Molkoköngäs LA MAT NKOJÄR INLO VIMPO Orajärvi LO Orajärven kyläseura ry Jarhoinen Jokivartisten kyläseura ry Naamijoki Lempeä Lempeän kylätoimikunta Pello Konttaköngäs Jai-Paljukan kiviröykkiöt Eeron patsas Lankojärvi Lankojärvi-Matinlompolon kyläyhdistys ry Sirkkakoski Sirkkakosken kylätoimikunta Marraskoski Raanujärvi Sirkkakosken masuuni Pieskän jupukka Juoksenki Napapiirin kyläyhdistys ry Korpilompolo Korpilompolon kyläseura ry Lampsijärvi Lampsijärven kylätoimikunta Lampsijärvi-Ylipään kyläyhdistys ry Raanujärvi-Ylipään kylätoimikunta Pallistaja Turtola Turtolan kyläyhdistys ry Meltaus Rattosjärvi Rattosjärven kyläseura ry Saukkoriipi Saukkoriipin kylätoimikunta Maupertuis’n muistomerkki Napapiiri Marrasjärvi Ruuhivaara Ruuhijärven kylätoimikunta ry Konttajärvi Konttajärven kyläseura ry Unarinköngäs Raanujärvi Raanujärven kyläyhdistys ry Sinettä Iso-Vietonen Niemivaara Miekojärvi Meltosjärvi Meltosjärven kyläyhdistys ry Kattilakoski Pessalompolo Kauliranta Pessalompolon kyläyhdistys ry Kaulirannan kyläyhdistys ry Kuivakangas Kuivakankaan Kantomaanpää Lohijärvi kylätoimikunta Kantomaanpään Lohijärven kyläyhdistys ry Övertorneå kyläyhdistys ry Aavasaksa Aavasaksan kylätoimikunta Mellakoski Tengeliön kyläyhdistys ry Mellakosken kyläyhdistys ry Törmäsjärvi Etelä-Portimojärvi Mellakairan kyläyhdistys ry Kopanmäki Etelä-Portimojärven kyläyhdistys ry Kopanmäen kylätoimikunta Ylitornio Kirkonkylä-Alkkulan, Hyllykylän ja Mellantörmän kylätoimikunnat Väystäjän kyläyhdistys ry Armassaari Armassaaren kylätoimikunta Kainuunkylä Kainuunkylän kyläyhdistys ry Pekanpää Pekanpään kylätoimikunta Pekanpään maa- ja kotitalousseura ry Matkakoski Palovaara Palovaaran kylätoimikunta Palovaara; Kiinteistö Oy Kotikoulu Korpikylä Aapajärven kylätoimikunta Aapajärvi Karunki Karungin kyläyhdistys ry AapajokI Aapajoen kylätaloyhdistys Liakan-Aapajoen nuorisoseura ry Kantojärvi Kantojärven kyläyhdistys ry Arpela Arpelan kyläyhdistys ry Arpelan kotiseutuyhdistys ry Arpelan nuorisoseura ry Lautamaa Lautamaan kyläyhdistys ry LANKOJÄRVEN JA MATINLOMPOLON kylät sijaitsevat 25 km Pellosta Rovaniemen suuntaan. Rovaniemelle on matkaa noin 80 km ja Ylläkselle noin 110 km. Kaunis järvimaisema ja upeat vaaramaisemat lumoavat kauneudellaan. Tule ja tutustu rohkeasti kyläläisiin ja palveluihimme! LANKOJÄRVEN-MATINLOMPOLON KYLÄYHDISTYS RY. Virkkumaa Sattajärvi Sattajärven kyläyhdistys ry Rovaniemi Tervola Kourilehto Kukkolankoski Kourilehdon Kukkola kylätoimikunta Kukkolan Yliliakka kyläyhdistys ry Yliliakan kyläyhdistys ry Vojakkala Liakka Vojakkalan nuorisoseura ry Liakan kyläyhdistys ry Vojakkalan kyläyhdistys ry Raumo Liakan nuorisoseura ry Raumon nuorisoseura ry Raumon kyläyhdistys ry Laivajärvi Laivajärven kyläyhdistys ry Ruottala Tornio Ruottalan kyläyhdistys ry Laivaniemi – Kyläjoki Kaakamo Laivaniemen-Kyläjoen Kaakamon kyläkyläyhdistys ry toimintayhdistys ry Satu Saukkoriipi, puh. 050 400 2591 Koutuksentie 276 A, 95770 Lankojärvi www.lankojarvi.com Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen ❷ ❶ ① Eeron polku. Su urhiihtäjä Eero Män tyrannan nimikkop jonka varr olku, ella olevil la kohdeta esitellään uluilla hänen elä mäntarin ② Kieker ansa. ö-kota La nkojärven Vaaraniem enlahdella . ❷ LANKOJÄRVI–MATINLOMPOLO – kylät sydämissämme Lankojärven ja Matinlompolon kylien väki tunnetaan kautta historian vireistä ihmisistä ja monipuolisesta osaamisestaan. Tunnetuin nimi maailmalla on eittämättä Lankojärvellä syntynyt ja kylässä yhä asuva suurhiihtäjä Eero Mäntyranta. Hänen suuret voittonsa 1960-luvulta eivät unohdu koskaan hiihtourheilevan maailman mielistä. Kulttuurin saralta tunnetaan kirjailijat Unto Matinlompolo ja Eila Enbuske. Myös musiikin puolella on löytynyt osaajia kautta aikojen. Nimet Pekka Ylisirkka, Enbusken ja Mantereen veljekset, Harri Kuusijärvi ja mieskuoro Lankomiehet tunnetaan laajalti. K yliemme ensimmäinen asukas, ruotusotamies Heikki Heikinpoika Färdig, myöh. Matinlompolo, saapui seudulle 1760-luvulla. Hän asettui Matinlompolon kylään Heikin taloon. Tämä oli kylän ensimmäinen talo, josta asutus levisi seuraavina vuosikymmeninä Lankojärven suuntaan. 1900-luvun alkuvuosikymmenet vilkasta rakentamisen aikaa Viime vuosisadan alkuvaiheessa maa- ja metsätalous työllisti kyliemme asukkaita. Aivan lähialueella ei ollut suuria savotoita, joten kylän miesten oli lähdettävä hakemaan töitä muualta. Kulkuyhteydet alkoivat myös parantua vähitellen, kun maantie Lankojärven ja Saukkoriipin välille valmistui vuonna 1935, Koutuksentie valmistui 1955 ja Lankojärven Itäpuolentie 1959. Ensimmäinen kauppa kylässä aloitti toimintansa 1930-luvun lopulla (Alma Jolman kauppa). Matinlompolon kansakoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa 29.10.1923. Vuonna 1929 valmistui ensimmäinen koulurakennus nykyiselle paikalleen. Salamaniskusta alkunsa saanut tulipalo tuhosi kuitenkin sen kesällä 1944, mutta uusi koulurakennus valmistui neljän vuoden päästä sodan päätyttyä ja vuonna 1955 koulun nimi muuttui Lankojärven kansakouluksi. Rakennus sai nykyiseen muotonsa ison laajennuksen myötä 1989. 1950 ja 1960-luvuilla kehitys jatkui voimakkaana Sodan jälkeinen aika 1950-luvulla oli voimakasta jälleenrakentamisen ja maauskon aikaa. Väestö kasvoi nopeasti, uudisrakennuksia syntyi tiuhaan tahtiin ja maa- ja metsätalous oli voimissaan. Kauppoja oli parhaimmillaan neljä toiminnassa samaan aikaan. Sähköt tulivat kylään 1950-luvun puolivälissä. Harrastustoiminta oli vilkasta, siitä pitivät huolen mm. maamiesseura, nuorisoseura sekä poliittiset paikallisyhdistykset. Asukkaita oli enimmillään 1960-luvun puolivälissä 648 henkilöä. 1.9.1966 Heikki ja Arja Rautio avasivat kyläkaupan, joka toimii edelleenkin osin uuden sukupolven vetämänä. Eero Mäntyranta nousi 1960-luvulla maailman parhaaksi hiihtäjäksi. Hänen voittojensa jälkeen Pellon ja myös Lankojärven kylän tunnettavuus parani ympäri maailman. Kyläläiset olivat vastaanottamassa sankoin joukon talvella 1964 Kolhoonniemessä kylän suurta poikaa, joka saapui helikopterilla puolisonsa Rakelin kanssa synnyinkotinsa pihaan. 1970–1980 väki vähenee mutta paluumuuttajiakin on 1960-luvun lopulla kaikki muuttui. Työt loppuivat, pienimuotoinen maanviljelys menetti kannattavuutensa ja palvelut alkoivat kaikota entistä kauemmaksi. Tästä kaikesta seurasi raju muuttoaalto Ruotsiin, joka ei sivuuttanut juuri yhtään Lapin kylää. Kaikilta ei usko kuitenkaan mennyt ja 1970- ja 1980-luvuilla kylämme kehittyivät edelleen monella tapaa. Lankojärvelle saatiin tievalot vuonna 1975 ja Matinlompoloon 1980-luvulla. Kylätoiminta sai alkunsa vuonna 1979 ja kylien yhteinen vesijohto rakennettiin vuosina 1982–1983. Näihin aikoihin alkoi myös paluumuuttajia palata isiensä maille ja uudisrakennuksia syntyi pitkin vuosikymmentä. Lankojärvi-Matinlompolo 2000-luvulla Kylämme elävät tällä hetkellä eräänlaisessa murroksessa. Tulevaisuuden osalta on vaikea arvioida tarkalleen, mihin kehitys johtaa. Perusasiat ja -palvelut kylissämme ovat kuitenkin kunnossa. Onneksi meillä on edelleen toiminnassa oleva kauppa ja koulu. Jälkimmäisen osalta lähivuodet näyttävät sen jatkomahdollisuudet. Muutakin pienyritystoimintaa on kohtuullisen hyvin. Meillä on mm. piensaha, kotileipomo, traktoriyrittäjiä sekä maaseutuyrityksiä. Asukkaita on tällä hetkellä noin 200 henkeä. Tulevaisuudessa on kuitenkin uhka, että kiinteistöjä jää tyhjilleen. Se on toisaalta haaste ja mahdollisuus. Tyhjilleen jääneitä kiinteistöjä on markkinoitava aktiivisesti ulospäin. Hintataso maaseudun taloilla on huomattavasti alempi kuin kaupungeissa. Uudet tulijat tuovat tullessaan myös uusia ajatuksia pieneen yhteisöömme, mikä on nähtävä pelkästään myönteisenä asiana. Lähialueen matkailukeskukset ja kaivostoiminnan tulevaisuus saattavat hyvinkin mullistaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia elämiseen. Puhdas ilma, hyvä juomavesi ja kaunis asuinympäristö voivat olla hyvinkin suuria valttejamme 2010-luvulla. • • KYLÄN VOIMAVARAT • Sijainti/kulkuyhteydet: • Sijanti Pello-Rovaniemi tien varressa • Kaunis luonto lähellä (järvet, vaarat) • Kaunis kylämaisema Aktiviteetit: • Vaaraniemenlahden vapaa-ajankeskus • Kiekerö-kota • Uimaranta • Bech Wolley -kenttä rakennetaan vuonna 2012 • Eeron polku • Marjapaikat • Hyvät mestsästysmaat ja kalavedet • Laavut järven rannalla • Pitkospuureitti Ympäristö • • • • • • • Puhdas luonto ja ilma Upeat järvimaisemat Tilaa ja tonttimaata löytyy Katuvalot tuovat turvaa Sopivan kokoinen asuinpaikka Tekemistä löytyy Lähdevettä hanasta Asukkaat • Kyläläiset mukavia ja ymmärtävät huumoria • Autetaan toinen toistamme • Naapuriapu • Toimiva yhdistystoiminta • Metsästyskulttuuri voimissaan • Kulttuuriystävällinen • Kohtuulliset palvelut • Kotileipomo • Piensaha • Toimiva kyläkauppa, jossa hyvä palvelu • Suurhiihtäjä Eero Mäntyrannan kotikylä • Mummonmökkejä myynnissä Ympäristö • Kiekerössä kohdataan • Tunnettuja musiikkiosaajia ja kirjailijoita • Oma kyläkirja, ”Kylät sydämissämme” valmistui v.uonna 2008 • Kansalaisopiston toiminta • Ämmäroikka • Lauluiltamat pääsiäisenä (Lankomiehet) • TOIMINTASUUNNITELMA • keinot joilla voimavarat hyödynnetään Asukkaat • Ympäröivän luonnon hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa • Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (puhdas luonto, vaarat, vedet, reitit ja rakennelmat) • Ohjatut luontoretket eri kohderyhmille • Tyhjät talot uuskäyttöön • Tyhjien tilojen ja talojen markkinointi • Vaaraniemenlahden alueen kehittäminen (uimaranta, tanssilava, leikkipaikat, kylätalo) • Perinnekulttuurin ylläpito • Kulttuuritoiminnan ja -tapahtumien elävöittäminen • Käytetään kylien ja lähialueen palveluja Yhteistyö, aktiivisuuden lisääminen • Kannustaminen hyvissä ideoissa ja teoissa • Vuoden kyläläisen valinta • Talkootoiminnan virittäminen • Yhteistyön lisääminen naapurikylien kanssa • Tapahtumatarjonnan kehittäminen • Kulttuuriviikko kylille • Perinteen siirto jälkipolville osana kulttuuriviikkoa • Teemaillat, kyläkerhot (pelit, dx-kuuntelu, yhteislaulut jne.) • Yhdistysten toiminnot yhteen (kyläseura) • Matinlompolon sukuseuran retkihiihto Tiedotus ja mainonta • Lankojärven www-kotisivujen kehittäminen ja ylläpito • Info-taulun uudistaminen Matinlompolossa • Kylätiedotteen kehittäminen • Kylän palveluista tiedote • Kylän puhelinluettelo