Orajärvi Kyläesite
ORAJÄRVI Jarhoinen Jokivartisten kyläseura ry Naamijoki Molkoköngäs Orajärvi Orajärven kyläseura ry Marrasjärvi Konttajärvi Konttajärven kyläseura ry Lempeä Lempeän kylätoimikunta Ruuhivaara Ruuhijärven kylätoimikunta ry Pello Konttaköngäs Korpilompolo Korpilompolon kyläseura ry Jai-Paljukan kiviröykkiöt Lankojärvi Lankojärvi-Matinlompolon kyläyhdistys ry Lampsijärvi Pallistaja Lampsijärven kylätoimikunta Lampsijärvi-Ylipään kyläyhdistys ry Raanujärvi-Ylipään kylätoimikunta Sirkkakoski Sirkkakosken Raanujärvi kylätoimikunta Eeron patsas Turtola Turtolan kyläyhdistys ry Sirkkakosken masuuni Pieskän jupukka Meltaus Rattosjärvi Rattosjärven kyläseura ry Saukkoriipi Saukkoriipin kylätoimikunta Maupertuis’n muistomerkki Unarinköngäs Raanujärvi Raanujärven kyläyhdistys ry Marraskoski Sinettä Iso-Vietonen Napapiirin kyläyhdistys ry Napapiiri Niemivaara Miekojärvi Juoksenki Kivipirtti luola Kattilakoski Meltosjärvi Meltosjärven kyläyhdistys ry Everstin piilo luola Pessalompolo Kauliranta Pessalompolon kyläyhdistys ry Kaulirannan kyläyhdistys ry Kuivakangas Kuivakankaan Lohijärvi kylätoimikunta Kantomaanpää Lohijärven Kantomaanpään Övertorneå kyläyhdistys ry kyläyhdistys ry Aavasaksa Aavasaksan kylätoimikunta Mellakoski Tengeliön kyläyhdistys ry Mellakosken kyläyhdistys ry Törmäsjärvi Etelä-Portimojärvi Mellakairan kyläyhdistys ry Kopanmäki Etelä-Portimojärven kyläyhdistys ry Kopanmäen kylätoimikunta Ylitornio Kirkonkylä-Alkkulan, Hyllykylän ja Mellantörmän kylätoimikunnat Väystäjän kyläyhdistys ry Armassaari Armassaaren kylätoimikunta Kainuunkylä Kainuunkylän kyläyhdistys ry Pekanpää Pekanpään kylätoimikunta Pekanpään maa- ja kotitalousseura ry Matkakoski Palovaara Palovaaran kylätoimikunta Palovaara; Kiinteistö Oy Kotikoulu Korpikylä Aapajärven kylätoimikunta Aapajärvi Karunki Karungin kyläyhdistys ry AapajokI Aapajoen kylätaloyhdistys Liakan-Aapajoen nuorisoseura ry Virkkumaa Kantojärvi Kantojärven kyläyhdistys ry Sattajärvi Sattajärven kyläyhdistys ry Arpela Arpelan kyläyhdistys ry Arpelan kotiseutuyhdistys ry Arpelan nuorisoseura ry Lautamaa Lautamaan kyläyhdistys ry Tervola Kourilehto Kourilehdon Kukkola kylätoimikunta Kukkolan Yliliakka kyläyhdistys ry Yliliakan kyläyhdistys ry Vojakkala Liakka Vojakkalan nuorisoseura ry Liakan kyläyhdistys ry Vojakkalan kyläyhdistys ry Raumo Liakan nuorisoseura ry Raumon nuorisoseura ry Raumon kyläyhdistys ry Laivajärvi Laivajärven kyläyhdistys ry Ruottala Tornio Ruottalan kyläyhdistys ry Laivaniemi – Kyläjoki Kaakamo Laivaniemen-Kyläjoen Kaakamon kyläkyläyhdistys ry toimintayhdistys ry Kukkolankoski Rovaniemi ORAJÄRVI sijaitsee valtatie 21:n varrella 16 km Pellon keskustasta Kilpisjärvelle. Lähimmät isot hiihtokeskukset sijaitsevat vajaan tunnin ajomatkan päässä. Etelästä saavuttaessa Kiimavaaran laelta avautuvassa näkymästä syntyy ensimmäistä kertaa vahva vaikutelma Lappiin saapumisesta. Kaunis puhdas luonto ja kalaisan järven läheisyys ovat Orajärven kyläläisten erityinen ylpeyden aihe. Orajärven ympäristö tarjoaakin suurenmoiset mahdollisuudet ulkoilla ja liikkua luonnossa. Visiittiin kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä nähtävää ja koettavaa löytyy paljon. ORAJÄRVEN KYLÄSEURA ry Orajärventie 24 B, 95750 Orajärvi Puh. 0400-931 139 • orajarven.kylaseura@luukku.com www.orajarvi.fi Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen Orajärven kyläseura ry. on akti nen kyläy ivihdistys. E ntinen ky toimii nyk läkoulu yisin kylä talona ja oivalliset tarjoaa tilat kylän järjestöille erilaisten toimintoje n järjestäm Tiloja voi iseen. vuokrata myös juhli tilaisuuksi in ym. in. Lisäksi on kalustettu ja asuntoja vuokralla . ORAJÄRVI – kaunis karu maa, jossa asuu villi kansa Orajärven kylä on tunnetusti omaleimainen kylä, jonka tuntemusta ovat merkittävällä tavalla edistäneet kylästä syntyisin olevat taiteilijat. On pohdittu, miksi Orajärvi on luonut niin suotuisan kasvualustan taiteilijoiden synnylle ja kehittymiselle. Sitä kuvastanee legendaarinen sanonta Orajärvestä: ”kaunis karu maa, jossa asuu villi kansa”. Kylän historiikkikin on julkaistu kyseisellä nimellä ja ilmaisu löytyy myös orajärven valovoimaisimman taiteilijan, kirjailija Timo K. Mukan tuotannosta. O alkaa 1700-luvulta. Ensimmäinen asukas asettui Orajärvelle 1783, jolloin elettiin Ruotsin vallan aikaa. Orajärven kantatila merkittiin maarekistereihin vuonna 1809. Ensimmäiset asukkaat olivat sotilaita, jotka metsästivät peuroja. Tila siirtyi Orajärven suvulle ja he ottivat käyttöönsä sukunimen Orajärvi. Pysyvän asutuksen katsotaan alkaneen vuodesta 1833. Orajärven tilan syntymisen aikoihin saapui myös ensimmäinen poroja paimentava poromies. Poronhoito onkin kylän vanhin ammatti ennen kiinteätä asutusta. Ensimmäiset kaupat tulivat 1930-luvulla Orajärvelle ja parhaimmillaan niitä oli neljä: Alankon kauppa, Tuomaan kauppa, Osuusliike, Jolman kauppa. Nykyään kylällä toimii Orajärven kyläpuoti. 1920-30-luku toi tukkityöläiset 1960-luvun puolivälin jälkeen tapahtui raju käänne. Työt loppuivat, pienviljelys ei kannattanut ja seurasi etelään ja Ruotsiin suuntautuva muuttoaalto. Työttömyydestä muodostui pysyvä ongelma. Näinä vuosikymmeninä kylään ei juuri noussut uusia taloja. Tukkitöitä alettiin tehdä 1900-luvun vaihteessa ja alueella liikkui kulkusmiehiä, joista osa asettui Orajärvelle asumaan. Sen myötä tiestö alkoi kehittyä 1900-luvulla. Ensimmäisenä kulkuväylänä toimi hevoskärrytie. Varsinaista tietä alettiin rakentaa 1920-luvun alussa. Tietä sorattiin mies- ja hevosvoimin. Talvisin lapiolla auottiin se mitä tarvittiin. Autot ilmestyivät teille 1930-luvulla. Orajärven kansakoulu aloitti toimintansa alakouluna Vierelän talossa, vuonna 1936 aloitti varsinainen kansakoulu nykyisellä koulun tontilla. Sodan aikana talo paloi. Nykyinen koulurakennus valmistui 1954. Koulu on lopettanut toimintansa ja palvelee tätä nykyä kyläläisiä monipuolisena kylätalona. Sodan jälkeinen aika oli voimakasta kasvuaikaa 1943 kylässä oli jo 30 savua. Sodan jälkeen alkoi voimakas kasvuvaihe, jota leimasi ahkera rakentaminen, suuret savotat, vilkas väestön liikkuminen sekä väestön ja lapsimäärän kasvu. Maa- ja metsätalous kukoisti ja harrastustoiminta oli tavattoman vilkasta. Sähköt saatiin 1956. 1960- ja 1970-luvulla saapui työttömyys 1980-luku – paluumuuton ja rakennemuutoksen aikaa Paluumuuton aika arvioidaan alkaneeksi 1980-luvun alussa ja kylään rakennettiin useita uusia omakotitaloja. Lapsiluku ei nykyajan perhekokojen aikana ole kuitenkaan juuri kasvanut eikä kyläkään sitä myötä. Tahto pitää kylän elävänä, mistä on osoituksena aktiivinen kylä- ja harrastustoiminta. Orajärven kylä on tunnetusti omaleimainen kylä ja tunnettu taiteilijoistaan. Valovoimaisimmat heistä ovat kirjailija Timo K. Mukan johdolla kuvataiteilija Eero Österberg ja laulaja Eini Orajärvi. Osmo Ylitalo, Kalervo ja Jari Vanha, Usko Ylitalo, Tuomo Ylitalo sekä vaimonsa Tarja Ylitalo, Eero ja Lasse Ylitalo jatkavat pitkää taiteilijoiden listaa. On pohdittu, miksi Orajärvi on luonut niin suotuisan kasvualustan taiteilijoiden synnylle ja kehittymiselle. Luonnonvarat ovat alueen elinehto nykyäänkin Luonnonraaka-aineita on alueella riittänyt, mm. metsätalous on ollut tuottoisaa ja poropaimennuksen kannalta on ollut hyviä jäkälämaita. Myös pohjavesivarannot Orajärven alueella ovat harvinaisen hyvät, vesi-esiintymä on laajuudeltaan Lapin suurimpia noin toistakymmentä neliökilometriä. Turvesuo-alueet ovat laajat ja turve on työllistänyt useita henkilöitä vuosien varrella. Nykyään asutus sijoituu pääosin järven läheisyydessä olevan Orajärventien molemmin puolin sekä Kolarintien varteen sekä pienten yksityisteiden varsille kylän läheisyydessä. Orajärven kylään kuuluu myös Vittikkovuoman asutusalue, joka oli elinvoimainen myös 60-luvun notkahduksen aikoihin maataloutensa ansiosta. Asuttuja taloja on vuonna 2011 merkitty olevan 61. ORAJÄRVEN VOIMAVARAT Sijainti / kulkuyhteydet: Sijainti valtatie 21:n varrella Hyvä sijainti matkailua ajatellen (järvet, vaarat, luonto) Hiihtokeskukset lähellä (n. tunnin ajomatkan päässä) Hyvät liikenne- ja linja-autoyhteydet Kimppakyyti kuntakeskukseen kaksi kertaa viikossa Aktiviteetit: Uimaranta Tervalammella Marjapaikat Hiihto- ja patikointimahdollisuudet (valaistu latu, merkitty latuverkosto ja patikkareitit) Taukopaikkoja vaellusreittien varrella (Teikokota, Pirttivaaran laavut, näköalapaikka ja kiviluola) sekä kalavesien äärellä (laavut, rantakota) Laajat metsästysmaat ja kalavedet Erinomaiset ulkoilupuitteet Ympäristö Puhdas luonto ja ilma Komeat maisemat Kylä sopivan kokoinen, viihtyisä rauhallinen, siisti ja turvallinen asuinpaikka Hyvä viettää eläkepäiviä Edullinen ja hyvä lähdevesi Katuvalot lisää turvallisuutta Toimiva kyläkauppa (Orajärven kyläpuoti) Kunnostettu kylätalo kyläläisten käytössä ja medialaitteisto hankittu TOIMINTASUUNNITELMA keinot joilla voimavarat hyödynnetään Orajärven kyläseuran toiminta lisääntynyt kylätalon myötä. Kylätalo koetaan yhteiseksi tilaksi Tilaa ja tonttimaata löytyy, samoin rakennusaineita (puuta ja soraa) Asuminen, matkailu ja yritystoiminta Asukkaat Nuoria paluumuuttajia ja uusia asukkaita tullut kylään Kyläläiset kohteliaita, auttavaiset naapurit, “kylän asukkaat itse” -meininki, yhteishenki Ihmisillä ote työhön ja yrittämiseen, voidaan luoda työpaikkoja omaan kylään Tornionlaakson kulttuurin antamat asenteet Yhteistyö naapurikylien kanssa Kylän väestö ulkoilee paljon Kylässä toimii erilaisia yhdistyksiä, mm. kalastus, hirvi, vesi, seurakunta Kulttuuri: Kylätalo- ja toiminta: kylätalo koetaan yhteiseksi tilaksi, aktiivinen kylätoiminta lisääntynyt kylätalon omistuksen myötä. Kuuluisia taiteilijoita, Timo K. Mukka, Tarja ja Timo Ylitalo, Eini. jne. Kylän värikäs historia Kansalaisopiston toiminta Porinakerho kokoontuu talkoiden merkeissä, valmistetaan käsitöitä arpajaisiin ym. Oma kyläkirja valmistunut 2010 Matkailun kehittäminen, puhdas luonto on hyvä markkinointi aihe Yrittäjyyden rakentamista matkailun ympärille Ohjatut luontoretket: luonto- / patikkaretkien järjestäminen erilaisille kohderyhmille Luonnonvarojen hyödyntäminen: matkailussa (puhdas luonto, vaarat, vesistöt, reitistöt ja rakennelmat), rakentamisessa (tyhjät tonttimaat sekä puu ja sora rakennusaineena), luonnon yrttien kuivaaminen ja jalostaminen Kulttuuritoiminnan kehittäminen hyödyntämällä kylän värikästä historiaa, museon perustaminen > kylähistorian kerääminen, kylän historiallisten ja kulttuurillisten paikkojen kunnostaminen Kylätalon edelleen kehittäminen ja kunnostaminen sekä viihtyvyyden ja käyttömahdollisuuksien lisääminen yhteisenä kokoontumispaikkana, tapahtumien järjestelyissä (perhejuhlat, leirikoulut ym.), vuokraustoiminnassa / kalustettujen asuntojen vuokraus (vuokratulot mahdollistavat kylätalon ylläpitämisen) Tyhjien talojen mahdollinen hyötykäyttö Likavesiviemäröinnin parantaminen Yhteistyö, aktiivisuuden ylläpitäminen Kannustaminen hyvissä ideoissa ja suorituksissa Osaavan väestön ammattitaidon hyödyntäminen (moni ammatillinen osaava väestö, pystyviä työntekijöitä) Talkooperinteen uudelleen virittely, lisää toimintaa ja tapahtumia Tehdään yhteistyötä kunnan päättäjien kanssa Yhteistoiminta naapurikylien ja kyläseurojen kanssa Outokaira tuottamhan ry:n toiminta-alueella Kansainvälinen yhteistyö (mm. Meän Hihto) Tiedotuksen ja mainonnan kehittäminen Matkailun kohderyhmien etsiminen mainonnan avulla Medialaitteiston tehokas hyö- dyntäminen. Laitteet helpottavat hankkeiden ja kylätiedotteiden ja kirjallisten tuotosten tekemistä. Kylälehtisen edelleen tuottaminen ja näin ollen tiedotustoiminnan ylläpitäminen asiantuntevien henkilöiden toimesta Orajärven omat www-sivut INFO-/opastetaulu kylätalolle Käytetään osuuskunta-toimintaa sekä projekteja ja hankkeita hyväksi kylän kehittämisessä.
© Copyright 2024