterapiaa lasten osastolla leikkausten jälkeisinä päivinä. Haasteena koin sen,
että aiemmin fysioterapiaa on täällä tehty melkeinpä
pelkästään passiivisina leikatun raajan liikkeinä ja sitäkin
satunnaisesti. Kokonaisvaltaista koko kehon huomiointia ei kuntoutuksessa juurikaan näkynyt. Kaiken kaikkiaan havaintojeni pohjalta Keniassa fysioterapia koostuu
meillä Suomessa jo osin vanhanaikaiseksi luokitelluista
hoidoista kuten hieronnasta ja passiivisista liike- ja lämpöhoidoista. Iltaisin kokoonnuimme usein muiden suomalaisten kanssa yhteiselle illalliselle. Iltamme jatkuivat
moniammatillisilla keskusteluilla sekä aiheesta että aiheen vierestä kirurgien Jukka Tiittanen, Veikko Schepel ja Erkki Tukiainen, sairaanhoitajien Pirjo Syväoja ja
Mervi Tukianen sekä lääkäriopiskelija Sonja Kuusimäen
ja tradenomi Teemu Kuusimäen kanssa. Pidimme myös
iltajumppatuokioita, joihin jokainen osallistui omalla
panoksellaan. Oli todella rikastuttavaa tutustua uusiin
ihmisiin ja toimia osana moniam-matillista tiimiä. Myös
paikalliset työntekijät olivat erittäin mukavia. Puheliaina
karjalaisina olemme kyselleet heiltä sekä työhön liittyviä asioita että vähän muutakin. Alkuhämmennyksen
jälkeen meidät on otettu avosylin vastaan! Hemmottelimme välillä itseämme muun muassa jalkahoidoin sekä
ompeluttamalla itsellemme hamoset kotiin viemisiksi.
Hintataso ei päätä huimannut. Kävimme myös Masai
18
taitto1-14.indd 18
4.3.2014 19:23:28
Maran kansallispuistossa safarilla yhdessä kirurgi Erkin
sekä vaimonsa Mervin kanssa. Reissu oli erittäin antoisa sekä monenlaisia tunteita herättävä. Näimme useita
villieläimiä leijonista norsuihin sekä vierailimme Masai
heimon kylässä. Matkalta kotiin viemisinä oli paljon kokemuksia uudesta kulttuurista ja sen ihmisistä. Nyaburin lapset jäivät mieliimme ikuisiksi ajoiksi!
Riikka Turunen Joensuusta:
riikka.turunen17@gmail.com
Kirjoittaja on työfysioterapeutti
Lilian ennen leikkausta...
….ja leikkauksen jälkeen.
Paikallinen puuseppä valmistaa
kainalosauvoja.
Leikkaussalin tekstiilit kuivumassa
Jumppatuokio meneillään
Yhteisöllisyys oli
huikaisevaa
19
taitto1-14.indd 19
4.3.2014 19:23:28
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014
Ammattikorkeakoulu
Viime vuonna julkaistiin ammattikorkeakoulujen Theseus- tietokannassa jälleen useita ergonomiaa ja kuormittumista käsitteleviä opinnäytetöitä. Tähän
olemme koonneet tiivistelmiä joistakin niistä. Valitut työt ovat rakennusalalta ja varastotyöstä. Linkit toimitukselta pyydettäessä.
Ergonomiset nostot - Opas IKEA
-tavaratalon varastotyöntekijöille
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Fysioterapian koulutusohjelma
Adrian Breu, Jarno Paavilainen
28.10.2013
rehdytyksessä sekä opas tulee olemaan yleisesti saatavilla kaikille Kuopion IKEA -tavaratalon
työntekijöille.
uki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ovat
väestössämme merkittävin sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä.
Tutkimuksissa on todettu, että raskaiden taakkojen käsittely lisää huomattavasti TULE -sairauksien ilmaantuvuutta. TULE- sairauksien ehkäisyssä voidaan hyödyntää terveysneuvontaa.
Tiedonhakuun käytettiin CINAHL-, Medic-, PEDRO- ja Terveysportti – tietokantoja. Lisäksi käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyön raportissa käsiteltiin ergonomista
nostamista tukija liikuntaelimistön kuormituksen vähentämiseksi ja terveysaineiston avulla
tapahtuvaa terveyden edistämistä. Kehittämistyön vaiheet kuvattiin kehittämishankkeen vaiheita kuvaavan mallin mukaisesti.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, joka
toteutettiin yhteistyössä Kuopion IKEA -tavaratalon kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena
oli suunnitella ja toteuttaa nosto-opas Kuopion IKEA- tavaratalon varastotyöntekijöille.
Oppaalla oli tavoitteena vähentää kehoon
kohdistuvaa kuormitusta nostojen aikana lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta ergonomisesta taakkojen käsittelystä ja nostamisesta.
Opasta tullaan käyttämään työntekijöiden pe-
Pohdinnassa arvioitiin kehittämistyötä eri näkökulmista sekä kehittämistyöryhmän omaa
ammatillista kasvua. Kehittämistyön tuotos on
Nosta oikein! – opas, jossa käsitellään yleisesti
tuki- ja liikuntaelimistöä ja sen kuormittumista,
sekä annetaan ohjeita oikeaoppiseen nostamiseen kirjallisten vinkkien ja havainnollistavien
kuvien kautta. Nosta oikein! – opas jaettiin Kuopion IKEA- tavaratalon työntekijöiden käyttöön
sähköisessä muodossa ja tulostettuna lehtisenä.
T
21
taitto1-14.indd 20
4.3.2014 19:23:28
ulujen opinnäytetöitä
Ergonomiakoulutus SOVATEK
-säätiön Ekoraksa-toimipisteelle
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Fysioterapian koulutusohjelma
Kekki, Katariina ja Salomaa, Essi
15.11.2013
O
pinnäytetyö toteutettiin Sovatek-säätiölle, joka on psykososiaalisen kuntoutuksen asiantuntija- ja yhteistoimintaorganisaatio. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena
oli nostoihin painottuva ergonomiakoulutus
EkoRaksa-toimipisteen työntekijöille. Koulutuksen tarkoituksena oli perehdyttää työntekijöitä ergonomiaan, fyysiseen kuormittumiseen
sekä nostamiseen. Tavoitteena oli täten myös
vaikuttaa nostoihin liittyvään työturvallisuuteen ja työtapaturmien ennaltaehkäisyyn
.
Kohderyhmälle luotiin kyselylomake, jolla pyrittiin selvittämään muun muassa työntekijöiden ergonomiaosaamista ja fyysistä kuormittumista työssä. Kyselylomakkeen vastausten
pohjalta suunniteltiin koulutuspäivän sisältö,
johon kuului luento ja käytännön harjoittelun
osuus.
Toimeksiantajalta saamamme palautteen mukaan koulutuksessa tavoitettiin kohderyhmä ja
saatiin lisättyä työntekijöiden tietoisuutta oikeasta nostotekniikasta ja hyvästä työergonomiasta. Toisen kyselylomakkeen kohdistimme
ainoastaan koulutukseen osallistuneille henkilöille, joista tavoitimme noin puolet. Saatujen
tulosten mukaan koulutuspäivä oli tarkoituksenmukainen, sillä parannusta saatiin kivun
kokemuksessa ja työasentojen ja –tapojen ohjauksen tarpeen kokemuksessa.
Jatkoehdotuksena esitämme, että kysely teetettäisiin koulutukseen osallistuneilla henkilöillä vielä pidemmän kontrolliajan jälkeen,
jolloin koulutuksen aikaansaamia muutoksia
voidaan halutessa tarkastella.
21
taitto1-14.indd 21
4.3.2014 19:23:28
2014
TyöfysioterapeutTI
mediakortti
JULKAISIJA
Työfysioterapeutit ry,
TILAUKSET
www.tyofysioterapeutit.fi
Sihteeri Hanna Nummila
ILMESTYMINEN JA LEVIKKI
4 numeroa vuodessa, 800 kpl
hanna.nummila@yle.fi
(09) 14804929
TEKNISET TIEDOT
TOIMITUS
Koko: A4
Merja Blomqvist
Palstojen määrä: 3
merja.e.blomqvist@sok.fi
Palstan leveys: 60 mm
Väri: mustavalkoinen
Johanna Lipponen
Sidonta: stiftaus
johanna.lipponen@partners.nesteoil.com
Anitta Mäkikyrö
AIKATAULU
anitta.makikyro@rovaniementyoterveys.fi
Nro ilmestyy
aineisto viim.
1
maaliskuussa
15.02.2014
Sirpa Rauas-Huuhtanen
2
touko-kesäkuussa
23.04.2014
sirpa.rauas-huuhtanen@ttl.fi
3
syys-lokakuussa
03.09.2014
4
joulukuussa
12.11.2014
amakikyr@ulapland.fi
TAITTO
taitto1-14.indd 22
Jan-Eric Wargelin
ISSN nro 1456-9922
janne.wargelin@gmail.com
Volume 58
4.3.2014 19:23:28
ILMOITUSHINNAT JA KOOT
1/2
1/1
2/3
1/2
1/1 s.
2/3 s.
1/2 s.
1/2 s.
170x260mm
170x170mm
170x130mm
85x260mm
650€
440€
330€
330€
1/3
1/4
1/4
Takakansi,
mustavalkoinen 750€
1/1 s.
1/4 s.
1/4 s.
Takakansi,
170x85mm
170x65mm
85x130mm
neliväri 1170€
215€
170€
170€
Koulutusilmoitukset -25%
Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.
yllämainituista hinnoista.
(väh. 300 dpi)
Materiaali valmiiksi taitettuna,
Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto
ilmoittaja maksaa taittotyön
ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.
Koulutusilmoitukset www-sivuille
hinta 80€ / ilmoitus.
TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA
50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry
ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET
800013-150187
Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa
taitto1-14.indd 23
Merja Blomqvistille, merja.e.blomqvist@sok.fi,
Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.
aineiston jättöpäivään mennessä.
kuluessa lehden ilmestymisestä.
4.3.2014 19:23:28
taitto1-14.indd 24
4.3.2014 19:23:30