1. No category

SISÄLLYSLUETTELO
1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET............................................................................... 1
2 TOIMINTAKERTOMUS .......................................................................................... 3
2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset ......................................................................3
2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat ...............................................3
2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus..........................................................................................3
2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ....................................................7
2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella..............7
2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen...................................................................7
2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen ..............................................................8
2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset ...................................10
2.2.5 Kunnan henkilöstö..........................................................................................................10
2.2.7 Ympäristötekijät ..............................................................................................................11
2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä.............................................11
2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .................................12
2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut ...................................................................................12
2.4.2 Tuloslaskelman tuotot ..................................................................................................13
2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset.................................................................15
2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) .........................................................15
2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos ........................................................................15
2.4.6 Toiminnan rahoitus ........................................................................................................16
2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset .......................................................................................17
2.6 Kokonaistulot - ja menot .........................................................................................................19
2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous .....................................................................................20
2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä ......................20
2.7.2 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat........................................................20
2.7.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut................................................................21
2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet ......................................................................25
2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely ....................................................................................25
3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ............................................................... 26
3.1 Tavoitteiden toteutuminen.....................................................................................................26
3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ...............................................................26
3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen....................................................................................28
KAUPUNGINHALLITUS ...................................................................................................28
KESKUSVAALILAUTAKUNTA .......................................................................................49
TARKASTUSLAUTAKUNTA ..........................................................................................50
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) .................................52
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS........55
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA............................................................58
SIVISTYSLAUTAKUNTA .................................................................................................65
TEKNINEN LAUTAKUNTA...........................................................................................107
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ...................................................................118
3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen .........................................................................172
3.2.3 Investointien toteutuminen ......................................................................................173
3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen .....................................................................................180
3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ...............................181
4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .............................................................................182
5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT..................................................................190
6 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET ..........................................................201
LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA ......................................202
PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA ..........................................................212
ENERGIALAITOKSEN HALLITUS...............................................................................222
7 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT .........................................................240
1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET
Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin
kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 §). Kuntalaki on kirjanpitolakiin
nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat
toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 §). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta
antaa
ohjeet
kirjanpitolautakunnan
kuntajaosto
(KuntaL
67
§).
Myös
konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL
68 a §).
Tilinpäätöksen sisältö
Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase,
tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion
toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 §). Lisäksi kunnan, joka
tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä
konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin
kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän
konsernitilinpäätöksen laatimisesta.
Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden
mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa
yleisohjetta.
Yleiset tilinpäätösperiaatteet
Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 §). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden
tilinavausperiaatteen.
-
Oletus toiminnan jatkuvuudesta
Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen
Sisältöpainotteisuus
Varovaisuuden periaate
Tasejatkuvuuden periaate
Suoriteperusteisuus
Erillisarvostusta koskeva periaate
Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen
Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja
allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään
toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja
tilinpäätös
ja
luovutettava
tarkastuslautakunnalle
valtuustolle
osoitettu
tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös
hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1 §, 75.1 §).
Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii
asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa
arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen
lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 §).
Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen
valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun
mennessä (KuntaL 68 §).
1
Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee
esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus
(KuntaL 71.2 §). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan
on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan
taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.
Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan
erillisenä asiakohtana.
2
2 TOIMINTAKERTOMUS
2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset
Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL
69 §). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä
koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1§). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä
tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 §).
Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin
talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai
kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen
on lisäksi tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos
kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa
talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan
taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi
(KuntaL 69 §).
Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta.
Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma,
rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja
toimintakertomus.
2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat
2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus
Vuodelle 2010 oli leimallista toipuminen. Edellisvuonna (2009) maailmantalous vajosi
taantumaan, jonka laajuista ei ollut koettu sitten 1930-luvun. Suomen teollinen tuotanto
supistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 20,9 %, mikä oli syvin sukellus vuoden
1918 jälkeen. Teollinen tuotanto ei supistunut Suomessa edes sotavuosina 1940-luvulla
tuota määrää. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna 2009.1990-luvun laman aikana
yksittäinen suurin tuotannon vähennys oli 6 % vuonna 1991.
Talous toipui nopeasti vuonna 2010. BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan 3,1 % vuonna
2010. On syytä muistaa, että vuoden 2009 sukellus oli sitä luokkaa, että monen
teollisen alan tuotanto on vieläkin 2006 vuoden tasolla.
Kokonaisuutena tarkasteltuna maailmantalous on kasvuradalla vaikka horisontissa onkin
synkkiä pilviä, etenkin EU- ja euroalueella. Uuden taantuman vaara on Euroopassa
ilmeinen. Aasian asema maailmantalouden painopisteenä vahvistuu vuosi vuodelta.
Erityisesti EU:ta uhkaa sivuun jääminen ellei mitään tehdä uuden talousdynamiikan
käyntiin saamiseksi. Suomi ei ole tässä asiassa mikään poikkeus.
3
Pietarsaaren seudun kehitys oli rahoituskriisin aikana poikkeuksellinen, myös historialliselta
kannalta. Kriisinaikaista syväsukellusta on seurannut suhteellisen nopea toipuminen.
Muistettakoon, että tilanne on edelleen mosaiikkimainen. Toimialojen kesken on suuria
eroja, ja myös samalla toimialalla voivat eri yritysten toipumisasteet vaihdella. Erityisesti
metsä-, elintarvike- ja turkisalan suhdanteet ovat tällä hetkellä varsin suotuisat.
Työttömyysprosentti oli vuodenvaihteessa 9,6 edellisvuodenvaihteen 12 %:n sijasta. Koko
seudulla oli työttömien osuus vuodenvaihteessa 6,5 % sen oltua edellisvuonna 9 %.
Pietarsaaren väestönkasvu on uudestaan kasvu-uomalla, ja lisääntyi vuoden 2010 aikana 30
henkilöllä siten, että vuoden 2010 lopussa asukkaita oli yhteensä 19650. Koko seudulla
väestö lisääntyi 197 henkilöllä.
Pietarsaaren kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös on 1,79 M€ ylijäämäinen. Vuonna 2009
alijäämä oli 3,13 M€. Kaupunki tarkisti poistosuunnitelmansa, mikä lisäsi poistoja 2,4 M€.
Vanhan poistosuunnitelman mukaan kaupungin ylijäämä olisi ollut 4,19 M€. Vuosikate
parani 11,1 M€:oon sen oltua 3,76 M€ vuonna 2009. Vuosikatteen kasvu johtuu lähinnä
kahdesta tekijästä. Ensimmäinen niistä oli säästöohjelma. Vuosi 2010 oli poikkeuksellinen
sikäli, että silloin toteutettiin 3 %:n säästöhanke, jonka vaikutus oli 3,28 M€. Toinen tekijä
ovat liikelaitokset. Liikelaitosten ylijäämä oli 6,9 M€ se oltua 2,3 M€ vuonna 2009.
Liikelaitosten kasvanut tulos on suurin yksittäinen erä, joka selittää vuosikatteen kasvun.
Koska alueellisen sosiaali- ja terveysviraston toiminta alkoi vuonna 2010, on käyttötulojen ja
-menojen vertailua vaikea tehdä. Käyttötalouden nettomenot olivat 87 M€, missä on 4,4 %:n
vähennys edellisvuoteen nähden. Nettomenojen vähentyminen johtuu etupäässä
energialaitoksen hyvästä tuloksesta. Sen liikeylijäämä kasvoi 4,2 M€. Mutta myös 3 %:n
hankkeella oli ratkaiseva vaikutus. 3 %:n hankkeen toteutunut säästö muodostui 3,28 M€:ksi
suunnitellun
säästön
oltua
2,8
M€
kaupunginhallituksen
hyväksymässä
säästösuunnitelmassa.
Kaupungin toiminnan alijäämä on 5,1 M€ kun liikelaitoksia ei oteta huomioon, ja
liikelaitosten ylijäämä puolestaan 6,9 M€. Vuonna 2008 olivat kaupungin vastaavat
luvut -5,4 M€ ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten kokonaisylijäämä oli 2,3 M€.
Eräs valopilkku on, että kaupungin alijäämä ilman liikelaitoksia parani 0,3 M€ -5,1
M€:oon sen oltua -5,4 M€. Ilman poistoaikojen muuttamista olisi alijäämä 2,7 M€. Tuo
on lähinnä kahden seikan ansiota: liikelaitoksen paremman tuloksen ja 3 %:n
hankkeen.
3 %:n hankkeella on tärkeä osuus vuoden 2010 tuloksessa. 3 %:n hankkeen toteutunut
säästö muodostui 3,28 M€:ksi suunnitellun säästön oltua 2,8 M€ kaupunginhallituksen
hyväksymässä säästösuunnitelmassa. 3 %:n hankkeeseen osallistuneelle henkilöstölle
lämmin kiitos heidän panoksestaan! On tärkeä muistaa, ettei 3 %:n hankkeen kaltaisia
poikkeuksellisia panostuksia voi tehdä joka vuosi. Siitä syystä on edelleen keskityttävä
pysyvien rakenteellisten muutosten aikaansaamiseen kaupungin käyttötaloudessa.
Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä tasolla, olisi kaupungin
tuloksen oltava ilman liikelaitoksia vähintään nollatasolla. Vasta kun tuo tila on
saavutettu, voi kaupungin taloustilannetta luonnehtia kestäväksi myös pitemmällä
aikavälillä.
Tuo seikka on pidettävä kirkkaasti mielessä tulevia riskienarviointeja tehtäessä ja
se on perustavaa laatua oleva ongelma Pietarsaaren taloudessa.
4
Kokonaisverotulos kasvoivat 3,0 % vuonna 2010 ja ovat 65,6 M€ eli 3,0 M€ suuremmat
kuin vuonna 2009. Huomattakoon, että veroäyrimäärää korotettiin yhdellä
prosenttiyksiköllä, mikä tuotti arviolta 2,8 M€, joten verojen varsinainen kasvu jäi hyvin
vaatimattomaksi. Kunnallisvero lisääntyi 1,2 M€ (+2,2 %) yhteisöveron pysyessä melko
vakiona, 4,1 M€:ssa (-0,5 %). Vuoden 2010 verotulot jakaantuivat siten, että
kunnallisveron osuus oli 87,3 %, yhteisveron osuus 6,3 % ja kiinteistöveron osuus 6,3 %.
Kunnallisverotulojen kohdalla on huolestuttavaa, että verotettavan tulon kasvu on ollut
Pietarsaaressa koko 2000-luvun ajan pienempi kuin koko maassa keskimäärin.
Verotulojen vähäisemmän kasvun eräänä syynä on Pietarsaaren yhä epäedullisempi
huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan edelleen tietoista panostusta aktiiviseen
elinkeino- ja tonttipolitiikkaan.
Vuoden mittaan tehtyjen investointien arvo (netto) oli 9,1 M€ edellisvuoden 12,5 M€:n
asemasta. Suurimmat investoinnit olivat Kirkkorannan-Jungmanin koulu ja uusi
paloasema sekä talonrakennuksen ja kunnallistekniikan kunnossapitoinvestoinnit.
Pietarsaaren
lukion
lisärakennuksen
suunnittelu
eteni
vuoden
aikana.
Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus oli 4,7 M€ netto, ja liikelaitosten investoinnit
olivat yhteensä 3,9 M€. Sosiaali- ja terveysviraston investoinnit olivat 0,4 M€.
Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2010 aikana 91,0 M€:oon eli 4 633
€:oon/asukas. Velkakanta oli 4347 €/asukas vuonna 2009. Pitkän aikavälin
investointitaso on vuosikatteeseen nähden kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan
liian suureen lainanottoon. Vaihtoehtoisesti on käyttötaloutta saneerattava.
Velkaantumisen kehittyminen on kestämätöntä ajan mittaan.
Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kestämättömällä tasolla ja
muodostavat kaupungille selvän riskin tulevaisuudessa ellei kasvutahtia pystytä
hillitsemään. Talouden vakautustarkoituksessa on vuonna 2010 tehty alueellisten
strategioiden ja kaupungin oman strategian tarkistaminen ja käyttöön tullaan ottamaan
palvelustrategia, jossa linjataan tulevaisuuden palvelutuotanto. Lisäksi sosiaali- ja
terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen 1.1.2010 lähtien Pietarsaaren
isännyydessä antaa mahdollisuuksia huomattaviin tehostamisvoittoihin. Vuoden 2011
aikana laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategia ja vaikutusarviointi, joka tähtää
siihen, että Pietarsaaren ikävakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat
vuonna 2013 enintään maan keskiarvoa vastaavat. Tuo perustuu kaupunginvaltuuston
päätökseen.
Valtion virastotalo on juuri valmistunut, ja Allegro-kampuksen ensimmäinen osa on
otettu käyttöön. Maria Malmin ostoskeskus ja muutamia myymälähankkeita on tätä
kirjoitettaessa lähtökuopissa. Pietarsaaren keskusta kuhisee tällä hetkellä toimintaa
noiden hankkeiden ja Strengbergin peruskorjauksen myötä.
Uusien asuinalueiden avaamistyö tulee jatkumaan vuoden 2011 aikana, kun käyttöön
otetaan Uusipellon asuinalue. Myös uusia teollisuusalueita avataan, esim. Pietarilan
teollisuusalue.
Kaupungin
tonttipoliittisen
ohjelman
mukaan
lähimmän
kymmenvuotiskauden aikana valmistetaan n. 550 uutta tonttia.
Kokoavasti voidaan sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko seudulla on kaikki
tulevaan kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen
tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien
panostusten on jatkuttava. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on
jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta tietointensiiviseen palvelusektoriin.
5
Kaupungin omaan taloustyöhön tarvitaan palveluverkostojen ja -rakenteiden
tarkistamista, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit
pystytään rahoittamaan ilman velkaantumista. Verotulojen kohdalla Pietarsaari ja muut
vanhat metsäteollisuuspaikkakunnat joutuvat kohtaamaan tilanteen, jossa niiden on
sopeutettava oma menorakenteensa tuolta alalta saatavien verotulojen vähenemiseen.
Tuossa työssä muodostaa Pietarsaaren strategiasuunnitelma - elinvoimainen ja
hyvinvoiva kaupunki 2010–2020 - tärkeän kulmakiven. Kaupungin uusi hallintosääntö ja
eri lautakuntien uudet toimintasäännöt ovat osa tuota työtä. Kaupunginvaltuuston
päätös sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioitujen kustannusten laskemisesta maan
keskiarvon tasolla vuonna 2013 on sosiaali- ja terveydenhuollon tämänhetkisen
strategiatyön kulmakivi. Yhteistoiminta-alueen kaikissa valtuustoissa on kustannustasosta tehty yhtäpitävät päätökset.
Lopuksi tahdon sanoa varoituksen sanan offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja
peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Aktiivi panostaminen tontti- ja elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan huomattavasti peruspalveluun tehtävistä
panostuksista selviytymistä tulevaisuudessa.
Mikael Jakobsson
kaupunginjohtaja
6
2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
Kaupunginvaltuusto
Kausi 2009–2010
Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson
I varapuheenjohtaja Ulla Hellén
II varapuheenjohtaja Markus Karlsson
Puolue
RKP
SDP
Vasemmistoliitto
Kokoomus
Keskusta +
sitoutumattomat
Vihreät
KD
PRO-PietarsaariJakobstad
Oma valtuustoryhmä
YHTEENSÄ
Paikkoja
1988
16
14
8
2
2
1992
16
14
8
1
2
1996
15
11
7
3
2
2000
15
9
5
1
6
2004
17
8
6
1
2
2008
18
10
4
1
2
1
2
2
2
1
5
4
5
4
4
43
43
1
43
1
43
43
43
Kaupunginhallitus 2009–2010
11 jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vl 1, PRO 1, KD 1
Puheenjohtaja Peter Boström
Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson
Organisaatiokaavio liitteenä.
2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella
2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen
Suomen talous on elpynyt nopeasti vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,1
prosenttia vuonna 2010. Tuotanto oli viime vuonna suunnilleen vuoden 2006 tasolla.
Eniten lisääntyi kysyntä viennin ja yksityisen kulutuksen kasvun vuoksi. Viennin
volyymi kasvoi 5,1 prosenttia ja yksityinen kulutus 2,6 prosenttia. Julkinen kulutus
kasvoi 0,4 prosenttia. Talouksien reaalitulot lisääntyivät keskimäärin 2,9 prosenttia.
7
Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuoden 2010 tulos oli 1,5
miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämästä on kuitenkin 0,95 miljardia kirjanpidollista
myyntivoittoa, joka syntyi samassa yhteydessä kun Helsingin seudun kunnat
muodostivat ympäristöpalvelujen kuntayhtymän. Kuntien tulot paranivat viime vuonna,
mikä johtui paljolti siitä, että yli puolet kunnista korotti veroäyriään. Kunnat myös
tehostivat toimintaansa
edelleen
samalla
kun
yleinen
elpyminen
vuoden
loppupuoliskolla paransi kuntien tuloja. Myös valtion toimenpiteillä vuoden 2009
lopussa oli suuri merkitys.
Odottamattoman hyvästä tuloksesta huolimatta kuntien tulot eivät riitä kattamaan
investointikustannuksia, mikä lisää velkakantaa. Alustavat tilinpäätösluvut osoittavat,
että kuntien velkakanta oli 2.005 euroa asukasta kohden vuonna 2010 sen oltua
edellisvuonna 1.838 euroa asukasta kohden. Ennakkotietojen mukaan 8 kunnan
vuosikate on negatiivinen vuonna 2010 vastaavan määrän oltua 26 vuonna 2009.
2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen
Väestönkehitys
Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan 49.536 asukasta vuodenvaihteessa
2010/2011 eli asukasmäärä on lisääntynyt +197 henkilöllä vuoden 2010 aikana. Väestö
kasvoi alueen kaikissa kunnissa. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa +23 henkilöä, mikä
jatkaa kaupungin vuodesta 2004 alkanutta kasvusuuntausta, mistä poikkeuksena oli
vuosi 2009. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 19.650 asukasta 31.12.2010.
Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa
1985-2010
1000
syntyneet födda
800
kuolleet döda
600
400
kuntien välinen
tulomuutto
inflyttning
200
19
85
19
8
19 6
87
19
8
19 8
89
19
9
19 0
91
19
9
19 2
93
19
9
19 4
95
19
9
19 6
97
19
9
19 8
99
20
0
20 0
01
20
0
20 2
03
20
0
20 4
05
20
0
20 6
07
20
08
20
09
20
10
0
-200
-400
8
kuntien välinen
lähtömuutto
utflyttning
kokonaismuutos
totalförändring
Syntyvien enemmyys oli Pietarsaaressa + 28 henkilöä vuonna 2010 - tuo enemmyys on
1990-luvun lopusta lähtien ollut melko mitätön. Kuntien välinen tulomuutto
Pietarsaareen lisääntyi tuntuvasti vuonna 2010 notkahdettuaan vuonna 2009, ja oli +745
henkilöä, muttei yltänyt syvää lamaa edeltäneiden vuosien tasolle. Kuntien välinen
lähtömuutto lisääntyi sekin melko tuntuvasti vuonna 2010, +870 henkilöön, joten
maassamuuttonetto oli -125 henkilöä vuonna 2010. Sekä kansallisen (-125) että
kansainvälisen (+120) muuton käsittävä kaupungin kokonaismuuttonetto jäi siis hiukan
miinukselle (-5 henkilöä), vaikka muuttonetto ulkomailta oli edelleen positiivinen.
Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää
panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja
koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin
on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita
kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka.
Työllisyystilanne
Vuodenvaihteessa 2010/2011 alueella oli 6,5 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun
oltua edellisvuoden vaihteessa 9 %. Koko maassa oli 31.12.2010 työttömiä työnhakijoita
10,3 %, ts. saman veran kuin edellisenä vuodenvaihteena. Pietarsaaren
työttömyysprosentti oli 9,6 vuoden 2010 lopussa sen oltua 12 % vuoden 2009 lopussa.
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 105 joulukuussa 2010 (137 v. 2009), ja kaikista
työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 41,2 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä
olleita oli 233 joulukuussa 2010 (v. 2009 luku oli 139). Tammikuussa 2011 oli
Pietarsaaren työttömyysprosentti 9,2.
Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i %
Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, %
14,0
2010
12,0
2003
10,0
2004
8,0
2005
6,0
2006
2007
4,0
2008
2,0
2009
0,0
1
2
3
4
5
6
7
9
8
9
10
11
12
2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset
Kaupungin toiminnassa vuonna 2010 tapahtunut suurin muutos oli Pietarsaaren ohella myös
Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollot käsittävän
sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen. Kaupunki toimii
yhteistoiminnan hallinnollisena isäntäkuntana. Ylläpitäjävastuu siirtyi 1.1.2010.
Syvä taantuma vuoden 2008 lopussa ja vuonna 2009 aiheutti sen, että kaupunginvaltuusto
päätti vuoden 2010 talousarvion laadinnan yhteydessä, että kustannuksia vähennetään 3 milj.
eurolla erilaisilla henkilöstöjärjestelyillä. Toteutunut säästö muodostui 3,28 milj. euroksi
kaupunginhallituksen hyväksymän säästösuunnitelman oltua 2,8 milj. euroa.
Tuloveroprosenttia korotettiin 1 prosenttiyksiköllä 20,25 %:iin vuodeksi 2010 ja myös
kiinteistöveroprosentteja korotettiin. Tuloveroprosentin korottamisesta huolimatta tuloveroa
kertyi vain 1,2 milj. euroa enemmän. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 0,7 milj. euroa vuodesta
2009 vuoteen 2010.
Kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2011 hyväksymää uutta poistosuunnitelmaa,
poistoaikoja on lyhennetty, sovelletaan vuoden 2010 tilinpäätöksestä lukien.
Pietarsaaren, elinvoimaisen ja hyvinvoivan kaupungin, vuosien
strategiasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.4.2010.
2010–2020
jossa
päivitetty
2.2.5 Kunnan henkilöstö
Työntekijämäärän suuret muutokset v. 2010 johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon,
Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille
seudulla tehdyn sopimuksen mukaan 1.1.2010 lukien.
Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä
vuodesta 2010 lukien.
Henkilötyövuosien määrä toimialoittain vuosina 2006–2010
2006
2007
2008
2009
2010
Sosiaali- ja terveystoimi
209
214
219
219
1370
Päivähoito- ja koulutustoimi
522
534
562
557
547
Tekninen virasto
202
202
207
211
260
Muut
198
198
200
195
160
1131
1150
1188
1182
2337
2006
2007
2008
2009
2010
1430
1431
1440
1425
2831
Henkilötyövuosia yhteensä
Työllistämisvaroilla työllistetyt eivät sisälly lukuihin.
Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä:
2010
Palkat, yhteensä
Luottamushenkilöiden palkkiot
10
2009
79.307.070
38.695.313
258.014
344.909
2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden
kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi
ja
muiden
toiminnan
Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- keskeytysvakuutus). Lisäksi
kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka
koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen,
ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun
omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin,
sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston
määrä oli 1,04 milj. euroa 31.12.2010.
Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2010 ja samassa yhteydessä kartoitti
kaupungin
riskienhallintatoimikunta
ulkopuolisen
vakuutusvälitystoimiston
kanssa
kaupungin riskit ja vakuutusturvan.
Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa
kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on
sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon.
2.2.7 Ympäristötekijät
Vuodesta 2010 on laadittu erillinen ympäristötilinpäätös.
2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä
Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja
tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain
säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja
voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy
tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut
tavoitteet.
Kuntaisännyyden muutosprosessit viivästyttävät kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä
koskevien johtosääntöjen laatimistyötä.
Uusi
yhtenäinen
hallintosääntö
tuli
voimaan
1.7.2010,
ja
korvasi
lukuisat
hallintokuntakohtaiset johtosäännöt. Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman
toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan
pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaToimisto-ohjelman välityksellä ja sen myötä
päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana
tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin
vähäinen. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon on ollut vaikea pysyä Valviralle
potilasvalituksista annettavien laajojen lausuntojen määräajoissa asioiden suuren määrän
takia.
Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan
osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan.
Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän
kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös
11
valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa
vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden
arviointiin. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan
analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin.
Kaupungin
strategiasuunnitelman
2004–2015
yhteydessä
on
tehty
kriittisten
menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on päivitetty v. 2010 ja kattaa nyt
kauden 2010–2020. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja
osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Kaupungin riskienhallintatoimikunta
kartoitti ulkopuolisen vakuutusvälitystoimiston kanssa kaupungin riskit ja vakuutusturvan
vuoden 2010 aikana samassa yhteydessä, kun kaupungin vakuutukset käytiin läpi.
Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin
toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiProjärjestelmää toiminnassa sattuneiden vaarallisten tilanteiden raportointiin. Satamalaitos
tekee riskienkartoitukset Internationas Ship ja Port Facility Secure Coden mukaan. Uusi
riskienkartoitus
on
tulossa
ajankohtaiseksi.
Kaupungilla
on
rahasto
suuria
vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta.
Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat,
jotka on kilpailutettava.
Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin
hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset
ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu.
2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut
Sosiaali- ja terveysviraston liityttyä 1.1.2010 lukien kaupungin tilinpäätökseen on toimintatuottoja ja -kuluja mahdotonta vertailla vuoteen 2009, mutta toimintakatteesta lähtien
luvut ovat sen sijaan vertailtavissa. Myös uutta poistosuunnitelmaa on käytetty vuoden 2010
tilinpäätöksestä lähtien, mikä on lisännyt poistoja tuntuvasti.
12
TULOSLASKELMA
1000 euroa
31.12.2010
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIMINTAKULUT
31.12.2009 Muutos
109 922
1 710
-198 660
42 355
2 042
-135 448
-87 028
-91 052
Verotulot
65 615
63 683
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
33 518
-1 004
VUOSIKATE
11 100
TOIMINTAKATE
Käyttöomaisuuden poistot
TILIKAUDEN TULOS
%
-9 309
-6 885
1 792
-3 129
0
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
1 792
-3 129
Tuloslaskelman tunnusluvut
2010
2009
55,33 %
119,25 %
565
19 650
31,27 %
54,55 %
191
19 620
2.4.2 Tuloslaskelman tuotot
Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 210,1 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 99 milj. euroa eli 47 %.
Toimintatuotot
milj.€
osuus
109,9
52,3 %
Verotulot
65,6
31,2 %
Valtionosuudet
33,5
16,0 %
Rahoitustuotot
1,0
0,5 %
210,1
100,0 %
YHTEENSÄ
13
6,6 %
6,4 %
7,0 %
-1,4 %
12,7
32 314 %
-1 190
-38,4 %
%
3 756
-39,8 %
Rahastojen lisäys (-) vähennys (+)
Toimintatuotot/-kulut, %
Vuosikate/poistot, %
Vuosikate euroa/asukas
Asukasluku 31.12.
5,3
4,3 %
Toimintatuotot
Toimintatuotot olivat määrältään 109,9 miljoonaa euroa, joten ne ovat lisääntyneet
huomattavasti (159 %) siitä syystä, että kaupunki myy sosiaali- ja terveyspalveluja
naapurikunnille. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 91,7 miljoonaa euroa, ja
maksutuotot, 11,5 miljoonaa euroa.
Verotuotot
Verotulot milj.€
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
YHTEENSÄ
2010
57,3
4,1
4,2
65,6
osuus
87,3
6,3
6,4
100,0
%
%
%
%
%
2009
56,1
4,2
3,4
63,7
muutos
2,2 %
-0,5 %
21,0 %
3,0 %
Verotuotot kasvoivat yhteensä 3 % (1,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 2,2 % (1,2
milj. euroa). Tuloveroprosenttia korotettiin 1 prosenttiyksiköllä 20,25 %:iin, minkä olisi
pitänyt lisätä kunnallisveroa 2,8 milj. eurolla verotettavan tulon pysyessä ennallaan.
Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) väheni Pietarsaaressa 1 %:n vuodesta
2008 vuoteen 2009 kasvun oltua koko maassa 0,9 %. Kunnallisvero väheni samaan
aikaan 2,3 % Pietarsaaressa vähennyksen ollessa koko maassa 0,2 %.
Yhteisövero väheni 0,5 % (0,02 milj. euroa) vaikka kuntien osuus yhteisöverosta oli
edelleen 32 %. Kiinteistövero lisääntyi 21 % (0,7 milj. euroa) sen johdosta, että
veroäyrimääriä korotettiin vuodeksi 2010. Kiinteistöveron veroäyrimäärät olivat
seuraavat: yleinen 1 % (2009 0,90 %), vakituinen asunto 0,37 % (2009 0,27 %), muu
asunto 0,97 % (2009 0,87 %), voimala 2,85 % (2009 2,50 %) ja rakentamattomat
rakennuspaikat 3,00 %.
Valtionosuudet
Valtionosuusjärjestelmä
muuttui
vuodesta
2010
lähtien,
joten
vain
kokonaisvaltionosuutta voidaan vertailla. Kokonaisvaltionosuus lisääntyi 3,7 % eli 1,2
milj. euroa.
Valtionosuudet milj. €
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman
tasauksia)
Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta
Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus
Koulutus- ja kulttuuritoimen muut
valtionosuudet
YHTEENSÄ
14
2010
2009
muutos
35,5
-0,9
-0,2
-0,9
33,5
32,3
3,7 %
2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset
Myöskään toimintakuluja ei voi verrata vuoteen 2009 sosiaali- ja terveysviraston liityttyä
toimintaan vuodesta 2010 lukien.
Ulkoiset toimintakustannukset
Henkilöstökulut
Palvelujen osto
Aineet ja tarvikkeet
Avustukset
Muut toimintakustannukset
YHTEENSÄ
2010
102,1
49,7
30,9
6,7
9,3
198,7
osuus %
51,4
25,0
15,5
3,4
4,7
100,0
%
%
%
%
%
%
2009 muutos
52,2
95,7
56,1
-11,5
20,3
52,0
5,3
27,4
1,6
485,4
135,4
46,7
%
%
%
%
%
%
2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate)
Käyttötalouden nettomenot olivat 87 milj. euroa, siis vähenivät 4,4 % (4 milj. euroa)
edellisvuoteen
verrattuna.
Nettomenojen
vähentyminen
johtuu
pääasiassa
energialaitoksen hyvästä tuloksesta. Niiden liikeylijäämä kasvoi 4,2 milj. euroa. Mutta
myös 3 %:n hankkeella oli ratkaiseva vaikutus. Käyttötalouden nettomenot prosentteina
verorahoituksesta olivat 87,8. Rahoituskustannukset vähenivät 15,7 % (0,2 milj. euroa).
Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu
edelleen alhaisesta korkotasosta.
2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos
Vuosikate on 11,1 milj. euroa vuonna 2010 sen oltua 3,8 milj. euroa vuonna 2009.
Tämä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2010 todelliset
nettoinvestoinnit olivat määrältään 9,1 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että investoinnit
rahoitettiin vuosikatteella. Poistot lisääntyivät 2,4 milj. euroa vuoteen 2009 verrattuna
poistosuunnitelman tarkistamisen seurauksena. Vuosikate kattoi 119 % poistoista. Jotta
talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä
katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä.
Tilikauden tulos osoittaa 1,79 milj. euron ylijäämää. Vuoden 2010 alkuperäinen talousarvio oli 2,65 milj. euroa alijäämäinen.
15
2.4.6 Toiminnan rahoitus
Rahoituslaskelma
1000 euroa
2010
2009
11 100
-376
10 724
3 756
-1 361
2 395
-10 914
1 153
676
-9 085
-14 245
392
1 337
-12 515
1 639
-10 121
33
33
0
764
000
436
200
567
229
-250
1
-250
10 200
17 000
-10 443
3 643
1 000
10 950
1 869
830
9 535
11 404
1 869
8 705
9 535
830
2010
2009
113,72 %
54,96 %
1,05
19
27,11 %
15,46 %
0,46
22
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN
KASSAVIRTA
Vuosikate
Korjauserät
TULORAHOITUS
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
INVESTOINNIT, NETTO
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN
NETTOKASSAVIRTA
RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA
Lainaus
* Antolainasaamisen vähennykset
* Antolainasaamisen lisäykset
Lainakannan muutokset
* Pitkäaikaisten lainojen lisäys
* Pitkäaikaisten lainojen vähennys
* Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA
KASSAVAROJEN MUUTOKSET
Kassavarat 01.01
Kassavarat 31.12
Muutos
Tunnusluvut
Investointien tulorahoitus
Pääomamenojen sisäinen rahoitus
Lainanhoitokate
Kassapäiviä
16
5
12
-10
4
-5
Investointimenojen määrä oli 10,9 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 1,2 milj.
euroa. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 0,7 milj. euroa. Vuosikate oli 11,1 milj.
euroa, mikä tarkoittaa sitä, että investoinnit pystyttiin rahoittamaan omin varoin.
Kuitenkin vain 55 % kokonaispääomamenoista voitiin rahoittaa omin varoin.
Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-Vuosikate, poistot ja investoinnit
16,0
14,0
12,0
10,0
8,0
6,0
4,0
2,0
0,0
2000
2001
2002
Årsbidrag-Vuosikate
2003
2004
2005
avskrivningar-poistot
2006
2007
2008
2009
2010
investeringar-investoinnit netto
Vaikka kaupunki rahoitti investoinnit omin varoin, kasvoi lainakanta 5,7 milj. euroa
ja oli vuoden lopussa 91 milj. euroa. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 1,9 milj.
eurolla 11,4 milj. euroon, ja kaupungin maksuvalmiutta kuvaavien kassapäivien
määrä oli 19.
2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset
Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla.
17
Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on
128,1 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 37 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat
saamiset suurin erä, 20,9 milj. euroa. Saamiset lisääntyivät roimasti sen
seurauksena, että kaupunki myy sosiaali- ja terveyspalveluja naapurikunnille. Rahat
ja pankkisaamiset ovat 11,4 milj. euroa.
Vastattavissa oma pääoma on 72,9 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 10,8
milj. euroa ja vuoden ylijäämä 1,8 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös
vahinkorahasto, joka on 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma,
joka on 123,7 milj. euroa.
18
Vakavaraisuus on 37 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin
alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70
%:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena.
Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa.
Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista
(tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan
pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 59 % vieraan pääoman
poismaksamiseen.
Kertynyttä ylijäämää on 10,8 milj. euroa (550 €/asukas). Lainasaatavat ovat
suunnilleen ennallaan ja määrältään 4,1 milj. euroa. Kaupungin velkakanta nousee
91 milj. euroon eli 4.633 euroon asukasta kohden. Ennakkotietojen mukaan
velkakanta on koko maassa 2.005 euroa asukasta kohden.
2.6 Kokonaistulot - ja menot
Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja
joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä.
Kaupungin kokonaistulot ja -menot
TULOT
Varsinainen toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
109 922
65 615
33 518
48
992
Korjauserät (Käyttöomaisuuden
myyntivoitot)
Korjauserät (Pakolliset varaukset )
Investoinnit
Käyttöomaisuuden rahoitusosuudet
Käyttöomaisuuden myyntitulot
-378
-39
1 153
676
Rahoitustoiminta
Antolainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Kokonaistulot
33
12 000
4 200
227 740
19
MENOT
Varsinainen toiminta
Toimintakulut
Valmistus omaan käyttöön
Korkomenot
Rahoitusmenot
Korjauserät (Käyttöomaisuuden
myyntitappiot)
Investoinnit
Investoinnit käyttömenoihin
Rahoitustoiminta
Antolainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen
vähennys
Lyhytaikaisten lainojen
vähennys
Kokonaismenot
198 660
-1 710
1 767
277
-40
10 914
0
10 436
220 304
2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous
2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä
Seuraavat tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt kuuluvat kaupungin
konsernitilinpäätökseen.
TYTÄRYHTEISÖ
Kaupungin
osuus
OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ
Kaupungin
osuus
Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy
100,00 %
Vaasan sairaanhoitopiiri
5,50 %
Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab,
100,00 %
Malmin kiinteistöjen ky
67,69 %
Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab,
100,00 %
4,48 %
Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy,
Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö
Oy,
100,00 %
Kårkulla kf för spec.omsorger
Eskoon sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä
100,00 %
Optima samkommun
36,03 %
Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy,
100,00 %
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
13,14 %
Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy,
100,00 %
Kronoby Folkhögskola
9,52 %
Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy,
100,00 %
Svenska Österbottens Förbund för
bildning och kultur
4,47 %
Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy,
100,00 %
Pohjanmaan Liitto
12,35 %
Bostads Ab Skatahem Asunto Oy,
100,00 %
Fast. Ab Lappnäsvägen 35
100,00 %
Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy,
100,00 %
Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint. Oy,
100,00 %
Oy Katternö Ab,
40,32 %
Fast. Ab Andante Kiinteistö Oy,
60,00 %
Ekorosk Ab - Oy,
16,78 %
47,32 %
Bostadsandelslaget Masken,
96,00 %
Ab Jakobstadsregionens
näringscentral-ConcordiaPietarsaarenseudeun elinkeinokeskus
Oy
Fastighets Ab Kalapuro Kiint. Oy,
100,00 %
Oy Timberpak Ab
24,59 %
Bost. Ab Rivipietari Asunto Oy,
100,00 %
VenealanTeknologiakeskus Oy
50,00 %
Bostads Ab Tunvägen
100,00 %
Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli
26,47 %
Asunto Oy Fregatten Bostads AB
100,00 %
Oy Pohjanmaan Biokaasu
31,05 %
J:stads Gamla Hamn Ab,-
51,62 %
Aspegrenin Puutarhasäätiö
40,00 %
2,73 %
OSAKKUUSYHTEISÖT
Kaupungin
osuus
P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 aktier
Baltic Boat Yard Ab
62,50 %
Nuo tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhtiöt ja säätiöt on koottu kaupungin
konsernitilinpäätökseen niiden vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan.
2.7.2 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat
Strengbergin tupakkatehtaan perusparannus Koulukatu 25-27:ssä on jatkunut, ja
vuokralaisia on n. 60 %:ssa tiloista. Vuoden 2011 aikana kiinteistöön muuttaa useita
uusia vuokralaisia. Vuokraamattomia tiloja on keltaisessa rakennuksessa n. 1000 m².
Lisäksi kellarissa ja tiilirakennuksessa on vapaita tiloja.
20
Kaupunki myönsi vuoden aikana 5 milj. euron takuun tytäryhntiölleen Kiinteistö Oy
Strengbergille, ja 4,5 milj. euron takuu osakkuusyhtiölleen pohjanmaan biokaasu
Oy:lle.
2.7.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
Tuloslaskelma Konserni 1000 euro
2010
2009
217 083
1 710
-299 955
2 633
104 776
2 042
-193
170
1 893
-78 528
-84 459
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muu rahoituskulut
65 615
33 518
-2 660
463
2 883
-2 803
-3 202
63 683
32 314
-3 074
407
2 990
-3 196
-3 275
VUOSIKATE
17 945
8 465
-13 499
0
0
-1 365
-10 285
-1
TILIKAUDEN TULOS
3 081
-1 985
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
38
5
31
3
3 125
-1 951
2010
2009
72,4 %
132,9 %
913
19 650
54,2 %
82,3 %
431
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIMINTAKULUT
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
TOIMINTAKATE
Poistot käyttöomaisuudesta
Arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ
Tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut %
Vuosikate/Poistot %
Vuosikate euro /asukas
Asukasmäärä
21
-164
19 620
Rahoituslaskelma
Konserni
1000 euro
2010
2009
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA
Vuosikate
Korjauserät
17 945
-2 524
8 465
-2 638
VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA
15 420
5 826
-16 507
-16 507
-25 088
611
1 346
-23 132
-1 087
-17 305
-22
3 675
0
1 857
-39
-46
-909
-7 081
9 931
5 510
-15
20 901
2
-3 987
-2
-319
-600
-620
-2 445
16 901
4 423
-404
12 022
16 445
4 423
12 426
12 022
-404
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
INVESTOINNIT NETTO
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN
NETTOKASSAVIRTA
RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA
Antolainauksen muutos
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
* Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
* Vaihto-omaisuuden muutos
* Pitkäaikaisten saamisten muutos
* Lyhytaikaisten saamisten muutos
* Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos
RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA
KASSAVAROJEN MUUTOS
Kassavarat 01.01
Kassavarat 31.12
Muutos
22
2010
2009
VASTAAVAA
269 660
253 583
A
PYSYVÄT VASTAAVAT
223 154
220 168
I
Aineettomat hyödykkeet
412
500
185 331
184 867
Konserni 1000 euro
II
Aineelliset hyödykkeet
1
Maa- ja vesialueet
2
Rakennukset
3
Kiinteät rakenteet ja laitteet
4
Koneet ja kalustot
5
7
Muut aineelliset hyödykkeet
5 972
5 672
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
4 039
2 851
7 840
8 250
100 159
99 057
61 545
62 843
5 776
6 194
III
Sijoitukset
37 411
34 801
1
Osakkeet ja osuudet
37 388
34 756
2
Muut lainasaamiset
24
46
B
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
3 812
3 179
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
42 693
30 236
I
Vaihto-omaisuus
1 864
1 819
II
Saamiset
24 188
16 198
Pitkäaikaiset saamiset
2 786
1 877
Lyhytaikaiset saamiset
21 402
14 321
196
197
16 445
12 022
III
Rahoitusarvopaperit
IV
Rahat ja pankkisaamiset
23
Konserni 1000 euro
VASTATTAVAA
A
266 813
253 583
OMA PÄÄOMA
96 203
94 749
Peruspääoma
61 026
61 026
Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäys
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot (Vahinkorahasto)
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden alijäämä
B
VÄHEMMISTÖOSUUDET
C
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
16
16
1 471
1 495
2 552
2 533
28 013
31 629
3 125
-1 951
609
619
2 427
D
PAKOLLISET VARAUKSET
805
834
1
Eläkevaraukset
554
576
2
Muut pakolliset varaukset
250
258
E
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
3 851
3 216
F
VIERAS PÄÄOMA
I
165 345
151 738
Pitkäaikainen
98 204
92 750
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
91 671
86 843
6 533
5 906
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
II
Lyhytaikainen
67 141
58 988
Lyhytaikainen korollinan vieras pääoma
34 215
35 367
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
32 925
23 621
2010
2009
Tunnusluvut
34,62 %
36,41 %
Suhteellinen velkaantuneisuus
52,3 %
75,6 %
Kertynyt ylijäämä
28 013
31 629
Omavaraisuusaste %
Kertynyt ylijäämä/asukas
Lainakanta
Lainat euro/asukas
Asukasmäärä
24
1 426
1 612
125 886
122 211
6 406
6 229
19 650
19620
2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet
2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely
Tilikauden tulos osoittaa 1.791.668,57 euron ylijäämää. Ylijäämä siirretään taseen
omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämää osoittavalle tilille.
25
3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
3.1 Tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi 2010–2012:
o
Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen v. 2012.
Vuoden 2010 tilinpäätöksessä on kertyneen ylijäämän määrä 12,6 milj.
euroa (vuoden 2010 ylijäämä mukaan luettuna).
o
Vuonna 2013 on kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioitujen
kustannusten oltava enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Siihen
päästään alulle pannun strategiaprosessin avulla.
Strategiaprosessi alkoi syksyllä 2010 ja valmistuu keväällä 2011.
o
Vuoden 2010 talousarvioehdotukseen sisältyy kustannusten vähentäminen 3
miljoonalla eurolla, johon on määrä päästä erilaisilla henkilöstöjärjestelyillä ja
työhönottomenettelyä
tiukentamalla.
Toimeenpanosta
päätetään
yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.
Toteutunut säästö oli määrältään 3,28 milj. euroa kaupunginhallituksen
hyväksymän säästösuunnitelman oltua 2,8 milj. euroa. Suurin säästö saatiin
vapaaehtoisten virka- tai työvapaiden kautta. Muita toimenpiteitä
säästötavoitteen saavuttamiseksi olivat mm. luonnollisen poistuman
yhteydessä saatavat säästöt ja uusien työntekijöiden palkkaamisen
lykkääminen. Päivähoito- ja koulutustoimessa saatiin osa säästöistä
lomautuksilla.
o
Vuonna 2009 aloitetun palvelustrategiatyön tulostavoitteena on toiminnan
tehostuminen ja tuottavuuden paraneminen, mikä tarkoittaa kustannusten
vähenemistä 1,5 milj. eurolla v. 2011 ja vielä 1,5 milj. eurolla v. 2012.
Työ palvelustrategian parissa jatkui vuoden aikana ja sen osana tullaan
keittiöstrategia käsittelemään keväällä 2011.
Eri lautakuntien tavoitteiden arviointi on esitetty kohdassa käyttötalouden
toteutuminen 3.2.1.
3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen
Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja
nettomäärärahaltaan.
Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana sivistyslautakunnalle 0,31 milj. euron
lisämäärärahan. Lisäksi talousarviota on oikaistu samassa yhteydessä kun
työllistämismäärärahan käyttö on siirretty asianomaisille lautakunnille, jolloin myös
vastaava määräraha on siirretty kaupunginhallitukselta (tuon nettovaikutus on 0).
26
Kaupunginvaltuusto päätti vähentää kustannuksia 3 miljoonalla eurolla tekemällä
erilaisia henkilöstöjärjestelyjä, minkä vuoksi koko tuo summa vähennettiin
kaupunginhallituksen henkilöstökustannuksista. Tuota ei ole oikaistu talousarviossa
ja se aiheuttaa määrärahan suuren ylityksen kaupunginhallituksen kohdassa. Tuon
ohella suurin poikkeus suhteessa oikaistuun talousarvioon (jossa ei siis ole
huomioitu henkilöstökustannusten vähenemistä eri lautakuntien kohdalla) on
kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusosuusmäärärahoissa. Ne ylittävät
määrärahan 1 milj. eurolla. Useimmat muut lautakunnat alittavat oikaistun
talousarvion.
Rahoituksen nettokustannukset
seurauksena 1,7 milj. eurolla.
alittavat
talousarvion
alhaisen
korkotason
Liikelaitoksista energialaitoksen tulos on 4,1 milj. arviota parempi, Pietarsaaren
veden tulos talousarvion mukainen ja Pietarsaaren sataman tulos alittaa talousarvion
0,2 milj. eurolla. Pietarsaaren veden ja Pietarsaaren sataman tuloksia huonontaa mm.
poistojen lisääntyminen; Pietarsaaren veden kohdalla lisäys on 0,3 milj. euroa
talousarvioon nähden ja Pietarsaaren sataman kohdalla lisäys on 0,2 milj. euroa.
Verotulot ylittävät arvion 3,5 milj. eurolla ja valtionosuudet alittavat sen 1 milj.
eurolla.
27
3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen
KAUPUNGINHALLITUS
Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson
Hallinto ja talousasiat
Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle
Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu
Talousarvion ja – suunnitelman valmistelu ja toimeenpano
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta
Sosiaaliasiamiestoiminta
Henkilöstöasiat
Tietotekniikkastrategia
Asuntoasiat
Kehittämisyksikkö
Kaupunginsihteeri:
TOIMIALA:
Kaj Andberg
Kaupunginkanslia
TOIMINTA-AJATUS
Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-,
valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, hoitaa päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen
viraston asianhallinnan, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii asiakirjahallinnosta.
Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, kaupungin kielenkääntäjät,
puhelinvaihde ja offset. Talous- ja velkaneuvojan / sosiaaliasiamiehen toiminta kuuluu
myös eräiltä osin kaupunginkansliaan.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Kaupungin tultua sosiaali- ja terveydenhuollon
isäntäkunnaksi sosiaali- ja
terveysvirasto hoitaa kokonaan oman asiainhallintansa, kielenkääntäjä siirrettiin
kaupunginkanslian ”käännöstoimistoon” ja Malmin ja kaupungin vaihteiden
yhdistäminen aloitettiin. Päätös Vippari-liikenteen välittämisen ”kotiuttamisesta”
tehtiin myöhään syksyllä 2010 ja se toteutetaan vuoden 2011 kuluessa. Kaupungin
saatua uuden organisaation, jota alettiin soveltaa 1.7.2010, päivähoito- ja
koulutuslautakunnasta
tuli
sivistyslautakunta,
liikuntalautakunnasta
ja
kulttuurilautakunnasta tuli sivistyslautakunnan alaisia jaostoja ja teknisen
lautakunnan alaisuuteen muodostettiin sisäisten tukipalvelujen jaosto.
28
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Kaupunginkanslian
tavoitteena on vastata
laadukkaasta
asiainhallinnasta, joka on
nopeaa, joustavaa ja
kustannustehokasta.
Palvelun kuuluu lisäksi
olla asiakasystävällistä,
moitteetonta ja kaksikielistä.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Saapunut asia kirjataan ja
toimitetaan edelleen saapumispäivänä, se
valmistellaan ja viedään
kaupunginhallituksen
käsittelyyn 1 kuukauden
kuluessa (lausunnot
pyydetyssä määräajassa) ja
päätös asiasta tehdään
kaupunginvaltuustossa 1
vuoden kuluessa.
29
Arviointi (Tilinpäätös)
Vuoden 2010 aikana on
KuntaToimisto asiainhallintaohjelmaan kirjattu
saapuneita asioita seuraavasti:
216 (311 vuonna 2009)
kaupungin keskushallinnolle,
140 (87 vuonna 2009) sosiaalija terveysvirastolle, 126 (179
vuonna 2009) päivähoito- ja
koulutusvirastolle ja 213 (204
vuonna 2009) tekniselle
palvelukeskukselle osoitettua
asiaa. Periaatteessa kaikki asiat
on kirjattu ja toimitettu edelleen
saapumispäivänä (paitsi
heinäkuussa, kun useimmat
kansliat olivat kiinni
vuosilomien vuoksi).
Kaupunginhallitus on ottanut
käsiteltäväksi 368 asiaa (468
vuonna 2009) ja melkein kaikki
on viety kaupunginhallituksen
käsiteltäväksi 1 kuukauden
kuluessa (lausunnot pyydetyssä
määräajassa). Näistä asioista 77
(132 vuonna 2009) on viety
kaupunginvaltuuston
päätettäväksi, ja niistä kaikki on
käsitelty 1 vuoden kuluessa
muutamia aloitteita lukuun
ottamatta. Sosiaali- ja
terveyslautakunnassa on otettu
käsiteltäväksi 136 asiaa (87
vuonna 2009),
sosiaalilautakunnassa 6 asiaa
(134 vuonna 2009),
sivistyslautakunnassa (ml. sen
kaksi jaostoa sekä
ruotsinkielisen työväenopiston
ja suomenkielisen
työväenopiston johtokunnat)
261 asiaa (283 vuonna 2009) ja
teknisessä lautakunnassa 256
asiaa (255 vuonna 2009).
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Työvuodet
Tilinpää
tös
-07
14,25
Tilinpäätös
-09
13,4
Talousarvio -10
12,9
Tilinpäätös
-10
17,4
Aila Kronqvist
Talous-ja velkaneuvoja,
sosiaaliasiamies
TOIMIALA:
Tilinpäätös
- 08
14,4
Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta
TOIMINTA-AJATUS:
Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Talous- ja
velkaneuvonnan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kuluttajavirasto. Pietarsaaren
kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren
lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on
antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta.
Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten
ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten
maksuohjelmien ja erilaisten esimerkiksi maksuaikaa, korkoa tai velkamäärää koskevien
sovintoehdotusten laatimisessa. Neuvoja avustaa asiakasta myös käräjäoikeudesta
haettavan velkajärjestelyn hakemisessa, velkajärjestelyhakemuksen täyttämisessä ja
maksuohjelmaehdotuksen laatimisessa.
Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain
soveltamisessa. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta
muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata
asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti
kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden
edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä
myönnä etuuksia.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS:
Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies Hellevi Kytölä jäi eläkkeelle 1.6.2010. Aila
Kronqvist aloitti virassa 17.5. 2010. Talous- ja velkaneuvonta toimii kaupunginkanslian
yhteydessä. 1.8.2010 toteutuneen lakiuudistuksen myötä velkajärjestelyn maksuohjelman
normaalipituus lyheni viidestä vuodesta kolmeen vuoteen.
Vuoden 2010 alusta alkaen sosiaaliasiamiestoiminnan maantieteellisenä toiminta-alueena
on Pietarsaaren, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn lisäksi myös Luoto.
30
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Talous- ja velkaneuvonta
Uusia asiakkaita
Asiakastapaamisia
Puhelinneuvontaa
Sähköpostineuvontaa
Sosiaaliasiamieskontakte
ja
Työvuodet
Henkilöstöjohtaja
TOIMIALA:
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
32
108
91
12
12
1
Rune Wiik
Henkilöstöasiat
TOIMINTA-AJATUS
Kaupungin henkilöstötoimisto tahtoo harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo
sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä
työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen
kaupungin tavoitteet.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuonna 2010 toimeenpantiin henkilöstöhallinnon kaikilla aloilla suuria muutoksia,
sillä kaupungin työtekijöiden
määrä kaksinkertaistui n. yli 2800:aan.
Palkkahallinnossa tehdään edelleen tuntuvia muutoksia optimaalisen tehokkuuden
saavuttamiseksi.
Vuoden
aikana
toteutettiin
laajoja
säästötoimia
henkilöstökustannusten
vähentämiseksi n. 2,8 milj. €:lla (3 %:n hanke). Hanke tuntui selvästi kaikilla
työpaikoilla. Se pystyttiin toteuttamaan onnistuneesti paljolti sen vuoksi, että
prosessin
osapuolet
pitäytyivät
johdonmukaisesti
yhteistoimintamenettelyn
toimintatapoihin. Henkilöstökustannuksia säästyi 3 286 719 €, mikä ylitti tavoitteen
n. 490 000 €:lla.
31
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Työnantajaa v. 2010
vaihtavan henkilöstön
työmotivaatio ei kärsi
vaihdoksesta.
Henkilöstöpolitiikan
myönteinen harmonisointi
isäntäkuntajärjestelyn
(PARAS) yhteydessä.
Arviointi (Tilinpäätös)
Sairauspoissaolot eivät ole
muuttuneet mainittavasti.
Työilmapiiritutkimus
tehdään v. 2011.
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Työntekijä tuntee osallisuutta isäntäkuntamalliin
siirryttäessä.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Jatkuvaa tiedottamista prosessista: yleiskirjeitä,
Intranet-tietoa, keskusteluja ja henkilöstökokouksia.
Arviointi (Tilinpäätös)
Yhteistoimintamenettelyn
tärkeys on korostunut
vuoden aikana. Lukuisia
henkilöstökokouksia on
pidetty ja keskusteluja
käyty.
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tietoa uusista ohjeista
annetaan kaikille
esimiehille.
Vuoden aikana laaditaan
vuotuisia
kehittämiskeskusteluja
koskevat uudet ohjeet.
Arviointi (Tilinpäätös)
Sisältyy
esimieskoulutukseen, joka
alkaa keväällä 2011.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Työttömyysaste,
määrä, touko-kesäkuu
Pitkäaikaistyöttömiä,
touko-kesäkuu
Alle 25-vuotiaita
nuorisotyöttömiä
touko-kesäkuussa
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
814
Tilinpäätös
-07
699
Tilinpäätös
-08
753
Tilinpäätös
-09
1092
Talous
arvio
-10
247
197
157
139
233
70
51
84
137
105
16,5
16,3
16,7
15,8
15,5
Tilinpäätös
-10
883
21,6
Perustelut
Henkilötyövuodet:
Seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä kaupunkiin v. 2010 siirtyi 7,5
palkanlaskijaa henkilöstötoimistoon.
It-osaston työntekijöitä ei ole luettu henkilöstötoimistoon vuodesta 2010 lukien.
32
Työsuojelupäällikkö Birgitta Blomqvist
TOIMIALA:
Työsuojelu ja tyhy
TOIMINTA-AJATUS
Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla
terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Pietarsaaren kaupungin työsuojelu- ja tyhy-toiminan piirissä on vuonna 2010 ollut n. 2700
työntekijää edellisvuosien 1300 työntekijän sijasta. Määrän lisääntyminen on merkinnyt /
merkitsee suurta haastetta sekä varsinaiselle toiminnalle että sitä koskevan tiedottamisen
saamiselle toimivaksi. Toiminnan yhteensovittaminen jatkuu.
Vuoden 2010 tunnuslukuihin sisältyy myös sosiaali- ja terveysvirasto.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
UUDISTUMINEN
8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Isäntäkunnan
työsuojelutoiminnan
yhteensovittaminen
Isäntäkunnan tyhytoiminnan
yhteensovittaminen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Työsuojelun toimintaohjelma/strategia on laadittu
50 - 80 - 100 % (100 % =
ohjelma on hyväksytty)
Arviointi (Tilinpäätös)
Tyhy-toimintaan
osallistumisen yhteiset
periaatteet.
Työkyvyn tukemista koskevat
yhteiset ohjeet (viite:
henkilöstöstrategian
toimenpideohjelma)
Tyhy-toimintaa on
järjestetty vuonna 2010
yhteisen suunnitelman
mukaan, periaatteet ovat
olleet samat kaikille
työntekijöille.
Työkyvyn tukemiseen
liittyvät ohjeet on
harmonisoitu vuoden 2010
aikana.
33
Henkilöstöjaostot ovat
hyväksyneet työsuojelun
toimintaohjelman 2011–
2014 tammikuussa 2011.
Ohjelma on toteutunut 98prosenttisesti v. 2010.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilinpää
tös
-07
Tilinpäätös
- 08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio -10
Tilinpäätös
-10
Sairauspoissaolot,
kalenteripäiviä/työnte
kijä
Tapaturmia,
korvauspäiviä
Tapaturmataajuus,
tapaturmia/1 milj.
työtuntia
P-saari/vrt.kunnat*
13,9
13,7
13,5
12,8
13,5
14,9
440
534
644
270
500
316
17/28
11/28
12/31
10/28
12
12
Jaakko Kaivosoja
IT-päällikkö:
TOIMIALA:
Tietotekniset palvelut
TOIMINTA-AJATUS
Tavoitteena on tuottaa
tietotekniset palvelut.
kaupungin
omaa
toimintaa
varten
tarkoituksenmukaiset
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
IT-yksikkö on liittynyt perustettuun sisäisten tukipalveluiden yksikköön ja samalla Malmin
terveydenhuoltoalueen tietotekniikan vastuuhenkilöt ovat liittyneet IT-yksikköön. ITyksikköön on palkattu yksi määräiaikainen henkilö. IT-yksikön vastuualue on
isäntäkuntamalliin siirtymen johdosta laajentunut merkittävästi.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tavoitteena on
toimintavarmat ja
käytettävyydeltään hyvät
tietojärjestelmät
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Yli tunnin kestävät
tietojärjestelmien
käyttökatkokset: Alle 10 kpl /
Alle 5 kpl / Ei katkoksia.
34
Arviointi (Tilinpäätös)
Ulkoisista syistä, lähinnä
sähkön toimitukseen
liittyvistä suunnitelluista ja
suunnittelemattomista
sähkökatkoista johtuen on
noin tunnin kestäviä
katkoksia ollut alle 5 kpl.
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstö voi osallistua
riittävästi
koulutustilaisuuksiin oman
henkilökohtaisen
osaamisen ylläpitämiseksi.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Koulutukseen ei osallistuta 2 päivää / henkilö - 5 päivää /
henkilö
Arviointi (Tilinpäätös)
Koko IT henkilöstölle on
järjestetty yksi
koulutustilaisuus (palvelinja sovellusvirtualisointi).
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Yhteistyökumppanit ovat
käytettävissä silloin kun
oman henkilöstön resurssit
eivät ole riittävät.
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Yhteistyökumppaneita ei ole
käytettävissä. Yhteistyökumppaneita
käytetään täydentävänä
resurssina. Yhteistyökumppaneiden
käytössä on pääpaino
Tilinpäätös
-06
2
Työvuodet
Tilinpää
tös
-07
2
Tilinpäätös
- 08
2
Arviointi (Tilinpäätös)
Yhteistyökumppaneita on
käytetty erityisesti
isäntäkuntamalliin
siirtymisen suunnittelussa ja
toteutuksessa.
Tilinpäätös
-09
2
Talous
arvio
-10
3
Tilinpäätös
-10
5
Perustelut
Uuteen
organisaatiomalliin
siirtyminen
on
sujunut
hyvässä
yhteistyössä.
Isäntäkuntamalliin siirtyminen on edellyttänyt useiden tietojärjestelmien yhtenäistämisen ja
tämä on lisännyt IT-yksikön työmäärää.
Kaupunginkamreeri:
TOIMIALA:
Marlene Byggmästar
Rahatoimisto
TOIMINTA-AJATUS
Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat.
35
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
UUDISTUMINEN
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Sähköisten laskujen
vastaanotto Finvoiceohjelmalla, mikä tehostaa
toimintaa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kaupungille saapuvista
laskuista tulee Finvoicemuodossa 35%-45%-50%
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
90%-95%-100%
Arviointi (Tilinpäätös)
22 %
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Vuotuiset kehittämiskeskustelut henkilöstön
kanssa
28 %
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Vuoden 2010 kuluessa
rahatoimistossa käydään
läpi yhteisen
taloushallinnon
työprosessit ja
organisaatio
mahdollisimman suuren
tehokkuuden
saavuttamiseksi.
Suoritteet/
Tunnusluvut
Työvuodet
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Suunnitelman tulee valmistua
vuoden 2010 aikana
Tilinpäätös
-06
12,32
Tilinpäätös07
12,5
36
Tilinpäätös
- 08
12,89
Arviointi (Tilinpäätös)
Suunnitelma ei ole vielä
valmis, mutta työ jatkuu
vuoden 2011 aikana.
Tilinpäätös
-09
12,1
TalousTilinarvio -10 päätös
-10
19
19
Asuntosihteeri
Ulla Lundell-Muittari
TOIMIALA:
Asuntoasiat
TOIMINTA-AJATUS
Suorittaa ne tehtävät jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: Vuokra-asuntojen
välittäminen sosiaalisin perustein, hyväksyä korkotukia rakentamiseen ja peruskorjaukseen
myöntää korjaus- ja energia-avustuksia, myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin, valvoa
valtion lainojen ja tukien käyttöä. Yleinen neuvonta asuntoasioissa. Seurata asunto-olojen
kehitystä kaupungissa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuoden aikana asuntotoimisto on liitetty rakennusvalvontatoimistoon ja asuntolautakunta
on lakkautettu.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Asuntojen kysyntä ja
tarjonta tasapainoon,
tekemällä vuokratalot
halutuiksi
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vähentämällä tyhjiä vuokraasuntoja ja saamalla
pitkäaikaisia vuokralaisia.
Arviointi (Tilinpäätös)
Tyhjien asuntojen määrä on
vähentynyt 119:stä vuonna
2009 70:een vuonna 2010
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Vuokra-asumisen
arvostuksen lisääminen.
Asukkaiden osallistuminen
asukasdemokratiaan.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Lisääntynyt viihtyvyys
37
Arviointi (Tilinpäätös)
30 taloutta on muuttanut
toiselta paikkakunnalta
valtionlainoittamiin
asuntoihin. Lisäys on 2
taloutta verrattuna vuoteen
2009
4 Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen
Tavoite
Houkuttelevat vuokratalot.
Kaikki asuntoalueet
tasavertaisiksi.
Tavoitetaso 2010
min - real – max
Omistajien suurempi
panostus vuokratalojen
ylläpitoon.
Arviointi (Tilinpäätös)
Kaupunki ei ole panostanut
vuokratalojensa ylläpitoon
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Kaupungin oman
asuntokannan jatkuva
ylläpito
Tavoite
Jokaiselle asukkaalle
kaupungissa kohtuullinen
asunto. Vaikeasti
sijoitettaville
asunnonhakijoille
hankitaan asuntoja.
Tavoitetaso 2010
min - real – max
Omaisuuden arvon
säilyttäminen. Hyvässä
kunnossa olevat ja viihtyisät
vuokra-asunnot.
Tavoitetaso 2010
min - real – max
Vähemmän asunnottomia
Arviointi (Tilinpäätös)
Ei toteutunut, koska
asuntoja ei voida ylläpitää
riittävästi taloyhtiöiden
huonon talouden vuoksi
Arviointi (Tilinpäätös)
Ei toimenpiteitä.
Asunnottomien määrä
pysynyt vakaana.
Todennäköisesti johtuen
vapaa-rahoitteisten
asuntojen runsaasta
määrästä
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talous
arvio
-10
Tilinpäätös
-10
Vapautuneet
asunnot
Tyhjät asunnot
Asunnonhakijat
"
alle 25vuotiaat
"
eläkeläiset
Asunnon vaihtajat
Puutteellisesti
asuvat ja ilman
asuntoa
Työvuodet
328
270
352
214
300
211
62
462
95
96
65
17
15
400
80
78
68
10
85
402
64
82
48
17
119
353
80
58
40
18
100
307
100
75
55
20
70
383
99
64
32
20
1,6
1,6
1,6
1,6
1,6
1,6
38
Kehittämisjohtaja: Håkan Sundqvist / Christina Lind-Kangas
TOIMIALA:
Kehittäminen, hankinta, joukkoliikenne
TOIMINTA-AJATUS
Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista
riippumatta siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon:
TOIMINTATAVOITTEET
Liikenne
Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen
käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään
aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että myös yhä useampia työmatkoja
voidaan tehdä Vippari-busseilla.
Syöttöliikenne Kruunupyyhyn jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja
edistää yrityselämän etuja.
Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä lääninhallituksen kanssa yhteistyössä.
Kaupunki valvoo jatkuvasti liikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, talousja muita ajankohtaisia asioita valtion viranomaisiin nähden.
Liikenteen osalta on yleistavoitteena turvata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti perusteltavissa olevat ratkaisut.
Hankinnat
Yksikkö toimii kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupungin hankintayksikkönä.
Tavoitteena on avustaa kaupungin hallintokuntia hankintojen tekemisessä tarjoamalla
asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Hankintarakennetta järkeistämällä osasto pyrkii
vähentämään hankintojen käyttökustannuksia.
Hankkeet
Osastolla on vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai
kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin.
Osasto tekee kaupunginjohtajalle ehdotuksia uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi
osallistua.
Ulkoisen imagon luominen
Kaupungin imagoa parannetaan osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja
muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille.
Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja voidakseen
sekä osallistua mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin.
Kaupungin etua ajatellen pidetään silmällä eri hankkeita ja tempauksia.
Jos tarvittavat voimavarat myönnetään, voidaan
Käyttämällä infopistettä, Lähi-Tv:tä ja muita sisäisiä ja ulkoisia viestintämahdollisuuksia
voidaan parantaa kuntalaisille suunnattua viestintää, mikä helpottaa kuntalaisten
osallistumista yhteisiin asioihin ja kannustaa siihen.
Hallinnon kehittäminen
Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan kaupunginhallituksen
ja kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaan.
Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi.
39
Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano
palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta
läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman
osuuden koko-naistaloudellisesta ”kakusta”.
Henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus
Henkilöstön pitää saada jatkokoulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutusta annetaan
mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa olevaa tietoa on hyödynnettävä siten, että
sitä siirretään edelleen, kun se on perusteltua.
Erityiskoulutusta järjestetään hallintokuntien oman kiintiön rajoissa.
Tavoitteena on kehittää henkilöstön ammattitaitoa, työkykyä ja työmotivaatiota tehokkaalla
koulutuksella yhteistyössä muiden hallintokuntien, erityisesti henkilöstötoimiston, mutta
myös alueen muiden kuntien kanssa. Tällä tavoin kohenee työntekijöiden valmius parantaa
palvelulaatua, ja heitä kannustetaan kehittämään omaa ja työyhteisönsä työtä. Imagoa
parantava vaikutus on huomattava.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
HENKILÖSTÖKOULUTUS
Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on varmistaa osaaminen ja lisätä sitä, sekä ylläpitää,
kehittää ja syventää ammattitaitoa. Samantapaista henkilöstökoulutusta tarvitsevien
ammattiryhmien koulutus sovitetaan yhteen, sekä sisäisesti että alueellisesti.
Henkilöstötoimisto ja kehittämisyksikkö ovat tehneet yhteistyötä henkilöstökoulutuksessa.
Kehittämisosastolla tapahtuneen eläkkeellesiirtymisen ja rakennemuutosten vuoksi ei
kehittämisosasto enää syksystä lähtien osallistunut henkilöstökoulutuksen järjestämiseen.
Kuntaisännyys asetti uusia haasteita henkilöstökoulutukselle, ja yhteistyö alkoi myös tällä
osa-alueella.
40
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Osallistuminen kaupungin
hankkeisiin.
Ohjeiden mukaan.
Henkilöstön osaamisen parantaminen.
Suunnitelman mukaan.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
40 % / 50 % / 60 %
60 % / 80 % / 95 %
Arviointi (Tilinpäätös)
Kaupungin
puhelinjärjestelmän
päivittäminen ja
uudistaminen.
Luento/päällikköpalaveri
Biologisesta johtajuudesta
27.1.2010, luennoitsija
Thomas Lundqvist.
Siivoushenkilöstön
koulutuspäivä helmikuussa
2010, kouluttaja Nina
Sandström Raaseporista,
aiheesta sisäinen palvelu.
Kielikurssi: englannin
keskustelu virkamiehille,
jotka tarvitsevat englantia
työssään, 10 osallistujaa.
Joukkoliikenne
Hankinnat
Syöttöliikenne kaikkiin juna- ja
lentoliikenneyhteyksiin
Pännäisistä ja Kruunupyystä
37 000 matkustajaa VIPlinjalla v. 2010.
Toimia kaupungin hankintayksikkönä.
41
Atk-kursseja ruotsiksi ja
suomeksi.
Matkustajia Pännäisten
rautatieasemalle 20 100
henkilöä v. 2010.
Matkustajia Kruunupyyn
lentokentälle oli 6533.
Vipparilla matkustavia oli
38 144 henkilöä vuonna
2010.
Hankintayksikkö, joka
ohjeiden mukaan huolehtii
julkisista hankinnoista, on
toiminut vuoden 2010
aikana kaupungin
virastojen ja osastojen
hankintayksikkönä.
Kehittämisosaston kautta
on tehty
kolmisenkymmentä
hankintaa.
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstön ammatillinen ja
muu koulutus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2 päivää / 3 päivää / 5 päivää
Arviointi (Tilinpäätös)
Koska henkilöstö on
vähentynyt
kolmanneksella, ei
pätevöittävään toimintaan
sääntöjen mukaisten
koulutuspäivien muodossa
ole ollut aikaa.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Koulutettu ja osaava henkilöstö.
Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö/vuosi
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2 päivää / 3 päivää /
5 päivää
Arviointi (Tilinpäätös)
Kehittämisyksikkö on
osallistunut
mahdollisuuksien
mukaan Efeco Oy:n
hankintaa koskeviin
toistuviin kursseihin ja
seminaareihin, 1
tilaisuus/henkilö.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Joukkoliikenne
Matkustajia
Pätevöityminen
Seminaareja
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
42 000
Tilinpäätös
-07
43 000
Tilinpäätös
-08
45 000
Tilinpäätös
-09
42 000
Talous
arvio
-10
47000
Tilinpäätös
-10
64777
11
16
0
10
4
3
3
3
3
3
3
2
Perustelut
Kehittämisjohtaja piti vuosilomansa 21.6.-1.11.2010.
Kehittämisjohtaja siirtyi eläkkeelle 1.11.2010.
Kehittämisjohtajalle ei ole valittu sijaista.
42
Matkailupäällikkö
TOIMIALA:
Tiina Pelkonen
Matkailutoimisto
TOIMINTA-AJATUS
Kehitysyksikön alainen matkailu- ja kunnallisasiain neuvontaosasto vastaa kaupungin
matkailutiedotuksesta ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja
kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. Osasto vastaa neuvontahenkilöstön kanssa myös
kunnallisasiain neuvonnan eli infopisteen toiminnasta.
Matkailutoimisto:
- toimii matkailuneuvontapisteenä
- vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja –markkinoinnista
- harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa
- harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa
- edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin
matkailuyritysten kanssa
- osallistuu erilaisiin myyntitilaisuuksiin, messuille jne.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Matkailutoimisto ja infopiste muuttivat keväällä 2010 Raatihuoneelle, jossa toiminnalle
saatiin tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Henkilöstö vakituisessa
työsuhteessa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Matkailutoimisto ja infopiste
4/5/6
Palveltujen asiakkaiden
määrä
Nykyinen määrä/lisäys 5 %/lisäys
10 %
Palvelutason ja
saatavuuden
parantaminen
Matkailutoimisto ja infopisteen
henkilökuntamäärä 4 ja nykyiset
aukioloajat/henkilökuntamäärän
lisäys yhdellä ja aukioloaikojen
lisäys 3 h
viikossa/henkilökuntamäärän
lisäys kahdella ja aukioloaikojen
lisäys 5 h viikossa
43
Arviointi (Tilinpäätös)
3 henkeä vakituisessa
työsuhteessa.
Edellisistä
epätarkoituksenmukaisista
toimitiloista johtuen
asiakasmäärien oikea
tilastoiminen ja vertailu on
ollut v. 2009 ja 2010
mahdotonta.
Henkilökuntamäärä 3,
aukioloajoissa ei
muutoksia.
UUDISTUMINEN
Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstön ammatillinen ja
muu koulutus
koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi
Henkilöstön laatu- ja
työtyytyväisyysmittaus osana
virallista laatujärjestelmää
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2 pv/3 pv/5pv
Kerran vuodessa/2 kertaa
vuodessa/4 kertaa
vuodessa
Arviointi (Tilinpäätös)
Toteutunut 7
koulutuspv/työntekijä.
Toteutunut kaksi kertaa.
Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Henkilöstön kanssa käytävät
kehityskeskustelut
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kerran vuodessa/2 kertaa
vuodessa/4 kertaa
vuodessa
Arviointi (Tilinpäätös)
Toteutunut kerran.
PROSESSIT JA RAKENTEET
Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Koulutettu ja osaava henkilöstö
koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi
Riittävä henkilökuntavahvuus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2 pv/3 pv/5 pv
Arviointi (Tilinpäätös)
Matkailutoimisto ja infopiste
4+2 sesonkityöntekijää/5+2
sesonkityöntekijää/6+2
sesonkityöntekijää
3 kokoaikaista ja 2
sesonkityöntekijää.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Matkailutoimisto ja
infopiste 4/5/6
Arviointi (Tilinpäätös)
Toteutunut 7
koulutuspv/työntekijä.
RESURSSIT JA TALOUS
Onnistunut henkilöstön rekrytointi
Tavoite
Henkilöstö vakituisessa
työsuhteessa
44
3 henkeä vakituisessa
työsuhteessa.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Asiakaskäynnit
Välitetyt opastetut
kiertoajelut
Pietarsaaressa
Osallistumiset
markkinointi- ja
myyntitilaisuuksiin
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
5439
Tilinpää
tös
-07
5827
Tilinpäätös
- 08
5985
Tilinpäätös
-09
-
Talousarvio -10
6800
Tilinpäätös
-10
-
75
75
78
64
95
71
57
54
56
43
60
48
2,6
2,6
2,6
2,6
2,6
2,6
Matkailupäällikkö Tiina Pelkonen
TOIMIALA: Infopiste
TOIMINTA-AJATUS
Kehitysyksikön alainen matkailu- ja kunnallisasiain neuvontaosasto vastaa kaupungin
matkailutiedotuksesta ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja
kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. Osasto vastaa neuvontahenkilöstön kanssa
myös kunnallisasiain neuvonnan eli infopisteen toiminnasta.
Infopiste
- toimii kunnallisasian neuvontapisteenä
- opastaa kaupungin hallintoa koskevissa asioissa ja helpottaa siten kaupungin muiden
hallintokuntien työtä
- huolehtii kaupunkiin muuttaneille suunnatusta viestinnästä
- parantaa kaupunkilaisten tietoutta mm. kaupunkiuutislähetysten avulla
- hoitaa ennakkoäänestyksen järjestämisen Pietarsaaressa
- osallistuu erilaisiin tiedotus- ja markkinointitilaisuuksiin, messuille ym.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Matkailutoimisto ja infopiste muuttivat keväällä 2010 Raatihuoneelle, jossa toiminnalle
saatiin tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat.
45
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Henkilöstö vakituisessa
työsuhteessa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Matkailutoimisto ja infopiste
4/5/6
Palveltujen asiakkaiden
määrä
nykyinen määrä/lisäys 5
%/lisäys 10 %
Arviointi (Tilinpäätös)
3 henkeä vakituisessa
työsuhteessa.
Edellisistä
epätarkoituksenmukaisista
toimitiloista johtuen
asiakasmäärien oikea
tilastoiminen ja vertailu on
ollut v. 2009 ja 2010
mahdotonta.
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Kaupunkiin muuttavien
uusien asukkaiden
tavoittaminen,
tulokaspostitus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
50 %/75%/100%
Arviointi (Tilinpäätös)
Postitus tehty määrärahojen
ja henkilöstön vähyyden
vuoksi vain yhden kerran
(tavoitettu 50 %).
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstön ammatillinen ja
muu koulutus
koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2 pv/3pv/5pv
Arviointi (Tilinpäätös)
Toteutunut 7
koulutuspv/työntekijä.
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Henkilöstön kanssa käytävät
kehityskeskustelut
Tavoitetaso 2010
min - real - max
kerran vuodessa/2 kertaa
vuodessa/4 kertaa
vuodessa
46
Arviointi (Tilinpäätös)
Toteutunut kerran.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Koulutettu ja osaava henkilöstö
koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi
Riittävä henkilökuntavahvuus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2 pv/3pv/5pv
Arviointi (Tilinpäätös)
Matkailutoimisto ja infopiste
4+2 sesonkityöntekijää/5+2
sesonkityöntekijää/6+2
sesonkityöntekijää
3 kokoaikaista ja 2
sesonkityöntekijää.
Toteutunut 7
koulutuspv/työntekijä.
RESURSSIT JA TALOUS
13 Onnistunut henkilöstön rekrytointi
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Matkailutoimisto ja infopiste
4/5/6
Henkilöstö vakituisessa
työsuhteessa
Arviointi (Tilinpäätös)
3 henkeä vakituisessa
työsuhteessa
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
7461
Tilinpää
tös
-07
3951
Tilinpäätös
- 08
3171
Tilinpäätös
-09
-
Talous
arvio
-10
2750
Tilinpäätös
-10
-
Kaupunkiuutisten
lähetykset
4
30
27
14
30
-
Työvuodet
1,6
1,6
2
1,2
2
1
Asiakaskäynnit
47
48
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Vuonna 2010 ei pidetty yhtään vaalia.
49
TARKASTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja: Bengt Ekman
TOIMIALA:
Tilintarkastus
TOIMINTA-AJATUS
Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta
arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset
ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.
Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on
tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut
tilikaudella, ja voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman
riittävyys.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi
Arviointi (Tilinpäätös)
Lautakunta käy
tutustumiskäynneillä
hallintokunnissa
Vähintään kaksi
hallintokuntaa /työvuosi
Hallintokunnat esittelevät
toimintansa lautakunnalle
Vähintään kaksi
hallintokuntaa / työvuosi
Lautakunta on pitänyt
kolme kokousta sosiaalija terveysviraston eri
yksikköjen edustajien
kanssa ja tutustunut
toimintaan
Ammattitilintarkastaja
raportoi
Vähintään viisi
raporttia/työvuosi
JHTT-tilintarkastaja on
laatinut viisi raporttia
Lautakunta kokoontuu
riittävän monta kertaa
Lautakunta on
kokoontunut 8 kertaa
Valtuusto on valinnut JHTT-yhteisö Ab Vist Oy:n tarkastamaan vuosittain hallinnon ja
talouden toimikautena 2009-2012, ja JHTT Bjarne Norrgrann toimii vastuunalaisena
tilintarkastajana.
50
51
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus)
Kaupunki ostaa tällä hetkellä koko sosiaali- ja terveydenhuoltonsa joko sosiaali- ja
terveysvirastolta, Vaasan sairaanhoitopiiriltä ja eräiltä osin muilta palveluntuottajilta.
Talousarviomääräraha ylittyy yhteensä 1,1 milj. eurolla.
Ylitys jakautuu seuraavasti:
Sosiaali- ja terveysvirastolta ostetut palvelut ylittyvät 0,058 milj. eurolla, vaikka 3 %:n
hankkeen olisi pitänyt johtaa määrärahojen alittumiseen. Ylityksiä on
vanhushuollossa ja sosiaalihuollossa, hallinto ja terveydenhuolto sen sijaan alittavat
määrärahansa.
Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen määräraha ylittyy 0,5 milj. eurolla. Vaasan
sairaanhoitopiirille maksettaviin eläkevakuutusmaksuihin sisältyy oikaisu vuosista
2008 ja 2009, määrältään yhteensä 0,33 milj. euroa.
Muu hoito -määräraha ylittyy 0,2 milj. eurolla. Se liittyy laskuun, joka olisi pitänyt
kirjata vuoteen 2009.
Työmarkkinatukimääräraha ylittyy 0,44 milj. eurolla.
Vaasan sairaanhoitopiirin määräraha ylitetään 0,2 milj. eurolla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kokonaiskasvu vuoteen 2009
verrattuna on 2,2 milj. euroa. Jos vuoteen 2009 kuuluvat oikaisut huomioidaan, on
lisäys 1,1 milj. euroa 3 %:n hankkeesta huolimatta.
Tavoitteet ja arvioinnit ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakertomuksessa.
Talousarvio
Tilinpäätös
erotus
927 030
653 769
-273 261
Vanhushuolto
14 649 257
14 926 385
277 128
Sosiaalihuolto
8 524 177
9 039 626
515 449
19 764 284
19 337 048
-427 236
328 506
294 430
-34 076
Sosiaali- ja terveysvirasto yhteensä
44 193 254
44 251 258
58 004
Eläkemenoperusteiset eläkemaksut
1 449 986
1 968 777
518 791
Muu hoito
195 098
414 536
219 438
Työmarkkinatuki
314 000
358 278
44 278
Ostopalvelut sosiaali- ja terveysvirastolta
Hallinto
Terveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuolto
52
Yhteensä
46 152 338
46 992 849
840 511
6 712 532
3 238 345
684 123
6 528 266
3 678 633
663 847
-184 266
440 288
-20 276
Vaasan sairaanhoitopiiri yhteensä
10 635 000
10 870 747
235 747
Sosiaali- ja terveydenhuolto
yhteensä
56 787 338
57 863 595
1 076 257
Vaasan sairaanhoitopiiri
Oma tuotanto
Hoito muissa laitoksissa
Yhteiset maksuosuudet
53
54
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN
PELASTUSLAITOS
Apulaispelastuspäällikkö: Vesa Berg
TOIMIALA:
Pelastustoiminta
Palonehkäisytyö
Neuvonta ja valistus
Sairaankuljetuspalvelut
Öljyntorjunta
TOIMINTA-AJATUS
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toiminta-alueena on
Kannuksen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn,
Lestijärven, Luodon, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Pelastustoimen toimintaajatuksena on Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen palo- ja henkilöturvallisuudesta
vastaaminen lainsäädännön, johtosäännön ja toimintasäännön mukaisesti.
Pelastustoimi on yhteiskunnan perusturvan olennainen osa. Pelastustoimeen kuuluvat
ennakoiva palontorjunta sekä sammutus- ja muut toimenpiteet tulipalon sattuessa.
Pelastustoimeen kuuluvat myös onnettomuudesta, luonnontapahtumasta tai muusta niihin
verrattavasta onnettomuudesta aiheutuvat toimenpiteet, jotka suoritetaan ihmisten,
eläinten tai omaisuuden pelastamiseksi ja joista pelastustoimen viranomaisten
toimenpiteillä voidaan tarkoituksenmukaisesti huolehtia.
Lisäksi pelastuslaitos voi huolehtia terveyden ja sairaanhoidon viranomaisten
toimeksiannosta sairaankuljetustoiminnasta.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tehokas pelastustoiminta
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Toimintavalmiusaika
Palonehkäisytyö
Lakisääteiset palotarkastukset
100%
Neuvonta 3 %
Valistus 3000 kpl
Pro Center 500 kpl
Sairaankuljetustoiminta
Hoitotaso ja perustaso
Öljytorjunta
Lakisääteinen toiminta
55
Arviointi (Tilinpäätös)
100%, keskimääräinen toimintavalmiusaika 5min
4sek
100% suoritettu
n. 25%
5984 kpl
505 kpl
yhteensä 3539 kpl
100 %
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Pelastustoimi
Sairaankuljetuksia
Palotarkastukset, kpl
Palokunnan sisäinen
koulutukset h
Pro-Centerin koulutus
kpl.
Tiedotustoiminta kpl
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
506
3076
774
1798
Tilin
päätös
-07
459
3194
789
1464
Tilinpäätös
- 08
418
3374
671
1482
Tilinpäätös
-09
425
3841
696
1560
Talous
arvio
-10
450
3600
600
1500
Tilinpäätös
-10
502
3539
396
1452
632
1035
715
760
700
505
4760
36+2
4457
36+2
5468
37+2
4389
37+2
4000
38+2
5984
38+2
Perustelut
OPERATIIVINEN TOIMINTA:
Palo- ja pelastustoimen suoritemäärässä on tapahtunut nousua. Tehtäviä oli 502 kpl.
Sairaankuljetusten määrä oli 3539 kpl. Sairaankuljetustehtävien osalta pelastuslaitos joutui
antamaan pois suuren määrän kuljetuksia johtuen miehistövajeesta kesän sairaalan
osastojen sulkemisten aikana. Tehtävien kokonaisnousu onkin melkoinen
tulevaisuudenhaaste pelastustoimelle.
PALONEHKÄISYTYÖ / TIEDOTUS / VALISTUS / VÄESTÖNSUOJELU
Suoritettujen palotarkastusten kokonaismäärä on laskenut johtuen lähinnä pitkistä
sairaslomista. Lakisääteiset palotarkastukset on tehty kuitenkin 100 %:sti. Kuluvana vuonna
pelastuslaitoksen valistustoiminta tavoitti 5984 kuntalaista. Näin ollen palvelutasomääritteen
mukainen tavoite ylitettiin selvästi.
Yhtenä palonehkäisytyön painopistealueena on pidetty omatoimista suojelua ja kolutusta.
KOULUTUS
Pelastuslaitoksen sisäinen koulutustuntimäärä oli 1452 tuntia. Tuntimäärä on suurinpiirtein
se mitä etukäteen oli arvioitu. Koulutuksen pääpaino on suuntautunut palomies- ja
sairaankuljetustaitojen kehittämiseen. Myös ulkoiseen koulutukseen on vuoden aikana
panostettu merkittävästi. Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut mm sairaankuljetuksen
koulutukseen.
Pro Centerissä pidetyt kurssit ovat etupäässä keskittyneet erilaisiin sammutus-/
pelastuskursseihin.
UUDEN PALOASEMAN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Uuden paloaseman suunnittelu saatiin valmiiksi ja rakentaminen aloitettiin marraskuussa.
Suunnittelutyö on vaatinut suuren työpanoksen pelastuslaitoksen päällystöltä ja
henkilöstöltä.
56
57
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
Ympäristönsuojelu
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelupäällikkö:
Curt Nyman
TOIMIALA: Ympäristönsuojelu
TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatuksena
on
turvata
terveellinen,
viihtyisä
ja
virkistävä
sekä
luonnontaloudellisesti
kestävä
elinympäristö
kaupungin
asukkaille,
kunnallisen
ympäristönsuojeluviranomaisen
käytössä
olevilla
lakisääteisillä
oikeuksilla
ja
velvollisuuksilla sekä vankalla asiantuntemuksella.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan ja sen mukaan ympäristönsuojelun
virkamiesorganisaatio
kuuluu
teknisen
sektorin
palvelualueeseen.
Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunta.
Muutos ympäristönsuojeluasetuksessa, lainsäädäntö tiettyjen toimintojen rekisteröimisestä
sekä merenkulkua koskeva ympäristönsuojelulaki, astuivat voimaan vuoden aikana, ja
aiheuttavat
jossain
määrin
lisääntyneitä
työtehtäviä
kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Haja-asutusseudun jätevesien käsittelyn asetuksesta on
vuoden aikana keskusteltu valtakunnan tasolla, joka on aiheuttanut paikallisesti tiettyä
turbulenssia.
Ympäristönsuojelutoimisto pystyi muuttamaan saaneerattuihin tarkoituksen mukaisiin
työtiloihin helmikuussa. Muutoin toiminta jatkui kuten edellisinä vuosina, huolimatta
vapaaehtoisesta 3 %:n säästötavoitteesta, joka aiheutti ympäristönsuojelutoimistossa
neljän viikon vajeen työpanoksessa.
58
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1. Palvelujen saatavuus ja laatu
Tavoite
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen
kuuluvia valvontatehtäviä
kehitetään
Tavoitetaso 2010
min - real - max
min – viranomainen reagoi
valituksiin
real – tehdään
valvontasuunnitelma ja
ryhdytään toteuttamaan sen
Arviointi (Tilinpäätös)
Ympäristönsuojelutoimisto
on käsitellyt kaikki saapuneet
valitukset.
Valvontasuunnitelma on
laadittu.
max – valvontaa kehitetään
jatkuvatoimiseksi tiedon
välittämiseksi
5. Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Kaupungin ympäristöstä
annetaan asiaan
asianmukaista
informaatiota, joka on
helposti saatavilla ja
jaettavissa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
min - nykytila
real – ympäristönsuojelun
kotisivuja kehitetään ja
lehdistötilaisuuksia
järjestetään tarvittaessa
max - kuten ylhäällä ja sen
lisäksi enemmän
ympäristötietojen jalostusta
59
Arviointi (Tilinpäätös)
Ilmanlaadun mittaamista
jatkettiin yhdessä
Ilmatieteenlaitoksen
ilmanlaatuportaalin kanssa.
Suosittu jätevesiä koskeva
tiedotustilaisuus järjestettiin
21.4.
Ympäristönsuojelutoimisto
osallistui yhdessä Concordian
ja lähikuntien kanssa koko
maata kattavaan
energiansäästöviikkoon
lokakuussa.
Ympäristönsuojelutoimiston
kotisivujen päivitys
aloitettiin.
UUDISTUMINEN
8 Aktiivinen hyvinvoiva henkilökunta
Tavoite
Työssä jaksamista ja
viihtyvyyttä työpaikalla edistetään
selvemmällä työn jaolla ja
rutiineita kehitetään
Tavoitetaso 2010
min - real - max
min – luettelo henkilökunnan
työtehtävistä päivitetään
real – kuten yllä sekä
asiakirjojen diarin pitämisen
ja arkistoinnin kehittäminen
max – kuten yllä sekä
keskeisten asioiden
prosessikaavioiden laatiminen
Arviointi (Tilinpäätös)
Ympäristönsuojelutoimiston
työtehtävien päivittäminen
on aloitettu mutta tehtävien
jako henkilökunnan kesken
on uudellen järjestettävä
ensi vuonna
ympäristötarkastajaviran
henkilöstömuutosten
myötä.Kirjaamiskäytäntöä ja
arkistointia on kehitetty.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Työrutiinien kehittäminen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
min – asiakirjojen diarin
pitämisen ja arkistoinnin
kehittäminen
Arviointi (Tilinpäätös)
Kommunoffice-ohjelman
elektroninen postituslista on
otettu käyttöön.
real – kuten yllä sekä
lomakkeiden ja mallien
päivittäminen
max – kuten yllä sekä
keskeisten asioiden
prosessikaavioiden laatiminen
RESURSSIT JA TALOUS
12. Tasapainoinen talous
Tavoite
Toimintaa harjoitetaan
hyväksytyn
talousarvion mukaisesti
Tavoitetaso 2010
min - real - max
min – ei menojen ylityksiä
real – optimaaliset menot ja
tulot
max – lisää tuloja
60
Arviointi (Tilinpäätös)
Toimintaa on sopeutettu
talousarvioresurssien ja
3 %:n
henkilöstökustannuksen
säästötavoitteiden mukaan.
Tulot ovat olleet budjetoitua
suuremmat.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Käsitellyt asiat
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
255
2
Tilinpää
tös
-07
258
2,5
Tilinpäätös
- 08
222
2,3
Tilinpäätös
-09
225
2,5
Talous
arvio
-10
260
2,5
Tilinpäätös
-10
212
2,5
Perustelut
Ympäristönsuojelun tehtävät ovat suurelta osin jaettu puhtaisiin viranomaistehtäviin kun
lupien myöntämiseen ja valvontaan sekä niihin kehitystehtäviin, jotka mainitaan kuntien
ympäristönsuojelunhallinnosta
annetun
lain
6
§:ssä.
Siihen
kuuluvat
mm.
ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen, ympäristön tilan seuranta, valistus,
neuvonta sekä tiedottaminen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisi viranomaistehtävinään kuusi ympäristölupa-asiaa
vuoden 2010 aikana, kaksi näistä koski uutta toimintaa, Essmec Oy ja Håkan Södergårdin
turkistarha. Neljä lupa-asiaa olivat olemassa olevan toiminnan lupien uudistamisia, Walki
Oy, Japrotek Oy, Nillsströmin turkistarha ja Rettig Lämpö Oy. Lautakunta antoi lausuntonsa
kymmenestä ympäristöluvasta ja vesilain mukaan neljästä hakemuksesta, jotka käsitellään
aluehallintovirastossa. Kahdeksan meluilmoitusta tilapäisestä melua aiheuttavasta
toiminnasta ja 19 pientä ruoppaustapausta käsiteltiin. Lisäksi läpikäytiin huomattava
määrä eri toiminnoista tulleita päästö- ja tarkkailuraportteja. Ympäristönsuojelutoimisto
osallistui yhdessä rakennusvalvontatoimiston kanssa kaupungin ympäristökatselmukseen
ja puuttui todettuihin roskaamistapaksiin.
Ulkoilmanlaadunmittaukset jatkuivat kahdessa eri mittauspisteessä teollisuuden ja
lähikuntien
yhteistyönä.
Ilmanlaadunmittaus
on
yhdistetty
Ilmatieteenlaitoksen
ilmanlaatuportaaliin, jonka ansiosta mittaustulokset ovat Internetissä melkein reaaliajassa.
Ympäristönsuojelutoimisto laati yhteistyössä kaupunginhallituksen asettaman työryhmän
kanssa
kaupungin
ympäristötilinpäätöksen.
Pietarsaarenseudun
kunnallisen
yhteistyölautakunnan asettaman työryhmän johdolla, ympäristönsuojelutoimiston laatima
Pietarsaaren seudun ilmastostrategian valmistui. Tästä syntyneet työkustannukset jaettiin
seudun kuntien kanssa. Pietarsaaren kaupungivaltuusto ja muiden kuntien valtuustot
hyväksyivät ilmastostrategian käevään aikana.
Huhtikuussa järjestettiin yhteistyössä työväenopistojen kanssa haja-asutusseudun
jätevesien informaatiotilaisuus, johon osallistui 70 henkeä. Ympäristönsuojelutoimisto
osallistui
lokakuussa
yhdessä
Concordian,
lähiseudun
kuntien
ja
työväen/kansalaisopistojen
kanssa
seudulla
joka
vuosi
järjestettävään
kansalliseen
energiansäästöviikkoon. Yhdessä suomalisen työväenopiston kanssa jäjestettiin mm.
teemailta, jonka vetäjänä toimi Jorma Piisinen "Remontti Reiska".
61
Rakennustarkastaja: Rolf Nilsson
TOIMIALA:
Rakennusvalvontatoimisto
TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa
lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on
asukkaille ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuoden aikana asuntotoimisto on liitetty rakennusvalvontatoimistoon ja molemmat
toimistot muodostavat nyt rakennusvalvontatoimiston.
Uusien liikerakennusten ja julkisten rakennusten rakentaminen on aloitettu vuoden aikana,
mutta odotettu teollisuusrakennusten ja asuntojen lisäys viipyy vielä.
Huolimatta kahdesta kylmästä talvesta, on rakentaminen ollut vilkasta kylminä
ajanjaksoina, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia betonitöille ja rakennusten rakenteiden
suojaamiselle.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tyytyväisten asiakkaiden
osuus / Asiakaskysely
Tavoitetaso 2010
min - real - max
50 % / 70 % / 90 %
62
Arviointi (Tilinpäätös)
Yhteistyökumppanit 91 %
Asiakkaat
92 %
PROSESSIT JA RAKENTEET
11 Sujuva päätöksentekoprosessi
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
3 kk / 2 kk / 1,5 kk
Lupien käsittelyajat
keskimäärin
Arviointi (Tilinpäätös)
1,5 kk
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
35 % / 45 % / 90 %
Asiakkaiden osuus
kustannusten kattamiseen viiden vuoden
aikajaksolla
Arviointi (Tilinpäätös)
41,67 %
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
MYÖNNETYT
rakennusluvat
(lautakunta+rak.tarkas
taja)
rakennustarkastajan
luvat + muut
päätökset
ilmoitusasiat
valmistuneet asunnot
tarkastukset
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
290
Tilinpää
tös
-07
278
Tilinpäätös
- 08
213
Tilinpäätös
-09
189
Talous
arvio
-10
250
Tilinpäätös
-10
194
440
495
433
419
450
388
7
84
873
6
8
65
796
6,82
1
83
785
6,48
5
52
698
5,72
5
65
650
5
6
33
702
5,52
63
64
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Sivistysjohtaja:
TOIMIALA:
Jan Levander
Hallinto
TOIMINTA-AJATUS
Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja kouluun liittyvissä
asioissa.
Toimintamme on asiakaskeskeistä, laadukasta ja kaksikielistä. Haluamme edistää
lapsiperheiden viihtyvyyttä sekä tukea perheen ja viraston välistä kasvatuskumppanuutta.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Kaupungin hallinto on kokenut suuren muutoksen organisaation uudistuksen ja uuden
hallintosäännön myötä. Muutokset tulivat voimaan 1.7.2010. Uudessa hallintosäännössä
on sivistyslautakunta uusi, lautakunnan alaisuudessa on ruotsinkielinen jaosto ja
suomenkielinen jaosto, kulttuurijaosto, liikuntajaosto ja joukko johtokuntia. Johtavat
virkamiehet ovat muodostaneet johtoryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti joka toinen
viikko uuden yksikön organisoimiseksi, tehostamiseksi ja kehittämiseksi. Tuo on tärkeää,
jota tieto eri hallinnonhaarojen toiminnasta ja tarpeista lisääntyisi.
Päivähoito- ja koulutusviraston toiminta on entuudestaan tehostunut, kun koko henkilöstö
on voitu keskittää yhteiseen kansliaan syksystä 2010 lukien.
Virastopäällikkö Terhi Päivärinta siirtyi toiseen virkaan 1.9.2010 lukien. Uudeksi
suomenkieliseksi koulutoimenjohtajaksi valittiin syksyllä Juha Paasimäki.
3 %:n hanke toteutettiin vapaaehtoisten virkavapaiden avulla.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
UUDISTUMINEN
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Kehityskeskustelut jokaisen
työntekijän kanssa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
90% - 95% - 100%
65
Arviointi (Tilinpäätös)
Ei ole toteutunut
tavoitetasolle. Keskustelut
jatkuvat kevään aikana.
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstö viihtyy työssään
Tavoitetaso 2010
min - real - max
80% - 90% - 95%
Arviointi (Tilinpäätös)
Työviihtyvyyttä ei ole
arvioitu.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Toimiva hallinto päivähoitoja koulutusvirastossa
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
-06
8,8
Työvuodet
Sivistysjohtaja:
TOIMIALA:
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Hallintoa tehostetaan
yhteistyötä lisäämällä
Talous
arvio
-07
8,8
Tilinpäätös
- 08
9
Arviointi (Tilinpäätös)
Työtehtävät on jaettu
suurempiin
kokonaisuuksiin.
Hallinto on fyysisesti
samoissa tiloissa.
Tilinpäätös
-09
8,8
Talous
arvio
-10
10,5
Tilinpäätös
-10
10,5
Jan Levander
Esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukioopetus
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen
periaatteita edistävä organisaatio, joka kasvatuksen ja koulutuksen avulla antaa kaikille
oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatkoopinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Toiminnassamme korostuvien yhteistoiminnallisuuden, kaksikielisyyden, kansainvälisyyden
ja yhteistyön avulla takaamme laadukkaat palvelut ja edistämme hyvää elämänlaatua sekä
tuemme mahdollisuuksia kasvaa turvallisen yhteiskunnan jäseneksi.
66
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutustoiminta sekä koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminta jatkuneet suunnilleen edellisvuosien tapaan.
Kirkkorannan-Jungmanin koulun lisärakennus sai rahoituspäätöksen Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselta kevään aikana, ja lisärakennus valmistui vuoden lopussa. Toiminta
siirtyi takaisin Pursisalmen kiinteistöstä välipäivinä.
Pietarsaaren lukion / Etelänummen koulun suunnittelu on jatkunut ja hanke on tällä
hetkellä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen opetusalan perustamishankkeiden
rahoitussuunnitelmassa vuodeksi 2013. Kaupunginvaltuusto on sitonut Pietarsaaren lukion
uudisrakennuspäätöksen valtionavustuksen saamiseen.
Pietarsaaressa avattiin keväällä 2009 aikana Oravaisten vastaanottokeskuksen
sivutoimipiste, mikä on heijastunut opetustoimeen. Valmistavaa opetusta on järjestetty
turvapaikanhakijoille perusopetuksessa. Yhteensä n. 60 maahanmuuttajaa on osallistunut
opetukseen. Valmistavaa opetusta on annettu suomenkielisessä koulutoimessa ja
opetusryhmät on syksystä 2010 lukien sijoitettu Itälän, Länsinummen ja Etelänummen
kouluihin.
Itälän
oppilasmäärästä
on
27
%
maahanmuuttajataustaisia,
ja
Etelänummenkoulun vastaava prosenttiluku on 18,5.
Opetuksen laadun kehittämistyö on jatkunut. Kaupunki on valinnut omaksi teemakseen
kieltenopetuksen kehittämisen sekä suomeksi että ruotsiksi. Lautakunta asetti työryhmän,
joka antoi selvityksensä keväällä 2010.
Pietarsaaren opetustoimi on hakenut aktiivisti ja laaja-alaisesti avustusta opetuksen laadun
kehittämishankkeeseen opetusministeriön ja opetushallituksen kautta.
Jopo (joustava opetus) -hanke päättyi vuodenvaihteessa 2010, mutta toiminta on jatkunut
omana toimintana Oxhamnin koulussa.
Vuonna 2009 toteutetut hankkeet (Kelpo, kerhotoiminnan kehittäminen, romanilasten
opetuksen tukeminen) ovat jatkuneet myös vuoden 2010 aikana. Kaupunki osallistuu myös
Osaava-hankkeeseen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan kuntien yhteistyöhanke. Se
päämääränä on lyhyesti ilmaistuna kartoittaa opetushenkilöstön opetuksellinen osaaminen
ja laatia yksilöllinen kehittämissuunnitelma. Täydennyskoulutus järjestetään sitten omana
toimintana tai ostopalveluina. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto rahoittaa hanketta
104.000 €:lla.
Kaupunki
osallistuu
myös
Pohjois-Pohjanmaan
kuntien
yhteistyöhankkeena
perusopetuksen laatukriteereiden laatimiseen. Opetusministeriö tukee hanketta. Kaikessa
kehittämistoiminnassa pyritään kehittämään uusia ja parempia toimintamalleja opetuksen
laadun parantamiseksi.
Lukio-opetuksen painopiste on ollut verkkokurssien kehittämisessä. Jakobstads
gymnasium osallistuu Team Nord yhteistyöverkostoon. Team Nordiin kuuluvat seudun
ruotsinkieliset lukiot. Yhteistyöllä pyritään yhteisen, virtuaalisen 20 kurssin
kurssitarjottimen aikaansaamiseen syksyllä 2010.
Pietarsaaren lukio osallistuu verkko-opetuksen kehittämiseen Keski-Pohjanmaan
yhteistyöverkostossa. Pietarsaaren lukio osallistuu myös Comenius-hankkeeseen, jossa on
osallistujia mm. Romaniasta, Saksasta, Turkista, Latviasta, Portugalista ja Kreikasta.
Hankkeen aikana opettajat ja opiskelijat käyvät vierailulla toistensa luona, ja ensimmäinen
matka tehtiin syksyllä Romaniaan.
3 %:n hanke toteutettiin vapaaehtoisia virkavapaita ja lomautuksia käyttämällä.
67
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Oppilaat jatkavat opiskelua
toisen
asteen
oppilaitoksessa.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
95% - 98%- 100%
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoitteet saavutettu
96%
ruotsink.
suomenk.
JG
74
PL
34
muu lukio
4
10
ammattikoul. 73
10 kouluv. 10
muut
2
yht:
163
97
2
2
145
Vertailu maan keskiarvoon
Ruotsinkielisiä
7,3 %
Suomenkielisiä
13 %
Keskiarvo Suomessa
Verkko-opetuksen
kehittäminen lukioissa
Tarjottavien
määrä
Jakobstads gymnasium 15
Pietarsaaren lukio
6
Pätevät opettajat
90% - 95% - 100%
Erityisopetukseen
oppilaat
siirretyt
verkkokurssien
Ruotsinkielisiä
Suomenkielisiä
97 %
88 %
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Koulukiinteistöt
hyvässä kunnossa
ovat
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vuosittaiset kuntokartoitukset
ja korjaukset yhteistyössä
teknisen viraston kanssa
68
Arviointi (Tilinpäätös)
Kartoitukset suoritettu.
UUDISTUMINEN
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Kehityskeskustelut
henkilöstön kanssa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
90 % - 95% - 100%
Arviointi (Tilinpäätös)
35%. Tavoitetta ei saavutettu.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Osallisuuden
lisääminen
talousarvioprosessissa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Prosessin kriittinen tarkastelu
hallinnon eri tasoilla
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Oppilaskohtaiset
kustannukset ovat
yksikköhintoja
Arviointi (Tilinpäätös)
Henkilöstökoulutusrahat on
siirretty koulutasolle.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Oppilaskohtaiset
kustannukset ovat lähellä
yksikköhintoja
69
lähellä
Kustannukset/yksikköhinta
Esiopetus 5641 € 5307€
Vl 1-6
5878 € 5832 €
Vl 7-9
7433 € 7873 €
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Esiopetuksen
oppilasmäärä
- ruotsinkieliset
- suomenkieliset
Perusopetuksen
oppilasmäärä
- ruotsinkieliset
- suomenkieliset
Aamuiltapäivätoiminta
- ruotsinkieliset
- suomenkieliset
.Lukiokoulutus
- Jakobstads
gymnasium
- Pietarsaaren lukio
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
Tilinpää
tös
-07
Tilinpäätös
- 08
Tilinpäätös
-09
Talous
arvio
-10
Tilinpäätös
-10
140
93
130
94
138
88
143
75
140
72
145
77
1368
966
1360
949
1339
923
1307
880
1293
849
1283
862
130
59
129
59
134
68
151
63
140
61
155
61
279
152
310
152
323
149
329
148
330
153
332
141
285
290
303
255
299
267
ja
Ruokapalvelupäällikkö
TOIMIALA:
Lisa Kniivilä
Ruokapalveluosasto
TOIMINTA-AJATUS
Valmistamme ja tarjoamme maukkaita ja ravitsemuksellisesti täyspainoisia aterioita
kustannustehokkaaseen hintaan pitämällä ensisijalla asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja
taloudellisuutta. Hyvä taloudenpito on toimintamme edellytys. Asiakkaitamme ovat
päivähoitolapset ja koululaiset sekä päiväkodit ja niiden henkilöstö.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Ruokapalveluosasto siirtyi teknisen viraston alaisuuteen ja sisäiseen tukipalvelukeskukseen
1.8.2010. Ruokapalvelun alaisuuteen siirtyivät Malmin ravitsemuskeskus ja Koivurinteen
palvelukodin keittiö.
70
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Hyväksytyt lausunnot
terveysvalvonnalta, MTHA
Omavalvonta jatkuu ruuan
laadun parantamiseksi,
erityisesti palvelukeittiöissä
Valmisruuan käytön vähentäminen, sen sijaan valmistaa
kaikki ruokalajit itse (nyt n. 70
% omavalmistusta)
Arviointi (Tilinpäätös)
Kaikki lausunnot hyväksyttyjä (paitsi Koivurinteen palvelukodin keittiö)
70 % - 80 % -90 %
80 % (nk. kappaletavara
on teollisuusvalmisteista
ruokaa)
3 Aktiivinen elinkeinopolitiikka
Tavoite
Lähi-/kausituotteiden käytön
lisääminen 7 viikon
ruokalistaa kohti
Tavoitetaso 2010
min - real - max
3 krt/5 krt/7 krt
Arviointi (Tilinpäätös)
Perunat, kasvikset ja juurekset sekä leipätuotteet
lähituotteita.
UUDISTUMINEN
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Valmistuskeittiöitä vähennetään nykyisestä 13:sta
Tavoitetaso 2010
min - real - max
12 - 11 - 10
Arviointi (Tilinpäätös)
Valmistuskeittiöitä on 12.
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Osallistuminen Tyky-toimintaan / %-osuus henkilöstöstä
Sairauspoissaolot vähenevät
kalenteripäiviä/työntekijä
Tavoitetaso 2010
min - real - max
50 % - 65 % - 80 %
60 %
8 – 10 – 12 pv
8,7 päivää/työntekijä
71
Arviointi (Tilinpäätös)
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Palvelu tuotteistetaan v.
2010 / kesto kuukausissa
Henkilöstön
täydennyskoulutuksella
päästään tehokkaampaan ja
tarkoituksenmukaisempaan
organisaatioon
Riittävästi henkilöstöä
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2 kk - 4 kk - 6 kk
Arviointi (Tilinpäätös)
2 pv - 3 pv - 4 pv
SPB-tuotteistaminen siirrettiin
alkamaan keväällä 2011.
4 pv (2tilaisuutta keväällä
2010 ja 2 tilaisuutta syksyllä
2010)
Noudattaa mitoitusta
Mitoitus on päivitetty.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Annoshinnaksi budjetoitu
2,86 (palkat, raaka-aineet +
kuljetus)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2,86 / 2,76 / 2,56
Arviointi (Tilinpäätös)
2,76
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilin
päätös 07
Kokonaisannosmäärä
Annoshinta
Tilin
päätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
747 700
784 400
719 000
695 020
2,86
2,74
2,76
41,2
40,2
35,99
Työvuodet
Perustelut
Keittiöstrategiaa valmisteltiin koko vuosi 2010.
72
Päivähoidon johtaja:
TOIMIALA:
Tom Enbacka
Päivähoito
TOIMINTA-AJATUS
Tuotamme kustannustehokkaita, laadukkaita päivähoitopalveluja kaupungin lapsiperheille.
Palvelumme ovat haluttuja ja antavat vaihtoehtoja perheiden ja lasten tarpeiden mukaan.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Tomtebon avoin päiväkoti suljettiin tilapäisesti 31.7.2010. 1.8.2010 Tomtebossa avattiin
17-paikkainen ruotsinkielinen sisarusryhmä.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Myönteisten palautteiden
määrä tiedotusvälineissä
Tavoitetaso 2010
min - real - max
10 - 20 - 30
Arviointi (Tilinpäätös)
Minimitaso saavutettu
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Toimiva hallinto päivähoitoja koulutusvirastossa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Hallintoa tehostetaan
tiiviimmän yhteistyön avulla
Arviointi (Tilinpäätös)
Työ on aloitettu
11 Sujuva päätöksentekoprosessi
Tavoite
Sähköisesti
vastaanotettujen
hakulomakkeiden osuus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
20 % - 30 % - 40 %
73
Arviointi (Tilinpäätös)
Ei saavutettu lomakkeen
teknisten ongelmien takia
RESURSSIT JA TALOUS
13 Onnistunut henkilöstön rekrytointi
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
5 - 9 - 12 kappaleella
Määräaikaisten
työsopimusten määrää
vähennetään
Arviointi (Tilinpäätös)
Ei saavutettu
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Hoitopäiviä,
päiväkodit
Hoitopäiviä,
perhepäivähoito
Netto/kokopäiviä,
päiväkodit
Netto/kokopäiviä,
perhepäiväh.
0-6-vuotiaita 31.12
0-6-vuotiaita
päivähoidossa, %
vrt. koko maa %
Lapsia/kokopäiviä
31.12, päiväkodit
Lapsia/kokopäiviä
31.12, perhepäiväh.
Lapsia/kokopäiviä
31.12,
ryhmäperhepäiväkodit
Työvuodet
Rehtori:
TOIMIALA:
Tilinpäätös
-06
94 500
Tilinpäät
ös
-07
93 900
Tilinpäätös
- 08
97 300
Tilinpäätös
-09
93682
Talousarvio -10
98 000
Tilinpäätös 10
98 000
27 000
29 100
27 100
25085
25 000
23 400
51,25
52,55
55,13
57,87
52,00
56
45,52
46,79
55,53
53,76
52,00
54
1474
50,1
1506
52
1507
56
1512
58
1510
51
570
52
597
604
59
613
645
131
127
112
91
94
39
54
49
55
65
200
192
190
177
180
181
Bo-Anders Sandström
Pietarsaaren musiikkiopisto
TOIMINTA-AJATUS
Musiikkiopiston perusopetus:
- antaa musiikin perusopetusta seudun lapsille ja nuorille
- antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin
- järjestää kaupungin ja jäsenkuntien kulttuurielämää rikastuttavaa toimintaa
- toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden
kulttuurilaitosten kanssa
- ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurilaitoksiin.
74
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Toimintaa on vuonna 2010 aikana ollut 5 eri paikassa Allegro-kampuksen rakennustöiden
vuoksi. Tilat eivät olleet erityisen tarkoituksenmukaiset, mutta siitä huolimatta toimintaa
on voitu harjoittaa kohtuullisen hyvin.
Henkilöstön kohdalla erillään olevat tilat ovat tuottaneet suuria haasteita. Silmäkkäinen
viestintä on kärsinyt ja henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus on huonontunut.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tyytyväiset oppilaat, hyvä
opetuksen laatu ja panostusten jatkaminen yhtyesoittoon
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Useita yhteissoiton
kehittämiseen keskittyviä
koulutustilaisuuksia
Arviointi (Tilinpäätös)
Vuonna 2010 panostettiin
paljon yhteissoiton
koulutukseen. Lisäksi
oppilaille järjestettiin
musiikkileirejä
yhteissoittoon
kannustamismielessä.
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Monipuoliset, rajat ylittävät
konsertit, jotka
rikastuttavat Pietarsaaren,
Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Luodon kulttuurielämää
Tavoitetaso 2010
min - real - max
N. 50 konserttia, joista vähintään 10 pidetään jäsenkunnissa
Arviointi (Tilinpäätös)
Vuoden aikana pidettiin n.
40 konserttia, joista 9
yhteistyökunnissa.
Konserttien määrä jäi
tavoitetta pienemmäksi ja
mikä johtui PMO:lle
astetuista
säästövaatimuksista.
4 Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen
Tavoite
Motivoituneet, osaavat ja
luovat opettajat saavat
aikaan vetovoimaisen
musiikkiopiston.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Henkilöstökoulutusta ja
yhteistä virkistysohjelmaa
järjestetään. Uusia
työntekijöitä erityisesti
rytmipuolella.
75
Arviointi (Tilinpäätös)
Henkilöstökoulutusta
järjestettiin syyskuussa ja
pidettiin useita virkistys/henkilöstöiltoja.
Bassonopettajan viran
valmistelutyöt alkoivat
tavoitteena opettajan
palkkaaminen syksyllä
2011.
UUDISTUMINEN
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Järjestelmä, jossa on koko
Musiikkitalon musiikkipäällikkö, joka vetää myös
johtoryhmän kokouksia,
jatkuu ja on toiminut
hienosti. Musiikkiopistoa
johtaa vakinainen rehtori.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Jatketaan pyrkimystä
yhteistyön kehittämiseksi eri
koulutussuuntien kesken sekä
aktiivisen opettajiston kehittämiseksi.
Arviointi (Tilinpäätös)
Håkan Storbacka lopetti
kesäkuussa eikä uutta
musiikkipäällikköä valittu.
Eri koulutussuuntien
välinen yhteistyö on
toiminut edelleen hyvin,
mutta Musiikkitalon
kokonaisvastuuasia on
ratkaistava. Eri koulutusten
edustajista koostuva
työryhmä on asetettu, ja
tavoitteena on uuden
musiikkipäällikön valinta
keväällä 2011.
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstökoulutus ja
täydennyskoulutus sekä
yhteiset virkistystilaisuudet.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Säännölliset henkilöstöpäivät,
joilla luentoja ja keskusteluja
yhteistyöstä henkilöstön
kanssa, sosiaalisesta ja
emotionaalisesta osaamisesta.
Arviointi (Tilinpäätös)
Henkilöstön hyvinvointi ja
yhteisyys heikkenivät
erillään olevista
toimitiloista johtuen ja
johdon keskittyessä
kampushankkeeseen.
Kaikesta huolimatta
pidettiin henkilöstöpäiviä,
mutta osallistujia oli liian
vähän.
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Verkon käytön lisäämistyö
jatkuu ja on vielä ajankohtaisempaa eri toimitilojen
vuoksi. Musiikkitalon
näkyvyyden kehittäminen
Internetin kautta.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tietoa, esityslistoja ja pöytäkirjoja lähetetään s-postilla
opettajille. Vaihtoehtoiset tavat saavuttaa yleisö netin
kautta lisäävät näkyvyyttämme.
76
Arviointi (Tilinpäätös)
Musiikkitalon kotisivut
uudistettiin ja niitä
kehitettiin. Tuossa
yhteydessä järjestettiin
koulutuspäivä Pörkenäsissä.
Sivuille on tullut uusia
toimintoja, kuten Facebook,
ja henkilöstö voi laittaa
sinne tiedotteitaan ym.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Opettajainkokoukset.
Vanhempaintapaamiset ja
kehittämiskeskustelut.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Opettajainkokouksia kerran
kuukaudessa. Kehittämiskeskusteluja opettaja/oppilas,
rehtori/opettaja kerran lukuvuodessa. Tietoa postin ja
netin välityksellä.
Arviointi (Tilinpäätös)
Opettajainkokouksia
pidettiin säännöllisesti
kerran kuukaudessa.
Henkiöstön ja rehtorin
väliset
kehittämiskeskustelut
pidettiin kevätlukukaudella.
Opettajat kutsuivat
vanhempia keskustelemaan
oppituntien yhteydessä
kevätlukukaudella.
11 Sujuva päätöksentekoprosessi
Tavoite
Opettajat ja soitinkollegiot
tekevät ehdotuksia ja esittävät ideoita opettajainkokouksille ja rehtorille, joka
ottaa aiheet esiin Musiikkitalon johtoryhmässä. Suuremmat asiat viedään johtokunnalle.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Saada henkilöstö esittämään
ideoita, tekemään aloitteita ja
uudistamaan opetusta.
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Talousarviossa pysyminen,
vaikka kustannusten ennakoiminen on vaikeaa eri tilojen
vuoksi.
Arviointi (Tilinpäätös)
Johtoryhmä kokoontui joka
tai joka toinen viikko.
Opettajainkokouksia
kehitettiin
keskustelufoorumiksi, jossa
uusia ideoita testataan.
Kollegioiden aktiivisuus
väheni vuoden 2010 aikana.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Kokonaistuntimäärä ei saa
ylittää 390 tuntia/viikko.
Lukukausimaksuja
korotetaan kohtuudella.
3 %:n säästämisessä
onnistuttiin hyvän
yhteishengen ansiosta.
Opetustunteja pidettiin n.
377/vk.
13 Onnistunut henkilöstön rekrytointi
Tavoite
Aktiivin henkilöstöpolitiikan
jatkaminen. Sillä etsitään
omaan kokonaisuuteemme
sopivia opettajia.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Rehtorin viran haettavaksi
julistaminen ja avoimien/täyttämättä olevien virkojen
täyttäminen.
77
Arviointi (Tilinpäätös)
Johtokunta päätti pidentää
Bo-Anders Sandströmin
rehtoriutta lukuvuodeksi
2011–2012 sillä perusteella,
että tämä on tehnyt hyvää
työtä ja että koko
kampushanke jatkuu.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Tunteja/v
Oppilaita/v
Musiikkileikkikoulu &
valmentava
Yhteensä (ml. yhtyeet)
Työvuodet
13578
347
117
13250
360
146
13413
348
129
13404
350
101
Talous
arvio
-10
Tilinpäätös
-10
13365
419
66
468
506
556
451
485
16,4
17,66
22,65
24,99
23,02
Rehtori
Marie-Louise Björndahl
TOIMIALA:
Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto
TOIMINTA-AJATUS
Työväenopiston on luotava oppimisympäristöjä, ja siten oltava kehittämässä kurssilaisten
yleissivistystä, kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaa-ajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa
(kuvataide, musiikki, tanssi ym.) pyrkii herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja
kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa (kielet,
luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja.
Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja
parantamista.
Opistolla on toimintaa myös Luodossa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Opiston varsinainen kanslisti Benita Troberg on ollut vuorotteluvapaalla maaliskuusta
lähtien (vuoden 2011 maaliskuuhun saakka). Hänen sijaisenaan on toiminut Lena
Rintaniemi liikuntatoimistosta, jonne on palkattu työnhakija, jotta vuorotteluvapaalle
asetettavat vaatimukset täyttyisivät.
Kanslian henkilöstötilanne on edelleen vaikea (ainoastaan rehtori + kanslisti). Molemmat
opettajanvirat pidetään toistaiseksi täyttämättä säästösyistä. Ainekohtainen suunnittelu ja
kehittäminen kärsivät siitä. Kansliapuolen työtaakka on ylivoimainen kahdelle hengelle.
Henkilöstön puute vaikeuttaa myös tiettyjen hanketukien hakemista ja saamista tai tekee
sen kokonaan mahdottomaksi. Alituiset supistukset vaikuttavat erittäin kielteisesti myös
tuntiopettajien työ- ja kehittämismotivaatioon.
78
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tyytyväiset kurssilaiset
Pystyä palvelemaan
5.000 kurssilaista
Tavoitetaso 2010
min - real - max
melko hyvä / hyvin hyvä /
erinomainen
4.500 / 5.000 / 5.200
Arviointi (Tilinpäätös)
4,3 (asteikko 1–5)
5.531
5 Myönteinen ulkoinen kuv
Tavoite
Arviointi (Tilinpäätös)
Näkyvyys mediassa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2/4/6 krt vuodessa
Yleisötapahtumat
4/6/8 krt vuodessa
26
39
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
1 virkistyspäivä vuodessa
Arviointi (Tilinpäätös)
Työilmapiirin kartoitus
Opisto osallistuu kaupungin
arviointiin joka toinen vuosi
kaupunki ei ole suorittanut
arviointia 2010
Henkilöstö osallistuu
täydennyskoulutukseen
1/2/3 tilaisuutta henkilöä
kohden vuodessa
2–3 tilaisuutta henkilöä kohden
Henkilöstö viihtyy
työssään
1 virkistyspäivä on toteutettu
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Pystyä pitämään 8.000
oppituntia talousarvion
rajoissa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
7.500 / 8.000 / 8.200
79
Arviointi (Tilinpäätös)
8.034
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousar
vio
-10
Tilinpäätös
-10
Oppitunteja
Kurssilaisia, brutto
8.928
5.219
8.479
5.657
8.693
5.885
8.488
5.456
8.000
5.000
8,034
5.531
Kurssilaisia, netto
Kurssilaisia/asukkaita
(ml. Luoto) %
Kurssilaisia/asukkaita
% (ainoastaan
Pietarsaaren
ruotsinkieliset)
Menot yhteensä, €
Tulot yhteensä, €
Netto, €
Valtionosuus, €
Työvuodet
3.056
2.879
36,6
3.043
37,5
2.500
34,5
3.081
35,7
51,96
53,19
49,2
2.500
25/28/
30
40/43/
45
-531.874
125.196
-406.678
341.372
-506.426
116.567
-389.859
348.029
-591.433
116.667
-474.766
370.005
613.592
126.249
487.343
371.623
-565.066
104.000
-461.066
(-592.685)
(130.009)
(-464.676)
374.183
3 (15)
4 (15)
4 (15)
2 (15)
4 (15)
10,5 *
50,0
* Työvuodet palkkajärjestelmästä
Rehtori
TOIMIALA:
Jaana Vainionpää-Tahvanainen
Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto
TOIMINTA-AJATUS
Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, joka
tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle
elinikäisen oppimisen periaattein. Edellä olevan toteuttamiseksi opisto järjestää koulutusta
mm. seuraavilla osa-alueilla: taide- ja taitoaineet, kielet, tietotekniikka, kotitalous ja tanssi
& liikunta. Liikunnan ja terveystiedon avulla pyritään ylläpitämään kaupunkilaisten fyysistä
ja psyykkistä hyvinvointia sekä ennaltaehkäisemään sairauksia. Tämän lisäksi vastataan
muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien lyhyempiä opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vapaan sivistystyön rahoitusperusteiden muuttamisesta keskustellaan yhä edelleen
valtakunnan tasolla. Kehittämisohjelma vuosille 2009-2012 tuo kansalaisopistojen
valtionosuuteen mm. uuden rahoitusperusteen eli laatu- ja kehittämistyön. Laadun
arviointiin tullaan siirtymään vuonna 2010. Tällä hetkellä valtionosuutta saadaan pidettyjen
tuntien perusteella ja tämän toimintamallin toivotaan sisältyvän myös uuteen
rahoitusjärjestelmään.
Mahdollisuudet erilaisten avustusten hakemiseen ovat kaventuneet. Tämä tarkoittaa sitä,
että opiston on tehostettava ammattitaitonsa markkinointia julkiselle sektorille ja
80
"jalkauduttava" entistä aktiivisemmin kaupunkilaisten keskuuteen. Opisto on aina toiminut
tärkeänä suomenkielisten ja kaupunkiin muuttavien uusien asukkaiden
kohtaamispaikkana. Nykyisin opistolla on myös tärkeä rooli maahanmuuttajien ja
turvapaikanhakijoiden kotouttamis¬prosessissa.
Kurssimaksuja on tarkistettu, mutta niihin ei ole tehty tuntuvia korotuksia. Talouden
taantumasta huolimatta oletetaan, että opiston opiskelijamäärä säilyy vähintäänkin vuoden
2009 tasolla eli tavoittaa noin 30 % kaupunkimme suomenkielisestä väestöstä. Yritysten ja
julikisyhteisöjen heikentyneellä taloudellisella tilanteella voi olla negatiivinen vaikutus
myyntipalvelutoiminnan kysyntään.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tyytyväiset kurssilaiset
Pystyä palvelemaan 2.500
kurssilaista
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tyydyttävä/hyvä/erinomainen
Arviointi (Tilinpäätös)
Erinomainen.
2.400/2.500/2.600
2.745
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Arviointi (Tilinpäätös)
Medianäkyvyys
Tavoitetaso 2010
min - real - max
2/4/6 krt vuodessa
Julkiset tapahtumat
2/4/6 krt vuodessa
Yli 6 krt
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Päätoimisen henkilöstön
kanssa 1 krt/vuosi
Arviointi (Tilinpäätös)
Tuntiopettajien kanssa
tarvittaessa
8 pidetty.
Yli 6 krt
UUDISTUMINEN
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Kehityskeskustelut
81
Kaikki pidetty.
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstö viihtyy työssään
Työilmapiirin kartoitus
Henkilöstö osallistuu
ammattitaitoa edistävään
koulutukseen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vuosittainen henkilöstön
kehitys- ja virkistyspäivä
Arviointi (Tilinpäätös)
Opisto osallistuu kaupungin
arviointiin joka toinen vuosi
Kaupunki ei ole tehnyt
arivointia.
1/2/3 pv per hlö
1 kehitys- ja virkistyspäivä
pidetty.
Ka. 2 pv/henkilö.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Arviointi (Tilinpäätös)
Säännölliset
henkilöstökokoukset
4/5/6 krt vuodessa
9 krt
Tavoitetaso 2010
min - real - max
4.900/5.000/5.100
Arviointi (Tilinpäätös)
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Järjestää opetusta
talousarvion puitteissa
5.000 oppituntia
4.708
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talous
arvio
-10
Tilinpäätös
-10
5.442
2.492
1.402
29.7
5.128
2.365
1.418
29.5
4.943
2.503
1.410
29,5
4.938
2.708
1.466
34,0
5.000
2.600
1.400
26/28/3
0
4.708
2.745
1.399
33,5
392.295
64.830
327.465
192.967
(5)14
* Työvuodet palkkajärjestelmästä
387.363
71.873
315.490
192.418
(5)14
424.955
80.538
344.417
207.141
(5)14
452.108
80.992
375.953
222.439
(5)14
470.722
73.000
397.722
201.591
(5)14
438.989
69.913
369.076
201.591
10 *
Opetustunnit
Brutto-opiskelijat
Netto-opiskelijat
Osallistujat /
/suomenkielinen
väestö, %
Käyttötalous, €
Toimintamenot
Tulot
Netto
Valtionosuus
Työvuodet
82
Nuorisosihteeri:
TOIMIALA:
Tiina Höylä-Männistö
Nuorisotyö
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää toimivaa
nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. Nuorisotoimi järjestää
toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa toiminnassa korostuvat yhteistyö,
tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, kansainvälisyys ja päihteettömyys.
Toiminnalla on tarkoitus tukea nuorten sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä heidän
itsenäistä kasvua.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Toimintaympäristö muuttui vuoden 2010 aikana siten, että EVS-harjoittelijan harjoittelu
päättyi keväällä. Etelänummen Jopo-luokan taival päättyi kevääseen ja syksystä alkaen
erityisnuoriso-ohjaajan työpanos on ollut sidottuna Resurssikouluun. Oxhamnin koululla
Fix-luokka jatkoi vielä syksyllä ja siellä työskentelee yksi nuoriso-ohjaajista. Etelänummen
koululla aloitettiin Parkkitoimintaa syksystä 2010 alkaen. Parkki toimii kahtena päivänä
viikossa nuoriso-ohjaajien ollessa paikalla. Nuoriso-ohjaaja on pitänyt myös Mamu-luokalle
musiikkiopetusta tarvittaessa. Kesän leirit järjestettiin teemaleireinä Tupakkamakasiinilta
käsin. Uutuutena oli myös joululomaviikolla järjestetty tanssileiri.Nuorille suunnattu
nuorisoportaali Decibel.fi käynnistettiin Pietarsaaressa syksyllä 2010 ja kanava otettiin heti
aktiivisesti käyttöön.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tupakkamakasiinilla on
riittävästi ohjattua kerhotoimintaa 1.-9. luokkien
oppilaille.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
6 kerhoa/ 9 kerhoa/ 12
kerhoa
83
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite toteutui
maksimissaan, keväällä ja
syksyllä pyöritettiin 15 eri
kerhoa alakoulujen
oppilaille
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Kannustaa ja ohjata nuoria
tavoitteelliseen
(harrastus)toimintaan
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Onnistuneita esim. Mahis hankkeita
1 / 3 / 5 hanketta/vuosi
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite saavutettiin
reaalitasoisena, Mahis hankkeita toteutui 3
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Tupakkamakasiinin ja
nuorisotoimen työkentän ja
siihen liittyvien kysymysten
tekeminen tunnetuksi
kaupungissa.
Koulujen ja nuorisotoimen
yhteistyön kehittäminen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Nuorisotoimintaan liittyvät
asiat ovat esillä paikallisessa
mediassa 4 / 6 / 10 kertaa
vuoden aikana
Nuorisotyöntekijät vierailevat
yläasteiden
vanhempainilloissa 1 / 2 / 3
Yläasteiden 7.luokkalaiset
vierailevat Tupakkamakasiinilla 85% / 90% /
100%
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite saavutettiin
maksimissaan.Median
kiinnostusta herätti mm.
nuorisovaltuusto, kesäleirit
ja kerhotoiminta.
Tavoite toteutui
reaalitasoisena.
Tavoite toteutui
maksimissaan, kaikki
7.luokat vierailivat syksyn
aikana Tupakkamakasiinilla
UUDISTUMINEN
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Toimivat työpaikkakokoukset ovat osa
henkilöstön työhyvinvointia
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Työpaikkakokoukset
järjestetään 8 / 10 / 12
kertaa vuodessa.
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite toteutui lähes
maksimissaan (11 kokousta)
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Nuorisotoimessa
panostetaan toimintojen
arviointiin ja
kehittämiseen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kerhot/ muut toiminnot
arvioidaan niiden aloittamisen
jälkeen. Arviointeja
järjestetään 1 / 2 / 5 kertaa
vuodessa
84
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite toteutui
reaalitasoisena (3 arviointia)
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Nuorisotoimen taloutta
tasapainoitetaan
hankkimalla lisäresursseja
erilaisten hankkeiden/
projektirahoitusten kautta
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tavoitteena hakea rahoitusta
1 / 2 / 3 hankkeelle vuoden
aikana
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite toteutui
maksimissaan (3 Mahishanketta ja Ely-keskuksen
kerhotoiminta-avustus)
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Ryhmäkoko/ ohjattu
kerho/ T
Kävijämäärä/
mittausviikko / T
Tupis-kortin haltijoiden
määrä
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
10 hlöä/
ryhmä
977
Tilinpää
tös
-07
10 hlöä/
ryhmä
926
Tilinpäätös
- 08
8 hlöä/
ryhmä
736
Tilinpäätös
-09
8 hlöä
/ryhmä
1109
Talous
arvio 10
10
Tilinpäätös 10
7
900
1040
-
-
-
-
40
20
7,8
9,3
8 (+2)
9,4
10
8,6
Perustelut
Yhteistyö koulujen kanssa jatkui 2010. Jopo-luokan poistumista Etelänummelta tasoitettiin
sillä, että nuoriso-ohjaajat aloittivat syksyllä ns. Parkkitoiminnan. Parkki on avoinna
keskiviikkoisin ja torstaisin. Nuoriso-ohjaajat voivat ottaa Parkkiin tuntien aikana nuoria,
jotka ovat levottomia omassa luokassa tai joilta läksyt on jäänyt tekemättä. Keväällä
pidettiin perinteinen yläkouluille suunnattu salibandyturnaus.
Tupakkamakasiinin toiminta on jaettu eri-ikäisten nuorten kesken. Maanantait ja tiistait on
suunnattu vuosiluokille 1-6, loppuviikko vanhemmille nuorille. Maanantai-iltaisin talo
suljetaan klo 18. Viikonloppujen aukioloajat pyörivät talvikuukausina siten, että
Tupakkamakasiini oli avoinna nuorille vähintään kahtena viikonloppuna kuukaudessa.
Tupakkamakasiinin toiminnan pyörittämisessä koko henkilökunnan työpanoksella on ollut
merkitystä. Ohjattua kerhotoimintaa on järjestetty vuosiluokille 1-6.
Kesän leiritoiminta järjestettiin tänä vuonna Tupakkamakasiinilla. Lapsille oli tarjolla niin
llikuntaleiriä kuin kesäkokkausta. Kesän liikuntaleirit ja joululoman tanssileiri järjestettiin
Ely-keskuksen rahoituksen turvin. Heinäkuussa Tupakkamakasiinilla oli auki vain
nuorisotoimisto ja bänditilat. Skatealue on aktiivinen kesäisin. Tänä vuonna saatiin yksi
pieni ramppi rakennettua Mahis-projektin turvin. Uudelle skatehallille etsittiin myös
sijoituspaikkaa. Koulujen loma-aikoina järjestettiin erilaisia aktiviteettejä nuorille.
Nuorisovaltuusto kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 67 §.
Nuorisovaltuuston edustajia osallistui aktiivisesti erilaisiin koulutustilaisuuksiin.
Nuorisovaltuustolla on ollut edustaja vuoden 2010 aikana seuraavien lautakuntien
kokouksissa: sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta,
asuntolautakunta, liikuntajaosto ja kulttuurijaosto. Nuoret ovat ottaneet
85
luottamustehtävänsä innokkaana vastaan. Kesätapahtumassa otettiin mittaa
kaupunginvaltuuston edustajista lentopallo-ottelussa ja sumopainiakin nähtiin. Syksyllä
järjestettiin nuorten ja päättäjien välinen keskustelutilaisuus.
Pietarsaari liittyi syksyllä nuorille suunnattuun nuorisoportaali decibel.fi:hin. Pietarsaaren
nuoret ottivat portalin nopeasti omakseen. Syksyn aikana Kysy pois- osioon tuli
Pietarsaaresta 37 kysymystä. Portaalia mainostettiin yläkouluilla järjestetyissä
tilaisuuksissa ennen syyslomaa.
86
87
Kirjastotoimenjohtaja: Leif Storbjörk
TOIMIALA:
Kirjastotoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona
siten, että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen
kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään.
Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin ja kirjastoasetukseen.
Visio on seuraava: Kirjasto keskipisteessä. Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on
kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus taattu. Kaupunginkirjastomme on
kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen parhaisiin.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Henkilöstövahvuus supistui yhdellä kirjastovirkailijan toimella 30.4.2010 lukien.
Aukioloaikoihin tehtiin tilapäisiä lyhennyksiä säästövaatimusten vuoksi vuonna 2010.
Lukusalin sanoma- ja aikakauslehtikantaa, jota edelliset leikkaukset supistivat
tarpeettoman kovakouraisesti, ei ole voitu korvata. Library Press Display -palvelu, jossa on
luettavissa laaja valikoima lähinnä ulkomaisia päivälehtiä verkossa kirjaston tietokoneilla,
on täydentävä osio, mutta ei korvaa menetystä.
Kirjasto alkoi lainata lukulaitteita, joihin oli valmiiksi ladattu sähköisiä kirjoja ja joihin
voitiin ladata lisää sähköisiä kirjoja, joita kirjasto oli hankkinut saataville. Kirjasto on
osallistunut maanlaajuiseen chat-kokeiluun (vastaus- ja neuvontapalvelu verkossa).
Kirjaston kehittämishanke mahdollisti paikallisen kolmikielisen kirjastochatin avaamisen.
Luettelointiformaattiin ja tietokannan rakenteeseen tehtiin suuri muutos, kun Finmarcformaatti vaihdettiin kansanväliseen MARC21-formaattiin.
Kaupungin matkailutoimisto & infopiste muutti jälleen pois kirjaston tiloista. Sen muuton
jälkeen kotiseutukokoelma
on paremmin näkyvillä ja
sai enemmän tilaa.
Kotiseutukokoelman
entinen
pikkuhuone
saatiin
kauan
kaivatuksi
lisätilaksi
opiskelukäyttöön.
Yhteistyötä Fredrika-kirjastojen kanssa syvennettiin. Kirjasampo-hanke aloitettu.
88
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Aktiivisten lainaajien osuus
suuri
Paljon kirjastokäyntejä
Hyvä lainaus
Riittävät vuotuiset
hankinnat
Tarpeeksi henkilöstöä
(mitta: per 1000 as.)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
45% / 50% / 80%
>10/as.
18/as.
n. 9.700 kpl
min: 0,70 - 0,84 / real: 0,850,99 / max: >=1
Arviointi (Tilinpäätös)
42,3 %
9,2/as.
16,9/as.
9.414 kpl
0,93 (/1000 asukasta)
Kirjaston palvelun saatavuus
heikkeni selvästi vuoden
2010 aikana. Tiukkaa talousarviota supistettiin
entuudestaan kaupungin
henkilöstömenoihin
asettaman
säästövaatimuksen vuoksi.
Sen takia lyhennettiin kesän
aukioloaikoja tuntuvasti ja
varsinaiset kirjastotilat olivat
kokonaan kiinni viikon 52.
Myös lukusalin
aikakauslehtitarjonnan
vähentyminen kuului asiaan.
Kaikki tuo näkyy valitettavan
aivan liian selvästi
tilastoissa, joiden luvut ovat
pienentyneet.
Kirjaston aukioloaikoina
annettiin kuitenkin yhtä
laadukasta palvelua kuin
edellisvuosina, ja lisäksi
otettiin käyttöön joitakin
uusia palvelumuotoja.
89
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Markkinointi ja PR.
Näkyvyys verkossa.
Tyytyväiset asiakkaat.
Edustava talo Pietarsaaren
kaupungin keskustassa.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Myönteinen palaute
uutisoinnissa, myös maan
laajuisesti.
Vasta muuttaneille
järjestetään infotilaisuus ja
kiertokävely kirjastossa.
Arviointi (Tilinpäätös)
Kirjaston e-kirjat ja
lukulaitteet huomioitiin
uutisissa sekä paikallisesti
että maanlaajuisesti.
Kaupunginkirjaston 110vuotisjuhla sai näkyvyyttä
TV-raportissa.
Vasta kaupunkiin
muuttaneile on ollut vapaata
ohjelmaa.
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Oppiva, motivoitunut,
hyvinkoulutettu ja osaava
henkilöstö, jolla on
ammattiylpeyttä ja joustava
asenne ja joka pystyy
osallistumaan kirjaston eri
kehittämishankkeisiin.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tarpeeksi paljon
koulutuspäiviä
henkilötyövuotta kohden
4 / 5 / 6
Kansainvälinen MARC21muoto otetaan nyt käyttöön
Suomen kirjastoissa. Tämä on
suuri haaste ja koulutustarve
on suuri.
90
Arviointi (Tilinpäätös)
Ainoastaan
3/henkilötyövuosi
Henkilöstöä ei ole voitu
lähettää koulutukseen
tarvittavassa ja suositellussa
määrin.
Rekisterin muuntamista
Finmarcista kansainväliseen
MARC21-formaattiin
valmisteltiin syksyn aikana
ja se toteutettiin
vuodenvaihteessa.
Läheskään kaikki Suomen
kirjastot eivät ole ehtineen
tehdä muuntotyötä, joka on
kirjastotoiminnan
jatkamisen ehdoton
edellytys, mutta Pietarsaaren
kaupunginkirjasto on siis
nyt saanut sen tehdyksi.
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Lisää vuorovaikutteisia
palvelumuotoja ja parempi
itsepalveluvalmius.
Kirjaston on toimittava
aktiivisena innoituksen
lähteenä kaikille, joita
kiinnostaa kirjallisuus ja
kulttuuri.
Uusia tiedonvälitysmalleja
otetaan käyttöön.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Palvelumuotojen
kehittäminen Web 2.0 ja
Kirjasto 2.0 -hengessä.
Kysy kirjastonhoitajalta ja
muita vastaavia sähköisiä
palveluja. Äänitiedostoja,
MP3, digitalisointia.
Nykyiset lainausautomaatit
vielä ahkerammassa käytössä
Tutkitaan RFID-tekniikan
mukanaan tuomia
mahdollisuuksia.
Paikallinen kirjasto –
Kansalliseen Digitaalikirjastoon kuuluvan
kaunokirjallisen portaalin
näkyvä osa.
Arviointi (Tilinpäätös)
Kirjaston vastauspalvelun
aktivointi ja laajentaminen ja
nettikirjaston uudistaminen
täydessä 2.0 ympäristössä
-hanke on aloitettu.
Paikallinen kolmikielinen
(suomi/ruotsi/englanti)
tiedonhaun chat-kanava on
aloittanut toimintansa.
Lisäksi kirjasto osallistuu
vastaavaan kansalliseen
(pääasiassa
suomenkieliseen) chatkanavaan.
Asiakkaamme ovat löytäneet
lainausautomaatit.
RFID-tekniikka lähestyy,
mutta olemme vielä
odottavalla kannalla.
Osuutemme kansallisesta
kaunokirjallisesta
Kirjasampo-hankkeesta
hoidetaan Fredrikakirjastojen kautta.
Teematorstai-päiviä.
INFO-TV-monitori.
91
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Eräänlainen tehokkuus- ja
kannattavuusindeksi voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla: henkilöstökustannukset + aineistohankintakustannukset /
fyysiset käynnit +
kokonaislainaus
Paljon fyysisiä käyntejä
aukiolotuntia kohden.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kaksikielisyyden,
kaupunkiympäristön ja
alueelliset näkökohdat
huomioiden realistinen taso.
Arviointi (Tilinpäätös)
1,78
Tilastovertailu:
Pietarsaari 1,71
Pohjanmaan maakunta 1,53
Länsi-Suomen lääni 1,27
Koko maa 1,27)
Pietarsaaressa n. 59, muualla
maassa keskimäärin 39
60
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Taloudelliset edellytykset kirjaston kehittämisen jatkamiseen.
Arviointi (Tilinpäätös)
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Kaupungin kirjastotoimi
tarjoaa kunnan
käyttökustannusten
vaatimattomalla osalla
peruspalvelua, joka vastaa
lain vaatimuksia kunnan
järjestämistä kirjasto- ja
tietopalveluista.
80 % suomalaisista käyttää
kirjastojen palveluja. Käyttäjätutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat
tyytyväisiä kirjastojen palveluihin.
Myös muut kaupungin hallintokunnat hyötyvät voidessaan käyttää kirjaston
palveluja. .
Kirjaston toimintojen
tarkistaminen ja kehittäminen
tehokkuuden ja korkean
tason pitä-miseen ja
säilyttämiseen.
Käyttäjätutkimusten
tekeminen.
Opetusministeriön ja
kulttuuriministeriön 2010–
2011 antaman
kehityshankkeen hanketuen
ja siihen kuuluvan
kaupungin oman
rahoituksen ansiosta
kirjastolla on olemassa
tiettyä kehittämisvaraa.
Kirjastoprosesseja
läpikäydään Kirjaston
vastauspalvelun aktivointi ja
laajentaminen ja
nettikirjaston uudistaminen
täydessä 2.0 ympäristössä
-kehittämishankkeen
yhteydessä.
Maanlaajuista
käyttäjätutkimusta
täydennettiin pienellä
paikallisella kyselyllä (251
vastausta), joka tehtiin
15.12. vietetyn 110vuotisjuhlan yhteydessä.
92
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös07
Tilinpäätös
- 08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
Lainaus
Lainaajia vuoden aikana
Fyysisiä käyntejä
Verkkokäyntejä
Lainoja/asukas
355307
9467
229485
47551
18,2
348488
9294
230842
52733
17,9
347198
9269
211830
57828
17,8
348325
9103
214857
64143
17,7
380000
10800
270000
110000
330801
8313
180650
62898
16,9
Käyntejä (fyysisiä)/as.
11,8
11,8
10,8
10,9
Työvuodet
19,6
19,3
19,8
18,6
9,2
20
18,2
Perustelut
Vähentynyt aukiolo (säästövaatimusten vuoksi) vaikuttaa koko toimintaan. Tulos näkyy
aivan selvästi jyrkästi pienentyneinä volyymilukuina.
Henkilöstötilanne ei ole ollenkaan hyvä. Jo nyt ollaan minimissä, ja piakkoin useita
työntekijöitä jää vanhuuseläkkeelle. Hyväksyttävää palvelutasoa ei voida ylläpitää koko ajan
vähenevillä henkilöstövaroilla. Kirjaston kehittämishanke (ks. edellä), joka toteutetaan
2010–2011, painopiste vuodessa 2011, sisältyy noihin lukuihin.
Vähimmäistaso on määritelty seuraavien mukaan:
Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä (Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 1/2007)
sekä KP = Kirjastopoliittinen ohjelma ISBN 952-442-202-6
Virallinen kirjastotilastovertailu on verkko-osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi
Kirjastoaineistoa on per 31.12.2010 yhteensä 213024 kappaletta, joista kirjojen osuus on
90 %. Edustava kokoelma viite- ja tekstitietokantoja tietopalveluun ja asiakaskäyttöön on
tarjolla. Kirjastossa on myös e-kirjoja ja e-musiikkia ja lukulaitteita. Lisäksi on tilattu
aikakauslehtien ja päivälehtien vuosikertoja ja varastossa laaja valikoima vanhempia
vuosikertoja. Asiakaslähtöinen palvelu ja nopeat tilausrutiinit helpottavat käyttöä. Lukeminen on tärkeää. Erilaiset lukemista edistävät toimenpiteet ovat jatkuvassa käytössä.
Ryhmäkäyntejä kouluista ja päiväkodeista, aikuiskoulutuksesta ja kursseilta sekä
opastettuja tutustumiskäyntejä muilta paikkakunnilta oleville vierailijoille on järjestetty
vuoden mittaan. Kulttuuritapahtumat, kuten Runeberginviikko talvella ja Kulttuurin yö
(Spotlight) loppukesällä, sekä syksyn Aamuhämärässä (Pohjoismainen kirjastoviikko) ovat
saaneet paikkansa kirjastosta, samoin suositut kirjallisuuspiirit (yksi ruotsin-, yksi
suomenkielinen) ja aktiivinen ääneenlukuryhmä. Lisäksi on huomioitu lukuisia
ajankohtaisia teemapäiviä ja tapahtumia ahkeralla PR-työllä kirjastossa järjestetyin
kirjanäyttelyin ja myös verkossa, esim. eri kirjallisuuspalkintoehdokkaat.
Kirjanvaihtopäivät Jaakonpäivien aikaan ovat tulleet jäädäkseen. Teematorstait, joissa
käsitellään tietokirjoja, ovat uutuus. Yhteistyöhanke Luetaan yhdessä (maahanmuuttajille)
on toinen uutuus. Monet suurehkot teemanäyttelyt ovat seuranneet toistaan ja
taidenäyttelyjä on kuukausittain.
Kirjastotoiminta täytti 110 vuotta. Merkkipäivää 15.12.2010 juhlittiin työn merkeissä,
mutta asiakkaille oli tarjolla pikkuisen ylimääräistä. 110 vuoden kunniaksi julkaistiin pieni
esite kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Niin ikään oli valmistettu
juhlalaukku. Kirjastossa kävi paljon väkeä. Juhlapäivänä tehtiin lainauksen uusi
päiväennätys: 3195 lainaa yhtenä päivänä.
(Tarkempia tietoja kaupunginkirjaston vuosikertomuksessa.)
93
Muuta:
Kaksikielisyys, nykyisin monikielisyys, on kaupunginkirjastossa vallitseva käytäntö. Se
maksaa melkoisesti varastonpitona ja "kaksinkertaisina" hankintoina, kun monet nimikkeet
on hankittava identtisinä sekä suomeksi että ruotsiksi. Alan teknisten apuvälineiden avulla
voidaan toiminta kuitenkin pitää sekä asiakasystävällisenä että suhteellisen
kustannustehokkaana.
Virastopäällikkö /Museonjohtaja:
TOIMIALA:
Guy Björklund
Museotoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren kaupunginmuseon on voitava kertoa monipuolisesti kaupungin ja seudun
historian pienistä ja suurista tapahtumista omille asukkaille ja vierailijoille. Sen on luotava
ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta kaupungin asukkaiden kesken ja annettava heille terve
kiinnittymiskohta yhteisöönsä.
Museon pääasiallisin tehtävä on kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista
kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä sekä kartuttaa ja kehittää olemassa olevia
esinekokoelmia ja arkistoja. Museo on antikvaaristen asioiden asiantuntija museon
toimialalla ja se avustaa kunnan ja valtion viranomaisia antamalla tietoa ja lausuntoja.
Museo pyrkii olemaan alueen paras kulttuurihistoriallinen museo ja kuulumaan eturiviin
Pohjanmaan laivanrakennuksen ja merenkulun alalla. Tupakkamuseota kehitetään koko
maan erikoismuseoksi ja tärkeimpiin kuuluvaksi Euroopassa.
Tulevaisuuden
Pietarsaaressa
museo
on
itsestään
selvä
toimija
kaupungin
kulttuurielämässä, kaupunkirakentamisessa, opetuksessa ja historian tutkimuksessa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Museomestarin toimi on ollut täyttämättä vuoden 2010 alusta saakka kaupungin henkilöstöleikkausten vuoksi. Tämä on vaikuttanut museotoimen työhön huomattavasti ja vaikuttaa
myös valtionosuuksien saantiin.
Vuonna 2010 on jatkettu museon kanslian ja arkiston tilojen uudelleenjärjestelyä Isokatu
4:ssä. Tavoitteena on ollut museon työ- ja arkistotilojen keskittäminen sekä asiakirjojen
että kuvakokoelmien osalta. Isokatu 4:ssä on otettu käyttöön pienehkö erillinen
koulutustila.
Malmin talon yleisötilaisuuksiin tarkoitetut tuolit uusittiin vuoden aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon liittyminen kaupungin alaisuuteen on vaikuttanut myös
94
museon toimintaan, sillä tuon hallinnonhaaran taidehallinto ja -lainaus on siirtynyt
museolle. Siihen liittyvä työpanos on lisääntynyt ja aiheuttanut suuremman paineen
kaupungin taidekokoelman hoidolle.
ERI JÄRJESTÖIHIN OSALLISTUMINEN
Yhteistyö Uudenkaarlepyyn kaupungin museotoiminnan kanssa jatkuu vuonna 2009
tehdyn yhteistyösopimuksen puitteissa. Yhteistyö on järjestäytynyt yhteistyöryhmän kautta.
Myös alueellista yhteistyötä on lisätty, sillä vuonna 2010 aloitti toimintansa Pietarsaaren
seudun museotoiminnan yhteistyöryhmä.
Kansallisella tasolla museolla on edustus museoviraston perinnelaivatyöryhmässä ja ELYkeskuksen Pohjanmaan rakennusperinnön työryhmässä.
TUTKIMUS
Museon henkilöstö on osallistunut kaupungin laitosten, kuten kaavoituksen, maankäytön
ja rakennussuojelun erilaisiin tutkimustehtäviin. Lisäksi museo on avustanut muilta paikkakunnilta olevia tutkijoita ja kaupungin asukkaita antamalla tietoja rakennusten
dokumentointia ja sukututkimusta varten.
Museo on jatkanut seudulla toteutettujen valokuvadokumentointihankkeiden avustamista
käytännön työn ja tiedotuksen kautta.
TIEDOTTAMIS- JA ESITELMÄTOIMINTA SEKÄ SEMINAARIT
Vuoden aikana museo on lainannut esineitä ja taidetta K. H. Renlundin museolle Kokkolaan
ja Pohjanmaan museolle Vaasaan. Museon henkilöstö on pitänyt luentoja
työväenopistoissa, kaupungin kouluissa ja seutukunnalla. Museon henkilöstö on pitänyt
yhteensä n. 30 luentoa eri aiheista eri ryhmille.
Sekä Malmin talossa että että Tupakkamakasiinin näyttelyhallissa on pidetty
erityisopastuksia eri kouluryhmille. Vuoden 2010 aikana opastettiin yhteensä n. 180
ryhmää.
Lisäksi museo on avannut oman Facebook-sivun levittääkseen tietoa myös sitä kautta.
NÄYTTELYTOIMINTA
Vuonna 2010 museossa järjestettiin 14 eri näyttelyä yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa ja 3 näyttelyä museon omana tuotantona. Näyttelyissä oli n. 7 700 kävijää. Lisäksi
järjestettiin muutamia pienehköjä museon ulkopuolisia näyttelyjä.
TAPAHTUMAT
Aikaisempien vuosien tapaan museo on osallistunut yhteisesti järjestettyihin tapahtumiin
ja järjestänyt myös omia. Vuoden lastentapahtuman nimi oli Uutta Mariaa ei tule koskaan
ja se kertoi Otto Malmin elämästä. Tapahtumassa kävi 53 ryhmää päiväkotilaisista
yläasteen oppilaisiin.
Spotlightissa 25.8. oli n. 500 kävijää ja 11.12. järjestetyt perinteiset joulumarkkinat, Etelänummen joulu, keräsivät Malmin talolle n. 100 kävijää.
95
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Museon näyttelyjen,
tapahtumien, arkistojen ja
kokoelmien saavutettavuus.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
real 12 000 kävijää
Arviointi (Tilinpäätös)
N. 10 000 kävijää
vähemmän kuin
edellisvuonna
Kävijämäärän säilyttäminen
hyvällä tasolla.
Päivittäisen aukioloajan
säilyttäminen.
Museon näyttelytilat ovat
olleet auki suunnitellusti
Museon kirjakokoelmien
digitalisointi jatkuu.
Noin 10 % kirjakokoelmasta
luetteloitu digitaalisesti,
saatavilla netistä
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
real: 12
yhteistuotantonäyttelyä
max: 4 omaa näyttelyä
Arviointi (Tilinpäätös)
Pedagoginen toiminta;
lastentapahtumat
real: 1 800 kävijää
1 000
Osallistuminen
Spotlightiin, Etelänummen
jouluun, Jaakon päiviin.
Real: 1 500 kävijää
1 500
Hyvien yhteyksien
pitäminen kaupungin ja
alueen asukkaisiin
tiedottavilla näyttelyillä,
opastuksilla luennoilla,
tapahtumilla, julkaisuilla.
96
14 yhteistuotantonäyttelyä
2 omaa näyttelyä
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Toimintaa museon
ulkopuolella: luentoja ja
näyttelyjä, kouluissa ja
vanhainkodeissa.
Itseopiskelumateriaalia.
Arviointi (Tilinpäätös)
Järjestettiin kaksi
pienoisnäyttelyä; n. 10
museon ulkopuolista
luentoa ja erityisopastusta
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Täydennyskoulutusta ja
aktiivia TYKY-toimintaa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Real: järjestää henkilöstölle
1-2 täydennyskoulutus/ulkoilupäivää
Arviointi (Tilinpäätös)
4 työntekijää on
osallistunut kursseille; 1
Valtakunnallisille
museopäiville
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Jatkaa museon toiminnan
keskittämistä Isokatu
2:een ja 4:ään ja alueen
kehittämistä.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Saada Nygårdin verstaan
ulkoasun kunnostaminen
valmiiksi.
Perusnäyttelyjen jatkuvaa
uudistamista.
Arviointi (Tilinpäätös)
Museon Isollakadulla
sijaitsevien tilojen
kehittämistä ja käytön
tehostamista on jatkettu.
Nygårdin verstaan
kunnostus on jatkunut
Optiman
koulutushankkeessa
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kaupungin arkistotoimi,
nykytilanteen
kartoittaminen, uuden
arkistosuunnitelman
laatiminen.
Arviointi (Tilinpäätös)
Koordinointi aloitettu
Pohjanmaan ruotsinkielisissä
kunnissa, yhteinen ohjelmisto
hankittu
97
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Kävijämäärä,
yksityiset
Kävijämäärä, ryhmät
Näyttelyitä, mukana
järjestämässä
Näyttelyjä, omia
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
10 525
Tilinpäätös
-07
11763
Tilinpäätös
- 08
12 073
Tilinpäätös
-09
12 000
TalousTilinarvio -10 päätös
-10
12 000
9 258
264
17
295
15
285
12
301
15
300
10
180
14
6
8,6
5
8,6
6
8,9
4
8,7
4
8,9
3
8,7
TUNNUSLUVUT
2005
2006
2007
2008
2009
2010
8345
10529
11763
12073
12689
9260
8
8,6
8,6
8,9
8,7
8,7
93 195 €
106 420 €
111 249 €
142 699
197 442 €
234 995 €
kävijämäärä
työvuodet
Valtionosuudet
€
Kävijämäärä perustuu vieraskirjoissa olleiden nimien määrään, mikä ei anna täysin
todenmukaista kuvaa kävijämäärästä.
Pietarsaaren kaupunginmuseossa kävi yhteensä 180 ryhmää, joista useimmat olivat
koulu- ja päiväkotiryhmiä. Eniten oli koululaisryhmiä.
KOKOELMAT (luetteloitujen ja merkittyjen esineiden määrä)
Museo on vastaanottanut vuoden 2010 aikana erilaisia esine-, valokuva- ja
asiakirjalahjoituksia.
2007
2008
2009
2010
Esinekokoelma
28 570
28 899
29634
Taidekokoelma
2 453
2 455
29 427
2464
Tekstiilikokoelma
9 549
9 572
9 746
9835
Kirjallisuus
Valokuvat
- negatiivit
- diapositiivit
Tupakkamuseo, suuret
esineet
- tupakkatuotteet
2505
11 205
11 389
11 421
11591
N. 52 000
N. 52 000
N. 52 000
N. 52 000
207 371
271 785
271 884
11 920
11 993
12 027
*
319
319
319
319
N. 6 000
N. 6 000
N. 6 000
N. 6 000
*Valokuvakokoelmien hoidossa on tapahtunut suuri muutos. Valokuvien digitaalinen
osuus on lisääntynyt ja työssä on siirrytty lähes kokonaan digitaaliseen käsittelyyn.
98
Vt. kulttuurisihteeri:
TOIMIALA:
Päivi Rosnell
Yleinen kulttuuritoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Kaupunkilaisille annataan mahdollisuus monipuolisiin kulttuuripalveluihin. Järjestää,
edistää ja tukea kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain mukaan.
Järjestää asukkaille mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta ja muuta harrastajia
tukevaa opetusta. Kulttuuritoimisto vaalii ja edistää kaupungissa yhdistys- ja
kulttuurielämän runsautta.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät myös kulttuuritoimessa. Kulttuuri on merkittävä
alueen vetovoimatekijä ja sitä kautta osa laajaa elinvoimakäsitettä. Kultturipalvelut
monimuotoisuuuden arvostajan täytyy nähdä alueen edistystekijänä. Pietarsaaresta
muodostuu monipuolinen kulttuurikaupunki, jolla on omat kulttuuriperinteet ja
kaksikielisyys.
Toimintaa on edelleen hoidettu tilapäisen henkilöstön voimin. Malin Simons on palkattu
50% hankekoordinaattoriksi LEADER/EU-hankkeeseen, jota kulttuuritoimisto hallinnoi.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tarjota vaihtelevia ja
laadukkaita
kulttuuritapahtumia
vanhoille ja nuorille.
Järjestää kurssitoimintaa
lapsille ja nuorille.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kulttuuritapahtumia 10
kpl/20/25
Lisätä osallistujien määrää 50
/100/200 henkilöllä.
Arviointi (Tilinpäätös)
Lapsia ja nuoria 2 kpl/ 8 /15.
Täydet kurssit 10 hlö/17/25.
Lisää kurssitarjontaa 2 kpl/
4/6.
Tyytyväiset kurssilaiset.
Lasten tapahtumia 5 kpl
Täydet kurssit 17 hlö
Kurssitarjontaa lisätty 4 kpl
99
Kulttuuritapahtumia 20 kpl
Osallistujien määrän
lisääntyminen 100 henkilöllä
Tyytyväisyys:osallistuminen
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Säilyttää Runeberginviikon
laatu ja määrä.
Kehittää yhteistyötä
kaupungin
kulttuurilaitosten ja
lähiseuden kesken.
Arviointi (Tilinpäätös)
Säästötavoite:vaihtuvat
kohderyhmät
Runeberginviikolla.
Jatkaa yhteistyötä Pedersören
kulttuuritoimiston kanssa
veteraanijuhlan
järjestämisessä.
Yhteistyö jatkuu Pedersören
ja Uusikaarlepyyn kanssa.
Veteraanijuhlat.
Kulttuurimatkat 10 kpl
Kulttuurimatkoja 2 kpl/ 4/6
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Lisätä asukkaiden
osallistumista
kulttuuritapahtumiin.
Tukea kulttuuritoimintaa
esim. hoitolaitoksissa.
Järjestää kulttuurihankkeita
hoitolaitoksissa, kouluissa
ja päiväkodeissa.
Saada yhdistykset
osallistumaan ja auttamaan
eri tapahtumissa.
Parantaa kulttuuritiedotusta
kaupungissa.
Pitää suosittua kotisivua,
jossa on tuoretta tietoa
kaupungin
kulttuuritapahtumista.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Lisätä tapahtumien
järjestäjien määrää
tapahtuma-kalenterissa ja
muutoin.
60 hlö/125/150
Arviointi (Tilinpäätös)
Tapahtumakalenterin
järjestäjiä 6 kpl lisää yht.
tapahtumia, käyttäjämäärä
n.140
1/13 hoitolaitosta
Kulttuuria hoitolaitoksiin 1
tapaht./2/4
Kulttuuria koulussa 1
tapaht./2/4
4 kpl
4 kpl
Lehdistötilaisuus
kuukausittain 1/2/4
Aktivoida yhdistyksiä.
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
Markkinointi ja
valtakunnallisen
uutiskynnyksen ylittäminen
(myönteinen palaute)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kerran vuodessa/2/3 kertaa
100
Arviointi (Tilinpäätös)
1 kpl Jaakon päivät, IltaSanomat 25.9.2010
UUDISTUMINEN
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vuodesta 2010 alkaen
Asiakaspalvelun
tehostaminen kotisivun
avulla. Lippujenmyynti,
ennakkovaraukset ja
kurssi-ilmoittautumiset.
Taidetoiminnan uudet
tuotteet.
Arviointi (Tilinpäätös)
Käynnistetty
1/2/3 vuodessa
3 kpl
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Yleisen kulttuuritoiminnan
taloutta tasapainotetaan
hankkimalla lisävaroja
hankerahoitusten kautta.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
1/2/3 hanketta vuodessa
Arviointi (Tilinpäätös)
1
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Runeberginviikko
osallistujien määrä
Taidetoiminta
ryhmien määrä
Satubaletti
ryhmäkoko
V. Sundin tuvan
vuokraus,
vuokrausten määrä
Koulupuiston ulkonäyttämön vuokraus,
vuokrausten määrä
Vanhan sataman
VPK:n vuokraus,
Vuokrausten määrä
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
3677
Tilinpäätös
-07
3870
Tilinpäätös
- 08
4833
TIlinpäätös
-09
4556
Talousarvio -10
2520
Tilinpäätös
-10
2520
4
4
4
6
9
9
40
28
35
37
36
36
29
23
25
25
32
52
17
17
33
41
44
29
39
30
40
34
41
2
2
2
2
2,5
2,5
101
Perustelut
Säästötavoitteet sekä ostopalvelujen kustannusten kasvu on rajoittanut
kehittymismahdollisuuksia. Tapahtumien järjestämiseen tarvitaan kolmatta sektoria tai
ohjelmatoimistoa.
Kulttuuritoimi on saanut Aktion Österbottenin(EU) avustuksen kehittämään ja laajentamaan
lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin harrastustarjontaa. Kolmen vuoden aikana etsitään
keinoja yhteistyöhön, jolla voitasiin saada aikaan kuvataidekoulu.
Eu-hankkeen maksatuspäätökset aiheuttavat kirjanpidollisen ongelman, koska ne eivät näy
tilinpäätöksessä välttämättä kyseisenä vuotena.
102
Liikuntatoimenjohtaja: Tove Jansson
103
TOIMIALA:
Liikunta- ja urheilutoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun
turvallisessa, kaksikielisessä ympäristössä , johon pääsee helposti.
1. KUNTOLIIKUNTA
Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat
tarkoituksenmukaisesti seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavarojen jaettaessa
avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, nuorisotoimintaan ja
liikuntamuodon yhteiskunnalliseen merkitykseen.
2. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA
Yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen
terveysliikuntatarjonnan aikaansaamiseksi ja terveyttä edistävästä liikunnasta
tiedottamisen parantamiseksi.
3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA
Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää
päivittäin ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia
ja turvallisia ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Päivittäinen liikunta lähiympäristössä on
tärkeää varsinkin ikääntyneille, joiden näkö, kuulo ja liikuntakyky ovat heikentyneet.
Lähiympäristössä on oltava kevyen liikenteen väyliä ja rakennuksia, joissa voi liikkua
turvallisesti ja esteettömästi.
4. KOULULIIKUNTA
Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus
monipuoliseen liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen.
5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU
Liikuntalaitoksia ylläpidetään siten, että kilpa- ja huippu-urheilu on mahdollista. Erityistä
huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia
kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Länsikentän tekonurmi otettiin käyttöön 12.6.2010.
VERTAILU
Vuosi 2009
2010
HARJOITTELU JA OTTELUTUNNIT:
86 harj. tuntia
236 harj. tuntia
22 ottelutuntia
106 ottelutuntia
TULOT:
1400 €
9483 €
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
104
VAIKUTTAVUUS
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
85 %
Tyytyväisiä asiakkaita joka
ikäryhmässä.
Arviointi (Tilinpäätös)
85 %
Asiakaskysely uimahallissa
marraskuussa.
4 Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
50 %
Liikunnan ja urheilun
aseman vahvistaminen
Pietarsaaressa ja
lähikunnissa.
Arviointi (Tilinpäätös)
Yksi kokous kollegojen
kanssa järjestettiin
lokakuussa.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Organisaation tehokkuus.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
85 %
Arviointi (Tilinpäätös)
0 % ei muutoksia.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Uimahalli, käyttäjiä
Salibandy, käyttäjiä
Tanssi- ja yläsali,
käyttäjiä
Tellus, käyttäjiä
Jalkapallo, tunteja
Yleisurheilu, tunteja
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
- 08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
114207
17675
13601
116080
19957
13217
115852
23272
8827
109487
21463
18885
117000
24000
15000
110 409
22 715
17 607
109332
2075
143
11,5
99087
1855
332
11,5
116271
1980,5
236
11,5
106671
2573,50
378,50
11,5
120000
2000
300
11,5
114 953
2 600
460
11,5
Perustelut
Koulujen ja urheiluseurojen on arvioitu käyttävän yleisurheilukentän 460 tuntia vuodessa.
105
106
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tekninen johtaja: Heimo Toivanen
Hallinto
Kaupunkisuunnittelu
Talo-osasto
Mittausosasto
Kunnallistekniikka
Heimo Toiviainen
Tekninen johtaja
TOIMIALA:
Tekninen virasto
TOIMINTA-AJATUS
Tekninen virasto
- valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri
toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi.
- hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä
omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja ja venesatamia sekä hallinnon,
koulutuksen, kulttuurin, lastenhoidon ja vanhustenhuollon, urheilun, yhdyskuntatekniikan
ym. tarpeisiin käytettäviä laitoksia ja rakennuksia sekä hoitaa metsäomaisuutta.
- hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi
kokonaisuudeksi
- kehittää kaupungin julkisia tiloja (paikkoja ja rakennuksia) ja yhdyskuntatekniikkaa siten,
että ne edistävät elinvoimaista kaupunkielämää
Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten
kansalaisten kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteisöjen
kanssa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuoden 2010 aikana astui voimaan kaupungin uusi hallintosääntö. Sen mukaan teknisen
lautakunnan alainen organisaatio muuttui siten, että palvelualueet hallinto, kaavoitus,
kunnallistekniikka ja mittaustoiminta muodostavat Teknisen viraston, jonka nimi
myöhemmin vuoden 2011 puolella muutettiin Tekniseksi palvelukeskukseksi. Palvelualueet
tilahallinto,
siivouspalvelut,
ruokapalvelut
ja
IT-palvelut
muodostavat
Sisäisen
tukipalvelukeskuksen. Samalla integroitiin uuteen Sisäiseen tukipalveluyksikköön sosiaali- ja
terveysviraston alaisen Malmin yksikön ruokapalvelut, IT-palvelut, tilahallinnon palvelut
(Malmin tekniikka) ja osa siivouspalveluista.
Uusi organisaatiomalli otettiin onnistuneesti käyttöön vuoden 2010 aikana.
Talousarviota ei muutettu vuoden aikana uuden organisaation mukaiseksi, joten tämä
tilinpäätös on laadittu vanhan organisaatiomallin mukaan ja voimassa olevan vuoden 2010
talousarvion pohjalta.
107
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Palveluiden saatavuuden ja
laadun paraneminen.
Kriittistä itsearviointia
jatketaan, ja verrataan
itsearvioinnin tulosta
vuoden 2009 arviointiin.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min:
Itsearvioinnin tulos on samalla
tasolla kuin vuonna 2009.
Real:
Itsearvioinnin tulos on hiukan
parantunut 2009 tasosta.
Max:
Itsearvioinnin tulos on selvästi
parantunut 2009 tasosta.
Arviointi (Tilinpäätös)
Itsearvioinnin tulokset
asteikolla 1-4 olivat:
Vuonna 2007: 2,933
Vuonna 2008: 2,974
Vuonna 2009: 3,102
Vuonna 2010: 2,962
Tulos pieneni hiukan vuoden
2009 luvusta.
4 Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen
Tavoite
Teknisen viraston toimialan
tehokkuutta, tuottavuutta,
palvelujen saatavuutta ja
laatua lisätään seudulla
seudun kuntien kanssa
yhteisten
kehittämishankkeiden ja
lisääntyvän yhteistyön
avulla.
Suoritteet/
Tunnusluvut
Työvuodet
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min:
Yhteistyö seudun kuntien
kanssa pysyy nykyisellä tasolla
ja kehitetään yhteishankintoja.
Real:
Yhteistyö seudun kuntien
kanssa kasvaa nykyisestä ja
aloitetaan jokin uusi yhteinen
kehittämishanke.
Max:
Yhteistyö seudun kuntien
kanssa kasvaa merkittävästi.
Tilinpäätös
-06
202
Tilinpäätös
-07
196
Tilinpäätös
- 08
207,2
108
Arviointi (Tilinpäätös)
Yhteistyö seudun kuntien
kanssa pysyi samalla tasolla
kuin aikaisemmin.
Tilinpäätös
-09
208
Talous
arvio
-10
197
Tilinpäätös
-10
192
Asemakaava-arkkitehti
TOIMIALA:
Ilmari Heinonen
Kaupunkisuunnittelu
TOIMINTA-AJATUS
Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri
toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy
kiinteänä, sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, kontrollin ja
viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että
rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja
esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Yksi osaston työntekijöistä siirtyi lopullisesti eläkkeelle vuonna 2010, eikä uutta ole hänen
tilalleen palkattu. Tämä on laskenut osaston kapasiteettia.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
6. Tiivis kaupunkirakenne
Tavoite
Kaavoituksellinen valmius
vastaa yhduskunnan
rakentamistarvetta,
reservien riittäessä sekä
asuntorakentamiseen että
elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
min: Kaavareservit pysyvät
nykyisellä tasolla.
real: Kaavareservit kasvavat
toimintavuoden aikana.
max:Kaavoitustoiminta kattaa
myös kaupunkiympäristön
olennaista laadullista
parantamista palvelevia
suunnitelmia.
Arviointi (Tilinpäätös)
Minimitaso on saavutettu.
2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Kaavoitusprossien
avoimuutta kehitetään.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tiedotustoimintaa kehitetään
109
Arviointi (Tilinpäätös)
Tiedotustoiminta on pysynyt
samalla tasolla, mutta sitä ei
ole kehitetty.
4. Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen
Tavoite
Yhteinen näkemys
seudullisista maankäytön
tavoitteista
Tavoitetaso 2010
min - real - max
JASU-työn jatkovaihe
käynnistyy.
Arviointi (Tilinpäätös)
MAL-yhteistyö on aloitettu
naapurikuntien kanssa
(JASU:n jatkotyö)
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
5
Työvuodet
Talous
arvio
-07
5
Tilinpäätös
- 08
5
Tilinpäätös
-09
4,5
Talous
arvio
-10
5
Tilinpäätös 10
5
Talonrakennuspäällikkö: Rune Hagström
TOIMIALA:
Talo-osasto
TOIMINTA-AJATUS
Talo-osasto
- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on
mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa
rakennuksissa tai vuokratiloissa
- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi, pitää kunnossa ja siivoaa kaupungin toimitilat ja
rakennukset.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Pietarsaaren kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan 1.7.2010. Hallintosäännön
mukaan perustettiin kaupungin hallintoon Sisäinen tukipalvelukeskus, johon talo-osaston
toiminta integroitiin. Tässä vuoden 2010 talo-osastoa koskevassa tilinpäätöksessä
käsitellään toiminta ja talous vielä vanhan organisaatiomallin mukaan.
110
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Aikatauluseuranta:
Hyväksytty/toteutunut
Tavoitetaso 2010
min - real - max
90 % sisällöstä
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite on saavutettu
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Hyväksytyt tavoitehintaarviot
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tavoitehinta-arvio pitää 100 %
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite on saavutettu
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Käyttöasteen seuranta
Tavoitetaso 2010
min - real - max
90 % on vuokrattu
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite on saavutettu
14 Omistajaohjaus
Tavoite
Ennakoiva pitkän tähtäimen
kiinteistönhoito-ohjelma
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Hoito-ohjelma otetaan
käyttöön vuoden 2010 aikana
111
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite on saavutettu
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
Asuinrakennukset
Hoitorakennukset
Konttorirakennukset
Museo- ja yleiset
rakennukset
Opetusrakennukset
Maatalousrakennukset
Muut rakennukset
Yhteensä (m2)
Työvuodet
Kaupungingeodeetti:
TOIMIALA:
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
- 08
Tilinpäätös
-09
Talous
arvio
-10
Tilinpäätös
-10
1688
12463
12690
7576
1688
12463
12090
7576
1254
11848
12065
21872
1387
15091
13009
21716
1254
11848
12065
21872
1142
11946
14685
21772
43497
390
45000
390
47303
190
44692
390
47303
190
48132
190
13586
91890
99
13586
92793
100
18191
112723
98
8059
1104344
104,19
18191
112723
98
7973
105840
93,4
Anders Blomqvist
Mittaus ja maankäyttö
TOIMINTA-AJATUS
Mittausosasto:
- valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen
kehittymisen edellytysten turvaamiseksi
- kehittää ja ylläpitää kaupungin paikkatietojärjestelmää
- pitää kaupungin kiinteistörekisteriä
- hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta
- hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä
kaupungin omistamia metsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Maastomittauksessa satellittimittaustekniikka (GPS) on nyt käytössä ja uusi mittausrobotti on
hankittu.
Yksi osaston toimista on ollut täyttämättä koko vuoden aikana. Tämä ja 3 %:n virkavapaudet
ovat vaikuttaneet haitallisesti tuotantoon.
Oracle-ohjelmisto on hankittu X-city:n tietokantakäsittelyä varten.
Osasto on aloittanut vapaa-ajankiinteistöjen osoitteiden ilmoitusten lähettäminen.
112
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
3 Aktiivinen elinkeinopolitiikka
Tavoite
Asumiselle ja
yritystoiminnalle tarjolla
tarvittava määrä tontteja.
Kaupungin tonttitarjontaa
parannetaan.
Kaupunginhallitus kiinnittää
huomiota jatkuvaan
akitiiviseen tonttipolitikkaan
asuntojen rakentamista ja
elinkeinotoimintaa varten
sekä että turvataan myös
vanhojen toimivien yritysten
mahdollisuuksia kehittyä.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Raakamaata hankitaan
10 – 15 ha viiden vuoden
sisällä, 2 – 3 ha vuodessa
Uusia pientalotontteja
tarjotaan:
20 kpl - 25 kpl - 35 kpl
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Maanmyyntitulot ja
tarkasteluvuoden uusien
vuokrasopimusten
pääomitetut (4 %) tulot
ylittävät yhteensä
maanostomenot 5-10 vuoden
tarkastelujaksolla.
Arviointi (Tilinpäätös)
Minimitasoa ei ole
saavutettu.
Varsinaisia raakamaan ostoja
ei ole tehty. Tilanne on
kuitenkin tyydyttävä pitemmällä aikaperspektiivillä.
Vain 6 uutta omakotitonttia
on pystytty tarjoamaan. Kun
vuokraustoiminta on ollut
normaalitasolla, vapaiden
tonttien tarjonta on
pienentynyt.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Maapolitiikan tase
positiivinen pitkällä
aikavälillä
Maanmyyntitulot ylittävät
maanostomenot sekä tämän
vuoden aikana että pitemmällä aikaperspektiivillä.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Myyty maata 1000 €
Ostettu maata 1000 €
Puunmyyntitulot 1000
€
Rekisteröity tontteja
kpl
Rekisteröity yleisä
alueita kpl
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
300
357
69
Tilinpäät
ös
-07
774
366
81
Tilinpäätös
- 08
237
55
68
Tilinpäätös
-09
307
590
152
Talous
arvio
-10
250
250
70
Tilinpäätös
-10
554
2
96
96
103
63
87
80
67
13
21
15
29
20
27
18
18
18,65
18,5
17
17
113
Perustelut
Vuoden 2010 maanmyyntituloista suurin osa tulee luonnonsuojelualueista, jotka myytiin ELYkeskukselle. Huomattavan suuret tulot ovat täten kertaluonteisia.
Vuoden aikana ei ole toteutettu yhtään suurta maanostokauppaa. Yksi syy tähän on se että
päätös Tapaninniemen varikkoalueen ostosta on odottanut asian käsittelyä hallintooikeudessa.
Suuri osa puunmyynnistä tulee uusien tonttialueiden hakkuista.
Tonttikaupat ovat olleet vuoden 2010 aikana vaatimattomalla tasolla, ja tämä on taas
vaikuttanut tonttilohkomisten lukumäärään. Kiinteistömuodostuksessa on jatkettu
panostusta yleisten alueiden lohkomisiin.
Talousarvion kohdat Alueiden rakentamisen ja kunnossapito sekä Rakennustarvikkeet ovat
ylitetty, johtuen siitä että mittausosasto on määrätty kustantamaan tiettyjä odottamattomia
hankkeita.
Kaupungininsinööri Harri Kotimäki
TOIMIALA:
Kunnallistekniikka
TOIMINTA-AJATUS
Kunnallistekninen osasto
- rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen liikenteen
väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä urheilu- ja
virkistyslaitokset
- tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin tukipalveluja
kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja
- tuottaa kaupungille tilaustöinä kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista
- hallinnoi pysäköinninvalvontaa
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Uutta rakennuttajainsinööriä ei vielä ole pätevien hakijoiden puuttuessa saatu ja uusi haku
järjestetään helmi-maaliskuussa 2011. Kunnallistekniikan investointimäärärahat olivat
vuonna 2010 edelleen tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Suuria katu- ja tiehankkeita
kuitenkin valmisteltiin yhteistyössä mm. ELY-keskuksen ja KPO:n kanssa. Keskustan
merkittävät talonrakennushankkeet ja muut lupakysymykset aiheuttivat jonkin verran
lisätyötä normaalivuoteen verrattuna. Ympäristötöistä Itälänlahden kunnostushanke
valmistui, mutta vanhan kaatopaikan peittämisessä pidettiin tauko niukan käyttötalouden
takia.
114
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Turvallisempi ja sujuvampi
kaupunkiliikenne kevyen
liikenteen väylien, katujen ja
liikennejärjestelyiden
pitkäaikaisen kehittämisen
kautta.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: liikenneonnettomuuksien
määrä ei kasva
Real: onnettomuudet
vähenevät
Max: vakavien
onnettomuuksien määrä
laskee
Arviointi (Tilinpäätös)
Tilasto on aina vuoden
vanha.
2008: onnettomuuksia 551,
henkilövahinkoja 134
2009: onnettomuuksia 611,
henkilövahinkoja 184
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Asfaltoitujen väylien
parempi kunto
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: korvaukset
vastuuvahingoista eivät kasva
Real: korvaukset
vastuuvahingoista vähenevät
Max: ei vastuuvahinkoja
Arviointi (Tilinpäätös)
Vahinkojen määrä 2009: 23,
korvaussumma 9600 €
Vahinkojen määrä 2010: 27,
korvaussumma 8000 €
PROSESSIT JA RAKENTEET
Investointien budjettikuri
Tavoite
Hyväksytyt tavoitehintaarviot:
Investointihankkeiden
kustannusseuranta
esitetään neljän viikon
välein tekniselle
lautakunnalle, joka
tarvittaessa päättää
korjaavista toimista
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Kaikki teknisessä
lautakunnassa hyväksytyt
tavoitehinta-arviot pitävät.
115
Arviointi (Tilinpäätös)
Investointien
käyttösuunnitelmaa
tarkistettiin vuoden aikana 7
eri kertaa.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Osa palvelutuotannosta
rahoitetaan maksuilla (esim.
luvat, liikennemerkkien
saatavuus jne)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: kaivuluvat
Real: varusteiden käyttö
Max: työvälineiden käyttö
Arviointi (Tilinpäätös)
Likennemerkkien
vuokrausjärjestelmä ja
kaivulupajärjestelmä otettiin
käyttöön.
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
-06
Talous
arvio
-07
Tilinpäätös
- 08
Talous
arvio
-09
Talous
arvio 10
TS -11
TS-12
Työvuodet
73
74
78
74
74
74
74
Arviointi
Kasvaneen onnettomuusmäärän takia olemme jo pyytäneet saada poliisin piirustukset, ts. me
tulemme saamaan paikkatiedon ja kuvauksen vakavista liikenneonnettomuuksista.
116
117
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Sosiaali- ja terveysjohtaja: Pehr Löv
TOIMIALA: Sosiaali- ja terveysvirasto
TOIMINTA-AJATUS
Sosiaali- ja terveysviraston tehtävän voi tiivistää sanomalla, että se haluaa tarjota
oikeaa apua - oikeaan aikaan - oikeassa paikassa - oikealla henkilöstöllä ja oikein
kustannuksin.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Sosiaali- ja terveysvirasto
työskentelee väestön hyvinvoinnin, terveyden ja
toimintakyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi.
Yhteistoiminta-alueen
asukkaille tarjotaan
hyvää, oikeudenmukaista
ja rajatonta palvelua.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Sosiaali- ja terveysvirasto
sitoutuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten palvelujen
kanssa. Johtajat ja esimiehet ovat avainasemassa,
jotta henkilöstö voi tuntea
itsensä motivoituneeksi ja
osalliseksi ja jotta se voi
työskennellä tehokkaasti
asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Johtoryhmä työskentelee
osaavan henkilöstön
aktiiviseksi rekrytoimiseksi.
118
Arviointi (Tilinpäätös)
Organisaatiomuutos on
onnistunut melko hyvin.
Sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty kansalaisten parhaaksi.
Työpaikkakokouksista ja
esimiestapaamisista saadusta palautteesta on nähtävissä, että muutoksista ja
säästöhankkeesta
huolimatta henkilöstö on
motivoitunutta.
Rekrytointityö on johtanut
mm. useiden tk-lääkärien
palkkaamiseen.
UUDISTUMINEN
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentäminen. Ehkäisevä työ ja terveyden edistämistyö painottuvat koko
ketjussa.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Sosiaali- ja terveyslautakunta
haluaa luoda suotuisan elinympäristön, edistää sosiaalista ja henkistä hyvinvointia
sekä kannustaa väestöä terveellisiin elintapoihin.
Tavoitteena on poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa tai vaaraa.
Arviointi (Tilinpäätös)
Useiden toiminnan kehittämiseen tähtäävien hankkeiden arvioinnissa on nähtävissä punainen lanka: ehkäisevää työtä ja varhaista
puuttumista on vahvistettava.
Ympäristöterveydenhuolto
on selviytynyt erinomaisesti
haasteestaan, terveyshaittojen valvomisesta.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että
kaikessa toiminnassa
otetaan huomioon turvallisuus sekä laatu- ja kustannustietoisuus. Lautakunta
haluaa tarjota henkilöstölle
turvallisen työympäristön.
Tuottavuutta analysoidaan
tunnuslukuvertailujen avulla.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Sosiaali- ja terveysvirasto selviytyy haasteesta laadun ja
tuotantoprosessien jatkuvan
kehittämisen avulla.
Toimintaa koskevan raportoinnin on oltava jatkuvaa ja
selkeää.
Toiminnan ohjauksessa ja
kehittämisessä hyödynnetään valtakunnallisia laatusuosituksia ja väestön terveyden mittareita.
Johtoryhmä perehtyy hyviksi
todettuihin menetelmiin
("best practices") ja johtaa
kehitystä niiden mukaisesti
119
Arviointi (Tilinpäätös)
Vuoden aikana päädyttiin
siihen käsitykseen, että laadunvalvonnan on oltava järjestelmällisempää. Se johti
laatupäällikön toimen perustamiseen. Laatupäällikkönä toimii entinen elintarvikelaboratorion johtaja.
Kansallista vertailutilastoa
on analysoitu ja analysoidaan tulevan strategian perustaksi.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Huolehtia taloudellisten
kehysten rajoissa siitä, että kaikki asiakkaat saavat
palvelua, turvallista hoitoa
ja kuntoutusta viipymättä.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Sosiaali- ja terveyslautakunta
haluaa, että hoitopalveluja
tuotetaan pääasiassa oman
hyvän ja tehokkaan toiminnan kautta, mutta niitä
voidaan ostaa, kun se on tarkoituksenmukaista.
Arviointi (Tilinpäätös)
Toteutunut.
On aloitettu toiminnan
tehostaminen useiden
kehittämishankkeiden
avulla. Omaa toimintaa on
täydennetty mittavilla
ostopalveluilla.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-06
BTilinpäätös
-07
Työvuodet
120
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
1370,19
Kansliapäällikkö: Stefan Näse
TOIMIALA: Hallinto
TOIMINTA-AJATUS
Hallinto johtaa, yhteensovittaa ja tukee toimintaa siten, että sitä voidaan ylläpitää ja
kehittää.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Aikaisempien hallintotapojen yhtenäistäminen ja niiden sovittaminen Pietarsaaren kaupungin hallintoon on toteutettu olennaisilta osin suunnitelmien ja voimassa olevien
päätösten mukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa noin puolet kaupungin koko toiminnasta. On tärkeää, että mittavan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto on voitu järjestää tehokkaasti ja
saumattomasti siten, että se vaatii mahdollisimman vähäisen osan kireistä resursseista.
Samalla on varmistettava sopijakuntien valvonta- ja vaikutusmahdollisuudet yhteisessä
toiminnassa luottamuksen ja kehittämismahdollisuuksien säilyttämiseksi. Sosiaali- ja
terveysviraston johto työskentelee näiden pyrkimysten parissa.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Riittävän ja selkeän hallintojaon määrittely
Vahvistetaan yhtenäiset ja
riittävät perusteet päätösvallan siirtämiselle
Luodaan tarkoituksenmukaiset menettelytavat
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Hallintojako on määritelty
Hallintojako on määritelty
Päätösvaltaa on siirretty tarkoituksenmukaisessa laajuudessa
Päätösvaltaa on siirretty
tarkoituksenmukaisessa
laajuudessa
Hallinto hoidetaan oikein ja
saumattomasti
Hallinto on tiettävästi
hoidettu oikein ja
saumattomasti
121
Arviointi (Tilinpäätös)
PROSESSIT JA RAKENTEET
11 Sujuva päätöksentekoprosessi
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Arviointi (Tilinpäätös)
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee lähinnä
linjauksia ja periaatepäätöksiä
Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt lähinnä hallinto-, periaate- ja linjausasioita
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Useimpien henkilöstö- ja
yksilöasioiden päätösvalta
siirretään viranhaltijoille
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Siirto on toteutettu
Arviointi (Tilinpäätös)
Siirto on toteutettu
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
122
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
6
Tilinpäätös
-10
5
Henkilöstöpäällikkö:
TOIMIALA:
Päivi Stenman
Sosiaali- ja terveysvirasto, henkilöstöhallinto
TOIMINTA-AJATUS
ks. Pietarsaaren kaupunki henkilöstöasiat
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuosi 2010 oli ensimmäinen vuosi isäntäkunnassa. Toiminnan kehittäminen
henkilöstöstrategian ja toimenpideohjelman mukaisesti loi suuria haasteita
työnantajalle. Ohjelmaa ei päästy heti täysillä alkuvuodesta toteuttamaan kaupunkia
koskevan säästöhankkeen vuoksi. Säästöhankkeen suunnittelu ja toteuttaminen vei
oman aikansa ja vaati ylimääräisiä ponnisteluja. Säästöhankkeista huolimatta
henkilöstöhallinto on hyvin pitkälle pysynyt toimenpideohjelman asettamassa
aikataulussa. Syksyn 2010 aikana saatiin päätökseen ensimmäinen vaihe
palkkaharmonisoinnissa. Vuoden aikana yhtenäistettiin myös useita virka- ja työsuhteeseen liittyviä periaatteita
Kesän 2010 laajat sulkemiset vähensivät rekrytointitarvetta, joskin lomien aikana oli
vaikeaa löytää vapaata hoitohenkilökuntaa sijaisiksi. Sijaispankissa välitettyjen sijaisten
määrä kasvoi vuodesta 2009. Kuluneena vuotena on terveyskeskuslääkäreiden
rekrytoinnissa ollut vaikeuksia ja tilanteen parantamiseksi tehtiin paikallinen sopimus
palkkauksesta syksyllä 2010.
Henkilökunnan osaamisen varmistamiseksi on oma koulutussuunnittelija järjestänyt
sisäistä koulutusta. Sisäistä koulutusta on myös järjestetty meneillään olleiden
hankkeiden tiimoilta.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstön osaamisen
turvaaminen ja
kehittäminen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Laaditaan
täydennyskoulutusstrategia.
Järjestetään sisäisiä
koulutuksia.
123
Arviointi (Tilinpäätös)
Täydennyskoulutusstrategiaa työstetty.
Valmistuu vuoden 2011
alussa. Sisäisiä
koulutustilaisuuksia on
järjestetty yhteensä 67.
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Täydennyskoulutusta ja
osaamista tukevaa
verkostoa kehitetään
Henkilökunnan työkyvyn
ylläpitäminen
Arviointi (Tilinpäätös)
Täydennyskoulutuspäivien
määrä sosiaali- ja
terveydenhuollossa on
keskimäärin 3-3,5/
työntekijä
SIFKO-hankekokouksiin
osallistuminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilöstön
sairaslomapäivien määrä
vähenee.
Täydennyskoulutuspäivien
määrä keskimäärin
3,26/työntekijä.
Hanketyöntekijä on
osallistunut Sifkohankekokouksiin.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Käytäntöjen yhtenäistäminen
henkilöstöasioissa toteutuu
suunnitellussa aikataulussa
Arviointi (Tilinpäätös)
Sairaslomapäiviä
15,3/työntekijä.
(Vanhushuollon tulosalue
17,9 ja terveydenhuollon
tulosalue 13,8).
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Oikeudenmukainen
johtajuus uudessa
isäntäkunnassa.
Käytäntöjä yhtenäistetty
liikkeelle 2010
toimenpideohjelman
aikataulun mukaisesti.
Palkkaharmonisoinnin
ensimmäinen erä 50 000
jaettu.
RESURSSIT JA TALOUS
13 Onnistunut henkilöstön rekrytointi
Tavoite
Tk-lääkäreiden ja
hammaslääkäreiden
onnistunut rekrytointi
Varhainen rekrytointi
Sijaispankin toimintaa
tehostetaan sosiaali-ja
terveysvirastossa.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tk-lääkäreiden ja
hammaslääkäreiden
rekrytointia tehostetaan.
Tietoa annetaan sosiaali- ja
terveydenhuoltoalasta
perusopetuksen
oppilaitoksille.
Välitettyjen sijaisten osuus
lisääntyy.
124
Arviointi (Tilinpäätös)
Tk-lääkäreille uusi
paikallinen sopimus
hyväksyttiin syksyllä 2010
helpottamaan
lääkäritilannetta.
Informaatiotilaisuus
lukiossa järjestetty
Sijaispankki on järjestänyt
2776 (2508 v 2009)
sijaista työvuoroon.
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Työvuodet
Tilinpäätös
- 08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
4,44
125
Vs. johtava lääkäri
Jorma Rantanen
Hoitotyön päällikkö
Lis-Marie Vikman
TOIMIALA: Terveydenhuolto
Toimiala: Terveydenhuolto
Arviointi 2010
Terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2010
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-ajatus
Sosiaali- ja terveysvirasto työskentelee väestön hyvinvoinnin, terveyden ja
toimintakyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Yhteistoiminta-alueen
asukkaille tarjotaan hyvää, oikeudenmukaista ja rajatonta palvelua.
Terveydenhuollon toiminta-ajatus
Isäntäkunnan sosiaali- ja terveysviraston terveydenhuoltosektori tuottaa Pietarsaaren seudun väestölle laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja –
ehkäisevää
terveydenhoitoa,
ihmisläheistä
ja
joustavaa
perusterveydenhuoltoa sekä kiireellistä ja elektiivistä erikoissairaanhoitoa.
Asiakaspalvelun kehittäminen
Tyytyväiset potilaat ja omaiset.
Potilaan tuntevat olevansa osallisia omassa hoidossaan.
Potilailta ja omaisilta saatua palautetta seurataan
järjestelmällisesti.
jatkuvasti
ja
Nollatoleranssi ”läheltä piti”-tilanteiden suhteen. Seurataan HaiPro ohjelman avulla. Hoitoketjun heikkoudet selvitetään ja korjataan
järjestelmällisesti.
Järjestelmällistä ja yhtenäistä potilaspalautteen keruuta ei ole kyetty
toteuttamaan organisaatiomuutosten vuoksi. Siirretty vuoteen 2011.
Vuodeosastoilla on omat potilaskyselylomakkeensa ja tulokset käydään läpi
osastoilla. Yleisesti ottaen potilaat ovat tyytyväisiä, mutta kieliongelmista on
huomautettu. Portaalin kautta on tullut kirjallista palautetta vähäisessä määrin
(13 kpl). Potilaan osallisuus ja omat tavoitteet hoidossa tuodaan esiin
kehitettäessä terveyskeskuksia kansallisella tasolla ja POTKU-hankkeessa.
HaiPro on käytössä kaikissa yksiköissä ja sitä on laajennettu vanhushuoltoon
ja sosiaalihuoltoon. ”Läheltä piti” -ilmoitusten perusteella yksiköt parantavat
työkäytäntöjään
ja
ryhtyvät
toimenpiteisiin
potilasturvallisuuden
kehittämiseksi. Saapuneista ilmoituksista 33 % koskee tiedottamisen ja
tiedonkulun puutteita ja 22 % lääke- ja nestehoitoa. Lääkehoidon
suunnitelmat on päivitetty koko yhteistoiminta-alueella. Organisaatiolla on
126
Toimiala: Terveydenhuolto
Arviointi 2010
Terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2010
kaksi edustajaa VSHP:n potilasturvallisuusryhmässä.
Syksyllä 2010 avataan päiväosasto, jolla on tilaa kuudelle syömishäiriöpotilaalle.
Muun muassa psykiatrian ja avohoidon, mutta myös muiden sektorien
tulevana haasteena on työskentely muista kulttuureista tulevien potilaiden
parissa. Tarvitaan alan koulutusta ja ymmärtämyksen lisäämistä.
Sähköinen lääkemääräys (e-resepti) otetaan käyttöön valtakunnallisen
ohjelman mukaisesti.
Prosessien ja työskentelytapojen kehittäminen
Terveydenhuollon yhdentäminen
Avohoidon hoitokäytännöt sovitetaan yhteen siten, että Uudenkaarlepyyn
alueella ja Malmin yksiköissä noudatetaan yhtäläisiä hoitoperiaatteita
(menettelytapakuvaukset ja laatukäsikirjat). Vuoden 2010 alussa laaditaan
työprosessien tarkastamista koskeva suunnitelma ja työ kestää arviolta kaksi
vuotta. Prosessia ja eri ammattiryhmien ja työtiimien välille syntyviä
yhteistyövaikutuksia pidetään suuressa arvossa. Laatukäsikirjat päivitetään
ja
sovitetaan
yhteen
Uudenkaarlepyyn
perusterveydenhuollon
avohoitokäytännön kanssa.
Työn organisointia perusterveydenhuollon avohoidon toimintalinjojen
mukaisesti vahvistetaan. Valitaan eri hoitolinjojen vastuuhenkilöt (lääkärit ja
hoitajat). Samalla aloitetaan terveyskeskuslääkäreiden toimenkuvan
kehittämishanke muualta Suomesta saatujen kokemusten mukaisesti.
Kuntien eri aluevastaanottojen välistä yhteistyötä lisätään työn tehokkuuden
ja laadun parantamiseksi.
Syömishäiriöpotilaiden hoitoon tarkoitettu Fredrika-osasto aloitti toimintansa
syyskuussa 2010. Kesän aikana rekrytoitiin henkilöstöä ja järjestettiin tilat
tarkoitusta varten.
Pedersören kunta ja Luoto vastaanottivat kiintiöpakolaisia. Laadittiin menettelyohjeet terveystarkastuksia varten. Eri Kaste-hankkeiden kautta on tarjottu
monikulttuuriseen hoitotyöhön liittyvää koulutusta. Muutoinkin useilla
erikoisaloilla lisätään valmiuksia muista kulttuureista tulevien ihmisten
hoitamiseen.
Sähköisen lääkemääräyksen (e-resepti) suunnittelutyö on aloitettu.
Kansallisen e-resepti -hankkeen aikataulua on pidennetty. Seudullamme se
otetaan käyttöön todennäköisesti kahden vuoden kuluessa.
Avohoidon hoitokäytännöt ja laatukäsikirjat on päivitetty yhdessä ja otettu
käyttöön sitä mukaa kuin ne ovat valmistuneet. Osa yhteensovittamistyöstä
jatkuu suunnitellusti vuonna 2011. Hoitokäytäntöjen vähäisiä eroavuuksia
(Uusikaarlepyy – Malmi) on sovitettu yhteen niiden ilmetessä. Myös
päivystyksessä ja hygieniatyössä on laadittu laatukäsikirjat.
Keskustan vastaanoton sairausvastaanotto sekä sydän- ja reumavastaanotto
siirtyivät kesällä Malmin tk-vastaanotolle. Malmin tk:n äitiys- ja lastenneuvola
siirtyi Keskustan vastaanoton tiloihin. On keskusteltu eräiden muiden
vastaanottojen yhdistämisestä sekä kussakin kunnassa sijaitsevien
vastaanottojen välisen yhteistyön lisäämisestä.
Malmin ja Uudenkaarlepyyn kriisiryhmien yhdistäminen on aloitettu. Ryhmät
yhdistetään yhdeksi kriisiryhmäksi, mutta jäsenet kuuluvat edelleenkin
kahteen eri tiimiin.
Työn organisoinnista perusterveydenhuollon avohoidon toimintalinjojen mukaisesti käydään keskusteluja. Eri hoitolinjojen vastuuhenkilöitä (lääkärit ja
hoitajat) ei ole vielä valittu. Terveyskeskuslääkärien toimenkuvan kehittämistä
ei ole vielä voitu toteuttaa kokopäivätyötä tekevien tk-lääkärien vähyyden
127
Toimiala: Terveydenhuolto
Arviointi 2010
Terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2010
vuoksi.
Lääkinnällisten palvelujen eri yksiköissä (fysioterapia, toimintaterapia,
röntgen, laboratorio ym.) toteutetaan vastaavanlainen yhteensovittaminen
terveydenhuollon organisaatiomallin mukaisesti. Yhteensovittaminen koskee
sekä henkilöstöä että toimintaa.
Alueen diabeteshoidon resurssit sovitetaan yhteen, mutta tulevaisuuden
haasteiden kohtaaminen vaatii lisäresursseja. Erityisten potilasryhmien
(esim. sydän-, reuma-, silmä-, astma-, luukato- ja lapsipotilaiden sekä
urologisten
potilaiden)
asiantuntijahoitajavastaanotto-järjestelmä
tarkastetaan ja sovitetaan tarvittaessa yhteen kaiken yhteistoiminta-alueella
olevan osaamisen hyödyntämiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Päivystyksen ja useiden poliklinikkojen hoitajavastaanottoa kehitetään
edelleen. Hygieniahoitajatoiminnot vahvistuvat vakinaisen hygieniahoitajan
palatessa kokopäivätyöhön talousarvion mukaisesti. Hygieniahoitaja palvelee
koko yhteistoiminta-aluetta.
Kolpintien puhelinneuvonta ryhtyy asteittain palvelemaan koko
yhteistoiminta-alueen väestöä.
Avohoidon ja sairaalan erikoisalojen välisiä uusia yhteistyömuotoja,
yhdentämistä ja konsultointitoimintaa selvitetään ja niihin kannustetaan
nykyisten resurssien käytön optimoimiseksi ja oikean hoidon takaamiseksi
oikeaan aikaan.
Hoidon dokumentointi rakenteistetaan ja yhtenäistetään potilaskertomusjärjestelmän päivityksen yhteydessä hoitoprosessimallin mukaisesti.
Yhteistoiminta-alueen yhteisen ja toimivan potilastietojärjestelmän 2011
suunnittelu aloitetaan.
Lääkinnällisten palvelujen yksiköt on yhdennetty henkilöstön ja hallinnon
osalta. Yhteisen potilaskertomusjärjestelmän puutteen vuoksi toimintaa ei
voida yhdentää täysin. Se vaikuttaa etenkin laboratorion prosesseihin.
Syyskuussa aloitettiin pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen tähtäävä
POTKU-hanke. Malmin tk-vastaanotolla on aloitettu kahden lääkärin ja
kahden hoitajan välisen tiimityön kehittäminen. Organisaation diabeteshoito
on kartoitettu, diabeteshoitoketju on laadittu ja lääkärin ja sairaanhoitajan
välinen työnjako on määritelty.
Reumahoitajatoiminta on käynyt säästöliekillä, koska reumahoitaja on
toiminut Malmin tk-vastaanoton osastonhoitajan sijaisena.
Päivystävän lääkärin odotusaikojen lyhentämiseksi aloitettiin syksyllä ns. päivystyshoitajan vastaanotto. Eräät lääkärin tehtävät on siirretty muutamille sairaanhoitajille, jotka ovat saaneet lisäkoulutuksen. Päivystyshoitajat työskentelevät arkisin klo 9-17.Hygieniahoitaja palvelee koko yhteistoiminta-aluetta.
Malmin tk-vastaanoton puhelinneuvontaan on ohjattu lisäresursseja. Uudenkaarlepyyn tk-vastaanotolla on toistaiseksi oma puhelinneuvontansa.
Lastenlääkärit ovat tarjonneet lääkäriresursseja lastenneuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon.
Lastenlääkärien
ja
tk-lääkärien
välisiä
konsultointimahdollisuuksia on parannettu.
Organisaatiossa toteutettiin laaja Effica-päivitys, johon sisältyivät
asennustyöt, suunnittelu, koulutus ja testaus. Potilaskertomusdokumentointi
on rakenteistettu ottamalla käyttöön yhteiset otsikot. Yhteisen
potilaskertomuksen
suunnittelua
ei
ole
voitu
aloittaa
yhteisen
potilaskertomusjärjestelmän hankintaprosessin pitkittymisen vuoksi.
Työterveyshuollon hintoja on tarkistettu, jotta tavoite itsekannattavuudesta
täyttyisi vähitellen. Syksyllä 2010 päätettiin, että organisaation
työterveyshuollosta tulee kunnallinen, Kokkolan TyöPlussan alaisuuteen
kuuluva liikelaitos. Tilojen vuokraamisesta on tehty esisopimus. Nykyisten
128
Terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2010
Toimiala: Terveydenhuolto
Arviointi 2010
Työterveyshuolto jatkuu entiseen tapaan. Kunnallisen liikelaitoksen perustamista valmistellaan vuoden aikana.
suunnitelmien mukaan liikelaitoksen toiminta alkaa vuodenvaihteessa 20112012.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentäminen
Päihdehuollon ja mielenterveyshoidon sektorit ylittävän yhteistyön
edellytykset parantuvat uudessa organisaatiossa. Sama koskee
lastensuojelua, kouluterveydenhoitoa sekä lasten ja nuorisopsykiatrian
toimintaa.
Apuvälinepalvelut sovitetaan yhteen yhden apuvälinekeskuksen ja usean
lainauspisteen periaatteen mukaisesti. Se toteutetaan parhaiten
yhteistoiminta-alueen yhteisen hankkeen muodossa sekä apuvälineiden
hankinnan, varastoinnin että apuvälineiden myöntämisperusteiden osalta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen ulkoisten ostopalvelujen käyttöaste
kartoitetaan ja korvataan osittain omilla terapeuttiresursseilla. Yhteistoimintaalueella laaditaan ja dokumentoidaan yhteiset kriteerit lääkinnällisen kuntoutuksen saamiseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen kautta fysioterapiaa ostopalveluna tarvitsevien vanhusten osuus vähenee. Omana palveluna annettu
kotikuntoutus ja toimintakykyä ja kotona asumista tukeva ohjaus lisääntyvät.
Resurssit
kohdennetaan
terveyden
edistämistoimintaan
ja
ryhmätoimintaan. Alueen terveyskasvatustoimintaa suunnitellaan ja
sovitetaan yhteen.
Hoitoketjutyötä jatketaan ja Uusikaarlepyy yhdennetään prosesseihin niiltä
osin, joilta se ei vielä ole ollut osallisena. Osa valmiiksi laadituista
hoitoketjuista odottaa käyttöönottoa. Hoitoketjuja käytetään kaikissa
Päihdehuollon ja mielenterveyshuollon yhteistyötä on kehitetty sektorit
ylittävän Välittäjä-nimisen Kaste-hankkeen kautta. Eri Kaste-hankkeiden
kautta on järjestetty mielenterveys- ja päihdehuoltoon, ehkäisevään
mielenterveyshuoltoon ja lastensuojeluun liittyvää täydennyskoulutusta.
Hankkeiden koulutukset on suunnattu erityisesti avohoidon terveydenhoitajille
ja sairaanhoitajille. A-klinikka ja mielenterveyshuolto pitävät säännöllisiä
kokouksia. Mielenterveyshuollon edustaja osallistuu lastensuojelun
tukiryhmään.
Siirretään tuonnemmaksi ja toteutetaan hankemuotoisena vuonna 2011.
Toteutus vaatii lisätiloja. Uudenkaarlepyyn lääkekeskuksen toiminta päättyi
1.7.2010 ja lääkehuolto on hoidettu siitä lähtien Malmilta käsin.
Kustannusten nousun jarruttamiseksi hankittiin lääkinnällisen kuntoutuksen
ostopalveluja. Potilaiden tasavertaisen kohtelun ja kustannustehokkaan
hoidon vuoksi on laadittu ja dokumentoitu toimintalinjat lääkinnällisen
kuntoutuksen myöntämiselle.
Vanhusten kotikuntoutukseen on suunnattu lisää fysioterapiaresursseja osastohoidon ja ostopalvelujen tarpeen vähentämiseksi. Hyvät käytännöt hankkeessa on laadittu malli kotihoitohenkilöstön kouluttamiseksi aktivoivissa
työskentelytavoissa. Perusterveydenhuollon fysioterapian painopiste on
edelleenkin yksilöllisessä hoidossa terveyden edistämis- ja ryhmätoiminnan
sijasta.
Mittava hanke terveydenhuollon (ja tarvittaessa vanhushuollon ja
sosiaalihuollon) hoitoketjujen päivittämiseksi, laajentamiseksi ja loppuun
saattamiseksi on jatkunut vuoden aikana intensiivisenä Hyvät käytännöt nimisen PARAS-hankkeen rahoittaman kokoaikaisen hanketyöntekijän
johdolla. Työhön on osallistunut useiden yksikköjen henkilöstöä. Hankkeen
täytäntöönpano ja loppuun saattaminen jatkuu vuoteen 2011.
129
Toimiala: Terveydenhuolto
Arviointi 2010
Terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2010
Portaalia on kehitetty ja muokattu uuden organisaation tarpeita varten.
Prosessi on mittava ja jatkuu vielä vuonna 2011.
hoitokontakteissa.
Sosiaali- ja terveysviraston yhteisen portaalin laatiminen aloitetaan vuonna
2010.
Henkilöstöresurssit
Geriatrian osastot siirretään vanhushuoltoon ja yksi yleislääketieteen osasto
jää terveydenhuollon alaisuuteen. Osastopotilaiden hoitoa kehitetään tiiviissä
yhteistyössä osastojen kesken sekä terveydenhuollon yksikköjen kanssa.
Pedersören ja Luodon alueiden terveydenhoitajat hoitavat kotisairaanhoidon
tehtäviä
vielä
vuonna
2010,
mutta
suunnitelmaan
sisältyy
kotisairaanhoitotyön siirtäminen seudun yhteiseen ”kotihoidon” yksikköön.
Mahdollisuudet
vaativampaan
kotisairaanhoitoon
ja
kaikenikäisten
kotisairaanhoitoon säilytetään ja niitä kehitetään edelleen. Pietarsaaren
kotisairaanhoito siirretään yhteiseen ”kotihoidon” yksikköön jo vuonna 2010,
jolloin selvitetään ja tehostetaan käytännön yhteistyötä kotipalvelun kanssa.
Kotisairaanhoidon laatukäsikirjat päivitetään ja tehdään yhteisiksi
kotipalvelun kanssa.
Hoitokodin ja päiväkeskuksen toiminta siirretään samaan tulosyksikköön
kuin muut sosiaalihuollon psykiatriset asumisyksiköt, mikä mahdollistaa saumattomamman hoidon porrastuksen psykiatrisessa asumistoiminnassa.
Pyrkimyksenä on säilyttää hyvä hoitoyhteistyö muun psykiatrian kanssa.
Malmin siivousosasto kuuluu vuonna 2010 kokonaisuudessaan terveydenhuollon tulosyksikön alaisuuteen ja palvelee sekä terveydenhuollon että vanhushuollon vuodeosastoja. Vuoden alkupuoliskolla selvitetään, missä määrin
siivousosasto kuuluu osana hoitoon ja missä määrin se voi kuulua muihin
siivouspalveluihin Pietarsaaren kaupungin tukipalveluissa.
Ei-lääkinnälliset tukitoiminnot yhdennetään isäntäkunnan organisaatioon
lukuun ottamatta kiinteistöjä, jotka jäävät yhteistoimintaa koskevan
Toteutettu. Sovittu yleislääketieteen osaston, geriatrian osastojen ja keuhkosairauksien/sisätautien osasto 1:n välisestä työnjaosta.
Ortopedian toiminta aloitettiin syksyllä uudelleen ostolääkäripalvelujen turvin.
Kotisairaanhoito on toiminut jokseenkin aikaisempien vuosien tapaan.
Pedersören, Luodon, Jepuan ja Munsalan kotisairaanhoidon henkilöstövastuu
on säilynyt terveydenhuollolla. Sekä terveydenhuollon että vanhushuollon
edustajista koostuva työryhmä on laatinut kotihoidon suunnitelmia. Yhteisen
kotihoidon tarpeesta on oltu yksimielisiä, mutta samalla on todettu, että
kotipalvelutoiminnan ja kotisairaanhoidon yhdistäminen vaatii aikaa. Aikuisten
vaativaa kotisairaanhoitoa annetaan toistaiseksi vähäisessä määrin.
Kehittämistarvetta on edelleen. Lasten kotisairaanhoitoa tarjotaan ja
kehitetään pienimuotoisesti lastenosastolta käsin. Lasten kotisairaanhoidon
kriteerit on laadittu.
Toteutunut.
Malmin siivoustoimintoja tarkasteltiin kriittisesti mm. ulkopuolisen konsultin
avulla, mikä johti siihen, että avohoidon laitosapulaiset ja siivoustyönohjaajat
siirrettiin vuodenvaihteessa 2010-2011 kaupungin sisäisiin tukipalveluihin.
Vuodeosastojen siivousta selvitetään sisäisesti vielä vuonna 2011.
Tavoitteena on toimintojen siirtäminen soveltuvilta osin sisäisen
tukipalvelukeskuksen alaisuuteen vuonna 2012. Ei-lääkinnälliset tukitoiminnot
siirrettiin vuoden 2010 alussa isäntäkunnan vastaavien toimialojen
130
Toimiala: Terveydenhuolto
Arviointi 2010
Terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2010
sopimuksen mukaan nykyiselle omistajalle.
Sisäisen henkilöstökoulutuksen yhteensovittamisella turvataan säännöllisen
ja lakisääteisen koulutuksen saatavuus henkilöstölle koulutusmäärärahan vähenemi-sestä huolimatta.
Lääkärien rekrytointi- ja perehdyttämisohjelma saatetaan valmiiksi ja
otetaan käyttöön.
Uuden organisaation muovaamista jatketaan vuoden aikana mm. johtamis- ja
työskentelytapojen yhteensovittamisella. Toimiva tiedonvälitys, työpaikkakokoukset ja kehittämiskeskustelut tukevat henkilöstöä muutosprosessissa.
Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet ja hyvinvoinnin tukeminen yhteensovitetaan
isäntäkunnassa
henkilöstöpoliittisen
ohjelman
mukaisesti.
Yhteistoiminta-alueen henkilöstölle tarjottavan työterveyshuollon perusteet
yhtenäistetään asteittain ja viimeistään vuonna 2011.
Talous ja aineelliset resurssit
Erittäin kireä talousarvio edellyttää tarkkaa seurantaa ja tiukkaa
talousarviokuria vuoden aikana. Isäntäkunnan talousseurantaa kehitetään ja
entisen MTHA:n perusterveydenhuollon osalta otetaan käyttöön uudet
kuntalaskutustuotteet.
Talousarviossa asetettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi laajennetaan
kesäsulkemiset koskemaan myös lastenosastoa, naistentautien ja synnytysosastoa sekä äitiys- ja naistentautien poliklinikkaa, jotka suljetaan viideksi
viikoksi. Aluevastaanottojen toiminta rajataan aikaisempaa vähempiin
yksiköihin viiden viikon ajaksi.
alaisuuteen liinavaatevarastoa ja siivoustoimintoja lukuun ottamatta.
Lääkärien rekrytointia varten perustettu työryhmä kokoontuu säännöllisesti
pohtimaan eri vaihtoehtoja. Tk-lääkärien perehdyttämisohjelma on valmis.
Organisaation toimivuuden kannalta tärkeimmät osat on sovitettu yhteen.
Henkilöstöraportti antaa lisää tietoa henkilöstön vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista, täydennyskoulutuspäivien määrästä, kehittämiskeskusteluista, työpaikkakokouksista,
johtamisesta
ja
tiedotuksesta.
Ulkoista
täydennyskoulutusta on käytetty 3 %:n säästöhankkeen vuoksi vähemmän
kuin aikaisempina vuosina. Isäntäkunta johtaa ja koordinoi tyhy-toimintaa.
Henkilöstölle tarjotaan työterveyshuoltoa tasa-arvoisesti. Kesän kiinniolot ovat
johtaneet sijaispulaan syksyllä. Vallitsevien olosuhteiden vuoksi osa
pitkäaikaisista hoitajan sijaisista on valitettavasti vaihtanut työpaikkaa.
Kaupungin säästöohjelman suunnittelu ja toteuttaminen on leimannut koko
toimintavuotta. Säästösuunnitelman pääelementtejä olivat vapaaehtoiset virkavapaat ja kesäkiinniolojen laajentaminen, jonka johdosta sijaistarve väheni.
Kiinniolojen lisääminen näkyy myös tuotannon vähenemisenä (käynnit ja
hoitopäivät liitteenä) etenkin kirurgiassa sekä lasten ja synnytysten hoidossa.
Säästötavoitteiden saavuttamiseksi kesäkiinniolot ulotettiin koskemaan myös
kirurgian osastoa ja leikkausosastoa. Kiinniolot suunniteltiin huolellisesti eikä
niistä aiheutunut todistettavaa haittaa väestölle. Avoinna olleiden osastojen ja
yksikköjen henkilöstön työtaakka oli kuitenkin ajoittain kohtuuttoman suuri.
Kesäkiinnioloja arvioitiin erikseen henkilöstön kanssa ja taloudellisia vaikutuksia arvioidaan vielä tilinpäätöksessä. Kesäkiinniolojen konsepti toistetaan
vuonna 2011, kuitenkin siten että sijaisten saatavuutta vahvistetaan, mikäli
mahdollista.
Suun terveydenhuollossa on henkilöstöpulaa eikä hoitotakuun vaatimuksista
selviydytty täysin toimintavuoden aikana. Uudessakaarlepyyssä tilanne oli
kuitenkin parempi.
131
Toimiala: Terveydenhuolto
Arviointi 2010
Terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2010
Rafaela-luokituksen mukainen optimaalinen hoitoisuusaste osastoilla 1-5.
Päivystyksessä otetaan käyttöön Rafaela-hoitoisuusluokitus. Osastoilla 6-8
odotetaan luokitusjärjestelmän olevan luotettava käytettäväksi vuonna 2010.
Harmaakaihileikkaukset vähenevät tasolle 300.
Rafaela-hoitoisuusluokituksen tavoitteena on, että enintään 15 % päivistä on
optimaalisen tason yläpuolella. Mikään osastoista 1-5 ei päässyt
tavoitteeseen, vaan ne ylittivät optimaalisen tason keskimäärin 22,5 %:lla
(22,5-48,55). Osastoilla 6-8 kyettiin määrittämään optimaalinen taso. Hoitoisuusaste on jatkuvasti korkea osastoilla 6-8 etenkin viikonloppuisin, jolloin
henkilöstöä on vähemmän.
Taloudellisista syistä Rafaelaa ei otettu vielä vuonna 2010 käyttöön päivystyksessä ja poliklinikoilla. Organisaatio osallistui Rafaelaan liittyvään ns.
Tieten-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää mittari apuvälineeksi
hoidon johtamiseen, työprosessien parantamiseen ja henkilöstön terveyden
edistämiseen.
Lautakunta korjasi aikaisempia päätöksiä ja myönsi lisämäärärahan silmäleikkauksia varten. Vuonna 2010 tehtiin 393 silmäleikkausta, joista 45 yhteistoiminta-alueen kuntien ulkopuolisille potilaille.
Hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteet tarkastetaan ja yhtenäistetään.
Geriatrian ja yleislääketieteen osastojen kunnostus aloitetaan.
Paikkamäärä vähenee 31 paikkaan osastoa kohden jo kunnostustöiden
alkaessa vuonna 2010. Osa toiminnasta sijoitetaan kunnostuksen ajaksi
tilapäisesti Östanlidiin (n. 24 paikkaa).
Maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelua koskevat yhtenäiset perusteet on
laadittu ja otettu käyttöön. Aikaisemmin hoitotarvikkeita saaneiden potilaiden
osalta kestää kevääseen 2011 ennen kuin kaikki on käyty läpi ja jakelu on
mukautettu uusiin perusteisiin. Uusien ohjeiden käyttöönotto on vaatinut
useita tiedotustilaisuuksia.
Tilapäisesti muualle sijoitettu osasto siirrettiin takaisin Malmin osastojen 6-8
säästövaatimusten mahdollistamiseksi. Osastot ovat toimineet siitä lähtien
suurina osastoina aikaisemman konseptin ja henkilöstömiehityksen mukaan
suurimman osan vuotta. Osastojen peruskorjauksen suunnittelua on jatkettu
vuoden aikana ja henkilöstö on ollut osallisena prosessissa.
Terveydenhuollon henkilötyövuodet 2010
716,53
132
Vanhushuollon päällikkö:
TOIMIALA
Eivor Back
Vanhushuolto
TOIMINTA-AJATUS
Tavoitteena on tarjota laadukasta ja kustannustehokasta alueellista vanhushuoltoa.
Vanhushuollon pääpaino on avohuollossa, jossa vanhuksilla on mahdollisuus elää ja
asua itsenäisesti turvallisissa olosuhteissa. Aktiivinen panostus avohuoltoon on
välttämätön huolto- ja hoivapalvelujen lisääntyvään kysyntään vastaamiseksi.
Tukitoimenpiteitä, kuten kotihoitoa ja tukipalveluja, myönnetään yksilöllisten
tarpeiden mukaisesti. Asumisyksikössä hoidettavien vanhusten on voitava elää
sisällökästä ja virikkeellistä elämää, jossa hyödynnetään yksilön omia voimavaroja.
Vanhushuollossa käytetään hoidon porrastusta ja hoidon suunnittelua, jotta
ikäihmisten hyvän hoidon tarve voidaan täyttää myönnettyjen voimavarojen
puitteissa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuosi 2010 on tuonut mukanaan suuria muutoksia alueen vanhushuoltoa yhteensovitettaessa. Kuntien vanhushuollon etusijaistukset, edellytykset ja taloudelliset
voimavarat ovat olleet erilaiset. Toimintavuonna on kulunut paljon aikaa toiminnan
kartoittamiseen, selvitysten tekemiseen ja uudelleenorganisointiin. Sen lisäksi, että
kuntien
vanhushuolto
yhdistettiin
isäntäkunnan
yhdeksi
tulosalueeksi,
vanhushuoltoon liitettiin myös eräitä terveydenhuoltotoiminnan osia, kuten
kotisairaanhoito ja kolme geriatrian osastoa, kaksi Malmilta ja yksi
Uudestakaarlepyystä. Organisaatiomuutoksen yhteydessä päätettiin, että Malmin
geriatriset osastot 7 ja 8 kuuluvat vanhushuoltoon ja osasto 6 yleislääketieteeseen,
kuitenkin siten, että 8 potilasta kuuluu vanhushuoltoon. Todettakoon, ettei alueen
vanhushuollon yhteensovittaminen ole ollut henkilöstön ja esimiesten kannalta mikään helppo prosessi. Avainhenkilöt ovat saaneet muita tehtäviä ja monet uudet
ohjeet ja linjaukset ovat vaikuttaneet toimintaan.
Toiminnan suunnittelun alku oli melkoista pyöritystä 3 %:n säästöhankkeen takia.
Vanhushuollon piti säästää ohjeiden mukaan 3 % Pietarsaaressa, 1,23 % Uudessakaarlepyyssä, ja 1,5 % Luodossa ja Pedersören kunnassa. Toimintayksiköt ovat
tehneet parhaansa ohjeiden noudattamiseksi, ja tilinpäätös osoittanee, että
tavoitteeseen on päästy. Monien ja pitkien sairauslomien vuoksi sijaiskustannuksissa
on kuitenkin ylitystä.
Avohuollossa on asetettu etusijalle kotihoidon yhteisten työmenetelmien ja
kriteereiden löytäminen. Työryhmä on työskennellyt vuoden aikana tiiviisti seudun
yhteisen kotihoidon kriteereiden laatimiseksi. Lautakunta tekee lopullisen päätöksen
asiasta vuonna 2011. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteisiä tiloja, uusia
työmenetelmiä ja vastuunjakorakenteen muuttamista.
Vuoden aikana on toteutettu seudun muistineuvonnan yhteensovittaminen ja valittu
johtava muistineuvoja. Senioritoiminta alkoi 1.12., ja se käsitti muistineuvonnan,
hoidonsuunnittelun ja tiedotustoiminnan ikäihmisille. Tilat on vuorattu Pietarsaaren
Tornitalosta. Omaishoidon palkkiot on harmonisoitu, kuitenkin siten, että vanhat
sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Myös omaishoidon myöntämisperiaatteet ja
133
linjaukset on harmonisoitu, ja lautakunta on vahvistanut ne. Omaishoitajien määrä on
vähentynyt vuoden aikana, sillä tuen myöntäminen on sidoksissa talousarviomäärärahoihin.
Palvelusetelijärjestelmä otettiin käyttöön 1.9. lukien sotainvalidien siivoustoimintaan.
Tarkoitus on arvioida tuota palvelumuotoa ja mahd. laajentaa palveluseteleiden
käyttöä vanhushuollon muihin toimintoihin.
Lautakunta teki päätöksen maksujen harmonisoinnista 1.4. lukien, mistä koitui melkoisesti korotuksia. Pitkäaikaishoidon laskentaperusteita muutettiin 1.1.2010 siten,
että myös hoitotuki otetaan huomioon. Tuosta johtuen kaikki pitkäaikaishoidon
päätökset piti laskea uudestaan ja tehdä C-todistus n. 200 henkilölle. Kanslistien
vähäisyys oli suuri haaste vuoden alussa, nyt voimavaroja käytetään alueellisesti ja
melko tarkoituksenmukaisesti.
Hoidonsuunnittelu on ollut suurin haaste vuoden aikana. Kunnilla on ollut omia
ryhmiä suunnittelemassa hoitoa, yhteensä yli 50 henkilöä. Tarkoituksena on ollut
sovittaa hoidonsuunnittelu yhteen, ja henkilöstöllä on ollut vastuu siitä sisäisiä
järjestelyjä käyttämällä. Työmenetelmiä on kehitetty ja tuo työ jatkuu, kun
sijoitushoitajan virka on perustettu vuoden aikana.
Pietarsaaren Aurinkorinne muutettiin palveluasumiseksi 1.4 lukien.
16 uutta dementiahoitopaikkaa otettiin käyttöön Folkhälsanin Betsyssä 1.4. lukien.
Hagalundin kunnostus on aloitettu Uudessakaarlepyyssä. Toimintaa harjoitetaan
samoissa tiloissa kunnostuksen aikana, mistä on haittaa toiminnalle. Suunnitteluvaiheessa todettiin kuitenkin, että se oli paras vaihtoehto.
Monilta vanhushuollon työntekijöiltä puuttuu hoitoalan koulutus, ja n. 20 työntekijää
on aloittanut lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen.
3 %.n säästöhankkeen vuoksi päätettiin, että Östanlidin pitkäaikaishoito-osasto 6 B:n
22 potilasta muuttaa takaisin Malmille 1.4.2010 lukien.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Yhteisten kriteerien ja
menettelytapojen laatiminen ja käyttöönotto
yhteistoiminta-alueella
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Käytetään RAI-arviointijärjestelmää
Palvelujen ja maksujen yhtenäistäminen vuonna
2010
134
Arviointi (Tilinpäätös)
RAI-järjestelmää käytetään hoidonsuunnittelun
pohjana ja omaishoidon
tukea myönnettäessä.
Vuoden kuluessa on
tehty kartoitus kaikkien
asumisyksiköiden
hoidonraskaudesta RAI:n
pohjalta. RAI-vastaavien
prosessit laadittu.
Keskijohdon Rai-koulutus
on järjestetty vanhus-
keskuksen kautta.
Hyvä laatu ja kunkin
asiakkaan palvelu
oikealla tasolla
Laaditaan henkilökohtaiset
hoitosuunnitelmat ja
hoidon tarvetta seurataan
tarvittaessa tai 2 kertaa
vuodessa
Toimivien hoitoketjujen
laatiminen. Sijoitushoitajan
palkkaaminen ja yhteisen
hoidonsuunnitteluryhmän
muodostaminen vuonna
2010
Geriatrisen hoidon ja dementiahoidon
kehittäminen
Toimiva laatujärjestelmä
Muistipoliklinikka, jossa
lääkäri ja sairaanhoitaja
Geriatriaan erikoistuvien
lääkärien koulutusyksikkö
Seudun
yhteisen
laatiminen
kotihoidon
käsikirjan
135
Sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt päätöksen vanhushuollon maksujen harmonisoimisesta
1.4.2010 lukien.
Erilliset hoitosuunnitelmat on laadittu
osittain. Seurannassa on
puutteita.
Avohuollon henkilöstö
on osallistunut
hoitoketjujen
laatimiseen.
Henkilöstöä on siirretty
hoitamaan sijoitushoitajan tehtäviä.
Sijoitushoitajan virka perustettiin 1.11. ja viran
hoitaminen alkoi
1.1.2011. lukien.
Pedersören kunnalla ja
Luodolla on ollut
yhteinen
hoidonsuunnittelu.
Johtava muistineuvoja on
valittu ja hän on vastannut Hyvät käytännöt
-hankkeeseen kuuluvien
alueellisten muistineuvonnan työmenetelmien
laatimisesta. 1.12.
lukien on
muistineuvonnalla ja
muistipoliklinikalla
yhteiset tilat.
Geriatrian lääkärien
koulutusoikeuksien
selvittämistyö on
aloitettu.
Työ on aloitettu.
2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite
Mahdollistaa omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään
Painotetaan vanhuksen
osallisuutta
vanhushuollossa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
90 % yli 75-vuotiaista asuu
kotonaan vuonna 2012
Arviointi (Tilinpäätös)
N. 87 % yli 75-vuotiaista
asuu kotona per 31.12
2010.
Ehkäisevät kotikäynnit
vuoden aikana 75 vuotta
täyttäville järjestetään
samalla tavoin koko seudulla.
Tuo osa-alue kuuluu vanhuskeskuksen kehittämishankkeeseen.
Vuoden aikana tehtiin
172 ehkäisevää
kotikäyntiä.
Säännöllinen yhteydenpito
kuntien
vanhusneuvostoihin
Vanhushuollon päällikkö
on antanut tietoa seudun
kaikille vanhusneuvostoille 1–3 kertaa.
Vanhushuollon päällikkö
on 1.9.2010 lukien Pietarsaaren vanhusneuvoston sihteeri.
Vuoden aikana on aloitettu os. 6–8:n kunnostuksen suunnittelu.
Rafaelan hoidonraskaus
on suuri, minkä vuoksi
henkilöstöä ei voi vähentää, vaikka
paikkamäärää
suunnitellaan vähennettäväksi.
Aktivoiva (kuntouttava)
näkökulma on nykyään
vakiintunut käsite vanhushuollossa.
Työtapa on melko hyvin
käytössä asumisyksiköissä. Vuoden 2010 aikana
suunniteltiin vanhuskeskuksen kanssa mallia
siitä, miten myös
omaiset voidaan ottaa
osallisiksi aktivoivaan
työtapaan eräässä
asumisyksikössä. Malli
otetaan käyttöön vuoden
2011 aikana.
MTHA:n
potilaspaikkojen vähentäminen hoitoympäristön koon vuoksi
Kunnostus aloitetaan vuonna 2010 ja tavoitteena on
enintään 30 potilasta/osasto
Vanhukset saavat elämänlaatua ja
mielekkyyttä arkeensa
Kuntouttava näkökulma
vanhusten hoidossa
Painotetaan "apua omatoimisuuteen" sekä aktivointia
ja askarointia
Kerran vuodessa järjestetään tapaaminen kunkin
asukkaan omaisten kanssa
136
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstön
osaamisen kehittäminen ja
ylläpitäminen
Henkilöstön hoitoosaamisen
kohottaminen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Täydennyskoulutusta 3-10
päivää/työntekijä/vuosi
Vuosittaiset esimies-alaiskeskustelut
Työpaikkakokoukset/henkilöstökokoukset kerran
kuukaudessa
Vapautuvien apulaisen/kotiavustajan toimien muuttaminen lähihoitajan
toimiksi
Arviointi (Tilinpäätös)
Keskimäärin 2,2 krt/työntekijä. Tavoite ei täyttynyt,
johtuu paljolti 3 %:n
säästöstä.
Kaikki yksiköt eivät ole
onnistuneet pääsemään
tavoitteeseen.
Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti n. kerran kuukaudessa avohuollossa ja asumisyksiköissä.
Geriatrinen osasto on pitänyt 2 kokousta vuodessa.
Vuoden aikana lautakunta
on tehnyt päätökset 12
toimen muuttamisesta
lähihoitajiksi.
N. 20 työntekijän oppisopimuskoulutus lähihoitajaksi
on aloitettu.
Henkilöstön
toiminnallisen työympäristön tarpeelliset
parannukset
Henkilöstö viihtyy
työssään
Riittävät resurssit apuvälineisiin ja henkilöstön ergonomiakoulutukseen
sekä tarkoituksenmukaisten tilojen tarpeen
täyttäminen
Sairauspoissaolojen väheneminen
137
Kartoitukset on aloitettu.
Uudenkaarlepyyn geriatrian
osastolla on kunnostettu
hallintohenkilöstön tilat ja
henkilöstö on saanut
tarkoituksenmukaisemmat
tilat.
Hagalundin kunnostustyöt
on aloitettu.
Osastojen 6–8 kunnostuksen suunnittelu on alkanut.
Seurannasta ei ole annettu
selvitystä yksikkötasolla.
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Yhteinen kotihoito
Dementiahoitoa
kehitetään
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vuonna 2010 laaditaan
kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteiset työmenetelmät
Muodostetaan yhteiset
työtiimit
Muistipoliklinikka
koordinoi seudun
dementiahoitoa
Arviointi (Tilinpäätös)
Työryhmä on laatinut
ehdotuksen, lautakunta
tekee päätöksen v. 2011.
Ennen yhteisen kotihoidon
aloittamista on työtiimeille
oltava tarkoituksenmukaiset tilat.
Seudulle on valittu johtava
muistineuvoja.
Yhteisiä työmenetelmiä on
otettu käyttöön Hyvät
käytännöt -hankkeen
ansiosta.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Henkilöstöpoliittiset
panostukset, jotka
tähtäävät hoidon
resurssien riittävyyteen,
joka turvaa osaavan henkilöstön saatavuuden
myös tulevaisuudessa
Toiminnan
laadunvarmistus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vuonna 2010 laaditaan eri
hoitolaitosten henkilöstömitoituksen vahvistetut tavoitteet.
Koko henkilöstölle laadittu
tehtävänkuvaukset.
Vanhushuollon aktiivinen
markkinointi koulutusyksiköille sekä messuille osallistuminen.
Toimivien työskentelymenetelmien ja prosessien
laatiminen. Pedersören
kunta aloittaa vanhushuollon sertifioinnin vuonna 2010. Siitä tulee malli
muille kunnille.
138
Arviointi (Tilinpäätös)
Henkilöstötiheys on kartoitettu, tavoitteita ei ole
vielä vahvistettu.
Toimenkuvausten laadinta on aloitettu.
Ei ole toteutunut.
Tekeillä
Päätettiin olla toteuttamatta vuoden aikana
muutostyön suuren prosessin vuoksi.
HaiPro on otettu käyttöön kaikilla geriatrian
osastoilla ja asumisyksiköissä.
11 Sujuva päätöksentekoprosessi
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Selkeät prosessikuvaukset,
"kuka tekee mitäkin"
Arviointi (Tilinpäätös)
Alueellinen ja oikeudenmukainen vanhushuolto
Eri toimialojen yhteensovittaminen alkaa vuonna
2010, palvelurakenteet
yhtenäistetään vuoden
aikana
Eri hoitoyksikköjen asiakastietojen saatavuus
Toimivat yhteiset
sähköiset kertomukset
Sotainvalidien palvelusetelit on otettu käyttöön
seudulla. Maksut on harmonisoitu.
Omaishoidon palkkiot ja
linjaukset on harmonisoitu.
Alueellinen muistineuvonta on alkanut.
Ohjelmistojen hankinta
on aloitettu, mutta vuoden aikana ei pysytty
ottamaan käyttöön
yhteisiä kertomuksia.
Asiakkaat ja henkilöstö
saavat päätökset eri
asioista nopeasti
Tekeillä.
Uudenkaarlepyyn geriatrian osastolla on siirrytty
sähköisiin kertomuksiin.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Kustannustehokas hoito
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Seudun vanhushuollon
yhteiset mittarit ja kriteerit
139
Arviointi (Tilinpäätös)
RAI-mittari on käytössä,
mutta kriteerit puuttuvat
vielä .
Työ on aloitettu.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Kotona asuvat yli 75vuotiaat, % väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
(valtak. tavoite 91-92
%)
Pitkäaikaishoidossa
olevat yli 75-vuotiaat
(vanhainkoti tai tk), %
väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
(valtak. tavoite 2012:
3 %)
Palveluasumisyksikös
sä asuvat yli 75-vuotiaat, % väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
(valtak. tavoite 5-6 %)
Suoritteet
Omaishoidon tukea
saavat yli 75-vuotiaat,
% väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
(valtak. tavoite 5-6 %).
Yli 75-vuotiaiden
säännöllinen kotihoito, % väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
(valtak. tavoite 13-14
%)
Tukipalveluja saavat
yli 75-vuotiaat, %
väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Tilinpää
tös
-06
Tilinpää
tös
-07
Tilinpää
tös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
87,2
85,0
85,3
88,8
86,4
85,8
85,6
85,8
86,4
86,4
84,7
85,2
87,3
87,6
85,8
86,0
87
87
87
87
87
87
86
86
7,2
4,6
9,4
5,7
6,6
4,1
8,9
6,1
6,8
3,0
10,1
6,2
3,2
2,7
9,0
4,5
3,5
3,5
9,0
4,5
2,0
2,7
9,0
4,5
7,2
8,3
7,4
5,5
8,3
8,9
7,9
8,0
8,2
8,3
7,0
8,4
10,6
7,7
5,2
9,4
9,0
8,0
7,0
8,0
12,0
7,7
5,0
9,0
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
3,9
2,5
6,3
4,0
3,9
2,0
7,8
4,3
3,8
3,4
5,5
5,3
4,1
3,5
5,1
3,3
4,0
4,0
5,5
5,5
3,6
2,5
3,5
3,9
10,2
8,1
8,5
8,6
9,7
9,8
9,5
10,0
9,6
8,5
7,8
5,7
10
10
10
10
9,0
12,7
7,9
14
19,9
33,7
29,8
19,7
39,6
27,9
19,7
42,5
23,9
20,0
39,0
28,0
19,4
52,5
32,1
140
Pedersöre
Työvuodet
29,0
Tunnusluvut
31,2
30,9
31,0
528,49
Pietarsaari Luoto
Omaishoidontuki,
asiakkaita per 31.12 >
65 v
Muistineuvonta
Asiakkaita vuoden
aikana
Kotipalvelu, talouksia >
65 v.
Kotipalvelu, talouksia <
65 v
Ateriapalvelu, asiakkaita
31.12.
Turvapuhelin, asiakkaita
31.12
Kylvetys- ja vaatehuolto,
asiakkaita 31.12.
Päiväkeskustoiminta,
asiakkaita 31.12.
Lumenauraus, asiakkaita
Pitkäaikaishoitopaikkoja,
31.12
Palveluasumispaikkoja
31.12.
Hoitopäiviä kunnallisissa
asumisyksiköissä
Tunnusluvut
Pitkäaikashoitovuorokausia
Uusikaarlepyy Pedersöre yhteensä
98
13
41
35
187
194
38
70
97
399
443
46
97
138
724
84
39
15
37
175
138
29
103
95
365
153
22
55
65
295
0
4
30
6
40
66
9
1
43
119
0
0
70
89
159
31
9 +5
49+20
33 + 6
153
89 + 96
20
21
75 + 18
319
29 804
10 847
27 252
39 341
107 244
Malmi
Uusikaarlepyy
19 364
Lyhytaikaishoitovuorokausia
22 158
Kotisairaanhoitokäyntejä
vuoden aikana
31,8
12 475
4 708
141
Perustelut
Henkilöstörakenteen muutokset 1.1 2010 lukien
Perustetaan:
1,0 vanhushuollon ylihoitaja perustetaan
1,0 avohuollon osastopäällikkö perustetaan
1,0 asumispalvelujen osastopäällikkö perustetaan
1,0 sijoitushoitaja perustetaan
Luodon vanhushuollossa muutetaan seuraavia toimia ja virkoja:
1,0 johtajan virka perustetaan Sandlundenin vanhustenkeskukseen
0,78 lähihoitajaa (muutetaan 0,78 kotiavustajasta)
1.1 2010
1.9 2010
Pedersören kunnan vanhushuollossa muutetaan seuraavia toimia ja virkoja:
0,78 kodinhoitajaa (muutetaan 0,78 kotiavustajasta)
1.6 2010
0,75 hoitajaa, Purmohemmet (muutetaan 1,0 hoitoapulaisesta,
0,25 siirretään hoitajaan, ks. seuraava)
1.9 2010
0,25 hoitajaa, Purmohemmet (aikaisemmin 0,5 hoitajaa, lisätään 0,25:lla) 1.9 2010
0,75 hoitajaa, Alina (muutetaan 1,0 hoitoapulaisesta, 0,25 siirretään
hoitajaan, ks. seuraava)
1.9.2010
0,75 hoitajaa, Frida (muutetaan 0,5 hoitoapulaisesta, lisätään 0,25:lla)
1.9 2010
0,75 hoitajaa, Frida (muutetaan 1,0 hoitoapulaisesta, 0,25 siirretään
sairaanhoitajaan, ks. seuraava)
1.9 2010
0,25 sairaanhoitajaa, Frida (aikaisemmin 0,5, lisätään 0,25:lla)
1.9 2010
0,75 sairaanhoitajaa, Alina (muutetaan 0,75 hoitajasta)
1.1 2010
Seuraavia toimia ja virkoja perustettiin/muutettiin vuoden aikana
1,0
1,0
1,0
1,0
vanhushuollon ylihoitaja perustettiin
avohuollon osastopäällikkö perustettiin
asumisyksiköiden osastopäällikkö perustettiin
sijoitushoitaja perustettiin (1,0 lähihoitajasta, P-saari)
Seuraavia virkoja ja toimia perustettiin/muutettiin Luodossa:
1,0 Sandlundenin vanhustenkeskuksen johtajan virka perustettu
ja vanhushuollon ohjaajan virka lakkautettiin
0,78 lähihoitajaa (muutetaan 0,78 kotiavustajasta), Luodon kotipalvelu
0,79 lähihoitajaa (muutetaan 0,78 kotiavustajasta), palvelukoti
Seuraavia toimia ja virkoja muutettiin Pedersören kunnassa:
0,78 kodinhoitajaa (muutetaan 0,78 kotiavustajasta
0,75 hoitajaa, Purmohemmet (muutetaan 1.0 hoitoapulaisesta,
0,25 siirretään seuraavaan hoitajaan)
0,25 hoitajaa, Purmohemmet (ennen 0,5 hoitajaa, lisätään 0,25)
0,75 hoitajaa, Alina (muutetaan 1,0 hoitoapulaista, 0,25 siirretään
seuraavalle hoitajalle)
0,75 hoitajaa, Frida (muutetaan 0,5 hoitoapulaisesta, lisätään 0,25)
0,75 hoitajaa, Frida (muutetaan 1,0 hoitoapulaisesta, 0,25 siirretään
seuraavalle sairaanhoitajalle)
0,25 sairaanhoitajaa, Frida (ennen 0,5, listään 0,25:lla)
0,75 sairaanhoitajaa, Alina (muutetaan 0,75 hoitajasta)
Seuraavia toimia muutettiin Pietarsaaressa:
2,0 lähihoitajaa (muutetaan 2,0 kotiavustajasta)
2 x 0,78 lähihoitajaa (muutetaan 2 lähihoitajasta, 58,28 % ) ja
1 kodinhoitaja (52,38 %)
0,78 lähihoitajaa (muutetaan 1,0 kotiavustajasta)
4 x 0,75 lähihoitajaa (muutetaan kahdesta lähihoitajasta ja yhdestä
laitosapulaisesta)
142
1.1.2010
1.1.2010
1.1.2010
1.11.2010
1.1 2010
1.9.2010
1.11.2010
1.6.2010
1.9.2010
1.9 2010
1.9.2010
1.9 2010
1.9.2010
1.9.2010
1.1.2010
1.4.2010
1.10.2010
1.9.2010
1.1 2011
Seuraavia toimia muutettiin Uudessakaarlepyyssä:
1,0 lähihoitaja (muutetaan kotiavustajasta), kotipalvelu
4 x 0,75 lähihoitajaa (muutetaan 3,0 lähihoitajasta) kotipalvelu
1,0 lähihoitaja(muutetaan1 kotiavustajasta), kotipalvelu
3 x 0,78 43 lähihoitajaa (muutetaan yhdestä lähihoitajasta ja yhdestä
kotiavustajasta), Hagaborg
1.4.2010
1.6.2010
1.9.2010
1.11 2010
SOSIAALIHUOLTO
Sosiaalihuollon päällikkö: Carola Lindén
TOIMINTA-AJATUS
Sosiaalihuolto
Sosiaalihuollon toimialaan kuuluvat perhe- ja aikuissosiaalityö, vammaishuolto ja päihdehuolto. Alueen sosiaalihuollon tehtävänä on turvata lainsäädännön puitteissa kuntalaisten
hyvinvointi, tarjota riittävät lähipalvelut sekä turvata toiminnan ammattimaisuus. Tukipalveluja tarjotaan henkilöstöresurssien ja talousarvion puitteissa. Palvelut toteutetaan toimivassa organisaatiossa, joka turvaa laadukkaan sosiaalihuollon. Henkilöstön ammatillista
panosta leimaavat rajat ylittävä yhteistyö, tuki ja konsultaatio.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Uusi organisaatio on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia etenkin naapurikuntien sosiaalihuollon henkilöstölle. Sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden esimiehenä on jompikumpi Pietarsaaren osastopäällliköistä. Lisäksi Pietarsaaressa on kolme johtavaa sosiaalityöntekijää, jotka johtavat omien alojensa asiakastyötä. Entisten sosiaalijohtajien ja kanslistiresurssien puuttuminen on johtanut työtilanteeseen, jossa naapurikuntien sosiaalityöntekijät ovat joutuneet ottamaan suuremman hallintovastuun, vaikka heillä on suuri
työtaakka jo ennestään. Pietarsaaren sosiaalityöntekijät on jaettu erityisiin vastuualueisiin,
kun taas naapurikunnissa on kaksi tai kolme vastuualuetta sosiaalityöntekijää kohden.
Yhdellä Luodon ja yhdellä Uudenkaarlepyyn sosiaalityöntekijällä on kaksi esimiestä, mikä
hajottaa ja kuormittaa arkea.
Sosiaalityöntekijäresursseja on liian vähän työmäärään nähden ja pätevistä sosiaalityöntekijöistä on kova pula. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja monet tekevät osaaikatyötä. Noin puolessa sosiaalityöntekijän viroista työskentelee sijainen. Näiden seikkojen vuoksi jatkuvuus ja laatu kärsivät ja kaikkien työaikaprosenttien täyttäminen on vaikeaa. Melko suuri osa työajasta kuluu kokouksiin. Kuntarajat ylittävä avunanto toimeentulotukiasioissa on ollut mahdotonta yhteisen tietotekniikkaohjelman ja yhteisen
väestörekisterin puutteen vuoksi. Kokeneiden sosiaalityöntekijöiden kuntarajat ylittävä tuki
ja apu lastensuojelusioissa on kuitenkin ollut arvokas voimavara äkillisissä tilanteissa.
Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn perhetyöntekijät olivat vuoden alussa ilman johtajaa, koska he eivät kuuluneet enää kotipalvelun alaisuuteen. Luodon johtava perheohjaaja
valittiin ajan mittaan perhetyön alueelliseksi johtajaksi. Perhetyötä kehitetään sosiaali- ja
terveyslautakunnan hyväksymän kolmiosaisen mallin mukaan, mutta riittämättömien
henkilöstöresurssien vuoksi mallia ei ole voitu toteuttaa tasavertaisesti kaikissa kunnissa.
Perhetyöntekijät ovat työskennelleet yli kuntarajojen jonkin verran.
143
Pakolaistyö on laajentunut toimintavuoden aikana. Pietarsaaren pakolaissosiaalityöntekijän
työaikaa on lisätty ja on palkattu määräaikainen pakolaisohjaaja. Pedersören kunnan ja
Luodon kiintiöpakolaisia varten on palkattu määräaikainen sosiaalityöntekijä ja pakolaisohjaaja.
Kaikkien kuntien psyykkisesti vajaakuntoisten huollossa työskentelevä henkilöstö on solminut tiiviimmät yhteydet uudessa organisaatiossa. Myös Malmin psykiatrinen hoitokoti liitettiin vammaishuoltoon 1.1.2010. Päiväkeskustoiminnan ja asumisyksikköjen edustajat
tapaavat säännöllisesti ja vuoden aikana on asetettu yhteinen hoitosuunnitteluryhmä.
Päihdehuollosta tuli oma tulosyksikkönsä 1.1.2010. On laadittu sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä hoitoonohjausmalli. Uudenkaarlepyyn päiväkeskustoiminta on jatkunut,
mutta Pietarsaaren päiväkeskuksen puutteen vuoksi A-klinikan resursseja ei voida käyttää
riittävän tehokkaasti. Kuntoutuslaitosten hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt hieman
Pietarsaaren osalta, mikä johtuu kaupungin ja Pixne-klinikan vuosimaksujärjestelmästä.
Pohjanmaan Perhe-Kaste -hanke kestää vuodet 2009-2011. Hankkeessa on lastensuojeluosio, monikulttuurinen osio ja resurssikouluosio, joka liittyy sosiaalihuoltoon. Lastensuojelussa on aloitettu vuoden aikana varhaiseen puuttumiseen liittyvä Ta upp oron -niminen
koulutus sekä yhteistyön kehittäminen yli ammattirajojen. Pietarsaaren resurssikoulun
puitteissa palkattiin syksyllä 2010 sosiaalihuollon alaisuuteen kuuluva perhetyöntekijä.
Monikulttuurisessa osiossa on järjestetty mm. tukiryhmiä somaleille ja kieltenopetusta naisille sekä useita koulutustilaisuuksia henkilöstölle.
Vuoden 2010 aikana toteutetussa sisäisessä Hyvät käytännöt -hankkeessa on laadittu perhekeskusmalli, jota ei voida toteuttaa resurssipulan vuoksi. Hankkeessa on kuitenkin laadittu kuntoutusmalli, joka on otettu käyttöön psykiatrisesta laitoshoidosta kotiutuneita
henkilöitä varten.
Viimeisimmän THL-tilaston mukaan toimeentulotukea saavien talouksien määrä lisääntyi
seudulla huomattavasti vuosien 2008 ja 2009 välillä. Koko maassa lisäystä oli 9 %, kun taas
Pietarsaaressa talouksien määrä lisääntyi 7 %, Pedersören kunnassa 20 %, Uudessakaarlepyyssä 14 % ja Luodossa 8 %. Niin ollen myös toimeentulotuen kustannukset lisääntyivät.
Vuonna 2009 toimeentulotuen kustannukset olivat koko maassa 115 €/asukas. Pietarsaaressa kustannukset olivat 63 €/asukas, Pedersören kunnassa 20 €/asukas, Uudessakaarlepyyssä 17 €/asukas ja Luodossa 19 €/asukas. Kustannuslisäys vuodesta 2008
vuoteen 2009 oli prosentteina 11 % Pietarsaaressa, 34 % Pedersören kunnassa, 44 % Uudessakaarlepyyssä ja 1 % Luodossa. Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä oli vuonna
2009 Pietarsaaressa 4,8 % asukkaista, Pedersören kunnassa 2,2 %, Uudessakaarlepyyssä
2,4 % ja Luodossa 3,5 %. Koko maassa toimeentulotuen saajien osuus oli 7,1 % asukkaista.
Pietarsaaressa toimeentulotuen saajien määrä on lisääntynyt entisestään vuoden 2010
aikana, kun taas naapurikunnissa määrä on vähentynyt. Vuonna 2010 toimeentulotuen
kustannukset olivat Pietarsaaressa 68 €/asukas, Pedersören kunnassa 15 €/asukas, Uudessakaarlepyyssä 18,2 €/asukas ja Luodossa 13,5 €/asukas.
Lapsiperheiden osuus toimeentulotukea saavista talouksista oli vuonna 2009 7,1 % Pietarsaaressa, 3,1 % Pedersören kunnassa, 2,8 % Uudessakaarlepyyssä ja 4,0 % Luodossa. 18-24
-vuotiaiden toimeentulotuen saajien osuus ikäryhmästään oli vuonna 2009 Pietarsaaressa
8,8 %, Pedersören kunnassa 2,2 %, Uudessakaarlepyyssä 3,4 % ja Luodossa 1,4 %.
Lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyy seudulla samoin kuin lastensuojelun avohuollosn
piiriin kuuluvien lasten ja nuorten ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä. Vuonna
2009 oli 1,3 % maamme kaikista 0-17 -vuotiaista sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Pietarsaaren seudulla osuus on 0,4 %. Pietarsaaressa kodin ulkopuolelle sijoitettuna on 0,9 % 0-17 vuotiaista. Lastensuojelun avohuollon toimenpiteiden piiriin kuuluvia 0-17 -vuotiaita oli
vuonna 2009 5,8 % koko maassa. Pietarsaaressa vastaava luku on 4,5 %, Pedersören kunnassa 2,2 %, Uudessakaarlepyyssä 2,6 % ja Luodossa 3,2 %.
Myös lastenvalvojien työ on lisääntynyt. Lasten huoltajuussopimusten ja elatusapusopimus-
144
ten määrä lisääntyy erojen lisääntymisen seurauksena.
Päihdehuollon nettokustannukset olivat vuonna 2009 koko maassa keskimäärin 29,9
€/asukas. Pietarsaaren seudulla kustannukset olivat 14,1 €/asukas. Pietarsaaressa kustannukset olivat 27,7 €/asukas.
Koko sosiaalihuollon henkilötyövuodet 91,75
Osastopäällikkö:
TOIMIALA:
Hannele Grankvist
Vammaishuolto
TOIMINTA-AJATUS
Vammaispalvelut on turvattu lailla sekä lakisääteisten subjektiivisten oikeuksien että
myönnettyjen taloudellisten kehysten kautta. Tavoitteena on, että vammaiset elävät
mahdollisimman mielekästä ja itsenäistä elämää omista resursseistaan käsin ja
painopiste on avohuollon tukitoimenpiteissä.
Psyykkisesti vajaakuntoiset oppivat ottamaan mahdollisimman pitkälti vastuun
omasta elämästään tuen, ohjauksen ja kannustuksen avulla. Psyykkisesti
vajaakuntoisia aktivoidaan ja sosiaalistetaan päivätoiminnan avulla. Mielekkääseen
tekemiseen osallistuminen antaa elämänlaatua ja tunteen sosiaaliseen yhteisöön
kuulumisesta. Tukitoimenpiteiden avulla ehkäistään kalliimman hoidon tarvetta.
145
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Työssä on ollut runsaasti haasteita Pietarsaaren ryhdyttyä isäntäkunnaksi 1.1.2010. Vammaishuollon sosiaalityöntekijät ovat laatineet yhteiset kriteerit seudun vammaishuollolle.
Säännölliset viikoittaiset työkokoukset ovat olleet hyvä työväline yhteisten kriteerien toteuttamisessa ja toiminnan yhtenäistämisessä. Vuoden aikana on kuitenkin todettu useaan otteeseen, että kuntien taloudelliset resurssit vaihtelevat paljon, minkä vuoksi yhtenäistäminen kestää kauan. Lisäksi organisaatiomuutos on tuonut mukanaan paljon uusia tehtäviä ja
työrutiineja henkilöstölle ja muun muassa paljon entistä suuremman vastuun pienempien
kuntien sosiaalityöntekijöille. Sen vuoksi asiakastyö on kärsinyt osittain. Laki edellyttää,
että asian käsittely on aloitettava 7 päivän kuluessa ja siinä on onnistuttu juuri ja juuri.
Lain mukaan henkilökohtainen apu on nykyään subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille
henkilöille. Taloudellisia vaikutuksia on ollut vaikea arvioida ennen talousarviovuotta 2010.
Sopivien henkilöiden löytäminen henkilökohtaisiksi avustajiksi on erittäin haasteellista
samoin kuin tarvittavan avustustuntimäärän arvioiminen. Tällä hetkellä kunnilla on myönnettynä avustajat seuraavasti: Luoto 2, Pedersören kunta 17, Pietarsaari 15 ja Uusikaarlepyy 11.
Syksyllä 2009 aloitettiin suomenkielisille kehitysvammaisille tarkoitetun uuden asumisyksikön suunnittelu yhteistyössä Eskoon kanssa. ARA:lle tehty rahahakemus kuitenkin hylättiin
eikä suunnitelmia voitu toteuttaa. Syksyllä 2010 lähetettiin uusi hakemus ja on toiveita siitä, että osa rahoituksesta järjestyy sitä kautta. Asumisyksikköä suunnitellaan samaan rakennukseen, jossa Eskoolla on jo autistisille nuorille tarkoitettu asumisyksikkö. Suunniteltu
asumisyksikkö koostuu 2. kerroksen n. 5-6 henkilölle tarkoitetusta ryhmäasumisesta,
johon kuuluu myös vuorohoito. Pohjakerroksessa on 4 huoneistoa, joista tulee tukiasuntoja itsenäisen asumisen harjoittelua varten.
Aluehallintoviraston työsuojeluyksikkö on vieraillut syksyn 2010 aikana yksiköissä, jotka
harjoittavat toimintaa kehitysvammaisia varten. Pietarsaaressa on vierailtu Keva-kodissa ja
Toimintakeskuksessa. Keva-kodissa vierailun aikana ilmeni joitakin puutteita ergonomiassa
ja kanslian lääkejakelutiloissa. Epäkohdat on nyt korjattu siten, että tilavaatimukset ja
ergonomiset vaatimukset täyttyvät. Yksikkö tarjoaa lyhytaikaishoitoa ja viikonloput ovat
luonnollisestikin halutuimpia aikoja perheiden kannalta. Suomenkielisten kehitysvammaisten vuorohoitoa ei kyetä tarjoamaan siinä määrin kuin sille on kysyntää. Myös Kokkolan on ollut vaikea tarjota vuorohoitoa seudulle ostopalveluna. Toimintakeskukseen
tehdyn vierailun aikana ilmeni huomattavia puutteita ergonomiassa ja tiloissa. Joulukuussa
2010 asetettiin työryhmä selvittämään mahdollisuutta uusiin tiloihin.
Uudenkaarlepyyn Grönkulla on kehitysvammaisten ryhmäasumisyksikkö, jossa on viisi
paikkaa. Koti on viihtyisä ja sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, joten kaupungilla järjestettäviin tapahtumiin osallistuminen on helppoa. Vuoden aikana on kuitenkin todettu, että
peruskorjaus ja wc- ja suihkutilojen muuttaminen vammaisille sopiviksi on välttämätöntä.
Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on vaikeavammaisten henkilöiden subjektiivinen oikeus. Koska kuljetuspalvelumatkoja on paljon ja käytännön jälkityötä on runsaasti
ja se on aikaa vievää, on Pietarsaaren kaupunki liittynyt taksihankkeeseen toiminnan tehostamiseksi. Järjestelmässä välitetään vammaispalvelun asiakkailleen myöntämät kuljetuspalvelumatkat matkavälitykseen ja taksiliikennöitsijöille. Kunnan ja taksiliikennöitsijöiden
hallinto ja laskutus helpottuvat ja samalla kustannuksia ja toimintaa pystytään hallitsemaan paremmin.
Seudulla on seuraavat yksiköt ja toimintamuodot psyykkisesti sairaita varten:
Pietarsaari:
Hoitokoti, asumispalvelu, henkilöstöä vuorokauden ympäri, 8 paikkaa ja hoitokodin tuki-
146
asuminen, 3 paikkaa sekä hoitokodin päiväkeskus. Hoito on suunnattu eri-ikäisille aikuisille psyykkisesti pitkäaikaissairaille potilaille, jotka ovat sairauden eri vaiheissa. Henkilöstön
tehtävänä on opettaa potilaita tuen, ohjauksen ja kannustuksen avulla ottamaan vastuu
omasta elämästään niin pitkälti kuin se on sairauden kannalta mahdollista. Oman tiimityön
ja yhteiskunnan eri organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla potilaille luodaan
parempi elämänlaatu. Päiväkeskustoiminta jatkuu entiseen tapaan. Tänä vuonna suosittuja
ovat olleet etenkin miespotilaille ja -asiakkaille suunnattu iltaohjelma, teemaillat.
Harmonyn tukiasuminen sijaitsee kerrostalossa ja asukkailla on tavalliset vuokrasopimukset. Asukkailla on mahdollisuus tulla Harmonyn tukiasuntoon joka arkipäivä. Iltaisin ja viikonloppuisin järjestetään tarvittaessa kotipalvelua. Vuonna 2010 toimintaan on osallistunut 8 asukasta.
Pedersören kunta:
Psyykkisesti sairaille tarkoitettu päiväkeskus Träffen tarjoaa erilaista toimintaa. Lisäksi
Träffen osallistuu aktiivisesti seudulla järjestettäviin tapahtumiin. Vuoden aikana on aloitettu yhteistyö seudun muiden päiväkeskusten kanssa ja muun muassa osallistuttu yhteisiin
retkiin.
Uusikaarlepyy:
Psyykkisesti vajaakuntoisille tarkoitettu Lillhagan päiväkeskus sijaitsee Hakalehdon eläkeläiskeskuksen erillisessä osassa. Vuoden lopussa Lillhaga joutui muuttamaan kiireellisesti
kiinteistön peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen arvioidaan valmistuvan huhtikuussa
2011. Raatihuoneeseen on järjestetty väliaikaiset tilat. Toimintamuoto on osoittautunut
erittäin merkitykselliseksi siihen osallistuville asiakkaille. Nykyisellä henkilöstövahvuudella
ei voida ottaa vastaan enempää asiakkaita.
Luoto:
Asumisyksikkö Ankaret tarjoaa asumispalveluja psyykkisesti sairaille henkilöille. Paikalla
on henkilöstöä aamuisin/iltaisin ja yöllä voi tarvittaessa kutsua apua läheisestä dementiakoti Roslundenista. Ankaret on viisipaikkainen ja se tarjoaa myös avohoitopalveluja.
Vuonna 2010 on asetettu hoitosuunnitteluryhmä. Ryhmään kuuluu edellä mainittujen yksikköjen edustajia sekä työtoiminnasta vastaavia henkiöitä. Tavoitteena on, että kaikki klinikkavalmiit henkilöt kotiutetaan Huutoniemeltä SAS-hoitajan selvitettyä oikean asumis- ja
tukimuodon. Voidaan todeta, että alueella on pulaa asumispaikoista, jotka soveltuvat
vaativammille asiakkaille, kuten henkilöille, joilla on päihde- ja käyttäytymisongelmia sekä
henkilöille, joiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt huomattavasti.
Lähitulevaisuudessa n. 8 henkilöä tarvitsee asumispaikan.
Hyvät käytännöt –hanketyössä on laadittu kotikuntoutuksen työmuoto, joka on otettu käyttöön ja jonka tavoitteena on tarjota tukea ja ohjausta omassa kodissa sairaalassaolon jälkeen. Kotikuntoutus perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja lähtökohtana on jo sairaalassa oloaikana yhdessä laadittu kuntoutussuunnitelma.
147
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Vammaisille ja kehitysvammaisille tarjottavien palvelujen laadukkuus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Asiakkaiden hyvä kohtelu. Jokaisen potilaan hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään
vuosittain ja hoidontarvetta
seurataan säännöllisesti.
Palvelua oikealla tasolla
oikeaan aikaan. Hyvät arvosanat asiakaskyselyissä.
Arviointi (Tilinpäätös)
Kyselyjä ei ole tehty.
Palvelusuunnitelmat laaditaan tärkeysjärjestyksessä
(kiireelliset asiat), mutta palvelusuunnitelmia koskevia
lakisääteisiä velvoitteita ei
voida täyttää.
Psyk. potilaille ja kehitysvammaisille ei ole
tarpeeksi asumispaikkoja.
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Henkilöstön täydennyskoulutus ja erityisalat sosiaalityöntekijöille
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää henkeä kohden vuodessa ammattitaidon, luovuuden ja hyvän palvelutason kehittämiseksi
Arviointi (Tilinpäätös)
Keskimäärin kaksi
koulutuspäivää.
Muu henk., päälliköt 4
Sosiaalityöntekijät 3,5
Sosionomit AMK, ohjaajat
4,07
Lähihoitajat, hoitajat 3,08
Muu henkilöstö 2,38
päivää
Erityisaloja ei ole otettu
käyttöön.
148
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Palvelun saaminen 7 päivän
kuluessa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Asian käsittely aloitetaan
viikon kuluessa ja saatetaan päätökseen 3 kuukauden kuluessa
Arviointi (Tilinpäätös)
Käsittely 7 päivän kuluessa
on onnistunut. Vammaispalvelulain edellyttämien uusien tehtävien vuoksi moni
asia on saatu päätökseen
”viime hetkellä”.
Sosiaalityöntekijöiden työkuormitus on suuri kaikissa
kunnissa. Asiat ovat monimutkaistuneet, samoin vammaishuollon lastensuojelutyö. Viime hetkellä tehdyt
päätökset saattavat olla riskitekijä laadukkaan lopputuloksen kannalta.
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Yhtäläinen palvelutaso seudulla
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Yhteisten toimintalinjojen
käyttöönotto vammaispalveluissa
Arviointi (Tilinpäätös)
Yhteisten toimintalinjojen käyttö on osoittautunut erittäin merkittäväksi työvälineeksi
päivittäisessä sosiaalityössä.
Voidaan kuitenkin todeta, että taloudellinen
resursointi vaihtelee
paljon useissa tilanteissa. Se johtaa asiakkaiden epätasa-arvoiseen
kohteluun ei-subjektiivisia oikeuksia koskevissa asioissa. Yhtenäistäminen on kuitenkin tavoitteena.
149
Psyykkisesti vajaakuntoisten asumisyksikköjen/päiväkeskusten
vastuuhenkilöiden
säännölliset tapaamiset
Konsultaatio, tuki ja asioiden oikeudenmukainen
käsittely
Vammaishuollon sosiaalityöntekijöillä on säännöllinen tapaaminen
kerran viikossa.
Ajatusten vaihto toiminnan kehittämistä sekä
asiakkaiden ja henkilöstöresurssien oikeaa
porrastusta koskevissa
asioissa
Työpaikkakokous
Pedersören Träffenin ja
Uudenkaarlepyyn
Lillhagan kanssa joka
kolmas viikko. Osastopäällikkö osallistuu
Grönkullan työpaikkakokouksiin.
Johtava sosiaalityöntekijä pitää työpaikkakokouksia Keva-kodin ja
Toimintakeskuksen esimiesten kanssa.
Asumisesimiehet, Pietarsaaren Harmony ja
psyk. hoitokoti,
Luodon Ankaret sekä
Uudenkaarlepyyn Lillhagan
ja Pedersören
Träffenin henkilöstö pitävät joka kolmas
viikko SAS-kokouksen ja
infokokouksen.
Koko vammaishuollolla
on suuri henkilöstökokous 2 kertaa vuodessa
ja tarvittaessa useammin.
Myös kaikilla yksiköillä
on omat henkilöstökokouksensa.
150
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Tukitoimintojen tarjoaminen
Psyykkisesti vajaakuntoisten
asumispalvelujen ja tukitoiminnan ylläpitäminen
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Itsenäisyyden ja avohuollon edistäminen
mahdollisimman pitkälti
Kalliin laitoshoidon tarpeen vähentäminen
Arviointi (Tilinpäätös)
Avohuollon panostuksilla tuetaan eri vammaisryhmiä mahdollisimman itsenäiseen
elämään.
Hyvät käytännöt
–hankkeen tuloksena
on syntynyt kotikuntoutuksen työmuoto, joka
on otettu käyttöön
vuonna 2010. Työmenetelmän avulla helpotetaan siirtymistä
pitkäaikaisesta laitoshoidosta omaan kotiin.
Vähentää kalliin
laitoshoidon kustannuksia.
Kunnallinen palvelutuotanto
/vrk/netto
Pietarsaari, Keva-koti
148,70 €
148,72 €
Pietarsaari, psykiatrinen hoitokoti/tukiasuminen
Harmony
130,36/53,11 €
140,69/57,32 €
30,70 €
31,63 €
Uusikaarlepyy, Grönkulla
94,54 €
101,80 €
Luoto, Ankaret, asuminen
77,67 €
70,29 €
Pietarsaari, Toimintakeskus
82,58 €
91,75 €
Pietarsaari, työtoiminta
14,85 €
14,14 €
Pedersöre, työtoiminta
Uusikaarlepyy, työtoiminta
Luoto, työtoiminta
151
TUNNUSLUVUT VAMMAISHUOLTO
Suoritteet
Tilinpäätös -08
Päiväkäyntien määrä
- Pietarsaari, Päiväkeskus
- Pietarsaari, Harmony
- Uusikaarlepyy, Lillhaga
- Pedersöre, Träffen
- Luoto, Ankaret
Kotikäyntien määrä
- Pietarsaari, Päiväkeskus
- Pietarsaari, Harmony
- Uusikaarlepyy, Lillhaga
- Pedersöre, Träffen
- Luoto, Ankaret
Konsultaatiopuhelut
- Pietarsaari, Päiväkeskus
- Pietarsaari, Harmony
- Uusikaarlepyy, Lillhaga
- Pedersöre, Träffen
- Luoto, Ankaret
Hoitopäivien määrä
- Psykiatrinen hoitokoti
- Psykiatrinen hoitokoti, tukiasum.
- Harmony, tukiasuminen
- Keva-koti, ryhmäas., kehitysvamm.
- Palvelukoti Sveden
Luoto
-Ankaret
Uusikaarlepyy
- Grönkulla
Tilinpäätös-09
Tilinpäätös-10
2351
2685
1242
1722
4279
1424
818
953
15
52
47
51
79
100
305
199
68
2577
481
2489
765
2675
2443
1685
2479
1825
1705
1775
Vammaisten työtoiminta
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
- Työkeskus, Kårkulla
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Teollisuuskeskus, Kårkulla
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Toimintakeskus, Pietarsaari
152
7906
8127
1673
2180
1457
8467
7609
5643
5523
2123
2610
454
685
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Ostopalvelut, palveluasuminen
Kårkulla
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Eskoo
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Sparvboet
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Mikeva
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Muu palveluasuminen, ostopalvelut
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Laitoshoito, Kårkulla
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Laitoshoito, Eskoo
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
153
2449
0
0
421
2328
43
0
411
29
21
11
6
29
20
11
6
3
0
1
1
3
0
1
1
1
3
1
1
3
4
1
16
3
0
1
16
4
0
1
5
4
0
0
6
4
0
0
2
1
2
0
2
1
2
0
4
0
1
0
3
0
1
0
Osastopäällikkö:
TOIMIALA:
Inger Bjon
Lapsiperheiden palvelut
TOIMINTA-AJATUS
Lapsiperheiden palvelut käsittävät lapsiperheille eri elämäntilanteissa tarjottavan
tuen ja avun lastenvalvonnan, perhetyön ja lastensuojelun muodossa.
Lastenvalvonnassa huolehditaan lapsen eduista isyysselvityksissä ja lapsen huoltoa,
asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevissa sopimuksissa sekä adoptiossa ja
huoltajan puuttuessa.
Lapsi- ja perhekeskeisen työn tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen turvaaminen varhaisten ehkäisevien toimenpiteiden avulla sekä perheen omien
voimavarojen vahvistaminen.
Ehkäisevän työn avulla voidaan minimoida ja parhaassa tapauksessa estää haitat ja
kustannukset. Työtä varten on oltava riittävästi ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä
ja perhetyöntekijöitä. Lisäksi tehokkaita ehkäiseviä toimenpiteitä varten vaaditaan
ennen kaikkea toimialat ylittävää yhteistyötä muun lasten kanssa tekemisissä olevan
henkilöstön kanssa, nuorten ja perheiden sekä äitiys- ja lastenneuvolahenkilöstön,
lastenvalvonnan, päivähoito-, iltapäiväkerho- ja esikouluhenkilöstön, opettajien,
kouluterveydenhoitajien, koulukuraattorien, lääkärien, poliisin, nuoriso- ja vapaaaikaohjaajien ja psykologien ym. kanssa. Toimiva yhteistyö edellyttää
määrätietoisuutta, yhteistä tavoitetta ja toimivaa tiedonvälitystä.
Sosiaalityöntekijät antavat kotimaan ja kansainvälisiin adoptioihin liittyvää
neuvontaa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Lastensuojelun työntekijät auttavat tarvittaessa kiireellisissä lastensuojeluasioissa yli
kuntarajojen. Johtava sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä kaikkien neljän kunnan lastensuojelusosiaalityöntekijöiden kanssa ja käy säännöllisesti naapurikunnissa
konsultoimassa lastensuojeluasioissa.
Lastenvalvojat ovat tavanneet muutaman kerran vuoden aikana ja keskustelleet
yhteisistä menettelytavoista. Perhetyöntekijät tapaavat säännöllisesti yli kuntarajojen
johtavan perheohjaajan johdolla. Perhetyöntekijät tapaavat lastenvalvojat 1-4 kertaa
kuukaudessa kunnasta riippuen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja
perhetyöntekijät tapaavat 2-4 kertaa kuukaudessa kunnasta riipppuen.
154
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Hyvä tavoitettavuus ja
riittävät resurssit
Toimialat ylittävä vastuu
lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Ehkäisevä hoito ja varhainen puuttuminen etusijalla.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Sosiaalityöntekijät joka kunnassa. Viimeistään seitsemäntenä päivänä asian vireillepanosta päätetään,
aloitetaanko selvitys.
Selvitys valmistuu 3 kuukaudessa.
Yhteistyön lisääminen muiden ammattiryhmien kanssa
sekä perhetyön toimenpiteet.
Pietarsaaren seudun yhteisen lastensuojelusuunnitelman laatiminen.
155
Arviointi (Tilinpäätös)
Sosiaalityöntekijät joka
kunnassa. Lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden paine on suuri. Resursseja lähes pelkästään kiireellisiä
toimenpiteitä varten. Käsittelyajoista suoriuduttu juuri ja juuri.
Muiden ammattiryhmien
kanssa tehdään yhteistyötä, mutta ei riittävästi. Varhaisen puuttumisen ja ehkäisevien toimenpiteiden
kehittämistarve. Yhteistyötä perhetyön kanssa kehitetään. Lasten ja nuorten
yhteinen suunnitelma valmistunut.
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Hyvä työilmapiiri ja
hyvinvoiva henkilöstö.
Lastensuojelun kehittäminen.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Sosiaalityöntekijöiden, perhetyöntekijöiden ja lasten-valvojien toimiva
seudullinen yhteistyö.
Myötämäärääminen, työnohjaus, korkea läsnäoloprosentti.
Pohjanmaan PerheKaste-ohjelman puitteissa.
Arviointi (Tilinpäätös)
Monia sosiaalityöntekijän
vaihdoksia vuoden aikana.
Suuri osa muodollisesti
epäpäteviä.
Konsultaatioyhteistyö yli
kuntarajojen.
Perhetyöntekijät saaneet
säännöllistä työnohjausta
toimintavuoden aikana,
mutta sosiaalityöntekijät
eivät.
Hankkeen puitteissa koulutusta uusissa menetelmissä ja toimintatavoissa.
Jatkokoulutusta ja käyttöönottoa ei ole vielä
toteutettu.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Johtavan sosiaalityöntekijän ja Pietarsaaren ja naapurikuntien sosiaalityöntekijöiden säännölliset
kokoukset. Seudun lastenvalvojien ja perhetyöntekijöiden säännölliset
verkostokokoukset.
Uusien työmenetelmien
käyttöönotto selvityksissä
ja jatkoprosesseissa.
Selkeä työnjako ja
päätöksenteko.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Asiakastyön ja ammattitaidon kehittäminen sekä konsultaatio, tuki ja osaamisen
siirtäminen lastensuojeluasioissa ja muissa asioissa .
Arviointi (Tilinpäätös)
Prosessikuvauksen päivitys.
Lähes kaikki sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät
saaneet koulutuksen lastensuojelun alkuarvioinnissa. Menetelmää ei ole
otettu täysin käyttöön
toiminnassa.
156
Osittain toteutunut.
Prosessi meneillään.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Huostaanotoista ja kodin
ulkopuolelle sijoittamisesta aiheutuvien kustannusten väheneminen ajan
mittaan
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Ehkäisevän työn tehostaminen entisestään sekä yhteistyön parantaminen avohuollossa
Arviointi (Tilinpäätös)
Yhteiset työskentelytavat
eivät ole vielä vakiintuneet.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
2008
2009
2010
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
292
25
59
30
228
12
85
15
330
23
80
26
Laitoshoidossa ja ammattimaisissa perhekodeissa olevien lasten lukumäärä
Pietarsaari
Luoto
Pedersöre
Uusikaarlepyy
23
2
6
2
19
3
7
1
28
3
8
4
Sijaisperheissä olevien lasten
lukumäärä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
23
0
5
2
29
0
4
2
23
2
5
3
Avohuollossa olevien lasten lukumäärä
Pietarsaari
Luoto
Pedersöre
Uusikaarlepyy
370
60
85
31
300
53
90
35
256
29
87
51
Uudet elatusapusopimukset
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
91
22
?
7
126
18
15
3
150
26
25
13
Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä
157
Huoltajuussopimukset
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
134
70
52
15
137
51
59
12
152
70
69
16
Lausunnot oikeudelle
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
4
1
?
0
6
2
0
0
7
2
1
2
Perhetyötä saaneiden perheiden
lukumäärä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
53
18
29
40
Perhetyön käyntimäärä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
608
284
946
750
Kotipalvelua saaneiden perheiden
lukumäärä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
1
5
7
17
Perhetyötä saaneiden, lastensuojelun
piirissä olevien perheiden lukumäärä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
16
4
10
7
Adoptioneuvontaa/-seurantaa
saaneiden perheiden lukumäärä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
4
0
2
1
2
4
5
2
4
3
6
1
Henkilötyövuodet
22 (Prs)
21,51 (Prs)
34,44(kaikki)
158
Osastopäällikkö: Inger Bjon
TOIMIALA: Aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva
TOIMINTA-AJATUS
Aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan yksittäisille aikuisille suunnattuja sosiaalipalveluja,
joiden tarkoituksena on edistää toimintakykyä, työtä ja terveyttä.
Toimeentuloturvaa eli taloudellista tukea käytetään henkilön tai perheen
toimeentulon turvaamiseksi, kun toimeentuloa ei kyetä turvaamaan muulla tavalla.
Toimeentulotuki on lakisääteinen viimesijainen tukimuoto ihmisarvoisen elämän
turvaamiseksi.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuosi 2010 oli ensimmäinen vuosi, jolloin seudun sosiaalitoimistot tekivät
yhteistyötä. Järjestely on tuonut useita muutoksia ja haasteita työn koordinoinnille ja
yhteisten työprosessien laatimiselle. Johtava sosiaalityöntekijä on käynyt
säännöllisesti konsultoimassa naapurikuntien sosiaalityöntekijöitä
toimeentulotukiasioissa.
Pietarsaaressa paine toimeentulotukihakemusten suuren määrän käsittelyyn lakisääteisessä käsittelyajassa on niin suuri, että aikuissosiaalityölle jää hyvin vähän aikaa.
Pietarsaaressa toimeentulotukihakemuksia käsittelee sosiaalityöntekijöiden lisäksi
kaksi kanslistia kokopäiväisesti. Naapurikuntien sosiaalityöntekijöillä on ainakin
ajoittain paremmat edellytykset aikuissosiaalityölle.
159
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tyytyväiset asiakkaat
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Toimeentulotukiasiakkaiden
kohtelua koskevassa kyselyssä yli 90 % tyytyväisiä
Arviointi (Tilinpäätös)
Asiakaskyselyä ei ole tehty toimintavuoden aikana.
UUDISTUMINEN
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite
Hyvä työilmapiiri ja hyvinvoivat sosiaalityöntekijät
seudulla
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Tyytyväinen ja terve henkilöstö. Runsas läsnäolo.
160
Arviointi (Tilinpäätös)
Henkilöstö on työskennellyt tiiviisti ja selvinnyt
haasteista tyydyttävästi.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Hyvä tavoitettavuus ja asioiden nopea käsittely.
Toimeentulotukiasioiden
oikeudenmukainen
käsittely koko seudulla.
Selkeät prosessit/ajantasaiset prosessikuvaukset toimeentulotukiasioiden käsittelystä.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Palveluyksiköt joka kunnassa. Lakisääteisen velvollisuuden täyttäminen
siitä, että toimeentulotukiasioista tehdään
päätös 7 päivän kuluessa.
Yhteisesti laadittujen toimeentulotukea koskevien
periaatteiden
käyttöönotto. Yhtäläiset
työprosessit seudulla.
Koko seudun yhteisten hakemuslomakkeiden käyttöönotto. Asiakasasioiden
käsittelyä/ohjausta koskevat säännölliset kokoukset johtavan sosiaalityöntekijän kanssa.
Yksi ajantasainen kuvaus
aluetta kohden.
Arviointi (Tilinpäätös)
Sosiaalitoimisto joka kunnassa. Kovan työpaineen
ja sairauslomien vuoksi
toimeentulotukiasioita ei
ole ajoittain kyetty käsittelemään 7 päivän kuluessa.
Toteutunut.
Selkeä prosessikuvaus toimeentulotukiasioiden käsittelystä.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Toimeentulotuen kustannukset pysyvät huomattavasti maan keskitasoa
pienempinä.
Jatkuva pyrkimys aktivoida pitkäaikaistyöttömiä.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Huomattavasti maan
keskitasoa pienemmät.
Pitkäaikaistyöttömistä aiheutuvien kustannusten pitäminen vähäisinä.
161
Arviointi (Tilinpäätös)
Viimeisimmän, vuoden
2009 tilaston mukaan:
Koko maa 115 €/asukas
Pietarsaari 63 €/asukas
Pedersöre 20 €/asukas
Uusik. 17 €/asukas
Luoto 19 €/asukas
Yhteistyö INTROn ja RETROn kanssa pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Toimeentulotukea saaneiden
talouksien lukumäärä seudulla
2008
2009
2010
Pietarsaari
Luoto
Pedersöre
Uusikaarlepyy
556
49
97
96
593
53
116
110
613
47
79
94
Ehkäisevää toimeentulotukea
saaneiden talouksien lukumäärä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
44
14
40
23
55
13
5
33
Henkilötyövuodet
62
9
22
19
Ks. lapsiperheiden
palvelut
Päidehuollon johtaja: Ireeni Finnholm
TOIMIALA:
Päihdehuolto
TOIMINTA-AJATUS
Päihdehuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä päihdehuolto kunnassa esiintyvää tarvetta
vastaavalla tavalla. Pietarsaaren seudun päihdehuolto on avohuoltopainotteista ja sen painopiste on A-klinikan toiminnassa.
Lisäksi on oltava riittävät resurssit ehkäisevään työhön sekä niiden palvelujen ostamiseen ulkopuolelta, joita seudulla ei kyetä tuottamaan itse.
Yhteistyön avulla sekä myöntämällä avustusta kolmannen sektorin päiväkeskustoimintaa varten voidaan päihteiden väärinkäyttäjille tarjota tukitoimintaa ja kannustaa heitä raittiimpaan
elämään.
162
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Päihdehuollon talousarvio ja toimintavastuu suoraan A-klinikan alaisuuteen.
Asiakkaan laitoskuntoutustarpeen arvio tehdään lautakunnan hyväksymä hoitoonohjausmallin mukaisesti A-klinikalla.
Vaikuttavuuden, sekä A-klinikalla olevan tietotaidon maksimaalisen hyödyntämisen takia
on tärkeää, että A-klinikalla on riittävästi resursseja perheinterventioiden tekemiseen.
Tämän hetkinen kolmannen sektorin päiväkeskustoiminta 1 päivä per viikko Pietarsaaressa ei ole tuonut helpotusta A-klinikan toimintaan.
Asiakkaat ovat entistä moniongelmaisempia ja asiakkaan kokonaiselämäntilanteen
huomioidessa asiakas vie entistä enemmän työntekijän työaikaa.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Hyvä tavoitettavuus
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vastaanottoaika viikon kuluessa
163
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite saavutettu.
UUDISTUMINEN
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Päiväkeskus helpottamaan perinteisen asiakaskunnan parissa tehtävää työtä
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Saada aikaan päiväkeskustoimintaan liittyvä toimiva
yhteistyö kolmannen sektorin kanssa
Arviointi (Tilinpäätös)
Uudessakaarlepyyssä
päiväkeskustoimintaan liittyvä
toimiva yhteistyö kolmannen
sektorin kanssa.
Pietarsaaressa tarve 5 päivänä
viikossa auki olevalle
päiväkeskukselle, jolla oma
toiminnanjohtaja.
Nyt ainoastaan 1 päivänä viikossa
yhteistyössä kolmannen sektorin
kanssa.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Selkeästi määritellyt valtuudet ja vastuualueet
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Päihdehuollon talousarvioja toimintavastuu suoraan
A-klinikan alainen.
Väärinkäyttäjien asumispalvelut sekä toiminta-avustus
kolmannen sektorin päiväkeskustoimintaan A-klinikan
alaisuudessa.
164
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoite saavutettu
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Perinteisen asiakaskunnan laitoshoidon kustannusten supistaminen
Talousarvioon oma kustannuspaikka nuorille sekä raskaana oleville
päihteiden väärinkäyttäjille
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Yhteistyön kehittäminen
kolmannen sektorin päiväkeskustoiminnan kanssa
Taloudelliset mahdollisuudet ensikoti Iidan käyttämiseen sekä uusi kuntoutuskoti raskaiden huumeiden
käyttäjille
Arviointi (Tilinpäätös)
Ollut yhteistyötä komannen
sektorin kanssa
Tavoite osin saavutettu
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-08
2008
Tilinpäätös
-09
2009
Tilinpäätös
-10
2010
474/6976
461/6749
402/5798
Luoto
Pedersören kunta
8/47
32/383
10/78
34/413
10/115
38/373
Uusikaarlepyy
22/179
23/123
38/385
376
0
268
180
589
30
280
84
4,4
628
28
153
4
4,5
A-klinikan käyntien ja asiakkaiden
lukumäärä:
Pietarsaari
Päihdehuollon kuntoutushoito ostopalveluna; hoitovuorokausien määrä:
Pietarsaari
Luoto
Pedersören kunta
Uusikaarlepyy
Työvuodet
165
YKSIKKÖ: Ympäristöterveydenhuolto/Terveysvalvonta
VASTUUHENKILÖ:
Leif Karlström
Vt. ympäristöterveydenhuollon päällikkö
TOIMINTAKERTOMUS
Valvonta koostuu suunnitelmallisesta ja suunnittelemattomasta työstä.
Suunnitelmallinen valvonta perustuu elintarvike-, terveydensuojelu-, tuoteturvallisuus, tupakka- ja kemikaalivalvonnan hyväksyttyihin valvontasuunnitelmiin.
Suunnittelematon työ koostuu erilaisista selvityksistä ja lausunnoista, joita laaditaan
muiden viranomaisten, yritysten tai yksityisten kansalaisten pyynnöstä.
Valvontaan on käytetty seuraavat henkilötyöpäivät:
2010
214 htp
204 htp
16 htp
7 htp
7 htp
448 htp
Elintarvikevalvonta
Terveydensuojelun valvonta
Tuoteturvallisuusvalvonta
Tupakkavalvonta
Kemikaalivalvonta
2009
216 htp
170 htp
31 htp
20 htp
3 htp
440 htp
Vuonna 2010 terveysvalvonta on saanut valvontamaksuina n. 43,300 €, mikä
lähentelee budjetoitua summaa.
Henkilöstö on osallistunut eri koulutustilaisuuksiin, yhteensä 24:een ulkoiseen ja
12:een sisäiseen koulutuspäivään.
Pöytäkirjoihin kirjattuja työpaikkakokouksia on pidetty säännöllisesti 44 kertaa ja
lisäksi on pidetty 4 laatukokousta.
Toimintavuoden aikana on tavanomaisen valvonnan ja neuvonnan lisäksi toteutettu
seuraavat hankkeet:
1. Yleisten saunojen puhtaus
5. Päiväkerhotilojen hygienia ja
turvallisuus
6. Elintarvikepakkausten terveys- ja ravitsemusväittämien tarkastus
2. Kastikkeiden ja keittojen
suolapitoisuudet päiväkodeissa ja
kouluissa
3. Salmonella tori- ja vähittäiskaupassa
myytävissä vihanneksissa
4. Elintarvikkeiden ulkomyynti
7. Yleisötilaisuuksien turvallisuus
Suoritteet
Päätökset
Lausunnot
Omavalvontasuunnitelmien tarkastus
Tarkastukset ja muut toimenpiteet (mm.
näytteenotto, kokoukset ja neuvottelut).
YHTEENSÄ
166
2010
96
128
21
1837
2009
126
77
33
1455
2008
130
80
112
1576
2082
1691
1898
ASIAKAS/POTILASNÄKÖKULMA= vaikuttavuus ja palvelukyky
Vaikuttavuus ja palvelukyky ovat BSC-näkökulmista keskeisimmät. Miten asiakkaalle
saavutetaan tulevaisuudessa parhaiten hyötyä?
Tavoitteet/kriittiset
menestystekijät
Arviointikriteerit
Tavoitetaso 2010
Toteutuminen 2010
Tehokkuus
Tarkastusten,
näytteenottojen
ja hankkeiden lukumäärä.
Valvontasuunnitelman
toteutuminen
Valvontasuunnitelma
on toteutunut suurimmaksi osaksi.
Prosentuaalinen
toteutumisaste
selviää vasta maaliskuun lopussa, jolloin
aluehallintovirastolle
toimitettava arviointi
valmistuu.
Laatujärjestelmän
tavoitteiden
täyttämiseen pyrkiminen
Hyvä asiakastyytyväisyys
Kirjalliset ja
suulliset valitukset
Tarkastusraportti lähetetään asiakkaalle
10 päivän kuluessa.
Päätös annetaan
kuukauden kuluessa.
Hyvin laaditut, toimivat henkilökohtaiset valvontasuunnitelmat.
Tarkastuksissa, pöytäkirjojen laadinnassa
ja muissa yhteyksissä
käytetään yhteisiä
malleja, ohjeita ja menettelytapakuvauksia.
Asiakasvalitukset käsitellään 1-2 päivän
kuluessa.
Asiakasvalitusten seuranta.
Vuonna 2010 tehdään
asiakastutkimus
Asiakastutkimus
Asiakkaiden tasavertainen kohtelu
Yhteisten ohjeiden ja
asiakirjamallien
käyttö ja yhtenäinen
raportointi.
Kaikki tarkastajat
noudattavat terveysvalvonnan
laatujärjestelmää
päivittäisessä
työssään
Toimenpiteitä
vaatineet puhelut on
kirjattu Tarkastajaohjelmaan.
Esityö on
päätöksessä ja
asiakastutkimus
tehdään vuonna
2011
On käsitelty tulosyksikön kaikissa laatukokouksissa
167
PROSESSINÄKÖKULMA
Prosessinäkökulmasta tarkastellaan sitä, mitä toimintamalleja, -tapoja ja prosesseja
kehitetään
Tavoitteet/kriittiset
menestystekijät
Arviointikriteerit
Tavoitetaso 2010
Toteutuminen 2010
Toimiva laatujärjestelmä
Sisäinen ja
ulkoinen auditointi
Toiminnan laatua ja
tehokkuutta
ylläpidetään ja
tehostetaan
Toimivat henkilökohtaiset valvontasuunnitelmat
Sisäistä ja ulkoista
auditointia ei ole
voitu toteuttaa
pidettyjä laatukokouksia lukuun
ottamatta
Säännölliset
seurannat
Suunnitelmia noudatetaan
On toteutunut 8090 -prosenttisesti
Työpaikkakokoukset
kerran viikossa, läsnäolovelvollisuus
Pidetty 44 työpaikkakokousta
Sisäinen tiedotus
Kokousten määrä
HENKILÖKUNTANÄKÖKULMA/UUDISTUMINEN
Henkilökunta-/uudistuminen -näkökulmasta tarkastellaan, kuinka henkilöstöä
koulutetaan ja osaamista kehitetään sekä kuinka työhyvinvointia parannetaan
Tavoitteet/kriittiset
menestystekijät
Arviointikriteerit
Tavoitetaso 2010
Toteutuminen
2010
Henkilöstön
osaamisen turvaaminen ja kehittäminen
Täydennyskoulutuspäivien
määrä/työntekijä
Vähintään 4 täydennyskoulutuspäivää/työntekijä
Sairauspoissaolopäivien
seuranta
Sairauspoissaolopäivien
määrän väheneminen
6,3 täydennyskoulutuspäivää/työntekijä
(7)
Henkilöstön fyysisen ja psyykkisen terveyden
säilyttäminen
Kehittämiskeskustelut
Järjestetään kaikille
työntekijöille vähintään
kerran vuodessa
Henkilöstön
sairauspoissaolopäivät
ovat lisääntyneet
vuoden aikana vain 4
päivää.
Ei ole
pidetty
vuonna
2010
168
TALOUS/VOIMAVARAT
Talous-/voimavarat -näkökulmasta tarkastellaan sitä, miten voimavaroja kehitetään.
Tavoitteet/kriittiset
menestystekijät
Arviointikriteerit
Tavoitetaso 2010
Toteutuminen 2010
Hyvä talousarvioseuranta
Osaraportit
Mahdollisiin ali- ja ylibudjetointeihin reagoiminen
Yksikkö on
alittanut talousarvionsa n. 20 %:lla
Laskutusraportit
Valvontasuunnitelman
mukaan budjetoidun
summan saaminen
Asiakasmaksuja käytetään toiminnan kehittämiseen
Saavutettu 100prosenttisesti
Toiminnan
rahoitus osittain
asiakasmaksuilla
PIETARSAAREN SEUDUN ELINTARVIKE- JA
YMPÄRISTÖLABORATORION TOIMINTAKERTOMUS
Laboratorionjohtaja: Solveig Sandvik-Nyberg
Henkilöstö:
1
4
1
1
laboratorionjohtaja/ mikrobiologi/ kemisti
laboranttia
kansliasihteeri
siivooja
100 %
100 %
20 %
9 t/viikko
Vuoden aikana laboratorio on tarjonnut laboratoriopalveluja Pietarsaaren seudun ja
lähikuntien ympäristöterveydenhuollolle, ympäristönsuojelulle, vesilaitoksille,
elintarviketuotantolaitoksille ja muille
asiakkaille.
169
Laboratorioanalyysien määrä vuonna 2010
Analyysit
2010
2009
2008
2007
2006
Elintarvikenäytteet, rehunäytteet
3 966
3 336
4 184
4 757
5 634
Salmonellanäytteet, ihmisten, eläinten
900
I: 543
E: 357
1 569
I: 1321
E: 245
1 078
I: 898
E: 180
1 230
I: 904
E: 320
0
1 800
I:1013
E: 438
P: 349
0
376
786
1 272
5 292
6 882
6 492
6 523
6 235
7
563
1 481
1 787
1 709
635
703
483
394
405
Utaretulehdusnäytteet
Vesinäytteet
Lihantarkastus
Sekalaiset näytteet
(materiaalinäytteet, pintahygienianäytteet, interkalibroinnit)
Alihankinnat
Yhteensä
1 222
12 022
1 446
1 519
14 730
16 104
806
500
16 131
16 985
Näytteiden määrä vuonna 2010 oli 4 408. Vuonna 2009 analysoitiin 5 358 näytettä.
Elintarvike- ja ympäristölaboratorio on tarjonnut vuonna 2010 samat palvelut kuin
aikaisempina vuosina. Osa vesianalyyseistä lähetettiin muualle alihankintana, mutta
laboratoriolla on edelleenkin 39 akkreditoitua menetelmää ja se on säilyttänyt
laadullisen pätevyystasonsa. Laboratorio noudattaa SFS-EN ISO/IEC 17025 -standardin
mukaista laatujärjestelmää, jonka FINAS tarkasti 8.4.2010. Tarkastuksessa todettiin,
että laatujärjestelmä toimii hyvin ja kattaa laboratorion toiminnan.
170
171
3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen
TULOSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA MUKAAN LUKIEN
Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut tuotot
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
Talousarvio muutosten jälkeen
Toteutuma
Poikkeama
116 974 725 117 967 704
992 979
11 176 880
11 723 208
546 328
1 847 480
2 135 422
287 942
14 559 242
15 640 737
1 081 495
Alkuperäinen Talousarvio‐ talousarvio
muutokset
116 974 725
11 176 880
1 847 480
14 559 242
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet
Avustukset
Muut kulut
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
144 558 327
0
1 127 087
144 558 327
147 467 071
1 127 087
907 673
2 908 744
-219 414
‐97 583 718 ‐97 628 215
‐111 403 007 ‐112 876 182
‐11 424 868 ‐11 245 239
‐5 694 407
‐6 735 167
‐17 196 695 ‐19 961 831
‐44 497
‐1 473 175
179 629
‐1 040 760
‐2 765 136
‐97 273 718
‐111 717 007
‐11 424 868
‐5 380 407
‐17 196 695
‐310 000
314 000
-242 992 695
-310 000
-243 302 695
-248 446 634
-5 143 938
-97 307 281
-310 000
-97 617 281
-100 071 890
-2 454 608
65 614 953
3 491 953
-968 480
‐314 000
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
62 123 000
34 486 000
62 123 000
34 486 000
Korkotulot muilta
Korkotulot liikelaitoksilat
Muut rahoitustulot muilta
Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta
Korkomenot muille
Korkomenot liikelaitoksille
Muut rahoitusmenot
71 000
101 641
417 000
2 220 499
‐2 603 000
‐227 000
‐631 100
71 000
101 641
417 000
2 220 499
‐2 603 000
‐227 000
‐631 100
RAHOITUSTUOTOT JA‐KULUT 33 517 520
48 148
85 584
949 008
2 220 499
‐1 767 387
‐194 274
‐262 458
‐22 852
‐16 057
532 008
0
835 613
32 726
368 642
‐650 960
0
‐650 960
1 079 119
1 730 079
VUOSIKATE
-1 349 241
-310 000
-1 659 241
139 703
1 798 944
KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT
‐4 244 907
‐4 244 907
‐5 233 108
‐988 201
TILIKAUDEN TULOS
-5 594 148
-5 904 148
-5 093 405
810 743
172
-310 000
Talousarvio 2010
Toteutuma 2010
Poikkeama
Verotulot
62 123 000
65 614 953
3 491 953
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
54 053 000
4 040 000
4 030 000
57 297 530
4 144 517
4 172 907
3 244 530
104 517
142 907
Veroprosentti
18,50
18,50
18,50
18,50
18,50
18,50
19,25
19,25
19,25
19,25
20,25
Verotettava tulo
224 182 609
235 659 059
243 199 921
246 951 238
252 293 075
252 535 595
264 618 140
279 194 878
289 853 376
283 107 070
Muutos %
4,40
5,12
3,20
1,54
2,16
0,10
4,78
5,51
3,82
-2,33
Talousarvio 2010
Toteutuma 2010
Poikkeama
34 486 000
33 517 520
-968 480
35 386 000
34 370 625
-1 015 375
-900 000
-853 105
46 895
Talousarvio 2010
Toteutuma 2010
Poikkeama
671 790
671 790
0
1 233 465
315 244
1 233 465
315 244
0
0
Verotulojen erittely
Verovuosi 2000
Verovuosi 2001
Verovuosi 2002
Verovuosi 2003
Verovuosi 2004
Verovuosi 2005
Verovuosi 2006
Verovuosi 2007
Verovuosi 2008
Verovuosi 2009
Verovuosi 2010
Valtionosuuksien erittely
Valtionosuudet
Kunnan peruspalvelujen
valtionosuus (ml tasaukset)
Opetus ja kulttuuritoimen muut
valtionosuudet
Liikelaitokset
Peruspääomantuotto 5%
Pietarsaaren Vesi
Peruspääomantuotto 12%
Energialaitos
Satamalaitos
3.2.3 Investointien toteutuminen
Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana 2,9 milj. euron lisämäärärahan
Kirkkorannan-Jungmanin koululle sekä 0,03 milj. euroa suomenkielisen lukion
suunnitteluun. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi 0,549 milj. euroa Ohikulkutien
tasoristeyksen liikennejärjestelyihin (ABC-asema) edellyttäen, että Liikenneviraston
tiesuunnitelma hyväksytään. Niin ei käynyt vuonna 2010, joten määräraha jäi
käyttämättä. Vuoden 2011 talousarviossa on määräraha hankkeeseen.
173
174
175
176
INVESTOINNIT
KAUPUNGINHALLITUS
Muut arvopaperit: Pietarsaaren jäähalli Oy:n osakkeet ostettiin 35.000 eurolla ja Via
Vartius Oy:n (satama) osakkeet myytiin.
Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja
paikoitustalo rahoitetaan suorilla kuntien investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden
kustannukset ovat yhteensä 5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,06 milj. euroa
vuodessa.
PELASTUSLAUTAKUNTA
Pelastuslautakunnalle on hankittu säiliöauto ja sairaankuljetusauto, sillä sairaankuljetukset ovat lisääntyneet tuntuvasti. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla.
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa.
Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä
Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta, joka tehdään korkeakoulukampuksen
– Chydenius-instituutin tilojen osarahoitusta varten. Peruspääoman korotus on
yhteensä 900.000 euroa jaettuna seitsemäksi vuodeksi. Kaupungin osuus on 13,94 %.
LIIKUNTALAUTAKUNTA
Ulkoilualueisiin/-reittien parantamiseen on vuonna 2010 käytetty 0,01 milj. euroa.
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tilahallinto
Kaupungin
kiinteistöjen
kunnossapito
on
jälkeenjäänyttä.
Kiinteistöjen
kunnossapidon juokseviin kustannuksiin oli investointitalousarvioon varattu 900 000
euron määräraha, josta käytettiin 896 000.
Hankkeista mainittakoon, että hoitorakennuksiin investoitiin 213 000 euroa ja
painotusalue oli ilmastoinnin ja saniteettitilojen parannustöissä.
Kaupungintalon kattorakenteita, vesikattoa ja julkisivuja uusittiin 195 000 eurolla ja
ympäristönsuojelutoimiston uudet tilat valmistuivat 50 000 euron kustannuksilla.
Tellushallin kattorakenteita vahvistettiin 114 000 eurolla, ja kirjaston vuotava katto
korjattiin 57 000 eurolla.
Bonäsin koulussa peruskorjattiin neljä luokkahuonetta 80 000 eurolla.
Erityisesti vanhoissa hoito- ja koulurakennuksissa, jotka rakennettiin aikoinaan
silloisten normien mukaisesti, on kosteusvaurioita ja huono sisäilma riittämättömän
ilmanvaihdon vuoksi.
177
Kirkkorannan-Jugmanin koulun uudisrakennus
Vanhan homevaurioisen rakennuksen korvasi uudisrakennus 2 829 000 euron
hinnalla. Valtionosuutta saatiin 36 % eli 1.018 510 euroa.
Paloasema
Paloasemaa suunniteltiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ja alkusyksystä tehdyn
urakkahankinnan jälkeen rakentaminen päästiin aloittamaan 8. marraskuuta.
Vuodeksi 2010 varatusta 1 miljoonan euron investointimäärärahasta käytettiin 100
%.
Länsinummen koulupiha
Länsinummen koulupihan liikennejärjestelyjä parannettiin 71 000 eurolla.
Mittaus ja maankäyttö
Maanmyynti
tuotti
554 000
euroa.
Valtaosa
summasta
koostuu
luonnonsuojelualueiden myynnistä valtiolle. Maanostot päätyivät vaatimattomaan
1.700 euron summaan.
Kunnallistekniikka
Juoksevien investointien 900 000 euron määrärahasta käytettiin 841 000 euroa, josta
570 000 katuverkoston perusparannukseen. Yli 70 % saneerauksista tehtiin
Itänummella.
Katujen uudisrakentamiseen investoitiin 98 000 euroa, ja sillä rakennettiin
Majapellontie, Majapellonkuja ja Pirilötien pyörätie.
Itälänlahden ruoppaus valmistui 22 000 eurolla, ja Pentzininlaituri uudistettiin
20 000 eurolla.
Erillisinvestoinneista jäi tulevan ABC-aseman liikennejärjestelyihin tarkoitettu
549 000 euron määräraha käyttämättä. Tuo hanke toteutetaan vuonna 2011.
Baltic Yachtin varustelulaituri valmistui 80 000 eurolla, ja Hällanin tiekunta sai
90 000 euron avustuksen tien kunnostamiseen.
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit olivat 0,4 milj. euroa vuonna 2010. Koska
poistot olivat ainoastaan 0,018 milj. euroa sen vuoksi, että kaikki ennen 1.1.2010
hankitut koneet ja laitteet jäivät Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, rahoitetaan
investoinnit poistoilla tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveyslautakunta maksaa rahoittamattomasta osasta kaupungille korkoa, joka vastaa 6 kuukauden euriboria.
Liikelaitosten investointien osalta kaupunginvaltuusto päättää investointiohjelmasta, ja liikelaitosten hallitukset/johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista.
PIETARSAAREN VESI
Kokonaisinvestointikehys oli 1,5 milj. euroa vuonna 2010 ja todelliset investoinnit
1,1 milj. euroa.
178
SATAMAHALLITUS
Kokonaisinvestointikehys oli 0,4 milj. euroa vuonna 2010, ja todelliset investoinnit
0,4 milj. euroa.
ENERGIALAITOKSEN HALLITUS
Kokonaisinvestointikehys oli 2 milj. euroa vuonna 2010 ja todelliset investoinnit 2,4
milj. euroa.
179
3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen
RAHOITUSOSA
1000 euro
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN
KASSAVIRTA
Vuosikate
Korjauserät
VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
INVESTOINNIT NETTO
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAV
RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA
Antolainauksen muutos
* Antolainasaamisten vähennys
* Antolainasaamisten lisäys
Lainakannan muutokset
* Pitkäaikaisten lainojen lisäys
* Pitkäaikaisten lainojen vähennys
* Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA
KASSAVAROJEN MUUTOS
Kassavarat 01.01
Kassavarat 31.12
Muutos
180
TA 2010
TP 2010
5 090
11 100
-376
10 724
5 090
-8 389
334
-8 055
-2 966
11
11
-10 914
1 153
676
-9 085
1 639
3 033
12 731
-9 698
0
-78
2 966
33
33
0
5 764
12 000
-10 436
4 200
-5 567
229
0
1 869
7 851
7 851
0
9 535
11 404
1 869
3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Lautakuntataso
UTGIFTER O INKOMSTER
-1000 EUROMENOT JA TULOT
STADSSTYRELSEN
INK - TU LOT
KAUPUNGINHALLITUS
UTG - MENOT
NETTO
CENTRALVALNÄMNDEN
INK - TU LOT
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
UTG - MENOT
NETTO
REVISORER
INK - TU LOT
TILINTARKASTAJAT
UTG - MENOT
NETTO
HÄLSO- och SJUKVÅRD
INK - TU LOT
TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO
UTG - MENOT
NETTO
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER
INK - TU LOT
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
UTG - MENOT
BS
2009
Korr. BU
2010
TP
Korj TA
INK - TU LOT
UTG - MENOT
NETTO
MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN
INK - TU LOT
YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA
UTG - MENOT
NETTO
SOCIALNÄMNDEN
INK - TU LOT
SOSIAALILAUTAKUNTA
UTG - MENOT
NETTO
DAGVÅRDS- och UTBILDNINGSNÄMNDEN
INK - TU LOT
PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA
UTG - MENOT
NETTO
Svenska Yrkeshögskolan Novia
INK - TU LOT
UTG - MENOT
NETTO
KULTURVERKSAMHET
INK - TU LOT
KULTTUURITOIMINTA
UTG - MENOT
NETTO
IDROTTSVERKSAMHET
INK - TU LOT
LIIKUNTALAUTATOIMINT
UTG - MENOT
NETTO
TEKNISKA NÄMNDEN
INK - TU LOT
TEKNINEN LAUTAKUNTA
UTG - MENOT
NETTO
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
INK - TU LOT
SSOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
UTG - MENOT
3 330
- 7 280
3 910
- 10 166
580
- 2 886
- 6 094
29
- 54
- 25
- 3 950
- 6 256
- 2 306
15
15
- 31
- 31
- 41
- 41
- 36
- 20
5
20
44
- 56 831
- 56 787
122
- 57 985
- 57 864
78
- 1 154
- 1 076
233
- 2 150
- 1 917
271
- 2 340
- 2 068
237
- 2 107
- 1 870
- 35
233
198
162
- 505
- 343
4 542
- 23 496
- 18 954
136
- 535
- 398
143
- 499
- 356
7
36
42
4 673
- 36 410
- 31 737
4 979
- 36 806
- 31 827
5 251
- 36 156
- 30 905
271
650
922
1 167
- 1 167
0
1 200
- 1 200
0
1 151
- 1 151
0
- 49
49
0
103
- 2 167
- 2 065
495
- 2 359
- 1 864
15 683
101
- 2 315
- 2 214
561
- 2 394
- 1 833
15 332
118
- 2 235
- 2 117
511
- 2 382
- 1 871
15 499
17
80
97
- 51
12
- 39
167
- 14 675
1 008
- 14 489
843
- 14 330
1 169
160
326
119 730
- 119 072
658
121 419
- 121 401
18
1 689
- 2 329
- 640
145 685
- 243 303
- 97 617
148 375
- 248 447
- 100 072
2 689
- 5 144
- 2 455
19
- 36 758
- 36 739
NETTO
TOTALT
INK - TU LOT
YHTEENSÄ
UTG - MENOT
NETTO
181
Avvikelse
Poikkema
2 026
- 8 120
NETTO
MELLERSTA Ö:BOTTENS o
J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK
KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN
ALUEEN PELASTUSLAITOS
BS
2010
TP
27 964
- 126 725
- 98 761
4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
182
183
184
185
KONSERNI
Tuloslaskelma Konserni euro
2010
2009
217 083 107
1 710 369
-299 954 528
2 633 293
104 776 176
2 041 605
-193 169 937
1 892 904
-78 527 759
-84 459 252
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muu rahoituskulut
65 614 953
33 517 520
-2 660 057
462 872
2 882 758
-2 803 237
-3 202 450
63 683 339
32 314 265
-3 073 802
406 686
2 989 845
-3 195 725
-3 274 608
VUOSIKATE
17 944 658
8 464 550
-13 498 757
0
-10 284 525
-1 017
-1 364 525
-163 857
TILIKAUDEN TULOS
3 081 376
-1 984 849
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
38 218
4 993
30 503
3 378
3 124 587
-1 950 968
2010
2009
72,4 %
132,9 %
913
19 650
54,2 %
82,3 %
431
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIMINTAKULUT
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
TOIMINTAKATE
Poistot käyttöomaisuudesta
Arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ
Tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut %
Vuosikate/Poistot %
Vuosikate euro /asukas
Asukasmäärä
186
19 620
Rahoituslaskelma
Konserni
euro
2010
2009
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA
Vuosikate
17 944 657
Korjauserät
-2 524 627
8 464 550
-2 638
217
VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA
15 420 030
5 826 333
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
-16 507 082
INVESTOINNIT NETTO
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN
NETTOKASSAVIRTA
-16 507 082
RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA
Antolainauksen muutos
-1 087 052
-21 925
-25 088
181
610 589
1 345 917
-23 131
675
-17 305
342
* Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos
9 931 188
RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA
5 509 801
-14 880
20 901
117
1 952
-3 986
984
-1 765
-319 439
-600 485
-620 111
-2 445
184
16 901
205
KASSAVAROJEN MUUTOS
4 422 749
-404 138
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
3 675 107
0
Muut maksuvalmiuden muutokset
* Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
* Vaihto-omaisuuden muutos
* Pitkäaikaisten saamisten muutos
* Lyhytaikaisten saamisten muutos
1 856 619
-38 880
-45 736
-908 648
-7 081 305
Kassavarat 01.01
12 022 187
Kassavarat 31.12
Muutos
16 444 936
4 422 749
187
12 426
325
12 022
187
-404 138
2010
2009
VASTAAVAA
269 660 070
253 582 916
A
PYSYVÄT VASTAAVAT
223 154 223
220 167 822
I
Aineettomat hyödykkeet
411 684
499 525
185 331 330
184 866 955
7 839 714
8 250 015
Konserni euro
II
Aineelliset hyödykkeet
1
Maa- ja vesialueet
2
Rakennukset
3
Kiinteät rakenteet ja laitteet
100 159 149
99 056 985
61 545 192
62 843 138
6 193 692
4
Koneet ja kalustot
5 776 230
5
7
Muut aineelliset hyödykkeet
5 971 939
5 671 988
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
4 039 106
2 851 137
III
Sijoitukset
37 411 209
34 801 342
1
Osakkeet ja osuudet
37 387 634
34 755 842
2
Muut lainasaamiset
23 575
45 500
B
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
3 812 452
3 178 963
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
42 693 395
30 236 131
I
Vaihto-omaisuus
1 864 242
1 818 506
II
24 188 367
16 198 414
Pitkäaikaiset saamiset
2 785 883
1 877 235
Lyhytaikaiset saamiset
21 402 484
14 321 179
195 850
197 024
16 444 936
12 022 187
Saamiset
III
Rahoitusarvopaperit
IV
Rahat ja pankkisaamiset
188
Konserni 1000 euro
VASTATTAVAA
A
269 660 070
253 582 916
OMA PÄÄOMA
96 202 768
94 748 998
Peruspääoma
61 026 152
61 026 153
Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäys
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot (Vahinkorahasto)
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden alijäämä
16 380
16 380
1 471 217
1 494 958
2 551 890
2 533 087
28 012 542
31 629 387
3 124 587
-1 950 968
609 311
618 907
2 847 406
2 426 678
B
VÄHEMMISTÖOSUUDET
C
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
D
PAKOLLISET VARAUKSET
804 618
833 951
1
Eläkevaraukset
554 440
575 848
2
Muut pakolliset varaukset
250 178
258 103
E
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
3 851 332
3 216 042
165 344 635
151 738 340
F
I
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
98 203 926
92 749 903
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
91 670 753
86 843 473
6 533 173
5 906 430
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
II
Lyhytaikainen
67 140 709
58 988 437
Lyhytaikainen korollinan vieras pääoma
34 215 273
35 367 446
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
32 925 436
23 620 991
2010
2009
Tunnusluvut
34,62 %
36,41 %
Suhteellinen velkaantuneisuus
52288,6 %
75576,8 %
Kertynyt ylijäämä
28 012 542
31 629 387
Omavaraisuusaste %
Kertynyt ylijäämä/asukas
Lainakanta
Lainat euro/asukas
Asukasmäärä
189
1 425 575
1 612 099
125 886 026
122 210 919
6 406 414
6 228 895
19650
19 620
5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Kaupungin
liitetiedot
tilinpäätöksen
laadintaan
sovellettuja
periaatteita
koskevat
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon
vähennettynä
suunnitelman
mukaisilla
poistoilla
ja
investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmapoistot on laskettu
kaupunginvaltuuston
maaliskuussa
2011
hyväksymän
tarkistetun
poistosuunnitelman mukaan. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa
hankintamenon suuruisena
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisena FIFO-periaatteen
mukaisena.
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen.
Kuntakonsernin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat
liitetiedot
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty.
Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien, joissa kaupunki on osakas, keskinäiset tuotot
ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun
ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.
Keskinäinen omistus
Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty
pariarvomenetelmällä.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on
oikaistu
suunnitelman
mukaisiksi
ja
jäännösarvojen
ero
on
kirjattu
konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille
tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän
oikaisuksi.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Vapaaehtoiset varaukset
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan
ja laskennalliseen verovelkaan.
190
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1)
Toimintatuotot
2010
2009
2 082 323
1 854 327
121 870
4 329 105
Sivistyslautakunta
3 700 628
3 126 369
Tekninen lautakunta
2 508 544
2 585 910
Muut
1 522 304
1 607 391
Kaupunginhallitus
Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin osuus)
Sosiaali- ja terveyslautakunta
61 133 254
Pietarsaaren Vesi
Muut tulot
5 933 664
6 535
5 251 559
7 125
Energialaitoksen liikevaihto
Muut tulot
30 317 017
21 513 018
35 886
Satamalaitoksen liikevaihto
2 480 739
1 929 164
Muut tulot
114 669
114 669
Yhteensä
109 921 547
42 354 524
2010
2009
57 297 529,98
56 067 357
Yhteisövero yhteensä
4 144 516,60
4 166 084
Kiinteistövero
4 172 906,78
3 449 750
65 614 953,36
63 683 190
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (2)
Verotulot
Kunnallisvero yhteensä
Yhteensä
191
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (3)
Valtionosuuksien erittely
2010
Laskennalliset valtionosuudet
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia)
Verotuloihin perustava valtionosuuksien tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
- Yleinen valtionosuus
- Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus
- Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus
Laskennalliset valtionosuudet yhteensä
2009
35 471 486
-862 940
-237 921
-853 105
33 517 520
112 056
25 172 966
7 029 243
32 314 265
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (4)
Pietarsaaren kaupungin poistosuunnitelma (koskee kaupungin kaikkia laitoksia ja virastoja)
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17. maaliskuuta 1998.
Muoto
Asuinrakennukset, kiviset
Tasapoisto
Asuinrakennukset, puiset
Tasapoisto
Hoitorakennukset, kiviset
Tasapoisto
Hoitorakennukset, puiset
Tasapoisto
Toimisto- ja hallintorak., kiviset
Tasapoisto
Toimisto- ja hallintorak., puiset
Tasapoisto
Urheilu- ja kok.tilat, kiviset
Tasapoisto
Urheilu- ja kok.tilat, puiset
Tasapoisto
Opetusrakennukset, kiviset
Tasapoisto
Opetusrakennukset, puiset
Tasapoisto
Maa- ja metsätilat, puiset
Tasapoisto
Muut hall. rakennukset, kiviset
Tasapoisto
Muut hall. rakennukset, puiset
Tasapoisto
Muut tehdasrakenn., kiviset
Tasapoisto
Muut tehdasrakenn., puiset
Tasapoisto
Muut talousrakenn., kiviset
Tasapoisto
Muut talousrakenn., puiset
Tasapoisto
Muut vapaa-ajanrak., kiviset
Tasapoisto
Muut vapaa-ajanrak., puiset
Tasapoisto
Talousrakennukset, kiviset
Tasapoisto
Talousrakennukset, puiset
Tasapoisto
Sähkö-, vesi- ym. tuotantorak. kiviset
Tasapoisto
Sähkö-, vesi- ym. tuotantorak. puiset
Tasapoisto
192
Vuosi
40
30
40
30
40
30
30
20
35
25
15
40
30
25
20
15
10
25
20
15
15
30
15
Kadut, tiet, torit, puistot yms.
Tasapoisto
Rautatie (Satama)
Tasapoisto
Vesialueet ja väylät
Tasapoisto
Sillat ja laiturit
Tasapoisto
Pienvenesatamat
Tasapoisto
Liikenteenohjauslaitteistot
Tasapoisto
Katuvalaistus
Tasapoisto
Puhelinverkko, keskus
Tasapoisto
Vedenjakelu-, viemäri ja päivävesiverkko
Tasapoisto
Vesi-, viemäri-yms.laitoskoneet
Tasapoisto
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet
Tasapoisto
Kaukolämpöverkko
Tasapoisto
Sähköjohdot, muuntimet ym.
Tasapoisto
Kaukolämpölaitt., kattilat, verkot ym.
Tasapoisto
Muut putki- ja kaapeliverkot
Tasapoisto
Raakavesisäiliö
Tasapoisto
Liikuntalaitokset
Tasapoisto
Rauta-alukset
Tasapoisto
Muu kuljetuskalusto
Tasapoisto
Muut liikkuvat työkoneet
Tasapoisto
Muut raskaat koneet
Tasapoisto
Muut kevyet koneet
Tasapoisto
Atk-laitteet
Tasapoisto
Muut laitteet ja varusteet
Tasapoisto
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (5)
15
15
20
30
20
10
15
11
35
15
10
25
15
25
20
30
20
15
5
7
10
5
3
5
2008-2012
2007-2011
8 392 183
12 056 969
-3 664 785
-30,40 %
7 077 375
12 760 897
-5 683 522
-44,54 %
Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2005-2010
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama (€)
Poikkeama (%)
Ero johtuu tarkastuskauden aivan liian kiivaasta investointitahdista
193
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (6)
Pakollisten varausten muutos
Eläkevastuu 01.01
Vähennykset tilikaudella
Kunnan eläkejärjestelmän eläkevastuu 31.12.
Kaatopaikan jälkihoitokustannuksia 01.01.
Vähennys tilikaudella
Kaatopaikan jälkihoitokustannuksia 31.12.
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (7)
2010
2009
572 900
21 100
551 800
602 900
30 000
572 900
17 422
17 422
0
342 662
325 240
17 422
2010
2009
368 857
8 737
377 594
945 011
62 231
1 007 242
Selvitys muihin toimintatuottoihin sisältyvistä
käyttöomaisuuden
myyntivoitoista
Maa-alueiden myynti
Muut myyntivoitot
Yhteensä
Myyntitappiot
Maanmyynti
Jaakonkatu 33
Muut
Yhteensä
26 148
12 830
723
39 701
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (8)
2010
2009
428 425
494 120
416 666
524 645
2010
2009
24 082
45 487
Tuotto osuuksista muissa yhteisöistä
Osinkotuotot
Peruspääoman korko
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT( 9)
Menetetyn työansion korvaus
194
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1)
Pysyvät vastaavat
Poistamaton
hankintameno
1.1
Lisäys
Vähennys
Tilikauden
poisto
Rahoitusosuu
s
Poistamaton
hankintameno
31.12.
Aineettomat hyödykkeet
0
0
* Muut pitkävaikutteiset menot
0
0
* Keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet
128 202 455
9 609 098
256 112
7 619 239
860
210 430
* Rakennukset
48 159 798
4 082 970
32 874
* Kiinteät rakenteet ja laitteet
* Maa- ja vesialueet
62 418 974
4 063 874
* Koneet ja kalustot
2 167 951
746 052
* Muut aineelliset hyödykkeet
5 662 055
715 342
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
2 174 439
947 659
12 807
9 308 758
1 116 406
128 077 935
2 577 386
1 018 510
48 613 997
5 514 709
63 633
60 904 506
802 480
34 263
2 064 452
7 409 669
414 182
5 963 215
3 122 097
Sijoitukset
36 813 338
241 112
35 043
0
0
37 019 407
* Osakkeet
15 645 179
158 501
2 523
0
0
15 801 158
** Osakkeet, tytäryhteisöt
3 576 123
** Osakkeet, osakkuusyht.
11 437 654
** Osakkeet, muut
* Kuntayhtymäosuudet
* Lainasaamiset; tytäryhteisöt
Yhteensä
3 576 123
123 500
631 402
35 001
17 029 665
82 610
4 138 494
165 015 792
9 850 210
2010
2009
Saamiset
kuntayhtymiltä
Muut saamiset
0
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset
tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Saamiset
kuntayhtymiltä
Myyntisaamiset
2 523
663 881
17 112 275
32 520
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (2)
Pitkäaikaiset saamiset
11 561 154
4 317
11 303
15 137
178 881
109 103
195
291 155
4 105 974
9 308 758
1 116 406
165 097 342
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (3)
Oma pääoma
Peruspääoma 01.01
Peruspääoma 31.12
Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 01.01
Lisäys
Vähennys
Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 31.12.
Edellisten tilikausien ylijäämä 01.01.
Lisäys
Vähennys
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
Tilikauden yli/alijäämä
Oma pääoma 31.12.
2010
2009
61 026 154,87
61 026 154,87
61 026 154,87
61 026 154,87
1 037 484,54
1 037 484,54
1 037 484,54
1 037 484,54
13 944 441,66
14 302 464,73
-3 128 924,20
10 815 517,46
358 023,07
13 944 441,66
1 791 668,57
-3 128 924,20
74 670 825,44
72 879 156,87
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (4)
Pitkäaikaiset velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta
2010
19 300 000
2009
19 975 000
2010
2009
551 800
0
572 900
17 422
2010
2009
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (5)
Pakolliset varaukset
Eläkevaraus 31.12.
Kaatopaikan jälkihoitokustannuksia 31.12.
Muut varaukset
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (6)
Velkojen erittely
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat kunatyhtymille
Muut velat
196
Lyhytaikainen vieras pääoma
2010
2009
734 092
3 386 076
2010
2009
6 806 300
6 222 794
2010
2009
11 732 220
801 839
5 879 331
265 219
225 455
200 242
Velat kuntayhtymille
Muut velat
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (7)
Muut pitkäaikaiset velat
Liittymismaksut
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (8)
Erittely siirtoveloista
Vuosilomapalkkavelka
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
Korkojaksotukset
VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMIKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Alkuperäinen
takaus
Kaupungin antamat takaukset
Tytäryhteisöjen puolesta
Osakkuusyhteisöjen puolesta
Muiden puolesta
Yhteensä
Eläkevastuu
Kuntien takauskeskus
197
Jäljellä 2010
17 641 286
10 011 389
3 314 865
30 967 540
16 387 524
4 880 067
2 711 877
23 979 468
2010
551 800
46 502
2009
572 900
42 920
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVIA LIITETIEDOT
Henkilötyövuosien määrä
2010
2009
Sosiaali ja terveysvirasto
Päivähoito ja koulutusvirasto
Tekninen virasto
Muut
Yhteensä
1 370
547
260
160
2 337
219
557
211
195
1 182
Henkilöstökulut
2010
2009
258 014
79 307 070
18 212 713
4 338 058
344 909
38 695 313
10 588 254
2 550 126
102 115 855
52 178 602
Maksetut palkkiot
Maksetut palkat
Eläkekustannukset
Muut henkilösivukustannukset
Henkilöstökulut
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
198
199
200
6 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET
201
LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA
Toimitusjohtaja Markku Kaksonen
TOIMIALA:
Vesihuolto
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja
viemäröintiin liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen
toimintaansa yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti.
Omalla toiminta-alueella laitos huolehtii vesihuollosta kaikissa olosuhteissa.
Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia
asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia.
Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja
kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Vuosi 2010 oli laitoksen kahdeksas toimintavuosi liikelaitoksena ja toinen kuntalain 10 a
luvun tarkoittamana kunnallisena liikelaitoksena.
Talouden taantuma jatkui. Uusien tonttien kysyntä oli vähäistä ja samoin myös
verkostojen uudisrakentaminen. Elpymisen merkkejä voitiin kuitenkin havaita
loppuvuodesta.
Pohjanmaan Biokaasu Oy sai ympäristöluvan lietteenkäsittelylaitostaan varten ja
laitoksen suunnittelu jatkui syksyyn. Laitoksen pääurakka kilpailutettiin loppuvuodesta.
Myös Pietarsaaren, Pedersören ja Kruunupyyn vesihuoltolaitosten yhteishankkeen
suunnittelu jatkui. Hankkeen rahoituksen eteen ponnisteltiin myös kovasti, siinä vielä
onnistumatta.
Vuoden aikana eläkkeelle siirtyivät tarkastaja Håkan Öström ja laskuttaja Ann-Mari
Sundholm. Koimme vastoinkäymisiä henkilöstön rekrytoinnissa. Osallistuimme
kaupungin 3 %:n säästökampanjaan.
TOIMINTA JA TALOUS
Talouden taantuma näkyi vielä laitoksen toiminnassa. Laskutetut vesi- ja
jätevesimäärät kasvoivat kuitenkin edellisvuoden määristä. Veden osalta kasvu oli
140 192 m3 (9,2 %) ja jäteveden osalta 202 088 m3 (9,9 %).
Taantumasta huolimatta oli vuosi työntäyteinen. Johtoverkkojen saneeraus jatkui
hyvää tahtia edellisten vuosien tapaan. Uudisrakentaminen väheni selvästi.
Åminnen vesilaitoksella hiilidioksidin ja kalkin syöttöjärjestelyjen parannukset
näyttivät tuottavan tulosta. Lähtevän veden alkaliteetti pysytteli tavoitellulla
vesijohtoverkon kannalta hyvällä tasolla. Kevään aikana saatiin myös laitoksen
automaation uusimisurakka valmiiksi.
Alhedan puhdistamolla pyrittiin pienin muutostöin varmistamaan, että vuoden 2010
alusta tiukentuneiden lupamääräysten mukainen puhdistustulos saavutetaan.
Loppuvuodesta käynnistettiin laitoksen ympäristölupahakemuksen valmistelu.
202
Talousveden laatu täytti sille asetetut kemialliset ja mikrobiologiset vaatimukset.
Laatusuositusten osalta poikkeamia esiintyi edellisvuotta vähemmän (rautapitoisuus).
Jätevedenpuhdistuksessa vaatimukset saavutettiin lukuun ottamatta toisen
vuosineljänneksen
BOD7:n
ja
fosforin
raja-arvoa
ja
puhdistustehoa.
Lietteenkuivauslingon rikkoutuminen aiheutti toimintahäiriöitä puhdistusprosessissa.
Talous
Perus- ja käyttömaksuja korotettiin vuoden alusta 5,0-8,0 %. Liikevaihto kasvoi
679 384 € (12,3 %), liikeylijäämä 297 167 € (23,8 %) ja tilikauden ylijäämä 298 378 €
(52,3 %) edellisvuodesta. Toimintakustannukset olivat vain 6 601 € (0,2 %)
edellisvuotta suuremmat. Poistot, uuden poistosuunnitelman mukaan kirjattuina,
olivat 352 856 € (38,8 %) edellisvuotta suuremmat. Liikevaihto riitti hyvin
rahoittamaan toimintavuoden investoinnit ja lainojen lyhennykset.
Investoinnit
Investointimääräraha oli alun perin 1 500 000 €. Tästä käytettiin 1 163 071 €
(edellisenä vuotena 2 179 785 €). Käyttämättä jäi lähinnä laitoksen tukikohdan
rakentamisen
aloittamiseen
varattu
määräraha.
Investointikustannusten
rahoitusosuudet olivat yhteensä 18 943 € (196 998 €). Suurin oli Pedersören kunnan
osuus Pietarinpuistikon viemärin saneeraukseen. Nettoinvestointimeno oli näin ollen
1 144 129 € (1 982 7856 €).
Valtaosa määrärahasta kohdistettiin johtoverkkojen saneeraukseen. Suurimpia
kohteita
olivat
Itänummi
(373 099
€)
ja
Pietarinpuistikko
(411 510).
Uudisrakentamiseen määrärahasta käytettiin yhteensä 125 484 €. Uusia vesijohtoja
ja viemäreitä asuinalueille rakennettiin mm. Majaniemessä (40 109 €) ja Fiskarsissa
(63 700 €).
Toimintavuoden aikana rakennettiin yhteensä 257 m uusia vesijohtoja (edellisen
vuoden aikana 1 321 m), 301 m (1 072 m) viemäreitä ja 55 m (635 m)
hulevesiviemäreitä. Saneeraustöiden yhteydessä rakennettiin uusia vesijohtoja tai
sujutettiin vanhoja yhteensä 2 485 m (2 798 m) ja viemäreitä 1 687 m (2 296 m)
sekä rakennettiin uusia hulevesiviemäreitä 1 551 m (1 582 m).
203
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Vesihuollon
Min: Molemmat valmiita
kehittämissuunnitelman
lausuntokierrosta varten
päivitys ja toiminta-alueen
Real: Kehittämissuunnitelma
tarkistus
hyväksytty ja toiminta-alueen
tarkistus vahvistettu
Max: Molemmat tapahtuneet
ennen lomaa
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Johtoverkossa esiintyvien
Min: Vesilaitokselta lähtevän
veden laatuhäiriöiden
veden alkaliteetti arvoon
poistaminen (ongelma-alueita 0,70-0,80 mmol/l
Alholma, Vestersundinkylä,
(prosessimuutoksia)
Kisor, Staffansnäs, Östanlid)
Real: Tämän lisäksi
tehokkaammat
huuhtelumenetelmät
käytössä
Max: Asetuksen tavoitearvon
ylittäviä rautapitoisuuksia ei
enää esiinny
tarkkailututkimuksissa
Arviointi (Tilinpäätös)
Suunnittelutyö on aloitettu
mutta ei saatettu päätökseen
resurssipulan vuoksi
Arviointi (Tilinpäätös)
Vesilaitoksella toteutettujen
muutosten ansiosta
alkaliteetti on saatu
tavoitellulle tasolle; häiriöt
ovat vähentyneet
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Organisaation suorituskyvyn
Real: Rakentaminen aloitettu
parantaminen / Verkostot
osaston toimitilat
Varavesi / Oma pohjavesi
Min: Lupahakemus jätetty
Real: Lupa myönnetty
Max: Rakentaminen aloitettu
204
Arviointi (Tilinpäätös)
Suunnitelmat
Pohjanlahdentien tukikohtaa
varten valmiit,
rakennuslupahakemus
jätetty, muut päättivät toisin
puolestamme
Lupahakemus ei vielä valmis,
lupaa ei siis ole myöskään
haettu
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Omarahoitus /
Velkaantuminen
Maksut / Keskitaso
kokoluokan laitosten
vertailussa
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Kasvaa lievästi
Real: Entisellään, +/- 2 %
Max: Vähenee selvästi,
Min: +/- 20 %
Real: +/- 10 %
Max: +/- 5 %
Arviointi (Tilinpäätös)
Sekä pitkä- että lyhytaikaiset
velat vähenivät
Vesimaksun
vertailumaksumme 14,7 %
keskitasoa kalliimpi
Jätevesimaksun
vertailumaksumme 3,2, %
keskitasoa halvempi
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/ Tunnusluvut
VESILAITOS
Pumpattu vesi, m3
Omalta laitokselta
Muilta laitoksilta
Laskutettu vesi, m3
Oma alue
Muut laitokset
Laskuttamaton pump., %
Käsittelykust., €/m3
Yhteensä
Energia
Kemikaalit
Vesijohtoverkon pit., m
Korjatut vuodot, kpl
Yleisissä johdoissa
Yksityisissä johdoissa
Maksut, €/m3
Käyttömaksu
Maan keskiarvo
Vertailumaksu
Maan keskiarvo
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
2 200 000
Tilinpäätös
-10
2 288 495
2 284 108
4 387
1 666 399
1 645 528
20 871
27,2
2 520 000
2 516 443
3 557
1 658 752
1 537 907
120 845
34,2
2 194 338
2 190 450
3 888
1 694 201
1 551 763
142 438
22,8
2 282 197
2 279 233
2 964
1 627 782
1 512 897
114 885
28,7
2 243 608
2 238 585
5 023
1 526 207
1 496 069
30 138
31,8
0,259
0,028
0,047
195 674
0,302
0,027
0,053
198 785
0,314
0,027
0,064
198 054
0,316
0,028
0,079
199 420
63
15
52
13
55
11
37
6
53
17
1,45
1,09
1,65
1,48
1,50
1,13
1,72
1,54
1,50
1,15
1,92
1,58
1,55
1,22
1,99
1,68
1,65
1,31
2,11
1,84
205
1 540 000
100 000
203 200
0,330
0,030
0,087
199 758
Suoritteet/ Tunnusluvut
VIEMÄRILAITOS
Käsitelty jätevesi, m3
Laskutettu jätevesi, m3
Oma alue
Muut laitokset
Sakokaivoliete ym.
Laskuttamaton käsit., %
Käsittelykust., €/m3
Yhteensä
Energia
Kemikaalit
Viemäriverkon pituus, m
Viemäritukokset, kpl
Yleisissä johdoissa
Maksut, €/m3
Käyttömaksu
Maan keskiarvo
Vertailumaksu
Maan keskiarvo
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
Tilinpäätös
-07
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
-09
Talousarvio
-10
3 200 000
Tilinpäätös
-10
2 999 286
2 251 380
1 442 549
795 567
13 264
24,2
2 950 184
2 218 225
1 446 913
755 606
15 706
24,8
3 219 873
2 314 518
1 460 760
837 091
16 667
28,1
3 306 293
2 300 779
1 442 178
844 136
14 465
30,4
2 693 202
2 049 292
1 377 780
671 512
13 125
23,9
0,304
0,035
0,023
192 926
0,039
0,033
0,026
195 928
0,322
0,039
0,024
199 084
0,383
0,044
0,034
202 677
49
18
20
13
27
1,65
1,63
1,98
1,97
28,2
1,70
1,68
2,06
2,03
28,9
1,70
1,79
2,22
2,21
29,9
1,80
1,93
2,31
2,42
30,4
1,89
2,03
2,42
2,50
28,5
206
1 450 000
800 000
200 500
30
0,339
0,040
0,034
203 033
207
208
209
210
211
PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA
Satamajohtaja Kristian Hällis
TOIMIALA:
Satamatoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Sataman tehtävänä on markkinoida, tarjota ja kehittää kilpailukykyisiä palveluja
elinkeinoelämän tarpeiden ja kuljetusmarkkinoiden kysynnän pohjalta satama- ja
kuljetusalatoiminnan rajoissa. Tuotettujen palvelujen laajuuden ja infrastruktuurin
kehittämisen lähtökohtana on sataman asiakkaiden synnyttämä todellinen ja arvioitu
kysyntä. Sataman tehtävänä on muodostaa luotettava ja tehokas linkki
tavarantuottajien ja asiakkaiden välisessä tavaravirrassa.
Pietarsaaren Sataman pitkän aikavälin tavoitteet:
1) Markkinalähtöine toimintatapa kehittyvän ja menestyksekkään toiminnan
perustana
2) Sataman aseman vahvistaminen ja kehittäminen yritysten sijoittumista ja alueen
elinkeinorakennetta ajatellen
3) Satamatoiminnan kannattavuus
4) Sataman aseman korostaminen elinkeinopoliittisena instrumenttina ja
elinkeinoelämän investointien edistäjänä
5) Kestävä kehitys, joka perustuu ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohtiin
6) Liittyminen satamien Eurooppalaiseen Ten-T- verkkoon
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Markkinatilanne 2010
Koska satama toimii osana elinkeinoelämän kuljetusketjua kansainvälisille
markkinoille, vaikuttaa asiakkaidemme markkinatilanne välittömästi sataman
toimintaan ja talouteen. Vuonna 2010 tapahtui selvää kasvua käsitellyissä
tavaramäärissä. Toipuminen on ollut odotettua nopeampaa ja kysyntä on
vakaantumassa.
Markkinat
kuitenkin
reagoivat
yhä
pieniinkin
huoliin
maailmantaloudessa. Pietarsaaren Satamalle on positiivista että metsäteollisuudella
on jälleen markkinoita tuotteilleen nousevin hinnoin. Euro- valuutan heikentymisestä
vuoden aikana on tässä suhteessa etua koska se lisää vientiteollisuuden
kilpailukykyä. Kansallisten energiapoliittisten linjausten seurauksena biopolttoaineen
tuonti vähentyi loppuvuoden aikana. Rakennusala toipui hyvin, mikä näkyy sementin
tuonnin lisääntymisenä verrattuna vuoteen 2009. Lipeän tuonti oli yllättävän vilkasta
saavuttaen ennätystason. Lipeän tuontiin Pietarsaaren kautta vaikutti positiivisesti
mm. kaivosteollisuuden lisääntynyt kysyntä.
212
Kilpailutilanne
Talouden toivuttua vuoden 2009 matalikosta odotettua nopeammin, vallitsi
markkinoilla lähes normaalitilanne. Suurempia heilahduksia hintatasossa tai
aggressiivista markkinointia tuoteryhmissämme ei voitu havaita. Asiakkaamme eivät
myöskään tehneet suurempia muutoksia kuljetusreitteihinsä. Tiettyä pelkoa siitä oli
satamia kohdanneen lakon aikana maaliskuussa 2010. Sahatavarat, liikkuvin ja
hintaherkin tuoteryhmistämme, oli joka tapauksessa houkutteleva kohde
markkinointitoimenpiteille usealta suunnalta. Yhdessä satamaoperaattorin kanssa
suorittamamme kohdistettu markkinointi onnistui hyvin ja pystyimme säilyttämään
osuutemme.
Investoinnit
Ylläpitoinvestoinnit koskivat etupäässä laitureita ja ajoväyliä. Luminen ja suhteellisen
kylmä talvi jätti jälkensä infrastruktuuriin. Satama pystyi lisäksi päällystämään uuden
varastokentän, joka on tarkoitettu pääasiallisesti sahatavaralle ja metsäteollisuuden
raaka-aineiden ja energiatuotannon biopolttoaineen lyhytaikaiselle varastoinnille.
Lisäksi satama investoi ISPS- varusteisiin sekä satamia varten räätälöityyn
tietojärjestelmään.
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Ylläpitää ja parantaa
sataman infrastruktuuria.
Tavaravirta taso.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Ei infrastruktuurin
puutteista johtuvaa
pullonkaulaa.
Real: Kilpailukykyinen
infrastruktuuri.
Max: Tulojen lisääminen
1,6 € / tonni.
Arviointi (Tilinpäätös)
Minimi- ja real- taso
saavutettu.
3 Aktiivinen elinkeinopolitiikka
Tavoite
Sataman tulee olla
elinkeinopoliittinen
työkalu joka edistää
yritysten sijoittumista ja
elinkeinoelämän
investointeja.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Satamatoimintaan liittyvät
yritysten etabloitumiset
Min: 1/ suunnittelukausi.
Real: 2/ suunnittelukausi.
Max: 4/ suunnittelukausi.
213
Arviointi (Tilinpäätös)
Real: 2/ suunnittelukausi.
5 Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite
1. Satama nähdään
voimavarana kaupungin
profiloinnissa ja koetaan
liikennöintimielessä
henkireikänä suhteessa
kansainvälisiin
markkinoihin.
2. Nähdään
palveluhaluisena ja
kilpailukykyisenä muihin
satamiin verrattaessa.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Satama osallistuu 2:een
hankkeeseen, jotka antavat
myönteistä vastakaikua
sataman imagolle.
Real: Satama näkyy
positiivisessa mielessä
kansallisessa mediassa.
Max: Satama käyttää 3 %
vuosittaisesta
liikevaihdostaan imagoa
kohottaviin toimenpiteisiin
Arviointi (Tilinpäätös)
Real- taso saavutettu.
Asiakaskysely.
UUDISTUMINEN
7 Tavoitteellinen johtajuus
Tavoite
Sataman tavoitteena on
pyrkiä jatkuvasti
kehittämään ja
parantamaan
palvelutuotantoaan.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Parannettu
reklamaatioihin vastaamis
järjestelmä.
Real: Toiminnan poikkeamien
rekisteröinti sekä
toimenpiteet.
Max: Organisaatio korjaa
nopeasti poikkeamat ja
pullonkaulat.
Arviointi (Tilinpäätös)
Laatujärjestelmä/
auditointi.
9 Palvelujärjestelmien uudistaminen
Tavoite
Sataman tulee olla
palveluntuotannoltaan
tehokas verrattuna
kilpaileviin satamiin.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Yhtä tehokas kuin
kilpailijat.
Real: Osittain tehokkaampi
kuin kilpailijat.
Max: Kuulua kahden
Pohjanlahden tehokkaimman
sataman joukkoon.
214
Arviointi (Tilinpäätös)
Benchmarking.
PROSESSIT JA RAKENTEET
10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite
Sataman organisaation
tulee olla "itsetoimiva"
perustuen määriteltyihin
vastuualueisiin. Sataman
organisaatiossa on oltava
riittävä henkilöstö
asiakkaiden
palvelemiseen.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Raportointirutiinit ja
mittarit arvioidaan.
Real: Kokonaiskonsepti
punnitaan eri osa-alueiden
yhteistoiminnan perusteella.
Arviointi (Tilinpäätös)
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Liikenneinvestoinnit,
varastokentät.
Real: Satama-altaan
syventäminen aloitetaan.
Max: Satama-altaan
syventäminen ja Laukko 1
perustustyöt valmiina.
Arviointi (Tilinpäätös)
Tunnusluvut määrä/
henkilö.
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Taloudessa on oltava tilaa
investoinneille. Tämä
edellyttää sitä, että käyttö
tuottaa riittävän suuren
ylijäämän.
Minimi- taso saavutettu.
13 Onnistunut henkilöstön rekrytointi
Tavoite
Motivoitunut, lojaali ja
osaava henkilöstö, joka
tekee yhteistyötä
sovittujen prosessien ja
sääntöjen mukaan.
Tavoitetaso 2010
min - real - max
Min: Henkilöstö on
motivoitunutta ja
palvelualtista.
Real: Henkilöstö osallistuu
aktiivisesti kehittämiseen
sataman tavoitteiden
mukaisesti.
Max: Käytännön työ nähdään
osana sataman tavoitteita ja
kilpailukykyä.
215
Arviointi (Tilinpäätös)
Real- taso, tonnit/
liikevaihto.
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös Tilinpäätös TIlin-07
- 08
päätös
-09
Talousarvio
-10
Tilinpäätös
-10
Sataman liikenne
1 765 389
1 989 819
1 377 315
1 630 000
1 747 412
Sataman henkilöstö
7,5
7,5
7,5
7,5
7,5
Likenne/henkilöstö
235 385
265 309
183 333
217 333
232 988
Tulot/liikenne (€/t)
1,51
1,44
1,48
1,55
1,50
Liikevaihto/hlö (€/hlö)
342 366
369 284
257 200
338 000
351 297
Käyttökate %
61
63
46
59
60
Työvuodet
7,5
7,5
7,5
7,5
7,5
Liikenne ja talous
Vuonna 2010 alusten määrä oli 361. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua oli 25 %. Käsitelty
kokonaistavaramäärä vuonna 2010 oli 1 7447 412 000 tonnia. Määrä oli kolmanneksi
suurin sataman historiassa ja oli samalla tasolla kuin toiseksi parhaana vuonna 2007.
Vuoden 2010 aikana kasvoi tavaramäärä 22 % suhteessa vuoteen 2009. Käytön ylijäämä,
lukuun ottamatta poistoja, oli 1 526 693 €, prosentuaalinen kasvu vuoteen 2009
verrattuna 38 %. Viennin osuus käsitellyistä tavaramääristä oli 36 % ja tuonnin 64 %.
Vuonna 2010 kasvoi tuonnin suhteellinen osuus kokonaistavaramäärästä verrattuna
vuoteen 2009, jolloin viennin osuus oli 48 % ja tuonnin 52 %. Tavaralaji, joka erityisesti
näkyy vientiluvuissa, on lipeä jonka määrä 147 441 tonnia on kaikkien aikojen ennätys
Pietarsaaressa. Myös sementin tuonti oli ilahduttavan korkealla tasolla. Biopolttoaineen
tuonti Alholmens Kraftille sekä massapuu ja hake sellun tuotantoa varten kasvoivat
myös tuntuvasti. Työmarkkinakonfliktin aiheuttamat häiriöt maaliskuussa 2010
kohdistuivat etupäässä vientiin. Kaikesta huolimatta 2010 oli hyvin positiivisten
merkkien vuosi ja sekä liikenne että talous toipuivat nopeammin kuin alkuvuonna voitiin
ennakoida.
Tulevaisuudennäkymät
Vuoden aikana ajankohtaistui satamien yhtiöittämisvelvollisuus Suomessa. Tämä
merkitsee sitä, että kuntalakia tulee muuttaa siten, että kunnan hoitaessa tehtävää
kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi antaa tehtävä yhtiön, muun yhteisön tai säätiön
hoidettavaksi. Valtiovarainministeriön laatima esitys kuntalain muuttamiseksi pitää
sisällään siirtymäkauden vuoden 2013 loppuun. Jo kuluvan vuoden aikana on monella
taholla aloitettu valmistelut yhtiöittämiseksi. Kun yhtiöittäminen toteutuu, tulee
kilpailutilanne muuttumaan sen seurauksena että toimijat satamamarkkinoilla toimivat
muiden lainalaisuuksien mukaan kuin nykyisin.
Pietarsaaren satamalla on edessään tähän mennessä ehkä suurin tulevaisuuden
investointi. Kun tarvittavat luvat ruoppausta ja ruoppausmassojen läjitystä varten
saadaan helmikuun 2011 aikana, voidaan hankinta aloittaa. Projekti käsittää väylän ja
satama-altaan syventämisen 11 metrin kulkusyvyyteen nykyisestä 9:stä metristä. Samalla
Laukon laiturin vanhin osa, joka on perustettu 9 metrin syvyydelle, korjataan.
Ruoppauksen lasketaan tapahtuvan vuosien 2011 ja 2012 aikana. Voimme siis odottaa
että syksyllä 2012 meillä on Pietarsaaren satamassa kilpailukykyinen kulkusyvyys
syvälaiturille. Investointi on elintärkeä ottaen huomioon yhä kovempi kilpailutilanne sekä
voidaksemme tyydyttää asiakkaidemme kuljetustarpeet. Yhtä tärkeää on myös että
väylänsyvyys vahvistaa Pietarsaaren asemaa Suomen satamakartalla sekä antaa
mahdollisuuden vaatia pääsemistä mukaan Eurooppalaiseen TEN-T kuljetusverkkoon.
Lähivuosien aikana pystymme myös toteuttamaan kauan kaivatun liikennesuunnitelman
joka perustuu sataman uuteen asemakaavaan.
216
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
* Aineet tarvikkeet ja tavarat
* Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
* Palkat ja palkkiot
* Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvoalentumiset
*Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Kunnalle maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Tilikauden ylijäämä
Kunnansijoittaman pääoman tuotto %
Voitto %
217
01.01.-31.12.2010
01.01.-31.12.2009
2 480 738,86
1 929 164,43
114 668,64
114 668,66
-542 284,91
-62 588,62
-479 696,29
-505 578,90
-378 556,51
-127 022,39
-106 849,43
-20 172,96
-835 094,57
-835 094,57
-44 933,01
-526 662,31
-62 700,27
-463 962,04
-505 653,47
-355 832,83
-149 820,64
-127 745,02
-22 075,62
-434 608,40
-434 608,40
-61 923,81
667 516,11
514 985,10
-391 432,89
-76 188,89
-315 244,00
-366 296,55
-51 052,55
-315 244,00
276 083,22
148 688,55
5,25 %
11,13 %
4,09 %
7,71 %
SATAMALAITOS
BS -2010-TP
BS -2009-TP
VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA
Tulorahoitus
Liikeylijäämä
Poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
1 111 178
667 516,11
835 094,57
-391 432,89
583
514
434
-366
297
985
608
297
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Nettokassavirta
-400 975
-403 497,52
-1 915 227
-1 915 227
2 522,82
710 203
-1 331 930
Rahoitustoiminnan kassavirta
Lainakannan muutokset
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen
vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Lyhytaikaisten saamisten muutokset
Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos
Rahoitustoiminnan nettokassavirta
-163 637,59
1 436 362,41
1 500 000
-163 638
-63 638
-20 597
-85 660,55
-692 689
77 931
65 063,32
-184 235
-770 620
743 673
Kassavarojen muutos
525 968
-588 257
Kassa 01.01
Kassa 31.12.
Muutos
165 059
691 027
525 968
753 316
165 059
-588 257
Investointien tulorahoitus %
Pääomamenojen tulorahoitus %
Lainahoitokate
Maksuvalmius, kassapävät
277,12 %
196,80 %
5
30,46 %
29,48 %
6
145
18
218
SATAMAN TASE
EURO
31.12.2010
31.12.2009
VASTAAVAA
12 823 177
12 645 668
PYSYVÄT VASTAAVAAT
11 810 902
12 245 022
AINEELLISET HYÖDYKKEET
* Väylät
* Laiturit
* Laukkorata
* -Satama-alue
* Satama-allas
* Keskeneräiset hankinnat
11 810 902
0
7 979 489
602 013
1 214 543
454 181
1 560 676
12 242 499
183 032
8 351 627
677 802
1 354 357
508 118
1 167 562
0
0
2 523
2 523
1 012 275
400 647
SAAMISET
* Saamiset
321 248
321 248
235 588
235 588
KASSA
691 027
165 059
12 823 177
12 645 668
SIJOITUKSET
* Osakkeet
VAIHTUVAT VASTAAVAAT
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli/alijäämä
Tilikauden yli/alijäämä
8 513 355
2 627 033
5 610 240
276 083
8 237
2 627
5 461
148
VIERAS PÄÄOMA
4 309 822
4 408 396
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
*Laina kunnalta
4 190 013
4 190 013
4 353 651
4 353 651
119 809
119 809
54 745
54 745
66,39 %
161,44 %
5 610 240
4 190 013
65,14 %
215,69 %
5 461 551
4 353 651
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
* Ostovelat
Omavaraisuus %
Suhteellinen velkaantuneisuus %
Kertynyt ylijäämä(alijäämä)
Lainakanta 31.12.
219
272
033
551
689
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
Toimintatuotot
2009
2009
Liiketoiminnan myyntitulot
Tavaramaksut
Satamamaksut
Muut maksut
Maaliikenteen tavaramaksut
Kiinnitysmaksut
Vesimaksut, Satama
Sähkömaksut
Lakimääräisten jätteiden käsittelyt
Jätemaksut
Satamakontt. vel.vuokrat
Muut tulot
Liiketoiminnan myyntituotot
yhteensä
1 682 535
351 079
5 606
19 102
159 669
22 922
11 962
5 103
33 958
31 200
157 602
1 280 563
314 366
7 641
25 632
126 013
14 614
9 334
5 536
23 285
20 000
102 181
2 480 738
1 929 164
114 669
114 669
114 669
114 669
2 595 407
2 043 833
Vuokratuotot
Maa- ja vesialuiden vuokrat
Vuokratuotot yhteensä
Toimintatuotot, yht.
220
221
ENERGIALAITOKSEN HALLITUS
Toimitusjohtaja Ole Vikström
TOIMIALA: Pietarsaaren energialaitos
Suomen talous on kääntynyt syvästä taantumasta uuteen nousuun. Sähkön käyttö kasvoi
lähes kahdeksan prosenttia koko maassa. Suuret kasvuluvut johtuvat kuitenkin osittain
vuoden 2009 alhaisesta lähtötasosta ja kylmistä säistä vuoden aikana.
Suomi käytti sähköä 87,5 terawattitunteja, mikä on 6,2 TWh tai 7,6 prosenttia enemmän
kuin v. 2009. Määrällisesti kasvu on suurin lisäys vuoden aikana kautta aikojen ja
prosentuaalisesti kasvu on suurin sitten 1983.
Sähkön käytöstä katettiin 12 prosenttia nettotuonnilla ja omalla tuotannolla 88 prosenttia.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi sähkön käytöstä 32,6 prosenttia, ydinvoima 25
prosenttia, vesivoima lähes 15 prosenttia sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima yli 15
prosenttia.
Vesivoiman osalta vuosi 2010 oli hieman parempi kuin edellisvuosi. Vesivoiman tuotanto
(12 TWh) kasvoi runsaan prosentin. Pääosin hiilellä tuotettua lauhdutussähköä (13,5 TWh)
oli 50,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tuulivoiman tuotanto (0,3 TWh) kasvoi yli
kuusi prosenttia uusien tuulivoimalaitosten myötä.
Sähkön nettotuonti (10,5 TWh) supistui 13 prosenttia. Tuonti Venäjältä oli melkein samalla
tasolla, tuonti Virosta kasvoi ja sähkökauppa Ruotsin ja Norjan kanssa oli Suomelle
vientienemmistöistä. Pohjoismaiden vesitilanne oli toisena perättäisenä vuonna huonona.
Suomen talouden parantunut tilanne näkyy selvästi teollisuuden lisääntyneessä sähkön
tarpeessa, kasvu oli 10,6 prosenttia. Vuotta aikaisemmin se oli supistunut melkein 16
prosenttia. Teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta oli 47 prosenttia.
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat 16,9 miljoonaa tonnia
hiilidioksidia. Tuotettu sähkö oli edelleen 59-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä.
Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 prosenttia sähkötuotannosta. Kotimaisen puuja muun bioenergian käyttö kasvoi 25 prosenttia. Sähköpörssissä markkinahinnat olivat
edellisvuotta korkeammat, mutta nousu siirtyi vain osittain kuluttajahintoihin.
Kaukolämmön myynti nousi yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus nousi
erityisesti edellisiä vuosia kylmemmän sään vuoksi, mutta kaukolämpöön liittyi myös uusia
asiakkaita vuoden aikana.
Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja
oli vuoden lopussa 1,25 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa ihmistä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien
rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa
kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan
kaukolämmöllä.
Kaukolämpöä tuotettiin vuoden aikana 38,7 TWh, mikä on kymmenen prosenttia
edellisvuotta enemmän. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon määrä kasvoi 10,5
prosenttia ollen 27,3 TWh. Yhteistuotannon osuus oli 71 prosenttia kaukolämmön
tuotannosta ja 29 prosenttia oli erillistuotanto.
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästö oli 7,9 miljoonaa tonnia, jossa on kasvua
edelliseen vuoteen verrattuna yli 12 prosenttia. Keskimääräinen päästö oli 205 g tuotettua
kilowattituntia kohden, joka oli lähes sama kuin edellisvuonna.
Kaukolämmön keskihinta laski kaksi prosenttia edellisestä vuodesta, vaikka lämmön
hinnassa oleva arvonlisävero nousi kesällä prosenttiyksiköllä.
222
Vuosi 2010 oli hyvä vuosi energialaitokselle tuloksen ja tuotannon kannalta. Eräs syy
hyvään tulokseen oli runsas tuotanto ja korkeat markkinahinnat. Kokonaisliikevaihto
kasvoi 37,2 prosenttia, mikä johtuu tuotannon kasvusta ja sähkökaupasta. Sähköjakelu
lisääntyi 13,3 prosenttia, josta teollisuuden osuus kasvoi 15,7 prosenttia ja muut 10,9
prosenttia. Oman alueen sähkönmyynti väheni noin 22 prosenttia, toisaalta tuotanto
kasvoi runsaat 45 prosenttia ja sähkökauppa kokonaisuudessaan 67prosenttia.
Kaukolämmön jakelu lisääntyi 17,4 prosenttia ja lämpö hankittiin melkein
sataprosenttisesti Alholmens Kraftilta.
Sekä sähkön että kaukolämmön hinnat ovat pysyneet samalla tasolla vuoden kuluessa ja
ainoa korotus oli arvonlisäveron korotus 1.7.2010. Meidän hintamme ovat maan
keskitason alapuolella, mikä onkin tavoitteemme.
Sähkönhankinta ja käyttö 2010
Sähkönhankinta
TWh
Osuus %
CHP-lämpötuotanto
Ydinvoima
Vesivoima
Lauhdevoima ym.
Tuulivoima
Nettotuotanto
Kokonaishankinta
28,5
21,9
12,8
13,5
0,3
10,5
87,5
32,7
25,0
14,6
15,4
0,3
12,0
100,0
Sähkönkäyttö
TWh
Osuus %
Teollisuus
Muu käyttö
Hävikki
Kokonaiskäyttö
41,3
43,4
2,8
87,5
47,2
49,6
3,2
100,0
223
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
VAIKUTTAVUUS
1 Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite
Tavoitetaso 2008
min - real - max
Toimitusvarmuus
Tilasto, kesk.lkm/kul.
Sähkönlaatu
Mittaus, EN50160
Kaukolämmönlaatu
Mittaus, normien mukaan
Tehokkuus, siirto
Energiamarkkinavirasto
Energiamäärä/GWh
siirto, raportteja
kaukolämpö, raportteja
Arviointi (Tilinpäätös)
Täyttyy
< 5 h /kul/vuosi
Täyttää normit
Täyttyy
Täyttää normit
Täyttyy
Tehokkuusluku >0,9
Täyttyy
Täyttyy
0
>1%
RESURSSIT JA TALOUS
12 Tasapainoinen talous
Tavoite
Sijoitetun pääoman
sallittu tuotto
Energiamarkkinavirasto
Tilikauden ylijäämä
Kirjanpito
Sähkönhinta, yhteensä
Omakotitalo 5000 kWh
Energiamarkkinavirasto
Sähkölämpötalo 20000
kWh
Energiamarkkinavirasto
Kaukolämmön hinta
Omakotitalo 20000 kWh
Energiateollisuus r.y.
Kerrostalo
Energiateollisuus r.y.
Tavoitetaso 2008
min - real - max
< 4,55 %
Tilikauden ylijäämän tulee
kattaa käyttökustannukset,
investoinnit ja tuotto
kaupungille
Arviointi (Tilinpäätös)
Täyttyy
Täyttyy
Maan keskiarvoa parempi
Täyttyy
Maan keskiarvoa parempi
Täyttyy
Maan keskiarvoa parempi
Täyttyy
Maan keskiarvoa parempi
Täyttyy
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Työvuodet
Tilinpäätös
-06
50
Tilinpäätös
-07
50
224
Tilinpää
tös
-08
50
Tilin –
päätös
-09
50
Talousarvio
-10
50
Tilinpäätös
-10
51
Tunnusluvut
2006
2007
2008
2009
2010
Työvuodet
Lkm
50
50
50
52
51
Sähkönsiirto- Osto
Sähkönmyynti- Osto
Kaukolämmönmyynti- Osto
GWh
GWh
GWh
283
299
170
208
263
127
287
179
182
262
221
189
295
171
210
cnt/kWh
10,18
10,57
12,36
12,03
13,77
cnt/kWh
9,62
9,62
9,79
10,49
11,57
cnt/kWh
8,14
8,45
10,20
9,90
11,22
cnt/kWh
8,08
8,08
8,25
8,95
9,03
4,99
5,20
5,60
6,25
6,30
4,91
4,91
5,90
5,91
6,00
cnt/kWh
4,42
4,78
5,20
5,70
5,80
cnt/kWh
4,03
4,00
5,00
5,00
5,10
Sähkön kok.hinta 5000 kWh
(maan keskiarvo)
Sähkön kok.hinta 5000
kWh (PEL)
Sähkön kok.hinta 18000
kWh (maan keskiarvo)
Sähkön kok.hinta 18000
kWh (PEL)
Kaukolämmön hinta 20000
kWh (maan keskiarvo)
cnt/kWh
Kaukolämmön hinta 20000
kWh (PEL)
cnt/kWh
Kaukolämmön hinta 225000
kWh (maan keskiarvo)
Kaukolämmön hinta
225000 kWh (PEL)
GWh
Työvuodet
Tunnusluvut
350
52,0
300
250
51,0
200
50,0
150
100
49,0
50
0
48,0
Sähkönsiirto- Osto
2006Kaukolämmönmyynti2007 2008 2009 2010
Osto
225
Sähkönmyynti- Osto
Työvuodet
Sähkönhinta
snt/kWh
16,00
14,00
12,00
8,00
Sähkön kok.hinta
5000 kWh (maan
keskiarvo)
6,00
Sähkön kok.hinta
5000 kWh (PEL)
10,00
4,00
Sähkön kok.hinta
18000 kWh (maan
keskiarvo)
2,00
2010
2009
2008
2007
2006
0,00
Sähkön kok.hinta
18000 kWh (PEL)
Kl.hinta
7,00
6,00
5,00
Kaukolämmön hinta
20000 kWh (maan
keskiarvo)
4,00
3,00
Kaukolämmön hinta
20000 kWh (PEL)
2,00
Kaukolämmön hinta
225000 kWh (maan
keskiarvo)
1,00
226
2010
2009
2008
2007
0,00
2006
snt/kWh
Kaukolämmön hinta
225000 kWh (PEL)
227
228
229
230
231
232
233
234
235
236
237
238
Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostaminen
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut tuotot
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
Kaupunki
ilman
liikelaitoksia
117 967 704
11 723 208
2 135 422
15 640 737
147 467 071
907 673
103 710
40 867 216
802 696
Yhteensä
ennen
eliminnoinit
158 731 211
11 723 208
2 135 422
15 744 446
188 334 288
1 710 369
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet
Avustukset
Muut kulut
TOIMINTAKULUT
-97 628 215
-112 876 182
-11 245 239
-6 735 167
-19 961 831
-248 446 634
-4 487 640
-1 830 445
-21 728 722
0
-579 483
-28 626 290
-102 115 856
-114 706 628
-32 973 960
-6 735 167
-20 541 314
-277 072 924
65 043 267
2 083 053
21 235
11 265 186
78 412 740
-102 115 856
-49 663 361
-30 890 908
-6 713 932
-9 276 128
-198 660 184
TOIMINTAKATE
-100 071 890
13 043 622
-87 028 268
0
-87 028 268
65 614 953
33 517 520
1 079 119
133 732
3 169 507
-1 767 387
-456 732
-2 082 899
194 274
43 101
-85 586
-2 234 689
65 614 953
33 517 520
-1 003 780
328 006
3 212 608
-1 852 973
-2 691 421
0
-279 858
-2 220 499
85 584
2 414 773
65 614 953
33 517 520
-1 003 780
48 148
992 109
-1 767 389
-276 648
139 703
10 960 723
11 100 426
0
11 100 426
-5 233 108
-4 075 649
-9 308 758
-9 308 758
-5 093 405
6 885 074
1 791 669
1 791 669
-5 093 405
6 885 074
1 791 669
1 791 669
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muu rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot käyttöomaisuudesta
TILIKAUDEN TULOS
Liikelaitokset
yhteensä
40 763 507
Eliminnoinit
-66 991 236
-270 023
-2 000
-11 149 481
-78 412 740
Virallinen
tilinpäätös
91 739 975
11 453 185
2 133 422
4 594 965
109 921 547
1 710 369
Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys
TILIKAUDEN
YLI/ALIJÄÄMÄ
239
7 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT
240
Ab Vist Oy
JHTT-yhteisö
Visio & Strategia
VUODEN 2010 TARKASTUSKERTOMUS
Pietarsaaren kaupunginvaltuustolle
Olemme tarkastaneet Pietarsaaren kaupungin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2010. Tilinpäätös sisältää kaupungin taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot
sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi tilinpäätös sisältää kaupungin
liikelaitosten erillistilinpäätökset. Tilinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen,
konsernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot.
Tilivelvollisten vastuu
Kaupunginhallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta
tilikaudella. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja sisäisen
konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kaupungin ja
konsernin sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Tilintarkastajien vastuu
Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina.
Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien
viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Kaupungin ja konsernin sisäisen valvonnan järjestämisen
asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa niistä esitetyt selonteot.
Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuuden.
Olemme tehneet tarkastuksen varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja valtuuston
päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa
olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä
eikä puutteita.
Tarkastuksen tulokset
Kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti.
Kaupungin ja konsernin sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti.
Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeat.
Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä
ja taloudellisista vastuista.
Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä.
Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.
Pietarsaaressa 31. toukokuuta 2011
AB VIST OY
JHTT-yhteisö
Bjarne Norrgrann
JHTT-tilintarkastaja
241
242
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVT
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
=
100 * Toimintatuotot
(Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate prosenttia poistoista
=
100 * Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
=
100 * Vuosikate
Investointien omahankintameno
Pääomamenojen tulorahoitus, %
=
100 * Vuosikate
(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate
=
(Vuosikate + Korkokulut)
(Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
=
365 pv * Rahavarat 31.12
Kassasta maksut tilikaudella
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
=
100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
(Koko pääoma – Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
=
100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot)
Käyttötulot
Lainakanta 31.12
=
Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat+ Muut velat)
Konsernin omavaraisuusaste, %
=
100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset
varaukset)
(Koko pääoma – Saadut ennakot)
243
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista
Abilita taloushallinto
1. Päiväkirja, ATK-tulosteena
2. Pääkirja, ATK-tulosteena
Tositelajit
30
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
250
270
280
290
600
Ostoreskontra, Finvoice
40
Ostoreskontra, Pietarsaaren satama
50
Ostoreskontra, yleinen
60
Ostoreskontra, Pietarsaaren Vesi
70
Ostoreskontra, päivähoito ja koulutus
80
Ostoreskontra, ulkomaan maksut
90
Ostoreskontra, sosiaali- ja terveyshuolto
Ostoreskontra, toimeentulotuki, Pietarsaari
Kassatositteet
Ostoreskontra, toimeentulotuki, Uusikaarlepyy
Ostoreskontra, toimeentulotuki, Pedersöre
Ostoreskontra, toimeentulotuki, Luoto
Varasto
Ostoreskontra, tekninen virasto
Muistio, tekninen virasto
Muistio, Pietarsaaren Vesi
Pankkitosite, Effica, Malmi
Ostoreskontra, maksut
Muistio, yleinen
Muistio, sosiaali- ja terveyshuolto, Pietarsaari
Muistio, sosiaali- ja terveyshuolto, Pedersöre
Muistio, sosiaali- ja terveyshuolto, Luoto
Muistio, sosiaali- ja terveyshuolto, Uusikaarlepyy
Muistio, Malmin varasto
Muistio, Malmin apteekki
Muistio, sosiaali- ja terveyshuolto
500
Myyntireskontra
Käyttöomaisuus
700
Myyntireskontra, suoritukset
900
Palkat
Pietarsaaren Energialaitoksella erillinen kirjanpito
244