Perheasumisen
NASTOLA Perheasumisen HELMI NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010 Hyvän olon Rantojen rauhaan vai junaseisakkeen tienoille? Nastolan tonttitarjonta täyttää lapsiperheen toiveet Nastola on muuttovoittoinen kunta, jonka väkiluku nousee hitaasti mutta varmasti. Kuntastrategian tavoite on houkutella asukkaiksi ennen kaikkea lapsiperheitä, jolloin tarvitaan tarjolle omakotitontteja. Raakamaata onkin onnistuttu hankkimaan kohtuullisen hyvin, mutta varsin hintava kunnallistekniikan rakentaminen jarruttelee hiukan tonttikauppaa, joka on kiitettävän vilkasta. – Myytäviksi valmiita ok-tontteja on melko niukasti tarjolla, mutta toiveissa on, että tilanne paranee pian, maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula arvioi. Nastolalla on lukuisia valtteja, kun lapsiperhe valitsee Lahden ympäristökuntien välillä tulevan kotinsa paikkaa. Jo kunnassa on paljon työpaikkoja, matka Lahteen jää parhaillaan runsaaseen 10 kilometriin, monipuoliset palvelut ovat hyvää tasoa – ja kunnan muutoinkin kaunista luontoa täplittävät viehättävät järvet. – On selvästi nähtävissä, että tonttikauppaa vauhdittaa veden läheisyys, sen huomasi viimeksi Kyynärän alueen kohdalla, Aula myöntää. Unelmien koti Kyynärään Kymijärven rannalle Pohjois-Savosta lahtelaistuneet Mika ja Eija Finska ja heidän viisivuotias Josefiina-tyttärensä elävät elämänsä kevättä. Helmikuussa Kyynärä II:n tonttihuutokaupassa meni kaikki nappiin, ja toukokuun alussa uuden kodin tontin kauppa vahvistettiin Nastolan kunnantalossa. Tilaisuuden asiaosuuden jälkeen Finskojen riemu on peittelemätöntä. – Haimme koko maakunnan alueelta sopivaa tonttia, ja tästä saimme vihiä viime syksyn rakennusmessuilla. Pidimme varamme, ja saimme juuri haluamamme, Mika Finska kertaa kodin etsinnän vaiheita. Kuopion seudulta Lahteen muuttanut pariskunta kokee elämänarvojen muuttuneen pikkuisen Josefiinan ansiosta – hänelle halutaan tarjota parasta, ja se on Finskojen mielestä rauhallinen maaseutu, kyläkoulu lähellä ja naapurustossa muita lapsiperheitä. – Ranta oli toiveissa, mutta toinen Mika ja Eija Finska allekirjoittivat tonttikaupan Nastolan kunnan kanssa toukokuussa. Kunnallistekniikka valmistuu elokuussa, joten yrittäjä-leikkaussalihoitajaperheen uusi koti voisi valmistua jouluksi 2011. Maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula kertasi faktat tärkeässä tilaisuudessa. vaihtoehto olisi ollut tontti korkean mäen päällä, mutta tämä täyttää kaikki toiveemme. Rakennamme Villa Finskan, Mika paljastaa. Eija myötäilee, mutta ei suinkaan väkinäisesti. – Meillä on täsmälleen sama maku rakentamisasioissa, joten ei ole tarvinnut riidellä vielä kertaakaan. Minä katson esimerkiksi säilytystilojen tarpeen ja sijainnin, ja sitten on monia asioita, joihin Mika ottaa enemmän kantaa, mutta pääosan suunnittelemme yhdessä tuumin, Eija kertoo. Moderni koti maalaismaisemaan Villa Finskasta tulee moderni koti raikkaine ratkaisuineen: ei tiskipöytää ja turhia seiniä, vaan kätevää kodintekniikkaa ja sopivasti sähäkkyyttä. Avaruuden tuntua lisää Kymijärvelle antavan seinän tekeminen kokonaan ikkunaksi. Pihaan kenties ripaus japanilaista sävyä, vain vähän nurmipintaa, sillä yhteisrannassa on tilaa loikoa ja pelailla yhdessä naapuruston kanssa. Ympäristöteknologian alan yrittäjä Mika Finska on itse hahmotellut alustavat luonnoskuvat ja sisustussuunnitelman ja etsii niille puhtaaksi piirtäjää. Myös talon tekijä on haussa, ja siinä on omat haasteensa. –Talo haluttaisiin kivestä mutta muitakaan materiaaleja ei ole vielä suljettu pois, Mika ja Eija toteavat. Aikaa on, muttei tuhlattavaksi asti. Tavoite on viettää joulua 2011 omassa Villa Finskassa. Kunnan asettama takaraja on kauempana: tontilla tulee olla asunto kolmen vuoden sisään kaupasta. Finskoilla asioita vauhdittaa myös koko projektin tärkein innoittaja. – Prinsessamme lähtee kouluun kahden vuoden päästä, ja silloin haluamme olla täällä, Mika-isä sanoo. Villa Finskan Kymijärven puoleinen seinä tehdään käytännössä kokonaan ikkunaksi, sillä järvimaisemassa riittää ihailtavaa läpi vuoden. Eija, Mika ja Josefiina Finska ovat onnellisia uuden kodin suunnittelijoita. Nastolan tonttikauppa vilkastuu kunta kaavoittaa ripeästi lisää Valmis tonttivaranto on juuri nyt melko niukka, mutta kaavavalmistelussa on runsaasti toinen toistaan kiinnostavampia uusia tai entisten alueiden laajennuksia, joille mahtuu monen perheen unelmien koti. Vuoden sisään myyntiin tulevissa tonttialueissa on kussakin omia etujaan, joiden painoarvo riippuu ostajan toiveista ja tarpeista. Uudenkylän Puutarhatien alueelta on kävelymatka ensi joulukuussa toimintansa aloittavalle junaseisakkeelle, Ihanaistenrinteeltä näkyy Kukkasenjärvelle ja koulut ovat lähellä, Kymi- ja Kärkjärvien väliselle kannakselle tulee varmasti haluttu asuinalue, Villähteelle tulee uusia pientalotontteja vt 12:n läheisyyteen ja Turranmetsän rauhassa on nytkin vapaita tontteja. Kiinnostuneiden kannattaa tiedustella kunnan teknisten palvelujen ammattilaisilta kaavojen etenemisestä ja mahdollisten tarjouskilpailujen tai huutokauppojen ajankohdista. Huutokauppa päivittää markkinahinnan Maankäyttöpäällikkö Pirkka Aulan mukaan huutokaupat ovat hyvä tapa määrittää ajankohtainen markkinahinta, ja Nastolassa tätä tapaa käytetään aktiivisesti. – Kunta selvittää asemakaava-alueilla olevat rakentamattomat tontit ja pyrkii poistamaan rakentamisen esteet. Tällaisia yksittäisiä tontteja rakennetuilla alueilla on tänä vuonna luovutettu Kruunun alueelta ja Vappulasta. Kesäkuussa tulee tarjouskilpailuun tontti suositulta Kangasvuokon alueelta, Aula luettelee. Kunnan omien tonttien lisäksi rohkaistaan yksityisiä rakentamattomien kaavatonttien omistajia tonttimarkkinoinnissa. – Tämä tonttivaranto on merkittävä ja myös kunnallistekniikan kannalta huomattava investointi, joka ei vielä rakennusvaiheessa maksa itseään takaisin, Aula huomauttaa. NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010 Kunto kohoaa humisevalla harjulla Luonnehdinta Nastolasta kuntoilijan ja luontoihmisen paratiisina ei ole lainkaan liioittelua. Jylhän kaunis luonto, jossa vuorottelevat Salpausselän harju ja lukuisat lammet ja järvet antaa kuntoilijalle ihanteelliset puitteet ympärivuotiseen virkistäytymiseen. Nauhataajaman läpi Lahden rajalta Iitin rajalle kulkee ylimaakunnallinen ulkoilureitti, joka samalla yhdistää eri keskukset toisiinsa. Reitin pituus on 26 kilometriä. Nastolan lukuisien ja aktiivisten urheiluseurojen ovet ovat avoinna yksilöurheilun ja joukkuelajien harrastajille. Nastolan kunnan kehittämä Hyvän Olon Nastola -projekti kannustaa kuntalaisia ja kunnassa toimivia edistämään omaa ja läheistensä terveyttä. Sen tavoitteena on herätellä asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja pohtimaan niitä arkisia elämäntapoihin liittyviä asioita, joilla on vaikutusta ihmisen terveyteen. Nastolassa on huomioitu myös erityisliikuntapalvelut, jotka ovat luonteva kanava kuntoutuksesta kuntoliikuntaan. Kunnassa on ymmärretty terveyttä edistävä liikunta yhdeksi peruspalveluksi, jota kehitetään eri hallinnonalojen yhteistyönä. Monipuolinen urheilukeskus Urheilukeskus mahdollistaa monipuolisen harjoittelun kuntoliikunnasta aina huippu-urheiluun. Keskuksessa on nurmikenttä ja kaksi hiekkakenttää, jotka ovat myös talvikäytössä. Niillä pelataan aktiivisesti muun muassa jalkapalloa ja pesäpalloa. Alueella on myös seitsemän tenniskenttää, jääkiekkokaukalo, lentopallo- ja koripallokentät sekä vapaaluistelualue. Urheilukeskuksesta pääsee puikahtamaan Loistopolulle ja ylimaakunnalliselle reitille, jota on valaistu 13 kilometrin matkalta. Keskuksen yhteydessä sijaitsee suosittu uimahalli hiljattain uudistettuine kuntosaleineen. Talvikautena ylimaakunnallinen liikuntareitistö on kokonaisuudessaan yleiseen käyttöön tarkoitettua latuverkostoa, jolla liikkuminen on sallittua vain hiihtäen. Kunta myös ylläpitää Villähteen kuntopolun ja Männistön koulun ympäristön latuverkostoa. Kaiken lisäksi Nastolassa on mitä mainioimmat melontamahdollisuudet: Kymijärveltä aina Salajärven ja Immilänjoen kautta kulkevaa reittiä pitkin pääsee Kymijoelle saakka. Pajulahdessa kohtaavat huiput ja kunnonkohottajat Liikuntakeskus Pajulahti on vetovoimainen ja kansainvälisen tason vaatimukset täyttävä koulutus-, valmennus- ja terveysliikuntakeskus. Se kehittää myös kilpa- ja huippu- urheiluun liittyviä harjoitusolosuhteita, valmennuskoulutusta ja valmennusleiritystä. Lokakuussa 2010 alueelle valmistuu Pajulahti-halli, jonka päälajit ovat jalkapallo ja yleisurheilu, mutta siellä voidaan myös tehdä golfin talviharjoittelua, harrastaa jousiammuntaa, harjoitella pesäpalloa ja amerikkalaista jalkapalloa ja useita sisäurheilulajeja. Lisäksi halli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet terveysliikuntaan. Pajulahti järjestää muun muassa urheilijoille suunnatun liikunnanohjauksen perustutkinnon, jonka opetussuunnitelma on laadittu tukemaan huipulle tähtäävän nuoren valmentautumista. Koulutuksen aikana voi suorittaa myös lukio-opintoja Koulutuskeskus Salpauksen Nastopolissa. Nastolan vireät liikunta- ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia harrastamiseen läpi vuoden. Kunnanjohtajalla ON ASIAA Nastola kehittyy Nyt luonnon vihertäessä Nastolan kehitysnäkymissäkin on tapahtunut virkistymistä. Maailmanmarkkinat ovat elpymässä ja teollisuusyritystemme vienti on alkanut jälleen vetää. Ensimmäistä kertaa reiluun puoleentoista vuoteen työttömyys kääntyi maaliskuun lopussa laskuun. Erityisen myönteistä on ollut nuorten työttömien määrän merkittävä väheneminen. Kunta on myös omilla toimillaan tukenut nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja ammattitaidon kehittämistä. Nastolan uudessa kuntastrategiassa on haasteellisena tavoitteena ilmastonmuutoksen ehkäisy. Tämä edellyttää hiilidioksidipäästöjen rajua vähentämistä. Nastolan alueella hiilidioksidipäästöjä syntyy eniten liikenteestä. Ilmastomuutoksen ehkäisyä edistetään lisäämällä joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Tämän kesän ja syksyn aikana rakennetaan uudet rautatieseisakkeet Villähteelle ja Uuteenkylään. Taajamajunat alkavat pysähtyä olemassa olevan Nastolan seisakkeen lisäksi näillä uusilla seisakkeilla viimeistään ensi keväänä. Tavoitteenamme on saada lisää junavuoroja niin, että aikataulut palvelevat nykyistä paremmin työmatkaliikennettä. Kehitämme niin lapsiperheiden kuin ikäihmistenkin palveluita. Villähteelle rakennetaan uusi päiväkoti, joka avaa ovensa lapsille elokuussa 2011. Väestön ikääntyessä tarvitsemme myös eritasoisia asumismahdollisuuksia. Rakennusliikkeet ovat toteuttamassa kerrostaloasuntoja lähelle palveluja liikekeskuksen välittömään läheisyyteen. Kunta toteuttaa samalle alueelle vanhusten asumisyksikön ja palvelukeskuksen. Lomien jälkeen kunnassa alkaa päätöksenteko mielenkiintoisessa ja historiallisessakin asiassa. Valtuusto käsittelee syyskuussa Nastolan osalta Uusikunta -kuntajakoehdotusta eli päättää lähteekö Nastola mukaan ehdotettuun Uuteenkuntaan vai jatkaako itsenäisenä kuntana. Ennen valtuuston käsittelyä järjestetään asiasta kuntalaisille mielipidetiedustelu. Tällä Nastola –liitteellä haluamme kehittää tiedotustamme kunnan ajankohtaisista asioista ja kunnan toiminnasta. Hyvää kesää. Pauli Syyrakki Mertarannan LIIKUNTATÄRPIT NASTOLALAINEN selostajalegenda Antero Mertaranta on intohimoinen rullaluistelun harrastaja. Keväästä syksyyn kestävänä kautena miehen mittariin kertyy noin tuhat rullaluistimin viiletettyä kilometriä. Mertarannan mielestä Nastolasta löytyy lajiin mitä parhaimmat maastot. – Luistelen yleensä Seestan ja Luhtaanmaan suuntaan eli Pajulahdesta Heinolaan päin. Toinen hyvä reitti kulkee Nastolasta kevyenliikenteenväylää pitkin Lahteen. HÄN hehkuttaa myös Liikuntakeskus Pajulahtea, jossa on mahdollisuus mitä monipuolisimpaan liikuntaan. – Käyn siellä monta kertaa viikossa, etenkin jäähallin puolella. KESÄISIN Antero Mertarannan voi bongata Urheilukeskuksen liepeiltä. – Juoksen pururadalla kesäisin. Maisemat ovat kerrassaan loistavat. Ja talvella etenkin hiihtoladut ovat oikein hyvässä kunnossa. JÄLKIPELIT selostajasuuruus jättää jo suosiolla nuoremmille. – Tämän ikäisen miehen jälkipelit jäävät pullakahveihin. Ne käyn juomassa Villähteen Leivän kahvilassa, joka on mielestäni ylivoimaisesti paras jälkipelipaikka. NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010 Nastolan työttömyyslukemat laskussa Nastolan kunnan työllistämisohjelman kautta huhtikuun 2010 loppuun mennessä oli työllistynyt 16 henkilöä. Työelämävalmennukseen, työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan on tammi-huhtikuussa 2010 osallistunut lisäksi 21 henkilöä, joista muutama on työllistynyt palkkatukityöhön. Jokainen näistä on oma pieni menestystarinansa. Nastolassa nuoret halutaan työn imuun Koko valtakunta huokaa saman huolen alla: osa nuorista syrjäytyy sekä opiskelusta että työuralta. Sellaiseen ei ole varaa, siitä kaikki ovat yhtä mieltä. Nastolassa ei tyydytty ilmaisemaan syvää huolestumista, vaan ongelmaa ryhdyttiin ratkaisemaan kouriintuntuvin toimin. Luotiin kunnan työllistämisohjelma ja haettiin sille toteuttajat. He ovat työllisyyskoordinaattori Niina Korpela ja järjestötyönohjaaja Nina Parkkinen. Ohjelmalle valittiin pääkohteet: yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet ja erityisesti alle 25-vuotiaat nastolalaiset. – Nuorella työnhakijalla tavallinen este työn saannille on työkokemuksen puute. Jos myös koulutus puuttuu, tilanne on aika toivoton. Näihin molempiin koetamme tarjota apua, Nina Parkkinen sanoo. Toimeentulotuki on välttämätön tuki silloin, kun ansiotyötä ei ole. Nuorten työttömien kohdalla pelkkä passiivinen tuen vastaanottaminen on huono ratkaisu. Pitkään jatkuvana se voi pahimmillaan johtaa itsetunnon romahtamiseen ja tottumiseen niukkaan mutta ilman omia ponnisteluja sujuvaan elämään. Tilanne voi johtaa pysyvään syrjäytymiseen. Tukirahat toimintaa tuottamaan Työllistämisohjelman kova ydin on käyttää sekä toimeentulotukea että työmarkkinatuen kuntaosaa aktiivisiin ja pysyvästi vaikuttaviin työllistämisponnistuksiin. Tässä tulevat työelämästä pudonneiden tai sinne vasta pyrkivien kuntalaisten avuksi Nina ja Niina. – Otamme selvää työttömän tilanteesta, sillä on tärkeää tietää, mitä hän itse haluaa. Nuorille asian selvittämiseen voi olla apua työkokeilusta. Kunnan palveluissa voi kokeilla monenlaista työtä, esimerkiksi kouluavustajana tai teknisen puolen, vapaa-ajan palvelujen tai ruokapalvelun avustavissa töissä, Nina luettelee. Sekä Korpela että Parkkinen etsivät ja ideoivat työtehtäviä kunnan toimialojen lisäksi myös yrityksistä ja järjestöistä. Viime mainittu on eri- tyisesti Nina Parkkisen työsarkaa. – Monissa yhdistyksissä vasta keskustelujen jälkeen tajutaan, kuinka tarpeeseen ulkopuolinen käsipari onkaan. Vapaaehtoiset yhdistyksen toimijat uupuvat suorastaan rutiinien alle. Myös monet yritykset ovat ottaneet nuorten asian omakseen, ja esimerkiksi kesätöitä on järjestynyt monelta taholta, Parkkinen kertoo. Jokainen pysyvästi työllistyvä on palkitseva kokemus paitsi työpaikan saaneelle, myös Ninalle ja Niinalle. – Taidamme iloita siitä joka kerran vähintään yhtä paljon kuin työhön päässyt, Nina hymyilee. Nuoren kohdalla voidaan päätyä myös opiske- lupaikan hakemiseen, sillä jokaisen olisi tärkeää saada ammattiaito. Jos alan työkokemus tuo lisäpisteitä, harjoittelupaikka etsitään vaikka kiven alta. Mediapajassa taotaan nuorekasta viestintää Nastolassa on starttaamassa myös alle 28-vuotiaille nuorille tarkoitettu Mediapaja, jolle Elykeskus myönsi rahoitusta 36 000 euroa. Pajassa syntyy markkinointimateriaalia yrityksille ja yhteisöille, samoin nettisivustoja rakennetaan alusta alkaen tai tuoreutetaan nuukahtaneita sivustoja – nuorilla tekijöillä on virkeitä ideoita! HAEMME TÖITÄ JA TYÖNTEKIJÖITÄ! DUUNIRINKI ETSII TÖITÄ JA REIPPAITA SEKÄ OMA-ALOITTEISIA NUORIA! Tarvitsetko silloin tällöin apulaista? • Haravoimiseen, puiden kantoon • Siivoukseen, tiskaukseen, pyykinpesuun • Kaupassa ja kirjastossa käyntiin • Piha/puutarhatöihin • Apua perhejuhliin: kahvikeittoa • Autonpesu, apua pikkuremonttiin • Muuhun kevyeen työhön?? Tai haluatko tienata ylimääräistä taskurahaa? Vai jäitkö ilman kesätyöpaikkaa? Oletko 15-17-vuotias reipas, luotettava ja oma-aloitteinen nuori, ja haluat tehdä töitä ja tienata taskurahaa? Nastolan kunta pyörittää Duunirinkiä 15-17-vuotiaille nuorille, jossa työntilaajia voivat olla vain kotitaloudet (eivät yritykset tai yhdistykset), ja nuori saa työstä palkan suoraan työntilaajalta jokaisen työkerran päätteeksi (20,00€). Duuniringillä on vakuutus kaikkien työntekijöiden varalle. Soita ja ilmoittaudu työntekijäksi tai työnantajaksi! Nastolan kunta/rinkiohjaaja Nina Parkkinen, puh. 040 1968 381 tai nina.parkkinen@nastola.fi Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vielä tammikuussa 141 henkilöä, ja maaliskuussa enää 88. Kaikkiaan Nastolassa oli työttömiä työnhakijoita maaliskuussa 837 henkilöä. Kunnan työttömyysaste oli maaliskuussa 11,1 prosenttia, kun koko Päijät-Hämeen vastaava luku oli 13,3 prosenttia. Nastolan työttömyysaste on laskenut hienoisesti kuukausittain: tammikuussa se oli 12,5 prosenttia. Mediapajalla voidaan tarttua myös valokuvaukseen, videointiin ja muihin viestinnän alueisiin, joiden osaajia pajatyöhön saadaan mukaan. Duuniringistä apua kodin askareisiin Pahimmillaan nuori työtön jää kotiin netin pariin tai vain lojumaan, koska muutakaan tekemistä ei ole. Tätä ehkäisemään Nastolaan perustettiin tänä keväänä Duunirinki, joka kutsuu työelämän ensipyörteisiin jo 15-17-vuotaita nuoria. Mukaan pääsyyn riittää halu olla avuksi ja hankkia taskurahaa. Duuniringin rivakoita apulaisia saavat hyödyntää vain kotitaloudet, eivät siis yritykset ja yhdistykset, joilla on toiset työllistämistavat. Duunirinkiläisiä voi kysellä pihatöihin, siivousavuksi, kaupassakäyntiin, autonpesuun ja mitä näitä kotitöitä nyt on. Ringistä voi rekrytoida myös selväsanaisia ääneen lukijoita, kesähäiden kahvinkeittäjiä ja astioiden kerääjiä, monilapsisen perheen rantavahteja – kodin kesässä on lukemattomia tekemistä odottavia askareita. Hyödyntäkää Duuniringin reipasta työvoimaa, ja viettäkää itse muutama lepotunti lisää! Yhteinen missio Mielikuvitusta peliin, ja hankkikaa ihmeessä itsellenne apua sekä vakituiset että lomakuntalaiset. Ties, vaikka palkkaamanne nuori keksii juuri teidän tarjoamissanne tehtävissä, mihin ammattiin hän haluaa opiskella. Kunta vakuuttaa nuoret, ja työnantaja maksaa kolmen tunnin työstä 20 euroa, josta ei tarvita ennakonpidätystä. Tarkat ohjeet saa rinkiohjaaja Nina Parkkiselta, mutta vaikeaa tämä ei ole. Tämä on yhteinen missio, pistetään edes alustavasti työhaluiset nuoret duuniin. Joskus se kaikkein ensimmäinen kodin ulkopuolelta hankittu parikymppinen vasta paljastaa nuorelle, miten siistiä on itse hankittu raha! NASTOLAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 1/2010 Yhdeksän kunnan liitos Päijät-Hämeeseen? Lahden seudun yhdeksän kuntaa neuvottelevat mahdollisesta liitoksesta, jonka tulos voisi suurimmillaan tuottaa noin 180 000 asukkaan suurkunnan. Mukana ratkaisevalla toisella kierroksella ovat Lahti, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola ja Padasjoki. Viime joulukuussa valtiovarainministeriö asetti hankkeelle selvitysmiehet, varsinainen selvittäjä on Osmo Soininvaara ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osaselvityksen laatii Markku Lehto. Kuntien yhdistymisen tarkoitus on vahvistaa maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Siihen tarvitaan houkuttelevia vaihtoehtoja sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia asuinympäristöjä haluaville, jotta asukasluku kasvaisi ja työmarkkinoiden toimivuus paranisi. Työikäisen väestön määrän kasvua tarvitaan maakunnassa, jossa ikääntyminen on maan keskiarvoa nopeampaa. Selvittäjät uskovat liitoksen avulla voitavan tulevaisuudessa varmemmin turvata tasavertaiset palvelut kaikkialla maakunnassa. Kuntaliitosselvittäjä Soininvaaran mukaan liitos muodostaisi elinvoimaisen ja kilpailukykyisen yksikön, joka olisi myös haluttu työnantaja, kun ammattitaitoisesta työvoimasta tulee pula. Liitos antaisi tilaisuuden keventää hallintoa ja siirtää henkilöstö- ja muita voimavaroja palvelujen tuottamiseen. vaihtoehtoa eli mielipidekyselyä. Kunnanvaltuusto päättää asiasta kesäkuussa, ja mahdollinen kysely järjestetään elokuussa. Tärkeää on, että kuntalaiset voivat halutessaan osallistua keskusteluun Nastolan tulevaisuudesta. Kunkin Uusikunta-selvityksessä mukana olevan kunnan valtuustot päättävät yhdistymissopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä omalta osaltaan maanantaina 13.9.2010. Jos kaikki yhdeksän kuntaa eivät hyväksy sopimusta, kuntajakoselvittäjä laatii päivitetyt esitykset, jotka ovat valmiit lokakuussa. Päivitetyt versiot käsitellään kuntien päättävissä elimissä marraskuussa tänä vuonna. Jos Lahden seudun kuntaliitos jossain muodossa toteutuu, uusi kuntajako tulee voimaan vuoden 2013 alusta lukien. Uusi kunta -yleisötilaisuus Nastolassa 10.6. Selvitysmiesten esitys valmistuu kesäkuun alussa, ja silloin Osmo Soininvaara ja Markku Lehto kiertävät kaikki neuvottelussa mukana olevat kunnat esittelemässä selvitystä kuntalaisille. Nastolassa kuulemistilaisuus on torstaina 10.6. klo 19 Nastopolin auditoriossa, Rakokiventie 2. Kaikki ovat tervetulleita kuulemaan, keskustelemaan ja kysymään lisää liitosselvitysehdotuksesta. Joissakin kunnissa saatetaan järjestää kuntaliitosasiasta neuvoa-antava kansanäänestys, joka kuitenkaan ei sido valtuustoa. Nastolassa harkitaan kevyempää ää Tervetuloa kuulemaan Uusikunta-selvitystyön loppuraportin esittely, jonka pitää selvitysmies Osmo Soininvaara. Nastolassa tilaisuus on torstaina 10.6. klo 19 Nastopolin auditoriossa. Kahvitarjoilu! Uusikunta-selvityksessä ovat mukana Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki. Kaikki selvityksen kuluessa tuotettu tieto on nähtävissä internetissä osoitteessa www.uusikunta.fi liömetriä. Uusi palvelukeskus ja hoiva-asumisyksikkö sijoittuu Rakokiven keskustaan kansalaisopiston ja Urheilutien väliselle alueelle. Tontti oli 1990-luvullakaavoitettu lukiota varten, joka kuitenkin sijoittui Nastopoliin. Hanke edellyttää myös uuden kadun rakentamista liikekeskuksesta kirjaston, Rakokiven koulun ja kansalaisopiston ohitse. Nastolassa on hyvä ikääntyä Nastolassa kuten kaikkialla Suomessa ja Euroopassa yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista kasvaa hitaasti mutta varmasti. Jo parin vuoden ajan työelämään astuvia on ollut vähemmän kuin sieltä poistuvia. Monet eläkeikään tulevat ovat terveitä ja vielä työhaluisia, ja yhä yleisempää onkin tehdä silloin tällöin töitä vielä eläkkeelläkin. Mutta vanhuus tavoittaa meistä jokaisen, ja siksi kunnissa on varauduttava riittävin palveluin vastaanottamaan ikäihmisten kasvava määrä. Nastolassa on päästy puheista tekoihin. Päätös uudesta ja varsin mittavasta hoiva-asumisyksikön sisältävästä palvelukeskuksesta on tehty jo vuonna 2009, ja rakennustoimiin on tarkoitus ryhtyä ensi vuonna. Tarvittava asemakaavamuutos on jo viime metreillä; viimeisten huomautusten jättöpäivä oli toukokuun lopussa. Vanhojen ja uusien ystävien seura virkistää Rakokiven keskustaan sijoittuva, suunnitteilla oleva keskus sisältää tehostetun palvelun asunnot 80 nastolalaiselle vanhukselle. Lisäksi palvelukeskukseen tulee monipuolista päivätoimintaa kotona asuvien ikäihmisten hyödyksi ja virkistykseksi. Nastolan perusturvajohtaja Pirjo Haukkapää-Haara pitää suunnitelmaa hyvänä. – Tulossa oleva nykyaikainen kokonaisuus pystyy palvelemaan hyvin eri tilanteissa olevia van- sinne esimerkiksi ruokailemaan, saunomaan ja viettämään piristäviä hetkiä vaikkapa jumpan tai muunohjelmanparissa,HaukkapääHaara kaavailee. Vaihteleva päivätoiminta palvelee luonnollisesti myös talon omien asiakkaiden virkistys- ja kuntoutustarpeita, ja toisaalta ulkopuolelta tulevien kanssa seurusteleminen tukee samaa asiaa. – Yksinäisyys on monen vanhuksen suurimpia ongelmia, vaikka toimintakyky olisi vielä muuten hyvä. Päivätoiminta myös tutustuttaa kotona asuvia vanhuksia taloon, joten sinne on mukava tulla, kun kotona ei enää pärjää, Haukkapää-Haara pohtii. Ajoissa varautuminen on oikea linja Hän pitää tärkeänä, että Nastolan kunta haluaa panostaa näin mittavaan palvelukeskukseen, vaikka taloudellinen tilanne on tiukka. – Tämä on vahva viesti siitä, että Nastolassa halutaan tarjota omille vanhuksille mahdollisuus asua kotikunnassa. Meillä tulee olla kaikki kriteerit täyttävä tilavaihtoehto, jotta vanhusten asuminen Nastolassa on jatkossakin mahdollista. Minusta tämä strategia tekee kunniaa meidän vanhuksillemme. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukanaan, Nastolan palvelukeskus ja sen hoiva-asumisyksikkö valmistuvat vuonna 2012. Kokonaisala on noin neljätuhatta ne- Nastolassa vanhetaan keskimääräistä vauhtia Nyt Nastolan noin 15 000 asukkaasta noin 900 on täyttänyt 75 vuotta. Vuonna 2020 määrä on ennusteiden mukaan lähes 1 400, ja vuonna 2040 jo 2 400. Samaan aikaan työikäisten eli 15-64-vuotiaiden määrä laskee, tosin hitaammin. Vaikka vanhusten yleinen terveys ja toimintakyky paranee muun muassa ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan ansiosta, tehostetun asumispalvelun tarve väistämättä kasvaa. Se tarkoittaa sekä toimitilojen että alan henkilöstön tarpeen lisääntymistä. Huoltosuhteen eli työikäisten ja vanhusväestön osuuden suhteen pitäminen toimivana edellyttää muun muassa sitä, että Nastola pysyy lapsiperheiden kannalta haluttuna asuin- ja työpaikkana. Nastola haluaa pitää vanhukset omassa kunnassa Kunnan tulee järjestää kuntalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta sen ei tarvitse tuottaa niitä itse. Vuoden 2007 alusta PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY) on lasten päivähoitoa lukuun ottamatta tuottanut kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolan kunnalle. Yhtymän toimialat ovat sosiaali- ja perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto. PHSOTEY järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut joko omana toimintanaan tai ostamalla muilta toimijoilta. Kun kunta rakennuttaa modernin asumisyksikön ja palvelukeskuksen, nastolalaisille tarjoutuu mahdollisuus jatkaa ikääntyneenäkin asumistaan omassa kotikunnassaan. huksia. Kotona asuvat voivat tulla Nastolan kunta palvelee kesällä 2010 Nastolan kunnantalo Päijät-Hämeen poliisilaitoksen Nastolan kirjasto Puhelin 03 885 111 avoinna ma 9.15–17, ti–pe 9–15 puhelinvaihde avoinna ma 9–17, ti–pe 9–15 kunnantalo suljettu 5.7.–23.7.2010 myös puhelinvaihde on suljettu, joten kiireellisissä asioissa ottakaa yhteyttä soittamalla suoriin palvelunumeroihin, jotka löytyvät puhelinluettelosta. Nastolan lupapalvelupiste on avoinna tiistaisin ajanvarauksella kunnantalolla, www.poliisi.fi tai 071 873 7436. puhelin 044 7909 336 avoinna ma–to 12–19, pe 12–16 Kirjasto on suljettu 5.–18.7.2010 kirjastoauto ei kulje heinäkuussa Kelan asiakkaita palvellaan sulkuviikkoina Lahden toimistossa, os. Kirkkokatu 8. Ajalla 5.7.–30.7.2010 asiakkaita palvellaan Lahdessa, os. Salininkatu 3, puh. 071 873 7321 klo 8–16.15, torstaisin klo 8–17. Nastolan terveysaseman ja sosiaalitoimiston (Peruspalvelukeskus AAVAN) kesäajan toiminnasta tiedotetaan Nastola-lehdessä. Nastolan kunnan kaava-asiat: Pirkka Aula, maankäyttöpäällikkö pirkka.aula@nastola.fi puh. 040 4818 119 tai Nastolan uimahalli ja kahvio puhelin 044 7909 404 avoinna ma–ke 13–20, to 6–14, pe suljettu, la 10–16, su 12–18 Uimahalli on suljettu 18.6.–15.8.2010 Katri Kuivalainen, kaavoitusarkkitehti katri.kuivalainen@nastola.fi puh 040 867 6271
© Copyright 2024