-1- TASEKIRJA, TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 -2KIRKKOLAKI Kirkon tunnustus ja tehtävä Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. TASEKIRJA 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. YLEISKATSAUS sivu 1.1.1. Seurakuntatyön kehityksen olennaisimmat muutokset ja tapahtumat 1.1.2. Olennaisimmat tapahtumat srk:n taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja kiinteistöstrategia 1.2. HALLINTO 1.2.1. Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta 1.2.1.1. Hallintomalli 1.2.1.2. Kirkkovaltuusto 1.2.1.3. Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto 1.2.1.4. Tilintarkastajat 1.2.1.5. Johtokunnat 1.2.1.6. Edustus rovastikuntaneuvostossa 1.2.1.7. Työryhmiä 4 1.3. HENKILÖSTÖ 9 1.4. JÄSENMÄÄRÄ 11 4 5 7 7 8 8 8 9 9 1.5. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUS 1.5.1. YLEISHALLINTO 101-108 Yleishallinto ja virastot 11 1.5.2. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA 201-220 Jp-julistus- ja musiikkityö 201 Jumalanpalveluselämä 202 hautaan siunaaminen 203 Muut kirkolliset toimitukset 204 Aikuistyö 205 Muut srk-til. ja kyläneuvostotoiminta 210 Tiedotus- ja viestintä 220 Musiikkityö 13 13 15 16 17 18 20 21 231-236 Kasvatustyö 231 Päiväkerhotyö 230 Perhekerho 232 Pyhäkoulutyö 233 Varhaisnuorisotyö 234 Partiotoiminta 235 Rippikoulutyö 236 Nuorisotyö 22 23 24 26 26 26 28 241-243 Diakoniatyö 241 Diakoniatyö 242 Perheasiain neuvottelukeskus 243 Sairaalasielunhoitotyö 260 Lähetystyö 29 30 30 30 -31.5.3. HAUTAUSTOIMI 403 Hautausmaakiinteistöt 404 Varsinainen hautaustoimi 800 Hautainhoitorahasto 34 34 35 1.5.4. KIINTEISTÖTOIMI 35 1.5.5. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN 39 1.5.6. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 40 1.6. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.6.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 1.6.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1.6.3. Tase ja sen tunnusluvut 42 43 44 1.7. KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI 45 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät 3.2. Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin 3.3. Selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa 3.4. Henkilöstökulut 3.5. Vakuutukset 3.6. Satunnaiset tuotot ja kulut 3.7. Pakollisten varausten muutos ja muuhun kuin tilikauteen liittyvät erät 3.8. Pysyvät vastaavat ja poistot 3.9. Vaihto- ja rahoitusomaisuus 3.10. Oma pääoma 3.11. Pakolliset varaukset, laskennallinen KiEL eläkevastuu 3.12. Hautainhoitorahaston sopimusvastuu 4. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS 5. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA 7. LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA 45 46 46 48 (liite 4) MUUT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT TASE-ERITTELYT, TILIKARTTA JA KIRJAUSSUUNNITELMA SISÄINEN VALVONTA S. 49 TILINTARKASTUSKERTOMUS (liite 5) LIITTEET 1. Käyttötalouden menojen erittely (sisäiset on mukana) 2. Hautainhoitorahaston tuloslaskelma ja tase 3. Hautausmaankatselmuspöytäkirja 4. Kirkkoneuvoston allekirjoitus 5. Tilintarkastuskertomus ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kansikuva: Kylvösiunaus Vanhalla kirkolla, mukana mm. Artturi Kivineva ja Kylkkälän koulun väkeä. (Kuva Armin Krueger) -41. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. YLEISKATSAUS Hallinnollinen asema Kirkollista hallintoa varten maa on jaettu hiippakuntiin. Isokyrö kuuluu Lapuan hiippakuntaan, johon kuuluu kaikkiaan 46 seurakuntaa. Tuomiokapituli sijaitsee Lapualla. Hiippakunnat on alueellisesti jaettu rovastikuntiin. Nykyisin on yhdistymisten jälkeen enää 7 rovastikuntaa. Isonkyrön rovastikuntaan kuuluu: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö ja Isokyrö. Valtakunnallisesti ja paikallisesti on keskusteltu kuntaliitoksista. Kyrönmaan alueen yhteinen kunta ei toteudu ja Vähäkyrö on liittynyt Vaasaan. Uuden kuntakarttasuunnitelman mukaan Isokyrö voi valita suuntautumisen joko Vaasaan tai Seinäjokeen. Terveydenhuollon kohdalla on Isokyrö suuntautunut Seinäjokeen. Nykylainsäädännön mukaan mahdollinen kuntien liittäminen veisi myös seurakunnat yhteen. Suomen ev.-lut. kirkossa keskustellaan kirkon rakenteiden uudistamisesta. Sen mukaan jokainen seurakunta olisi vuonna 2015 (tai viimeistään 2017) osa seurakuntayhtymää. Seurakuntayhtymiä tultaisiin esityksen mukaan rakentamaan esim. rovastikuntajaon pohjalta ja kappeliseurakuntia palautettaisiin. 1.1.1. SEURAKUNTATYÖN KEHITYKSEN OLENNAISIMMAT MUUTOKSET JA TAPAHTUMAT Vuotta 2013 ovat leimanneet strategian toteutus ja kiinteistöstrategian ”Suojaksi matkalle” laatiminen. Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm. säästöjen kannalta. Keväällä pidettiin talousarvion valmistelua ajatellen strategianeuvottelupäivä työntekijöille ja luottamushenkilöille srk-talossa. Nimikkolähettisopimus Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kanssa Seija Järvenpään työn tukemiseen Keski-Aasiassa toi lähetystyöhön ja kannatukseen uutta suuntausta paljon on ollut uusia tapahtumia ja toimintamuotojakin, oli mm. legokirkko, hevimessu Vanhassa kirkossa sekä bluesmessu. Pappilaan herättäjäjuhlien jälkeen jäi lähetys- ja diakoniatyön hyväksi myyntipiste ja monenlaista kökkäinnostusta. Naiset ovat tehneet käsitöitä kotona ja kokoontuneet joka toinen tiistai tekemään kattausalustoja ym. diakoniatyön ja lähetystyön hyväksi. Osa väestä on lisäksi leiponut lusikkaleipiä ja sämpylöitä srk-talossa. Miehet ovat tehneet mm. linnunpönttöjä. uutena kökkämuotona on ruvettu loppuvuonna kutomaan sukkia 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille syntymäpäiväkäynneillä vietäväksi. Innostusta on ollut todella paljon ja saajat ovat olleet mielissään. Kyläneuvostotoimintaa on toteutettu muutettuna. Kinkerit pidettiin kirkkokinkerinä kirkossa. Tarkoitus on, että kinkerien sijasta pidetään kinkeripiireittäin kyläseuroja. Niitä pidettiinkin jo joitakin pitkin vuotta. Kyläneuvostotoiminnan muotoja pohditaan muuttuneessa tilanteessa. Työntekijäjoukossa oli muutoksia. Hannu Ovaska jäi eläkkeelle palveltuaan eri seurakuntien nuorisotyönohjaajan virassa yhteensä yli 40 vuotta. Meidän virassa hän oli 19 vuotta vuodesta 1994 lähtien. Hänen työtään loman aikana jatkoi Elina Korvola-Järvi ja 2.9. lähtien virkaan valittu Päivi Rahkola. Armin Krueger palasi virkavapaalta, vuoden virkavapauden ajan diakonityötä hoiti Elina KorvolaJärvi. Suvi Koiviston äitiysloman ajan kanttorina toimi Jussi-Pekka Heikkilä keväällä, Jimi Järvinen kesällä ja Jari Nieminen syksyllä. Kari Lehtonen lopetti vuodenvaihteessa 15 vuotta kestäneen jakson taloudellisen jaoston puheenjohtajana ja jäsenyyden kirkkovaltuustossa. Heikki Ojala siirtyi hänen sijaansa neuvoston varapuheenjohtajaksi ja Esa-Matias Heinonen valtuuston jäseneksi. Jäsenmäärä laski 60 hengellä. Kirkosta eroamisia oli 28 ja liittymisiä 11. Kuolleita oli 6 enemmän kuin kastettuja. Seurakunnasta muutti 37 enemmän kuin tänne muuttoja oli. Jäsenmäärä 31.12.oli 4329. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden ym. muistamista varten valmistettua standaaria annettiin v. 2013 yksi, sen sai Seinäjoen sairaalasielunhoito 50-vuotisen toiminnan kunniaksi. Standaarin luovutti Armin Krueger heidän juhlassaan. -5- 1.1.2. KATSAUS TALOUTEEN OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT SEURAKUNNAN TALOUDESSA TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Tilinpäätöksen kokonaissummia seuraavassa eriteltynä, vertailu edelliseen vuoteen. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Verotuskustannukset Kirkon Keskusrahastomaksut Rahoitustuotot -ja kulut, korot VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ vuosi 2013 231 468,74 -1 066 225,83 -834 757,09 1 087 544,94 -21 732,08 -56 619,90 16 092,80 190 528,67 -100 109,57 30 349,33 120 768,43 vuosi 2012 101 636,48 -1 097 499,57 -995 863,09 1 035 490,20 -20 396,83 -43 136,04 41 633,09 17 727,33 -102 458,00 -84 730,67 Tilinpäätöksen vuosikate on 190 528,67 € ja tilikauden tulos osoittaa poistojen ja satunnaisten tulojen jälkeen ylijäämää 120768,43 €. Viime vuosina tulokset ovat olleet v. 2004 oli -35.000 € ja v. 2005 oli -22.000 € ja v. 2006 +35032 € ja v. 2007 oli +38038,66 € v. 2008 oli +84510 € ja v. 2009 oli +48562 €, v. 2010 108517,60 € , v. 2011 -75612,66 € ja v. 2012 -84730,67 €. V. 2013 ylijäämää kertyi 120768,43 € ja ed. vuoden alijäämä -84 730,67 €. Joitakin syitä yllä olevasta taulukosta näkyvään perättäisten vuosien tuloksen suureen n. 200.000 €:n muutokseen. Toimintatuottojen suuri määrä johtuu 120.000 €:n puunmyyntitulosta. Näin suurta puunmyyntiä ei ole kuin 15-20 vuoden välein. Toimintakuluja on 30.000 vähemmän. Edellisen vuoden menoihin sisältyy mm. herättäjäjuhlien pääsihteerien palkka- yms. kulut n. 30.000 €, joka oli muihin vuosiin verrattuna poikkeava menoerä. Verotuloa kertyi 50.000 € enemmän. Saadut verotulot 2013 olivat 1.018.629,06+68.915,88 = 1.087.544,94 € ja v. 2012 oli 970.025+65.465 =1.035.490 €. Kirkon keskusrahastolle maksetaan uutta eläkemaksua, joka on meidän kohdalla 12.000 €. korkotulot ovat pienentyneet määräaikaistalletusten korkotason pudottua Vuoden aikana myytiin vuokrattuna ollut Lammin talo sen pitkäaikaisille asukkaille Kaisa Eerolalle ja Ville Perkiölle 35000 €:n hinnalla. Satunnaisissa erissä on Lammin talon myyntitulon tasearvon ylittävä osuus 26183 € ja Ikolan-Hevonkosken tilusjärjestelyn tulo 4166 €. V. 2013 jatkettiin säästötoimenpiteitä. Hautausmaalla srk-mestari ja muut työntekijät toimivat vetäjinä kesätyöntekijöille. srk-talon osa-aikaisesen talonmiehen tehtäviä on jaettu eri henkilöille. Kerhotuvalla on vain peruslämpö, koska toiminta on siirretty pappilaan. Lämpökeskusrakennuksesta partion toiminta siirtyi pappilaan ja nyt on voitu myös sen rakennuksen lämmittäminen lopettaa (katkaisu tehty v. 2013). Joissakin kohdin mm. palkoissa alitusta, koska pyrittiin pärjäämään ilman sijaisia. Vanhan kirkon siivous on yhdistettynä oppaan tehtäviin. Leiripaikan aluetta ei vuokrattu ja nurmikon leikkuu oli harvemmin. Investointien nettomenot ovat olleet 66.697 €. Suurimpia investointeja ja rakennusten korjauksia olivat kirkon äänentoisto, pappilansalin lattian ja vintin WC:n kunnostaminen. Hautausmaalle ostettiin käytetty kaivinkone. Seurakuntamme suuri kiinteistö- ja hautausmaaomaisuus tuo tulevaisuudessa lisähaastetta -6- vähenevien resurssien vuoksi. Kiinteistöstrategiassa on päätetty, että kiinteistömassaa pienennetään. Osin kiinteistöjen luonteen vuoksi niiden myyminen ei ole helppoa. Esim. kerhotupa sijaitsee kulttuurihistoriallisella alueella ja sen kohdalla myynti tai vuokraus asettaa tiettyjä rajoituksia. Kirkon ja srk-talon lämmitysmuotoa pohdittiin mm. Janne Jokelan opiskelijatyönä tekemän selvityksen perusteella. Sartecnon Heikki Saviojaa pyydettiin tekemään kirkkoon maalämpö suunnitelmat. Kirkon ja srk-talon käyttöä pohdittiin laajemminkin. Antti Pihkala Kirkkohallituksesta ja Maria Kurte´n Museovirastosta olivat paikan päällä katsomassa erilaisia vaihtoehtoja Seurakunta on suurten haasteiden edessä. Alijäämää tullut tätä vuotta lukuun ottamatta kolmena vuotena peräkkäin. Se, että seurakunnalla on vielä aikaisempina vuosina kertyneitä säästöjä eikä lainoja ole, antaa vähän pelivaraa vielä toimia. Kiinteistöstrategian painopisteitä Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm. säästöjen kannalta. Suojaksi matkalle –strategiassa (hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuussa 2012) Isonkyrön seurakunnan tulevaisuuden linjauksia mm. kiinteistöjä koskien on tiivistetty seuraavasti: ”Tarkoituksenmukaiset rakenteet palvelevat toimintaa Tavoitteena on toiminnallisesti itsenäinen jumalanpalvelus- ja lähiyhteisö. Taloutta tasapainotetaan suunnitelmallisesti: Henkilöstörakenteissa painotetaan toimintaa. Työntekijöiden määrää vähennetään. Seurakuntamme kiinteistöstrategia sisältää seuraavat painopisteet: 1) tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen 2) investointien aikataulutus (uudis- ja peruskorjaukset ym. hankinnat) 3) investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti omalla pääomalla 4) kiinteistöstrategia päivitetään vuosittain Taloudellisesti tiukassa tilanteessa on siis pyrittävä tarkoituksenmukaisiin rakenteisiin: Millaiset henkilöstö- ja kiinteistörakenteet ovat tarkoituksenmukaisia perustehtävän hoitamisen kannalta? Esim. mitkä kiinteistöt ovat toimintamme kannalta tärkeitä ja mistä voimme luopua, mikäli pakko on? Millaisia investointeja on lähivuosina odotettavissa ja mihin meillä on varaa? Myytävien ns. toiminnassa tarpeettomien kiinteistöjen myyntituotolle voidaan rahoittaa jäljelle jäävien kiinteistöjen kunnostamista sellaiseen kuntoon, jotta ne toimisivat taloudellisesti (esim. lämmityskustannuksiin vaikuttavat investoinnit). Nämä ns. tarpeettomat kiinteistöt eivät ole välttämättä tuottaneet tappiota, mutta mikäli niiden tuotolla voidaan saada myönteinen vaikutus jäljelle jäävien kiinteistöjen kustannuksiin, niiden -7 myynti tavallaan hyödyttää. Selvitystyö sekä talousarviot ja tilinpäätökset osoittavat, että seurakunnallamme on edessään haastava urakka. Toimintakulujen osuus on liian suuri verotuloihin nähden ja tilinpäätöksien vuosikatteet ovat jääneet liian pieniksi poistoihin nähden. Tulevien investointien rahoittaminen omalla pääomalla ei ole pidemmällä aikavälillä mahdollista. Jo pelkkien käyttökulujen vuosittainen kallistuminen (esim. 2 %:lla) aiheuttaa haasteita. Talouden sopeuttamisvaatimusten kanssa tämä kaikki sopii huonosti yhteen. On ollut esillä myös srk-talon myyminen, yhteiskäyttö tai vuokraaminen, koska käyttö viikolla on vähäistä. Toinen vaihtoehto myynnille sen kohdalla on odottaa ja katsoa, miten ja millä aikataululla mahdolliset seurakuntayhtymäratkaisut toteutuvat. Tosin tässäkin vaihtoehdossa on todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin edessä kiinteistöjen määrän vähentäminen. Kiinteistöstrategia otetaan tarkasteluun vuosittain mm. talousarvion teon yhteydessä. Kiinteistöstrategian päivitystarpeista päättää vuosittain kirkkoneuvosto. Kiinteistöjen myyntitoimeksianto tapahtuu kirkkoneuvoston päätöksestä. Kiinteistön luopumispäätöksen tekee kirkkovaltuusto neuvoston esityksestä. Myynti alistetaan Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. 1.2. HALLINTO 1.2.1. HALLINTOELINTEN KOKOONPANO JA TOIMINTA 1.2.1.1. HALLINTOMALLI KIRKOLLISVAALIT, joka neljäs vuosi KIRKKOVALTUUSTO, 19 jäsentä KIRKKONEUVOSTO, 11 jäsentä, lisäksi kirkkoherra puheenjohtajana TALOUDELLINEN JAOSTO 4 jäsentä sihteerinä talouspäällikkö JOHTOKUNNAT 5 johtokuntaa valtuusto valitsee KYLÄNEUVOSTOT 11 kpl, jäseniä 85 hankkii ja käyttää varat, rahavarojen tilanne esillä srk:n toimintakertomuksessa 1.2.1.2. KIRKKOVALTUUSTO Isonkyrön seurakuntalaiset ovat kirkonkokouksessa valinneet kirkkovaltuustoon seuraavat jäsenet ja ryhmäkohtaiset varajäsenet vuosiksi 2011-2014. Vuosiksi 2013-2014 on valtuuston puheenjohtajaksi valittu Miira Karhu ja varapuheenjohtajaksi Esa-Matias Heinonen . VARSINAISET JÄSENET 1. ryhmä Miira Karhu, Väinö Pollari, Marja Nikula, Päivi Koivusalo, Antti Romu, Satu Hangassalo, Heikki Ojala, EevaLeena Kauppinen, Johanna Yliviitala. 2. ryhmä Kari Lehtonen (23.1.2013 saakka), Marja Leena Korvola, Ullamaija Tiitinen, Marja Vaismaa, Arto Uusihaka, EsaMatias Heinonen (23.1.2013 lähtien) . 3. ryhmä Anne Huhtala, Iris Silvennoinen, Mauno Jouppi, Veikko Hakala, Aulis Nuuja. VARAJÄSENET 1. ryhmän varajäsenet Sami Saari, Eeva Marja Niemi-Korpi, Maria Nurminen, Juha Waismaa, Arto Korpela, Anne Soini, Pauliina Sundavall. -82. ryhmän varajäsenet Ulpu Assinen, Timo Mäkelä, Risto Keltto, Tapio Rintamäki, Ilmo Haapala, Tapani Lammi. 3. ryhmän varajäsenet Tarja Soini, Mauno Hölsö, Esko Petäjä, Jarno Mäki, Mikko Nuuja. Valtuuston kokouksiin kutsutaan neuvosto, mutta varsinaisesti ovat neuvostoa edustaneet ainakin kirkkoherra Artturi Kivineva ja varapuheenjohtaja Heikki Ojala. Valtuuston pöytäkirjanpitäjänä toimii Raili Raunio. 1.2.1.3. KIRKKONEUVOSTO ( suluissa henkilökohtainen varajäsen) Kirkkovaltuusto valitsi 23.1.2013 neuvoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi 2013-2014. Neuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Artturi Kivineva. Neuvoston pöytäkirjanpitäjänä on Raili Raunio. Neuvoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (varajäsenet suluissa) Puh. joht. Kivineva Artturi, kirkkoherra ja jäsenet: varapj. Ojala Heikki ( Varpula Tapani), Hakala Veikko (Nuuja Aulis), Huhtala Anne (Soini Tarja), Hölsö Mauno (Petäjä Esko), Korvola Marja Leena (Vaismaa Marja), Leskelä Juhani ( Keltto Risto), Pollari Väinö (Jouppila Raimo), Saari Sami (Hangassalo Juha), Sundvall Pauliina (Mullola Inkeri), Tiitinen Ullamaija (Kuoppala Eeva) ja Yliviitala Johanna (Ojala Aila). Taloudellisen jaoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet Valtuusto valitsi neuvoston varapuheenjohtajaksi ja samalla taloudellisen jaoston puheenjohtajaksi Heikki Ojalan. Taloudellisen jaoston pöytäkirjanpitäjänä Raili Raunio. Jäsenet: puh.joht. Heikki Ojala (Väinö Pollari), Juhani Leskelä ( Sami Saari), Pauliina Sundvall (Johanna Yliviitala), Anne Huhtala (Marja Leena Korvola). 1.2.1.4. TILINTARKASTAJAT Vuosien 2011-2014 tiliä tarkastavat Tuula Kupari, Juha Kiltilä ja Esko Säilä. 1.2.1.5 JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET KIRKKOVALTUUSTO VALITSI KOKOUKSESSAAN 23.1.2013 JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET SEKÄ MÄÄRÄSI PUHEENJOHTAJAT VUOSIKSI 2013-2014 JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Romu Antti, puheenjohtaja ja jäsenet: Maunuksela Heikki, Mäkelä Timo, Nikula Marja, Nurminen Maria, Petäjä Esko, Soini Tarja ja Tiitinen Ullamaija. VARAJÄSENET 1. Mullola Inkeri, 2. Leskelä Juhani ja 3. Anna-Maija Laikola. Neuvoston edustajana Marja-leena Korvola ja työalan teologi Artturi Kivineva ja kanttori. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Hölsö Mauno, puheenjohtaja ja jäsenet: Hangassalo Juha, Perttilä Tarja, Rinnekari Juha, Silvennoinen Iris, Soini Anne, Uusi-Viitala Henri ja Ylimäki Juha-Matti. VARAJÄSENET 1. Renko Susanna, 2. Keltto Katja ja 3. Kujala Anne Neuvoston edustajana Sami Saari, työalan teologi Eero Holma, Hannu Ovaska tai Päivi Rahkola. -9DIAKONIATYÖN JOHTOKUNTA (9 + 3) JÄSENET Hangassalo Satu, puheenjohtaja ja jäsenet: Kauppinen Eeva-Leena, Korpela Arto, Nuuja Aulis, Ojala Aila, Pollari Väinö, Silvennoinen Sinikka, Uusihaka Arto ja Vaismaa Marja. VARAJÄSENET 1. Erkkilä Leila, 2. Maunuksela Helena ja 3. Nurmela Marja-Leena Neuvoston edustajana Veikko Hakala, työalan teologi Artturi Kivineva, diakoni Armin Krueger LÄHETYSTYÖN JOHTOKUNTA (11 + 3) JÄSENET Heinonen Esa-Matias, puheenjohtaja ja jäsenet: Assinen Ulpu, Hakala Veikko, Jouppi Kaisa, Kaarniaho Marja Liisa, Karhu Timo, Kleemola Hilkka, Koivusalo Päivi, Laukkanen Liisa, Mäki Jarno ja Mäki-Reini Jorma. VARAJÄSENET 1. Ikola Aino, 2. Saari Raija ja 3. Mäkinen Liisa. Neuvoston edustajana Väinö Pollari, työalan teologi Eero Holma AIKUISTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Mäki-Reini Tapani, puheenjohtaja ja jäsenet: Killinen Eija, Latvatalo Marja-Liisa, Leskelä Juhani, Mourujärvi Paula, Mäki Kari, Riihiaho Christina ja Waismaa Juha. VARAJÄSENET 1. Ikola Terttu, 2. Ristimäki Matti ja 3. Latvatalo Marja-Leena Neuvoston edustajana Johanna Yliviitala, työalan teologi Artturi Kivineva. 1.2.1.6. EDUSTUS MUUALLA Rovastikuntaneuvostossa on seurakuntaa edustanut Veikko Hakala (varalla Marja Vaismaa), valittu vuosiksi 2011-2014. Veikko Hakala on edustanut Isonkyrön rovastikuntaa E-P:n Pipliaseuran hallituksessa. 1.2.1.7. ERILAISIA TOIMIKUNTIA JA TYÖRYHMIÄ - STRATEGIAOHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmässä ovat toimineet: työntekijöistä Artturi Kivineva, Paula Loukola (sihteeri) ja Eero Holma luottamushenkilöistä Eeva-Leena Kauppinen, Mauno Hölsö ja Kari Lehtonen. KIINTEISTÖSTRATEGINEN TYÖRYHMÄ Työryhmässä ovat toimineet Heikki Ojala, Veikko Hakala ja Marja-Leena Korvola. Työntekijöistä mukana ovat olleet Artturi Kivineva (puh.joht.), Raili Raunio (siht.), Jaakko Karhu ja Jukka Hakamaa. Hannu Lintalaa on käytetty asiantuntijana. YSTÄVYYDENKULMAN VASTUUTYÖRYHMÄ Juhani Rinta, Paavo Luoma ja Aila Ojala. VALMIUSSUUNNITELMATOIMIKUNTA Kari Lehtonen (kok.kutsuja), Veikko Hakala, Jaakko Pukkinen, Mauno Hölsö, kirkkoherra ja talouspäällikkö. - 10 1.3. HENKILÖSTÖ Seurakunnan virat ja viranhaltijat VIRANHALTIJA Artturi Kivineva Eero Holma Suvi Koivisto Jussi-Pekka Heikkilä Jari Nieminen Armin Krueger Elina Korvola-Järvi Hannu Ovaska Elina Korvola-Järvi Päivi Rahkola Raili Raunio Paula Loukola Jaakko Karhu Anna-Maija Arkkola VIRKA kirkkoherra 1.6.2011kappalainen 1.7.2011kanttori 1.11.2008vs. kanttori 15.8.2012-30.5.2013 vs. kanttori 15.8.2013-1.1.2014 diakoni 1.6.1986- (virkavap. 5.3.12-5.3.13) vs. diakoni 5.3.2012-5.3.2013 nuorisotyönohjaaja 15.8.1994-30.6.2013 vs. nuorisotyönohj. 12.3.-31.7.2013 nuorisotyönohjaaja 2.9.2013talouspäällikkö 1.5.1978toimistosihteeri 11.8.1993srk-mestari 1.8.2008emäntä 1.1.1979- Seurakunnan työsopimussuhteiset työntekijät Miia Niemelä lastenohjaaja 1.1.2006- (työvapaalla 31.8.2014 asti) Anne Hanka lastenohjaaja 1.1.2007Sirpa Kannelmaa lastenohjaajan sijainen 22.8.2011-31.12.2013 Jukka Hakamaa hautausmaanhoitajana 1.6.2008- (ts. 13.6.2001-) Anneli Mattila osa-aik. Ystäv.kulman siivooja 1.10.1995Ritva-Liisa Talso siivooja-hautausmaantyöntekijä 1.1.2009- (ts. 1.6.2006-) Hilkka Lehtonen srk-talon emännän sijainen ja apuemäntä 29.7.2002Helena Riihimäki srk-talon apuemäntä 6.2.1988Vakituisia sijaisia ja kausityöntekijöitä Timo Taanonen Anneli Ojanen Liisa Kaukonen Emmi Kniivilä Karla Erkkilä Eija Ranta Hannele Suorauha Jussi Suorauha srk-mestarin lomittaja, haut.kesätyönt. 2002srk-mestarin lomittaja, lähinnä suntion töitä hautausmaan kesätyöntek. 2.5.- 17.11.2013 (alk. v.1999-) vanhan kirkon opas ajalla 7.6.-26.7. vanhan kirkon opas ajalla 27.6.-16.8. toimistotöissä Vähänk.kunnan kautta (4 t/pv, 4 pv/vko) 4.9.2012-31.3.2013 toimistotyö kunnan kautta (5 t/pv, 4 pv/vko) 1.10.201331.12.2013 hautausmaa- ja kiinteistötyö kunnan kautta (5 t/pv, 3 pv/vko) 23.9.-22.12.2013 hautausmaalla ovat kesällä työskennelleet Valtteri Uusihaka, Paula Mäkiranta, Ella Kalliomäki, Janne Kiltilä, Juha-Pekka Ollikkala, Joona Valli ja Henri Syrjä. kanttorin vuosiloman ja viikkovapaiden aikana sijaisina olivat mm. Johanna Tuurinkoski, Jimi Järvinen ja Tapio Hautala seurakuntatalon tai pappilan keittiössä ja siivoustöissä olivat lisäksi tarpeen mukaan Raija Uuttu, Eveliina Arkkola, Allikki Rauhala ja Sirkku Mäki. srk-talon talonmiehen työt jaettu eri viranhaltijoille ja työntekijöille (srk-mestari, hautausmaanhoitaja, emäntä, siivooja-hautausmaantyöntekijä) päiväkerhossa ovat sijaisena lisäksi olleet mm. Diana Mäenpää, Hilkka Lehtonen ja Pirkko Ristiluoma pappilan, vanhan kirkon ym. kunnostustöissä oli Arto Tammela Palkkoja on maksettu 110 henkilölle yhteensä 507.145,26 €. Näiden lisäksi on mm. itsenäisenä yrittäjinä srk-talon, pappilan ym. korjauksia on suunnitellut ja valvonut rak.mest. Hannu Lintala. Alueiden hoidossa oli Isonkyrön kiinteistöpalvelu/Timo Saranpää, lumienaurauksessa kevätkauden Kyrönmaan yleispalvelu/Jani Nyman ja syyskauden Vesa Mullola. Henkilöstöasioita: Koko työntekijäporukalle on pidetty vuoden aikana noin kerran kuukaudessa iso palaveri. Pienempi ryhmä kokoontuu kahden kolmen viikon välein ja pappien ja kanttorin virsipalaveri parin viikon välein. vapaamuotoisempana toimintana tyky-toiminnan puitteissa järjestettiin vuorottain toimintaa seuraavasti - 11 - toukokuussa ratsastusta ja opettelua Tuuralassa Mäkelän ratsastustallilla elokuussa työntekijäpäivä omassa pappilassa to 12.12. jouluateria Kalliojärvellä ja elokuva Matin Tuvassa Tyky-toiminta: hankittu tyky-seteleitä, joita voi käyttää sekä liikuntaan että kulttuuriin. Srk:ssa on käsitelty suositussopimukset suojavaatetuksesta, sairaanhoidosta, työpaikkaruokailusta, hoitoonohjaamisesta sekä suositus hyvän kohtelun edistämiseksi työpaikalla sekä käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Suojavaatetuksessa jatketaan nykyisellä linjalla siten että tarkoitus on oman vaatetuksen suojaaminen. Sovelletaan vain niissä töissä, joissa selkeästi kuluminen ja likaantuminen on huomattavaa kuten hautausmaalla, keittiöllä ja siivoustyössä. Kuukausikorvausta ei oteta käyttöön. Ei laajenneta suojavaatehankintaa esim. leirityöhön, kerhotyöhön ja toimistotyöhön. Työpaikkaruokailukäytäntönä on ollut mahdollista ruokailla paikallisessa ruokalassa Tarjantissa, Makumariassa ja Mersin Kebabissa. Seurakunta on maksanut ruokalalle 1,70 € ja työntekijä on maksanut erotuksen. Seurakunta ostaa työpaikan kahvihetkiin kahvin ja teen. Työsuojeluvaltuutettuna on toiminut Jaakko Karhu, varalla ovat Armin Krueger (Elina Korvola-Järvi ) ja Anna-Maija Arkkola. Heistä on muodostettu yhteistyötoimikunta. Siihen kuuluivat lisäksi kirkkoherra ja talouspäällikkö. Työntekijöiden edustajana palkkaneuvotteluissa on työntekijäkokouksen valitsemana Hannu Ovaska ja hänen eläkkeelle jäämisensä jälkeen Jukka Hakamaa 1.4. JÄSENMÄÄRÄ Seurakunnan jäsenmäärä laski vuoden 2013 aikana 60 hengellä ja oli vuoden lopussa 4329 henkeä. 2013 seurakuntaan liittyi 11 seurakunnasta erosi 28 seurakuntaan muutti 130 seurakunnasta muutti 167 avioliittoja solmittiin 16 avioeroja oli 10 5 vuoden tilasto väkiluku 31.12. kastetut kuolleet kuntien väliset muutot 2013 4329 45 51 -37 2012 4389 50 55 -42 2011 4452 44 55 -35 2010 4517 43 55 25 2012 5 23 159 201 21 10 2009 4538 37 57 -26 1.5. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 1.5.1. YLEISHALLINTO Toimintasuunnitelmien toteutuminen kustannuspaikoittain: toimintaajatus, keskeiset painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi Toiminnan perustelut ja toimintasuunnitelmat ovat kustannuspaikoittain seuraavassa alla olevan mukaisessa järjestyksessä. 1. 2. 3. 4. 5. Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. erillinen numero-osa. 101 Kirkolliset vaalit 102 Kirkkovaltuusto Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) • Käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa ohje- ja johtosääntöjen mukaisesti. • Kirkkovaltuusto määrää kirkollisveroprosentin, hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman, hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen KIRKKOVALTUUSTON TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET JA NIIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kirkkovaltuusto on kokoontunut vuoden aikana 4 kertaa ja käsitellyt 42 asiaa. Seuraavassa tärkeimpiä - 12 päätöksiä: Eron myöntäminen Kari Lehtoselle kirkkovaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen kutsuminen tilalle. Tehtävässä jatkaa Esa-Matias Heinonen Valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vaali vuosille 2013-14 Kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaali ja johtokuntien jäsenten ja varajäsenten vaali vuosille 2013-14 Metsätaloussuunnitelman hyväksyminen vuosille 2012-2021 toimituspalkkiosuosituksen hyväksyminen taloussäännön ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen hyväksyminen hyväksyttiin vuoden 2012 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vuosikertomus, myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2012 Lisätalousarvion 15.000 € hyväksyminen kirkon äänentoiston parantamiseksi Hautausmaan katselmuspöytäkirjan hyväksyminen Isonkyrön vanhojen kirkonkirjojen siirtäminen Vaasan maakunta-arkistoon Lammin talon myyminen Ville Perkiölle ja Kaisa Eerolalle 35000 €:lla Kiinteistöstrategian hyväksyminen Hautapaikkojen hinnan tarkistaminen tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 päätettiin 1,75 talousarvion hyväksyminen vuodelle 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen vuosille 2014-2016 TUNNUSLUVUT Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Taloudellinen jaosto kokouksia 4 9 11 pykäliä 49 167 179 Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. numero-osa 103 Tilintarkastus Lakisääteiset tehtävät. Ks. kertomuksen lopussa oleva selvitys sisäisestä valvonnasta sivu 50. 104 Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto TEHTÄVÄT • Johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. • Johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa. • Huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. • Valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. • Valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. • KL 10: 1§. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalliset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet VUOSIAIKATAULU TAMMI-MAALISKUU • Valmistelee toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle. TOUKO-MARRASKUU • Valmistelee toimintasuunnitelman ja talousarvion kirkkovaltuustolle. KOKO VUOSI • Toimii johtosäännön ja muiden säännösten mukaisesti valmistellen kirkkovaltuustolle tulevat asiat ja toimeenpanee kirkkovaltuuston päätökset. Tavoitteiden toteutus - Neuvosto on valmistellut valtuustolle menevät asiat - hyväksynyt kolehtisuunnitelmat, vuosilomasuunnitelman, eri tilojen käytöt, koulutussuunnitelmat, standaarien saajat, edustamiset eri tilanteissa, 1. vuosisidonnaisen palkanosan hyväksymiset tässä srk:ssa, avustusanomuksia, merkitty tiedoksi johtokuntien päätökset yms. - Neuvosto on jollain tavalla käsitellyt melkein kaikkia asioita, joita tässä kertomuksessa ilmenee. - Taloudellinen jaosto on valmistellut neuvostolle menevät talous- ja kiinteistöasiat. Kiinteistöjen ja hautausmaiden kunnossapitoasioiden yhteydessä on kokoonnuttu monta kertaa paikan päälle katsomaan tilannetta. Joitakin asioita on mainittu kiinteistöhallinto -kohdassa ja lopussa olevassa hautausmaiden katselmuspöytäkirjassa. Näiden lisäksi on käsitelty mm, erilaisia hankintoja, avustusanomuksia, laskujen hyväksymisiä, haudanhoitosopimuksia ym. - 13 Virkamiespäätöksiä on kirkkoherra tehnyt vuoden aikana 61 ja talouspäällikkö 17, lähinnä vuosilomiin, vapaapäiviin, sairaslomiin, sijaisiin, kokemuslisiin, kesätyöntekijöihin ja hankintoihin liittyviä päätöksiä. Kirkkoherralla lisäksi diakoniatyöhön liittyviä avustuspäätöksiä yhteistyössä diakonin kanssa. 105 Talous- ja henkilöstöhallinto TALOUSHALLINNON TEHTÄVÄT: - Henkilöstöhallinto: palkat ja niihin liittyvät tilitykset. - Kirjanpito: Maksut, kirjanpito, talousarvio, tilinpäätös - Hallinto: asioiden valmistelua hallintoelimille yhdessä muiden kanssa, esityslistojen tekoa, pöytäkirjat ja päätösten täytäntöönpanoa - Kiinteistötoimi: asioita hoidetaan yhteistyössä muiden työntekijöiden ja taloudellisen jaoston kanssa. Korjaussuunnitelmien, kustannuslaskelmien, urakkasopimusten teossa ja korjaustöiden valvonnassa käytetään apuna asiantuntijoita. - Hautainhoitorahaston tarjoukset, sopimukset, kirjanpito ja hoitolistat. Käytetään Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia suoraan netin kautta Seinäjoelta Rauhalan palvelukeskuksesta. Keskeiset painopiste alueet: Kaudelle asetetut tavoitteet Talouden tasapainottaminen pitkällä aikavälillä. Tavoitteiden toteutus - puunmyynnillä, säästöillä ja kiinteistöjen myynnillä saatu positiivinen tulos vuodelle 2013. - Päätearkiston järjestämistyötä kiinteistöasioiden osalta - Tarvittavien tietojen syöttäminen hautainhoitorahastoon jotta sieltä saa kaikki tarvittavat tiedot - Ainaishoitohautojen hoidon lopettamiseen liittyvät työt - osaksi on ehditty tehty näitä kaikkia. Kesken vielä. Toiminnalliset tavoitteet: Valtakunnallisesti on aloitettu ns. KiPa (ent. HeTa) -uudistusta. Sen tavoitteena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon talousyksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan hoidon uudelleenjärjestäminen. On perustettu kirkkoon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus. Palvelukeskus tulee hoitamaan keskitetysti tietyt tehtävät seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Palvelukeskus ei vaikuta kirkon talousyksiköiden päätösvaltaan. Seurakuntatalous tulee edelleen olemaan talous- ja työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen sisällöstä päättäminen. Alustavassa kyselyssä on ilmoitettu, että Isonkyrön seurakunta lähtee mukaan vuonna 2017. Nykyinen käytäntö: Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia käytetään nyt suoraan netin kautta Seinäjoelta Rauhalan palvelukeskuksesta. 108 Kirkkoherranvirasto: väestökirjanpidossa päävastuu on 1.10.1999 lähtien maistraatilla. Seurakunnat antavat entiseen tapaan virkatodistuksia ja sukuselvityksiä ja toimivat monipuolisina palvelupisteinä seurakuntalaisille. Seurakuntien jäsentietojärjestelmänä otettiin vuoden 2013 alussa käyttöön valtakunnallisesti Kirjuri ja aikaisempi jäsentietojärjestelmä jäi pois. Vuosi on ollut jatkuvaa nettikoulutusta, videoneuvotteluja Kirjuri käytön suhteen. Ohjelma on hyvin erilainen kuin aikaisemmin käytetty ja ei ole toiminut vielä aivan ongelmitta, joten uuden opettelua on ollut paljon. Virkatodistusten ohjeistus mm. muuttui useampaan otteeseen vuoden mittaan. Virkatodistukset tehdään nykyisin toisin kuin ennen ja sukuselvitysten teossa henkilön viimeinen väestökirjanpitäjä antaa todistukset 1.10.1999 lähtien Kirjuri järjestelmästä. Ohjelman käyttö monipuolistuu vaiheittain, kun eri osioita saadaan valmiiksi ja seurakuntien käyttöön. 1.5.2. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖ 201 Jumalanpalveluselämä Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Jumalanpalvelus on seurakunnan olemuksen ja toiminnan keskus. Viikoittainen pää- eli päiväjumalan-palvelus on seurakunnan päätapahtuma, johon seurakuntalaisia kutsutaan ja ohjataan osallistumaan. Jumalanpalvelustyön tavoitteena on julistaa Jumalan sanaa ja toimittaa sakramentit oikein ja näin tukea seurakuntalaisten elämää ja - 14 kasvua kristittyinä. Keskeiset painopistealueet: Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Jumalanpalveluselämää kehitetään, monipuolistetaan ja seurakuntalaisten osallisuutta siinä lisätään. Jumalanpalveluselämää monipuolistettu erityisjumalanpalveluksilla ja tuomalla uusia elementtejä jumalanpalveluksiin. Jumalanpalvelusryhmien käyttöönottoa valmistellaan edelleen. Pyritään hoitavaan Sanan, rukouksen, musiikin ja sakramentin muodostamaan kokonaisuuteen. Jumalanpalvelus on yhdistävä työmuoto seurakunnan eri työmuotojen ja työntekijöiden välillä. - Messuja eli ehtoollisjumalanpalveluksia vietetään 2-3 kertaa kuukaudessa; tarvittaessa kutsutaan ehtoollisavustajia. Toiminnalliset tavoitteet: - Perhejumalanpalveluksia pidetään vuoden aikana 4-6 kertaa, joista ainakin kaksi on perhemessuja. Perhejumalanpalveluksien yhteydessä järjestetään ruokailumahdollisuus ja tarvittaessa muuta ohjelmaa eri työmuotojen tai yhteistyötahojen kanssa. - Palmusunnuntain perhejumalanpalveluksessa luetaan vuoden aikana kastettujen lasten nimet. - Hiljaisella viikolla mm. nuoret toteuttavat jumalanpalveluksen, järjestetään perheille pääsiäisvaellus ja kirkkohetki. - Erityisjumalanpalveluksia ja -messuja toteutetaan muutamia vuodessa. Vanha kirkko: - Käytetään jumalanpalveluksien pitämiseen 22.6. – 8.9.2013 välisenä aikana (säävaraus). - Perinnejumalanpalvelus laurinpäivänä 11.8. toteutetaan aitoon 1700-luvun henkeen ja alkuperäisten kaavojen avulla. - Hevimessu järjestetään 9.8. - 63 jumalanpalveluksesta messuja oli 32 (2012: 64, joista messuja 34). Messuissa kävijöitä oli 3991 ja sanajumalan-palveluksissa (sis. mm. perhejumalan-palvelukset) 3903, yht. 7894 ja ehtoollisvieraita 2773. (2012: 11577 messukävijää, 3608 sanajp:ssa; ehtoolliskävijöitä arviolta 8037 (huom! V. 2012 sis. herättäjäjuhlien messun)). - Ehtoollisavustajia pyydetty palvelemaan vähintään yhtenä sunnuntaina kuukaudessa. - Perhejumalanpalveluksia järjestetty vuoden aikana neljä. Jokaiseen on sisältynyt ruokailu srk-talolla, kaksi kertaa myös myyjäiset. - Palmusunnuntain perhejumalanpalveluksessa luettiin vuoden aikana kastettujen nimet ja jokainen lapsi sai mukaansa oman iltarukouksella varustetun ”tyynyn”. - Hiljaisella viikolla järjestettiin kirkkokuoron konsertti, nuorten toteuttama iltakirkko, pääsiäisvaelluksen sijasta Lego-kirkko lapsille sekä perinteinen kiirastorstain iltakirkko. - Erityisjumalanpalveluksia olivat Legokirkko (62 kävijää), Hevimessu Vanhassa kirkossa (230) sekä bluesmessu (120). - Pääkirkon uusi äänentoistojärjestelmä otettiin käyttöön syyskuun lopulla. - Vanhan kirkon suunniteltu käyttöaika toteutui. Vanha kirkko oli jälleen maamme 8. suosituin tiekirkko (6801 kävijää). - Kyrönmaan Puhaltajat avustivat 1700-luvun jumalanpalveluksessa. - 1700-luvun markkinat alkoivat jo perjantaiillalla, jolloin myös Hevimessu toteutettiin (ylistarolaiset nuoret soittajina). 230 henkeä, 190 eht.vierasta. - 15 Yleistä Seuraavassa on erittelyä jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistumisista: TUNNUSLUVUT Messut Sanajumalanpalvelukset Muita jumalanpalveluksia Ehtoollisen viettoja Eht. muiden yhteydessä Yksityinen eht.vietto Lkm 2013 Osall.2013 Lkm 2012 Osall.2012 Lkm 2011 Osall. 2011 32 31 11 3991 3903 1925 2773 538 46 34 30 8 11577 3608 1203 8037 271 30 33 8 4531 3906 1507 3305 213 12 21 11 9 202 Hautaan siunaaminen Hautaan siunaaminen kuten myös muut kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Hautaan siunaamisessa seurakunta yhteisönä hoitaa surevia niin, että asianomaiset "voisivat elää luottavaisin mielin ja hyvällä omallatunnolla. Ja etteivät he arjen huolten keskellä kadottaisi iankaikkista päämääräämme". (Kausaalitoimitukset/Hautaus) Kaudelle asetetut tavoitteet Keskeiset painopistealueet: Toiminnalliset tavoitteet: Tavoitteiden toteutus Omaisten kohtaamiseen panostetaan ennen siunausta ja mahdollisuuksien mukaan jälkeenpäin, omaisten niin halutessa. Toimituskeskustelut on käyty omaisten kanssa ennen hautausta. Sururyhmiä järjestettiin kaksi. Omaisia on tavattu mahdollisuuksien mukaan hautajaisten jälkeen. Osallistutaan muistotilaisuuksiin omaisten toiveiden mukaisesti. Papit ja kanttori ovat osallistuneet aina myös muistotilaisuuteen, mikäli omaiset ovat niin toivoneet. - Hautaan siunaamisia oli vuoden aikana 56 (2012: 63), ja niihin osallistui 3113 henkeä (2012: 3431 henkeä). Se tekee 55,6 henkeä/tilaisuus (2012: 54,5 henkeä). - Muistotilaisuuksia vietettiin yhä useammin kirkossa siunauksen jälkeen (vain ruokailu srktalolla tai muualla). Siunauskappelissa vietettiin pääasiassa 20 hengen ja sitä pienempiä siunauksia. - Hautaan siunaamisia toteutetaan pääkirkossa, siunauskappelissa ja haluttaessa haudalla - Muistotilaisuuksia pidetään seurakuntatalolla, omaisten valitsemassa paikassa tai kirkossa/siunauskappelissa. - Sururyhmät pyritään järjestämään 1-2 kertaa vuodessa. - Sururyhmiä järjestettiin yksi keväällä ja toinen syksyllä. Kokoontumisia kuusi/ryhmä ja osallistujia yht. 16. Ryhmät kokoontuivat srk-talon takkahuoneessa. - 21.9. järjestettiin taistelukentältä löytyneen sankarivainajan Heikki Kitinojan hautaus sotilaallisin menoin. Seurakuntalaisia oli vaikuttavassa tilaisuudessa mukana yli 300. TUNNUSLUVUT Hautauksia Maahan kätkemiset Kodin siunaamiset Kasteita Vihkimisiä Avioliiton siunaamiset Lkm 2013 Osall. 2013 Lkm 2012 Osall.2012 Lkm 2011 Osall. 2011 56 1 49 19 2 3113 26 967 1349 110 63 3 41 14 3431 41 824 1020 58 1 39 15 4015 11 771 1056 - 16 - 203 Muut kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kirkollisten toimitusten mm. kasteiden, konfirmaatioiden ja vihkimisten sekä kodin siunaamisen toimittamiset kirkkokäsikirjan mukaan. Keskeiset painopistealueet: Toiminnalliset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Toimitukset suunnitellaan ja hoidetaan huolella ja seurakuntalaisten kohtaamiseen varataan aikaa. Toimituksissa julistetaan kirkon sanomaa ja osallistutaan seurakuntalaisten elämän tärkeisiin käännekohtiin. - Kirkollisia toimituksia edeltää aina toimituskeskustelu joko seurakunnan tiloissa tai seurakuntalaisten kodeissa. - Oman seurakunnan vihkipareille lahjoitetaan vihkiraamatut ja kastettaville kastekynttilä ja virsikirja. Kodin siunaamisissa lahjoitetaan Katekismus. - Konfirmaatiot toteutetaan leirijakson jälkeen. Varataan riittävät työntekijäresurssit myös konfirmaatioihin. Tavoitteiden toteutus Toimituskeskusteluissa suunniteltiin kirkolliset toimitukset yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Kastekodeissa papit vierailivat noin 1½-2 tuntia, hautajaisten kokonaiskesto oli n. 3-4 tuntia. Hääjuhliin osallistuttiin harvoin. Toimitukset olivat luonteva paikka pitää evankeliumia esillä ja ottaa osaa seurakuntalaisten iloon ja suruun. - Toimituskeskusteluissa aikaa omaisten kanssa käytettiin 1 – 2 tuntia. - Tavoitteet toteutuivat. Kastekynttilämallia uudistettiin. - Kahden rippileirin konfirmaatiot toteutettiin suunnitellusti. Leirien työntekijät ja isoset vierailivat konfirmaatiopäivänä rippilasten kodeissa. Toimintayksikkö/ tehtäväalue 204 Aikuistyö Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Seurakunnan aikuistyö käsittää aikuisväestön parissa tehtävää työtä, pienryhmätoimintaa ja perhetyötä. Työtä tehdään yhteistyössä seurakunnan muiden työmuotojen kanssa. Tavoitteena on tukea seurakuntalaisten elämää ja kasvua kristittyinä. Keskeiset painopistealuee t: Kaudelle asetetut tavoitteet Seurakunnan ja sen toiminnan kynnyksen madaltaminen. Tavoitteiden toteutus Osin onnistuttu, osin ei. Mielikuvien muokkaami-sessa ja toiminnan kehittämisessä on tehtävää. Perheiden tavoittaminen. Perheitä tavoitetaan parhaiten toiminnalla, joka koetaan luontevana ja johon on helppo lähteä mukaan. Mitä kirkko opettaa? – kysymykseen vastaaminen. Rovastikunnallinen yhteistyö. Luterilaisen opin korostaminen ja selkeä esiin tuominen entistä tärkeämpää. Tehty retkien ja miesten tapahtuman myötä; tapahtuma – ja kuljetusjärjestelyt luonteva tapa. - 17 - Toiminnalliset tavoitteet: Pienryhmätoiminta: - raamattu- ja keskusteluryhmät kokoontuvat kodeissa ja seurakunnan tiloissa - pienryhmätoimintaa vetävät vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja papit - työskentelyissä tarvittavaa apukirjallisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Tapahtumat: - Naisten iltapäivätilaisuudet Pappilassa, Kaisa Jouppi järjestelyvastuussa, yhteistyötä lisätään - rovastikunnallinen miestenpäivä ”Leipää ja rauhaa” 10.3. Isossakyrössä - metsäkirkot: 19.4. Tammenportissa ja 17.5. Hangasmajalla - 70- ja 75-vuotiaiden juhla 21.4. yhteistyössä diakoniatyön kanssa - 30- ja 40-vuotiaiden syntymäpäiväkonsertti 16.8. (Vanha kirkko), kutsulla ilmaiseksi (J.Jyrä?) - raamattu- ja katekismusopetuksen järjestäminen ajankohtaisten teemojen merkeissä => opintopiiri/luennot/aikuiskateku menaatti alkusyksyllä 2013 - kirjallisuuspiiri kesän 2013 aikana (4 max. kok.) - uusien seurakuntalaisten kirkkopyhä 1.12. Retket: - retki Seinäjoelle Kristy: n näytelmään ”Rakkaus tulessa” (kertoo Lars Stenbäckistä) yhdessä ylistarolaisten kanssa 15.3.2013 - perhevaellus 8.9.2013 (esim. Tuomaanmäelle) - Osallistutaan maakunnallisiin tapahtumiin, kuten Ilmajoen miesteniltaan 10.5. (yhteiskuljetus ylistarolaisten kanssa) - Raamattu- ja keskusteluryhmät toimivat säännöllisesti ja aktiivisesti. Vetäjinä on seurakuntalaisia ja molemmat papit. Uutena ryhmänä aloitti Katekismuksen pohjalta keskustelufoorumi E.V.V.K., joka jatkoi syksyn aikana vapaaehtoisvoimin Paussin Paikka -nimisenä. - Naisten tapahtumat olleet tykättyjä ja keränneet säännöllisesti yli 30 henkeä Pappilaan. Joka kokoontumisessa ollut oma teemansa, seurakuntalaiset suunnittelu- ja toteutusvastuussa. - Rovastikunnallinen miestenpäivä kokosi noin 100 messuun ja noin 50 henkeä juhlaan, YK-rauhanturvatyö teemana. - Metsäkirkot vaatisivat enemmän yhteistyötä, suunnittelua ja teemoitusta; ovat pidettyjä hetkiä kyläläisille. - Heli Karhumäki juhlapuhujana, juhla oli pidetty ja tavoitti melko hyvin kyseistä ikäluokkaa. Päivänsankareille annettiin hartauskirja lahjaksi. - Uutena ideana ei onnistunut toivotusti; päivänsankareille lähetettiin yli 100 kutsua, tarjottiin Harri Riskun konsertti, kahvitus ja lastenhoito – konsertissa noin 20 henkeä. - E.V.V.K. toimi Katekismuksen pohjalta, nyt Paussin Paikka jatkaa; aikuiskatekumenaattiohjaajakoulutukseen päätettiin lähettää edustaja, mutta koulutus ei toteutunut; uutta verkkopohjaista aikuisrippikoulua tulee markkinoida kirkkoon liittyneille. - Kirjallisuuspiiri kesällä 2013 oli onnistunut, osanottajia oli 18 ja neljän kokoontumisen jälkeen oli pari ylimääräistä tilaisuutta. - Uusien seurakuntalaisten kirkkopyhä ei kiinnostanut; teetettiin srkn kasseja ja luvattiin lahjoittaa srkn historiikki => tarjotaan edelleen, mutta kirkkopyhää ei järjestetä. - Lars Stenbäckistä kertova näytelmä kiinnosti, retkeläisiä oli 35 henkeä; näytelmä ja retki onnistuneita. - Perhevaellus Tuomaanmäelle tehtiin hyvässä säässä, reitti ja paikka mukavat, väkeä 30 henkeä eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. - Retki tehtiin yhteistyössä ylistarolaisten, vähäkyröläisten ja laihialaisten kanssa. - Johtokunnan jäsenet auttoivat vuoden aikana erilaisissa tapahtumajärjestelyissä, kuten joulunavauksessa. Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. numero-osa - 18 PIENRYHMÄT piiri *Srk-talon raamattupiiri *Palvelutalon virsipiiri *Annikin piiri (kodeissa) *Sananen Ystävyydenkulmassa *Lähetysantennipiiri (kodeissa) *Sananen Lehmäjoella, kevätkausi *Ylipään ja keskustan rukouspiiri *Kesteriikin päivätuokio *Perhepiiri (kodeissa) *Tuuralan raamattupiiri *Sunnuntain raamattupiiri kok.kerrat 12 26 7 11 11 8 46 30 8 5 10 kirjoilla 11 25-34 9 20 15 10 12 20 20 9 11 ohjaajat tai yhteyshenkilöt Tapani Mäki-Reini Helena Maunuksela Eeva Kuoppala ja Helena Erkkilä srk:n työntekijät Hanna Petäjä/Helena Maunuksela srk:n työntekijät Helena Maunuksela työntekijät Eero Holma Marja Nikula Hanna Petäjä Toimintayksikkö/ tehtäväalue 205 Muut seurakuntatilaisuudet Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Muut seurakuntatilaisuudet -tehtäväalueen piiriin kuuluu kirkkohallituksen ohjeen mukaan mm. muu julkinen toiminta, mikä ei ole jumalanpalvelustoimintaa. Tällaisia ovat mm. kinkerit, tempa-ukset, hartaushetket, raamatunopetustilaisuudet, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet sekä muut julkiset tilaisuudet. Keskeiset painopistealueet: Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Tarjotaan Isonkyrön alueella asuville luontevia mahdollisuuksia tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Pyritään laadukkaisiin, kaikille avoimiin ja toisaalta myös kohdennettuihin tilanteisiin. Kohderyhmäajattelussa on sekä vahvuutensa että heikkoutensa. On kyseltävä ja tutkittava enemmän, mikä saa ihmiset tulemaan yhteen. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat nyt ajankohtaisia teemoja pohtia. Yhteistyötä tehdään eri herätysliikkeiden kanssa kirkkomme yhteisten linjausten ja seurakuntamme käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Myös rovastikunnallista yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä. - Kirkkokinkerit järjestetään 21.2. klo 19 kirkossa. - Kylillä toteutetaan vuoden mittaan kyläseuroja kinkereiden sijasta. - Toteutetaan Raamattu- ja katekismusopetusta vapaaehtoisten ja työntekijöiden johdolla. - Yhteistyötä tehdään eri työmuotojen ja sidosryhmien kanssa. - Herätysliikkeiden paikallisten edustajien kanssa sovitaan yhteisistä periaatteista ja Yhteistyötä on tehty suunnitellusti, myös rovastikunnallisesti. - Kirkkokinkereillä oli 114 osanottajaa. Kinkereillä opetettiin ehtoollisesta ja tutustuttiin kotikirkkoon ja sen esineistöön. - Vuoden aikana pidettiin yhdeksät kyläseurat, joissa käsiteltiin kirkon jäsenyyttä. - Vapaaehtoiset ja papit toteuttaneet opetusta. Luterilaisen uskontulkinnan esillä pitäminen ajankohtaista. - Eri sidosryhmät ovat järjestäneet vuoden mittaan useita tilaisuuksia. - Yhteistyötä ja koordinointia lisättävä. - 19 käytännöistä tapahtumien suunnittelussa ja sisällöissä. - Tapahtumien päällekkäisyyksiä pyritään välttämään. - Kauneimmat joululaulut järjestetään 15.12. ja 22.12. Toiminnalliset tavoitteet: - Pappila tarjoaa myös tiloja kokoontumisille. - Tapahtumat ”kasaantuvat” helposti tietyille sunnuntaille eri syistä. - Edellisvuonna KJL:t olivat viikkoa aikaisemmin, mutta nyt ajankohdat olivat paremmat, osanottajia oli enemmän. - Pappilan tiloja olisi muokattava siten, että työmuodoille olisi omia ja ”oman näköisiä” tiloja, parantaisi toimivuutta. Yhteistyössä järjestetty joulunavaus oli poikkeuksellisesti pappilan pihalla. Hartaus oli vanhassa kirkossa. KYLÄNEUVOSTOT KYLÄNEUVOSTOJEN TOIMINNAN KOOSTE Kyläneuvostoja 11, jäseniä kyläneuvostoissa 85 (sisältää kylänvanhimmat). kylä seu rat Hevonkoski Ikola 1 Kuivila-Ulvila Kylkk.-Ritaala Laurola Lehm.-Luom Napue Orismala *) Palonkylä Peräkylä Ruusupuro Tuurala Valtaala Valt.(A.S.rah) Vent.-Taip.*) Yrys.-Palhoj. 2 YHTEENSÄ *) ei kyläneuv. 11 myyj. arpaj 1 4 80-v. lähtien joulujako mu ut 40 30 1 8 1 1 2 1 synt. päiväk. 24 9 3 5 21 20 16 26 2 ker äyk lahj 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 11 3 4 8 22 16 -75,-80 ja -90v 68 alkusaldo tulot menot loppusaldo 749,82 1653,90 235,00 597,40 154,73 500,75 830,09 1750,85 315,55 405,00 656,77 943,48 249,92 155,29 77,45 163,02 1,00 112,34 172,00 65,60 326,49 65,20 114,7 299,04 416,85 493,30 879,28 247,56 188,94 457,91 147,94 417,30 874,19 2048,89 197,56 80,65 131,16 90,59 165,92 2,82 213,64 152,10 140,10 87,50 726,90 55,00 172,86 386,46 139,00 420,39 313,21 1996,71 1 1 26 1 2 8 1 33 2 2 307,38 90,77 209,44 190,71 244 13 5 10768,33 1878,75 3495,60 9151,79 1 - 20 KYLÄNEUVOSTOJEN JÄSENET V. 2013 Ylä- ja Ala-Orismala: Ei kyläneuvostoa. Kylänvanhin Heikki Hiipakka. Hevonkoski: Annika Nuuja (pj), Elsi Antila, Marita Antila, Soile Hakala, Erja Hakola, Jaana Muurimäki. Kylänvanhin: Timo Taanonen. Naarajoki: Ei kyläneuvostoa. Kylkkälä-Ritaala: Aila Ojala (pj), Johanna Båtman, Helli Engman-Satamo, Kaarina Korpi Kylänvanhin: Juhani Rinta. Valtaala: Irma Korpi (pj), Sirkka-Liisa Aikio,Elina Liinamaa, Sirkka Kontturi, Esko Petäjä, Kalevi Saari, Anne Huhtala, Raija Tuuri, Kalervo Parkkari. Kylänvanhin: Jussi Korpi. Ikola: Johanna Yliviitala (pj), Tellervo haukilehto, Tuulikki Häkäri, Jaakko Karhu, Liisa Kaukonen, Mirja Rinta, Leila Vaismaa. Kylänvanhin: Pasi Mullola. Napue: Maija Linjamäki (pj), Aino Ikola, Esa Killinen, Saara Killinen, Kaarina Länsisaari, Helena Niinimäki, Sinikka Silvennoinen. Peräkylä: Susanna Renko (pj), Päivi Koivusalo, Marianne Tuurinkoski. Palonkylä: Martti Lehtonen(pj), Eeva Harjunpää, Marja Lehtonen, Eeva-Liisa Lepistö, Lyyli Pollari, Kaarina Vaissalo, Teija Vakkila. Kylänvanhin Heikki Ojala. Lehmäjoki - Luomankylä: Hilkka Kleemola, Miira Karhu. Kylänvanhin: Ilmari Karhu Yryselä-Palhojainen: Mauno Jouppi (pj), Kaisa Jouppi, Hannu Kivimäki, Marja-Liisa Kaarniaho, Katariina Murtonen, Kari Mäki, Liisa Mäkinen, Tarja Peltorinta-Mäkelä, Jaakko Rinta, Erkki Toivonen, Marja-Liisa Vuorinen. Kylänvanhin: Pauli Mäki. Ruusupuro: Satu Hangassalo (pj), Marja-Leena Nurmela, Ulla Vaismaa. Kylänvanhin: Eero Nurmela. Ulvila-Kuivila: Erkkilä Leila (pj), Tarja Jokela, Kaija Kultti, Tuija Nivukoski, Maria Kallio Kylänvanhimmat: Ulvila Erkkilä Leila, Kuivila Timo Soini. Laurola: Arto Korpela (pj), Eliisa Latva-Hakuni, Tarja Perttilä, Riikka Saari, Krista Pollari. Kylänvanhin: Veli Alanne. Ventälä: ei kyläneuvostoa Tuurala: ei kyläneuvostoa. Yhdyshenkilönä Anna-Maija Korvola (kylänvanhin). TUNNUSLUVUT Raamatun opetustilaisuuksia Kinkerit Seuroja Hartaushetket Alueellisia tilaisuuksia Muita tilaisuuksia Osall. Lkm 2013 114 470 676 408 616 1 14 34 4 19 Osall. 60 120 809 575 38 000 1040 Lkm 2012 4 2 21 12 3 19 Osall. 54 258 893 1042 120 30 Lkm 2011 4 13 21 31 2 1 210 Tiedotus ja viestintä Tehtävänä on tiedottaa seurakunnan sanomasta ja toiminnasta Isonkyrön ja Kyrönmaan alueella asuville. Tehtävänä on myös kuunnella seurakunnan, kunnan ja yhteiskunnan viestejä ja reagoida niihin. Lisäksi tehtävänä on hoitaa myös seurakunnan sisäistä viestintää. - 21 - Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalli set tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Seurakunnan uuden strategian tunnetuksi tekeminen. Strategiaa esiteltiin mm. kyläseuroissa, internetissä, keskusteluissa ja kirjoituksissa. Viestinnän kehittäminen ja monipuolistaminen. Toimintavuonna saatiin käyttöön perinteinen ilmoitustaulu Pappilanmutkan alkuun. Vapaaehtoisuuden ja talkootyön lisääminen seurakunnan toiminnassa ja samoin tiedottamisessa. Viestinnän saralla on eri-ikäisillä monia mahdollisuuksia palvella ja auttaa. - Seurakunnan strategiasta tehdään oma, suppeampi versio jakoon. - Strategiaa esiteltiin seurakuntalaisille suppeamman version avulla. - Uutta visuaalista ilmettä käytetään monipuolisesti toiminnasta tiedottamisessa; jatketaan mm. toimituksiin liittyvien, seurakuntalaisille annettavien ohjepapereiden ym. uudistamista. - Tavoitetta toteutettiin eri tavoin, seuraavaksi uudistetaan hautaamisiin ja hautojen hoitoon liittyviä ohjeita. - Uudistetaan seurakunnan internetkotisivut, jatketaan Facebookin kautta tapahtuvat tiedotuksen kehittämistä. - Perustetaan viestinnän ja tiedotuksen tukiryhmä tiedotuksen tehostamiseksi ja valmistelemaan mm. kotisivujen uudistamista ja ylläpitoa kehittämään. - Kotisivu-uudistusta ei toteutettu vielä, sillä kirkossa käynnistyi hanke, jonka myötä seurakunnat voivat edullisesti ja helposti tehdä uudet kotisivut; pilottiseurakunnissa kokeillaan järjestelmää parhaillaan. Seurakunnan Facebook-ryhmässä vajaa 240 jäsentä; ryhmän sijasta voisi olla seurakunnan avoin sivu. - Viestinnän ja tiedotuksen tukiryhmän perustamista valmisteltiin hallinnossa, mutta asia jätettiin vielä odottamaan hallinnon kokonaisuudistusta. - Vuoden lopulla valmisteltiin seurakunnan lankapuhelinliittymien vaihtamista ns. mobiilikeskukseen ja työntekijöiden sähköisen kalenterin (varauskirjan) käyttöönottoa. 220 Musiikkityö Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Seurakunnan musiikkityön toteutumisesta vastaa kanttori. Kanttori vastaa musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä kirkollisissa toimituksissa ja tilaisuuksissa, hoitaa musiikkikasvatustyötä ja edistää musiikin käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Musiikkityön toimesta järjestetään vuosittain konsertteja omin tai vierailevin voimin. Luonteeltaan musiikkityö on seurakunnan muut työalat läpäisevää toimintaa. Kaudelle asetetut tavoitteet -Esiintyminen jumalanpalvelus-, konsertti-, ym. musiikkitilaisuuksissa -Jumalanpalveluksien musiikin rikas ja monipuolinen toteuttaminen kirkkovuosi huomioiden - Musiikillisen toiminnan kehittäminen nuorille Tavoitteiden toteutus - Vt. kanttori on vaihtunut vuoden aikana, joten vuotta on vaikea arvioida kokonaisuutena. - Blues-messu järjestettiin syksyllä 2013 toista kertaa ja sille on paikkansa seurakunnassamme. - Bänditoiminnan aloittaminen siirretty seuraavalle vuodelle, järjestetään yhdessä nuorisotyön kanssa. - 22 Keskeiset painopistealueet: Toiminnalliset tavoitteet: -Konserttien/musiikkitilaisuuksien järjestäminen monipuolisesti ja laadukkaasti ympäri vuoden -Kuorojen, solistien ja erilaisten kokoonpanojen käyttö seurakunnan tilaisuuksissa -Erilaiset luottamus- ja vastuutehtävät musiikkityössä TUNNUSLUVUT Aikuisten kuoroja 2 Lasten kuoroja 1 Musiikkitilaisuuksia osanott.2013 46 18 2078/14 til. esiintymisiä 21 7 - Konsertteja järjestettiin monipuolisesti ja ne saivat ihmisiä hyvin liikkeelle. - Kuorot avustivat useissa tilaisuuksissa erityisesti syksyn aikana. Myös paikallisia soittajia on palvellut mm. Kauneimmat joululaulut –tilaisuudessa sekä Blues-messussa. harj. osanott.2012 50 25 8108/29 til. esiintymisiä 15 5 KASVATUS JA OPETUSTYÖ 231 PÄIVÄKERHOTYÖ Toiminta-ajatus / tehtävä: Kristillisen kasvatuksen ja kasteopetuksen antaminen sekä vanhempien tukeminen kasvatustyössään. Kirkkovuoden juhlia seuraten ja raamatun kertomuksiin tutustuen. Kaudelle asetetut tavoitteet Keskeiset painopistealueet: Toiminnalliset tavoitteet: Lasten kehityksen ja hengellisen kasvun edistäminen sekä perheiden saattaminen seurakunnan ja kirkon yhteyteen. -Mahdollisiin koulutuksiin ja spurttipäiviin osallistuminen. Päiväkerhojen osalta toiminta on sujunut suunnitelmien mukaan. Kerhopaikat ovat pysyneet samoina kuten aikaisempinakin vuosina kerhojen lukumäärä samoin. Viikoittaiset päiväkerhot 4-5v. Pappilassa, Tervajoella, Orismalassa. Kerho/hartaushetket päiväkodeissa (Nuppula ja Kylkkälän päiväkodit) Perhekirkot (messut) 45 kpl. vuodessa. Lisäksi kouluun lähtevien siunauskirkko, kevätkirkko ja lasten kauneimmat joululaulut. Yhteistyö paikallisen kuljetusliikkeen kanssa (kerhokyyditykset) samoin yhteistyö MLL.n kanssa (5v.syntymäpäivät toukokuussa). Vuorovuosin vanhempain illat tai avoimet ovet. Valokuvaus joka toinen vuosi. Kerho/ hartaushetket ovat Nuppulassa 3 kertaa syyskaudella ja 3 kertaa kevätkaudella heidän pyynnöstään. Kylkkälän päiväkodilla olemme käyneet suunnitellusti joka toinen viikko. Kirkkoihin olemme osallistuneet päiväkerholaisten laulu tai muun esityksen kanssa.Yleensä päiväkerholaisten esitykset vetävät seurakuntalaisia paikalle runsaasti. Siunauskirkko vetää myös väkeä hyvin ja nyt ovat alun kankeuden jälkeen myös eskari ja eka luokan opettajat lähteneet mukaan kirkkoon. Kevätkirkko ja lasten kauneimmat joululaulut päättävät kerhokaudet, myös niissä on ollut paljon väkeä mukana. Yhteistyö Paikallisen kuljetusliikkeen kanssa sujuu mutkattomasti. Myös päiväkerholaisten vanhemmat ovat kyyditykseen tosi tyytyväisiä vaikkakin joutuvat sen itse maksamaan (69.50e) Vanhempain illat olivat eri kerhopisteissä, eniten paikalla oli väkeä Pappilassa. Valokuvaus seuraavan kerran keväällä 2014 eli nyt oli välivuosi. TUNNUSLUVUT Päiväkerhoryhmiä 2013 osanottajia 2012 osanottajia 9 121 8 131 - 23 - Kouluunsiunaamiskirkon jälkeen maistuvat jäätelöt kirkon pihalla. (Kuva Artturi Kivineva) 230 PERHEKERHO Toiminta-ajatus / tehtävä: Perhekerho on kasteopetusta avarasti ymmärrettynä sekä vanhempien kasvatustyön tukemista, hartauksien, laulujen ja leikkien avulla. Kaudelle asetetut tavoitteet Keskeiset painopistealueet: Toiminnalliset tavoitteet: Perheiden saattaminen seurakunnan ja kirkon yhteyteen Viikoittaiset perhekerhot Pappilassa ja perhekerhon elvyttäminen Tervajoella Yst.kulmalla. Perhekirkot (messut) väh.4-5 kpl. vuodessa. Kirkkoon tutustumiset Perhekerhon vuosittainen retki (viimeksi Rasmusmäelle) Isovanhempien päivä kerhossa. Lasten ja isovanhempien toiminta päivät (2pv.)Orisbergissä. Äitien ilta -Pappilan perhekerho on vetänyt väkeä tosi hyvin. V.2013 aikana aika nihkeästi alkoi Tervajoen perhekerho. Kerhossa oli mukana 3-4 äitiä lapsineen. (Tervajoella viimeinen kerho syksyllä 2013 jolloin kerran kävi yksi äiti lapsineen.(osa lähti töihin ja lapset hoitoon). -Kirkkoon tutustuminen aiottiin pitää erään perhemessun yhteydessä, mutta väkeä oli sillä kertaa liikaa kirkossa joten jäi toteutumatta. - Perhekerhon retki suuntautui jälleen Rasmusmäelle Vöyrille toukokuun lopussa. Osanottajia oli yht.37(vähän yli puolet lapsia.) Isovanhempien päivä on ollut suoranainen menestys eli mummat ja paapat ovat lähteneet joukolla mukaan kerhoon. Päivässä oli aikuisia 26 ja 22 lasta. -Toimintapäivät olivat kahtena päivänä ja kumpaankin päivään oli hyvin tulijoita. Yhteensä aikuisia:26 ja lapsia oli 33 mukana. - Äitien ilta keräsi äitejä runsaasti paikalle. Hemmottelimme heitä hyvällä ruualla, kahvilla ja käsien hieronnalla. Lopussa askarreltiin virkkaamalla helmet kaulaan. - 24 TUNNUSLUVUT Perhekerhot kokoont.kerrat aikuisia lapsia osanott.yht 45 401 508 909 Retkiä 232 Pyhäkoulutyö Pyhäkoulu on iloinen eri-ikäisten lasten kirkkohetki. Pyhäkoulussa eletään yhdessä lapsentajuisesti kirkkovuoden juhlia ja aiheita. Se on lasten oma pyhä hetki, jossa tutustutaan Taivaan Isään laulaen, leikkien, askarrellen ja iloiten. Pyhäkoulua pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajasti, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kuulla Jumalasta. Kaudelle asetetut tavoitteet - Laadukkaat pyhäkoulut, jossa motivoituneet ohjaajat - Yhdessä pyhäkoulussa vähintään kaksi ohjaajaa - Pyhäkoulujen yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpito: "samaa perhettä" - Tervajoen (Kylkkäälän) pyhäkoulun vahvistaminen - Pyhäkoulujen tehokas tiedottaminen ja näkyvyys - Pyhäkoululaisten sitouttaminen. Laatu: - ohjaajien tukeminen, ajankohtaisen materiaalin hankinta, koulutusmahdollisuus ja pyhäkoulun sisällön tukeminen kokouksissa Motivaatio ja hengellinen vahvistaminen: - yhteinen joulujuhla, yhteinen retki, pienimuotoinen virkistys ohjaajille ja yhteiset hartaudet eri tilanteissa Tiedottaminen ja näkyvyys: - mainonta: koulut, päivähoito, seurakunnan eri kanavat, sanomalehdet ja netti Kahden ohjaajan periaate: - henkilökohtainen kontakti, mainoslappuset Yhteenkuuluvuuden tunne: - yhteinen toiminta (retket, perhejumalanpalvelukset, juhlat) Pyhäkoululaisten kannustaminen: - osallistumistaulut ja tarrat, vuoden aikana ahkerimpien kävijöiden palkitseminen Tervajoen (Kylkkälän) pyhäkoulu: - yritys talvipyhäkoulun aloittamisesta ja siihen ohjaajien löytäminen; mainonta tästä erikseen. Tavoitteiden toteutus Ohjaajat ovat motivoituneita ja innostuneita. Kaikkiin pyhäkouluihin ei ole pystytty saamaan kahta ohjaajaa (Orismalan pyhäkoulu). Vuoden 2013 aikana saimme kuitenkin Puuhapyhäkouluun kaksi ohjaajaa lisää (pitävät yhdessä) jotka pitävät pyhäkoulua pappilassa vuorotellen Jaanan Mäntylän kanssa. Tervajoen pyhäkoulu ei käynnistynyt kovista yrityksistä huolimatta. Pyhäkoululaisia 36, ohjaajia 13. Pyhäkouluja 5. *laatua on lisätty erikoispyhäkouluilla: pidettiin kaksi pyhäkoulua hoivaosastolla (7.4. paikalla lapsia 10, ohjaajia 4, vanhuksia n.20 ja hoitajia muutama. 27.10.paikalla 13 lasta, 5 ohjaajaa, 8 vanhusta ja 4 muuta). Sakastipyhäkoulu pidettiin 21.4., lapsia 16, aikuisia 3. *ohjaajia on tuettu materiaalihankinnoilla ja ideoilla * uusi lasten virsi-koulutus Vaasassa (mukana 2 pyhäkouluohjaajaa ja sihteeri) ---------------------------------------------------------------*yhteinen retki Saarijärvelle 25.5., osallistujia: 14 aikuista ja 24 lasta joulujuhla.1.12.2013, osallistujia: *ohjaajien virkistykseen ei tuntunut olleen tarvetta *hartauksia on pidetty kokouksissa ---------------------------------------------------------------*tammikuussa ja elokuussa jaoimme pyhäkoulumainokset kaikille koulun, päivähoidon, päiväkerhon ja perhekerhojen piirissä oleville lapsille *mainonnat toteutettiin myös netissä ja kirkollisissa. ---------------------------------------------------------------*puuhapyhäkouluun sain kaksi ohjaajaa lisää, jotka pitävät pappilassa vuoroviikoin ---------------------------------------------------------------*retki, joulujuhla ja perhejumalanpalveluksiin osallistuminen ovat onnistuneet hyvin ---------------------------------------------------------------*ahkerimpia pyhäkoululaisia palkittiin seuraavasti: ---------------------------------------------------------------*tehokkaasta mainonnasta ja hlö.koht. kontakteista huolimatta tervajoen pyhäkoulu ei ole lähtenyt käyntiin - 25 233 Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö on seurakunnan kasteopetusta. Sen tehtävänä on luoda turvallinen kristillinen kasvuympäristö 7 – 14-vuotiaille tytöille ja pojille. Kaudelle asetetut tavoitteet - Yhteistyö koulujen ja kunnan nuoriso-toimen kanssa sekä rovastikunnallinen yhteistyö on merkittävä paino-pistealue - Tapahtumat ja kesäleirit ovat edelleen keskeisiä toimintamuotoja. - Kerhotoimintaa pyritään kehittämään ja vahvistamaan 2013 syyskauden alusta. Tavoitteiden toteutus Yhteistyö koulujen ja kunnan kanssa sujui erittäin hienosti ja sujuvasti. Kesäleireille osallistui runsaasti lapsia. Syksyllä 2013 aloitettiin yksi kerho pappilassa. Osaanottajia kerhossa on 1-6. - Päivänavauksia pidetään kouluaikana kerran kuukaudessa kaikilla alakouluilla. - Koululaisille suunnattuja jumalan-palveluksia toteutetaan yhdessä koulu- jen kanssa. - Kesällä toteutetaan kaksi kesäleiriä. Alle 10-vuotiaille leiri järjestetään Wanhassa Karhunmäessä ja yli 10-vuotiaiden kanssa osallistutaan hiippakuntaleirille Päiväkummussa. - Tapahtumia järjestetään rovasti-kunnallisena yhteistyönä tytöille ja pojille. Päivänavaukset toteutettiin. Pääsiäiskirkko ja joulukirkko toteutettiin kouluilla yhteisvoimin. Kesällä toteutettiin molemmat leirit Karhunmäessä. TUNNUSLUVUT Ryhmiä Erityistilaisuuksia 2013 1 4 osanottajia 6 135 2012 2 osanottajia 18 Retket, leirit 2 75 2 65 234 PARTIOTOIMINTA Seurakunta on Partiolippukunta Vainion Vesojen taustayhteisö. Partio toimii ison pappilan vintin toimitilassa. Partiot ovat kokoontuneet säännöllisesti viikoittain. Partiolaisilla on myös oma partiomaja seurakunnan maalla Mustikkamäessä. Tapahtumia mm. itsenäisyyspäivän soihtukulkue, lippuvartio, Yrjönpäivän viettoa 22.4., Kauneimmat joululaulut, nälkäpäiväkeräyksessä mukana, pikkujoulu. TUNNUSLUVUT 2013 osanottajia 2012 osanottajia Partioryhmiä 2 28 2 24 4 100 1 20 Tapahtumia Leirit ja retket 3 Ohjaajat, lukumäärä 4 78 6 - 26 - Pohjankyrö-lehti: Pia Korpela-Mäki - 27 235 Rippikoulutyö Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Rippikoulu on kristillisen kasvatuksen tärkein työmuoto. Rippikoulu on seurakunnan antamaa kasteopetusta. Rippikoulutyön tehtävä on mahdollistaa rippikoulun käyminen kaikille seurakunnan jäsenille. Keskeiset painopiste alueet: Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Seurakunnan toimintaan osallistuminen tehdään seurakunnan toimintaan aktivoivaksi. Nuoret ovat osallistuneet jumalanpalveluksiin, nuorteniltoihin ja muihin seurakunnan yhteisiin tapahtumiin. Leirien turvalliseen toteutukseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Huolehditaan vapaaehtoisten, isosten ja ohjaajien, kouluttamisesta ja työn-ohjauksesta. Vuonna 2013 järjestetään kaksi opetus- ryhmää. Toisen opetusryhmän leirijakso pidetään hiihtolomalla ja toinen kesäkuun alussa. Leirit toteutuivat suuremmitta vahingoitta. Isoset saivat tarvittavaa työnohjausta. Molemmat leirit toteutuivat. Opetus rakennetaan mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Opetuksessa huomi- oidaan oppilaiden oppimisrajoitteet. Toiminnal liset tavoitteet: Seurakunnassa järjestetään isosten koulutus, joka sisältää teoriaopetuksen ja käytännön harjoitusten lisäksi 4 vrk:n leirijakson. Opetuksen kesto vähintään 40 tuntia. Isoskoulutus aloitettiin syksyllä, ja lokakuussa pidettiin neljän vuorokauden leiri Viitasaarella. Talviriparin tunnelmia. (Kuva Artturi Kivineva) - 28 TUNNUSLUVUT Ryhmiä Isoiskoul. osallistujia Isosia toiminnassa Vierailut koteihin 2013 2 osanottajia 56 24 40 2012 2 osanottajia 51 38 26 31 236 Nuorisotyö Nuorisotyön tehtävänä on tarjota kristillinen kasvupaikka 15 – 18-vuotiaille nuorille ja mahdollistaa eläminen kristittynä seurakunnan toimivana jäsenenä. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnal liset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Yhteistyö yläasteen, lukion ja kunnan nuorisotyön kanssa sekä rovasti-kunnallinen yhteistyö Isonkyrön rovastikunnan seurakuntien kanssa on merkittävä painopistealue. Yhteistyö yläasteen, lukion ja kunnan nuorisotyön kanssa on sujunut hyvin. Yhteistyötä on tehty mm. päivänavausten, päivystysten ja lastenleirien muodossa. Nuoria pyritään rekrytoimaan mukaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan isosiksi, kerhonohjaajiksi, pyhäkoulun-opettajiksi ja saapasavustajiksi. Nuoria koulutettiin isosiksi syksyllä yhteensä 24. Päivänavaukset joka toinen viikko syys ja kevätlukukaudella. Päivänavaukset on toteutettu hyvässä hengessä. Kouluvierailut ja oppitunnit sekä jumalanpalvelukset toteutetaan yhteisen suunnittelun pohjalta. Rippikouluinfo, 7.-luokkalaisten ryhmäytystunti. Nuortenillat pappilassa viikoittain pidetään syys ja kevätkaudella. Nuorteniltoja pidettiin yhteensä noin 23. Kävijöitä nuortenilloissa oli 3-30 nuorta. Isoskoulutus toteutetaan seurakunnan omana koulutuksena ja kerhon-ohjaajakoulutus sekä saapasavustaja-koulutus rovastikunnallisena yhteistyönä Isoskoulutus toteutettiin omassa seurakunnassa, muut koulutukset jäivät toteutumatta. 241 DIAKONIATYÖ Diakonia on seurakunnan palvelu- ja avustustyötä, se kuuluu kirkon perustehtäviin. Diakoniatyön tehtävä on AUTTAA LÄHIMMÄISTÄ ihmiselämän henkisissä, hengellisissä ja taloudellisissa kysymyksissä. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Diakoniatyö tavoittaa mahdollisimman monia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Asiakaskontaktit 489 ikäryhmittain : alle18v. 8 18-29v. 21 30-64v. 99 65-74v. 168 yli 74v. 193 Käsityökökkälaiset ovat toimineet lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi. Diakoniatyö ja lähetystyö tekevät yhteistyötä (lähennetään diakonian ja lähetyksen välejä). Tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa esim .MLL:n kanssa. - 29 - Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalli set tavoitteet: -eläkeläisten päiväpiirit -vierailut palvelukeskuksessa ja hoivaosastolla -osallistuminen lasten ja isovanhempien toimintapäivään -vierailut päivä- ja perhekerhoissa - mielenterveyskuntoutujien metsäretki -diakonian ja lähetyksen myyjäiset -koulujen päivänavaukset -PAV-leiri -osallistuminen lastenleirille -omaishoitajien retki -tapahtuma erityislasten perheille - erityiskirkkopyhiin -osallistuminen(esim. omaishoitajien kirkkopyhä) -avustustoiminta( esim. ruokakortit ja lastentarvikkeet) -isänpäivälounas -laskiaistapahtuma - vanhusten päiväpiiri toiminut Kesteriikisissä ja ystävyydenkulmassa - 2 sururyhmää, - hartauksia pidettiin Palvelukeskuksessa , Hoivaosastolla, Kyrönmaan palvelukodissa ja Kyrööntuvassa. - mielenterveysretki, omaishoitajien retki - kehitysvammaisten rippileiri, päihdeaineiden väärinkäyttäjien leiri ja kuurojen leiri. Tapahtumat: - erityiskirkkopyhät, osallistutiin. - laskiaisrieha, Isänpäivälounas, - 70- ja 75- vuotiaiden syntymäpäiväjuhla, kehitysvammaisten kirkkopyhä, kuurojen kirkkopyhä, omaishoitajien kirkkopyhä, myyjäiset ja joulujuhlat. Avustaminen: Myönnetty 38 avustusta yhteensä 8947,-€. DIAKONIATOIMEN VAROJEN HANKINTA JA KÄYTTÖ VUONNA 2013 Talousarvion puolella TULOT yhteisvastuukeräys 10 % srk:le kirkkokolehdit JRistiluoman rahastosta Kirkkohallituksen diakonia-avustus muita kolehteja käsitöiden myyntiä retki- ja matkamaksuja muita tuloja MENOT avustuksia myönnetty 499,90 1253,68 2000,00 1200,00 314,63 2263,37 75,00 405,40 8011,98 -10588,25 -2576,27 YHTEISVASTUUKERÄYS TULOT listakeräys isänpäivälounastulo 2012 muita tuloja-kulut kolehdit tilitetty Isonkyrön srk:n diakoniatyölle tilitetty keräystoimistolle 1442,00 3190,73 31,85 334,39 4998,97 499,90 4499,07 ISÄNPÄIVÄLOUNAS isänpäivälounas, syksy 2013 tulot v:n 2014 yv-keräykseen isänpäivälounas, syksy 2013 menot 5120,00 -2422,38 JAAKKO RISTILUOMAN MUISTORAHASTO JA DIAKONAATTI RAHASTO VAROJA 1.1.2013 KÄYTETTY JRistiluoman rahasto 30000,00 2000,00 Diakonaattirahasto 3363,76 0 SALDO 31.12.2013 28000,00 3363,76 2697,62 Diakonaattiyhdistyksen varat ovat 3363 €. Varat ovat tulleet diakonaattiyhdistyksen lopettamisesta v. 1965. Valtuusto on v. 2009 tehnyt päätöksen, että voidaan käyttää diakoniatyöhön ja että seurakunta antaa jatkossakin stipendin koulunsa päättävälle tai ylioppilaalle vuorovuosin. JAAKKO RISTILUOMAN MUISTORAHASTO Sinikka ja Toini Ristiluoman testamenttimääräyksen mukaan pesän varat ovat tulleet Isonkyrön seurakunnalle haudan hoitoon ja diakoniarahaston yhteyteen perustettavaan Jaakko Ristiluoman muistorahastoon käytettäväksi sairaitten ja vähävaraisten vanhusten auttamiseksi. - 30 Siitä kirkkovaltuusto v. 2012 erotti 30.000 € Jaakko Ristiluoman muistorahastoa varten ja loput hautainhoitorahastoon Ristiluoman haudan 50 vuoden hoitoa varten. Lisäksi jätetty Töysän asunnon maalauksen 2 erä 1164,11 € maksettu vuonna 2013. Puhelinosake on ko. varoissa arvolla 500 €. Lisäksi hautainhoitoon laitetaan ne varat, jotka saadaan vielä mahdollisesti myytävistä postimerkeistä, koruista, rahoista ja muusta irtaimistosta. ”Seurakunta myöntää rahastosta tarpeelliseksi katsottuja avustuksia. Rahastosta voidaan tukea vanhusten lähimmäispalvelua. Avustukset myönnetään saman käytännön mukaan, mikä seurakunnassa on muiden diakonia-avustusten myöntämisessä.” Perheneuvonta, kustannuspaikka 242 TOIMINTA-AJATUS/PERUSTEHTÄVÄ Perheasiain neuvottelukeskuksen perustehtävänä on auttaa kristilliseltä pohjalta toimien keskusteluavun ja terapian keinoin aikuisväestöön kuuluvia henkilöitä lähi- ja ihmissuhteiden ongelmissa ja elämän kriisitilanteissa sekä antaa työnohjausta ja koulutusta perheiden kanssa tekemisiin joutuvien ammattiryhmien työntekijöille. TOIMINNAN ARVIOINTIA: Resursseista: Perheasiain neuvottelukeskuksessa Seinäjoella on kuusi perheneuvojaa. Isokyröläiset käyttävät jonkin verran lisäksi Vaasan perheasiain neuvottelukeskuksen palveluja. Toiminnasta: Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Asiakkaat voivat tulla joko yksin, parina tai perheenä. Useimmissa perheasiain neuvottelukeskuksissa suoritetaan myös perheasiain sovittelua. Neuvottelukeskuksessa odotusajat pysyivät pääosin kohtuullisina. Neuvotteluihin tullaan useimmiten parisuhteen ristiriitaisuuden takia tilanteessa, jossa vaihtoehtona on avioero. Perheasiain neuvottelukeskuksen toiminta on pisteytetty moduleiksi. Vaasan käynnit lisääntyneet, lasku oli 2600 €. Tunnusluvut modulit, Sjoki 2008 30 2009 16 2010 22 2012 22 2013 25 2014 55 Sairaalasielunhoito, kustannuspaikka 243 TOIMINTA-AJATUS/PERUSTEHTÄVÄ Sairaalasielunhoidon tehtävänä on kristillisen, kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen pohjalta nouseva, ihmisen henkinen ja hengellinen auttaminen, erityisesti sairauden synnyttämissä elämänkriiseissä. Tämä tapahtuu seurakuntien ylläpitämänä sairaalasielunhoidon toimintana potilaan ja asiakkaan ehdoilla liittyen kunnalliseen sairaanhoidon ja terveydenhuollon organisaatioon. TOIMINNAN ARVIOINTIA Resursseista: Sairaalasielunhoidossa työskentelee neljä sairaalapastoria Toiminnasta: Etelä-Pohjanmaalla sairaalasielunhoito toimii sairaanhoitopiirin toimialueella, Kivipuron sairas ja kuntoutuskodissa sekä Härmän kuntokeskuksessa ja palvelukoti Pihapihlajassa. Sairaalasielunhoito toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä sekä sairaanhoitopiirin laitos ja avohoidon organisaation, että paikallisseurakuntien kanssa. Tunnusluvut: Sairaanhoitopäiviä oli v. 2012 Seinäjoella 2130 Ikäihmisten käyttöön Palvelukeskukseen luovutettiin kökkäväen yhteistyössä valmistamia peittoja ja shaaleja. (Kuvat Armin Krueger) - 31 260 LÄHETYSTYÖ Maailmaan lähetetyn kirkon tehtävä on osallistua pyhän kolmiyhteisen Jumalan toimintaan maailmassa. Lähetystyö on olennainen osa kirkon ja seurakunnan perustehtävää, sen olemusta, seurakuntaelämää ja kristillistä uskoa. Lähetystyö perustuu ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen antamaan lähetys- ja kastekäskyyn. Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus Isonkyrön seurakunta jatkaa kolmen nimikkokohteen sopimusta, jotka on tehty Suomen Lähetysseuran kanssa (Namibian ev.lut. kirkon työntekijäkoulutus, Botswanan vammaistyön keskus ja Joshkar-Olan seurakunta Venäjällä). Seurakunta jatkaa myös jäsenenä Janne ja Suvi Dahlstenin perheen ystävärenkaassa. Nimikkolähettisopimus Suomen ev.lut. Kansanlähetyksen kanssa; Seijan työ KeskiAasiassa (3000€). Dahlstenit palasivat Suomeen kevään 2013 aikana. Nimikkosopimukset: Namibia (5000€), Botswana (10000 €), Joshkar-Olan seurakuntatyö (5000€). Seuraperinteen elvyttäminen kylillä lähetys- ja diakoniatyön tukemiseen. - Osissa kyliä seuroja järjestettiin, kolehti Puoliksi lähetys/diakonia. Uusien jäsenten hankkiminen lähetysrenkaaseen. - Lähetysrenkaaseen liittyi 1 hlö. Renkaan jäseniä yhteensä 6. Nuorten innostaminen lähetysvastuuseen. Osallistumme muiden lähetysjärjestöjen järjestämiin tapahtumiin. Loppiainen, Mikko-Matti Rinta-Harri 6.1.2013 3.3. Lähetyksen ilta 28.4. Hölkkäkirkko 26.5. lähetysilta kirkossa myyjäiset yhdessä diakoniatyön kanssa lähetysarpajaiset SLS:n kautta nimikkokohteiden työn tukemiseen lähetyslounas äitienpäivänä osallistuminen 1700-luvun markkinoille, pappilassa kahvio kirkossa lähetyskynttelikkö, kirkossa kortteja myytävänä adresseja ja kortteja virastossa ja pankeissa 1.9. Kynttiläkirkko 1.11. Hetki runojen äärellä 15.12. Kauneimmat joululaulut 22.12. Lasten Kauneimmat Joululaulut ROVASTIKUNNALLISET TAPAHTUMAT: Rovastikunnallinen lähetyspyhä elomarkkinat Vaasassa Kauppapuistikolla olevan Lähetyssopen Isonkyrön myyntipäivä on kuukauden neljäs torstai. - Hiippakunnan lähetystyön tiimistä vierailija käynyt rippikoululeireillä. - Kansanlähetys, Sansa ja Sley ovat järjestäneet säännöllistä toimintaa. - Kansanlaulumessu+lähetystilaisuus srktalolla. - Srktalolla, Esa-Matias Heinonen - Wilson Kirwa - Muusikko Pontus Back - 17.12. pappilassa - 7 listaa a´100 arpaa, myyntiä myös kaupan edessä. - Keräsi n. 600 ruokailijaa. - Perinteinen lähetyksen myyntikoju - Uusi kokeilu, jota jatketaan. - Vanha kirkko, Komian kirkon kvartetti - Pappilassa - Kirkko, Kirkkokuoro - Kirkko, Laurius-kuoro - 25.8. Vanha kirkko ja srktalo, Jukka Jämsén ja Maaria Perälä - 5.10. isokyröläisiä tuotteita - Vapaaehtoisia myyjiä, tuotteet käsityökökän ja miestenpiirin valmistamia. - 32 - Pohjankyrö-lehti: Hanna Kleemola - 33 - LÄHETYSVARAT 1.1.2013 17,46 kertynyt ja tilitetty v. -13 tilittämättä 31.12.2013 1262,98 56,82 240,85 2305,29 2325,41 190,05 740,15 400,00 1626,10 127,85 273,00 14,00 1344,00 4938,00 2478,82 327,45 242,22 355,20 -38,59 -3,33 153,25 1180,50 1332,60 SLS, kohdennettuja mm. lähetysrengas SLEY kolehtia yms. Kansanläh. SJärvenpääntyön tukem. lahj.+kolehtia Suomen pipliaseura IT Romu läh.seurat pappilan kahvio 1700-luvun markkinoilla, 1/3 lähetysarvat 1700-luvun markkinoilla korttien myyntitulot adressien myyntitulot lähetysarpajaiset nimikkotyölle, 1/4 kullekin koht. päivälliset käsitöiden myyntiä+ kahvila, osa + joulumyyj. elomarkkinat kinkkuarpajaiset pankkimaks. lähetyskynttelikkö lähetyssoppi 2012-3 tilityksiä 20145,08 SRK:N LÄHETYSTILIEN KAUTTA TILITETTY Suomen Lähetysseuralle Suomen luteril.evank.yhd. Herännen kansan läh.rahasto Suomen pipliaseura Suomen ev.lut.kansanlähetys, SJärvenpään työn tukem. LÄHETYSVAROJA VUODEN LOPUSSA, tilittämättä 1727,54 -14160,98 -1240,75 -35,00 -190,05 -2661,41 -18288,19 1727,54 LÄHETYSSEUROILLE MENNYT KOKONAISKANNATUS V. 2013 SLS 7350,00 890,00 KANSANLÄHETYS 1180,00 edellä oleva tilitys Kauneimmat Joululaulut,2tilais. Heränn.kans.läh.tal.arviom. Esko Petäjän syntymäpäivär. 14160,98 1215,86 240,00 1240,75 2661,41 muut suoraan menneet lahjoit. 2161,64 2348,25 2898,86 25128,48 4479,00 11923,27 talousarviomääräraha SLEY 5183,00 YHTEENSÄ Isonkyrön srk:n lähetyskannatus vuonna 2013, valtakunnallinen lähetysjärjestöjen antama tilasto Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Talousarvio Testamentit Yhteensä yksityisiltä seurakunnilta 0.00 25128.48 Järjestö 878.84 16659.64 7590.00 2012.00 1577.00 890.00 0.00 4479.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 465.00 565.35 240.00 0.00 1270.35 9051.90 1691.37 1180.00 787.95 0.00 230.00 0.00 1017.95 Ev.lut. läh.yhd. Kylväjä 3480.00 189.66 870.00 0.00 4539.66 Sanansaattaja 16,675.69 20,683.02 11,000.00 0.00 11923.27 0.00 48,358.71 Suomen Lähetyysseura Suomen luteril.evank.yhd. SLEY SLEF Suomen Pipliaseura Suomen ev.lut.Kansanläh. Yhteensä - 34 1.5.3. HAUTAUSTOIMI 403 HAUTAUSMAAT, VANHAN KIRKON JA PAPPILAN PUISTOT, PAPPILANSAARI JA LEIRIPAIKAN RANTA-ALUE Hautausmaat Kuolleiden hautaaminen on kirkon ja seurakuntien yhteiskunnallinen tehtävä. Seurakunnalla tulee olla oma tai toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa yhteinen hautausmaa tai oikeus käyttää muuta vihittyä hautausmaata. KVJ 17 luku 1 §. Hautausmaakiinteistöjen tehtäväalueen tarkoituksena on seurakunnan omistamien hautausmaiden ja niillä olevien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta huolehtiminen kunnioittaen hautausmaiden kulttuuriperintöä ja vaalien hautausmaita puistomaisina rauhan tyyssijoina. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnall iset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet - Hautausmaa-alueiden ja niillä sijaitsevan rakennusten ja kaluston suunnitelmallinen kunnossapito. Alueita on pappila ja vanha kirkko mukaan lukien kaikkiaan 7-8 ha - Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kiinteistöjen ja alueiden - Asiakkaiden palveleminen hyvin ja tasapuolisesti ja laadukkaasti - Hautausmaiden ja eri kiinteistöjen puistoalueiden kesäajan hoidossa työllistetään touko-lokakuuksi - Henkilö sekä toukokuuksi 1 opiskelija ja kesäheinäkuuksi 7 opiskelijaa noin kuukauden mittaisiin työsuhteisiin (osin hh-tehtävissä) - Hautausmaakiinteistöjen ja niihin kuuluvien kojeiden ja laitteiden vuosihuollot ja –korjaukset tehdään suunnitelmallisesti - Työnkuvien ja tarjottavien palveluiden tarkistaminen - Jätteiden lajittelun ja kompostoinnin jatkaminen sinnikkäästi Tavoitteiden toteutus - näitä yritetty tehdä kukin parhaansa mukaan - haudankaivuun kaivinkone ostettu omaksi - lopussa liitteenä hautausmaankatselmuspöytäkirja, jossa kerrottu siihen mennessä tehdyt toimenpiteet. - huoltovihot alustavasti tehty, niitä päivitetään huoltojen mukaan - käyttösuunnitelmaa ja hinnat käyty läpi, jatketaan - työkuvien kartoittaminen vielä kesken 404 Varsinainen hautaustoimi Varsinaisen hautaustoimen tehtävänä huolehtia hautaustoimintaan liittyvien palvelujen tarjoamisesta kirkkolain ja -järjestyksen, hautaustoimilain, hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten perusteella kunnioittaen vainajia ja tukien omaisten surutyötä. Keskeiset Kaudelle asetetut tavoitteet Tavoitteiden toteutus painopiste - Hautaustoimen hinnoittelujen tarkistaminen - Hintoja korotettu 1.1.2014 alueet: lähtien. Toiminnalli kustannuksia vastaavaksi - Ympäristöasioiden huomioiminen hautaustoiminnassa - palvelu on laadukasta vähäisellä set - Työntekijöiden työnkuvien ja tarjottavien palveluiden miehityksellä tavoitteet: kartoittaminen - Toimintojen ja vastuiden selkeyttäminen. - Palveluiden ja työntekijöiden määrän suhteuttaminen - palveluja käyty läpi hautausmaan - Hautausmaan kunnossapito käyttösuunnitelmaa käsiteltäessä, - Asiakkaiden palveleminen hyvin ja tasapuolisesti ja tarkoituksena viedä se neuvostolle laadukkaasti. ja valtuustolle hyväksyttäväksi - näitä yritetty tehdä kukin parhaansa mukaan - 21.9. järjestettiin taistelukentältä löytyneen sankarivainajan Heikki Kitinojan hautaus sotilaallisin menoin. Seurakuntalaisia oli vaikuttavassa tilaisuudessa mukana yli 300. TUNNUSLUVUT Hautaukset Hautaukset oma srk 44 arkkuhaut. 47 muut evl.lut 5 uurnia 5 muu 3 yhteensä 52 52 - 35 800 HAUTAINHOITORAHASTO Hautainhoitorahasto hoitaa korvauksesta seurakunnan hoitoon annetut haudat rahaston sääntöjen ja sopimusehtojen mukaisesti. Hoitosopimukset ovat joko 5, 10, 15 tai 20 vuoden mittaisia. Vanhoja ainaishoitoja on 108. Pelkästään yhden kesän ns. kesähoitoja ja tai kasteluja on myös runsaasti. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalli set tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Hautainhoitorahastolla on kesäisin määräaikaisessa työsuhteessa yksi kokoaikainen hautausmaantyöntekijä ja siivoojahautausmaantyöntekijä osallistuu niin paljon kuin jää aikaa muulta siivoustyöltä. Naisopiskelijoita palkataan 3 kukin kolmen viikon työsuhteeseen. Tavoitteiden toteutus - Liisa Kaukonen ja Ritva-Liisa Talso ovat huolehtineet pääasiassa seurakunnan hoitoon annetuista haudoista sekä sankarihautausmaasta ja asevelihaudasta. Heillä on apuna kesätyöntekijä. Hyvä asiakaspalvelu hautojen hoidossa ja hoitosopimusten markkinoinnissa. Pyritään luopumaan ainaishoitohautojen hoidoista. Päättyvien sopimusten tilalle tarjotaan automaattisesti uusi sopimuksia niin kesähoitojen kuin pitkäaikaistenkin hoitosopimusten osalta. - hoidettavia hautoja on kaikkiaan n. 700 kpl (hoitohautoja kukkien kera 300, ilman kukkia 150, sankarihaudat 220, asevelihaudan haudat 40 ym.). Kukat näille haudoille hankittiin Sirkka Munkilta: 1060 ruusubegoniaa ja 1285 hopealehteä. 1.5.4. KIINTEISTÖTOIMI - Kiinteistöhallinto vastaa kiinteistötoimesta, tilojen kunnosta, kalustuksesta ja työvoimajärjestelyistä erilaisia tilaisuuksia varten. - Kiinteistötoimi tarjoaa asianmukaiset tilat seurakuntatyölle. - Seurakunnalla on alla olevan luettelon mukaiset kiinteistöt mm. Pääkirkko ja Vanha kirkko. Lisäksi seurakunnalla on siunauskappeli, seurakuntatalo, pappila, Ystävyydenkulma, kappalaisen pappila sekä Lammin talo ja yksi osakehuoneisto. - Kiinteistötoimen tehtävänä on pitää kiinteistöt toimintaa palvelevina yksikköinä. Kiinteistöt tulee pitää myös kunnossa siten, että niiden niin käyttö- kuin mahdollinen myyntiarvo säilyy. - Molemmat kirkot ovat peruskorjatut ja hyvässä kunnossa. - Seurakuntatalo, pappila ja Ystävyydenkulma ovat muun toiminnan keskipisteitä. - Leirikeskusmökki on huonossa kunnossa. - Kerhotuvan toiminta siirtynyt pappilaan. Keskeiset painopiste alueet: Kaudelle asetetut tavoitteet - Pappilaa muutettu toimitilaksi: työ jatkuu ja muita korjauksia valmistellaan. Toiminnalli set tavoitteet: - Kiinteistöjen huoltojen ja korjausten dokumentointia parannetaan huoltovihkojen ja kansioiden avulla. - Alla olevan rakennusluettelon oikeassa reunassa toimenpideehdotuksia Tavoitteiden toteutus Pappilan salin lattia korjattu (Jari Mäkinen) ja vintin WC kunnostettu (Arto Tammela) - laadittu kiinteistöstrategia - kiinteistöjä kunnostettu Hannu Lintalan tekemän vuosikatselmuksen mukaan Seuraavassa on esillä muutamia toimenpide-ehdotuksia kiinteistöjen osalta: 1) PÄÄKIRKKO - Pääkirkkoon toteutetaan lämpöremontti ja sisätilojen toimivuutta parannetaan 2014-2015 2) SEURAKUNTATALO, PAPPILA JA YSTÄVYYDENKULMA - Seurakuntatalolle etsitään vuokralainen/yhteistyökumppani arkikäyttöön tai myydään. - Pappila säilytetään. - 36 - Ystävyydenkulma säilytetään. Mikäli joudutaan myymään, yritetään sijoittaa toiminnat kylätalolle. 3) LEIRIKESKUSALUE Leirikeskusaluetta tarjotaan myyntiin 2014. 4) KERHOTUPA Kerhotupa vuokrataan tai myydään. LAMMIN TALO Lammin talo on myyty As. Oy RIIHIRANNAN OSAKEHUONEISTO - Osakehuoneisto myydään 2014 Tarpeettomia kiinteistöjä myymällä ei vähennetä vielä vuotuisia käyttömenoja, koska näistä ei ole kertynyt suurta alijäämää. Kustannuserittelyä katsoessa joutuu toteamaan, että vain seurakuntatalon tai Pappilan poistumisella olisi kustannusvaikutus. ISONKYRÖN SEURAKUNNAN RAKENNUKSET SISÄ ULKO RAKENNUS VALMIST. M2 M2 LÄMMITYS RAK.AINE KATTO KUUT. M3 1. Kirkko 1877 843 988 öljy tiili kupari " " hirsi pelti lauta huopa tiili huopa 11000 lämmitysratkaisu 2. Siunauskappeli 1878 104 129 " ruumissuoja 1939 36 3. Lammin talo 1928 44 liiveri 1959 4. Srk-talo 1978 455 543 öljy laajennus, keittiö 1992 100 117 428 asunto 1978 60 72 214 varasto 1984 5. Vanha kirkko 1304 360 432 kivi paanu 4000 6. Pappila 1848 420 433 kaukolämpö hirsi pelti 2300 urut 388 maalaaminen sisältä kellari, varasto, muu osa sähkö 47 alak. virasto 190 m2 90 myyty myyty 2116 lämmitysratkaisu? yht.1100 yläk. virasto 115 m2 toimitil. alakerta 250 2 yht.1200 toimitil. yläkerta 85 m2 7. Pikkupappila 1962 130 156 kaukolämpö lauta pelti 370 8. Lämpökeskus 1962 202 209 kaukolämpö tiili " 400 kylmilleen ja mahdol- 4 autotallia, kylmillään linen purkaminen pannuhuone + varasto ent.partiotila kylmillään ent.diak.tsto 9. Kerhotupa kylmillään 1928/1987 224 224 sähkö ulkorakennus hirsi pelti lauta varttil. 600 vuokrataan/kylmilleen automaattipuomit 10. Taukotupa 1939/1984 11. Palonkylän var. 54 54 sähkö lauta pelti 100 83 83 ei lauta pelti 264 osa Palonkylän, 1/3 lisäosa 2003 57 57 ei lauta pelti 188 12. Uuden haut. var. 1982 39 39 lauta pelti 80 13. Leiripaikan sauna 1983 38 sähkö hirsi pelti lauta pelti 80 myydään myydään varasto, wc-rakenn. myydään grillikatos 14. Ystävyydenkulma 15.As.os. Riihiranta 2A5 yhteensä 114 1977 114 öljy 76 3575 tiili pelti 300 kaukol. 3735 edulliset käyttökust. 3 H+K, myydään 22918 - 37 531 Seurakuntatalo/Keittiö Toimia pääemäntänä seurakuntatalossa ja muissa srk-tiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Keskustelut omaisten kanssa muistotilaisuuteen liittyvistä asioista. Lisäksi muut perhejuhlat. Ruokahuoltoon liittyvä työn suunnittelu ja toteutus. Ruoanvalmistuksen ja tarjoilutyöhön osallistuvan henkilöstön työn organisointi ja ohjaaminen. Hygieniasta ja siivouksesta vastaaminen. Tekstiilien huollosta ja hankinnasta vastaaminen. Koneiden ja kalustojen huollosta vastaaminen. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalli set tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet - Tehtävän hoitamisessa pyrkiä palvelemaan mahdollisimman hyvin tilaajien toiveita, mikäli mahdollista. Tavoitteiden toteutus palvelu on laadukasta vähäisellä miehityksellä - Erityisruokavaliot huomioidaan - Osaamisen ja tiedon syventäminen - Jatkuva työtapojen kehittäminen. - Koulutus ja oma aktiivisuus (esim. erikoisruokavalioiden tietojen päivittäminen) - Elintarvikelainsäädännön muutosten seuraaminen. - Lähiruuan käytön lisääminen ja ruuan valmistaminen siitä - Talkoolaisten vielä tehokkaampi käyttö esim. lounailla - Tilaisuuksien järjestämisen tarjoamisen lisääminen - srk-talon markkinointi - näistä yritetty huolehtia mahdollisuuksien mukaan ja kukin parhaansa tehden 592 Maa- ja metsätalous Metsätalouden tehtävä on huolehtia seurakunnan metsäomaisuudesta niin, että se säilyy tuottavana sukupolvelta toiselle. Metsätaloussuunnitelma hyväksyttiin vuosille 2012-2021. Sen laati seurakunnan metsäasiantuntijana toiminut MHY:n Mika Saari. Suunnitelman mukaan seurakunnalla on metsämaata 311,9 hehtaaria, josta kangasta 106,7, suota 85,7 hehtaaria, ns. kitumaata 25,3 ja joutomaata 94,2 hehtaaria. metsät karuja (Ilmajoki), vanhaa metsää vähän, suurin osa nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa, pääosin mäntymetsää 14780 m3 puuta nyt, kasvu n. 6700 m3 vuosittain hakkuukertymäennuste 5475 m3 105,2 hehtaarilla. kantorahatuloarvio 10 vuodessa yht. 131677 €. Metsänhoitotöiden kustannukset vv. 20122021yhteensä 70376 €, joten ylijäämää pitäisi jäädä metsästä 61.000 € 10 vuoden aikana. Tervanevan tulevaisuus? Seurakunta on vuokrannut ulkopuolisille: Pappilanvainio 3,11 ha ja Maijalan hautausmaan tausta 0,8 ha Jukka Ojalalle vuosiksi 2010-14 Museon tontti n. 1,4 ha Isonkyrön kotiseutuyhdistykselle vuosiksi 1998-2027 ns. Mummaluhta Isonkyrön Metsästys- ja ampumaseuralle 1,94 ha peltoa ja 3,84 ha suota ampumarataaluetta varten vuosiksi 1968-2017 Partiolippukunta Vainion Vesoille 0,8 ha tontti Mustikkamäestä on vuokrattu vuosiksi 2013-17 Ilmajoen puolella olevasta Marjametsä 6:50 –alueesta on 29 ha vuokrattuna turvealueeksi Vapolle 30 vuoden vuokrasopimuksella vuosiksi 2010-2039, vuosivuokra 2320 € elinkustannusindeksiin sidottuna. Keskeiset painopiste alueet Toiminnalli set tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Luettelo maa-alueista ja toimenpiteistä. Tavoitteiden toteutus Uusi metsätaloussuunnitelma on vuosille 2012-2021. Se on Metsänhoitoyhdistys E-P:n- tekemä. Kirkkovaltuusto hyväksyi sen. - Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen - Maa-alueet vuokrataan - Myyty puuta Pikitien takaa 2259,9 m3 tukkia ja 932,1 m3 kuitupuuta sekä energiapuuta 1476 m3. - 38 - . Maat ja metsät Karttan:o pinta- alueid. TILAN NIMI ala,ha lkm Mariedal 177,249 5 toimenpide REK:N:O KYLÄ 6:59 tai muita huom. Ikola 1 *Tervaneva=138,1861 ha turvetuotanto? 7 *Pappil. ja V.kkon alue= 7,2677 ha tontit,pelto,puisto 8 *Pappilansaari=0,8212 ha suojelualue 9 *Pikitien tausta= 27,7179 ha asuntoalue tulev.? 10 *Ampumaradan ympär.= 6,3326 ha vuokrattu IMAS 22 *Vanha kirkko +1,195 ha tontti+hautausmaa 11 Marjametsä 12 Varpola, Mustikkamäki 13 Kotiniemi, Maij.hautausm. 14 Lukkarin virkatalo, Puoliv.metsä 90,87 1 6:50 Ilmaj. Ikola osa vuokr.turvealue 12,0681 1 10:36 Palonkylä partiokämppä 3,13 1 8:27 Palonkylä tausta vuokralla 36,94 2 Laur.L-joki osien pinta-al. merk. I=37,1367ha *II olisi 3,5882 ha 15 Kaunistola 0,752 1 4:152 Palonkylä srk-talon tontti 16 Kirkko ja hautausmaa 3,938 1 30:0 Palonkylä Pääkko, kko-haut.alue 17 Lammi, Lammintalon tontti, 0,183 1 3:16 Palonkylä myyty osaksi,ei pysäk.al. 18 Kuusikko, Lammintalon tontti 0,104 1 3:17 Palonkylä myyty osaksi,ei pysäk.al. 19 Ruutikellarinmäki, srk-t. takana 0,424 1 4:155 Palonkylä 20 Seurapuisto, srk-t. takana 0,6185 2 4:156 Palonkylä 2,42 1 2:51 Oravainen ei omaa käyttöä Komossa myyntiin *metsikkö I=0,5473 ha *haut.taustasiukale II=0,0721 ha 21 Kyröönranta, leirik.alue *tontti ja muu maa Puuta myytiin pikitien takaa - 39 1.5.10 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN (mukana sisäiset erät) ISONKYRÖN SEURAKUNTA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Korvaukset 3100 Myyntituotot 3150 Maksutuotot 3151 Virastotuotot 3170 Seurakuntatyön maksut 3210 Hautaustoimen maksut 3230 Muut maksut ja korvaukset 3150 Maksutuotot 3300 Vuokratuotot 3600 Metsätalouden tuotot 3620 Kolehdit ja muut keräystuoto 3700 Tuet ja avustukset 3801 Muut toimintatuotot 3940 Vuokratulot (sisäinen) 3000 TOIMINTATUOTOT 4000 TOIMINTAKULUT 4010 Henkilöstökulut 4022 Palkat ja palkkiot 4080 Muut palkat 4101 Henkilösivukulut 4010 Henkilöstökulut 4301 Palvelujen ostot 4501 Vuokrat 4590 Vuokrat (sisäinen) 4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara 4605 Ostot tilikauden aikana 4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara 4800 Annetut avustukset 4901 Muut toimintakulut 4000 TOIMINTAKULUT 5000 VEROTULOT 5201 VEROTUSKULUT 5300 KESKUSRAHASTOMAKSUT 6000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6011 Korkotuotot 6110 Muut rahoitustuotot 6000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6395 VUOSIKATE 6401 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 6405 Suunnitelman mukaiset poisto 6401 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 6601 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 6716 Sisäiset vyörytystuotot 6717 Sisäiset vyörytyskulut 6715 SISÄISET VYÖRYTYSERÄT 6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT 6771 Tuotot 6775 Kulut 6779 Siirto rahastosta/rahastoon 6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT 6795 TILIKAUDEN TULOS 6900 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Budjetti Käyttö erotus % 18000 5821.00 21511.19 -5821.00 -3511.19 -100.0 119.5 2019.69 11025.40 9145.00 2677.06 24867.15 26089.05 120333.77 27981.68 2532.74 2332.16 330914.02 562382.76 -479.69 -2975.40 -145.00 522.94 -3077.15 3650.95 -20333.77 -14681.68 -1032.74 -332.16 -330914.02 -376052.76 131.1 137.0 101.6 83.7 114.1 87.7 120.3 210.4 168.8 116.6 -100.0 301.8 -498290 -6250 -156940 -661480 -236270 -8600 -484468.40 -4185.60 -145621.19 -634275.19 -219435.99 -8101.60 -330914.02 -13821.60 -2064.40 -11318.81 -27204.81 -16834.01 -498.40 330914.02 97.2 67.0 92.8 95.9 92.9 94.2 -100.0 -163720 -163720 -33400 -21440 -1124910 1050000 -20000 -58800 -137817.38 -137817.38 -42779.88 -23815.79 -1397139.85 1087544.94 -21732.08 -56619.90 -25902.62 -25902.62 9379.88 2375.79 272229.85 -37544.94 1732.08 -2180.10 84.2 84.2 128.1 111.1 124.2 103.6 108.7 96.3 31000 16264.53 -171.73 16092.80 190528.67 14735.47 171.73 14907.20 -126908.67 52.5 -100.0 51.9 299.5 -100109.57 -100109.57 30349.33 236037.48 -236037.48 231.57 231.57 -30349.33 -25997.48 25997.48 100.2 100.2 -100.0 112.4 112.4 29692.47 -29169.83 -522.64 -29692.47 29169.83 522.64 -100.0 -100.0 -100.0 120768.43 120768.43 -157026.43 -157026.43 -333.1 -333.1 1540 8050 9000 3200 21790 29740 100000 13300 1500 2000 186330 31000 63620 -99878 -99878 210040 -210040 -36258 -36258 - 40 1.5.11. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN INVESTOINTILASKELMA Budjetti 2013 Bu-muutos Budjetti + 2013 muutos Toteutuma Poikkeama 2013 01-12 000900 KIRKON ÄÄNENTOISTO 7010 Investointimenot -20000,00 -15000,00 -35000,00 -31462,31 -3537,69 -10000,00 -7900,59 -2099,41 -20000,00 -20000,00 -17491,04 -2508,96 -20000,00 -20000,00 -17360,00 -2640,00 7516,67 -7516,67 -66697,73 -18302,73- 000901 PAPPILAN KORJAUS 7010 Investointimenot -10000,00 000960 Kirkonkirj.digitointi ja meta-tiedot 7010 Investointimenot 000961 HAUTAUSM.KAIVINKONE 7010 Investointimenot Tuloja: Lammin talon tasearvon tuloutus ISONKYRÖN SEURAKUNNAN INVESTOINNIT 7010 Investointimenot -70000,00 -15000,00 -85000,00 KIRKKO Kirkon äänentoisto koki suuren remontin. Hanke laajeni niin paljon että äänentoisto uusittiin melkein kokonaan. Lisätalousarviossa saatiin siihen lisärahoitusta (Varsinainen äänentoisto Avalarm, johtotyöt ja sähkötyöt Digison ja Kyrönmaan Sähkö, Hannu Lehtorinnalta telineet) HAUTAUSMAAT Hankittu Kaivinkone Kubota Jukka Hakamaalta PAPPILAN TOIMITILAT JA YMPÄRISTÖ pappilan parkettilattiaa kunnostettu (Jari Mäkinen) ja vintin WC:n pinnat uusittu (Arto Tammela ja Isonkyrön LVIS) KIRKONKIRJOJEN DIGITOINTI JA META-TIEDOT digitoitu kirkonkirjat vuodesta 1860 eteenpäin (Vaasan Micro-Copy) - 41 - Pohjankyrö-lehti: Elina Koski - 42 1.6. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.6.1.TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ( vertailu edelliseen vuoteen, ei sisäisiä eriä) 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Korvaukset 3100 Myyntituotot vuosi 2013 vuosi 2012 5.821,00 21.511,19 22.905,75 3150 Maksutuotot 3151 Virastotuotot 2.019,69 2.305,79 3170 Seurakuntatyön maksut 11.025,40 8.144,00 3210 Hautaustoimen maksut 9.145,00 10.580,00 3230 Muut maksut ja korvaukset 2.677,06 2.821,07 3150 Maksutuotot 24.867,15 23.850,86 3300 Vuokratuotot 26.089,05 25.283,29 120.333,77 1.859,99 27.981,68 25.629,78 3700 Tuet ja avustukset 2.532,74 1.585,16 3801 Muut toimintatuotot 2.332,16 521,65 3000 TOIMINTATUOTOT 231.468,74 101.636,48 -484.468,40 -506.074,25 -4.185,60 -8.064,48 4101 Henkilösivukulut -145.621,19 -150.317,33 4010 Henkilöstökulut -634.275,19 -664.456,06 4301 Palvelujen ostot -219.435,99 -214.247,38 -8.101,60 -9.456,59 4605 Ostot tilikauden aikana -137.817,38 -148.824,95 4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara -137.817,38 -148.824,95 4800 Annetut avustukset -42.779,88 -39.245,51 4901 Muut toimintakulut -23.815,79 -21.269,08 4000 TOIMINTAKULUT -1.066.225,83 -1.097.499,57 5000 VEROTULOT 3600 Metsätalouden tuotot 3620 Kolehdit ja muut keräystuoto 4000 TOIMINTAKULUT 4022 Palkat ja palkkiot 4080 Muut palkat 4501 Vuokrat 4600 Aineet, tarvikkeet ja tavara 1.087.544,94 1.035.490,20 5201 VEROTUSKULUT -21.732,08 -20.396,83 5300 KESKUSRAHASTOMAKSUT -56.619,90 -43.136,04 16.264,53 42.042,93 -171,73 -409,84 16.092,80 41.633,09 6395 VUOSIKATE 190.528,67 17.727,33 6405 Suunnitelman mukaiset poisto -100.109,57 -102.458,00 6401 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -100.109,57 -102.458,00 6011 Korkotuotot 6110 Muut rahoitustuotot 6000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6601 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 6610 Satunnaiset tuotot 30.349,33 6601 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 30.349,33 6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT 6771 Tuotot 29.692,47 28.527,04 6775 Kulut -29.169,83 -26.999,51 -522,64 -1.527,53 6795 TILIKAUDEN TULOS 120.768,43 -84.730,67 6900 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 120.768,43 -84.730,67 6779 Siirto rahastosta/rahastoon 6770 ERILLISKIRJANPITONA HOIDETUT - 43 2013 21,7 190 44 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % Vuosikatteen osuus poistoista, % Vuosikate, euroa/jäsen 2012 9,3 17,3 4 2011 9,6 32,6 8,2 2010 9 6,6 1,7 Toimintatuotot toimintakuluista: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko seurakunnan toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden maksutuloilla ja korvauksilla. 100*Toimintatuotot Toimintakulut 100*231468 = 21,7 % 1066225 Vuosikate-% 100*Vuosikate 100*190528 = 190 % Poistot 100109 Vuosikate 44 €/jäsen. Jäsenmääränä tunnusluvuissa käytetään läsnä olevan väestön määrää vuoden lopussa. Vuosikate 190528= 44 €/ jäsen 4329 jäsentä Vuosikate 190528,67 €, riittää poistoihin. Ylijäämää tuli 120768,43 €. Ns. ylijäämäinen talous. 0020 R a h o i t u s l a s k e l m a vuosi 2013 vuosi 2012 190528.67 17727.33 8600 Kassavirta/varsinainen toimin 8610 Tulorahoitus 8615 Vuosikate 8620 Satunnaiset erät 30349.33 8625 Tulorahoituksen korjauserät -30349.33 8610 Tulorahoitus 190528.67 17727.33 -66697,27 -83577.88 8630 Investoinnit 8635 Käyttöomaisuusinvestoinnit 8645 Käyttöomaisuuden myyntitulo 8655 Käyttöomaisuuden myyntivoi 30349.33 8645 Käyttöomaisuuden myyntitulo 30349.33 8630 Investoinnit -36347,94 -83577.88 8600 Kassavirta/varsinainen toimin 154180,73 -65850.55 8660 Rahoitustoiminnan kassavirta 8710 Muut maksuvalmiuden muutokse 8720 Toimeksiantojen varojen ja 8725 Vaihto-omaisuuden muutos 2180.00 8735 Lyhytaikaisten saamisten mu -242.42 4317.68 8740 Korottomien pitkä/lyhytaik. 1534.71 2993.96 8710 Muut maksuvalmiuden muutokse 1292.29 9491.64 8660 Rahoitustoiminnan kassavirta 1292.29 9491.64 155473,02 -56358.91 8770 Kassavarat 31.12. 1181684.10 1026211.08 8775 Kassavarat 1.1. 1026211.08 1082569.99 155473.02 -56358.91 8760 Kassavarojen muutos 8780 Kassavarojen muutos 2013 2012 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 256 21 106 10 Kassavarojen riittävyys, pv 356 299 332 330 ei ole lainoja ei ole lainoja ei ole lainoja ei ole lainoja Lainanhoitokate, % Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi - 44 pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla. Tunnusluvut esitellään toimintakertomuksessa heti rahoituslaskelman jälkeen tuloslaskelman osalta vähintään kolmen vuoden ajalta. samalla 100*Vuosikate 100* 190528= 256 % Investointien omahankintameno 76061 0001 TASE vuosi 2013 vuosi 2012 1010 Muut pitkävaikutteiset menot 19188.25 2565.21 1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 19188.25 2565.21 75605.18 75605.18 1000 V A S T A A V A A 1100 AINEELLISET HYÖDYKKEET 1110 Maa- ja vesialueet 1130 Hautaustoimen aineell.hyödykkee 54311.48 42707.48 856146.22 908422.56 40520.86 48162.86 4018.85 5739.85 1200 Muut aineelliset hyödykkeet 168.19 168.19 1100 AINEELLISET HYÖDYKKEET 1030770.78 1080806.12 17787.56 17787.56 1160 Rakennukset 1180 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1190 Koneet ja kalusto 1300 SIJOITUKSET 1310 Osakkeet ja osuudet 1300 SIJOITUKSET 17787.56 17787.56 1067746.59 1101158.89 8826.93 6999.56 1420 Muut toimeksiantojen varat 286848.09 286624.42 1400 TOIMESIANTOJEN VARAT 295675.02 293623.98 1602 Myyntisaamiset 3986.30 3805.88 1606 Siirtosaamiset 3822.00 3760.00 1600 Lyhytaikaiset saamiset 7808.30 7565.88 1701 Osakkeet ja osuudet 7745.00 7384.89 1700 Rahoitusarvopaperit 7745.00 7384.89 1800 Rahat ja pankkisaamiset 1173939.10 1018826.19 1500 Saamiset 1189492.40 1033776.96 1460 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1189492.40 1033776.96 1000 V A S T A A V A A 2552914.01 2428559.83 1451238.53 1451238.53 2011 Muut omat rahastot 100000.00 100000.00 2080 Edellisten tilikausien yli-/alij 472831.48 557562.15 2090 Tilikauden yli-/alijäämä 120768.43 -84730.67 2144838.44 2024070.01 295675.02 293623.98 2595 Muut velat 8458.84 8034.62 2600 Siirtovelat 103941.71 102831.22 112400.55 110865.84 2552914.01 2428559.83 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 1400 TOIMESIANTOJEN VARAT 1410 Lahjoitusrahastojen erityiskatte 1460 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1700 Rahoitusarvopaperit 2000 V A S T A T T A V A A 2008 Peruspääoma 2002 OMA PÄÄOMA 2200 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2300 VIERAS PÄÄOMA 2300 VIERAS PÄÄOMA 2000 V A S T A T T A V A A tavalla kuin - 45 Omavaraisuus mittaa seurakunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus-% . Ei ole lainoja. Tilikauden yli-/alijäämä siirretään kirjanpidossa taseen Tilikauden yli-/alijäämä -tilille ennen tilinpäätöksen hyväksymistä. Tilikauden yli-/alijäämä kirjataan avaavassa taseessa aina edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilille. Siirto oman pääoman muihin eriin ei ole mahdollista. 2013 Omavaraisuusaste, % Rahoitusvarallisuus, €/jäsen Suhteell. velkaantuneisuus Lainakanta, €/jäsen 2012 2011 95 248 95 210 95 245 2010 95,63 218 0 0 0 0 Omavaraisuusaste -prosentti lasketaan kaavalla: 100*(Oma pääoma + Poistoero + Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Toimeksiantojen pääomat - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus jäsentä kohti lasketaan kaavalla: = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Väkiluku 1.7. KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 120868,43 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämä –tilille omaan pääomaan. Tili on 2090 Tilikauden ylijäämä/alijäämä. Seurakunnan tasekirjaan sisältyvä tuloslaskelma esitetään tilinpäätöksessä kaavan mukaisesti sisäiset erät eliminoituina. Tuloslaskelma laaditaan kirjanpidon mukaisena sentin tarkkuudella. 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT: TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASE (ks. edellä olevat sivut) Laaditaan kirjanpidon mukaisena sentin tarkkuudella. 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.1. TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT Vuosittain vain muutos kirjataan menoksi tai tuloksi lomapalkkajaksotuskirjaus korkotulojen jaksotuskirjaus 3.2. OIKAISUT, JOTKA ON TEHTY EDELLISELTÄ TILIKAUDELTA ESITETTÄVIIN TIETOIHIN, ei ole 3.3. SELVITYS, JOS EDELLISTÄ TILIKAUTTA KOSKEVAT TIEDOT EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA PÄÄTTYNEEN TILIKAUDEN TIETOJEN KANSSA 3.4. HENKILÖSTÖKULUT Seurakunnan kokonaispalkat ja rahapalkkaan rinnastettavien luontaisetujen yhteenlaskettu raha-arvo sekä eläkekulut ja muut henkilösivukulut ilmoitetaan palkkakirjanpidon mukaisena. Vapaaehtoisina henkilöstökuluina suositetaan esitettäväksi virkistystoiminnan kustannukset, matkakorvaukset, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, kuljetuspalvelut sekä koulutuspalvelut omalle henkilökunnalle. Myös työterveyshuollon kustannukset esitetään vapaaehtoisissa henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut *Rahapalkat *Eläke ja sosiaalim. *Virkistystoiminta, joulujuhla ja tyky-toiminta - Saadut henkilöstökorvaukset *Yhteensä *Matkakulut * Koulutus * Työterveyshuolto *Yhteensä 507 145,26 150 767,91 1 284,00 -5 146,72 654 050,45 11 352,52 3 563,74 4 802,13 673 768,84 - 46 3.5. SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT, ei ole 3.6. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOS JA MUUHUN KUIN TILIKAUTEEN LIITTYVÄT ERÄT (ei ole muita kuin siirtovelat ja siirtosaamiset). 3.7. VAKUUTUKSET työntekijöillä on pakollinen työajan tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus, työttömyysvakuutus ja vastuuvakuutus Vakuutukset käyty läpi v. 2013 Pohjola-vakuutusyhtiön edustajan kanssa. voimassa ns. toimintavakuutus. Se kattaa srk:n järjestämän ja valvoman toiminnan laajemmin kuten vanhusten retket, jumalanpalvelukset, talkoot yms. Maksu on srk:n jäsenmäärän mukaan. pappilan ja viraston irtaimiston vakuutusta muutettu. Tietokoneita ei vakuuteta, ovat IT-alueen omia. 1) Kirkkovakuutuksessa on omavastuu 3 364 €. 2) (Sisältää palo, murto, vuoto, myrsky, ilkivalta rakennuksille.) Seuraavassa on lueteltu palo-, kirkko- ja täysarvovakuutukset rakennuksittain. RAKENNUSTEN JA IRTAIMISTON VAKUUTUSMÄÄRÄT KOHDE Vanha kirkko 1) Pääkirkko 1) Urut Siunauskappeli Seurakuntatalo 2) Kirkkoherran Pappila 2) Marjendahl) Kappalaisen pappila Lämpökeskus Kerhotupa Kerhotuvan talousrakennus Taukotupa Palonkylän varasto (konesuoja) Uuden hautausmaan varasto Seurakuntatalon varasto Leiripaikan saunamaja Saunamajan varasto Grillikatos Metsävakuutus, 205,1 ha Ystävyydenkulma Kubota pienkaivinkone Wiljam 200 Valmet 504 –traktori. auton peräk. KUUTIOT TÄYSARVOVAK. 388 2230 1615 x x x 359 525 770 x palovak. x 210 45 KIINTEISTÖ IRTAIMISTO 2288198 9031928 216361 421448 271 746 20 273 172678 109398 65000 37324 3996 25 132 3718 47898 12587 15571 3219 24340 11524 3499 4805 x x x 24791 liikenne-ja työk.vak 15339 osakasko - 47 3.8. PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT JA SELVITYS PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSISTA JA SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOLASKELMA V. 2013 Suunnitelman mukaiset vuosittaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu hyödykkeen hankintamenosta poistoprosentin mukaan seuraavaa kirkkovaltuuston vahvistamaa poistosuunnitelmaa noudattaen. PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOLASK. vuoden poisto-% muutos alussa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1010 € poisto 6560107 Kirkonk.digitointi ym.pitkäv.5v 1030 2565 lopussa lisäykset 868 € 0 17491 19188 0 MAA- JA VESIALUEET 0 0 75605 75605 HAUTAUSMAAT Hautausmaat,verotusarvo, ei poistoa 1061 vuoden 2013 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-, metsä-, ja vesialueet, ver.ar 1050 2013 Siunauskappeli, 10% 0 0 0 1604 1604 168 168 1062 6460403 Hautausmaan huoltorakenn., 10 % 12890 1289 1063 6490403 Haut kiinteät rakent.ja laitt. 15 % 25469 3822 1064 6520403 Hautausmaan koneet ja kalusto, 25 % 2573 643 17360 19290 42705 5754 17360 54311 31462 153906 yht. RAKENNUKSET 1080 6460521 Pääkirkko, 8 % 1085 6460522 Vanha kirkko, 8 % 1110 6460531 Srk-talo, 10 % 1111 6460532 Kerhotupa, 10 % 1112 Ystävyydenkulma, EI POISTOA 0 0 133094 10650 6460551 Leirikeskusmökki, 10 % 1150 6460541 Kirkkoherran pappila, 10 % 1151 6460541 Huoltorakennus, lämpökeskus, 15 % 1152 6460541 Pikkupappila, 10 % 1153 6460542 Lammin talo, 10 % poistuu 1180 6460541 Muut rakennukset, 15 % poistuu yht. 1210 6520521 Urut, 15 %, flyygeli 1220 47371 3789 43582 20603 185427 86607 8663 77944 123 332130 33213 6520108 ATK-laitteet,kopiok. 30 % 1250 6520541 Koneet ja kalusto, 30 % 1265 1106 7901 306818 5181 777 4404 54282 5437 48845 8351 835 32 32 908420 84122 -7516 0 31847 856144 0 0 0 0 8715 1307 7408 31093 4664 26429 8354 1671 48162 7642 KONEET JA KALUSTO 1245 34112 1229 Salaojat, 20 % yht. 0 206030 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 6490403 Maa- ja vesirakenteet, 15 % 21647 34112 1140 1200 11601 Arvo- ja taide-esineet, ei poistoa 6683 0 40520 0 0 0 5368 1610 3758 371 111 260 168 yht. 5907 168 1722 0 4186 OSAKKEET JA OSUUDET 0 1300 As Oy Kouluk. 1, myyty v. 2009 0 0 1301 As Oy Riihiranta 2 17559 17559 1360 Puhelinosakkeet 229 229 YHTEENSÄ 1101151 0 100108 66698 1067741 3.9. VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Rahoitusomaisuus sisältyy eriteltynä taseeseen. 3.10. OMA PÄÄOMA sisältyy edellä olevaan taseeseen 3.11. PAKOLLISET VARAUKSET, LASKENNALLINEN KiEL ELÄKEVASTUU KIEL eläkevastuu Seurakunnat vastaavat yhteisvastuullisesti KiEL:n mukaan määräytyvistä eläkesitoumuksista eikä niiden kattamatonta osaa voida jakaa seurakuntakohtaisesti. Vastuuta voidaan likimääräisesti arvioida suhteuttamalla eläkevastuuvajaus seurakunnan palkkasummaan - 48 Seurakunnan laskennallinen osuus kirkon yhteisestä eläkevastuuvajauksesta = Kirkon eläkevastuuvajaus * Srk:n palkkasumma ----------------------------------------------------------------Kirkon palkkasumma Eläkevastuuvajaus ei tule realisoitumaan lyhyellä aikavälillä eikä kerralla vaan lisää seurakuntien eläkekustannuksia eläkkeelle jäämisen kasvun myötä. 3252 milj.€ *0,507 milj.€ 514 milj.€ = 3,21 milj. € 3.12. HAUTAINHOITORAHASTO Hautainhoitorahaston sopimusvastuun sekä siihen liittyvän yli- tai alikatteisuuden laskeminen Hautainhoitorahaston avulla seurakunta hoitaa korvauksesta seurakunnan hoitoon annetut haudat rahaston sääntöjen ja sopimusehtojen mukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen ja arviointi 1) Päättyvien pitkäaikaisten sopimusten tilalle tarjotaan automaattisesti uusi sopimuksia niin kesähoitojen kuin pitkäaikaistenkin hoitosopimusten osalta lähettämällä tarjouskirjeet hautapaikan haltijoille. Hautainhoitorahaston taseen liitetiedoksi tehdään 1. laskelma rahaston hoitovastuiden määrästä tilinpäätöspäivänä 2. laskelma hautainhoitorahaston yli- tai alikatteisuudesta. Hautainhoitorahastojen kuluiksi kirjataan vuosittain kaikki haudanhoitosopimuksista aiheutuneet menot. Kun tilivuoden menot jaetaan hoidettujen hautojen lukumäärällä, saadaan yhden hoidetun haudan menot keskimäärin vuoden aikana. Määräaikaisten hoitosopimusten toteuttamiseen käytetään sekä rahaston tuotto että pääoma. Hautainhoitorahastojen hoitovastuut saadaan kertomalla yhden hoidetun haudan menot jäljellä olevien hoitosopimushautojen ja -vuosien lukumäärällä. 1. hoitovastuita määräaikaissopimuksissa jäljellä 2341 vuotta. 2. hoitohaudan menot n. 80 €/hauta/vuosi (tavallinen hoitohauta, ei ainaishauta). 80 e x 2341 v. = 187280 €. Määräaikaishoitosopimusten pääoma on 258.547,72 € eli riittää hoitovastuuseen. Ainaishoitosopimuksia on 104, niiden pääoman 5655,03 €:n korko n. 300 € ei riitä hoitovastuuseen. Vanhan kirkkolain 349 §:n mukaisista ainaishoitosopimuksista aiheutuneet menot on kirjattu tänä vuonna kokonaan kuluiksi ja niiden pääoma 5655,03 € on käytetty. Näiden sopimusten piiriin kuuluvien hautojen hoitoon ei saa käyttää seurakunnan varoja ja saisi käyttää vain hautainhoitorahaston tuotto mutta ei pääomaa. Se ei kuitenkaan riitä. On tehty selvitystyönä mm. 50-70 vuotta sitten maksetun summan muuntaminen nykyrahaksi, etsitty sukuselvityksistä hautojen mahdollisia hautapaikan haltijoita. Kirkkoneuvosto on päättänyt lopettaa ainaishoitohautojen hoidon 1.5.2015. Asiasta laitetaan kuulutus haudalle ja lehteen. Mahdollisesti tiedossa olevia omaisia lähestytään kirjeitse. JAAKKO RISTILUOMAN MUISTORAHASTO Sinikka ja Toini Ristiluoman testamenttimääräyksen mukaan pesän varat tulevat Isonkyrön seurakunnalle haudan hoitoon ja diakoniarahaston yhteyteen perustettavaan Jaakko Ristiluoman muistorahastoon käytettäväksi sairaitten ja vähävaraisten vanhusten auttamiseksi. Siitä kirkkovaltuusto erotti 30.000 € Jaakko Ristiluoman muistorahastoa varten ja loput hautainhoitorahastoon Ristiluoman haudan 50 vuoden hoitoa varten. Ainaishoitosopimuksia ei enää nykyään tehdä. ”Seurakunta myöntää rahastosta tarpeelliseksi katsottuja avustuksia. Rahastosta voidaan tukea vanhusten lähimmäispalvelua. Avustukset myönnetään saman käytännön mukaan, mikä seurakunnassa on muiden diakonia-avustusten myöntämisessä.” 4. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS (liite 3) Seurakuntien taloussääntömallin 25 §:n mukaan tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto ja talouspäällikkö. Allekirjoitukset merkitään tasekirjaan tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen jälkeen. 5. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ (liite 3) Suoritettuaan seurakunnan tilintarkastuksen tilintarkastajat kirjoittavat tilinpäätökseen merkinnän missä - 49 viitataan tarkastuskertomukseen. - 6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA Päiväkirja tietokonetulosteena Pääkirja tietokonetulosteena Talousarvion toteutumisvertailu tietokonetulosteena Ostoreskontra tietokonetulosteena Palkkakirjanpito tietokonetulosteena Tasekirja sidottuna kirjana Tase-erittelyt sidottuna kirjana Kirjanpidon, laskutuksen, ostoreskontran, myyntireskontran, palkanlaskennan, hautatoimen ja hautainhoitorahaston sekä käyttöomaisuuskirjanpidon hoitamiseen on käytetty Status –ohjelmistoa. Hautainhoitorahaston kirjanpito on pidetty erilliskirjanpitona. 7. LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA Tunnus Tositelaji Käytetyt tositenumerot - 10 Tiliotetositteet 0001-1034 - 20 Ostotositteet 20001-20860 - 30 Ostoreskontran suoritukset 30001-30072 - 50 Laskutus 50001-50059 - 60 Palkkatositteet 60001-60074 - 70 Lähetystositteet 70001-70062 - 75 Vyörytykset 75001-75002 - 80 Hautainhoitorah. tositteet 80001-80014 Tositteet säilytetään tositelajeittain tositenumerojärjestyksessä. Muden kuin palkkatositteiden säilytysaika on 6 vuotta tilikauden päättymisestä. MUUT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Sisällytetään erillisenä säilytettävään aineistoon. TASE-ERITTELYT, TILIKARTTA JA KIRJAUSSUUNNITELMA Tilikartta ja kirjaussuunnitelma noudattavat Kirkkohallituksen ohjetta. Status kirjanpito-ohjelman menetelmäkuvaus on taloustoimistossa. Tase-erittelyn tiedot, liitetietojen erittelyt, tilikartta ja kirjaussuunnitelma ym sisällytetään erillisenä säilytettävään aineistoon. Vakuutukset sisältyvät tämän vuosikertomuksen kohtaan 1.1.3. SISÄINEN VALVONTA Nykyisen kirkkojärjestyksen mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Aikaisempaan säädökseen verrattuna muutos on siinä, että toimintakertomuksessa esitettäviin selvityksiin on sisällytetty velvoite antaa selvitys myös sisäisestä valvonnasta. Koska seurakuntien tilinpäätösmalli on annettu ennen 1.1.2013 voimaan tullutta kirkkojärjestyksen muutosta, ei tilinpäätösmallissa ole erikseen otettu kantaa miten ja mitä tietoja sisäisen valvonnan osalta tilinpäätöksen toimintakertomuksessa tulee olla. Sisäisen valvonnan tavoitteena on mm. - varmistaa sujuva ja tarkoituksenmukainen toiminta sekä hyvin toimiva hallinto - varmistaa seurakuntia koskevien lakien, säännösten ja ohjeiden noudattamisen - edistää toimintojen säännönmukaisuutta, tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta sekä parantaa palveluiden laatua - auttaa organisaatiota saavuttamaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet - antaa toimintamalli, kun työntekijä vaihtuu, sijaisuuksia hoidettaessa ja ongelmatilanteissa- antaa oikeaa ja tosiasioihin perustuvaa tietoa toiminnasta ja taloudesta määräaikaisissa raportoinneissa - estää resurssien menetyksiä, jotka aiheutuvat asioiden huonosta hoidosta, virheistä, väärinkäytöksistä tai tuhlauksesta - 50 Hyvin toimiva sisäinen valvonta vähentää ja ehkäisee tahallisia ja tahattomia toimintavirheitä, epäjohdonmukaista toimintaa, taloudellisia menetyksiä ja asioiden huonoa hoitoa. Toiminnan dokumentoitu suunnittelu (toiminta- ja taloussuunnittelussa) varmistaa, että tavoitteet tulevat asetetuksi. Toiminnan säännönmukainen seuranta etukäteen sovitulla tavalla varmentaa, onko toiminta ollut tavoitteiden mukaista. Sisäisen valvonnan tavoitteena on auttaa seurakunnan johtoa havaitsemaan seurakunnan toimintaan liittyvät riskit ja varmistaa, että ne pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Riskillä tarkoitetaan kaikkea odottamatonta, mitä voi tapahtua, kun organisaatiossa toimitaan, hallinnoidaan ja tehdään päätöksiä. Jos toimintaan, talouteen ja tavoitteisiin liittyviä riskejä ei tiedosteta, niihin ei osata etukäteen varautua. Toteutuneen toiminnan vertailu suunnitelmiin sekä talousarvion toteutumisvertailu kohdistuvat menneisyyteen, mutta niiden avulla pystytään arvioimaan toiminnan ja talouden kehitystä tulevaisuudessa sekä havaitsemaan todennäköiset uhat ja mahdollisuudet. Sisäisen valvonnan menetelmät Kirkkojärjestyksen 15:11,1 mukaan tilintarkastajien on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti mm., onko seurakunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Taloussääntömallin 18:2 mukaan kirjanpitoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon sisäisen valvonnan lähtökohdat. Taloussääntömallin 26 §:n mukaan seurakunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen valvonta ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta voidaan myös jakaa kolmeen osaan: sisäinen tarkkailu, sisäinen tarkastus ja luottamushenkilöiden suorittama seuranta. Seurakuntien ulkoinen ja sisäinen valvonta jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: 1. Seurakunnan järjestämä ulkoinen tarkastus vähintään yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai näiden sijasta tilintarkastusyhteisö valtuustokauden ajaksi kerrallaan (KJ 15:10,1) Toteutus - meillä kolme tilintarkastajaa 2. Muu ulkoinen valvonta kirkkohallitus ja tuomiokapitulit valtion ja kunnan viranomaiset seurakuntalaiset ja muu paikkakunnan väestö EU-tarkastajat Toteutus - määräysten ja ohjeiden noudattaminen, mm. KL, KJ, taloussääntö, neuvoston ohjesääntö jne 3. Seurakunnan järjestämä sisäinen valvonta hallintoelinten ja luottamushenkilöiden sekä johtavassa asemassa olevien viranhaltijoiden suorittama sisäinen valvonta sisäiset tarkastukset, mm. hautausmaan ja kiinteistöjen katselmukset. Toteutus - Rahavarojen tarkastus (kaksi neuvoston jäsentä), hautausmaan katselmus (tal.jaosto) ja kiinteistöjen katselmukset (Hannu Lintala). Ulkoinen tilintarkastus valvoo lakien ja sääntöjen noudattamista lähinnä menneisyydestä nykyhetkeen. Sisäiseksi valvonnaksi voidaan luokitella kaikki toimenpiteet, jotka edistävät töiden sujuvuutta, toimintavarmuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurakunnan tavoitteiden saavuttamiseksi nykyhetkestä tulevaisuuteen. - 51 TILINTARKASTUSKERTOMUS (liite 3) Isonkyrön seurakunnan kirkkoneuvosto Allekirjoitukset Isossakyrössä __ / _____ 20__ -----------------------------------------------------------------------Tilintarkastajien merkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Isokyrö ___ / __ 20____ ___________________ Esko Säilä JHTT, HTM __________________ Tuula Kupari HTM ___________________ Juha Kiltilä HTM
© Copyright 2024