Nurmijärven klinikka
SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja X Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kunta Kunnan nimi Kalliolan setlementti, Nurmijärven klinikka Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Sijaintikunta Työelämän päihdeongelmaiset sekä heidän läheisensä Nurmjiärvi Sijaintikunnan yhteystiedot Palvelujen tuottajan virallinen nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Kalliolan setlementti 0116577-1 Toimintayksikön nimi Kalliolan Nurmijärven klinikka Toimintayksikön postiosoite Vantalantie 86 Postinumero Postitoimipaikka 05450 Nukari Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Puhelin Jyrki Lausvaara Postiosoite Vantalantie 86 Postinumero Postitoimipaikka 05450 Nukari Sähköposti jyrki.lausvaara@kalliola.fi Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset Muutosluvan myöntämisen ajankohta ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 2011 (paikkaluvan muutos) 1982 Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) vakuutus voimassa 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Kalliolan setlementin ylläpitämä Nurmijärven klinikka on erikoistunut työelämässä olevien päihdeongelmaisten sekä heidän läheisten kuntoutukseen. Suomessa hoitomalli tunnetaan nimellä Myllyhoito -maailmalla Minnesota-malli. Kalliolassa Myllyhoitoa on toteutettu ja kehitetty vuodesta 1982. Minnesota-malli on kuntoutusmenetelmä, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Sen tavoitteena on auttaa päihdeongelmaista käsittelemään riippuvuuttaan sairaudenomaisena tilana ja motivoida häntä päihteettömään elämäntapaan. Läheistä autetaan havahtumaan omiin tunteisiinsa ja avi21u1 1/14 käyttäytymiseensä, jotka toipumisohjelmaan. liittyvät läheisen päihdekäyttöön. Hoito perustuu 12 askeleen Arvot ja toimintaperiaatteet Kalliolan Setlementin perusarvoja ovat elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Näistä lähtökohdista käsin työskentelevät myös Nurmijärven klinikan työntekijät. Toimintaperiaatteiden taustalla on Kalliolan Setlementin ja erityisesti Kalliolan päihdetyön strategian toteuttaminen. Päivittämissuunnitelma Kalliolan Setlementissä käydään säännöllisesti arvokeskustelua, ja toiminta-ajatus tarkistetaan säännöllisen strategiatarkastelun yhteydesä, myös peilautuen toimintaympäristöanalyysiin. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Kallio, Liisa, Päihdetyönjohtaja liisa.kallio@kalliola.fi, 040-7017898 Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Jyrki Lausvaara, klinikan johtaja, jyrki.lausvaara@kalliola.fi, 040 8207759 Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Liisa Kallio, päihdetyönjohtaja Jyrki Lausvaara, klinikan johtaja Outi Tynkkynen, toimistonhoitaja Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonta on osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Hoidon toimivuutta ja laatua ylläpidetään hyödyntämällä nettipohjaista Digium -potilaspalautelomaketta. Potilas antaa ennen hoidosta lähtöään palautteen siitä, miten hän on hoidon kokenut, miten eri osaalueet tulevat huomioiduiksi hoidossa, millaisena potilas koki henkilöstön osaamisen, fyysiset puitteet, viihtyvyyden, jne. Asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnankehittämisen kaikilla osa-alueilla. avi21u1 2/14 Yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti asiakkaat osallistuvat klinikan päivittäiseen päätöksentekoon. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Klinikan toimiston henkilöstö kokoaa ja lähettää kuukausittain sähköpostikoosteen koko henkilökunnalle ja päihdetyön johtoryhmälle. Ruokahuollosta vastaavalle alihankkijalle menee ruokailuun liittyvä palauteyhteenveto. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Palautteista esiintulleisiin tilanteisiin reagoidaan nopeastikin, mutta systemaattisesti kyselyjen palaute käydään läpi työryhmäkokouksessa kaksi kertaa vuodessa ja sitä käytetään apuna kehittämistyössä. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Käytössä on tällä hetkellä Digiumin sähköinen järjestelmä, jonka sisältöä kehitetään jatkossa siten, että kysymykset vastaavat entistä paremmin ja ajankohtaisemmin Kalliolan ja yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Kalliolassa toteutetaan säännöllisesti kaikissa yksiköissä Työturvallisuuslain 10§:n edellyttämä työpaikan riskien ja vaaratekijöiden kartoitus. Se toteutetaan aina myös ennen työterveyshuollon ns. työpaikkaselvityskäyntejä ja kun olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kartoitus ja yhteenveto tehdään sähköisen lomakkeen avulla. Tulokset käsitellään yksikön työntekijöiden ja kanssa ja sen pohjalta laaditaan yksikkökohtainen työsuojelun toimenpideohjelma, jossa on aikataulu ja vastuutahot määritelty. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Kalliolassa on käytössä uhka-, väkivalta- ja vaartilanteiden sähköinen raportointijärjestelmä. Raporttiin kirjataan kaikki turvallisuutta uhkaavat tapahtumat. Raportit lähetettä työsuojelupäällikölle, joka tarkastaa sen ja lähettää paluupostina raportin sen tehneen henkilön esimiehelle tarpeen mukaan toimenpidesuosituksin täydennettynä. Tilanteet käydään työryhmässä läpi. Raporttien yhteenvedot käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja ne toimitetaan myös Kalliolan johtoryhmälle. Vakavien työtapaturmien ilmoittamisesta työsuojeluviranomaisille on henkilöstö ohjeistettu erikseen. Kriistilanteissa toimitaan Kalliolan kriisisuunitelman ohjeiden mukaan esim. debriefingin järjestämiseksi. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Riskien kartoituksen pohjalta tehdään edellä kuvatulla tavalla toimenpideohjelma. Tapahtumaraporttien käsíttelyn perusteella tehdään työyksikössä ne korjaavat toimenpiteet, jotka vastuunjakojen mukaan ovat paikallisesti toteutettavissa. Muut toimenpiteet sovitaan työalan tai koko Kalliolan johtoryhmässä. avi21u1 3/14 Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Sovituista toimenpiteistä informoidaan henkilöstö työryhmäkokouksissa, johtoryhminen muistiossa ja intranetissä sekä tarvittaessa erillissä tiedotustilaisuuksissa. Yhteistyötahoja informoidaan merkittävimmistä toimenpiteistä säännöllisissä tapaamisissa ja palautetilaisuuksissa ja asian luonteesta riippunen välittömästi. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Klinikan moniammatillinen henkilöstö täyttää STM:n päihdepalvelujen laatusuositusten vähimmäisvaatimuksen 0,5 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneesta työntekijästä laitospaikkaa kohden. 12 hoitohenkilökunnan jäsenestä usealla työntekijällä on päihdetyötä tukevaa täydennyskoulutusta. Koko henkilöstö on perehtynyt päihdetyöhön ja myllyhoidon kuntoutusmenetelmiin. Henkilöstöllä on säännöllinen työnohjaus (n. kerran kuukaudessa), ja konsultaatiota hankitaan tarvittaessa. Kaikilla Kalliolan setlementin työntekijöillä on henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Täydennyskoulutusta hankitaan koulutussuunnitelman mukaisesti. Usealla (yli kahdella) henkilökunnasta on sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen lisäksi omakohtainen kokemus päihderiippuvuudesta toipumisesta. Klinikalla työskennellään kolmivuorotyössä, joten klinikalla on ympärivuorokautisesti sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen saanutta henkilökuntaa.. Lääkäri- ja terveydenhoitopalveluista sekä kuntoutuksen aikaisesta lääkityksestä vastaavat sairaanhoitaja sekä tuntitoiminen lääkäri. Erityistyöntekijöiden osalta klinikalla on saatavilla myös psykologin, teologin sekä perheterapeutin työpanosta. Perheterapeutti on potilaan luvalla yhteydessä lähiverkostoon. Pari- tai perhetapaamisia järjestetään sovitusti kuntoutusjakson lopussa. Läheisille on tarjolla myös (kaikille avoin) läheiskurssi. Kurssin tavoite on antaa tietoa ja tarjota mahdollisuutta läheisille puhua tilanteestaan samassa tilanteessa olevien kanssa. Vaihtoehtona ovat joko avoläheiskurssi tai viiden vuorokauden kurssi Nurmijärven klinikalla. Sunnuntain vierailuajan yhteydessä on läheisille suunnattuja luentoja sekä AL-Anon infoja. Klinikan johtaja vastaa laitoksen toiminnasta ja klinikalla tehtävästä sosiaali- ja verkostotyöstä. Toimistotyöntekijät ja laitosapulaiset muodostavat hoitotyölle tarvittavan tukiverkon yhdessä Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tarjoaminen hallinnollisten ja tukipalveluiden kanssa. Vaitiolositoumus. Jokainen klinikan työntekijä, tai harjoittelija tekee kirjallisen vaitiolosopimuksen. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Kalliolan tasa-arvosuunnitelmassa on kuvattu rekrytoinnin keskeiset periaatteet: tasa-arvo työhönotossa, työpaikkailmoittelu, valintakriteerit ja –menettelyt. Sen pohjalta on laadittu lastensuojelun työalalle on oma ohjeistus rekrytointimenettelystä. Sijaisten hankinnassa hyödynnetään Työviesti-sovellusta. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Kalliolassa on otettu käyttöön työhönperehtymisen ja työhönopastuksen runko, joka on aikatauluin ja vastuuhenkilöin varustettu asiakirja. Sitä käytetään soveltaen myös opiskelijoiden perehdytyksessä. Runko sisältää omat osuudet työturvallisuusasioille. Kalliolan uusille työntekijöille järjestetään 1-2 kertaa vuodessa erityinen perehdytyspäivä. Keskeinen apuväline perehdytyksessä ovat sisäiset intranet-sivut, joilta löytyy mm. Uuden työntekijän opas. Lähimmällä esimiehellä on viime kädessä vastuu perehdyttämisestä. Työyksikköön on nimetty perehdytykseen kokenut työntekijä mentoriksi. Työyksikössä pidetään säännöllisesti työryhmäkokouksia joissa käsitellään keskeiset tiedotus- ja kehittämisasiat. avi21u1 4/14 Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Kalliolassa laaditaan vuosittain työala- ja työyksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat. Joko yksilö- tai ryhmätyönohjaus on tarjolla kaikille työntekijöille. Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu mm. työsuojelutoimikunnan tehtäviin. Työssä jaksaminen on otettu huomioon sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa että työsuojelun toimintaohjelmassa. Vuoden 2011 lopulla otettiin käyttöön työkyvyn tukemeisen toimintamalli, jossa on kuvattu mm. sairauspoissaolojen hallinnan menettely ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuolto on järjestetty sopimuksin Diacorin ja Mehiläisen kanssa. Työhyvinvointikysely toteutaan noin kolmen vuoden välein. Koko henkilöstön työhyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen parantamiseen tähdännyt hanke, Dialogista virtaa, toteutettiin vuosina 2010-2011. Kehityskeskustelut käydään oman esimiehen kanssa sovittuina aikoina,yleensä kaksi kertaa vuodessa. Kehityskeskustelun menetelmällisenä apuvälineenä käytetään Varman Evita-Peiliä. Työhyvinvoinnin tukemiseksi henkilökunnalle jaetaan vuosittain Smartumin liikunta ja kulttuuriseteleitä virkistymistä varten. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Kalliolassa on hyväksytty henkilöstöstrategia 2011-2015, joka kattaa keskeiset henkilöstöasioiden kehittämiskohteet kuten johtaminen ja esimiestyö, työhyvinvoinnin edistäminen, sisäisen osaamisen hyödyntäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Perushoidon potilaat jakautuvat kahteen rakennukseen; vuonna 1992 rakennettuun Pellaksen yksikköön sekä 2001 saneerattuun Vantalan yksikköön. Kaikki potilashuoneet ovat 1- 2 hengen huoneita, joissa on nykyaikaiset WC- ja suihkutilat (huone n 18 m”). Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Molemmissa rakennuksissa on makuutilojen lisäksi yhteiset noin 60 m2 kokoiset oleskelutilat, joiden yhteydessä on pieni keittomahdollisuus. Toimitiloja on uudistettu ja peruskorjattu vastaamaan myös vammaisten päihdepotilaiden tarpeita, ja niille asetettuja vaatimuksia. Esteettömyyttä ja valaistusta on parannettiin erityisen VAPA –vammaisten päihdehankkeen yhteydessä. Kaikissa asumisyksiköissä on inva-huone asianmukaisine varustuksineen. Kuntoutuksessa käytettävää lukumateriaalia on myös rajoitetusti saatavissa pistekirjoituksina ja äänikasetteina. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Klinikkarakennukset on rakennettu ja saneerattu yhteisöhoidon perinteiden mukaisesti: pienimuotoista, kodinomaista. Molemmissa yksiköissä on yhteistä seurustelutilaa ja tämän välittömässä läheisyydessä omaa yksityisyyttä. Pihapiiri on hoidettu ja yhteisöllisyyttä tukeva. avi21u1 5/14 Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Klinikan päätoiminen laitosapulainen vstaa kiinteistön siisteydestä. Potilaat hoitavat lauantaisin potilasyhteisöjen yleistilojen sekä jokainen oman huoneen siisteydestä. Pyykkihuoltopalvelu ostetaan Lahden pesulalta. Vaihtomatot sekä käsipyyherullista vastaa Lindström. Jätteet kierrätetää asianmukaisesti: lehdet, pahvit, metalli. Ruokajätteistä vastaa ruoantoimittaja: Jokelanportti. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) ISS vastaa kiinteistöhuollosta sekä ilmastointilaitteiden kunnosta. Kalliolan kiinteistöjen määräaikaistarkistuksista vastaa insinööritoimito Jaakko Turkulainen. Viimeinen tarkastus oli 5/2012. Ilmastointilaitteiden sekä putkistojen puhdistus tehty viimeksi 11/2011. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Verenpainemittareita Alkometri Ensiaputarvikkeet Vastuuhenkilön yhteystiedot Klinikan sairaanhoitaja, 04577311338 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Toimitilojen ja laitteiden kuntoa seurataan jatkuvasti 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Jyrki Lausvaara, 040 8207759 Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Palo- ja pelastusviranomaisten vaatima Turvallisuussuunnitelma on päivitetty viimeksi 26.5.2011 avi21u1 6/14 Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Kiinteistö kuuluu automaattisen palohälytyksen piiriin. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Kiinteistöissä on vaaditut, huolletut alkusammutusvälineet. Poistumistiet ovat esteettömiä. Majoitusyksiköissä on Doro-automaattinen puhelinjärjestelmä, josta on suora yhteys henkilökuntaan. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Vaaratilanteiden systemaattinen kirjaaminen, raportointi ja toimenpiteiden läpikäyminen työryhmässä ja tarvittaessa muualla.Näiden pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Seurataan alan suosituksia ja toimitaan sen mukaisesti. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista vastaa hyvin usein kotikunnan sosiaalitoimi / A-klinikka, taikka työterveyshuolto. Usein he tekevät myös kuntoutussuunnitelman. Klinikka jakso alkaa arvioinnilla, jossa tarkennetaan asiakkaan kanssa em. tilanteet sekä luodaan perustaa alkavalle kuntoutsjaksolle. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Sovitusti asiakas voi tulla tutustumaan yksikköön. Tällöin hän tapaa jonkun työntekijän sekä kuntoutuksessa olevan asiakkaan, jolta voi kysellä tämän kokemuksia jaksosta. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. em. kuvauksen mukaisesti, lähettävä taho avaa prosessin joka tarkentuu arviointijakson aikana. Paikavarauksen yhteydessä asiakkaalle lähetetään ns tulokirje, jonka avulla avataan ko asioita. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7§ ja10§, asiakaslaki 8-10 §) Noudatetaan säädettyjä lakeja ja asetuksia Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Tulokirjeessä ohjeistetaan jättämään arvokkaat tavarat kotiin ja että halutessaan asiakkaat voivat jättää rahat ym. klinikan kassakaappiin, Tällöin rahat ym. laitetaan suljettuun kuoreen, jonka sisällön molemmat osapuolet hyväksyvät allekirjoituksellaan. avi21u1 7/14 Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Asiakkaalle kerrotaan klinikan toimintaperiaatteista tulokirjeessä sekä kuntoutuksen alussa arviointi jaksolla. Asiakkaan siirtyessä perushoitoon, tehdään ns, hoitosopimus, jolla vahvistetaan, että hän on tietoinen kuntoutuksen asettamista rajoituksista esim, liikkumisen, päihteiden ym. seikkojen suhteen. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Mikäli todetaan päihteiden käyttöä tai henkistä/fyysistä väkivaltaa, niin kuntoutusjakso keskeytyy. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Keskustelu moniammatillisen tiimin / johtajan kanssa. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Hoidon viimeisellä viikolla asiakas tekee henkilökohtaisen jatkohoitosuunnitelman, johon moniammatillinen tiimi antaa omat suositukset. Suunnitelman välineinä asiakkaalla on työkirja, jatkohoidonryhmä sekä tilanekohtaisesti verkostokokoukset työpaikan / perheenjäsenten / viranomaisten kanssa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Jyrki Lausvaara Kalliolan Nurmijärven klinikka 05450 Nukari jyrki.lausvaara@kalliola.fi Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Nurmijärven sosiaaliasiamies, Puh. (09) 250 9284 Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Klinikan johtaja on puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen ja kartoittaa tilannetta. Mikäli asia vaatii jatkoselvitystä, niin palaa asiaan myöhemmin. Keskustelua jatketaan kunnes tilanne on ratkennut ja molemmat osapuolet ovat selvittelyyn tyytyväisiä. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kunnan sos.toimi tekee kuntoutussuunnitelman, jonka osana on Kalliolassa tapahtuva kuntoutusjakso. Jokaiselle asiakkaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma ja nimetään nk. omahoitaja, joka vastaa hoitoprosessin etenemisestä hoitosuunnitelman mukaan ja toteuttaa sovitut yksilökeskustelut. Hoitosuunnitelmaa arvioidaan viikoittain moniammatillisessa tiimissä sekä yhdessä asiakkaan kanssa. Jakson lopussa lähetetään asiakkaan luvalla hoitokertomus hänen nimeämälle sosiaalityöntekijälle / Aklinikalle. avi21u1 8/14 Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Ohjeistuksen mukaisesti Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Seurataan ja noudatetaan asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyviä ohjeistuksia, ja tarkistaan toimintoja ja ohjeistuksia sen mukaisesti 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: http://www.valvira.fi Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Kuntoutus Nurmijärven klinikalla voi alkaa muualla toteutetun katkaisuhoitojakson jälkeen. Kuntoutus alkaa arviointijaksolla, jonka aikana tehdään kattava kuvaus kuntoutujan elämäntilanteesta ja päihdehistoriasta. Työkaluna käytetään myös strukturoituja tiedonkeruun menetelmiä kuten EuropASIa. Arviointijako toimii myös kuntoutukseen tulevan henkilön motivoinnin välineenä. Arvioinnissa huomioidaan myös kuntoutujan huollettavana olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Arviontijakson lopuksi tehdään kirjallinen kuntoutussuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä tarvittavan verkoston kanssa. Arvioinnin aikana laitetaan alulle kuntoutujan tarvitsema neuvonta, ohjaus ja tuki taloudellisten etuuksien hakemiseksi kuntoutusjakson aikana (esim. asiakasmaksu ja asiakasmaksukatto sekä vapaakortti, Kelan kuntoutusraha, sairauspäiväraha, asumistuki, eläke-etuudet, toimeentulotuki). Kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan hoidon edetessä yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa määritellään kuntoutuksessa tavoiteltava muutos, arvioitu hoidon kestoaika, jatkohoitosuunnitelmat sekä kuntoutujan mahdollisen lapsen huomioinen osana kuntoutusta. Kuntoutukseen sisältyy klinikan omat lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut sekä kuntoutuksen aikainen lääkitys. Kuntoutujien päihteettömyyttä tarkkaillaan puhalluskokeiden ja tarvittaessa päihdeseulojen avulla. Positiiviset seulatulokset varmennetaan. Kuntoutusjakson lopulla asiakkaat tekevät aina suunnitelmat mm. jatkokuntoutuksen osalta. Jatkokuntoutuksen yksi tärkeä resurssi ovat vertaistukiryhmät ja siellä olevat tukihenkilöt. Kalliolan tiloissa Helsingissä kokoontuu jatkohoidon ryhmä ja Nurmijärven klinikalla järjestetään jatkokursseja, intervalli- sekä interventiojaksoja. Kuntoutuksesta lähetetään kirjallinen hoitoyhteenveto potilaalle, palvelun tilaajalle sekä muille hänen nimeämilleen tahoille. Perushoitoon osallistuminen edellyttää riittävää fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä, mikä arvioidaan arviointijaksolla. Hoito on lääkkeetöntä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että rauhoittavien ja muiden riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käyttö ei ole hoidossa mahdollista. Lääkkeiden tai huumeiden aiheuttamista riippuvuuksista kärsivät henkilöt voivat myös hakeutua klinikalle hoitoon, kun asian mukainen vieroitus on ensin hoidettu. Tällöin perushoidon pituus on useimmiten 6 viikkoa. Menetelmät: kirjalliset lomakkeet yms. arviointihaastattelut: päihdeterapeutti (päihdekartoitus), sairaanhoitaja (perusterveydentila ja fyysinen toimintakyky), lääkäri tarvittaessa (terveydenhoidon erityistarpeet ja–ongelmat), sosiaalityöntekijä (sosiaalinen historia ja nykytilanne) ovat kartoituksen ensisijainen tiedonhankintamenetelmä. Lisäksi käytetään seuraavia testejä: *Useat päihderiippuvuutta mittaavat testit: päihdeterapeutit *Mielialaa mittaavat testit: sairaanhoitaja/lääkäri Lisäksi arviointiohjelmaan kuuluu pienryhmätyöskentelyä, vertaisryhmäkokoontumisia, päiväkirjan kirjoittamista ja kirjallisia tehtäviä. Arvioinnin päättyessä potilas itse arvioi avi21u1 9/14 kokemustaan arviointiohjelmasta palautteen avulla Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Ruokailu on ulkoistettu ravintola Jokelanportille. Klinikalla tarjoittaan aamiainen klo 8.00, lounas 12.00, päivällinen 16.30 ja iltapalatarvikkeita löytyy osaton kahviosta, Henkilökunta, erityisesti terveydenhoitohenkilöstö seuraa ruokailuja ja puuttuu mahdollisiin syömishäiriöihin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Ruokahuollosta vastaa Ravintola Jokelanportti (Y-0987871-7) , jonka vastuuhenkilönä toimivat hallituksen puheenjohtaja Erkki Riikonen (gsm 0405895563), sekä ravintolapäällikkö Miika Mertamo (gsm 0442812148). Toimittajan osoite on: Ravintola Jokelanportti, Urakkakuja 1 C, 05400 Jokela. Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Päiväohjelma 7.30 herätys 8.00 aamiainen 8.30 virittäytyminen päivään 9.30 luento 10.15 pienryhmä 12.00 lounas/ulkoilu/rentoutus 14.30 vertaisryhmä 16.30 päivällinen 17.00 stoori 19.00 AA-/NA-ryhmät 22.00 iltarinki 22.30 hiljaisuus Ulkoilumahdollisuudet klinikan lähiympäristössä, harrastus- ja viriketoimintaa järjestetään klinikalla. Säännölliset 12-askeleen ryhmäkäynnit järjestyvät klinikan autoilla tai muun kuljetuksen avulla. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Jokaisessa asiakashuoneessa on suihku- ja peseytymismahdollisuus. Yleisissä tiloissa aulatiloissa, saunassa sekä ruokasalissa on käsihuuhde mahdollisuus. avi21u1 10/14 Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Toimintaa kehitetään asiakaspalautteiden, THL:n laatusuositusten ja kuntien kilpailutuksien pohjalta laadittujen standardien mukaisesti. Kouluttautumisen ja verkostoitumisen avulla etsitään jatkossakin uusia tapoja toteuttaa ja kehittää asiakastyötä sekä päivittäisiä toimintoja. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Jokaiselle asiakkaalle tehdä tullessa RR ja Bdi seulonta ja varmistetaan tarpeenmukainen lääkitys. Kokopäiväinen sairaanhoitaja sekä tuntitoiminen lääkärin pitävät potilasvastaanottoa. Myös osalla muulla henkilökunnalla on lääkkeenjako-oikeus. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Lääkäri on tavattavissa kerran viikossa, sairaanhoitaja varmistaa tarvittavan hoidon saatavuuden. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Ambulanssi ja terveyskeskus sekä Hyvinkään aluesairaala. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Asiakkailla on tullessa ollut omat yhteydet erikoissairaanhoitoon, jossa he jatkavat kuntoutuksen jälkeen. Akuuteissa tilanteissa ambulanssimiehistö ohjaa tarpeen mukaiseen hoitoon, Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030 Lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 11/2011 ja sitä päivitetään uudelleen parhaillaan avi21u1 11/14 Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Pekka Tuomola, tuntitoiminen lääkäri. Potilasasiamiehen yhteystiedot Nurmijärven potilasasiamies, Puh. 040 317 3323 potilasasiamies@nurmijarvi.fii Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Terveydenhuoltoa kehitetään kouluttautumalla ja seuraamalla alan kehitystä. Klinikalle rekrytoidaan vastaava terveydenhoitaja, joka voi jatkossa tehdä entistä enemmän yhteistyötä hoitoon ohjaavien tahojen terveydenhoidon henkilöstön kanssa. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Kalliolan johtoryhmä on 26.3.2010 hyväksynyt tietoturvapolitiikan, jossa määritellään tietojen turvaamisen tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot koko organisaatiossa. Keskeiset lähtökohdat asiakastietojen käsittelyssä ovat Henkilötietolaki (523/99), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (2007/159). Tietoturvaorganisaatio on määritelty, vastuuhenkilöt nimetty kuhunkin yksikköön ja toimenkuvat tehty. Tietoturvapolitiikan pohjalta on laadittu tietoturvaohjeet, jotka ovat keskeinen osa henkilöstön perehdytystä. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Käytössä on Tietoturva perehdytyksen osana -ohje. Asiakastietojärjestelmistä on laadittu verkkosivuilla ja työyksikössä julkistetu tietosuojaselosteet, joiden liitteenä ovat ohjeistukset ja lomakkeet tietojen tarkastusoikeudesta ja korjaamismenettelystä. Rekisteritietoja käytetään asiakkaan hoitopalveluiden järjestämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä hänen asiakastietojensa ja -maksujensa käsittelyyn. Tietoja käytetään myös toiminnan suunnitteluun, tilastointiin sekä opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Asiakkaan suostumus henkilötietojen käsittelyyn saadaan hoitosopimuksen allekirjoituksella. Asiakastietoja käsitellään pääosin sähköisesti. Tietojärjestelmänä toimii Leanware Oy:n toimittama SofiaCRM ohjelmisto. Tietokanta ja tietokantayhteydet ovat suojattu yleisesti hyväksyttävillä menetelmillä. Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista ja käyttöä valvotaan keräämällä lokitietoja. Tiedot poistetaan järjestelmästä sovitun ajan kuluttua, kuitenkin noudattaen tietosuojasääntöjä. Paperisia asiakastietoja käsitellään, säilytetään lukittavassa arkistokaapissa ja ne hävitetään asianmukaisesti. Tietosuojavastaavan yhteystiedot - Yksikön oma tietosuojavastaava: Outi Tynkkynen 045 77311339 - Koko Kalliolan tietosuojavastaava: Matti Pihkala puh. 045 7730 4204 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirjahallintoon: Tietoturvan ja –suojan asioiden perehdytystä varten Kalliolassa on käytössä erillinen Tietoturva perehdytyksen osana –ohjelma. Yksiköihin on nimetty tietoturva/suojavastaavat, joilla on yhteisiä tapaamisia 2-4 kertaa vuodessa. Kaikissa yksiköissä toteutetaan ”Tietoturva tutuksi” –tietoiskut noin kerran vuodessa. Niissä käydään tietoturvan ja –suojan perusasiat läpi. avi21u1 12/14 Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asiakirjat arkistoidaan jakson päätyttyä lukittuun ja palosuojattuun arkistotilaan. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Potilaan kanssa tehdään kirjallinen sopimus asiakirjojen tilaamisesta klinikan käyttöön sekä sopimus epikriisin lähettämisestä jakson päätyttyä. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Kehitetään yhteistyössä asiakasverkoston kanssa eli hoitoon ohjaavien tahojen kanssa tarpeen mukaan . Sähköisen järjestelmäön edelleen kehittäminen. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Ruokahuolto:. Henkilökunta ruokailee päivitäin ja voi antaa tällöin suoraa palautetta. Kerran kuussa toimitamme heille asiakaspalautteen ruokailun osalta.Yhteistyökokoukset ruoan toimittajan kanssa kahdesti vuodessa. Luettelo alihankkijoita Ruokahuollosta vastaa Ravintola Jokelanportti (Y-0987871-7) , jonka vastuuhenkilönä toimivat hallituksen puheenjohtaja Erkki Riikonen (gsm 0405895563), sekä ravintolapäällikkö Miika Mertamo (gsm 0442812148). Kehittämissuunnitelma Säännölliset yhteistyötapaamiset, joissa läpikäydään mm. asiakaspalaut ruokahuollon osalta sekä muut esiin nousseet asiat 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Yksikön johtaja vastaa omavalvonnasta, mutta jokainen työntekijä on myös osaltaan vastuussa. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, ja se läpikäydään neljännesvuosittain avi21u1 13/14 Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Nurmijärvi 25.9.2012 Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys avi21u1 Jyrki Lausvaara 14/14
© Copyright 2024