1. No category

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry
Chiropterologiska föreningen i Finland rf
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011
Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja laajuus
Vuonna 2002 perustetun Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on
edistää lepakkotutkimusta, -suojelua ja -harrastusta maassamme. Vuoden 2011 lopussa yhdistyksen
jäsenlistalla oli 77 jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 20 uutta
jäsentä. Yhdistys on valtakunnallinen ja kaksikielinen.
Toiminta vuonna 2011
Tapahtumat
Kansainvälinen lepakkovuosi
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys juhlisti Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kansainvälistä
lepakkovuotta erilaisin tapahtumin. Lepakkovuoden päätapahtuma oli 19.3.2011 Suomen
ympäristökeskuksessa Helsingissä järjestetty seminaari. Seminaarissa kuultiin lepakkojen
tutkimuksesta, harrastuksesta ja suojelusta – muun muassa lepakoiden muutosta, päiväpiiloista,
talvehtimisesta, ympäristömyrkkytutkimuksesta ja lepakoista rakennuksissa suomalaisten
asiantuntijoiden ja tutkijoiden kertomana. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys järjesti tapahtuman
yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Uudenmaan
ympäristönsuojelupiirin kanssa.
Lepakkobongaus
Kesällä 2011 järjestettiin ensimmäistä kertaa koko maan laajuinen Lepakkobongaustapahtuma.
Tapahtuma kesti perjantaista sunnuntaihin 29.-31.7.2011 ja sen tarkoituksena oli aktivoida
harrastajia ja kaikkia lepakoista kiinnostuneita ihmisiä ilmoittamaan havaintojaan lepakoista.
Osallistuneiden kesken arvottiin lepakonpönttö. Havaintotapahtumia tuli yhteensä 86 kappaletta
ja lajeista tavallisin oli odotetusti Suomen yleisin lepakkolaji pohjanlepakko. Maantieteellisesti
havainnot jakautuivat kohtuullisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan korkeudelta alaspäin.
Euroopan lepakkoyö
Useimmissa Euroopan maissa järjestettiin elokuun lopussa Lepakkoyö, jonka tarkoituksena
on välittää ihmisille tietoa lepakoista. Yhdistyksen jäsenet järjestivät yhteistyössä kuntien ja
luonnonsuojeluyhdistysten ja vastaavien kanssa elokuun lopussa lepakkoretkiä ja yleisöluentoja
seuraavilla paikkakunnilla:
Asikkala
Kotka
Eno
Kouvola
Espoo
Kuopio
Eurajoki
Kurikka
Hauho
Lammi
Helsinki
Mietoinen
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Karkkila
Keuruu
Kitee
Nastola
Nivala
Pori
Raisio
Riihimäki
Salo
Seinäjoki
Tampere
Turku
Vantaa
Vihti
Lepakkotieteellinen yhdistys tiedotti tapahtumista laajasti ja ne saivat runsaasti julkisuutta radiossa
ja lehdissä.
Lepakkoretket ja esitelmät
Lepakkoyön retkien lisäksi yhdistyksen jäsenet opastivat kesäkauden aikana useita retkiä eri
paikkakunnilla. Yhdistyksen jäsenet pitivät vuoden aikana useita lepakkoaiheisia luentoja ja
kuvaesityksiä ympäri maata. Näihin osallistui satoja kiinnostuneita.
Äänityöpaja
Yhdistys järjesti äänityöpajan 9-11.9.2011 Muurlassa. Työpajassa opittiin tulkitsemaan ja
määrittämään lajeja detektorilla äänitetyistä lepakon äänistä saksalaisen lepakkotutkijan Petra
Bachin johdolla. Osallistujia oli 28.
Pikkujouluseminaari Turussa
Yhdistys järjesti 3.12.2011 pikkujoulutapahtuman Turussa, jonka ohjelmassa oli Turun biologiseen
museoon tutustuminen sekä esitelmiä ja valokuvien katselua Turun yliopistolla. Esitelmiä ja
tietoiskuja pidettiin seuraavasti: Eero Vesterinen, lepakon ravinnon tutkiminen ulosteesta; Thomas
Lilley, Putte-projektin esittely; Jurgis Suba, Migrating Bats in Latvia; Risto Lindstedt, lepakoita
ääninä ja kuvina sekä Eeva-Maria Kyheröinen, Suomen Yököt - Arkistojen kätköistä löytynyt
luettelo lepakkolajeista lajikuvauksineen 1800-luvulta. Esitelmien ja tietoiskujen lisäksi koottiin
ideoita ja toiveita vuoden 2012 toimintaan. Tapahtuman kokonaisosallistujamäärä oli 17.
Koulutus
Koulutushanke
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (SLTY) on käynnistänyt vuonna 2006 hankkeen,
jonka tarkoituksena on levittää asiallista tietoa lepakoista ja tarjota mahdollisuus oppia
lepakkoharrastuksen perusteet. Laajan harrastajaverkoston avulla voidaan tulevaisuudessa saada
kattavampi kuva maamme lepakoista.
Kursseja varten on laadittu materiaali, jonka pohjalta opetetaan lepakoiden ekologiaa, tunnistamista
detektorin avulla sekä harrastukseen ja suojeluun liittyviä asioita. Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu
oppien soveltaminen käytäntöön retkellä lepakoita detektoreilla havainnoiden.
Vuonna 2011 yhdistys järjesti yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kurssin
Helsingin Seurasaaressa 30.6.2011. Lisäksi yhdistyksen materiaalia käytettiin Lahden Wellamoopiston lepakkoharrastuksen lyhytkurssilla.
Lepakkokartoitukset, tutkimus ja suojelu
Bat Life Europe
Yhdistys liittyi lepakoiden suojeluun keskittyvien järjestöjen Euroopanlaajuiseen kattojärjestö
BatLife Europeen. BatLifen tavoitteisiin kuuluvat lepakoita ja niiden suojelua koskevan tietouden
levittäminen kansainvälisellä tasolla, kansallisten toimijoiden tukueminen lepakoiden suojelussa
sekä vapaaehtoisten kouluttamisessa sekä laajojen seurantahankkeiden käynnistäminen ja
koordinointi. Eeva-Maria Kyheröinen edustaa yhdistystä BatLife Europen valtuustossa
Havaintojen tallennusjärjestelmän kehittäminen
Yhdistyksellä on käytössä lepakkohavaintojen tallentamiseen web-tietokanta.
www.lepakkohavainnot.info – sivusto avattiin syksyllä 2005. Vuoden 2011 lopussa
rekisteröityneitä käyttäjiä oli 99. Näiden lisäksi havaintojaan ovat ilmoittaneet rekisteröitymättömät
henkilöt. Havaintoilmoituksia oli vuoden lopussa 1499.
Yhdistyksen havaintotietojärjestelmä on tarkoitus liittää osaksi Luonnontieteellisen keskusmuseon
tuottamaa Hatikka-havaintojärjestelmää. Siirto on edelleen neuvotteluvaiheessa, jossa sovitaan
yhdistykselle sopivasta tavasta käyttää järjestelmää.
Havaintotietokannasta luovutettiin havaintoja Charlotte Waltersin väitöskirjatutkimukseen (Institute
of Zoology, Zoological Society of London).
Talvehtimiskartoitukset
Yhdistyksen jäsenet ovat kartoittaneet lepakoiden talvehtimispaikkoja erityisesti VarsinaisSuomessa, Satakunnassa sekä Kaakkois-Suomessa. Turun lepakkokerho on jatkanut Turussa
sijaitsevan Heikkilän kasarmin luolassa talvehtivien lepakoiden havainnointia luolastossa
talviaikaan käynnissä olevista louhintatöistä huolimatta. Lisäksi Varsinais-Suomessa on tarkistettu
kymmeniä muita talvehtimispaikkoja.
Muutonseuranta
Yhdistys käynnisti vuonna 2008 lepakoiden muutonseurantahankkeen (LEMU), jossa ovat
mukana seuraavat tahot: Kaarinan kaupunki, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Salon seudun
luonnonsuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus, T:mi BatHouse, Turun ammattikorkeakoulu,
Turun kaupunki, Turun yliopisto, Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry, Esko Inberg ja EevaMaria Kyheröinen sekä Timo Metsänen. Hanketyöryhmän puheenjohtajana toimii professori Kai
Norrdahl. Yhdistys hankki vuonna 2008 yhden AnaBat-detektorin hanketta varten Oskar Öflundin
säätiöltä saadulla apurahalla. Lisäksi hankkeen toimijoilla on omia laitteitaan. Detektorit on
sijoitettu rannikolle Porin ja Pyhtään välille sekä sisämaahan Päijänteen eteläosaan.
Yhdistys solmi yhteistyösopimuksen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja
tutkimuskeskuksen johtaman Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa
-hankkeen (LTSS) kanssa. Hankken tutkimuskoordinaattorina toimi FT Markus Ahola
vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeessa kerätään tietoa linnustosta ja lepakoista
tuulivoimatuotannon suunnitelun tueksi. Lepakoiden muuttoreittien selvitystä varten hanke osti 14
passiiviseurantadetektoria. Hanke ja yhdistys ovat tehneet yhteistyötä laitteiden maastoon sijoittelun
suunnittelussa.
Maastokaudelta 2011 aineistoa saatiin 11 laitteesta. Alustavat tulokset ovat lupaavia.
Pönttöseurannat
Yhdistyksellä on lepakonpönttöjä Helsingin Viikissä, Askaisten Louhisaaressa, Kaarinan
Vaarniemessä ja Kuusistossa sekä Turun Ruissalossa. Pönttöjen käytön seurantaa jatketaan.
SLTY:n kustantamien ja Nina Hagner-Wahlstenin rakentamat 10 pönttöä viedään erityisesti
korvaaviksi piilopaikoiksi "ongelmatalojen" pihapiireihin.
Lausunnot
Yhdistys laati vuonna 2011 yhteensä kaksi kirjallista lausuntoa tai muistutusta lepakoiden
huomioimisesta tuulivoima- ja hotellihankeissa. Lisäksi yhdistys avusti kahdeksalla kirjelmällä tai
sähköpostiviestillä erilaisia lepakoita koskevia tapauksia kaavoituksesta metsäsuunnitteluun.
Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 11.4. Ruissalossa, Turussa. Kokouksen jälkeen retkeiltiin
lähimaastossa ja tarkastettiin läheiset maakellarit talvehtivien lepakoiden varalta. Ylimääräinen
kokous pidettiin 10.5. Helsingissä, koska vuosikokouksessa ei voitu käsitellä tilinpäätöstä koskevia
esityslistan kohtia, sillä tilintarkastajien lausuntoa ei tietokatkoksen takia saatu kokoukseen.
Hallinto ja talous
Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, jossa oli puheenjohtaja, kuusi muuta jäsentä ja kolme
varajäsentä vuonna 2011. Puheenjohtajana toimi Veronika Laine ja varapuheenjohtajana EevaMaria Kyheröinen. Hallituksen muut jäsenet olivat Janina Stauffer (sihteeri/taloudenhoitaja), Timo
Metsänen (lausunnot), Laura Niinimäki (jäsenrekisteri), Eero Vesterinen (tiedotus) ja Ville Vasko.
Varajäseninä toimivat Pipsa Lappalainen, Thomas Lilley ja Hanna Tuominen. Hallitus kokoontui
kerran ja piti 10 Skype-kokousta toimintakauden aikana. Tapahtumien suunnittelussa ja muussa
yhdistyksen asioiden hoitamisessa käytettiin myös sähköpostia.
Tilintarkastajina (toiminnantarkastajina) toimivat Harry Lehto ja Ulla-Maija Liukko ja
varatilintarkastajana Kai Norrdahl.
Yhdistyksen tulot koostuivat jäsenmaksuista ja osallistumismaksuista sekä avustuksista.
Jäsenmaksujen osuus oli vuonna 2011 edellistä vuotta suurempi,1490€.
Vuokon luonnonsuojelusäätiöltä saatiin vuonna 2010 2500 € apuraha, joka on tarkoitettu vuoden
2010 aikana syntyneiden LEMU:n matkakustannusten kattamiseen. Näitä kustannuksia oli yhteensä
1941,55 €. Niitä ei kuitenkaan maksettu vuoden 2010 puolella, koska vuodenvaihteen mennessä
kaikki eivät olleet toimittaneet vuoden 2010 LEMU-dataansa Marko Schraderille, mikä oli
edellytys korvauksen saannille. Nämä korvaukset maksettiin vuoden 2011 puolella. Vuodelle 2012
jäi 558,45 €, joka käytetään 2011 LEMU –kuluihin.
Yhdistyksen tulos vuodelta 2011 oli -2337,44 €. Alijäämä johtuu suhteellisen suurikuluisen
äänityöpajan järjestämisestä (tilinpäätöksessä koulutukseen 500€ enemmän kuluja) sekä
avustuspäätöstä Ympäristöministeriöltä ei ole saatu (2000 € vähemmän avustuksiin). Myös
suojeluun ja tutkimukseen tuli 1300€ enemmän kuluja. Säästöjä saatiin hallinnon ja kokousten
puolelta sekä uusien jäsenten myötä tuloja tuli jäsenmaksujen kautta. Hallitus seurasi yhdistyksen
taloutta kokouksissa talouskatsauksien (tammi-kesäkuu ja tammi-syyskuu) avulla
Yhdistyksen säännöt muutettiin siten, että jatkossa yhdistyksellä on erilliset kevät- ja
syyskokoukset.
Neuvonta
Yhdistyksen jäsenet vastasivat useisiin lepakoita koskeviin kyselyihin ja antoivat ohjeita muun
muassa asuinrakennuksissa oleilevia lepakoita koskeviin tiedusteluihin.
Viestintä
Kotisivuilla (www.lepakko.fi) on tietoa lepakoiden ekologiasta ja tutkimuksesta. Kotisivujen
kautta on tullut useita yhteydenottoja; erilaisia kyselyjä ja jäseneksi ilmoittautumisia.
Lepakkoharrastukseen ja -tutkimukseen liittyvistä tapahtumista, kirjallisuudesta ja muista
kiinnostavista teemoista on jaettu tietoa myös kaikille kiinnostuneille avoimen sähköpostilistan
kautta. Lepakkoyön tapahtumista tiedotettiin muun muassa sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa.