TL Osk Vastuullisuusraportti 2013.pdf
Vastuullisuusraportti 2013 Sisältö 2 3 4 5 6 8 10 11 13 17 23 25 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Vastuullisuus-yksikön terveiset Tuko Logistics lyhyesti Tukon johtamisjärjestelmä Olennaisuusanalyysi ja sidosryhmät Tukon vastuullisuustyön painopisteet ja tavoitteet Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Tuotevastuu Raportin sisältö, GRI-indikaattoritaulukko ja tunnuslukujen laskentakaavat 2 Toimitusjohtajan katsaus Tuko Logistics Osuuskunnassa vastuullinen toiminta on otettu yhdeksi perusarvoistamme ohjaamaan jokaisen tukolaisen jokapäiväistä toimintaa. Pitkäjänteisen toimintamme perusedellytyksenä on vastuullinen toiminta tuote-, ympäristö- ja sosiaaliseettisissä asioissa unohtamatta liiketoiminnan taloudellista vastuuta osana yhteiskuntaa - haluamme siis olla varmistamassa vastuullisuuden toteutumista omalta osaltamme osana päivittäistavaroiden monimuotoisia toimitusketjuja. Tukon johtoryhmä ohjaa ja seuraa säännöllisesti Tukon vastuullisuustyön etenemistä ja myös päättää keskeisimmistä linjauksista. Vuoden 2013 aikana systemaattinen vastuullisuustyömme kantoi jälleen hedelmää, josta seuraavassa muutamia poimintoja: • Vuoden päättyessä kolmivuotinen (2011 - 2013) työhyvinvointiohjelmamme saatiin päätökseen ja tulokset puhuvat puolestaan. Ohjelman aikana henkilöstön sairauspoissaolot pienenivät varastotyöntekijöiden osalta -28% ja toimihenkilöilläkin -19%, tapaturmataajuus pienentyi -46% ja korvauspäivät peräti -71%. Lisäksi työtyytyväisyys on noussut merkittävästi molemmilla henkilöstöryhmillä. Erinomaisten tulosten siivittämänä olemme päättäneet käynnistää uuden kolmivuotisen työhyvinvointiohjelma II:n, jolle olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet. • Inspecta Sertifiointi Oy toteutti huhtikuussa 2013 uudelleensertifiointiauditoinnit Tukon ISO 9001 laatu- ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmille, sekä seuranta-auditoinnin ISO 18001 OHSAS turvallisuusjärjestelmälle ja tämän seurauksena Tuko uudisti kyseiset sertifioinnit seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. • Liityimme mukaan Kaupan alan energiatehokkuussopimukseen. • Käynnistimme vastuullisuuden ohjausryhmän. Sen tehtävänä on lisätä sisäistä vastuullisuusvuoropuhelua ja osaltaan varmistaa vastuullisuuden tavoitteidemme toteutuminen osana Tukon ja sidosryhmiemme arkea. • Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys säilyi vuoden lopussa suoritetuissa mittauksissa hyvällä tasolla. Vastuullisuuden haasteina kuluneena vuonna olivat mm. lukuisat ns. brändituotteiden takaisinvedot kaupoista ja kuluttajilta. Tukolla näitä tehtiin peräti 91 kpl, kun normaalina vuonna takaisinvetoja on 20-30 kpl. Takaisinvedot liittyivät mm. hevosenlihakohuun ja virheisiin pakkausmerkinnöissä. Omien merkkien ja oman maahantuonnin osalta emme tehneet yhtään kuluttajatakaisinvetoa. Finnwatch julkaisi tammikuussa 2013 raportin kaupan omista merkeistä ja riskimaatoimittajiin liittyvästä vastuullisuuden valvonnasta sekä siihen liittyvistä epäkohdista. Seurantaraportti julkaistiin tammikuussa 2014. Raporteissa viitattiin myös Eldorado-merkillä myytäviin ananasmehuun ja tonnikalaan. Suhtaudumme raportissa esitettyihin epäkohtiin erittäin vakavasti ja teimme vuoden aikana thaimaalaisilla tavarantoimittajillamme laajan auditointikierroksen, josta kerrotaan lisää tässä raportissa. Lisäksi olemme tehneet päätöksen ja aloittaneet toimenpiteet, joilla asetamme BSCI-järjestelmän mukaiset vaateet riskimaatoimittajien lisäksi myös riskimaaraaka-aineille. Raportin toivomusten mukaisesti Tuko myös julkisti aiemmin vain sisäisessä käytössä olleet hankinnan eettiset ohjeensa. Tuko allekirjoitti 2013 aiesopimuksen liittymisestä EU:n hyvän kauppatavan ohjelmaan. Sisäisen auditoinnin ja koulutuksen sekä sopimusten läpikäynnin jälkeen olemme huhtikuussa 2014 rekisteröityneet ohjelmaan. Tämä on Tukon kolmas GRI-ohjeistoon perustuva vastuullisuusraportti ja tulemme edelleen kehittämään raportointia valmistautuen samalla GRI:n uudistettuihin G4-vaatimuksiin. Vuoden 2014 alussa valmistui ensimmäinen kattava olennaisuusmäärittelymme, jonka pohjalta lähdemme päivittämään vastuullisuusstrategiaamme. Se tulee perustumaan paitsi Tukon omaan strategiaan, myös sidosryhmien olennaisimmiksi kokemiin vastuullisuusnäkökohtiin. Petteri Pelkonen toimitusjohtaja 3 Vastuullisuuspäällikön terveiset Olemme edenneet vastuullisuuden polullamme johdonmukaisesti lähtien perusasioiden kuntoon laittamisesta vaiheeseen, jossa keskitymme meille tärkeiden sidosryhmien olennaisiksi kokemiin asioihin. Tätä varten olemme kartoittaneet sidosryhmiämme tunnistaen neljä ylitse muiden: osuuskunnan jäsenet ja asiakkaamme, henkilöstön, tavaran- ja palveluntoimittajat sekä kuluttajat. Nämä tärkeimmät sidosryhmät muodostavat keskeisiltä osin myös toimintamme arvoketjun. Haluamme kuunnella sidosryhmiämme herkällä korvalla. Siihen perustuu myös kevään 2014 aikana työstetty vastuullisuusteemojen olennaisuusanalyysi. Esittelemme sen nyt tällä raportilla ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna uudistettava vastuullisuusstrategiamme tulee pohjautumaan vahvasti paitsi Tukon T4-strategiaan, myös näihin sidosryhmiemme tärkeäksi kokemiin asioihin – unohtamatta toimintaympäristöömme kohdistuvia kasvavia vaatimuksia mm. viranomaissuunnasta. Niin Tukon henkilöstö kuin jäsenet arvostavat tekemäämme vastuullisuustyötä ja aikaansaannoksiamme siinä. Samalla toiveena on edelleen lisätä yhteistä vastuullisuusvuoropuhelua ja avoimuutta. Jäsenille myös hankintaketjun hallinta ja ennakointi toimittaja- ja tuoteriskien minimoimiseksi on tärkeällä prioriteetilla nyt ja tulevaisuudessa. Rakennetaan yhdessä Tukosta vastuullisesti vahva, tiedostava ja läpinäkyvä osuuskunta. Tästä on hyvä jatkaa! Päivi Huhtala vastuullisuuspäällikkö 4 Tuko Logistics lyhyesti Tuko Logistics Osuuskunta (jäljempänä Tuko) on jäsentensä päivittäistavarakaupan strateginen toimitusketjupartneri, joka kokoaa asiakkaidensa volyymit ja ostovoiman. Tukon jakelukeskus ja toimitilat sijaitsevat Keravalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi Tuko hyödyntää koko maan kattavaa terminaali- ja jakeluverkostoa. Asiakkaitamme ja omistajiamme ovat Wihuri Oy (omistusosuus 41 %), Suomen Lähikauppa Oy (39 %), Stockmann Oyj (10 %) ja Heinon Tukku Oy (10 %). Palvelemme päivittäin lähes 1000 vähittäiskauppaa ja noin 5000 suurkuluttajaasiakasta kotimaan markkinoilla, jonka lisäksi tuemme jäsentemme toimintaa Baltiassa ja Venäjällä. Yritysmuotomme on osuuskunta, joka sopii yhtiömuotona hyvin omakustannusperiaatteella toimivalle, omistajiemme yhteiselle hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiölle. Päivittäistavarahankinnan hoidamme tehokkaasti ostamalla tuotteet noin 1800 toimittajalta, joista noin puolet toimii kotimaassa. Teemme ostoyhteistyötä pohjoismaisen United Nordicin (josta Tukon omistusosuus 25 %) ja eurooppalaisen yhteisosto-organisaatio EMD:n (3,5 %) kanssa. tuotteita on noin 300. Omien merkkien osalta 50 % volyymistä tulee kotimaisilta toimittajilta. Tuotevalikoimaamme kuuluu noin 28.000 tuotetta, muun muassa teollisia elintarvikkeita, tuoretuotteita, pakasteita, käyttötavaroita, hedelmiä ja vihanneksia. Pakasteet hankkii, varastoi ja jakelee osakkuusyhtiömme Finnfrost Oy. Kokonaisvolyymimme on noin 1000 tonnia toimitettavia tuotteita vuorokaudessa. Uudenaikainen varastonohjausjärjestelmämme mahdollistaa tuotteiden reaaliaikaisen käsittelyn ja seurannan vastaanotosta asiakkaalle sekä erä- ja päivämäärävalvonnan toteuttamisen. Vuonna 2013 otettiin käyttöön laaja keräilyprosessin automatisointi, jolla voidaan merkittävästi tehostaa keräilyä varastolla. Lisäksi myymälä- ja varastotäydennysjärjestelmä Relexin käyttöä laajennettiin. Sillä on tärkeä vaikutuksensa paitsi toimintojen tehostamiseen ja saatavuuden varmistamiseen, asiakaspäässä myös hävikin vähentämiseen. Kehitämme ja ylläpidämme myös omia tuotemerkkejämme, joita ovat laadukas ja monipuolinen Eldorado, edullinen First Price sekä Tukon kahvimerkit. Omien tuotemerkkien valikoimissa on noin 600 tuotetta ja lisäksi oman tuonnin Vähittäiskauppa (VK) noin 1000 toimituspaikkaa HERKKU-OSASTOT HoReCa (SK) Pika-/toimitustukkuja 33 kpl Suoratoimituspisteitä n. 5000 Pika-/toimitustukut - Pikatukut - HoReCa - Suurkeittiöt Myös Extranetin käyttöönotto etenee suunnitellusti. Vuonna 2013 se laajeni käyttöön lähes kaikille asiakkaillemme ja yhteistyöterminaaleille ja vuoden 2014 aikana palvelu laajenee tavarantoimittajille. Tuko Logisticsilla on kolme kotimaista osakkuusyhtiötä: pakasteiden hankinta-, varastointi- ja jakeluyhtiö Finnfrost Oy (Tuko Logisticsin omistusosuus 50 %), muovisten kuljetusja esillepanolaatikoiden vuokrausyhtiö Transbox Oy (10 %) ja juomapakkausten talteenotto- ja kierrätysyhtiö PALPA - Suomen Palautuspakkaus Oy (12,5 %), joka puolestaan omistaa lasipakkausten kierrätysyhtiö Palpa Lasi Oy:n. Tukon omistajat ja palvelupisteet 5 Tukon johtamisjärjestelmä Tukon johtamisjärjestelmän tavoitteena on luoda lisäarvoa yhtiön sidosryhmille ja saavuttaa osuuskunnan strategiset tavoitteet. Johtamisjärjestelmän peruspilareita ovat osaava henkilöstö, vastuulliset toimintatavat, osuuskunnan suorituskyvyn parantaminen, asiakkaiden tarpeita vastaava ja ennakoiva tuote- ja palvelutarjonta sekä jatkuvan parantamisen periaatteiden noudattaminen, jotka näkyvät myös arvoissamme. Johtamisjärjestelmän tavoitteiden ja peruspilareiden toteutumista seurataan erilaisilla työkaluilla ja mittareilla. Seuranta tapahtuu organisaation eri tasoilla, kuten esimiesten, osastojen johtoryhmien sekä osuuskunnan johtoryhmän ja hallituksen toimesta. Hankinta Logistiikka Teolliset elintarvikkeet Non Food Hevi Teolliset tuoretuotteet ja pakasteet Tupakkatuotteet Omat merkit ja tuonti Hankinnan tukipalvelut Hankinnan kehitys Terminaali-ja jakelupalvelut Varastopalvelut Tuontilogistiikka Volyymisuunnittelu Logistiikan kehitys Talous & hallinto ICT ja Kehitys Henkilöstö- ja lakiasiat Vastuullisuus Kirjanpito ja maksuliikenne Sisäinen laskenta Rahoitus Kiinteistö ICT-infrastruktuuripalvelut Sovelluspalvelut Sevice Desk -palvelut Liiketoiminnan kehitys HRD ja rekrytointi Työsuhde- ja palkkahallinto Lakiasiat Asiakas- ja kuluttajapalvelu Tuotelaatu Ympäristö Työturvallisuus Prosessilaatu Tukon organisaatiorakenne Yllä olevassa kuvassa on Tukon organisaatiorakenne. Yrityksen johtoryhmän kokoonpanoa laajennettiin viidestä kuuteen henkilöön, kun HR- ja lakiasiainjohtaja nimitettiin johtoryhmän jäseneksi joulukuussa 2013. Muut jäsenet johtoryhmässä toimitusjohtajan lisäksi ovat hankinta-, logistiikka-, talous- ja ICT-johtaja. Tuko tarjoaa jäsenilleen hankinta-, logistiikka- ja muita palveluja, jotka on kuvattu alla. HANKINTA MUUT LOGISTIIKKA Valikoiman muodostus • Hankintalogistiikka • Hankintapalvelut • Varastopalvelut • Omat Merkit • Lisäarvopalvelut • Asiakkaiden omat tuotteet • Jakelupalvelut • Tuotelaatupalvelut • Paluulogistiikka • Myyntipalvelu (Hevi) • Asiakaspalvelukeskus • Tuotetietopalvelut • Pakasteet • Volyymisuunnittelupalvelut • Automaattinen myymälätäydennys • Jakelun kierrätyspoolit • Projektipalvelut • Raportointi • Edunvalvonta Standardit ovat osa toimintamme hallintajärjestelmää. Tukon johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 ja ISO 14001 laatu- ja ympäristöstandardien sekä OHSAS 18001 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän mukaisesti. Sertifioinnit kattavat Keravan jakelukeskuksessamme kaupan, logistiikan ja siihen liittyvien toimitus-, tuotehallinta- ja asiakassuhdepalvelujen alueet. Vuonna 2013 ISO 9001 ja ISO 14001 -järjestelmät uusintasertifioitiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Ympäristöasioihin, työterveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät sekä yleiset laatuasiat käsitellään osana laatujärjestelmää mm. johdon katselmuksissa ja sisäisissä ja ulkoisissa auditonneissa. SosiSuunnittelu aalista vastuuta hankinnassa hallitsemme BSCI-järjesKorjaukset Tekeminen telmän kautta (katso kappale ”Hankinnan eettiset periaatTarkistus/ teet ja vastuulliseuranta suus” s. 21). • Tukolla toimitaan matriisiorganisaatiossa, jossa johtaminen perustuu jatkuvaan parantamiseen ja organisaation prosessimaiseen toimintaan. Lähtökohtana ovat asiakastarpeet ja tavoitteena tyytyväinen asiakas. Vuonna 2013 käynnistettiin Tukon prosessien arvioinnin ja kuvaamisen laaja uudistus. Työ käynnistyi I- ja II-tason prosessikuvausten määrittämisellä ja kuvaamisella työ tulee jatkumaan tasolle III ja IV vuosina 2014 - 15. Johdon assistentti/ viestintä Toimitusjohtaja Tukon palveluvalikoima 6 Johtoryhmä hyväksyy kaikki vastuullisuuteen liittyvät linjaukset ja politiikat sekä seuraa niiden toteutumista. Vuonna 2013 perustettiin myös Vastuullisuuden ohjausryhmä, jossa on mukana Vastuullisuus-yksikön lisäksi ylimmän johdon edustajia eri toiminnoista. Ryhmän tehtävänä on osaltaan ohjata ja seurata Tukon vastuullisuustyötä. Vastuullisuusyksikkö koordinoi johdon linjaamien vastuullisuustavoitteiden toteutumista sekä johtamisjärjestelmän mukaisia laadun, ympäristön ja työturvallisuuden hallinnan tehtäviä yhteistyössä linjaorganisaation ja prosessien omistajien kanssa. Yksiköissä toimintaa kehitetään ja ohjataan itsenäisesti yhteisesti sovittujen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Vastuullisuusasioita myös käsitellään säännöllisesti johtoryhmässä ja eri yksiköiden osastopalavereissa. Hyvä hallintotapa Hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan hallintojärjestelmää, jolla toimintaa johdetaan, valvotaan ja toiminnan organisointia tuetaan. Se käsittää suhteet omistajiin ja muihin sidosryhmiin. Hyvän hallintotavan periaatteina ovat: • omistajien oikeuksien suojeleminen ja tasapuolinen kohtelu • organisaation taloudellisten tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi • organisaation johtoelinten ohjaus- ja valvontatehtävät sekä tilivelvollisuus Hyvä hallintotapa sisältää tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen, riskien hallinnan, lakien ja määräysten noudattamisen valvonnan sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen asianmukaisen järjestämisen. Sivun yläreunan kaaviossa kuvataan Tuko Logistics Osuuskunnan hallintorakennetta nimitys- ja raportointisuhteineen. Hallituksen kaikki jäsenet (puheenjohtaja, 5 varsinaista ja 6 varajäsentä) edustavat omistajatahoja, eivätkä kuulu yhtiön toimivaan johtoon. Hallituksen jäsenistä 33 % on naisia. Kaikki jäsenet edustavat päivittäistavaratoimialan vankkaa kokemusta ja osaamista. Hallitukselle ei makseta palkkioita. Hallitus käsittelee vastuullisuusasioita ja riskejä vuosittain ja vastuullisuuden keskeiset tapahtumat on kirjattu hallituksen toimintakertomukseen. Useat Tukon hallituksen jäsenet toimivat tiiviissä operatiivisessa yhteistyössä yhtiön kanssa, joten heidän yhteydenpitonsa tapahtuu laajalla rintamalla. Tätä kautta tukolaisilla laajemminkin on mahdollisuus keskustella ja vaikuttaa hallituksen päätöksentekoon. Vastuullisuus on kytketty myös palkitsemiseen; se on osa paitsi ylimmän johdon, myös muiden vastuullisten ja asiantuntijoiden tulospalkitsemista. Osuuskunnalla on säännöt ja jäsensopimus. Erillisessä sopimuksessa on määritelty menettelytavat mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi. Luonnollisesti myös lainsäädäntö (osuuskuntalaki) osaltaan ohjaa toimintaa. Toiminnassa on sitouduttu noudattamaan mm. seuraavia ulkoisia säännöksiä: • kaupan alan työehtosopimus • laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuden hallintastandardit • BSCI Code of Conduct (Business Social Compliance Initiative) • UN Code of Conduct (United Nordic) • PTY:n hankinnan eettiset normit (Päivittäistavarayhdistys 2001) Tilintarkastaja Omistajat Osuuskunnan kokouksessa Hallitus Sisäisen tarkastuksen ohjelma Ulkoinen toimintaympäristö: Lait, asetukset, jne. Nimittää Toimitusjohtaja Sisäinen toimintaympäristö: Jäsensopimus, osuuskunnan säännöt, politiikat, ohjeistukset ja arvot Raportoi Tuko Logistics Osuuskunnan hallintorakenne. Sisäistä tarkastajaa ei toistaiseksi ole nimetty, vaan tehtävää hoidetaan osana tilintarkastajien tilikauden aikaista tarkastusta. Vuonna 2013 Tuko sitoutui aiesopimuksella EU-tason elintarvikeketjun hyvän kauppatavan periaatteisiin. Sitoutuminen vahvistettiin rekisteröitymällä sen itsesääntelymekanismiin huhtikuussa 2014. Asiasta lisää tuko.fi-sivulla. 7 Olennaisuusanalyysi ja sidosryhmät Vuonna 2013 käynnistimme olennaisuusanalyysityön saadaksemme paremman käsityksen ulkoisten ja sisäisten sidosryhmiemme vastuullisuusnäkemyksistä ja odotuksista Tukoa kohtaan. Selvityksen taustaksi koottiin laaja kirjo odotuksia sidosryhmittäin. Näiden lisäksi huomioitiin kansainväliset standardit sekä globaalit megatrendit, joista koottiin lista keskeisimmistä tunnistetuista yritysvastuukysymyksistä. Näitä näkökohtia arvioitiin asiantuntijatyöpajassa kolmen eri ulottuvuuden kautta, joita olivat merkitys sidosryhmille, merkitys liiketoiminnalle sekä vaikutus arvoketjussa. Myös Tukon johtoryhmä käsitteli olennaisuusmatriisia, ottaen priorisoinnissa huomioon sidosryhmäselvityksen tulosten lisäksi Tukon strategian ja vastuullisuuden linjaukset. Alla on kuvattuna Tukon tunnistetut vastuullisuuden näkökohdat osa-alueittain ryhmiteltynä. Pystyakselilla on kuvattuna niiden merkitys sidosryhmille ja vaaka-akselilla nykyinen tai potentiaalinen merkitys Tukon liiketoiminnalle. Lisäksi arvioimme kunkin näkökohdan merkitystä arvoketjulle. Pallon koko kuvaa näkökohdan merkittävyyttä. Näkökohdista muodostettiin neljä kokonaisuutta, joita ovat: vastuullinen hankintaketju, asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi, henkilöstön hyvinvointi sekä ympäristön huomiointi toiminnassa. Sidosryhmäselvityksessä tunnistettiin 15 sidosryhmää, joista tärkeimpinä neljä: Tukon Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat, henkilöstö, kuluttajat sekä tavaran- ja palveluntoimittajat. Vieressä on kuva tunnistetuista sidosryhmistä. Asiakkaan asiakkaat Oppilaitokset Kansalaisjärjestöt Rekrytointimarkkinat Viranomaiset Osuuskunnan jäsenet (sis. asiakkaat) Kuluttajat Henkilöstö Rahoittajat Tavaran- ja palveluntoimittajat Media Lähinaapurusto Ammattiyhdistykset Edunvalvonta Tukon sidosryhmät (Tukon keskeiset sidosryhmät tummalla pohjalla kuvan keskellä) Vastuullinen hankintaketju 1. Elintarviketurvallisuus ja laatu* 2. Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys* 3. Hyvät kauppatavat 4. Sosiaalinen vastuu toiminnassa* Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 5. Lisäarvon tuottaminen jäsenille* 6. Työllistäminen 7. Suora taloudellinen lisäarvo Henkilöstön hyvinvointi 8. Työterveys ja turvallisuus* 9. Hyvä työnantajuus 10. Henkilöstön osaaminen 11. Tasavertaiset mahdollisuudet Ympäristön huomiointi toiminnassa 12. Jätteiden hyötykäyttö 13. Energia- ja materiaalitehokkuus* 14. Kuljetusten ympäristötehokkuus 15. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen* * = merkitys arvoketjussa 8 Osuuskunnan jäsenillä tarkoitetaan Tukon omistajia ja asiakkaita, joita ovat Wihuri, Suomen Lähikauppa, Stockmann sekä Heinon Tukku. Heidän odotuksiaan selvitettiin muiden materiaalien lisäksi myös haastatteluin. Tuko toimii tiiviissä yhteistyössä jäsentensä kanssa organisaation kaikilla tasoilla. Osana jäsentensä arvoketjua, myös Tukon keskeiset vastuullisuusvaatimukset pohjautuvat vahvasti heidän odotuksiinsa. Odotuksia ovat kustannustehokkaan toiminnan ja yhteisten toimintojen synergioiden lunastuksen lisäksi toimittaja- ja tuoteriskien hallinta koko hankintaketju huomioiden. Lisäksi arvostetaan ja odotetaan asiantuntijuuden jakamista sekä avointa ja tiivistä vuoropuhelua jäsenten kesken. Henkilöstö on toinen Tukon keskeinen sidosryhmä ja tärkein toiminnallinen resurssimme. Henkilöstö osallistuu päätöksentekoon mm. linjaorganisaation ja yt-toiminnan kautta ja mahdollistaa vastuullisuustavoitteidemme toteutumisen. Henkilöstön odotuksissa nousi esille arvoperustainen työskentely, osaamisen varmistaminen, työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtiminen, ajantasainen ja riittävä tiedottaminen sekä palkitseminen. Kuluttajat tunnistettiin myös tärkeäksi sidosryhmäksi. Haluamme osaltamme varmistaa lähes 1000 Tukon Oma merkkituotteen ja oman maahantuonnin tuotteen hankintaketjun vastuullisuuden ja turvallisuuden. Kuluttajien odotuksia vedettiin yhteen saaduista kuluttajayhteydenotoista sekä erilaisista kyselyistä ja tutkimuksista. Johtopäätöksenä todettiin, että kuluttaja odottaa Tukolta luotettavia ja turvallisia tuotteita sekä hankintaketjun riittävää läpinäkyvyyttä ja tunnistettua jäljitettävyyttä. Neljäntenä tärkeänä sidosryhmänä tunnistettiin tavaran- ja palveluntoimittajat. Tukolle on ensiarvoisen tärkeää toimia luotettavien ja omassa toiminnassaan vastuullisten tavarantoimittajien kanssa. Tämän merkitys kasvaa, kun on kyse pitkistä ja toisaalta maantieteellisesti kauas ulottuvista hankintaketjuista. Tukon kaikista tavarantoimittajista Oma merkki- ja oman maahantuonnin toimittajia on noin 300 kpl. Sidosryhmä Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat Vuoropuhelu ja palautteen keruu Asiakastyytyväisyyskysely Osuuskunnan kokous Hallituksen kokoukset Johdon kehityspalaverit Yhteistyöryhmät Erilaiset prosessinohjaus- ja projektityöryhmät Vuoropuhelun laajuus 733 vastausta (vastaus-% 61) Säännölliset tapaamiset vuositasolla seuraavasti: 1 x vuosi 5-6 x vuosi 3-4 x vuosi 3-6 x vuosi Tarpeen mukaan Saatu palaute 2013 Yleisarvosana 3,90 (asteikko 1-5) (2012: 3,96) Henkilöstö 336 vastausta (vastaus-% 60) Yleisarvosana 3,89 (2012: 3,90) Henkilöstökysely Sisäinen asiakastyytyväisyys- 135 vastausta (vastaus-% 79) Yleisarvosana 4,01 (2012: 4,03) kysely (tyytyväisyys tukiorganisaatioiden palveluihin) Kaikki toimihenkilöt (100%) ja Kehityskeskustelut työntekijöistä 89% Kuluttajat Oma merkki -kuluttajapalvelu 1560 kuluttajapalautetta (2012: 1417) Suomi Tänään -tutkimus kaupan omista merkeistä/ Taloustutkimus 2/2014 4061 vastaajaa Tavarantoimittajatutkimus ja -tapaamiset Tutkimuksessa 219 vastausta, 70 tavarantoimittajaa Palveluntoimittajatapaamiset Säännöllinen molemminpuolinen palaute Tavaran- ja palveluntoimittajat Reklamaatioita koskien Oma merkki -tuotteita, lisäksi yksittäisiä ehdotuksia ja kehuja. Eldoradon tunnettuus noussut (ks. tarkemmin raportin sivu 24) (Käsitellään luottamuksellisena) Tukon keskeisimmät sidosryhmät ja heidän kanssaan käydyn vuoropuhelun muoto sekä palautteet Myös lähiyhteisö on meille tärkeä sidosryhmä: Vuodesta 2011 alkaen olemme lahjoittaneet liikenneturvallisuuskirjat Keravan lähikoulujen 1. luokkalaisille. Ohessa on yhteenveto Tukon tärkeimmistä sidosryhmistä, vuoropuhelun muodoista ja kanavista sekä keskeisiä palautteita. 9 Vastuullisuustyön painopisteet ja tavoitteet Vastuullinen toiminta on keskeinen osa arvojamme. Arvojen toteutumista mitataan säännöllisesti henkilöstökyselyssä ja ulkoisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Sekä henkilöstön että asiakkaiden tyytyväisyys arvojen toteutumiseen on kasvanut neljän viimeisen vuoden aikana ollen henkilöstön näkemyksissä hyvällä ja asiakkaiden mielestä erinomaisella tasolla. Vastuullisuustyömme pohjautuu yrityksemme yhteisiin arvoihin, visioon ja strategiaan. Näihin perustuu myös yrityksemme politiikat (kuten laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuspolitiikka sekä hankintojen eettiset periaatteet ja henkilöstön muut toimintaohjeet). Tukon vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti lähestymme ja käsittelemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti huomioiden niin taloudellisen, sosiaalisen kuin tuote- ja ympäristövastuun. Sidosryhmät ovat kiinteä osa vastuullisuustyötämme. Lisäksi lakisääteiset vaatimukset ja muut sitoumukset osaltaan ohjaavat työtä ja päätöksentekoa. Sivun alalaidan kuvassa kuvataan vastuullisuuden osa-alueita tehtävineen. Vuonna 2013 uuteen strategiakauteen 2013 - 16 lähdettiin päivitetyillä strategiateemoilla, Taitoa! Tietoa! Tehoa! ja Tarjontaa! Vastuullisuus-yksikkö on Tukon liiketoiminnalle keskeinen tukitoiminto; yksikön perustehtäväksi määriteltiin toimia asiakkaalle lisäarvoa tuottavana tinkimättömänä ja osaavana vastuullisen liiketoiminnan tukena. Ulkoisille sidosryhmillemme haluamme edelleen vahvistaa tunnettuuttamme alamme osaavana ja vastuullisena toimijana. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaiden antama arvio kysymykseen "Tuko toimii vastuullisesti" 2013 2012 2011 Henkilöstökyselyssä annettu arvio kysymykseen "Arvojen toteutuminen Tukolla" 2010 0 1 2 3 4 5 Asiakkaiden ja henkilöstön näkemys arvojen toteutumisesta Vastuullisuuden saavutuksia 2013 Huhti-kesäkuu Tammi-maaliskuu • • • • Tuotteiden alihankintaketjun ja pääraaka-aineiden alkuperän valvonnan tehostaminen käynnistyy Tukon varhaisen tuen mallin (VATU) käyttöönotto LEAN-malliin kouluttautuminen ja valmistautuminen käyttöönottoon Jakelurakenteen uudelleenarviointi • • • • • Liittyminen Kaupan alan Energiatehokkuussopimukseen Tukon laatu- ja ympäristöjärjestelmien (ISO9001 ja ISO14001) uusintasertifiointi 2013-16 Tukon toinen vastuullisuusraportti ilmestyy (GRI B-taso) Uuden keräilyautomaatiojärjes telmän käyttöönotto Tuko sitoutuu aiesopimuksella EU-tason elintarvikeketjun Hyvän kauppatavan periaatteisiin Vuonna 2013 Tukon Vastuullisuustyön keskeisiä tavoitteita olivat energiatehokkuuden parantaminen, sidosryhmävuorovaikutuksen kehittäminen sekä selvitystyö Oma merkki -tuotteiden alkuperien vastuullisuuden varmistamiseksi. Lisäksi oli erilaisia hankkeita henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Tehoa! -teeman kautta keskityttiin prosessien kehittämiseen ja otettiin käyttöön Lean Six Sigma -ajattelumallin mukainen prosessien tehostamisen toimintatapa. Tietoa! -teeman mukaisesti kehitimme sekä sisäistä että ulkoista vastuullisuusraportointiamme sekä jäljitettävyyttä mm. tuotteen alkuperä- ja erätietojen osalta. Oma merkki- ja oman maahantuonnin tuotteissa pakkauksia uudistettiin. Pakkausmerkintöjen lisäksi uudistettiin Eldorado-pakkausten design. Heinä-syyskuu • • • SAP-toimihenkilöportaalin käyttöönotto Tieto- ja yritysturvallisuuden kehittäminen Asiakaspalvelussa uuden, palveluastetta parantavan monikanavaisuusmallin käyttöönotto Loka-joulukuu • • • Tukon olennaisuusanalyysityön käynnistäminen Talouden uudistettu toimintolaskenta testauskäyttöön Jakelukeskuksen valaistuksen uusimista energiatehokkaammaksi sekä ilmastoinnin uudistaminen Asiakaspalvelukeskukseemme otettiin syyskuussa 2013 käyttöön uuden ajan monikanavaisuus-toimintamalli, jossa palvelupyyntö tunnistetaan ja ohjataan automaattisesti vapaalle asiakaspalvelijalle. Jo loppuvuonna 2013 palvelutaso kehittyi selkeästi aiempaa korkeammalle tasolle. Ohjelmiston palveluntarjoaja teki uudistuksesta myös markkinointivideon. Alla Tukon vastuullisuus osa-alueittain kuvattuna. Myös Tukon tieto- ja yritysturvallisuutta kehitettiin monin tavoin. Syksyllä otettiin käyttöön asiakirjojen tietoturvaluokitukset sekä uudistettiin toimitiloihin liittyviä turvallisuusasioita. Tietoturvaasioita käsiteltiin myös laatujärjestelmän mukaisissa sisäisissä auditoinneissa. 10 Taloudellinen vastuu Vastuullisuustavoitteet 2014 Vuoden 2014 tavoitteena on edelleen vahvistaa vastuullisuuden roolia osana liiketoimintaa koko arvoketjumme huomioiden. Alkuvuonna 2014 valmistuneen sidosryhmäselvityksen ja olennaisuusmäärittelyn pohjalta päivitämme vastuullisuuden strategian, jonka tavoitteena on keskeisten sidosryhmiemme vastuullisuuteen liittyvien odotusten entistä parempi huomioiminen. Samalla kehitämme myös viestintää ja sidosryhmävuoropuhelua keskeisenä osana vastuullisuustyötämme. TALOUDELLINEN VASTUU • • • YMPÄRISTÖVASTUU Verojalanjäljen laskenta Talouden prosessien automatisointi (kululaskut ja laskutus) Toimintolaskennan käyttöönotto • • • • SOSIAALINEN VASTUU • • Työhyvinvointihankkeen II vaihe käynnistyy Uudistetun BSCI Code of Conductin koulutus ja käyttöönotto Energiakatselmus Keravan kiinteistössä Yhteistyökumppanien ympäristöosaamisen varmistaminen Pakkausosaamisen kehittäminen jatkuu GHG-protokollan käyttöönotto TUOTEVASTUU • • Tuoteinformaatio- ja pakkausmerkintäuudistus kaikissa Oma merkki - ja oman maahantuonnin tuotteissa Alihankintaketjun avaaminen raaka-aineittain riskimaiden osalta jatkuu Sidosryhmäselvitys ja olennaisuusmäärittely, jonka pohjalta strategian uudistaminen. Hyvän kauppatavan itsesäätelymekanismiin rekisteröityminen ja käyttöönotto. Henkilöstön koulutuspaketin uudistaminen, sisältäen myös vastuullisuusasiat osana ammattiosaamisia. Prosessien kuvaaminen tasolle III. Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan Tuko Logistics Osuuskunnassa hyvän hallintotavan mukaisesti lainmukaista ja hyvää talouden hoitoa, jolla vastataan osuuskunnan jäsenien (= omistajien) palvelu-, tehokkuus- ja tulosodotuksiin. Innovatiiviset ratkaisut ovat tärkeä osa kustannustehokasta toimintaamme. Tarjoamme myös pysyviä työpaikkoja sekä tuotamme taloudellista hyvinvointia yhteiskunnalle. Talouden hallinnon perustehtävänä on tukea liiketoiminnan päätöksentekoa luotettavilla ja reaaliaikaisilla taloudellisilla laskelmilla ja analyyseillä, sekä huolehtia yhtiön taloudenpidon velvoitteista. Periaatteenamme on turvata kaikille jäsenille samanaikaisesti, viipymättä ja tasapuolisesti riittävä ja oikea tieto osuuskunnan taloudellisesta suorituskyvystä. Olemme suoraan ja välillisesti merkittävä veronmaksaja ja yksi Keravan suurimmista työnantajista, huomattava tuotteiden ja palveluiden ostaja, investoija sekä yhteistyökumppani monelle taholle. Vuonna 2013 talouden prosessien automatisointia ja kehittämistä jatkettiin laaja-alaisesti. • Kirjanpidossa otettiin käyttöön automatisoitu muistiotositekäsittelymalli (eMemo) ja lisäksi vaihto-omaisuuslaskujen automaattitarkastusta ja automaattisesti tarkastettavien laskujen määrää lisättiin edelleen. • Sisäisen laskennan osalta jatkettiin budjetoinnin ja raportoinnin kehittämistä. Budjetointia laajennettiin ottamalla käyttöön uusi henkilöstöbudjetointityökalu, ja toimintolaskennan uudistaminen eteni valitun SAP BW työkalun testausvaiheeseen. Näillä kehitysaskelilla vastattiin osaltaan jäsenten kustannustehokkaan toiminnan odotuksiin. Lisäksi saatiin ohjattua henkilöstön työpanosta enemmän lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Vuoden 2014 painopisteissä keskitytään talouden prosessien edelleen automatisointiin ja sujuvoittamiseen. Lisäksi edetään uuden toimintolaskentamallin ja -työkalun käyttöönottoon, joka osaltaan tulee lisäämään toimintojen läpinäkyvyyttä, sekä parantamaan prosessien arviointia ja optimointia. 2011 2012 2013 Tuotot 760 175 796 002 777 585 Toimintakulut 727 938 760 231 745 561 Henkilöstökulut 29 466 29 996 28 838 Maksut omistajille ja rahoittajille 1 056 740 908 Maksut valtiolle * 30 156 29 312 30 316 Taloudelliset tunnusluvut 2011 - 2013. (Vuoden 2012 tuotto- ja henkilöstökululukuja on korjattu edelliseen raporttiin nähden.) *) Maksut valtiolle sisältävät verot, arvonlisäverot, tullimaksut, valmisteverot ja muut maksut. 11 Tuko Logistics Osk:n verojalanjälki 2013 Tukon suoraan maksamat verot YHTEENSÄ 35,8 m€ Tukon toiminnan kokonaisverojalanjälki 356 m€ 0,3 % Arvonlisävero 19,0 m€ Valmisteverot 10,7 m€ 3,4 % 0,2 % Arvonlisävero 155,0 m€ Valmisteverot 188,0 m€ 16,5 % 43,6 % 53,2 % 30,0 % Palkkojen ennakonpidätys ja sotumaksut 5,9 m€ 52,8 % Muut: Tulovero, Pankkivero, Yle-vero ym. yht 0,1 m€ Osana yhtiön taloudellista vastuuta Tuko Logistics Osuuskunta raportoi myös ns. verojalanjälkensä, joka muodostuu välittömistä ja välillisistä veroista ja muista veroluonteisista maksuista. Verojalanjäljellä mitataan sitä osaa Tukon liikevaihtoeuroista, joka menee yhteiskunnalle erilaisina veroina ja maksuina yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen. Suppeamman raportoinnin mukainen eli Tukon suoraan maksamien verojen määrä vuonna 2013 oli 35,8 milj. €. Tästä suurimman yksittäisen erän muodostaa arvonlisävero 19,0 m€:n osuudella. Seuraavaksi suurin 10,7 m€:n potti muodostui omien merkkien ja maahantuonnin valmisteveroista. Palkkojen ennakonpidätykset ja sotumaksut puolestaan olivat n. 6,0 m€. Raportoinnissa noudatetaan yleisesti kahta tapaa: suppeaa, jossa on mukana Tukon suoraan maksamat verot ja veron luonteiset maksut, sekä laajaa raportointia, johon edellisten lisäksi sisällytetään myös kaikki Tukon liiketoiminnan seurauksena yhteiskunnalle virtaavat verot ja veroluonteiset erät, vaikkakin ne ovat jo Tukon ostamien tuotteiden hinnassa mukana eli tavarantoimittajien valtiolle maksamia. Laajan raportoinnin mukainen Tukon toiminnan kokonaisverojalanjälki oli 2013 peräti 356 milj. €. Tässä yli puolet eli 188 m€ koostuu Tukon maksamien kuljetusten polttoaineverosta, tupakka-, alkoholi- ja sokeriveroista sekä virvoitusjuoma- ja juomapakkausveroista. Arvonlisäverojen osuus on myös merkittävä eli 155,2 m€. Palkkojen ennakonpidätys ja sotumaksut 12,0 m€ Muut: Tulovero, Pankkivero, Yle-vero ym. yht 0,8 m€ Palkkoihin liittyvät ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutus-, TyEL- ja eläketurvamaksut puolestaan ovat yhteensä 12,1 m€. Muille veroille ja veroluonteisille maksuille jää 0,8 m€, mihin sisältyy mm. tuloveroa, sähköveroa, tullimaksuja sekä kiinteistö- ja vakuutusmaksuveroa. 12 Ympäristövastuu Ympäristöjohtamisen työkaluina käytämme ISO 14001-standardin mukaisesti ympäristönäkökohtien arviointia, toimintajärjestelmän auditointeja ja katselmuksia sekä vuositasolla tehtävien toimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden toteutumiseksi. Ympäristötyötä koordinoi Vastuullisuus-yksikkö yhteistyössä linjaorganisaation ja tukitoimintojen kanssa. Yhtiön toimintaa Keravan jakelukeskuksessa ohjaa ympäristölupa. Toimimme annettujen lupaehtojen mukaisesti. Niihin liittyy määräyksiä mm. jätehallintaan, melun hillitsemiseksi ja ulkotilojen siisteyden ylläpitämiseksi. Keväällä 2013 saatiin lähialueella sijaitsevalta asunto-osakeyhtiöltä yhteydenotto meluun liittyen, minkä johdosta kesällä 2013 toteutettiin ylimääräinen melumittaus. Sen tulosten perusteella keskiäänitasot todettiin lupaehtojen mukaisiksi. Vuoden 2013 henkilöstökyselyssä ja sisäisessä asiakastyytyväisyystutkimuksessa ympäristöasiat ja -osaamisen arvioitiin olevan edelleen vähintään hyvällä tasolla. Ulkoisessa asiakaskyselyssä saimme ympäristötyöstä erinomaiset arviot. Tukon ekotase sen varmistamiseksi. Osa kehityskohteista vietiin eteenpäin vuonna 2013 (kuten kemikaalikartoitus) ja osa otettiin mukaan vuoden 2014 tavoitteisiin. Tukon säännöllisesti arvioitaviin ympäristövaikutuksiin pohjautuvat myös pitkän aikavälin ympäristöpäämäärämme, jotka on kirjattu ympäristöpolitiikkaan: • Henkilöstön sitoutuneisuus ja ympäristötietoisuuden lisääminen • Ympäristövaikutusten pienentäminen kuljetus- ja varastointitoimintaa kehittämällä • Kiinteistön ja toimiston ekotehokkuuden parantaminen • Sujuva lajittelu ja jätehuollon jatkuva parantaminen • Ympäristön huomiointi hankinnassa ja Oma merkki -päätöksissä Tavoitteemme Tukon ympäristöpäämäärät ja niiden toteutuminen Tukon merkittävät ympäristövaikutukset syntyvät kuljetusten päästöistä, toiminnasta syntyvistä jätteistä ja jakelukeskuksemme energian kulutuksesta. Lisäksi on huomioitava oman maahantuonnin pakkausten ympäristövaikutus niiden päätyessä kuluttajalta edelleen kierrätykseen, hyötykäyttöön tai loppukäsiteltäväksi. Lisäksi poikkeustilanteissa huomioitava ympäristövaikutus on varastoitavilla kemikaaleilla. Vuonna 2013 toteutettiin kaikki toiminnot kattava ympäristöriskikartoitus, jossa tunnistettiin kehityskohteita mm. kemikaalien oikean käsittelyn ja yhteistyökumppanien ympäristöosaami- 2013 toimenpiteet ja saavutukset Vain osaava henkilöstö voi varmistaa päämäärien toteutumisen. Koulutamme henkilökuntaa säännöllisesti ja huolehdimme myös ympäristöinformaation saatavuudesta. Vahvistettuihin päämääriin pohjaavat myös uudistetut ympäristötavoitteemme kaudelle 2013 - 16. 2014 toimenpiteet 2014 tavoite 2016 tavoite 1. CO2-päästöjen vähentäminen Vähennystavoitteiden tarkentaminen. Kokonaispäästöt olivat 13.310 CO2-tonnia. Keravan jakelun optimointijärjestelmän käyttöönotto (2014-15). Alenevat päästöt 15 % pienemmät päästöt (vs. 2012) 2. Energiansäästö Liittyminen Kaupan alan Energiatehokkuussopimukseen. Energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönoton aloitus. Energiankulutus 16,01 GWh. Keravan kiinteistön energiakatselmus Toimenpiteinä mm. valaistusuudistus jatkuu, rakennusautomaation käyttöönotto. 2 %:n vähennys energiankulutuksessa, jolloin energiankulutus < 15,60 GWh 9 %:n energiansäästö (vs. 2010) 3. Jätteiden hyötykäyttöaste > 95 Koulutukset ja ohjeistusten tarkennukset. Hyötykäyttöaste 93. Vaikuttaminen lajitteluun jätteen syntypaikoilla. Koulutukset. Hyötykäyttöaste 94 Hyötykäyttöaste >95 4. Tuotetarjoomassa huomioidaan ympäristönäkökohdat Asetettiin tavoitteeksi vähentää puhtaan biojätteen määrää 40 % vuoteen 2016 mennessä (vs. 2012). Oma merkki -toimittajien ympäristövaikutusten selvitys käynnistyy. Vastaanottotarkastusten tehostaminen ja biojätteen ohjaus hyötykäyttöön Kuva om-toimittajien ympäristövaikutuksista ja kehitystavoitteiden asettaminen 13 TAVOITE 1: VÄHENNÄMME TOIMINNASTA AIHEUTUVIA PÄÄSTÖJÄ Tukon suurimmat CO2-päästöt syntyvät jakelukuljetuksista ja Keravan toimitilan energiankulutuksesta. Jakelukeskuksessa käytetystä energiasta uusiutuvien energialähteiden osuus oli 41 %, ydinvoiman 23 % ja uusiutumattomien energialähteiden 36 % (perustuu vuoden 2012 jakaumatietoihin, osuuksia päivitetty edellisen raportin jälkeen). Energiankulutuksen päästöt olivat näin ollen 3 730 CO2-tonnia vuonna (2012: 3 728, korjattu luku). Kotimaan jakelukuljetusten yhteistyökumppanina Tukolla on 9 kuljetusliikettä, joista kuudelta ostamme lisäksi jakeluterminaalipalveluja. Terminaalijakelussa pyrimme hyödyntämään kumppaneita, joilla on meidän jakeluvolyymia tukevaa muuta elintarvikejakelua. Ostettujen jakelupalvelujen päästöiksi vuonna 2013 muodostui 8 679 CO2-tonnia (2012: 9128, lukua korjattu edellisen raportin ilmestymisen jälkeen). Jakelun volyymi on laskenut jonkin verran ja niihin suhteutetut päästöt hieman nousseet. Vuoden 2014 tavoitteena on vähentää päästöjä jakelukuljetusten optimoinnilla periaatteella puhtain kilometri on ajamaton kilometri. Vuoteen 2016 asetettujen tavoitteiden pohjalta tavoitteenamme on jakelun päästöjen selkeä vähentäminen. Yli 50 % jakeluvolyymistamme on Jakelun energiatehokkuussopimuksen piirissä. Työmatkaliikkumista on edistetty mm. osallistumalla valtakunnalliseen kilometrikisaan kesällä 2013. Siihen osallistui yli 30 tukolaista. Kilometrejä poljettiin yhteensä 38 739, joka on yli 20 000 km enemmän kuin edellisenä vuonna. Bensaa tällä polkemisella säästettiin 2712 litraa. CO2-päästät (tonnia) 2012 2013 Energia (sähkö & lämpö) 3 728 3 730 Kotimaan jakelukuljetukset 9 128 8 679 Työmatkaliikkumisen päästöt 901 sisältäen työsuhdeautot, työmatkaliikkumisen, lentomatkat sekä kilometrikorvatut matkat henkilökunnan omilla autoilla Vuonna 2013 emme edenneet päästölaskennassa aivan suunnitellusti, johtuen valituista painopisteen muutoksista (energiatehokkuussopimukseen liittyminen). Vuonna 2014 uudistamme ja systematisoimme laskentaa siten, että se tulee perustumaan kaikilta osin GHG-protokollaan. TAVOITE 2: VÄHENNÄMME ENERGIANKULUTUSTA Sähkö- ja lämpöenergian käyttö Keravan kiinteistön pinta-alasta 30 % on jäähdytettyä tilaa (4-6 C°), jonka osuus sähkönkulutuksesta on viidennes. Kiinteistössä ja prosesseissa tarvittava epäsuora kokonais20000 Tukon työsuhdeautojen päästöjä seurataan ja työsuhdeautopolitiikka suosii autokantaa, jossa CO2-päästöraja on 160g / km. Työsuhdeautoja oli vuoden 2013 lopulla 28 kpl (2012:27) ja niiden CO2-päästöjen keskiarvo oli 134 g/km (2012:139 g/km). Työsuhdeautojen aiheuttamat päästöt vuonna 2013 olivat 112 CO2-tonnia (2012: 111). 18000 16000 4908 14000 4082 4469 4090 12000 Kaukolämpö MWh 10000 8000 6000 14079 Sähkö MWh 11852 11724 Energiatehokkuus oli yksi vuoden 2013 painopisteistä. Tuko liittyi vuoden 2013 alussa mukaan Kaupan alan Energiatehokkuussopimukseen, jonka mukaisesti tavoitteenamme on vähentää energian kulutusta 9 %:lla vuoteen 2016 mennessä (vertailuvuosi 2010). Vuoden 2013 loppuun mennessä olemme Keravan jakelukeskuksessamme vähentäneet energiankulutusta 3,1 % vertailuvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 uudistimme laajasti jakelukeskuksen valaistusta sekä toteutimme toimistotilojen ilmastointiremontin energiatehokkain ratkaisuin. Lisäksi keskityimme energiatehokkuusjärjestelmän rakentamiseen ja käyttöönottoon. Osana tätä työtä kartoitimme eri toimintojemme sähkönkulutusjakaumaa voidaksemme tarkentaa energiatehokkuustavoitteita, -toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Työ jatkuu vuonna 2014, jolloin parannamme myös energiaosaamista mm. henkilöstöinfoin sekä energy manager -osaajan kouluttamisella. Tukon useamman vuoden laskusuuntaisena ollut kokonaisvedenkulutus nousi vuonna 2013. Tämä johtui osaltaan kesän helteistä, kun kylmälaitteiden jäähdytykseen tarvittiin edellisvuotta enemmän vesisumutusta. Jakelukeskuksen vesi tulee Keravan kunnan vesijohtoverkostosta ja sitä käytetään lähinnä talousvetenä, siivoukseen ja kylmätilojen jäähdytysjärjestelmään. Raportoinnin tukena käytämme Energiakolmio Oy:n tarjoamaa Enerkey.fi-palvelua, joka mahdollistaa energian ja veden kulutusten seurannan tunnin tarkkuudella. 11923 4000 Lisäksi päästölaskennassa on huomioitu työmatkaliikkumisen muut päästöt, joita ovat työsuhdeautojen lisäksi lentomatkojen ja kilometrikorvattujen automatkojen sekä työmatkaliikkumisen päästöt (perustuu vuoden 2011 selvitykseen työmatkojen kulkutapajakaumasta). energiankulutus on ollut tasaista kolmen viime vuoden aikana. Sähköä kului viime vuonna hieman aiempia vuosia enemmän. Suurimmat erot sähkönkulutuksessa syntyivät kesäkaudella (lämmin kesä). Toisen vuosipuoliskon aikana energiankulutus palautui edellisvuoden tasolle, jopa alle. 2011 Sähkö- ja lämpöenergian kulutus yhteensä (MWh) 15934 2000 0 2010 2011 2012 2013 Energiankulutus 2010 -13 (vuonna 2010 keskitimme kahdesta muusta toimipaikasta kaikki toiminnot Keravalle) 2012 2013 16193 16013 Sähkön kulutus kWh/ toimitettu tonni 50 49 53 Kaukolämmön kulutus kWh/ toimitettu tonni 17 19 18 11756 7698 8739 16 11 13 Veden kulutus m3 Veden kullutus m3/ henkilö 14 Energiansäästöviikolla koko perheen voimin Tuko osallistui 341 muun yrityksen kanssa Energiansäästöviikkoon, jota vietettiin lokakuun toisella viikolla. Teemaviikon aikana julkaisimme ympäristö- ja energia-aiheisia juttuja asioista, joihin me kaikki voimme vaikuttaa (mm. tulostaminen, jätteiden lajittelu, valojen ja videotykkien sammuttaminen). Lisäksi keräsimme energiansäästövinkkejä piirustusten tai valokuvien muodossa. Vinkkejä pyydettiin niin tukolaisilta itseltään kuin heidän perheiltään. Saimme useita toinen toistaan hienompia piirustuksia siitä, mitä energia ja energiansäästö ovat perheen pienimpien näkövinkkelistä katsottuna. Kaikki pienet taiteilijat palkittiin teemaan sopivilla herkku- ja puuhakasseilla. 15 TAVOITE 3: JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖASTEEN PARANTAMINEN TAVOITE 4: TUOTETARJOOMASSA HUOMIOIDAAN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Tukon keskeisimmät jätevirrat syntyvät pääsääntöisesti erilaisista pakkausmateriaaleista ja poisheitettävästä (pakatusta) biojätteestä. Pakatulla biojätteellä tarkoitetaan pakkauksineen käsiteltävää biojätettä, joka menee hyötykäyttöön (maanparannusaineeksi). Jätelajittelua on kehitetty edelleen mm. järjestämällä lajitteluun keskittyviä koulutuksia henkilökunnalle sekä tarkentamalla ohjeistuksia. Omien merkkien ja oman maahantuonnin tavarantoimittajilta ja palveluntarjoajilta edellytetään ympäristönäkökohtien huomioimista omassa toiminnassaan. Ympäristövalmiudet tarkistetaan aina toimittajavalinnan yhteydessä. Tavarantoimittajalta edellytetään ympäristösertifiointia tai muuta osoitusta asianmukaisesta ympäristöasioiden hoidosta tai valmiutta kehittää ympäristöasioiden hallintaa. Auditointikäyntien yhteydessä tarkistetaan muiden asioiden lisäksi aina myös ympäristöasiat. Vuonna 2013 uudistettiin ja otettiin käyttöön Oma merkki -toimittajien arviointi- ja hyväksymisprosessi, jonka myötä tarkennettiin myös edellä mainittuja vaatimuksia ja niiden kirjaamismenettelyjä. Alla olevassa taulukossa on kuvattu Tukon kokonaisjätemäärien ja hyötykäyttösuhteen kehitystä. Vuonna 2013 hyötykäyttöaste oli 93 ja tällä tuloksella saavutimme kyseiselle vuodelle asetetut tavoitteet. Vaarallista jätettä syntyi 1,4 tonnia (2012: 6). Tukon jätemäärät (1000 kg) *) 2011 2012 2013 Hyötykäyttöön menevä jäte 1138 1482 Sekajäte 356 129 108 Jätettä yhteensä ** 1503 1618 1584 76 92 93 Hyötykäyttöaste 1474 *) Luvut eivät sisällä rakennusjätettä, jotka käsitellään erilliserinä (vuonna 2013 rakennusjätettä syntyi 14 t) **) Kokonaisjätemäärässä mukana myös SER ja vaarallinen jäte Vuonna 2013 jätekäsittelyä tarkasteltiin myös ympäristöriskien näkökulmasta. Kartoituksen pohjalta käynnistettiin kemikaalikartoitus, jossa käytiin systemaattisesti läpi Tukolla varastoitavat ja kuljetettavat kemikaalit. Tunnistettuja kehityskohtia käytiin läpi henkilökunnan ympäristökoulutuksissa ja -infoissa. Lisäksi vuoden 2014 tavoitteeksi asetettiin yhteistyökumppanien ympäristöosaamisen kehittäminen. Tulemme myös kiinnittämään huomiota materiaalien käyttöön ja materiaalitehokkuuteen. Tätä kautta tarkennamme rooliamme ja tehtäväämme myös olennaisuusmatriisissa tunnistetun teeman, energia- ja materiaalitehokkuuden varmistamiseksi. Luomu- ja ympäristömerkityt tuotteet ovat myös osa Tukon omien merkkien tarjontaa. Tukon hyväksymiä auditointijärjestelmiä ja -merkkejä ovat Pohjoismainen Ympäristömerkki (Joutsen), Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja UTZ. Joutsenmerkittyjä oman maahantuonnin ja Oma merkki -tuotteita Tukolla oli vuonna 2013 19 kpl (2012: 24) ja Luomu-merkittyjä 1 kpl (2012: 4). Niin ikään työ pakkausten ympäristövaikutusten huomioimiseksi jatkui vuonna 2013. Osana tätä järjestettiin pakkauskoulutusta ostopäälliköille sekä huomioitiin ympäristömerkinnät pakkauksissa (mm. lisättiin ohje pakkauksen lajittelemiseksi). Tavoitteena on kaikkien Oma merkki -pakkausten uudistaminen vuoden 2014 aikana. Tavoitteena vuodelle 2014 on myös vähentää toiminnasta syntyvän puhtaan biojätteen määrää. Lisäksi tulemme muodostamaan kokonaiskuvan Oma merkki- ja oman maahantuonnin toimittajien ympäristöasioiden hallinnasta, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet tilanteen kehittämiseksi. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on laajentaa ympäristövaatimuksia koskemaan myös muuta tuotevalikoimaa.Tuko raportoi itse kotimaan markkinoille pakattujen ja maahantuotujen pakkausten määrät vuosittain Pakkausalan Ympäristörekisteriin (PYR). Vuonna 2013 tätä pakkausjätettä syntyi noin 8 miljoonaa kiloa. 16 Sosiaalinen vastuu Tukolla sosiaaliseen vastuuseen kuuluu oman toiminnan osalta tärkeä vastuu henkilöstöstä ja sen hyvinvoinnista. Oma merkki – ja oman maahantuonnin tuotteissa toimimme osana arvoketjua, jolloin haluamme varmistaa sosiaalisen vastuun toteutumisen tuotteen ja sen raaka-aineiden alkuperämaassa ja myös muualla hankintaketjussa. Myös Tukon omissa tiloissa toimivan työterveyshuoltopisteen resursseja vahvistettiin 2013 aikana yhdellä työterveyslääkäripäivällä ja yhdellä työterveyshoitajapäivällä viikossa. Resurssien vahvistamisella tavoiteltiin työkykyongelmien joustavampaa ja nopeampaa ratkaisua, työpaikkaselvitysten päivittämistä ja määräaikaistarkastusten joustavoittamista. Vastuu omasta henkilöstöstä Henkilöstön kuvaus Haluamme toimia vastuullisena työnantajana yhteisiin pelisääntöihin ja arvoihin nojautuen. Ne luovat hyvän ja kestävän perustan yhteistoiminnallemme ja yhtiön tulevaisuuden rakentamiselle. Vastuullinen toiminta työnantajana tarkoittaa Tukolle henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisen kehittämisestä ja kannustavasta palkitsemisesta huolehtimista ja näiden varmistamista monin käytännön toimin ja tavoin ja vastavuoroisesti; palkintona tästä voimme työnantajana luottaa vastuunsa tuntevaan henkilöstöön, joka on sitoutunut palvelemaan asiakaskuntaamme luotettavasti ja asiantuntevasti. Vuonna 2013 henkilöstöhallinnossa keskityttiin mm. Vuoden 2013 lopussa oman henkilöstömme lukumäärä oli 596 (2012: 699). Laskennallisiksi henkilötyövuosiksi muutettuna omaa henkilöstöä oli 568 (2012: 610). Oman henkilöstön lisäksi Tukolla työskentelee noin kymmenen eri yhteistyökumppanin työntekijöitä. Näistä alihankintahenkilöstöä on yhteensä 125 henkilöä (2012:119) ja muita yhteistyökumppaneiden työntekijöitä noin 60 (mm. vihannespakkaamo, siivous ja vartiointi). Keväällä 2013 alihankintayhteistyötä laajennettiin tasaamaan erilaisia kausivaihteluja ja lomasesonkeja. Samalla osa Tukon henkilöstöstä siirtyi alihankkijoille. Myös automaation käyttöönotto ja toimintojen tehostuminen ovat vähentäneet vakituisen henkilökunnan määrää. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrät sekä alihankinnan osuus sekä sukupuolijakaumat on kuvattu tarkemmin alla olevaan taulukkoon. • • • • SAP HR -itsepalveluportaalin rakentamiseen ja käyttöönottoon toimihenkilöille ja esimiehille. Itsepalveluportaalin kautta toimihenkilöt syöttävät mm. poissaolot ja lomahakemukset sekä tarkastelevat toteutunutta työaikaa. Esimiehet hoitavat hallinnolliset esimiestehtävät, kuten työaikatapahtumien hyväksymisen itsepalveluportaalin kautta. saatiin päätökseen työhyvinvointiohjelma 2011 – 13. Vuonna 2013 päätettiin myös uudesta työhyvinvointiohjelmasta, joka käynnistyi vuoden 2014 alussa. Ohjelmista lisää sivulla 19 ”Panostamme henkilöstön työhyvinvointiin”. yhtenäistämään uusien työntekijöiden perehdytystä uudistamalla Tervetuloa Taloon -mallin (käyttöönotto vuonna 2014). varastotyöntekijöiden kehityskeskustelumallin rakentamiseen ja käyttöönottoon. Henkilöstö (htv) ja miesten kokonaismäärässä on vain pieniä eroja. Työntekijäpuolella naisten ja miesten välisiin eroihin lukumäärässä vaikuttaa se, että kyse on keskiraskaasta varastotyöstä, johon hakeutuu naisia vähemmän kuin miehiä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan henkilöstön: Toimihlö Työntekijä 43 v. 41 v. Keski-ikä oli noin 2011 2012 169 2013 Toimihenkilöt 167 176 Työntekijät 479 441 392 Tukon työntekijät yhteensä 646 610 568 Työntekijät, sis. alihankinta 96 119 125 Kaikki yhteensä 742 729 693 Naiset % 27 29 32 Miehet % 73 71 68 Tasa-arvosuunnitelma hyväksytetään vuosittain Tukon henkilöstötoimikunnassa sekä johtoryhmässä. Lisäksi johto ja esimiehet ovat tutustuneet tasa-arvolakiin ja -suunnitelmaan. Toimihenkilöpuolella Tukon palveluksessa olevien naisten Työsuhteen pituus oli keskimäärin 14 v. 13 v. Vaihtuvuus oli 6,4 % 1,1 % Keskimääräinen eläköitymisikä* oli 62,3 v. 61,7 v. *sis. myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Kesätyöntekijöitä rekrytoitiin 17 henkilöä (2012: 87). Toimihenkilötehtäviin rekrytoitiin kesäksi 7 henkilöä (2012: 6). Vakituisen henkilökunnan työsuhteet, joita on 77 % (2012: 77 %) työsuhteista, ovat suhteellisen pitkiä. Vuonna 2013 keskimääräinen työsuhteen pituus oli noin 13 vuotta (2012: 12). Kokoaikaisia työsuhteista oli 84 %. Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2013 kaikkien työntekijöiden vaihtuvuus oli 17 % (2012: 17) ja toimihenkilöiden 10 % (2012: 8). Yleisin syy työsuhteen päättymiseen oli määräaikainen työsuhde. Koko talon päättyneistä työsuhteista 73 % (2012: 71 %) päättyi juuri määräaikaisuuden vuoksi. Vakituisen henkilöstön osalta vastaavat tunnusluvut ovat 1 % työntekijöiden osalta ja 6 % toimihenkilöiden osalta. Työnantajan päättämiä työsuhteita oli vuonna 2013 kaikkiaan 5 (2012: 12). Noudatamme työlainsäädännössä määriteltyjä irtisanomisaikoja. 17 Henkilöstön etuudet Tukolla on käytössä laajat henkilöstöetuudet. Tuemme henkilöstömme työhyvinvointia ja virkistystoimintaa mm. tarjoamalla kunto- ja jumppasalin henkilöstön käyttöön, ohjattua taukojumppaa sekä omakustanteisen hierontapalvelun työnantajan tiloissa. Etuuksiin kuuluu myös erilaisia rahallisen palkitsemisen muotoja ja muita henkilöstöetuuksia, kuten työterveydenhoito ja henkilökunnan myymälä. Lisäksi tuemme henkilökuntamme kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia kulttuurisetelien kautta. Vuonna 2013 olemme panostaneet henkilöstön hyvinvointiin Kuntoa Tukolle -kampanjalla, joka järjestettiin yrityksessämme toista kertaa. Tähän osallistui kaikkiaan 70 henkilöä. Toukokuussa henkilökunnalle järjestettiin wellness-päivä, jolloin henkilöstölle tarjottiin erilaisia kuntomittauksia ja testejä sekä tarjottiin ilmaista pikahierontaa. Lisänä oli myös leikkimielistä kädenvääntöä, ryhmäliikuntaa sekä polkupyörien huoltoa. Teema näkyi myös henkilöstöravintolan ruokalistalla. Kampanjan lisäksi harrastustoimikunta järjesti vuoden aikana erilaisia harrastetilaisuuksia kuten melontaa, golfausta ja neulahuovutuskurssin. Vuosittain on järjestetty henkilöstöjuhla koko henkilöstölle sekä yhteinen illallistilaisuus palvelusvuosia saavuttaneille. Joulun lähestyessä on koko henkilöstölle järjestetty yhteinen joululounas ja muistettu henkilöstöä perinteisillä joulupaketeilla. Työehtosopimukset Kaikkien työsuhteessa olevien työntekijöiden ja TES-toimihenkilöiden (yhteensä 83 % työsuhteista) kohdalla noudatamme Kaupan työehtosopimusta. Varastotyössä käytössämme on lisäksi suoritepalkkiojärjestelmä. Ylemmät toimihenkilöt ovat sopimuspalkkalaisia. Ylempien toimihenkilöiden palkkaperusteiden määrittelyissä käytämme tehtävien Hay-vaativuusluokittelua. Sen avulla varmistamme palkkauksen oikeudenmukaisuuden talon sisällä sekä ulkoisen kilpailukyvyn vuosittaisella palkkatutkimuksella. Kaupan työehtosopimusta ylempiin toimihenkilöihin noudatamme soveltuvin osin. Kaikki toimihenkilöt ovat kannustinpalkkio-ohjelman piirissä. Ohjelma perustuu yhtiötason, tiimin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja niissä suoriutumiseen. kautta osaamisen kehittymisen myötä toimenkuvia myös laajennetaan ja uudistetaan. Yksi mahdollisuus kehittymiseen oli myös seniori-juniori -ohjelman kautta, joka käynnistyi uudistetussa muodossa syksyllä 2013. Ohjelmassa on mukana 17 paria kattaen osaamista laaja-alaisesti logistiikan, hankinnan, it:n sekä vastuullisuuden osa-alueilta. Tukon toimihenkilöiden työsuhteen ehdot otettiin uudistetussa muodossa käyttöön henkilöstöhallinnon SAP-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Toimihenkilöiden työsuhteen ehtojen uudistukseen kuului myös etätyön mahdollistaminen. Tukolla etätyö sopii esimerkiksi raporttien ja muistioiden laatimiseen, laajojen tekstien kirjoittamiseen ja muuhun keskittymistä vaativaan työhön. Koulutus ja kehittyminen Vuonna 2013 koulutukseen käytetty aika oli keskimäärin 21,1 tuntia toimihenkilöä kohden (2012: 26,4) ja 1,7 tuntia/ työntekijä (2012: 2,3). Vuonna 2013 käynnistyi yhteistyössä Rastorin ja Keudan kanssa järjestetty kaksivuotinen varaston TEAT-tutkinto (teknisen alan ammattitutkinto), jossa oli mukana yli 10 työnjohtajaa ja muita vastuuhenkilöitä varastotoiminnoista. Lisäksi järjestettiin Lean- ja hygieniapassikoulutuksia, sekä vielä yksi Tuko TLA -koulutus, jonka myötä kaikki Tukon esimiehet ovat käyneet nelipäiväisen esimiestyön peruskoulutuksen. Näiden lisäksi tuemme ammattitutkintoihin, kuten varastoalan perustutkintoon ja ammattitutkintoon, tähtääviä opintoja sekä työharjoitteluja ja opinnäytetöitä. Tuko tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden siirtyä uusiin tehtäviin ja toimiin yhtiön sisällä. Työn ja toiminnan ja tätä 18 Panostamme henkilöstön työhyvinvointiin Tukolla on ollut käynnissä Työhyvinvointiohjelma vuosina 2011 - 2013. Ohjelmaa on on toteutettu yhteistyössä lääkärikeskus Aavan, Valmius Hyvinvointiin Oy:n ja eläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Ohjelman tavoitteena oli varastotyön ergonomian parantaminen, sairaspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisten vähentäminen ja työssäviihtyvyyden parantaminen. Ohjelman varastopainotteisuudesta huolimatta Tukon tunnusluvut ovat parantuneet ohjelman käynnissäoloaikana mm. seuraavilla mittareilla: • Varaston sairaspoissaolot ovat kahden vuoden aikana (2011 - 13) vähentyneet 28 % eli reilun neljänneksen. Toimihenkilöillä sairaspoissaolot vähenivät 19 %. • Varaston henkilöstötyytyväisyys kohosi vuoden 2012 tehdyn kyselyn perusteella tyydyttävästä hyvään arvioon. • Toimihenkilöillä henkilöstötyytyväisyys oli vuoden 2012 kyselyn perusteella lähellä erinomaista arviota. aikana. Työhyvinvointi ja -työturvallisuustyö täydentävät ja tukevat toisiaan. Hyvien lukujen taustalla ovat useat toimenpiteet. Näkyvimpiä varastolla tehtyjä asioita ovat olleet Valmius Hyvinvointiin Oy:n (OVH-valmennukset) toteuttamat nosto -ja ergonomiavalmennukset, varaston keskustelukulttuurin tukeminen ja yhtenäistäminen varhaisen tuen (VATU) ja kehityskeskustelujen avulla sekä ilmanpuhdistimien asentaminen varastotiloihin. Myös työterveyshuollon resursseja on lisätty, tapaturmien ehkäisyyn on panostettu ja aputyöryhmän toiminta on organisoitu uudelleen. Tuloksia on seurattu säännöllisesti työhyvinvoinnin ohjausryhmässä ja Tukon johtoryhmässä. Myös Tukon hallitus on seurannut tilanteen kehittymistä. Hyvien tulosten rohkaisemana työhyvinvointiohjelmaa jatketaan myös vuosille 2014 - 16 aiempaa suuremmalla budjetilla. Tavoitteena on tukea vielä paremmin henkilöstön työssä jaksamista ja työkunnon ylläpitoa. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn perusteella voidaan todeta, että keskustelukulttuuri on erityisesti varastolla on kehittynyt ja vaikeitakin asioita uskalletaan ottaa paremmin esille. Myös työturvallisuuden puolella on tehty tehokasta työtä. Tapaturmataajuus ja maksetut korvauspäivät ovat puolittuneet 2011 - 2013 19 Kehityskeskustelut ja suorituksen arvioinnit Työtapaturmat (kpl) Tapaturmataajuus (väh. 3 pv:n poissaolo) 140 60 120 50 14 100 Varaston uusi kehityskeskustelumalli otettiin käyttöön maaliskuussa 2013. Sen vuoksi varaston I kehityskeskustelukierrokselle oli varattu aikaa aina maaliskuun 2014 loppuun saakka. Vuoden 2013 aikana varaston kehityskeskustelu käytiin varastotyöntekijöistä 89 % kanssa. Tukon toimihenkilöistä kaikki kävivät kehityskeskustelun (2012: 100 %). 40 80 12 16 71 60 Työmatka > 3 pv 43 32 29 23 2011 2012 2013 2011 1000 8,0 900 7,0 800 600 5,0 Poissaolopv:t / tapaturma 8,2 500 944 Korvauspäivien lkm 400 6,8 5,4 2,0 Vuoden 2013 yhtenä painopisteenä oli lisätä ennakoivan turvallisuustyön toimintamalleja ja niiden seurantaa. Näkyvin muutos oli mm. eri organisaatiotasojen suorittamien turvallisuuskierrosten käynnistäminen säännöllisin väliajoin. Jokaiselle kierrokselle asetettiin määrälliset tavoitteet sekä vaatimukset havaintojen ja toimenpiteiden raportoinnille. Kierrosten toteuman tavoitteeksi yhtiötasolla asetettiin 80 %, jonka ylitimme lopullisen toteuman ollessa 89,5 %. Toinen näkyvä tavoite oli henkilöstön tekemien turvallisuus- ja vaaratilannehavaintojen määrä, jossa emme täysin päässeet tavoitteeseen. Havaintoja saatiin kuitenkin selvästi edellisvuosia enemmän. 2013 700 3,0 Vuosi 2013 oli Tukolla työturvallisuusasioiden näkökulmasta vakiinnuttamisen ja jalkauttamisen aikaa. Edellisenä vuonna sertifioidun johtamis- ja hallintajärjestelmän sekä uuden tietojärjestelmän käyttöönoton myötä haasteenamme oli viedä sovittuja toimintatapoja ja -malleja jokaisen tukolaisen päivittäiseen työhön. Lisäksi määrittelimme täysin uusia ennakoivaan turvallisuustyöhön suuntautuvia mittareita uuden strategiakauden työturvallisuustavoitteiden pohjalta. 2012 Vakuutusyhtiön korvauspäivät Tapaturmien vakavuus 9,0 4,0 30,1 0 6,0 Työturvallisuus 28,7 10 0 Varhaisen tuen mallin keskustelu (VATU) käytiin niiden kanssa, joiden sairaspoissaolot ylittivät Tukon määrittelemät VATU-rajat. Keskusteluista on saatu positiivista palautetta. Avoimen keskustelukulttuurin myötä työntekijät ovat saaneet vahvempaa tukea työhönsä ja siinä jaksamiseen. kpl / milj. työtuntia 49,1 20 38 40 20 30 < 3 pv 626 300 415 200 1,0 100 0,0 2011 2012 2013 Työturvallisuuskäytänteiden jalkautumista lähdimme seuraamaan myös uusilla yhtiötason mittareilla. Näitä seurattavia kokonaisuuksia olivat mm. riskienarviointien toteutuminen suunnitelman mukaisesti (100 %), sovittujen toimenpiteiden toteutuminen sovitussa aikataulussa (78,3 %) sekä sisäisten tapaturma- ja vaaratilannetutkintojen toteutuminen sovitussa ajassa (41,5 %). Uudistettujen mittareiden avulla kykenemme jatkossa paremmin painottamaan ja ohjaamaan resurssejamme turvallisuustyön jatkuvassa kehittämisessä. Muiden tunnuslukujen valossa työturvallisuusasiamme kehittyivät edelleen positiivisesti. Työpaikkatapaturmien kokonaismäärä laski aiempaan vuoteen verrattuna hieman yli 18 % ja tapaturmavakuutusyhtiömme maksamat tapaturmista aiheutuvat korvauspäivät tulivat alas jopa hieman yli 50 % vuoteen 2012 verrattuna. Tapaturmataajuus nousi hieman (n. 4,7 %), joka selittyy pääasiallisesti Tukon oman työvoiman määrän muutoksilla. 0 2011 2012 2013 Teimme vuonna 2013 mm. seuraavia varaston työturvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja investointeja: • Nostoporttien asennukset arvotavarakeräilyn nostolipoille sekä keräilykäytävien ajosuuntien maalaukset lattiaan ja uusien värillisten opastemerkintöjen asennus. • Työohjeiden päivittäminen lähes kaikilla varastotyön osaalueilla. • Työterveyshuollon toimesta tehtiin ja saatettiin varaston työpaikkaselvitykset ajan tasalle sekä laadittiin vuoteen 2016 ulottuva suunnitelma tulevista selvityksistä. • Keräilyautomaation käyttöönoton myötä toteutettiin operatiivinen riskikartoitus, jonka pohjalta parannettiin ja korjattiin automaation suojauksia. Vuoden loppupuolella Tukolla toteutettiin myös työsuojelun yhteistoiminnan mukaiset työsuojeluvaalit. Vaaleissa tukolaiset työntekijät ja toimihenkilöt valitsivat edustajansa työsuojelun yhteistoimintaelimiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle. 20 Henkilöstötyytyväisyys Hankinnan eettiset periaatteet ja vastuullisuus Tukon henkilöstökysely tehdään vuosittain. Vuoden 2013 henkilöstökyselyssä varastotyöntekijöiden vastausaktiivisuus nousi 38 %:sta (2012) 50 %:iin (2013). Koko henkilöstön osalta vastausaktiivisuus oli 60 %. Oma merkki - ja oman maahantuonnin tuotteiden hankinnassa työolojen ja ihmisoikeuksien osalta keskitytään ensisijaisesti riskialueilla ja riskimaissa toimivien tavarantoimittajien valvontaan ja kartoitukseen. Työolojen tarkistusta tehdään kuitenkin myös muualla, mikäli siihen on perusteita tai olosuhteisiin kohdistuu epäilyksiä. Lisäksi riskimaaperäisten raaka-aineiden taustat varmistetaan tuotteiden valmistusmaasta riippumatta. Tämä toiminto on vahvistunut vuoden 2013 alussa ja vuonna 2014 julkaistujen Finnwatchraporttien (Halvalla on hintansa ja Ojasta allikkoon) seurauksena. Tukon kokonaisarvosana toimihenkilöryhmässä säilyi edellisvuoteen nähden lähes samalla hyvällä tasolla ollen 4,06. Varastotyöntekijöiden kohdalla hyvä kehitys jatkui. Varastotyöntekijöiden kokonaisarvosana Tukolle oli tasolla 3,74. Varastolla suurin nousu tapahtui sovittujen pelisääntöjen noudattaminen -kysymyksen kohdalla (+0,26) ja kohdassa osaston hyvä ilmapiiri (+0,23). Toimihenkilöiden tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkittäviä nousijoita edellisen vuoden kyselyyn nähden. 3,9 Tuko kokonaisuutena 4,1 Toimihenkilöt 2013 2012 2011 3,7 Varastotyöntekijät 0 1 2 Tukon henkilöstötyytyväisyys 2011 - 13 3 4 5 Tuko keskittyy sosiaalisen hankintaketjun valvonnassa omiin merkkeihin ja omaan maahantuontiin, koska niiden hankintaketjun vastuuasioihin meillä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa. Tuko osallistuu eurooppalaisen BSCI-auditointijärjestelmän (BSCI Business Social Compliance Intiative) toimintaan sekä sitoutuu sen periaatteisiin (BSCI Code of Conduct) sekä asettamaan tavoitteen vuosittain auditoitaville tavarantoimittajille ja tehtaille sekä kehittämään auditointien laadullisia tuloksia. Sovittujen toimenpiteiden etenemistä ja toteutumista myös seurataan aktiivisesti. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on parantaa tehtaiden työoloja pysyvästi ja saada yhteistyöllä tavarantoimittajien kanssa aikaan parhaita työelämän käytäntöjä sekä lisätä mm. työaikalainsäädännön tuntemusta. Yleisimpiä poikkeamia auditointien tuloksissa ovat työaikojen noudattamattomuuden lisäksi dokumentoinnin puute, palkkaus, työturvallisuus ja työterveydenhuolto. Vuonna 2013 Finnwatch-raportin seurauksena erityisesti Myanmarista peräisin olevien siirtotyöntekijöiden asema Thaimaassa on ollut tärkeänä valvonnan ja parantamisen kohteena. Tukon Pohjoismaisessa ostoyhteistyössä käytetään lisäksi United Nordic (UN) Code of Conductia sekä sovelletaan UN ostotoiminnan eettisiä periaatteita, jotka pääosin myötäile- vät BSCI:n periaatteita ja vaatimuksia. Lisää United Nordicista ja sen Code of Conductista voit lukea täältä: http://www. unitednordic.com/ BSCI julkaisi vuonna 2014 uudistetut Code of Conduct -toimintatapaohjeensa, joissa on seuraavat linjaukset: • • • • • • • • • • • Järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus Syrjintäkielto Oikeudenmukainen korvaus Kohtuulliset työajat Työterveys ja -turvallisuus Ei lapsityötä Nuorten työntekijöiden erityinen suojelu* Ei epävakaita työsuhteita* Ei velkaorjuutta Ympäristönsuojelu Eettinen liiketoiminta* *) uusi tai tarkennettu vaatimus. Lisää BSCIn Code of Conductista voit lukea täältä: https://www.bsci-intl.org/ourwork/bsci-code-conduct Tuko luokittelee riskimaiksi ja -alueiksi BSCI-aloitteen mukaisesti maat, joissa riskit työntekijöiden ja ihmisoikeuksien loukkaamiseen ovat olemassa ja todettuja. Tyypillisiä Tukolla valikoimissa olevia tuotteita edellä mainituilta alueilta ovat hedelmä-, vihannes- ja kalasäilykkeet, kaakao, kahvi, nuudelit, maataloustuotteet, kuten tuoreet hedelmät ja vihannekset. Alkuperämaita näille tuotteille ovat puolestaan Thaimaa, Turkki, Kiina, Intia sekä useimmat Afrikan ja EteläAmerikan valtiot. Riskimaahankintojen osuus kaikista Oma merkki -hankinnoista on noin 10 % (arvossa laskettuna). BSCI auditointien piirissä vuonna 2013 on ollut 20 Tukon tavarantoimittajaa/tehdasta riskialueilta tai riskimaista (2012: 13); tavarantoimittajia/tehtaita näillä alueilla oli yhteensä 30 (2012:18). Tavoitteena on, että vähintään 2/3 toimittajista 21 on auditointien piirissä. Kaikki kyseiset yritykset toimittivat Tukolle oma merkki -tuotteita (Eldorado ja First Price) tai muita oman maahantuonnin tuotteita. Kahdella näistä toimijoista on SA8000-sertifiointi. Tavoitteena on toimiminen ainoastaan BSCI- tai vastaavan vaatimustason saavuttaneiden tavarantoimittajien ja tehtaiden kanssa. Kolmannen osapuolen suorittamien BSCI-auditointien ja SA8000 sertifiointien rinnalla hyväksyttyjä auditointijärjestelmiä Tukolla ovat olleet myös ETI (sosiaalinen vastuu), Rainforest Alliance (ympäristö/sosiaalinen vastuu), Reilu Kauppa (sosiaalinen vastuu/ympäristö) ja UTZ (ympäristö/sosiaalinen vastuu). Näiden järjestelmien vaatimustaso on yhteneväinen BSCI:n vaatimusten ja periaatteiden kanssa. Edellä mainituista merkitään järjestelmän tuotemerkki Reilun Kaupan, Rainforest ja UTZ -tuotteiden pakkauksiin. Olemme hyväksyneet myös SEDEX-raportin, vuoden 2014 aikana tulemme arvioimaan sen hyväksyttävyyden uudelleen. Sosiaalinen vastuu 2011 2012 2013 Riskimaaostot Oma merkki -tuotteissa (% arvosta) 10 10* 10 SA 8000 sertifioidut tavarantoimittajat (kpl) 2 4 2 BSCI-auditointiprosessissa olevat tavarantoimittajat (kpl) 11 13 20 Muissa auditointijärjestelmissä mukana olevat tavarantoimittajat (kpl) ** 6 6 7 Huomiot 2013 Riskimaatoimittajia yht. 30, tavoitteena 2/3 Hankinnan sosiaalisen vastuun tunnuslukuja omissa merkeissä *lukua päivitetty edellisen raportin jälkeen **Muita hyväksyttyjä auditointijärjestelmiä ovat mm. ETI, SEDEX, Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja UTZ Tutustumis- ja auditointimatka Thaimaahan marraskuussa 2013 Marraskuussa 2013 Tukon ostopäällikkö Jarmo Kalliokoski teki yhdessä tuotelaatupäällikkö Pirjo Heiskasen ja United Nordicin laatupäällikkö Lena Landenin kanssa tarkastuskäynnin useimmille Tukolle tuotteita toimittaville tehtaille Thaimaassa. Tarkoituksena oli tarkistaa sosiaalisen vastuun käytännöt ja niiden noudattaminen eri tehtailla, tehdaskierrokset, tuoteturvallisuuteen ja laatuun liittyvät yksityiskohdat. Bangkokissa järjestettiin samaan aikaan ILOn ja BSCIn yhteinen Round Table, jossa Pirjo Heiskanen oli yksi puhujista. Matkan aikana tavattiin myös kansalaisaktivisti Andy Hall, joka oli osallisena Finnwatchin raportin laadinnassa. Tärkeänä osana matkan aikana oli myös tavata siirtotyöntekijöiden oikeuksia puolustavan järjestön edustajia. Matkan aikana kiinnitettiin huomiota erityisesti siirtotyöntekijöiden olojen ja oikeuksien tarkasteluun, tehtaiden työturvallisuuteen, tuotelaatuun ja -turvallisuuteen. Tuloksena matkasta voimme todeta että paljon epäkohtia ja asioita on korjattu, konkreettisena esimerkkinä tehdastiloihin matkan jälkeen tehdyt rakenteelliset muutokset. Matkan myötä myös osa tavarantoimittajista lähti ensimmäistä kertaa mukaan BSCI-prosessiin ja osa lähti siihen uudelleen mukaan. Tilanteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää ja siihen tarvitaan yhteistyötä paikallisten viranomaisten, järjestöjen, tehtaiden ja muiden ketjun toimijoiden kesken. 22 Tuotevastuu Vastuullisuus tuoteturvallisuudessa Tuoteturvallisuus on yksi lainsäädännön tiukimmin säätelemistä vastuullisuuden osa-alueista. Tukolla vastuullisuus tuoteturvallisuudessa tarkoittaa mm. tehokkaita riskienhallintajärjestelmiä, tilaus-toimitusketjun hallintaa sekä tiivistä yhteistyötä tavaranja palveluntoimittajien ja asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on omalta osaltamme varmistaa, että hankkimamme, maahantuomamme, varastoimamme ja kuljettamamme tuotteet ovat turvallisia ja lainsäädännön mukaisia ja säilyvät sellaisina aina kuluttajalle asti. Omavalvontasuunnitelma toimii osana tuoteturvallisuuden riskienhallintaa ja se kattaa Tukolla elintarvikkeiden lisäksi muita tuoteryhmiä, kuten tupakka- ja alkoholituotteet, lemmikkieläinten rehut, käyttötarvikkeet sekä pesu- ja puhdistusaineet. Omavalvontasuunnitelman toimivuutta sekä riittävyyttä suhteessa lainsäädäntöön ja toiminnan laajuuteen valvovat viranomaiset säännöllisillä tarkastuksilla. Tuoteturvallisuuden perusasiat käydään läpi työntekijöiden perehdytysvaiheessa ja tietoja päivitetään tarpeen mukaan erilaisilla koulutuksilla. Lisäksi olemme varmistaneet tuoteturvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä toimivien henkilöiden osaamisen erityisesti elintarvikehygieniaan liittyvissä asioissa kouluttamalla ja suorittamalla hygieniapassiin vaadittavan osaamistestin. Tuoteturvallisuus ja tuotelaatu omissa merkeissä ja oman maahantuonnin tuotteissa Tuotteiden turvallisuutta ja laatua (Eldorado ja First Price ja oma tuonti) ohjaa Vastuullisuus-yksikössä tuotelaatu, joka työskentelee läheisessä yhteistyössä hankinnan, tavarantoimittajien, viranomaisten ja yhteistyölaboratorioiden kanssa. Toimittaja- ja tuotevalintaprosessi Toimittajaa ja tuotetta valittaessa toimittajan taustat tarkistetaan, kaikilta toimittajilta edellytetään tuotteiden osalta voimassaolevaa laatusertifiointia (esim. BRC, IFS, ISO22000; maataloustuotteissa GlobalGAP) ja kotimaisilla toimittajilla käytössä Kotimaiset Kasvikset ry:n kokoama alan hyvät tuotantomenetelmät ohjeistus (Laatutarha-ohjeet). Lisäksi tavarantoimittajia ja tehtaita auditoidaan itse. Auditoinneissa tarkistetaan mm. tuotantotilat ja -olosuhteet. Riskimaissa ja -alueilla kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota työolosuhteisiin ja ihmisoikeuksien noudattamiseen, ja tarkistetaan mahdolliset sertifioinnit sekä kolmannen osapuolen tekemät auditoinnit. Omia auditointikäyntejä tehdään myös jo sopimussuhteessa oleville toimittajille tai tehtaille. Vuonna 2013 tehtiin 23 kpl auditointeja (2012: 21); näistä kolme oli kotimaisia tavarantoimittajia. Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren aikana Valikoimiin tuleville tuotteille tavarantoimittaja toimittaa spesifikaation, josta selviävät kaikki tuotteen ominaisuudet, kuten ainesosat, allergeenit, ravintoarvot ja tarpeet varoitusmerkinnöille kuluttajaa varten. Valikoimiin ehdolla olevat tuotteet testataan aistinvaraisesti ennen hyväksymistä ja riskejä sisältävien tuoteryhmien tuotteet lähetetään jo ennen hyväksyntää ulkopuolisen laboratorion testattaviksi. Tuotteen laadusta riippuen testit voivat olla kemiallisia tai mikrobiologisia. Jokaisen uuden tuotteen ensimmäinen tuotantoerä testataan ennen sen vapauttamista myyntiin aistinvaraisesti ja tarvittaessa laboratoriossa sekä tarkistetaan pakkauksen ja pakkausmerkintöjen oikeellisuus. Valikoimissa 23 jo olevia tuotteita testataan vuosittaisen tutkimussuunnitelman pohjalta ja lisäksi mahdollisten markkinoilla ilmenevien poikkeavuuksien perusteella (esim. toimittajalla EU:n RASFF-ilmoituksia, takaisinvetoja samassa tuoteryhmässä). Ulkopuolisissa laboratorioissa tehtiin vuonna 2013 yhteensä 465 kpl tutkimuksia (2012:354), poikkeavuuksia esiintyi mm. tuotteiden suolapitoisuusmerkinnöissä. Vuonna 2013 ei tehty julkisia kuluttajille asti suunnattuja takaisinvetoja (2012:0). Myymälöistä takaisinvetoja tehtiin 4 kpl (2012:1). Kyseessä olivat Oma merkki -tuotteet, mutta virheellisyydellä ei näissä tapauksissa ollut terveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi vuonna 2013 oli yksi viranomaishylkäys (2012:1) ja kolme omaa omavalvonnassa löydettyyn laatupoikkeamaan perustuvaa hylkäystä (2012:5). Tuotevastuu Auditoidut tavarantoimittajat (kpl) 2011 2012 2013 8 21 23 Tutkitut tuotenäytteet (kpl) 357 354 465 Kuluttajapalautteet (kpl) 1505 1417 1560 Takaisinvedot kuluttajilta (kpl) 0 0 0 Vastuullisesti tuotetut Oma merkki -tuotteet (mm. Luomu, Joutsenmerkki, Reilu Kauppa) 33 31 32 Tuotteiden pääraaka-aineiden alkuperämaat pyritään merkitsemään valmistus- ja pakkausmaan ohella tai lisäksi. Tavoitteena on uudistaa pakkaukset ja niiden merkinnät asetuksen siirtymäkauden aikana. Omien merkkien asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja kuluttajapalautteiden käsittely Tukon omien merkkien, Eldoradon ja First Pricen, tunnettuutta ja laatua mitataan vuosittain Taloustutkimuksen toteuttamassa Suomi tänään -tutkimuksessa. Viimeisimmän tutkimuksen (3/2014) mukaan Eldorado-tuotemerkin tunnettuus oli 86 % (2/2013: 83 %). Myös tässä tuoreimmassa tutkimuksessa keskiarvo laski kaikilla tutkituilla omilla merkeillä. Eldorado koettiin yleisarvosanalla arvioituna kolmanneksi parhaaksi Oma merkki -tuotteeksi. Hintataso koettiin sekä Eldoradon että First Pricen vahvuudeksi. Myös maultaan Eldorado koetaan keskimääräistä paremmaksi. Kehitystä edellisvuoteen nähden nähtiin Eldoradon luotettavuudessa, tuoteuutuuksissa ja kotimaisuudessa. Tuotevastuun tunnuslukuja Tuoteinformaatio kuluttajan tuotevalinnan tukena Kaikkien valikoimissa olevien tuotteiden on täytettävä EU:n ja kansallinen lainsäädäntö niin tuotteen kuin pakkausmerkintöjenkin osalta. Tuko ei hyväksy mitään sellaisia tuotteita, joissa on GMO-ainesosia. Myöskään atsovärejä sisältävät tuotteet eivät ole hyväksyttyjä. Pakollisten merkintöjen lisäksi pakkauksissa on mahdollista käyttää tuotteen tai tuotannon ominaisuuksiin liittyviä vapaaehtoisia merkintöjä, joita ovat mm. Luomu (kananmunat) tai Pohjoismainen Ympäristömerkki (teknokemian tuotteet ja pehmopaperit), Rainforest Alliance (teet) sekä MSC (kalastustuotteet). Pakkausten merkintöjä muutetaan vuosien 2013 - 14 aikana vastaamaan tuotetietoasetuksen mukaista lainsäädäntöä. Omien merkkien ja Tukon maahantuomien tuotteiden kuluttajapalautteet käsitellään asiakaspalvelukeskuksessamme. Eldorado- ja First Price -tuotteista kuluttajan on helppo antaa palautetta www-sivujen palautelomakkeen kautta. Kuluttajat antavat herkemmin palautetta taloudellisesti epävarmoina aikoina, mikä heijastuu palautteiden määrän kasvuna. Vuonna 2013 kuluttajapalautteita tuli 1560 (2012:1417), joista 50 kappaletta luokiteltiin vakaviksi tai erittäin vakaviksi palautteiksi (2012:41). Tukon asiakaspalvelussa käsitellään myös osuuskunnan jäsenten toimipisteiden (kauppaketjut) palautteet, jotka painottuvat keräilyssä tai kuljetuksissa tapahtuvien virheiden selvittämiseen ja niiden ratkaisemiseen. Alkuvuoden 2013 hevosenlihakohu ja koko vuoden jatkunut poikkeuksellisen suuri määrä bränditakaisinvetoja työllistivät myös asiakaspalvelua. Oman helpotuksensa toi jäsenille rakennetun Extranetin käyttöönotto, jonka kautta toimituksia koskevat palautteet voidaan välittää vaivattomasti. Asiakaspalvelukeskus vastaa ja palvelee Uusi aamu käynnistyy Tukon asiakaspalvelussa, kun ensimmäinen kuluttajan sähköposti saapuu otsikolla: ”Miksi munat kelluvat?”. Kaikki Omien merkkien ja Tuko Logistics Osuuskunnan maahantuomien tuotteiden palautteet kirjataan CRM-järjestelmään, josta tämäkin kysymys välitetään ostajalle ja edelleen tuotteen pakkaajalle. Kuluttajien maailma on kiehtova ja äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä joskus voidaan suhtautua tunteellisesti luumussa olevaan kiveen tai parsakaalissa loikoilevaan etanaan. Pyrimme auttamaan ja vastaamaan kuluttajien lukuisiin kysymyksiin asiantuntevasti ja aina kirjallisesti. Tilanteen mukaan muistamme yhteydenottajaa myös lahjakortein ja kiitämme mielenkiinnosta tuotteitamme kohtaan. Loistava kirjausjärjestelmämme tukee tätä työtä ja mahdollistaa myös erilaisten raporttien tuottamisen. Niin, ja palataan vielä tuohon kysymykseen kananmunien kellumisesta keitinvedessä. Se johtuu siitä, että munan keltuaisen kiinnittävät kaksi johdinta ovat katkenneet voimakkaasta liikkeestä tai iskusta. Johtimien katkeamisen seurauksena keltuainen putoaa munan toiseen päähän, mikä kasvattaa ilmatilaa sen sisällä ja tämän seurauksena muna kelluu sitä keitettäessä. Näin voi kananmunalle tapahtua myös silloin, kun se vanhenee ja ajallinen rasitus katkaisee keltuaisen kiinnittävät johtimet. 24 Raportin sisältö Tunnuslukujen oikaisut ja laskentakaavat Tämä on Tuko Logistics Osuuskunnan kolmas yritysvastuun raportti ja se kattaa vuoden 2013 keskeiset tapahtumat ja tunnusluvut. Raportin viitekehyksenä on käytetty Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointiohjeistoa 3.1. Edellinen, toukokuussa 2013 ilmestynyt Vastuullisuusraportti 2012 pohjautui GRI-ohjeistuksen B-tasoon. Myös tämä raportti noudattaa oman arviomme mukaisesti B-tason vaatimuksia. Raportoimme vastuullisuustyöstämme kalenterivuosittain. Raportti on suunnattu keskeisille sidosryhmille (s. 9). Edellisen raportin ilmestymisen jälkeen tehdyt oikaisut Raportointi kattaa pääosin Tukon Keravan jakelukeskuksen tiedot. Luvuista on rajattu pois Tukon osakkuusyhtiöiden (kuten Finnfrost Oy:n) sekä alihankkijoiden ja palvelu- ja tavarantoimittajien tiedot. Tuotevastuuasioissa keskitymme omiin merkkeihin sekä omaan maahantuontiin ja käsittelemme toimitusketjua laajemmin, huomioiden myös alihankkijamme. Mahdolliset muut rajaukset tunnusluvuissa on mainittu kyseessä olevien lukujen yhteydessä. Tunnuslukujen yhteydessä on kerrottu mahdolliset muutokset edelliseen raporttiin nähden ja oikaisut on koottu sivulle 25. Laskentaperusteet on kerrottu joko tunnuslukujen yhteydessä tai raportin lopussa. Taloudellisten tunnuslukujen taulukko sivulla 11. • Vuoden 2012 tuotto- ja henkilöstökululukuja on korjattu. Ympäristötunnusluvut sivulla 14. • Käytetyt energialähteiden osuudet energialähteittäin saadaan yhteistyökumppanilta viiveellä. Edellisessä raportissa käytettiin vuoden 2011 jakaumaa. Tähän raporttiin on päivitetty vuoden 2012 jakaumatiedot, jolloin myös energiakulutuksen päästölukemaa on korjattu. • Ostettujen jakelupalvelujen päästöjä kerätään yhteistyökumppaneilta ja joitakin lukuja on oikaistu edellisen raportin ilmestymisen jälkeen. Näin ollen myös jakelupalvelun päästölukua on korjattu. Sosiaalisen vastuun tunnusluvut sivulla 22. • Riskimaaostot Oma merkki -tuotteissa (% arvossa mitattuna), korjattu vuoden 2012 lukua. Ympäristön tunnusluvut Hyötykäyttöaste on muodostettu laskemalla hyötykäyttöön menevien jätteiden osuus kokonaisjätteen määrästä. Hyötykäyttöön menevää jätettä on energiajäte, pakattu biojäte, pahvi ja paperi, muovi, puu sekä metalli. Laskennassa on huomioitu kaikki normaalitoiminnasta syntyvät jätteet, rakennusjätettä ei siten huomioida. Päästöjen laskenta Henkilökunnan km-korvattujen automatkojen päästöjen laskenta perustuu laskutettuihin km-korvauksiin ja LIPASTOn keskimääräiseen henkilöauton päästökertoimeen 2011 (165g/km). Kotimaan jakelukuljetusten CO2-päästöjen laskenta perustuu the Consumer Goods Forumin 2012 julkaisemaan 2016 KPI-Team -ohjeistukseen päästöjen laskemiseksi (GHGprotokolla). Laskenta perustuu polttoaineen kulutukseen ja kertoimena on käytetty Ilmastolaskurin CO2-päästökerrointa dieselille. Työturvallisuuden tunnusluvut Työtapaturmat (kpl) Työtapaturmien kokonaismäärä, joka on jaoteltu työmatka- ja työpaikkatapaturmiin. Työpaikkatapaturmat on vielä jaoteltu tapaturmasta aiheutuneiden poissaolopäivien mukaan (alle 3 päivää vs. 3 päivää tai yli). Tapaturmataajuus on laskennallinen mittari, jossa vähintään 3 päivän poissaolon aiheuttaneiden tapaturmien määrä suhteutetaan miljoonaan tehtyyn työtuntiin. Tehdyt työtunnit lasketaan henkilöstöhallinnon raportoiman kuukausittaisten työsuhteiden määrän ja Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) määrittämän laskennallisen teoreettisen työajan tulona (162,5 h/kk). Tunnusluvussa on mukana ainoastaan Tukolle työsuhteessa olevat henkilöt. Tavoitteena on vuoden 2015 alusta alkaen muuttaa tunnuslukua siten, että taajuus lasketaan toteutuneista tehdyistä työtunneista. Tapaturmien vakavuus -mittari on suhdeluku, jossa kaikki tapaturmavakuutusyhtiön maksamat korvauspäivät jaetaan kaikkien toteutuneiden työpaikka- ja työmatkatapaturmien määrällä (kpl). Korvauspäivät-tunnusluku kertoo vahinkovakuutusyhtiön maksamien korvauspäivien lukumäärän. Työsuhdeautojen päästöjen laskenta perustuu ajettuihin kilometreihin ja autojen keskimääräisiin päästöihin. 25 GRI-indikaattoritaulukko Sisällön vertailu GRI-ohjeistuksen suositukseen. Raportoitu Osin raportoitu Sisältyy 1 1.1 1.2 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 3 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 3.10 3.11 3.12 3.13 4 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 4.9 4.10 4.11 Strategia ja analyysi Toimitusjohtajan katsaus Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Organisaation kuvaus Organisaation nimi Tärkeimmät tavaramerkit, tuotteet ja palvelut Operatiivinen rakenne Organisaation pääkonttorin sijainti Toimintojen maantieteellinen sijainti Omistusrakenne ja yhtiömuoto Markkina-alueet Organisaation toiminnan laajuus Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella Raportointijaksolla saadut palkinnot Raportin muuttujat Raportointiajanjakso Edellisen raportin ilmestymisajankohta Raportointitiheys Yhteystiedot Raportin sisällön määrittely Raportin rajaus Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toimintojen raportoinnille Tiedon mittaus- ja laskentaperiaatteet Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Merkittävät muutokset raportin laajuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä GRI-sisältövertailu Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö Organisaation hallintorakenne Hallituksen puheenjohtajan asema Hallituksen jäsenten riippumattomuus Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan Toiminnan tulosten vaikutus johdon ja hallituksen palkitsemiseen Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseksi Hallituksen jäsenten pätevyys taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla Missio, arvot ja toimintaperiaatteet Hallituksen tavat seurata yritysvastuun johtamista, mukaan lukien riskienhallinta Hallituksen toiminnan arviointi Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Sivu Lisätiedot 3 3, 7,13,21 5 5 5-6 5 5 5 5 5-6,11,17 Ei muutoksia Ei palkintoja vuonna 2013 25 25 25 takakansi 8,25 25 25 25 25 25 26-27 25 Ei muutoksia 6-7 7 7 7,9 7 7 7 5-7,10 7 7 7,13 Osuuskuntasopimus Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta 26 Raportoitu Osin raportoitu Sisältyy 4.12 4.13 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavastuun aloitteisiin Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa 4.14 4.15 4.16 4.17 Organisaation sidosryhmät Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Sidosryhmävuorovaikutuksessa esille nousseet teemat ja huolenaiheet EC 1 Taloudellisen vastuun tunnusluvut Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakautuminen EN 4 EN 7 Ympäristövastuun tunnusluvut Välillinen energiankulutus Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt EN 8 EN 16 EN 17 EN 18 EN 22 EN 26 Vedenkulutus Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Muut epäsuorasta energiankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Jätehuolto Toimenpiteet tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten vähentämiseksi EN 28 Merkittävät ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomukset EN 29 Kuljetuksiin liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset Sosiaalisen vastuun tunnusluvut - henkilöstö LA 1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen ja työsopimuksen mukaan LA 2 Henkilöstön vaihtuvuus LA 3 Henkilöstön etuudet LA 4 Työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden osuus LA 7 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, työhön liittyvät kuolemantapaukset LA 10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden LA 11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat LA 13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien monimuotoisuus Sosiaalisen vastuun tunnusluvut - ihmisoikeuskysymykset HR 2 Alihankinnan ihmisoikeusarvioinnit HR 3 Koulutus ihmisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä HR 6 Toiminnot, joissa on riski lapsityövoiman käytöstä HR 7 Toiminnot, joissa on riski pakkotyövoiman käytöstä Sosiaalisen vastuun tunnusluvut - tuotevastuu PR 1 Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa PR 2 Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset PR 3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio PR 4 Tuoteinformaatioon ja -merkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset PR 5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Sivu 7 7,21 Lisätiedot BSCI-jäsenyys 8-9 8-9 8-9 3,9,13,21- Naapuruston huolenaiheet, Finnwatch-raportti 22 11 13-14 14 Ei raportoitu saavutettuja säästöjä, liittyminen energiatehokkuussopimukseen 2013 14 13-14 14 14-15 Saavutettuja vähennyksiä ei raportoitu 16 14,16,2324 13 Ei rikkomuksia 13-14 Työmatkaliikkumisen ja jakelukuljetusten päästöt 17 17 18 18 20 18 18 7,17 21-22 21-22 21-22 21-22 23-24 24 24 24 Ei todettuja ammattitauteja eikä työhön liittyviä kuolemantapauksia Sukupuolijakauma BSCI-auditointien piirissä olevat tavarantoimittajat Raportoitu BSCI:n alihankkijoiden osalta BSCI BSCI Ei rikkomuksia 9,24 27 05/2014 Tuko Logistics Osuuskunta Postiosoite: PL 115, 04201 Kerava Käyntiosoite: Postlarinkatu 4, 04200 Kerava Tavaraliikenne: Tervahaudankatu 7, 04200 Kerava Puh./vaihde:020 771 11 Fax: 020 771 2060 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tuko.fi www.tuko.fi Raportti on tuotettu osastojen yhteistyönä. Lisätiedot: vastuullisuuspäällikkö Päivi Huhtala Taitto: Heidi Sulmio Valokuvat: Tuko Logistics, Iiris Illukka, Jari Tikka
© Copyright 2024