4/2010 - Päijät-Hämeen Reservipiiri ry
Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen Reser vipiiri ry:n tiedotuslehti 4/2010 Heinolan Sotilasmusiikkikoulu Sotilasmusiikkikoulu s. 8-9 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä tapahtuu ”Kolme komiaa” Liittokokoukset Seinäjoella Nastolan Reserviläiset ry sekä Nastolan Reserviupseerikerho Valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Lahdessa S. 4 S. 5 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä tapahtuu S. 6 Heinolan Reserviläiset ry 70 -v S. 7 Ylentämistilaisuus Upseerikerholla Nastolan Reserviläiset S. 10 s. 6 Esittelyvuorossa S. 3 Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Lahdessa S. 3 Sotilasmusiikkikoulu s. 5 S. 8 s. 10-11 Päijät-Hämeen ILVE S 2 PÄIJÄT-HÄMEEN RESERVIPIIRI 2010 Hyvät reservipiirin jäsenet sekä Ilves lehden lukijat. Talvi on saapunut Päijät-Hämeeseen ja on aika valmistautua talven koviin keleihin. Vuosi 2010 oli yksi piirimme vilkkain vuosi mitä piirin historiassa on koettu. Piirin ammuntatapahtumat ovat lisääntyneet ja kilpailija määrät ovat hienossa nousussa. Piirissä järjestetään myös joka vuosi kansainvälinen sotilas moniottelu sekä karsinnat ulkomailla kisattaviin kilpailuihin. Piirin aktiiviset yhdistykset ovat järjestäneet mahtavia tapahtumia ympäri vuoden ja tästä suuri kiitos yhdistyksille. Kun nämä kaikki tapahtumat ynnätään yhteen, saadaan uskoma- ton määrä eri tapahtumia ja onkin kysyttävä, milloin tulee raja vastaan että kaikki saadaan tehtyä kunnolla. Tässä onkin taas haastetta ensi vuodelle koko piirissä, koska ensi vuosi ei ole missään nimessä yhtään helpompi, vaan luultavasti vielä vähän kovempi. Haastetta löytyy vielä kun ensi vuonna piirille haetaan toiminnanjohtajaa, sekä Ilves lehden päätoimittajaa. Lisäksi piirissä tapahtuu suuria muutoksia myös yhteiskumppaneiden omissa organisaatioissa kuten esim MPK:ssa , koska PäijätHämeestä poistuu piiripäällikkö ja tilalle tulee koulutus ja tukiyksikön päällikkö. Uusi KOTU päällikkö on evp everstiluutnantti Aarne Kumpulainen, jolla on hyvä kosketuspinta päijäthämäläisiin reserviläisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Piirin puheenjohtajana haluan kiittää eversti Hannu Alenia yhteistyöstä näinä vuosina kun hän on toiminut Hämeen rykmentin komentajana. Yhteistyö on ollut erittäin laajaa sekä erittäin onnistunutta, suuri kiitos siitä hänelle. Rykmentti on erittäin tärkeässä roolissa reservipiirissä joka mahdollistaa monen eri tapahtumien järjestämisen. Toivotan eversti Alenille erittäin hyvää jatkoa kun hän siirtyy Länsi-Suomen sotilasläänin esikuntapäälliköksi. Halu- an myös samalla kiittää Hannu Tukiaa piiripäällikön tehtävistä joita hän hoitanut menestyksellä monta vuotta. Yhteistyö piirin kanssa on ollut laajamittaista. Toivotan Hannulle menestystä niissä tehtävissä joissa hän vielä jatkaa. Lopuksi haluan onnitella jokaista ylennyksen saanutta reserviläistä sekä myös niitä joita on huomioitu kunniamerkein. Suuret kiitokset piirihallituksen jäsenille kuluneesta vuodesta, sekä kiitokset piirin eri tukijoille. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää uutta vuotta. Marko Patrakka Täsmennyksiä ampuma-aseiden käyttöön ja perinnepukeutumiseen vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa Pääesikunta on marraskuussa 2010 käskyllään AG 22911 tarkentanut ohjeistusta ampuma-aseiden käytöstä ja perinnepukeutumisesta osana puolustusvoimien suorittamaa valvontaa havaittujen epäkohtien perusteella. Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukitoimien pääperiaatteena on aina toiminnan lainmukaisuus. Toiminta ampumaradoilla Pääesikunta käskyssään korostaa sitä, että puolustusvoimien ampumaratojen ja ampuma-alu- eiden käyttö ei poista ampuma-aseista annettua sääntelyä. Ampuma-aselain lisäksi puolustusvoimat on omissa määräyksissään, kuten ampuma-alueiden johtosäännöissä, säännellyt ampumatoimintaa. Puolustusvoimien alueilla toteutetuissa sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja yhdistysten ammunnoissa ei sallita yksityishenkilöiden ja yhdistyksen omistuksessa olevien sarjatuliaseiden käyttöä. Ammuntoja suunnitellessa tulee ottaa huomioon se, että vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa mahdollisesti suoritettavat taisteluammunnat johtaa aina ja ainoastaan puolustusvoimat. Reserviläisurheiluliiton voimassa olevien sääntöjen mukaisia sovellettuja reserviläisammuntoja ei pidetä taisteluammuntoina eikä taistelukoulutuksena. Yleiseen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla suoritettavissa ammunnoissa käytettäville ampumatarvikkeilla on asetettu myös rajoituksia. Kiväärikaliiberisten aseiden maksimikaliiberi on .338 Lapua Magnum (8,6*70 mm) CIP –standardin mukaista määritelmää vastaavasti. Tätä kaliiberirajoitusta ei sovelleta suustaladattaviin mustaruutiaseisiin. Sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja yhdistysten ammunnoissa ei lisäksi sallita ns. ERVA patruunoiden tai ammusten käyttöä. Päijät-Hämeen ILVES No 4/2010, 52. vuosikerta. Päijät-Hämeen ILVES on Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotuslehti, joka lähetetään kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. PäijätHämeen Reservipiiriin kuuluvat sekä Suomen Reserviupseeriliiton että Reserviläisliiton alueen paikallisyhdistykset. Seuraavien lehtien ilmestymisaikataulu Nro 1/2011 imestyy 13.2.( materiaali ja ilmoitukset 25.1.) Perinnepukeutumisen tulee olla yleisesti hyväksyttävää eivät ole oman organisaationsa kautta päässeet tutustumaan koko asiakirjan sisältöön, niin asiakirjan saa tarvittaessa lähimmän puolustusvoimien aluetoimiston palvelupisteestä. Puolustusvoimien tarkoituksena on tukea tehtävänsä mukaisesti vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta myös tulevaisuudessa, ja sen vuoksi on erityisen tärkeää, että palvelusturvallisuus on etusijalle kaikessa toiminnassa. Pe r i n n e a m m u n t o j e n järjestämisen yhteydessä on havaittu piirteitä, jotka saattavat vaikuttaa Teksti ja kuva: vapaaehtoisen maanKapteeni Ari Pakarinen, puolustuskoulutuksen alueupseeri hyväksyttävyyteen ja puolustusvoimien julkisuuskuvaan. Ammuntojen luonteeseen kuuluu pukeutuminen perinneasuihin ja sen tulee olla yleisesti hyväksyttävää ja mm. ulkomaisten asevoimien sotilaspukujen käyttö puolustusvoimien alueilla on kielletty. Pääesikunnan asiakirja tunnukseltaan AG22911 on jaettu järjestöille jakeluna. Mikäli paikallisyhdistyk- Oikeat patruunat oikein käytettynä oikeassa paikasset tai niiden toimijat sa ovat turvallisuuden tae. Toimituksen osoite: Päijät-Hämeen Reservipiiri Päijänteenkatu 5 A, 15140 Lahti w www.rul.fi/paijat-hame Päätoimittaja: Juha Tarnanen, kultatyo@tarnanen.inet.fi Puheenjohtaja:Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fi Piirisihteeri: Juha Nuoritalo, juha.nuoritalo@phnet.fi, 050 3522185 Talouspäällikkö: Hannu Nieminen, hanski.nieminen@mbnet.fi Ampumavastaava: Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fi Painopaikka / lehden taitto: Padasjoen Kirjapaino, Padasjoki. Päijät-Hämeen ILVE S ”Kolme komiaa” Liittokokoukset Seinäjoella Liittomme, Suomen Reserviupseeri-, Reserviläis- ja Maanpuolustusnaistenliitto pitivät liittokokouksensa yhdessä Seinäjoella 20.-22.11. Yhteiskokous oli onnistunut voimannäyttö yhteistyöstä. Toivottavasti näin menetellään, kun se seuraavan kerran on järjestymissääntöjen puitteissa mahdollista kuuden vuoden kuluttua. Maanpuolustus aktiivien tapaaminen ympäri maata antaa mahdolli- suuden tutustua eri alueiden toimijoihin ja tapoihin. Tämä rikastuttaa myös omaa toimintaamme. Pohjalaiset olivat panostaneet järjestelyihin. Paikallinen kulttuuri tuli esiin niin esitetyn taiteen kuin antimien muodossa. Opimme myös, että Pohjanmaalla nainenkin voi olla komia. Liittokokousten näkyvä iso teema on puheenjohtajien valinta. RUL:n johdossa jatkaa Mika Hannula. Reserviläiset Laulava juhlaväki. äänestivät puheenjohtajasta ensimmäistä kertaa historiassaan Kari Kallosen asetettua nykyiselle puheenjohtajalle Markku Pakkaselle vastaehdokkaaksi. Pakkanen sai tiukassa äänestyksessä kuitenkin täpärästi jatkokauden. Naisten puheenjohtajaksi valittiin Satu Rajala. Viikonlopun kruunasi pääministeri Mari Kiviniemen juhlapuhe sunnuntain päätösjuhlassa. Liittojen pj Pakkanen, Dromberg ja Hannula esittelevät yhteistyönsä tulosta. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Lahdessa Päijät-Hämeessä juhlittiin tasavaltamme Itsenäisyyspäivää perinteisen juhlavasti. Lahdessa juhlallisuudet aloitettiin Ristinkirkolla, missä seppeleet laskettiin niin Vapauden hengettärelle kuin karjalaisten muistopaadelle. Kauppatorilla paraatikatselmuksessa oli Lahden Varuskunta, Maakuntakomppania ja vapaaehtoinen maanpuolustus näyttävästi esillä. Yleisöä saapui raikkaaseen talvipäivään seuraamaan juhlaa parisen tuhatta. Puheessa komentaja, eversti Hannu Alén otti esille juuri julkaistun Siilasmaan työryhmän selvityksen ja luotasi sen koko yhteiskuntaa yhdistäviä teemoja. Armeijalla on maatamme puolustava tehtävä, mutta sen toiminta sivuaa monin osin yhteiskuntamme eri toimintoja ja rakenteita yhdistäen meitä kansana. Varautumi- nen ei ole aina mitattavissa heti näkyvänä hyötynä, vaan säilyy taustalla kantaen yhteiskuntamme arvoja huomiseen ja luoden vakautta. Ohimarssi toteutettiin joukkojen osalta marssien. Sen ottivat vastaan Lahden Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen ja ev Hannu Alén. Kalustoa esiteltiin tänä vuonna valtakunnallisessa paraatissa Kuopiossa, missä oli yleisölle esillä, sinne erikseen tuotu Hornet-hävittäjäkin kauppatorilla. Kansalaisjuhlamme pidettiin Felix Kron-salissa. Ohjelmaa kiitettiin, mutta kaikkiaan sen annista Reserviläissoittokunnan ja Lahden Mieskuoron yhdessä esittämä Finlandia herkisti ja sai jälleen runsaat aploodit. Juhlat olivat onnistuneet ja yhteistyö eri toimintasektoreiden osalta toimi näyttävästi. Finlandian esittivät ydessä Lahden Mieskuoro ja Reserviläisorkesteri. Paraatikuva: Kansa tungeksi katsomaan paraatiin osallistuneita. Seppeleen lasku: Vapauden Hengettärelle laskivat seppeleen kaupungin hallituksen pj. Kari Salmi, ev. Hannu Ale'n ja kirkkoherra Pekka Särkiö". 3 Päijät-Hämeen ILVE S 4 Valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Lahdessa Maanpuolustuskillat haluavat olla kiinteästi mukana maanpuolustuksen kehittämisessä ta ja yrittäjä Raimo Tykkyläiselle Lahdesta, joka edustaa Autojoukkojen Päijät-Hämeen Kilta ry:tä. Tervehdyksiä ja juhlapuheita Juhlapuheen piti Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen. Maanpuolustuskiltojen Liitto ry:n valtakunnallinen maanpuolustusjuhla järjestettiin 28.11.2010 Felix Krohnin salissa Lahdessa. Juhlallinen ohjelma oli rakennettu musiikkiesitysten ympärille. Reilu 100 henkinen yleisö saikin nauttia kuorolaulusta ja sotilassoitosta toimittaja Teemu Niikon juontamassa juhlassa. Juhlapuhujana toimi Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen. Perinteikäs juhla perinteisellä ohjelmalla. Maanpuolustuskitojen liiton toiminnanjohtaja Henry Siikander kertoi juhlia järjestetyn vuosittain jo vuodesta 1974 alkaen. Juhla järjestetään liiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä siellä missä kokous milloinkin järjestetään. Edellisen kerran Lahdessa maanpuolustusjuhla järjestettiin vuonna 1998. Juhlan pääjärjestelijänä Lahdessa toimi tällä ker- taa liiton hallituksen jäsen Marko Patrakka. Juhlassa perinteisesti on kuultu paljon musiikkia. Lahden maanpuolustusjuhlassa esiintyivät Lahden Musiikkilukkien Laulupuu-kuoro Terhi Hildenin johdolla, Panssarisoittokunta ja Lahden Mieskuoro johtajanaan Seppo Korhonen. Panssarisoittokuntaa ja soittokunnan yhteisesiintymistä Lahden mieskuoron kanssa johti musiikkimajuri PasiHeikki Mikkola. Esitetty musiikki oli hyvin suomalaista aina Jean Sibeliuksen Jääkärimarssista suomalaiseen kansanlauluun ”On suuri sun rantas autius”, jonka tulkitsi upeasti Laulupuukuoro solistina Anastasija Suomalainen. Toimittaja Teemu Niikko juontajana onnistui loistavasti ja johdattamaan ohjelmaa vaiheesta toiseen. Juhlassa palkittiin Maanpuolustusmitalilla kultaisten miekkojen kera pitkän linjan maanpuolustusaktiiveja. Mitalit annettiin kouluneuvos Per-Elof Boströmille Kristiinankaupungis- Maanpuolustusyleisölle tervehdyksensä toivat Lahden kaupunki, Lahden varuskunta ja Lahden Sotaveteraanipiiri. Tervehdyksissä muistutettiin korkean maanpuolustustahdon merkityksestä ja sen vaalimisesta. Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Eero Lehtonen muistutti omassa tervehdyksessään siitä, että vaikka veteraanisukupolven keski-ikä on jo korkea, se suinkaan tarkoita sitä, että veteraanit eivät seuraisi juuri maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja kehittymistä yhteiskunnassa. Juhlapuheessaan kenraalimajuri Juhani Kääriäinen käsitteli kahta keskeistä maanpuolustukseen liittyvää kysymystä, puolustusvoimien kehittämistä ja asevelvollisuuden merkitystä maan puolustamisen järjestämiseksi. Kääriäinen esitteli perusteita puolustusvoimien uudistamiselle. Puolustusvoimien rakenteiden uusiminen ja mm. alueellisten johtamisorganisaatioiden tarkastelu on edellytys, sille että Juhlayleisö Yleisö sai nauttia kuorolaulusta ja sotilassoitosta. resurssit riittävät koulutuksen järjestämiseen ja materiaalin hankintaan ja uusimiseen. - Uudistuksessa lähdetään siitä, että puolustusvoimien tehtävät säilyvät. Alueellisesta puolustuksesta pidetään kiinni, mutta johtamisketjuja lyhennetään ja hallintotyötä keskitetään. Toimenpiteet kohdistetaan koko puolustusvoimiin ja kaikkiin sen alueisiin. Kaikkien uudistusten ja rakenteilla olevien uusien suorituskykyjen tavoitteena on ylläpitää maamme puolustuskyky uskottavana tulevaisuuden vaatimusten mukaisesti, totesi Kääriäinen Toisena asiana Kääriäinen otti esille ns. Siilasmaan työryhmän ase- velvollisuutta tutkineen työryhmän työn ja sen johtopäätökset. Työryhmä tuli lopulta siihen tulokseen, että Suomen puolustusjärjestelmä voi perustua ainoastaan yleiseen asevelvollisuuteen. Varusmiehen palvelusmotivaation ylläpito mielekkäällä koulutuksella ja riittävillä taloudellisilla tukitoimilla on myös maanpuolustustahdon kehittämistä parhaimmillaan. Kääriäinen korosti sitä, että: - Asevelvollisuudella on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Siksi on perusteltua, että asevelvollisuuden positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset maksimoidaan siten, että mahdollisimman moni hallinnonala pääsee siitä osal- liseksi. Asevelvollisuuden suorittaminen tukee merkittävästi siviiliviranomaisia ja elinkeinoelämää tuottamalla koulutettua henkilöstöä yhteiskunnan eri tehtäviin sekä toimimalla rekrytoinnin kanavana. Juhlan lopussa maapuolustuskiltojen puheenjohtaja teollisuusneuvos Erkko Kajander esitti kiitoksensa järjestelyistä Päijät-Hämeen kiltapiirille ja muille tukijoille. Hän myös muistutti siitä, että liitto ja sen jäsenkillat haluavat olla tiiviisti mukana kehittämässä maanpuolustustyötä osana suurta muutosta. Teksti ja kuvat: Ari Pakarinen Päijät-Hämeen ILVE S 5 Sotilasmusiikkikoulu Meitä Päijät-Hämäläisiä ilahduttaa soitollaan useissa eri tilaisuuksissa Lahden Varuskunnassa toimivan Sotilasmusiikkikoulun erilaiset kokoonpanot. Soittajat ovat jalkautuneet hyvin paikallisiin tapahtumiin niin Lahden torille kuin satamaan ja erilaisiin juhliin. Erityisen hieno ja suosittu on ollut jo useana kesänä järjestetty Mill Jazz tapahtuma Hennalassa Upseerikerhon alueella. Sotilasmusiikkikoulu on Hämeen Rykmentin komentajan alainen joukkoyksikkö ja toiminut Lahdessa jo vuodesta 1987. Koulu on valtakunnallinen sotilasmusiikkialan koulutuskeskus, jonka osaamista arvostetaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koulun nykyaikaisissa koulutustiloissa koulutetaan valtakuntaan sotilasmusiikin kärkiosaajat aina varusmiehistä ylikapellimestariin. Sotilasmusiikkikoulu tarjoaa laadukkaat koulutuspalvelut, joiden sel- kärankana toimii yhteiskuntaan verkottunut, monipuolinen ja monimuotoinen koulutustarjonta. Koulutustarjonta tukee soti- lassoittokuntien muuttuvien osaamistarpeiden täyttämistä. Koulu toimii sotilasmusiikkialan edelläkävijänä testaten toimialalle so- veltuvia järjestelmiä, toimintatapoja, ohjelmistoja ja koulutusmetodeja. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta vastaanottaa tai 12 kuukautta. Varusmiehet saavat jalkaväen peruskoulutuksen soittotoiminnan lisäksi. Edelleen on mahdollisuus edetä niin aliupseeri kuin reser viupseerikouluihin. Soittotoiminta tapahtuu pääosin kotimaassa. Esiintymisiä on paljon, jopa 130 kuuden ja puolen kuukauden aikana. Varusmiessoittokunnan erikoisosaamisalueena on kuviomarssi, konserttisoittokunta ja pienyhtyeet. Kuviomarssiesityksiä on ollut Lahdessa useita. Niissä on ollut vierailevia orkestereja useista maista. Oman Sotilassoittokunnan erityisosaamista on myös kiiltävien, niklattujen rynnäkkökiväärien käsittely kuviomarssin aikana. Lahden Varuskunta on monipuolinen osaaja. Meille yhden saapumiserän soittokunta tuo kesän vuosittain. Maksimis- tullen jälleen antoisia saan 90:llä tarkoin va- musiikkielämyksiä. litulla soittajalla palvelus alkaa tammikuussa ja kestää 9 Päijät-Hämeen ILVE S 6 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä tapahtuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen organisaatiouudistus 1.1.2011 Päijät-Hämeen koulutusja tukiyksikön päällikkönä evl evp Aarne Kumpulainen ja Pirkamaan koulutus- ja tukiyksikön päällikkönä maj evp Ilkka Tilli. Maanpuolustuspiirin koulutussihteeriksi valittiin Anne Seulanto. Hämeen maanpuolustuspiirin toimisto tulee sijaitsemaan Suomen kasarmilla nykyisen KantaHämeen maanpuolustuspiirin tiloissa.. Koulutuspäällikkönä Päijät-Hämeessä jatkaa edelleen evl evp Markku Keskinen. Sen sijaan arvokasta työtä kurssien hyväksi tehneiden koulutussihteereiden tehtävät Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla lakkautetaan. MPK:n Hämeen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö MPK:n Hämeen maanpuolustuspiirin Päijät-HäOheisina Jukka Tontemeen koulutus-ja tukiyksikön (KOTU) päällikkö Jukka Tonteri. rin ja Aarne KumpulaiAarne Kumpulainen. sen esittelyt Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen organisaatio muuttuu 1.1.2011. Uudessa organisaatiossa maa jakautuu seitsemään maanpuolustuspiiriin sekä ilma- ja meripuolustuspiireihin, jotka jakautuvat edelleen koulutus- ja tukiyksiköihin (KOTU). Hämeessä uudistus merkitsee Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maanpuolustuspiirien yhdistämistä Hämeen maanpuolustuspiiriksi ja kolmen maakunnallisen koulutus- ja tukiyksikön muodostamista entisten piirien tilalle. Hämeen maanpuolustuspiirin piiripäällikkönä ja SAMALLA aloitan uudistetun orKanta-Hämeen kouluganisaation mukaisesti Jukka Tonteri tus- ja tukiyksikön päälMPK:n Hämeen maanlikkönä aloittaa 1.1.2011 Olen everstiluutnant- puolustuspiirin piiripäälevl evp Jukka Tonteri, ti evp, Jukka Tonteri ja likkönä 1.1.2011. Puolustushaarapiirit: Piiritoimisto ja KOTU-yksikkö Ilmapuolustuspiiri Piirin ja KOTU-yksikön päällikkö Heikki Lahtela KOTU KOTU-yksikkö Meripuolustuspiiri Piirin ja KOTU-yksikön päällikkö Henrik Nysten Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Piirin ja Pohjois-Pohjanmaan KOTUyksikön päällikkö Timo Kesäläinen koulutussihteeri Tero Järvelin Kainuun KOTU-yksikön päällikkö Timo Toivonen Lapin KOTU-yksikön päällikkö Yrjö Säkkinen Pohjois-Suomen mpp Länsi-Suomen maanpuolustuspiiri KOTU Piirin ja Keski-Pohjanmaan KOTU-yksikön päällikkö Jukka Torppa, koulutussihteeri Rhea Nykvist Pohjanmaan KOTU-yksikön päällikkö Juha Ala-Aho Etelä-Pohjanmaan KOTUyksikön päällikkö Maija Haanpää Keski-Suomen KOTUyksikön päällikkö Kari Kilpeläinen Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri Hämeen maanpuolustuspiiri Piirin ja Pohjois-Karjalan KOTU-yksikön päällikkö Ahti Korhonen, koulutussihteeri Helena Manner Pohjois-Savon KOTUyksikön päällikkö Harri Tossavainen KOTU Piirin ja Kanta-Hämeen KOTU-yksikön päällikkö Jukka Tonteri, koulutussihteeri Anne Seulanto Päijät-Hämeen KOTUyksikön päällikkö Aarne Kumpulainen Pirkanmaan KOTUyksikön päällikkö Ilkka Tilli Savo-Karjalan mpp Länsi-Suomen mpp KOTU KOTU KOTU KOTU Kaakkois-Suomen mpp KOTU Lounais-Suomen mpp Hämeen mpp KOTU KOTU KOTU KOTU Etelä-Suomen mpp Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri Piirin ja Varsinais-Suomen KOTU-yksikön päällikkö Mauri Ikonen, koulutussihteeri Mari Vainio-Kaila Satakunnan KOTU -yksikön päällikkö Kimmo Tuomi Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri Piirin ja Helsingin KOTU-yksikön päällikkö Mauri Väänänen koulutussihteeri Hannele Lindstén Uudenmaan KOTU-yksikön päällikkö Harri Kaijansinkko Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri Piirin ja Etelä-Savon KOTU-yksikön päällikkö Ari Kuikka, koulutussihteeri Pirjo Kotonen Kymenlaakson KOTU-yksikön päällikkö Tapio Lakela Etelä-Karjalan KOTU-yksikön päällikkö Esa Hirvonen Olen 54-vuotias vanhempieni puolelta karjalaiset sukujuuret omaava hämäläinen. Olen syntynyt ja käynyt kouluni pääasiassa Hämeenlinnassa ja ollut pian kaksi vuotta reservissä. Palvelin sotilasurani aikana Panssariprikaatissa ja Hämeenlinnan eri esikunnissa eli lähes 30 vuotta HämeenlinnaHattulan varuskunnassa. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä (22ja 17- vuotiaat). Harrastan musiikkia monissa eri muodoissa, pääpainona sekakuorolaulu, sekä kuntourheilu. Odotan alkavalta työrupeamalta mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä. Haluan edelleen kehittää MPK:n koulutustarjontaa sekä ponnistella turvallisuustietoisuuden ja -valmiuksien lisäämiseksi kansalaisten keskuudessa. Pääsen mukaan hyvähenkiseen ja isänmaalliseen seuraan, jossa tehdään pyyteetöntä ja arvokasta työtä maanpuolustuksen eteen. Piireissä tapahtuvan toiminnan perusta ovat vapaaehtoiset. Ilman heidän panostaan ei homma sujuisi ollenkaan. Vapaaehtoiset toimijat ovat ne rakennuspalikat, joista kokonaistoiminta syntyy, ja piiripäällikkö on se liima, jonka tehtävänä on luoda hyvähenkinen ja toimiva kokonaisuus. Työhuoneeni ovi on aina auki, ja haluan olla ai- na tavoitettavissa. Luokseni voi tulla ongelmien kanssa tai vain piipahtaa sanomassa ´moro´. Yksi työni avaintehtävistä on näistä henkilöistä eli vapaaehtoisista huolehtiminen ja heidän toimintaedellytystensä turvaaminen. Olemassa olevia rakenteita on kuitenkin voitava tarkastella myös kriittisesti. Eräs haasteellinen tekijä on vapaaehtoisten toimijoiden vaihtuvuus. Uuden organisaation kannalta kriittinen tekijä on tiedon ja tietotaidon siirtäminen hallitusti uusille toimijoille. Tässä vetoankin lähtijöihin, jotta uusi toimija saisi ”vanhalta konnalta” sen arvokkaan tuen, jota pitkään työssä mukana olleet voivat hänelle siirtää. Odotan uutta tehtävääni innolla ja olen aloittanut perehtymisen tehtäviin heti syyskuussa. Minulla on ilo osallistua sekä keskustoimiston että Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen piirien toimintaan, ja olen saanut edellisiltä piiripäälliköiltä arvokasta tietoa. Kiitokset siitä heille. Toivotan kaikille Hyvää Uutta Vuotta. Tammikuussa tavataan! Aarne Kumpulainen Olen everstiluutnantti evp, Aarne Kumpulainen ja aloitan uudistetun organisaation mukaisesti MPK:n Hämeen maan- puolustuspiirin PäijätHämeen koulutus-ja tukiyksikön (KOTU) päällikkönä 1.1.2011. Olen 54-vuotias lahtelainen upseeri. Upseeriurallani olen palvellut Lappeenrannassa ja vuodesta 1988 lähtien Lahdessa. Viimeinen palveluspaikkani oli Hämeen Rykmentissä Hämeen Ratsujääkäripaljoonan komentajan tehtävä. Reserviin siirryin vuoden 2009 alussa. Perheeseeni kuuluvat vaimo Merja, Helsingissä asuva 28 vuotias tytär ja 24 vuotias Lahdessa asuva poika. Vapaa-ajastani käytän merkittävän osan kuntourheiluun ja veteraanityöhön. Uusi tehtävä tuo mukanaan uudet haasteet. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on saanut ansaitusti arvostetun aseman Päijät- Hämeessä. Uusi organisaatio, Päijät-Hämeen koulutus- ja tukiyksikkö, jatkaa tätä työtä uusia haasteita odottaen. Organisaatioiden nimet muuttuvat, ihmiset vaihtuvat, mutta yhteinen työ isänmaan ja kansalaisten kokonaisturvallisuuden eteen jatkuu. Päijät-Hämeessä on erittäin hyvät olosuhteet ja yhteistyökumppanit tehdä maanpuolustustyötä laajalla sektorilla. Päijät-Hämeen KOTU-päällikkö Aarne Kumpulainen Päijät-Hämeen ILVE S 7 MPK:n koulutuskalenteri 01.01-31.12.2011 01.01-31.12.2011 01.01-31.12.2011 01.01-31.12.2011 01.01-31.12.2011 01.01-31.12.2011 01.01-31.12.2011 01.01-31.12.2011 21.-23.01.2011 24.01-24.01.2011 28.01-29.01.2011 28.01-29.01.2011 29.01-29.01.2011 04.02-13.02.2011 05.02-05.02.2011 07.02-07.02.2011 09.02-09.02.2011 Polkupyörämarssi, 2 kertaa vuodessa, Hennala Liikuntakoulutus, viikoittain, Hennala Voimankäytönkoulutus, Viikoittain, Hennala Lähitaistelukoulutus, Hennala Laskeutumiskoulutus, 4 kertaa vuodessa, Hennala Valmiusosaston harjoitus, Hennala Valmiusosaston harjoitus, Hennala Trak'ampujakurssi, Hennala / Hälvälä Talvitapahtuma, Sysmä Sirkkeli, Hennala Ammuntapäivä reserviläiset (12), Hälvälä Ammuntapäivä, reserviläiset, vapaa, Hennala / Hälvälä Yritysjohdon koultus, reserviläisliitto, Hennala Resrviläisjohtajakurssi I, Hennala Viestikurssi, Hennala Sirkkeli, Hennala Kutsuntatarkastuakoulutus, Hennala 11.02-11.02.2011 12.02-12.02.2011 12.02-13.02.2011 16.02-16.02.2011 18.02-27.02.2011 19.02-19.02.2011 25.02-27.02.2011 25.02-27.02.2011 01.03-30.04.2011 01.03-30.04.2011 01.03-30.04.2011 01.03-31.03.2011 01.03-31.03.2011 01.03-31.03.2011 05.03-05.03.2011 11.03-20.03.2011 112-päivä, Päijät-Häme Hiihtomarssi, Päijät-Häme Voimankäyttökoulutus 2 PHMAAKK, Hennala Lihaskuntotesti, Hennala Kouluttajataidot, perustaso, Hennala Hätäensiapu, Hennala PHMaakK:n runkohenkilöstö, Hennala Ajolupa B/C/CE/DE, Hennala Prikaati 2005 huoltojärjestelmä ja huoltokalusto, Hennala Kenttälääkinnän uusin kalusto, Hennala Huoltopaikkoihin tutustuminen, Hennala /Hälvälä Toimenpideharjoitus, Hennala Hälvälä Sirkkeli, Hennala Testaajakurssi, Hennala Keskussanomalaitekurssi, Hennala Kouluttajataidot, jatkotaso, Hennala Heinolan Reserviläiset ry juhli näyttävästi 70 -vuotista taivaltaan sä. Hän myös alleviivasi puheessaan yhteistoiminnan merkitystä puolustusvoimien, aluetoimiston, asevelvollisten, reserviläisjärjestöjen ja muiden yhteistoimintaosapuolten välillä. ”Merkittävänä tekijänä tässä kokonaisuudessa toimii Päijät-Hämeen maakuntakomppanian rekrytointi, koulutus ja valmius. Sitä on nyt menestyksellä ja määrätietoisesti toimeenpantu kolmen vuoden ajan. Heinolalaisilla on tärkeä rooli myös tässä työssä.” - toteaa majuri Karmala ja jatkaa ”- Tänä vuonna maakuntayksikön koulutus on painottunut yhä enemmän viranomaisyhteistyöhön. Reserviläiskouluttajilla osana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Päijät-Hämeen maanpuolustuspiiriä on ollut erityisen keskeinen merkitys uskottavan suorituskyvyn luomisessa omassa maakunnassa. Tämä koskee myös muita Päijät-Hämeen poikkeusolojen joukkoja.” Hän myös välitti Hämeen Rykmentin tervehdyksen Heinolan reserviläisille. Iltajuhlassa tanssilattialla oli Reservipiirin välillä tungosta, mutta sopu siterveiset toi piijaa antaa. Heinolan WPK talolla 16.10.2010. Päiväjuhlaan osallistuivat sotiemme veteraanit, veteraani järjestöjen edustajat, puolustusvoimat, PäijätHämeen Reservipiiri ja jäsenjärjestöt sekä juhlivan järjestön jäsenistöä. Tervetuliaispuheessaan Heinolan reserviläisten varapuheenjohtaja Kai Pynnönen korosti järjestöjen ja puolustusvoimien välisen yhteistyön merkitystä. Juhlapuheessaan Päijät-Hämeen aluetoimiston asevelvollisuus päällikkö majuri Kari Karmala kertoi puolustusvoimien tulevasta rakennemuutoksesta, joka toteutetaan asteittain niin, että se on valmis vuoteen 2016 mennes- rin puheenjohtaja Marko Patrakka. Puheessaan hän nosti esiin muutosten väistämättömyyden ja kertoi panneensa ilolla merkille, että nuoret ovat olleet aktiivisesti viime vuosina mukana toiminnassa. Patrakka esitti myös piirin kiitokset hyvästä ja menestyksekkäästä yhteistyöstä. Sisäasiainministeri Anne Holmlund muisti 70 -vuotiasta järjestöä tervehdyksellään. Yhdistyksen monivaiheisen ja mukaansa tempaavan historiikin kertoi juhlassa edellinen, pitkäaikainen sihteeri ylikersantti Minna Ollikainen. Yhdistyksemme jäseniä muistettiin mitalein. Reserviurheiluliiton myöntämä kultainen ansiomitali: Tähkänen Eero. Tähkänen Martti. Reservipiirin myöntämä pronssinen ansioristi: Hyväri Eino. Maanpuolustusmitali pronssisella soljella: Allonen Timo. Heinonen Reijo. Hyväri Anita, Lök Risto. Nurminen Rauli. Onne Reima. Pynnönen Kai. Talvinen Tuomo. Teirivaara Hannu. Teirivaara Jari. Teirivaara Juha. Tähkänen Martti. Jyränkö-kuoron ja Heinolan Lukion Lausuntapoikakuoron upeiden esitysten siivittämänä juhlasta muodostui isänmaallinen ja lämminhenkinen tapahtuma, jonka arvoa korosti sotiemme veteraanien ja pitkä- Huomionosoituksia jakamassa Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n puheenjohtaja Marko Patrakka sekä Heinolan Reserviläiset ry:n sihteeri Pekka Räihä. aikaisten jo arvostettuun ikään ehtineiden jäsenten läsnäolo. Tilaisuus päättyi Maanpuolustusnaisten tarjoamien kahvin ja suussa sulavan kakun myötä Lausuntapoikakuoron reippaaseen sovitukseen Jääkärimarssista.”-aika veli kultia.” Iltajuhlan vietimme jäseniemme ja heidän puolisoidensa kanssa nautiskellen pöydän antimista ja virvokkeista, ruokasalissa kokeiltiin arpaonnea, isossa salissa saattoi pyörähdellä tanssin tahtiin. Oli mukavaa nähdä ihmisten viihtyvän ja nauttivan toistensa seurasta. Teksti Kai Pynnönen, Risto Lök. Kuvat Jarkko Salminen, Miika Saha http://www.reservilaisliitto.fi/liitto/piirit_ ja_yhdistykset/sivustot/ heinolan_reservilaiset/ Juhlapuhujamme Päijät-Hämeen aluetoimiston asevelvollisuus päällikkö majuri Kari Karmala. Kuvassa yhdistyksemme jäseniä kolmannessa polvessa Yrjö Tiira. Tytär Anita Hyväri ja hänen poikansa Jari ja Juha Teirivaara. Päijät-Hämeen ILVE S 8 Ylentämistilaisuus Upseerikerholla Lahden varuskunnan ja reservin yhteinen ylentämistilaisuus järjestettiin 3.12. perinteisesti komentajan kutsumana Lahden Upseerikerholla Hennalassa. Ylennettävät ja huomioidut olivat arkipäivästä huolimatta saapuneet paikalle kiitettävästi. Tilaisuus oli nykyisessä toimessa komentaja eversti Hannu Ale'nin viimeisiä, mikä tuli esille myös puheessa kutsutuille. "Enhän minä mihinkään häviä" kommentoi komentaja. Eversti Ale'nin toimipaikka siirtyy Hämeenlinnaan Länsi-Suomen sotilasläänin esikuntapäälliköksi, mistä edelleen vaikuttaa Päijät-Hämeen alueeseen. Virallisen osuuden jälkeen nautittiin talon antimia ja oli hetki aikaa vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa. Tilaisuus sävähdytti juhlallisuudellaan ensikertalaisia. Tasavallan presidentti on ylentänyt reservissä itsenäisyyspäivänä 6.12.2010 Päijät-Hämeessä: Majuriksi Nora Mauno Sakari Heinola Kapteeniksi Kytönen Osmo Kärkölä, Nikkinen Heikki Antero Kärkölä, Ojala Reima Hemmo Johannes Kärkölä, Rantanen Heikki Juhani Hollola, Rinkinen Ari Tapani Hollola, Sipilä Ilkka Sakari Hollola, Vesalainen Veli Matti Mäntsälä Yliluutnantiksi Eronen Lauri Tapio Lahti, Hartikainen Janne Petteri Nastola, Helokumpu Jukka Aulis Askola, Korhonen Kimmo Tapio Orimattila, Leskinen Heikki Juhani Mäntsälä, Luodemäki Mika Petteri Pornainen, Manninen Ilkka Arhippa Lahti, Mäkelä Ilkka Juhani Lahti, Määttä Petri Sakari Lahti, Poutiainen Hannu Tapani Hollola, Repo Juha Petteri Heinola, Ryyppö Marko Ilmari Hollola, Saarinen Lassi Eerik Lahti, Silvast Arto Mikael Lahti Luutnantiksi Joenranta Tommi Tapani Lahti, Jutila Antti Tuomas Sysmä, Kananen Hannu Juhani Heinola, Koljonen Jarmo Petteri Lahti, Koskinen Ilkka Tapio Hartola, Lahti- nen Matti Petteri Nastola, Maaninka Jorma Mikael Hollola, Martin Janne Samuli Hausjärvi, Ojala Lassi Pekka Lahti, Poikolainen Teemu Kalevi Lahti, Raunisto Jussi Sakari Lahti, Reko Hannu Tapani Lahti, Takku Pekka Veikko Juhani Heinola, Valkonen Jouko Martti Artturi Orimattila, Wala Jarkko Emil Mäntsälä, Ylenius Henri Antero Lahti Luutnantiksi (Merivoimat) Hyypiä Simo Henrik Hollola, Kiiski Jesse Antti Juhani Iitti Aliupseeriylennykset reservissä Ylivääpeliksi Eskeli Hannu Juhani Hollola, Juhonen Roope Kalevi Nastola Vääpeliksi Ahola Jukka-Petteri Orimattila, Broder Gert Daniel Heinola, Johansson Kalle Artturi Hollola, Kekki Tapio Kalervo Lahti, Kuhlman Taisto Juhani Orimattila, Maunula Markus Ilari Lahti, Riihilahti Tuomo-Tapani Asikkala, Tenhu Mika Jouni Olavi Heinola, Vigman Juha Kalevi Hartola Ylikersantiksi Ahonen Jussi Tapio Lahti, Heikkilä Sami Eino Ilari Orimattila, Järvinen Timo Kalervo Heinola, Karhu Jari Seppo Nastola, Karjalainen Keijo Markus Lahti, Lignell Mikko Erik Lahti, Luukko Perttu Pekka Johannes Padasjoki, Martikainen Sami Petteri Hämeenkoski, Määttä Heikki Tapio Lahti, Ounila Olli Miikka Olavi Padasjoki, Pahalahti Antti Nestori Hartola, Puikkonen Marko Peter Topias Lahti, Pöntinen Jari Juhani Lahti Rahikainen Kimmo Kaarlo Padasjoki, Reijonen Jarkko Antero, Ristola Erno Kalervo Heinola, Rämö Pekka Juhani Hollola, Sirola Ville Juhani Orimattila, Teppola Jarkko Ilari Kärkölä, Tuomi Timo Juhani Lahti Kersantiksi Aaltonen Veli-Matti Lahti, Aartolahti Marko Veli Johannes Lahti, Back Olli-Pekka Mikael Lahti, Eerikäinen Juha Petri Lahti, Hellqvist Jerry Sebastian Nastola, Hiipakka Timo Juhani Lahti, Ihamäki Harri Mikael Lahti, Ikonen Jouni Juhani Lahti, Juhola Arttu Veli Juhana Asikkala, Järvinen Heikki Mauno Olavi Kärkölä, Järvinen Mika Petri Einari Sysmä, Kajala Kari Lauri Olavi Lahti, Karisto Jaakko Kustaa Lahti, Kokkonen Juha Eemeli Lahti, Kuosmanen Jarmo Kalevi Nastola, Laaksonen Timo Sakari Hollola, Lavikainen Aleksi Vilho Juhani Lahti, Lemettilä Tuomas Petteri Lahti, Lompolo Jarmo Aslak Lahti, Mellanen Pirkka Herman Petteri Hollola, Moisio Teemu Marko Kalevi Hartola, Mölsä Jukka Sulevi Orimattila, Niinimäki Mikko Tapani Hollola, Okkola Vesa Tuomo Johannes Asikkala, Olkkola Jarmo Kalervo Lahti, Pajamäki Tapio Juhani Lahti, Pajunen Sami Juhani Heinola, Parikka Jari Tero Tapani Hämeenkoski, Petäjä Jarmo Olavi Orimattila, Pirinen Jari Pertti Christian Nastola, Pi- rinen Olli Petteri Hollola, Pollari Tiina Johanna Lahti, Pyykkö Jani Markus Lahti, Rajala Tommi Juhani Orimattila, Rujala Pasi Marko Tapani Lahti, Rustanius Matti Tapio Lahti, Rytiniemi Jukka Reino Antero Orimattila, Saaranen Roni Teuvonpoika Johannes Lahti, Salmi Juho Santeri Kärkölä, Taurén Petri Mika Ylermi Padasjoki, Varis Ilpo Tapani Heinola, Vilander Antti Veikko Lahti, Vähäniitty Jaakko Aleksi Lahti, Äijö Timo Heikki Ilmari Lahti Alikersantiksi Alasalmi Tomi Henrik Nastola, Alhola Antti Juhani Padasjoki, Anttila Tomi Petteri Heinola, Anttolainen Tuomo Ilmari Artjärvi, Arola Mika Timo Juhani Orimattila, Auvinen Sami Juhani Nastola Eerikäinen Jani Petteri Nastola, Hirn Arhippa Gabriel Nastola, Hollo Jari Henrik Lahti, Hyvönen Ans- si Markus Padasjoki, Hämäläinen Toni Kristian Nastola, Jokinen Jarkko Juhani Lahti, Junkkari Sasu Esko Lahti, Juonala Panu Juhani Orimattila, Järvinen Joona Antti Juhani Nastola, Kanerva Juhani Henri Mikael Lahti, Kauppila Antti Sakari Asikkala, Konttinen Lasse Olavi Lahti, Korhonen Marko Tapio Lahti, Korhonen Timo Tapani Lahti, Kortelainen Markku Olavi Lahti, Koskinen Mikko Olavi Hollola, Koukka Mikko Sakari Kärkölä, Kukkaro Toivo Antero Lahti, Lahtinen Jari Pentti Heinola, Lahtio Tomi Sakari Hollola, Lappalainen Miikka Antti Juhani Hollola, Lehtinen Timo Oulas Tapani Lahti, Liuhanen Marko Kalevi Lahti, Lyytinen Harri Mikael Lahti, Markkola Ilpo Kalervo Hämeenkoski, Mäkilä Mika Kristian Lahti, Niemi Kari Olavi Heinola, Nurminen Marko Ka- levi Lahti, Nuutinen Timo Tuomas Padasjoki, Ollila Tomi Antero Heinola, Palviainen Ilkka Urho Tapio Lahti, Pellinen Matti Petteri Lahti, Pitkänen Janne Raineri Nastola, Rajala Juha Petteri Lahti, Roine Mikko Albert Tapani Orimattila, Saario Jukka Pekka Hollola, Sainio Yrjö Tuomas Lahti, Sulalampi Veijo Matti Kalevi Lahti, Tolja Jouni Tapio Lahti, Torniainen Juho Kalle Heinola, Tähtinen Petri Tapani Lahti, Valkeejärvi Manu Petteri Heinola, Vallittu Juha-Pekka Lahti, Veijola Jani Juhani Lahti, Vesanen Petri Tuomas Heinola, Viinikainen Tero Mikael Heinola, Weckström Jaakko Eemil Korpraaliksi Juntunen Mika Anssi Kristian Lahti, Kasurinen Harri Tapio Heinola, Mäkelä Janne Oskari Lahti, Takala Hannu Olavi Lahti, Varjo Arto Juhani Lahti Päijät-Hämeen ILVE S 9 Erikoinen Sandels-syysjotos 2010 Iisalmen Reservin upseerit ja Reserviläiset kävivät syksyllä 2009 tutustumassa Sysmässä järjestettyyn RESUL:n syysjotokseen. Tällöin on ilmeisesti todettu, että kilpailusääntöjä voisi muokata vähän lisää ja saada enemmän osallistujia mukaan. Niinpä Pohjois-Savossa oli laajennettu partiokokoa normaalista 3-5:stä 2-6 henkilöön. Erinäisten sattumusten johdosta Orimattilasta lähti partio, jonka vahvuus oli siis vain kaksi miestä. Emme ole aikaisemmin osallistuneet kovempaan sotilassarjaan, mutta nyt oli kevyempään luvattu niin paljon helpotusta, ettei sarja enää tuntunut omalta. Kevennyksiä oli mm. yhteismajoitus puolijoukkueteltoissa, rasteilla ei tarvinnut kantaa varustusta mukana, sekä tehtävärasteja oli 10 kpl vähemmän kuin valitsemassamme Döbeln sarjassa. Erikoista oli myös ammunnan järjestäminen 120 kilometrin päässä varsinaisesta jotoskeskuksesta. 17.9 perjantaina lähdettiin ”aitoon” jotoshenkeen kuuluvan navigaattorin opastamana, ajamaan Orimattilasta kohti Kuopiota ja Siilinjärveen kuuluvaa Rissalan lentokenttää. Noin neljän tunnin ajon jälkeen saavuttiin perille. Tuskin oli ehditty ilmoittautua ja saada kartta-yms. aineisto käsiimme kun jo huudettiin Suvantoa ampumaradalle. Veijo lähtikin kiireesti opiskelemaan armeijan rynnäkkökiväärin käsittelyä. Saimme yksityiskohtaisen koulutuksen kyseiseen aseeseen, sillä sarjassamme kilpaileville Viron neljälle partiolle kaikki aseen toiminnot eivät olleet riittävän hyvin tiedossa. Ammuimme Veijon kanssa eri erissä vajaan tunnin aikaerolla. Ampumaradalla tapasimme Sysmäläisiä jotka olivat tulleet vastavuoroisesti tutustumaan Iisalmelaisten järjestelyihin. Toinen Sysmän autokunta jatkoi Rissalasta vielä Suomussalmelle, aikomuksena tutustua Raatteentien Talvisotamuseoon. Kun ammunnat oli suoritettu, alkoi kuumeinen koordinaattien haku kartalta, johon saimme tosin kaikki rastimääreet kerralla kaikille kolmelle päivälle. Karttatyön ja varusvaihdon valmistuttua lähdettiin taas tien päälle, kohteena Jyrkänkylä Sonkajärvellä. Loppumatkasta oli helppo päätellä että reitillä ollaan, koska saimme ajella melkoisessa jonossa perille asti. Pysäköinti oli toteutettu entisen koulun pihalle, jossa hämärtyvässä illassa nostimme painavat rinkat selkään ja otimme ensimmäiset askeleet 53 kilometrin matkasta. Varsinainen jotoksen lähtöpaikka sijaitsi komean Jyrkänkosken ylittävän sillan kupeessa. Ilta pimeni jo tähtitaivaan valaisemana aloittaessamme ensimmäisen rastin etsinnän. Pienen virhearvioinnin jälkeen saavuimme rastille, jossa kyseltiin ryhmän kokoonpanoon liittyviä kysymyksiä. Jotain taisimme siitäkin tietää ja niin jätimme paperilta maistuvan rastin taaksemme, edetäksemme kivikkoiseen ja ryteikköiseen pimeään metsään. Kovapohjainen maasto alkoi vähitellen vaihtua suoksi, jossa sai rämpiä jo aivan voimiensa takaa. Seuraava rasti oli sijoitettu kapealle soraharjanteelle ja välissä piti kiertää pienehkö järvi ja ylittää kivikkoinen puro, josta pääsimme liukkaita kiviä pitkin hyppimällä yli. Päästyämme harjanteen laelle alkoi epäilys kyteä, ollaanko menty rastista itäpuolelta ohi. pelko osoittautui onneksi turhaksi kun puihin kiinnitettyjä toimintaohjeita alkoi ilmestyä polun varteen. Valonvahvistin osoittautui rastilla valittavista välineistä tarpeelliseksi, arvioitaessa mitä muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalla nuotiopaikalla tapahtui. Tähtitaivas oli todella komeata katseltavaa kun jatkoimme edelleen harjun laella matkaa. ennen majoitusalueelle saapumista tutustuttiin vielä miinakentän petollisiin salaisuuksiin. Yöpyminen tapahtui poikkeavalla tavalla verrattuna edellisvuosiin. Tulta ei saanut tehdä laavukunnittain, vaan leirialueella oli vain yksi tulipaikka, jonka muutama miestä täytti, muiden joutuessa odottelemaan etäämmällä. Syynä oli majoitusalueen sijainti kansallispuistoalueella. Keittelimme sitten leiripaikassamme iltaruuat ja vain makkarat käytiin paistamassa tulilla. Tänä vuonna valittiin Nuuksiovaelluksella hyväksi havaitut 12 euron teltat henkilökohtaisiksi majoitteiksi. Sisään mahtuu koko henkilökohtainen varustus eikä painoa ole kuin reilu kilo, ja mahdollinen hajoaminenkaan ei kirvele kauaa. Tulentekokielto ja lauantai-sunnuntai välisen yön kaatosade vielä kruunasi valinnan oikeaksi. Lauantaiaamuna lähdimme tarpomaan 26:n kilometrin päivämatkaa etäisyyden arviointirastin kautta. Samalla alkoi hirvikärpästen loputtomat hyökkäykset. Näitä miellyttäviä hyönteisiä poistettiin vielä reilun viikon vaatetuuletuksen jälkeenkin takin huppusaumoista. Isoilla soilla riitti välillä pitkospuitakin, jotka tosin valtaosaltaan olivat aika lahoja. Piti siis kokoajan olla tarkkana ettei puut petä jalan alla. Ennen kuin päästiin puolenpäivän ruokailutauolle, niin valloitimme ja tuhosimme kk-pesäkkeen ja eksyimme hetkeksi, sekä kasteltiin jalat. Tähysmiinarastista eteenpäin olikin kuluttavan karkeaa metsäautotietä tarjolla pitkälle toistakymentä kilometriä, josta yli puolet nimikkeellä pikataival. Kyseisen pikataipaleen lähtö sijaitsi yllättäen paikkakunnan korkeimmalla kohdalla: Holinmäen 250mmp (Haataistenjärvi 600m päässä 145mmp) huipulla, näköalatasanteella. Kun olimme suoriutuneet suurimmasta osasta matkaa, tuli eteen uutta metsäautotietä. Tätä sepelipintaa kuljettiin rastille missä kyseltiin ilmavoimien kalustoasioita, joissa Veijo olikin varsinainen haka. Sitten Taas yli soiden etsimään seuraavaa, jossa tarjottiin taas paperia eteen. Hämärtyvän lauantai-illan viimeisellä rastilla oli sentään enemmän toimintaa, kun jouduimme keskelle humalaisten sienestäjien puukkotappelua, myrkytysuhrin maatessa maassa. Asiat selvisivät kyllä ja pääsimme majoitusalueelle puhdistamaan taas takinkauluksia ja kuivattelemaan varusteita. Illal- lisen nauttimisen jälkeen pitikin jo mennä teltan suojiin untenmaille. yhden aikaan yöllä alkoi sataa ja sade jatkui rankkana aamuyhdeksään asti. Aamu alkoi tosin jo 4.00 herätyksellä kun piti lähteä yösuunnistukseen viiden maissa. Olikin melkoinen tekniikkalaji, kopioida ilman sateensuojaa koordinaatit erilliseen suunnistuskarttaan. Etäisyyksiä oli vaikeampaa arvioida oikein pimeässä sateessa lyhdyistä, kuin sieniä laminoidulta paperilta. Seuraavana oleva rastilippu löytyi melko helposti, kuin ennakoiden että seuraavaa ei sitten löytänyt mikään partio? Oliko joku tehnyt ilkivaltaa, ei selvinnyt. Kartasta päättelimme että kohta joudutaan uimalla ylittämään vesistö, mutta se osoittautui taas yli hypättäväksi, emmekä kastuneet kuin edeltävällä suolla. Tästä nousimme asfalttitielle, jota kilometrin kuljettuamme pääsimme suunnistuksen maaliin. Loppu sunnuntain vallitsikin suorastaan aurinkoinen sää, joten oli jo helpompi suunnata, ties kuinka monennen suon yli, rastille jolla oli ”kevyt” toimintatehtävä, nimittäin 6 kpl telamiinoja (yht.60kg) jokaiselle partionjäsenelle ja juostava matka noin 50 metrin luokkaa. 17 sekuntia oli kova aika, eikä pahasti ehtinyt mennä hapoillekaan. Taas, ylitettyämme noin kilometrin levyisen suon, tulimme tielle joka johti odotettuun vesistön ylitykseen. Ennen ylitysvuoroa oli noin tunnin verran odottelua, joten ehdimme valmistaa lämmintäkin ruokaa. Samoin tuli vaihdettua kokemuksia muiden partioiden kanssa. Ylitys tapahtui kaikkien taiteen sääntöjen mukaan: Eteneminen rannalle suojassa, suojamiesten käyttö (teoriassa), melonta nelimetrisellä kumiveneellä ja oikeaoppinen rannalle tulo. Pisteitä ropisi yhdellä miinuspisteellä kymmenestä. Hieno kokemus sekin sarjassaan. Nyt oli edessä enää yhden, vajaan kilometrin levyisen suon ylitys ja sen takana odottava, viimeinen varsinainen tehtävärasti. Auringon haihduttaessa vaa- teista kosteutta tutkittiin taas paperitehtävää: Partion tien ylitys, jatkotehtävänä oli räjähdysaineen määrän laskeminen yli 30 senttimetriä paksun puun kaatamiseen. Vielä piti asettaa panos puun kylkeen oikeaoppisesti. Tässä vaiheessa Sysmäläiset taas yllättivät, kun aloin ihmetellä että kuka siihen oikein tuli kuvaamaan panostustyötämme. Vaihdoimme muutaman sanan heidän kanssaan, ennen kuin siirryimme loppusuoraa kohti. Maaliin oli enää matkaa kolmisen kilometriä. Olikin oikein mukavaa tulla maaliin ja luovuttaa partionumerovaate pesuun ja siirtyä Diplomi kainalossa viemään varusteita autolle. Sitten vielä ansaitulle hernekeitolle. Palkintojen jakokin odoteltiin kun ei ollut sijoituksista vielä mitään tietoa. Saavutimme mielestämme kuitenkin kohtuullinen sijoituksen (19/34)kahdelle miehelle. (Sentään kovemmassa sarjassa) ja ainoana partiona Päijät-Hämeestä. Arto Tapiomaa Päijät-Hämeen ILVE S 10 NASTOLAN RESERVILÄISET RY ! Rovasti Ensio Mäkelä vihki 22.5.1961 Nastolan kirkossa käyttöön Nastolan Reservialiupseerit ry:n lipun. Nastolan Reservinaliupseerit ry:n perustava kokous pidettiin syyskuussa 29.10.1957. Tuolloin kokoontui joukko henkilöitä neuvottelutilaisuuteen kahvila ”Maneliin” Lahdessa. Tilaisuuden avasi Nastolan Reserviupseerikerhon edustaja Kapteeni Paavo Lemola joka esitti, että Nastolaan perustettaisiin Reservin Aliupseeriyhdistys. Puheenjohtajana kokouksessa toimi Veikko Kuokkanen ja pöytäkirjan pitäjänä oli Pauli Vänttinen. Tämän neuvottelutilaisuuden tuloksena oli, että perustettiin kokoon kutsumiselin, puheenjohtajana Eero Inkinen sekä jäseninä Veikko Kuokkanen, Väinö Hyytiä, Lassi Kunnas, Ensio Mälkönen, Olavi Sipilä Valter Tuomenoja ja Heimo Viikari. Samaisen tilaisuuden lopetussanat lausui Kapt. Paavo Lemola joka samalla esitti toivomuk- sen, että perustettava kerho mahdollisuuksien mukaan olisi yhteistoiminnassa Reserviupseerikerhon kanssa. Marraskuussa 17.11.1957 pidettiin yhdistyksen perustamiskokous, puheenjohtajana Eero Inkinen; 2§: Päätettiin yksimielisesti perustaa Nastolan Reservialiupseerit ry. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Inkinen, sekä johtokunnan jäseniksi: Väinö Hyytiä, Ensio Mälkönen, Olavi Sipilä, Antero Paronen, Tauno Kanninen, Pauli Vänttinen ja varalla Toimi Siponen ja Lasse Kaalamo. Joulukuussa 15.12 1957 päätettiin perustaa laulukuoro yhdessä Nastolan Reserviupseerikerhon kanssa, nykyinen Nastolan Mieskuoro. Elokuussa 16.8.1958 yhdistykselle päätettiin hankkia oma lippu, jonka naulaustilaisuus pidettiin 26.12.1960. Ro- vasti Ensio Mäkelä vihki lipun käyttöön Nastolan kirkossa 22.5.1961. Kesäkuussa, 19.6.1961 vietettiin maanpuolustus-juhlaa Nastolassa, järjestelyt hoidettiin yhteistyössä Reserviupseerikerhon kanssa. 60-luku oli vilkasta toiminnan aikaa jäsenmäärän noustessa reilusti yli 200 henkilön. Ehkäpä mittavin hanke näiden runsaan 50v aikana on ollut ampumaradan rakentaminen Uudenkylän Arolaan. Hämeen lääninhallitus myönsi luvan ampumaradan rakentamiselle vuonna 1969. Radalle rakennettiin liikkuvat sekä kiinteät maalilaitteet. Myöhemmin 70-luvun lopussa ampuma- rata alueen ympärille raivattiin 800m pururata. Nyt tämä rata on purettu ja ammunnat suoritetaan Nastolan Metsästysampujien radalla Luhtaan maalla. Vuonna 1975 yhdistykselle hankittiin oma pöytästandaari josta ensimmäinen luovutettiin Eero Pöyhöselle. Myös piiritasolla yhdistyksen jäsenet ovat olleet aktiivisia, ollen edustettuina piirihallituksessa sekä piirin eri toimikunnissa kuten, aatteellinen toimikunta, urheilutoimikunta, ampumajaosto ja maastourheilujaosto. Kilpailutoiminnassa oltiin aktiivisia, kierrettiin sekä piirin että liiton järjestämissä kilpailuissa ympäri maata. Olemme vähintään kerran vuodessa olleet mukana joko Nastola viikon tapahtumassa esittelemässä paikallista reserviläistoimintaa tai Wanha-Willähti kerhon järjestämässä viikonlopun mittaisessa tapahtumassa jossa olemme muun muassa yhteistuumin vastanneet alueen vartioinnista. Reserviläisliitto perustettiin 17.4.1955 paikallisten reservinaliupseeriyhdistysten keskusjärjestöksi ja toimi 1990-luvun puoliväliin asti nimellä Reservin Aliupseerien Liitto. Vuoden 1995 lopulla tehdyllä sääntömuutoksella liitto muuttui käytännössä avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi. Myös useimmat liiton jäsenyhdistykset ovat muuttaneet sääntöjään vastaavasti. Myös Nastolan Reservialiupseerit ry, sääntömuutoksella muutti yhdistyksen nimeksi, Nastolan Reserviläiset ry. Samalla jäsenyyslinja muuttui siten, että jäseneksi voitiin hyväksyä varusmiespalveluksen suorittanut henkilö, tällä jäsenyyslinjalla yhdistys jatkaa edelleen. Uuden vuosituhannen alku ja paikallinen yhteistyö. Tultaessa 2000- luvun alkuun on yhdistys aktivoitunut paikallisella sekä piiritasolla. Yhdistyksen suurin voimainponnistus sitten Arolan ampumaradan on ollut oman kokoontumispaikan NaRes - kodan rakentaminen joka aloitettiin v2008 ja saatiin valmiiksi 2009 kevättalvella. Valmistumisestaan läh! tien paikka on ollut ahkerassa käytössä. Kodalla on pidetty piirihallituksen kokouksia, joulutulien pitopaikaksi paikka on oivallinen, olihan v2009 joulutulilla yli 60 henkilöä. MaanpuolustuskouluKuvat ovat jokavuotisesta veteraanien heinäkuisesta savusaunareissusta jota tusyhdistyksen (MPK:n), vietetään Nastolan Reserviupseerien savusaunalla karhulammin rannassa. Jär- reserviläisille suunnattu viestikurssi pidettiin kejestelyt ovat hoituneet mallikkaasti yhdistystemme yhteistyöllä. vättalvella 2010 kodalla. Paikallinen yhteistyö erityisesti reservinupseerien kuin myös maanpuolustusnaisten kanssa on edennyt pitkin harppauksin. Usean vuoden aja meillä on ollut yhteinen toimintakalenteri, syyskokoukset ja kevätkokoukset pidämme samanaikaisesti. Olemme vähintään kerran vuodessa olleet mukana joko Nastola viikon tapahtumassa esittelemässä paikallista reserviläistoimintaa tai Wanha-Willähti kerhon järjestämässä viikonlopun mittaisessa tapahtumassa jossa olemme muun muassa yhteistuumin vastanneet alueen vartioinnista. Jäsenmäärämme on kasvanut muutaman viimevuoden aikana vajaasta kuudestakymmenestä hieman vajaaseen yhdeksäänkymmeneen. Meille tärkeä, veteraaniyhteistyö. Jo useiden vuosien ajan olemme olleet mukana Nastolan Sotavete- raanit ry:n toiminnassa yhdessä reserviupseerien kanssa hoitamassa heidän luottamustoimiaan, taloudenhoitajina, sihteereinä, puheenjohtajina sekä yhdistyksinä tehneet erilaisia talkootehtäviä mm. puutalkoita, pihojen haravointia, rännien tyhjennyksiä. Olemme olleet myös tukemassa veteraaneja heidän saattaessaan veteraaniveljeä viimeiselle matkalle. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2010 tämä pitkään jatkunut yhteistyö saa allekirjoituksin vahvistetun sinetin. Juhlassa Nastolalaiset maanpuolustusjärjestöt (Nastolan Reserviupseerikerho ry, Nastolan Reserviläiset ry ja Nastolan Maanpuolustusnaiset ry), allekirjoittavat yhteistyösopimuksen paikallisten veteraanijärjestöjen kanssa joita ovat, Nastolan Sotainvalidit ry, Nastolan Sotaveteraanit ry, Nastolan Rintamaveteraanit ry, PYL Kirsti Pohjalaisen luona tehdyn talkoopäivän jälkeen otettu ryhmäkuva jossa ovat edustettuna reserviläiset, upseerit ja maanpuolustusnaiset. Päijät-Hämeen ILVE S 11 Nastolan Reserviupseerikerho – toimintaa ja tuloksia kuva:. Kunniakäynnillä Nastolan sankarihautausmaalla. vas. Erkki Veini, Ilkka Kuivasaari, Reijo Oksanen. Lippua kantaa Aaro Pekonen. NaRU on tänä vuonna 54 vuotias pirteä yhdistys. Vuosi alkoi uuden puheenjohtajan kapt res Esa Lahtisen komennossa. Toimintaa tehostettiin heti jakamalla tehtäviä uudelleen ja virtaviivaistamalla toimintaa. Mm. jaoimme sihteerin tehtäviä kahdelle upseerille ja liikuntapaketti jaettiin niin ikään kahtia. Tiedotustoimintaa on tehostettu. Tämän on mahdollistanut sähköpostiosoitteiden hankintakampanja. Enää kuudelle jäsenelle 77:stä lähetetään perinteinen kirjeposti pari kertaa vuodessa. Hallitustyöskentelyssämme olemme pyrkineet rajaamaan puheenjohtajan toimikauden kolmeen vuoteen. Ja siinä olemme melkein onnistuneetkin. Hallituksessamme on tällä hetkellä kymmenen jäsentä. Kaikki entisten hallitusten väällä ja syksyllä UKKkävely- ja Cooperin testin. Tämä antaa mahdollisuuden tarkkailla omaa kuntoaan. Testaamassa ovat käyneet Nastolan Reserviläiset ja MP-naiset ja muutkin nastolalaiset ovat olleet tervetulleita. Syksyn tilaisuus on osasuorituksena omaan sovellukseemme Kenttäkelpoisuuskokeesta. Ensi vuonna tämä sitten tehdäänkin RUL:n johtamispäivänä, koska aiempi versiomme on jo hyvin lähellä liiton tarjoamaa konseptia. Sähköisellä kuntokortilla tuloksia. Jäsenmäärä kasvussa. Naru oli jo viime vuonna piirin kärjessä käyttöönotettujen korttien lukumäärässä. Piirin palkinnot tulivat käyttäjien lukumäärästä ja henkilökohtaisista pisteistä yhdistyksellemme. Hyvä kehitys on jatkunut ja kortin käyttäjien lukumäärä lisääntyi vielä tänäkin vuonna merkittävästi, samoin kertyvät suorituspistemäärät. Tästä varmaan on kiittäminen paitsi jäseniämme myös liikuntakorttivastaavaamme Timo Hannosta, joka on uurastanut asian eteen. Näyttäisi siltä, että ensi vuonna parannamme tästä vielä lisää. Jäsentemme aktivoimiseksi järjestämme ke- RUL:n jäsenhankintakampanja on myös meillä myötätuulessa ja päätimme, että ainakin yksi palkintopuukko on yhdistykselle saatava. Se menee tänä vuonna Ilkka Kuivasaarelle, joka jo vuosia on tehnyt töitä asian eteen. Ehkäpä menestyksen salaisuutena on ollut paitsi jäsenkandidaattien tunnistaminen ja yhteydenpito heihin, niin myös ehdokkaiden liittäminen sähköpostilistallemme, jolloin he ovat voineet tutustua toimintaamme ennakkoon ja saaneet tukea liittymispäätökseensä. Tämän vuoden jäsenkasvu lienee n. 10 uutta jäsentä, joka on todella pitkäaikainen ennätys. Ensi vuonna jatketaan samoil- set, Reserviläiset ja Reservin la linjoilla. upseerit. Käytännön toteuKarhulammilla tus oli Liikunsaunotaan ja takeskus Pakokoustetaan julahden kahYhdistyksellämme on den liikunnanNastolan Luhtaanmaal- ohjaajaopiskela käytössä maa-alue, jo- lijan näyttöhon viimeisen kymmenen työ. Nastolan vuoden aikana on noussut Maanpuolustusnaiset tarkerhon tukikohta, joka kä- joilivat mehua kävelyä ensittää laavun, savusau- nen ja sen jälkeen. Paikalla oli seitsemän nan ja liiterin. Viimeisenä on valmistunut pesutu- veteraania. Heistä kuusi pa, jossa jopa kymmenen henkilöä kiersi n. 1km:n henkeä pystyy kokoontu- lenkkipolun maastossa ja maan. Karhulammin isän- yksi n.3,5 km:n matkan. tänä toimii liikuntavastaa- Samaten osa muista osanva Pertti Ojala. NaRU:n ottajista yhteensä 23 henpikkujoulut olemme viet- kilöä suoritti vastaavan täneet jo yli kymmenen kävelyn. Sää oli hieno ja tunnelvuotta laavulla ja tuvan valmistuessa oikein sisä- ma hyvä. Mehua oli tarjolla ennen ja jälkeen lenkin. tiloissa. Tapahtuma oli paitsi vetevirkistystoiminVeteraaniyhteistyötä raanien taa myös hyvä osoitus sii19.9. järjestettiin Veteraa- tä, että paikkakunnan toinien ulkoilutapahtuma Lii- mijoiden kanssa kannatkuntakeskus Pajulahdessa taa tehdä yhteistyötä aiTapahtuman keskeisenä na, kun siihen on mahdoltavoitteena oli kunnioit- lisuus. taa sotiemme veteraanien Tällä hetkellä kolme työtä isänmaan hyväksi ja kerhomme jäsentä ja kakkohentaa heidän fyysistä si hallituksemme jäsentä kuntoaan. Samalla oli tar- toimii Nastolan Sotavetekoitus kiinnittää huomio- raanit ry:n hallituksessa. ta nuorempien ikäpolvien liikkumisen tärkeyteen. Ampumatoimintaa Tapahtuma liittyi valtakunnalliseen Veteraanikä- Jostain syystä ampumavelytapahtumaan Nastola- kilpailutoiminta ei ole laisena sovelluksena. Aloi- kerhomme vahvuuksia. te tapahtumasta oli nasto- Yhdeksän kertaa vuodeslalaisilla maanpuolusjäjes- sa käymme yhdessä retöillä: Maanpuolustusnai- serviläisten kanssa Nas- PIONEERIKUULUMISIA 2010 Korian killan Lahden alaosasto on kokoontunut vuoden aikana säännöllisesti kuukausittain. Jäseniä Lahden alaosastossa on hieman alle 40 henkilöä. Kokouspaikkana on ollut pääsääntöisesti veteraanitalon kerhohuone. Tämän lisäksi olemme kokoontuneet muutaman kerran Vesijärven rannassa olevalla veteraani majalla ja enne ko- kousta ja saunaa olemme hakanneet polttopuita saunan tarpeisiin. Olemme olleet aktiivisesti mukana myös Korian killan hallituksessa jossa meitä on edustanut puheenjohtaja Esa Simpanen. Killan vuosikokoukseen olemme osallistuneet runsaslukuisesti, kuten myös pioneeri aselajiliiton (PAL) kevät ja syyskokouksissa Tam- pereella ja Helsingissä olemme olleet vahvasti edustettuina. Koulutus Killan jäsenet ovat aktiivisesti ottaneet osaa oman aselajinsa eri koulutustapahtumiin joita ovat muun muassa räjäyttäjäkurssi sekä siltakurssi. Nämä kurssit ovat järjestetty Karjalan prikaatissa ja sen tuella. Kuvassa Kuukaupin silta josta 2./PionP 12:n päällikkö, luutnantti (myöhemmin kenraali, puolustusvoimain komentaja) Lauri Sutela purki yhdessä kersantti Vierusen kanssa panoskaivosta löytyneen radiomiinan. ” Sitten alkoi säkkijärven polkka soida”. ”PIONP 14:n JÄLJILLÄ” Pioneerit kannaksella 3.4.7.2010 1. matkapäivä: jatkosodan yökkäysvaihe 1941, linnoittaminen ennen talvisotaa 2. matkapäivä: jatkosodan torjuntataistelut 1944, linnoittaminen jatkosodassa. 1. päivä: Kouvola – Koria - Vaalimaa – Viipurinlahti Johannes (Koivisto) – Summa - Perkjärvi–Muolaa/ Valkjärvi(majoitus) 2. päivä: Siiranmäki – Rautu - Kiviniemi – Äyräpää – Ihantala – Antrea – Suokumaa – Kouvola. Matkaoppaana toimii, majuri Vesa Valtonen maavoimien esikunnasta Mikkelistä. Korian Pio- Jarin "satanen". tolan Metsästysampujien kivääriradalla ampumassa rynnäkkökiväärillä 5 + 10 laukausta. Tämä järjestetään vuorotellen kummankin yhdistyksen toimesta. Tässä näyte ensimmäisenä täydet sata pistettä ampuneen ampumaupseerimme Jari Kervisen taulusta. Osa jäseniämme kuuluu tähän ampumaseuraan ja NMA:n puheenjohtajana toimi lähes 20 vuotta jäsenemme, yliltn Aaro Pekonen. Tarusjärven ampuleiri on järjestetty keväisin huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna yhdessä Nastolan reserviläisten kanssa. Siellä on ammuttu enimmäkseen rynnäkkökiväärillä ja pienoispistoolilla ja kahden päivän tulokset on kirjattu ja palkinnot jaettu. Metsästävät jäsenemme ovat tarkkuuttaneet siellä aseitaan. Kaksipäiväinen leiri on antanut hyvät mahdollisuudet kohentaa ampumataitoja ja ulkoilla. HN Kymijokiharjoitus 26– neeriupseerikerho tekee selkoa PIONP 14:n vai- 28.8 2011 aiheena pio”louhinta”. heista (majuri Tuomas neereilla Karjalan Prikaati. Liukko) Linnoitusharjoitus 24.9 2011 Hälvälässä. Vuoden 2011 Kohteensuojaus 16– tapahtumia ja 18.9 2010, Hälvälä. koulutuksia. ”Iske hakku – IsänPioneerijotos 22–24.7 maan puolesta”. 2011 joka järjestetään PYL. Karjalan Prikaatissa. Kuvassa oleva silta rakennettiin 10–12.9.2010, Kymijoki harjoituksen yhteydessä Silta on tyypiltään Acrow Panel kalustosilta, sillan kokonaispituus on 28m, kantavuus 64 tonnia ja leveys 4m. kantavuus on mitoitettu siten että siitä voidaan ajaa Leopard panssarilla ylitse. Päijät-Hämeen ILVE S 12 Esikuntatyöskentelyn kurssi PV:n kertausharjoitusten ollessa edelleen minimissään tartuttiin Päijät-Hämeessä härkää sarvista ja reservin majuri Jukka Anttosen idean johdattamana räätälöitiin paikallisen MPK:n kurssi esikuntatyöskentelystä. Kurssi on kolmiportainen ja tarkoitettu henkilöille joiden sasijoitus on tai osaaminen sivuaa esikuntatyötä. Määritetty osallistujakiintiö täyttyi heti. Motivaatio oli kohdallaan koko kolmivuotisen jakson ajan. Normaalin alun hämmennyksen ja tutustumisen jälkeen ryh- mä hioutui tiiviimmäksi - oikeaksi toimivaksi yksiköksi. Perusteet esikunnan toimintaan kerrattiin. Viestiliikenne saatettiin rutiinitasolle ja sitten se oma osaaminen, sekin päivitettiin ennen kuin päästiin tosi toimiin. Yhteistoiminnan harjoittelu niin luokassa kuin maastossa on hyvin johdettuna aina mielekästä. Tilanteita tulee ja tapahtumat elävät. Harjoituksen edetessä myös eri aselajien toimintatavat ja mahdollisuudet tulevat mukaan vaikuttamaan omaan toimintaan. Jalkaväen ja tykistön yhteistyö on aina harjoiteltava. Maalialueet, tulenavaukset ja muu tulenkäyttö suunnitellaan ja harjoitellaan. Kun opit sitten saatiin hanskaan luokassa, siirryttiin maastoon. Suunnitellut ryhmitykset ja tienkäytöt eivät toimineetkaan kuten kuviteltiin. Joitain merkittyjä ajouria ei voitu käyttää, oli tullut uusia hakkuuaukeita tai uusia rakennuksia. Maastontiedustelu paikan päällä korostui ja todettiin, että yhdessä päivässä tiedustelet omien joukkojen asemat, mutta yhteistoiminta ja taistelun kuvaus tarvitsee sen toisen- ORIMATTILAN TAPETTI JA VÄRI OY Kärrytie 3, 16300 ORIMATTILA puh. (03) 871 250, fax (03) 871 2550 www.orimattilantapettijavari.fi kin päivän. Parasta antia harjoituksen edetessä oli, että yhteistyössä eri aselajien kanssa toimittaessa toimintaan tarvittavat palaset vaan loksahtelevat paikalleen, eikä kaikki ollutkaan enää yhtä hallitsematonta sekamelskaa. Opimme tietämään mistä mitäkin tukea tai tarviketta saa ja mikä vaikuttaa omaan taisteluun missäkin vaiheessa. Uusi kolmiportainen kurssi alkaa keväällä. Jos osaamisesi on tai sivuaa esikuntatyötä, on kurssi hyvä tapa päivittää tietosi ja taitosi. Ilmoittautua voit MPK:n sivuilla. w w w. a r t ov i l j a n e n . f i MAALIT, TAPETIT, KAAKELIT, LATTIAT, TAKAT, KYLPYHUONEKALUSTEET, KIRENA -SÄILYTYSJÄRJESTELMÄT Takojantie 4 16300 Orimattila www.ferroplan.fi 475,- ASEET JA TARVIKKEET Launeenkatu 82, puh. (03) 881 0444 www.asepiste.fi >>>=632:>).,5-0 %632:>).,5$0.<)5 $ 652,=AA5;<73)=60;;)1),5:05 ;<30=60;;6<;603+3,/+,5+0,:,34)):;<90=,9;)03<::)1)5?; $5;,:;0::A$0.<)50:;);6+,;;00544@%632:>).,5:,5:01))5 65)166405)0:<<2:0,57<63,:;)7</;)):;0/,5203B)<;61)=0,3A7A ,:04,9203305,5:,33)05,5#,5,;,,5=60/,0;;AA:<69))4<;2)) 2<6770)1),902,3,1A@$5;,:;09?/4A;6;,))4?B:,;;A @(33A70;62<3<0::),+<330:0565%632:>).,5@ $0.<)54)330:;6)32)<;6=,96;65/05;) )9=060;<)<;6=,96 7AA:;B33A .24 26265)0:/05;))32 :0:;6042<3<; (/+0:;,34A2<3<;<:3 24 <=)5)<;6,90260:=)9<:;,05 7AA:;B .24 JO YLI 50 VUODEN AJAN OLEMME KERTONEET KAIKEN KUKKASIN 677<70:;,,; %632:>).,5$0.<)5 <+0! &' %63=6' )5+"6=,99,,3)5+,9 0::)5'$9)03 677<70:;,,; %632:>).,5$0.<)5$ #<*)9<69,:;,9$' 69+<.)$0$0;)50<4 ",5)<3;63,6:+0?5)408<, ! "" "" ! AALTOSEN PUUTARHA OY Porvoonjoentie 10, LAHTI Puh. 03 735 2323 Fax 03 735 2223
© Copyright 2024