Hyvässä hoidossa
Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2011 Meillä mietittyä Ajankohtaista Yli 40 vuotta paikallista työterveysosaamista P orin Lääkäritalo huolehtii runsaslukuisen asiakasjoukon työterveyshuollosta Porissa ja muualla Satakunnassa. Asiakasyrityksemme edustavat kattavasti eri toimialoja. Myös yritysten koko vaihtelee yhden hengen yrityksestä lähes tuhannen hengen organisaatioon. Asiakassuhteemme ovat tyypillisesti pitkiä. Olemme tottuneet myös eri kulttuurien kirjoon: asiakkainamme Olkiluodossa on monenkielisiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Asiakastyytyväisyys velvoittaa Viimeisimmässä tyytyväisyystutkimuksessa työterveyshuollon asiakasyrityksille palvelumme saivat kiitettävän arvosanan. Lisäksi saimme erityistä kiitosta muun muassa seuraavista asioista: • luotettava toiminta • ystävällinen henkilökunta • kattavat palvelut • joustavuus • kaikki saman katon alta ja • kilpailukykyiset hinnat. Nämä tulokset asettavat työterveyshenkilöstömme kovan osaamishaasteen eteen. Oman ammattiosaamisemme päivittämisen lisäksi meidän pitää olla hereillä, mitä ympärillämme tapahtuu niin yritysmaailmassa kuin maailmassa yleisestikin. Tämän lisäksi asiakassuhteiden hoito on tärkeä osaamisalueemme. Näihin haasteisiin vastaamme isolla, ammattitaitoisella joukollamme. Työterveysyksikössämme työskentelee 31 osaajaa: työterveyshoi- tajia, työterveyslääkäreitä, työfysioterapeutteja, työterveyspsykologi ja työterveyshuollon sihteereitä. Lisäksi he toimivat päivittäisessä yhteistyössä muiden lääkäritalolaisten kanssa. Näin talossamme on aito moniammatillinen verkosto asiakkaitamme palvelemassa. Työterveyshenkilöstö päivittää tietämystään säännöllisesti niin talon ulkopuolisissa kuin sisäisissäkin koulutuksissa. Työsuhteet ovat työterveyshuollossamme pitkiä, kuitenkin asiakasmäärän lisääntyessä oman henkilöstömmekin määrä on kasvanut, mikä pätevöittää meitä entisestään ja tuo uusia näkökulmia sekä asioiden organisointiin että kehittämiseen. Paikallisuus strategisena valintana Porin Lääkäritalo on koko 41-vuotisen olemassaolonsa ollut siellä toimivien, paikallisten lääkärien omistuksessa. Emme ole menossa ketjuihin, ulkomaisten pääomasijoittajien omistukseen. Uskomme paikallisuuteen, ja erityisesti tämä näyttää olevan totta yritysasiakassuhteissamme. Porilaiset ja satakuntalaiset yritykset haluavat tehdä yhteistyötä paikallisen toimijan kanssa. Omistuksemme takaa myös toimintamme eettisyyden. Pirjolla ja minulla on onni työskennellä asiakkaita hienosti palvelevan työterveyshenkilöstömme kanssa Teidän parhaaksenne! Asiakaspysäköinti Olemme halunneet varmistaa asiakkaillemme pysäköintimahdollisuuden lähelle Lääkäritaloa, jotta asiointi sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Asiakkaillemme onkin tarjolla runsaasti pysäköintitilaa Itätullinkadun puoleisen sisäänkäynnin yhteydessä, katoksen alla ja sateelta suojassa. Lääkäritalon maan alla olevassa parkkihallissa on myös reilusti parkkitilaa, jonne ajo tapahtuu Itätullinkadulta. Parkkihallista pääsee hissillä suoraan Lääkäritalon ala-aulaan ja vastaanottokerroksiin. Pysäköintialueet ovat maksullisia, ja niissä on kunnallinen pysäköinninvalvonta. Ajanvarausta helposti Muistathan, että voit varata vastaanottoajan myös nettisivultamme silloin, kun sinulle itsellesi parhaiten sopii: www.porinlaakaritalo.fi. Nettiajanvaraus toimii seitsemänä päivänä viikossa, vuorokauden jokaisena tuntina. Lisäksi olemme ottaneet puhelinvarauksessa käyttöön takaisinsoittopalvelun: kun ajanvarausnumerossamme on ruuhkaa, asiakkaan ei tarvitse jonottaa vaan hän voi jättää meille takaisinsoittopyynnön. Tällöin henkilökuntamme soittaa asiakkaalle takaisin, ja ajanvaraus hoituu näin. Sähköinen ilmoittautuminen Voit ilmoittautua vaivattomasti vastaanotolle näyttämällä Kela-korttia sähköisessä ILMO- ilmoittautumispisteessä. Itseilmoittautumispisteet sijaitsevat tällä hetkellä ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa. Ilmoittautuminen käy hetkessä näyttämällä Kela-kortissa olevaa viivakoodia tietokoneruudun vieressä olevaan lukijaan, jossa palaa punainen valo. Tämän jälkeen tietosi tulevat ruudulle, josta näkee muun muassa vastaanottoajankohdan, vastaanottajan nimen sekä huoneen numeron. Ei siis haittaa, vaikka lääkärin, jolle aika on varattu, nimi olisi unohtunut. Tiedot poistuvat ruudulta automaattisesti 15 sekunnin kuluttua, eikä seuraava asiakas pääse niitä näkemään. Ilmoittautumisen jälkeen voi istua odottamaan, että vastaanottaja kutsuu sisään. JUHA VARJO JA PIRJO ASUNTA Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 3/2011 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Porin Lääkäritalo Oy Toimitus: Minna Kalliomäki ja Anne-Mari Lehto Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori p. 622 633 etunimi.sukunimi@porinlaakaritalo.fi Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu Kannen kuva: Jussi Partanen Painopaikka: iPrint, Seinäjoki Painosmäärä: 55 000 kpl 2 3/2011 www.porinlaakaritalo.fi ASLAK-kuntoutettavat ovat motivoituneita elämäntapamuutokseen Työkyvyn ylläpidon merkitys on työpaikoilla ymmärretty koko työyhteisöä palvelevaksi asiaksi, ja sen eteen ollaan valmiita myös tekemään töitä. ASLAK-kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen kustantamaa kuntoutusta, jonka tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen, kun työkyvyn heikkenemisen uhka ja siihen liittyvät oireet ovat jo todettavissa. P orin Lääkäritalo on ollut ASLAK-kuntoutuksessa mukana aivan alusta saakka. ASLAKin esiasteena toiminut Varhaiskuntoutus aloitettiin Repolan tehtailla vastaavan työterveyslääkäri Juha Varjon toimesta vuonna 1989. ASLAK-kuntoutus on suunniteltu sellaisille työntekijäryhmille ja ammattialoille, joissa työstä aiheutuva fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen saattavat aiheuttaa terveysongelmien kasautumista ja työkyvyn heikkenemistä. Toiminta on alkujaan keskittynyt fyysiseen puoleen, mutta yhä enemmän huomiota kiinnitetään myös henkisiin ja psyykkisiin tekijöihin. – Työikäisiin kohdistuva kuntoutusmuoto on osoittautunut vuosien varrella toimivaksi keinoksi siihen osallistuvien kuntoutujien toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi, Varjo kertoo. Hän sanoo, että työterveyshuollon rooli on vuosien kuluessa muotoutunut yhä enemmän kuntouttajasta kannustajaksi ja kuntoutujien rinnalla kulkijaksi. Työterveyshuolto täyttää hakemuksen Hakuprosessi ASLAK-kuntoutukseen alkaa noin vuotta aiemmin. Kelan myönteiseen kuntoutuspäätökseen vaikuttaa merkittävästi se, mitä yritys on jo itse tehnyt henkilökunnan työkyvyn edistämiseksi, kuten TYKY- ja TYHYtoiminnan muodossa. – Noin vuoden mittaisen, ryhmämuotoisesti toteutettavan ASLAKkuntoutuksen pääsyn kriteerinä ja saavutettavien tuloksien kannalta suuri painoarvo on erityisesti työntekijän omalla motivaatiolla. Henkilön pitää olla valmis sitoutumaan elämäntapamuutokseen ja panostamaan siihen myös vapaa-ajallaan, Porin Lääkäritalon ASLAK-yhdyshenkilö Satu Boelius selventää valintaan vaikuttavia tekijöitä. ASLAK-kuntoutuksessa on nähtävissä etenkin ennaltaehkäisevän toiminnan korostuminen. – Yhä nuorempia henkilöitä lähetetään kuntoutukseen, mikä kertoo ennakoivasta toiminnasta, mutta valitettavasti myös tuki- ja liikuntaelinten ongelmien ilmaantumisesta yhä aikaisemmassa vaiheessa, Boelius pohtii. Esimiehen tärkeä rooli Kuntoutukseen lähetettävien henkilöiden valitsemisessa on esimiehien työntekijöiden tuntemus työterveyshuollon asiantuntijoiden tiedon ohella ratkaisevaa. Yrityksen pitää pohtia, voiko se irrottaa esimerkiksi viisi työntekijää samanaikaisesti, neljä kertaa vuodessa, kuntoutukseen. Esimiehen täytyy lisäksi tietää, että työntekijän oma motivaatio ja halu sitoutua melko rankkaan kuntoutusmuotoon, on riittävä. – Kuntoutukseen osallistuva henkilö toimii samalla eräänlaisena ASLAK-lähettiläänä yrityksen suuntaan ja parhaassa tapauksessa muutkin työyhteisön jäsenet hyötyvät siitä, vaikka eivät itse olisi kuntoutuksessa olleet, Boelius kuvaa kuntoutuksessa olevan työntekijän roolia. Kuntoutuksesta elämäntapojen muutokseen Hollming Worksin tuotantopäällikkö Pekka Suomi on mukana parhaillaan käynnissä olevassa ASLAK-kuntoutuksessa ja kertoo löytäneensä alusta alkaen konkreettista apua selkävaivoihinsa. – Ensimmäisen kuntoutuskerran jälkeen sain jo eväitä itseni kuntoutukseen, ja nyt puolessa välissä kuntoutusprosessia olotila on merkittävästi kohentunut. ASLAK-ryhmäläiset saavat jokaisen ”Kotiläksyt saattavat olla liikuntaa tai esimerkiksi painonpudotus.” Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen elämäntapojen muutoksen avulla. kuntoutusjakson päätteeksi välitehtäviä mukaan kotona toteutettavaksi. Kotiläksyt saattavat olla henkilöstä riippuen tietynlaista liikuntaa tai esimerkiksi jokusen kilon painonpudotus. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuntopäiväkirjan avulla. Suomi on noudattanut omia venyttely- ja kuntoiluohjeitaan säännöllisesti viisi kertaa viikossa, ja pitkäjänteisyys onkin osoittautunut palkitsevaksi. Hollming Worksin ryhmän jäsenten työn kuormitustekijät ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat samankaltaisia. Motivaatio on kaikilla korkealla ja usko tuloksiin vahva. – Odotan, että kuntoutuksen kautta tulleet muutokset ja oikeanlaisen liikunnan lisääminen jäävät pysyväksi elämäntavaksi. Aikomukseni on säilyttää jatkossa terveellisemmät elämäntavat, tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja pienentävät venytykset sekä pudottaa myös hieman painoa, Suomi vakuuttaa. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Hollming Worksin työntekijöitä on jo useamman vuoden ajan hyväksytty ASLAK-kuntoutukseen. Työsuojelupäällikkö Hannu Juuti on itse käynyt kyseisen kurssin viisi vuotta sitten ja kertoo, että heidän ryhmänsä pyrkii yhä noudattamaan kurssilta saamiaan oppeja. – Kaikkien kokemukset ASLAKista ovat olleet positiivisia ja osalla vaikutukset johtavat elämäntapojen muutokseen. Osalla oppien jatkaminen omatoimisesti ei alkuinnostuksen jälkeen enää jatku. Juuti kertoo, että kursseilla on ollut hyvää myös se, että eri toimipisteiden työntekijät tutustuvat toisiinsa. – Esimerkiksi tämän vuoden ryhmässä henkilökuntaamme on sekä Parkanosta että Kankaanpäästä. Hannu Juuti on tullut vuosien saatossa tutuksi työterveyshuollon kanssa ja luottaa siellä toimivien henkilöiden ammattitaitoon. – Työterveyshoitaja Titta Vaitiniemi tuntee väkemme hyvin, joten hänellä on kuntoutuksen hakuprosessissa iso rooli. Työfysioterapeutti Satu Boelius puolestaan tuntee hakukäytännön, joten asiat etenevät yhteistyöllä sujuvasti, Juuti kiteyttää. ANNE-MARI LEHTO Hyvässä hoidossa Monipuolista työterveyshuollon kumppanuutta Porin Lääkäritalossa myös lihasvoimaa vaativaa. Hankalat työasennot ja toistotyö ovat myös työlle tyypillisiä. Oikeanlainen ergonomia on haasteellista silloin, kun hitsataan isoja osia, joiden liikuttaminen ei onnistu ja työntekijän on työskenneltävä kappaleen ehdoilla. Työskentelytila saattaa olla ahdas tai työn suorittamiseksi on oltava työstettävän elementin alla, kuroteltava tai ”Työn vaativuuden vuoksi kohtuullisen hyvä kunto on tärkeää pelkästään jo turvallisuudenkin vuoksi.” Porin Lääkäritalon työterveyshuolto toimii myös Mäntyluodossa Technip Offschore Finlandin tiloissa. Kuva Esa Kyyrö. Hitsautunutta yhteistyötä T echnip Offshore Finland ja Porin Lääkäritalon työterveyshuolto ovat tehneet yhteistyötä jo 1980-luvulta saakka. Mäntyluodossa raskasta metalliteollisuutta valmistava yritys kohtaa erilaisia vaatimuksia ja haasteita myös työterveyshuollon ja työturvallisuuden osalta. Turvallisuusasenne kohdallaan Porin Lääkäritalon työterveyshoitaja Anne Wihlman on toiminut Technipin kanssa yhteistyössä jo pitkään. Hän kertoo, että työympäristö ja -olosuhteet ovat yrityksessä moneen muuhun työpaikkaan nähden vaativat, mikä vaikuttaa korkeaan työturvallisuuteen ja työsuojeluun panostamiseen. 4 3/2011 Työterveyshuollon tehtävänä onkin tukea turvallisuustyötä työpaikalla ja tarkkailla työntekijöiden terveydentilaa. – Suomen lainsäädäntö asettaa runsaasti määräyksiä. Lisäksi kansainväliset tilaajayritykset saattavat olla hyvin tiukkoja omissa vaatimuksissaan, mikä edellyttää meiltä nopeaa tiedottamista esimerkiksi mahdollisien työtapaturmien kohdalla, Anne Wihlman kertoo työterveyshuollon työstä. Laki määrittää rajoituksia esimerkiksi melun suhteen, ja siksi kuulotarkastukset on tehtävä kolmen vuoden välein. Keuhkojen säännöllinen seuranta on myös välttämätöntä hitsausilman epäpuhtauksien varalta. Huomiota määräaikaistarkastuksissa vaativat lisäksi erilaiset liuotinaineja säteilyaltistukset. Säteilyä mitataan ja sen määrää pystytään mittausten ansiosta seuraamaan ja säätelemään. Esimerkiksi maalareiden työssä ohjeistuksien täsmällinen noudattaminen on ratkaisevaa liuotinaltistuksien torjumisessa. Oman työn turvallinen suorittaminen on myös osa ammattitaitoa. – Tarkastuksissa otammekin aina puheeksi ohjeiden tunnollisen noudattamisen merkityksen terveydelle, Anne Wihlman sanoo. Ergonomia haasteena hitsaustyössä Technipin työsuojelupäällikkö Jarmo Kivi kertoo, että työ metalliteollisuudessa on melko raskasta ja usein oltava polvillaan. – Yritämme työterveyshuollossa aina ohjata työskentelemään vähiten kuormittavassa työasennossa, vaikka ergonomiset parannusmahdollisuudet olisivatkin rajallisia, Wihlman sanoo. Työn vaativuuden vuoksi kohtuullisen hyvä fyysinen kunto on tärkeää pelkästään jo turvallisuudenkin vuoksi. Kivi kertoo, että he ovat toteuttaneet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa erilaisia kampanjoita, kuten painonhallintakampanjan sekä kampanjan tupakan polton lopettamiseksi. – Kyseinen kampanja oli menestys. Reilu kaksikymmentä henkilöä noin kuudestakymmenestä aloittaneesta tumppasi sen aikana, Wihlman kertoo ylpeänä ja lisää, että ryhmälle on tulossa jatkoa. Jarmo Kivi mainitsee, että suunnitelmissa on myös käynnistää syksyn aikana liikuntakampanja, jossa huomioidaan muutokseen pyrkivät erilaisilla kannustimilla ja palkinnoilla. – Technipille on helppo ehdottaa erilaisia uusia ideoita, sillä siellä ollaan hyvin vastaanottavaisia ja myös tulokset toteutetuista projekteista ovat olleet hyviä, Wihlman kiittelee. ANNE-MARI LEHTO Porin Lääkäritalon moniammatillinen työterveyshuolto kohtaa päivittäisessä työssään monen eri toimialan yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Asiakasyritysten työntekijöihin mahtuu lähes kaikkien ammattien edustajia. Työterveyshuollon vastaava hoitaja Pirjo Asunta sanoo, että eri toimialoihin perehtymisen myötä henkilökunnalle on muodostunut valtavasti kokemusta ja näkemystä erilaisista työpaikosta ja työympäristöistä, mikä näkyy jatkuvasti kehittyvänä ammattitaitona. Työhyvinvointi strategisena valintana L änsi-Suomen Osuuspankki tekee johdonmukaista ja perusteellista työtä työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä Porin Lääkäritalon työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointiin panostetaan läpi koko organisaation Työhyvinvoinnin todellinen toteutuminen vaatii koko organisaation työskentelyä yhteisen tavoitteen eteen. LänsiSuomen Osuuspankissa myös hallitus ja johto ovat sitoutuneet asiaan. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on korostunut tavoitteellisen ja pitkäjänteisen toiminnan merkitys sekä asioiden konkreettinen tekeminen. – Jos yrityksen johto ei seiso tällaisen yhteisen asian takana, on työntekijäpuolen vaikea saada asioita yksin eteenpäin, päätyösuojeluvaltuutettu Riitta Mäkisalo Pomarkun konttorista toteaa. Henkilöstöjohtaja Marita BorénPetäjä sanoo yhteistyöllä toteutettavan työhyvinvoinnin edistämisen olevan yrityksessä strateginen valinta, jonka vaihtuva teema ja painopistealue kirjataan vuosittaiseen työhyvinvointisuunnitelmaan. – Hyvin suunniteltu on tässäkin asiassa puoliksi tehty. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan oma panos on kuitenkin yhtä tärkeä, jotta työhyvinvointi voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla. Päivittäistä työtä -ei pelkkiä yksittäisiä tekoja Työhyvinvointi on Osuuspankissa ymmärretty kokonaisuudeksi, joka ei tarkoita ainoastaan yksittäisiä TYKYpäiviä tai liikuntaseteleitä, vaan sen on sisällyttävä päivittäiseen työhön. – Olemme luoneet yhteiset pelisäännöt yhtenäisistä toimintatavoista ja -käytännöistä, joiden avulla pyritään työ- ja yksityiselämän mahdollisimman saumattomaan yhteensovittamiseen, Mäkisalo selventää. Borén-Petäjä toteaa, että on ollut hienoa huomata Osuuspankin olevan ajan hermolla työhyvinvoinnin kehittämisessä. – Varhaisen välittämisen -mallin käyttöönotossa olimme jopa askeleen edellä, sillä aloitimme kyseisen projektin jo muutamia vuosia sitten. ”Kannustamme työntekijöitä hakeutumaan koulutuksiin ja kehittymään omassa työssään.” yhteisesti sovitut toimintamallit, yksilölliset tarpeet sekä tietysti palvelukyvyn turvaaminen. Esimerkkinä työtekijän henkilökohtaisten tarpeiden huomioimisesta Borén-Petäjä mainitsee yksilöllisen työajan järjestämisen palvelukyvyn säilymisen puitteissa. – Kuten pienten lasten vanhemmuudesta tai muun lähiomaisen avun tarpeesta johtuen räätälöidyt työajat saattavat olla tärkeitä arjen mutkattoman sujumisen kannalta. Osa henkilökunnasta myös saattaa innostua opiskelusta työn ohessa. Yhteistyön voimaa Työterveyshuollon vastaava hoitaja Pirjo Asunta sanoo yhteistyön juurien ulottuvan jo vuosien taakse. – Vuosien varrella meille kertynyt kattava pohjatieto yrityksestä ja sen työntekijöistä sekä Osuuspankin vahva halu panostaa henkilökuntaan, on tehnyt yhteistyöstämme selkeää ja päämäärätietoista. Borén-Petäjä sanoo vastavuoroisesti luottamuksen työterveyshuoltoon muodostuneen vahvaksi pitkäjänteisen työn ja säännöllisten tapaamisten myötä. Myös Porin Lääkäritalon tytäryhtiö, työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Elevaattori on pitkään ollut mukana Osuuspankin työhyvinvoinnin kehittämisessä. – Elevaattorin ja työterveyshuollon asiantuntijuus, aktiivinen henkilökuntakerho sekä johdon sitoutuminen asiaan ovat auttaneet nostamaan työhyvinvointimme uudelle tasolle, BorénPetäjä ja Mäkisalo miettivät. ANNE-MARI LEHTO Osaaminen luo hyvinvointia Kuluvan vuoden työhyvinvoinnin kantavana teemana on ”Osaamisen kehittäminen”, johon sisältyvät tavoitteet muun muassa muutoskyvystä huolehtimiselle, ammattiosaamisen vahvistamiselle sekä oman motivaation ylläpitämiselle ja kasvattamiselle. – Kannustamme työntekijöitä hakeutumaan koulutuksiin ja kehittymään omassa työssään, sillä tunne työssä onnistumisesta on merkittävä tekijä oman työhyvinvoinnin ylläpidossa. Lisäksi henkilön kokemus omista taidoistaan heijastuu myös asiakkaan kokemaan palvelun laatuun, Borén-Petäjä perustelee. Peruslähtökohtana ja raameina työnhyvinvoinnin kehittämisessä toimivat Länsi-Suomen Osuuspankin henkilöstöjohtaja Marita Borén-Petäjä ja päätyösuojeluvaltuutettu Riitta Mäkisalo toimivat aktiivisesti työhyvinvoinnin kehittämisen parissa. Hyvässä hoidossa Ensiaputaito kuuluu jokaiselle Pienet kolhut ovat arkipäivää ja usein selvitään onneksi pelkällä säikähdyksellä. Vakavammatkin tapaturmat ja onnettomuudet voivat kuitenkin sattua kenen tahansa kohdalle, missä tahansa: kotona, työpaikalla tai vapaa-ajalla. Ensiaputaidot ja rohkeus niiden käyttöön saattavat olla ratkaisevia, kun työkaveri, ystävä tai perheenjäsen tarvitsee apuasi tai sinä heidän. laiset henkilöt kurssille, jotka ovat asiasta innostuneita. Tällöin kursseilta saadaan suurin mahdollinen anti työpaikan hyödyksi, Asunta mainitsee. Porin Lääkäritalossa osaaminen ensiapuvalmiudessa pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Tämän syksyn aikana koko Lääkäritalon henkilökunta muun muassa koulutetaan käyttämään sydänpysähdyksessä käytettävää laitetta; defibrillaattoria, jonka tehtävänä on sähkösysäyksillä palauttaa sydämen normaalitoiminta. Laite on puoliautomaattinen, joka käytettäessä neuvoo käyttäjäänsä vaihe vaiheelta. ”Kursseilla harjoitellaan paljon käytäntöä.” Koulutus antaa valmiudet toimia todellisessa tilanteessa Työterveyshoitaja Titta Vaitiniemi opasti Nelostuotteen työntekijöitä ensiapukurssilla hengitysteiden avaamisessa. T yöympäristö ja -olosuhteet vaihtelevat työpaikoilla, mikä vaikuttaa myös vaadittavaan ensiapuvalmiuteen. Työturvallisuuslaki määrittää kuitenkin tietyt raamit, joiden mukaan työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava asianmukaisia ensiapuvälineitä. Työterveyshuollon vastaava hoitaja Pirjo Asunta kertoo, että yrityksestä riippuen määritetään, kuinka monta henkilöä koulutetaan ensiaputaitoisiksi ja minkälainen ensiapuvarustus on syytä hankkia. – Ensiapulaukkujen ja -kaappien lisäksi esimerkiksi silmähuuhtelupullot saattavat toisissa yrityksissä olla välttä- 6 3/2011 mättömiä riittävän ensiapuvalmiuden kannalta. Työterveyshoitajat Titta Vaitiniemi ja Anne Wihlman painottavat jokaisen velvollisuutta ensiaputaitojen opettelemiseen, sillä suurissa verenvuodoissa ja elvytystilanteissa ajoissa aloitettu ensiapu saattaa pelastaa onnettomuuteen joutuneen hengen. Työpaikan henkilökunnan on osattava hätätilanteessa perusasiat kuten hengitysteiden avaaminen ja sydämen toiminnan turvaaminen, verenvuodon tyrehdyttäminen sekä vierasesineen poistaminen hengitysteistä. Aika ja välittömästi annettu ensiapu saattavat pelastaa elvytettävän hengen, estää tajuttoman tukehtumisen sekä pienentää kudosvaurioita verenvuodoissa, murtumissa ja palovammoissa. Ensiapukurssit kiinnostavat Porin Lääkäritalon työterveyshuolto järjestää asiakasyrityksilleen ensiapukoulutuksia yrityksen toiminnan ja työympäristön vaatimukset huomioiden. Ensiapukouluttajat päivittävät tietonsa ja taitonsa säännöllisesti ajan tasalle, joten kursseilta saa aina viimeisimmän tiedon. Yritykset ovat halukkaita osallistumaan ensiapukursseille ja ensiapuvalmiuden ylläpito koetaan tärkeäksi. – Yrityksen kannattaa lähettää sel- Ensiapukoulutuksissa käsitellään aina tietyt perusasiat kurssin alussa, on kyse sitten hätäensiapu- tai esimerkiksi EA1-kurssista. Hätäensiapukurssin käyminen antaa tavallisesti riittävät perustiedot hätätilanteessa toimimiseen. Kyseisen 4–7 tuntia kestävän kurssin suorittanut osaa toimia henkeä uhkaavassa tilanteessa, sairauskohtauksen sattuessa sekä hälyttää lisäapua. Ensiapukursseja järjestetään sekä Lääkäritalon tiloissa että yrityksen omissa, koulutukseen soveltuvissa tiloissa. Asunta kertoo, että poikkeuksellinen työympäristö pyritään huomiomaan kurssia järjestettäessä ja hän onkin pitänyt koulutusta esimerkiksi linja-autonkuljettajille linja-autossa. Innostunut porukka takaa yleensä mukavan kurssin, jossa on mukana myös paljon huumoria ja kokemusten sekä ajatusten vaihtoa. – Kursseilla harjoitellaan paljon käytäntöä ja ainoastaan noin 20 prosenttia on teoriaa, Vaitiniemi kertoo kurssien sisällöstä. Ensiapu on kansalaistaito Työterveyshoitaja Satu Huhtala sanoo, että ensiaputaidot ovat osaamista, joka jokaisen kansalaisen tulisi hallita ja näitä taitoja pitäisi myös kerrata riittävästi. – Henkilöt, jotka ovat harjoitelleet ensiapua, ovat valmiimpia toimimaan todellisen tilanteen kohdatessa kuin taitoja harjoittelemattomat. Ensiaputaitojen osaaminen saattaa osoittautua tarpeelliseksi niin työpaikalla, kotona lasten kanssa tai liikenteessä, joten niiden hallitsemiseen on syytä panostaa. ANNE-MARI LEHTO Käytännön harjoituksista ja kokemuksista eniten oppia C imcorp Oy:n henkilökunnasta osa suoritti alkukesällä Porin Lääkäritalon pitämän ensiapukurssin. Cimcorp Oy on logistiikan ja tuotannon automatisointiin erilaisia robotti- ja ohjelmistoteknologisia ratkaisuja valmistava ulvilalainen yritys, jolla on asiakkaita ympäri maailmaa. Cimcorpin tuotannonkehitysjohtaja Jouko Penttilä kokee ensiaputaidot tärkeiksi, ja hän on päivittänyt osaamistaan säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein. – Yrityksessämme on myös määritetty turvallisuuden riskitekijät, joita ovat etenkin erilaiset nostot. Varsinkin asiakkaiden tiloissa saatetaan joutua käyttämään vaihtelevaa välineistöä, jolloin riskitekijät kasvavat. Penttilä selventää. – Työmme vaatii runsaasti matkustamista. Kaikissa maissa, joissa toimimme, ei ole samanlaisia turvajärjestelmiä kuin Suomessa, joten myös silloin turvallisuusasiat korostuvat. Cimcorpissa ei ole onneksi tapahtunut vakavia tapaturmia, ja käytössä oleva vaaratilanneraportti paljastaa läheltä piti -tilanteet, joten niitä voidaan myös ennaltaehkäistä paremmin. Tosielämä on osoittanut taitojen hyödyllisyyden Ensiapukurssi pidettiin Cimcorpin omissa tiloissa ja räätälöitiin työympäristö huomioiden. Etenkin harjoitukset ja kouluttajien omat kokemukset saivat osallistujilta runsaasti kiitosta. – Kaikki osallistujat harjoittelivat toimimista liikenneonnettomuudessa, sairauskohtaustilanteessa ja tapaturmatilanteessa. – Ryhmämme piti koulutuksen parhaana antina defibrilaattorin käyttöopastusta, ja puhetta sellaisen hankkimisesta yritykseen onkin kurssin jälkeen ollut. Penttilä on itse joutunut kaksi kertaa tilanteeseen, jossa ensiaputaidot ovat tulleet tarpeeseen. Ensimmäinen tilanne sattui liikenteessä, jolloin ammattiapua saatiin kuitenkin pikaisesti paikalle. Toisenlainen tositilanne tapahtui mökillä: Heimlichin-otteen osaaminen pelasti tuolloin tuttavan hengen, kun grilli-iltaa vietettäessä lihapala juuttui kurkkuun. – Ensiapuopit tulivat tilanteessa nopeasti mieleen ja lopulta kaikki päättyikin parhain päin, Penttilä muistelee. Ensiapukurssin opit ovat tulleet Jouko Penttilälle tarpeeseen myös oikeassa elämässä. Palveluita työelämän tueksi A siakasyrityksille tarjottavien peruspalvelujen - kuten terveystarkastusten ja sairaanhoidon - lisäksi Porin Lääkäritalon työterveyshuolto on myös monella muulla tavalla mukana tukemassa työelämän hyvinvointia ja työsuojelua. Kursseja – Työterveyshuolto – SAUKKOSET Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa erilaisia räätälöityjä kursseja elämäntapamuutosta kaipaaville työporukoille. Suosittuja Painonhallintaryhmiä ja Irti tupakasta -kursseja on järjestetty jo useamman vuoden ajan, ja ne ovat osoittautuneet toimiviksi. Työpaikan tiivis porukka on hyvä motivaattori omaan tavoitteeseen pyrittäessä. Työterveyshuollon roolina on antaa sysäys pysyviin muutoksiin - kuten oikeisiin ravitsemustottumuksiin, mielekkään liikuntaharrastuksen löytämiseen - tai auttaa irti tupakoinnista ja tukea tehdyssä päätöksessä. Työterveyshuolto järjestää asiakasyrityksilleen säännöllisesti myös ensiapukursseja ja koulutusta sekä esimiehille että muulle henkilöstölle Varhaisen tuen –mallin käyttöönottoon . Teemapäiviä Myös jokakeväinen kävelytestipäivä on vakiintunut työterveyshuollon kalenteriin. UKK-kävelytestissä testattava saa Menen muuten ensi viikolla terveystarkastukseen Lääkäritalolle. tietoa erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistönsä kunnosta. Porin Lääkäritalon työterveyshuolto järjestää vuosittain asiakasyrityksilleen TYKY-tapahtuman, jossa teema ja aiheet ovat vaihtuvia. Tänä vuonna teemana on ”Työurien pidentäminen”. Päivän ohjelma sisältää sekä Lääkäritalon että muiden organisaatioiden asiantuntijoiden pitämiä luentoja. Muita palveluja Porin Lääkäritalossa toimii työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Elevaattori, joka on perehtynyt työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Elevaattorin asiantunti- Itse asiassa en muistanut itse. Työterveyshuollosta tuli sähköpostitse kutsu tarkastukseen. Oho! Kerrankin huolehdit itse. japalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä organisaation oman työterveyshuollon kanssa. Jatkoa työterveyshuollon palveluille tarjoaa Senioriklinikka, jonka tarjonta on kehitetty erityisesti eläkkeelle jääviä ajatellen. Senioriklinikka tarjoaa heille samankaltaista huolenpitoa kuin mitä he ovat työelämässä tottuneet työterveyshuollolta saamaan. ANNE-MARI LEHTO Lisätietoja: työterveyshuollon yhteyspäällikkö Jussi Konttinen p. (02) 622 6347 jussi.konttinen@porinlaakaritalo.fi No on se hyvä, että joku muukin pitää sinusta huolta kuin minä. Siis tarviiko jonkun pitää iskästäkin huolta?! TOTTAKAI! Työterveyshuolto huolehtii sekä yksilön että koko organisaation hyvinvoinnista. Hyvässä hoidossa Lääkärit Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Antti Pehkonen Pekka Sipponen Sari Sjövall Timo Virtanen Kliininen fysiologia Endokrinologia Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Tuula Asantila Johanna Haikonen Merja Huttunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Reetta Uusitalo Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Käsikirurgia Jorma Panula Hanna-Stiina Taskinen Lastenkirurgia Yleislääkärit Timo Lahin Elina Fält Rauno Järvenpää Reetta Järvenpää Teija Kauti Pauli Kulta Viljami Laine Marja-Inkeri Mäkelä-Väisänen Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Psykiatria Hannu Holm Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Hannu Holm Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reumasairaudet Lastentaudit Ruuansulatuselinten kirurgia Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Magneettitutkimukset Timo Raudaskoski Simo Savijoki Muistitutkimukset Maritta Salonoja Jukka Juhela Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Neurologia Matti Pietiläinen Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Sotilaslääketiede Tapio Nieminen Ira Saarinen Juha Korhonen Sari Malmi Neurofysiologia Kirurgia Plastiikkakirurgia Esa Rauhala Jan Siren Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Anti Kukkela Juha Kukkonen Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo Seppo Suominen Matti Sävelä Tapio Ahola Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki Sydäntaudit Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Työterveyshuolto Anja Renfors Työterveyslääkärit Reetta Järvenpää Marja-Inkeri Mäkelä-Väisänen Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Kaija Westergård Muut asiantuntijat Pirjo Lehtinen Hanne Suckman OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Pirjo Lehtinen Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta Päihdeterapia Markku Hernesniemi Akupunktio Ravitsemusterapia Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Roope Mäkelä Urheilulääkärit Alaraajafysioterapia Jyrki Levola Timo Nykänen Tiina Stenman Solja Salminen Urologia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tiina Stenman Tapio Uusitalo Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Sisätaudit Veritaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Raili Laiho-Rekola Jyrki Levola Ilkka Piisi Anja Renfors Marja-Riitta Saikkonen Anu Toivanen Kaija Westergård Fysioterapia Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Muistitutkimukset Leena Hannula Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Seksuaaliterapia Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Urheiluklinikka Urogynekologinen fysioterapia Virve Mujunen Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Taina Pösö Helena Väkiparta Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Ota osaa kilpailuun ja voita hieronta! Vastaukset väittämiin löydät tästä lehdestä. Rastita oikea vaihtoehto ja postita kuponki 16.10.2011 mennessä. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen kilpailun voitti Kyllikkki Raitanen Porista. Onneksi olkoon! Lähetä vastauksesi postitse osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kilpailuun myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. 1. ASLAK-kuntoutus on tarkoitettu: eläköityville nuorille työuraansa aloittaville työntekijöille, joiden työkyky on uhattuna 2. Työterveyshuollon asiakasyritykset ovat: toimistoalan yrityksiä teollisuusyrityksiä eri toimialoja edustavia 3. Osuuspankki pitää työhyvinvoinnin toteutumisessa tärkeänä erityisesti henkilökunnan aktiivisuutta henkilökuntakerhon aktiivisuutta kaikkien tahojen yhteistyötä 4. Melurajan ylittävässä työssä kuulo on tutkittava joka toinen vuosi kolmen vuoden välein tarvittaessa 5. Hätäensiapukurssista teoriaa on noin puolet 20 prosenttia 10 prosenttia Ota osaa kilpailuun ja voita hieront a! Nimi Osoite Puhelin
© Copyright 2024