Vuosikertomus 2013 - Isonkyrön Seurakunta

-1-
TASEKIRJA,
TILINPÄÄTÖS JA
TOIMINTAKERTOMUS 2013
-2KIRKKOLAKI
Kirkon tunnustus ja tehtävä
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on
lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon
tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.
Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii
muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
TASEKIRJA
1. TOIMINTAKERTOMUS
1.1. YLEISKATSAUS
sivu
1.1.1. Seurakuntatyön kehityksen olennaisimmat muutokset ja tapahtumat
1.1.2. Olennaisimmat tapahtumat srk:n taloudessa tilikaudella ja
sen päättymisen jälkeen ja kiinteistöstrategia
1.2. HALLINTO
1.2.1. Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta
1.2.1.1.
Hallintomalli
1.2.1.2.
Kirkkovaltuusto
1.2.1.3.
Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto
1.2.1.4.
Tilintarkastajat
1.2.1.5.
Johtokunnat
1.2.1.6.
Edustus rovastikuntaneuvostossa
1.2.1.7.
Työryhmiä
4
1.3. HENKILÖSTÖ
9
1.4. JÄSENMÄÄRÄ
11
4
5
7
7
8
8
8
9
9
1.5. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN
ARVIOINTI
KÄYTTÖTALOUS
1.5.1.
YLEISHALLINTO
101-108 Yleishallinto ja virastot
11
1.5.2.
SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA
201-220 Jp-julistus- ja musiikkityö
201 Jumalanpalveluselämä
202 hautaan siunaaminen
203 Muut kirkolliset toimitukset
204 Aikuistyö
205 Muut srk-til. ja kyläneuvostotoiminta
210 Tiedotus- ja viestintä
220 Musiikkityö
13
13
15
16
17
18
20
21
231-236 Kasvatustyö
231 Päiväkerhotyö
230 Perhekerho
232 Pyhäkoulutyö
233 Varhaisnuorisotyö
234 Partiotoiminta
235 Rippikoulutyö
236 Nuorisotyö
22
23
24
26
26
26
28
241-243 Diakoniatyö
241 Diakoniatyö
242 Perheasiain neuvottelukeskus
243 Sairaalasielunhoitotyö
260 Lähetystyö
29
30
30
30
-31.5.3.
HAUTAUSTOIMI
403 Hautausmaakiinteistöt
404 Varsinainen hautaustoimi
800 Hautainhoitorahasto
34
34
35
1.5.4.
KIINTEISTÖTOIMI
35
1.5.5.
TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN
39
1.5.6.
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN
40
1.6. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS
1.6.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
1.6.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
1.6.3. Tase ja sen tunnusluvut
42
43
44
1.7. KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN
TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI
45
2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
TULOSLASKELMA
RAHOITUSLASKELMA
TASE
3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
3.1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja
menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
3.2. Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin
3.3. Selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole
vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa
3.4. Henkilöstökulut
3.5. Vakuutukset
3.6. Satunnaiset tuotot ja kulut
3.7. Pakollisten varausten muutos ja muuhun kuin tilikauteen liittyvät erät
3.8. Pysyvät vastaavat ja poistot
3.9. Vaihto- ja rahoitusomaisuus
3.10. Oma pääoma
3.11. Pakolliset varaukset, laskennallinen KiEL eläkevastuu
3.12. Hautainhoitorahaston sopimusvastuu
4. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS
5. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA
7. LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA
45
46
46
48
(liite 4)
MUUT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT
TASE-ERITTELYT, TILIKARTTA JA KIRJAUSSUUNNITELMA
SISÄINEN VALVONTA S. 49
TILINTARKASTUSKERTOMUS (liite 5)
LIITTEET
1.
Käyttötalouden menojen erittely (sisäiset on mukana)
2.
Hautainhoitorahaston tuloslaskelma ja tase
3.
Hautausmaankatselmuspöytäkirja
4.
Kirkkoneuvoston allekirjoitus
5.
Tilintarkastuskertomus
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kansikuva:
Kylvösiunaus Vanhalla kirkolla, mukana mm. Artturi Kivineva ja Kylkkälän
koulun väkeä.
(Kuva Armin Krueger)
-41. TOIMINTAKERTOMUS
1.1. YLEISKATSAUS
Hallinnollinen asema
 Kirkollista hallintoa varten maa on jaettu hiippakuntiin. Isokyrö kuuluu Lapuan hiippakuntaan,
johon kuuluu kaikkiaan 46 seurakuntaa. Tuomiokapituli sijaitsee Lapualla.
 Hiippakunnat on alueellisesti jaettu rovastikuntiin. Nykyisin on yhdistymisten jälkeen enää 7
rovastikuntaa. Isonkyrön rovastikuntaan kuuluu: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö ja
Isokyrö.
Valtakunnallisesti ja paikallisesti on keskusteltu kuntaliitoksista. Kyrönmaan alueen yhteinen kunta ei
toteudu ja Vähäkyrö on liittynyt Vaasaan. Uuden kuntakarttasuunnitelman mukaan Isokyrö voi valita
suuntautumisen joko Vaasaan tai Seinäjokeen. Terveydenhuollon kohdalla on Isokyrö suuntautunut
Seinäjokeen. Nykylainsäädännön mukaan mahdollinen kuntien liittäminen veisi myös seurakunnat
yhteen.
Suomen ev.-lut. kirkossa keskustellaan kirkon rakenteiden uudistamisesta. Sen mukaan jokainen
seurakunta olisi vuonna 2015 (tai viimeistään 2017) osa seurakuntayhtymää. Seurakuntayhtymiä
tultaisiin esityksen mukaan rakentamaan esim. rovastikuntajaon pohjalta ja kappeliseurakuntia
palautettaisiin.
1.1.1.
SEURAKUNTATYÖN
KEHITYKSEN
OLENNAISIMMAT
MUUTOKSET
JA
TAPAHTUMAT
 Vuotta 2013 ovat leimanneet strategian toteutus ja kiinteistöstrategian ”Suojaksi matkalle”
laatiminen. Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm.
säästöjen kannalta.
 Keväällä pidettiin talousarvion valmistelua ajatellen strategianeuvottelupäivä työntekijöille ja
luottamushenkilöille srk-talossa.
 Nimikkolähettisopimus Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kanssa Seija Järvenpään
työn tukemiseen Keski-Aasiassa toi lähetystyöhön ja kannatukseen uutta suuntausta
 paljon on ollut uusia tapahtumia ja toimintamuotojakin, oli mm. legokirkko, hevimessu Vanhassa
kirkossa sekä bluesmessu.
 Pappilaan herättäjäjuhlien jälkeen jäi lähetys- ja diakoniatyön hyväksi myyntipiste ja monenlaista
kökkäinnostusta. Naiset ovat tehneet käsitöitä kotona ja kokoontuneet joka toinen tiistai
tekemään kattausalustoja ym. diakoniatyön ja lähetystyön hyväksi. Osa väestä on lisäksi leiponut
lusikkaleipiä ja sämpylöitä srk-talossa. Miehet ovat tehneet mm. linnunpönttöjä.
 uutena kökkämuotona on ruvettu loppuvuonna kutomaan sukkia 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille
syntymäpäiväkäynneillä vietäväksi. Innostusta on ollut todella paljon ja saajat ovat olleet
mielissään.
 Kyläneuvostotoimintaa on toteutettu muutettuna. Kinkerit pidettiin kirkkokinkerinä kirkossa.
Tarkoitus on, että kinkerien sijasta pidetään kinkeripiireittäin kyläseuroja. Niitä pidettiinkin jo
joitakin pitkin vuotta. Kyläneuvostotoiminnan muotoja pohditaan muuttuneessa tilanteessa.
 Työntekijäjoukossa oli muutoksia. Hannu Ovaska jäi eläkkeelle palveltuaan eri seurakuntien
nuorisotyönohjaajan virassa yhteensä yli 40 vuotta. Meidän virassa hän oli 19 vuotta vuodesta
1994 lähtien. Hänen työtään loman aikana jatkoi Elina Korvola-Järvi ja 2.9. lähtien virkaan valittu
Päivi Rahkola.
 Armin Krueger palasi virkavapaalta, vuoden virkavapauden ajan diakonityötä hoiti Elina KorvolaJärvi. Suvi Koiviston äitiysloman ajan kanttorina toimi Jussi-Pekka Heikkilä keväällä, Jimi
Järvinen kesällä ja Jari Nieminen syksyllä.
 Kari Lehtonen lopetti vuodenvaihteessa 15 vuotta kestäneen jakson taloudellisen jaoston
puheenjohtajana ja jäsenyyden kirkkovaltuustossa. Heikki Ojala siirtyi hänen sijaansa neuvoston
varapuheenjohtajaksi ja Esa-Matias Heinonen valtuuston jäseneksi.
 Jäsenmäärä laski 60 hengellä. Kirkosta eroamisia oli 28 ja liittymisiä 11. Kuolleita oli 6 enemmän
kuin kastettuja. Seurakunnasta muutti 37 enemmän kuin tänne muuttoja oli. Jäsenmäärä 31.12.oli
4329.
Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden ym. muistamista varten valmistettua standaaria annettiin v.
2013 yksi, sen sai Seinäjoen sairaalasielunhoito 50-vuotisen toiminnan kunniaksi. Standaarin luovutti
Armin Krueger heidän juhlassaan.
-5-
1.1.2. KATSAUS TALOUTEEN
OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT SEURAKUNNAN TALOUDESSA TILIKAUDELLA JA SEN
PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
Tilinpäätöksen kokonaissummia seuraavassa eriteltynä, vertailu edelliseen vuoteen.
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Verotuskustannukset
Kirkon Keskusrahastomaksut
Rahoitustuotot -ja kulut, korot
VUOSIKATE
Poistot
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ
vuosi 2013
231 468,74
-1 066 225,83
-834 757,09
1 087 544,94
-21 732,08
-56 619,90
16 092,80
190 528,67
-100 109,57
30 349,33
120 768,43
vuosi 2012
101 636,48
-1 097 499,57
-995 863,09
1 035 490,20
-20 396,83
-43 136,04
41 633,09
17 727,33
-102 458,00
-84 730,67
Tilinpäätöksen vuosikate on 190 528,67 € ja tilikauden tulos osoittaa poistojen ja satunnaisten
tulojen jälkeen ylijäämää 120768,43 €.
Viime vuosina tulokset ovat olleet v. 2004 oli -35.000 € ja v. 2005 oli -22.000 € ja v. 2006
+35032 € ja v. 2007 oli +38038,66 € v. 2008 oli +84510 € ja v. 2009 oli +48562 €, v. 2010 108517,60 € , v. 2011 -75612,66 € ja v. 2012 -84730,67 €.
V. 2013 ylijäämää kertyi 120768,43 € ja ed. vuoden alijäämä -84 730,67 €.
Joitakin syitä yllä olevasta taulukosta näkyvään perättäisten vuosien tuloksen suureen n. 200.000
€:n muutokseen.














Toimintatuottojen suuri määrä johtuu 120.000 €:n puunmyyntitulosta. Näin suurta
puunmyyntiä ei ole kuin 15-20 vuoden välein.
Toimintakuluja on 30.000 vähemmän. Edellisen vuoden menoihin sisältyy mm.
herättäjäjuhlien pääsihteerien palkka- yms. kulut n. 30.000 €, joka oli muihin vuosiin
verrattuna poikkeava menoerä.
Verotuloa kertyi 50.000 € enemmän. Saadut verotulot 2013 olivat 1.018.629,06+68.915,88
= 1.087.544,94 € ja v. 2012 oli 970.025+65.465 =1.035.490 €.
Kirkon keskusrahastolle maksetaan uutta eläkemaksua, joka on meidän kohdalla 12.000 €.
korkotulot ovat pienentyneet määräaikaistalletusten korkotason pudottua
Vuoden aikana myytiin vuokrattuna ollut Lammin talo sen pitkäaikaisille asukkaille Kaisa
Eerolalle ja Ville Perkiölle 35000 €:n hinnalla. Satunnaisissa erissä on Lammin talon
myyntitulon tasearvon ylittävä osuus 26183 € ja Ikolan-Hevonkosken tilusjärjestelyn tulo
4166 €.
V. 2013 jatkettiin säästötoimenpiteitä. Hautausmaalla srk-mestari ja muut työntekijät
toimivat vetäjinä kesätyöntekijöille.
srk-talon osa-aikaisesen talonmiehen tehtäviä on jaettu eri henkilöille.
Kerhotuvalla on vain peruslämpö, koska toiminta on siirretty pappilaan.
Lämpökeskusrakennuksesta partion toiminta siirtyi pappilaan ja nyt on voitu myös sen
rakennuksen lämmittäminen lopettaa (katkaisu tehty v. 2013).
Joissakin kohdin mm. palkoissa alitusta, koska pyrittiin pärjäämään ilman sijaisia. Vanhan
kirkon siivous on yhdistettynä oppaan tehtäviin.
Leiripaikan aluetta ei vuokrattu ja nurmikon leikkuu oli harvemmin.
Investointien nettomenot ovat olleet 66.697 €. Suurimpia investointeja ja rakennusten
korjauksia olivat kirkon äänentoisto, pappilansalin lattian ja vintin WC:n kunnostaminen.
Hautausmaalle ostettiin käytetty kaivinkone.
Seurakuntamme suuri kiinteistö- ja hautausmaaomaisuus tuo tulevaisuudessa lisähaastetta
-6-


vähenevien resurssien vuoksi. Kiinteistöstrategiassa on päätetty, että kiinteistömassaa
pienennetään. Osin kiinteistöjen luonteen vuoksi niiden myyminen ei ole helppoa. Esim.
kerhotupa sijaitsee kulttuurihistoriallisella alueella ja sen kohdalla myynti tai vuokraus asettaa
tiettyjä rajoituksia.
Kirkon ja srk-talon lämmitysmuotoa pohdittiin mm. Janne Jokelan opiskelijatyönä tekemän
selvityksen perusteella. Sartecnon Heikki Saviojaa pyydettiin tekemään kirkkoon maalämpö
suunnitelmat.
Kirkon ja srk-talon käyttöä pohdittiin laajemminkin. Antti Pihkala Kirkkohallituksesta ja Maria
Kurte´n Museovirastosta olivat paikan päällä katsomassa erilaisia vaihtoehtoja
Seurakunta on suurten haasteiden edessä. Alijäämää tullut tätä vuotta lukuun ottamatta kolmena
vuotena peräkkäin. Se, että seurakunnalla on vielä aikaisempina vuosina kertyneitä säästöjä eikä
lainoja ole, antaa vähän pelivaraa vielä toimia.
Kiinteistöstrategian painopisteitä


Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm. säästöjen
kannalta.
Suojaksi matkalle –strategiassa (hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuussa 2012) Isonkyrön
seurakunnan tulevaisuuden linjauksia mm. kiinteistöjä koskien on tiivistetty seuraavasti:
”Tarkoituksenmukaiset rakenteet palvelevat toimintaa
Tavoitteena on toiminnallisesti itsenäinen jumalanpalvelus- ja lähiyhteisö.
Taloutta tasapainotetaan suunnitelmallisesti:
Henkilöstörakenteissa painotetaan toimintaa.
Työntekijöiden määrää vähennetään.
Seurakuntamme kiinteistöstrategia sisältää seuraavat painopisteet:
1) tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen
2) investointien aikataulutus (uudis- ja peruskorjaukset ym. hankinnat)
3) investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti omalla pääomalla
4) kiinteistöstrategia päivitetään vuosittain



Taloudellisesti tiukassa tilanteessa on siis pyrittävä tarkoituksenmukaisiin rakenteisiin: Millaiset
henkilöstö- ja kiinteistörakenteet ovat tarkoituksenmukaisia perustehtävän hoitamisen kannalta?
Esim. mitkä kiinteistöt ovat toimintamme kannalta tärkeitä ja mistä voimme luopua, mikäli pakko
on? Millaisia investointeja on lähivuosina odotettavissa ja mihin meillä on varaa?
Myytävien ns. toiminnassa tarpeettomien kiinteistöjen myyntituotolle voidaan rahoittaa jäljelle
jäävien kiinteistöjen kunnostamista sellaiseen kuntoon, jotta ne toimisivat taloudellisesti (esim.
lämmityskustannuksiin vaikuttavat investoinnit).
Nämä ns. tarpeettomat kiinteistöt eivät ole välttämättä tuottaneet tappiota, mutta mikäli niiden
tuotolla voidaan saada myönteinen vaikutus jäljelle jäävien kiinteistöjen kustannuksiin, niiden
-7



myynti tavallaan hyödyttää.
Selvitystyö sekä talousarviot ja tilinpäätökset osoittavat, että seurakunnallamme on edessään
haastava urakka. Toimintakulujen osuus on liian suuri verotuloihin nähden ja tilinpäätöksien
vuosikatteet ovat jääneet liian pieniksi poistoihin nähden. Tulevien investointien rahoittaminen
omalla pääomalla ei ole pidemmällä aikavälillä mahdollista. Jo pelkkien käyttökulujen
vuosittainen kallistuminen (esim. 2 %:lla) aiheuttaa haasteita. Talouden sopeuttamisvaatimusten
kanssa tämä kaikki sopii huonosti yhteen.
On ollut esillä myös srk-talon myyminen, yhteiskäyttö tai vuokraaminen, koska käyttö viikolla on
vähäistä. Toinen vaihtoehto myynnille sen kohdalla on odottaa ja katsoa, miten ja millä
aikataululla mahdolliset seurakuntayhtymäratkaisut toteutuvat. Tosin tässäkin vaihtoehdossa on
todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin edessä kiinteistöjen määrän vähentäminen.
Kiinteistöstrategia otetaan tarkasteluun vuosittain mm. talousarvion teon yhteydessä.
Kiinteistöstrategian päivitystarpeista päättää vuosittain kirkkoneuvosto.
Kiinteistöjen myyntitoimeksianto tapahtuu kirkkoneuvoston päätöksestä. Kiinteistön
luopumispäätöksen tekee kirkkovaltuusto neuvoston esityksestä. Myynti alistetaan
Kirkkohallituksen vahvistettavaksi.
1.2. HALLINTO
1.2.1. HALLINTOELINTEN KOKOONPANO JA TOIMINTA
1.2.1.1. HALLINTOMALLI
KIRKOLLISVAALIT, joka neljäs vuosi
KIRKKOVALTUUSTO, 19 jäsentä
KIRKKONEUVOSTO, 11 jäsentä, lisäksi kirkkoherra puheenjohtajana
TALOUDELLINEN JAOSTO
4 jäsentä
sihteerinä talouspäällikkö
JOHTOKUNNAT
5 johtokuntaa
valtuusto valitsee
KYLÄNEUVOSTOT
11 kpl, jäseniä 85
hankkii ja käyttää varat,
rahavarojen tilanne esillä
srk:n toimintakertomuksessa
1.2.1.2. KIRKKOVALTUUSTO
Isonkyrön seurakuntalaiset ovat kirkonkokouksessa valinneet kirkkovaltuustoon seuraavat jäsenet ja
ryhmäkohtaiset varajäsenet vuosiksi 2011-2014. Vuosiksi 2013-2014 on valtuuston puheenjohtajaksi valittu
Miira Karhu ja varapuheenjohtajaksi Esa-Matias Heinonen .
VARSINAISET JÄSENET
1. ryhmä
Miira Karhu, Väinö Pollari, Marja Nikula, Päivi Koivusalo, Antti Romu, Satu Hangassalo, Heikki Ojala, EevaLeena Kauppinen, Johanna Yliviitala.
2. ryhmä
Kari Lehtonen (23.1.2013 saakka), Marja Leena Korvola, Ullamaija Tiitinen, Marja Vaismaa, Arto Uusihaka, EsaMatias Heinonen (23.1.2013 lähtien) .
3. ryhmä
Anne Huhtala, Iris Silvennoinen, Mauno Jouppi, Veikko Hakala, Aulis Nuuja.
VARAJÄSENET
1. ryhmän varajäsenet
Sami Saari, Eeva Marja Niemi-Korpi, Maria Nurminen, Juha Waismaa, Arto Korpela, Anne Soini, Pauliina
Sundavall.
-82. ryhmän varajäsenet
Ulpu Assinen, Timo Mäkelä, Risto Keltto, Tapio Rintamäki, Ilmo Haapala, Tapani Lammi.
3. ryhmän varajäsenet
Tarja Soini, Mauno Hölsö, Esko Petäjä, Jarno Mäki, Mikko Nuuja.
Valtuuston kokouksiin kutsutaan neuvosto, mutta varsinaisesti ovat neuvostoa edustaneet ainakin kirkkoherra
Artturi Kivineva ja varapuheenjohtaja Heikki Ojala. Valtuuston pöytäkirjanpitäjänä toimii Raili Raunio.
1.2.1.3. KIRKKONEUVOSTO ( suluissa henkilökohtainen varajäsen)
Kirkkovaltuusto valitsi 23.1.2013 neuvoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi 2013-2014.
Neuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Artturi Kivineva. Neuvoston
pöytäkirjanpitäjänä on Raili Raunio.
Neuvoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (varajäsenet suluissa)
Puh. joht. Kivineva Artturi, kirkkoherra ja jäsenet: varapj. Ojala Heikki ( Varpula Tapani), Hakala Veikko (Nuuja
Aulis), Huhtala Anne (Soini Tarja), Hölsö Mauno (Petäjä Esko), Korvola Marja Leena (Vaismaa Marja), Leskelä
Juhani ( Keltto Risto), Pollari Väinö (Jouppila Raimo), Saari Sami (Hangassalo Juha), Sundvall Pauliina (Mullola
Inkeri), Tiitinen Ullamaija (Kuoppala Eeva) ja Yliviitala Johanna (Ojala Aila).
Taloudellisen jaoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet
Valtuusto valitsi neuvoston varapuheenjohtajaksi ja samalla taloudellisen jaoston puheenjohtajaksi Heikki
Ojalan. Taloudellisen jaoston pöytäkirjanpitäjänä Raili Raunio.
Jäsenet: puh.joht. Heikki Ojala (Väinö Pollari), Juhani Leskelä ( Sami Saari), Pauliina Sundvall (Johanna
Yliviitala), Anne Huhtala (Marja Leena Korvola).
1.2.1.4. TILINTARKASTAJAT
Vuosien 2011-2014 tiliä tarkastavat Tuula Kupari, Juha Kiltilä ja Esko Säilä.
1.2.1.5 JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET
KIRKKOVALTUUSTO VALITSI KOKOUKSESSAAN 23.1.2013 JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET
SEKÄ MÄÄRÄSI PUHEENJOHTAJAT VUOSIKSI 2013-2014
JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3)
JÄSENET
Romu Antti, puheenjohtaja ja jäsenet: Maunuksela Heikki, Mäkelä Timo, Nikula Marja, Nurminen Maria, Petäjä
Esko, Soini Tarja ja Tiitinen Ullamaija.
VARAJÄSENET
1. Mullola Inkeri, 2. Leskelä Juhani ja 3. Anna-Maija Laikola.
Neuvoston edustajana Marja-leena Korvola ja työalan teologi Artturi Kivineva ja kanttori.
KASVATUS- JA OPETUSTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3)
JÄSENET
Hölsö Mauno, puheenjohtaja ja jäsenet: Hangassalo Juha, Perttilä Tarja, Rinnekari Juha, Silvennoinen Iris, Soini
Anne, Uusi-Viitala Henri ja Ylimäki Juha-Matti.
VARAJÄSENET
1. Renko Susanna, 2. Keltto Katja ja 3. Kujala Anne
Neuvoston edustajana Sami Saari, työalan teologi Eero Holma, Hannu Ovaska tai Päivi Rahkola.
-9DIAKONIATYÖN JOHTOKUNTA (9 + 3)
JÄSENET
Hangassalo Satu, puheenjohtaja ja jäsenet: Kauppinen Eeva-Leena, Korpela Arto, Nuuja Aulis, Ojala Aila, Pollari
Väinö, Silvennoinen Sinikka, Uusihaka Arto ja Vaismaa Marja.
VARAJÄSENET
1. Erkkilä Leila, 2. Maunuksela Helena ja 3. Nurmela Marja-Leena
Neuvoston edustajana Veikko Hakala, työalan teologi Artturi Kivineva, diakoni Armin Krueger
LÄHETYSTYÖN JOHTOKUNTA (11 + 3)
JÄSENET
Heinonen Esa-Matias, puheenjohtaja ja jäsenet: Assinen Ulpu, Hakala Veikko, Jouppi Kaisa, Kaarniaho Marja
Liisa, Karhu Timo, Kleemola Hilkka, Koivusalo Päivi, Laukkanen Liisa, Mäki Jarno ja Mäki-Reini Jorma.
VARAJÄSENET
1. Ikola Aino, 2. Saari Raija ja 3. Mäkinen Liisa.
Neuvoston edustajana Väinö Pollari, työalan teologi Eero Holma
AIKUISTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3)
JÄSENET
Mäki-Reini Tapani, puheenjohtaja ja jäsenet: Killinen Eija, Latvatalo Marja-Liisa, Leskelä Juhani, Mourujärvi
Paula, Mäki Kari, Riihiaho Christina ja Waismaa Juha.
VARAJÄSENET
1. Ikola Terttu, 2. Ristimäki Matti ja 3. Latvatalo Marja-Leena
Neuvoston edustajana Johanna Yliviitala, työalan teologi Artturi Kivineva.
1.2.1.6. EDUSTUS MUUALLA
Rovastikuntaneuvostossa on seurakuntaa edustanut Veikko Hakala (varalla Marja Vaismaa), valittu vuosiksi
2011-2014. Veikko Hakala on edustanut Isonkyrön rovastikuntaa E-P:n Pipliaseuran hallituksessa.
1.2.1.7. ERILAISIA TOIMIKUNTIA JA TYÖRYHMIÄ
-
STRATEGIAOHJAUSRYHMÄ
Ohjausryhmässä ovat toimineet:
työntekijöistä Artturi Kivineva, Paula Loukola (sihteeri) ja Eero Holma
luottamushenkilöistä Eeva-Leena Kauppinen, Mauno Hölsö ja Kari Lehtonen.
KIINTEISTÖSTRATEGINEN TYÖRYHMÄ
Työryhmässä ovat toimineet Heikki Ojala, Veikko Hakala ja Marja-Leena Korvola.
Työntekijöistä mukana ovat olleet Artturi Kivineva (puh.joht.), Raili Raunio (siht.), Jaakko Karhu ja Jukka
Hakamaa. Hannu Lintalaa on käytetty asiantuntijana.
YSTÄVYYDENKULMAN VASTUUTYÖRYHMÄ
Juhani Rinta, Paavo Luoma ja Aila Ojala.
VALMIUSSUUNNITELMATOIMIKUNTA
Kari Lehtonen (kok.kutsuja), Veikko Hakala, Jaakko Pukkinen, Mauno Hölsö, kirkkoherra ja talouspäällikkö.
- 10 1.3. HENKILÖSTÖ
Seurakunnan virat ja viranhaltijat
VIRANHALTIJA
Artturi Kivineva
Eero Holma
Suvi Koivisto
Jussi-Pekka Heikkilä
Jari Nieminen
Armin Krueger
Elina Korvola-Järvi
Hannu Ovaska
Elina Korvola-Järvi
Päivi Rahkola
Raili Raunio
Paula Loukola
Jaakko Karhu
Anna-Maija Arkkola
VIRKA
kirkkoherra 1.6.2011kappalainen 1.7.2011kanttori 1.11.2008vs. kanttori 15.8.2012-30.5.2013
vs. kanttori 15.8.2013-1.1.2014
diakoni 1.6.1986- (virkavap. 5.3.12-5.3.13)
vs. diakoni 5.3.2012-5.3.2013
nuorisotyönohjaaja 15.8.1994-30.6.2013
vs. nuorisotyönohj. 12.3.-31.7.2013
nuorisotyönohjaaja 2.9.2013talouspäällikkö 1.5.1978toimistosihteeri 11.8.1993srk-mestari 1.8.2008emäntä 1.1.1979-
Seurakunnan työsopimussuhteiset työntekijät
Miia Niemelä
lastenohjaaja 1.1.2006- (työvapaalla 31.8.2014 asti)
Anne Hanka
lastenohjaaja 1.1.2007Sirpa Kannelmaa
lastenohjaajan sijainen 22.8.2011-31.12.2013
Jukka Hakamaa
hautausmaanhoitajana 1.6.2008- (ts. 13.6.2001-)
Anneli Mattila
osa-aik. Ystäv.kulman siivooja 1.10.1995Ritva-Liisa Talso
siivooja-hautausmaantyöntekijä 1.1.2009- (ts. 1.6.2006-)
Hilkka Lehtonen
srk-talon emännän sijainen ja apuemäntä 29.7.2002Helena Riihimäki
srk-talon apuemäntä 6.2.1988Vakituisia sijaisia ja kausityöntekijöitä
Timo Taanonen
Anneli Ojanen
Liisa Kaukonen
Emmi Kniivilä
Karla Erkkilä
Eija Ranta
Hannele Suorauha
Jussi Suorauha






srk-mestarin lomittaja, haut.kesätyönt. 2002srk-mestarin lomittaja, lähinnä suntion töitä
hautausmaan kesätyöntek. 2.5.- 17.11.2013 (alk. v.1999-)
vanhan kirkon opas ajalla 7.6.-26.7.
vanhan kirkon opas ajalla 27.6.-16.8.
toimistotöissä Vähänk.kunnan kautta (4 t/pv, 4 pv/vko)
4.9.2012-31.3.2013
toimistotyö kunnan kautta (5 t/pv, 4 pv/vko) 1.10.201331.12.2013
hautausmaa- ja kiinteistötyö kunnan kautta (5 t/pv, 3 pv/vko)
23.9.-22.12.2013
hautausmaalla ovat kesällä työskennelleet Valtteri Uusihaka, Paula Mäkiranta, Ella Kalliomäki, Janne Kiltilä,
Juha-Pekka Ollikkala, Joona Valli ja Henri Syrjä.
kanttorin vuosiloman ja viikkovapaiden aikana sijaisina olivat mm. Johanna Tuurinkoski, Jimi Järvinen ja
Tapio Hautala
seurakuntatalon tai pappilan keittiössä ja siivoustöissä olivat lisäksi tarpeen mukaan Raija Uuttu, Eveliina
Arkkola, Allikki Rauhala ja Sirkku Mäki.
srk-talon talonmiehen työt jaettu eri viranhaltijoille ja työntekijöille (srk-mestari, hautausmaanhoitaja,
emäntä, siivooja-hautausmaantyöntekijä)
päiväkerhossa ovat sijaisena lisäksi olleet mm. Diana Mäenpää, Hilkka Lehtonen ja Pirkko Ristiluoma
pappilan, vanhan kirkon ym. kunnostustöissä oli Arto Tammela
Palkkoja on maksettu 110 henkilölle yhteensä 507.145,26 €.
Näiden lisäksi on mm. itsenäisenä yrittäjinä srk-talon, pappilan ym. korjauksia on suunnitellut ja valvonut
rak.mest. Hannu Lintala. Alueiden hoidossa oli Isonkyrön kiinteistöpalvelu/Timo Saranpää, lumienaurauksessa
kevätkauden Kyrönmaan yleispalvelu/Jani Nyman ja syyskauden Vesa Mullola.


Henkilöstöasioita:
Koko työntekijäporukalle on pidetty vuoden aikana noin kerran kuukaudessa iso palaveri. Pienempi ryhmä
kokoontuu kahden kolmen viikon välein ja pappien ja kanttorin virsipalaveri parin viikon välein.
vapaamuotoisempana toimintana tyky-toiminnan puitteissa järjestettiin vuorottain toimintaa seuraavasti
- 11 -




 toukokuussa ratsastusta ja opettelua Tuuralassa Mäkelän ratsastustallilla
 elokuussa työntekijäpäivä omassa pappilassa
 to 12.12. jouluateria Kalliojärvellä ja elokuva Matin Tuvassa
Tyky-toiminta: hankittu tyky-seteleitä, joita voi käyttää sekä liikuntaan että kulttuuriin.
Srk:ssa on käsitelty suositussopimukset suojavaatetuksesta, sairaanhoidosta, työpaikkaruokailusta,
hoitoonohjaamisesta sekä suositus hyvän kohtelun edistämiseksi työpaikalla sekä käytännön menettelytavat
epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Suojavaatetuksessa jatketaan nykyisellä linjalla siten että tarkoitus on
oman vaatetuksen suojaaminen. Sovelletaan vain niissä töissä, joissa selkeästi kuluminen ja likaantuminen
on huomattavaa kuten hautausmaalla, keittiöllä ja siivoustyössä. Kuukausikorvausta ei oteta käyttöön. Ei
laajenneta
suojavaatehankintaa
esim.
leirityöhön,
kerhotyöhön
ja
toimistotyöhön.
Työpaikkaruokailukäytäntönä on ollut mahdollista ruokailla paikallisessa ruokalassa Tarjantissa,
Makumariassa ja Mersin Kebabissa. Seurakunta on maksanut ruokalalle 1,70 € ja työntekijä on maksanut
erotuksen. Seurakunta ostaa työpaikan kahvihetkiin kahvin ja teen.
Työsuojeluvaltuutettuna on toiminut Jaakko Karhu, varalla ovat Armin Krueger (Elina Korvola-Järvi ) ja
Anna-Maija Arkkola. Heistä on muodostettu yhteistyötoimikunta. Siihen kuuluivat lisäksi kirkkoherra ja
talouspäällikkö.
Työntekijöiden edustajana palkkaneuvotteluissa on työntekijäkokouksen valitsemana Hannu Ovaska ja
hänen eläkkeelle jäämisensä jälkeen Jukka Hakamaa
1.4. JÄSENMÄÄRÄ
Seurakunnan jäsenmäärä laski vuoden 2013 aikana 60 hengellä ja oli vuoden lopussa 4329 henkeä.
2013
seurakuntaan liittyi
11
seurakunnasta erosi
28
seurakuntaan muutti
130
seurakunnasta muutti
167
avioliittoja solmittiin
16
avioeroja oli
10
5 vuoden tilasto
väkiluku 31.12.
kastetut
kuolleet
kuntien väliset muutot
2013
4329
45
51
-37
2012
4389
50
55
-42
2011
4452
44
55
-35
2010
4517
43
55
25
2012
5
23
159
201
21
10
2009
4538
37
57
-26
1.5. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI
1.5.1. YLEISHALLINTO
Toimintasuunnitelmien toteutuminen kustannuspaikoittain: toimintaajatus, keskeiset
painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi
Toiminnan perustelut ja toimintasuunnitelmat ovat kustannuspaikoittain seuraavassa alla olevan mukaisessa
järjestyksessä.
1.
2.
3.
4.
5.
Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä)
Keskeiset painopistealueet
Toiminnalliset tavoitteet
Tavoitteiden toteutumisen arviointi
Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. erillinen numero-osa.
101 Kirkolliset vaalit
102 Kirkkovaltuusto
Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä)
• Käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa ohje- ja johtosääntöjen mukaisesti.
• Kirkkovaltuusto määrää kirkollisveroprosentin, hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman, hyväksyy
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
KIRKKOVALTUUSTON TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET JA NIIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Kirkkovaltuusto on kokoontunut vuoden aikana 4 kertaa ja käsitellyt 42 asiaa. Seuraavassa tärkeimpiä
- 12 päätöksiä:
 Eron myöntäminen Kari Lehtoselle kirkkovaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen kutsuminen tilalle.
Tehtävässä jatkaa Esa-Matias Heinonen
 Valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vaali vuosille
2013-14
 Kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaali ja johtokuntien jäsenten ja varajäsenten vaali vuosille
2013-14
 Metsätaloussuunnitelman hyväksyminen vuosille 2012-2021
 toimituspalkkiosuosituksen hyväksyminen
 taloussäännön ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen hyväksyminen
 hyväksyttiin vuoden 2012 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vuosikertomus, myönnettiin tili- ja
vastuuvapaus vuodelta 2012
 Lisätalousarvion 15.000 € hyväksyminen kirkon äänentoiston parantamiseksi
 Hautausmaan katselmuspöytäkirjan hyväksyminen
 Isonkyrön vanhojen kirkonkirjojen siirtäminen Vaasan maakunta-arkistoon
 Lammin talon myyminen Ville Perkiölle ja Kaisa Eerolalle 35000 €:lla
 Kiinteistöstrategian hyväksyminen
 Hautapaikkojen hinnan tarkistaminen
 tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 päätettiin 1,75
 talousarvion hyväksyminen vuodelle 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen vuosille
2014-2016
TUNNUSLUVUT
Kirkkovaltuusto
Kirkkoneuvosto
Taloudellinen jaosto
kokouksia
4
9
11
pykäliä
49
167
179
Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. numero-osa
103 Tilintarkastus Lakisääteiset tehtävät.
Ks. kertomuksen lopussa oleva selvitys sisäisestä valvonnasta sivu 50.
104 Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto
TEHTÄVÄT
• Johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän
toteuttamiseksi.
• Johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa.
• Huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta.
• Valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.
• Valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. • KL 10: 1§.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Toiminnalliset
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
VUOSIAIKATAULU
TAMMI-MAALISKUU
• Valmistelee
toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen
kirkkovaltuustolle.
TOUKO-MARRASKUU
• Valmistelee
toimintasuunnitelman ja
talousarvion
kirkkovaltuustolle.
KOKO VUOSI
• Toimii johtosäännön ja
muiden säännösten
mukaisesti valmistellen
kirkkovaltuustolle tulevat
asiat ja toimeenpanee
kirkkovaltuuston päätökset.
Tavoitteiden toteutus
- Neuvosto on valmistellut valtuustolle menevät asiat
- hyväksynyt kolehtisuunnitelmat, vuosilomasuunnitelman, eri
tilojen käytöt, koulutussuunnitelmat, standaarien saajat,
edustamiset eri tilanteissa, 1. vuosisidonnaisen palkanosan
hyväksymiset tässä srk:ssa, avustusanomuksia, merkitty tiedoksi
johtokuntien päätökset yms.
- Neuvosto on jollain tavalla käsitellyt melkein kaikkia asioita,
joita tässä kertomuksessa ilmenee.
- Taloudellinen jaosto on valmistellut neuvostolle menevät
talous- ja kiinteistöasiat. Kiinteistöjen ja hautausmaiden
kunnossapitoasioiden yhteydessä on kokoonnuttu monta kertaa
paikan päälle katsomaan tilannetta. Joitakin asioita on mainittu
kiinteistöhallinto -kohdassa ja lopussa olevassa hautausmaiden
katselmuspöytäkirjassa. Näiden lisäksi on käsitelty mm, erilaisia
hankintoja, avustusanomuksia, laskujen hyväksymisiä,
haudanhoitosopimuksia ym.
- 13 Virkamiespäätöksiä on kirkkoherra tehnyt vuoden aikana 61 ja talouspäällikkö 17, lähinnä vuosilomiin,
vapaapäiviin, sairaslomiin, sijaisiin, kokemuslisiin, kesätyöntekijöihin ja hankintoihin liittyviä päätöksiä.
Kirkkoherralla lisäksi diakoniatyöhön liittyviä avustuspäätöksiä yhteistyössä diakonin kanssa.
105 Talous- ja henkilöstöhallinto
TALOUSHALLINNON TEHTÄVÄT:
- Henkilöstöhallinto: palkat ja niihin liittyvät tilitykset.
- Kirjanpito: Maksut, kirjanpito, talousarvio, tilinpäätös
- Hallinto: asioiden valmistelua hallintoelimille yhdessä muiden kanssa, esityslistojen tekoa, pöytäkirjat ja päätösten
täytäntöönpanoa
- Kiinteistötoimi: asioita hoidetaan yhteistyössä muiden työntekijöiden ja taloudellisen jaoston kanssa.
Korjaussuunnitelmien, kustannuslaskelmien, urakkasopimusten teossa ja korjaustöiden valvonnassa käytetään apuna
asiantuntijoita.
- Hautainhoitorahaston tarjoukset, sopimukset, kirjanpito ja hoitolistat.
Käytetään Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia suoraan netin kautta Seinäjoelta
Rauhalan palvelukeskuksesta.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Talouden tasapainottaminen pitkällä aikavälillä.
Tavoitteiden toteutus
- puunmyynnillä, säästöillä ja
kiinteistöjen myynnillä saatu
positiivinen tulos vuodelle 2013.
- Päätearkiston järjestämistyötä kiinteistöasioiden osalta
- Tarvittavien tietojen syöttäminen hautainhoitorahastoon
jotta sieltä saa kaikki tarvittavat tiedot
- Ainaishoitohautojen hoidon lopettamiseen liittyvät työt
- osaksi on ehditty tehty näitä
kaikkia. Kesken vielä.
Toiminnalliset
tavoitteet:
Valtakunnallisesti on aloitettu ns. KiPa (ent. HeTa) -uudistusta. Sen tavoitteena on Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon talousyksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan hoidon uudelleenjärjestäminen. On perustettu
kirkkoon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus. Palvelukeskus tulee hoitamaan keskitetysti tietyt
tehtävät seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Palvelukeskus
ei vaikuta kirkon talousyksiköiden päätösvaltaan. Seurakuntatalous tulee edelleen olemaan talous- ja
työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen
sisällöstä päättäminen. Alustavassa kyselyssä on ilmoitettu, että Isonkyrön seurakunta lähtee mukaan vuonna
2017. Nykyinen käytäntö: Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia käytetään nyt
suoraan netin kautta Seinäjoelta Rauhalan palvelukeskuksesta.
108 Kirkkoherranvirasto: väestökirjanpidossa päävastuu on 1.10.1999 lähtien maistraatilla. Seurakunnat
antavat entiseen tapaan virkatodistuksia ja sukuselvityksiä ja toimivat monipuolisina palvelupisteinä
seurakuntalaisille.
Seurakuntien jäsentietojärjestelmänä otettiin vuoden 2013 alussa käyttöön valtakunnallisesti Kirjuri ja
aikaisempi jäsentietojärjestelmä jäi pois. Vuosi on ollut jatkuvaa nettikoulutusta, videoneuvotteluja Kirjuri
käytön suhteen. Ohjelma on hyvin erilainen kuin aikaisemmin käytetty ja ei ole toiminut vielä aivan ongelmitta,
joten uuden opettelua on ollut paljon. Virkatodistusten ohjeistus mm. muuttui useampaan otteeseen vuoden
mittaan. Virkatodistukset tehdään nykyisin toisin kuin ennen ja sukuselvitysten teossa henkilön viimeinen
väestökirjanpitäjä antaa todistukset 1.10.1999 lähtien Kirjuri järjestelmästä. Ohjelman käyttö monipuolistuu
vaiheittain, kun eri osioita saadaan valmiiksi ja seurakuntien käyttöön.
1.5.2. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA
JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖ
201 Jumalanpalveluselämä
Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä)
Jumalanpalvelus on seurakunnan olemuksen ja toiminnan keskus. Viikoittainen pää- eli päiväjumalan-palvelus
on seurakunnan päätapahtuma, johon seurakuntalaisia kutsutaan ja ohjataan osallistumaan. Jumalanpalvelustyön
tavoitteena on julistaa Jumalan sanaa ja toimittaa sakramentit oikein ja näin tukea seurakuntalaisten elämää ja
- 14 kasvua kristittyinä.
Keskeiset
painopistealueet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Jumalanpalveluselämää kehitetään,
monipuolistetaan ja seurakuntalaisten
osallisuutta siinä lisätään.
Jumalanpalveluselämää monipuolistettu
erityisjumalanpalveluksilla ja tuomalla uusia
elementtejä jumalanpalveluksiin.
Jumalanpalvelusryhmien käyttöönottoa
valmistellaan edelleen.
Pyritään hoitavaan Sanan, rukouksen,
musiikin ja sakramentin muodostamaan
kokonaisuuteen.
Jumalanpalvelus on yhdistävä työmuoto
seurakunnan eri työmuotojen ja
työntekijöiden välillä.
- Messuja eli ehtoollisjumalanpalveluksia
vietetään 2-3 kertaa kuukaudessa;
tarvittaessa kutsutaan ehtoollisavustajia.
Toiminnalliset
tavoitteet:
- Perhejumalanpalveluksia pidetään vuoden
aikana 4-6 kertaa, joista ainakin kaksi on
perhemessuja. Perhejumalanpalveluksien
yhteydessä järjestetään ruokailumahdollisuus
ja tarvittaessa muuta ohjelmaa eri
työmuotojen tai yhteistyötahojen kanssa.
- Palmusunnuntain
perhejumalanpalveluksessa luetaan vuoden
aikana kastettujen lasten nimet.
- Hiljaisella viikolla mm. nuoret toteuttavat
jumalanpalveluksen, järjestetään perheille
pääsiäisvaellus ja kirkkohetki.
- Erityisjumalanpalveluksia ja -messuja
toteutetaan muutamia vuodessa.
Vanha kirkko:
- Käytetään jumalanpalveluksien pitämiseen
22.6. – 8.9.2013 välisenä aikana (säävaraus).
- Perinnejumalanpalvelus laurinpäivänä 11.8.
toteutetaan aitoon 1700-luvun henkeen ja
alkuperäisten kaavojen avulla.
- Hevimessu järjestetään 9.8.
- 63 jumalanpalveluksesta messuja oli 32
(2012: 64, joista messuja 34). Messuissa
kävijöitä oli 3991 ja sanajumalan-palveluksissa
(sis. mm. perhejumalan-palvelukset) 3903, yht.
7894 ja ehtoollisvieraita 2773. (2012: 11577
messukävijää, 3608 sanajp:ssa; ehtoolliskävijöitä arviolta 8037 (huom! V. 2012 sis.
herättäjäjuhlien messun)).
- Ehtoollisavustajia pyydetty palvelemaan
vähintään yhtenä sunnuntaina kuukaudessa.
- Perhejumalanpalveluksia järjestetty vuoden
aikana neljä. Jokaiseen on sisältynyt ruokailu
srk-talolla, kaksi kertaa myös myyjäiset.
- Palmusunnuntain perhejumalanpalveluksessa
luettiin vuoden aikana kastettujen nimet ja
jokainen lapsi sai mukaansa oman
iltarukouksella varustetun ”tyynyn”.
- Hiljaisella viikolla järjestettiin kirkkokuoron
konsertti, nuorten toteuttama iltakirkko,
pääsiäisvaelluksen sijasta Lego-kirkko lapsille
sekä perinteinen kiirastorstain iltakirkko.
- Erityisjumalanpalveluksia olivat Legokirkko
(62 kävijää), Hevimessu Vanhassa kirkossa
(230) sekä bluesmessu (120).
- Pääkirkon uusi äänentoistojärjestelmä otettiin
käyttöön syyskuun lopulla.
- Vanhan kirkon suunniteltu käyttöaika
toteutui. Vanha kirkko oli jälleen maamme 8.
suosituin tiekirkko (6801 kävijää).
- Kyrönmaan Puhaltajat avustivat 1700-luvun
jumalanpalveluksessa.
- 1700-luvun markkinat alkoivat jo perjantaiillalla, jolloin myös Hevimessu toteutettiin
(ylistarolaiset nuoret soittajina). 230 henkeä,
190 eht.vierasta.
- 15 Yleistä
Seuraavassa on erittelyä jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistumisista:
TUNNUSLUVUT
Messut
Sanajumalanpalvelukset
Muita jumalanpalveluksia
Ehtoollisen viettoja
Eht. muiden yhteydessä
Yksityinen eht.vietto
Lkm 2013
Osall.2013
Lkm 2012
Osall.2012
Lkm 2011
Osall. 2011
32
31
11
3991
3903
1925
2773
538
46
34
30
8
11577
3608
1203
8037
271
30
33
8
4531
3906
1507
3305
213
12
21
11
9
202 Hautaan siunaaminen
Hautaan siunaaminen kuten myös muut kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää.
Hautaan siunaamisessa seurakunta yhteisönä hoitaa surevia niin, että asianomaiset "voisivat elää luottavaisin
mielin ja hyvällä omallatunnolla. Ja etteivät he arjen huolten keskellä kadottaisi iankaikkista päämääräämme".
(Kausaalitoimitukset/Hautaus)
Kaudelle asetetut tavoitteet
Keskeiset
painopistealueet:
Toiminnalliset
tavoitteet:
Tavoitteiden toteutus
Omaisten kohtaamiseen panostetaan
ennen siunausta ja mahdollisuuksien
mukaan jälkeenpäin, omaisten niin
halutessa.
Toimituskeskustelut on käyty omaisten
kanssa ennen hautausta. Sururyhmiä
järjestettiin kaksi. Omaisia on tavattu
mahdollisuuksien mukaan hautajaisten
jälkeen.
Osallistutaan muistotilaisuuksiin
omaisten toiveiden mukaisesti.
Papit ja kanttori ovat osallistuneet aina myös
muistotilaisuuteen, mikäli omaiset ovat niin
toivoneet.
- Hautaan siunaamisia oli vuoden aikana 56
(2012: 63), ja niihin osallistui 3113 henkeä
(2012: 3431 henkeä). Se tekee 55,6
henkeä/tilaisuus (2012: 54,5 henkeä).
- Muistotilaisuuksia vietettiin yhä useammin
kirkossa siunauksen jälkeen (vain ruokailu srktalolla tai muualla). Siunauskappelissa
vietettiin pääasiassa 20 hengen ja sitä
pienempiä siunauksia.
- Hautaan siunaamisia toteutetaan
pääkirkossa, siunauskappelissa ja
haluttaessa haudalla
- Muistotilaisuuksia pidetään
seurakuntatalolla, omaisten valitsemassa
paikassa tai kirkossa/siunauskappelissa.
- Sururyhmät pyritään järjestämään 1-2
kertaa vuodessa.
- Sururyhmiä järjestettiin yksi keväällä ja
toinen syksyllä. Kokoontumisia kuusi/ryhmä
ja osallistujia yht. 16. Ryhmät kokoontuivat
srk-talon takkahuoneessa.
- 21.9. järjestettiin taistelukentältä löytyneen
sankarivainajan Heikki Kitinojan hautaus
sotilaallisin menoin. Seurakuntalaisia oli
vaikuttavassa tilaisuudessa mukana yli 300.
TUNNUSLUVUT
Hautauksia
Maahan kätkemiset
Kodin siunaamiset
Kasteita
Vihkimisiä
Avioliiton siunaamiset
Lkm 2013
Osall. 2013
Lkm 2012
Osall.2012
Lkm 2011
Osall. 2011
56
1
49
19
2
3113
26
967
1349
110
63
3
41
14
3431
41
824
1020
58
1
39
15
4015
11
771
1056
- 16 -
203 Muut kirkolliset toimitukset
Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kirkollisten toimitusten mm.
kasteiden, konfirmaatioiden ja vihkimisten sekä kodin siunaamisen toimittamiset kirkkokäsikirjan mukaan.
Keskeiset
painopistealueet:
Toiminnalliset
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Toimitukset suunnitellaan ja hoidetaan
huolella ja seurakuntalaisten kohtaamiseen varataan aikaa.
Toimituksissa julistetaan kirkon sanomaa
ja osallistutaan seurakuntalaisten elämän
tärkeisiin käännekohtiin.
- Kirkollisia toimituksia edeltää aina
toimituskeskustelu joko seurakunnan
tiloissa tai seurakuntalaisten kodeissa.
- Oman seurakunnan vihkipareille
lahjoitetaan vihkiraamatut ja kastettaville
kastekynttilä ja virsikirja. Kodin
siunaamisissa lahjoitetaan Katekismus.
- Konfirmaatiot toteutetaan leirijakson
jälkeen. Varataan riittävät
työntekijäresurssit myös konfirmaatioihin.
Tavoitteiden toteutus
Toimituskeskusteluissa suunniteltiin
kirkolliset toimitukset yhdessä
seurakuntalaisten kanssa. Kastekodeissa papit
vierailivat noin 1½-2 tuntia, hautajaisten
kokonaiskesto oli n. 3-4 tuntia. Hääjuhliin
osallistuttiin harvoin.
Toimitukset olivat luonteva paikka pitää
evankeliumia esillä ja ottaa osaa
seurakuntalaisten iloon ja suruun.
- Toimituskeskusteluissa aikaa omaisten
kanssa käytettiin 1 – 2 tuntia.
- Tavoitteet toteutuivat. Kastekynttilämallia
uudistettiin.
- Kahden rippileirin konfirmaatiot toteutettiin
suunnitellusti. Leirien työntekijät ja isoset
vierailivat konfirmaatiopäivänä rippilasten
kodeissa.
Toimintayksikkö/ tehtäväalue
204 Aikuistyö
Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä)
Seurakunnan aikuistyö käsittää aikuisväestön parissa tehtävää työtä, pienryhmätoimintaa ja perhetyötä. Työtä
tehdään yhteistyössä seurakunnan muiden työmuotojen kanssa. Tavoitteena on tukea seurakuntalaisten elämää
ja kasvua kristittyinä.
Keskeiset
painopistealuee
t:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Seurakunnan ja sen toiminnan
kynnyksen madaltaminen.
Tavoitteiden toteutus
Osin onnistuttu, osin ei. Mielikuvien muokkaami-sessa
ja toiminnan kehittämisessä on tehtävää.
Perheiden tavoittaminen.
Perheitä tavoitetaan parhaiten toiminnalla, joka
koetaan luontevana ja johon on helppo lähteä mukaan.
Mitä kirkko opettaa? –
kysymykseen vastaaminen.
Rovastikunnallinen yhteistyö.
Luterilaisen opin korostaminen ja selkeä esiin tuominen
entistä tärkeämpää.
Tehty retkien ja miesten tapahtuman myötä; tapahtuma
– ja kuljetusjärjestelyt luonteva tapa.
- 17 -
Toiminnalliset
tavoitteet:
Pienryhmätoiminta:
- raamattu- ja keskusteluryhmät
kokoontuvat kodeissa ja
seurakunnan tiloissa
- pienryhmätoimintaa vetävät
vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja
papit
- työskentelyissä tarvittavaa
apukirjallisuutta päivitetään
tarpeen mukaan.
Tapahtumat:
- Naisten iltapäivätilaisuudet
Pappilassa, Kaisa Jouppi
järjestelyvastuussa, yhteistyötä
lisätään
- rovastikunnallinen miestenpäivä
”Leipää ja rauhaa” 10.3.
Isossakyrössä
- metsäkirkot: 19.4.
Tammenportissa ja 17.5.
Hangasmajalla
- 70- ja 75-vuotiaiden juhla 21.4.
yhteistyössä diakoniatyön kanssa
- 30- ja 40-vuotiaiden
syntymäpäiväkonsertti 16.8.
(Vanha kirkko), kutsulla ilmaiseksi
(J.Jyrä?)
- raamattu- ja
katekismusopetuksen
järjestäminen ajankohtaisten
teemojen merkeissä =>
opintopiiri/luennot/aikuiskateku
menaatti alkusyksyllä 2013
- kirjallisuuspiiri kesän 2013
aikana (4 max. kok.)
- uusien seurakuntalaisten
kirkkopyhä 1.12.
Retket:
- retki Seinäjoelle Kristy: n
näytelmään ”Rakkaus tulessa”
(kertoo Lars Stenbäckistä) yhdessä
ylistarolaisten kanssa 15.3.2013
- perhevaellus 8.9.2013 (esim.
Tuomaanmäelle)
- Osallistutaan maakunnallisiin
tapahtumiin, kuten Ilmajoen
miesteniltaan 10.5. (yhteiskuljetus
ylistarolaisten kanssa)
- Raamattu- ja keskusteluryhmät toimivat säännöllisesti
ja aktiivisesti. Vetäjinä on seurakuntalaisia ja molemmat
papit. Uutena ryhmänä aloitti Katekismuksen pohjalta
keskustelufoorumi E.V.V.K., joka jatkoi syksyn aikana
vapaaehtoisvoimin Paussin Paikka -nimisenä.
- Naisten tapahtumat olleet tykättyjä ja keränneet
säännöllisesti yli 30 henkeä Pappilaan. Joka
kokoontumisessa ollut oma teemansa, seurakuntalaiset
suunnittelu- ja toteutusvastuussa.
- Rovastikunnallinen miestenpäivä kokosi noin 100
messuun ja noin 50 henkeä juhlaan, YK-rauhanturvatyö
teemana.
- Metsäkirkot vaatisivat enemmän yhteistyötä,
suunnittelua ja teemoitusta; ovat pidettyjä hetkiä
kyläläisille.
- Heli Karhumäki juhlapuhujana, juhla oli pidetty ja
tavoitti melko hyvin kyseistä ikäluokkaa.
Päivänsankareille annettiin hartauskirja lahjaksi.
- Uutena ideana ei onnistunut toivotusti;
päivänsankareille lähetettiin yli 100 kutsua, tarjottiin
Harri Riskun konsertti, kahvitus ja lastenhoito –
konsertissa noin 20 henkeä.
- E.V.V.K. toimi Katekismuksen pohjalta, nyt Paussin
Paikka jatkaa; aikuiskatekumenaattiohjaajakoulutukseen päätettiin lähettää edustaja, mutta
koulutus ei toteutunut; uutta verkkopohjaista
aikuisrippikoulua tulee markkinoida kirkkoon
liittyneille.
- Kirjallisuuspiiri kesällä 2013 oli onnistunut,
osanottajia oli 18 ja neljän kokoontumisen jälkeen oli
pari ylimääräistä tilaisuutta.
- Uusien seurakuntalaisten kirkkopyhä ei kiinnostanut;
teetettiin srkn kasseja ja luvattiin lahjoittaa srkn
historiikki => tarjotaan edelleen, mutta kirkkopyhää ei
järjestetä.
- Lars Stenbäckistä kertova näytelmä kiinnosti,
retkeläisiä oli 35 henkeä; näytelmä ja retki
onnistuneita.
- Perhevaellus Tuomaanmäelle tehtiin hyvässä säässä,
reitti ja paikka mukavat, väkeä 30 henkeä eli hieman
vähemmän kuin edellisvuonna.
- Retki tehtiin yhteistyössä ylistarolaisten,
vähäkyröläisten ja laihialaisten kanssa.
- Johtokunnan jäsenet auttoivat vuoden aikana
erilaisissa tapahtumajärjestelyissä, kuten
joulunavauksessa.
Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. numero-osa
- 18 PIENRYHMÄT
piiri
*Srk-talon raamattupiiri
*Palvelutalon virsipiiri
*Annikin piiri (kodeissa)
*Sananen Ystävyydenkulmassa
*Lähetysantennipiiri (kodeissa)
*Sananen Lehmäjoella, kevätkausi
*Ylipään ja keskustan rukouspiiri
*Kesteriikin päivätuokio
*Perhepiiri (kodeissa)
*Tuuralan raamattupiiri
*Sunnuntain raamattupiiri
kok.kerrat
12
26
7
11
11
8
46
30
8
5
10
kirjoilla
11
25-34
9
20
15
10
12
20
20
9
11
ohjaajat tai yhteyshenkilöt
Tapani Mäki-Reini
Helena Maunuksela
Eeva Kuoppala ja Helena Erkkilä
srk:n työntekijät
Hanna Petäjä/Helena Maunuksela
srk:n työntekijät
Helena Maunuksela
työntekijät
Eero Holma
Marja Nikula
Hanna Petäjä
Toimintayksikkö/ tehtäväalue
205 Muut seurakuntatilaisuudet
Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä)
Muut seurakuntatilaisuudet -tehtäväalueen piiriin kuuluu kirkkohallituksen ohjeen mukaan mm. muu
julkinen toiminta, mikä ei ole jumalanpalvelustoimintaa. Tällaisia ovat mm. kinkerit, tempa-ukset,
hartaushetket, raamatunopetustilaisuudet, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet sekä muut
julkiset tilaisuudet.
Keskeiset
painopistealueet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Tarjotaan Isonkyrön alueella asuville
luontevia mahdollisuuksia tulla mukaan
seurakunnan toimintaan. Pyritään
laadukkaisiin, kaikille avoimiin ja toisaalta
myös kohdennettuihin tilanteisiin.
Kohderyhmäajattelussa on sekä
vahvuutensa että heikkoutensa. On
kyseltävä ja tutkittava enemmän, mikä saa
ihmiset tulemaan yhteen. Yhteisöllisyys ja
osallisuus ovat nyt ajankohtaisia teemoja
pohtia.
Yhteistyötä tehdään eri herätysliikkeiden
kanssa kirkkomme yhteisten linjausten ja
seurakuntamme käytäntöjen ja
periaatteiden mukaisesti. Myös
rovastikunnallista yhteistyötä tapahtumien
järjestämisessä.
- Kirkkokinkerit järjestetään 21.2. klo 19
kirkossa.
- Kylillä toteutetaan vuoden mittaan
kyläseuroja kinkereiden sijasta.
- Toteutetaan Raamattu- ja
katekismusopetusta vapaaehtoisten ja
työntekijöiden johdolla.
- Yhteistyötä tehdään eri työmuotojen ja
sidosryhmien kanssa.
- Herätysliikkeiden paikallisten edustajien
kanssa sovitaan yhteisistä periaatteista ja
Yhteistyötä on tehty suunnitellusti, myös
rovastikunnallisesti.
- Kirkkokinkereillä oli 114 osanottajaa.
Kinkereillä opetettiin ehtoollisesta ja
tutustuttiin kotikirkkoon ja sen esineistöön.
- Vuoden aikana pidettiin yhdeksät
kyläseurat, joissa käsiteltiin kirkon
jäsenyyttä.
- Vapaaehtoiset ja papit toteuttaneet
opetusta. Luterilaisen uskontulkinnan esillä
pitäminen ajankohtaista.
- Eri sidosryhmät ovat järjestäneet vuoden
mittaan useita tilaisuuksia.
- Yhteistyötä ja koordinointia lisättävä.
- 19 käytännöistä tapahtumien suunnittelussa ja
sisällöissä.
- Tapahtumien päällekkäisyyksiä pyritään
välttämään.
- Kauneimmat joululaulut järjestetään
15.12. ja 22.12.
Toiminnalliset
tavoitteet:
- Pappila tarjoaa myös tiloja
kokoontumisille.
- Tapahtumat ”kasaantuvat” helposti tietyille
sunnuntaille eri syistä.
- Edellisvuonna KJL:t olivat viikkoa
aikaisemmin, mutta nyt ajankohdat olivat
paremmat, osanottajia oli enemmän.
- Pappilan tiloja olisi muokattava siten, että
työmuodoille olisi omia ja ”oman näköisiä”
tiloja, parantaisi toimivuutta.
Yhteistyössä järjestetty joulunavaus oli poikkeuksellisesti pappilan pihalla. Hartaus oli vanhassa kirkossa.
KYLÄNEUVOSTOT
KYLÄNEUVOSTOJEN TOIMINNAN KOOSTE
Kyläneuvostoja 11, jäseniä kyläneuvostoissa 85 (sisältää kylänvanhimmat).
kylä
seu
rat
Hevonkoski
Ikola
1
Kuivila-Ulvila
Kylkk.-Ritaala
Laurola
Lehm.-Luom
Napue
Orismala *)
Palonkylä
Peräkylä
Ruusupuro
Tuurala
Valtaala
Valt.(A.S.rah)
Vent.-Taip.*)
Yrys.-Palhoj.
2
YHTEENSÄ
*) ei kyläneuv.
11
myyj.
arpaj
1
4
80-v.
lähtien
joulujako
mu
ut
40
30
1
8
1
1
2
1
synt.
päiväk.
24
9
3
5
21
20
16
26
2
ker
äyk
lahj
1
1
1
1
1
1
1
1
1
3
11
3
4
8
22
16
-75,-80
ja -90v
68
alkusaldo
tulot
menot
loppusaldo
749,82
1653,90
235,00
597,40
154,73
500,75
830,09
1750,85
315,55
405,00
656,77
943,48
249,92
155,29
77,45
163,02
1,00
112,34
172,00
65,60
326,49
65,20
114,7
299,04
416,85
493,30
879,28
247,56
188,94
457,91
147,94
417,30
874,19
2048,89
197,56
80,65
131,16
90,59
165,92
2,82
213,64
152,10
140,10
87,50
726,90
55,00
172,86
386,46
139,00
420,39
313,21
1996,71
1
1
26
1
2
8
1
33
2
2
307,38
90,77
209,44
190,71
244
13
5
10768,33
1878,75
3495,60
9151,79
1
- 20 KYLÄNEUVOSTOJEN JÄSENET V. 2013
Ylä- ja Ala-Orismala: Ei kyläneuvostoa. Kylänvanhin Heikki Hiipakka.
Hevonkoski: Annika Nuuja (pj), Elsi Antila, Marita Antila, Soile Hakala, Erja Hakola, Jaana Muurimäki.
Kylänvanhin: Timo Taanonen.
Naarajoki: Ei kyläneuvostoa.
Kylkkälä-Ritaala: Aila Ojala (pj), Johanna Båtman, Helli Engman-Satamo, Kaarina Korpi Kylänvanhin:
Juhani Rinta.
Valtaala: Irma Korpi (pj), Sirkka-Liisa Aikio,Elina Liinamaa, Sirkka Kontturi, Esko Petäjä, Kalevi Saari,
Anne Huhtala, Raija Tuuri, Kalervo Parkkari. Kylänvanhin: Jussi Korpi.
Ikola: Johanna Yliviitala (pj), Tellervo haukilehto, Tuulikki Häkäri, Jaakko Karhu, Liisa Kaukonen, Mirja
Rinta, Leila Vaismaa. Kylänvanhin: Pasi Mullola.
Napue: Maija Linjamäki (pj), Aino Ikola, Esa Killinen, Saara Killinen, Kaarina Länsisaari, Helena
Niinimäki, Sinikka Silvennoinen.
Peräkylä: Susanna Renko (pj), Päivi Koivusalo, Marianne Tuurinkoski.
Palonkylä: Martti Lehtonen(pj), Eeva Harjunpää, Marja Lehtonen, Eeva-Liisa Lepistö, Lyyli Pollari,
Kaarina Vaissalo, Teija Vakkila. Kylänvanhin Heikki Ojala.
Lehmäjoki - Luomankylä: Hilkka Kleemola, Miira Karhu. Kylänvanhin: Ilmari Karhu
Yryselä-Palhojainen: Mauno Jouppi (pj), Kaisa Jouppi, Hannu Kivimäki, Marja-Liisa Kaarniaho, Katariina
Murtonen, Kari Mäki, Liisa Mäkinen, Tarja Peltorinta-Mäkelä, Jaakko Rinta, Erkki Toivonen, Marja-Liisa
Vuorinen. Kylänvanhin: Pauli Mäki.
Ruusupuro: Satu Hangassalo (pj), Marja-Leena Nurmela, Ulla Vaismaa. Kylänvanhin: Eero Nurmela.
Ulvila-Kuivila: Erkkilä Leila (pj), Tarja Jokela, Kaija Kultti, Tuija Nivukoski, Maria Kallio
Kylänvanhimmat: Ulvila Erkkilä Leila, Kuivila Timo Soini.
Laurola: Arto Korpela (pj), Eliisa Latva-Hakuni, Tarja Perttilä, Riikka Saari, Krista Pollari. Kylänvanhin:
Veli Alanne.
Ventälä: ei kyläneuvostoa
Tuurala: ei kyläneuvostoa. Yhdyshenkilönä Anna-Maija Korvola (kylänvanhin).
TUNNUSLUVUT
Raamatun opetustilaisuuksia
Kinkerit
Seuroja
Hartaushetket
Alueellisia tilaisuuksia
Muita tilaisuuksia
Osall.
Lkm 2013
114
470
676
408
616
1
14
34
4
19
Osall.
60
120
809
575
38 000
1040
Lkm 2012
4
2
21
12
3
19
Osall.
54
258
893
1042
120
30
Lkm 2011
4
13
21
31
2
1
210 Tiedotus ja viestintä
Tehtävänä on tiedottaa seurakunnan sanomasta ja toiminnasta Isonkyrön ja Kyrönmaan alueella asuville.
Tehtävänä on myös kuunnella seurakunnan, kunnan ja yhteiskunnan viestejä ja reagoida niihin. Lisäksi
tehtävänä on hoitaa myös seurakunnan sisäistä viestintää.
- 21 -
Keskeiset
painopiste
alueet:
Toiminnalli
set
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Seurakunnan uuden strategian
tunnetuksi tekeminen.
Strategiaa esiteltiin mm. kyläseuroissa, internetissä,
keskusteluissa ja kirjoituksissa.
Viestinnän kehittäminen ja
monipuolistaminen.
Toimintavuonna saatiin käyttöön perinteinen
ilmoitustaulu Pappilanmutkan alkuun.
Vapaaehtoisuuden ja talkootyön
lisääminen seurakunnan toiminnassa
ja samoin tiedottamisessa.
Viestinnän saralla on eri-ikäisillä monia mahdollisuuksia
palvella ja auttaa.
- Seurakunnan strategiasta tehdään
oma, suppeampi versio jakoon.
- Strategiaa esiteltiin seurakuntalaisille suppeamman
version avulla.
- Uutta visuaalista ilmettä käytetään
monipuolisesti toiminnasta
tiedottamisessa; jatketaan mm.
toimituksiin liittyvien,
seurakuntalaisille annettavien
ohjepapereiden ym. uudistamista.
- Tavoitetta toteutettiin eri tavoin, seuraavaksi
uudistetaan hautaamisiin ja hautojen hoitoon liittyviä
ohjeita.
- Uudistetaan seurakunnan
internetkotisivut, jatketaan
Facebookin kautta tapahtuvat
tiedotuksen kehittämistä.
- Perustetaan viestinnän ja
tiedotuksen tukiryhmä tiedotuksen
tehostamiseksi ja valmistelemaan
mm. kotisivujen uudistamista ja
ylläpitoa kehittämään.
- Kotisivu-uudistusta ei toteutettu vielä, sillä kirkossa
käynnistyi hanke, jonka myötä seurakunnat voivat
edullisesti ja helposti tehdä uudet kotisivut;
pilottiseurakunnissa kokeillaan järjestelmää parhaillaan.
Seurakunnan Facebook-ryhmässä vajaa 240 jäsentä;
ryhmän sijasta voisi olla seurakunnan avoin sivu.
- Viestinnän ja tiedotuksen tukiryhmän perustamista
valmisteltiin hallinnossa, mutta asia jätettiin vielä
odottamaan hallinnon kokonaisuudistusta.
- Vuoden lopulla valmisteltiin seurakunnan
lankapuhelinliittymien vaihtamista ns.
mobiilikeskukseen ja työntekijöiden sähköisen
kalenterin (varauskirjan) käyttöönottoa.
220 Musiikkityö
Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä)
Seurakunnan musiikkityön toteutumisesta vastaa kanttori. Kanttori vastaa musiikista seurakunnan
jumalanpalveluksissa sekä kirkollisissa toimituksissa ja tilaisuuksissa, hoitaa musiikkikasvatustyötä ja edistää
musiikin käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Musiikkityön toimesta järjestetään vuosittain konsertteja omin
tai vierailevin voimin. Luonteeltaan musiikkityö on seurakunnan muut työalat läpäisevää toimintaa.
Kaudelle asetetut tavoitteet
-Esiintyminen jumalanpalvelus-, konsertti-,
ym. musiikkitilaisuuksissa
-Jumalanpalveluksien musiikin rikas ja
monipuolinen toteuttaminen kirkkovuosi
huomioiden
- Musiikillisen toiminnan kehittäminen
nuorille
Tavoitteiden toteutus
- Vt. kanttori on vaihtunut vuoden aikana,
joten vuotta on vaikea arvioida
kokonaisuutena.
- Blues-messu järjestettiin syksyllä 2013 toista
kertaa ja sille on paikkansa
seurakunnassamme.
- Bänditoiminnan aloittaminen siirretty
seuraavalle vuodelle, järjestetään yhdessä
nuorisotyön kanssa.
- 22 Keskeiset
painopistealueet:
Toiminnalliset
tavoitteet:
-Konserttien/musiikkitilaisuuksien
järjestäminen monipuolisesti ja
laadukkaasti ympäri vuoden
-Kuorojen, solistien ja erilaisten
kokoonpanojen käyttö seurakunnan
tilaisuuksissa
-Erilaiset luottamus- ja vastuutehtävät
musiikkityössä
TUNNUSLUVUT
Aikuisten kuoroja 2
Lasten kuoroja 1
Musiikkitilaisuuksia
osanott.2013
46
18
2078/14 til.
esiintymisiä
21
7
- Konsertteja järjestettiin monipuolisesti ja ne
saivat ihmisiä hyvin liikkeelle.
- Kuorot avustivat useissa tilaisuuksissa
erityisesti syksyn aikana. Myös paikallisia
soittajia on palvellut mm. Kauneimmat
joululaulut –tilaisuudessa sekä Blues-messussa.
harj.
osanott.2012
50
25
8108/29 til.
esiintymisiä
15
5
KASVATUS JA OPETUSTYÖ
231 PÄIVÄKERHOTYÖ
Toiminta-ajatus / tehtävä: Kristillisen kasvatuksen ja kasteopetuksen antaminen sekä vanhempien tukeminen
kasvatustyössään. Kirkkovuoden juhlia seuraten ja raamatun kertomuksiin tutustuen.
Kaudelle asetetut tavoitteet
Keskeiset
painopistealueet:
Toiminnalliset
tavoitteet:
Lasten kehityksen ja hengellisen kasvun edistäminen sekä
perheiden saattaminen seurakunnan ja kirkon yhteyteen.
-Mahdollisiin koulutuksiin ja spurttipäiviin osallistuminen.
Päiväkerhojen osalta toiminta on sujunut suunnitelmien mukaan.
Kerhopaikat ovat pysyneet samoina kuten aikaisempinakin
vuosina kerhojen lukumäärä samoin.
Viikoittaiset
päiväkerhot 4-5v.
Pappilassa, Tervajoella,
Orismalassa.
Kerho/hartaushetket
päiväkodeissa (Nuppula
ja Kylkkälän
päiväkodit)
Perhekirkot (messut) 45 kpl. vuodessa. Lisäksi
kouluun lähtevien
siunauskirkko,
kevätkirkko ja lasten
kauneimmat joululaulut.
Yhteistyö paikallisen
kuljetusliikkeen kanssa
(kerhokyyditykset)
samoin yhteistyö MLL.n
kanssa
(5v.syntymäpäivät
toukokuussa).
Vuorovuosin
vanhempain illat tai
avoimet ovet.
Valokuvaus joka toinen
vuosi.
Kerho/ hartaushetket ovat Nuppulassa 3 kertaa syyskaudella ja 3
kertaa kevätkaudella heidän pyynnöstään.
Kylkkälän päiväkodilla olemme käyneet suunnitellusti joka
toinen viikko.
Kirkkoihin olemme osallistuneet päiväkerholaisten laulu tai
muun esityksen kanssa.Yleensä päiväkerholaisten esitykset
vetävät seurakuntalaisia paikalle runsaasti.
Siunauskirkko vetää myös väkeä hyvin ja nyt ovat alun
kankeuden jälkeen myös eskari ja eka luokan opettajat lähteneet
mukaan kirkkoon. Kevätkirkko ja lasten kauneimmat joululaulut
päättävät kerhokaudet, myös niissä on ollut paljon väkeä
mukana.
Yhteistyö Paikallisen kuljetusliikkeen kanssa sujuu
mutkattomasti. Myös päiväkerholaisten vanhemmat ovat
kyyditykseen tosi tyytyväisiä vaikkakin joutuvat sen itse
maksamaan (69.50e)
Vanhempain illat olivat eri kerhopisteissä, eniten paikalla oli
väkeä Pappilassa.
Valokuvaus seuraavan kerran keväällä 2014 eli nyt oli välivuosi.
TUNNUSLUVUT
Päiväkerhoryhmiä
2013
osanottajia
2012
osanottajia
9
121
8
131
- 23 -
Kouluunsiunaamiskirkon jälkeen maistuvat jäätelöt kirkon pihalla. (Kuva Artturi Kivineva)
230 PERHEKERHO
Toiminta-ajatus / tehtävä: Perhekerho on kasteopetusta avarasti ymmärrettynä sekä vanhempien kasvatustyön
tukemista, hartauksien, laulujen ja leikkien avulla.
Kaudelle asetetut tavoitteet
Keskeiset
painopistealueet:
Toiminnalliset
tavoitteet:
Perheiden saattaminen seurakunnan ja
kirkon yhteyteen
Viikoittaiset perhekerhot Pappilassa ja
perhekerhon elvyttäminen Tervajoella
Yst.kulmalla.
Perhekirkot (messut) väh.4-5 kpl. vuodessa.
Kirkkoon tutustumiset
Perhekerhon vuosittainen retki (viimeksi
Rasmusmäelle)
Isovanhempien päivä kerhossa.
Lasten ja isovanhempien toiminta päivät
(2pv.)Orisbergissä.
Äitien ilta
-Pappilan perhekerho on vetänyt väkeä tosi
hyvin. V.2013 aikana aika nihkeästi alkoi
Tervajoen perhekerho. Kerhossa oli mukana
3-4 äitiä lapsineen. (Tervajoella viimeinen
kerho syksyllä 2013 jolloin kerran kävi yksi
äiti lapsineen.(osa lähti töihin ja lapset
hoitoon).
-Kirkkoon tutustuminen aiottiin pitää erään
perhemessun yhteydessä, mutta väkeä oli
sillä kertaa liikaa kirkossa joten jäi
toteutumatta.
- Perhekerhon retki suuntautui jälleen
Rasmusmäelle Vöyrille toukokuun lopussa.
Osanottajia oli yht.37(vähän yli puolet
lapsia.)
Isovanhempien päivä on ollut suoranainen
menestys eli mummat ja paapat ovat
lähteneet joukolla mukaan kerhoon.
Päivässä oli aikuisia 26 ja 22 lasta.
-Toimintapäivät olivat kahtena päivänä ja
kumpaankin päivään oli hyvin tulijoita.
Yhteensä aikuisia:26 ja lapsia oli 33 mukana.
- Äitien ilta keräsi äitejä runsaasti paikalle.
Hemmottelimme heitä hyvällä ruualla,
kahvilla ja käsien hieronnalla. Lopussa
askarreltiin virkkaamalla helmet kaulaan.
- 24 TUNNUSLUVUT
Perhekerhot
kokoont.kerrat
aikuisia
lapsia
osanott.yht
45
401
508
909
Retkiä
232 Pyhäkoulutyö
Pyhäkoulu on iloinen eri-ikäisten lasten kirkkohetki. Pyhäkoulussa eletään yhdessä lapsentajuisesti
kirkkovuoden juhlia ja aiheita. Se on lasten oma pyhä hetki, jossa tutustutaan Taivaan Isään laulaen, leikkien,
askarrellen ja iloiten. Pyhäkoulua pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajasti, jotta kaikilla olisi mahdollisuus
kuulla Jumalasta.
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Laadukkaat pyhäkoulut, jossa
motivoituneet ohjaajat
- Yhdessä pyhäkoulussa vähintään kaksi
ohjaajaa
- Pyhäkoulujen yhteenkuuluvuuden
tunteen ylläpito: "samaa perhettä"
- Tervajoen (Kylkkäälän) pyhäkoulun
vahvistaminen
- Pyhäkoulujen tehokas tiedottaminen ja
näkyvyys
- Pyhäkoululaisten sitouttaminen.
Laatu:
- ohjaajien tukeminen, ajankohtaisen
materiaalin hankinta,
koulutusmahdollisuus ja pyhäkoulun
sisällön tukeminen kokouksissa
Motivaatio ja hengellinen
vahvistaminen:
- yhteinen joulujuhla, yhteinen retki,
pienimuotoinen virkistys ohjaajille ja
yhteiset hartaudet eri tilanteissa
Tiedottaminen ja näkyvyys:
- mainonta: koulut, päivähoito,
seurakunnan eri kanavat, sanomalehdet
ja netti
Kahden ohjaajan periaate:
- henkilökohtainen kontakti,
mainoslappuset
Yhteenkuuluvuuden tunne:
- yhteinen toiminta (retket,
perhejumalanpalvelukset, juhlat)
Pyhäkoululaisten kannustaminen:
- osallistumistaulut ja tarrat, vuoden
aikana ahkerimpien kävijöiden
palkitseminen
Tervajoen (Kylkkälän) pyhäkoulu:
- yritys talvipyhäkoulun aloittamisesta ja
siihen ohjaajien löytäminen; mainonta
tästä erikseen.
Tavoitteiden toteutus
Ohjaajat ovat motivoituneita ja innostuneita. Kaikkiin
pyhäkouluihin ei ole pystytty saamaan kahta ohjaajaa
(Orismalan pyhäkoulu). Vuoden 2013 aikana saimme
kuitenkin Puuhapyhäkouluun kaksi ohjaajaa lisää (pitävät
yhdessä) jotka pitävät pyhäkoulua pappilassa vuorotellen
Jaanan Mäntylän kanssa.
Tervajoen pyhäkoulu ei käynnistynyt kovista yrityksistä
huolimatta.
Pyhäkoululaisia 36, ohjaajia 13. Pyhäkouluja 5.
*laatua on lisätty erikoispyhäkouluilla:
pidettiin kaksi pyhäkoulua hoivaosastolla (7.4. paikalla
lapsia 10, ohjaajia 4, vanhuksia n.20 ja hoitajia muutama.
27.10.paikalla 13 lasta, 5 ohjaajaa, 8 vanhusta ja 4
muuta). Sakastipyhäkoulu pidettiin 21.4., lapsia 16,
aikuisia 3.
*ohjaajia on tuettu materiaalihankinnoilla ja ideoilla
* uusi lasten virsi-koulutus Vaasassa (mukana 2
pyhäkouluohjaajaa ja sihteeri)
---------------------------------------------------------------*yhteinen retki Saarijärvelle 25.5., osallistujia: 14 aikuista
ja 24 lasta
joulujuhla.1.12.2013, osallistujia:
*ohjaajien virkistykseen ei tuntunut olleen tarvetta
*hartauksia on pidetty kokouksissa
---------------------------------------------------------------*tammikuussa ja elokuussa jaoimme
pyhäkoulumainokset kaikille koulun, päivähoidon,
päiväkerhon ja perhekerhojen piirissä oleville lapsille
*mainonnat toteutettiin myös netissä ja kirkollisissa.
---------------------------------------------------------------*puuhapyhäkouluun sain kaksi ohjaajaa lisää, jotka
pitävät pappilassa vuoroviikoin
---------------------------------------------------------------*retki, joulujuhla ja perhejumalanpalveluksiin
osallistuminen ovat onnistuneet hyvin
---------------------------------------------------------------*ahkerimpia pyhäkoululaisia palkittiin seuraavasti:
---------------------------------------------------------------*tehokkaasta mainonnasta ja hlö.koht. kontakteista
huolimatta tervajoen pyhäkoulu ei ole lähtenyt käyntiin
- 25 233 Varhaisnuorisotyö
Varhaisnuorisotyö on seurakunnan kasteopetusta. Sen tehtävänä on luoda turvallinen kristillinen kasvuympäristö 7 – 14-vuotiaille tytöille ja pojille.
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Yhteistyö koulujen ja kunnan nuoriso-toimen kanssa sekä
rovastikunnallinen yhteistyö on merkittävä paino-pistealue
- Tapahtumat ja kesäleirit ovat edelleen
keskeisiä toimintamuotoja.
- Kerhotoimintaa pyritään kehittämään ja vahvistamaan 2013
syyskauden alusta.
Tavoitteiden toteutus
Yhteistyö koulujen ja
kunnan kanssa sujui
erittäin hienosti ja
sujuvasti. Kesäleireille
osallistui runsaasti lapsia.
Syksyllä 2013 aloitettiin
yksi kerho pappilassa.
Osaanottajia kerhossa on
1-6.
- Päivänavauksia pidetään kouluaikana kerran kuukaudessa
kaikilla alakouluilla.
- Koululaisille suunnattuja jumalan-palveluksia toteutetaan
yhdessä koulu- jen kanssa.
- Kesällä toteutetaan kaksi kesäleiriä. Alle 10-vuotiaille leiri
järjestetään Wanhassa Karhunmäessä ja yli 10-vuotiaiden
kanssa osallistutaan hiippakuntaleirille Päiväkummussa.
- Tapahtumia järjestetään rovasti-kunnallisena yhteistyönä
tytöille ja pojille.
Päivänavaukset
toteutettiin.
Pääsiäiskirkko ja
joulukirkko toteutettiin
kouluilla yhteisvoimin.
Kesällä toteutettiin
molemmat leirit
Karhunmäessä.
TUNNUSLUVUT
Ryhmiä
Erityistilaisuuksia
2013
1
4
osanottajia
6
135
2012
2
osanottajia
18
Retket, leirit
2
75
2
65
234 PARTIOTOIMINTA
Seurakunta on Partiolippukunta Vainion Vesojen taustayhteisö. Partio toimii ison pappilan vintin toimitilassa.
Partiot ovat kokoontuneet säännöllisesti viikoittain. Partiolaisilla on myös oma partiomaja seurakunnan maalla
Mustikkamäessä.
Tapahtumia mm. itsenäisyyspäivän soihtukulkue, lippuvartio, Yrjönpäivän viettoa 22.4., Kauneimmat
joululaulut, nälkäpäiväkeräyksessä mukana, pikkujoulu.
TUNNUSLUVUT
2013
osanottajia
2012
osanottajia
Partioryhmiä
2
28
2
24
4
100
1
20
Tapahtumia
Leirit ja retket
3
Ohjaajat, lukumäärä
4
78
6
- 26 -
Pohjankyrö-lehti: Pia Korpela-Mäki
- 27 235 Rippikoulutyö
Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä)
Rippikoulu on kristillisen kasvatuksen tärkein työmuoto. Rippikoulu on seurakunnan antamaa kasteopetusta.
Rippikoulutyön tehtävä on mahdollistaa rippikoulun käyminen kaikille seurakunnan jäsenille.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Seurakunnan toimintaan osallistuminen tehdään
seurakunnan toimintaan aktivoivaksi.
Nuoret ovat osallistuneet
jumalanpalveluksiin, nuorteniltoihin ja
muihin seurakunnan yhteisiin tapahtumiin.
Leirien turvalliseen toteutukseen kiinnitetään
erityisesti huomiota.
Huolehditaan vapaaehtoisten, isosten ja ohjaajien,
kouluttamisesta ja työn-ohjauksesta.
Vuonna 2013 järjestetään kaksi opetus- ryhmää.
Toisen opetusryhmän leirijakso pidetään
hiihtolomalla ja toinen kesäkuun alussa.
Leirit toteutuivat suuremmitta vahingoitta.
Isoset saivat tarvittavaa työnohjausta.
Molemmat leirit toteutuivat.
Opetus rakennetaan mielenkiintoiseksi ja
monipuoliseksi. Opetuksessa huomi- oidaan
oppilaiden oppimisrajoitteet.
Toiminnal
liset
tavoitteet:
Seurakunnassa järjestetään isosten koulutus, joka
sisältää teoriaopetuksen ja käytännön harjoitusten
lisäksi 4 vrk:n leirijakson. Opetuksen kesto
vähintään 40 tuntia.
Isoskoulutus aloitettiin syksyllä, ja
lokakuussa pidettiin neljän vuorokauden
leiri Viitasaarella.
Talviriparin tunnelmia. (Kuva Artturi Kivineva)
- 28 TUNNUSLUVUT
Ryhmiä
Isoiskoul. osallistujia
Isosia toiminnassa
Vierailut koteihin
2013
2
osanottajia
56
24
40
2012
2
osanottajia
51
38
26
31
236 Nuorisotyö
Nuorisotyön tehtävänä on tarjota kristillinen kasvupaikka 15 – 18-vuotiaille nuorille ja mahdollistaa eläminen
kristittynä seurakunnan toimivana jäsenenä.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Toiminnal
liset
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Yhteistyö yläasteen, lukion ja kunnan nuorisotyön
kanssa sekä rovasti-kunnallinen yhteistyö Isonkyrön
rovastikunnan seurakuntien kanssa on merkittävä
painopistealue.
Yhteistyö yläasteen, lukion ja kunnan
nuorisotyön kanssa on sujunut hyvin.
Yhteistyötä on tehty mm. päivänavausten,
päivystysten ja lastenleirien muodossa.
Nuoria pyritään rekrytoimaan mukaan
seurakunnan vapaaehtoistoimintaan
isosiksi, kerhonohjaajiksi, pyhäkoulun-opettajiksi ja
saapasavustajiksi.
Nuoria koulutettiin isosiksi syksyllä
yhteensä 24.
Päivänavaukset joka toinen viikko syys ja
kevätlukukaudella.
Päivänavaukset on toteutettu hyvässä
hengessä.
Kouluvierailut ja oppitunnit sekä
jumalanpalvelukset toteutetaan yhteisen
suunnittelun pohjalta.
Rippikouluinfo, 7.-luokkalaisten
ryhmäytystunti.
Nuortenillat pappilassa viikoittain pidetään syys ja
kevätkaudella.
Nuorteniltoja pidettiin yhteensä noin 23.
Kävijöitä nuortenilloissa oli 3-30 nuorta.
Isoskoulutus toteutetaan seurakunnan omana
koulutuksena ja kerhon-ohjaajakoulutus sekä
saapasavustaja-koulutus rovastikunnallisena
yhteistyönä
Isoskoulutus toteutettiin omassa
seurakunnassa, muut koulutukset jäivät
toteutumatta.
241 DIAKONIATYÖ
Diakonia on seurakunnan palvelu- ja avustustyötä, se kuuluu kirkon perustehtäviin.
Diakoniatyön tehtävä on AUTTAA LÄHIMMÄISTÄ ihmiselämän henkisissä, hengellisissä ja taloudellisissa
kysymyksissä.
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Diakoniatyö tavoittaa mahdollisimman monia ja
kaikenikäisiä ihmisiä.
Asiakaskontaktit 489
ikäryhmittain :
alle18v.
8
18-29v.
21
30-64v.
99
65-74v.
168
yli 74v.
193
Käsityökökkälaiset ovat toimineet
lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.
Diakoniatyö ja lähetystyö tekevät yhteistyötä
(lähennetään diakonian ja lähetyksen välejä).
Tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa esim
.MLL:n kanssa.
- 29 -
Keskeiset
painopiste
alueet:
Toiminnalli
set
tavoitteet:
-eläkeläisten päiväpiirit
-vierailut palvelukeskuksessa ja hoivaosastolla
-osallistuminen lasten ja isovanhempien
toimintapäivään
-vierailut päivä- ja perhekerhoissa
- mielenterveyskuntoutujien metsäretki
-diakonian ja lähetyksen myyjäiset
-koulujen päivänavaukset
-PAV-leiri
-osallistuminen lastenleirille
-omaishoitajien retki
-tapahtuma erityislasten perheille
- erityiskirkkopyhiin -osallistuminen(esim.
omaishoitajien kirkkopyhä)
-avustustoiminta( esim. ruokakortit
ja lastentarvikkeet)
-isänpäivälounas
-laskiaistapahtuma
- vanhusten päiväpiiri toiminut
Kesteriikisissä ja ystävyydenkulmassa
- 2 sururyhmää,
- hartauksia pidettiin Palvelukeskuksessa ,
Hoivaosastolla, Kyrönmaan palvelukodissa
ja Kyrööntuvassa.
- mielenterveysretki, omaishoitajien retki
- kehitysvammaisten rippileiri,
päihdeaineiden väärinkäyttäjien leiri ja
kuurojen leiri.
Tapahtumat:
- erityiskirkkopyhät, osallistutiin.
- laskiaisrieha, Isänpäivälounas,
- 70- ja 75- vuotiaiden syntymäpäiväjuhla,
kehitysvammaisten kirkkopyhä, kuurojen
kirkkopyhä, omaishoitajien kirkkopyhä,
myyjäiset ja joulujuhlat.
Avustaminen:
Myönnetty 38 avustusta yhteensä 8947,-€.
DIAKONIATOIMEN VAROJEN HANKINTA JA KÄYTTÖ VUONNA 2013
Talousarvion puolella
TULOT
yhteisvastuukeräys 10 % srk:le
kirkkokolehdit
JRistiluoman rahastosta
Kirkkohallituksen diakonia-avustus
muita kolehteja
käsitöiden myyntiä
retki- ja matkamaksuja
muita tuloja
MENOT
avustuksia myönnetty
499,90
1253,68
2000,00
1200,00
314,63
2263,37
75,00
405,40
8011,98
-10588,25
-2576,27
YHTEISVASTUUKERÄYS
TULOT
listakeräys
isänpäivälounastulo 2012
muita tuloja-kulut
kolehdit
tilitetty Isonkyrön srk:n diakoniatyölle
tilitetty keräystoimistolle
1442,00
3190,73
31,85
334,39
4998,97
499,90
4499,07
ISÄNPÄIVÄLOUNAS
isänpäivälounas, syksy 2013 tulot
v:n 2014 yv-keräykseen isänpäivälounas, syksy 2013 menot
5120,00
-2422,38
JAAKKO RISTILUOMAN MUISTORAHASTO JA DIAKONAATTI RAHASTO
VAROJA 1.1.2013
KÄYTETTY
JRistiluoman rahasto
30000,00
2000,00
Diakonaattirahasto
3363,76
0
SALDO 31.12.2013
28000,00
3363,76
2697,62
Diakonaattiyhdistyksen varat ovat 3363 €. Varat ovat tulleet diakonaattiyhdistyksen lopettamisesta v. 1965.
Valtuusto on v. 2009 tehnyt päätöksen, että voidaan käyttää diakoniatyöhön ja että seurakunta antaa
jatkossakin stipendin koulunsa päättävälle tai ylioppilaalle vuorovuosin.
JAAKKO RISTILUOMAN MUISTORAHASTO
Sinikka ja Toini Ristiluoman testamenttimääräyksen mukaan pesän varat ovat tulleet Isonkyrön seurakunnalle
haudan hoitoon ja diakoniarahaston yhteyteen perustettavaan Jaakko Ristiluoman muistorahastoon
käytettäväksi sairaitten ja vähävaraisten vanhusten auttamiseksi.
- 30 Siitä kirkkovaltuusto v. 2012 erotti 30.000 € Jaakko Ristiluoman muistorahastoa varten ja loput
hautainhoitorahastoon Ristiluoman haudan 50 vuoden hoitoa varten.
Lisäksi jätetty Töysän asunnon maalauksen 2 erä 1164,11 € maksettu vuonna 2013. Puhelinosake on ko.
varoissa arvolla 500 €.
Lisäksi hautainhoitoon laitetaan ne varat, jotka saadaan vielä mahdollisesti myytävistä postimerkeistä, koruista,
rahoista ja muusta irtaimistosta.
”Seurakunta myöntää rahastosta tarpeelliseksi katsottuja avustuksia. Rahastosta voidaan tukea vanhusten
lähimmäispalvelua. Avustukset myönnetään saman käytännön mukaan, mikä seurakunnassa on muiden
diakonia-avustusten myöntämisessä.”
Perheneuvonta, kustannuspaikka 242
TOIMINTA-AJATUS/PERUSTEHTÄVÄ
Perheasiain neuvottelukeskuksen perustehtävänä on auttaa kristilliseltä pohjalta toimien keskusteluavun ja
terapian keinoin aikuisväestöön kuuluvia henkilöitä lähi- ja ihmissuhteiden ongelmissa ja elämän kriisitilanteissa
sekä antaa työnohjausta ja koulutusta perheiden kanssa tekemisiin joutuvien ammattiryhmien työntekijöille.
TOIMINNAN ARVIOINTIA: Resursseista: Perheasiain neuvottelukeskuksessa Seinäjoella on kuusi
perheneuvojaa. Isokyröläiset käyttävät jonkin verran lisäksi Vaasan perheasiain neuvottelukeskuksen palveluja.
Toiminnasta:
Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen
elämään liittyviä kysymyksiä. Asiakkaat voivat tulla joko yksin, parina tai perheenä. Useimmissa perheasiain
neuvottelukeskuksissa suoritetaan myös perheasiain sovittelua. Neuvottelukeskuksessa odotusajat pysyivät
pääosin kohtuullisina. Neuvotteluihin tullaan useimmiten parisuhteen ristiriitaisuuden takia tilanteessa, jossa
vaihtoehtona on avioero. Perheasiain neuvottelukeskuksen toiminta on pisteytetty moduleiksi. Vaasan käynnit
lisääntyneet, lasku oli 2600 €.
Tunnusluvut
modulit, Sjoki
2008
30
2009
16
2010
22
2012
22
2013
25
2014
55
Sairaalasielunhoito, kustannuspaikka 243
TOIMINTA-AJATUS/PERUSTEHTÄVÄ
Sairaalasielunhoidon tehtävänä on kristillisen, kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen pohjalta nouseva, ihmisen
henkinen ja hengellinen auttaminen, erityisesti sairauden synnyttämissä elämänkriiseissä. Tämä tapahtuu
seurakuntien ylläpitämänä sairaalasielunhoidon toimintana potilaan ja asiakkaan ehdoilla liittyen kunnalliseen
sairaanhoidon ja terveydenhuollon organisaatioon.
TOIMINNAN ARVIOINTIA
Resursseista: Sairaalasielunhoidossa työskentelee neljä sairaalapastoria
Toiminnasta: Etelä-Pohjanmaalla sairaalasielunhoito toimii sairaanhoitopiirin toimialueella, Kivipuron sairas
ja kuntoutuskodissa sekä Härmän kuntokeskuksessa ja palvelukoti Pihapihlajassa. Sairaalasielunhoito toteuttaa
tehtäväänsä yhteistyössä sekä sairaanhoitopiirin laitos ja avohoidon organisaation, että paikallisseurakuntien
kanssa.
Tunnusluvut: Sairaanhoitopäiviä oli v. 2012 Seinäjoella 2130
Ikäihmisten käyttöön Palvelukeskukseen luovutettiin kökkäväen yhteistyössä valmistamia peittoja ja shaaleja.
(Kuvat Armin Krueger)
- 31 260 LÄHETYSTYÖ
Maailmaan lähetetyn kirkon tehtävä on osallistua pyhän kolmiyhteisen Jumalan toimintaan maailmassa.
Lähetystyö on olennainen osa kirkon ja seurakunnan perustehtävää, sen olemusta, seurakuntaelämää ja
kristillistä uskoa. Lähetystyö perustuu ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen antamaan lähetys- ja kastekäskyyn.
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Isonkyrön seurakunta jatkaa kolmen
nimikkokohteen sopimusta,
jotka on tehty Suomen Lähetysseuran kanssa
(Namibian ev.lut.
kirkon työntekijäkoulutus, Botswanan vammaistyön
keskus ja
Joshkar-Olan seurakunta Venäjällä). Seurakunta
jatkaa myös
jäsenenä Janne ja Suvi Dahlstenin perheen
ystävärenkaassa.
Nimikkolähettisopimus Suomen ev.lut.
Kansanlähetyksen kanssa; Seijan työ KeskiAasiassa (3000€).
Dahlstenit palasivat Suomeen kevään 2013
aikana.
Nimikkosopimukset: Namibia (5000€),
Botswana (10000 €), Joshkar-Olan seurakuntatyö (5000€).
Seuraperinteen elvyttäminen kylillä lähetys- ja
diakoniatyön tukemiseen.
- Osissa kyliä seuroja järjestettiin, kolehti
Puoliksi lähetys/diakonia.
Uusien jäsenten hankkiminen lähetysrenkaaseen.
- Lähetysrenkaaseen liittyi 1 hlö. Renkaan
jäseniä yhteensä 6.
Nuorten innostaminen lähetysvastuuseen.
Osallistumme muiden lähetysjärjestöjen järjestämiin
tapahtumiin.
Loppiainen, Mikko-Matti Rinta-Harri 6.1.2013
3.3. Lähetyksen ilta
28.4. Hölkkäkirkko
26.5. lähetysilta kirkossa
myyjäiset yhdessä diakoniatyön kanssa
lähetysarpajaiset SLS:n kautta nimikkokohteiden
työn tukemiseen
lähetyslounas äitienpäivänä
osallistuminen 1700-luvun markkinoille, pappilassa
kahvio
kirkossa lähetyskynttelikkö,
kirkossa kortteja myytävänä
adresseja ja kortteja virastossa ja pankeissa
1.9. Kynttiläkirkko
1.11. Hetki runojen äärellä
15.12. Kauneimmat joululaulut
22.12. Lasten Kauneimmat Joululaulut
ROVASTIKUNNALLISET TAPAHTUMAT:
Rovastikunnallinen lähetyspyhä
elomarkkinat Vaasassa
Kauppapuistikolla olevan Lähetyssopen Isonkyrön
myyntipäivä on kuukauden neljäs torstai.
- Hiippakunnan lähetystyön tiimistä
vierailija käynyt rippikoululeireillä.
- Kansanlähetys, Sansa ja Sley ovat järjestäneet säännöllistä toimintaa.
- Kansanlaulumessu+lähetystilaisuus srktalolla.
- Srktalolla, Esa-Matias Heinonen
- Wilson Kirwa
- Muusikko Pontus Back
- 17.12. pappilassa
- 7 listaa a´100 arpaa, myyntiä myös
kaupan edessä.
- Keräsi n. 600 ruokailijaa.
- Perinteinen lähetyksen myyntikoju
- Uusi kokeilu, jota jatketaan.
- Vanha kirkko, Komian kirkon kvartetti
- Pappilassa
- Kirkko, Kirkkokuoro
- Kirkko, Laurius-kuoro
- 25.8. Vanha kirkko ja srktalo, Jukka
Jämsén ja Maaria Perälä
- 5.10. isokyröläisiä tuotteita
- Vapaaehtoisia myyjiä, tuotteet
käsityökökän ja miestenpiirin valmistamia.
- 32 -
Pohjankyrö-lehti: Hanna Kleemola
- 33 -
LÄHETYSVARAT 1.1.2013
17,46
kertynyt ja tilitetty v. -13 tilittämättä 31.12.2013
1262,98
56,82
240,85
2305,29
2325,41
190,05
740,15
400,00
1626,10
127,85
273,00
14,00
1344,00
4938,00
2478,82
327,45
242,22
355,20
-38,59
-3,33
153,25
1180,50
1332,60
SLS, kohdennettuja mm. lähetysrengas
SLEY
kolehtia yms.
Kansanläh. SJärvenpääntyön tukem. lahj.+kolehtia
Suomen pipliaseura
IT Romu läh.seurat
pappilan kahvio 1700-luvun markkinoilla, 1/3
lähetysarvat 1700-luvun markkinoilla
korttien myyntitulot
adressien myyntitulot
lähetysarpajaiset nimikkotyölle, 1/4 kullekin koht.
päivälliset
käsitöiden myyntiä+ kahvila, osa + joulumyyj.
elomarkkinat
kinkkuarpajaiset
pankkimaks.
lähetyskynttelikkö
lähetyssoppi 2012-3 tilityksiä
20145,08
SRK:N LÄHETYSTILIEN KAUTTA TILITETTY
Suomen Lähetysseuralle
Suomen luteril.evank.yhd.
Herännen kansan läh.rahasto
Suomen pipliaseura
Suomen ev.lut.kansanlähetys, SJärvenpään työn tukem.
LÄHETYSVAROJA VUODEN LOPUSSA, tilittämättä
1727,54
-14160,98
-1240,75
-35,00
-190,05
-2661,41
-18288,19
1727,54
LÄHETYSSEUROILLE MENNYT KOKONAISKANNATUS V. 2013
SLS
7350,00
890,00
KANSANLÄHETYS
1180,00
edellä oleva tilitys
Kauneimmat Joululaulut,2tilais.
Heränn.kans.läh.tal.arviom.
Esko Petäjän syntymäpäivär.
14160,98
1215,86
240,00
1240,75
2661,41
muut suoraan menneet lahjoit.
2161,64
2348,25
2898,86
25128,48
4479,00
11923,27
talousarviomääräraha
SLEY
5183,00
YHTEENSÄ
Isonkyrön srk:n lähetyskannatus vuonna 2013, valtakunnallinen lähetysjärjestöjen antama tilasto
Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen
Talousarvio Testamentit Yhteensä
yksityisiltä
seurakunnilta
0.00 25128.48
Järjestö
878.84
16659.64
7590.00
2012.00
1577.00
890.00
0.00
4479.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
465.00
565.35
240.00
0.00
1270.35
9051.90
1691.37
1180.00
787.95
0.00
230.00
0.00
1017.95
Ev.lut. läh.yhd. Kylväjä
3480.00
189.66
870.00
0.00
4539.66
Sanansaattaja
16,675.69
20,683.02
11,000.00
0.00 11923.27
0.00 48,358.71
Suomen Lähetyysseura
Suomen luteril.evank.yhd. SLEY
SLEF
Suomen Pipliaseura
Suomen ev.lut.Kansanläh.
Yhteensä
- 34 1.5.3. HAUTAUSTOIMI
403 HAUTAUSMAAT, VANHAN KIRKON JA PAPPILAN PUISTOT, PAPPILANSAARI JA LEIRIPAIKAN
RANTA-ALUE
Hautausmaat
Kuolleiden hautaaminen on kirkon ja seurakuntien yhteiskunnallinen tehtävä. Seurakunnalla tulee olla oma tai
toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa yhteinen hautausmaa tai oikeus käyttää muuta vihittyä
hautausmaata.
KVJ 17 luku 1 §.
Hautausmaakiinteistöjen tehtäväalueen tarkoituksena on seurakunnan omistamien hautausmaiden ja niillä
olevien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta huolehtiminen kunnioittaen hautausmaiden kulttuuriperintöä ja
vaalien hautausmaita puistomaisina rauhan tyyssijoina.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Toiminnall
iset
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Hautausmaa-alueiden ja niillä sijaitsevan rakennusten ja
kaluston suunnitelmallinen kunnossapito. Alueita on
pappila ja vanha kirkko mukaan lukien kaikkiaan 7-8 ha
- Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kiinteistöjen ja
alueiden
- Asiakkaiden palveleminen hyvin ja tasapuolisesti ja
laadukkaasti
- Hautausmaiden ja eri kiinteistöjen puistoalueiden
kesäajan hoidossa työllistetään touko-lokakuuksi
- Henkilö sekä toukokuuksi 1 opiskelija ja kesäheinäkuuksi 7 opiskelijaa noin kuukauden mittaisiin
työsuhteisiin (osin hh-tehtävissä)
- Hautausmaakiinteistöjen ja niihin kuuluvien kojeiden ja
laitteiden vuosihuollot ja –korjaukset tehdään
suunnitelmallisesti
- Työnkuvien ja tarjottavien palveluiden tarkistaminen
- Jätteiden lajittelun ja kompostoinnin jatkaminen
sinnikkäästi
Tavoitteiden toteutus
- näitä yritetty tehdä kukin
parhaansa mukaan
- haudankaivuun kaivinkone ostettu
omaksi
- lopussa liitteenä
hautausmaankatselmuspöytäkirja,
jossa kerrottu siihen mennessä
tehdyt toimenpiteet.
- huoltovihot alustavasti tehty, niitä
päivitetään huoltojen mukaan
- käyttösuunnitelmaa ja hinnat
käyty läpi, jatketaan
- työkuvien kartoittaminen vielä
kesken
404 Varsinainen hautaustoimi
Varsinaisen hautaustoimen tehtävänä huolehtia hautaustoimintaan liittyvien palvelujen tarjoamisesta kirkkolain
ja -järjestyksen, hautaustoimilain, hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten perusteella
kunnioittaen vainajia ja tukien omaisten surutyötä.
Keskeiset
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
painopiste
- Hautaustoimen hinnoittelujen tarkistaminen
- Hintoja korotettu 1.1.2014
alueet:
lähtien.
Toiminnalli kustannuksia vastaavaksi
- Ympäristöasioiden huomioiminen hautaustoiminnassa
- palvelu on laadukasta vähäisellä
set
- Työntekijöiden työnkuvien ja tarjottavien palveluiden
miehityksellä
tavoitteet:
kartoittaminen
- Toimintojen ja vastuiden selkeyttäminen.
- Palveluiden ja työntekijöiden määrän suhteuttaminen
- palveluja käyty läpi hautausmaan
- Hautausmaan kunnossapito
käyttösuunnitelmaa käsiteltäessä,
- Asiakkaiden palveleminen hyvin ja tasapuolisesti ja
tarkoituksena viedä se neuvostolle
laadukkaasti.
ja valtuustolle hyväksyttäväksi
- näitä yritetty tehdä kukin
parhaansa mukaan
- 21.9. järjestettiin taistelukentältä löytyneen sankarivainajan Heikki Kitinojan hautaus sotilaallisin menoin.
Seurakuntalaisia oli vaikuttavassa tilaisuudessa mukana yli 300.
TUNNUSLUVUT
Hautaukset
Hautaukset
oma srk 44
arkkuhaut. 47
muut evl.lut 5
uurnia 5
muu 3
yhteensä
52
52
- 35 800 HAUTAINHOITORAHASTO
Hautainhoitorahasto hoitaa korvauksesta seurakunnan hoitoon annetut haudat rahaston sääntöjen ja
sopimusehtojen mukaisesti.
Hoitosopimukset ovat joko 5, 10, 15 tai 20 vuoden mittaisia. Vanhoja ainaishoitoja on 108.
Pelkästään yhden kesän ns. kesähoitoja ja tai kasteluja on myös runsaasti.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Toiminnalli
set
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Hautainhoitorahastolla on kesäisin määräaikaisessa
työsuhteessa yksi kokoaikainen
hautausmaantyöntekijä ja siivoojahautausmaantyöntekijä osallistuu niin paljon kuin
jää aikaa muulta siivoustyöltä. Naisopiskelijoita
palkataan 3 kukin kolmen viikon työsuhteeseen.
Tavoitteiden toteutus
- Liisa Kaukonen ja Ritva-Liisa Talso
ovat
huolehtineet
pääasiassa
seurakunnan
hoitoon
annetuista
haudoista sekä sankarihautausmaasta ja
asevelihaudasta. Heillä on apuna
kesätyöntekijä.
Hyvä asiakaspalvelu hautojen hoidossa ja
hoitosopimusten markkinoinnissa.
Pyritään luopumaan ainaishoitohautojen hoidoista.
Päättyvien sopimusten tilalle tarjotaan
automaattisesti uusi sopimuksia niin
kesähoitojen kuin pitkäaikaistenkin
hoitosopimusten osalta.
- hoidettavia hautoja on kaikkiaan n.
700 kpl (hoitohautoja kukkien kera
300, ilman kukkia 150, sankarihaudat
220, asevelihaudan haudat 40 ym.).
Kukat näille haudoille hankittiin Sirkka
Munkilta: 1060 ruusubegoniaa ja 1285
hopealehteä.
1.5.4. KIINTEISTÖTOIMI
- Kiinteistöhallinto vastaa kiinteistötoimesta, tilojen kunnosta, kalustuksesta ja työvoimajärjestelyistä erilaisia
tilaisuuksia varten.
- Kiinteistötoimi tarjoaa asianmukaiset tilat seurakuntatyölle.
- Seurakunnalla on alla olevan luettelon mukaiset kiinteistöt mm. Pääkirkko ja Vanha kirkko. Lisäksi
seurakunnalla on siunauskappeli, seurakuntatalo, pappila, Ystävyydenkulma, kappalaisen pappila sekä Lammin
talo ja yksi osakehuoneisto.
- Kiinteistötoimen tehtävänä on pitää kiinteistöt toimintaa palvelevina yksikköinä. Kiinteistöt tulee pitää myös
kunnossa siten, että niiden niin käyttö- kuin mahdollinen myyntiarvo säilyy.
- Molemmat kirkot ovat peruskorjatut ja hyvässä kunnossa.
- Seurakuntatalo, pappila ja Ystävyydenkulma ovat muun toiminnan keskipisteitä.
- Leirikeskusmökki on huonossa kunnossa.
- Kerhotuvan toiminta siirtynyt pappilaan.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Pappilaa muutettu toimitilaksi: työ jatkuu ja muita korjauksia
valmistellaan.
Toiminnalli
set
tavoitteet:
- Kiinteistöjen huoltojen ja korjausten dokumentointia parannetaan
huoltovihkojen ja kansioiden avulla.
- Alla olevan rakennusluettelon oikeassa reunassa toimenpideehdotuksia
Tavoitteiden toteutus
Pappilan salin lattia
korjattu (Jari Mäkinen) ja
vintin WC kunnostettu
(Arto Tammela)
- laadittu
kiinteistöstrategia
- kiinteistöjä kunnostettu
Hannu Lintalan tekemän
vuosikatselmuksen
mukaan
Seuraavassa on esillä muutamia toimenpide-ehdotuksia kiinteistöjen osalta:
1) PÄÄKIRKKO
- Pääkirkkoon toteutetaan lämpöremontti ja sisätilojen toimivuutta parannetaan 2014-2015
2) SEURAKUNTATALO, PAPPILA JA YSTÄVYYDENKULMA
- Seurakuntatalolle etsitään vuokralainen/yhteistyökumppani arkikäyttöön tai myydään.
- Pappila säilytetään.
- 36 - Ystävyydenkulma säilytetään. Mikäli joudutaan myymään, yritetään sijoittaa toiminnat kylätalolle.
3) LEIRIKESKUSALUE Leirikeskusaluetta tarjotaan myyntiin 2014.
4) KERHOTUPA Kerhotupa vuokrataan tai myydään.
LAMMIN TALO Lammin talo on myyty
As. Oy RIIHIRANNAN OSAKEHUONEISTO - Osakehuoneisto myydään 2014
Tarpeettomia kiinteistöjä myymällä ei vähennetä vielä vuotuisia käyttömenoja, koska näistä ei ole
kertynyt suurta alijäämää. Kustannuserittelyä katsoessa joutuu toteamaan, että vain seurakuntatalon
tai Pappilan poistumisella olisi kustannusvaikutus.
ISONKYRÖN SEURAKUNNAN RAKENNUKSET
SISÄ ULKO
RAKENNUS
VALMIST.
M2
M2
LÄMMITYS RAK.AINE KATTO KUUT. M3
1. Kirkko
1877
843
988
öljy
tiili
kupari
"
"
hirsi
pelti
lauta
huopa
tiili
huopa
11000 lämmitysratkaisu
2. Siunauskappeli
1878
104
129
"
ruumissuoja
1939
36
3. Lammin talo
1928
44
liiveri
1959
4. Srk-talo
1978
455
543 öljy
laajennus, keittiö
1992
100
117
428
asunto
1978
60
72
214
varasto
1984
5. Vanha kirkko
1304
360
432
kivi
paanu
4000
6. Pappila
1848
420
433 kaukolämpö
hirsi
pelti
2300
urut
388 maalaaminen sisältä
kellari, varasto, muu osa
sähkö
47
alak. virasto 190 m2
90 myyty
myyty
2116 lämmitysratkaisu?
yht.1100
yläk. virasto 115 m2
toimitil. alakerta 250 2
yht.1200
toimitil. yläkerta 85 m2
7. Pikkupappila
1962
130
156 kaukolämpö
lauta
pelti
370
8. Lämpökeskus
1962
202
209 kaukolämpö
tiili
"
400 kylmilleen ja mahdol-
4 autotallia, kylmillään
linen purkaminen
pannuhuone + varasto
ent.partiotila
kylmillään
ent.diak.tsto
9. Kerhotupa
kylmillään
1928/1987
224
224 sähkö
ulkorakennus
hirsi
pelti
lauta
varttil.
600 vuokrataan/kylmilleen
automaattipuomit
10. Taukotupa
1939/1984
11. Palonkylän var.
54
54 sähkö
lauta
pelti
100
83
83 ei
lauta
pelti
264 osa Palonkylän, 1/3
lisäosa
2003
57
57 ei
lauta
pelti
188
12. Uuden haut. var.
1982
39
39
lauta
pelti
80
13. Leiripaikan sauna
1983
38 sähkö
hirsi
pelti
lauta
pelti
80 myydään
myydään
varasto, wc-rakenn.
myydään
grillikatos
14. Ystävyydenkulma
15.As.os. Riihiranta
2A5
yhteensä
114
1977
114 öljy
76
3575
tiili
pelti
300
kaukol.
3735
edulliset käyttökust.
3 H+K, myydään
22918
- 37 531 Seurakuntatalo/Keittiö
Toimia pääemäntänä seurakuntatalossa ja muissa srk-tiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Keskustelut omaisten
kanssa muistotilaisuuteen liittyvistä asioista. Lisäksi muut perhejuhlat. Ruokahuoltoon liittyvä työn suunnittelu
ja toteutus. Ruoanvalmistuksen ja tarjoilutyöhön osallistuvan henkilöstön työn organisointi ja ohjaaminen.
Hygieniasta ja siivouksesta vastaaminen. Tekstiilien huollosta ja hankinnasta vastaaminen. Koneiden ja
kalustojen huollosta vastaaminen.
Keskeiset
painopiste
alueet:
Toiminnalli
set
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Tehtävän hoitamisessa pyrkiä palvelemaan mahdollisimman hyvin
tilaajien toiveita, mikäli mahdollista.
Tavoitteiden toteutus
palvelu on laadukasta
vähäisellä miehityksellä
- Erityisruokavaliot huomioidaan
- Osaamisen ja tiedon syventäminen
- Jatkuva työtapojen kehittäminen.
- Koulutus ja oma aktiivisuus (esim. erikoisruokavalioiden tietojen
päivittäminen)
- Elintarvikelainsäädännön muutosten seuraaminen.
- Lähiruuan käytön lisääminen ja ruuan valmistaminen siitä
- Talkoolaisten vielä tehokkaampi käyttö esim. lounailla
- Tilaisuuksien järjestämisen tarjoamisen lisääminen - srk-talon
markkinointi
- näistä yritetty huolehtia
mahdollisuuksien mukaan
ja kukin parhaansa tehden
592 Maa- ja metsätalous
Metsätalouden tehtävä on huolehtia seurakunnan metsäomaisuudesta niin, että se säilyy tuottavana
sukupolvelta toiselle. Metsätaloussuunnitelma hyväksyttiin vuosille 2012-2021. Sen laati seurakunnan
metsäasiantuntijana toiminut MHY:n Mika Saari.
Suunnitelman mukaan seurakunnalla on metsämaata 311,9 hehtaaria, josta kangasta 106,7, suota 85,7 hehtaaria,
ns. kitumaata 25,3 ja joutomaata 94,2 hehtaaria.
metsät karuja (Ilmajoki), vanhaa metsää vähän, suurin osa nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa, pääosin
mäntymetsää
14780 m3 puuta nyt, kasvu n. 6700 m3 vuosittain
hakkuukertymäennuste 5475 m3 105,2 hehtaarilla.
kantorahatuloarvio 10 vuodessa yht. 131677 €. Metsänhoitotöiden kustannukset vv. 20122021yhteensä 70376 €, joten ylijäämää pitäisi jäädä metsästä 61.000 € 10 vuoden aikana.
Tervanevan tulevaisuus?
Seurakunta on vuokrannut ulkopuolisille:
Pappilanvainio 3,11 ha ja Maijalan hautausmaan tausta 0,8 ha Jukka Ojalalle vuosiksi 2010-14
Museon tontti n. 1,4 ha Isonkyrön kotiseutuyhdistykselle vuosiksi 1998-2027
ns. Mummaluhta Isonkyrön Metsästys- ja ampumaseuralle 1,94 ha peltoa ja 3,84 ha suota ampumarataaluetta varten vuosiksi 1968-2017
Partiolippukunta Vainion Vesoille 0,8 ha tontti Mustikkamäestä on vuokrattu vuosiksi 2013-17
Ilmajoen puolella olevasta Marjametsä 6:50 –alueesta on 29 ha vuokrattuna turvealueeksi Vapolle 30
vuoden vuokrasopimuksella vuosiksi 2010-2039, vuosivuokra 2320 € elinkustannusindeksiin
sidottuna.
Keskeiset
painopiste
alueet
Toiminnalli
set
tavoitteet:
Kaudelle asetetut tavoitteet
Luettelo maa-alueista ja toimenpiteistä.
Tavoitteiden toteutus
Uusi metsätaloussuunnitelma on vuosille 2012-2021.
Se on Metsänhoitoyhdistys
E-P:n- tekemä.
Kirkkovaltuusto hyväksyi sen.
- Metsänhoitosuunnitelman
toteuttaminen
- Maa-alueet vuokrataan
- Myyty puuta Pikitien takaa 2259,9 m3 tukkia ja
932,1 m3 kuitupuuta sekä energiapuuta 1476 m3.
- 38 -
.
Maat ja metsät
Karttan:o
pinta-
alueid.
TILAN NIMI
ala,ha
lkm
Mariedal
177,249
5
toimenpide
REK:N:O KYLÄ
6:59
tai muita huom.
Ikola
1
*Tervaneva=138,1861 ha
turvetuotanto?
7
*Pappil. ja V.kkon alue= 7,2677 ha
tontit,pelto,puisto
8
*Pappilansaari=0,8212 ha
suojelualue
9
*Pikitien tausta= 27,7179 ha
asuntoalue tulev.?
10
*Ampumaradan ympär.= 6,3326 ha
vuokrattu IMAS
22
*Vanha kirkko +1,195 ha
tontti+hautausmaa
11
Marjametsä
12
Varpola, Mustikkamäki
13
Kotiniemi, Maij.hautausm.
14
Lukkarin virkatalo, Puoliv.metsä
90,87
1
6:50
Ilmaj. Ikola
osa vuokr.turvealue
12,0681
1
10:36
Palonkylä
partiokämppä
3,13
1
8:27
Palonkylä
tausta vuokralla
36,94
2
Laur.L-joki
osien pinta-al. merk. I=37,1367ha
*II olisi 3,5882 ha
15
Kaunistola
0,752
1
4:152
Palonkylä
srk-talon tontti
16
Kirkko ja hautausmaa
3,938
1
30:0
Palonkylä
Pääkko, kko-haut.alue
17
Lammi, Lammintalon tontti,
0,183
1
3:16
Palonkylä
myyty osaksi,ei pysäk.al.
18
Kuusikko, Lammintalon tontti
0,104
1
3:17
Palonkylä
myyty osaksi,ei pysäk.al.
19
Ruutikellarinmäki, srk-t. takana
0,424
1
4:155
Palonkylä
20
Seurapuisto, srk-t. takana
0,6185
2
4:156
Palonkylä
2,42
1
2:51
Oravainen
ei omaa käyttöä
Komossa
myyntiin
*metsikkö I=0,5473 ha
*haut.taustasiukale II=0,0721 ha
21
Kyröönranta, leirik.alue
*tontti ja muu maa
Puuta myytiin pikitien takaa
- 39 1.5.10 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN (mukana sisäiset erät)
ISONKYRÖN SEURAKUNTA
3000 TOIMINTATUOTOT
3001 Korvaukset
3100 Myyntituotot
3150 Maksutuotot
3151 Virastotuotot
3170 Seurakuntatyön maksut
3210 Hautaustoimen maksut
3230 Muut maksut ja korvaukset
3150 Maksutuotot
3300 Vuokratuotot
3600 Metsätalouden tuotot
3620 Kolehdit ja muut keräystuoto
3700 Tuet ja avustukset
3801 Muut toimintatuotot
3940 Vuokratulot (sisäinen)
3000 TOIMINTATUOTOT
4000 TOIMINTAKULUT
4010 Henkilöstökulut
4022 Palkat ja palkkiot
4080 Muut palkat
4101 Henkilösivukulut
4010 Henkilöstökulut
4301 Palvelujen ostot
4501 Vuokrat
4590 Vuokrat (sisäinen)
4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara
4605 Ostot tilikauden aikana
4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara
4800 Annetut avustukset
4901 Muut toimintakulut
4000 TOIMINTAKULUT
5000 VEROTULOT
5201 VEROTUSKULUT
5300 KESKUSRAHASTOMAKSUT
6000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
6011 Korkotuotot
6110 Muut rahoitustuotot
6000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
6395 VUOSIKATE
6401 POISTOT JA ARVONALENTUMISET
6405 Suunnitelman mukaiset poisto
6401 POISTOT JA ARVONALENTUMISET
6601 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
6716 Sisäiset vyörytystuotot
6717 Sisäiset vyörytyskulut
6715 SISÄISET VYÖRYTYSERÄT
6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT
6771 Tuotot
6775 Kulut
6779 Siirto rahastosta/rahastoon
6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT
6795 TILIKAUDEN TULOS
6900 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ
Budjetti
Käyttö
erotus
%
18000
5821.00
21511.19
-5821.00
-3511.19
-100.0
119.5
2019.69
11025.40
9145.00
2677.06
24867.15
26089.05
120333.77
27981.68
2532.74
2332.16
330914.02
562382.76
-479.69
-2975.40
-145.00
522.94
-3077.15
3650.95
-20333.77
-14681.68
-1032.74
-332.16
-330914.02
-376052.76
131.1
137.0
101.6
83.7
114.1
87.7
120.3
210.4
168.8
116.6
-100.0
301.8
-498290
-6250
-156940
-661480
-236270
-8600
-484468.40
-4185.60
-145621.19
-634275.19
-219435.99
-8101.60
-330914.02
-13821.60
-2064.40
-11318.81
-27204.81
-16834.01
-498.40
330914.02
97.2
67.0
92.8
95.9
92.9
94.2
-100.0
-163720
-163720
-33400
-21440
-1124910
1050000
-20000
-58800
-137817.38
-137817.38
-42779.88
-23815.79
-1397139.85
1087544.94
-21732.08
-56619.90
-25902.62
-25902.62
9379.88
2375.79
272229.85
-37544.94
1732.08
-2180.10
84.2
84.2
128.1
111.1
124.2
103.6
108.7
96.3
31000
16264.53
-171.73
16092.80
190528.67
14735.47
171.73
14907.20
-126908.67
52.5
-100.0
51.9
299.5
-100109.57
-100109.57
30349.33
236037.48
-236037.48
231.57
231.57
-30349.33
-25997.48
25997.48
100.2
100.2
-100.0
112.4
112.4
29692.47
-29169.83
-522.64
-29692.47
29169.83
522.64
-100.0
-100.0
-100.0
120768.43
120768.43
-157026.43
-157026.43
-333.1
-333.1
1540
8050
9000
3200
21790
29740
100000
13300
1500
2000
186330
31000
63620
-99878
-99878
210040
-210040
-36258
-36258
- 40 1.5.11. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN
INVESTOINTILASKELMA
Budjetti
2013
Bu-muutos
Budjetti +
2013 muutos
Toteutuma
Poikkeama
2013 01-12
000900 KIRKON ÄÄNENTOISTO
7010 Investointimenot
-20000,00
-15000,00
-35000,00
-31462,31
-3537,69
-10000,00
-7900,59
-2099,41
-20000,00
-20000,00
-17491,04
-2508,96
-20000,00
-20000,00
-17360,00
-2640,00
7516,67
-7516,67
-66697,73
-18302,73-
000901 PAPPILAN KORJAUS
7010 Investointimenot
-10000,00
000960 Kirkonkirj.digitointi ja meta-tiedot
7010 Investointimenot
000961 HAUTAUSM.KAIVINKONE
7010 Investointimenot
Tuloja: Lammin talon tasearvon tuloutus
ISONKYRÖN SEURAKUNNAN INVESTOINNIT
7010 Investointimenot
-70000,00 -15000,00
-85000,00
KIRKKO
 Kirkon äänentoisto koki suuren remontin. Hanke laajeni niin paljon että äänentoisto uusittiin melkein
kokonaan. Lisätalousarviossa saatiin siihen lisärahoitusta (Varsinainen äänentoisto Avalarm, johtotyöt ja
sähkötyöt Digison ja Kyrönmaan Sähkö, Hannu Lehtorinnalta telineet)
HAUTAUSMAAT
 Hankittu Kaivinkone Kubota Jukka Hakamaalta
PAPPILAN TOIMITILAT JA YMPÄRISTÖ
 pappilan parkettilattiaa kunnostettu (Jari Mäkinen) ja vintin WC:n pinnat uusittu (Arto Tammela ja
Isonkyrön LVIS)
KIRKONKIRJOJEN DIGITOINTI JA META-TIEDOT
 digitoitu kirkonkirjat vuodesta 1860 eteenpäin (Vaasan Micro-Copy)
- 41 -
Pohjankyrö-lehti: Elina Koski
- 42 1.6. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS
1.6.1.TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ( vertailu edelliseen vuoteen, ei sisäisiä eriä)
3000 TOIMINTATUOTOT
3001 Korvaukset
3100 Myyntituotot
vuosi 2013
vuosi 2012
5.821,00
21.511,19
22.905,75
3150 Maksutuotot
3151 Virastotuotot
2.019,69
2.305,79
3170 Seurakuntatyön maksut
11.025,40
8.144,00
3210 Hautaustoimen maksut
9.145,00
10.580,00
3230 Muut maksut ja korvaukset
2.677,06
2.821,07
3150 Maksutuotot
24.867,15
23.850,86
3300 Vuokratuotot
26.089,05
25.283,29
120.333,77
1.859,99
27.981,68
25.629,78
3700 Tuet ja avustukset
2.532,74
1.585,16
3801 Muut toimintatuotot
2.332,16
521,65
3000 TOIMINTATUOTOT
231.468,74
101.636,48
-484.468,40
-506.074,25
-4.185,60
-8.064,48
4101 Henkilösivukulut
-145.621,19
-150.317,33
4010 Henkilöstökulut
-634.275,19
-664.456,06
4301 Palvelujen ostot
-219.435,99
-214.247,38
-8.101,60
-9.456,59
4605 Ostot tilikauden aikana
-137.817,38
-148.824,95
4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara
-137.817,38
-148.824,95
4800 Annetut avustukset
-42.779,88
-39.245,51
4901 Muut toimintakulut
-23.815,79
-21.269,08
4000 TOIMINTAKULUT
-1.066.225,83
-1.097.499,57
5000 VEROTULOT
3600 Metsätalouden tuotot
3620 Kolehdit ja muut keräystuoto
4000 TOIMINTAKULUT
4022 Palkat ja palkkiot
4080 Muut palkat
4501 Vuokrat
4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara
1.087.544,94
1.035.490,20
5201 VEROTUSKULUT
-21.732,08
-20.396,83
5300 KESKUSRAHASTOMAKSUT
-56.619,90
-43.136,04
16.264,53
42.042,93
-171,73
-409,84
16.092,80
41.633,09
6395 VUOSIKATE
190.528,67
17.727,33
6405 Suunnitelman mukaiset poisto
-100.109,57
-102.458,00
6401 POISTOT JA ARVONALENTUMISET
-100.109,57
-102.458,00
6011 Korkotuotot
6110 Muut rahoitustuotot
6000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
6601 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
6610 Satunnaiset tuotot
30.349,33
6601 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
30.349,33
6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT
6771 Tuotot
29.692,47
28.527,04
6775 Kulut
-29.169,83
-26.999,51
-522,64
-1.527,53
6795 TILIKAUDEN TULOS
120.768,43
-84.730,67
6900 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
120.768,43
-84.730,67
6779 Siirto rahastosta/rahastoon
6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT
- 43 2013
21,7
190
44
Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, %
Vuosikatteen osuus poistoista, %
Vuosikate, euroa/jäsen
2012
9,3
17,3
4
2011
9,6
32,6
8,2
2010
9
6,6
1,7
Toimintatuotot toimintakuluista: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko
seurakunnan toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden maksutuloilla ja korvauksilla.
100*Toimintatuotot
Toimintakulut
100*231468 = 21,7 %
1066225
Vuosikate-%
100*Vuosikate
100*190528 = 190 %
Poistot
100109
Vuosikate 44 €/jäsen. Jäsenmääränä tunnusluvuissa käytetään läsnä olevan väestön määrää vuoden lopussa.
Vuosikate
190528= 44 €/ jäsen
4329 jäsentä
Vuosikate 190528,67 €, riittää poistoihin. Ylijäämää tuli 120768,43 €. Ns. ylijäämäinen talous.
0020 R a h o i t u s l a s k e l m a
vuosi 2013
vuosi 2012
190528.67
17727.33
8600 Kassavirta/varsinainen toimin
8610 Tulorahoitus
8615 Vuosikate
8620 Satunnaiset erät
30349.33
8625 Tulorahoituksen korjauserät
-30349.33
8610 Tulorahoitus
190528.67
17727.33
-66697,27
-83577.88
8630 Investoinnit
8635 Käyttöomaisuusinvestoinnit
8645 Käyttöomaisuuden myyntitulo
8655 Käyttöomaisuuden myyntivoi
30349.33
8645 Käyttöomaisuuden myyntitulo
30349.33
8630 Investoinnit
-36347,94
-83577.88
8600 Kassavirta/varsinainen toimin
154180,73
-65850.55
8660 Rahoitustoiminnan kassavirta
8710 Muut maksuvalmiuden muutokse
8720 Toimeksiantojen varojen ja
8725 Vaihto-omaisuuden muutos
2180.00
8735 Lyhytaikaisten saamisten mu
-242.42
4317.68
8740 Korottomien pitkä/lyhytaik.
1534.71
2993.96
8710 Muut maksuvalmiuden muutokse
1292.29
9491.64
8660 Rahoitustoiminnan kassavirta
1292.29
9491.64
155473,02
-56358.91
8770 Kassavarat 31.12.
1181684.10
1026211.08
8775 Kassavarat 1.1.
1026211.08
1082569.99
155473.02
-56358.91
8760 Kassavarojen muutos
8780 Kassavarojen muutos
2013
2012
2011
2010
Investointien tulorahoitus, %
256
21
106
10
Kassavarojen riittävyys, pv
356
299
332
330
ei ole lainoja
ei ole lainoja
ei ole lainoja
ei ole lainoja
Lainanhoitokate, %
Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu
tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi
- 44 pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla.
Tunnusluvut esitellään toimintakertomuksessa heti rahoituslaskelman jälkeen
tuloslaskelman osalta vähintään kolmen vuoden ajalta.
samalla
100*Vuosikate
100* 190528= 256 %
Investointien omahankintameno 76061
0001 TASE
vuosi 2013
vuosi 2012
1010 Muut pitkävaikutteiset menot
19188.25
2565.21
1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
19188.25
2565.21
75605.18
75605.18
1000 V A S T A A V A A
1100 AINEELLISET HYÖDYKKEET
1110 Maa- ja vesialueet
1130 Hautaustoimen aineell.hyödykkee
54311.48
42707.48
856146.22
908422.56
40520.86
48162.86
4018.85
5739.85
1200 Muut aineelliset hyödykkeet
168.19
168.19
1100 AINEELLISET HYÖDYKKEET
1030770.78
1080806.12
17787.56
17787.56
1160 Rakennukset
1180 Kiinteät rakenteet ja laitteet
1190 Koneet ja kalusto
1300 SIJOITUKSET
1310 Osakkeet ja osuudet
1300 SIJOITUKSET
17787.56
17787.56
1067746.59
1101158.89
8826.93
6999.56
1420 Muut toimeksiantojen varat
286848.09
286624.42
1400 TOIMESIANTOJEN VARAT
295675.02
293623.98
1602 Myyntisaamiset
3986.30
3805.88
1606 Siirtosaamiset
3822.00
3760.00
1600 Lyhytaikaiset saamiset
7808.30
7565.88
1701 Osakkeet ja osuudet
7745.00
7384.89
1700 Rahoitusarvopaperit
7745.00
7384.89
1800 Rahat ja pankkisaamiset
1173939.10
1018826.19
1500 Saamiset
1189492.40
1033776.96
1460 VAIHTUVAT VASTAAVAT
1189492.40
1033776.96
1000 V A S T A A V A A
2552914.01
2428559.83
1451238.53
1451238.53
2011 Muut omat rahastot
100000.00
100000.00
2080 Edellisten tilikausien yli-/alij
472831.48
557562.15
2090 Tilikauden yli-/alijäämä
120768.43
-84730.67
2144838.44
2024070.01
295675.02
293623.98
2595 Muut velat
8458.84
8034.62
2600 Siirtovelat
103941.71
102831.22
112400.55
110865.84
2552914.01
2428559.83
1001 PYSYVÄT VASTAAVAT
1400 TOIMESIANTOJEN VARAT
1410 Lahjoitusrahastojen erityiskatte
1460 VAIHTUVAT VASTAAVAT
1700 Rahoitusarvopaperit
2000 V A S T A T T A V A A
2008 Peruspääoma
2002 OMA PÄÄOMA
2200 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
2300 VIERAS PÄÄOMA
2300 VIERAS PÄÄOMA
2000 V A S T A T T A V A A
tavalla
kuin
- 45 Omavaraisuus mittaa seurakunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä.
Suhteellinen velkaantuneisuus-% . Ei ole lainoja. Tilikauden yli-/alijäämä siirretään kirjanpidossa taseen
Tilikauden yli-/alijäämä -tilille ennen tilinpäätöksen hyväksymistä. Tilikauden yli-/alijäämä kirjataan avaavassa
taseessa aina edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilille. Siirto oman pääoman muihin eriin ei ole mahdollista.
2013
Omavaraisuusaste, %
Rahoitusvarallisuus, €/jäsen
Suhteell. velkaantuneisuus
Lainakanta, €/jäsen
2012
2011
95
248
95
210
95
245
2010
95,63
218
0
0
0
0
Omavaraisuusaste -prosentti lasketaan kaavalla:
100*(Oma pääoma + Poistoero + Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Toimeksiantojen pääomat - Saadut
ennakot)
Rahoitusvarallisuus jäsentä kohti lasketaan kaavalla:
= ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Väkiluku
1.7. KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN
TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI
KÄSITTELYÄ
JA
TALOUDEN
Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 120868,43 euroa siirretään edellisten
tilikausien ylijäämä –tilille omaan pääomaan. Tili on 2090 Tilikauden ylijäämä/alijäämä.
Seurakunnan tasekirjaan sisältyvä tuloslaskelma esitetään tilinpäätöksessä kaavan mukaisesti sisäiset erät
eliminoituina. Tuloslaskelma laaditaan kirjanpidon mukaisena sentin tarkkuudella.
2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT: TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASE
(ks. edellä olevat sivut)
Laaditaan kirjanpidon mukaisena sentin tarkkuudella.
3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
3.1. TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT SEKÄ
JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT
Vuosittain vain muutos kirjataan menoksi tai tuloksi
 lomapalkkajaksotuskirjaus
 korkotulojen jaksotuskirjaus
3.2. OIKAISUT, JOTKA ON TEHTY EDELLISELTÄ TILIKAUDELTA ESITETTÄVIIN TIETOIHIN, ei ole
3.3. SELVITYS, JOS EDELLISTÄ TILIKAUTTA KOSKEVAT TIEDOT EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA
PÄÄTTYNEEN TILIKAUDEN TIETOJEN KANSSA
3.4. HENKILÖSTÖKULUT
Seurakunnan kokonaispalkat ja rahapalkkaan rinnastettavien luontaisetujen yhteenlaskettu raha-arvo sekä
eläkekulut ja muut henkilösivukulut ilmoitetaan palkkakirjanpidon mukaisena.
Vapaaehtoisina henkilöstökuluina suositetaan esitettäväksi virkistystoiminnan kustannukset, matkakorvaukset,
majoitus- ja ravitsemuspalvelut, kuljetuspalvelut sekä koulutuspalvelut omalle henkilökunnalle. Myös
työterveyshuollon kustannukset esitetään vapaaehtoisissa henkilöstökuluissa.
Henkilöstökulut
*Rahapalkat
*Eläke ja sosiaalim.
*Virkistystoiminta, joulujuhla ja tyky-toiminta
- Saadut henkilöstökorvaukset
*Yhteensä
*Matkakulut
* Koulutus
* Työterveyshuolto
*Yhteensä
507 145,26
150 767,91
1 284,00
-5 146,72
654 050,45
11 352,52
3 563,74
4 802,13
673 768,84
- 46 3.5. SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT, ei ole
3.6. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOS JA MUUHUN KUIN TILIKAUTEEN LIITTYVÄT ERÄT (ei ole muita
kuin siirtovelat ja siirtosaamiset).
3.7. VAKUUTUKSET
 työntekijöillä on pakollinen työajan tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus, työttömyysvakuutus ja
vastuuvakuutus
Vakuutukset käyty läpi v. 2013 Pohjola-vakuutusyhtiön edustajan kanssa.
 voimassa ns. toimintavakuutus. Se kattaa srk:n järjestämän ja valvoman toiminnan laajemmin kuten
vanhusten retket, jumalanpalvelukset, talkoot yms. Maksu on srk:n jäsenmäärän mukaan.
 pappilan ja viraston irtaimiston vakuutusta muutettu. Tietokoneita ei vakuuteta, ovat IT-alueen omia.
1) Kirkkovakuutuksessa on omavastuu 3 364 €.
2) (Sisältää palo, murto, vuoto, myrsky, ilkivalta rakennuksille.)
Seuraavassa on lueteltu palo-, kirkko- ja täysarvovakuutukset rakennuksittain.
RAKENNUSTEN JA IRTAIMISTON VAKUUTUSMÄÄRÄT
KOHDE
Vanha kirkko 1)
Pääkirkko 1)
Urut
Siunauskappeli
Seurakuntatalo 2)
Kirkkoherran Pappila 2) Marjendahl)
Kappalaisen pappila
Lämpökeskus
Kerhotupa
Kerhotuvan talousrakennus
Taukotupa
Palonkylän varasto (konesuoja)
Uuden hautausmaan varasto
Seurakuntatalon varasto
Leiripaikan saunamaja
Saunamajan varasto
Grillikatos
Metsävakuutus, 205,1 ha
Ystävyydenkulma
Kubota
pienkaivinkone Wiljam 200
Valmet 504 –traktori. auton peräk.
KUUTIOT
TÄYSARVOVAK.
388
2230
1615
x
x
x
359
525
770
x
palovak.
x
210
45
KIINTEISTÖ
IRTAIMISTO
2288198
9031928
216361
421448
271 746
20 273
172678
109398
65000
37324
3996
25 132
3718
47898
12587
15571
3219
24340
11524
3499
4805
x
x
x
24791
liikenne-ja työk.vak
15339
osakasko
- 47 3.8. PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT JA SELVITYS PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSISTA JA
SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA
PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOLASKELMA V. 2013
Suunnitelman mukaiset vuosittaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu hyödykkeen hankintamenosta
poistoprosentin mukaan seuraavaa kirkkovaltuuston vahvistamaa poistosuunnitelmaa noudattaen.
PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOLASK.
vuoden poisto-% muutos
alussa
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1010
€ poisto
6560107 Kirkonk.digitointi ym.pitkäv.5v
1030
2565
lopussa
lisäykset
868
€
0
17491
19188
0
MAA- JA VESIALUEET
0
0
75605
75605
HAUTAUSMAAT
Hautausmaat,verotusarvo, ei poistoa
1061
vuoden
2013
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa-, metsä-, ja vesialueet, ver.ar
1050
2013
Siunauskappeli, 10%
0
0
0
1604
1604
168
168
1062
6460403 Hautausmaan huoltorakenn., 10 %
12890
1289
1063
6490403 Haut kiinteät rakent.ja laitt. 15 %
25469
3822
1064
6520403 Hautausmaan koneet ja kalusto, 25 %
2573
643
17360
19290
42705
5754
17360
54311
31462
153906
yht.
RAKENNUKSET
1080
6460521 Pääkirkko, 8 %
1085
6460522 Vanha kirkko, 8 %
1110
6460531 Srk-talo, 10 %
1111
6460532 Kerhotupa, 10 %
1112
Ystävyydenkulma, EI POISTOA
0
0
133094
10650
6460551 Leirikeskusmökki, 10 %
1150
6460541 Kirkkoherran pappila, 10 %
1151
6460541 Huoltorakennus, lämpökeskus, 15 %
1152
6460541 Pikkupappila, 10 %
1153
6460542 Lammin talo, 10 %
poistuu
1180
6460541 Muut rakennukset, 15 %
poistuu
yht.
1210
6520521 Urut, 15 %, flyygeli
1220
47371
3789
43582
20603
185427
86607
8663
77944
123
332130
33213
6520108 ATK-laitteet,kopiok. 30 %
1250
6520541 Koneet ja kalusto, 30 %
1265
1106
7901
306818
5181
777
4404
54282
5437
48845
8351
835
32
32
908420
84122
-7516
0
31847
856144
0
0
0
0
8715
1307
7408
31093
4664
26429
8354
1671
48162
7642
KONEET JA KALUSTO
1245
34112
1229
Salaojat, 20 %
yht.
0
206030
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
6490403 Maa- ja vesirakenteet, 15 %
21647
34112
1140
1200
11601
Arvo- ja taide-esineet, ei poistoa
6683
0
40520
0
0
0
5368
1610
3758
371
111
260
168
yht.
5907
168
1722
0
4186
OSAKKEET JA OSUUDET
0
1300
As Oy Kouluk. 1, myyty v. 2009
0
0
1301
As Oy Riihiranta 2
17559
17559
1360
Puhelinosakkeet
229
229
YHTEENSÄ
1101151
0
100108
66698
1067741
3.9. VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Rahoitusomaisuus sisältyy eriteltynä taseeseen.
3.10. OMA PÄÄOMA
sisältyy edellä olevaan taseeseen
3.11. PAKOLLISET VARAUKSET, LASKENNALLINEN KiEL ELÄKEVASTUU
KIEL eläkevastuu
Seurakunnat vastaavat yhteisvastuullisesti KiEL:n mukaan määräytyvistä eläkesitoumuksista eikä
niiden kattamatonta osaa voida jakaa seurakuntakohtaisesti. Vastuuta voidaan likimääräisesti arvioida
suhteuttamalla eläkevastuuvajaus seurakunnan palkkasummaan
- 48 Seurakunnan laskennallinen
osuus kirkon yhteisestä
eläkevastuuvajauksesta
=
Kirkon eläkevastuuvajaus * Srk:n palkkasumma
----------------------------------------------------------------Kirkon palkkasumma
Eläkevastuuvajaus ei tule realisoitumaan lyhyellä aikavälillä eikä kerralla vaan lisää seurakuntien
eläkekustannuksia eläkkeelle jäämisen kasvun myötä.
3252 milj.€ *0,507 milj.€
514 milj.€
= 3,21 milj. €
3.12. HAUTAINHOITORAHASTO
Hautainhoitorahaston sopimusvastuun sekä siihen liittyvän yli- tai alikatteisuuden laskeminen
Hautainhoitorahaston avulla seurakunta hoitaa korvauksesta seurakunnan hoitoon annetut haudat rahaston
sääntöjen ja sopimusehtojen mukaisesti.
Tavoitteiden toteutuminen ja arviointi
1) Päättyvien pitkäaikaisten sopimusten tilalle tarjotaan automaattisesti uusi sopimuksia niin kesähoitojen
kuin pitkäaikaistenkin hoitosopimusten osalta lähettämällä tarjouskirjeet hautapaikan haltijoille.
Hautainhoitorahaston taseen liitetiedoksi tehdään
1. laskelma rahaston hoitovastuiden määrästä tilinpäätöspäivänä
2. laskelma hautainhoitorahaston yli- tai alikatteisuudesta.
Hautainhoitorahastojen kuluiksi kirjataan vuosittain kaikki haudanhoitosopimuksista aiheutuneet menot. Kun
tilivuoden menot jaetaan hoidettujen hautojen lukumäärällä, saadaan yhden hoidetun haudan menot
keskimäärin vuoden aikana.
Määräaikaisten hoitosopimusten toteuttamiseen käytetään sekä rahaston tuotto että pääoma.
Hautainhoitorahastojen hoitovastuut saadaan kertomalla yhden hoidetun haudan menot jäljellä olevien
hoitosopimushautojen ja -vuosien lukumäärällä.
1. hoitovastuita määräaikaissopimuksissa jäljellä 2341 vuotta.
2. hoitohaudan menot n. 80 €/hauta/vuosi (tavallinen hoitohauta, ei ainaishauta). 80 e x 2341 v. = 187280 €.
Määräaikaishoitosopimusten pääoma on 258.547,72 € eli riittää hoitovastuuseen.
Ainaishoitosopimuksia on 104, niiden pääoman 5655,03 €:n korko n. 300 € ei riitä hoitovastuuseen.
Vanhan kirkkolain 349 §:n mukaisista ainaishoitosopimuksista aiheutuneet menot on kirjattu tänä vuonna
kokonaan kuluiksi ja niiden pääoma 5655,03 € on käytetty. Näiden sopimusten piiriin kuuluvien hautojen
hoitoon ei saa käyttää seurakunnan varoja ja saisi käyttää vain hautainhoitorahaston tuotto mutta ei pääomaa. Se
ei kuitenkaan riitä. On tehty selvitystyönä mm. 50-70 vuotta sitten maksetun summan muuntaminen
nykyrahaksi, etsitty sukuselvityksistä hautojen mahdollisia hautapaikan haltijoita. Kirkkoneuvosto on päättänyt
lopettaa ainaishoitohautojen hoidon 1.5.2015. Asiasta laitetaan kuulutus haudalle ja lehteen. Mahdollisesti
tiedossa olevia omaisia lähestytään kirjeitse.
JAAKKO RISTILUOMAN MUISTORAHASTO
Sinikka ja Toini Ristiluoman testamenttimääräyksen mukaan pesän varat tulevat Isonkyrön seurakunnalle
haudan hoitoon ja diakoniarahaston yhteyteen perustettavaan Jaakko Ristiluoman muistorahastoon
käytettäväksi sairaitten ja vähävaraisten vanhusten auttamiseksi.
Siitä kirkkovaltuusto erotti 30.000 € Jaakko Ristiluoman muistorahastoa varten ja loput hautainhoitorahastoon
Ristiluoman haudan 50 vuoden hoitoa varten. Ainaishoitosopimuksia ei enää nykyään tehdä.
”Seurakunta myöntää rahastosta tarpeelliseksi katsottuja avustuksia. Rahastosta voidaan tukea vanhusten
lähimmäispalvelua. Avustukset myönnetään saman käytännön mukaan, mikä seurakunnassa on muiden
diakonia-avustusten myöntämisessä.”
4. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS (liite 3)
Seurakuntien taloussääntömallin 25 §:n mukaan tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto
ja talouspäällikkö. Allekirjoitukset merkitään tasekirjaan tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen jälkeen.
5. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ (liite 3)
Suoritettuaan seurakunnan tilintarkastuksen tilintarkastajat kirjoittavat tilinpäätökseen merkinnän missä
- 49 viitataan tarkastuskertomukseen.
-
6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA
Päiväkirja tietokonetulosteena
Pääkirja tietokonetulosteena
Talousarvion toteutumisvertailu tietokonetulosteena
Ostoreskontra tietokonetulosteena
Palkkakirjanpito tietokonetulosteena
Tasekirja sidottuna kirjana
Tase-erittelyt sidottuna kirjana
Kirjanpidon, laskutuksen, ostoreskontran, myyntireskontran, palkanlaskennan, hautatoimen ja
hautainhoitorahaston sekä käyttöomaisuuskirjanpidon hoitamiseen on käytetty Status –ohjelmistoa.
Hautainhoitorahaston kirjanpito on pidetty erilliskirjanpitona.
7. LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA
Tunnus Tositelaji
Käytetyt tositenumerot
- 10
Tiliotetositteet
0001-1034
- 20
Ostotositteet
20001-20860
- 30
Ostoreskontran suoritukset
30001-30072
- 50
Laskutus
50001-50059
- 60
Palkkatositteet
60001-60074
- 70
Lähetystositteet
70001-70062
- 75
Vyörytykset
75001-75002
- 80
Hautainhoitorah. tositteet
80001-80014
Tositteet säilytetään tositelajeittain tositenumerojärjestyksessä. Muden kuin palkkatositteiden säilytysaika on 6
vuotta tilikauden päättymisestä.
MUUT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT
Sisällytetään erillisenä säilytettävään aineistoon.
TASE-ERITTELYT, TILIKARTTA JA KIRJAUSSUUNNITELMA
Tilikartta ja kirjaussuunnitelma noudattavat Kirkkohallituksen ohjetta. Status kirjanpito-ohjelman
menetelmäkuvaus on taloustoimistossa. Tase-erittelyn tiedot, liitetietojen erittelyt, tilikartta ja
kirjaussuunnitelma ym sisällytetään erillisenä säilytettävään aineistoon.
Vakuutukset sisältyvät tämän vuosikertomuksen kohtaan 1.1.3.
SISÄINEN VALVONTA
Nykyisen kirkkojärjestyksen mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta,
taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.
Aikaisempaan säädökseen verrattuna muutos on siinä, että toimintakertomuksessa esitettäviin selvityksiin on
sisällytetty velvoite antaa selvitys myös sisäisestä valvonnasta.
Koska seurakuntien tilinpäätösmalli on annettu ennen 1.1.2013 voimaan tullutta kirkkojärjestyksen
muutosta, ei tilinpäätösmallissa ole erikseen otettu kantaa miten ja mitä tietoja sisäisen valvonnan osalta
tilinpäätöksen toimintakertomuksessa tulee olla.
Sisäisen valvonnan tavoitteena on mm.
- varmistaa sujuva ja tarkoituksenmukainen toiminta sekä hyvin toimiva hallinto
- varmistaa seurakuntia koskevien lakien, säännösten ja ohjeiden noudattamisen
- edistää toimintojen säännönmukaisuutta, tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta sekä
parantaa palveluiden laatua
- auttaa organisaatiota saavuttamaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
- antaa toimintamalli, kun työntekijä vaihtuu, sijaisuuksia hoidettaessa ja ongelmatilanteissa- antaa
oikeaa ja tosiasioihin perustuvaa tietoa toiminnasta ja taloudesta määräaikaisissa raportoinneissa
- estää resurssien menetyksiä, jotka aiheutuvat asioiden huonosta hoidosta, virheistä,
väärinkäytöksistä tai tuhlauksesta
- 50 Hyvin toimiva sisäinen valvonta vähentää ja ehkäisee tahallisia ja tahattomia toimintavirheitä,
epäjohdonmukaista toimintaa, taloudellisia menetyksiä ja asioiden huonoa hoitoa. Toiminnan dokumentoitu
suunnittelu (toiminta- ja taloussuunnittelussa) varmistaa, että tavoitteet tulevat asetetuksi. Toiminnan
säännönmukainen seuranta etukäteen sovitulla tavalla varmentaa, onko toiminta ollut tavoitteiden mukaista.
Sisäisen valvonnan tavoitteena on auttaa seurakunnan johtoa havaitsemaan seurakunnan toimintaan liittyvät
riskit ja varmistaa, että ne pysyvät hyväksyttävällä tasolla.
Riskillä tarkoitetaan kaikkea odottamatonta, mitä voi tapahtua, kun organisaatiossa toimitaan, hallinnoidaan ja
tehdään päätöksiä. Jos toimintaan, talouteen ja tavoitteisiin liittyviä riskejä ei tiedosteta, niihin ei osata
etukäteen varautua.
Toteutuneen toiminnan vertailu suunnitelmiin sekä talousarvion toteutumisvertailu kohdistuvat menneisyyteen,
mutta niiden avulla pystytään arvioimaan toiminnan ja talouden kehitystä tulevaisuudessa sekä havaitsemaan
todennäköiset uhat ja mahdollisuudet.
Sisäisen valvonnan menetelmät
Kirkkojärjestyksen 15:11,1 mukaan tilintarkastajien on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti mm.,
onko seurakunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti.
Taloussääntömallin 18:2 mukaan kirjanpitoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon sisäisen valvonnan
lähtökohdat. Taloussääntömallin 26 §:n mukaan seurakunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin,
että ulkoinen valvonta ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen
valvonta voidaan myös jakaa kolmeen osaan: sisäinen tarkkailu, sisäinen tarkastus ja luottamushenkilöiden
suorittama seuranta.
Seurakuntien ulkoinen ja sisäinen valvonta jakautuu seuraaviin osa-alueisiin:
1. Seurakunnan järjestämä ulkoinen tarkastus vähintään yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai näiden sijasta
tilintarkastusyhteisö valtuustokauden ajaksi kerrallaan (KJ 15:10,1)
Toteutus
- meillä kolme tilintarkastajaa
2. Muu ulkoinen valvonta
 kirkkohallitus ja tuomiokapitulit
 valtion ja kunnan viranomaiset
 seurakuntalaiset ja muu paikkakunnan väestö
 EU-tarkastajat
Toteutus
- määräysten ja ohjeiden noudattaminen, mm. KL, KJ, taloussääntö, neuvoston ohjesääntö jne
3. Seurakunnan järjestämä sisäinen valvonta
 hallintoelinten ja luottamushenkilöiden sekä johtavassa asemassa olevien viranhaltijoiden
suorittama sisäinen valvonta
 sisäiset tarkastukset, mm. hautausmaan ja kiinteistöjen katselmukset.
Toteutus
- Rahavarojen tarkastus (kaksi neuvoston jäsentä), hautausmaan katselmus (tal.jaosto) ja kiinteistöjen
katselmukset (Hannu Lintala).
Ulkoinen tilintarkastus valvoo lakien ja sääntöjen noudattamista lähinnä menneisyydestä nykyhetkeen.
Sisäiseksi valvonnaksi voidaan luokitella kaikki toimenpiteet, jotka edistävät töiden sujuvuutta,
toimintavarmuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurakunnan tavoitteiden saavuttamiseksi nykyhetkestä
tulevaisuuteen.
- 51 TILINTARKASTUSKERTOMUS (liite 3)
Isonkyrön seurakunnan kirkkoneuvosto
Allekirjoitukset
Isossakyrössä __ / _____ 20__
-----------------------------------------------------------------------Tilintarkastajien merkintä
Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu
kertomus.
Isokyrö ___ / __ 20____
___________________
Esko Säilä
JHTT, HTM
__________________
Tuula Kupari
HTM
___________________
Juha Kiltilä
HTM