Talousarvio_taloussunnitelma_201.pdf
PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Kaupunginvaltuuston 10.12.2012 hyväksymä 0 SISÄLTÖ JOHDANTO............................................................................................................................................1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA ............................................................................... 10 TULOSLASKELMA ............................................................................................................................ 11 RAHOITUSLASKELMA .................................................................................................................... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO .............. 20 KAUPUNGINHALLITUS .............................................................................................................. 21 KESKUSVAALILAUTAKUNTA .................................................................................................. 42 TARKASTUSLAUTAKUNTA...................................................................................................... 43 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus) .......................................... 46 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS ................. 49 SIVISTYSPALVELUT......................................................................................................................... 51 SIVISTYSLAUTAKUNTA............................................................................................................. 52 TEKNISET PALVELUT ..................................................................................................................... 92 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA ...................................................................... 93 TEKNINEN LAUTAKUNTA ..................................................................................................... 102 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ......................................................................................... 128 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ............................................................................. 129 JÄTELAUTAKUNTA ...................................................................................................................... 189 LIIKELAITOKSET ........................................................................................................................... 196 PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA .......................................................................... 197 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA ................................................................... 207 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA .............................................. 214 INVESTOINNIT ............................................................................................................................... 222 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 §:n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan tulleen Kuntalain 65 §:n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodeksi ennustetaan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä lähivuosina. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvioi, että kokonaistuotannon määrän keskimääräinen vuotuinen kasvu vuonna 2012 ja 2013 on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Valtiovarainministeriön mukaan kuluttajahintaindeksi arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6–0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013, ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. 1 Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Kehyssopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna noin 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin 200.000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kuntien taloustilanne Viime syksynä kunta-alan pääsi neuvottelutulokseen vuosien 2012–2013 työehtosopimuksista. Nk. raamisopimus tuli voimaan tammikuun 2012 alussa. Sopimus on voimassa 26 kuukautta, ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähemmäs 4,5 prosenttia kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan kustannustaso nousi 3,3 prosenttia v. 2011 mitattuna peruspalvelujen hintaindeksillä. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason ennustetaan nousevan hieman viimevuotista hitaammin. Vuonna 2013 kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan entisestään, lisäys arvioidaan 2,3 prosentiksi. Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren kaupungin taloustilanne on edelleen äärimmäisen vaikea, minkä vuoksi velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja -suunnitelmakaudeksi 2013– 2015: Tavoitteet o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2013– 2015. o Käynnistetään tehostamisohjelma, jonka tavoitteena on kaupungin talouden strateginen sopeutuminen. Strateginen alijäämä puolitetaan suunnittelukaudella. Strateginen sopeutuminen tarkoittaa sitä, että kaupunki rahoittaa investointinsa omin varoin. o Hallituksen vireille panema kuntarakenneuudistus tarkoittaa sitä, että myös Pietarsaari osallistuu tulevasta kuntarakenteesta tehtävään selvitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. 2 o Vuonna 2013 on edelleen painotettava sisäisten tukipalvelujen tehostamista sekä kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamista. Talousarvioja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 1,7 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2014 ja 2 milj. euron vähennys vuodeksi 2015. o Tavoitteeseen päästään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. o Työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan on kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Luonnollisen poistuman vaikutusta tehostetaan sisäisiä työmarkkinoita käyttämällä. Sisäisten työmarkkinoiden kannustusjärjestelmä laaditaan vuoden 2013 aikana. Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava, ja laaditaan jatkuvasti toimiva, läpinäkyvä ja vertailtavia tietoja sisältävä seurantajärjestelmä, jolla tavoitellaan 30 henkilötyövuoden vähentämistä luonnollisen poistuman jälkeen vuonna 2013. Seurantajärjestelmän on katettava vähintään kymmenvuotiskausi. o Vuoden 2013 aikana valmistuu palvelustrategia. Palvelustrategiassa ilmoitetaan kaupungin palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset. o Vuoden 2013 aikana aloitetaan järjestelmällinen laatutyö kaikissa hallinnonhaaroissa. Laatutyön vaikutusten odotetaan tuottavan tuloksia vuodesta 2014 lähtien ja siitä eteenpäin. o Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa. Työllisyys Työttömyys oli Pietarsaaressa vuoden 2011 lopussa 8,8 %. Vuoden 2012 aikana työllisyys on jatkanut parantumistaan talouskriisistä huolimatta siten, että työttömyysprosentti oli Pietarsaaressa syyskuussa 7,9 %. Seudun työttömyys oli syyskuussa 5,1 % ja koko maassa 8,9 %. Kaikkiaan Pietarsaaressa oli 706 työtöntä syyskuussa 2012, ja heistä 101 oli alle 25vuotiaita ja 184 pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2012 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 3 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 14,0 2012 12,0 2003 2004 2005 10,0 2006 2007 2008 8,0 2009 2010 2011 6,0 4,0 2,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.665 henkilöä vuodenvaihteessa 2011/2012, eli se oli lisääntynyt vuoden 2011 aikana +111 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä väheni 46 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 19.623 henkilöä 31.12.2011. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2012 mennessä Pietarsaaressa on 19.567 asukasta. 4 Syntyneiden määrä väheni vuoden 2011 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -26 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -184 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2011, +172 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013–2015 Verotuotot Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin tehdään hyvin maltillisia muutoksia vuodeksi 2013. Osana valtiontalouden sopeutustoimia hallitus esittää, että tekemättä jätetään vuosina 2013– 2014 inflaatiokehitystä tai ansiotason nousua vastaavat tarkistukset ansiotuloveroperusteisiin siten, että vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettava progressiivinen ansiotulon tuloveroasteikko vastaa näiltä osin vuoden 2012 asteikkoa. Valtion ansiotuloverotukseen on kuitenkin ehdotettu eräitä toisia muutoksia. Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina 2013–2015. Peruspalvelubudjettiin sisältyvän valtiovarainministeriön yhteisöveroennusteen perusteella kuntien yhteisöverokertymä olisi 1,28 mrd. euroa vuonna 2013, joka olisi noin 3 % enemmän kuin vuonna 2012. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus rakentuu kunnallisveron prosenttimäärän korottamiselle yhdellä prosenttiyksiköllä 21,25 %:iin vuonna 2013. Korotus merkitsee n. 3 milj. euron lisäystä. 1000 euro Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä TP 2008 55 917 5 439 3 256 64 612 TP 2009 56 067 4 166 3 450 63 683 TP 2010 57 298 4 145 4 173 65 615 5 TP 2011 59 672 4 651 4 232 68 555 Enn. 2012 60 903 4 110 4 987 70 000 TS 2013 66 427 4 005 4 987 75 418 TS 2014 67 823 4 013 4 987 76 822 TS 2015 69 650 4 288 4 987 78 924 Valtionosuudet Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 31,42 prosentista 30,96 prosenttiin vuonna 2013. 0,46-prosenttiyksikön muutos johtuu pääosaltaan kehysriihen päätöksestä, jonka mukaan valtionosuusrahoitukseen kohdistetaan 125 milj. euron lisäleikkaus vuonna 2013 jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdennettu 125 milj. euron leikkaus alentaa valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä. Valtio korvaa vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista 54,3 prosenttia, mikä tarkoittaa valtionosuusprosentin korottamista 0,05 prosenttiyksiköllä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien mittavien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin on tehty 3 %:n indeksitarkistus, mutta opetus- ja kulttuuritoiminnan valtionosuuksia ei ole indeksitarkistettu vuonna 2013. 1000 euro Valtionosuudet TP 2008 TP 2009 TP 2010 28 683 32 314 33 518 TP 2011 Enn. 2012 TA 2013 35 687 37 300 38 061 TS 2014 38 746 TS 2015 38 996 Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) lisääntyvät 2,3 % vuonna 2013 vuoden 2012 talousarvioon nähden. Toimintakustannukset (ilman liikelaitoksia) kasvavat 2,9 % vuonna 2013. Toimintanetto kasvaa 3,7 %. Vuoden 2013 talousarvioon ja vuosien 2013–2015 taloussuunnitelmaan liittyvät olettamukset Vuoden 2013 talousarvio rakentuu seuraaville olettamuksille, jotka tehtiin talousarviokehyksiä laadittaessa: Lisäys Henkilöstökustannukset 1,9 % Ostopalvelut 2,0 % *Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin osuus)2,0 % Tarvikkeet 3,0 % Sisäinen vuokra 3,0 % Myyntituotot 1,5 % 6 Kaupungin maksamiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin (oma + Vaasan sairaanhoitopiiri) on 2 %:n lisäyksen ohella huomioitu kehyksen lisäys 2 milj. eurolla vuoden 2012 ennusteeseen viitaten (0,5 milj. omaan toimintaan ja 1,5 milj. Vaasan sairaanhoitopiirille). Sivistyslautakunnan kustannuskehyksiä on lisätty 0,65 milj. euroa ja teknisen palvelukeskuksen tuottokehystä vastaavalla summalla, sillä liikuntapaikkojen kunnossapidossa siirrytään tilaaja–tuottaja-malliin. Edellä esitettyjen kustannustarkistusten jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on 1,5 % bruttokustannuksista (yhteensä 2 milj. euroa taloussuunnitelman mukaisesti). Sisäisen tukipalvelukeskuksen pitää tehostaa toimintaansa summalla, joka vastaa 1,5 % vaihdosta (2013). Yleisesti ottaen kaikki hallintokunnat pysyivät kaupunginvaltuuston vahvistamissa kehyksissä sosiaali- ja terveyslautakuntaa ja sivistyslautakuntaa lukuun ottamatta. o o o o Verotuotot on arvioitu kuntaliiton ennusteen mukaan kuitenkin sillä poikkeuksella, että palkkatulojen kasvua vähennetään yhdellä prosenttiyksiköllä ennusteeseen verrattuna ja veroprosenttia on korotettu yhdellä prosenttiyksiköllä 21,15 %:iin. Valtionosuuksiin tehdään 3,5 %:n indeksitarkistus vuosina 2013 ja 2014. Korkokustannukset on arvioitu 2,5 %:n keskikoron mukaan vuosina 2013 ja 2014, ja 3 %:n mukaan vuonna 2015. Vuodeksi 2014 on asetettu 1,5 milj. euron säästötavoite ja vielä 1,5 milj. euron vuodeksi 2015. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset on merkitty Sosiaali- ja terveydenhuolto -kohtaan (kaupungin osuus). Siihen sisältyy kaupungin sisäisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalta ostama sosiaali- ja terveydenhuolto ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettu palvelu. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset lisääntyvät 1,4 milj. euroa (3 %) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 2,3 milj. euroa (19,4 %) vuoden 2012 talousarvioon nähden. Vaasan sairaanhoitopiiri hallinnoi ensihoitoa 1.1.2013 lukien ja ostaa palvelut Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Sivistyslautakunnan nettokustannukset lisääntyvät n. 1 milj. euroa (2,4 %) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Sivistyslautakunta ylittää kehyksen lähinnä lukioille tulevan 0,2 milj. euron lisämäärärahan ja mm. museon ja musiikkiopiston vuokrankorotusten vuoksi. Tekninen lautakunta parantaa nettotuottoaan 0,6 milj. eurolla verrattuna vuoden 2012 talousarvioon kehyspäätöksen mukaisesti. Ruokapalvelussa koululaisten elintarvikemääräraha on 90 senttiä/annos. Keittiöstrategian laatimistyö jatkuu. Teknisen palvelukeskuksen nettomenot alittavat vuoden 2012 määrärahan n. 0,5 milj. eurolla siitä syystä, että urheilutoiminnan myydyistä palveluista saadaan hieman yli 0,6 milj. euroa. Vuonna 2013 siirtyy suuri osa Malmin sairaalan siivouspalveluista sisäiselle palvelukeskukselle. Kustannukset lisääntyvät sen myötä 1,8 milj. euroa, mutta samalla lisääntyvät tuotot samalla summalla, sillä palvelut myydään sosiaali- ja terveyslautakunnalle. 7 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnanvaltuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, jolla kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla, sillä kaikki kustannukset jaetaan eri yhteistyökuntien kesken. Liikelaitokset Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e § 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimus on 12 % peruspääomasta. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 3,6 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset mukaan luettuina 0,025 milj. euron ylijäämää vuonna 2013. Siitä voi päätellä, että kaupungin on puututtava vakavasti rakenteisiin, jotta talouden tasapainottaminen olisi mahdollista. Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki voi pitemmällä aikavälillä rahoittaa toimintansa ja investointinsa omin varoin. Strategian mukaan tasapainoinen talous on muiden strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Eräs askel tasapainoista taloutta kohti on 1,7 milj. euron tehostamisvaatimus, joka sisältyy vuoden 2014 talousarvioehdotukseen, ja 2 milj. euron vaatimus, joka sisältyy vuoden 2015 talousarvioehdotukseen. 8 Investoinnit Talousarviotyön tavoitteena oli ainakin investointitason saaminen poistoja vastaaviksi. Tämä ei ole kuitenkaan onnistunut. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 16,9 milj. euroa vuonna 2013, kun poistot ovat 10,1 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 7,1 milj. euroa (poistot 6 milj. euroa). Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 9,1 milj. euroa vuonna 2013. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,7 milj. euron investointimääräraha. Koska poistot enemmän kuin puolittuivat kiinteistön jäädessä Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, tulee kaupunki rahoittamaan erotuksen (0,38 milj. euroa) lainalla, josta sosiaali- ja terveysvirasto maksaa koron. Vuoden 2014 aikana ovat kokonaisnettoinvestoinnit 13,4 milj. euroa ja vuonna 2015 ne ovat 15 milj. euroa. Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan 101 milj. euroa vuoden 2011 tilinpäätöksessä, eli 5.154 euroa/asukas, 122,6 milj. euroon, eli 6.253 euroon/asukas vuonna 2015. 1000 euro Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Lainakanta/asukas Tp-2008 6 242 6 600 14 618 3 816 TP 2009 3 756 6 885 12 515 4 347 Tp-2010 11 100 9 309 9 085 4 633 Tp-2011 7 751 9 107 18 811 5 154 9 Ta 2012 7 242 9 475 15 496 5 489 TA 2013 10 215 10 190 16 931 5 909 Ts 2014 10 613 10 647 13 376 6 054 Ts 2015 11 028 11 012 15 019 6 253 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 10 TULOSLASKELMA 11 12 RAHOITUSLASKELMA 13 PIETARSAARI – ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategia PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTAAJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme – usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren kaupungin visio vuodeksi 2020 PIETARSAARI - - on houkutteleva teollisuus, merenranta ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 14 Strategiset päämäärät Pietarsaaren kaupungin visiota 2020 tarkentavat seuraavat strategiset päämäärät: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus‐, kulttuuri‐ ja urheilukaupunki. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaarta vuonna 2020 seuraavasti: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupunki tuottaa palvelunsa palvelustrategian mukaan. Palvelustrategiassa määritellään palvelujen tuotantotapa, palveluverkko ja laatua koskevat tavoitteet. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaassa neljänneksessä. Palvelutuotannossa korostetaan tasapuolisuutta kieliryhmien välillä. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Pietarsaaren kaupunki luo aktiivisesti kohtaamispaikkoja kaupungin suomen‐ ja ruotsinkieliselle väestölle. Pietarsaaren kaupunki haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista kaupunkiin. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 15 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko‐opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää suomenkielisten nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuri‐ ja liikuntatarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri‐ ja liikuntapalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan palvelunsa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 16 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille ovat kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene‐ ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 17 PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta‐ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: asiakas ja kuntalainen, henkilöstö, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla (ks. kuvio): Asiakas ja kuntalainen (Vaikuttavuus, kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulma tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Henkilöstö (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (Prosessit ja rakenteet, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous (resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 18 19 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Konsernihallinto talous henkilöstö hallinto lakiasiat kaupunkikehitys 20 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginsihteeri: Niklas Talling TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja osallistuu hallinnon kehittämiseen, ulkoiseen viestintään ja tarpeen mukaan muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto sekä talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. Noista yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Konsernihallinnon organisaatio muuttui eräiltä osin syksyllä 2012. Kaupunkikehitysyksikkö lakkasi 1.9.2012 erillisenä yksikkönä, ja henkilöstö ja yksikön toiminta siirtyivät kaupunginkansliaan, mutta kaupunkikehittämisyksikön alaisuudessa toiminut matkailutoimisto jatkaa kaupunginkanslian alaisena erillisenä yksikkönä. Kaupunginkansliaan kuuluu nykyisin myös apulaiskaupunginsihteeri, joka toimii mm. kaupungin tietosuojavastaavana, sekä Welcome Office -hankkeen hanketyöntekijä. 21 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari 1. Luotettava ja nopea asiainhallinta 2. Kaupunki noudattaa palveluissaan, julkisissa hankinnoissaan ja tietosuojatoiminnassa lain määräyksiä. 3. Kaupunki pitää yhteyttä asiakkaisiinsa ja hoitaa tiedotustoimintaa asiakasystävällisesti ja selkeästi Tavoitetaso 2013 min - real - max Realistisen tavoitetason mukaan saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) tai kaupunginvaltuustolle kolmen kuukauden kuluessa. Toteutustapa Vastuussa oleva Kirjaamo toimii joka päivä. Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin tai valituksiin johtavia virheellisyyksiä. Asioiden juridinen tarkastus tehdään valmisteluvaiheessa. Kaupunki laatii tiedottamis- ja viestintäsuunnitelman. Kaupunginsihteerillä on päävastuu. Asioihin ja/tai valmisteluihin liittyvät epäselvyydet selvitetään säännöllisissä kanslisti-, esimies- tai johtoryhmäkokouksissa. Kaupunginsihteerillä on päävastuu, ja kanslisteilla/kirjaajalla on osavastuu. Kaupunginlakimies on päävastuussa yleisistä lakipalveluista, ja apulaiskaupunginsihteeri vastaa kaupungin tietosuojasta. 22 Arviointi (Tilinpäätös) käyttämällä tiedotusvälineitä, puhelupalveluita ja Internetiä. Puhelinvaihteen ja liikennevälityksen palvelujen on oltava tavoitettavissa, kielitaitoista ja asiakasystävällistä. Ei valituksia odotusajoista tai huonosta palvelusta. Keskuksen tietokanta päivitetään vuoden mittaan. 4. Organisaation kehittäminen julkisten hankintojen tueksi. Kaupunginkanslia toimii neuvovana yksikkönä kaupungin hankintatoiminnassa. Kaupungin hankintaohjeiden päivitys ja hankintastrategian laatiminen. Apulaiskaupunginsihteeri ja kehittämiskoordinoija. 23 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari 1.Kaupunginkanslian henkilöstön on tunnettava kaupungin strategia ja suunnitelmat. Henkilöstö toimii myös aktiivisti ja osaa antaa palautetta johdolle ja tekee työhön liittyviä kehittämisehdotuksia. Tavoitetaso 2013 min - real - max Työpaikkakokouksia pidetään joka kuukausi heinä-elokuuta lukuunottamatta. Myös pienet ryhmät/tiimit, kuten esim. kanslistitiimi, hankintatiimi ja puhelintiimi pitävät säännöllisiä kokouksia. Kehittämiskeskusteluja pidetään vuosittain jokaisen työntekijän kanssa. Toteutustapa Vastuussa oleva Kaupunginsihteeri vastaa kaikkien työpaikkakokousten ja kehittämiskeskustelujen aikojen varaamisesta heti vuoden alussa. Arviointi (Tilinpäätös) Kaupunginsihteeri ja henkilöstö seuraavat koulutustarjontaa ja tekevät ehdotuksia siitä. Kaikki työntekijät osallistuvat vuoden mittaan jonkinlaiseen koulutukseen tai osaamista parantavaan toimintaan. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari 1. Kaupunginkansliassa vallitsee liikuntaan innostava kulttuuri, joka voi toimia koko kaupungin hallinnon esikuvana. Tavoitetaso 2013 min - real - max Koko henkilöstö osallistuu. Toteutustapa Vastuussa oleva Kaupunginsihteeri asettaa työryhmän, joka tekee ehdotuksia liikuntaan innostavista toiminnoista. 24 Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari 1. Joustavampi organisaatio. 2. IT-osaavampi organisaatio paperittomien kokousten ja tehokkaampien hallintoprosessien tueksi. Tavoitetaso 2013 min - real - max Vuoden mittaan toteutetaan 1–3 toimialojen välistä hanketta tarkoituksena ehdotusten löytäminen hallintokuntien välisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikki kanslistit koulutetaan paperittomien kokousten hallintaan. Kaupunginkanslia hoitaa luottamushenkilöiden lukulaitteet. Toteutustapa Vastuussa oleva Kaupunginkanslia koordinoi ja perustaa toimialojen välisiä työryhmiä, jotka raportoivat johtoryhmälle. Arviointi (Tilinpäätös) Nykyisin kaupunginkansliaan liitetty kehittämisyksikkö saa koulutukseen ja paperittomien kokousten hallintaan liittyviä tehtäviä. RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite 1. Paperimäärän ja paperimuotoisten esityslistojen käsittelyyn menevän työajan jyrkkä vähentäminen. 2. Kaupunginkanslia lisää tuottavuutta mahdollisuuksien mukaan. Tavoitetaso 2013 min - real - max 90 % kaupunginvaltuuston ja hallituksen paperimuotoisista esityslistoista poistuu. Toteutustapa Vastuussa oleva Siirtyminen paperittomiin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen ja sen jaostojen kokouksiin. Kolmivuotiskaudella korvataan enintään 50 % eläkkeelle siirtyvistä työntekijöistä uusilla. Kaupunginsihteeri tarkastelee yhdessä henkilöstön kanssa työprosesseja tehostamismahdollisuuksien löytämiseksi. 25 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 13,4 Työvuodet Tilinpäätös -10 17,4 Tilinpäätös -11 19,5 Talous -arvio -12 19,5 Talous -arvio -13 21,5 TS-14 TS-15 Perustelut Henkilötyövuosien määrä lisääntyy, koska kaupunkikehitysyksikön henkilöstö on siirtynyt kaupunginkansliaan. Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: TOIMIALA: Aila Kronqvist Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjetelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedesören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 26 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yhdistetyssä talous- ja velkaneuvojan virassa toimii KTM Aila Kronqvist. Virkavalinnasta on ollut käynnissä valitusprosessi, joka vuoden 2011 loppupuolella eteni korkeimpaan hallintooikeuteen. Velkaneuvonnan asiakasmäärissä oli v. 2011 huomattavaa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, v. 2012 asiakasmäärät ovat palanneet lähes samalle tasolle kuin v. 2010. Sosiaaliasiamiehen palveluja käytetään edelleen melko vähän. (ks. tunnuslukutaulukko seuraavassa). Talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta valtion hoidettavaksi on kaavailtu jo pitkään. Edellisen hallituksen aikana työskennelleen työryhmän loppuraportissa esitetty ehdotus, että velkajärjestelystä säädettäisiin kokonaan uusi laki, joka toisi huomattavia muutoksia nykyiseen järjestelmään, synnytti vilkasta keskustelua ja sai osakseen paljon painavaa kritiikkiä. Istuvan hallituksen hallitusohjelmasta voitaneen päätellä, ettei nyt kuitenkaan ole odotettavissa nykyjärjestelmän romuttamista vaan pikemmin täsmämuutoksia, kuten työryhmän alkuperäisessä asettamisessa tavoiteltiinkin. Pienet ja helposti saatavat luotot, ns. pikavipit ovat lisänneet suomalaisten velkaongelmia huomattavasti. Eduskunnassa esitettiin alkukeväästä 2012 lakialoite, jossa vaadittiin pikavippien täyskieltoa ja toinen aloite, jossa pikavippien ehtoja esitettiin kiristettäväksi. Oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen mukaisesti hallitus syksyllä 2012 esittää pääkeinoksi pikaluottojen hintasääntelyä, joka koskisi alle 2000 euron suuruisia luottoja. Todellinen vuosikorko saisi olla 51 prosenttia, pikavippien keskimääräinen vuosikorko on nyt noin 920 prosenttia. Hallituksen esityksen mukaan luotonantajien tulisi myös selvittää kuluttajan luottokelpoisuus nykyistä tarkemmin. Oikeusministeriö aikoo myös asettaa selvitysmiehen, joka tutkii mahdollisutta perustaa Suomeen ns. positiivinen luottorekisteri, josta luotonantaja voisi tarkistaa mitä lainoja asiakkaalla on. 27 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Talous- ja velkaneuvontapalvelu on velkaantuneiden, velkaantumisuhan alla olevien tai taloutensa hallintaan neuvontaa haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Palvelun hyvä laatu Tavoitetaso 2013 min - real - max Ammattitaidolla, huolellisesti ja asiakaslähtöisesti hoidettu talous- ja velkaneuvontapalvelu Toteutustapa Vastuussa oleva Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Kaupunginhallitus -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä- max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Talous- ja velkaneuvoja Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti Laadittujen Internet-sivujen käytännön toteutus 28 Arviointi (Tilinpäätös) Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Talous- ja velkaneuvontapalvelu tuotetaan Pietarsaaren kaupungin toimesta vaikka Lounais-Suomen aluehallintoviraston tavoitteena onkin ollut, että Vaasa vastaisi koko Pohjanmaan talous- ja velkaneuvonnan organisoinnista. Tavoitetaso 2013 min - real - max Ammattitaidolla, huolellisesti ja asiakaslähtöisesti hoidettu talous- ja velkaneuvontapalvelu saatavilla Pietarsaaren kaupungintalossa Toteutustapa Vastuussa oleva Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Valtion kaupungille palvelun järjestämisestä maksaman korvauksen ylittävä budjettierä katetaan kuntarahoituksella Kaupunginhallitus 29 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Toiminnan tavoitteellinen johtaminen Tavoitetaso 2013 min - real - max Hyvien työkäytäntöjen edelleenkehittäminen ja dokumentointi Toteutustapa Vastuussa oleva Talous- ja velkaneuvoja Asiakastyön prosessikaavion kehittäminen Kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa Tavoitetaso 2013 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Täydennyskoulutus: Kuluttajaviraston koulutuspäivät 2 kertaa vuodessa, Velkaneuvonta ry:n koulutuspäivät, Sosiaaliasiamiespäivät kerran vuodessa sekä muita tarkoituksenmukaisia koulutuksia Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kaupungin Tyhy-toiminta Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies 30 Arviointi (Tilinpäätös) Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 Talous- ja velkaneuvonta Uusia asiakkaita Asiakastapaamisia Puhelinneuvontaa Sähköpostineuvontaa Sosiaaliasiamieskontakteja Työvuodet Tilinpäätös -10 Tilin – päätös -11 32 108 91 12 12 58 109 55 15 10 1 1 Talous -arvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 50 110 60 25 15 1 1 1 Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Henkilöstötoimiston palkkaosastolla kehitetään edelleen palkkaohjelman toimintojen käyttämistä yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa. Palkkaosaston tavoitteena on, että palkkalaskenta on mahdollisimman tehokasta ja järkeistettyä. Vuonna 2012 alkanut parantamishanke jatkuu koko vuoden 2013. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto ja henkilöstöjohtaja toimivat hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaoston ja henkilöstöpäällikön kanssa. Työllistämistoiminnassa kiinnitetään erityishuomiota nuorisotyöttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin. 31 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Intranetin uudistaminen ensisijaisesti henkilöstön tiedotusväylänä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Ohjelmisto hankitaan ja otetaan käyttöön. Toteutustapa Vastuussa oleva It-palvelut ja henkilöstötoimisto Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Hanke saa erillisen henkilöstöresurssin. Vastuu tukiryhmällä. Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Palkanlaskentatoiminto on kilpailukykyinen verrattuna muihin vastaaviin kuntatyönantajiin. Tavoitetaso 2013 min - real - max Palkanlaskennan kehittämistyö jatkuu henkilöstöjaoston 27.3.2012 päätöksen mukaan. 32 TUNNUSLUVUT Suoritteet Työttömyysaste, määrä toukokuussa Pitkäaikaistyöttömiä touko-kesäkuussa Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä, määrä toukokesäkuussa Työvuodet Tilinpäätös - 09 779 Tilinpäätös -10 889 Tilin – päätös -11 702 Talous -arvio -12 713 123 177 223 213 101 124 80 94 16,0 21,6 22,8 22,8 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 23 Työsuojelupäällikkö: Birgitta Blomqvist TOIMIALA: Työsuojelu ja tyhy TOIMINTA-AJATUS Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Suunnitteilla ei suurempia muutoksia - mutta vuoden 2010 muutos työntekijämäärän kaksinkertaistuessa vaikuttaa työhön koko ajan. Työsuojelun toimintaohjelman 2011–2014 mukaan työsuojeluyhteistyötä pyritään kehittämään käytännössä. Tähän toimintaan kuuluvana osana työpaikat valitsevat vuosina 2012–2013 työsuojeluparit (esimies/työntekijöiden edustaja). 33 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Vanhushuollon henkilöstön kuormituksen ja samalla sairauspoissaolojen vähentäminen Tavoitetaso 2013 min - real - max Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2012 tasosta 5 % - 10 % - 20 % Toteutustapa Vastuussa oleva TYHY-hanke vanhushuollon henkilöstölle B. B., A. S., työterveyshuolto, esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 1. Aluehallintoviraston tarkastuspöytäkirjassa ei huomautuksia työsuojeluyhteistyöstä 60 % - 70 % - 80 % 2. Tarkastuspöytäkirjoissa ei huomauttamista riskienkartoituksista 40 % - 50 % - 60 % Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstölle tiedotetaan työsuojeluyhteistyötä koskevista ohjeista. Työpaikoilla tehdään riskienkartoituksia B. B., L. K., työpaikkojen esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 70 - 80 - 100 Työsuojeluparit on valittu, he tuntevat tehtävänsä. Toteutustapa Vastuussa oleva Tietoa valinnasta ja tehtävistä. B. B., L. K., A. S. ja työpaikkojen esimiehet. Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Työsuojeluyhteistyö tukee turvallisuutta edistävää johtamista ja riskien arviointia asianmukaisella tasolla / aluehallintoviraston tarkastuksia, jotka liittyvät hankkeeseen ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015” Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Työsuojeluparit valitaan - he tuntevat tehtävänsä 34 Arviointi webropol-kyselyllä TUNNUSLUVUT Suoritteet Sairauspoissaolot, kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmia, korvauspäiviä* Tapaturmataajuus, tapaturmia/1 milj. työtuntia Pietarsaari/kunnat** Työvuodet Tilinpäätös -09 14,2 Tilinpäätös - 10 14,9 Tilinpäätös -11 15,2 Talous- Talous arvio arvio -12 -13 14,5 14,5 TS-14 TS-15 14 13,8 353 ? 1232 800 800 800 10/ei valmis ?/28 27/ ei valmis 15 18 15 14 1,6 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 Perustelut *omavastuu, vakuutusyhtiö ei korvaa 1–3 päivän sairauspoissaoloja Kaupunginkamreeri: Marlene Byggmästar TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kahden taloushallinnon (rahatoimiston ja MTHA:n taloushallinnon) yhteensovittaminen jatkuu. Toukokuusta 2012 lähtien koko henkilöstö on fyysisesti samassa paikassa, mikä on tehokkaan taloushallinnon hoidon eräs edellytys. 35 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Vuotuiset kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa. Tavoitetaso 2013 min - real - max 70 %/90 %/100 % Toteutustapa Vastuussa oleva kaupunginkamreeri laskentapäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva kaupunginkamreeri laskentapäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Työprosessien tehostamistyö jatkuu. Tavoitetaso 2013 min - real - max Tehokkuus on parantunut 3% 5%-7% 36 RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Sähköisten laskujen vastaanottaminen Finnvoicemuodossa, mikä tehostaa toimintaa. Tavoitetaso 2013 min - real - max Kaupungille tulevista laskuista Finnvoice-muodossa 45 %-50 % 55% Toteutustapa Vastuussa oleva kaupunginkamreeri Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Toteutetaan vuoden 2013 aikana Toteutustapa Vastuussa oleva kaupunginkamreeri Arviointi (Tilinpäätös) Tuottavuuden lisääminen Tavoite Talousraporttien kehittäminen hallintokuntien talousarvioseurannan helpottamiseksi. 37 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös - 09 11,39 Työvuodet Tilinpäätös -10 19 Tilinpäätös -11 20,7 Talous arvio -12 21 Talous arvio -13 21 TS-14 TS-15 21 21 Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto ja info-piste TOIMINTA-AJATUS Matkailutoimisto, joka on kuulunut 1.9.2012 lukien kaupunginkanslian alaisuuteen, - toimii matkailuneuvontapisteenä sekä hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa - vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista - harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa - edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa - vastaa yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa - edustaa kaupunkia matkailuprojekteissa ja niiden hallinnossa - osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupunkikehitysyksikkö ja matkailutoimisto on yhdistetty kaupunginkansliaan 1.9.2012 lukien. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Pietarsaaren kaupunki osallistuu 15.8.2012 käynnistyneeseen raja-alueelliseen Merenkurkku netissä -matkailuhankkeeseen. Hanke työllistää yhden matkailutoimiston kokoaikaisen työntekijän 20 % osuudella työpanoksesta. 38 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Palveltujen asiakkaiden määrä Tavoitetaso 2013 min - real - max 7000 asiakasta/lisäys 5 %/lisäys 10 % Toteutustapa Vastuussa oleva Asiakasseuranta Neuvontasihteerit Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Tulokaspostitus 2 krt Kansliasihteeri, neuvontasihteerit Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Mediaseuranta Matkailupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Kaupunkiin muuttavien uusien asukkaiden tavoittaminen Tavoitetaso 2013 min - real - max 50 %/75 %/100% Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Kansallisen uutiskynnyksen ylittäminen positiivisesti Tavoitetaso 2013 min - real - max 5 krt/8 krt/10 krt 39 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut Tavoitetaso 2013 min - real - max Kerran vuodessa/2 krt/4 krt Toteutustapa Vastuussa oleva Kehityskeskustelu Kehityskoordinaattori, matkailupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) 6 krt/8 krt/12 krt Työpaikkakokoukset Työpaikkakokous Kehityskoordinaattori, matkailupäällikkö Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Koulutettu ja osaava henkilöstö koulutuspv/työntekijä Tavoitetaso 2013 min - real - max 2 pv/3 pv/5 pv Toteutustapa Vastuussa oleva Kaupungin henkilöstökoulutus, ulkoinen koulutus Matkailupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Laatutonni Matkailupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Laatutonni ja Tour Quality laatujärjestelmät Matkailupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Henkilöstön laatu- ja työtyytyväisyysmittaus osana valtakunnallista laatujärjestelmää Tavoitetaso 2013 min - real - max Kerran vuodessa/2 krt/4 krt PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Toiminnan laatujärjestelmät Tavoitetaso 2013 min - real - max 10 sähköistä asiakaspalautetta/20/30 40 Suoritteet/ Tunnusluvut Asiakaskäynnit Välitetyt opastetut kiertoajelut Osallistumiset markkinointi- ja myyntitilaisuuksiin Yöpymiset majoitusliikkeissä Pietarsaaren seudulla Työvuodet Tilinpäätös - 09 64 Tilinpäätös -10 95 Tilinpäätös -11 6771 65 Talous arvio -12 10000 80 Talous arvio -13 7000 70 TS-14 TS-15 7500 70 7500 75 43 60 62 55 55 60 65 44615 47992 60982 50000 50000 52000 53000 3,8 3,6 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 KAUPUNGINHALLITUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011 3 783 578 2 754 538 177 258 610 770 253 TA 2012 3 616 346 2 823 046 TA 2013 3 507 590 2 984 790 556 000 237 300 312 000 210 800 ‐9 881 542 ‐3 799 178 ‐3 163 148 ‐130 868 ‐1 419 447 ‐1 368 901 ‐10 954 559 ‐4 418 229 ‐4 117 277 ‐106 698 ‐606 500 ‐1 705 855 ‐11 085 040 ‐4 433 814 ‐4 148 305 ‐88 966 ‐611 500 ‐1 802 455 ‐5 000 ‐5 000 ‐6 097 965 41 ‐7 343 213 ‐7 582 450 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kaupunginlakimies: TOIMIALA: Anne Ekstrand Valtiolliset ja kunnalliset vaalit TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2013 ei järjestetä mitään vaaleja. Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit ja v. 2015 eduskuntavaalit. 42 TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja: TOIMIALA: Bengt Ekman Tilintarkastus TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Pietarsaaren kaupungin tultua isäntäkunnaksi ovat tilintarkastustehtävät laajentuneet ja niihin tarvitaan enemmän resursseja. Pietarsaaren kaupunki tulee toimimaan ensi vuonna isäntäkuntana neljättä peräkkäistä vuotta. 43 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2012 min - real - max 6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi Toteutustapa Vastuussa oleva 6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi Lautakunta käy tutustumiskäynneillä hallintokunnissa / hallintokunnat esittelevät toimintansa lautakunnalle Vähintään kaksi hallintokuntaa /työvuosi Vähintään kaksi hallintokuntaa /työvuosi JHTT-tilintarkastaja raportoi Vähintään viisi raporttia/työvuosi real kaksi kokousta max kolme kokousta konsernijohdon kanssa min yksi yhteinen keskustelutilaisuus yhteistoiminta-alueen kaikkien tarkastuslautakunnan puheenjohtajien kanssa Lautakunta kokoontuu riittävän monta kertaa Tilintarkastustoimintojen yhteensovittaminen Vähintään kaksi hallintokuntaa / työvuosi Kirjallisest raportit Tilintarkastaja Kokouskutsu Puheenjohtaja Kokouskutsu Puheenjohtaja 44 Arviointi (Tilinpäätös) TILINTARKASTAJAT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut Yhteensä TP 2011 16 930 16 930 TA 2012 TA 2013 20 000 20 000 ‐37 501 ‐13 124 ‐24 377 ‐42 434 ‐14 249 ‐27 985 ‐200 ‐20 571 ‐42 434 ‐63 368 ‐18 582 ‐44 586 ‐200 45 ‐43 368 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus) Sosiaali- ja terveysvirasto (sisäiset ostopalvelut) 2013 Kohtaan sisältyy määräraha sitä palvelua varten, jota kaupungin sosiaalilautakunta aikaisemmin ylläpiti, sekä MTHA:lta ostettu palvelu. Lisäksi kohtaan sisältyvät eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka kaupunki maksaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kustannusvertailu osoittaa yhteensä 3,7 milj. euron nettolisäystä vuoden 2012 talousarvion määrärahoihin nähden. Sosiaalija terveysvirasto osuus lisäyksestä on 1,4 milj. euroa, ja Vaasan sairaanhoitopiirin osuus kasvaa 2,3 milj. euroa. 46 Sosiaali- ja terveysviraston tavoitteet ovat kohdassa Sosiaali- ja terveyslautakunta 47 SOSIAALI‐ JA TERVEYDENPALVELUT (kaupungin osuus) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä TP 2011 783 147 1 515 765 645 15 988 TA 2012 500 000 ‐61 684 465 ‐1 542 766 ‐59 757 732 ‐61 016 861 ‐1 320 000 ‐59 336 861 ‐384 727 760 ‐360 000 ‐60 901 318 ‐60 516 861 TA 2013 500 000 500 000 500 000 ‐64 720 489 ‐1 320 000 ‐63 000 489 48 ‐400 000 ‐64 220 489 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS PERUSTELUT / TULOSALUE ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI / PIETARSAARI 2013 (2014 - 2015) Toiminnan lainsäädännöllinen perusta on pelastuslaki (1.7.2011) ja muu perusta on palvelutasopäätös vuosille 2010 - 2013. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii Pietarsaaren paloasemalta Vaasan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvasta lakisääteisestä ensihoidosta (sairaankuljetusvelvollisuudesta) yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Tavoitteet Tavoitteena on − Valvonnan ja turvavallisuusviestinnän avulla ehkäistä onnettomuuksia ennakolta, parantaa kuntalaisten riskitietoutta ja luoda ihmisille omatoimisia valmiuksia onnettomuuksien varalle. − Asiantuntijalausuntojen avulla ja valvonnan keinoin vaikuttaa henkilö- ja paloturvallisuuteen. − Pelastustoiminnan keinoin minimoida henkilövahingot ja omaisuusvahingot pelastustoimia edellyttävissä onnettomuuksissa. − Varautua turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. − Täyttää ensihoidon yhteistoimintasopimuksen (sairaankuljetussopimuksen) velvoitteet. Toiminnan keskeisimpiä tuloksia ovat ehkäistyt onnettomuudet, pelastetut ihmiset ja pelastettu omaisuus sekä alueen asukkaille luodut valmiudet omatoimisuuteen onnettomuustilanteissa. TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 - 2015 Käyttötalous 2013: Pietarsaaren kustannusvastuulle kuuluva pelastustoiminnan valmius turvataan osittain päätoimisella (Pietarsaari) ja osittain sivutoimisella henkilöstöllä (Luoto). Viranomaistoiminnan ja hallinnon kulut ovat asukaslukuperusteisia, joihin Pietarsaaren maksuosuus mukaan lukien Luoto on noin 24,6 % (24,6 % ). Sairaankuljetuspalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirille netto nolla periaatteella. Pietarsaaren kaupunki vastaa suoraan omistamiensa paloasemien sekä sammutusvesihuollon kuluista. Investointiosa 2013: Investointiosa sisältää pelastuslautakunnan esityksen mukaisesti Pietarsaaren kaupungin alueella olevien paloasemien sekä Luodon kunnan alueella olevien paloasemien kalustohankinnat. Suunnitelma 2014 - 2015 Pelastuslaitoksen Pietarsaaressa sijaitsevien paloasemien kyky täyttää lakisääteiset ja päätöksin sidotut velvoitteet säilytetään vähintään entisellä tasollaan. Investointiosaan sisällytetään pelastuslautakunnan esittämät kalustohankinnat. 49 Tunnuslukuja − Annetaan tarvittaessa asiantuntijalausunto kaikista rakennuslupahakemuksista. − Valvontaa kohdennetaan 100 % erikoiskohteista ja tarkastetaan valvontasuunnitelman mukainen määrä asuinrakennuksista vuosittain. − Räjähde-, kemikaali- ja käyttöönotto- sekä lopputarkastukset suoritetaan viikon kuluessa pyynnöstä. − Annetaan turvallisuusneuvontaa vähintään 9 %:lle kaupungin väestöstä. − Ylläpidetään välittömässä valmiudessa vähintään yksikkölähdön suuruista sammutus- ja pelastusmuodostelmaa ja muilta osin valmius tuotetaan sivutoimisuuteen perustuen: Riskialueen I kohteet saavutetaan keskimäärin alle 6 minuutissa, riskialueen II kohteet saavutetaan keskimäärin alle 10 minuutissa ja riskialueiden III ja IV kohteet keskimäärin alle 15 minuutissa. Toimintavalmiusaikojen yksittäisiä ylityksiä on alle 7 %. − Ylläpidetään ensihoitovalmiutta yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Kustannusten kohdentamisessa noudatetaan kuntien yhteisesti hyväksymää alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. K‐P JA PIETARSAARENALUEEN PELASTUSTOIMI TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011 275 174 256 817 18 357 TA 2012 283 739 283 739 ‐2 324 767 ‐161 638 ‐1 820 133 ‐14 ‐342 982 ‐2 760 896 ‐162 000 ‐2 099 896 ‐2 619 488 ‐162 000 ‐2 083 824 ‐499 000 ‐373 664 ‐133 474 ‐112 680 ‐2 183 066 ‐2 589 837 50 TA 2013 387 748 387 748 ‐161 000 ‐2 392 740 SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja Jan Levander o o o o o o o o o o Hallinto Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus Päivähoito Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Nuorisotyö Kirjastotoiminta Museotoiminta Yleinen kulttuuritoiminta Liikunta ja urheilutoiminta 51 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja: Jan Levander TOIMIALA: Hallinto TOIMINTA-AJATUS Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä asioissa. Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja viraston välistä kasvatuskumppanuutta. Sivistyslautakunnan muut hallinnonhaarat on mainittu omina hallinnonaloinaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon kehittämistyö jatkuu. Työtehtäviä ja -menetelmiä arvioidaan ja kehitetään vastaamaan asettuja vaatimuksia. Henkilöstövahvuus on entinen, ja Tom Enbacka jatkaa päivähoidon johtajana vapaaltaan palattuaan. Sivistyslautakunnan koko toiminnan nivouttaminen ja tehostaminen on edelleen haasteellista. Koko sivistyslautakunnan toimialalle on nyt johtoryhmä, yksi johtoryhmä perusopetukselle ja yksi lukioille. Catharina Lunabba-Domars on työskennellyt kolmen vuoden ajan hallinnossa Kelpo-hankkeen hankekoordinoijana. Opetushallitus rahoitti hankkeen ja se on nyt päättynyt. 52 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti, ja kehittämiskeskusteluja jokaisen työntekijän kanssa Tavoitetaso 2013 min - real - max Työpaikkakokouksia pidetään kerran kuukaudessa ja kehittämiskeskusteluja kerran vuodessa Toteutustapa Vastuussa oleva Sivistysjohtaja Päivähoidon johtaja Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Kaikki työntekijät osallistuvat Toteutustapa Vastuussa oleva Ehdotusten/päätösten seuranta työpaikkakokouksissa ja kehittämiskeskusteluissa Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva johtoryhmän kokoukset Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Työyhteisön osallisuus mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, osallistuminen Tyhyyn, Tykyyn, ulkoiluiltapäiviin jne. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Sivistystoimen, johtoryhmien toimiva, tehokas hallinto Tavoitetaso 2013 min - real - max 10-15-20 sivistystoimenjohtaja 53 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -09 9 Työvuodet Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Tilinpäätös -10 10,5 Tilinpäätös -11 10,5 Talousarvio -12 9,5 Talous- TS arvio -14 -13 9,0 9,0 TS -15 9,0 Jan Levander Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukiokoulutus TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita edistävä organisaatio, joka antaa kasvatuksen ja koulutuksen avulla kaikille oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toiminnassa korostuvien yhdessä vaikuttamisen, kaksikielisyyden, kansainvälistymisen ja yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan yksilön mahdollisuuksia kasvaa turvalliseksi yhteiskunnan jäseneksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Koko esiopetus järjestetään edelleenkin kouluissa, paitsi Ruusulehdon koulun oppilaaksiottoalueella, jossa esiopetus on sijoitettu Permon päiväkotiin. Valtuusto on myöntänyt varoja uusien tilojen rakentamiseen esiopetukselle Ruusulehdon kouluun. Tilat valmistuvat vuoden 2013 aikana. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Toiminta koskee 1–2 vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Opetustoimi järjestää aamutoiminnan kouluissa. Omien ryhmien (Kirkkoranta-Jungman, Lagman ja Länsinummi) lisäksi iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa seurakunta, 8 ryhmää, ja Folkhälsan, 1 ryhmä. Niiden toimintaa tuetaan. Perusopetus: Maahanmuuttajien valmistava opetus jatkuu. Turvapaikkaa hakevat lapset saavat opetuksensa suomeksi ja kiintiöpakolaisia opetetaan ruotsiksi. Tällä hetkellä Itälän koulussa on yksi ryhmä valmistavassa opetuksessa. 54 Kelpo-hanke, jolla oli oma hankevetäjänsä, Catharina Lunabba-Domars, on päättynyt. Useimmat koulumme järjestävät kerhotoimintaa. Opetushallitus tukee sitä. Kaupunki osallistuu edelleenkin romanilasten perusopetuksen kehittämishankkeeseen. Opetushallitus rahoittaa hanketta erityisellä valtionavustuksella. Kaupunki osallistuu myös molempien kieliryhmien Osaava-hankkeeseen. Hanke on PohjoisPohjanmaan kuntien yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on lyhyesti kartoittaa opetushenkilöstön pedagogista osaamista ja laatia henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Täydennyskoulutusta järjestetään sitten omana toimintana tai ostopalveluina. Länsi- ja SisäSuomen aluehallintovirasto rahoittaa hanketta. Kaupunki osallistuu myös Pohjois-Pohjanmaan kuntien yhteistyöhankkeeseen, joka laatii perusopetuksen laatukriteereitä. Opetusministeriö tukee hanketta. Palvelun laadun mittaamiseen on laadittu laatukortit. Lagmanin koulun musiikinopetuksen tehostamishanke jatkuu. Musiikkiopisto toimii yhteistyökumppanina. Hanketta vetää Mikael Fröjdö. IT-laitteiden ja pedagogiikan kehittämiseen tehdään mittava panostus. Ensiksi ovat vuorossa yläkoulut, sitten alakoulut. Luokkahuoneet varustetaan tietokoneella, dokumenttikameralla ja vuorovaikutteisella videokanuunalla. IT-opetuksen kehittämiseen on saatu hankevaroja. Lukiokoulutus: Team Nord -hanke jatkuu. Se pyrkii lisäämään lukioiden välistä yhteistyötä ja kehittämään verkkostudioita. Suomenkielinen lukio on liittynyt Keski-Pohjanmaan ja myös Etelä-Pohjanmaan yhteistyöverkkoon (Opinlakeus). 3G-verkon yhteistyöhanke suunnittelee yhteistyön laajentamista Pietarsaaren , Uudenkaarlepyyn ja Pedersören lukioiden kesken. Pietarsaaren lukion uusien tilojen suunnittelu jatkuu. 55 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Toimenpiteitä, koulukohtaisia selvityksiä ja arviointia toiminnan edistymisestä. Kouluittainen selvitys, rehtori webropolkysely, koulutoimenjohtaja Mahdollisuudet kehittää toimintaa vastaisuudessa. (verkkokysely). Verkkokysely Perusopetuksen laatukriteerit: 1. Koulun ja kodin yhteistyö 2. Kieltenopetuksen kehittäminen (suomi, ruotsi, englanti, mo-fi, äi-ru) Toimenpiteet, kouluittainen selvitys ja arviointi toiminnan etenemisestä. Kouluittainen selvitys, rehtori Verkkokysely Mahdollisuudet kehittää toimintaa vastaisuudessa. 3. Opetusryhmien koko Alueen keskiarvo Kouluittainen selvitys, rehtori, koulutoimenjohtaja 56 Arviointi (Tilinpäätös) Lukiokoulutus: 1. Lukiokoulutuksen profiloituminen ja markkinointi Nykytilanteen kuvaus ja arviointi. Lukion täsmäprofilointi ja markkinoinnin tehostamistoimet Kouluittainen selvitys, rehtori, koulutoimenjohtaja Toimenpiteet, selvitys ja arviointi toiminnan etenemisestä Kouluittainen selvitys, rehtori Tavoitetaso 2013 min - real - max 80 % - 90 % - 100 % Toteutustapa Vastuussa oleva Keskustelut Esimies Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Kysely, sivistysjohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Valtiollinen raportti Sivistystoimenjohtaja Arviointi (Tilinpäätös) 2. Pedagogiikan kehittäminen HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa. Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Pätevä henkilöstö 80 % - 90 % - 100 % RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Oppilaskohtaiset kustannukset lähellä yksikköhintaa Tavoitetaso 2013 min - real - max 90 % - 95 % - 100 % 57 TUNNUSLUVUT Suoritteet Oppilaita esiopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Oppilaita perusopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Aamu- ja iltapäivätoiminta -ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Lukiokoulutus - Jakobstads gymnasium - Pietarsaaren lukio Työvuodet Tilinpäätös -09 Tilinpäätös - 10 Tilinpäätös -11 Talous- Talousa TS-14 arvio - rvio 12 -13 143 75 145 77 126 90 136 74 156 81 1307 880 1283 862 1296 812 1268 804 1272 770 151 63 155 61 190 60 180 65 190 65 329 148 300 332 141 280 318 126 280 300 126 282 274 116 274 Päivähoidon johtaja: TOIMIALA: TS-15 Tom Enbacka Päivähoito TOIMINTA-AJATUS Päivähoidon tavoiteena on toimia tärkeänä osana kehitettäessä Pietarsaaren kaupunkia. Tätä toteutetaan tarjoamalla lapsiperheille monipuolisia ja korkealaatuisia päivähoitopalveluja: Tämä saavutetaan siten, että päivähoito; - tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden merkitykselliseen lapsuuteen ja hyvään elämän alkuun, punomalla yhteen leikin, opetuksen ja hoidon toimivaksi kokonaisuudeksi - että päivähoito mahdollisuuksien mukaan pystyy täyttämään vanhempien toiveet - tarjoaa henkilökunnalle hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Päivähoidossa on jonkin verran vähemmän lapsia syksyllä 2012 verrattuna syksyyn 2011 johtuen siitä, että tavallista suurempi ikäluokka on siirtynyt esiopetukseen. Ruusulehdon esikoulun muutto Permon päiväkodista Ruusulehdon koululle vapauttaa päivähoidon käyttöön esiopetuksen tällä hetkellä käyttämät tilat. Edelleenkin osalla päivähoitoa on käytössä epäkäytännölliset ja kuluneet tilat. On aika ajankohtaistaa keskustelu ja suunnittelu päivähoidon tilakysymyksistä. Varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu) päivitys on pian valmis ja otetaan käyttöön toiminnassa. 58 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Määräaikaisien työsopimuksien väheneminen Tavoitetaso 2013 min - real - max 5 kpl - 9 kpl - 12 kpl Toteutustapa Vastuussa oleva Sivistyslautakunta Päivähoidon johtaja Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 30 % - 40% - 50% Toteutustapa Vastuussa oleva Dagvårdschefen Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 80% - 82% - 84% Toteutustapa Vastuussa oleva Läsnäolotilastot Päivähoidon johtaja Esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Sähköisesti vastaanotettuja hakemuksia RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Päiväkotien käyttöaste 59 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilin päätös 11 Talous arvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 hoitopäivät, päiväkoti hoitopäivät, perhepäivähoito 93700 25000 98 000 23 400 107300 25400 101000 24 900 103000 22000 103500 21500 104000 21000 57,87 53,00 1512 56,00 54,00 1526 56,00 54,00 1294 55,00 54,00 55 56 1491 56 57 1500 56 57 1500 58 52 52 54 55 55 55 59 613 645 702 710 700 710 720 91 94 101 105 90 80 70 55 65 57 57 50 50 50 177 180 190 189 180 182 184 Ntohinta/kokop. pk 0-6 åringar 31.12/30.6 0-6-vuotiaat päivähoidossa.% vrt. koko maa lapset/kokop. 31.12 päiväkoti lapset/kokop. 31.12 perhepäivähoito lapset/kokop. 31.12 ryhmäperhepäiväkoti Työvuodet Rehtori: TOIMIALA: Bo-Anders Sandström Pietarsaaren musiikkiopisto TOIMINTA-AJATUS Musiikkiopiston peruskoulutus: - antaa seudun lapsille ja nuorille musiikin peruskoulutusta yhtäläisin perustein - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin, mutta pyrkii myös kasvattamaan tiedostavia musiikinkuluttajia ja harrastelijamuusikoita - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurijärjestöihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Useat musiikinopetuksen osaset muuttivat uusiin Allegro-kampuksen tiloihin maaliskuussa 2012. Rytmimusiikin opetus ja musiikkistudio ottavat uudet tilat käyttöön vuodenvaihteessa 2012–2013. Uudet tilat uusien konserttisalien ja kamarimusiikkisali Rotundan ohella parantavat kaikki ratkaisevasti musiikinopetusoloja Pietarsaaressa. Kuvataiteen perusopetus, Balatako, on toiminut syksystä lähtien hallinnollisesti Pietarsaaren seudun musiikkiopiston alaisuudessa, ja uudet tilat otettiin käyttöön Allegro-kampuksesta. Novian hallinnoima Pietarsaaren sinfonietta hanke päättyi 31.7.12. Omistajuus siirtyi kaupungille, ja rehtori Bo-Anders Sandström sai tehtäväkseen suunnitella orkesteritoiminnan jatkon. Hänen avukseen asetettiin työryhmä, johon kuuluvat Märta-Lisa Westman, pj., Christer Tonberg, Pia Holmstedt-Luoma, Marita Salmu, Tiina Sjölund, Anne Ekstrand ja Jan Levander. 60 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Kokonaistuntimäärä pidetään n. 377–390 h:ssa/viikko. Pieniä tarkistuksia/korotuksia eräisiin lukukausimaksuihin. Tavoitetaso 2012 min - real - max Talousarviossa pysyminen. Toteutustapa Vastuussa oleva Rehtori suunnittelee voimavarojen käytön ja vastaa siitä. 61 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUVUT Suoritteet tunteja/vuosi soitinoppilaat/vuosi musiikkileikkikoulu ja valmistavat oppilaat ryhmäsoittooppilaat/v Työvuodet Rehtori: TOIMIALA: Tilinpäätös -09 13413 348 129 Tilinpäätös - 10 13404 350 101 Tilinpäätös -11 13365 340 79 Talous- Talousa TS-14 arvio rvio -12 -13 13436 327 124 TS-15 115 25,16 21,62 23,02 21,51 Marie-Louise Björndahl Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Työväenopisto luo oppimisympäristöjä, ja on siten kehittämässä kurssilaisten yleissivistystä, kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaa-ajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki, tanssi) pyrkii herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Opistolla on toimintaa myös Luodossa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaan sivistyksen rahoitukseen tehtävistä muutoksista keskustellaan edelleen valtion taholla. Tällä hetkellä valtionosuutta saadaan toteutuneiden oppituntien määrän mukaan. Asukastiheyteen perustuva järjestelmä (joka oli hyvin suosiollinen Pietarsaarelle) on lakkautettu, mutta korkeimman yksikköhinnan ryhmään kuuluneet opistot (mm. Pietarsaari) saavat vielä jonkin aikaa korvausta. Kun se jää hiljalleen pois, vähenee valtionosuus tuntuvasti. Eräänä vaihtoehtona on keskusteltu vapaan sivistyksen rahoittamista suureen kunnalliseen erään sisältyvänä osana ilman valtion ohjausta. Kentän oman kannan mukaan nykyinen oppituntimäärään perustuva malli on säilytettävä. Opiston henkilöstötilanne on jatkuvasti äärimmäisen hankala. Sekä tekstiilityönopettajan että kieltenopettajan virat pidetään toistaiseksi täyttämättä. Tekstiiliaineiden ja kielten opetus hoidetaan tuntiopettajavoimin, mutta ainepohjainen kehittäminen kärsii. Kanslian työmäärä on monesti myös ylivoimainen ainoastaan kahden henkilön (rehtorin, kanslistin) hoidettavaksi ilman kokoaikatoimisen opettajan työpanosta. 62 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max 3.500 - 4.000 - 4.500 Toteutustapa Vastuussa oleva tilastot rehtori, kanslisti Melko hyvä / Hyvin hyvä / Erinomainen Kurssiarviointi Rehtori Medianäkyvyys Tavoitetaso 2013 min - real - max 2 - 4 - 6 krt Toteutustapa Vastuussa oleva tilastot rehtori Julkiset tapahtumat 4 - 6 - 8 krt tilastot rehtori Pystyä palvelemaan 4.000 kurssilaista Tyytyväiset kurssilaiset Arviointi (Tilinpäätös) Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari 63 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Henkilöstö osallistuu koulutukseen Tavoitetaso 2013 min - real - max 1 - 2 - 3 kertaa/henkilö Toteutustapa Vastuussa oleva rehtori 1 vuotuinen virkistyspäivä rehtori Opisto osallistuu kaupungin joka toinen vuosi tehtävään arviointiin rehtori Tavoitetaso 2013 min - real - max 7.000 - 7.250 - 7.500 Toteutustapa Vastuussa oleva tilasto rehtori Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstö viihtyy työssään Työilmapiirin kartoitus RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Pystyä toteuttamaan talousarvion rajoissa 7.250 oppituntia 64 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilin – päätös -11 Talousarvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 Oppitunteja Kurssilaisia, brutto Kurssilaisia, netto Kurssilaisia/ asukkaita, % (ml. Luoto) Kurssilaisia/ asukkaita, % (ainoastaan Pietarsaaren ruotsinkieliset Menot yhteensä, € Tulot yhteensä, € Netto Valtionosuudet 8.488 5.456 8.034 5.531 7.785 5.824 7.250 4.000 7.250 4.000 7.250 4.000 7.250 4.000 3.147 3.081 3.293 2.000 2.000 2.000 2.000 34,5 35,7 36,6 22 22 22 22 49,2 50,0 52,9 37 37 37 37 -606.934 -592.685 -625.207 -635.368 -643.641 -650.000 -650.000 127.411 130.009 151.101 101.000 -106.000 100.000 100.000 -479.523 371.623 -464.676 374.183 -474.106 370.781 -534.368 351.610 -537.641 320.000 -550.000 300.000 -550.000 300.000 Työvuodet 2 / 15 4/14 4/14 10 10 10 10 65 Rehtori: TOIMIALA: Pentti Silvennoinen Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Tämän toteuttamiseksi opisto pyrkii vastaamaan muuttuviin koulutustarpeisiin järjestämällä kurssitoimintaa mm. seuraavilla osa-alueilla: taito- ja taideaineet, kielet, tietotekniikka, kotitalous, tanssi ja liikunta. Tämän lisäksi vastataan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien lyhyempiä opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaan sivistystyön rahoitusmallia uudistetaan yhä edelleen osana vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa 2009-2012. Tällä hetkellä valtionapua maksetaan pidettyjen tuntien perusteella. Tämä malli tulisi säilyttää, koska se tukee myös pienempien opistojen toimintaedellytyksiä. Valtionapu-uudistuksen rinnalla koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa parhaillaan kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointia. Tuloksia odotetaan vuoden 2013 aikana. Haettavien erityisavustusten määrärahat ovat pienentyneet ja kaupungin säästövaatimukset lisääntyneet. Tämä vaikeuttaa kurssitoiminnan kehittämistä ja tulostavoitteen saavuttamista. Opiston toiminta tulisi entistä paremmin nähdä ennaltaehkäisevänä peruspalveluna, jonka avulla huolehditaan kaupunkilaisten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Samalla ehkäistään syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuudet sosiaalisten verkostojen luomiseen. Opisto on aina toiminut tärkeänä suomenkielisten ja kaupunkiin muuttavien uusien asukkaiden kohtaamispaikkana. Nykyisin opiston rooli on korostunut myös maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttajana. Lisäksi opisto on antanut mm. romaniväestölle kieli- ja ompelukoulutusta viimeisen vuosikymmenen aikana. Opisto on tehostanut ja tehostamassa informaatiota ulospäin ja opiskelijoihin käyttäen hyväksi mahdollisimman monipuolisesti eri informaatiokanavia sähköisesti. Alueella toimivien aikuiskouluttajien olisi pikaisesti löydettävä yhteinen foorumi informoida asukkaita, nuoria ja aikuisia, mm. syrjäytymisen välttämiseksi. 66 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Pystyä palvelemaan 2.500 kurssilaista Tyytyväiset kurssilaiset Tavoitetaso 2012 min - real - max 2.400/2.500/2.600 Toteutustapa Vastuussa oleva tilastot rehtori, kanslisti tyydyttävä/hyvä/erinomainen kurssiarviointi rehtori 67 Arviointi (Tilinpäätös) Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilin – päätös -11 Talous arvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 Opetustunnit Brutto-opiskelijat Netto-opiskelijat Osallistujia/suomenkielinen väestö, % Toimintamenot Tulot Netto Valtionosuus Työvuodet 4938 2708 1466 34,0 4708 2745 1399 33,5 4998 2666 1345 33 5020 2700 1400 33 5050 2800 1420 33 5050 2800 1420 33 5050 2800 1420 452108 80992 371116 222439 438989 69913 369076 201591 467071 73801 420577 204388 491500 84970 418060 505981 85000 421011 516100 85500 421000 532718 86000 422000 10 10 10 10 10 10 10 Nuorisosihteeri: TOIMIALA: Tiina Höylä-Männistö Nuorisotyö TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää toimivaa nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. Nuorisotoimi järjestää toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa toiminnassa korostuvat yhteistyö, tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, kansainvälisyys ja päihteettömyys. Toiminnalla on tarkoitus tukea nuorten sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä heidän itsenäistä kasvua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Nuorisotoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa tehden yhteistyötä muiden sivistystoimen hallintokuntien kanssa. Nuorisotoimen toimipaikkoina ovat nuorisotalo Tupakkamakasiinin lisäksi Etelänummen ja Oxhamnin yläkoulut sekä Resurssikoulu. Yläasteilla toimiessaan nuoriso-ohjaajat organisoivat välituntitoimintaa ja osallistuvat tarvittaessa koulun omaan toimintaan. Fix-luokkalla Oxhamnilla työskentelee yksi nuoriso-ohjaaja. Erityisnuoriso-ohjaajan työpanos on sidottu Resurssikoulun toimintaan. Kesätoimintaan kuuluu alakoulujen oppilaille suunnattu teemaleiritoiminta. Nuorten oma vaikutuskanava, nuorisovaltuusto, päättää vuonna 2013 neljännen kautensa. Nuorten osallisuus huomioidaan myös "ABC kohtaa nuoria" -hankkeen puitteissa, joka kestää Pietarsaaressa jo vuoden 2013 loppuun saakka. Pietarsaaren nuorisotoimi toimii aktiivisesti myös nuorten tietopalvelujen parissa. Jäsenyys nuorisoportaali Decibel.fi:ssa antaa pietarsaarelaisille nuorille mahdollisuuden käyttää nuorisotiedotuspisteen tarjoamia kanavia nuorisolain edellyttämällä tavalla. Myös Aloitekanava on pietarsaarelaisnuorten käytettävissä. Tupakkamakasiinilla panostetaan kansainvälisyyteen. Evs-harjoittelija Irlannista jatkaa töitä vielä kevätkauden ja uutta harjoittelijaa etsitään syksylle. Kesällä myös nuorisovaihtoon osallistuminen on mahdollista. Nuorisotoimi tarjoaa alakoulujen oppilaille mahdollisuutta syntymäpäiväjuhlien järjestämiseen Tupakkamakasiinilla. Syntymäpäiväpakettia kehitetään edelleen vuoden 2013 aikana. 68 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Nuorten osallisuutta lisäämällä parannetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia Rohkaista nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen osallistumalla nuorisovaltuustovaaleihin Tavoitetaso 2013 min - real - max Vuoden aikana nuorille annetaan 1/2/4 eri tilaisuutta osallistua nuoria koskevien päätösten valmisteluihin Nuorisovaltuustoon haluavien nuorten määrä 14/20/28 nuorta Toteutustapa Vastuussa oleva Keskustelutilaisuus Nuorten osallisuushankkeet Nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Nuorisovaltuustovaalit Nuorisosihteeri Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Tavoitteena hakea rahoitusta 2 / 3 / 4 hankkeelle vuoden aikana Toteutustapa Vastuussa oleva Nuorisoshteeri ja nuorisoohjaajat Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Nuorisotoimen taloutta tasapainotetaan hankkimalla lisäresursseja erilaisten hankkeiden/ projektirahoitusten kautta 69 Suoritteet/ Tunnusluvut Ryhmäkoko/ohjattu kerho/ Tupis Kävijämäärä/ mittausviikko/ Tupis Tupis-kortin/tyttöjen kortin haltijoiden määrä Työvuodet Kirjastotoimenjohtaja: TOIMIALA: Tilinpäätös - 09 8 Tilinpäätös -10 7 Tilin – päätös -11 8 Talous -arvio -12 10 Talous -arvio -13 10 TS-14 TS-15 10 10 1109 1040 936 900 900 900 900 - 20 3 100 50 50 100 9,4 8,6 9,2 10 10 10 10 Leif Storbjörk Kirjastotoiminta (Kirjasto- ja tietopalvelut) TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten, että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään. Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin ja kirjastoasetukseen. Visio on seuraava: kirjasto keskipisteessä. Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus taattu. Kaupunginkirjastomme on kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen parhaisiin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Marc 21 -formaatti on nyt käytössä. Verkko 2.0 -ratkaisujen ja asiakasystävällisten kirjastotuotteiden kehittäminen jatkuu. Kirjastotoiminnan virtuaalipuolen perusteellinen kehittämistyö on tehty vuosina 2010–2012 toteutetulla kehittämishankkeella. Kirjastoaineiston asiakaskäytön mahdollistava sopimuksiin ja lisensseihin liittyvä työ jatkuu. Kaupunginkirjasto osallistuu erilaisten portaalien, kuten kansalliseen digitaaliseen kirjastoon, KDK:hon kuuluvan kaunokirjallisen KirjaSampon rakentamiseen. Käytössä on välittömästi vastauksen tarjoavia verkkopohjaisia tietopalveluja. Nykyiseen kirjastoohjelmaan on lisätty uusi asiakkaiden käyttöliittymä, internetsivusto, jossa on enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaa interaktiivisuutta. Kokoelmat tulevat näkyvämmiksi ja niistä on helpompi etsiä. Tämä edellyttää mm. hankitun aineiston jatkuvaa luettelointia ja sen kuvailemista mahdollisimman hyvin. Itsepalvelutoimintoja lisätään. Samalla on on meneillään hyllykokoelmien ja varastonpidon tarkasteluprosessi. Ohjelmatoiminnalle ja kokoontumisille kirjastossa luodaan lisää tilaa. Henkilöstön ikärakenteen vuoksi kirjastosta siirtyy useita työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina (2012–2014). Vaadittavan koulutuksen omaavan uuden henkilöstön rekrytoiminen on suuri haaste. Lähimmät kaupungin ulkopuoliset yhteistyökumppanimme ovat lähikuntien kirjastot, jotka kaikki kuuluvat Fredrika-verkostoon (www.fredrika.net). Jos yhteistyön tiivistäminen entuudestaan tulee ajankohtaiseksi, kaupunginkirjasto osallistuu kehittämiseen mielellään, sillä Pietarsaaren kaupunginkirjastolla on jo hyvin aktiivinen rooli yhteistyössä. Pietarsaaren 70 kaupunginkirjaston on kuuluttava muodollisesti jonkin maamme maakuntakirjaston piiriin, ja se on sen kohdalla Vaasan maakuntakirjasto. Myös Vaasan kanssa tehtävää yhteistyötä on kehitetty. Kirjaston toimintaedellytyksiin kuuluu verkostotyöskentelyn osaaminen. Kirjastoyhteydet Helsingin kaupungin kirjastoon ja www.kirjastot.fi ja biblioteken.fi -tahoihin ovat erinomaisessa kunnossa. Virkamiestasolla on verkostoyhteyksiä pohjoismaihin ja kansainvälisiä kosketuspintoja arkityössä. Pietarsaaren kaupunginkirjastolla on hyvät edellytykset käyttää hyväksi henkilöstön osaamista siinä, miten kirjastopalvelua (kirjasto- ja tietopalveluja) annetaan myös ruotsiksi Suomessa, siis kahdella kielellä suomeksi ja ruotsiksi joka päivä. Kaupunginkirjasto on luonnollinen paikka, josta yhteiskuntaan kotoutuminen voi alkaa. Uusi rakennuskanta ydinkeskustassa, erityisesti kampuksen koulutusyksiköt, vaikuttavat kaupunginkirjaston palvelujen käyttöön. Paikallinen yhteistyö koulun ja kirjaston välillä, sosiaalisen kirjaston toiminta, eikä vähiten alueellinen kirjastoyhteistyö edellyttävät toimivaa kuljetusverkostoa. Rajatylittävät ratkaisut logistiikassa olisivat paikallaan. Koulun ja kirjaston yhteistyöhön haetaan uusia muotoja. Eräs kirjaston esittämä tarpeellinen voimavarojen lisäys pedagogisen informaatikon tai vastaavan muodossa on saanut ylemmällä taholla useamman kerran kielteisen vastaanoton viime aikoina. Pietarsaaren kaupunginkirjaston ja yleensä Suomen kunnallisten yleisten kirjastojen todella suuri haaste lähivuosina on pystyä tarjoamaan käyttäjiensä ulottuville sähköisessä muodossa olevia sisältöjä. 71 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Kirjaston tilojen saavutettavuus ja kirjaston kokoelmien, sekä fyysisen että sähköisen aineiston, käyttömahdollisuus. Hakuvälineiden ja tietokantojen käyttömahdollisuus. Tarpeeksi henkilöstöä. (mitta: per 1000 as.) Maxin mukaan laskettuna = kirjastotyöntekijän 1 henkilötyövuosi 1000 asukasta kohden edellyttäisi kaupungin väestöpohjalla n. 19,6 henkilötyövuotta Tavoitetaso 2013 min - real - max Paljon kirjastokäyntejä, sekä fyysisiä että verkon kautta. Hyvä lainaus. Riittävä hankinta min: KP:n/laatusuositusten mukaisesti real: selvitä vertailusta Pohjanmaan maakunta max: yksi maan parhaista Toteutustapa Vastuussa oleva Asiakasystävälliset, säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Jatkuva hankinta. Tarpeeksi henkilöstöä, joka antaa hyvää palvelua. Kirjastotoimenjohtajalla on vastuu. Henkilöstö: min 0,70 - 0,84 / real: 0,85 - 0,99 / max: >=1 18 henkilötyövuotta tuottaa sijoituksen "realiin". 72 Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Toimiva kirjastotalo, kaikkien yhteiskuntaryhmien kokoontumispaikka. Ohjelmaa, luentoja ja näyttelytoimintaa. Tietoa yhteiskunnasta ja demokratiasta. Osallisuus yhteisöön. Tavoitetaso 2013 min - real - max Kirjastotalon pitäminen hyvässä kunnossa yhteistyössä kiinteistövastaavien kanssa. Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteydenpito, raportointi ja seuranta. Jo vakiintuneiden toimintamuotojen jatkaminen ja uudistaminen tarpeen mukaan. Kirjaston nettisivuilla on ajankohtaista tietoa. Asiakaspäätteitä, tulostusmahdollisuudet. Kirjaston tiedotus- ja neuvontatoiminta. Kirjailijavierailut, teemapäivät, tapahtumat, näyttelyt. Ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista tiedottaminen. Kirjasto saa myönteistä palautetta uutisoinnissa, myös valtakunnallisesti. Vastuu: sisäinen tukipalvelukeskus kirjastotoimenjohtaja 73 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Aktiivinen, motivoitunut, hyvinkoulutettu ja osaava henkilöstö, jolla on ammattiylpeyttä ja joustava asenne ja joka pystyy osallistumaan kirjaston eri kehittämishankkeisiin. Pyritään henkilöstöön, jonka ikäjakauma on melko tasainen erilaisissa tehtäväryhmissä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Tarpeeksi paljon koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohden. min: 3–4 päivää real: 5 päivää max: 6 päivää Yleisten kirjastojen laatusuositukset nostavat riman korkealle laadukkaita kirjastopalveluja tarjoavalle kunnalle: "Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan varaamalla siihen riittävästi rahaa ja aikaa (vähintään 6 päivää / htv)". Toteutustapa Vastuussa oleva Helpottaa osallistumista sopiviin kursseihin ja konferensseihin kotimaassa ja myös ulkomailla. Vaikuttaa siihen, että kursseja järjestetään myös paikallisesti ja alueellisesti. Arviointi (Tilinpäätös) Vastuu: kirjastotoimenjohtaja Tällä hetkellä, talousarviokehysten ollessa tiukat, ei ole mitään mahdollisuuksia päästä korkeisiin tavoitteisiin. Parhaassa tapauksessa päästään minimiin. Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Henkilöstörakenne, joka vastaa lain vaatimuksia koulutuksen suhteen, ja joka ottaa huomioon Pietarsaaren ja seudun kaksikielisyyden, nykyisin myös monikielisyyden. Tavoitetaso 2013 min - real - max Pystyttävä täyttämään avoimeksi tulleet virat ja toimet pätevillä hakijoilla. Toteutustapa Vastuussa oleva Ennakoiva ja toimintaa kehittävä henkilöstöpolitiikka. Vastuu: kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto kulttuurijaosto kirjastotoimenjohtaja 74 Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Kirjasto- ja tietopalvelujen puitteissa tuotetaan volyymipalveluja kuten lainausta suuruusluokassa 350000 lainausta vuodessa ja kirjastokäyntejä (fyysisiä + verkossa) suuruusluokassa 300000 käyntiä vuodessa. Vastauspalvelu, tiedotustyö, neuvonta ja opastaminen tiedonhaun prosesseissa lukemista edistävän toiminnan ohella edustaa annettavaa laadullista henkilökohtaista palvelua. Tavoitetaso 2013 min - real - max Vakaat volyymiluvut Toteutustapa Vastuussa oleva Asiakasystävälliset säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Jatkuva hankinta. Tarpeeksi henkilöstöä. Jossain määrin itsepalvelua. Hyvää palvelua antava henkilöstö, joka haluaa ja pystyy antamaan vielä parempaa palvelua. Henkilöstölle annetaan tarvittavat työkalut tavoitteiden toteuttamiseen. Kirjaston erikoisosaamisen ja erikoispalvelun kehittäminen Arviointi (Tilinpäätös) Vastuu: kulttuurijaosto kirjastotoimenjohtaja Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Kirjastot työskentelevät aktiivisesti verkoissa. Nykyisin siirrytään kohti suurempia yksikköjä sekä hallintoasioissa että asiakkaille tarjottujen palvelukokonaisuuksien sisällöissä. Ruotsinkielisten kirjastopalvelujen järjestäminen Suomessa vaatii sen lisäksi usein erikoisratkaisuja. Tavoitetaso 2013 min - real - max min: <mahdollista antaa palvelua sekä ruotsiksi että suomeksi real: Hyvää palvelua annetaan yleensä aina sekä ruotsiksi että suomeksi ja jossakin määrin myös englanniksi. max: Erinomaista palvelua pystytään antamaan ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Toteutustapa Vastuussa oleva Hyvin koulutetun henkilöstön rekrytointi. Toimiva, tarkoituksenmukainen organisaatio. Kaupunginkirjasto osallistuu aktiivisesti eri kirjastoverkostoihin. Vastuu: kirjastotoimenjohtaja 75 Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Kaupungin kirjastotoimi tarjoaa kunnan käyttökustannusten vaatimattomalla osalla peruspalvelua, joka vastaa lain vaatimuksia kunnan järjestämistä kirjasto- ja tietopalveluista. Myös muut kaupungin hallintokunnat hyötyvät suoraan voidessaan käyttää kirjaston palveluja. Tavoitetaso 2013 min - real - max min: pelkästään ydintoimintaa Toteutustapa Vastuussa oleva Pyritään maxin toteuttamiseen real: suunnilleen nykyhetkinen Vastuu: kulttuurijaosto kirjastotoimenjohtaja max: Saadaan laajempi maksupohja kirjasto- ja tietopalveluiden kustannuksiin. Osallistutaan erilaisiin ulkopuolisten rahoittamiin kehittämishankkeisiin. Myös muut kaupungin ja seudun toimijat hyötyvät kirjaston palvelutarjonnasta. 76 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäät ös -09 Tilinpäätö s -10 Tilinpäätös -11 Lainaus 348325 335801 370000 Lainaajia vuoden aikana (käytössä olevia lainauskortteja) Fyysisiä käyntejä 9103 33080 1 8313 8249 Verkkokäyntejä 64143 18065 0 62898 214857 Talous- Talousarvio arvio -13 -12 TS -14 TS -15 370000 370000 370000 10000 9500 9500 9500 177497 250000 240000 240000 240000 84806 120000 140000 160000 180000 3000 3000 3000 17,5 17,5 17,5 Osallistujia järjestetyissä tapahtumissa ja käyttäjäkoulutuksissa (uusi tunnusluku) Henkilötyövuodet 18,6 18,2 18,7 19 Perustelut Pietarsaaren kaupunginkirjastossa vuosina 2010–2012 toteutettu kehittämishanke on parantanut henkilötyövuosien tunnuslukujen tasoa. Hanke on nyt ohi, ja työvuosien määrä on 18. Palvelutuotannon yleisen tason määrittämisperusteet ovat Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:7 ISBN 978-952-263-001-8. Palvelutasoa määrittävät myös seuraavat: KP = Kirjastopoliittinen ohjelma ISBN 952-442-202-6 ja Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä 2006 (Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 1/2007), ja lisäksi Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 2009 (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisu osoitteessa www.avi.fi). Se, että 80 % suomalaisista käyttää kirjaston palveluja, lukee esim. opetusministeriön julkaisussa Kirjasto on arjen luksusta. Muissa tapauksissa on käytetty tilastovertailuja valtakunnallisesta tilastotietokannasta (http://tilastot.kirjastot.fi). Uusi tunnusluku otetaan käyttöön. Kirjastoa velvoitetaan nykyisin myös tilastoimaan järjestetyt tapahtumat ja käyttäjäkoulutukset sekä osallistujamäärät. Tilaston keruu aloitettiin vuonna 2012 ja tiedot ilmoitetaan vuosittain. Kirjastoautomaation ja muiden kehittämisprosessien arvioidaan tarjoavan tavanomaisessa käytössä vuoteen 2015 mennessä mahdollisuuksia tehostamiseen ja uusien palvelujen kehittämiseen lakisääteisen tehtävän lähtökohdista. Erilaisten itsepalvelurutiinien käyttöön ottaminen kestää kuitenkin aikansa, varsinkin kirjastoalalla, joka on ollut ja on luonteeltaan hyvin palvelulähtöistä ja erittäin asiakasystävällistä. Henkilötyövuosien vähentäminen max 17,5:een jo vuonna 2013, mikä tehdään kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston kehotuksesta ja päätöksestä, voi aiheuttaa joitain häiriöitä päivittäisessä palvelutuotannossa. Muuta: Kaksikielisyys, nykyisin myös monikielisyys, kuuluu kaupunginkirjaston toimintaan. Se maksaa melkoisesti varastonpitona ja "kaksinkertaisina" hankintoina, kun monista nimikkeistä on hankittava sama teos sekä ruotsiksi että suomeksi. Pietarsaaressa on tällä hetkellä tarvetta myös monen muun kielisestä aineistosta. Alan uusien teknisten apuvälineiden avulla voidaan toiminta kuitenkin pitää sekä asiakasystävällisenä että suhteellisen kustannustehokkaana. 77 Museonjohtaja: TOIMIALA: Guy Björklund Museotoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren kaupunginmuseon on voitava kertoa monipuolisesti kaupungin ja seudun historian pienistä ja suurista tapahtumista omille asukkaille ja vierailijoille näyttelyin, esitelmin ja julkaisuin. Museon pääasiallisin tehtävä on kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä sekä kartuttaa ja kehittää olemassa olevia esinekokoelmia, arkistoja ja taidetta. Museo on antikvaaristen asioiden asiantuntija museon toimialalla ja se avustaa kunnan ja valtion viranomaisia antamalla tietoa ja lausuntoja. Museotoiminnan on oltava elävä lenkki seudun historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Kaikkien kaupungin asukkaiden on voitava kokea Pietarsaaren kaupunginmuseo omaksi museokseen kielestä, poliittisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Museo pyrkii olemaan alueen paras kulttuurihistoriallinen museo ja kuulumaan eturiviin Pohjanmaan laivanrakennuksen ja merenkulun alalla. Tupakkamuseota kehitetään koko maan erikoismuseoksi omalla alallaan ja Euroopan tärkeimpiin kuuluvaksi. Pietarsaaren kaupunginmuseo on itsestään selvä toimija kaupungin kulttuurielämässä, kaupunkirakentamisessa, opetuksessa ja historian tutkimuksessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuoden 2012 aikana siirrettiin museon päävarasto Kaarilahdenhallista ja samaan aikaan isojen esineiden varasto ent. Wärtsilästä Strengbergin kiinteistöön kunnostettuihin tiloihin. Järjestelyllä saadaan mahdollisuus museon varaston keskittämiseen asianmukaisempiin tiloihin. Varaston jakaminen eri huoneisiin tarjoaa mahdollisuuden eri esineryhmien erityisvaatimuksia vastaavampaan varastointiin. Uuteen varastoon on nyt myös mahdollisuus perustaa Tupakkamuseo. Muutokset lisäävät vuokrakustannuksia, mutta museolla on nyt varastotilaa pitkäksi aikaa. Varaston järjesteleminen tulee jatkumaan vuoden 2013 aikana, suunnittelu aloitetaan. ja tupakkamuseon Kaupungin taidekokoelmien hallinto ja taideteosten lainaaminen kaupungin laitoksiin on lisääntynyt sosiaali- ja terveysviraston liityttyä kaupungin organisaatioon. Sen myötä taideteosten parissa tehtävä työ ja niiden kunnossapito ovat lisääntyneet. 78 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Museon esine-, taide-, valokuva- ja kirjakokoelmien sekä arkistojen saavutettavuus toimivissa ja tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Tavoitetaso 2013 min - real - max Kävijämäärä: min 10 000 real 12 000 max 15 000 Museon kirjakokoelmien digitalisoinnin jatkaminen. Toteutustapa Vastuussa oleva Säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Hyvä tiedottaminen joukkotiedotusvälineiden, kotisivujen ja muiden nettipalvelujen kautta. Arviointi (Tilinpäätös) Yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa Valokuvakokoelmien digitalisoinnin jatkaminen WEBmusketissa Hankeavustuksia ja tilapäistä työvoimaa opetusministeriön tuella. Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Toiminta museon ulkopuolella: luentoja ja näyttelyjä kouluissa, vanhainkodeissa ja työväenopistoissa. Tavoitetaso 2013 min - real - max Luentoja min 25 Real 30 Max 35 Toteutustapa Vastuussa oleva henkilökunta Itseopiskelumateriaalia näyttelyjen yhteydessä. 79 Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Erilaisiin kaupungin ja alueen asukkaille suunnattuihin tapahtumiin osallistuminen yhteistyössä seudun muiden kulttuurintuottajien kanssa. Pedagoginen toiminta sekä lapsille että aikuisille: luentoja näyttelyiden ja tapahtumien yhteydessä. Niitä ovat esim. Museokarnevaalit, Jaakonpäivät, Spotlight ja Etelänummen joulu. Vuotuisia lastentapahtumia päiväkodeille ja kouluille. Tavoitetaso 2013 min - real - max Min 2 Real 4 Max 6 tapahtumaa Real: yhteensä 3000 kävijää Real 1000 Real 1500 Max 2000 kävijää Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstö; mukana järjestämässä ja osavastuullisia Yhteistyössä muiden järjestöjen ja oman henkilöstön kanssa Näyttelyjä työpajoineen, aikamatkoja. Henkilöstö 80 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa Tavoitetaso 2011 min - real - max 50% - 70 % - 100% Toteutustapa Vastuussa oleva museonjohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2011 min - real - max Real: 1-2 /henkilö Toteutustapa Vastuussa oleva museonjohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari TYHY-toiminta, osallistuminen koulutustilaisuuksiin PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Henkilökohtaisten yhteyksien pitäminen kaupungin ja seudun asukkaisiin; tiedottavat, laadukkaat, opettavaiset ja kiinnostavat näyttelyt, erikoisopastukset, luennot, tapahtumat ja julkaisut. Tavoitetaso 2011 min - real - max Näyttelyt yhteistuotannossa: real - 12 Toteutustapa Vastuussa oleva Osaava ja asiaan paneutuva henkilöstö Itse tuotetut näyttelyt: max - 4 Tiedon tarjoaminen yksityishenkilöille, tiedotusvälineille, kunnan ja valtion toimielimille. 81 Arviointi (Tilinpäätös) Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/MittariI Toiminnan keskittämisen jatkaminen Isokatu 2:n ja 4:n museoalueelle ja alueen kehittäminen. Tavoitetaso 2011 min - real - max Nygårdin verstaan sisätilojen kunnostaminen. Toteutustapa Vastuussa oleva Tilapäisen näyttelytoiminnan siirtäminen Nygårdin verstaaseen Tavoitetaso 2011 min - real - max real 9 työvuotta Toteutustapa Vastuussa oleva Työntekijöiden määrän ennallaan pitäminen. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Museon aseman säilyttäminen valtion tukemana museona pitämällä työvuosien määrät ennallaan. 82 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUVUT Suoritteet Kävijöitä, yksityisiä Tilinpäätös -09 12 689 Tilinpäätös -10 9258 Tilinpäätös - 11 11065 Talousarv io -12 12000 Talousarvio -13 12000 Kävijöitä, ryhmiä 303 180 358 250 250 Näyttelyjä, mukana järjestämässä Näyttelyjä, omia 14 14 22 10 10 7 3 5 4 4 Valtionosuudet, € 197442 234995 238754 224 152 220 000 Henkilötyövuosia 8,9 8,7 8,8 9,6 9,6 TS -14 TS -15 9,6 Perustelut Museon toiminnan keskittäminen Malmin talon museoalueelle ja Isokatu 4:ään on edelleen ajankohtaista. Nygårdin verstaan kunnostus pitäisi tehdä tilapäisen näyttelytoiminnan käyttöön. Kunnostus lisäisi myös alueen houkuttavuutta ja tulisi niitä toimintoja, jotka siellä ovat, ja tekisivät Etelänummen kaupunginosan todelliseksi kulttuurikeskukseksi. Kulttuurisihteeri: Päivi Rosnell TOIMIALA: Yleinen kulttuuritoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaresta muodostuu monipuolinen kulttuurikaupunki, jolla on oma kulttuuriperintö ja kaksikielisyys. Kulttuurin tarkoituksena on tukea sellaisia hankkeita, jotka tukevat erityisesti paikallisuutta ja koskettaa kaupungin omia asukkaita. Kaikilla on tasapuolinen oikeus taiteen tekemiseen ja kulttuuritoimintaan osallistumiseen. Kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus monipuolisiin kulttuuripalveluihin. Järjestää, edistää ja tukee kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain puitteissa. Järjestää asukkaille mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta ja muuta harrastajia tukevaa opetusta. Kulttuuritoimisto vaalii ja edistää kaupungissa yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta. 83 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kulttuuri on merkittävä alueen vetovoimatekijä ja sitä kautta osa laajaa elinvoimakäsitettä. LEADER/EU -hanke 1.9.2009-30.6.2012 mahdollisti lasten ja nuorten kuvataidekoulun perustamisen kaupunkiin. Yleinen kulttuuritoimi tekee yhteistyötä musiikkiopiston yhteydessä toimivat kuvataidekoulun kanssa. Kulttuuritoimisto on muuttanut Raatihuoneelle, 1 krs. Kulttuuritoimiston palvelutason kehittämisen lähtökohtana on erityisesti asiakaslähtöinen toimintaympäristö. Kulttuuritoimiston muutto asiakasystävällisempään paikkaan luo mahdollisuudet tulevaisuuden kulttuuripalvelujen kehittymiselle, kulttuurimarkkinoinnin edistämiselle sekä yhteistyölle sekä matkailun että Campus Allegron kanssa. 84 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Markkinoinnin ja kulttuuritiedottamisen parantaminen. Tavoitetaso 2013 min - real - max Uudet tiedottamiskanavat 1/1/1 Toteutustapa Vastuussa oleva sähköinen markkinointi toimistoesite Arviointi (Tilinpäätös) Kulttuuritukilomake elektroniseksi. Yksikönjohtaja RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Yleisen kulttuuritoimen taloutta tasapainotetaan ulkopuolisen lisärahoituksen avulla Tavoitetaso 2013 min - real - max 1/1/1projekti/vuosi Toteutustapa Vastuussa oleva Hankerahoitukset Yksikönjohtaja 85 Arviointi (Tilinpäätös) Suoritteet/ Tunnusluvut Runeberginviikko osallistujien määrä Taidetoiminta ryhmien määrä Satubaletti osallistujamäärä Koulupuiston ulkonäyttämön vuokraus, vuokrausten määrä Vanhan sataman VPK:n vuokraus, vuokrausten määrä Tapahtumakalenteri, käyttäjämäärä Työvuodet Tilinpäätös - 09 4556 Tilinpäätös -10 2520 Tilin – päätös -11 3000 Talous -arvio -12 2500 Talous -arvio -13 2500 TS-14 TS-15 2500 2500 6 9 15 9 4 5 6 37 36 64 50 50 50 60 33 44 30 30 30 30 40 40 41 40 30 20 20 20 115 134 140 150 150 150 160 2 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Perustelut Runeberginviikko pysyy samankaltaisena olemassa olevien resurssien puitteissa. Taidetoimintaryhmät siirtyvät lasten ja nuorten kuvataidekouluuun, kulttuuritoimisto järjestää edelleen kesäkurssitoimintaa ja ottaa mukaan muita taiteen lajeja. Satubalettiryhmiä perustetaan lisää kysynnän mukaan. koulupuiston lava ja VPK:n vanhan sataman käyttöön kiinnitettävä huomiota. Vuokraus laskusuuntainen. VPK:n rakennukset vaativat korjausta, juotta aluetta voidaan jatkossa vuokrata. Liikuntatoimenjohtaja: Tove Jansson TOIMIALA: Liikunta ja urheilutoiminta TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun turvallisessa, kaksikielisessä ympristössä, johon pääsee helposti. 1. KUNTOLIIKUNTA Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat tarkoituksenmukaisesti seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavaroja jaettaessa avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, nuorisotoimintaan ja liikuntamuodon yhteiskunnalliseen merkitykseen. 2 .TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Yhteistyötä muiden liikuntajärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikunnan aikaansaamiseksi. Terveyttä edistävästä liikunnasta tiedotetaan. 86 3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja turvallisia ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin ikääntyneiden ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteiset tai kuulo-, näkö- ja vammaisten päivittäinen liikunta riippuu ratkaisevasti siitä, että lähiympäristössä on kevyenliikenteenväyliä ja rakennuksia , joissa he voivat liikkua turvallisesti ja esteettömästi. 4. KOULULIIKUNTA Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen. 5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun. Erityistä huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuonna 2013 liikuntajaoston on säästettävä 1,5 %, eli 41 111 €, toiminnastaan. Sivistyslautakunnan kaikki osastot säästävät vastaavan prosentin. Liikuntajaosto on päättänyt säästää korottamalla liikuntatoiminnan asiakashintoja. Liikuntajaosto ostaa liikunta- ja urheilulaitosten hoitoa Tekniseltä palvelukeskukselta. Vuonna 2013 ostetaan myös palvelut ulkoliikuntapaikkojen hoidosta, Teknisen lautakunnan päätös 149 §/2012 ja liikuntajaoston päätös 19 §/2012. 87 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Kaupungin nykyiset liikuntapaikat pidetään kunnossa jatkuvalla työllä ja riittävällä huoltohenkilökunnan määrällä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: Vähemmän henkilökuntaa tarkoittaa vähemmän palvelua ja kunnossapitoa. Real: 1-2 henkilöä vähemmän tarkoittaa että laitoksia suljetaan. Max: Palvelutason lisääminen/tehokkuuden lisääminen tarkoittaa lisää henkilökuntaa Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilökuntaa palkataan jonkun jäädessä eläkkeelle. Vastuu on Teknisellä Palvelukeskuksella. Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Liikuntajaosto ja Tekninen Palvelukeskus. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Kaupunki vastaa käyttäjien tarpeeseen ja huolehtii että tarpeellinen määrä liikuntapaikkoja on kuntalaisten käytössä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: liikuntapaikkojen sulkeminen. Real: nykyiset liikuntapaikat pidetään kunnossa. Max: uusi liikuntapaikkojen rakentaminen. 88 Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Yhteistyö yli rajojen. Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: Pietarsaaren kaupunki maksaa kaikki uimahallin toiminnan kustannukset ja kunnossapidon. Real: kaikki kunnat jotka käyttävät uimahallin palvelut ottavat osaa kustannuksiin. Max: kaikki kunnat jotka käyttävät uimahallin palvelut osallistuvat kunnossapitoon ja liikuntapaikan investointiin. Toteutustapa Vastuussa oleva Pietarsaaren kaupunki ja lähikunnat.. 89 Arviointi (Tilinpäätös) Suoritteet/ Tunnusluvut Uimahalli käyttäjät. Salibandy, käyttäjät. Tanssi-, yläsali käytt. Tellus, käyttäjät Jalkapallo tunnit kent. Yleisurheilu, tunnit Työvuodet Tilinpäätös -09 Tilinpäätös - 10 Tilinpäätös -11 Talous -arvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 109487 21463 18885 106671 2573,5 378,5 110409 22715 17607 114953 2600 460 111549 27913 16267 88298 1899 309,5 120000 24000 20000 120000 2500 1000 120000 28000 20000 100000 2500 1000 120000 28000 20000 120000 2500 1000 120000 28000 20000 100000 2500 1000 11 11 11 11 11 11 11 Perustelut Uimahallin käyttäjämäärä on pysynyt samana viime vuodet ja tulevaisuuden näkymät ovat samankaltaiset. Uimahalli on erittäin ahkerassa käytössä syyskuusta huhtikuuhun, jopa ahtauteen asti. Uimahalliin ei voi ottaa enemmän toimintaa talvikaudella. Pietarsaaressa on vaikea saada asiakkaita toimintaan, joka tapahtuu touko- ja kesäkuussa, koska ulkoliikunta ja huvilat houkuttelevat enemmän. Liikuntapaikkojen käyttö on muuten monipuolista ja merkityksellistä. Länsikentän tekonurmi on antanut nuorille jalkapalloilijoille ja koululuokillemahdollisuuden uuteen hyvään liikuntapaikaan. Fäbodan ulkoilureitin ovat ahkerassa käytössä kesäisin ja varsinkin talvisin. Opastekyltit ovat saanet paljon kiitosta. Länsinummen koulun piha-alueelle valmistunut Ässäkenttä, lähiliikuntapaikka palvelee koulua ja ympärillä olevia asuntoalueita. 90 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011 4 316 446 1 511 648 1 959 194 488 016 357 587 TA 2012 3 727 137 1 281 245 1 983 360 59 000 403 532 ‐42 351 721 ‐24 971 280 ‐4 585 826 ‐971 571 ‐1 377 875 ‐10 445 169 ‐42 513 982 ‐25 172 172 ‐4 452 126 ‐926 760 ‐1 352 960 ‐10 609 963 TA 2013 3 995 207 1 606 064 2 043 970 72 400 272 773 ‐43 725 115 ‐25 404 357 ‐5 253 946 ‐889 062 ‐1 329 960 ‐10 847 790 ‐25 235 ‐15 099 ‐38 060 510 ‐38 801 944 ‐32 000 91 ‐39 761 908 TEKNISET PALVELUT o o o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto Tekninen palvelukeskus Sisäinen tukipalvelukeskus 92 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto Ympäristönsuojelupäällikkö: Curt Nyman TOIMIALA: Ympäristönsuojelu TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on turvata terveellinen, viihtyisä ja virkistävä sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö kaupungin asukkaille, kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle määrätyillä lakisääteisillä tehtävillä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ympäristölainsäädäntö kehittyy edelleen nopeassa tahdissa. Vuoden 2012 alussa astuivat voimaan uusi vesilaki ja uusi jätelaki ja ympäristönsuojelulaki on muutostyön alla. Valtion ilmasto- ja energiapolitiikkalla sekä kestävän kehityksen tavoitteilla ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä on myös vaikutuksensa kuntien ympäristöhallintoon. Käynnissä olevilla lakimuutoksilla ei liene oleellisia vaikutuksia kunnallisen ympäristöviranomaisen työtehtävien määrään. Sen sijaan uusien ohjeiden ja sovellutusten muutokset vaativat huomattavaa työmäärää tarpeellisen tietotason ja valmiuden ylläpitämiseksi sekä valmiutta asioiden käsittelyn ja tarpeellisten aloitteiden tekemiseksi. 93 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Sujuva ja oikeanlainen lupa- ja muiden päätösten käsittely / Kyselyt hakijoille ja yhteistyötahoille Tavoitetaso 2013 min - real - max Mielipide asianmukaisesta käsittelystä: min 50 % real 70 % max 90 % Toteutustapa Vastuussa oleva Ajanmukaisen asiantuntemuksen ylläpitäminen ja kyky antaa asianmukaista tietoa ja palvelua Vastaava: ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Ympäristötietoa kerätään ja tallennetaan järjestelmällisesti Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Luotettavaa tietoa kaupungin ympäristöstä on saatavilla ja tietoa levitetään aktiivisesti. Tavoitetaso 2013 min - real - max min - nykytilanne real ympäristönsuojelutoimiston kotisivuja kehitetään ja infotilaisuuksia järjestetään tarvittaessa Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö, ympäristötarkastaja, ympäristösuunnittelija max - kuten yllä ja lisäksi aktiivisemmin 94 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Kehityskeskustelut Henkilöstökokoukset Tavoitetaso 2013 min - real - max min - real: kehityskeskustelut 1 krt/vuosi/henkilö. Henkilöstökokoukset kerta/viikko yhdessä rakennustarkastuksen kanssa. Ympäristönsuojelutoimiston työtehtävien läpikäynti joka maanantai. Toteutustapa Vastuussa oleva Ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 3-5-7 Toteutustapa Vastuussa oleva Lisäkoulutuksen tarve koordinoidaan ympäristönsuojelutoimistossa ja yhdessä naapurikuntien kolleegoiden kanssa. Ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Motivoitunut ja osaava henkilöstö / Ympäristönsuojelua koskeviin kursseihin ja seminaareihin osallistumisen lukumäärä päivissä 95 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/MittariI Lupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika / Aika hakemuksen sisäänjätöstä päätöksen antamiseen Tavoitetaso 2013 min - real - max 6 - 4 - 3 kuukautta Toteutustapa Vastuussa oleva Ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 15 - 20 - 25 % Toteutustapa Vastuussa oleva Tiukka talousarviokuri ja aktiivinen projektirahoituksen ja yhteistyön etsiminen Ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Toiminta rahoitetaan lisätuloilla / Tulojen osuus kustannuksista 96 Suoritteet/ Tunnusluvut Käsiteltyjen lupahakemusten ja ilmoitusten määrä Tarkastus- ja valvonta-asiat Lausunnot Ympäristölupahakemusten käsittelyaika, kk Työvuodet Tilinpäätös - 09 10 Tilinpäätös -10 14 Tilin päätös -11 13 Talous -arvio -12 12 Talous -arvio -13 12 TS-14 TS-15 12 12 3 6 8 10 10 10 10 12 12,3 26 8,7 12 6 12 4 12 4 12 4 12 4 2,5 2,5 2,7 3 3 3 3 Perustelut Suurin osa ympäristönsuojelutoimiston työpanoksesta koostuu vuonna 2013 yhä lakisääteisten lupa-asioiden käsittelystä, tarkastustehtävistä ja ympäristön tilan seurannasta. Painopiste asetetaan muiden kaupungin hallintokuntien, naapurikuntien ja muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Valmiudet käyttää EU:n hankerahoitusta kehitetään. Ilmanlaadun mittausta jatketaan yhteistyössä teollisuuslaitosten ja naapurikuntien kanssa. Vuonna 2012 aloitettu bioindikaattoritutkimus ilmanpäästöjen vaikutuksesta jatkuu ja siitä tullaan raportoimaan vuoden 2013 aikana. Tutkimus tehdään yhteistyössä teollisuuden, naapurikuntien ja Kokkolan kaupungin kanssa. Pedersören ja Kruunupyyn kuntien kanssa jatketaan yhteistyötä EAKR-rahoitteisissa vesiensuojeluprojektissa, jossa Pietarsaaren osuus koskee Strömbäckeniä. Projektista annetaan raportti vuoden 2013 aikana.Ympäristönsuojelu osallistuu myös Pietarsaaren veden kanssa Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:n vetämään pohjaveden suojelu EAKR-hankkeeseen. Rakennustarkastaja: Rolf Nilsson TOIMIALA: Rakennusvalvontatoimisto TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on asukkaille ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Suorittaa ne tehtävät jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: Vuokra-asuntojen välittäminen sosiaalisin perustein, hyväksyä korkotukia rakentamiseen ja peruskorjaukseen myöntää korjaus- ja energia-avustuksia, myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin, valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä. Yleinen neuvonta asuntoasioissa. Seurata asunto-olojen kehitystä kaupungissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Rakentamismääräysten muutoksia ja täydennyksiä tapahtuu jatkuvasti. Viimeisin muutos koskee uusia energiamääräyksiä. Tietokoneohjelman vaihtaminen aiheuttaa tällä hetkellä ylimääräistä työtaakkaa koko henkilökunnalle. 97 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tyytyväisten asiakkaiden osuus / Asiakaskysely joka kymmenennelle valmistuneelle tai käyttöönotetulle projektille Tavoitetaso 2013 min - real - max 50 % / 70 % / 90 % Toteutustapa Vastuussa oleva Hyvä asiakaspalvelu Rolf Nilsson Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Tyhjien asuntojen vähentyminen 15 % / 8 % / 0 % Toteutustapa Vastuussa oleva Ulla Lundell-Muittari Arviointi (Tilinpäätös) Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Asuntojen kysyntä ja tarjonta tasapainoon 98 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Kehityskeskustelut Henkilöstökokoukset Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Koulutus Tavoitetaso 2013 min - real - max Kehityskeskustelut: 1 kerta per 2 v / 1,5 v / 1 v per henkilö Toteutustapa Vastuussa oleva Rolf Nilsson Henkilöstökokous: 1 kerta per kk / joka toinen viikko / viikko Rolf Nilsson Tavoitetaso 20 13 min - real - max 1 päivä vuodessa / 2 päivää vuodessa / 3 päivää vuodessa Toteutustapa Vastuussa oleva Kurssit Rolf Nilsson 99 Arviointi (Tilinpäätös) Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/MittariI Lupien käsittelyajat keskimäärin Tavoitetaso 2013 min - real - max 3 kk / 2 kk / 1,5 kk Toteutustapa Vastuussa oleva Nopea käsittely Rolf Nilsson Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 35 % / 45 % / 90 % Toteutustapa Vastuussa oleva Maksujen tarkistukset Rolf Nilsson Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Vähemmän asunnottomia: 20 / 10 / 0 henkilöä Toteutustapa Vastuussa oleva Ulla Lundell-Muittari Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Asiakkaiden osuus kustannusten kattamiseen viiden vuoden aikajaksolla Omistajaohjaus Tavoite Jokaiselle asukkaalle kaupungissa kohtuullinen asunto. Vaikeasti sijoitettaville asunnonhakijoille hankitaan asuntoja. 100 Suoritteet/ Tunnusluvut Myönnetyt rakennusluvat (lautakunta + rak.tarkastaja) Rakennustarkastajan luvat + muut päätökset Ilmoitusasiat Valmistuneet asunnot Tarkastukset Vapautuvat asunnot Tyhjät asunnot Asunnonhakijat " alle 25vuotiaat " eläkeläiset Asunnon vaihtajat Puutteellisesti asuvat ja ilman asuntoa Työvuodet Tilinpäätös - 09 189 Tilinpäätös -10 194 Tilinpäätös -11 178 Talous arvio -12 220 Talous -arvio -13 220 TS-14 TS-15 220 220 419 388 557 420 420 420 420 5 52 698 214 119 353 80 58 40 18 6 33 702 211 70 383 99 64 32 20 7 46 947 204 74 322 74 62 26 21 5 65 700 250 70 350 90 75 50 20 5 65 700 250 70 350 90 75 50 20 5 65 700 250 70 350 90 75 50 20 5 65 700 250 70 350 90 75 50 20 5,72 5,52 6,83 6 6 6 6 YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Yhteensä TP 2011 160 822 4 841 144 330 4 823 6 828 TA 2012 166 170 42 193 118 777 TA 2013 182 346 47 526 129 100 4 720 1 000 5 200 ‐607 198 ‐453 631 ‐70 471 ‐13 730 ‐69 367 ‐629 784 ‐478 689 ‐77 862 ‐10 050 ‐63 183 ‐657 433 ‐475 713 ‐90 060 ‐9 000 ‐82 660 ‐446 376 101 ‐463 614 ‐475 087 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen palvelukeskus Sisäinen tukipalvelukeskus Tekninen johtaja: TOIMIALA: Heimo Toiviainen Tekninen palvelukeskus TOIMINTA-AJATUS Tekninen palvelukeskus - valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen edellytysten turvaamiseksi, - hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja, venesatamia ja ulkoliikuntapaikkoja sekä hoitaa metsäomaisuutta, - hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, - kehittää kaupungin yhdyskuntatekniikkaa ja julkisia ulkotiloja siten, että ne edistävät elinvoimaista kaupunkielämää. Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten kansalaisten kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteistöjen kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuoden 2013 aikana keskitytään edelleen Teknisen palvelukeskuksen palvelualueiden kaavoituksen, mittaustoiminnan ja kunnallistekniikan - tuottavuuden tehostamiseen ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Teknisen palvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen kolmen palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä. 102 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Talous -arvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 Työvuodet 103,7 101,6 101,1 99,6 99,6 99,6 99,6 Asemakaava-arkkitehti: TOIMIALA: Pekka Elomaa Kaupunkisuunnittelu TOIMINTA-AJATUS Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisedellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy kiinteänä. sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Väestön ikärakenteen muutos edellyttää, että suunnittelussa kasvavassa määrin otetaan huomioon ympäristön laatu "seniorinäkökulmasta", esimerkiksi kaupungin keskeisten osien suunnittelussa. Samalla on kaavoituksella valmisteltava tilaa mahdollisille muuttajille, jotka työelämässä tulevat korvaamaan ns. suuret ikäluokat. Kaupunkiseudulla kasvaa koordinoidun, seudullisen maankäyttöpolitiikan tarve, mikä asettaa lisävaatimuksia kunnanrajat ylittävälle suunnitteluyhteistyölle - erityisesti naapurikuntien Luoto ja Pedersöre kanssa. 103 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Kaavoituksellinen valmius vastaa min: kaavareservit pysyvät yhdyskunnan nykyisellä tasoilla. rakentamistarvetta, reservien real: kaavareservit kasvavat riittäessä sekä toimintavuoden aikana asuntorakentamisen että max: Kaavoitustoiminta kattaa elinkeinoelämän tarpeisiin. myös kaupunkiympäristön olennaista laadullista parantamista palvelevia suunnitelmia Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Toteutustapa Vastuussa oleva Asemakaava-arkkitehti Arviointi (Tilinpäätös) Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Tiedotustoimintaa parannetaan. Toteutustapa Vastuussa oleva Asemakaava-arkkitehti Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max MAL-työ tehdään (JASU:n jatko). Osasto osallistuu ns. PietarsaariKokkola kehityskäytävähankkeeseen yhdessä muiden seudun kuntien kanssa.. Toteutustapa Vastuussa oleva Asemakaava-arkkitehti Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden tietoisuutta kaavoituksen merkityksestä yhdyskunnan kehityksessä sekä yksittäisen kansalaisen roolista ja oikeuksista prosesseissa kehitetään. Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Yhteinen näkemys seudullisista maankäytön tavoitteista. 104 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Talous -arvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 Työvuodet 4,5 5 3,17 4 5 5 5 Kaupungingeodeetti: Anders Blomqvist TOIMIALA: Mittaus ja maankäyttö TOIMINTA-AJATUS Mittausosasto: - valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi - kehittää ja ylläpitää kaupungin ja isäntäkunnan paikkatietojärjestelmää - pitää kaupungin kiinteistörekisteriä - hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta - vastaa kiinteistöjen osoitejärjestelmästä - hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä kaupungin omistamia metsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Paikkatietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpito jatkuu, ajankohtaisina asioina ovat KuntaGML-hanke ja uusi valtakunnallinen koordinaatisto Euref-Fin. Näiden järjestelmien toteuttaminen pakallistasolla merkistee lisäkustannuksia sekä merkittäviä työpanoksia. Vapaa-ajan asutuksen osoitejärjestelmä valmistuu tulevan vuoden aikana. Rakennusten tiedot integroidaan Xcity-paikkatietokantaan. Tätä aineistoa tarvitsevat kaupungin ja isäntäkunnan yksiköt. Uutta kartta-aineistoa saadaan keväällä 2011 suoritetusta ilmakuvauksesta ja laserkeilauksesta. Valtion viranomaisten kesken on tehty työnjaon muutos kirjaamisasiossa ja se on aiheuttanut uusia rutiineja kiinteistömuodostuksessa. Osasto tarvitsee taas uusrekrytiontia tulevien eläkkeelle siirtymisten johdosta. 105 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Asumiselle ja yritystoiminnalle tarjolla tarvittava määrä tontteja. Kaupungin tonttitarjontaa parannetaan. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota jatkuvaan akitiiviseen tonttipolitikkaan asuntojen rakentamista ja elinkeinotoimintaa varten sekä turvata myös vanhojen toimivien yritysten mahdollisuudet kehittyä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Raakamaata hankitaan 10 – 30 ha viiden vuoden sisällä, min: 2 ha vuodessa real: 5 ha vuodessa max 15 ha vuodessa Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteydet maanomistajiin ajankohtaisilla alueilla ja neuvotteluja heidän kanssaan. Uusia pientalotontteja tarjotaan: min: 25 kpl real: 40 kpl max: 60 kpl Oikeiden kadunrakentamis¬hankkeiden priorisointi. Kunnallistekniset sopimukset yksityisten tontinomistajien kanssa. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Osoitejärjestelmän täydentäminen ja luotettavuus Tavoitetaso 2013 min - real - max min: Kaikilla rakennetuilla kiinteistöillä on osoite. real: Kuten edellinen + uuden osoitekartan painatus. Toteutustapa Vastuussa oleva Työ priorisoidaan omalla osastolla. Mittausosasto yhteistyössä kunnallistekniikan ja katunimitoimikunnan kanssa. max: Kuten edellinen + kaikkien rakennettujen kiineistöjen osoitetietojen jatkuva ajantasalla pitäminen. 106 Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Väestö- ja rakennus (RH)tietojen integroiminen kaupungin paikkatieto¬järjestelmään Tavoitetaso 2013 min - real - max min. Pietarsaaren RH-tiedot on kirjattu paikkatietokantaan real. tilasto-alueiden tiedot ovat kirjattu paikkatietokantaan max: Pietarsaaren ja naapurikuntien RH- ja väestötiedot tuotu yhteiseen paikkatietokantaan. Toteutustapa Vastuussa oleva Määrätietoinen yhteistyö rakennusvalvontatoimiston, sosiali- ja terveysviraston ja naapurikuntien paikkatietovastaavien kanssa. Yhteys valtion rekisteriä pitäviin viranomaisiin. Asia priorisoidaan korkeammalta taholta. Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Vakaan maanhinnan tason säilyttäminen. Arvokkaiden kohteiden myynti tarjousten perusteella. Sovelletaan asuntotonttien korotettua (5 %) tuottovaatimusta. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Maapolitiikan tase positiivinen pitkällä aikavälillä Tavoitetaso 2013 min - real - max Maanmyyntitulot ja tarkasteluvuoden uusien vuokrasopimusten pääomitetut (5 %) tulot ylittävät yhteensä maanostomenot min: 5-10 vuoden tarkastelujaksolla real: 2-3 vuoden tarkastelujaksolla max: vuosittain 107 Suoritteet/ Tunnusluvut Myyty maata 1000 € Ostettu maata 1000 € Puunmyyntitulot 1000 € Rekisteröity tontteja kpl Rekisteröity yleisiä alueita kpl Työvuodet Tilinpäätös - 09 307 590 Tilinpäätös -10 554 2 Tilin – päätös -11 688 287 152 96 87 Talous arvio -13 300 300 TS-14 TS-15 300 300 300 300 114 Talous -arvio -12 300 300 +300 80 100 100 100 67 56 80 80 80 80 29 27 20 20 20 20 20 18,5 17 17,5 17 17 17 17 Perustelut Tarkoituksena on, että kaupungin tonttitarjontaa lisätään lähivuosina, mikä edellyttää suuria työpanoksia koskien maakauppoja ja kiinteistönmuodostamista. Asuntotonttien tuottovaatimusta on kiristetty 4 %:sta 5:%:in Maakaupat riippuvat lyhyellä tähtäimellä suoraan siitä, mitkä kohteet tarjotaan kaupungille ostettaviksi tai mitkä voidaan kauden aikana myydä. Tavoitetasoja on sen vuoksi hankala määritellä tarkasti vuositasolla. Suuri osa kaupungin metsäomaisuudesta on nyt saavuttanut sellaisen kasvuvaiheen, jossa tarvitaan puustonhoitoharvennuksia. Tämä parantaa taloudellista tulosta lähivuosina. Työtehtävien määrä ja laatu merkitsevät sitä, että henkilöstömäärä on lähitulevaisuudessa pidettävä vakaana. Kaupungininsinööri: Harri Kotimäki TOIMIALA: Kunnallistekniikka TOIMINTA-AJATUS Kunnallistekninen osasto - hallitsee, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen liikenteen väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä urheilu- ja virkistyslaitokset - tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin tukipalveluja kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja - tuottaa kaupungille tilaustöinä kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista - hallinnoi pysäköinninvalvontaa TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Liikuntajaoksesta tulee tilaaja ja kunnallisteknisestä osastosta tuottaja liikuntapaikkojen kunnossapidolle. Kahdella pysäköinnintarkastajalla on nyt osa-aikainen virka. Kaupunginhallitus haluaa erityistä painoa pantavan mm. kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamiseen. 108 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Aikatauluseuranta: Hyväksytty/Toteutunut Tavoitetaso 2013 min - real - max 90% sisällöstä toteutunut, 95% toteutunut, 100% toteutunut Toteutustapa Vastuussa oleva Rakennuttajainsinööri ja vastaava suunnittelija Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: tilannekartoitus ja toimenpide-ehdotukset Real: edistäviä hankkeita käynnistetään Max: henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien väheneminen Toteutustapa Vastuussa oleva Liikenneturvallisuustyöryhmän säännöllinen toiminta. Laaja poikkihallinnollinen vastuu osallistumisesta, käynnistäjänä kaupungininsinööri. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: yksiköittäin Real: työryhmittäin Max: työntekijöittäin Toteutustapa Vastuussa oleva Säännöllisiä vierailuja työn tekemispaikoille. Tutustutaan työntekijöihin sekä työtapoihin. (Osastopäällikkö yksin tai työnjohdon kanssa). Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Asukkaiden turvallisuus liikenteessä HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Työntekijän hyvinvoinnista huolehtiminen ja työn kehittäminen 109 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/MittariI Asioiden nopea käsittelyaika Tavoitetaso 2013 min - real - max Saapunut asia valmistellaan ja viedään teknisen lautakunnan käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa). Toteutustapa Vastuussa oleva Priorisointi Tavoitetaso 2013 min - real - max Tavoitearviot pitävät Toteutustapa Vastuussa oleva Suunnittelu tarkentaa kustannusarviota ja rakentaminen hankkeen seurantaa. Vastaava suunnittelija ja rakennuttajainsinööri. Arviointi (Tilinpäätös) Virkamiespäätöksiä tekevät ja asioita lautakuntaan valmistelevat RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Hyväksytyt tavoitehinta-arviot eivät ylity 110 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUKUJA Suoritteet/ Tunnusluvut Työvuodet Pysäköinninvalvonta: - maksukehotuksia - vastalauseita - saadut maksut € Tilinpäätös -09 77,57 Tilinpäätös - 10 76,57 Tilinpäätös -11 74,57 Talousarvio -12 75,57 Talous arvio -13 74,57 TS-14 2860 89 mu 58860 2039 89 mu 48883 1439 9 43197 50500 65000 65000 65000 150 € 186 € 189 € 186 € 189 € 189 € 189 € 213205 0,88 €/m 396847 1,57 €/m 11 294 37080 127 168046 0,70 €/m 537616 2,13 €/m 17 369 65334 177 (Penzins) 238890 0,99 €/m 652204 2,59€/m 16 399 16728 41 91 370 38000 103 399 38000 90 399 38000 90 399 38000 90 36,0 € 36,8 € 35,5 € 36,8 € 36,8 € 36,8 € 36,8 € 123115 15 €/m² 14316 0,80€/m² 2,1€/m² 25819 0,82€/m² 1,35€/m² 1087 0,08€/m² 5363 0,24€/m² 107750 17€/m² 33243 2,6€/m 62815 2,5€/m 30931 10310 € 18885 3777 € 190237 23 €/m² 22471 1,25€/m² 3,3€/m² 28623 0,91€/m² 1,50€/m² 2819 0,20€/m² 9845 0,44€/m² 110044 17€/m² 40076 3,1€/m 41442 1,7€/m 38929 12976 € 22812 4562 € 190237 28 €/m² 21913 1,22€/m² 3,26€/m² 18412 0,58€/m² 0,97€/m² 1020 0,05€/m² 4857 0,22€/m² 59895 9,48€/m² 37696 2,90€/m 50315 2,01€/m 22578 7526 € 19067 3813 € 45,6 € 46,2 € 46,2 € 46,2 € 46,2 € 46,2 € 46,2 € 37,7 19,2 2,37 45.6 € 43 456 1750 3,84 € 37,7 19,2 2,41 46.2 € 43 456 1837 4,02 € 38 19 0,72 14,0 € 44 446 2732 6,12 TS-15 74,57 Katujen kunnossapito: Liikennealueiden ylläpito €/asukas (19627as) - katujen kesähoito € (241 km) - katujen talvihoito € (252 km) - aurauskertoja Venepaikkoja - käyttömenot € - käyttömenot/paikka - kok.kustannus/paikka Urheilu ja liikuntaalueiden kunnossapito: - ylläpito €/asukas (19627as) - Keskusurheilukenttä € /kenttä 8250m² - Länsikenttä € /koko alue 18000 m² /kenttä 6732 m² - otteluruohokentät € (3) /koko alue 31500 m² /kenttä 19056 m² - harj.ruohokentät € (2) /alue 14000 m² (koulul.) - sorakentät € (2) (+luistelu) /alue 22000 m² - Tellus € /kenttä 6320 m² - valaistut ladut € /13 km - vaellusreitit € /25 km - jääkiekkokaukalot € (3) /kaukalo - uimarannat € (5) /ranta Puistojen ja viheralueiden kunnossapito: - ylläpito €/asukas (19627as) Rakennettuja puistoja ja viheralueita ha - m²/asukas - kunnossapito €/m² - kunnossapito €/asukas Leikkipuistoja - asukasta/puisto - kunnossapito €/puisto - kunnossapito €/asukas 111 44 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -09 Tilinpäätös - 10 Tilin päätös -11 Talousarvio 12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 6,5 8,1 10 9,1 9,1 9,1 9,1 1308 h 79% 954 h 58% 1155 h 70% 1323 h 80% 1396 85% 1085 66% 1217 74% 1476 89% 60648 54350 57349 54350 54350 54350 54350 37039 26505 40 603 26505 26505 26505 26505 1899 m 381 € 2058 m 246 € 989 m 360 € 1624 m 767 € 0m 0€ 2219 m 429 € 296 m 635 € 796 m 362 € * 871 m 1262 € * 7 0 124 10 0 104 8 0 158 10 0 180 10 0 180 10 0 180 Konevarikko: Kaluston keski-ikä vuotta Keskimääräinen työaika - kuorma-autot (3) /1650h - tiehöylät (2) /1650h - traktorit (5) /1650h - pyöräkuormaajat (2) /1650h 1541 93% 1035 63% 1273 77% 1399 85% h h h h h h h h Korjaamo: Laskutus €/työntekijä Varasto: Laskutus €/työntekijä Rakentaminen ja rakennuttaminen: Saneerattuja katuja - rakennettu omajohtoisena - keskihinta/m Uusia katuja - rakennettu omajohtoisena - keskihinta/m - urakoitsijan rakentamaa - keskihinta/m Suunnittelu: Katusuunnitelmia -muistutuksia Kaivulupia 320 m 856 m 2181 m 0 Perustelut *Keskihinnat (kohteet) eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 112 Vanha kaatopaikka tulee peittää: Ympäristölupa tulee ja työt aloitetaan vuonna 2013. Suunnittelua tarvitaan hieman lisää. Suunnitteluun, rakentamiseen ja valvontaan tarvitaan määrärahaa käyttötalousarvioon (50 000 … 1 000 000 €). Rakentamisen tulee olla täysin valmis vuonna 2018, mutta lienee taloudellisempaa tehdä työ nopeammin. Varmistukseksi valtio vaatii takauksen, vakuutuksen tai pantatun talletuksen (vuonna 2013). Kustannuksiksi arvioidaan 2 miljoonaa. Tämä ei mahdu annettuihin talousarviokehyksiin. Katujen kunnossapidon lisätarpeet (vuotuiset) kunnossapidon laadun parantamiseksi: • • • • • • • • • Saneerausvauhtia pitää lisätä Lisämäärärahaa ojien kunnostukseen (ostopalvelu) + 20 000 Risusavottaan yksi henkilö, mahdollisesti kausityöntekijä yli 6 kuukautta + 20 000 Työnjohtaja lisää, tyyppiä ”työhön osallistuva työnjohtaja" (tuntipalkkainen) + 35 000 Puhtaanapitoon lisämääräraha ostopalveluille: Lakaisukone + käsityötä + 12 000 Liikenteen ohjaus (maalaukset), korotus sisältyy jo budjettiehdotukseen + 20 000 Määräraha asfaltointiin + 40 000 Valo- ja liikennevalopylväiden perustukset + 4 000 (oikaistaan 10 lisää vuosittain) Uusiin liikennemerkkeihin + 3 000 (30 lisää vaihdettaisiin vuosittain) Kaupunginhallitus päätti, että kaupungin on aloitettava puiston suunnitteleminen mm. lapsiperheiden kokoontumispaikaksi. 113 Tekninen johtaja: TOIMIALA: Heimo Toiviainen Sisäinen tukipalvelukeskus TOIMINTA-AJATUS Sisäinen tukipalvelukeskus - toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa - rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset. - siivoaa kaupungin toimitilat ja rakennukset. - valmistaa ja tarjoaa päivähoitolapsille, koululaisille, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon asiakkaille sekä kaikkien näiden laitosten henkilöstölle maukkaita ja ravitsemuksellisesti täyspainoisia aterioita. - tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. Tämä tehdään kustannustehokkaaseen hintaan siten, että pidämme ensisijalla asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja kokonaistaloudellisuutta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaikkien neljän palvelualueen - tilahallinto, ruokapalvelut, siivouspalvelut ja IT-palvelut osalta kehitetään edelleen sisäistä laskutusta sekä tuottavuutta ja tehokkuutta. Sisäisen tukipalvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen neljän palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä. Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Talous arvio -12 Talous arvio -13 TS-14 TS-15 Työvuodet 206,5 226,61 261,5 225,40 300,40 298 298 114 Talonrakennuspäällikkö: Rune Hagström TOIMIALA: Tila-hallinto TOIMINTA-AJATUS Tilahallinto - toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa - rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Lukion ja Etelänummen koulun suunnittelu jatkuu. Tapaninniemen varikkoalueen vaihe 1 (Pietarsaaren Vesi) rakentaminen toteutetaan. 115 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Aikatauluseuranta: Hyväksytty/Toteutunut Tavoitetaso 2013 min - real - max 90% sisällöstä toteutunut, 95% toteutunut, 100% toteutunut Toteutustapa Vastuussa oleva Hyväksytyn aikataulun vertailu toteutuneeseen. Kunnissapitävät investoinnit Leif Björkholm, suuret investoinnit Staffan Knif Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilökunnan ohjeistus. Henrik Kackur Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 80% vuokrattu, 90% vuokrattu, 100% vuokrattu Toteutustapa Vastuussa oleva Toteutuneen käyttöasteen seuranta. Marina björk Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Tavoitearviot pitävät 100% Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Ennakoiva pitkäntähtäimen kiinteistönhoito-ohjelma Tavoitetaso 2013 min - real - max Mitoitus toteutuu 80%, mitoitus toteutuu 90%, mitoitus toteutuu 100% Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Käyttöasteen seuranta RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Hyväksytyt tavoitehinta-arviot eivät ylity 116 Suoritteet/ Tunnusluvut Asuinrakennukset Hoitorakennukset Konttorirakennukset Museo ja yleiset rakennukset Opetusrakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset Yhteensä Työvuodet Tilinpäätös - 09 1254 11848 12065 21872 Tilinpäätös -10 1254 11848 12065 21872 Tilin – päätös -11 1200 12915 12035 22529 Talous -arvio -12 1254 11848 12065 21872 Talous arvio -13 1254 11517 12065 21872 TS-14 TS-15 1254 11517 12065 21872 1254 11517 12065 21872 47303 390 13586 108318 98 48522 390 13586 109537 98 44952 390 9418 103439 60,06 48522 390 18898 114849 69 48522 390 18898 144518 69 48522 390 18898 144518 69 48522 390 18898 144518 69 Ruokapalvelupäällikkö: Lisa Kentala TOIMIALA: Ruokapalvelut TOIMINTA-AJATUS Valmistamme ja tarjoamme maukkaita ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia aterioita asiakkaille kustannustehokkaaseen hintaan pitämällä ensisijalla asiakastyytyväisyyttä ja osaamista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Valmistuskeittiöiden määrää vähennetään edelleen ja Malmin keittiön mitoitus jatkuu edelleen vuonna 2013. Henkilöstövähennykset tapahtuvat luonnollisen poistuman kautta ja näkyvät henkilötyövuosissa, mutta eivät tapahdu samassa tahdissa mitoituksen kanssa. 117 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Asiakastyytyväisyyden mittaus Tavoitetaso 2013 min - real - max 1 kerta/vuosi - 2 - 3 kertaa vuodessa Toteutustapa Vastuussa oleva Webropol/ ruokapalvelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 2 tuoteryhmää - 3 tuoteryhmää kaikki eli n. 5 tuoteryhmää Toteutustapa Vastuussa oleva Seudun ruokapalvelupäälliköt Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 1 - 2 - 3 kertaa vuodessa/työntekijä Toteutustapa Vastuussa oleva Ruokapalvelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Hankinnat lähikuntien kanssa (Pedersöre, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy) HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Täydennyskoulutus henkilöstölle 118 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Oikea henkilöstövahvuus (luonnollisen poistuman kautta) Malmin keittiö Tavoitetaso 2013 min - real - max vahvuus 20 - 22 - 23 Toteutustapa Vastuussa oleva CIST / Ruokapalvelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 85 % - 90 % - 100 % Toteutustapa Vastuussa oleva Ruokapalvelipäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 2,70 - 2,80 - max 2,87 e/annos/päivä Toteutustapa Vastuussa oleva Ruokapalvelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Mitoituksen toteuttaminen RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Annoshinta kouluissa ja päiväkodeissa 119 ...tilinpäätösteksti... TUNNUSLUVUT Suoritteet Suoritteet Päiväkotien lapsilounas /päivä Päiväkotien lapsilounaat/vuosi (220 x ) Koulujen oppilaslounas /päivä Koulujen oppilasounas/vuosi (190 x ) Koivurinteen lounas /päivä Malmin lounas/päivä Päiväkoti- ja koululounaan hinta Malmin potilaslounas Koivurinteen potilaslounas Työvuodet Hallinto Koulut ja päiväkodit Koivurinne Malmi Yhteensä: Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilin päätös -11 Talous --arvio -12 Talous arvio -13 750 750 800 750 642 165000 165000 17600 0 16500 0 141 240 2942 2942 2774 2 759 2 762 550350 558980 52706 0 52 210 524 780 200 200 222 200 200 2,86 2,76 2,96 315 3,00 250 2,87 9,11 3,70 9,11 3,95 9,40 4,05 9,71 4,46 9,71 4,90 1,00 42,28 5,73 - 2,00 38,99 5,73 25,00 2,00 35,06 5,41 27,41 2,00 36,99 5,41 20 49,01 71,72 69,88 Perustelut 120 64,40 TS-14 TS-15 3,00 36,99 5,41 19 3,00 36,00 5,00 18 3,00 36,00 5,00 18 64,40 62 62 Siivouspäällikkö: Annika Stenvik TOIMIALA: Siivouspalvelut TOIMINTA-AJATUS Palvelemme Pietarsaaren Kaupungin työntekijöitä ja asukkaita kokonaisvaltaisesti, Pidämme huolta siitä, että asiakkaamme saavat puhtaat ja viihtyisät tilat, ruokaa sekä puhtaan sängyn tiloissamme. Kaiken tämän teemme kustannustehokkaasti ja tunnollisesti. Työntekijämme ovat ammattitaitoisia ja kokeneita alan ammattilaisia, ja asiakastyytyväisyys on meille tärkeää. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 1.1.2013 suurin muutos siivouspalveluilla on että 38,8 laitosapulaisen tointa, 1 esimies ja 1 ns. "pooli" (vakituinen sijainen) Sosiaali- ja Terveysvirastolta siirretään meille, sisäiseen tukipalvelukeskukseen. Nämä toimet ovat niiden henkilöiden jotka työskentelevät eri potilasosastoilla, mm. Uusikaarlepyyn vuodeosasto, muut geriatriset osastot, lastenosasto, synnytysosasto sekä osastot 1, 2, 3, päiväkirurginen osasto ja psykiatrinen päiväosasto. Siivousmitoitus näille alueille aloitetaan heti vuoden alusta. Kaupungin puolella musiikkitalo eli Campus siirtyy yksityiseen siivoukseen, joten neliöt vähenevät jonkin verran. Radikaaleja muutoksia ei kaupungin puolella ole kuitenkaan odotettavissa. 121 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Työtehon ylläpito (m2/h) Tavoitetaso 2013 min - real - max 180 - 193 - 220 Toteutustapa Vastuussa oleva Mitoitus, esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 35 - 60 - 90 Toteutustapa Vastuussa oleva mitoitus, perehdyttaminen Esimiehet. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 10 - 4 - 0. Toteutustapa Vastuussa oleva Esimiehet ja henkilöstö yhdessä Arviointi (Tilinpäätös) Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Työtehon parantaminen sairaalan puolella (m2/h) Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Reklamaatioiden määrä per vuosi 122 HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Sairaspoissaolojen vähentäminen Tavoitetaso 2013 min - real - max 15% - 7% - 2% Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteistyö työterveyden kanssa, perehdytyksen parantaminen, tyhy-toiminta. esimiehet ja henkilöstö itse. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 50 henk. - 120 henk. - 163 henk.. Toteutustapa Vastuussa oleva Esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Esimiehet ja konsultti Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Kehityskeskustelut PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Palvelusopimukset kaikille asiakkaille Tavoitetaso 2013 min - real - max Vain sairaala - Sairaala ja osa kaupunkia - kaikki asiakkaat 123 Suoritteet/ Tunnusluvut m2/h kaupunki m2/sos ja terv.v. m2 yhteensä €/m2/kk kaupunki €/m2/kk. sairaala Tilinpäätös - 09 185 69 085 Tilinpäätös -10 189 67 379 - - Tilin päätös -11 199 60 89600 2,44 €/m2/ kk 5,08 €/m2/ kk Siivotut m2/henkilö kaupunki Työvuodet 56,49 55,64 118,85 Talous -arvio -12 200 66 88 644 2,48 €/m2/ kk 5,85 €/m2/ kk 1337,61 m2/hen kilö 86,00 Talous arvio -13 210 * 95571 2,43 €/m2/kk TS-14 TS-15 210 * 95571 2,43 €/m2/kk 210 90 95571 9,60 €/m2/kk 7,50 €/m2/kk 1400,14 m2/hen kilö 160* 1400,20 m2/hen kilö 160 6,0 €/m2/ kk 1400,5 160 Perustelut *Sairaalan puolen työteholuku ei voi olla verrattavissa kaupungin työtehoon, koska on kyse täysin erilaisista tiloista ja hygieniavaatimuksista, tästä syystä myös työvuosien määrä kasvaa suuren sijaismäärän takia IT-päällikkö: TOIMIALA: Jaakko Kaivosoja IT-palvelut TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS IT-yksikön tulee vuonna 2013valmistautua siihen, että perustietotekniikassa siirrytään Windows XP käyttöjärjestelmästä uudempien käyttöjärjestelmäversioiden käyttämiseen. Muutos tulee ajankohtaiseksi siitä syystä, että Windows XP käyttöjärjestelmän tuki tulee päättymään huhtikuussa 2014. Vuoden 2010 alusta toteutetun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestämisen yhteydessä toimialakohtaisia tietojärjestelmiä on yhtenäistetty ja yhtenäistämistyö jatkuu edelleen vuonna 2013. Keskeisenä yhtenäistämisen kohdealueena tulee olemaan sähköiset viestintäratkaisut, joissa muutokset tullaan toteuttamaan yhdessä Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Aiempien vuosien tapaan IT-yksikkö tulee aktiivisesti osallistumaan eri hallintokunnissa meneillään olevien kehityshankkeisiin. 124 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitteena on toimintavarmat ja käytettävyydeltään hyvät tietojärjestelmät Tavoitetaso 2013 min - real - max Yli tunnin kestävät tietojärjestelmien käyttökatkokset: Alle 10 kpl Alle 5 kpl - Ei katkoksia Toteutustapa Vastuussa oleva Toteutetaan kriittiset järjestelmät kahdennettuina ja vikasietoisina. Tietotekniikkapäällikkö vastaa. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Koulutukseen ei osallistuta - 2 kurssia / henkilö - 5 kurssia / henkilö Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstön koulutustarve arvioidaan yksilöllisesti. ITpäällikkö suorittaa arvioinnin. Arviointi (Tilinpäätös) Arviointi (Tilinpäätös) ...tiilinpäätösteksti... HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Henkilöstö voi osallistua riittävästi koulutustilaisuuksiin oman henkilökohtaisen osaamisen ylläpitämiseksi. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteistyökumppanit ovat käytettävissä silloin kun oman henkilöstön resurssit eivät ole riittävät. Yhteistyökumppaneita ei ole käytettävissä. Yhteistyökumppaneita käytetään täydentävänä resurssina. Yhteistyökumppaneiden käytössä on pääpaino Ylläpidetään hyvää yhteistyökumppaneiden verkostoa. Tietotekniikkapäällikkö vastaa. 125 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Tilin päätös -11 Talous -arvio -12 Talous -arvio -13 TS-14 TS-15 Työvuodet 3 3 6 6 7 7 7 Perustelut Tietotekniikkayksikön henkilöstö koostuu nykyisellään IT-päälliköstä, ICTkoordinaattorista ja neljästä mikrotukihenkilöstä, joista kolme on vakinaisessa palveluksessa. Tavoitteena vakinaistaa määräaikaisen tukihenkilön toimi. Sivistystoimi on päättänyt rahoittaa kahden vuoden määräajaksi IT- suunnittelin palkkauksen 1. marraskuuta 2012 alkaen. 126 TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Menot yhteensä (ainoastaan budjetti) POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011 23 991 020 8 718 536 77 193 33 954 15 161 338 TA 2012 26 491 597 10 632 677 85 200 15 773 720 1 068 281 970 000 ‐22 800 366 ‐12 750 413 ‐4 096 261 ‐4 725 944 ‐24 878 597 ‐13 606 650 ‐5 544 063 ‐4 599 210 924 000 ‐27 578 193 ‐15 492 292 ‐5 879 473 ‐4 903 721 ‐1 227 747 ‐1 128 674 ‐1 302 707 ‐5 020 389 ‐4 842 239 ‐5 552 000 ‐2 761 454 127 TA 2013 29 861 503 13 484 478 88 000 67 500 16 221 525 ‐2 259 239 ‐2 344 690 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas Hallinto Terveydenhuolto Vanhushuolto Sosiaalihuolto Ympäristöterveydenhuolto 128 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysjohtaja: TOIMIALA: Pia Vähäkangas Sosiaali- ja terveysvirasto TOIMINTA-AJATUS Sosiaali- ja terveysvirasto edistää seudun väestön hyvinvointia ja hyvää terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuolto lievittää sosiaalisen turvattomuuden, sairauksien ja epäterveellisen elinympäristön kielteisiä vaikutuksia ehkäisevän työn avulla. Siten luodaan elämänlaatua ja hyvä työkyky väestöllemme. Toiminta tarjoaa turvaa antamalla yhdenvertaista ja arvokasta hoitoa ja huolenpitoa kaikille tarvitseville. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Toiminnassa panostetaan ehkäiseviin ja kuntouttaviin toimenpiteisiin ja toimialarajat ylittävään yhteistyöhön. Kuntauudistus ja terveydenhuoltoa koskeva uudistus ovat tätä kirjoitettaessa suunnitteilla. Kaavailtavat valtakunnalliset linjaukset vähentävät kuntien määrää. Toisaalta peruspalvelujen tulee säilyä lähellä asukkaita. Erikoistumista ja erityisosaamisen keskittämistä korostetaan. Myös päivystysvalmiuden laajentamista koskevat vaatimukset on otettava huomioon terveydenhuollon tulevaisuuden suunnittelussa. Sairaanhoitopiirin kuntien välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta laadittavassa suunnitelmassa (terveydenhuoltolaki 1.5.2011) todetaan, että erikoissairaanhoito säilyy Pietarsaaren seudulla tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Prosessien ja työskentelytapojen kehittämiseen tähtäävää laatutyötä (SHQS) jatketaan. Vanhushuollon ja sosiaalihuollon tuotteistamisen suunnittelutyö aloitetaan. Prosessien arvioinnissa ja vertailuanalyysissa tarvittavien tunnuslukujen kehittämiselle on suuri tarve. Toiminnan kustannustehokkuuden arviointi edellyttää tunnuslukuja, jotka mittaavat sekä resursseja, prosesseja että tuloksia. 129 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Hoitotakuumääräysten täyttäminen sekä voimassa olevien lakien ja asetusten mukainen hyvä palvelu. Tavoitetaso 2013 min - real – max Hoitotakuu täyttyy 100-prosenttisesti vuoden lopussa. Sosiaalihuollon määräajat täyttyvät 100prosenttisesti koko vuoden ajan. Toteutustapa Vastuussa oleva Omat lääkärit päiväajan päivystyksessä. Uusia työskentelymalleja perusterveydenhuoltoon (esim. POTKU-mallit). Tiimityön kehittäminen, kuntouttava ajattelutapa ja toimivat hoitoketjut koko virastossa. Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Kyselyt. Jatkuva palaute. Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Kansalliset kyselytutkimukset, yhteistyö esim. THL:n kanssa. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tiedotus, asiakaskyselyt, hyvä kohtelu kaikissa palveluissa. Tavoitetaso 2013 min - real – max 80 % väestöstä kokee saaneensa riittävästi tietoa ja tulleensa ystävällisesti kohdelluksi. Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Väestölle hyvä terveys ja hyvinvointi yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Tavoitetaso 2013 min - real - max Väestön terveydentilaa parannetaan jatkuvasti kansallisten tunnuslukuvertailujen valossa. 130 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Ks. henkilöstöhallinnon taulukko. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tehokas palvelutuotanto tehokkaamman työskentelytavan suomia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä palvelutuotanto. Toteutustapa Vastuussa oleva Laatutyö ja hoitoketjujen järjestelmällinen parantaminen. Kuntouttava työskentelytapa. Tunnuslukujen kehittäminen. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Talousarvion mukaisen toiminnan toteuttaminen tehokkaan työskentelytavan avulla. Tavoitetaso 2013 min - real - max Ei talousarvion ylityksiä. Toteutustapa Vastuussa oleva Lähijohtaminen, tehokkaiden työskentelytapojen seuranta, tunnuslukujen kehittäminen. 131 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -09 Milj€ Työvuodet Tilinpäätös - 10 121,4 Tilinpäätös -11 126,6 1370,19 1387,20 Talous -arvio -12 128,3 1239,0 Talous -arvio -13 129,3 1201,7 Talous -suun. -14 133,2 1200,0 Talous -suun. -15 135,8 1200,0 Kehittämispäällikkö: Peter Granholm TOIMIALA: Hallinto TOIMINTA-AJATUS Hallinto sovittaa yhteen ja tukee toimintaa siten, että tarvittavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa voidaan ylläpitää ja kehittää. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Uusi sosiaalihuoltolaki ja uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki ovat valmisteilla ja tulevat voimaan aikaisintaan vuonna 2015. Sen jälkeen tarkistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityislakeja. Toimintapohjan perusteellinen uudistaminen on siis ajankohtaista. Kuntatalouden kiristyminen vaatii toimenpiteitä. Johdon ja hallinnon on sovitettava toiminta väestön lisääntyviin huollon ja hoivan tarpeisiin kestävän talouden rajoissa. Sosiaali- ja terveydenhuolto käsittää kustannustasolla 60 % kaupungin koko toiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuoltotoiminnan menettelytavat varmistetaan SHQS-ohjelman mukaisen laadunarviointityön ja tulevan laatusertifioinnin avulla vuosina 2012 - 2014. Laatusertifioinnin johdosta hallinto tulee kuulumaan strategian mukaisesti maan parhaisiin. Kehittämistoiminta asetetaan etusijalle toiminnan pysähtymisen välttämiseksi. Kotisivuilla on tarkempi kuvaus kaikki suuret toiminta-alat käsittävistä kehittämishankkeista. 132 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Oikea ja nopea hallintoasioiden käsittely Tavoitetaso 2013 min - real - max Ei huomauttamista eikä muistuttamista viiveistä Toteutustapa Vastuussa oleva Hyvä ammattitaito ja toimintavalmius kaikilla asianosaisilla Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max > 75 % tutkimuksen enimmäispistemäärästä Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstöhallinnon kyselytutkimus Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Toimiva johtajuus ja hyvä työilmapiiri / Kysely 133 Henkilöstöpäällikkö: Päivi Stenman TOIMIALA: Sosiaali- ja terveysvirasto, henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöpäällikkö toimii läheisessä yhteistyössä kaupungin henkilöstöjohtajan ja henkilöstötoimiston kanssa. Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöhallinnon tavoitteena on osaltaan vaikuttaa niin, että luodaan yhteinen henkilöstöpolitiikka koko kaupungin henkilöstölle siten, että samalla tulevat huomioiduiksi ne erityiset tarpeet, joita on sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Suunnitelmien mukaan vuoden 2013 alussa kolmen vuoden kestävän toimenpideohjelman mukaiset henkilöstöpoliittiset periaatteet tulisi olla yhtenäistetty. Henkilöstöhallinto tulee päivittämään vuonna 2009 tehdyn henkilöstöstrategian ja samalla myös asettamaan uudet tavoitteet tuleville vuosille. Osa henkilöstöhallinnon haasteista tulee edelleen kaupungin tavoitteista olla houkutteleva uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Sosiaali- ja terveysviraston alueella tällä on suuri painoarvo, sillä tiettyjen ammattiryhmien rekrytointiin kuten esimerkiksi terveyskeskus- ja eri alojen erikoislääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden sekä eritasoisten hoitajien on jatkossakin erityisesti kiinnitettävä huomiota. Yhtenä tulevan vuoden haasteena on oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus, palkitseminen ja siihen liittyvä KVTES:n mukainen työn vaativuuden arvioinnin käyttöönotto vuoden 2013 alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon alue on jatkuvien muutosten edessä ja tämän vuoksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään johtajuuteen ja henkilöstön osallisuuteen. Sisäinen esimieskoulutus, jonka tarkoituksena on henkilöstöstrategian saattaminen käytäntöön, jatkuu vuoden 2013 aikana. Muun henkilökunnan koulutuksen tavoitteena on oman alan osaamisen kehittäminen ja työntekijöiden uralla kehittyminen. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon alueella on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana, on edelleen paikallaan seurata johtajuuden ja työyhteisöjen toimivuutta erityisenä painopistealueena mm. vanhushuolto. Työnantajan näkökulmasta on myös tärkeää, että työpaikoilla on hyvä yhteistyö ja että henkilökunta on motivoitunutta ja hallitsee työnsä. Koko henkilökunnalla tulee myös olla mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluihin. Sairauspoissaolojen hallinta ja seuranta on myös tärkeä osa henkilöstöjohtamista. Olisi tärkeää, että esimiehet tulevina vuosina pystyisivät tekemään kaikki päätökset sähköisesti ja että he myös tarvittaessa saisivat ajankohtaisen henkilöstöraportoinnin sähköisen ohjelman kautta. Henkilöstöhallinnon haasteena tulevana vuonna on myös, että toimintaa kehitetään siten, että sosiaali- ja terveysviraston laadunhallinnan asettamat arviointikriteerit toteutuvat. 134 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstöresursointi ja talousarvioon varatut henkilöstökulut tasapainossa. Talousarviossa pysyminen henkilöstökulujen osalta real max 100% Vastuu: esimiehet, tulosalueen päälliköt Toimivat kehityskeskustelut Henkilöstökysely Organisaatiossa kaikkien työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelu, joka kirjataan Kehityskeskustelut toteutuvat min 60% real 70% max 80 % Esimies käy kehityskeskustelut henkilökuntansa kanssa Vastuu: esimiehet. tulosaluepäälliköt Toimiva työyhteisö Työpaikkakokoukset Henkilöstökysely Työpaikkakokouksia min 3-real 4-max 6 Työpaikkakokouksia järjestetään säännöllisesti vastuu: Esimiehet Esimiestaitoja kehitetään Esimieskoulutuspäivien määrä Yhteisiä esimieskoulutuksia Min 3 real 4-max 6 Yhteisiä esimieskoulutuspäiviä järjestetään. Tämän lisäksi alakohtaista esimieskoulutusta vastuu: koulutussuunnittelija ja henkilöstöpäällikkö Oikeudenmukainen palkkaus Työnarviointi KVTES:n osalta tehty min 80 real 90% max 100 % Työnvaativuuden arviointi Vastuu: tulosalueen päälliköt, 135 Arviointi (Tilinpäätös) Sähköinen työajan seuranta Sähköisen työajanseurannan käyttöönotto laajenee organisaatiossa. Käytössä min 50 % real 60 % max 80 % henkilöstöpäällikkö Vastuu. henkilöstöpäällikkö, tulosalueen päälliköt Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Henkilökunnan osaamisen turvaaminen sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja syventäminen. Täydennyskoulutustilastot Tavoitetaso 2013 min - real - max Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä on sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöllä keskimäärin 3-10 päivää Ammattiryhmittäin täydennyskoulutuspäivät min 2 real 3,5 max 6 Toteutustapa Vastuussa oleva Sisäistä täydennyskoulutusta suunnitellaan kentältä tulleiden tarpeiden mukaisesti. Koko kaupungin henkilöstö huomioidaan täydennyskoulutuksen uunnittelussa. vastuu: koulutussuunnittelija Vastuu:esimiehet Toimiva perehdytys Henkilökuntakysely Perehdytysohjelmat yksiköissä min 60 %real 80% max 100% Henkilöstön turvallisuuden parantaminen/työtapaturmien määrä Haipro-seuranta Henkilöstöraportti Nollatoleranssi henkilöstöön kohdistuvan väkivallan suhteen. Työtapaturmat vähenee vuodesta 2012 Sairauspoissaolojen hallinta Sairauspoissaolotilastot Sairauspoissaolot koko organisaatiossa keskimäärin real 15,9 max 16,9 pv/työntekijä Säännöllinen turvallisuuskoulutus sekä suunnitelmat. Tarpeelliset valvonta- ja turvalaitteet Kiinnitetään erityistä huomiota työhyvinvointiin, varhaiseen tukeen ja jaksamiseen erityisesti yksiköissä joissa sairauspoissaolot lisääntyneet. 136 Arviointi (Tilinpäätös) Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Onnistunut lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden ja eri aloilla toimivan hoitohenkilöstön rekrytointi Sijaispankin toimintaa tehostetaan Välitettyjen sijaisten määrä Tavoitetaso 2013 min - real - max Virat/toimet täytetty min 80 % real 80 % max 100 % Toteutustapa Vastuussa oleva Aktiivinen rekrytointi mm messuihin osallistuminen Vastuu: rekrytointityöryhmä ja henkilöstöpäällikkö Välitettyjen sijaisten määrä kasvaa vuodesta 2012 Sijaispankin henkilöstökustannukset vähenee Henkilökunnan määrä sijaispankissa vähenee 2:sta 1,5 työntekijään kun 0,5 siirtyy muihin tehtäviin henkilöstöhallinnossa Sijaispankista koordinoidaan vanhushuollon kahta sijaispoolia. Laurasijaispankin soveltuvuutta mm virkojen /toimien hakumenettelyssä kokeillaan. Vastuu: sijaispankin koordinaattori, henkilöstöpäällikkö 137 Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Henkilöstöhallinnon toiminta täyttää laadunhallinnan vaatimukset Kriteeristöön vertaaminen Tavoitetaso 2013 min - real - max Henkilöstöhallinnon toiminta täyttää laatuvaatimukset real 80 % max 100% Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: henkilöstöpäällikkö ja henkilöstöjohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Suuri osa anomuksista sähköisen työpöydän kautta min 50 % real 60% max 80 % Toteutustapa Vastuussa oleva vastuu: henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/MittariI Henkilöstöhallintoa koskevat päätökset sähköisesti. 138 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Työvuodet Johtava lääkäri Hoitotyön päällikkö TOIMIALA: Tilinpäätös -10 4,44 Talous -arvio -11 5 Talous arvio -12 5 TS-13 TS-14 5 Pia-Maria Sjöström Lis-Marie Vikman Terveydenhuollon tulosalue 2013 TOIMINTA-AJATUS Terveydenhuollossa työskennellään väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseksi ja edistämiseksi. Väestölle tarjotaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa ammattimaista, tasa-arvoista, terveyttä edistävää ja kustannustehokasta terveydenhuoltoa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Toiminnalliset muutokset Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon diabetesvastaanotoista muodostetaan toiminnallinen kokonaisuus, joka saa yhteiset tilat Malmin entisestä taloustoimistosta. Uudessakaarlepyyssä on diabeteshoitajan vastaanotto ja maaseudun vastaanotoilla hoidetaan edelleen eräitä yksinkertaisia diabeteskäyntejä. Tilastollisesti lasten diabetessairaanhoito kirjataan lastentauteihin ja käynnit sisätautilääkärillä sisätauteihin. Kaikki muu diabeteshoito kirjataan perusterveydenhuoltoon. Päiväkirurgian osasto yhdistetään kirurgian osasto 3:een. Yhdessä ne muodostavat saumattoman ja tehokkaan kirurgian osaston, jossa kehitetään sekä päiväkirurgiaa että kirurgian ympärivuorokautista hoitoa. Hoitohenkilöstöresurssit suunnitellaan yhteisesti siten, että saavutetaan n. 100 000 €:n säästövaikutus. Kirurgian kokonaispaikkatarpeeksi arvioidaan 22 paikkaa. Kirurgian osastolla nykyään toimiva kipupoliklinikka siirtyy samalla päiväkirurgian nykyisiin tiloihin. Muuten 5. kerroksessa sijaitsevia päiväkirurgian tiloja käytetään aluksi peruskorjattavien poliklinikkojen (ks. jäljempänä) tilapäisinä tiloina. Asiakkaiden osallisuus pitkäaikaissairauksien hoidossa lisääntyy. Ehkäisevä työ ja terveyden edistämistyö saavat näkyvämmän aseman koko toiminnassa. Monisairaiden ja pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa suunnitellaan Potku 1 -hankkeessa laaditun terveyshyötymallin mukaisesti, ja mallin käyttöönottoa jatketaan Potku 2 -hankkeessa. Erikoissairaanhoidossa keskitytään suuriin kansantauteihin ja potilaisiin, jotka ovat usein toistuvien sairaanhoitokäyntien tarpeessa. Kuntoutuksen, kivunhoidon ja syömishäiriöhoidon erityisosaamista kehitetään ja vahvistetaan. Kuntoutuksessa ja syömishäiriöhoidossa myös henkilöstö voi ottaa vastuuta muiden työntekijöiden kouluttamisesta ja ohjaamisesta sairaanhoitopiirin tarpeiden mukaisesti siinä määrin kuin henkilöstöresurssit riittävät tai lisääntyvät. Aloitettua laatu- ja potilasturvallisuustyötä jatketaan vuonna 2012 laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Terveydenhuollon kaikki yksiköt päivittävät laatukäsikirjansa ja tavoitteena on sisäinen auditointi, kun taas kuntoutus valmistautuu ulkoiseen auditointiin. Kehittämistyön tueksi otetaan käyttöön Lean-menetelmä, jonka avulla parannetaan mm. kirurgian ja päivystyksen sekä niille läheisten yhteistyökumppaneiden työprosesseja. Rafaelaa laajennetaan käsittämään myös poliklinikka- ja vastaanottotoiminta. 139 Kiintiöpakolaishanke Pietarsaaren terveysHAAPA kehittää kiintiöpakolaisten hoitoprosesseja ja terveydenhuoltopalveluja. Hanke jatkuu 30.6.2013 saakka. Tuloksia voidaan käyttää myös muiden maahanmuuttajaryhmien terveydenhuoltopalvelujen kehittämiseen. Vaativan kuntoutuksen paikkoja voidaan lisätä vielä muutamalla, jos KPKS:n vastuualue sitoutuu lähettämään enemmän potilaita vaativaan kuntoutukseen. Lisäys vaatii jonkin verran lisähenkilöstöä (sairaanhoitaja/fysioterapeutti), joka rahoitetaan muilta kuin omilta yhteistoimintakunnilta saatavien tulojen lisääntymisellä. On käytävä keskusteluja maahanmuuttajien kuntoutusarvioinnin tarpeesta VSHP:ssa. Toimintavuoden aikana selvitetään mahdollisuudet yhteiseen kipuklinikkaan, ”kipukeskukseen”, kivunhoidon ja selvittelyjen moniammatillisen osaamisen turvaamiseksi. Nykyisin kipupoliklinikkatoimintaa on sekä fysiatriassa että anestesiassa. Kipupoliklinikkatoimintaa laajennetaan vuonna 2012 pilotoidulla erityishoitomenetelmällä, selkäydinstimulaattorin asennuksella. Kipupoliklinikan palveluja myydään entistä suuremmassa määrin ulkopuolisille kunnille. Ortopedian leikkaustoiminta jatkuu ostopalvelulääkärin turvin, ellei omaa ortopedia saada rekrytoitua. Synnytystoiminnassa useilla kätilöillä on koulutus ja oikeudet akupunktiohoidon antamiseen, joten raskauden ja synnytyksen aikaisten hoitojen määrä lisääntyy. Lasten kotisairaanhoito järjestetään lastentautien yksikön kautta ja sitä kehitetään käytettävissä olevin resurssein. Vuodeosastojen laitosapulaiset ja vastaava siivoustyönohjaaja siirretään vuodenvaiheessa sisäiselle tukipalvelukeskukselle, joka vastaa siivouksen lisäksi edelleen myös vuodeosastojen ruokapalvelusta ja vaatehuollosta. Röntgenin rintasyöpäseulontojen piiriin on tullut viime vuosina uusia ikäluokkia ja vuonna 2013 järjestelmään otetaan viimeinen ikäryhmä. Tutkimuksia tehdään siten kymmenelle ikäluokalle, ts. 50-69-vuotiaille naisille. Uudenkaarlepyyn varasto lakkautetaan vuodenvaihteessa. Malmilta kuljetetaan tarvikkeita Uudenkaarlepyyn terveyskeskukseen ja Hakalehtoon kahdesti viikossa. Potilaiden hoitotarvikejakelu hoidetaan edelleenkin Uudenkaarlepyyn terveyskeskusvastaanotolta. Muutos vähentää Uudenkaarlepyyn terveysvastaanoton lisäresurssien tarvetta, joka on strategiasuunnitelman mukaan 1,0. Fredrika-klinikan toiminnan odotetaan vakiintuvan poliklinikkoineen, päiväosastoineen ja yöpymisasuntoineen, jossa työskentelee hoitaja ilta-aikaan maanantaista torstaihin. Osasto 6 jatkaa palliatiivisen hoidon osaamisensa kehittämistä. Psykiatriaan ei ole vielä onnistuttu rekrytoimaan aikuisten eikä lasten ja nuorten psykiatria viimevuotisen psykiatrien sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tilanne käy ajan mittaan kestämättömäksi sekä psykiatrian hoitotiimeille että eri yhteistyökumppaneille. Vuoden aikana saatetaan joutua ottamaan kantaa paikallisen psykiatrisen hoitovastuun siirtämiseen yleislääketieteelle ja lastentaudeille. Aikuisia hoidettaisiin yleislääketieteen tasolla/perusterveydenhuollossa ostopalveluna hankittavan aikuispsykiatrin tuella. Lastenpsykiatria siirtyisi lastentautien yksikköön lastenlääkärien vastuualueelle. IT-panostukset Uusikaarlepyy liitetään Malmin potilaskertomusjärjestelmään. Samalla Uudessakaarlepyyssä aloitetaan käyntien kirjaaminen Malmin tuoteluettelon mukaisesti. Effica-tietokantojen yhdistämisen johdosta Uudenkaarlepyyn laboratorio voi käyttää entistä suuremmassa määrin Malmin laboratoriota sellaisten näytteiden analysointiin, jotka on tähän saakka analysoitu Vaasassa. Malmilla otetaan käyttöön eResepti vuoden 2012 lopussa ja Uudessakaarlepyyssä vuoden 2013 alussa, mikä aiheuttaa muutoksia myös työprosesseihin. Kansallisen terveysarkiston 140 (KanTa) käyttöönoton suunnittelua jatketaan. Muista suurehkoista tietotekniikkahankkeista voidaan mainita Effica-potilaskertomusjärjestelmän päivitys (KanTa-palveluihin liittymisen edellytys), sähköinen potilastunnistus (ranneke osasto- ja päivystyspotilaille), kulunvalvonta kaikkiin terveydenhuollon toimipisteisiin, kaupungin ja entisen MTHA:n sähköpostijärjestelmien yhdistäminen sekä hammasröntgenkuvien digitalisointi. Tilat Vuonna 2013 aloitetaan mm. sisätautien poliklinikan sekä korva- ja silmäpoliklinikan tilojen peruskorjaus. Malmin kiinteistöt -kuntayhtymä peruskorjaa ne yleisesti käyttökelpoisiksi polikliinisiksi vastaanottohuoneiksi. Tehostamistoimenpiteenä lakkautetaan Purmon hammashoidon vastaanotto vuodenvaihteessa ja potilaat hoidetaan Pedersören muissa hammashoitoloissa. Siten henkilöstöresursseja ja laitteita voidaan käyttää tehokkaammin. Pännäisten hammashoitola saa lisätiloja ja sinne voidaan sijoittaa vielä yksi hammaslääkärin, hammashoitajan, välinehuoltajan ja suuhygienistin tiimi. Hoitotakuu asettaa suun terveydenhuollolle vaatimuksia lisähenkilöstöstä ja lisätiloista. Yksityisten hammaslääkärien kanssa käydään neuvotteluja eräiden hammaslääkäripalvelujen ostamisesta, jotta suun terveydenhuollon jonotustilanne saadaan pidetyksi lain vaatimusten mukaisena. Luodossa valmistellaan kahden vastaanoton yhdistämistä yhteiseksi Holmin vastaanotoksi. Valmisteluja tehdään yhteistyössä Luodon kunnan kanssa, joka rakentaa tilat vuokrattaviksi sosiaali- ja terveysvirastolle. Uudenkaarlepyyn terveyskeskusvastaanoton suunnittelumääräraha tulee budjetoida Uudenkaarlepyyn kaupungille ja työt tulee yhdentää osasto 9:n peruskorjaukseen. Apuvälinetoiminnalle kaivataan edelleenkin tarkoituksenmukaisia tiloja. Apuvälineiden huolto, varastointi ja lainaus tulisi keskittää mahdollisimman pikaisesti saumattomien työprosessien mahdollistamiseksi. Muuta Vuoden alussa tehdään kaksi suurehkoa hankintaa. Toinen koskee päivystyksen lääkäripalveluja. Tavoitteena on, että omat virkalääkärit voivat hoitaa ainakin päiväajan päivystyksen sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Toinen hankinta koskee terveydenhuollon ja eräiden vanhushuollon yksikköjen tarvitsemia pesulapalveluja. Jos KPKS:n ja VSHP:n kanssa saadaan aikaan vakaat sopimukset, voivat ulkopuolisilta kunnilta saatavat tulot lisääntyä mm. kuntoutuksessa, syömishäiriöhoidossa ja kivunhoidossa. 141 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Päivitetyt laatukäsikirjat, jotka sisältävät yksikkökohtaiset prosessikuvaukset Yksikköjen sisäinen auditointi Kuntoutusklinikan ulkoinen auditointi ja laatutodistus (kipukuntoutus, vaativa kuntoutus os.2, fys.pkl.) Tavoitetaso 2013 min - real - max Laatukäsikirjat päivitetty. 5075-95 % Yksikköjen sisäinen auditointi toteutunut. 50-60-70 % Toteutunut 100 % Palveluhenkinen puhelinneuvonta, jossa lyhyt odotusaika ja suuri vastausprosentti Välitön yhteys (<5min.) 60 – 75 – 90 % Vastausprosentti 80 -90 – 100 % Päivystyksen odotusaikojen lyheneminen 3t – 2 t -30 min max Toteutustapa Vastuu Koulutus, ohjaus (ylihoitajat), mallit, laatutyöryhmä, laatuvastaavat joka yksikössä Koulutus, ohjaus Ylihoitajat, laatuvastaavat, ylilääkärit, osastonhoitajat Työnjako, prosessin läpikäynti, sisällön/potilasneuvonnan kehittäminen. Takaisinsoittojärjestelmän käyttöönotto. Potilaiden ei tarvitse soittaa useita kertoja samasta asiasta (jonotusajat, takaisinsoittojärjestelmä) Triage, toimiva tk-vastaanotto, riittävät tk-lääkäriresurssit päiväajan sairaanhoitovastaanottoa varten. 142 Arviointi (Tilinpäätös) Hoitotakuun ja laajennettuja terveystarkastuksia koskevan asetuksen täyttyminen perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja eri erikoisaloilla Lain ja asetuksen mukaan 100 % Lisää lääkäriresursseja kouluterveydenhuoltoon ja äitiysneuvolaan; Otetaan käyttöön laajennetut kouluterveydenhuoltokäynnit 1. vuosiluokalle ja toisen asteen oppilaitosten 2. vuoden opiskelijoille. Odottavien äitien lääkärintarkastus raskausviikolla 26-28. Vahvistetaan perheen osallistumista neuvolatoimintaan. Suun terveydenhuollossa jatketaan työtä hammaslääkärien rekrytoimiseksi. Hammaslääkäripalvelujen ostaminen yksityissektorilta. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Turvallinen potilaiden hoito, turvallinen lääkehoito/HaiPro, potilaspalaute Tavoitetaso 2013 min - real - max Kaikki yksiköt kirjaavat läheltä piti -tilanteet HaiPro-järjestelmään, jotta potilasturvallisuuden kehittämisalueet voidaan ottaa käsiteltäviksi Lääkintälaitteiden puutteista ilmoitetaan, 95-100 % Toteutustapa Vastuu Potilasturvallisuudesta vastaava ylihoitaja, koordinaattorit, yksikköjen potilasturvallisuudesta vastaavat, potilasturvallisuuden ohjausryhmä seuraa toteutumista Potilasturvallisuussuunnitelmaa laadittaessa esiin tulleita kehittämisalueita prosessoidaan edelleen 143 Arviointi (Tilinpäätös) Turvallinen potilaiden hoito, jatkoa Potilaat kokevat saaneensa apua ja että hoito on hyvää ja turvallista/ jatkuva palaute, potilaskysely vuosittain, potilaiden tekemien huomautusten seuranta, HaiPro Influenssapandemian valmiussuunnitelma päivitetään viimeistään 30.6. Johtava lääkäri, hoitotyön päällikkö, työryhmä Kaikki sairaanhoitajat/terveydenhoitajat/kätilöt suorittavat LOVE-ohjelman (lääkeaineoppi ja lääkelaskenta sekä tentti) viimeistään 30.6. ja lähihoitajat/perushoitajat viimeistään 31.12. Tavoite: 100 % Ylihoitajat 70 – 80 – 90 % potilaista tyytyväisiä Koko terveydenhuollossa potilaskysely vuosittain syksyllä. Mahdollisuus antaa palautetta portaalin kautta, palautelomakkeella, potilasasiamiesten kautta. Henkilökohtainen kirjallinen hoitosuunnitelma seurantaa tarvitseville pitkäaikaissairaille potilaille. Potilas ja mahdollisesti perhe osallistuvat aktiivisesti hoitosuunnitteluun/hoitosuunnitelmien määrä Perusterveydenhuollossa laaditut hoitosuunnitelmat 400 – 450 - 500 Kuntouttava ja terveyttä edistävä työskentelytapa/koulutustilaisuuksien, ohjaustilaisuuksien ja uusien ryhmien määrä Kaikki yksiköt, tulokset nähtävissä pitkällä aikavälillä, vähentää raskaampien hoitomuotojen kustannuksia. Myös erikoissairaanhoidossa hoitosuunnitelmat potilaille, joilla pitkäaikainen hoidon tarve, potilaan näkökulma otetaan huomioon Järjestelmällinen seuranta. Hyvää kohtelua koskevat koulutustilaisuudet, kaksikielinen henkilöstö. Hoitovastaavat Potkun hankeohjaus ja hanketyöntekijä Hoitohenkilöstön koulutus ja ohjaus. Painotusalue: vanhusten kuntoutus, monisairaat ja pitkäaikaissairaat 144 Ehkäisevä ja terveyttä edistävä työskentelytapa lasten, nuorten ja perheiden parissa Tulokset nähtävissä pitkällä aikavälillä, vähentää sairaanhoitokustannuksia ja syrjäytymistä Yleisen terveysneuvonnan terveydenhoitajat. Huoli puheeksi -hankkeen seuranta, TLP (toimiva lapsi ja perhe), äitiyshuollon perhevalmennuskurssien kehittäminen. Toimialarajat ylittävä yhteistyö. Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Kipukuntoutus ja vaativa kuntoutus koko VSHP:n ja KPKS:n vastuualueen asukkaiden saatavilla Tavoitetaso 2013 min - real - max Vähintään 60 % kuntoutusklinikan palveluista myydään omien yhteistoimintakuntien ulkopuolisille asiakkaille, lähinnä VSHP:lle ja KPSHP:lle Yksikköjen hinnat kilpailukykyisiä/vertailu muihin vastaaviin organisaatioihin, myös tutkimukset, kuten rtg ja lab Kuten vastaavissa organisaatioissa, esim. VKS:ssä ja KPKS:ssä, 100 % Tehdä Pietarsaari yhteistoiminta-alueen ulkopuolella tunnetuksi tehokkaasta syömishäiriöhoidosta, kivunhoidosta ja kuntoutuksesta/julkaistujen artikkelien, luentojen ja presentaatioiden määrä 1-2/vuosi/klinikka Toteutustapa Vastuu Yhteydet lähettäviin tahoihin, sopimukset VKS:n ja KPKS:n kanssa Talousarvio, hinnoittelu Artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, EVO-varat, luennot, hoidosta ja tutkimustuloksista tiedottaminen. Toiminnasta vastaavat 145 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max 70-80-90 %:ssa yksiköistä Toteutustapa Vastuu Jatkuva, monipuolinen johtamiskoulutus Toimivat kehityskeskustelut/määrä vuotta kohden, henkilöstökysely Toteutuu 60-70-80-prosenttisesti kaikissa toimintayksiköissä Realistista, että pienillä osastoilla joka vuosi (vuoden alussa), suurilla joka toinen vuosi. Arviointi. Kaikki esimiehet. Työpaikkakokoukset Kaikissa yksiköissä. Vuosittain: vähintään 3- real 4max 8 kertaa Palkkaohjelmaan ja turvajärjestelmään kytkettävä kulunvalvonta Vuoden loppuun mennessä otettu käyttöön 80 – 90 – 100 %:ssa kaikista toimipaikoista Oikeudenmukainen johtamistapa/henkilöstökysely Arviointi (Tilinpäätös) Yhteistyö kiinteistönomistajien, IT:n ja henkilöstöosaston kanssa Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max 70 % päivistä optimaalisella tasolla osastoilla 1-6 Toteutustapa Vastuu Osastonhoitajat, ylihoitajat Tk-vastaanottojen miehitys STM:n suositusten mukainen/vertailu STM:n taulukkoon vuosittain STM:n suositusten mukainen 90 %:ssa vastaanotoista Ylihoitajat seuraavat. Johtava lääkäri, rekrytointi. Talousarvio ja strategiasuunnitelma. Motivoitunut, osaava ja tehtäviinsä sitoutunut henkilös- Täydennyskoulutuspäivät/ työntekijä/vuosi: 3 – 5 – 10 Jatkuva sisäinen ja ulkoinen henkilöstökoulutus, Vuodeosastoilla optimaalinen miehitys/Rafaela 146 Arviointi (Tilinpäätös) tö/henkilöstökysely, täydennyskoulutuskortit, koulutuspäivien määrä työntekijää kohden Täydennyskoulutuspäivät työn vaativuuden mukaisesti. henkilökohtaiset täydennyskoulutuskortit. Toimiva perehdytys uudelle henkilöstölle ja toimintayksikköä vaihdettaessa/henkilöstökysely, päivitettyjen tarkistuslistojen määrä Kaikissa yksiköissä uuden henkilöstön perehdyttämistapojen päivitys, 100 %. Uuden henkilöstön yhteisiä perehdyttämistilaisuuksia pidetään x2/vuosi (+1). Tarkistuslistat, osastokohtaiset perehdytyksen menettelytapakuvaukset. Perehdytyksen laajuus suhteessa työn vaatimuksiin Vuoden aikana vahvistetaan yhtenäinen taso Hyvinvoiva henkilöstö/sairauspoissaolopäivät, henkilöstökysely, henkilöstöraportti. Sairauspoissaolopäivät pysyvät vähintään samalla tasolla kuin 2011 (tavoite: ei lisäystä) Toimiva johtajuus ja tiimityö, vaikutusmahdollisuudet, kehittämispäivät, tyhytoiminta, optimaalinen perusmiehitys ja sijaisten saatavuus. Työnohjausta järjestetään tarpeen mukaan. Työergonomia, toimivat välineet ja laitteet. Hyvinvoiva henkilöstö/sairauspoissaolopäivät, henkilöstökysely, henkilöstöraportti. Henkilöstön turvallisuuden parantaminen/työtapaturmien määrä, ilmoitetut läheltä piti -tilanteet Nollatoleranssi henkilöstöön kohdistuvan väkivallan suhteen. Ohjaaja ja mentori. Esimies vastuussa. Turvallisuuskoulutus ja -varustus, säännölliset evakuointi- ja paloharjoitukset (esimies järjestää), yhteistyö vartijoiden ja teknisen päivystyksen kanssa. 147 Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Riittävä määrä päteviä hakijoita avoimiin virkoihin ja toimiin, myös sijaisuuksiin /hakijoiden lukumäärä, täyttämättömien virkojen ja toimien määrä, sijaispankin välittämien sijaisten määrä. Hoitoalan opiskelijoiden ja harjoittelijoiden hyvä perehdytys ja ohjaus/CLES Ammattitaitoisen henkilöstön säilyttäminen/henkilöstön vaihtuvuus Tk-lääkärien virat täytetään pätevillä yleislääkäreillä/täytettyjen virkojen määrä Erikoissairaanhoitoon rekrytoidaan mm. psykiatri ja kirurgi/ortopedi Tavoitetaso 2013 min - real - max Keskimäärin 80 – 90 – 100 % päteviä Toteutustapa Vastuu Houkutteleva työpaikka, kehittymismahdollisuudet, kollegojen tuki, toimivat tiimit. Riittävä perehdytys ja ohjaus. Vastausprosentti 70 – 80 – 90 % Tulosten läpikäynti vähintään x2/vuosi CLES-tulokset (opiskelijoiden palaute harjoittelujaksosta) käydään läpi esimiesten kanssa ja työpaikkakokouksissa Nykyinen taso, ei lisäystä Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja uuden hoitohenkilöstön sekä amanuenssien ja nuorten lääkärien hyvä kohtelu 70 – 80 – 90 % täytetty pätevillä lääkäreillä Osallistuminen messuille, rekrytointityöryhmä, hoitoalan ammateista tiedottaminen kouluille 100 % täytetty (osittain epäpätevillä) 148 Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Selvitetään mahdollisuudet yhteiseen kipuklinikkaan, ”kipukeskukseen”, kivunhoidon ja selvittelyjen moniammatillisen osaamisen turvaamiseksi. Tavoitetaso 2013 min - real - max Yhteisen polikliinisen toiminnan suunnittelu Toteutustapa Vastuu Anestesialääkärijohtoisen ja fysiatrijohtoisen kipupoliklinikkatoiminnan ja kuntoutustoiminnan yhteensovittaminen Uudenkaarlepyyn ja Malmin yksikköjen yhteinen potilaskertomusjärjestelmä, yhtenäinen käyntien kirjaus- ja laskutustapa, yhteinen tietokanta laboratorioille ja suun terveydenhuollolle, suun terveydenhuollon rtg-kuvien digitaalinen arkisto 100 % toteutunut IT:n ja toimintayksikköjen välinen yhteistyö Hoitoketjut ajan tasalla ja käytössä/päivitysten ja koulutustilaisuuksien määrä Päivitetään vuosittain marraskuussa Hoitoketjuvastaavat ja ohjausryhmä. Täydennyskoulutus ja kertaus. Lean-menetelmää käytetään saumattomien työprosessien tukemiseen/Lean-menetelmän mukaisten kehitysprosessien määrä Kehitystyö koko työtiimiä koskevan täydennyskoulutuskokonaisuuden yhteydessä 30 opintopisteen Lean-täydennyskoulutuskokonaisuus osalle henkilöstöä. Henkilöstötiedotus, Leanpeli asianomaisille yksiköille. SHQS-laatujärjestelmä kaikissa yksiköissä Laatukäsikirjat ja auditointi, ks. edellä Ks. asiakas/palveluiden saatavuus ja laatu 149 Arviointi (Tilinpäätös) Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittari Saumattomat työprosessit hankinnoissa ja henkilöstön palkkaamisessa Tavoitetaso 2013 min - real - max Nykyisen järjestelmän arviointi Toteutustapa Vastuu Johtoryhmä Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuu Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2013 Arviointi (Tilinpäätös) Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Toiminnan suunnittelua ohjaavat vuoden 2011 strategiatyö ja vuoden 2012 strategiasuunnitelma Toimialarajat ylittävä toiminta, moniammatillinen kehittämistyö Tavoitetaso 2013 min - real - max Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vahvistaminen, panostukset ehkäisevään hoitoon ja erityisosaamisalueisiin Otetaan huomioon työryhmiä asetettaessa Nykyisten työprosessien kehittäminen Toimialarajat ylittävät hoitoketjut Neuvonta – perhetyö – lastensuojelu Erikoissairaanhoito – vaativa kotisairaanhoito Mielenterveyshuolto – päihdehuolto Sairaanhoito – geriatria Kouluterveydenhuolto – koulutusvirasto – mielenterveyshuolto Sairaanhoito – vammaispalvelut – koulutusvirasto 150 RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite/Mittari Terveydenhuollon kaikkien resurssien optimaalinen hyödyntäminen Ehkäisevän työn resursseja lisätään pitkällä aikavälillä Lääkärin ja sairaanhoitajan/terveydenhoitajan/kätilön välisen työnjaon kehittäminen Muilta kuin yhteistoimintakunnilta saatavien tulojen lisääntyminen mm. vaativassa kuntoutuksessa, selkäydinstimulaattorit, laboratorio tekee analyyseja omana toimintana/talousarvioseuranta, käynti- ja kuukausiraportit, osavuosiraportit Tavoitetaso 2013 min - real - max Jatkuva prosessi Toteutustapa Vastuu Potilas oikeassa hoitoportaassa, henkilöstön joustava käyttö, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään edelleen Lain ja asetuksen mukaisesti. Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä aloitetaan ikääntyneiden järjestelmällinen terveysneuvonta 70-vuotiaille. Yksi kouluterveydenhoitaja huolehtii nuorten yleisestä terveysneuvonnasta osana työtään. Laajennetaan käsittämään myös muiden kuntien seniorit, jos vastaanotoille myönnetään resursseja Aloitetaan 2013 Lisäystä vuoteen 2012 verrattuna Lisätään ajan mittaan tulevien talousarvioiden yhteydessä Kätilö/seksuaaliterapeutti antaa ehkäisyneuvontaa (osana perusterveydenhuoltoa) Tk:n hoitajavastaanottojen kehittäminen Sopimukset ja lähetevirta; tietoa lähettäville tahoille/lääkäreille 151 Arviointi (Tilinpäätös) Tasapainoinen talous Tavoite/Mittari Potilaita hoidetaan oikeassa portaassa/kansalliset kustannustilastot Kaikkien kustannuspaikkojen vastuuhenkilöiden kustannustietoisuuden lisääntyminen/talousarvioraportit, käyntitilastot, Rafaela, sisäiset raportit, välitilinpäätökset Tavoitetaso 2013 min - real - max Perusterveydenhuollon - erikoissairaanhoidon tilastoinnin läpikäynti ja tarvittaessa muuttaminen Toteutustapa Vastuu Talousarvioseuranta, kansalliset vertailut. Kaikki vastuuhenkilöt tietävät, mitä oman yksikön eri tileille kirjataan. 90-95100 % Rahatoimiston antama koulutus ja ohjaus. Uudet esimiehet perehdytetään talousraportteihin. Kaikki vastuuhenkilöt lukevat oman yksikkönsä kuukausiraportit, 100 % Talousraportointi ajan mittaan vastuuhenkilöille ”on line”. Rahatoimisto Tavoitetaso 2013 min - real - max 1-2 kertaa/vuosi Toteutustapa Vastuu Talousarvion ja suunniteltujen muutosten yhteydessä Arviointi (Tilinpäätös) Yhteistyökeskustelut Omistajaohjaus Tavoite/Mittari Tulosalueiden päälliköt ja soten johtoryhmä käyvät osakaskuntien edustajien kanssa yhteistyökeskusteluja voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 152 Arviointi (Tilinpäätös) TUNNUSLUVUT Suoritteet Henkilötyövuodet Tilinp. -08 Tilinp. -09 Tilinp. -10 Tilinp. -11 Henk.rap. Henk.rap. 716,5 703,3 Talous -arvio -12 Talous -suun. -13 667 625 Perustelut 2012 Laitosapulaisia siirtyy sisäiselle tukipalvelukeskukselle, 26,5 henkilötyövuotta Työterveyshuolto, 12 henkilötyövuotta 3 henkilötyövuoden lisäys vuoden 2012 talousarvion kautta 2013 Laitosapulaisia siirtyy sisäiselle tukipalvelukeskukselle, n. 40 henkilötyövuotta Työterveyshuolto, 1 henkilötyövuosi vähemmän vuoteen 2012 verrattuna Tk-lääkärien määrä lisääntyy (+?), myös lääkärisijaiset Kirurgia -2 henkilötyövuotta Suoritteet esitetään erikseen suunniteltujen käyntien ja hoitopäivien muodossa 153 Talous -suun. -14 Vanhushuollon päällikkö, vs.: Pirjo Knif TOIMIALA: Vanhushuolto TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tarjota laadukasta alueellista vanhushuoltoa, joka on kustannustehokasta ja tasapuolista. Vanhushuollossa annettavan palvelun on oltava ammattimaista ja asiakaslähtöistä ja sen on vahvistettava vanhusten arvokkuutta ja elämänlaatua. Vanhushuollon painopiste on avohuollossa, jossa vanhuksille annetaan mahdollisuus elää ja asua itsenäisesti turvallisissa olosuhteissa. Asumisyksikössä asuvien vanhusten on voitava elää sisällökästä ja virikkeellistä elämää, jossa hyödynnetään yksilön omia voimavaroja. Hoitotoimenpiteitä ja sairaanhoitoa antaa asiantunteva ja ammattimainen henkilöstö tarpeen mukaan. Vanhushuolto suunnitellaan vanhuspalvelulain (2013) ja ikäihmisten palvelujen laatusuositusten pohjalta (2008:4 Sosiaali- ja terveysministeriö). Laatusuosituksia käytetään vanhushuollon kehittämis- ja arviointivälineenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhushuollossa on meneillään suuri rakennemuutos. Se johtuu osaksi vanhusten määrän, erityisesti > 85-vuotiaiden, tuntuvasta lisääntymisestä. Mainitulla ryhmällä on suurin hoiva- ja hoitotarve. Muutokset vaativat kauaskantoista ja tavoitteellista suunnittelua, joka perustuu käytettävissä olevaan tilastoon ja tutkimukseen. Vanhushuollon haasteista selviytymiseen tarvitaan osaavaa henkilöstöä ja moniammatillista työskentelytapaa sekä geriatrian koulutuksen saaneita lääkäreitä. Asumispaikkojen henkilöstömitoituksen pitää olla vähintään 0,5 hoitokoulutuksen saanutta henkilöstöä. Aktivoivan ja kuntouttavan työotteen toteuttamiseen tarvittaisiin kuitenkin suurempi henkilöstömitoitus. Dementiayksiköt ja geriatrian osastot tarvitsevat suuremman henkilöstömitoituksen. 154 Eri toimintamuotojen toimintaympäristön muutokset: - KOTIHOITO: Uudessa vanhuspalvelulaissa säädetään mm. palvelutarpeen monipuolisesta arvioinnista. Vanhushuolto osallistuu tämän teeman pilotointiin. Kotihoidon tiimityötä laajennetaan Pedersöreen ja Uuteenkaarlepyyhyn edellyttäen, että saadaan sairaanhoitajaresursseja. Effican käyttö kotihoidossa mahdollistaa henkilöstövarojen tehokkaamman käytön. Rai-järjestelmän yhdentämisellä EfficaKotihoitoon saadaan rakenteeltaan parempi hoito- ja palvelusuunnitelma, joka vastaa asiakkaan voimavaroja ja tarpeita. - TUKIPALVELUT: Koneellinen lääkejakelu otetaan käyttöön yhteistyössä apteekkien kanssa. Erityyppisiä tukipalveluja kehitetään, esim. "ruokakassi". - OMAISHOIDON TUKI: Tukea on lisättävä vähitellen siten, että kunnat täyttävät laatusuositukset; niiden mukaan 5 – 6 %:n yli 75-vuotiaista on saatava tukea. Omaishoitajalla on oikeus kolmeen lomapäivään kuukaudessa. Vaihtoehtoisia omaishoitajien lomitusmahdollisuuksia on kehitettävä. - PÄIVÄKESKUSTOIMINTA: Vuonna 2013 Pietarsaaressa alkaa uusi päiväkeskustoiminta muistihäiriöisille kotona asuville. Päivätoiminta tukee kotona asumista. - MUISTINEUVONTA: Neuvolaa kehitetään alueelliseksi osaamiskeskukseksi. Toimintaan tarvitaan geriatrikko ja tarpeeksi monta muistineuvojaa. Rai-screenerin käyttömahdollisuutta muistineuvojan seurantakäynteihin selvitetään. - LYHYTAIKAISHOITO: Lyhytaikaishoitoa on lisättävä kotona asumisen tueksi. Lyhytaikaishoitoa annetaan asumispaikoissa, geriatrian osastoilla ja muistisairaille dementiayksiköissä. Geriatrian osastojen (7- 8) korjaustöiden valmistuttua pyritään lyhytaikaishoito ohjaamaan geriatrian osastoille muistisairaita lukuun ottamatta. Tavoitteena on, että lyhytaikaishoito on aktivoivaa/kuntouttavaa. KUNTOUTTAMINEN, AKTIVOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ: Fysioterapeutti- ja toimintaterapeuttiresursseja hyödynnetään moniammatillisessa tiimissä. Uusia työtapoja kehitetään ja otetaan käyttöön. Vanhusten omia voimavaroja hyödynnetään, tuetaan ja vahvistetaan. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN: Sandlundenin vanhainkoti muutetaan laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi. Hagaborg I selvitetään, toimintamuoto on rekisteröity vammaishuollon tukiasumiseksi. Effican käyttöönotto alkaa asumispaikoissa vuonna 2013. -DEMENTIA-ASUMINEN: Vuoden aikana selvitetään muistisairaille tarkoitettujen pienempien moduulien tarve nykyisessä toiminnassa. Effican käyttöönotto. - PITKÄAIKAISHOITO: Kaupungin omissa asumispaikoissa ei päivittäinen toiminta poikkea tehostetusta palveluasumisesta asiakkaan kannalta. Maksujärjestelmä on kuitenkin toinen. Myös pitkäaikaishoitoyksiköiden on tarkoitus hyödyntää vanhusten omia voimavaroja kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. - GERIATRIAN OSASTOT 7, 8 sekä Uudenkaarlepyyn os. 9 Lyhytaikaishoidon sisältöä kehitetään yhä aktivoivammaksi ja kuntouttavammaksi. Uudenkaarlepyyn osaston 9 kunnostustöitä aletaan suunnitella v. 2014. OSTOPALVELUT: Sosiaali- ja terveysvirasto ostaa vanhushuollon palveluja yksityisiltä ja yhdistyspohjaisilta tuottajilta. Palvelut kuuluvat niihin, joiden järjestäminen on kuntien vastuulla. Asumispalvelut ovat ostopalvelujen suurin ryhmä. Useimmissa tapauksissa ne järjestetään tuottajien omissa tiloissa. Pitkäaikaishoitopaikkoja ostetaan yhdeltä tuottajalta. 155 STRATEGISET TAVOITTEET VUODEN 2013 AIKANA 1) Kotihoito on hoitoketjun kivijalka Kotihoidossa tarvitaan monipuolista neuvontaa ja ohjausta. Palvelunohjaus järjestetään siten, että sitä on saatavilla kaikille sitä tarvitseville vanhuksille. Työn painopistettä ohjataan enemmän ehkäisevään työhön tukemalla ehkäisevää toimintakulttuuria toiminta- ja työtavoissa ja palvelukokonaisuudessa. Kotihoidon työn sisältöä ja johtamista kehitetään siten, että kotihoito tukee paremmin koko hoitoketjua. Hyvin toimiva tiimityö ja hyvä lähijohtaminen ovat edellytyksenä voimavarojen ja osaamisen tehokkaalle käytölle. Niitä kehittämällä voidaan tukea asiakkaiden asumista omassa kodissaan. Muistineuvonnan kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää tässä yhteydessä. Tavoitteena on saada ajan mittaan muistineuvonnan toiminta Seniorikeskukselle. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Teknisiä ratkaisuja, esim. lääkkeiden koneellista jakamista, käytetään entistä enemmän. Kotihoidossa vahvistetaan geriatrian osaamista. Kotihoidon kehittämiseksi laaditaan strategia. 2) Asumisen pysyvyys -periaate - ”yhden portaan asumismalli”: Periaatteen mukaan vanhuksen on voitava asua kotonaan tai asumispaikassaan, eikä hänen tarvitse muuttaa, vaikka hoidon- ja hoivantarpeessa tapahtuu muutoksia. Vanhusten on saatava mahdollisimman monet hoidon- ja hoivantarpeistaan tyydytetyksi muuttamatta mihinkään ja voitava asua entisessä paikassaan hoidonraskauden lisääntymisestä huolimatta. Kun vanhuksella on asumispaikka, voidaan hänet siirtää toiseen yksikköön vain lääketieteellisistä syistä. Nykyistä palveluasumista on kehitettävä pitkäkestoiseksi, aktivoivaksi hoidoksi ja hoivaksi, jota antaa hoitoalan koulutuksen saanut henkilöstö koko vuorokauden ajan, ja lääkäripalvelua on tarjolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja, paremmin koulutettua henkilöstöä ja uutta suhtautumistapaa annettavaan hoitoon. Laatusuosituksen noudattamiseen ja omassa kodissa pysymiseen tarvitaan hyviä asumisympäristöjä, joita on saatavilla ja joissa toimintakyvyn huonontuminen on otettu huomioon. Vanhushuollossa tarvitaan hyvin toimivaa kotihoitoa, päivätoimintaa ja mahdollisuus intervallihoitoon (lomitukseen, kuntoutukseen). Geriatrian osastot tukevat toiminnallaan asumisen pysyvyyttä esim. kuntouttavalla hoidolla. Kotiuttamiskoordinoijan työ osastojen ja avohoidon välillä parantavat potilaiden kotiuttamisen laatua. Tällä hetkellä seudun ostopalveluissa on vinoutumaa, kevyen hoidon paikkatarvetta ei enää ole ja raskaamman hoidon paikkoja tarvitaan paljon. Pietarsaaren kaupunki ostaa 96 asumispaikkaa, joista 17 on kevyttä hoitoa, 23 keskiraskasta hoitoa ja 56 paikkaa raskasta hoi-toa / dementia-asumista. Kevyen ja keskiraskaan hoidon paikkojen täyttämisessä on vaikeuksia. Kun vanhus tarvitsee kahden henkilön apua, tulee myös raskaamman hoidon paikoilta siirtyminen ajankohtaiseksi. Vuoden 2013 aikana tehdään laaja selvitys nykyisen järjestelmän vaihtoehtoisista asumisratkaisuista. Koko tämä toiminnan rakenteiden muuttamisprosessi edellyttää tarkkaa suunnittelua, jossa selvitetään eri vaihtoehtoja: hankintaa, toiminnan haltuunottoa tai palvelusetelien kehittämistä. 156 3) Vanhusten aktiivinen osallistuminen hoitoon Vanhus osallistuu aktiivisti häntä itseään koskevan hoidon suunnitteluun, päätöksentekoon, toteuttamiseen ja arviointiin. Tavoitteena on toimia käyttäjälähtöisesti ja vaikuttaa siihen, että vanhukset osallistuvat hoidon, hoivan ja muiden julkisten palvelujen kehittämiseen. Henkilöstö tukee ja kannustaa vanhuksia ongelmaratkaisuun, toimintaan ja omien voimavarojen käyttämiseen. Henkilöstön osaamista aktivoivassa ja kuntouttavassa työotteessa kehitetään jatkuvan täydennyskoulutuksen avulla. Omaisten läheisilleen antama hoiva on tärkeää ja sitä pitää tukea kaikin mahdollisin tavoin. Lomittajapalvelua, päiväkeskustoimintaa ja muita palveluja pitää kehittää. Siten omaishoitajat ja omaiset saavat paremman mahdollisuuden saada käyttää lakisääteisen vapaansa. Palvelunohjauksella on keskeinen asema omaisten ja vanhusten tiedottamisessa ja heidän auttamisessaan löytämään oikeaa tietoa. Omaishoidon lisäksi tehdään muuta vapaaehtoistyötä vanhusten parissa, mitä myös pitää tukea eri tavoin. 157 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Hyvä palvelulaatu RAI:n laatuindikaattoreiden vahvistaminen Yksilön palvelu oikealla tasolla. Hoitopaikkojen indikaattorit vahvistetaan Mittarit: RAI, Rafaela, HAIPRO ja asiakaskyselyt Toimivat hoitoketjut, palvelun saavutettavuus ja saatavuus Mittari: - Asumispaikan ja muiden hoitotoimenpiteiden odotusaika - Hoitopäiväseuranta - Säännöllinen kotihoito > 75 v. % väestöstä - Palveluasumista yli 75-vuotiaille, % väestöstä Pitkäaikaishoitoa yli 75-vuotiaille (vanhainkoti tai tk) % väestöstä Tavoitetaso 2013 min - real - max Rai-arvioinnit tehdään kaikista asiakkaista, jatkuva prosessi. Min. 2 krt/vuosi (100 %), max päivitys terveyden olennaisen muutoksen jälkeen (80 %) RAI benchmarking THL:n kautta 2krt vuodessa Toteutustapa Vastuussa oleva RAI käytössä järjestelmällisesti avohoidossa, asumisissa ja geriatrian osastoilla RAI-vastaava valitaan joka yksikköön, vastaavien verkosto Vastuu: tulosyksikön päällikkö kunkin yksikön esimies Rafaela-hoitoisuus optimaalista geriatrian osastoilla HaiPro ilmoitukset 100 % HaiPron seuranta ja Rafaelahoitoisuus optimaalista Odotusaika asumiseen kolme kk, (min, 4,5 kk (real), 4 kk (max) Hoitopäiviä keskim < 25 vrk Säännöllinen kotihoito: min 1112 %, max 13-14 % (valtak.tavoite).*taulukko, jossa min, real ja max tavoitetaso. Palveluasumista yli 75-v.: min 67 5, max 5-6 % (valtak. tavoite) Pitkäaikaishoitoa yli 75-v: real Hoitoisuus lisääntynyt kotihoidossa, SAS-suunnittelu, hoito- ja palvelusuunnitelma RAI-mittauksen avulla. Kuntouttava ja aktivoiva työote. Kotiutuskoordinoijan työ. Asiakkaiden omaa vastuuta ja osallisuutta tukeva palvelunohjaus. Muistineuvonta Hyvä työnjako moniammatillisessa työssä. Vastuu: vanhushuollon päällikkö, tulosyksikön 158 Arviointi (Tilinpäätös) 3,5 %, max 3 % (valtak. tavoite) Tyytyväiset asiakkaat Mittari: kyselyt, asiakaspalaute Geriosasto: asiakaskyselyssä on vähintään 90 % asiakkaista tyytyväisiä päällikkö, kunkin yksikön esimies, SAS-ryhmä, kaikki Asiakaskyselyjä tehdään jokaisessa yksikössä vuoden aikana, kehitetään vanhustyön kehittämisyksikön ja IkäKaste-hankkeen avulla. Vastuu: tulosyksikön päällikkö ja kunkin yksikön esimies Geriosastolla on oma kyselynsä. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään Mittari: tilastot, Hilmo Tavoitetaso 2013 min - real - max 89 % yli 75-vuotiaista asuu kotonaan vuonna 2013 Min 89 % asuu kotona - max 9192 % asuu kotona (valtak. tavoite) Mahdollisuus asumisen pysyvyyteen omissa yksiköissä Mittari: siirtojen ja asumisaikojen seuranta Ei tarvitse muuttaa muista kuin lääketieteellisistä syistä. Osallisuus kunnan päätöksentekoprosesseissa Vanhuksen osallisuus vanhushuollossa - Omaishoidon tuki yli 75- Omaishoidon tuki: min 4-4,5 %, Toteutustapa Vastuussa oleva Avohoidon, tukipalvelujen ja lähipalvelun työmenetelmän kehittäminen kotona-asumisen mahdollistamiseksi. Vastuu: avohoidon osastopäällikkö ja kotihoidonohjaajat RAI otetaan järjestelmällisesti mukaan hoitosuunnitteluun ja seurantaan. Henkilöstön osaamista vahvistetaan. Vastuu: vanhushuollon päällikkö, tulosalueen päällikkö, asumispaikkojen johtajat Lausunnot valmisteluihin. Säännöllinen yhteydenpito kaksi kertaa vuodessa kuntien vanhusneuvostoihin. Omaishoidon tuen resurssit, 159 Arviointi (Tilinpäätös) vuotiaille, % väestöstä max 5-6 % (valtak. tavoite) Tukipalvelua yli 75-vuotiaille, % väestöstä Tukipalvelua yli 75-vuotiaille: min 25 %, max 30 % omaishoitajalle järjestetään myös muuta tukea. Vastuu: vanhushuollon päällikkö, yksikönpäälliköt Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Vanhushuolto on houkutteleva työpaikka Mittari: hakijamäärä avoimiin virkoihin Eri sairauksien hyväksyttyjen hoitoketjuja noudattaminen. Tavoitetaso 2013 min - real - max Päteviä hakijoita kaikkiin avoimiin toimiin/virkoihin Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstön kouluttaminen oppisopimuksilla. Yhteistyötä seudun koulutusyksikköjen kesken. Henkilöstöpoliittisia panostuksia tavoitteena saada riittävät voimavarat hoitoon pätevän henkilöstön saannin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vastuu: kaikki Hoitoketjut 100 % Laadittujen hoitoketjujen noudattaminen. 160 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Mittari: tilasto Henkilöstön osaamisen ja pätevyyden hyödyntäminen Mittari: tilasto Oikeudenmukainen ja tasapuolinen henkilöstön kohtelu Mittari: hyvinvointitutkimus Tavoitetaso 2013 min - real - max Täydennyskoulutusta 3 päivää/työntekijä/vuosi Pätevää henkilöstöä 100 % Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan tavoitteita vastaavan täydennyskoulutuksen järjestäminen Kehittämiskeskustelujen pitäminen: vähintään 60 % ollut keskusteluissa vuoden aikana, max 100 % Jokaisessa yksikössä järjestetään kehittämiskeskusteluja ja työpaikkakokouksia 8 krt vuodessa. Hyvä tiedonkulku Min 90 %, max 100 % henkilöstöstä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti Vastuu: vanhushuollon päällikkö, ao. yksikön esimies tulosyksikön päällikkö 161 Arviointi (Tilinpäätös) Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Kaikki sijaiset sijaispankin kautta Mittari: tilasto Tavoitetaso 2011 min - real - max Sijaispankin palvelun käyttäminen, min 80 %, max 100 % Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: kotipalvelunohjaajat ja asumispaikkojen johtajat Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2011 min - real - max Vähemmän sairasuspoissaolopäiviä kuin vuonna 2012. Toteutustapa Vastuussa oleva Tyhy-toiminta Kehittämiskeskustelut Vastuu: kaikki Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Hyvinvoiva henkilöstö Mittari: sairauspoissaolotilaston seuranta, Työhyvinvointi-kyselyn tulos 162 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tehokas toiminta, jolla selvä tavoite ja ilmoitettu arvopohja Oikeudenmukainen ja oikein kohdistettu palvelu. Mittari: palvelun laadun ja riittävyyden arviointi Tavoitetaso 2011 min - real - max Kaikki työntekijät tuntevat toiminnan tavoitteet ja arvopohjan Tärkeysjärjestys perustuu arvopohjaan Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: kaikki Tavoitetaso 2011 min - real - max Tavoitteiden ja voimavarojen mukainen toiminta Toteutustapa Vastuussa oleva Välitilinpäätös, talousarvion seuranta, hyvinvointitilinpäätös Hintavertailu valtakunnallisesti Rafael-tilaston kautta Vastuu: vanhushuollon päällikkö, osastopäälliköt ja esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) Yhteistoiminta-alueelle laaditaan vanhuspoliittinen ohjelma. Työ alkaa syksyllä. Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/MittariI Hyvinvointia edistävä toiminta. Vanhushuollon ja hoivan hyvä laatu Sairaalassa valmiiksi hoidettuja potilaita ei erikoissairaanhoidossa Vanhushuollon hallitut rakennemuutokset, jotka perustuvat tietoon ja tilastoon 163 Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Vanhushuoltopalvelujen tuotteistaminen Mittari: Muistineuvonta - kuntatuotteet - M1 Konsultoinnit - M2 Seuranta/vuositarkastus - M3 Ensimmäinen käynti - M4 Lääkärikäynti Tavoitetaso 2011 min - real - max Muistineuvonnalla, Pietarasaaren kotihoidolla ja geriatrian osastoilla on kuntatuotteita. Toteutustapa Vastuussa oleva Tuotekohtainen käyntimäärä saadaan kuukausittain ja niitä seurataan. Sisältö ja hinnat korreloivat Vastuu: vanhushuollon päällikkö, osastopäälliköt ja esimiehet Hoitovuorokausihinnat alle maan keskiarvon Kotihoito-kuntatuotteet (sisältää kodissa annettavan hoidon linjaukset) Kotipalvelu - KH1 Lyhyt käynti (esim. insuliinipistos, silmätipat ennen leikk.) - KH2 Hoiva (perushoito. hygienia, ruoka) - KH3 Hoito/lääkkeet (edellyttää hoitoalan koulutusta, terveydentilan seuranta) - KH4 Vaativa kotihoito (iv-tippa, kipupumput jne.) - KH5 Arviointi (kartoituskäynnit RAI) Kotisairaanhoito K1 Lyhyt käynti (esim. insuliinipistos, silmätipat ennen leikk.) 164 Arviointi (Tilinpäätös) - K2 Hoiva (perushoito. hygienia, ruoka) - K3 Hoito/lääkkeet (edellyttää hoitoalan koulutusta, terveydentilan seuranta) - K4 Vaativa kotihoito (iv-tippa, kipupumput jne.) - K5 Arviointi (kartoituskäynnit RAI) Geriatrian osastot - Lyhytaikaishoito, kuten sairaan- ja akuuttihoito, kuntoutus ja aktivoiva perus-, laaja ja hyvin laaja hoito - Pitkäaikaishoito: perus-, laaja ja hyvin laaja Os. 9 Uusikaarlepyy hyväksyy nämä kriteerit kunnan ostopalveluihin, mutta ei ole ottanut niitä käyttöön. 165 *YLI 75-VUOTIAIDEN SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOITO Määrä Vanhuksia > 75-v. 2011 Min (Hilmo 2011) Real Max Kansallinen tavoite % Asiakkaita 14 283 2022 % 9,5 Asiakkaita 199 % 12 Asiakkaita 244 Luoto 270 10 27 12 33 14 38 Uusikaarlepyy 804 10,7 87 12 97 14 112 Pedersöre 755 11,1 84 12 90 14 106 Pietarsaari 166 TUNNUSLUVUT Suoritteet Kotona-asuvat yli 75vuotiaat, % väestöstä Pietarsaari Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Kansallinen tavoite Omaishoidon tuki yli 75-vuotiaat % väestöstä Pietarsaari Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Kansallinen tavoite Säännöllinen kotihoito yli 75-vuotiaat % väestöstä Pietarsaari Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Kansallinen tavoite Yli 75-vuotiaiden tukipalvelut % väestöstä Pietarsaari Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre 75 vuotta täyttäneiden palveluasuminen % väestöstä Pietarsaari Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Kansallinen tavoite Yli 75-vuotiaiden pitkäaikaishoito (vanhainkodit tai tk) % väestöstä Pietarsaari Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Kansallinen tavoite Henkilötyövuodet Tilinpä ätös -08 Tilinpäätös -09 Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Talous- Talous- TS arvio arvio -14 -12 -13 86,4 86,4 84,7 85,2 87,3 87,6 85,8 86,0 86,7 85,3 86,1 86,5 87 87 87 87 91-92 88 88 88 88 91-92 89 89 89 89 91-92 90 90 90 90 91-92 3,8 3,4 5,5 5,3 4,1 3,5 5,1 3,3 3,5 2,6 3,5 3,7 3,4 3,3 3,2 3,7 5-6 4,0 4,0 4,0 4,0 5-6 4,5 4,5 4,5 4,5 5-6 4,8 4,8 4,8 4,8 5-6 9,7 9,8 9,5 10,0 9,6 8,5 7,8 5,7 7,6 9,8 10,1 10,4 9,5 10,0 10,8 11,1 13-14 11 11 11 11 13-14 12,0 12,0 12,0 12,0 13-14 12 12 12 12 13-14 19,7 39,6 27,9 30,9 19,7 42,5 23,9 31,8 29,3 58,3 25,3 46,2 20 30 28 28 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 8,2 8,3 7 8,4 10,6 7,7 6,8 9,4 10,0 8,6 5,2 8,5 9 8 7 8 5-6 8,5 7,0 7,0 7,0 5-6 7,0 7,0 7,0 7,0 5-6 7,0 7,0 7,0 7,0 5-6 6,8 3,0 10,1 6,2 3,2 2,7 9,0 4,5 2,0 4,1 8,7 4,3 3,5 3,5 9 6 3 457,36 3,5 3,5 8,0 5,5 3 3,0 3,0 4,0 4,0 3 3,0 3,0 5,0 5,0 3 528,49 167 Sosiaalihuollon päällikkö: TOIMIALA: Carola Lindén Sosiaalihuolto TOIMINTA-AJATUS Sosiaalihuolto harkitsee oikeusturvan huomioiden lainsäädännön rajoissa ja yksilön tarpeiden pohjalta ihmisten oikeuden tukeen, apuun ja suojaan. Sosiaalihuollon tulee turvata kuntalaisten perushyvinvointi, tarjota riittävät lähipalvelut ja varmistaa ammatillinen osaaminen. Palvelu toteutetaan toimivassa organisaatiossa, joka takaa laadukkaan sosiaalihuollon. Henkilöstön ammatilliselle työlle on oltava tunnusomaista rajat ylittävä yhteistyö, tuki ja konsultaatio. Sosiaalihuollon on ehkäistävä ja vähennettävä yhteiskunnassa ilmeneviä sosiaalisia ongelmia yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaalihuolto on toimiala, jonka tarve lisääntyy muuttuvassa yhteiskunnassa. Lainsäädännön noudattamiseksi ja palvelujen kysyntään vastaamiseksi tarvitaan runsaasti lisäresursseja toiminnan kehittämiseen sekä tarpeita vastaavaa osaamista. Vammaishuollon työtaakka on lisääntynyt 1.1.2010 lukien huomattavasti, koska myös psyykkisesti vajaakuntoiset kuuluvat nyt vammaishuollolle. Sosiaalityöntekijät tekevät heihin liittyvää työtä niiden asiakasryhmien kustannuksella, jotka ovat kuuluneet vammaishuollolle jo aikaisemmin. Johtavan sosiaalityöntekijän asiakastyöhön jäävä aika on vähentynyt huomattavasti, koska hän palvelee nyt koko yhteistoiminta-alueen vammaissosiaalityöntekijöitä. Tuloillaan on uusia asiakasryhmiä, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten ADHD tai Aspergerin oireyhtymä. Lisäksi on suuri ryhmä niitä, joilla on lievä kehityshäiriö ja/tai mielenterveysongelmia tai käytöshäiriöitä. Jatkuvan asumisen tuen ja ohjauksen tarpeessa olevien nuorten määrä on lisännyt ostopalvelujen tarvetta, koska omaa palvelutuotantoa ei ole saatavilla. Vammaishuollon sosiaalityöntekijät saavat yhä useammin yhteydenottoja eri toimialojen työntekijöiltä, jotka etsivät palvelujen järjestäjää tälle erittelemättömälle asiakasryhmälle. Näillä asiakkailla ei ole vammaispalvelulain eikä erityishuoltolain mukaista oikeutta palveluihin. Tarvitaan kuitenkin runsaasti eri tukimuotoja, jotta kyseiset henkilöt voisivat asua itsenäisesti, ja lisäksi on kysyntää palveluasumispaikoista niille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen. Sosiaalihuollolla ei ole nykyään tarjota näille asiakkaille omaa palvelutuotantoa, eikä kyseisten palvelujen ostoon ole budjetoitu määrärahaa. Akuuttien ongelmien ratkaisemiseksi ostetaan kuitenkin jonkin verran palveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta, esim. tukea ja ohjausta. Tällaisten haasteiden kohtaamiseen ei ole nykyisin mitään järjestelmää eikä henkilöstöresursseja, joiden avulla voitaisiin tehdä tarvittavia selvityksiä ja tarjota palveluja omana toimintana. Hoitamatta jäävät tapaukset johtavat tulevaisuudessa suurempiin ongelmiin ja kalliisiin kustannuksiin, koska kyseiset henkilöt syrjäytyvät helposti jäädessään vaille apua. Yhteistoiminta-alueella ei ole asumispaikkoja vaikeasti sijoitettaville moniongelmaisille henkilöille. Heitä pallotellaan eri tulosalueiden välillä, koska heitä koskevaa selkeää lainsäädäntöä ei ole. Hyväksyttäviä kokonaisratkaisuja on vaikea löytää, minkä vuoksi vaikeasti sijoitettavilla asiakkailla on suuri asumisyksikön tarve. Uuden Toimintakeskuksen ja Pietarsaaren suomenkielisille vammaisille tarkoitetun uuden asumisyksikön suunnittelua ja piirustuksia on valmisteltu tekniselle virastolle myönnetyn hankemäärärahan puitteissa. Suunnittelu toteutetaan yhdessä Eskoon kanssa, jonka on määrä ottaa toiminta hoitaakseen kiinteistöjen valmistuttua. Eskoo edellyttää, että nykyinen autistien asuminen siirretään Castréninkadulta uuteen yksikköön, mikä on edullisinta toiminnan talouden kannalta. Asiasta tehdään vuonna 2013 sopimus Eskoon kanssa ja rakennushanke on aloitettava seuraavan vuoden aikana. 168 Asumis- ja jaksohoitopaikkoihin kohdistuu suuri paine. Esille on otettu Radiotiellä sijaitsevan rivitalokiinteistön muuttaminen palveluasumiseksi. Hanketta toteutetaan sitä mukaa kuin kiinteistöstä vapautuu asuntoja. Asumiseen tarvitaan ympärivuorokautinen henkilöstö. Osa ostopalveluista voitaneen lopettaa asiakkaiden palatessa asumaan yhteistoiminta-alueelle. Aikuis- ja perhesosiaalityön asiakastyö vaatii lisää henkilöstöresursseja etenkin Pietarsaaressa. Lastensuojelussa lisääntyvät sekä työtaakka että kustannukset. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat ylityöllistettyjä. Sosiaalityöntekijöiden määrä ei riitä lakisääteisten tehtävien suorittamiseen tyydyttävällä tavalla. Mutkikkaat asiat, vaativat omaiset ja lakimiehet sekä aluehallintovirastolle ja oikeusasiamiehelle tehtävien hallintokantelujen määrän lisääntyminen yhdistettynä raskaaseen työtaakkaan aiheuttavat sosiaalityöntekijöille uupumusta. Lastensuojelun yksityisten konsulttipalvelujen ja toimenpiteiden ostamistarpeen lisääntyminen on huolestuttavaa kustannusten kannalta. Osa ostopalveluista voitaisiin välttää perustamalla lisää perheohjaajan virkoja, mutta erityisselvitykset ja erityiskonsultaatio vaativat erityisosaamista, joka on hankittava ostopalveluna. Lastensuojelun tarve voitaisiin täyttää paremmin perhetyötä laajentamalla. Perhetyöntekijöiden/perheohjaajien määrän lisääminen on välttämätöntä, jotta kyetään vastaamaan lapsiperheiden ehkäisevän työn ja nuorten tehokkaampien tukitoimien tarpeeseen. Nykyinen saatavuus ei vastaa tarpeita. Huoli puheeksi -menetelmää välitetään koulutuksen avulla henkilöstölle, joka on työnsä kautta tekemisissä lasten ja lapsiperheiden kanssa. Lastenneuvolan, päiväkotien, koulujen ja terveydenhuollon henkilöstöllä tulee olla tietoa ja valmiudet tehdä runsaasti ehkäisevää työtä estääkseen ongelmien kasvamisen liian suuriksi. Yhteinen tavoite ja kokonaisvastuu ovat erittäin tärkeitä. Uusia henkilöstöryhmiä koulutetaan menetelmän käytössä jatkuvasti. Pietarsaaressa on laajennettu perhetyön ja terveydenhoidon yhteistyötä, ja lastenneuvolassa työskentelee perhetyöntekijä yhtenä aamupäivänä viikossa. Aikuissosiaalityötä kehitetään SOS-Kaste-hankkeessa, jonka painopiste on nuorten ja maahanmuuttajien työelämään integroimisessa. Päihdehuolto suunnittelee yhteistyössä teknisen viraston kanssa Permontien tukiasuntojen rakentamista/peruskorjausta 25-paikkaiseksi kuntouttavaksi päihdeasumiseksi. Tavoitteena on saada aikaan toimiva asumisyksikkö, joka vastaa uusia kansallisia vaatimuksia sekä tilojen että henkilöstön osalta ja myös sisällöllisesti siten, että toiminta on kuntouttavaa. Tekniselle virastolle on myönnettävä varoja rakennustöiden toteuttamiseen. Välittäjä-hankkeessa on meneillään A-klinikan vieressä sijaitsevan kiinteistön muuttaminen päihteidenkäyttäjien päiväkeskukseksi. Lokakuuhun 2013 jatkuvaa hanketta vetää toiminnasta vastaava hanketyöntekijä. Rakennustöihin osallistuu useita pitkäaikaistyöttömiä, joilla on päihdeongelma. Siten kaupungille pitkäaikaistyöttömistä aiheutuvat kustannukset vähenevät ja työllistyminen on hyväksi työttömille. Pakolaistyö on kasvanut varsin suureksi sosiaalihuollon toimintamuodoksi. Toiminnassa on nykyään mukana koordinaattori/sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, kolme pakolaisohjaajaa ja hanketyöntekijä. Seudulla asuu nykyään 90 kiintiöpakolaista ja syys-lokakuun vaihteessa yhteistoiminta-alueelle saapuu huomattavasti myöhässä 50 kiintiöpakolaista lisää. Pietarsaaressa on nykyään noin 80 oleskeluluvan saanutta pakolaista, jotka ovat muuttaneet vastaanottokeskuksesta omiin asuntoihin. Pakolaistyö vaatii paljon enemmän kuin asuntojen järjestämistä ja toimeentulotuen myöntämistä. Useat selvitykset, perheiden yhdistämishakemukset ja yhteydenotot ministeriöön, Maahanmuuttovirastoon, ulkomaiden suurlähetystöihin ja ELY-keskukseen vievät runsaasti henkilöstön työaikaa. Tehtävien selvitysten pohjalta kunnille myönnetään suoraan korvausta pakolaisista neljän vuoden ajalta. Korvaukset eivät ole tuloa sosiaalihuollon talousarviossa. Neljän vuoden kuluttua pakolaiset siirtyvät kuntien tavanomaisen toimeentulotuen piiriin, elleivät pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Tämä lisää uuden henkilöstön tarvetta ja kuntien menoja tulevaisuudessa. 169 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Palvelujen antaminen lakisääteisissä käsittelyajoissa. Toimivat prosessit, asiakirjojen kirjaaminen, tarkoituksenmukainen dokumentointi, päivitetyt asiakassuunnitelmat. Selkeästi perustellut päätökset. Tavoitetaso 2013 min - real - max Vammaishuollossa käsittely 7 päivässä + 3 kk:n selvitysaika. Lastensuojelussa 7 päivää selvityspäätökseen + 3 kk lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Toimeentulotukiasioissa päätös 7 päivässä. Asiakasdokumentaation kehittäminen ja parantaminen, prosessinohjauksen ja kirjaamisen parantaminen. Toteutustapa Vastuussa oleva Sosiaalityöntekijät kirjaavat ja seuraavat käsittelyaikoja. Tietokoneohjelma, jonka avulla se onnistuu. Arviointi (Tilinpäätös) Osana laadunkehitystä. Prosessien läpikäynti. Dokumentointiperiaatteiden läpikäynti. Koulutus dokumentoinnissa. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Hyvä tavoitettavuus, hyvä kohtelu, asiakkaan osallisuus asiakasasioiden käsittelyssä, aikaa asioiden selvittämiseen. Oikeudellisesti varma ja oikeudenmukainen käsittely. Tavoitetaso 2013 min - real - max Ei hallintokanteluja aluehallintovirastolle eikä oikeusasiamiehelle. Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteiset periaatteet. Prosessien läpikäynti hyvin toimivan järjestelmän luomiseksi. Sisäinen keskustelu asiakkaiden kohtelussa ja asiakkaiden osallisuus. 170 Arviointi (Tilinpäätös) Dialoginen työskentelytapa. Huoli puheeksi -koulutuksen saanut henkilöstö käyttää menetelmää ehkäisevänä toimenpiteenä työssään. Jatketaan Huoli puheeksi –menetelmän koulutusta henkilöstölle, joka on työnsä kautta tekemisissä lasten ja lapsiperheiden kanssa. Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Sosiaalihuolto houkutteleva tulosyksikkö työpaikkana. Tavoitetaso 2013 min - real - max Päteviä hakijoita avoimiin paikkoihin. Sosiaalityöntekijöiden pysyvyyden parantuminen. Toteutustapa Vastuussa oleva Kannustetaan epäpäteviä työntekijöitä opiskelemaan kelpoisuuden saamiseksi. Sosiaalityöstä kertominen tuleville opiskelijoille. 171 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tukeva ja oikeudenmukainen johtajuus. Tavoitetaso 2013 min - real - max Toimiva yhteistyö kaikilla tasoilla. Toteutustapa Vastuussa oleva Esimiesten johtamiskoulutus. Sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja etuuskäsittelijöiden säännölliset kokoukset johtavan sosiaalityöntekijän ja asianomaisen osastopäällikön kanssa. Asumisesimiesten ja päiväkeskushenkilöstön kokoukset osastopäällikön kanssa. Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstövahvuuden lisääminen etenkin sosiaalityössä. Kehityskeskustelut.Mentorointi. Työnohjaus. Tyhytoiminta, virkistyspäivät. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Päteviä hakijoita. Toteutustapa Vastuussa oleva Palkankorotus. Arviointi (Tilinpäätös) Sijaisia eri sijaisuuksiin ja sairauslomien ajaksi. Koulutetaan lisää sosiaalityöntekijöitä. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Sairauslomapäivien määrän vähentäminen. Tavoitetaso 2013 min - real - max Vuonna 2011: 14,5 päivää/sosiaalihuollon työntekijä Vuonna 2013: 12 päivää/työntekijä Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Päteviä ja hyviä hakijoita vakinaisiin virkoihin. 172 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Palvelumuotojen kehittäminen/lisääminen siten, että ne vastaavat kuntalaisten tuen tarpeita. Asiakkaiden arkea tukevien ja heidän omia voimavarojaan vahvistavien ehkäisevien palvelumuotojen lisääminen. Riittävä henkilöstövahvuus nykyisestä työtaakasta selviytymiseksi. Tavoitetaso 2013 min - real - max Henkilöstön lisääminen strategian mukaisesti: - pedagoginen ohjaaja suomenkielisiä vammaisia varten - henkilöstöä vammaishuollon uusien asiakasryhmien arviointia ja ohjausta varten - sosiaalityöntekijä, jolla vastuu tuki- ja sijaisperheistä - perheohjaajia Toteutustapa Vastuussa oleva Talousarviovaroja Kiireelliset tarpeet: -lisää sosiaalityöntekijöitä -kanslisti - nykyisten resurssien uudelleenjärjestely → tarve koota kaikki sosiaalityöntekijät samaan paikkaan tehokkuuden lisäämiseksi, työnjako - vammaisten asumisyksiköt - uusi Toimintakeskus - kuntouttava päihdeasuminen 173 Arviointi (Tilinpäätös) - asumisyksikkö vaikeasti sijoitettaville henkilöille - kuntouttava asumisyksikkö nuorille Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2013 min - real - max Työntekijöillä siedettävä työtaakka. Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteiset toimintalinjat. Lisää sosiaalityöntekijöitä. Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Kohtuullinen työtaakka, aikaa selvitysten tekemiseen. Arviointi (Tilinpäätös) Päätökset lakisääteisissä käsittelyajoissa. Tavoitetaso 2013 min - real - max Lakisääteisistä käsittelyajoista selviytyminen. Psyk. asiakkaiden hoidon porrastus. RAI-mittarin hyödyntäminen hoitosuunnittelussa. Täydennyskoulutus RAI:n käytössä. Tasa-arvoiset palvelut yhteistoiminta-alueella. Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittari 174 RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Ehkäisevä toiminta koko sosiaalihuollossa. Asiakkaiden arjen tukeminen ja heidän omien voimavarojensa vahvistaminen. Tavoitetaso 2013 min - real - max Edistetään avohoitoa ja tukitoimia kalliimpien ratkaisujen välttämiseksi. Toteutustapa Vastuussa oleva Edellytyksenä on tukitoimintojen saatavuus. Omana toimintana järjestettävät tukipalvelut taloudellisesti puolustettavampia kuin ostopalvelut. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Yksityisiä ostopalveluja hankitaan jonkin verran. Toteutustapa Vastuussa oleva Laaditaan hankintakriteerit ja ostopalvelukriteerit. Arviointi (Tilinpäätös) Tasapainoinen talous Tavoite Edullisemmat ostopalvelut 175 TUNNUSLUVUT PÄIHDEHUOLTO Suoritteet A-klinikka käynnit/ asiakasmäärä Pietarsaari Luoto Pedersöre Uusikaarlepyy Kuntoutus ostopalveluna vuorokausien määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto Tilinp. -09 Tilinp. -10 Tilinp. -11 Talousarvio -12 Talous -arvio -13 Talous -suun. -14 Talous -suun. -15 461/ 6794 8/47 34/413 23/123 402/ 5798 10/78 38/373 38/385 397/ 6470 14/139 32/327 29/351 450/ 6500 15/150 50/450 35/400 400/ 6000 15/150 50/450 35/400 400/ 6000 15/150 50/450 35/400 400/ 6000 15/150 50/450 35/400 589 0 113 0 450 0 155 28 530 36 100 56 600 50 100 40 600 50 100 40 600 50 100 40 600 50 100 40 TUNNUSLUVUT PERHE- JA AIKUISSOSIAALITYÖ Suoritteet Tilinp. -09 Tilinp. -10 Tilinp. -11 Talousarvio -12 Talous -arvio -13 Talous -suun. -14 Talous -suun. -15 Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 228 12 85 15 330 23 80 26 319 40 118 25 260 25 90 25 260 25 90 25 260 25 90 25 300 40 120 25 Laitoshoidossa ja ammattimaisissa perhekodeissa olevien lasten määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 19 1 7 3 28 4 8 3 33 2 3 0 28 2 3 2 25 2 3 2 25 2 3 2 25 2 3 1 Sijaisperheissä olevien lasten määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 29 0 4 2 23 2 5 3 24 2 7 1 30 2 5 2 32 2 6 2 32 2 6 2 30 2 8 2 Lastensuojeluilmoitusten määrä 176 Suoritteet Tilinp. -09 Tilinp. -10 Tilinp. -11 Talousarvio -12 Talous -arvio -13 Talous -suun. -14 Talous -suun. -15 Avohuollossa olevien lasten määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 300 35 90 53 256 51 87 29 254 55 130 25 260 55 100 45 260 55 100 45 260 55 100 45 260 55 120 30 Uusien elatusapusopimusten määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 126 18 15 3 150 26 25 13 129 20 54 12 140 26 30 8 140 25 50 10 140 25 50 10 140 25 50 10 Huoltajuussop. määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 137 51 59 12 152 70 69 16 156 55 56 17 148 48 45 20 150 50 50 20 150 50 50 20 150 50 50 20 79 42 38 14 80 40 40 10 80 40 40 10 80 40 40 10 80 40 40 10 Isyysselvitysten määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto Lausunnot oikeudelle Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 6 2 0 0 7 2 1 2 5 1 1 1 5 2 1 1 5 1 1 1 5 1 1 1 5 1 1 1 Toimeentulotukea nost.talouksien määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 593 110 116 53 613 94 79 47 578 94 85 51 590 100 85 45 600 100 85 50 600 100 90 50 600 100 90 50 Ehkäisevää toimeentulotukea nostaneiden talouksien määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 55 13 5 33 62 9 22 19 52 6 24 10 50 10 30 10 50 10 20 10 50 10 20 10 50 10 20 10 53 18 29 40 59 15 25 33 60 15 25 35 60 15 25 35 60 15 25 35 60 15 25 35 Perhetyötä saaneiden perheiden määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 177 Suoritteet Tilinp. -09 Tilinp. -10 Tilinp. -11 Talousarvio -12 Talous -arvio -13 Talous -suun. -14 Talous -suun. -15 Perhetyön käyntien määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 608 284 946 750 615 425 937 758 700 350 950 750 800 350 950 750 800 350 950 750 800 350 950 750 Kotipalvelua saaneiden perheiden määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 1 5 7 17 1 3 5 10 1 3 6 15 1 3 6 15 1 3 6 15 1 3 6 15 Perhetyötä saaneiden lastensuojeluperheiden määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto 16 4 10 7 30 6 11 6 40 7 12 6 40 7 12 6 40 7 12 6 40 7 12 6 24 6 9 17 35 6 10 15 35 6 10 15 35 6 10 15 35 6 10 15 Ehkäisevää perhetyötä saaneiden perheiden määrä Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto TUNNUSLUVUT VAMMAISHUOLTO Suoritteet Päiväkäyntien määrä Pietarsaari, Päiväkesk. Pietarsaari, Harmony Uusikaarlepyy, Lillhaga Pedersöre, Träffen Luoto, Ankaret Kotikäyntien määrä Pietarsaari, Päiväkesk. Pietarsaari, Harmony Uusikaarlepyy, Lillhaga Pedersöre, Träffen Luoto, Ankaret Konsultointipuhelut asiakkaiden kanssa Pietarsaari, Päiväkesk. Pietarsaari, Harmony Tilinpäätös 2011 Taloussuunn. 2012 Taloussuunn. 2013 1580 2016 1490 842 995 2500 2000 1400 650 870 2500 2000 1400 650 870 7 34 23 91 147 10 50 50 160 130 10 40 40 160 130 0 170 100 100 100 100 178 Uusikaarlepyy, Lillhaga Pedersöre, Träffen Luoto, Ankaret Henkilökohtaista apua saaneiden vammaisten määrä Pietarsaari, henkilöiden määrä Tunnit yhteensä t/kk x 12 kk Uusikaarlepyy, henkilöiden määrä Tunnit yhteensä t/kk x 12 kk Pedersöre, henkilöiden määrä Tunnit yhteensä t/kk x 12 kk Luoto, henkilöiden määrä Tunnit yhteensä 206,75 t/kk x 12 kk Omaishoidon tuki, 0-64 –vuotiaat hoidettavat Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Hoitopäivien määrä Pietarsaari - Hoitokoti - Hoitokoti tukiasuminen - Harmony, tukiasuminen - Kevakoti, kehitysvamm. ryhmäasuminen - Kytömäen palveluasuminen Luoto - Ankaret - Kevakoti, kehitysvamm. ryhmäasuminen Uusikaarlepyy - Grönkulla Pedersöre - Luoto, Ankaret 244 292 250 300 105 100 300 105 100 46 33 20 12 47 35 22 14 26 13458 12 6958 17 8172 6 2481 46 33 20 12 2432 730 2016 2440 2900 1000 2190 2555 2900 1000 2190 2555 1488 0 0 1816 85 1825 0 1825 0 1792 1825 1825 358 365 365 179 Suoritteet Vammaisten työtoiminta Pietarsaari - Asiakkaita 31.12. Pedersöre - Asiakkaita 31.12. Uusikaarlepyy - Asiakkaita 31.12. Luoto - Asiakkaita 31.12. 8086 54 1825 16 2057 16 1078 8 7530 54 1700 16 2320 16 1590 8 7530 58 1750 16 2320 16 1595 8 Työkeskus, Kårkulla Pietarsaari - Asiakkaita 31.12. Pedersöre - Asiakkaita 31.12. Uusikaarlepyy - Asiakkaita 31.12. Luoto - Asiakkaita 31.12. 9082 41 4933 22 6277 36 2397 15 8650 41 5500 22 5934 36 2771 15 8650 41 5500 22 5934 36 2771 15 Teollisuuskeskus, Kårkulla Pietarsaari - Asiakkaita 31.12. Pedersöre - Asiakkaita 31.12. Uusikaarlepyy - Asiakkaita 31.12. Luoto - Asiakkaita 31.12. 2091 11 475 2 774 2 353 2 3399 11 720 2 792 2 375 2 3399 11 720 2 792 2 375 2 3197 17 169 2 0 0 435 2 216 1 3464 17 300 2 0 0 520 2 210 1 3464 17 300 2 0 0 520 2 210 1 30 18 11 8 30 23 11 8 30 23 11 8 Toimintakeskus Pietarsaari - Asiakkaita 31.12. Pedersöre - Asiakkaita 31.12. Uusikaarlepyy - Asiakkaita 31.12. Luoto - Asiakkaita 31.12. Seinäjoki Suoritteet Ostopalvelut, palveluasuminen: Kårkulla - Pietarsaari - Pedersöre - Uusikaarlepyy - Luoto 180 Eskoo - Pietarsaari - Pedersöre - Uusikaarlepyy - Luoto Sparvboet - Pietarsaari - Pedersöre - Uusikaarlepyy - Luoto Mikeva - Pietarsaari - Pedersöre - Uusikaarlepyy - Luoto Suoritteet Ostopalvelut, palveluasuminen: Muut - Pietarsaari - Pedersöre - Uusikaarlepyy - Luoto Laitoshoito Kårkulla - Pietarsaari - Pedersöre - Uusikaarlepyy - Luoto Laitoshoito Eskoo - Pietarsaari - Pedersöre - Uusikaarlepyy - Luoto 3 0 1 1 4 0 1 1 4 0 1 1 1 3 4 1 2 4 5 0 2 4 5 0 20 4 0 0 16 4 0 0 16 4 0 0 11 4 0 0 6 3 0 0 6 3 0 0 2 1 3 0 1 1 3 0 1 1 3 0 2 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 181 Ympäristöterveydenhuollon Marit Björkstrand päällikkö: TOIMIALA: Ympäristöterveydenhuolto TOIMINTA-AJATUS Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön, yksilön ja eläinten terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa, terveysriskin tai turvallisuusriskin. Eläinlääkintähuolto pyrkii tarjoamaan hyvää peruseläinlääkintähuoltoa toiminta-alueen hyöty- ja seuraeläimille. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ympäristöterveydenhuolto, johon kuuluvat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköt, on hyvin toimiva tulosalue. Terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto harjoittavat viranomaisvalvontaa. Työtä ohjaavat suurimmaksi osaksi keskusviranomaiset, kuten Evira, Valvira, Tukes ja aluehallintovirasto. Terveysvalvonta: Terveysvalvontaa hallinnoidaan Pietarsaaren Kaikutie 11:ssä sijaitsevasta toimistosta, jossa työskentelee neljä terveystarkastajaa, kanslisti ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksessa Mathesiuksenkatu 9:ssä on sivutoimisto, jossa on kaksi terveystarkastajaa. Uudenkaarlepyyn kaksi terveystarkastajaa siirtyvät Pietarsaareen Kaikutielle 1.1.2013. Vuodesta 2013 toimistot on yhdistetty myös yhdeksi kustannuspaikaksi. Osa syksyllä 2011 tehdyistä elintarvikelain muutoksista toteutuu vasta vuoden 2013 kuluessa. Merkittävä muutos on OIVA-järjestelmän käyttöönotto, tarkastustulosten julkistaminen ns. hymynaamojen avulla. Valvontatietojen julkistamisella halutaan lisätä viranomaisten avoimuutta ja antaa kuluttajille heidän valintojaan tukevaa tietoa. SHQS-kriteerien mukainen laatutyö jatkuu vuonna 2013. Eläinlääkintähuolto: Eläinlääkintähuollossa on 2,7 praktikkoeläinlääkäriä, jotka työskentelevät Pietarsaaren, Pännäisten ja Uudenkaarlepyyn eläinlääkärin vastaanotoilla. Pietarsaaressa Kaikutie 11:ssä työskentelevä hygieenikkoeläinlääkäri huolehtii mm. ensisaapumispaikkojen ja laitosten valvonnasta, maitohygieniatarkastuksista ja eläinsuojelutarkastuksista koko toiminta-alueella. 182 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Työskennellään laatujärjestelmän mukaisesti. Kaikki virat täytetty. Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: 6 laatukokousta Real: 9 laatukokousta Max: kaikki (11) laatukokoukset Toteutustapa Vastuussa oleva Laatujärjestelmää seurataan vuoden aikana säännöllisesti etukäteen laaditun aikataulun mukaan. Min: 80 % täytetty Real: 90 % Max: 100 % Pyritään aktiivisesti saamaan myös päteviä sijaisia. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Turvallinen elinympäristö yhteistoiminta-alueen kaikille asukkaille Tavoitetaso 2013 min - real - max Valvontasuunnitelma toteutuu Min: 50 % Real: 60 % Max: 100 % Toteutustapa Vastuussa oleva Vuotuinen valvontasuunnitelma on riskiperusteinen Eviran, Valviran, Tukesin ja AVI:n vaatimusten ja suositusten mukaan. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö/terveystarkastajat 183 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Toteutustapa Vastuussa oleva Säännölliset viikkokokoukset: terveysvalvonta joka viikko ja eläinlääkärit 4 krt/vuosi Kehittämiskeskustelut pidetään joka vuosi. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Henkilöstön täydennysTäydennyskoulutus koulutus Min: 4 koulutuspäivää Real: 6 koulutuspäivää Max: 8 koulutuspäivää Vähän sairauspoissaoloSairauspoissaolot päiviä Min: vuoden 2012 tasolla Real: 80 % vuoden 2012 tasosta Max: vähemmän kuin kaupungin vuoden 2012 keskitaso Onnistunut henkilöstön rekrytointi Toteutustapa Vastuussa oleva Aktiivinen osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen koulutustarjontaan Arviointi (Tilinpäätös) Tavoite/Mittari Toteutustapa Vastuussa oleva Pätevän henkilöstön aktiivinen hakeminen Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Henkilöstön tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa. Tavoitetaso 2013 min - real - max Viikkokokoukset ja kehittämiskeskustelut Min: 80 % pidetty Real: 90 % pidetty Max: 100 % pidetty Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Pätevän henkilöstön saaminen avoimiin virkoihin ja sijaisuuksiin. Tavoitetaso 2013 min - real - max Virat täytetty Min: 80 % Real: 90 % Max: 100 % Sairauspoissaolojen ehkäisy ergonomisten työpisteiden ja psyykkisen hyvinvoinnin avulla Ympäristöterveydenhuollon päällikkö/koko henkilöstö 184 Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Työskennellään vuotuisen valvontasuunnitelman mukaisesti (suunniteltu toiminta) ja resursseja varataan myös suunnittelematonta toimintaa varten. Tavoitetaso 2013 min - real - max Suoritteiden määrä on samalla tasolla kuin aikaisemmin Min: 70 % Real: 90 % Max: 100 % Toteutustapa Vastuussa oleva Suoritteiden määrän seuranta (suunniteltu + suunnittelematon toiminta) osavuosiraporttien yhteydessä Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Käsittelyaikojen seuranta Ympäristöterveydenhuollon päällikkö/terveystarkastajat Arviointi (Tilinpäätös) Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittari Asiakkaita koskevat päätökset ja käsittelyt tehdään nopeasti. Tavoitetaso 2013 min - real - max Käsittelyajat Min: 14 päivää Real: 10 päivää Max: 5 päivää Päätökset Min: 60 päivää Real: 50 päivää Max: 30 päivää 185 RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tehtävien erikoistuminen toteutetaan ja dokumentoidaan. Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: erikoistuminen ei ole toteutunut Real: erikoistuminen toteutunut paremmin kuin 2012 Max: erikoistuminen kokonaan toteutunut Toteutustapa Vastuussa oleva Erikoistuminen toteutetaan kehittämiskeskustelujen ja sisäisten kokousten kautta Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Suoritteista saatavat tulot suhteessa menoihin: Min: 10 % (sama taso kuin 2011) Real: 15 % (parempi kuin maan kaikkien kuntien keskiarvo) Max: 50 % (kuntaliiton suositustaso) Toteutustapa Vastuussa oleva Tulojen ja työsuoritteiden seuranta Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tasapainoinen talous Tavoite Työsuoritteita vastaavat asiakasmaksut 186 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -09 Terveysvalvonta: Tarkastukset Näytteenotto Lausunnot Päätökset/käsittely Muut Suoritteet yhteensä Valvontasuunnitelman toteutumisaste Työvuodet Suoritteet/ Tunnusluvut Eläinlääkintähuolto: Sairaskäynnit, virka-aika Pieneläinkäynnit, virka-aika Terveydenhoitokäynnit Sairaskäynnit, päivystys Pieneläinkäynnit, päivystys Eläinsuojelutarkastukset Yhteensä Työvuodet Tilinpäätös - 10 Tilinpäätös -11 Talous -arvio -12 Talous arvio -13 881 529 129 96 371 2006 877 490 116 93 442 2018 908 473 171 134 526 2212 910 490 170 100 500 2200 60 % 7,7 7,7 7,7 7,7 Tilinpäätös -09 Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Talousarvio -12 Talousarvio -13 2082 1408 250 341 150 2233 1417 383 362 231 4231 4,0 4626 4,0 1150 543 280 763 280 43 3059 4,0 2200 1400 300 350 200 45 4495 4,0 TS-14 TS-15 8,7 8,7 TS-14 TS-15 4,0 4,0 Perustelut Ennen vuotta 2010 laadittuja tilastoja ei voida verrata vuoden 2010 jälkeisiin tilastoihin, koska silloin Uusikaarlepyy liittyi yhteistoiminta-alueeseen eikä MTHA:n ja Uudenkaarlepyyn tilastoja ole laadittu yhtäläisin perustein. Vuoden 2012 talousarvion suoritteet ovat arvio, joka perustuu suoritteisiin 1.1.–31.7.2012 ja vuoden 2013 talousarvion osalta suoritteiden määrä on arvioitu. Eläinlääkintähuolto: Vuonna 2012 palveluksessamme oli ainoastaan yksi eläinlääkäri 1.1.– 31.5. ja se näkyy käyntien määrän vähenemisenä virka-aikana ja päivystyskäyntien määrän lisääntymisenä. Vuoden 2013 talousarviota varten laaditun arvion lähtökohtana on, että kaikki praktikkoeläinlääkärin virat on täytetty. Työvuodet ovat olemassa olevia virkoja. Tavoitteena on, että kaikki virat on täytetty vuonna 2013. Vuodeksi 2014 on suunniteltu uusi terveystarkastajan virka. 187 SOSIAALI‐ JA TERVEYSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut RAHOITUSTUOTOT JA ‐KULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011 126 564 327 114 590 376 9 607 694 1 404 254 962 003 ‐126 433 425 ‐57 825 284 ‐49 607 496 ‐6 287 741 ‐4 039 940 ‐8 672 964 ‐7 320 ‐123 582 0 188 TA 2012 TA 2013 128 936 258 129 263 282 116 603 948 116 881 318 10 221 410 10 387 770 1 164 050 1 053 544 946 850 940 650 ‐128 585 258 ‐128 926 782 ‐60 753 461 ‐59 365 571 ‐48 757 623 ‐49 797 237 ‐6 491 810 ‐6 661 940 ‐4 179 735 ‐4 331 000 ‐8 402 629 ‐8 771 034 ‐9 000 ‐351 000 ‐327 500 0 0 JÄTELAUTAKUNTA Jätehuoltopäällikkö Johan Hassel TOIMIALA: Pohjanmaan jätelautakunta TOIMINTA-AJATUS Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Evijärven, Kaustisen, Kruunupyyn, Luodon, Oravaisten, Pedersören ja Vetelin kunnat ovat sopineet erillisillä sopimuksilla yhteisen jäteasioita hoitavan lautakunnan, Pohjanmaan jätelautakunnan, yhteistyömuodoista. Yhteisen jätelautakunnan toiminta tukeutuu Kuntalain 76 §:n 2. mom:iin ja 77 §:ään. Pohjanmaan jätelautakunnan isäntäkuntana toimii Pietarsaaren kaupunki. Pohjanmaan jätelautakunnan tehtävänä on huolehtia jäsenkunnille kuuluvista jätehuoltotehtävistä. Lautakunta vastaa ja tekee päätöksen asioista, jotka Jätelain (1972/93) mukaan kuuluvat kunnalle seuraavien säännösten mukaan: 1) 7. §:n 4 mom:n mukainen päätös siitä, mihin keräyspaikkaan jäte on toimitettava 2) päätös 10. §:ssä tarkoitetusta jätteenkuljetuksesta 3) päätös 13. §:ssä tarkoitetusta jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä 4) päätös 17. §:ssä tarkoitetuista jätteidenkäsittelymääräyksistä, ei kuitenkaan 1. mom:n 3. kohdassa mainitusta valvonnasta 5) päätös 30. §:ssä tarkoitetusta kunnallisen jätemaksun määräämisestä ja 32. §:ssä tarkoitetusta kunnallista jätemaksua vastaan tehdystä muistutuksesta, päätös 33. §:ssä tarkoitetusta kunnallisen jätemaksun maksamisesta ja palauttamisesta. 6) päätös 78 §:n 6 mom:ssa tarkoitetusta aikaisemman lainsäädännön nojalla tehtyjen järjestetystä jätteenkuljetuksesta vapauttamista koskeneiden päätöksen kumoamisesta. Lautakunnan tehtäviin kuuluu sen jätehuollon palveluasteen vahvistaminen, johon kunnalliset jätemaksut perustuvat. Lautakunnan toimiala käsittää kokonaan ne kunnat, jotka ovat allekirjoittaneet jäteasioiden yhteisen lautakunnan, Pohjanmaan jätelautakunnan, jäsenyyssopimuksen. Myös uusia kuntia voi liittyä toiminnan piiriin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kauhavan liittyminen kokonaisuudessaan toiminta-alueeseen 1.1.2013 on toimintavuoden 2013 suurin yksittäinen muutos toimintaympäristöön. 189 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Jätelautakunta pyrkii tarjoamaan kuntalaisille laadukasta kunnallista jätehuoltoa kohtuullisin kustannuksin. Mitataan palveluasteen mukaan suhteessa kunnallisiin jätemaksuihin. Tavoitetaso 2013 min - real - max Minimitasona on täyttää lakisääteiset vaatimukset. Realistinen taso on kuntalaisten nykyisen jätepalvelun jatkuva kehittäminen. Saatavuuden ja laadun maksimitasoa ei voi saavuttaa korottamatta huomattavasti kunnallisia jätemaksuja. Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan harjoittaminen lainsäätäjän ja paikallisten jätepoliittisen linjausten mukaan. Vastuu: Pohjanmaan jätelautakunta Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Hyvä hallintotapa. Päivitetyt jätehuoltomääräykset. Vastuu: Pohjanmaan jätelautakunta. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Jätelautakunta suhtautuu avoimesti yleisön tekemiin parannusehdotuksiin voimassa olevan lainsäädännön rajoissa. Viihtyvyys ja turvallisuus varmistetaan kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Minimitaso on täyttää lain vaatimukset. Realistinen taso on edistää asukkaiden osallisuutta tiedottamisen kautta. Viihtymisen ja turvallisuuden maksimitasoon tarvitaan muiden osallisten viranomaisten lisäpanostuksia. 190 Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Nykyisen lainsäädännön rajoissa pyritään edistämään paikallista kilpailukykyä. Tavoitetaso 2013 min - real - max Minimitaso on täyttää lain vaatimukset. Realistinen taso on, että tehdyt strategiset päätökset hyödyttävät paikallisia toimijoita. Maksimitaso on, että jätelautakunnan valitsemat strategiat johtavat paikallista kilpailukykyä edistävään työpaikkojen ja innovaatioiden lisääntymiseen vihreän teknologian piirissä. Toteutustapa Vastuussa oleva Edistetään jätepoliittisia ratkaisuja, jotka ovat paikallisia. Vastuu: Pohjanmaan jätelautakunta 191 Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Henkilöstö hoitaa lautakunnan johtosäännössä sille määrätyt velvollisuudet motivaation ja viihtyvyyden vaarantumatta. Henkilöstön on pidettävä työtehtäviä mielekkäinä ja tärkeinä, ja sitä on kannustettava kehittämään itseään annettujen työtehtävien rajoissa. Tavoitetaso 2013 min - real - max Minimitaso on nykyisen tason säilyttäminen. Realistinen taso on nykyisten työtapojen ja fyysisen työympäristön parantaminen. Hyvän ja tavoitteellisen johtamisen maksimitasoa ei voi määritellä, sillä sen on oltava aina optimaalinen. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Realistinen tavoitetaso on, että henkilökunta osallistuu tapahtumiin joita järjestetään yhdessä rakennusvalvonnan ja ympäristöosaston kanssa sekä henkilöstöosaston järjestämiin tapahtumiin. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Henkilöstörekrytoinnit eivät ole ajankohtaisia vuonna 2013. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö, jätelautakunta Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Henkilökunta osallistuu toimintaan joka edistää työhyvinvointia. Mittari: yleinen työssä viihtyminen heijastuu sairauspoissaoloissa. Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Mahdollinen rekrytointi tapahtuu jätelautakunnan henkilöstön johtosäännössä asetettujen vaatimusten perusteella. 192 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoite: Kuntalaisille tarjotaan asiantuntevaa tietoa ja palveluja kunnallisesta jätehuollosta. Mittari: kunnallisen jätehuoltoyhtiön tekemät asiakastyytyväisyyskyselyt. Tavoitetaso 2013 min - real - max Realistinen tavoitetaso on kehittää kuntalaisten mahdollisuus saada ajankohtaista tietoa jätelautakunnan kotisivuilta. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö, jätelautakunta Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Realistinen taso on toteuttaa määritetyt lakisääteiset tehtävät. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö, jätelautakunta Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Realistinen tavoitetaso on säilyttää yksittäisen asian keskimääräinen käsittelyaika 1-2 viikkoa silloin, kun asian ratkaisuvalta on delegoitu jätehuoltopäällikölle. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö, jätelautakunta Arviointi (Tilinpäätös) Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Mittari: Kunnan jätehuoltoviranomaisen lakisääteisten tehtävien toimeenpano ja kehittäminen. Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/MittariI Mittari jätelautakunnan päätöksenteon sujuvuudelle on asioiden keskimääräinen käsittelyaika. 193 RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2013 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Minimitaso on ylläpitää viranomaistoiminta toimintakelpoisena nykyisellään. Realistinen taso on parantaa kustannusseurantaa. Maksimitaso on kustannusten pysyttäminen nykyisellä tasolla. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: Pohjanmaan jätelautakunta, jätehuoltopäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Jätelautakunnan toiminnalle ei ole asetettu tuottavuusmittareita. Tasapainoinen talous Tavoite Pyritään pitämään toimintakustannukset kohtuullisina. Mittari: tilinpäätös 194 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Työvuodet POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Yhteensä TA 2012 198 987 198 987 Talous arvio -12 3 TA2013 213 197 213 197 ‐198 987 ‐149 857 ‐18 010 ‐3 100 ‐28 020 ‐213 197 ‐159 326 ‐17 661 ‐2 500 ‐33 710 0 195 0 TS-13 3 TS-14 LIIKELAITOKSET Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren Satama Pietarsaaren Energialaitos 196 PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja: TOIMIALA: Markku Kaksonen Vesihuolto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Omalla toiminta-alueella laitos pyrkii huolehtimaan vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia. Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Talouden näkymät ovat edelleenkin epävarmat ja tämä vaikuttaa laitoksen toimintaan jonkin verran. Tonttikysyntää kuitenkin esiintyy myös ensi vuonna. Tarvetta johtoverkkojen laajentamiseen siis on edelleenkin. Johtoverkkojen saneerauksen tulee joka tapauksessa jatkua entiseen ripeään tahtiin. Tarvetta on myös laitoksen muiden rakenteiden ja laitteiden saneeraukseen ja uusimiseen, mm vesitornin, alavesisäiliöiden ja joidenkin jätevedenpumppaamoiden. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksensä Åminnen vesilaitoksen ympäristöluvasta keväällä 2010. Päätös edellyttää toimenpiteitä laitoksen flotaatioyksiköiden huuhteluveden käsittelyn osalta vuoden 2012 loppuun mennessä. Ajatuksena oli johtaa huuhteluvesi Alhedan jätevedenpuhdistamolle Ähtävältä Åminnen ja Kuusisaaren kautta Alhedaan suunnitellun siirtoviemärin valmistuttua. Tällä hetkellä valtionrahoituksen saaminen hankkeelle näyttää hyvin epävarmalta. Joudumme kaiketi turvautumaan suunnitelmaan B, joka myös perustuu huuhteluveden johtamiseen Alhedaan. Lupapäätöksen määräaika on umpeutumassa, joten joudumme hakemaan lisäaikaa toimenpiteitä varten. Alhedan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus jätettiin aluehallintovirastolle maaliskuussa 2011. Tätä kirjoitettaessa lupahakemus on nähtävänä. Lupaviranomaisten päätöstä voimme odottaa mahdollisesti jo vuoden kuluessa. Mikäli päätös edellyttää typenpoistoa, on edessämme varsin suuri investointi. Ilman typenpoistovaatimustakin joudumme varautumaan jonkinlaisiin laajennus-/ tehostamisinvestointeihin. EU:n ja valtionrahoituksen turvin on laadittu suunnitelma Pietarsaaren ja Pedersören alueen hyödyntämättömien pohjavesialueiden käyttöön ottamiseksi. Lupahakemus on edelleenkin vasta vireillä. Hanke on tärkeä kaupungin vedenhankinnan turvaamisen kannalta. Vesihuoltoa koskeva lainsäädännön uudistamistyö on sekin edelleenkin työn alla. Tätä kirjoitettaessa hankkeen aikataulusta ei ole tietoa. Pietarsaaren Veden, Kokkolan Veden ja Ekoroskin yhteinen biokaasulaitos on ensi vuonna toiminnassa. Alhedan puhdistamon kuivattu liete toimitetaan sinne jatkokäsittelyyn. Harkittavaksi jää missä laajuudessa jatkamme sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoa Alhedan puhdistamolla. Lyhyellä tähtäimellä laskutettavissa vesi- ja jätevesimäärissä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Pidemmällä aikavälillä jätevesimäärät voivat kasvaa jonkin verran, mikäli naapurikuntien viemäröintisuunnitelmat toteutuvat. Tulorahoitus on joka tapauksessa turvattava maksuja tarpeen mukaan tarkistaen. 197 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Veden laatu Veden toimituskatkot Viemärin toim.häiriötJ Tavoitetaso 2013 min - real - max Laatuvaatimukset ja -suositukset (stm 461/2000) Myönteinen kehitys Myönteinen kehitys Toteutustapa Vastuussa oleva Viranomais- ja omavalvonta, käyttöinsinööri Asiakaspalautteen rekisteröinti, verkostoinsinööri Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Molemmat 2013 käytössä Toteutustapa Vastuussa oleva toim.johtaja, viestintävast. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max 1 kerta/vuosi/työnt. 8 kertaa/vuosi Toteutustapa Vastuussa oleva toim.joht., esimies toim.joht., esimies Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Ammatill. suunt. 1-2 päivää/vuosi Toteutustapa Vastuussa oleva toim.joht., esimies Arviointi (Tilinpäätös) Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Viestintäsuunnitelma Internet-sivujen uudistaminen HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Kehityskeskustelut Työpaikkakokoukset Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Henkilökoulutuksen määrä ja kohdentum. 198 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Palvelun tuotantokustannukset Asiakasmaksut Tavoitetaso 2013 min - real - max Maan keskitaso +/- 15 % molempien kohdalla Toteutustapa Vastuussa oleva Vesihuoltolaitosten tunnusluvut, vvy Vesihuoltolaitosten maksut, vvy Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Suurempi kuin 100 % 10 vuoden tarkastelujaksolla Toteutustapa Vastuussa oleva Tilinpäätös, toim.joht. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite/Mittarit Investointien tulorahoitus 199 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Pumpattu vesi, 1 000 m3 Laskutettu vesi, 1000 m3 - oma akue - muut laitokset Puhdistettu jätev., 1 000 m3 Laskutettu jätevesi, 1.000 m3 - oma alue - muut laitokset Vesijohtoverkon pituus, m Viemäriverkon pituus, m Vesimaksu, €/m3 - käyttömaksu/vertailumaksu - käyttömaksun/vertailumaksun keskiarvo maassa vvy:n kyselyn muk. Jätevesimaksu, €/m3 - käyttömaksu/vertailumaksu - käyttömaksun/vertailumaksun keskiarvo maassa vvy:n kyselyn muk. Vesi- ja jätevesimaksu yht. €/m3 - käyttömaksu/vertailumaksu - käyttömaksun/vertailumaksun keskiarvo maassa vvy:n kyselyn muk. Työvuodet, kpl TP -10 2 288 TP -11 2 228 TA -12 2 200 TA -13 2 200 TS -14 2 200 TS -15 2 200 1 538 149 2 999 1 523 162 3 263 1 640 30 3 000 1 540 140 3 000 1 540 140 3 100 1 540 140 3 100 1 442 796 199 758 204 606 1 417 881 200 799 207 791 1 450 800 201 200 205 500 1 450 800 202 000 206 500 1 450 800 203 000 207 300 1 450 800 204 000 208 100 1,65/2,11 1,31/1,84 1,72/2,23 1,38/1,94 1,72/2,23 1,38/1,94 1,83/2,36 1,89/2,46 2,03/2,56 1,93/2,54 2,14/2,74 1,93/2,54 2,20/2,84 1,99/2,64 3,54/4,57 3,33/4,41 3,65/4,77 3,52/4,67 3,65/4,77 3,61/4,83 3,83/5,00 28,5 28,8 30 30 30 30 TS -14 6 753 6 814 - 2 160 - 1 749 - 1 260 - 101 0 1 545 - 672 874 TS -15 6 889 6 950 - 2 209 - 1 790 - 1 280 - 111 0 1 560 -671 890 Arvonlisävero sisältyy maksuihin, maksuvertailu vesilaitosyhdistyksen kyselystä 1.2.2012 KÄYTTÖTALOUS (1 000 euro) liikevaihto tuotot yhteensä materiaalit ja palvelut henkilöstökulut poistot ja arvonalentumiset liiketoiminnan muut kulut vyörytyserät liikeylijäämä/-alijäämä rahoitustuotot/-kulut yli-/alijäämä TP -10 6 181 6 229 - 1 803 - 1 448 - 1 263 - 92 - 77 1 546 - 677 869 TP -11 6 171 6 217 - 2 048 - 1 475 - 1 092 - 104 - 31 1 467 - 682 785 TA -12 6 477 6 528 - 2 144 - 1 612 - 1 248 - 890 0 1 434 - 674 760 TA -13 6 656 6 717 - 2 073 - 1 694 - 1 242 - 90 0 1 617 - 673 944 Talousarvioehdotus lähtee siitä, että toimintakulut nousevat vuosittain 2-4 %. Toimintatuottoja olisi lisättävä tätä enemmän investointireservin luomiseksi. Vuodelle 2012 maksuja ei korotettu. Vuodelle 2013 niitä korotettaneen 2-5 % maksulajista riippuen. Henkilöstön vahvuus pidetään entisenä (30). Tuottovaatimus on sama kuin aiempina vuosina, 5 % peruspääomasta eli 671 790 euroa. 200 INVESTOINNIT (1 000 euroa) juoksevat saneeraus uudisrakentaminen muut juoksevat erilliset vedenhankinta ..vesitornin saneeraus ..uusi alavesisäiliö syöttöjohto Åminne-Peders - yhteishanke/ oma hanke viemäri Åminne-Alheda - yhteishanke/ oma hanke jätevedenpuhdistus inv. yhteensä rahoitusosuudet netto TP -10 1 110 895 125 90 53 37 8 10 TA 13 1 900 1 095 355 450 300 5 100 155 0/20 8 10 0/20 0/220 0/90 1 397 2 000 2 200 2 200 2 200 1 397 2 000 2 200 2 200 2 200 1 163 - 19 1 144 TP -11 1 378 885 468 25 19 13 TA -12 1 960 1 370 350 240 40 20 TS 14 1 687 1 123 134 430 513 10 100 113 0/70 TS -15 1 338 858 250 230 862 100 50 200 0/422 Selitykset: juoksevat investoinnit • saneeraus = johtoverkkojen toiminnan varmistaminen tulevaisuuteen; kiireisimmät kohteet Itänummi, Lontoo, Pohjoisnummi, Skutnäs, Västanpå, Kirkkoranta, Kivilös • uudisrakentaminen = uusia tontteja asumista ja toimintoja varten; Majaniemi, Otsolahti jne • muut juoksevat investoinnit = mm puhdistamoiden, pumppaamoiden kunnossapitävät investoinnit sekä ajoneuvot ja koneet erillisinvestoinnit • vedenhankinta = toimintavarmuus = omien pohjavesivarojen käyttöönotto • vesitornin saneeraus; korjaustoimenpiteillä kiire, selvitys ja suunnittelu käynnissä • Uuden alavesisäiliön rakentaminen on tarpeen kaupungin vesihuollon varmistamiseksi, koska syöttöjohtojen uusiminen viipyy. Nykyisen alavesisäiliön kapasiteetti riittää kaupungin tarpeisiin 2-3 tunniksi. Aika ei riitä vuodon etsintään ja korjaukseen. Kaupunki on vaarassa jäädä ilman vettä. • Åminne-Peders syöttöjohto ja Åminne-Alheda viemäri ovat osa seudullista yhteishanketta, joka on suunniteltu toteutettavan valtion vesijohto- ja viemärityönä. Valtionrahoitus saaminen hankkeelle näyttää tällä hetkellä hyvin epävarmalta. Saatamme joutua toteuttamaan mainitut johdot omana hankkeena, jolloin seudullinen hanke kariutuu. Osaltamme hanketta kiirehtää Åminnen vesilaitoksen ympäristöluvan huuhteluvesien käsittelyä koskevat määräykset ja Snellmanin Lihajalostus Oy:n laajennushankkeet, jotka edellyttävät lisäkapasiteettia viemäriverkolta. • jätevedenpuhdistamo = investointi typenpoistoon tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan 2014 2015, kun viemärilaitoksen uusi ympäristölupa on saanut lainvoiman; vähäisempiä saneeraus(tehostamis)tarpeita ilmaantuu kuitenkin jo aiemmin 201 202 203 204 205 206 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA Satamajohtaja: TOIMIALA: Kristian Hällis Satamatoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren satama on tärkeä elinkeinopoliittinen työkalu ja elinkeinoelämälle elvyttävä rakenteellinen tekijä. Sataman toiminnan tulee perustua kannattavuuskriteeriin. Pietarsaaren sataman strategiset tavoitteet: 1) 2) 3) 4) 5) Toiminnan lähtökohtana tulee olla asiakkaiden kuljetustarpeet ja merikuljetusten kysyntä. Sataman tehtävää elinkeinopoliittisena instrumenttina tulee jatkuvasti kehittää. Toiminta sellaisenaan perustuu kannattavuuteen. Kestävää toimintaa tulee kehittää ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohtiin perustuen. Toimintaa tulee kehittää palveluntuottajien, asiakkaiden ja sataman yhteistyön kautta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kuluvan vuoden aikana huoli taloudesta on yhä lisääntynyt sekä makro- että mikrotasolla. Suhdanteiden kääntyessä ja trendien katketessa kohdistuvat vaikutukset ensimmäisenä mekaanisen puunjalostusteollisuuden ohella satamiin. Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on enemmän kuin koskaan.Lyhytnäköisyys, joka nyt hallitsee kaikkea taloudellista toimintaa, on erityisen vaikea tekijä satamatoiminnan kannalta, koska esimerkiksi laituri-investoinnilla on 50 vuoden elinkaari. Syksyn 2012 aikana ovat useat rahoitusinstituutit todenneet että myös suomi on vajoamassa taantumaan. Tämä seikka edelleen kiihdyttää suomen ulkomaankaupan kehitystä negatiiviseen suuntaan. Mikäli teollisuudella ei ole kysyntää tuotteilleen vientimarkkinoilla, näkyy tämä välittömästi satamien toiminnassa. Kokonaiskuljetusmäärien vähentyessä kiristyy kilpailu satamien, operaattoreiden ja varustamoiden välillä entisestään. Investoinnit Satama-altaan ja Pietarsaaren satamaan johtavan väylän ruoppaustyöt aloitettiin vuonna 2011 ja ruoppaukset jatkuivat vuoden 2012 tammikuussa alkaneeseen talvitaukoon saakka. Lupa meriläjitysalueen käyttöönottoon sai lainvoiman 3.7.2012. Tällä hetkellä käydään sopimusneuvotteluita Liikenneviraston ja Oy Wasa Dredging Ab:n välillä koskien väylän ruoppauksen aloittamista. Ruoppaukset todennäköisesti jatkuvat vuonna 2013 jäiden lähdettyä. Pitkittyneestä lupaprosessista huolimatta sataman osuus hankkeesta todennäköisesti pysyy aikataulussa . Laukon laiturin keskiosan perustustyöt 11 metrin kulkusyvyyteen valmistuvat syyskuun 2012 aikana. Ylläpitoinvestoinnit ja liikennesuunnitelman ja varastokenttien valmistuminen Jotta sataman infrastruktuuri pystytään pitämään hyväksyttävässä kunnossa, tarvitaan investointeja laitureiden ja liikennealueiden kulumien korjaamiseksi. Sataman liikennesuunnitelman sekä sen yhteydessä BTC:lle ja NCE:lle johtavan tien toteuttaminen ovat välttämättömiä. Välttämättömiä ovat myös asfalttipäällysteiset varastokentät, joita teollisuus voi käyttää lyhytaikaiseen "puskurivarastointiin" raaka-aineiden määrän takaamiseksi. 207 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Sataman infrastruktuurin ylläpitäminen ja parantaminen. Tavaravirran taso. Tavoitetaso 2013 min - real - max Pullonkaulaefektien vähentäminen uusien rakenteellisten ratkaisujen yhteydessä. Real 20 % tehokkaampi tavaroiden läpivirtaus. Max 40 % Toteutustapa Vastuussa oleva Ylläpito, asfaltoiminen, liikennesuunnitelman toteutuminen pala palalta. Sataman tekninen päällikkö. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Satamaan liittyvät perustettavat yritykset ja investoinnit Min 1/ suunnitelmakausi Real 2/ suunnitelmakausi Max 3/ suunnitelmakausi Toteutustapa Vastuussa oleva Sataman markkinointi elinkeinoelämälle positiivisena tekijänä logistiikan kannalta. Asiakaskontaktit/ markkinointi Satamajohtokunta/ satamajohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Min 1 kansainvälinen projekti. Real 1 kansainvälinen + 1 kansallinen projekti. Toteutustapa Vastuussa oleva Satamajohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Satama on elinkeinopoliittinen väline kaupungille, joka edistää ja palvelee elinkeinoelämää. Sataman vaikutus työllistymiseen. Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Satama nähdään mahdollisuutena kaupungin profiilissa ja sen merkitystä korostetaan väylänä kansainvälisille tavaramarkkinoille. 208 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Sataman tavoitteena on jatkuvasti kehittää ja parantaa palveluntuotantoa. Vuosittainen ulkoinen auditointi. Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: Kehittää laatujärjestelmää. Käsiteltyjä poikkeamia 70 %. Real: Käsiteltyjä poikkeamia 80 %. Toteutustapa Vastuussa oleva Laatujarjestelmä/ tekninen päällikkö/ satamajohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: Henkilöstö on motivoitunut ja palvelualtis. Real: Henkilöstö on halukas kehittymään. Max: Työsuoritukset käsitetään osana sataman kilpailukykyä. Toteutustapa Vastuussa oleva Riittävät resurssit. Jatkuva koulutus. Sataman johto Arviointi (Tilinpäätös) Toteutustapa Vastuussa oleva Sataman operatiivinen johto Arviointi (Tilinpäätös) Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Motivoitunut, luotettava, osaava ja palvelun keskittyvä henkilöstö. Liikenne/ henkilö PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Sataman organisaation tulee olla "itseohjautuva" perustuen määriteltyihin vastuualueisiin ja tehtäväkuvauksiin. Liikevaihto/ henkilöstö/ laatujärjestelmä Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: Raportointijärjestelmää ja mittareita parannetaan. Real: Kokonaiskonsepti määritellään organisaation eri moduulien yhteistoiminnan perusteella. Max: Tehokas organisaatio muodostaa yhä tärkeämmän osan kilpailukykyä. 209 RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Käyttötaloudessa on oltava sijaa investoinneille. Sataman muodostaessa tärkeän osan kaupungin infrastruktuurista, on osaa investoinneista tarkasteltava tätä taustaa vasten. Satama-altaan ruoppaaminen 11 metriin, Laukon laiturin keskiosan perustaminen 11 metriin. Tavoitetaso 2013 min - real - max Real: Ruoppausprojekti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Toteutustapa Vastuussa oleva Julkinen hankinta. Yhteistyö Liikenneviraston kanssa. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso 2013 min - real - max Min: Samalla tasolla Real: Kasvua 5 %. Max: Kasvua 7%. Toteutustapa Vastuussa oleva Vahvistunut kilpailukyky ja aktiivisempi läsnäolo markkinoilla. Arviointi (Tilinpäätös) Tuottavuuden lisääminen Tavoite Kasvava liikevaihto. Liikevaihto. 210 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Talousarvio -12 TA-13 TS-14 Liikevaihto € 2 480 738 2 691 796 2 479 000 2 422 250 2 660 000 Liikevaihto/ henkilöstö €/ määrä Liikenne/t 330 765 374 406 330 533 322 966 354 667 1 765 389 1 792 537 1 656 890 1 592 750 1 780 000 Liikenne/ henkilöstö t/ määrä Liikenne €/t Käyttö/Kate% Työvuodet 235 386 239 005 220 918 212 367 234 333 1,50 58 7,5 1,55 59 7,5 1,49 1,52 1,50 7,5 7,5 7,5 211 212 213 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja: Ole Vikström TOIMIALA: Pietarsaaren energialaitos TOIMINTA-AJATUS Vuosi 2012 on hiukan poikkeuksellinen tuotantolaitostemme polttoaineen saatavuuteen ja pörssihintoihin nähden. Tuotanto on tätä nykyä 40 % pienempi kuin vuonna 2011, eikä tilanne näytä kovin hyvältä ensi vuodeksi. Vuoden 2013 talousarvio perustuu edellisvuosien käyttöihin ja aikaisempaa pienemmälle tuotannolle. Polttoaineen saatavuuteen ja tuotantoon liittyvän epävarman tilanteen vuoksi sähkön ja kaukolämmön hintaa korotetaan 0,5 sentillä/kWh (ml. alv 23 %) 1.1.2013 lähtien. Näin ollen voimme joutua ostamaan enemmän pörssistä ja käyttämään mahdollisesti omia kattilalaitoksia. Koko toiminnan arvioitu tulos on tuolloin runsaat 2,3 miljoonaa euroa. Sähkö- ja kaukolämpöverkkoon tehdään investointeja suunnilleen entiseen tapaan, ja paljon niistä yhteistyössä Pietarsaaren, Pedersören ja Luodon muiden laitosten kanssa. Lisäksi investoidaan turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi ja paljolti kasvaneen energiantarpeen vuoksi. Permon sähköaseman laajennus on melko suuri menoerä, n. 600.000 euroa. Se on tehtävä sähkön saannin turvaamiseksi Snellmanille, joka laajentaa, ja teho lisääntyy tuntuvasti. Ensi vuoden verkkoinvestointeihin kuluu runsaat 2,7 M€, ja Perhonjoen ja Katternö Kärnkraftin osakkeisiin n. 1 M€. Ensi vuoden tavoitteena on entiseen tapaan pitää hinnat maan keskiarvoa alempina. Katkoja ja häiriöitä on oltava vähän, ja Energiamarkkinaviraston laskelmien mukaan lasketun tehokkuusluvun 0,9:n ja 1,0:n välillä. 214 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Toimitusvarmuus Sähkönlaatu Kaukolämmönlaatu Tehokkuus, siirto Energiamäärä/GWh Siirto Kaukolämpö Tavoitetaso 2012 min - real - max < 5h/kul/vuosi Täyttää normeja Täyttää normeja Teh. Luku > 0,9 Toteutustapa Vastuussa oleva Tilasto, kesk.lkm/kul. Mittaus, EN50160 Mittaus, normien muk. Energiamarkkinavirasto >1% >1% Raportteja Raportteja Tavoitetaso 2012 min - real - max Sallittu taso EMV:n mukaan Tilikauden ylijäämän tulee kattaa käyttökustannukset, investoinnit ja tuotto kaupungille Toteutustapa Vastuussa oleva Energiamarkkinavirasto Maan keskiarvoa parempi Maan keskiarvoa parempi Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto Maan keskiarvoa parempi Maan keskiarvoa parempi Energiateollisuus r.y Energiateollisuus r.y Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Sijoitetun pääoman sallittu tuotto Tilikauden ylijäämä Sähköhinta, yhteensä Omakotitalo 5000 kWh Sähkölämpötalo 20000 kWh Kaukolämmön hinta Omakotitalo 20000 kWh Kerrostalo 225000 kWh Kirjanpito 215 Arviointi (Tilinpäätös) Suoritteet/ Tunnusluvut Sähkönsiirto-osto Sähkönmyynti-osto Kaukolämmönmyyntiosto Sähkön kokonaishinta 5000 kWh (maan keskiarvo) Sähkön kokonaishinta 5000 kWh (PEL) Sähkön kokonaishinta 18000 kWh (maan keskiarvo) Sähkön kokonaishinta 18000 kWh (PEL) Kaukolämmön hinta 20000 kWh (maan keskiarvo) Kaukolämmön hinta 20000 kWh (PEL) Kaukolämmön hinta 225000 kWh (maan keskiarvo) Kaukolämmön hinta 225000 kWh (PEL) Työvuodet Tilinpäätös - 09 262 221 189 Tilinpäätös -10 297 173 193 Tilin – päätös -11 278 162 166 Talous arvio -12 299 179 199 12,03 13,77 15,41 14,60 10,49 10,54 11,98 12,38 9,90 11,22 12,97 12,30 8,95 8,99 10,43 10,83 6,25 6,30 8,30 7,50 5,91 6,00 6,58 7,20 5,70 5,80 6,90 7,00 5,00 5,10 5,20 6,20 6,70 52 51 51 51 50 216 Talous arvio -13 290 171 212 12,88 11,33 7,70 TS-14 TS-15 217 218 219 220 221 INVESTOINNIT 222 223 224 225 226 INVESTOINNIT: KAUPUNGINHALLITUS: Muut arvopaperit: Erittelemätön 15.000 euron määräraha. Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä 5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,22 milj. euroa. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunnalle on varattu 235.000 euron määräraha vuodeksi 2013. Pelastuslaitos on anonut nettona 241.600 euroa (väestöhälytin, 36.600, 6” letkukalusto + moottoriruisku + kärry, 45.500, perustarvikkeet 25.000, ambulanssi 135.000). Vuodeksi 2014 on varattu 185.000 euron nettomääräraha (sisältää myös uutta ambulanssia varten varatun määrärahan, 135.000). Vuodeksi 2015 on varattu 142.000 euron nettomääräraha. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa. Vuosiksi 2013–2015 on varattu 100.000 euron määräraha IT-opetuksen kehittämiseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Pietarsaaressa. Vuosiksi 2013–2015 on varattu 5.000 euroa retkeilyalueiden/-reittien kunnostustöihin. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta, joka tehdään korkeakoulukampuksen – Chydeniusinstituutin tilojen osarahoitusta varten. Peruspääoman korotus on yhteensä 900.000 euroa jaettuna seitsemäksi vuodeksi. Kaupungin osuus on 13,94 %. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Lautakunta on anonut uudis- ja lisärakennusinvestointeihin 16,4 milj. euroa vuodeksi 2013, 16,4 milj. euroa vuodeksi 2014 ja 12,8 milj. euroa vuodeksi 2015. Kaupunginhallitus ehdottaa 4,9 milj. euroa vuodeksi 2013, 5 milj. euroa vuodeksi 2014 ja 6,4 milj. euroa vuodeksi 2015. Kaupunginhallituksen ehdotus sisältää seuraavat hankkeet: Länsinummen koulu: (home- ja sisäilmaongelmia, terveysviranomaisten vaatimukset) Kaupunginhallitus palaa määräraha-asiaan myöhemmässä vaiheessa. Ruusulehdon koulu: Kaupunginvaltuusto myönsi vuodeksi 2012 lisämäärärahan Ruusulehdon koulun laajennukseen esiopetuksen tarpeisiin. Hanke valmistuu vuoden 2013 aikana. 227 Tapaninniemi: (vaiheet 1, 2, 3). Tekninen lautakunta on anonut hankkeeseen yhteensä 8,5 milj. euroa. Suunnittelutoimikunta käy parhaillaan läpi hankkeen laajuutta. Talousarvioon ja suunnitelmaan on varattu 1,7 milj. euroa vuodeksi 2013, 2 milj. euroa vuodeksi 2014 ja 2 milj. euroa vuodeksi 2015. Lukio/Etelänummi: Suunnitteluun 50.000 vuodeksi 2013 ja 100.000 vuodeksi 2014, sekä hankkeen aloittamiseen 2,5 milj. euroa vuodeksi 2015. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 7,75 milj. euroa. Hanke toteutetaan edellyttäen, että valtionavustus on huomattava. Hankkeen laajuus ei saa ylittää valtionosuuden myöntämiselle asetettuja normeja. Ristikarin kielikylpykoulu: Suunnittelumääräraha 50.000 euroa vuodeksi 2013, 200.000 euroa vuodeksi 2014, ja hankkeen aloittamiseen 1,5 milj. euroa vuodeksi 2015. Päihdeasunnot, Vammaisten työkeskus (Keva-paja) ja Vammaisasunnot (ryhmä- ja tukiasunnot). Tavoitteena on oltava hankkeiden toteuttaminen kaupungin jonkin kiinteistöyhtiön kautta, jotta näin saataisiin osarahoitusta ARA-varoista. Kunnossapitoinvestoinnit, kj:n ehdotus Sekalaisiin pienehköihin töihin on varattu 1,25 milj. euroa vuodeksi 2013, 1,5 milj. euroa vuodeksi 2014 ja 1,5 milj. euroa vuodeksi 2015. Lisäksi ehdotukseen sisältyvät seuraavat erillishankkeet: Kaupungintalon vesikatto, aloitettu v. 2012 ja valmistuu v. 2013, 150.000 euroa. Ristikarin kielikylpykoulun vesikatto, 350.000 euro. Esikoulujen uudet aidat, 30.000 euroa vuosittain vuosina 2013–2015. Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin tulevana kolmivuotiskautena. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta: 0,3 milj. euroa sekä meno- että tulopuolelle. Kv:n päätöksen mukaan maa-alueiden osto ja myynti on tasapainotettava 5–10 vuoden jaksolla. Tästä määrärahasta voidaan käyttää 15.000 euroa viher- tai tonttialueiden ostoon kaupungingeodeetin päätöksellä kaupunginvaltuuston aiemmin vahvistamien periaatteiden mukaan. Mittauskaluston ostoon myönnetään 25.000 euroa vuosiksi 2013 ja 2015. Kartta-aineiston uudistamiseen myönnetään 30.000 euroa vuosiksi 2013 ja 2015. Täytemaan vastaanottoalueiden suunnitteluun ja kunnostamiseen myönnetään 25.000 euroa vuosiksi 2013–2015. Kunnallistekniikka Juoksevia investointeja varten on varattu 1,5 milj. euron määräraha vuosiksi 2013–2015. Tekninen lautakunta vahvistaa kunnallisteknisten investointien (nk. juoksevien investointien) määrärahan yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman valtuuston vahvistettua talousarvion. Erillisinvestoinnit: Vuosina 2013–2015 investoidaan kaupungin länsiosien katuihin (Otsolahti 4), jotta voitaisiin luoda uusia tontteja kasvuohjelman mukaisesti. Laukontien perusparannukseen on varattu 0,458 milj. euroa vuosittain vuosina 2014–2015. 228 Pohjanlahdentien/Koulukadun–Itäisen rengastien liikennejärjestelyihin on varattu 20.000 euron suunnittelumääräraha vuodeksi 2013 ja 0,460 milj. euron määräraha toteuttamiseen vuodeksi 2014. Satamatietä varten ei ole varattu määrärahaa. Vaasan tiepiiri hoitaa hanketta ja osallistuu rahoitukseen. Jos hanke etenee suunnittelukaudella, kaupunki palaa oman hankeosuutensa rahoitukseen. Elohopealamppuihin investoimiseen on suunnittelukaudella varattu 30.000 euroa. Keskustaympäristön parantamiseen ja kehittämiseen on varattu 25.000 euroa vuosiksi 2013– 2015. Kunnallistekninen osasto käyttää osan konehankintamäärärahasta vähäisiin asvaltinkorjauksiin sopivien kärryjen ostoon. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan 732.000 euron investoinnit rahoitetaan osittain poistoilla ja osittain Pietarsaaren kaupungilta saatavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitokset (hallitukset/johtokunnat) päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Investointikehys on määrältään yhteensä 2,2 milj. euroa vuosittain vuosina 2013–2015. ENERGIALAITOKSEN HALLITUS Investointikehys on määrältään yhteensä 3,727 milj. euroa vuonna 2013 ja 2,2 milj. vuosina 2014–2015. SATAMAHALLITUS Investointikehys on määrältään yhteensä 3,2 milj. euroa vuonna 2013 ja 0,5 milj. euroa vuosina 2014–2015. 229
© Copyright 2024