Vastuullisuusraportti 2014
Vastuullisuusraportti 2014 Sisältö ORGANISAATION KUVAUS 4 Tuotteet ja palvelut 4 Hallintorakenne5 ARVOT JA LIIKETOIMINTAPERIAATTEET 6 VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN 8 Tukon toimitusketju ja vastuullisuusvaikutukset 9 Sidosryhmävuorovaikutus10 Tunnistetut olennaiset näkökohdat 12 Vastuullisuusohjelma13 Vastuullisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet 14 VASTUULLINEN HANKINTAKETJU 15 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet 15 Hyvien kauppatapojen mukaiset periaatteet 16 Tuoteturvallisuus ja laatu 17 Kuluttajapalautteet19 ASIAKKAIDEN JA YHTEISÖN PARHAAKSI 20 Asiakastyytyväisyys20 Taloudellisen lisäarvon tuottaminen 20 Työllistäminen21 Tukon verojalanjälki 22 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 23 Henkilöstön kuvaus 23 Palkitseminen24 Henkilöstön etuudet 24 Tukon henkilöstötyytyväisyys 24 Koulutus ja kehittyminen 25 Työterveys ja turvallisuus 26 Valitusmekanismit28 Tietoa vastuullisuusraportista Tuko Logistics Osuuskunta raportoi yritysvastuustaan nyt neljättä kertaa. Tällä raportilla kerrotaan vuoden 2014 keskeisistä tapahtumista. Keskitymme olennaisiksi tunnistettuihin vastuullisuusnäkökohtiin ja niiden mukaisiin tunnuslukuihin. Joiltakin osin kerromme myös tapahtumia tammi-huhtikuulta 2015. Raportoimme vastuullisuudesta kalenterivuosittain, edellinen vastuullisuusraportti vuodelta 2013 ilmestyi toukokuussa 2014. Tämä Vastuullisuusraportti on toteutettu Global Reporting Initiative (GRI) G4 -ohjeiston mukaisesti pääsääntöisesti noudattaen sen perustasoa (core). Raportin tarkemmat laskentarajat sekä GRI-sisältövertailu löytyvät raportin lopusta. YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI TOIMINNASSA 29 30 31 32 33 RAPORTOINTIPERIAATTEET 34 Raportin kuvaus 34 Laskentarajat34 GRI-SISÄLTÖVERTAILU 35 Hankinta- ja jakelukuljetukset Tukon kasvihuonekaasupäästöt Sähkö- ja lämpöenergian käyttö Jätehallinta ja materiaalien käyttö 2 Luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri Tuko Logistics Osuuskunnan jäsenet – neljä päivittäistavarakaupan ja HoReCa-alan toimijaa – ovat antaneet vastuullemme oman liiketoimintansa kannalta keskeisiä toimintoja hankinnassa ja logistiikassa. Haluamme arvojemme mukaisesti olla meille osoitetun luottamuksen arvoisia ja kantaa vastuumme meille uskotuista arvoketjun osista. Vastuullisuus on yksi perusarvoistamme. Haluamme, että kestävä kehitys näkyy jokapäiväisissä valinnoissamme, olipa kyse taloudellisista päätöksistä, henkilöstön hyvinvoinnista, toimintamme ympäristövaikutuksista tai hankintaketjun tuote- ja toimittajapäätöksistä hankittaessa tuotteita etenkin riskimaista ja riskialueilta. Onnistumisia koettiin vuonna 2014 kaikilla vastuullisuuden alueilla: Tukon taloudellinen lisäarvon tuotto oli liiketoimintaympäristö huomioiden varsin hyvä. Henkilöstön tapaturmataajuus kehittyi edelleen positiiviseen suuntaan alittaen reippaasti alan keskiarvon. Energiankulutuksemme parani jopa 9 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen nähden. Tällä tuloksella olemme jo saavuttaneet Kaupan alan Energiatehokkuussopimuksessa vuodelle 2016 asetetun tavoitteen. Pääsimme myös kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa haluamallemme tasolle ja vähensimme toiminnastamme aiheutuvia päästöjä. Tuoteturvallisuuden osalta teollisuuden takaisinvedot puolittuivat edellisvuoden huipusta, mutta olivat edelleen korkealla tasolla. Toimintaamme mittaavissa asiakastyytyväisyyshaastatteluissa vastuullisuustyöstämme saadut palautteet ovat olleet varsin positiivisia. Olemmekin iloisia voidessamme kertoa tässä raportissa monista hyvistä askeleistamme vastuullisessa yritystoiminnassamme kuluneena vuonna. Suurimpana haasteena on Suomen talouden kehitys ja sen vaikutus kuluttajakysyntään ja sitä kautta myös Tukon volyymeihin. Haasteet liittyvät myös omien merkkien hankintaketjuun ja erityisesti raaka-aineiden taustojen selvittämiseen – työ on hidasta ja resursseja vaativaa. Kotoisana haasteena ovat myös sairaspoissaolot, joissa on edellisvuosiin nähden päästy jo hyvälle tasolle, mutta matkaa tavoitteeksi asettamallemme EK:n keskiarvotasolle on vielä. Prosessilaadun osalta Tukon hyvitysrivit suhteessa myytyihin riveihin ovat kääntyneet lievään nousuun. Myös Pakkausalan ympäristörekisterin (PYR) keräämät, kolmessa vuodessa jopa kuusinkertaistuvat kustannukset ovat oma haasteensa. Materiaalitehokkuus onkin yksi lähivuosien painopisteitämme. Vuoden aikana päivitettiin yritysvastuustrategiamme, jonka Tukon hallitus hyväksyi joulukuussa 2014. Osana strategiaa vahvistettiin myös Tukon yritysvastuun visio vuodelle 2020: ”Tuko on toimitusketjunsa luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri”. Tämän pohjalta Tukon uudistettu vastuullisuusohjelma käynnistyi alkuvuonna 2015. Uudistettu yritysvastuustrategiamme perustuu sidosryhmiemme tärkeimmiksi kokemiin vastuullisuusodotuksiin ja olennaisuuksiin, joissa huomioitiin myös megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Tukon toimitusketjussa. Tuoteturvallisuuden rinnalla sosiaalinen vastuu hankintaketjussa nousi keskeiseksi teemaksi. Se sisältää tuotteiden ja pääraaka-aineiden alkuperäasiat ja vaatimustenmukaisuuden arvioimisen sekä toimittajan tuotanto-olosuhteiden parantamisen. Jatkamme tätä työtä pitkäjänteisesti myös olemalla mukana ja vaikuttamalla vahvasti BSCI-aloitteessa ja sen taustalla olevassa FTA- organisaatiossa (Foreign Trade Association). Olemme ylpeitä työstä, jota olemme tehneet, mutta tekemistä toki vielä riittää. Jatkamme määrätietoista työtä uudistetun vastuullisuusohjelmamme ja sen tavoitteiden mukaisesti tiiviimmässä yhteistyössä eri sidosryhmiemme kanssa sekä osallistumalla ja vaikuttamalla eri toimialahankkeissa. Kiitämme erityisesti henkilöstöämme tärkeästä panoksesta vastuullisuuden eri alueilla, sekä osuuskuntamme jäseniä luottamuksesta ja vaatimuksistakin, jotka viitoittavat etenemistämme. Petteri Pelkonen toimitusjohtaja Päivi Huhtala vastuullisuuspäällikkö 3 Organisaation kuvaus Tuko Logistics Osuuskunta (jäljempänä myös Tuko) on jäsentensä päivittäistavarakaupan strateginen toimitusketjupartneri, joka kokoaa asiakkaidensa volyymit ja ostovoiman sekä lunastaa jäsenkunnan yhteisen synergian. Tukon kaikki toiminnot sijaitsevat Keravalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi Tuko hyödyntää yhteistyökumppaneidensa koko maan kattavaa terminaali- ja jakeluverkostoa. Asiakkaitamme ja omistajiamme ovat Wihuri Oy (omistusosuus 41 %), Suomen Lähikauppa Oy (39 %), Stockmann Oyj (10 %) ja Heinon Tukku Oy (10 %). Palvelemme päivittäin lähes 1000 vähittäiskauppaa ja noin 5000 suurkuluttaja-asiakasta kotimaan markkinoilla, jonka lisäksi tuemme jäsentemme toimintaa Baltiassa ja Venäjällä. Yritysmuotomme on osuuskunta, joka sopii yhtiömuotona hyvin omistajiemme yhteiselle hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiölle. Tukon liikevaihto vuonna 2014 oli 760,2 miljoonaa euroa ja omaa henkilöstöä oli vuoden 2014 lopussa 586 henkilöä. Jakelukeskuksen alihankinta- ja jakelupalvelut huomioiden Tuko työllistää suoraan ja välillisesti yli 1000 henkilöä. Vähittäiskauppa (VK) noin 1000 toimituspaikkaa HERKKU-OSASTOT Päivittäistavarahankinnan hoidamme tehokkaasti ostamalla tuotteet 1870 toimittajalta, joista vajaa puolet toimii kotimaassa. Sadan suurimman toimittajan osuus on noin 80 %. Teemme ostoyhteistyötä pohjoismaisen United Nordicin (josta Tuko Logisticsin omistusosuus 25 %) ja eurooppalaisen yhteisosto-organisaatio EMD:n (3,5 %) kanssa. Tuko Logisticsilla on kolme kotimaista osakkuusyhtiötä: pakasteiden hankinta-, varastointi- ja jakeluyhtiö Finnfrost Oy (Tuko Logisticsin omistusosuus 50 %), muovisten kuljetusja esillepanolaatikoiden vuokrausyhtiö Transbox Oy (10 %) ja juomapakkausten talteenotto- sekä kierrätysyhtiö PALPA - Suomen Palautuspakkaus Oy (12,5 %). Tuotteet ja palvelut Tuotevalikoimaamme kuuluu noin 28 000 tuotetta, muun muassa teollisia elintarvikkeita, tuoretuotteita, pakasteita, käyttötavaroita, tupakkatuotteita sekä hedelmiä ja vihannek- Kehitämme ja ylläpidämme myös omia tuotemerkkejämme, joita ovat laadukas ja monipuolinen Eldorado, edullinen First Price sekä Tukon kahvimerkit. Omien tuotemerkkien valikoimissa on vajaa 700 tuotetta ja lisäksi oman tuonnin tuotteita on lähes 400. Omien merkkien osalta 47 % (2013: 50 %) volyymistä tulee kotimaisilta toimittajilta. Muita Tukon omia ja oman maahantuonnin merkkejä ovat mm. Banderos texmex-tuotteet, Dorati-keksit, Powerking-energiajuomat sekä Smart-eläintenruoat. Tuko tarjoaa jäsenilleen laajasti erilaisia hankinta-, logistiikka- ja muita palveluja. Näistä suuri osa on kaikille tarjottavia yhteisiä palveluja. Osa palveluista on asiakaskohtaisia palveluja siten, että jäsen ostaa valittuja palveluja alihankintana Tukolta. HoReCa (SK) Pika-/toimitustukkuja 29 kpl Suoratoimituspisteitä n. 5000 Pika-/toimitustukut - Pikatukut - HoReCa - Suurkeittiöt Tukon omistajat ja toimituspisteet sia. Pakasteiden hankinnoista, varastoinnista ja jakelusta huolehtii osakkuusyhtiömme Finnfrost Oy. Kokonaisvolyymimme on noin 1 000 000 kg toimitettavia tuotteita toimintavuorokaudessa. HANKINTA • • • • • • • • • Valikoiman muodostus Hankintapalvelut Omat Merkit Asiakkaiden omat tuotteet Tuotelaatupalvelut Myyntipalvelu (Hevi) Tuotetietopalvelut Toimittajaintegrointi Investointiostot LOGISTIIKKA • • • • • • Hankintalogistiikka Varastopalvelut Lisäarvopalvelut Jakelupalvelut Paluulogistiikka Asiakaspalvelukeskus MUUT • Pakasteet • Volyymisuunnittelupalvelut • Automaattinen myymälätäydennys • Jakelun kierrätyspoolit • Projektipalvelut • Raportointi • Edunvalvonta • Ennustepalvelu Tukon palveluvalikoima 4 Organisaation kuvaus Eldorado-pakkausuudistus palvelee kuluttajaa Tuotteen pakkauksella on erilaisine merkintöineen tärkeä rooli kuluttajan palvelemisessa ja ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. Vuoden 2014 lopulla tuli voimaan EU:n uusi elintarviketietoasetus, jonka myötä lähes kaikkien elintarvikepakkausten merkinnät tuli uudistaa. Uusissa pakkausmerkinnöissä on kiinnitetty huomiota niiden selkeyteen ja helppolukuisuuteen. Pakkauksissa mm. kerrotaan aiempaa enemmän tuotteen valmistusaineista ja ainesosaluettelossa korostetaan tuotteen sisältämät allergeenit. Myös ravintosisältötietoja on tarkennettu. Lisäksi kaikkiin pakkauksiin lisättiin kierrätysohjeet. Tukolla omien merkkien pakkausmerkintäuudistus toteutettiin yhtä aikaa Eldoradon design-uudistuksen kanssa, jossa päädyttiin selkeään ”sinetti”-designiin. Se viestii olevansa kaupan oma merkki erottumalla selkeästi brändituotteista. Eldoradon yhdenmukaisuus säilyy pakkauksesta toiseen kuitenkin niin, että Eldorado-pakkaukset ovat tuoteryhmänsä näköisiä. Designin elementit ovat selkeitä ja raikkaita suomalaiseen makuun tekemättä tuotteesta liian halvan tai kalliin näköistä, jolloin siihen on helppo luottaa ja tarttua valintatilanteessa. Tukon lippulaiva Eldorado on yksi tunnetuimmista omista merkeistä Suomessa. Eldorado on moderni valinta! Hallintorakenne Toimitusjohtaja Tuko Logistics Osuuskunnan toimintaa ohjaavat lainsäädännön ohella osuuskunnan säännöt ja jäsensopimus. Osuuskunnan kokous. Osuuskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous, joka mm. vahvistaa osuuskuntalain mukaisesti tuloslaskelman ja taseen, myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä valitsee hallituksen jäsenet, varajäsenet ja tilintarkastajan. Johdon assistentti/ viestintä Hankinta Teolliset elintarvikkeet Non Food Hevi Teolliset tuoretuotteet ja pakasteet Tupakkatuotteet Omat merkit ja tuonti Hankinnan tukipalvelut Hankinnan kehitys Logistiikka Terminaali-ja jakelupalvelut Varastopalvelut Tuontilogistiikka Volyymisuunnittelu Logistiikan kehitys Talous & hallinto ICT ja Kehitys Henkilöstö- ja lakiasiat Vastuullisuus Kirjanpito ja maksuliikenne ICT-infrastruktuuripalvelut HRD ja rekrytointi Asiakas- ja kuluttajapalvelu Hallitus. Hallitus vastaa osuuskunnan Sisäinen laskenta Sovelluspalvelut Työsuhde- ja palkkahallinto Tuotelaatu- ja turvallisuus Rahoitus Sevice Desk -palvelut Lakiasiat Ympäristö hallinnosta ja muista lakisääteisistä Kiinteistö Liiketoiminnan kehitys Sosiaalinen vastuu Työturvallisuus tehtävistä. Hallitus vahvistaa mm. Prosessilaatu osuuskunnan strategian, budjetin ja käsittelee suurimmat investoinnit. TuTukon organisaatiorakenne kon hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, 1. varmistaa Tukon jatkuva menestyminen, 5 varsinaista ja 6 varajäsentä. Naisia heistä on 33 % ja 2. asettaa ja seurata toiminnan tavoitteita, yli 50-vuotiaita 67 %. Kaikki hallituksen jäsenet edustavat 3. johtaa, kehittää ja motivoida Tuko-tiimiä, omistajatahoja eivätkä kuulu yhtiön toimivaan johtoon. He 4. edistää yhteistyötä yli rajojen ja edustavat päivittäistavaratoimialan vankkaa kokemusta ja 5. varmistaa toiminnan lainmukaisuus ja vastuullisuus. osaamista. Osa hallituksen jäsenistä toimii myös tiiviissä operatiivisessa yhteistyössä yhtiön kanssa. Hallitukselle Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi viisi jäsentä: ei makseta palkkioita. hankinta-, logistiikka-, talous- ja ICT-johtaja sekä henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja. Johtoryhmän jäsenistä vuonna 2014 yksi oli Hallitus käsittelee vastuullisuusasioita ja riskejä vuositnainen ja yli 50-vuotiaita oli 83 %. tain ja vastuullisuuden keskeiset tapahtumat on kirjattu hallituksen toimintakertomukseen. Vastuullisuuspäällikkö raportoi toimitusjohtajalle, joka johtoryhmässä vastaa vastuullisuusasioista kokonaisuutena. Lisäksi Johtoryhmä. Tukon johtoryhmän tehtävänä on toimitusmuut johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuullisuusasioista johtajan avustaminen ja yhtiön toiminnan sekä kehittämiomien vastuualueidensa osalta. sen johtaminen ja koordinointi. Johtoryhmän missiona on: 5 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Tukon arvot Arvot ovat olemassaolomme perusta. Ne muodostavat yhteiset pelisäännöt ohjaten henkilöstöä ja Tukon toimintaa organisaationa. Arvoista muodostuu pohja organisaatiokulttuurillemme. Ne myös edistävät ja tukevat strategian toteutumista. ”Toimimme vastuullisesti” on yksi Tukon neljästä arvosta. Pyrimme omalla työpanoksellamme parhaaseen työtulokseen Olemme omaaloitteisia Optimoimme kokonaisputkea Ulkoisten ja sisäisten asiakastarpeiden syvällinen ymmärtäminen ja ennakointi Toiminta on tavoitteellista Liiketoiminta on kannattavaa Toimimme tuloksellisesti ja olemme aikaansaavia Olemme reiluja, rehellisiä ja luotettavia kumppaneita Arvostamme ja kunnioitamme yksilöä ja erilaisuutta Tasapuolinen kohtelu ja oikeudenmukaisuus Luotamme ja olemme luottamuksen arvoisia Minä ja Tuko Logistics Kehitämme ja kehitymme asiakkaiden parhaaksi Toimimme vastuullisesti Jatkuva itsensä kehittäminen ja muutosvalmius Sallimme epäonnistumisia, opimme virheistämme Jatkuvan parantamisen ja kehittämisen periaate kaikessa Jokaisella vastuu omasta työstään osana kokonaisuutta Ympäristön huomioiminen kaikessa toiminnassa Luotettavat prosessit ja järjestelmät Tinkimätön vastuu työ- ja tuoteturvallisuudesta Eettisyys ja sosiaalinen vastuu Lakien ja sopimusten noudattaminen 6 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Hyvä hallintotapa Hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan hallintojärjestelmää, jolla toimintaa johdetaan, valvotaan ja toiminnan organisointia tuetaan. Hallintojärjestelmä käsittää suhteet omistajiin ja muihin sidosryhmiin. Hyvän hallintotavan periaatteina ovat: • omistajien oikeuksien suojeleminen ja tasapuolinen kohtelu • organisaation taloudellisten tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi • organisaation johtoelinten ohjaus- ja valvontatehtävät sekä tilivelvollisuus Tilintarkastaja Omistajat Osuuskunnan kokouksessa Hallitus Sisäinen tarkastaja Ulkoinen toimintaympäristö: Lait, asetukset, jne. Nimittää Toimitusjohtaja Sisäinen toimintaympäristö: Jäsensopimus, osuuskunnan säännöt, politiikat, ohjeistukset ja arvot Raportoi Tuko Logistics Osuuskunnan hyvän hallintotavan rakenne. Sisäisen tarkastajan tehtävää hoidettiin vuonna 2014 osana tilintarkastajien tilikauden aikaista tarkastusta. Huhtikuussa 2015 nimitettiin Tukolle oma sisäinen tarkastaja (oto). Hyvä hallintotapa sisältää tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen, riskien hallinnan, lakien ja määräysten noudattamisen valvonnan sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen asianmukaisen järjestämisen. Alavasemmalla olevassa kuviossa kuvataan Tuko Logistics Osuuskunnan hallintorakennetta nimitys- ja raportointisuhteineen. Ulkoiset sitoumuksemme ja lakisääteiset vaatimukset osaltaan ohjaavat työtä ja päätöksentekoa. Tuko on sitoutunut noudattamaan mm. seuraavia ulkoisia säännöksiä (G4-15): • kaupan alan työehtosopimus • laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuden hallintastandardit (ISO) • BSCI Code of Conduct (Business Social Compliance Initiative) • United Nordic Code of Conduct • PTY:n hankinnan eettiset normit (Päivittäistavarayhdistys 2001) • Hyvän kauppatavan periaatteet (EU-tason aloite) Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvonnassa Tuko on jäsenenä noin 20 eri järjestössä, yhdistyksessä tai liitossa, mm. Kaupan Liitossa, BSCI-organisaatiossa sekä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK). Tukon edustajia on mukana myös Päivittäistavarayhdistyksen (PTY) työryhmissä. Lisäksi Tuko on huoltovarmuuskriittisenä yrityksenä mukana Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikesektorin Kauppa- ja jakelupoolissa. Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Tullihallitus Teknokemian yhdistys ry Elintarviketeollisuusliitto Päivittäistavaratukkuliikkeet ry GS1 Finland Yleinen Teollisuusliitto Huoltovarmuuskeskus Päivittäistavarakauppa PTY ry Suomen Kaupan Liitto BSCI Elinkeinoelämän keskusliitto EK Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy Maa- ja metsätalousministeriö Kotimaiset kasvikset ry Suomen Pakkausyhdistys Suomen laatuyhdistys ry Suomen Kuluttajakuitu ry Suomen Tukkukauppiaiden liitto Tuko on osallistunut aktiivisesti BSCIn uudistettujen toimintaohjeiden eli Code of Conduct version 2.0 ja sen liitedokumenttien työstämiseen. Tärkeänä osa-alueena uudistustyössä on ollut lisäksi jäsenille, auditoijille ja tehtaille omina osioinaan suunnattu käsikirja, joka sisältää keskeisimmät muutokset toimintaohjeineen. Tukon tuotelaatupäällikkö Pirjo Heiskanen on jäsenenä BSCI työryhmissä WG Food & Primary Production sekä WG Auditing. Lisäksi Heiskanen on jäsenenä BSCI Steering Committeessa ja sen edustajana ja samalla ainoana naisjäsenenä FTA Foreign Trade Associationin hallituksessa. 7 Vastuullisuuden johtaminen Vastuullisuustyömme pohjautuu yrityksemme yhteisiin arvoihin, visioon ja strategiaan. Näihin perustuu myös yrityksemme politiikat, mm. laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuspolitiikka, hankintojen eettiset periaatteet ja henkilöstön muut toimintaohjeet. Käsittelemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti huomioiden tasapainoisesti taloudellinen, sosiaalinen sekä ympäristövastuu. Tukolla yritysvastuuasioita koordinoi toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva Vastuullisuus-yksikkö. Tukon johto päättää yritysvastuun keskeisistä periaatteista ja linjauksista ja seuraa myös niiden toteutumista. Keskeiset vastuullisuuskysymykset käsitellään Vastuullisuuden ohjausryhmässä, jossa on mukana Vastuullisuus-yksikön lisäksi ylimmän johdon edustajia eri toiminnoista. Vastuullisuus-yksikkö koordinoi johdon linjaamien vastuullisuustavoitteiden toteuttamista sekä johtamisjärjestelmän mukaisia laadun, ympäristön ja työturvallisuuden hallinnan tehtäviä yhteistyössä linjaorganisaation ja prosessien omistajien kanssa. Yksiköissä toimintaa kehitetään itsenäisesti yhteisesti sovittujen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Vastuullisuuden tavoitteet on myös kytketty Tukon palkitsemisjärjestelmiin. Vuonna 2014 uudistettiin Tukon yritysvastuustrategia yhteistyössä asiantuntijoiden, johdon ja Tukon jäsenten kanssa. Tukon yritysvastuustrategian toteutus etenee vastuullisuusohjelmalla. Tätä kuvataan tarkemmin luvussa Vastuullisuus ohjelma sivulla 13. Osana ohjelmaa asetettiin tavoitteeksi vuorovaikutuksen lisääminen vastuullisuusasioissa Tukon ja osuuskunnan jäsenten välillä, ja päätettiin käynnistää Vastuullisuuden yhteistyöryhmä (YTR). Siinä on mukana osuuskunnan jäsenten edustajia johdosta ja asiantuntijaorganisaatioista. Vastuullisuuden YTR kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa 2015. Tukon johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 laatu- ja ympäristöstandardien sekä OHSAS 18001:2007 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän mukaisesti. Sertifioinnit kattavat Keravan jakelukeskuksessamme kaupan, logistiikan ja siihen liittyvien toimitus-, tuotehallinta- ja asiakassuhdepalvelujen alueet. Johtamisjärjestelmien mukaisesti Tukolla on ympäristö- ja työterveyden ja -turvallisuuden ohjelma. Ne, kuten myös Tukon liiketoimintastrategia, kattavat vuodet 2013 - 16. 8 Vastuullisuuden johtaminen Tukon toimitusketju ja vastuullisuusvaikutukset Tukolla on suoria ja epäsuoria vastuullisuusvaikutuksia sen koko arvoketjussa. Vaikutukset voivat olla joko taloudellisia tai näkyä vaikutuksina ihmisiin tai ympäristöön. Tukon yritysvastuun tavoitteena on hallita näitä arvoketjun moninaisia vaikutuksia, kuten esim. ihmisoikeus- ja sosiaalisen vastuun kysymyksiä riskimaahankinnassa tai kuljetusten ja jakelukeskuksen ilmastonmuutosta edistäviä päästöjä. Viereisessä kuvassa on havainnollistettu Tukon toimitusketjua sekä Tukon vaikutuksia sen eri osissa. Toimitusketjun osa ja sitä kuvaava tunnusluku Tukon hankinnat 870 kotimaista 990 ulkomaista toimittajaa Tuonti- ja kotimaan hankintakuljetukset 110.000 hankintakuljetustonnia 60 yhteistyökumppania Tukon Keravan toiminnot Henkilöstö n. 800, josta Alihankkijoita n. 180 Jakelukuljetukset 260.000 toimitettua tonnia 20 yhteistyökumppania Jäsenet ja jäsenten asiakkaat Neljällä omistajaasiakkaalla Yhteensä n. 1000 myymälää ja 5000 sktoimituspistettä Jäsenet Henkilöstön palkat Taloudellinen vaikutus Maksut toimittajille Työllistäminen Sosiaalinen vaikutus Ihmisoikeuskysymykset Työturvallisuus Ympäristövaikutus Hankinnan ympäristövaikutukset (raakaaineet, vesi, jätteet) Epäsuora vaikutus Maksut yhteistyökumppaneille Maksut valtiolle (verot ja veroluonteiset maksut) Maksut yhteistyökumppaneille Tukon synergiahyödyt jäsenilleen Kilpailukyky Työllistäminen Vastuulliset hankinta- ja logistiikkapalvelut Tuote turval lisuus Työllistäminen Työllistäminen Työturvallisuus Työterveys- ja turvallisuus Työhyvinvointi Työturvallisuus Omavalvonta Omavalvonta Kuljetusten ympäristövaikutukset (polttoaine, melu ja muut päästöt) Epäsuora vaikutus Energian kulutus Päästöt Kuljetusten ympäristövaikutukset (polttoaine, melu ja muut päästöt) Suora vaikutus Epäsuora vaikutus Jätteet Veden käyttö Asiakkaat Pakkausjäte Pakkausjäte Epäsuora vaikutus 9 Vastuullisuuden johtaminen Sidosryhmävuorovaikutus Tukon sidosryhmistä tärkeimpiä ovat Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat, henkilöstö, tavaran- ja palvelutoimittajat sekä kuluttajat. Kaikkien sidosryhmien kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua. Hankintaketjuun, työturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät yhteydenotot kirjataan ja käsitellään sovittujen toimintamallien mukaisesti. Vuonna 2014 sidosryhmien esille nostamat huolenaiheet liittyivät mm. sosiaalisen vastuun kysymyksiin hankintaketjussa (yhteydenottoja Tukon jäseniltä, kansalaisjärjestöiltä ja mediasta) sekä ympäristötoimenpiteisiin lähinaapuruston kanssa. Hankintaketjun sosiaalisen vastuun kysymyksissä on käyty paljon vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Periaatteenamme on vastata kyselyihin avoimesti ja ryhtyä tarvittaessa välittömiin toimenpiteisiin epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi. Tuko haluaa osaltaan edistää myös yhteisten mallien löytymistä koskien hankintaketjun ihmisoikeuskysymyksiä ja on mukana loppuvuonna 2014 käynnistyneessä pyöreän pöydän neuvottelukunnassa yhdessä muiden kaupan alan edustajien, ministeriöiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. säännöllisesti. Saatu palaute analysoidaan ja tämän pohjalta Tukon yksiköt rakentavat toimenpidesuunnitelmat, jotka Tukon johtoryhmä vahvistaa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan osastoittain, johtoryhmässä ja laatujärjestelmän mukaisten johdon katselmusten yhteydessä. Keskeisistä palautetutkimuksista rakennetaan vuosittain yhteenvedot, jotka käsitellään niin yhtiön johtoryhmässä ja hallituksessa kuin Tukon jäsenten operatiivisen johdon kanssa. Lisäksi palautteet ja toimenpideohjelmat käsitellään henkilöstötoimikunnissa ja osastopalavereissa. Näistä tiedotetaan myös yhtiön intranetissä ja henkilöstölehdessä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on koottuna sidosryhmien odotuksia ja palautteen keruun malleja. Tukon sidosryhmät Asiakkaan asiakkaat Julkishallinto, ravintolat ym. Oppilaitokset Viranomaiset Eläinlääkäri, ympäristötarkastaja, tulli ym. Osuuskunnan jäsenet (sis. asiakkaat) Kansalaisjärjestöt WWF, Finnwatch ym. Rekrytointimarkkinat Kuluttajat Henkilöstö Pankit, vakuutuslaitokset Tavaran- ja palvelutoimittajat Media Lähinaapurusto Ammattiyhdistykset PAM ym. Rahoittajat Edunvalvonta PTY, Kaupan Liitto ym. Vuoden 2015 tavoitteenamme on selkeyttää vuoropuhelun mallia kaikkien sidosryhmienme kanssa. Tärkeimpien sidosryhmien kanssa yhteydenpitomallit ovat jo vakiintuneita ja palautetta kerätään 10 Vastuullisuuden johtaminen Sidosryhmä Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat Sidosryhmän valintaperuste Tukon omistajia ja asiakkaita ovat Wihuri, Suomen Lähikauppa, Stockmann sekä Heinon Tukku. Tuko toimii tiiviissä yhteistyössä jäsentensä kanssa laajasti organisaation eri tasoilla. Jäseniltä tulevat myös Tukon keskeiset vastuullisuusodotukset. Henkilöstö osallistuu päätöksentekoon mm. linjaorganisaation ja yhteistoiminnan kautta ja mahdollistaa vastuullisuustavoitteidemme toteutumisen. Vuoropuhelu ja palautteen keruu Sidosryhmän odotukset Tukolle ja niihin vastaaminen Asiakastyytyväisyyskyselyt. Vuorovuosin toteutetaan laaja asiakaskysely ja vuorovuosin avainhenkilöhaastattelut. Odotuksia ovat kustannustehokkaan toiminnan ja yhteisten toimintojen synergioiden lunastuksen lisäksi toimittaja- ja tuoteriskien hallinta koko hankintaketju huomioiden. Lisäksi arvostetaan ja odotetaan asiantuntijuuden jakamista sekä avointa ja tiivistä vuoropuhelua jäsenten kesken. Lisäksi: Osuuskunnan kokous, hallituksen kokoukset, johdon kehityspalaverit, yhteistyöryhmät, erilaiset prosessinohjaus- ja projektityöryhmät Henkilöstökysely koko omalle henkilöstölle Sisäinen asiakastyytyväisyyskysely, jolla mitataan toimihenkilöiden tyytyväisyyttä tukitoimintojen palveluihin Henkilöstö- ja työsuojelutoimikunnat Henkilöstö Kehityskeskustelut koko omalle henkilöstölle Kuluttajat Tavaran- ja palvelutoimittajat Vastuullisuusodotuksiin vastataan vastuullisuusohjelmassa, jossa painopisteenä hankintaketju ja yhteistyösuhteiden tiivistäminen. Henkilöstön odotuksissa nousee esille arvoperustainen työskentely, osaamisen varmistaminen, työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtiminen, ajantasainen ja riittävä tiedottaminen sekä kannustava palkitseminen. Kyselyjen pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelmat. Vuonna 2014 mm. panostettiin viestintään uudistamalla yhtiön intranet-sivut ja ottamalla käyttöön infonäytöt eri puolilla varastotiloja. Lisäksi: osastopalaverit, kehityspalaverit, johdon infotilaisuudet sekä muut palautteet ja aloitteet Kehityskeskusteluissa käydään osaaminen ja koulutustarpeet läpi. Lisäksi arvioidaan esimiestyötä ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Haluamme osaltamme varmistaa yli 1000 Tukon oma merkkituotteen ja oman maahantuonnin tuotteen hankintaketjun vastuullisuuden ja turvallisuuden. Kuluttajien odotuksia kootaan saaduista kuluttajayhteydenotoista sekä erilaisista kyselyistä ja tutkimuksista. Kuluttaja odottaa Tukolta luotettavia ja turvallisia tuotteita sekä hankintaketjun riittävää läpinäkyvyyttä ja tunnistettua jäljitettävyyttä. Tuko nojaa toimitusketjussaan vahvasti yhteistyökumppanien tuotteisiin ja palveluihin. Tukolle on ensiarvoisen tärkeää toimia luotettavien ja omassa toiminnassaan vastuullisten toimittajien kanssa. Tämän merkitys kasvaa, kun on kyse pitkistä ja toisaalta maantieteellisesti kauas ulottuvista raaka-aineketjuista. Oma merkki- ja oman maahantuonnin toimittajia on noin 250 kpl. Säännölliset tapaamiset, jossa kerätään ja saadaan palautetta. Asiakaspalvelukeskus vastaanottaa ja käsittelee kuluttajapalautteet. Vastuullinen hankintaketju on vastuullisuusohjelmamme painopiste. Suomi Tänään –tutkimus kaupan omista merkeistä (Taloustutkimus) Saadut kuluttajapalautteet käsitellään tapauskohtaisesti asiantuntijoiden kanssa ja huomioidaan myös tuotekehityksessä. Tavaran- ja palvelutoimittajat odottavat Tukolta luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyösuhdetta. Vuosittainen kolmannen osapuolen tavarantoimittajatyytyväisyystutkimus, viimeksi mukana 74 tavarantoimittajaa. Kaikessa yhteistyössä Tukolle on tärkeää toimia Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaisesti. Partneruusohjelma tärkeimpien tavaran- ja palvelutoimittajien kanssa. BSCI-yhteistyössä riskimaissa toimivien tavarantoimittajien koulutukset ja auditoinnit. Sidosryhmävuorovaikutus 11 Vastuullisuuden johtaminen Tunnistetut olennaiset näkökohdat Tukon toiminnan olennaiset, sidosryhmien vastuullisuusnäkemyksiin ja odotuksiin perustuvat vastuullisuusnäkökohdat tunnistettiin ja vahvistettiin alkuvuonna 2014. Selvityksen taustaksi oli koottu laaja listaus odotuksia sidosryhmittäin. Näiden lisäksi huomioitiin kansainväliset standardit sekä globaalit megatrendit, joista koottiin lista keskeisimmistä tunnistetuista yritysvastuukysymyksistä. Näitä näkökohtia arvioitiin asiantuntijatyöpajassa kolmen eri ulottuvuuden kautta, joita olivat merkitys sidosryhmille, merkitys liiketoiminnalle sekä vaikutus arvoketjussa. Myös Tukon johtoryhmä käsitteli ja hyväksyi olennaisuusmatriisin, ottaen priorisoinnissa huomioon sidosryhmäselvityksen tulosten lisäksi Tukon strategian ja vastuullisuuden linjaukset. Yritysvastuun strategiaprosessin yhteydessä olennaisuusmäärittelyä arvioitiin vielä uudestaan ja matriisiin tehtiin pieniä muutoksia. Vieressä on kuvattuna Tukon tunnistetut vastuullisuuden näkökohdat osa-alueittain ryhmiteltynä. Pystyakselilla on kuvattuna niiden merkitys sidosryhmille ja vaaka-akselilla nykyinen tai potentiaalinen merkitys Tukon liiketoiminnalle. Lisäksi arvioitiin kunkin näkökohdan merkitystä arvoketjulle. Pallon koko kuvaa näkökohdan merkittävyyttä arvoketjussa. Näkökohdista muodostettiin neljä kokonaisuutta, joita ovat: vastuullinen hankintaketju, asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi, henkilöstön hyvinvointi sekä ympäristön huomiointi toiminnassa. Vastuullinen hankintaketju 1. Elintarviketurvallisuus ja laatu 2. Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys 3. Hyvät kauppatavat 4. Sosiaalinen vastuu toiminnassa Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 5. Lisäarvon tuottaminen jäsenille 6. Työllistäminen yhteisössä 7. Suora taloudellinen lisäarvo jäsenille ja yhteisölle Henkilöstön hyvinvointi 8. Työterveys ja turvallisuus 9. Hyvä työnantajuus 10. Henkilöstön osaaminen 11. Tasavertaiset mahdollisuudet Ympäristön huomiointi toiminnassa 12. Jätteiden hyötykäyttö 13. Energia- ja materiaalitehokkuus 14. Kuljetusten ympäristötehokkuus 12 Vastuullisuuden johtaminen Vastuullisuusohjelma Tukon uudistettu yritysvastuustrategia ulottuu vuoteen 2020 ja sen visiona on, että ”Tuko on toimitusketjunsa luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri”. Tämä tulevaisuuden tahtotila saavutetaan panostamalla valittuihin menestystekijöihin ja vahvistamalla menestyksen mahdollistavia tekijöitä, kuten henkilöstön osaamista ja arvojen mukaista toimintaa. VASTUULLISUUSTEEMAMME Yritysvastuun strategian pohjalta käynnistyi vuoden 2015 alussa Tukon vastuullisuusohjelma. Sen perustana ovat vastuullisuusnäkökohdista muodostetut teemakokonaisuudet. Perinteiset vastuullisuuden osa-alueet – taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu – tulevatkin jatkossa näkymään näiden neljän vastuullisuusteeman kautta: Henkilöstön hyvinvointi 8. Työterveys ja turvallisuus 9. Hyvä työnantajuus 10. Henkilöstön osaaminen 11. Tasavertaiset mahdollisuudet Vastuullinen hankintaketju 1. Elintarviketurvallisuus ja laatu 2. Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys 3. Hyvät kauppatavat 4. Sosiaalinen vastuu toiminnassa Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 5. Lisäarvon tuottaminen jäsenille 6. Työllistäminen yhteisössä 7. Suora taloudellinen lisäarvo jäsenille ja yhteisölle VISIO Hankintaketjussamme huomioidaan eettisyys, turvallisuus sekä sosiaalinen vastuu Hallitsemme ympäristövaikutuksiamme arvoketjussa Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi tarkoittaa sitä, että kannamme taloudellisen vastuumme kaikille sidosryhmillemme. Asiakkaiden kannattava toiminta on menestyksemme edellytys. Olemme kilpailukykyisiä ja kustannustehokkaita. Tunnistamme myös roolimme osana yhteiskuntaa ja lähiyhteisöä. TAVOITTEET Vastuullisuus näkyy tuote- ja palvelutarjoomassamme Tiivis sidosryhmäyhteistyö kautta arvoketjun ja sitä tukeva vastuullisuusviestintä Toimintaamme ohjaa asiakkaidemme ja yhteisön etu Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö varmistavat menestyksemme Ympäristön huomiointi toiminnassa 12. Jätteiden hyötykäyttö 13. Energia- ja materiaalitehokkuus 14. Kuljetusten ympäristötehokkuus Vastuullisella hankintaketjulla tarkoitetaan vastuullisia toimintatapoja koko tilaus-toimitusketjussa. Edellytämme tätä myös yhteistyökumppaneiltamme eli tavaran- ja palvelutoimittajilta. Meille on tärkeää tarjota asiakkaillemme hyvälaatuisia, turvallisia tuotteita ja palveluja. Omissa merkeissä ja omassa maahantuonnissa parannamme jatkuvasti koko hankintaketjumme vastuullisuutta, brändituotteissa keskitymme omaan osuuteemme arvoketjussa. LOPPUTULEMA on toimitusketjunsa luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri Käytössämme ovat monipuoliset ja asiantuntevat resurssit verkostoja hyödyntäen Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa toiminnan kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden Standardit ja sitoumukset ohjaavat liiketoimintaa Ympäristön huomiointi toiminnassa näkyy siten, että vähennämme jatkuvasti oman toimintamme ympäristövaikutuksia toimimalla resurssitehokkaasti, eli säästävällä luonnonvarojen käytöllä, päästöjen minimoinnilla sekä energiatehokkuudella. Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta sekä työturvallisuudesta. Vahvistamme arvojemme mukaista toimintaa. 13 Vastuullisuuden johtaminen Vastuullisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet • • • Hankinnassa otamme käyttöön uuden BSCI-periaatteiden mukaisen toimintamallin sisältäen vastuullisen hankinnan vaatimukset toimittajille ja heidän liikekumppaneilleen sekä oman toimintamme sopeuttaminen vaatimusten mukaiseksi. Vastuullinen hankintaketju Asiakkaan ja yhteisön parhaaksi Logistiikkatoiminnoissa valmistaudumme OIVA elintarvikevalvonnan tarkastusmallin käyttöönottoon huomioimalla sen osana varastomme laitosvalvontaa. Lisäksi keskitymme kuljetusten ympäristötehokkuuden parantamiseen sekä jätehallinnan tehostamiseen. Käynnistämme erilaisia Lean-tehostamishankkeita ja jatkamme henkilöstön työhyvinvointiohjelmaa. Parannamme vastuullisuustiedon keruuta, analysointia ja jakamista. Läpinäkyvyyttä lisätään myös kehittämällä vastuullisuusasioiden viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä. Vieressä olevassa taulukossa on kooste vuoden 2014 toteumista sekä tavoitteista vuodelle 2015. Näkökohdittaisia tavoitteita tullaan joiltakin osin vielä tarkentamaan vuoden 2015 aikana. Elintarviketurvallisuus ja laatu Toimittaja- ja tuotehyväksyntämalli käytössä kaikkien oma merkkitoimittajien ja tuotteiden osalta Tavoite vuodelle 2015 Prosessien kehittäminen GRI G4 näkökohta PR2 Uuden yhteispohjoismaisen työkalun käyttöönotto toimittajakilpailutuksissa OIVA-valmiudet ja käyttöönotto 91 % oma merkki- tuotteista eräseurannassa 95 % oma merkki- tuotteista eräseurannassa Omissa merkeissä pieni osa kalatuotteista WWF:n kalaoppaassa vältettäväksi luokiteltuja Vuoden lopulla 0 % oma merkki -kalatuotteista WWF:n kalaoppaassa vältettävien listalla Hyvät kauppatavat Ei riitatilanteita Ei riitatilanteita Sosiaalinen vastuu toiminnassa Osallistuminen BSCI:n uudistettujen periaatteiden valmistelutyöhön BSCI:n uudistettujen periaatteiden käyttöönotto Suora taloudellinen lisäarvo Taloudellisen lisäarvon tuotto jäsenille hyvällä tasolla Asiakastyytyväisyys Asiakashaastattelujen perusteella hyvä, jopa edellisvuotta parempi taso Ylläpidetään hyvä asiakastyytyväisyys. Osastokohtaisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen. PR5 Työterveys ja – turvallisuus Tapaturmataajuus 24,6 (alan keskiarvo 30) Tapaturmataajuus < 27 LA6, LA16, SO8 Uusi työhyvinvointiohjelma 2014- 16 käynnistyi ja eteni suunnitellusti Edetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti, käynnistetään mm. Konkari-ohjelma yli 57vuotiaille. Tuotteiden ja raakaaineiden jäljitettävyys Hyvä työnantajuus Henkilöstön osaaminen PR9 Kustannustehokas toiminta, budjetissa pysyminen Tarkennuksia taloudellisiin mittareihin, toimintolaskentatyökalun laajentaminen Henkilöstötyytyväisyys parani: Tukon työnantajakuva sai hyvät arviot: 4,27 Vuonna 2015 ei tehdä henkilöstökyselyä (th) ja 3,94 (tt) Kilpailukykyosaamiskoulutus: neuvottelutaidot PR4 PR4 SO7 LA15 HR10-11 SO9-10 EC1 LA1-2, LA4 Kilpailukykyosaamiskoulutus: Lean-osaaminen Perehdytyksen uudistaminen, käynnistettiin Tervetuloa Taloon – malli uusille tukolaisille LA9, LA11 Koulutustunnit toimihenkilöillä yli tavoitteen, työntekijöillä lähellä tavoitetta Tasavertaiset mahdollisuudet Ympäristön huomiointi toiminnassa • Vastuullisuusnäkökohta Toteuma 2014 Henkilöstön hyvinvointi Vuonna 2015 teemana on: Yritysvastuu näkyy ja vaikuttaa omassa työssämme. Tässä keskeisenä tavoitteena on tuoda vastuullisuuden osa-alueita entistä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi osaksi jokaisen tukolaisen työpäivää ja sitä kautta myös yhteistyöhön sidosryhmiemme kanssa. Tavoitteenamme on keskittyä seuraaviin asioihin. Vuositavoitteet Jätteiden hyötykäyttö Energia- ja materiaalitehokkuus Kuljetusten ympäristötehokkuus Edetty tasa-arvosuunnitelman mukaisesti Tasa-arvosuunnitelman mukaan, ei poikkeamia Hyötykäyttöaste jäi tavoitteesta ollen 93 (tavoite 94) Hyötykäyttöaste 95 Biojätteen määrää ei tavoitteiden mukaan onnistuttu vähentämään Biojätemäärän vähentäminen PYR-raportoitavat pakkausmäärät vähenivät 3 % PYR-pakkausmäärien optimointi LA12 LA13 EN23 Jätehallinnan uudistus Energiankulutus -2 % Hävikin tarkennukset ja vähentäminen Pakkausvalintojen ohjaaminen Paluulogistiikan kehittäminen EN1-2 EN3 EN6 Päästöt – 7 % Päästöjen vähentäminen EN15-17 Reittioptimointijärjestelmän käyttöönotto Keravan suorajakelussa Kuljetusten ympäristövaikutusten parantaminen pääkaupunkiseudun pilotilla EN30 Energiankulutus – 9 % (tavoite -2 %) 14 Vastuullinen hankintaketju Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet Vastuullisen hankintaketjun johtaminen perustuu hankinnan eettisiin periaatteisiin sekä erilaisiin vastuullisuuslinjauksiin. Näitä ovat BCSIn Code of Conduct, United Nordicin Code of Conduct sekä omien merkkien Quality Policy. Hankintaneuvotteluissa on lisäksi sitouduttu toimimaan Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaisesti (EU:n komission sekä elintarvikeketjun EU-järjestöjen yhteiset periaatteet). Tuko on ollut pitkään eurooppalaisen BSCI -auditointijärjestelmän (Business Social Compliance Initiave) jäsenenä ja osallistunut aktiivisesti sen kehittämiseen ja uudistamiseen niin työryhmissä kuin hallinnossakin. Tuko on sitoutunut noudattamaan BSCI-periaatteita sekä asettamaan tavoitteet niin vuosittain auditoitaville tehtaille kuin kehittämään auditointien laadullista tasoa. Pitkällä aikavälillä tavoite on parantaa työoloja pysyvästi ja lisätä tavarantoimittajien tuntemusta vastuullisesta toiminnasta. Laadullisten tulosten kehittyminen positiivisesti vaatii yhteistyötä koko ketjussa. Suurimpia kehityksen kohteita ovat mm. työajat ja niiden noudattaminen, palkkaus, lapsityövoima, työturvallisuus ja -terveydenhuolto, dokumentoinnin puute sekä johdon sitoutuminen. Pohjoismaisessa yhteistyössä Tuko käyttää lisäksi yhteisosto-organisaationsa United Nordicin Code of Conductia, joka noudattaa pääosin BSCI vaatimuksia. Pohjoismaisissa yhteisostoissa sovelletaan lisäksi United Nordicin eettisiä periaatteita, jotka sisältävät linjaukset tuote- ja toimittajavalinnalle. BSCI Code of Conduct uusiutui vuonna 2014 ja sitä vastaan auditoinnit alkavat keväällä 2015. Tämä uudistus on Tukon tavoitteissa painopisteenä vuonna 2015. Tavoitteena on laajentaa BSCI-periaatteet kattamaan kaiken Tukon hankinnan. BSCI Code of Conductin linjaukset ovat: • • • • • • • • • • • Järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus Syrjintäkielto Oikeudenmukainen korvaus Kohtuulliset työajat Työterveys ja -turvallisuus Ei lapsityötä Nuorten työntekijöiden erityinen suojelu Ei epävakaita työsuhteita Ei velkaorjuutta Ympäristönsuojelu Eettinen liiketoiminta Olennainen näkökohta: Sosiaalinen vastuu toiminnassa G4-LA15 Merkittävät nykyiset ja mahdolliset negatiiviset työoloihin liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet, G4-HR10 Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ihmisoikeuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti, G4-HR11 Merkittävät nykyiset ja mahdolliset negatiiviset ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet, G4-SO9 Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti, G4-SO10 Merkittävät nykyiset ja mahdolliset negatiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet Ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja työolojen parantamisessa on pääsääntöisesti keskitytty hankintaan alueilta ja maista, joissa tavarantoimittajien toiminnassa on havaittu ongelmia. Tarkastelua ja valvontaa tehdään kuitenkin myös muualla, mikäli siihen on perusteita ja valmistuksen olosuhteisiin ja tavarantoimittajan toimintaan kohdistuu epäilyksiä. Myös tuotteiden riskimaaperäisten pääraaka-aineiden taustat avataan ja varmistetaan lopputuotteen valmistusmaasta riippumatta. Tukon linjauksissa riskimaiksi ja -alueiksi luokitellaan maat, joissa riskit työntekijöiden olosuhteiden ja ihmisoikeuksien loukkaamiseen ovat olemassa ja todennettuja. Kaikista oma merkki -hankinnoista riskimaahankintaa on noin 10% arvosta laskettuna. Tyypillisiä Tukon valikoimissa olevia näiltä alueilta tulevia tuotteita ovat kala-, hedelmä- ja vihannessäilykkeet, nuudelit, tee, kaakao ja kahvi sekä maataloustuotteet kuten tuoreet hedelmät ja vihannekset. Alkuperiä näille tuotteille ovat puolestaan Thaimaa, Turkki, Kiina ja Intia sekä useat Afrikan ja Etelä-Amerikan valtiot. Vuonna 2014 tammikuussa Finnwatch julkaisi toisen raporttinsa (Ojasta allikkoon) työoloista Thaimaan ananasmehutiiviste- ja tonnikalatehtailta. Raportti toi edelleen esille vakavia epäkohtia tehtailla, vaikka korjaaviin toimenpiteisiin oli ryhdytty välittömästi edellisen vuonna 2013 julkaistun raportin (Halvalla on hintansa) jälkeen. Seurantaa vahvistettiin, mutta nähtävissä on, että ongelmat toistuvat ja vaaditaan edelleen lisääntyvää yhteistyötä ja avoimuutta koko hankintaketjussa. Tuko on jatkanut vuoden 2013 lopulla tekemiensä thaimaa- 15 Vastuullinen hankintaketju laisten tonnikala- ja ananastehtaiden auditointien paljastamien ongelmien korjaamista tiiviissä yhteistyössä toimijoiden kanssa. Thaimaassa erityisesti Myanmarista kotoisin olevien siirtotyöntekijöiden työolosuhteet ja ihmisoikeudet ovat olleet tärkeänä valvonnan ja parantamisen kohteina. BSCI valitusmekanismit. BSCI:llä on käytössään valitusmekanismeja liittyen hankintaketjun sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Valitusmekanismeista ja niiden työvälineistä järjestetään koulutuksia BSCI:n jäsenille ja heidän tavarantoimittajilleen. Tukon tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan käyttää näitä työvälineitä voidakseen puuttua kielteisistä vaikutuksista kärsivien yksilöiden tilanteisiin tehokkaasti ja ryhtyä käytännöntason korjaaviin toimenpiteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvien kauppatapojen mukaiset periaatteet Olennainen näkökohta: Hyvät kauppatavat Myanmarilaisille siirtotyöläisille pidettävä kokous tehtaalla. Heillä on 10 edustajaa yrityksen kuukausittaisissa kokouksissa. BSCI auditointien piirissä on ollut vuoden 2014 aikana reilut 2/3 tavarantoimittajista/tehtaista riskimaista. Kaikki kyseiset toimijat valmistavat Tukon oma merkki -tuotteita. Kahdella toimijoista on lisäksi SA8000 sertifiointi. Vuonna 2014 ei tehty sopimuksia uusien toimittajien kanssa. Tavoitteemme on, että toimimme ainoastaan BSCI tai vastaavan vaatimustason täyttävien yritysten kanssa. Edellä mainittujen kolmannen osapuolen suorittamien sertifiointien ja auditointien lisäksi hyväksymme myös muita järjestelmiä ja aloitteita, kuten ETI (sosiaalinen vastuu), Rainforest Alliance (ympäristö/sosiaalinen vastuu), Reilu Kauppa (sosiaalinen/ympäristö), MSC (kalastus) sekä UTZ (ympäristö/sosiaalinen) ja näistä on merkittynä järjestelmän tuotemerkki pakkauksissa. G4-SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien oikeustoimien lukumäärä ja oikeuden päätökset Tuko rekisteröityi maaliskuussa 2014 osaksi EU-tasoista toimintamallia hyvien kauppatapojen edistämiseksi. Toimintamallin taustalla on EU-komission huoli pienten elintarviketuottajien ja vähittäiskauppiaiden mahdollisuuksista toimia suurten ketjujen ja kauppakumppanien kanssa samoilla markkinoilla tilanteessa, jossa suuret toimijat valtaavat markkinaosuuksia. Rekisteröitymisen yhteydessä Tuko sitoutui noudattamaan omalta osaltaan seuraavia periaatteita: • Kuluttajat: Sopimusosapuolten on aina otettava huomioon kuluttajien edut ja toimitusketjun yleinen kestävyys yritysten välisessä suhteessa. Sopimusosapuolten on varmistettava maksimaalinen teho ja voimavarojen optimointi tavaroiden jakelussa koko toimitusketjussa. • Sopimusvapaus: Sopimusosapuolet ovat riippumattomia taloudellisia yksiköitä, jotka kunnioittavat toistensa oikeutta suunnitella oma strategiansa ja toimintalinjansa. Tämä kattaa mm. vapauden riippumattomaan päätöksentekoon sopimukseen osallistumisesta. • Hyvän kauppatavan mukainen menettely: Sopimusosapuolten on meneteltävä toistensa kanssa vastuullisesti, hyvää liiketapaa noudattaen. Epäoikeutetun tai epäsuhtaisen riskin siirtäminen toiselle sopimusosapuolelle on kiellettyä. Käytännössä malli tarkoittaa mm. sopimusten kirjallista muotoa, ennakoitavuutta, joka estää mm. yksipuoliset sopimusmuutokset, sopimusten noudattamista, tietojenvaihdon huolellisuutta ja kilpailuolosuhteiden huomioimista sekä luottamuksellisuutta. Hyvien kauppatapojen tavoitteena on ko. periaatteiden jalkauttamisen lisäksi riitatapausten nopea ja joustava ratkaiseminen. Riitatapausten ratkaisemiseksi mallissa on luotu eriasteisia toimintamalleja. Rekisteröityessään yritykset sitoutuvat ratkaisemaan hyvien kauppatapojen periaatteisiin liittyvät riidat jollain yhteisesti sovitulla toimintamallilla. Tukoa koskevia riitoja ei ole ollut riitojenratkaisumenetelmissä vuonna 2014. 16 Vastuullinen hankintaketju Tuoteturvallisuus ja laatu Olennainen näkökohta: Elintarviketurvallisuus ja laatu G4-PR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä, jaoteltuna lopputulosten mukaan, G4-PR4 Tuote- ja palveluinformaatioon ja -merkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä, jaoteltuna lopputulosten mukaan, G4-PR9 Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen rahamääräinen arvo Tuoteturvallisuus on yksi lainsäädännön tiukimmin säätelemistä vastuullisuuden osa-alueista. Tukolla vastuullisuus tuoteturvallisuudessa tarkoittaa mm. tehokkaita riskienhallintajärjestelmiä, tilaus-toimitusketjun hallintaa sekä tiivistä yhteistyötä tavarantoimittajien ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on omalta osaltamme varmistaa, että hankkimamme, maahantuomamme, varastoimamme ja kuljettamamme tuotteet ovat turvallisia ja lainsäädännön mukaisia ja säilyvät sellaisina aina kuluttajille asti. Tukon jakelukeskus Keravalla on elintarvikevarastolaitos. Omavalvontasuunnitelma toimii osana tuoteturvallisuuden riskienhallintaa ja se kattaa Tukolla elintarvikkeiden lisäksi muita tuoteryhmiä, kuten tupakka- ja alkoholituotteet, lemmikkieläinten rehut, käyttötarvikkeet Uuden tuotteen tarve/ idea Tuotteen lopettaminen Potentiaalisten toimittajien kartoitus Toimittajien arviointiprosessi Tuotteen valinta Päätös tuotteesta Tuotteiden arviointiprosessi • Toimittajien taustat • Kyselylomake • Sertifioinnit • Tarvittaessa tarkempi selvitys (tuoteturvallisuus, sosiaalinen vastuu, ympäristö, prosessit) • Mahdollinen auditointi Myyntiin vapauttaminen Valmistautuminen ensimmäiseen tuotantoerään •Näytteiden testaus • Spesifikaatiot • Tuotetiedot • Pakkaukset • Mahdollinen testaus ulkoisessa laboratoriossa LISÄKSI •Näyte ensimmäisestä tuotanto/saapumiserästä •Aistinvarainen arviointi • Tarvittaessa laboratoriotestaus Tuote asiakkaalla Kontrollit • Asiakas- ja kuluttajapalautteiden käsittely • Aistinvaraiset arvioinnit ja testaukset tuotteen elinkaaren aikana • Testaus ulkoisissa laboratorioissa näytteenottosuunnitelman mukaan • Jatkuvaa viranomaisvalvontaa • Velvoitteet ensisaapumisvalvonnassa • Satokausituotteet arvioidaan aina satokauden vaihtuessa Omien merkkien ja oman maahantuonnin toimittaja- ja tuotevalintaprosessi sekä pesu- ja puhdistusaineet. Omavalvontasuunnitelman toimivuutta sekä riittävyyttä suhteessa lainsäädäntöön ja toiminnan laajuuteen valvovat viranomaiset säännöllisillä tarkastuksilla. Tuoteturvallisuuden perusasiat käydään läpi työntekijöiden perehdytysvaiheessa ja tietoja päivitetään tarpeen mukaan erilaisilla koulutuksilla. Lisäksi olemme varmistaneet tuoteturvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä toimivien henkilöiden osaamisen erityisesti elintarvikehygieniaan liittyvissä asioissa kouluttamalla ja edellyttämällä hygieniapassiin vaadittavan osaamistestin suorittamista. 17 Vastuullinen hankintaketju 2014 aikana, kuitenkin niin, että viime vuonna konkreettisia auditointeja tehtaille ei uudistettu. Tuotteita arvioidaan myös tuotteen elinkaaren kuluessa. Tuotteilla on tavarantoimittajan spesifikaatio, josta selviävät niin ainesosat, allergeenit, ravintoarvot kuin tarvittavat varoituksetkin. Ehdolla olevat tuotteet testataan aistinvaraisesti ja tuoteriskejä sisältävät testataan myös ulkopuolisessa laboratoriossa ennen hyväksyntää. Valikoimissa olevia ja sinne valittavia tuotteita seurataan ja testataan päiväysmerkintään asti. Mikäli jo markkinoilla olevassa tuotteessa löytyy poikkeamia, jotka tuoteturvallisuuden vuoksi aiheuttavat kuluttajalle terveysriskin, ne poistetaan markkinoilta viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Omien merkkien ja oman maahantuonnin toimittaja- ja tuotevalinta. Oma merkki -tuotteiden laatua ja turvallisuutta ohjaa Vastuullisuus-yksikkö kiinteässä yhteistyössä hankinnan, tavarantoimittajien, sekä viranomaisten ja yhteistyölaboratorioiden kanssa. Toimittajaa ja tuotetta valittaessa toimittajan taustat varmistetaan ja toimijoilta edellytetään tuotteiden osalta voimassa olevaa laatusertifiointia (esim. BRC, IFS, ISO22000); maataloustuotteista GlobalGAP ja kotimaisilla toimittajilla käytössä Kotimaiset Kasvikset ry:n kokoama alan hyvät tuotantomenetelmät -ohjeistus (Laatutarha). Vuonna 2014 esim. Thaimaasta on saatu tutkimustuloksia kemikaalien käytöstä ananaksen viljelyssä; lannoitteissa sekä torjunta-aineina ja niiden vaikutuksesta ympäristöön ja työntekijöiden terveyteen. Työ on aluillaan ja sitä tullaan kehittämään sekä seuraamaan jatkossa mahdollisuuksien mukaan niin Thaimaassa kuin muissakin alkuperissä. Tehtaita ja tavarantoimittajia auditoidaan myös itse. Auditoinneilla tarkistetaan mm. tuotantotilat ja -olosuhteet, toimijan laboratorio tai laboratoriokäytännöt, prosessi, raaka-aineet sekä allergiaosaaminen ja lainsäädännön tuntemus. Riskimaissa erityistä painoarvoa asetetaan työoloille ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Vuonna 2104 tehtiin 4 auditointia (2013: 23), joista kaikki olivat EU-alueen tai kotimaisia toimijoita. Riskimaa auditointeja tehtiin Thaimaassa marrasjoulukuussa 2013 yhteensä 13. Näiden auditointien seurantaa ja korjaavien toimenpiteiden valvontaa on tehty vuoden Omien merkkien tuotevastuu 2012 Auditoidut tavarantoimittajat (kpl) 21 2013 2014 23 4 Tutkitut tuotenäytteet (kpl) 354 465 428 Kuluttajapalautteet (kpl) 1417 1560 1411 Takaisinvedot kuluttajilta (kpl) 0 0 2 Vastuullisesti tuotetut Oma merkki -tuotteet (mm. Luomu, Joutsenmerkki, Reilu Kauppa) 27 32 28 2012 2013 2014 Omien merkkien sosiaalinen vastuu riskimaahankinnoissa Riskimaaostot Oma merkki -tuotteissa (% arvosta) 10 10 10 SA 8000 sertifioidut tavarantoimittajat (kpl) 4 2 2 BSCI-auditointiprosessissa olevat tavarantoimittajat (kpl) 13 20 20 Muissa auditointijärjestelmissä mukana olevat tavarantoimittajat (kpl) * 6 7 4 * Muita hyväksyttyjä auditointijärjestelmiä ovat mm. ETI, SEDEX, Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja UTZ 18 Vastuullinen hankintaketju Olennainen näkökohta: Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys Jäljitettävyys tuotevalinnassa. Tuotteita valittaessa oma merkki -tuotteiksi tai omaan maahantuontiin, tavarantoimittajilta pyydetään selvitys myös tuotteiden raaka-aineiden alkuperistä ja taustoista, mikäli tuotteessa on useita komponentteja eikä ole oletettavaa, että alkuperä tai toimittaja on sama kuin pääraaka-aineella. Koska hankintaketjut ovat pitkiä, ei aina voida turvautua ainoastaan elintarviketurvallisuuden sääntöön yksi askel eteenpäin yksi taaksepäin vaan hankintaketjua on tarkasteltava laajemmin. Eräseuranta. Tukon eräseurannalla jäljitetään tuotteita niiden valmistuksesta lähtien seuraamalla tavarantoimittajan eräkoodeja, jotka on laadittu ohjeiden mukaisesti niin vähittäis-, myyntierä- kuin lavatasollakin. Eräkoodit linkkiytyvät tuotteiden parasta ennen -päiväyksiin ja muodostavat varastoon saapumistietojen ohella seurannan takaisin valmistukseen ja pohjan varastolta eteenpäin liikkumiseen vähittäiskauppaan asti. Luonnon monimuotoisuus. Kalastustuotteiden osalta tavoitteena on pyrkimys noudattaa WWF:n kalalinjauksia ja pyrkiä tuotteisiin, jotka ovat jäljitettävissä kalastusalueiden ja pyyntitapojen mukaan sekä noudattavat suosituksen ”liikennevaloja”. Tässä on edetty viime vuoden aikana, valikoimiin on tullut MSC-merkittyjä tuotteita ja punaiseksi merkityt tuotteet ovat vähentyneet. Kuluttajapalautteet Omien merkkien ja Tukon maahantuomien tuotteiden kuluttajapalautteet käsitellään asiakaspalvelukeskuksessamme, johon palautteet tulevat pääsääntöisesti wwwsivujen palautelomakkeen kautta. Reklamaatioiden määrä suhteutettuna myytyihin kappalemääriin on vähentynyt edellisvuoteen nähden. Vuonna 2014 kuluttajapalautteita otettiin vastaan yhteensä 1411 kpl (2013: 1560), joista 28 luokiteltiin vakaviksi tai erittäin vakaviksi (2013: 50). Noin 95 % palautteista oli tuotelaatureklamaatioita. Tyypillisin reklamaatio liittyi tuotteen epätyypilliseen hajuun, makuun tai rakenteeseen. Mikäli kyseessä on vakava tai samaan tuotteeseen usein kohdistuva reklamaatio, käynnistetään tuotteen ja sen saapumiserän tarkempi tutkinta. Tukolla työskentelee lähes 200 hygieniaosaajaa Tukon jakelukeskuksessa vastaanotetaan, varastoidaan, keräillään ja kuljetetaan vuorokauden aikana lähes 1000 tonnia tuotteita, joista valtaosa on pakattuja elintarvikkeita kuten säilykkeitä, juomia, hedelmiä ja vihanneksia, juustoja, jugurtteja, lihajalosteita ja paljon muuta. Vaikka jakelukeskuksessa ei käsitellä elintarvikelain määritelmän mukaisia helposti pilaantuvia, pakkaamattomia elintarvikkeita, Tukon linjauksen mukaan kriittisissä tehtävissä työskentelevillä henkilöillä tulee olla lakisääteisen vaatimuksen täyttävä elintarvikehygieniaosaaminen, joka osoitetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mallin mukaisella osaamistodistuksella eli ”hygieniapassilla”. Vuoden 2014 syksystä lähtien kaikilla varastossa työskentelevillä henkilöillä on ollut mahdollisuus osallistua koulutukseen ja hygieniaosaamistestiin osana työnantajan tarjoamaa koulutusta. Koulutus on käsittänyt itseopiskelumateriaalin sekä lyhyen, mutta tiiviin tietopaketin elintarvikehygienian perusasioista painottuen elintarviketurvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin ja niihin keinoihin, jolla Tuko omalta osaltaan varmistaa, että elintarvikkeet päätyvät turvallisina aina kuluttajan ruokapöytään asti. Koulutukset ovat toimineet myös osana Tukon valmistautumista toukokuussa 2015 alkaviin OIVA-järjestelmän mukaisiin viranomaistarkastuksiin. 19 Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Toimiminen asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi merkitsee Tukolla asiakaslähtöistä, kustannustehokasta toimintaa ja taloudellisesta vastuusta huolehtimista. Tällä tarkoitetaan sertifioitujen hallintajärjestelmien ja hyvän hallintotavan mukaisesti lainmukaista ja hyvää talouden hoitoa, jolla vastataan osuuskunnan jäsenien palvelu-, tehokkuus- ja tulosodotuksiin. Innovatiiviset ratkaisut ovat tärkeä osa kustannustehokasta toimintaamme. Tarjoamme myös pysyviä työpaikkoja sekä tuotamme taloudellista hyvinvointia yhteiskunnalle. Talouden hallinnon perustehtävänä on tukea liiketoiminnan päätöksentekoa luotettavilla ja reaaliaikaisilla taloudellisilla laskelmilla ja analyyseillä, sekä huolehtia yhtiön taloudenpidon velvoitteista. Periaatteenamme on turvata kaikille jäsenille samanaikaisesti, viipymättä ja tasapuolisesti riittävä ja oikea tieto osuuskunnan taloudellisesta suorituskyvystä. Olemme suoraan ja välillisesti merkittävä veronmaksaja ja yksi Keravan suurimmista työnantajista, huomattava tuotteiden ja palveluiden ostaja, investoija sekä yhteistyökumppani monelle taholle. Asiakastyytyväisyys Olennainen näkökohta: Lisäarvon tuottaminen jäsenille G4-PR5 Asiakastyytyväisyys Tukon toiminnan peruslähtökohta on lisäarvon tuottaminen jäsenille, oli sitten kyse taloudellisesta tai toiminnallisesta lisäarvosta. Tukon yritysvastuutyö erityisesti hankintaketjun osalta on jäsenillemme tärkeä lisäarvotekijä. Tämä ilmeni myös alkuvuonna 2015 tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä. Keräämme säännöllisesti palautetta kaikilta tärkeimmiltä sidosryhmiltämme. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti erilaisissa jäsentapaamisissa ja yhteistyöpalavereissa sekä asiakaspalvelumme kautta. Asiakastyytyväisyyttämme myös mitataan vuosittain niin ulkoisten kuin sisäistenkin asiakkuuksien näkökulmasta. Asiakastyytyväisyyden mittaukset ovat keskeinen osa varmistettaessa toimintamme jatkuvaa kehittymistä sekä tehtyjen toimenpiteiden onnistumisen arviointia. Laaja asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi ja välivuosina palaute kerätään kohdennetuin haastatteluin. Alkuvuonna 2015 Tukon johtoryhmän jäsenet kävivät haastattelemassa asiakkaiden tukiorganisaatioiden, myymälöiden ja sk-toimituspisteiden edustajia keräten palautetta 25 eri taholta. Haastatteluissa kerättiin yleisarvio Tukon toiminnasta, palautetta vuoden 2014 onnistumisista ja haasteista, sekä kartoitettiin tulevia kehittämiskohteita. Vastauksena kysymykseen ”Minkä arvosanan annat Tukon kuluneen vuoden toiminnalle kokonaisuutena?” saatiin keskiarvoksi 4,01 (asteikolla 1-5) (2013: 3,9 tulokset eivät täysin vertailukelpoisia). Tukon koetaan tuottavan aitoa lisäarvoa asiakkailleen, logistiikkatoimintoja pidetään erittäin vahvana ja kehittyvänä, myös yritysvastuuseen liittyvien asioiden hoidon nähtiin olevan erinomaisella tasolla. Myös kehitettävää löytyi ja ne on liitetty osaksi tämän vuoden toimenpidesuunnitelmia. Taloudellisen lisäarvon tuottaminen Olennainen näkökohta: Suora taloudellinen lisäarvo G4-EC1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen, G4-EC8 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Taloudellinen menestyminen mahdollistaa vastuullisuuden muiden osa-alueiden pitkäjänteisen kehittämisen. Tukon vuosi 2014 oli taloudellisesti hyvin tasapainossa: vaikka tuotot ja liikevaihto hieman laskivat, pystyttiin mm. hyvällä kuluhallinnalla tuottamaan taloudellista lisäarvoa jäsenkunnalle. 20 Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Vuonna 2014 jatkettiin talousprosessin kehittämistä ja automatisointia. Tärkeimmät talouden prosessikuvaukset päivitettiin. Lisäksi talousprosessi benchmarkattiin suhteessa yleisiin talouden parhaisiin käytäntöihin. Tehdyn vertailun tuloksena laadittiin talousprosessin kehitysohjelma. Osto- ja kululaskujen hyväksymiskäytäntöjä kehitettiin ja niiden tuloksena yhtiön hyväksymisvaltuudet tarkistettiin ja päivitettiin. Laskuautomaatiota lisättiin sekä kululaskuissa että palvelulaskutuksessa. Vuoden aikana otettiin käyttöön myös uusia toiminnallisuuksia SAPissa, kuten rullaava budjetointi ja ennuste sekä toimintolaskenta. Kuluneen vuoden aikana panostettiin myös hankinnan myyntikatteen hallinnan parantamiseen. Katehallinnan kehittämisprojekti valmistui ja sen tuloksena toteutettujen työkalujen hyödyntäminen aloitetaan vuonna 2015. Myös yhtiön käyttöpääomarahoitus uudistettiin keväällä 2014 kaksivuotisella sopimuksella, johon sisältyy optio myös kolmannesta vuodesta samoin ehdoin. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut osuuskuntaveromuutos on vaatinut valmisteluja. Vuonna 2015 tavoitteena on lisäksi tarkentaa liiketoiminnan taloudellisia mittareita sekä laajentaa toimintolaskentatyökalun hyödyntämistä liiketoiminnan tukena. 2012 2013 2014 Tuotot 796 002 777 585 761 514 Toimintakulut 760 231 745 561 729 685 Henkilöstökulut 29 996 28 838 28 317 740 908 816 29 312 30 316 28 995 16,6 16,7 17,1 Maksut omistajille ja rahoittajille Maksut valtiolle (verot, tullimaksut, valmisteverot ja muut maksut) Omavaraisuusaste (%) Työllistäminen Olennainen näkökohta: Työllistäminen Tuko on yksi Keravan alueen suurimmista työnantajista. Tuko työllistää suoraan ja välillisesti yli 1000 henkilöä. Keravan toimipisteessä työskentelee yli 700 henkilöä. Näistä Tukon työllistämisvaikutus 2014 oli oman henkilöstön osalta 549 henkilötyövuotta, joka koostui keskimäärin 605 työsopimussuhteessa olevan työpanoksesta. Omasta henkilöstöstä 372 henkilötyövuotta (keskimäärin 429 työsopimussuhteessa olevan työpanos) oli varastotyöntekijöitä ja 177 (176) oli toimihenkilöitä. Oman henkilöstön ohella Keravan toimipisteessä työskentelee päivittäin kymmenkunta alihankkijaa, joiden vastuulla on osa tuotantoprosessista sekä lukuisa määrä erilaisia palvelutoimintoja, kuten vartiointi, siivous, kiinteistöhuolto, henkilöstöravintola jne. Alihankkijoiden työpanos 2014 vastaa 159 henkilötyövuotta. Näiden lisäksi Tuko ostaa valtakunnalliset jakelu- ja terminaalipalvelut, kotimaan nouto- sekä tuontikuljetukset yhteistyöpartnereiltaan. Näiden partnereiden palveluksessa työskentelee Tukon kuljetusten parissa arviolta n. 350 henkilöä. Työllistämisvaikutus HTV Työllistämisvaikutus HTV Kuljetusliikkeet ja -terminaalit 350 Tukon toimihenkilöt 177 Tukon varastotyöntekijät; 365 Alihankinta 159 Tukon työllistämisvaikutukset ulottuvat edellisten lisäksi luonnollisesti myös tavara- ja palveluostojen kautta laajemminkin yhteiskuntaan. 21 Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Tukon verojalanjälki Osana yhtiön taloudellista vastuuta Tuko Logistics Osuuskunta on vuosittain raportoinut verojalanjälkensä. Tukon verojalanjälki muodostuu välittömistä veroista, välillisistä veroista ja muista veroluonteisista maksuista. Vuonna 2014 verojalanjälki yhteensä oli noin 354 milj. € (edv 355 milj. €). Tukon toiminnan kokonaisverojalanjälki 354 m€ 3,3 % Suurimpana yksittäisenä verojalanjäljen muodostajana Tukolla olivat erilaiset valmisteverot. Valmisteverot muodostuvat pääosin alkoholi- ja sokeriveroista, virvoitusjuoma- ja juomapakkausveroista sekä tupakkaverosta, joiden osuus verojalanjäljestä euromääräisesti vuonna 2014 oli 190 milj. € (187 milj. €) ja suhteellinen osuus verojalanjäljestä yli 53,6 % (52,7%). Vuonna 2014 Tukon kautta kulki verottajalle tilitettävää arvonlisäveroa noin 152 milj. € (155 milj. €). Arvonlisäverot muodostivat lähes 43 % (44 %) verojalanjäljestä. Kolmanneksi suurin osuus valtion verotuloihin syntyy työllistämisen kautta. Tuko tilitti valtiolle työntekijöiden palkkoihin liittyviä veroluonteisia maksuja (ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut, tyel-maksut ja työttömyysvakuutusmaksut) yhteensä noin 11,8 milj. € (12,1 milj. €). Suhteellinen osuus oli noin 3,3 % (3,4 %) kaikista veroluonteisista eristä. 0,2 % Arvonlisävero 151,7 m€ Valmisteverot 189,7 m€ 42,9 % 53,6 % Palkkojen ennakonpidätys ja sotumaksut 11,8 m€ Muut: Tulovero, Pankkivero, Yle-vero ym. yht 0,6 m€ Muut verot ja veroluonteiset maksut sisältäen mm. yhtiön maksaman tuloveron, sähköveron, tullimaksut ja vakuutusmaksuveron oli suuruusluokaltaan n. 0,6 milj.€ (0,7 milj.€) 22 Henkilöstön hyvinvointi Vastuullinen työnantajuus tarkoittaa Tukolla mm. henkilöstön hyvinvointia, osaamisen kehittämistä, kannustavaa palkitsemista, hyvää johtamista sekä osuuskunnan toimintaedellytysten turvaamista. Tukon toimintamallit on kuvattu ja ne perustuvat yhteisiin pelisääntöihin ja arvoihin. Yhteiset toimintamallit luovat hyvän ja kestävän perustan osuuskunnan toiminnalle. Työnantajana Tuko voi luottaa vastuunsa tuntevaan, yhteiseen hiileen puhaltavaan henkilöstöön, joka on sitoutunut palvelemaan asiakaskuntaamme luotettavasti ja asiantuntevasti. Vuonna 2014 henkilöstöhallinnossa keskityttiin henkilöstön osaamiseen uudistamalla perehdytystä ja järjestämällä neuvottelutaitokoulutusta. Varastolla järjestettiin ergonomiavalmennuksia. Myös toimihenkilöiden kehityskeskustelumallia uudistettiin. Lisäksi kuluneena vuonna keskityttiin erilaisten työkykyongelmien ratkaisemiseen. Henkilöstön kuvaus Olennaiset näkökohdat: Hyvä työnantajuus Tasavertaiset mahdollisuudet G4-10 Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna, G4-11 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö, G4-LA1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain G4-LA4 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiin Vuoden 2014 lopussa Tukon oman henkilöstön määrä oli 586 (2013: 596). Laskennallisiksi henkilötyövuosiksi muutettuna omaa henkilöstöä oli 549 (2013: 568). Kaikki muut henkilöstöryhmät paitsi ylemmät toimihenkilöt ovat kollektiivisesti sitovien työehtosopimusten piirissä. Ylempiä toimihenkilöitä oli 2014 keskimäärin 126 henkilöä. Myös ylempien toimihenkilöiden osalta Tuko noudattaa laajasti Kaupan alan työehtosopimusta. Uudelleenjärjestelytilanteissa toimitaan yhteistoimintalain mukaisesti ja yksittäisissä tapauksissa tilannekohtaisesti määriteltävin ilmoitusajoin. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on varmistaa henkilöstön tasapuolinen kohtelu ikään, sukupuoleen ja muihin monimuotoisuuteen liittyviin tekijöihin katsomatta. Tasaarvosuunnitelma palkkavertailuineen vahvistetaan vuosittain Tukon henkilöstötoimikunnassa ja käydään läpi johtoryhmässä. Johto ja esimiehet ovat tutustuneet tasa-arvolakiin ja -suunnitelmaan. Vuonna 2014 palkattiin uusina työntekijöinä kahdeksan toimihenkilöä ja kesätyöntekijät ja tuntityöntekijät mukaan lukien 92 varastotyöntekijää. Kesätyöntekijöitä rekrytoitiin varastolle 65 henkilöä (2013: 17). Toimihenkilötehtävissä oli kesällä 2014 viisi ja varastotehtävissä 65 kesätyöntekijää. Tukon henkilökunnan työsuhteista 87 % on toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Kokoaikaisia työsuhteita on 86 %. Henkilöstö (htv) 2013 2014 Toimihenkilöt 2012 169 176 177 Työntekijät 441 392 372 Tukon työntekijät yhteensä 610 568 549 Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet -14 Toimihlö Työntekijä Keski-ikä oli noin 44 v. 42 v. Työsuhteen pituus oli keskimäärin 12,7 v. 11,4 v. Vaihtuvuus oli 5,4 % 3,6 % Keskimääräinen eläköitymisikä* oli 63 v. 65 v. Toimihenkilöissä Tukon palveluksessa olevien naisten ja miesten kokonaismäärässä on vain pieniä eroja. Työntekijäpuolella miehiä henkilöstöstä on noin 72 % ja naisia noin 28 %. Työntekijäpuolella henkilöstön sukupuolijakaumaan vaikuttaa se, että kyse on keskiraskaasta varastotyöstä, johon hakeutuu naisia vähemmän kuin miehiä. 23 Henkilöstön hyvinvointi Palkitseminen Henkilöstön etuudet G4-LA13 Naisten ja miesten peruspalkkojen sekä palkitsemisen suhde henkilöstöryhmittäin merkittävissä toimipaikoissa G4-LA2 Kokoaikaisen henkilöstön henkilöstöetuudet, joita ei tarjota määräaikaiselle tai osa-aikaiselle henkilöstölle merkittävissä toimipaikoissa Tuko noudattaa varastotyöntekijöihin ja tes-toimihenkilöihin Kaupan alan työehtosopimusta. Edellä mainituille henkilöstöryhmille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkkauksessa ei ole sukupuoleen perustuvia eroja. Tukolla on käytössä laajat henkilöstöetuudet. Samat etuudet tarjotaan sekä vakituiselle että määrä- tai osaaikaiselle henkilöstölle. Tässä kuitenkin huomioidaan tehty työaika, esimerkiksi osa-aikaisen henkilöstön työterveyshuollon palvelut ovat käytettävissä sovittuina työssäolopäivinä. Tukon ylempien toimihenkilöiden palkkataso määritellään ns. Hay-palkkausjärjestelmän kautta. Tukon palkkatasoa vertaillaan vuosittain Hay-palkkatutkimuksessa kaupan alan markkinapalkkoihin. Hay-palkkatutkimuksen avulla Tuko varmistaa osuuskunnan palkkatason kilpailukykyisuuden suhteessa alan markkinapalkkoihin. Tasa-arvosuunnitelman yhteydessä tehdään vuosittain naisten ja miesten välinen palkkavertailu. Naisten ja miesten palkkavertailun yhteydessä ei ole ilmennyt ns. selittämättömiä sukupuoleen tai muuhun vastaavaan syyhyn perustuvia palkkaeroja. Peruspalkan lisäksi koko Tukon henkilöstö on mukana joko suorite- tai kannusteohjelmissa. Varastotyöntekijöiden suoriteohjelmassa maksetaan työsuoritukseen perustuvaa palkanlisää sekä varaston äänikeräilyssä edellisen lisäksi ns. tuotantolisää. Toimihenkilöryhmille maksetaan yhtiö-, tiimi- sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin sidottua kannustinpalkkiota. Tuemme henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista mm. tarjoamalla kuntosalin henkilökunnan käyttöön, järjestämällä taukojumppaa ja tarjoamalla työntekijöille laajan työhyvinvointiohjelman mukaiset palvelut. Tukon tiloissa toimii myös hieroja, jonka palveluita henkilökunta voi ostaa. Muita merkittäviä etuja ovat laaja työterveyshuolto, tuettu henkilöstöruokailu, työnantajan osittain kustantamat liikunta- ja kulttuurisetelit sekä henkilökunnan myymälä, joka on avoinna myös alihankinnan henkilöstölle. Tuko palkitsee henkilöstöä pitkästä palvelussuhteesta raha- ja esinelahjoin. Vuosittain järjestetään myös palvelusvuosijuhla, jonne kutsutaan palvelusvuosijuhlijoita ja Tuko-opinnoista valmistuneita henkilöitä. Joulukuussa Tuko tarjoaa koko henkilöstölle sekä Tukon tiloissa työskenteleville alihankkijoille joululounaan. Lisäksi Tuko muistaa henkilöstöään joulupaketilla. Tukon henkilöstötyytyväisyys Tukon henkilöstötyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti henkilöstökyselyin. Vuoden 2014 henkilöstökyselyn vastausaktiivisuus oli 58 %. Vuodesta 2010 alkaen Tukon henkilöstökyselyn tulokset ovat olleet nousujohteiset. Toimihenkilöiden tyytyväisyys on pysytellyt keskiarvolla mitattuna hyvällä tasolla, vaihdellen vain vähän. Viiden vuoden ajanjaksolla toimihenkilöiden tyytyväisyys on noussut vuoden 2010 keskiarvoluvusta 3,89 vuoden 2014 lukuun 4,11. Varastotyöntekijät puolestaan ovat ottaneet suuria harppauksia. Keskiarvolla mitattuna tulokset ovat kehittyneet viiden vuoden aikana tyydyttävältä tasolta hyvälle tasolle (2010: 3,25 -> 2014: 3,89). Toimihenkilöosastojen tulosten keskiarvot olivat vähintään vahvalla hyvällä tasolla. Toimihenkilöt pitävät Tukoa tasaarvoisena työnantajana, jossa henkilöstön hyvinvointiin ja työilmapiiriin panostetaan. Tästä kertoo se, että teemoista kiitettävällä tasolla ovat ”Työhyvinvointi ja terveys”, ”Työilmapiiri ja tasa-arvo” sekä ”Työnantajakuva”. Kehittämistä koetaan olevan yhä edelleen palkitsemisessa ja tiedon kulussa sekä henkilöstöetuuksissa. 24 Henkilöstön hyvinvointi Saadussa palautteessa kehittämisen kohteiksi nousi mm. esimiestyö, perehdytys ja osastojen välinen yhteistyö. Kiitosta annettiin mm. työterveyshuollosta ja muista työhyvinvointiin liittyvistä panostuksista, yhteishengestä ja hyvistä työkavereista sekä ympäristöasioiden hoidosta. Varaston osastoista arvotavarakeräily ja vastaanotto ylsivät kiitettävälle tasolle. Jokaisella osastolla koettiin positiivista kehitystä. Huomionarvoista on, että pienet osastot saivat parhaat arviot. Varastotyöntekijät pitävät Tukoa tasaarvoisena työnantajana, arvostavat esimiestyötä ja työhyvinvointiin panostamista. Kehittämisen kohteiksi arvioitiin varastotyöntekijöiden osalta palkitseminen ja tiedonkulku. Tiedonkulun arvio kuitenkin parani huomattavasti (3,21 -> 3,62) varaston infonäyttöjen käyttöönoton myötä. Koulutus ja kehittyminen Olennainen näkökohta: Henkilöstön osaaminen G4-LA9 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden, jaoteltuna sukupuolen mukaan ja henkilöstöryhmittäin Kaikki Tukon esimiehet käyvät nelipäiväisen esimiestyön peruskoulutuksen, Tuko PLA:n (Performance Leadership in Action). Vuonna 2014 koulutukseen käytetty aika oli keskimäärin 20,8 tuntia toimihenkilöä kohden (2013: 21,1, tuntia) ja 1,9 tuntia työntekijää kohden (2013: 1,7 tuntia). Vuonna 2014 päättyi yhteistyössä Rastorin ja Keudan kanssa järjestetty kaksivuotinen varaston TEAT-tutkinto (tekniikan erikoisammattitutkinto). TEAT-tutkinnon suoritti 11 työnjohtajaa ja kymppiä varastotoiminnoista. Lisäksi valmistui yksi JET-tutkinto (johtamisen erikoisammattitutkinto) henkilöstöhallintoon. 4,0 Tuko kokonaisuutena Vuoden 2014 merkittävin Tukon sisäinen koulutustapahtuma oli Taitoa!-teeman kilpailukykyosaamisteemaan liittyvä neuvottelutaitokoulutus. Koulutus järjestettiin erikseen hankinnalle (suorat hankinnat) ja muille toiminnoille (epäsuorat hankinnat). Koulutukseen osallistui 50 henkilöä. Koulutukset jatkuvat vuonna 2015, jolloin teemana on Lean -osaaminen. 4,1 Toimihenkilöt 3,9 Varastotyöntekijät Naiset TH 0 1 2 2014 Tukon henkilöstötyytyväisyys 2012–14 2013 3 2012 4 5 Koulutustunnit Henkilömäärä Keskimääräiset koulutustunnit/ hlö 1708 88 19,4 Naiset TT 343 141 2,4 Miehet TH 1976 107 18,5 Miehet TT 580 365 1,6 Keskimääräiset koulutustunnit 2014 25 Henkilöstön hyvinvointi Muita merkittäviä koulutusprojekteja vuonna 2014 olivat Windows 8 -järjestelmän versionnostoon liittyvä käyttäjäkoulutus, varaston nostoergonomiaan liittyneet opastustilaisuudet, viestinvälitys ja logistiikkapalveluiden ammattitutkinnon jatkuminen ja koulutuspäivitykset, kuten hygieniapassikoulutukset ja projektihallintakoulutukset. Tuko tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden siirtyä uusiin tehtäviin yhtiön sisällä. 2014 aikana yhteensä 12 tukolaista eteni urallaan uusiin tehtäviin. Työn ja osaamisen kautta myös toimenkuvia laajennetaan. Yksi mahdollisuus kehittymiseen on myös ns. seniori-juniori ohjelma, jonka toinen ryhmä päättyi keväällä 2014. Ohjelmassa oli mukaan 17 seniori - junioriparia. G4-LA11 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus Koko Tukon oma henkilöstö on mukana vuosittain pidettävissä kehityskeskusteluissa. Toimihenkilöillä tämä toteutuu 100-prosenttisesti ja varastotyöntekijöillä kehityskeskustelujen toteutumisprosentti oli 88. Työterveys ja turvallisuus standardin mukaisesti. TTT-asioiden johtamista ohjaa ylemmän johdon vahvistama työturvallisuuspolitiikka. Yhtiötason TTT-tavoitteet asetetaan neljän vuoden strategiakausille (nyt käynnissä 2013-2016) ja niiden toteutumista seurataan kuukausittaisen raportoinnin sekä johtoryhmälle annettujen katsausten avulla. Osastokohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiötavoitteista. Osana johtamisjärjestelmää TTT-asioiden toteutumista arvioidaan myös vuosittain sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Päivittäisen johtamistavan kuvaus eri organisaatiotasojen vastuineen ja tehtävineen on kirjattu Tukon turvallisuusjohtamisen periaatteet -asiakirjaan. Myös kaikissa kehityshankkeissa huomioidaan työterveys ja -turvallisuusnäkökulma. • Käynnistettiin myös tiiviimpää yhteistyötä työturvallisuusasioissa Tukon tiloissa toimivien alihankkijoiden kanssa. Yhteistyötä tullaan kehittämään ja laajentamaan lisää vuoden 2015 aikana. Viime vuoden konkreettisia toimenpiteitä oli mm. tunnuslukujen laskennan yhtenäistäminen sekä alihankkijan edustajan mukaanotto Tukon varaston työsuojelutoimikuntaan. • Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän TAVA Safetyn käytettävyyttä parannettiin automatisoiduilla liittymillä Tukon omiin tietojärjestelmiin. Toimenpiteitä vuonna 2014 Työturvallisuuden parantamiseksi toteutetaan jatkuvasti erilaisia pieniä kehitys- ja korjaustoimenpiteitä. Näiden toteutusvastuu on pääasiassa linjaorganisaatioilla. Näiden päivittäiseen työhön liittyvien jatkuvan parantamisen periaatteita noudattavien toimenpiteiden lisäksi Tukolla toteutettiin vuoden 2014 aikana mm. seuraavia laajempia toimenpidekokonaisuuksia: • Olennainen näkökohta: Työterveys ja turvallisuus Tukon työterveyden ja -turvallisuuden (TTT) johtamisjärjestelmä on sertifioitu kansainvälisen OHSAS 18001:2007 pientoimenpiteiden priorisointi. Samalla on tavoitteena parantaa yhteisymmärrystä asioiden taustoista, syyseuraussuhteista jne. • Loppuvuoden aikana kuvattiin ammattilaisten toimesta ergonomian ja työturvallisuuden kannalta haasteellisimmista työmenetelmistä ja -vaiheista opastusvideoita. Opastusvideoita esitetään varastolla käyttöön otetun infonäyttöjärjestelmän kautta sekä hyödynnetään uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Yhteistyötä työntekijöiden edustajien kanssa tiivistämään käynnistettiin säännölliset yhteistyötapaamiset, joiden painopisteenä ovat operatiiviset asiat sekä G4-LA6 Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset jaoteltuna alueittain ja sukupuolen mukaan Tukon työtapaturmien kokonaismäärä on laskenut vuoden 2010 jälkeen vuosittain. Yleisestikin Tukon työturvallisuusasioiden kehitys vuoden 2014 aikana oli pääosin positiivista vaikka tunnuslukujen valossa kaikkiin tavoitteisiin ei yllettykään. Seuraavassa on lyhyt katsaus Tuko strategian mukaisten TTT-tavoitteiden onnistumisesta teemoittain. 26 Henkilöstön hyvinvointi 35 90 80 30 12 70 16 9 43 29 30 10 0 24,6 20 38 40 20 30,1 25 60 50 28,7 15 10 29 23 2012 18 2013 Alle 3 pv Väh 3 pv 2014 Työmatka Työtapaturmat Sairauspoissaolot EK:n keskiarvotasolle. Sairauspoissaoloille ja niiden vähentämiselle on asetettu asteittaiset prosentuaaliset tavoitteet, jotka ulottuvat strategiakauden loppuun saakka vuoteen 2016. Poissaoloprosentteja seurataan erikseen työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta. Lähtötilanteessa vuonna 2012 työntekijöiden sairauspoissaolo-% oli EK:n laskentatavan mukaisesti 8,71 % (toimihenkilöillä 2,2 %) ja tavoitteena on siis poissaolojen pienentäminen vuoteen 2016 mennessä 5,9 %:iin (toimihenkilöillä 2,0 %:iin). Viime vuodelle asetettu välitavoite oli 7,3 % (toimihenkilöillä 2,1 %), josta jäätiin toteuman ollessa 8,26 % (toimihenkilöillä 2,51 %). Poissaoloja kasvattivat mm. tavallista laajemmat flunssa-aallot. 5 0 2012 2013 2014 Tapaturmataajuus (kpl/ milj. työtuntia) Sairauspoissaolojen rinnalla seurataan myös erikseen tapaturmapoissaolo - %:a, jolla on merkitystä erityisesti työntekijöiden osalta. Toimihenkilöille ei sattunut poissaoloja aiheuttaneita työtapaturmia vuoden 2014 aikana. Työntekijöiden osalta tapaturmapoissaolo - %:n tavoitetaso oli 0,35 %, josta jäätiin hitusen toteuman ollessa 0,38 %. Tulos selittyy osaltaan yhdestä vakavammasta tapaturmasta, josta aiheutui työntekijälle yli 4 kuukauden poissaolo tapaturman seurauksena. Samasta syystä mittarissa tapahtui myös negatiivista kehitystä edellisvuoden 0,3 %:sta. Työtapaturmat alle toimialan keskiarvon. Arvioitaessa Tukon työtapaturmatilastoja toimialan keskimääräiseen tasoon käytetään mittarina tapaturmataajuutta. Tukon tapauksessa mittari käsittää kaikki sattuneet työpaikkatapaturmat, joista on aiheutunut yli 3 päivän poissaolojakso. Taajuus lasketaan teoreettisesta työajasta (162,5 tuntia/kk) ja HR:n kuukausittain raportoimasta kaikkien tukolaisten (työntekijät ja toimihenkilöt) työsuhteiden määrästä. Näistä saadaan laskennallisesti tunnusluku, joka kertoo sattuneiden tapaturmien määrän miljoonaa työntuntia kohden. Strategiakauden lähtötilanteessa 2012 tapaturmataajuus oli Tukolla 28,7 ja tavoite vuoden 2016 loppuun mennessä on alle 26,0. Tukon erittäin positiivista tapaturmakehitystä kuvaa parhaiten juuri tapaturmataajuuden oikeansuuntainen kehitys. Vuonna 2014 tapaturmataajuus ylitti tavoitteen selkeästi ollen 24,6. Vuoden 2014 aikana ei raportoitu yhtään ammattitautitapausta eikä kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen. Työhyvinvointi on keskeinen osa Tukon TTT-asioiden hoitoa tapaturmien ehkäisyn ja työterveysasioiden ohella. Työhyvinvointia seurataan myös henkilöstötyytyväisyyskyselyssä, jossa mitataan työntekijöiden ja toimihenkilöiden antamia arvioita kokonaiskeskiarvona työhyvinvoinnin eri osa-alueiden toteutumisesta. Työhyvinvointi on valitun tunnusluvun valossa kehittynyt joka vuosi ja viime vuoden osalta työntekijät ylittivät jo lopputavoitteen arvion ollessa 4,1. Samoin kävi myös toimihenkilöillä, jotka arvioivat työhyvinvoinnin tasoksi 4,2. 27 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstötyytyväisyyskyselyn työhyvinvointiosio nettomuudet kirjataan TAVA Safety-tietojärjestelmään. Sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet luokitellaan niiden vakavuuden mukaan ja tapausten juurisyyt tutkitaan korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden määrittämiseksi. Tapaturmia kirjattiin 56 kpl ja turvallisuushavaintoja 219 kpl. 4,2 2014 4,1 4,2 2013 3,9 4,2 2012 3,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Toimihenkilöt 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Työntekijät Tuko tarjoaa työntekijöilleen myös laajaa työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon Tukon toimipisteessä työskentelee arkipäivisin työterveyshoitaja ja kolmena arkipäivänä viikossa työterveyslääkäri. Lisäksi Tukon toimipisteessä on mahdollista tavata työfysioterapeutti. Työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto työskentelevät aktiivisesti yhdessä tukolaisten työkyvyn ylläpitämiseksi. Valitusmekanismit G4-LA16 Työoloihin liittyvän valitusmekanismin kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä Onnettomuuksien kirjaamisessa ja raportoinnissa noudatetut periaatteet. Kaikki työpaikalla sattuneet on- 5,0 Tutkintamenettelyyn sisältyy myös hyväksymiskäytäntö, jolla varmistetaan tutkinnassa löydettyjen juurisyiden oikeellisuus sekä sovittujen toimenpiteiden oikea kohdistaminen sekä aikataulujen realistisuus. Järjestelmä seuraa luokittelun, tutkinnan ja hyväksymisen toteutumisaikatauluja Tukon turvallisuusjohtamisen periaatteiden mukaisesti. Tukolla sattuneet onnettomuudet raportoidaan kvartaaleittain johtoryhmän tuloskortille sekä laajemmassa vastuullisuusyksikön kuukausiraportissa linjaorganisaatioiden vastuuhenkilöille. Keskeisiä esille nousevia asioita käsitellään myös työsuojelu- ja henkilöstötoimikunnissa. Muut oman henkilöstön valitusmekanismit. Tukolla on käytössä epäasialliseen kohteluun ja niiden käsittelyyn liittyvät ohjeistukset ja toimintamallit. Myös henkilöstökyselyssä vastaajilla on mahdollista antaa kirjallista palautetta anonyymisti. Mikäli vastaaja antaa keskimääräistä heikomman arvosanan, kysely ohjaa vastaajaa kertomaan tarkemmin kokemistaan epäkohdista. Kaikki saadut palautteet käsitellään johtoryhmässä ja yksiköiden palavereissa. G4-SO8 Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä: Ei rikkomuksia vuonna 2014. Työhyvinvointi Tukolla Tukolla on määrätietoisesti kehitetty työhyvinvointia Työhyvinvointiohjelmien avulla vuodesta 2011 alkaen. Työhön ovat osallistuneet Tukon esimiehet, työntekijät, työeläkevakuutusyhtiö Varma, HR ja työterveyshuolto Aava. Tähän mennessä Työhyvinvointiohjelmasta 2014-2016 on saatu paljon hyviä tuloksia. Vuonna 2014 on järjestetty mm. seuraavaa toimintaa: Nuorten voimavararyhmä, Aslak-kuntoutukset, Aivokunto Oy:n valmennukset, Uniryhmä ja taukojumpat. Työterveyshuolto Aavan vetämä ja HR:n koordinoima Konkariohjelma alkoi helmikuussa 2015. Lisäksi varaston Infonäytöillä alkoi pyöriä nosto-ja työturvallisuusvideoita. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien tukemiseen keskittyvä ryhmä aloittaa toimintansa syksyllä 2015. Lisäksi on edelleen jatkettu Nosto- ja ergonomia valmennuksia ja sekä Elämäntaparyhmä että Irti tupakasta -ryhmä ovat jatkaneet toimintaansa. Näiden yllä mainittujen ohjelmien ja valmennusten tavoitteena on edelleen vahvistaa ja tukea Tukon työntekijöiden työssä jaksamista ja onnistumista. Samaan aikaan on Varhaisen tuen mallia kehitetty yhä paremmin ja nopeammin reagoivaksi, jotta työntekijöitä saadaan työssä jaksamisen haasteissa ajoissa tuettua. Tuko tulee jatkossakin panostamaan runsaasti työntekijöidensä työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä keskustelukulttuurin ja esimiestyön edelleen kehittämiseen. 28 Ympäristön huomiointi toiminnassa ISO 14001 ympäristöjärjestelmä. Tukon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2004-standardin mukaisesti. Tukon ympäristövaikutukset arvioidaan säännöllisesti ja ne ovat pohjana ympäristöpäämäärille. Keskeiset tavoitteet on linjattu myös johdon hyväksymässä Tukon ympäristöpolitiikassa, joka päivitettiin viimeksi vuoden 2015 alussa. Johto seuraa ympäristötavoitteiden toteutumista. Ympäristöjärjestelmää auditoidaan osana muita auditointeja ja katselmoidaan säännöllisesti. Ympäristötyötä koordinoi Vastuullisuus-yksikkö yhteistyössä linjaorganisaation ja tukitoimintojen kanssa. Tukon ympäristötavoitteet ja sen pohjalta muodostettu ympäristöohjelma kattaa Tukon strategiakauden, vuodet 2013 - 16. Osastokohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiötavoitteista. Myös kaikissa kehityshankkeissa huomioidaan ympäristönäkökulma. Ympäristölupa. Tukon ympäristölupaan liittyy määräyksiä mm. jätehallintaan, melun hillitsemiseksi ja ulkotilojen siisteyden ylläpitämiseksi. Toimimme annettujen lupaehtojen mukaisesti. Vuonna 2014 saatiin lähinaapureilta kolme yhteydenottoa, ne koskivat pihavalaistusta ja naapurien kokemaa melua. Yhteydenottojen perusteella pihavalaistusta säädettiin ja melua hillittiin mm. rakenteita tiivistämällä. Ympäristöluvan mukainen ympäristömelumittaus toteutettiin syksyllä 2014. Sen tulosten perusteella keskiäänitasot todettiin lupaehtojen mukaisiksi. Vuoden 2014 henkilöstökyselyssä ja sisäisessä asiakastyytyväisyystutkimuksessa ympäristöasiat ja -osaamisen arvioitiin olevan edelleen vähintään kiitettävällä tasolla ja jopa parantuneen edellisvuodesta. G4-14 Varovaisuuden periaatteen soveltaminen Keskeisimmät ympäristöriskit liittyvät osaamiseen, jätteiden käsittelyyn ja kemikaaleihin. Kemikaalien käsittelyä on tarkennettu ja huomioitu myös omavalvontasuunnitelmassa. Henkilöstöä myös koulutetaan ympäristöasioissa säännöllisesti. Vuonna 2014 koulutuksissa käsiteltiin kemikaalien lisäksi energiansäästö- ja jätehallinta-asioita. Ympäristöosaaminen ulotetaan myös hankintaketjuun: uutta oma merkki- tai oman maahantuonnin toimittajaa valittaessa tarkistetaan tämän ympäristövalmiudet ja osaaminen. Edellytämme ympäristöasioiden huomioimista yhteistyökumppaneiltamme. Vuonna 2014 järjestimme tätä varten koulutusta tärkeimmille Tukon tiloissa toimiville yhteistyökumppaneille. Keskeiset ympäristöasiat käsitellään säännöllisesti tapaamisissa kuljetusliikkeiden edustajien kanssa. Tavoitteemme 2014 toimenpiteet Tukon ympäristötavoitteet Tukon suurimmat vaikutusmahdollisuudet ympäristöasioissa liittyvät Tukon omaan toimintaan, kuten energian käyttöön, jätehallintaan sekä tuotteiden ympäristövaikutusten hallintaan. Nämä on huomioitu Tukon ympäristöohjelmassa, jossa lisäksi on tavoite Tukon toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tukon keskeiset ympäristötavoitteet on kuvattu oheisessa taulukossa: 2014 toteuma 2015 tavoite 2016 tavoite CO2-päästöjen vähentäminen Keravan jakelun optimointijärjestelmän käyttöönotto (2014-15). Päästövähennys 7 % (vs. ed. vuosi) Alenevat päästöt 15 % pienemmät päästöt (vs. 2012) Energiansäästö Keravan kiinteistön energiakatselmus. Toimenpiteinä mm. valaistusuudistus jatkuu, rakennusautomaation käyttöönotto. 9 %:n vähennys energiankulutuksessa (vs. ed. vuosi) 2 %:n vähennys energiankulutuksessa 9 %:n energiansäästö (vs. 2010) Jätteiden hyötykäyttöaste Vaikuttaminen lajitteluun jätteen syntypaikoilla. Koulutukset. Hyötykäyttöaste 93 (tavoite 94) Hyötykäyttöaste 95 Hyötykäyttöaste >95 Tuotetarjoomassa huomioidaan ympäristönäkökohdat Vastaanottotarkastusten tehostaminen ja biojätteen ohjaus hyötykäyttöön. Kuva oma merkki-toimittajien ympäristövaikutuksista ja kehitystavoitteiden asettaminen. Biojätteen määrä ennallaan, Oma merkki -toimittajien ympäristövaikutusten arviointi eteni arvioitua hitaammin. Alenevat biojätemäärät. Kuva oma merkkitoimittajien ympäristövaikutuksista ja kehitystavoitteiden asettaminen. 29 Ympäristön huomiointi toiminnassa Hankinta- ja jakelukuljetukset Olennainen näkökohta: Kuljetusten ympäristötehokkuus G4-EN30 Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset Kuljetuksissa pyrimme säännölliseen jakeluverkoston optimointiin ja vähennämme ympäristövaikutuksiamme kahdella tasolla. Strategisella tasolla valitsemme kuljetusja terminaalikumppaneita, joilla on elintarvikejakeluamme tukevaa muuta volyymia sekä ajanmukainen ja tarpeisiimme soveltuva kalusto. Operatiivisella tasolla pyrimme toimittamaan yhdellä toimituksella mahdollisimman paljon tuotteita asiakkaalle. Runkokuljetuksilla pyrimme ajoneuvoyhdistelmien suureen täyttöasteeseen täysin rullakoin. Loppujakeluun pyrimme saamaan perinteisen varastovolyymin lisäksi terminaaliyhdistelyn kautta lisää tuotteita. Tästä esimerkkejä ovat mm. maito, lihajalosteet, panimotuotteet sekä suurkeittiöasiakkaiden pakasteet. Useimmilla terminaalijakelijoista on käytössään myös reittioptimointia tukevia työvälineitä. Tällä minimoimme jakelun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja minimoimme energian kulutusta. Puhtain kilometri on aina ajamaton kilometri. EU:n alueella raskaiden ajoneuvojen kuljettajilta vaaditaan direktiivin mukainen ammattipätevyys, jonka pakollisena osuutena on ennakoivan ajon osuus. Koulutuksessa saadut opit valuvat kuitenkin nopeasti hukkaan ilman palautetta. Tuko suositteleekin jakelijoilleen energiatehokkuussopimuksen liittymistä, joka ohjaa kuljetuskumppaneiden toimintaa määrämuotoisesti ympäristöystävällisempään suuntaan ja antaa mallin ympäristötehokkuuden jatkuvaan seurantaan. Vuoden 2014 aikana Keravan jakelualueella otettiin käyttöön järjestelmäperusteinen reittioptimointi kuljetusten suunnittelussa. Sen päivittäisessä käytössä jakelureitit suunnitellaan tilausten volyymin mukaan huomioiden asiakkaalle annetun toimitusaikalupauksen sekä muut erityistarpeet. Alustavat tulokset järjestelmän käytössä ovat olleet lupaavia. Kuljetusten ja työmatkojen aiheuttamista päästöistä kerrotaan tarkemmin seuraavaksi, kohdassa Tukon kasvihuone kaasupäästöt. Jakelukeskuksen alueella muina päästöinäsyntyy mm. melua ja pölyä. Näitä minimoimme mm. ylläpitämällä piha-alueen siisteyttä, valvomalla lastausliikennettä ja ohjaamalla sitä erityisesti yöaikaan mahdollisuuksien mukaan alueille, joista ei aiheudu suoraa melua läheiselle asuinalueelle. Osana CO2-kuormituksen pienentämistä hyödynnetään elintarvikkeiden jakelussa uusinta kuljetuskaluston teknologiaa. Tukon yhteistyökumppaneista mm. DB Schenker ajaa runkokuljetuksia 2-tasoperävaunuilla Kuopion sekä Joensuun terminaaleihin. Perinteiseen ajoneuvoyhdistelmään verrattuna perävaunussa on kuljetuskapasiteettia 53 % enemmän ja kokonaisuudessa runkokuljetuksen CO2-kuormitus pienentyy 33 %. Kuva: Salama Visual 30 Ympäristön huomiointi toiminnassa Tukon kasvihuonekaasupäästöt Olennainen näkökohta: Energia- ja materiaalitehokkuus Tuko raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan mukaisesti vuodesta 2014 alkaen. Tukon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 yhteensä 12 235 tCO2-e (2013: 13 138tCO2e). Laskua edellisvuoteen oli 7 %. Päästöt jakautuvat seuraavasti: G4-EN15 Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1): Tukolla ei ollut vuoden 2014 aikana Scope 1 mukaisia päästöjä (oma energiatuotanto ja omat kuljetukset). G4-EN16 Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) Tukolla GHG-protokollan Scope 2 epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat kiinteistöjen sähkö- ja lämpöenergian kulutuksesta aiheutuneista päästöistä. Kiinteistön sähkön- ja lämpöenergian aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat 3 179 tonnia CO2-e (2013: 3 417 t CO2-e; luku tarkentunut edellisestä raportista). Päästöt vähenivät 7 %, johon vaikuttivat merkittävästi sähkönkulutuksen väheneminen sekä erityisesti leudosta talvesta johtuen kiinteistön lämmitykseen tarvittavan kaukolämmön pienempi tarve. G4-EN17 Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) Tukon GHG-protokollan Scope 3 mukaiset muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat kotimaan jakelukuljetuksista, jätteistä, työmatkaliikkumisesta, liikematkoista sekä työsuhdeautojen sekä kilometrikorvattujen työmatkojen aiheuttamista päästöistä. Hankintakuljetuksista ja erityisesti tuontikuljetuksista ei ole toistaiseksi saatavissa riittävän kattavasti ajokilometri- ja päästölaskentatietoja. Jakelukuljetukset. Suurimmat päästöt muodostuvat jakelukuljetusten aiheuttamista päästöistä, joiden määrä oli vuonna 2014 7958 t CO2-e, laskua edellisvuoteen on 8 %. Määrän lasku johtuu kuljetettavan volyymin ja ajettujen kilometrien vähenemisestä. Myös kuormien täyttöasteiden tehostaminen on omalta osaltaan laskenut kuljetusten aiheuttamia päästöjä. Jätteet. Jätteiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ei ole aiemmin raportoitu. Jätteiden päästöt on laskettu HSY:n PETRA-raportointijärjestelmässä, josta päästöjen lisäksi saa vertailulukuja mm. vastaavan toimialan tai kiinteistötyypin tuottamien jätteiden määristä ja päästöistä. Jätteiden päästöiksi muodostui 161 t CO2-e. Työmatkaliikkuminen. Tukon työmatkaliikkumisen päästöt kasvoivat 4 % ollen 937 t CO2-e. Kasvua selittää työpaikan ja kodin välisten matkojen sekä lentomatkojen aiheuttamien päästöjen kasvaminen. Tukolla oli vuoden 2014 lopussa työsuhdeautoja 26 kpl (2013: 28 kpl), joiden keskimääräinen CO2-päästöarvo oli 127 (2013: 134 CO2 g/km). Työsuhdeautojen kokonaispäästöt laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Työmatkaliikkumista tullaan osaltaan Kasvihuonekaasupäästöt ( t CO2 -e) Työmatkaliikkuminen sisältää lentomatkat, työsuhdeautot, työmatkaliikkumisen sekä kilometrikorvatut matkat omilla autoilla. 14000 12000 10000 8000 3417 901 174 3179 937 161 6000 4000 8646 7958 2013 2014 2000 0 Scope 2 - Sähkö- ja lämpöenergia Scope 3 - Työmatkaliikkuminen Scope 3 - Jätteet Scope 3 - Jakelukuljetukset vähentämään ottamalla vuoden 2015 aikana kaikille toimihenkilöille käyttöön Lync-työkalu, joka mahdollistaa etäneuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa. Tukolla on jo käytössä videoneuvottelulaitteet, joita hyödynnetään mm. palavereissa ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa. 31 Ympäristön huomiointi toiminnassa Sähkö- ja lämpöenergian käyttö Tukon energiankulutus -9 % 2014 vs. 2013 20 000 Olennainen näkökohta: Energia- ja materiaalitehokkuus 18 000 16 000 4 908 14 000 G4-EN3 Organisaation oma energiankulutus, G4-EN6 Energiankulutuksen vähentäminen Tuko on mukana Kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa ja olemme sen mukaisesti sitoutuneet vähentämään sähkö- ja lämpöenergiankulutustamme 9 %:lla vuoteen 2016 mennessä (vertailuvuosi 2010). Huomioimme energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) mukaiset asiat osana ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Vuoden 2014 loppuun mennessä olemme Keravan jakelukeskuksessa vähentäneet energiankulutusta 11 %:lla vertailuvuoteen 2010 verrattuna. 4 082 4 469 4 090 11 852 11 724 11 923 11 279 2011 2012 2013 2014 12 000 3 346 10 000 8 000 6 000 14 079 4 000 2 000 - 2010 Sähköenergian kulutus (MWh) Lämpöenergian kulutus (MWh) Vuoden 2014 aikana saimme sähköenergian kulutuksen hallintaa parantavan alamittaroinnin koko Keravan kiinteistön osalta käyttöön. Tämän myötä saamme tarkat tiedot aluekohtaisista kulutuksista. Keravan kiinteistön pinta-alasta 30 % on jäähdytettyä tilaa (4-6 C°), sen osuus sähkönkulutuksesta on jopa 40 %. %. Vuonna 2014 toteutettiin lukuisia energiansäästötoimenpiteitä, joista keskeisimpinä laajat uudistukset energiatehokkaisiin valaisimiin tuotantotiloissa, ilmaverhojen asennukset kylmätilojen lastausoville sekä toimiston ilmastointiuudistus ja rakennusautomaation parantaminen. Kaukolämmön energiansäästössä edesauttoivat suotuisat sääolosuhteet. Vuonna 2015 jatkamme energiankäytön tehostamistoimenpiteitä mm. jatkamalla valaisinuudistusta. Tulemme asettamaan energiankulutusta seuraavaan laitteistoon hälytysrajat voidaksemme reagoida nopeasti mahdollisiin energiankulutuksen poikkeamiin. Lisäksi uudistamme energianseurannan tunnuslukuja. Kiinteistössä ja prosesseissa tarvittava epäsuora kokonaisenergiankulutus saatiin hyvään laskuun vuonna 2014. Sähkö- ja lämpöenergiaa käytettiin yhteensä 14625 MWh (52650 GJ). Energiankulutuksen kokonaisvähenemä oli 9 %, sähkönkulutus väheni 5 % ja kaukolämmön kulutus 19 Kuluneena vuonna toteutettiin myös Keravan jakelukeskuksen toiminnot kattava energian käyttöä ja sen tehostamismahdollisuuksia kartoittava kohdekatselmus. Lisäksi osallistuimme jälleen Motivan koordinoimalle valtakunnalliselle Energiansäästöviikolle. Osana energia- ja materiaalitehokkuutta parannamme myös jatkuvasti jätehallintaamme pyrkien ensisijaisesti sen minimointiin ja toissijaisesti sen mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. 32 Ympäristön huomiointi toiminnassa Jätehallinta ja materiaalien käyttö Olennainen näkökohta: Jätteiden hyötykäyttö G4-EN1 Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan, G4-EN2 Kierrätettyjen materiaalien osuus, G4-EN23 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna ja jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti Tukon keskeisimmät jätevirrat syntyvät pääsääntöisesti erilaisista pakkausmateriaaleista ja poisheitettävästä (pakatusta) biojätteestä. Pakatulla biojätteellä tarkoitetaan pakkauksineen käsiteltävää biojätettä, joka menee hyötykäyttöön (maanparannusaineeksi). Jätelajittelua pyritään jatkuvasti parantamaan lisäämällä henkilöstön osaamista koulutuksin ja infoin sekä tarkentamalla ohjeistuksia. Tukon kokonaisjätemäärä väheni vuonna 2014 13 prosentilla edellisvuoteen nähden. Tavoitteena oli edelleen vähentää sekajätteen määrää, ja sen kokonaismäärä vähenikin hieman. Tukon jätteiden hyötykäyttöaste on laskettu huomioimalla hyötykäytettäviin jätteisiin kaikki muut paitsi rakennusjäte, sekajäte, SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) ja vaarallinen jäte. Tällä laskennalla emme onnistuneet tavoitteen mukaisesti parantamaan hyötykäyttöastettamme, vaan se pysyi edellisvuoden tasolla ollen 93 (2013:93). Tukon sekajätteet ohjataan hyötykäyttöön polttamalla ne energiaksi. Mikäli poltettava sekajäte huomioitaisiin hyötykäyttöasteessa, se olisi lähellä 100 %:ia. Vuoden 2014 tavoitteena oli vähentää puhtaan biojätteen määrää. Hedelmien ja vihannesten vastaanottokäytäntöjä tarkennettiin ja myymättömiä tuotteita myös ohjattiin aktiivisesti hyväntekeväisyyteen ja muuhun hyötykäyttöön. Asetettuun tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy johtuen muutamasta suuremmasta hävitettävästä biojäte-erästä. Vuonna 2015 on edelleen tavoitteena vähentää biojätteen määrää. Lisäksi tavoitteena oli tarkentaa oma merkki- ja oman maahantuonnin toimittajien ympäristöasioiden hallintaa. Tässä edettiinkin, mutta ei aivan tavoitteiden mukaisesti. Työ pakkausten ympäristövaikutusten huomioimiseksi jatkui. Vuonna 2014 uudistettiin kaikki oma merkki -pakkaukset vastaamaan uutta tuotetietoasetusta. Samalla kaikkiin pakkauksiin lisättiin kierrätysohjeet. Myös vuonna 2015 kiinnitämme huomiota pakkauksiin ohjaten päätöksiä logistiikan ja asiakkaan kannalta optimaalisiin valintoihin. Tukolla on kotimaan markkinoille pakkauttamiensa ja maahantuomiensa pakkausten osalta täysi tuottajavastuu. Raportoimme näiden pakkausten määrät vuosittain Pakkausalan ympäristörekisteriin (PYR). Vuonna 2014 tätä pakkausjätettä syntyi noin 7,8 miljoonaa kiloa eli noin 3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Täyden tuottajavastuun myötä pakkausjätteiden käsittelymaksut ovat voimakkaassa nousussa, vuoden 2014 osalta nämä maksumme ovat 3-4 kertaa edellisvuotta suuremmat. Lavat ja rullakot kiertävät jatkuvasti Tukon ja asiakkaidemme välillä. Tarvittaessa lavoja myös korjataan uudelleenkäytön mahdollistamiseksi. Logistiikan paluukuljetuksia hyödynnetään myös myymälöiden ja sk-asiakkaiden pakkauspahvien ja -muovien keräämiseksi ja toimittamiseksi Tukolle, josta ne ohjataan keskitetysti edelleen hyötykäyttöön. Tärkeä uudistus on ollut myös paperittomien kuormakirjojen asteittai- Tukon jätemäärän jakautuminen jätelajeittain: Sekajäte 7% Pahvi 20 % Muut jätteet hyötykäyttöön (puu) 21 % Paperi 1% Metalli 1% Muovi 7% Biojäte 33 % Energia 10 % nen käyttöönotto vuonna 2014, joka on selvästi vähentänyt tulostettavan ja kuormakirjojen mukana kulkevan paperin määrää. Tavoitteena on edetä tässä myös tulevana vuonna. Tukon jätemäärät (1000 kg) *) Hyötykäyttöön menevä jäte 2012 1482 2013 2014 1474 1287 Sekajäte 129 108 105 Jätettä yhteensä 1618 1584 1392 Hyötykäyttöaste 92 93 93 * Luvut eivät sisällä rakennusjätettä, jotka käsitellään erilliserinä (vuonna 2014 rakennusjätettä syntyi 3 t) 33 Raportointiperiaatteet Raportin kuvaus G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla, G4-17 Konsernin laskentaraja, G4-22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa, G4-23 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa tai näkökohtien laskentarajoissa, G4-33 Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen. Raporttiin on sisällytetty pääsääntöisesti Tukoa koskevat tiedot. Hankintaketjun osalta raportoidaan myös oma merkki -hankintaa ja henkilöstötunnusluvuissa myös alihankintaa. Tarkemmat kuvaukset laskentarajoista on ao. tunnuslukujen yhteydessä sekä kohdassa G4-20 - G4-21. Tällä raportilla ei ole merkittäviä muutoksia aiemmin raportoituihin tietoihin, myöskään raportin laajuudessa tai näkökohtien laskentarajoissa ei ole muutoksia. Vuonna 2014 ei myöskään Tukon organisaatiossa, sen jäsenkunnassa tai toimitusketjussa tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Laskentarajat G4-20 – G4-21 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä ja ulkopuolella Olennaisille näkökohdille on määritelty niitä koskevat laskenta-rajat organisaation sisällä ja ulkona, ks. taulukko vieressä. Tuko näkökohdat GRI G4-näkökohdat GRI G4-tunnusluvut Laskenta-raja (sisäinen ja ulkoinen) 1. Elintarviketurvallisuus ja laatu Asiakkaiden terveys ja turvallisuus Tuote ja palvelutiedot Määräystenmukaisuus PR 2 Tuko ja oma merkki-hankinta Takaisinvedot: koko hankinta Tuko 2. Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys Tuote- ja palvelutiedot PR4 Luonnon monimuotoisuus WWF-kalalinjaukset Tuko ja oma merkki-hankinta tuonnin ja riskimaiden osalta Tuko oma merkki-hankinta 3. Hyvät kauppatavat Kilpailun rajoitukset SO7 Tuko 4. Sosiaalinen vastuu toiminnassa Toimittajien työolot Tuko ja riskimaatoimittajat Toimittajien ihmisoikeusarvioinnit Toimittajien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi LA15 LA14 (ei raportoida vielä) HR 10 ja HR 11 SO 9 ja SO10 5. Lisäarvon tuottaminen jäsenille Taloudelliset tulokset Asiakastyytyväisyys EC1 PR5 Tuko Tuko 6. Työllistäminen Epäsuorat taloudelliset vaikutukset EC8 Tukon verojalanjälki Tuko ja jakelukeskuksen alihankinta 7. Suora taloudellinen lisäarvo Taloudelliset tulokset EC1 Tuko 8. Työterveys ja turvallisuus Työterveys ja turvallisuus (myös alihankkijat) LA6 Työoloihin liittyvät valitusmekanismit Määräystenmukaisuus – viranomaishuomautukset LA16 SO8 Tuko ja jakelukeskuksen alihankinta (alihankinta vuodesta 2016 alkaen) Tuko Tuko Työllistäminen Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet LA1 ja LA2 LA4 Lisäksi henkilöstötyytyväisyys Tuko ja alihankinta soveltuvin osin Tuko 9. Hyvä työnantajuus PR 4 PR 9 10. Henkilöstön osaaminen Koulutus LA9 ja LA11 Tuko 11. Tasavertaiset mahdollisuudet Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet Tasa-arvoinen palkitseminen LA12 LA13 Tuko Tuko 12. Jätteiden hyötykäyttö Jätteet Määräystenmukaisuus EN23 Tuko (oma toiminta ja hankinta) Tuko 13. Energia- ja materiaalitehokkuus Materiaalien käyttö Energia EN1 ja EN2 EN3 ja EN6 Tuko (oma toiminta ja hankinta) Tuko 14. Kuljetusten ympäristötehokkuus Päästöt Kuljetukset (Oma toiminta ja hankinta) EN15, EN16, EN17 EN30 Tuko: melumittaus ja ympäristöyhteydenotot Tuko ja jakelukuljetukset 34 GRI-sisältövertailu Raportin yleinen sisältö G4 tunnus GRIN SISÄLTÖ Strategia ja analyysi G4-1 Toimitusjohtajan katsaus G4-3 G4-4 G4-5 Raportoivan organisaation nimi Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut Organisaation pääkonttorin sijainti Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökohtien osalta Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Markkina-alueet Raportoivan organisaation koko Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö Organisaation toimitusketju Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla Varovaisuuden periaatteen soveltaminen Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentaraja Konsernin laskentaraja Raportin sisällönmäärittely Olennaiset näkökohdat Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation ulkopuolella Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Merkittävät muutokset raportin laajuudessa tai näkökohtien laskentarajoissa Sidosryhmävuorovaikutus Luettelo organisaation sidosryhmistä Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet Sidosryhmätoiminnan periaatteet Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet Raportin kuvaus Raportointijakso Edellisen jakson päiväys Raportin julkaisutiheys Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja GRI-sisältövertailu Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen Hallinto Hallintorakenne ja valiokunnat Liiketoiminnan eettisyys Arvot ja liiketoimintaperiaatteet G4-6 G4-7 G4-8 G4-9 G4-10 G4-11 G4-12 G4-13 G4-14 G4-15 G4-16 G4-17 G4-18 G4-19 G4-20 G4-21 G4-22 G4-23 G4-24 G4-25 G4-26 G4-27 G4-28 G4-29 G4-30 G4-31 G4-32 G4-33 G4-34 G4-56 Organisaation taustakuvaus Raportin sivu Sijainti raportilla / Luku 3 Luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri 4 4 4 Organisaation kuvaus Organisaation kuvaus Organisaation kuvaus 4 Organisaation kuvaus 4 4 4, 21 23 23 9 34 29 7 7 Organisaation kuvaus Organisaation kuvaus Organisaation kuvaus, taloudellisen lisäarvon tuottaminen Henkilöstön kuvaus Henkilöstön kuvaus Tukon toimitusketju ja vastuullisuusvaikutukset Raportin kuvaus Ympäristön huomiointi toiminnassa Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Arvot ja liiketoimintaperiaatteet 34 12 12 34 34 34 34 Raportin kuvaus Tunnistetut olennaiset näkökohdat Tunnistetut olennaiset näkökohdat Laskentarajat Laskentarajat Raportin kuvaus Raportin kuvaus 10 10-11 10-11 10-11 Sidosryhmävuorovaikutus Sidosryhmävuorovaikutus Sidosryhmävuorovaikutus Sidosryhmävuorovaikutus 2 2 2 takasivu 35-37 34 Sisällysluettelo, Tietoa vastuullisuusraportista Sisällysluettelo, Tietoa vastuullisuusraportista Sisällysluettelo, Tietoa vastuullisuusraportista Takasivu GRI-sisältövertailu Raportin kuvaus 5 Hallintorakenne 6 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet 35 Raportin erityinen sisältö, joka raportoidaan vain olennaisten näkökohtien osalta. G4 tunnus G4-EC1 G4-EC8 G4-EN1 G4-EN2 G4-EN3 G4-EN6 G4-EN14 G4-EN15 G4-EN16 G4-EN17 G4-EN23 G4-EN30 G4-EN34 G4-LA1 G4-LA2 G4-LA4 G4-LA6 G4-LA9 G4-LA11 G4-LA12 G4-LA13 G4-LA14 G4-LA15 G4-LA16 GRIN SISÄLTÖ Johtamistavan kuvaus TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Taloudelliset tulokset Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen Välilliset taloudelliset vaikutukset Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus YMPÄRISTÖVASTUU Materiaalit Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan Kierrätettyjen materiaalien osuus Energia Organisaation oma energiankulutus Energiankulutuksen vähentäminen Luonnon monimuotoisuus IUCN:n uhanalaisten lajien listalla tai kansallisilla suojeltavien lajien listoilla olevien lajien määrä organisaation vaikutuspiirissä olevilla alueilla Päästöt Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1) Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 2) Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 3) Jätevedet ja jätteet Jätteiden kokonaismäärä jaoteltunja jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti Kuljetukset Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Ympäristöasioihin liittyvien rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaisujen epäkohtien lukumäärä SOSIAALINEN VASTUU Henkilöstö ja työolosuhteet Työllistäminen Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain Kokoaikaisen henkilöstön henkilöstöetuudet, joita ei tarjota määräaikaiselle tai osa-aikaiselle henkilöstölle merkittävissä toimipaikoissa Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiin Työterveys ja -turvallisuus Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset jaoteltuna alueittain ja sukupuolen mukaan Koulutus Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden, jaoteltuna sukupuolen mukaan ja henkilöstöryhmittäin Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti Tasa-arvoinen palkitseminen Naisten ja miesten peruspalkkojen sekä palkitsemisen suhde henkilöstöryhmittäin merkittävissä toimipaikoissa Toimittajien työolojen arviointi Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu työoloihin liittyvien kriteerien mukaisesti Merkittävät nykyiset ja mahdolliset negatiiviset työoloihin liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet Työoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Työoloihin liittyvän valitusmekanismin kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä Ihmisoikeudet Toimittajien ihmisoikeusarvioinnit Raportin sivu 8, 15, 20, 23, 26, 29 Sijainti raportilla / Luku Vastuullisuuden johtaminen, Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi, Henkilöstön hyvinvointi, Vastuullinen hankintaketju, Ympäristön huomiointi toiminnassa 20-21 Taloudellisen lisäarvon tuottaminen 21-22 Työllistäminen, 33 33 Jätehallinta ja materiaalien käyttö Jätehallinta ja materiaalien käyttö 32 32 Sähkö- ja lämpöenergian käyttö Sähkö- ja lämpöenergian käyttö 14, 19 Tuoteturvallisuus ja laatu, Vastuullisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet 31 31 31 Tukon kasvihuonekaasupäästöt Tukon kasvihuonekaasupäästöt Tukon kasvihuonekaasupäästöt 33 Jätehallinta ja materiaalien käyttö 30 Hankinta- ja jakelukuljetukset 29 Ympäristön huomiointi toiminnassa 21 Työllistäminen 24 Henkilöstön etuudet 23 Henkilöstön kuvaus 26-27 Työterveys ja -turvallisuus 25-26 26 Koulutus ja kehittyminen Koulutus ja kehittyminen 5 Hallintorakenne 24 Palkitseminen 15-16 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet 16, 28 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet, Lisätiedot tai puutteet raportoinnissa Tavoitteena tarkentaa raportointitasoa Seuraamme tällä hetkellä vain uhanalaisten kalojen osuutta oma merkki-kalatuotteissa. Jätteen käsitttelytavan mukainen erittely Ympäristöyhteydenottojen määrä Koko henkilöstön ikäjakauma raportoidaan vuodesta 2015 alkaen Ei raportoitu, tavoitteena raportoida tästä 36 Raportin erityinen sisältö, joka raportoidaan vain olennaisten näkökohtien osalta. G4 tunnus G4-LA16 G4-HR10 G4-HR11 G4-SO7 G4-SO8 G4-SO9 G4-SO10 G4-PR1 G4-PR2 G4-PR4 G4-PR5 G4-PR9 GRIN SISÄLTÖ Työoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Työoloihin liittyvän valitusmekanismin kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä Ihmisoikeudet Toimittajien ihmisoikeusarvioinnit Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ihmisoikeuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti Merkittävät nykyiset ja mahdolliset negatiiviset ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet Yhteiskunta Kilpailun rajoitukset Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liityvin oikeustoimien lukumäärä ja oikeuden päätökset Määräystenmukaisuus Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä Toimittajien yheiskunnallisten vaikutusten arviointi Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti Merkittävät nykyiset ja mahdolliset negatiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet Tuotevastuu Asiakkaiden terveys ja turvallisuus Prosenttiosuus merkittävistä tuotteista ja palveluista, joiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten parantaminen on arvioitu Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä, jaoteltuna lopputulosten mukaan Tuote- ja palvelutiedot Tuote- ja palveluinformaatioon ja -merkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä, jaoteltuna lopputulosten mukaan Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Määräystenmukaisuus Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen rahamääräinen arvo Raportin sivu Sijainti raportilla / Luku 16, 28 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet, 15-16 15-16 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet 16 Hyvien kauppatapojen mukaiset periaatteet 28 Valitusmekanismit 15-16 15-16 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet Riskimaatoimittajien osalta Riskimaatoimittajien osalta 18 17-18 Tuoteturvallisuus ja laatu Tuoteturvallisuus ja laatu Raportoitu tuotetestausten lkm Tukon omien merkkien ja teollisuuden takaisinvedot 17-18 Tuoteturvallisuus ja laatu Kuluttajareklamaatiot 20 Asiakastyytyväisyys 17-18 Tuoteturvallisuus ja laatu Lisätiedot tai puutteet raportoinnissa Riskimaatoimittajien osalta Riskimaatoimittajien osalta 37 04/2015 Tuko Logistics Osuuskunta Postiosoite: Käyntiosoite: Tavaraliikenne: PL 115, 04201 Kerava Postlarinkatu 4, 04200 Kerava Tervahaudankatu 7, 04200 Kerava Puh./vaihde: Fax: Sähköposti: www-sivut: 020 771 11 020 771 2060 etunimi.sukunimi@tuko.fi www.tuko.fi www.eldorado.fi Raportti on tuotettu osastojen yhteistyönä. Lisätiedot: vastuullisuuspäällikkö Päivi Huhtala Taitto: Heidi Sulmio Valokuvat: Tuko Logistics, BSCI, Salama Visual, SIAM Food Public Company
© Copyright 2024