1. No category

Pirkanmaan Mikrotietokonekerho jäsenlehti 1/2013
Pirkanmaan Mikrotietokonekerho on laite
riippumaton yleiskerho, jonka tarkoituksena on
edistää tietojenkäsittelyn ja mikrotietokoneiden
käytön osaamista.
Kerhon hallitus:
Puheenjohtaja: Markku Sohkanen
Puh. 0400 265 556
e-mail: oh3kaq@sral.fi
Varapuheenjohtaja: Rauno Mäntysilta
Puh: 040 778 5648
e-mail: rauno.mantysilta@nettiviesti.fi
Sihteeri: Pekka Paldanius
Puh. 044 357 1129
e-mail: pekka.paldanius@mbnet.fi
Rahastonhoitaja: Risto Korkee
Puh: 0400 775 645
e-mail: oh3kx@sral.fi
Jäsen: Timo T. Laine
Puh: 03 377 0324
e-mail: ttlaine@netti.fi
Jäsen: Arvi Koskinen
Puh:050 305 4506
e-mail: arvikoskinen@gmail.com
Mikrofan internetissä:
Sähköposti: mifapostit@gmail.com
Kotisivut: http://sites.google.com/site/mikrofan/
Kotisivujen ylläpitäjä: Hannu Haapasaari
e-mail: hh@haapasaari.org
Mikrofan julkaisee jäsenlehteä neljä (4) kertaa
vuodessa ja järjestää kerhoiltoja kevät- ja
syyskaudella säännöllisesti joka toinen viikko
torstaisin. Jäsenlehden toimittaja: Markku
Sohkanen
Kansikuva: Arduino johdotus
Painopaikka: Pyynikin Kirjapaino ky
2
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
Kevätkauden 2013 ohjelma:
Kerhoillat pidetään Rientolan vanhassa atkluokassa, ellei erikseen ilmoiteta muusta paikasta.
7.3.
Tietokone ja urheilu
Urheilusuoritusten seurantaohjelmia
Risto
21.3.
Kuvagallerioista
Hannu
4.4.
Kevätkokous ja kysymystenilta
Markku
20.- Kevätretki Pälkäneen Kuohijoelle
21.4. Risto (infoa sivulla 14)
2.5.
Aihe avoinna
16.5.
Aihe avoinna /Kevät kauden päätös
Kevätkokous
Tervetuloa Mikrofanin kevätkokouksen 4.4.2013
kello 18.00. kerhoillan yhteydessä. Kerhon
kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös
ja tilintarkastajien lausunto
2. Päätetään hallituksen toiminnan hyväksymisestä
edelliseltä toiminta kaudelta ja muista
toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty
hallinto tai tilit antavat aihetta.
3. Käsitellään muut asiat, jotka on kirjallisesti
ennen tammikuun loppua saatettu kevätkokouksen
käsiteltäväksi
Hallitus
Raspberry tutuksi
Onnistuin saamaan Raspberry
Pi:n. Maksoin ihmeestä 40
euroa. Uuden tietokoneeni
hinta on siis hyvin kohtuullinen.
Lisäksi hankin 16 GB:n
muistikortin. Telkkarissa on HDMI­liitäntä.
Keskusteluun laitteen kanssa käytän
Logitech'in langatonta hiirtä ja
näppäimistöä. Kirjoitan tätä laitteeseen
asentamallani LibreOffice Writer'illä.
Laitteen käyttökuntoon saaminen oli
mielenkiintoinen haaste. Käyttöjärjestelmän
asensin 16 GB:n muistikortille windows­
kannettavalla. Esiasennettuja kortteja
myytäisiin kyllä, mutta itse tekeminen on
arvo sinänsä ja työ kuulemma neuvoo
tekijäänsä
Windows työkaluilla tehtävä ei ollut kovin
vaikea. Muutama dll piti kuitenkin sijoittaa
windows hakemistoon asennusohjelman
kuntoonsaattamiseksi. Käyttöjärjestelmän
kirjoittaminen muistikortille vaati tämän
jälkeen vain valmiiksi ladatun iso­tiedoston
valinnan. Loppu sujui automaattisesti.
kokeillut muita latureita. Virran kytkemisen
jälkeen ilmestyy ensimmäisellä
käynnistyskerralla jonkin ajan kulttua näytölle
ohjelman Raspi­config ikkuna.
Seuraavat kohdat kannattaa ainakin asettaa:
expand rootfs – tekee tilaa myöhemmille
ohjelmien asennuksille
configure keyboard
change pass – salasanan asetus
change locale
change timezone
ssh – ssh palvelimen käytön salliminen
myöhmpiä etäyhteyksiä varten
Ensi yrittämällä jätin levytilan laajennuksen
tekemättä ja ohjelmien asennustila loppui
äkkiä. Huomaan, että olisin voinut käyttää
ohjelmaa Raspi­config suoraan
komentoikkunasta, mutta kunnei älyä niinei
älyä. Opintojen äiti (kertaus) vahvisti sen, että
osaan windowsissa kirjoittaa Raspberrylle
sopivan muistikortin. Tätä kirjoitaessani näyttää
levytilaa olevan käytössä 33% (komennolla df
­h katsottuna). Muistikortin voi kirjoittaa
uudelleen ja aloittaa käytön alusta, jos
käyttiksen ensisäätö jää kovin puutteelliseksi.
Harjoittelu tekee mestarin – sanotaan.
Piuhat kiini ja muistikortti paikalleen. Asus
tablettini laturi toimii virtalähteenä. Sen teho
riittää laitteen käyttöön. En ole
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
3
Ensimmäisellä käyttökerralla on
käytettävissä vain “musta ruutu”. Google
haulla “raspberry xfce setup” löytyi
helppotajuinen ohje graafisen käyttöliittymän
asentamiseksi. Ohjeen nettiosoite oli
http://www.raspberrypi.org/phpBB3/viewtopic
.php?f=63&t=7571. Xfce on “kevyt” graafinen
käyttöliittymä, jota Raspberry jaksaa hyvin
pyörittää. Esimerkiksi Gnome takkusi
kokeiluissani melkoisesti. Jos ajattelet
sijoittaa Raspberryn vaikkapa taulutelkkarisi
taakse, enemmän multimediaan
suuntautunut työpöytäympäristö lienee
mahdollista löytää.
Ohjelmien asentamisen helpottamiseksi
kannattaa myös asentaa synaptic
pakettienhallinta. Käytin terminaalissa
komentoja
sudo apt­get update ja sen jälkeen
sudo apt­get install synaptic
Halusin
liittää tähän kirjoitukseeni myös kuvan
uudesta tietokonestani. Otin kuvan
kännykälläni ja yritin jakaa sen sähköpostini
kautta. Kännykän resurssit ovat nähtävästi
niin piripintaan käytetyt, ettei yhteys
onnistunut. Rapberry Pi:ssäni on kaksi usb­
liitintintä. Toinen on hiiren ja näppäimistön
4
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
yhteiskäytössä. Toiseen liitin
kaapelilla puhelimeni. Yhteys syntyi
automaattisesti ja sain näkyviin puhelmeni
tiedostot. Raspberry:n hakemistosta
/home/pi/Documents lisätyssä kuvassa
kuvattavat sitten näkyvät. Kuten
maailmanjärjstykseen kuuluu, kuvan ottaja ei
itse pääse kuvaan, vaan istuu
näkymättömissä jakkaralla hiukan vasemmalle
takaviistoon kuvasta ja kirjoittelee
LibreOfficella.
Koneeni on kaapelilla yhteydessä Internetiin.
Wifiä en ole kokeillut, koska täällä maaseudun
rauhassa ei ollut mukanani sopivaa donglea
sitä varten. Oleellinen osa nykyihmisen
elämää taitaa olla myös youtube. Onko se
oleellinen osa rasperryn käyttäjän elämää.
Kokeilin mahdollisuutta käyttää youtubea. En
tiedä minkä tuloksen sain. Käytössäni on
täällä Saunalahden hitain mobiilidatayhteys
(noin 5,55 euroa kuukaudessa),
extremeurheilua siis. Videon “The World's
Shortest Escalator” ­ alle minuutin mittainen
leike ­ sain kyllä näkyviin, mutta
katselunautinnosta en tiedä ­ pätki yhtä
mittaa. Pitää kokeilla kotona paremmalla
nettiyhteydellä.
Entäpä jos ei olisi HDMI­liitännällä varustettua
televisiota. Minulla ei ole juuri
tällä hetkellä, kun rouva (ja minäkin siinä
sivussa salaa) katselee mäkihyppyjä.
Ajattelin ensiksi, että telkkarissamme on
“kuva kuvassa” toiminto. Pitää joskus
kokeilla. Nyt kuitenkin liitin Rasberryn HDMI­
liitäntään palikan, joka muuntaa HDMI
kuvaulostulon VGA:ksi. Jos tarvitsisin myös
ääntä, joutuisin ottamaan sen erikseen
Raspberryn ääniulostulosta äänikaapelilla –
HDMI:ssä sekä kuva että ääni siirtyvät
samalla kaapelilla. Näyttönäni on joskus
kirpputorilta muutamalla eurolla ostettu
“iiyama” merkkinen lcd­näyttö. Kuva on
huonompi – hiukan tuhruinen – ja katselua
häiritsee jonkinlainen tahdistusongelma.
Kuva häviää epämääräisesti muutaman
sekunnin (2­9) välein, on sekunnin
näkymättömissä ja palautuu sitten. Jos
kyseessä olisi kellon käyntihäiriö, olisi kello
aina pysähdyksen jälkeen asetettava aikaan.
Kirjoittelu jatkuu vaikkapa hetken sokkona
olonkin jälkeen. Jos oman 1­2
­sormijärjestelmäni sijasta osaisin käyttää
kymmensormijärjestelmää, ongelma olisi
mitätön. Joka tapauksessa näytöllä näkyvä
on oikeastaan pelkkää illuusiota. (Ongelman
tutkimisen jälkeen oletan, että vilkahtelu
johtui jonkin sortin mitoitusongelmasta. Kun
pienensin LibreOffice Writer'in ikkunaa
kokoruudun tilasta, kirjoitusalusta rauhoittui.
Vaikuttaa siltä, että se on nyt vakaa.)
että saapahan nähdä. Talvella vanha myllyni
toimii siivouskomerossa myös osaltaan
sähkölämmitteisen asunnon lämmönlähteenä,
mutta kesällähän vähäruokainen Raspberry Pi
voisi olla kätevä vaihtoehto. Jonkin graafisen
etäkäyttöyhteyden asentaminen on haaveena.
Kokeilussa on tinyvncserver ja toiveena päästä
muilta koneilta Raspberryn graafiseen
käyttöliittymään. Mustalle ruudulle pääsen kyllä,
sillä olenhan valinnut raspi­config'issa ssh­
palvelimen aktiiviseksi.
Etälaitteena Raspberry olisi erinomainen
siinäkin mielessä, että kun sen toiminnot on
riittävästi automatisoitu, ei oikeastaan ole väliä
sillä, missä kokoonpanossa se käynnistetään.
Näyttöä, hiirtä ja näppäimistöä se ei välttämättä
vaadi käynnistyäkseen ja langattomien
yhteyksien avulla voidaan tietoja siirtää ilman,
että tarvitsee kompuroida kaapeleissa. Voisiko
yleiskäyttöinen tietokone olla vieläkin pienempi.
Miksei, mutta liittimet pitäisi vastaavasti
pienentää ja mielellään standardoida. Onhan
kännyköitä, navigaattoreita ja vastaavia laitteita
erityiskäyttöön. Halpana ja melko vapaasti
sijoitettavana, huomaamattomana yleislaitteena
tämä vaatimaton “vadelma” löytää kyllä
käyttäjänsä tai ainakin harrastajansa.
Tammikuussa 2013
Hannu Haapasaari
Apache2:n olen asentanut nettipalvelimeksi,
mutta tämänhetkisen siivouskomerokoneeni
palveluihin on vielä sen verran pitkä
matka,
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
5
Raspberry Pi ja multimedia
Raspberry Pi on ollut kokeiltavanani
tammikuun alkupäivistä alkaen. Jakelu
raspbian (debian) on asettunut hyvin
Raspberry Pi:n käyttikseksi. Harjoittelua ja
pikku juttujen selvittelyä täysin outo ja aluksi
tyhjä laite on tietenkin vaatinut. Tällä hetkellä
myös jakelun etäkäyttö toiselta tietokoneelta
on kunnossa. Siis läppärini näytöllä näkyy
sama kuin taulutv:ssämme silloin kun se olisi
vapaana tietokonekokeiluihin. Kun totesin,
että telkkarimme usb­liitäntä pystyy antamaan
raspille riittävästi sähköä ja automaattinen
kirjautuminenkin toimii, lähtee telkkarin taakse
sijoitettu raspi käyntiin ilman lisätoimia
samalla kuin telkkarikin. Kokeiluissa totesin,
että tämä raspbian­jakelu ei oikein jaksanut
raskaampaa grafiikan pyöritystä. Se ei siis
kelpaa telkkarin multimedia­avustajaksi.
Lainaus wikipediasta: ”XBMC (aiemmin
tunnettu nimellä Xbox Media Center) on
avoimen lähdekoodin MPlayer­pohjainen
mediasoitin Microsoftin Xbox ­pelikonsolille
jota voidaan käyttää muun muassa median
toistamiseen kiintolevyltä tai CD/DVD­levyltä.
Myös median ”streamaaminen” eli verkon yli
toistaminen PC:n kiintolevyltä onnistuu”.
Raspberry Pi:lle on saatavana jakelu
raspbmc. Nettisivulla
http://http://www.raspbmc.com/ löytyy tietoja
tästä uudesta ”media centeristä”. Sivustosta
löytyvät myös jakelujen asennusohjeet ja
latauslinkit. Käytin linkkiä Standalone Image ja
tein levykuvasta muistikortin Raspberry Pi:n
uudeksi ”sieluksi”. Uuden ”media centerin”
käynnistyksessä ei ollut ongelmia. Pikkuinen
6
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
NanoX näppäimistö ja hiiri yhdistelmä toimii
uuden tietokoneen ohjaimena. Xbmc työpöytä
– tai miksi sitä pitäisi sanoa – on
käyttäjäystävällinen. Työpöydällä voidaan liikua
myös kätevästi näppäimiä käyttäen. Hiirtäkin
tarvitaan tietysti silloin tällöin. En ole vielä
kokeillut, miten jonkin vanhan tvohjaimen voisi
opettaa xbmc­tavoille. Varmaankin se voisi olla
mahdollista, mutta kun pikku tietokoneeni on
näkymättömissä tv:n takana, voisi
infrapunaliikenteen välittyminen olla vaikeaa –
kuka tietää. Kuvan alareunassa juoksee
muuten mtv3:n uutisnauha, joten minulle
uuttakin on kokeiltu. Rss­syötteiden käsittely
on valmiina mukana, linkki pitää etsiä jotenkin
ja valmis työkalu mahdollistaa syötteen
käyttöönoton.
Miten kuva on saatu mukaan tähän tekstiin.
Raspbmc on multimediasuuntautunut, joten
tavanomaiset linux­käyttäjän toimet ovat
kovasti hakusessa. Nettiä penkomalla sain
selville, että näppäilyllä CTRL S voisin ottaa
kuvaruutukaappauksen. Tutkin erilaisia
mahdollisuuksia siirtää kaappauskuvat toiselle
palvelimelle. En löytänyt tai keksinyt miten sen
tekisin. Jätin asian hautumaan. Tv:n
käyttöaikani loppui ja apparaatti otettiin
normaaliin viihdekäyttöönsä. Telkkari suoltaa
viihdesisältöä ja minä kirjoittelen tätä windows­
läppärillä. Kyllä tämäkin raspbmc jakelu on
ihan oikea linux, vaikka melkein kaikki näyttää
joltain muulta. Otin läppärilläni raspbmc:hen
ssh­yhteyden ohjelmalla Putty. Käynnistin
raspissa komentoriviltä ohjelman ftp ja siirsin
ruutukaappaukseni ”jonnekinTurkuun”.
Alempana on tilannekuva siirtotapahtuman
alkuvaiheesta. Kaappauskuvat löytyivät
käyttäjän pi kotihakemistosta. Suoritin siirron
etäpalvelimeni ennalta valittuun hakemistoon
komennolla mput *.png. Mustan ruudun taika
toteutui eivätkä kuvat lipsahtaneet esimerkiksi
ruotsinlaivalle. Etäpalvelimeltani siirsin
sortimentin tälle ”kirjoituskoneelleni”
TotalCommanderin ftp:llä. Voi tuntua
monimutkaiselta, mutta on kätevää. Voi olla,
että myöhemmin selvitän myös raspbmc:n ftp:n
käytön, mutta käyhän se näinkin.
Menopaluukuvat kelpaavat siinä missä
muutkin.
Uuden raspini ominaisuuksista olen kokeillut
rss­syötteiden lisäksi vidoleikkieden katselua
youtubesta. Ardrone helikopterin
lennätyskuvat näkyivät pätkimättä. Laite osaa
vaatimattomasta 512 MB keskusmuististaan
huolimatta tuupata videovirtaa
taulutelkkarimme isolle näytölle. On juhlavaa
katseltavaa. Uusissa telkkareissahan on
mukana nettiominaisuuksia. Hintaa niillä
ominaisuuksilla taitaa olla vähän enemmän
kuin tällä vaatimattomalla raspilisäykselläni,
jota ehkä tässä voisi kutsua sulautetuksi
järjestelmäksi.
Tutkittavaa on ja tutustumista riittää.
Pilvipalvelut ovat tulleet mukaan kotienkin
tietotekniikan hyödyntämiseen. Meillä on
runsaasti matkakuvia ja videoleikkeitä
Picasaweb:issä. Linkitin Picasaweb:in
tiedostomme raspilla katseltavaksi. Sekä
videoleikkeet että kuvien selailu toimivat
moitteettomasti ja näkymät olivat upeita. Pitää
ottaa työn alle muutama muukin pilvipalvelu.
Telkkarimme näytölle saamme myös selkeän
sääennusteen. Aiomme tutkia sääruutumme
luotettavuutta pistämällä nenämme silloin
tällöin varovasti ulos ovenraosta.
Tammikuun lopulla 2013
Hannu Haapasaari
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
7
Windows 8 — ensikokemuksia
äänipiirit. Lopuksi Windows päivittyi.
Panu Pyyvaara
Aluksi tietysti yritetään tehdä varmuuskopiot
järjestelmästä DVD levylle. En saanut sitä
onnistumaan, mutta sain kumminkin
näköistiedoston isolle 16 Gtavun muistitikulle.
Ystäväni osti tarjouksessa olevan tietokoneen,
Kone voidaan käynnistää tikulta hätätapauksessa.
jossa oli Windows 8 käyttöjärjestelmä. Hän on
Ensin tietysti on yritettävä koneen omaa
pyytänyt apuani tietokoneasioissa useasti. Nyt
Palautus/Recovery ominaisuutta. Viruksien ja
meni sormi suuhun — en tuntenut tätä uutta
haittaohjelmien torjuntaohjelman kanssa kone
Windowsia! Kuinka pystyin pitämään maineeni
sekosi. Koneessa on 60 päivän ajan Norton.
yllä ”asiantuntijana”. Varmaan suurin osa teistä
Tehtäväpalkin oikeassa kulmassa olevan viirin
kerholaisista on saman laisessa tilanteessa —
viereen tuli punainen risti. Kun sitä klikkasi ja
annamme apua mielellämme, jos voimme.
siirtyi eteenpäin valikoissa, tuli tiedotus ettei
Kerholaisina meidän on oltava ajan tasalla ja
viruksentorjunta ollut päällä. Kehotti valitsemaan
otettava haasteet vastaan. Tämä auttaa pitämään
harmaat aivosolumme vilkkaina emmekä vanhene joko Nortonin tai Defenderin. Ne eivät
kuitenkaan menneet päälle ja punainen risti
niin nopeasti.
Ei auttanut muu kun ostaa sama kone itselle vajaan ärsytti jatkossa. Ja sitten tapahtui: kone hidastui
valtavasti. Ohjelmien lataus kesti ikuisuuden.
viikon päästä. Tarjous oli yhä voimassa ja sain
mielestäni kunnon koneen, jossa on kahden vuoden Silloin täytyi tehdä aikaisemmista Windowsista
tuttu palautus siihen hetkeen kun kone toimi vielä
takuu. Erään asiantuntijan mukaan koneen yksi
kunnolla. Palautuksen jälkeen kone toimi
hyvän laadun merkki on se että koneeseen
kunnolla. Poistin Nortonin ja laitoin Windowsin
annetaan tämä kahden vuoden takuu. Olen nyt
oman Defenderin päälle. Se toimii kuulemma
pelannut koneen kanssa kuukauden verran. Tämä
nykyään niin viruksen torjujana kuin
kone ja tämä käyttöjärjestelmä on ainakin minun
mielestäni paras Windows. Siinä on paljon vanhaa haittaohjelmien kyttääjänä. Windowsin oma
ja myös uusia hienoja oivalluksia. Ehkä osa näistä palomuuri laitettiin myös päälle.
Koneen mukana tulee kohtalaisen hyvä
uusista ominaisuuksista on vain tässä
ohjetiedosto, joka on .pdf muodossa. Oli kätevää
kannettavassa tietokonetyypissä. Iso yllätys oli
aluksi koneen alkaessa päivittämään Windowsia ja katsella ohjetta toisessa tietokoneessa ja räplätä
tätä Windows 8:aa.
koneen omia laitteita ja piirejä. Mm biosit
Ohjetiedosto ei ole kaiken kattava. Hyvillä
päivittyivät ensimmäisenä, sitten grafiikkapiirit ja
kysymyksillä netistä löytää hyviä ohjeita. On
8
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
jopa pitkiä ohjetekstejä katseltavaksi. Kumma
kyllä niitä ei voi tallettaa omaan koneeseen,
vaikka ne ovat .pdf muodossa. Kun halusin
koneen käynnistyvän ilman salasanan kyselyä,
löytyi vastaus netistä. Sitten vielä muutama
perustieto koneen käytöstä:
Koneen saa sammumaan kummassakin
näytössä, kun vie hiiren oikeaan laitaan. Sieltä
avautuu valikko, josta valitaan alin kohta. Sitä
kautta kone sammutetaan. Voi tietysti asettaa
koneen sammumaan, kun painetaan
käynnistinnappulaa tai kannettavassa kun sulkee
kannen. Ohjelmat lopetetaan joko ohjelman
sisältä esimerkiksi oikeasta yläkulman X:stä
vanhaan malliin tai viemällä hiiri aivan
ylälaitaan kunnes kohdistin muuttuu
kämmeneksi. Hiiren ykkönen alhaalla vedetään
aivan näytön alareunaan, niin ohjelma sammuu.
Kaikki ohjelmat saa näkyviin viemällä hiiri
aloitusnäytössä oikeaan alakulmaan.
ymmärrän Lontoon kieltä, on mielenkiintoista
katsoa BBC:n CNN:n ja muutaman muun kanavan
ohjelmia. Joiltakin kanavilta tuli vanhahkoja
amerikkalaisia sarjoja.
Osa on ajankohtaisohjelmia, mm CNN kanavalla
haastateltiin Floridassa sängyn kanssa
ilmestyneeseen kuoppaan hautautuneen miehen
veljeä, joka yritti kaivaa lapiolla veljeään ja kuuli
hänen hätähuutonsa, mutta ei saanut veljeään enää
ylös. Vajoaman reunat olivat murtuneet ja miestä
oli mahdotonta saada enää ylös. Toisessa
uutiskatsauksessa näytettiin noin kahden sängyn
levyinen aukko lattiassa ja kaivurit hajottamassa
taloa. Vaikka kaivureissa oli pitkät varret, en olisi
uskaltanut mennä noin lähelle. Naapuritalojen
asukkaat kuulemma evakuoidaan lisävajoamisien
pelosta.
Aloitusnäytön ja työpöytänäytön välillä
liikutaan mm. Windows­näppäimellä.
Asennettavista ohjelmista tulee aloitusnäyttöön
ruutu, jota näppäämällä päästään ohjelmaan.
Kauppa­ruudun kautta pääsee hakemaan uusia
ohjelmia. Täytyy rekisteröityä Microsoft tiliin.
Sen jälkeen voi hakea joko ilmaisia tai
maksullisia ohjelmia ”Kauppa” ruudun avulla.
Minä ihastuin mm. muutamaan
englanninkieliseen televisiokanavaan. Koska
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
9
Lämpötilan mittaus LM335 anturilla
Lämpötilan mittaaminen on helppoa, mutta riittävän tarkkuuden saavuttaminen vaatii
temppuja. Kokeilin LM335 anturia, koska sen käyttäminen on helppoa ja tarkkutta saa
lisäämällä trimmerin. Yleensä olen käyttänyt SMT160 anturia, joka antaa lämpötilan
pulssimuotona. SMT160 antaa hyvän tarkkuuden kunhan pulssilevysmittaus tehdään
tarkasti. Voin joskus palata tähän, mutta esittelen nyt LM335:n.
LM335 on pienen transistorin näköinen anturi. Keskimmäinen jalka kytketään +5V:iin
2kohm:n vastuksen kautta. Sama jalka kytketään myös analog in nastaan 0. Seuraavaksi
kytketään edestä katsottuna oikea jalka maatasoon (GND).
Kuvassa on lisätty 10k trimmeri, joka parantaa
huomattavasti anturin tarkkuutta. Anturi antaa
10mV/°K. Kaikkihan muistavat, että 0°C= 273.15°K
(Kelvin)
Ohjelma on rakennettu käyttäen Arduino kirjastoa
Simple Timer. Tällä kirjastolla voidaan ajastaa eri
rutiineja. Sitä voisi kutsua köyhän miehen
moniajoksi. Se on tosi näppärä ja ryhdikäs tapa
ohjelmoida.
Kytkentäkaavio on piirretty Fritzing- nimisellä
ohjelmalla. Ohjelma soveltuu erityisesti ns. breadboard (koekytkentä levy) projektien
dokumentointeihin.
// LM335 Lämpötilamittaus käyttäen
SimpleTimer
#define LM335_PIN 0 // anturi kytketty A0:aan
#include <SimpleTimer.h>
int mittaus_laskuri=0;
unsigned int summa =0;
float lm335_keskiarvo = 0; //
SimpleTimer timer; //luodaan ajastin
void setup()
{
Serial.begin(9600); // alustetaan sarjaliikenne
timer.setInterval(1000, loop1000ms); // 1
sekunti
timer.setInterval(5000, loop5000ms); // 5 sekuntia
timer.setInterval(10000, loop10000ms); // 10 sekuntia
}
10
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
void loop(){
timer.run(); //pääohjelmassa ei tarvita muuta
}
void loop1000ms(void){
// Luetaan AD muunnos, 10 bittiä
summa += analogRead(LM335_PIN);
mittaus_laskuri++;
}
void loop5000ms(void){
//lasketaan lämpötila kerätyistä mittauksista
lm335_keskiarvo= float(summa)/mittaus_laskuri/2 -274.0;
mittaus_laskuri=0; summa =0;
}
void loop10000ms(void){
Serial.print("Lampotila=");
Serial.println(lm335_keskiarvo);
}
Tom Höglund
Arduino ja NTC vastus
Arduino on peruskaman näköinen digitalipiiri.Sillä näkee nimittäin.Jos osaa. No minähän
en tietty osannut. Ainakaan Arduinolla. Henkka sai kuitenkion innostumaan ja niin kokeet
pystyyn. Arduino.cc sivuilta ohjelma ja asennus PC koneeseen. Jatkossa selvisi, että softan
saa pyörimään MACissä ja Linuxissa vaivattomasti. Kunhan ei sotkeudu Pythoniin. Sitä
tarvitsee vasta Prosessing-liittymässä.
Arduino on USB-piuhassa roikkuva prossukortti, jonka saa jännite syotettönsä samasta ja
saa syötettyä myös virtalähde liittimestä.
Ominaisuuksia on toisillekin jakaa, mutta ensin oli tavoitteena yksinkertainen
lämpötilamittaus.Siis netistä kelaamaan tietoa. Esimerkkiohjelmia tulee mukanakin, sekös
nyt aloittelijalle kelpaa ? ;) Muistikuvia oli helpoista jutuista, jota pojat oli kertoneet, oli
LM35, PTC100, NTC100, 8020 piiri joka menee sarjaliitäntään, jne..
Mikä niistä on helpoin.
Lähdin LM35 kokeiluista, Helppoa. Yksinkertaista. Antaa lukemaa. Vaan ei annakaan
pakkasesta helpolla. Kuka käski laajentamaan aluetta.
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
11
Sitten ystävät kertoivat parista hyvästä piiiristä. En niitä tietty ottanut, koska niissä oli
erikoisempia väyliä ja ajoituksia. Silmiin osui SHT15 shield kaupasta ja ylistävät tiedot
lämmön ja kosteuden mittaamisesta samalla piirillä. No senkin sain pelaamaan. Väylä
vaan silläkin oli omilla kommervenkeillään.Meni siis aikaa. Piti oikein skooppi hankkia.
Jähmettyi vaan mökillä +18°C alapuolella ja ilmeisesti väylä ei suostunut kellottumaan
oikein. Siis liian vaikeaa.
Muitakin kokeilin, muttta päätin palata KISS menetelmään puolelle. Yksinkertainen NTC
vastus toimimaan.
Siihen löytyy helppo ohje NTC10. tyypille. Epälinearisuudesta viis, saahan tuon varmaan
map funktiolla kartalle, kalibroiden.
Sain sen toimimaan aika hyvin ja kun hakee suppeaa mittausaluetta, on se helpohko
haarukoida melkein oikein. Esim. mittaamalla kolmea pistettä ja oikomalla niiden välit
suoriksi map funktiolla. Map vaan ei ollutkaan helppo voimakkaasti epälinearisessa
funktiossa. Muutenkin iso mittausalue tuottaa isot virheet reunoilla AD-muuntimesta
johtuen. Mittaus siis soveltuu esim huoneenlämmön mittaukseen ja säätöön. Lämmön
trendin saa selville isommallakin mittausalueelöla, jos ei katso arvoja vaan muutosta.
Netistä löytyi vielä laskentafunktio, joka sopi kuin nenä päähän. Lue: Arduino kykeni
suorittamaan.
Kytkentä
Ohjelma:
// Ohjelma 10kOhm negatiivisella lämpötilariippuvuus vastuksella ( NTC )
// mittaamiseen Arduinolla
#include <math.h>
12
// käyttää math kirjastoa laskuihin
// erillis funktio, jolla lasketaan lämpötila
double Thermister(int RawADC) {
double T;
// muuttuja lämpötilalle
// käytetään vaiheittain laskuissa
T =log(((10240000/RawADC)-10000)); // laskee termistorin arvon
// olettaa 10kOhm vastuksia
T =1/(0.001129148+(0.000234125+(0.0000000876741*T*T))*T); // kaava
T =T-273.15;
// Muuntaa Kelvin Celciukseksi
return T;
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
}
void setup() {
Serial.begin(9600);
}
// alustus
void loop() { // pääohjelma kutsuu aliohjelmaa ja lähettää sarjaliikenteen
Serial.println(int(Thermister(analogRead(2)))); // tulosta Celcius
delay(1000);
// Odota sekuntti
}
----------------------------------------Funktio, jolla lasketaan epälineaarisesta lämpötila on tunnettu nimellä Steinhart-Hart
Thermistor Equation:
Lämpötila Kelvineissä = 1 / {A + B[ln(R)] + C[ln(R)]^3}
missä A = 0.001129148, B = 0.000234125 and C = 8.76741E-08
R =((10240000/mittauslukema) - 10000); // Olettaen 10k vastus.
Lisäoppia:
- Osta NTC-vastus, jonka ominaisuudet on tunnettu. Ensimmäiset ostamani erosivat
toisesta satsista selkeästi.
- Pidä Arduinon jännite vakaana tai kompensoi jännitevaihtelu joko laskemalla tai
referenssi – mittausjänniteellä.
- Älä pidä lukemaan totuutena vaan likiarvona. Muunnos tekee vain noin puolen asteen
välein lukemia.
- käytä jotain itsessään kalibroitus mittausta mieluummin laajalla alueella
Heikki Aumala.
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
13
Mikrofanin kevään 2013 retkikohde:
Kukkian leirikeskus (Kukkian Keidas Oy)
Pälkäneen Kuohijoki, osoite Harjuntie 41,
Kuohijoki.
Ajankohta: meno puolenpäivän aikaan lauantaina
20.4. ja paluu samoin puolenpäivän aikaan
sunnuntaina 21.4.
Matkan pituus Tampereen Keskustorilta
Kuohijoelle on 76 km ja matka­aika noin 1 tunti
20 min.
Kimppakyyti järjestetään.
Hinta hengeltä 55€
Sisältää kokoustilan käytön, (Risto tuo
datatykin), saapumispäivänä keittoruuan,
iltapäiväkahvin ja illalla saunottelun jälkeen
saunamakkarat. Saunakaljat saa nauttia omasta
pullosta. Yöpyminen valinnaisessa uuden
rakennuksen huoneessa yksin tai porukalla.
(Parvella tai alakerrassa). Huoneissa oma wc.
Kuva Risto Korkee
Sunnuntaina aamiaisen sekä kävelyretken 100
metrin päähän Kukkiajärven rantaan ihailemaan
maisemia uudelta laiturilta.
Omat lakanat ja pyyhkeet mukaan.
Lisätietoa ja valokuvia löytyy nettisivulta
www.kukkiankeidas.fi
Kuva Risto Korkee
Leirin ohjelma avoinna.
Tiedusteluihin vastaa Risto Korkee puh. 0400
775 635
Ilmoittautumisia otetaan vastaan osoitteissa
msohkanen@gmail.com sekä
rkorkee@gmail.com
Kuva Risto Korkee
14
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
Valokuvia Mikofanin tapahtumista
vuosien varrelta.
(kuvat
Syysleirillä Laurilan mökeillä Lempäälässä lokakuussa vuonna 2004.
Hannu esitelmöi.
Mikrofanin 30v juhlassa oli kunnavieraana emeritusprofessori Osmo A. Wiio,
joka on edemennyt tämän vuode helmikuussa. Kuvassa vasemmalta Hannu,
Reino, prof. Wiio, Kirsti ja Martti
Röyskö.
Markku Sohkanen)
Tiedostojen tutkintaa takkatulen
lämmössä Laurilan mökeillä
vuonna 2004. Kuvassa Risto ja
Markku
Mikrofanin 30v juhlan tulevaisuupaneeli. Vasemmalta emriitusprofessori
Osmo A. Wiio, Nokian Vice President
Mikko Terho ja tietokirjailija Limmo
Rousku. Paneelin juontajana toimi
Risto Leppänen.
Mikrofan jäsenlehti 1/2013
15
2
16
Mikrofan jäsenlehti 1/2013