Konalan Ristikko on kannattava kauppapaikka
Syksy 2011 K-kauppias Aki Luomanen: Konalan Ristikko on kannattava kauppapaikka Jätkäsaaresta Helsingin merellinen keulakuva Itella keskittää logistiikkaansa Lahden seudulle Työtilojen vaikutus flow´n syntyyn 4 Jätkäsaaresta urbaani osa Helsingin kantakaupunkia 5 Verkkokauppa.comille näköalapaikka Jätkäsaareen 6 Rautakeskon varastot Itellan logistiikkakeskukseen Orimattilan Pennalaan 8 Konalan Ristikossa sopivia tiloja outlet-myymälöille ja elokuvien kuvauspaikoiksi Syksy 2011 K-kauppias Aki Luomanen: Konalan Ristikko on kannattava kauppapaikka Jätkäsaaresta Helsingin merellinen keulakuva Itella keskittää logistiikkaansa Lahden seudulle Työtilojen vaikutus flow´n syntyyn Hartela syksy 2011. Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2, PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi Päätoimittaja Ville Kuusniemi Tuotanto Viestintätoimisto Princeps Oy / Kirsti Helin ja Sanna Moisio Kannen kuva Kirsti Helin ISSN 1796-4733 Paino Finepress Oy Toimituksen osoite info@hartela.fi 10 Arkkitehtuuri nostaa Kangasalan miljöön laatua 12 Työtilojen uudelleen jäsentely edistää flow`n kokemista 14 Uuteenkaupunkiin uusi puukaupunkialue Ammattiylpeyttä, laatua ja luotettavuutta sukupolvesta toiseen H artelan 70. toimintavuosi on alkamassa. Emil Hartelan perustaman yhtiön toiminnan alkuvuodet olivat sodanjälkeisen jälleenrakentamisen aikaa. Tuolloin rakentamiseen vaikuttivat voimakkaasti teknologinen kehitys ja yhteiskuntarakenteen nopea muutos. Kaupungistuvan väestön asumistarpeisiin vastattiin teollistamalla rakennusprosessia ja rakentamalla uudenlaisia asuntoalueita. Yrityksemme ja sen osaaminen kasvoivat kansantalouden elpymisen tahdissa. Seitsemänkymmentäluvulla tätä osaamista ryhdyttiin viemään myös maailmalle. Hotelleja, lomakyliä ja terveyskeskuksia rakennettiin Lähi- ja Kaukoitää myöten. Olin silloin saman ikäinen kuin isäni Jaakko oli hänen isänsä perustaessaan yritystämme. Tänään, yhtiömme historian kahdeksannen vuosikymmenen alkaessa on perheyhtiön nuorin sukupolvi samassa iässä. Kuluneina vuosikymmeninä Hartela on kasvanut erääksi maamme suurimmista 2 rakentajista. Nykypäivän rakentamisen haasteisiin ei enää pystytä vastaamaan pelkällä teknologisella kehitystyöllä, vaan tarvittava osaaminen lähtee asiakkaan tarpeiden ymmärtämisestä, luovasta ongelmanratkaisusta ja laaja-alaisesta kiinteistöklusterin ymmärryksestä. Tämän moninaisen osaamisen ulottaminen tasapuolisesti kaikkien asiakkaidemme käyttöön kaikilla toiminta-alueillamme on haaste, johon vastaamme kehittämällä jatkuvasti omaa toimintaamme. Vaikka moni asia on rakentamisessa muuttunut vuosikymmenten kuluessa, samat arvot ovat kuitenkin siirtyneet sukupolvelta toiselle. Ammattiylpeys, laatu, luotettavuus ja jatkuvuus ovat arvoja, joiden uskon näkyvän seuraavienkin sukupolvien rakentamisessa. Heikki Hartela toimitusjohtaja Hartela-Yhtiöt Oy Logomosta kulttuurin ja luovien alojen keskus Turun satamaan merenkulun toimintakeskus Turun satamassa sijaitseva Linnankiinteistö saa uuden elämän, kun vuonna 1948 rakennettu elintarvikkeiden jalostus- ja varastointirakennus peruskorjataan nykyaikaisiksi toimitiloiksi. Turku Port Centeristä tulee merenkulkuun, satamatoimintoihin ja liikenteeseen painottuva toimintakeskus. Rakennukseen tulee mm. toimistotiloja ja muita toimitiloja, kahvila ja ravintola sekä varastotiloja. Valkeakoskelle uusi torikeskus Logomon näyttelyissä ja konserteissa on käynyt jo yli 170 000 vierailijaa. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tutustuivat Logomoon Turun vierailunsa yhteydessä syyskuun lopulla. Kuva: Turun Tietokuva Oy/Mikael Rydenfelt Entiseen VR:n konepajaan rakennettu Logomo toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 pääareenana. Hartela on jatkanut koko vuoden Logomon lisärakentamista ja ison Logomo-salin harjannostajaisia juhlittiin 16. syyskuuta. Liikkuvine katsomoineen sali on muunneltavissa erikokoisiin tilaisuuksiin, laajimmillaan katsomoon mahtuu 3 500 hengen yleisö. Salin vahvistettu akustiikka sopii niin oopperalle kuin hevillekin. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen Logomo jatkaa toimintaansa monipuolisena kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena. Osaan Logomon tiloista rakennetaan luovien toimialojen keskus, jossa on noin 10 000 neliömetriä työtiloja esim. arkkitehdeille, taitelijoille, mainostoimistoille ja elokuvatuottajille. Rakennuksen kokonaisala on 26 500 neliömetriä. Kohde valmistuu vuoden 2012 lopulla. Uusi satamakeskus edistää merenkulun eri sidosryhmien yhteistyötä ja vahvistaa meriklusterin toimintaa Turussa. Rakennuksen omistaa Stiftelsen för Åbo Akademi, ja sen peruskorjauksen rakennuttamistehtävistä ja suunnittelusta vastaa Pöyry CM Oy ja pääurakoinnista Hartela Oy. Valkeakosken keskustaan, torin laidalle valmistuu marraskuussa moderni noin 10 000 neliömetrin kauppakeskus. Torikeskukseen tulee K-citymarket ja 17 erikoiskaupan myymälää. Kauppakeskuksen omistajana on Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarinen. Hartela rakentaa samaan kortteliin myös kolme kerrostaloa ja pysäköintitilat. Quartetto Business Campuksen yhdeksäs talo valmistumassa Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Quartetto Business Campuksen viimeisin, yhdeksäs talo valmistuu keväällä 2012. Toimitilakerroksia rakennukseen tulee kuusi, ja lisäksi maanalaiseen osaan tulee autopaikkoja neljään kerrokseen. Uusi rakennus yhdistetään yhdyssillalla viereiseen vanhempaan rakennukseen. Uudessa Quartettossa toimivat mm. Ramboll Finland Oy ja Vahanen-Yhtiöt. Rakennukset omistaa OP Henkivakuutus. Uuden talon valmistuttua yrityspuistossa on toimitiloja yhteensä 53 000 neliömetriä ja yrityksiä lähes 50. Ouluun uusia asuinalue Hartela-Forum rakentaa Oulun Ritaharjun alueelle seitsemän paritalon ja yhden rivitalon muodostamaa asuinkorttelia. Kohde valmistuu syksyllä 2012. Oulun pohjoisosassa, hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitseva Ritaharju on kaupungin merkittävä laajentumissuunta. Alueelle arvioidaan muuttavan lähivuosina 10 000 asukasta. HARTELA 2011 3 Asuntoja, liikuntatiloja ja työpaikkoja meren rannalle Helsingin kantakaupunkiin TEKSTI: KIRSTI HELIN | Kuvat: Petri Puromies -J ätkäsaaren sijainti Helsingin merellisen siluetin keulakuvana tekee alueesta ainutlaatuisen. Jätkäsaaren rakentaminen on huikea mahdollisuus kaupunkikulttuurin kehittämiseen, kuvailee osastopäällikkö Juhani Tuuttila Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta. Tavarasataman siirtyminen Jätkäsaaresta Vuosaareen on mahdollistanut uuden merenranta-alueen rakentamisen aivan Helsingin ydinkeskustan läheisyyteen. Helsingin eteläkärkeen sadan hehtaarin alueelle rakennetaan vuoteen 2030 mennessä koti noin 16 000 asukkaalle ja lisäksi sinne tulee noin 6 000 työpaikkaa. − Jätkäsaaren kaupunkirakenne on tiivis, ja alueella on tehokas, raitiotieliikenteeseen perustuva joukkoliikenne. Alue tarjoaa korkeatasoista asumista sekä omistus- että vuokra-asunnoissa ja modernia toimitilaa erikokoisille yrityksille. − Jätkäsaaresta tulee urbaani ja omaperäinen osa kantakaupunkia. Se on malliesimerkki kestävän kehityksen mukaisesta täydennysrakentamisesta, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat, Juhani Tuuttila tiivistää. Rannat kaikkien käyttöön Nykyinen Jätkäsaaren alue on muodostunut kolmesta erillisestä saaresta: Jätkäsaaresta, Hietasaaresta ja Saukosta sekä Saukonpaasi-nimisestä luodosta. 4 Jätkäsaari oli lähes luonnontilainen saari 1900-luvun alkuvuosiin asti. Saarella oli ammattikalastajan torppa ja vajaat kymmenen kesähuvilaa. Kaupunkilaisille, varsinkin lapsille ja nuorille, saaret tarjosivat mahtavan paikan ulkoiluun vuoden ympäri. Kesällä huveihin kuului uiminen ja talvella mäenlasku. Tavarasataman rakentamisen myötä saarten kalliot louhittiin tasaisiksi ja saarten välinen merialue täytettiin. Alkuperäistä luontoa ei siten ole enää näkyvissä – merta lukuun ottamatta. Jatkossa Jätkäsaareen rakennetaan puistoja luomaan vihreyttä ja rannat avataan matkustajasatamaa lukuun ottamatta yleiseen käyttöön. Alueelle tulee pyöräily- ja kävelyreitistö, jota pitkin pääsee turvallisesti ja nopeasti Helsingin keskustaan. Matkustajasatama ja vanhat rakennukset jäävät Matkustajasatama jatkaa toimintaansa Jätkäsaaressa, ja sitä laajennetaan eteläosastaan maatäytöillä. Erinomaisine liikenneyhteyksineen ja matkustajasatamineen alue tarjoaa hyvät toimintaedellytykset yrityksille ja hotelleille. Hartela rakentaa sataman läheisyyteen Tallink Siljan ja Verkkokauppa.comin uudet toimitalot. Uudisrakentamisen keskelle Jätkäsaareen jätetään muutama vanha rakennus muistuttamaan menneestä. Säilytettäviä rakennuksia ovat © Adactive Oy © Adactive Oy Huutokonttori, massiivinen kappaletavaravarasto Bunkkeri, sataman entinen hallintorakennus eli ”Sonckin noppa” ja Lars Sonckin suunnittelemat makasiinit. Huutokonttorissa toimivat jo nyt Jätkäsaaren pelastusasema, alueen logistinen operaattori sekä infokeskus, jossa kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan alueen suunnitelmiin ja rakennustöiden etenemiseen. Huutokonttorin nimi juontaa ajoista, jolloin satamatyöläiset tulivat aamuisin ilmoittautumaan laivalastien purkutöihin ja heidät huudettiin töihin päivittäisen tarpeen mukaan. Bunkkerista peruskorjataan nyt jalkapallokentän kokoinen liikunta- ja vapaa-ajantalo. Vanhoihin tiilimakasiineihin tulee toimitiloja eri alojen yrityksille. Tarjolla tulee olemaan myös kivijalkaliiketilaa kantakaupungin tyyliin, ja alueelle rakennetaan lisäksi kaupallisten palveluiden keskittymä. Jätkäsaari tuli monelle tutuksi elokuussa 2009, jolloin siellä järjestettiin pop-laulaja Madonnan jättikonsertti. Konserttiin myytiin yhteensä 85 000 pääsylippua. Verkkokauppa.comista Jätkäsaaren maamerkki Verkkokauppa.comille valmistuu Pohjoismaiden suurin kodintekniikan myymälä marraskuussa Helsingin Jätkäsaareen Länsisataman viereen. Lähes 50 metrin korkeuteen nouseva rakennus vastaa 16-kerroksista kerrostaloa. − Etsimme uudelle jättimyymälällemme sopivaa paikkaa monelta suunnalta, ja loppupeleissä Jätkäsaaren sijainti osoittautui parhaaksi ja vähäriskisimmäksi. Arvostamme erityisesti Länsisataman läheisyyttä, hyviä joukkoliikenneyhteyksiä sekä omaa pysäköintihallia, kertoo Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä. Myymälän lisäksi Jätkäsaareen muuttavat yrityksen pääkonttoritoiminnot, tuotekehitys ja päävarasto Ruoholahdesta sekä Jätkäsaaren Bunkkerissa sijaitseva lavavarasto. − Asiakkaistamme 99 prosenttia tutustuu tuotteisiimme netissä, mutta noin 60 prosenttia tuotteistamme kulkee edelleenkin myymälöiden kautta. Jätkäsaaresta saamme vilkkaan kauppapaikan, uskoo Seppälä. − Länsisatamassa käy päivittäin keskimäärin 14 000 –18 000 matkustajaa, jotka ovat suurelta osin eri ihmisiä joka päivä. Rakennukseen tulee 6 000 neliön suuruisen myymälän lisäksi katutasoon 100 neliömetrin myymälä, joka on avoinna joka päivä kellon ympäri. Varastotiloissa käytetään uusinta teknologiaa automaattisine kuljetinhihoineen ja pystynostimineen. Kaikkiaan rakennus on kooltaan 20 000 neliömetriä. Hartelan rakentaman toimitalon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Helin & Co. EläkeTapiola on ostanut rakennuksen ja vuokraa sen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Verkkokauppa.comille. Tontti on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Pop-up-tiloja tilapäiskäyttöön Rakennukseen tulee myös ns. pop-up-tiloja, joita Verkkokauppa.com vuokraa enintään kolmen kuukauden ajaksi. Toimitalon katutasoon tulee myös muita yrityksiä, kuten DNA Kauppa, Subwayravintola, BlackStorm-pelikahvila sekä Kierrätä kännykkä -kierrätyspiste. Samaan kortteliin tulee lisäksi Hesburger- ja Parilla-ravintolat. Suomen paras nettikauppa © Helin & Co Arkkitehdit Verkkokauppa.comin jättimyymälä valmistuu Jätkäsaareen joulumyyntiin mennessä. − Yrityksemme saa nyt ensimmäistä kertaa täyden näkyvyyden myös kiinteistön julkisivuun. Lisäksi rakennuksen katolle tulee 1 000 neliömetrin näköalatasanne. Upea näköalapaikka kahviloineen on auki yleisölle ympäri vuoden. Verkkokauppa.com valittiin vastikään Suomen parhaaksi verkkokaupaksi Asiakkuusmarkkinointiliiton teettämässä kyselyssä. Verkkokauppa.com on perustettu vuonna 1992. Vuonna 2010 liikevaihto oli 173 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 294. Tuotevalikoima sisältää yli 50 000 erilaista tuotetta. – Pitkä historia, kehitystyö, hyvä tuotevalikoima, monikanavaisuus ja todennäköisesti halvemmat hinnat ovat meidän vahvuuksiamme. Kasvamme reilusti nopeammin kuin markkinat yleensä – tosin nykyisen Ruoholahden tilarajoituksen takia tämän vuoden kasvu tulee olemaan maltillisempi kuin normaalisti. HARTELA 2011 5 Itellalle Orimattilan Pennalaan kymmenen hehtaarin logistiikkakeskus TEKSTI: KIRSTI HELIN I | KuvaT: Petri Puromies tella Logistiikka keskittää varastointipalvelujaan Lahden eteläpuolelle Orimattilan Pennalaan, jonne Hartela rakentaa parhaillaan 77 000 neliön logistiikkakeskusta. Uusi logistiikkakeskus valmistuu kesällä 2013 Itella Logistiikan nykyisen palveluvaraston viereen. Laajennuksen jälkeen Itellan varastotila Pennalassa kasvaa yli 100 000 neliömetriin. Logistiikkakeskukseen tulee uusinta teknologiaa mm. puheohjatut keräilyjärjestelmät ja automaattitrukit. Kalliolle rakennettavassa rakennuksessa hyödynnetään kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä maalämpöä. − Tarjoamme yrityksille palveluja kuljetusketjun jokaisessa vaiheessa. Asiakas saa meiltä tarvittaessa ulkomaankuljetukset maalla, merellä ja ilmassa, varastointipalvelut ja kotimaan jakelun. Myös logistiikan IT-palvelut kuuluvat valikoimaamme. Logistiikkapalvelujen kysyntä on kasvussa, ja osaltaan sitä vauhdittaa verkkokauppaa harjoittavien yritysten yleistyminen, kertoo johtaja Jukka Pyykkö Itella Logistiikasta. Itellan logistiikkakeskuksesta iso osa, noin 45 000 neliötä, tulee Rautakeskon käyttöön. Pennalaan keskitetään myös Itella Logistiikan muotilogistiikan palveluvarastotoiminnot, joiden asiakkaina ovat mm. Luhta, Reima ja Halti. Uudesta logistiikkakeskuksesta jää vielä vuokrattavaksi muille yrityksille yhteensä noin 15 000 neliömetriä. Pienempi hiilijalanjälki Rautakeskon logistiikkajohtaja Olli Salmivaara on tyytyväinen uusien varastotilojen sijaintiin. Rautakeskolla on nykyisin pääkaupunkiseudulla neljä varastoa, joiden tuleva siirto Pennalaan on Suomen suurimpia muuttooperaatioita. – Logistiikkakeskus tulee keskeiselle paikalle, josta on hyvät kulkuyhteydet Rautakeskon myymäläverkostoon niin Suomessa kuin ulkomailla. Kuljetuskilometrit ja hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun varastointi keskitetään yhteen paikkaan. − Uuden logistiikkakeskuksen paikan valintaa ohjasi myös pääkaupunkiseutua huomattavasti edullisempi maan hinta. Logistiikkakeskus työllistää noin 200–300 henkilöä, joten sillä on merkittävä vaikutus Lahden talousalueelle, Jukka Pyykkö toteaa. Uusia logistisia ratkaisuja Itella on hoitanut Rautakeskon logistiikkapalvelut jo yli 10 vuoden ajan. Yhteistyö kattaa rauta- ja maatalouskauppatuotteiden varastoinnin, terminaalitoiminnot ja kuljetukset. Suomen lisäksi Itella toimii Rautakeskon kumppanina Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Itella ja Rautakesko suunnittelevat uuden logistiikkakeskuksen toiminnallisia ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä Hartelan kanssa. – Hanke on edennyt hyvin ja olemme täysin aikataulussa, Jukka Pyykkö kertoo. Logistiikan konkarit Jukka Pyykkö (oik.) Itella Logistiikasta ja Olli Salmivaara (vas.) Rautakeskolta suunnittelevat yhdessä tulevaisuuden logistiikkakeskusta Orimattilan Pennalaan. 6 – Iso hanke on edennyt hyvin ja olemme täysin aikataulussa, toteaa Itellan Jukka Pyykkö. − Tänä päivänä on saatavana hyvin pitkälle kehittyneitä logistiikkaratkaisuja. Uuden logistiikkakeskuksen suunnittelussa mietimme nyt yhdessä minkä tyyppisiä ratkaisuja on järkevintä ja kustannustehokkainta ottaa käyttöön, toteavat Olli Salmivaara ja Jukka Pyykkö. Molemmilla on takanaan lähes 30 vuoden kokemus logistiikkapalveluista. – Aikanaan varastointi oli välttämätön paha ja kustannuserä, mutta nykyisin informaatiovirran määrä ja merkitys ovat oleellisesti muuttaneet tavaran siirtymistä tuottajalta kuluttajalle. Kehittyneiden logistiikkajärjestelmien avulla voimme päättää kunkin tavaran osalta, miten ja milloin se toimitetaan perille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Osa tavaroista kannattaa esimerkiksi kuljettaa suoraan teollisuudelta kauppoihin tai loppukäyttäjälle. − Itellan ja Rautakeskon tietojärjestelmät keskustelevat keskenään, ja voimme ottaa käyttöön puhekeräilyjärjestelmän. Tiedot kerättävistä tuotteista tulevat suoraan tietokoneelta keräilijän kuulokkeisiin. Uudella keräilyjärjestelmällä päästään entistä tehokkaampiin toimituksiin ja papereiden tulostaminen vähenee oleellisesti. Olli Salmivaara uskoo, että uuden yhteen paikkaan sijoittuvan logistiikkakeskuksen ansiosta myös tavaran toimitusajat lyhenevät nykyisestä. Tällä hetkellä toimitusajat Suomessa sijaitseviin Keskon rautakauppoihin ovat maksimissaan 48 tuntia. − Tavoitteenamme on olla johtava rautakauppa- ja sisustustuotteiden sekä näiden palveluiden vähittäiskauppayhtiö ja toimintaalueemme markkinajohtaja. Etenkin Venäjällä on nyt hyvät kasvunäkymät, ja tänä vuonna avaamme siellä kolme uutta myymälää, kaksi Moskovaan ja yhden Pietariin, kertoo Salmivaara. Rautakeskolla on 430 myymälää kahdeksassa maassa. Myymälät toimivat nimillä K-rauta, Rautia, K-maatalous, Byggmakker, Senukai ja OMA. Kuva: Kesko/Aleksander Golobov Pennalan Logistiikkakeskuksesta hoidetaan jatkossa Rautakeskon kuljetukset kaikkiin sen 430 myymälään 8 maassa. Kuvassa Pietarhovin myymälä Pietarissa. Kuva: Webeacon Oy/Mika Lahtinen HARTELA 2011 7 Konalan Ristikko kannattava kauppapaikka TEKSTI: KIRSTI HELIN | KUVAT: Kristiina Hemminki JA KIRSTI HELIN -K auppakeskus Ristikko on osoittautunut erinomaiseksi kauppapaikaksi. Kolmessa vuodessa sekä myyntimme että henkilöstömme on tuplaantunut, kertoo K-kauppias Aki Luomanen. Entinen Hartwallin logistiikkakeskus Helsingin Konalassa on muuntunut moderniksi kauppakeskukseksi. Ristikossa on tällä hetkellä jo parikymmentä muuta yritystä: Alko, pankkipalvelut, ravintoloita ja kahviloita, kampaamoja, kauneushoitola, naisten vaateliike, eläinkauppa, kukkakauppa, pesulapalvelu, lahjatavarakauppa ja kiinteistövälitys. Kauppakeskus on ollut tervetullut kaupunginosaan, jossa ei aikaisemmin juuri ollut palveluja. Tehdaskiinteistöstä on vielä rakentamatta toinen, kolmas ja neljäs kerros.Toiseen kerrokseen on suunniteltu merkkituotteiden outletmyymälöitä ja kolmanteen ja neljänteen kerrokseen liikunta- ja studiotiloja. Kolmannen kerroksen jopa 18 metriä korkeat tilat soveltuvat esim. sisäpelilajeihin, seinäkiipeilyyn tai elokuvateollisuuden tuotantotiloiksi. − Pääkaupunkiseudulla on harvoja ison valikoiman urheiluliikkeitä ja sellainen voisi sopia hyvin Ristikkoon, itsekin aktiivisesti liikuntaa harrastava Luomanen vinkkaa. Aki Luomanen on tyytyväinen kauppakeskuksen nykyisiinkin asiakasmääriin, mutta odottaa innolla lisätilojen valmistumista ja toivottaa kaikki uudet yritykset tervetulleiksi. − Konalaan ja lähialueille rakennetaan jatkuvasti, esimerkiksi Ristikon viereen nousee kerrostaloja noin 1 500 asukkaalle ja läheiselle Painiityn alueelle tulee 2 000 asukkaan pientaloalue. Alle 10 minuutin ajomatkan päässä on jo entuudestaan lähes 100 000 asukasta, joten kyllä täällä ostopotentiaalia riittää, Aki Luomanen toteaa. Aki Luomanen avasi Kauppakeskus Ristikkoon kolme vuotta sitten K-supermarketin, joka on nyt yksi Suomen menestyneimmistä K-kaupoista. 8 K-supermarketissa käy viikossa noin 15 000 asiakasta. Ensimmäisenä vuonna kauppa saavutti 8 miljoonan myyntitavoitteensa, ja Luomasen mukaan tänä vuonna näyttäisi toteutuvan 16 miljoonan myynti. Kauppa työllistää nykyisin jo 53 henkilöä. Maailmantalouden synkistä näkymistä huolimatta Luomanen uskoo elintarvikkeiden käyvän kaupaksi entiseen malliin. Tavallista parempi ruokakauppa − Ketjumme sloganina on ”tavallista parempi ruokakauppa” ja se näkyy niin kauppamme tuotevalikoimassa kuin henkilöstömme ammattitaidossa. K-ryhmässä kauppias pystyy itse vaikuttamaan kaupan tuotevalikoimaan, ja se on ollut kilpailuetumme alusta lähtien. Panostamme voimakkaasti asiakaspalveluun, ja herkkutoreille palkkaamme kokkitaustaisia henkilöitä, jotka tuntevat raaka-aineet ja osaavat antaa ruuanlaittovinkkejä. − Hankimme elintarvikkeita yhä enemmän suoraan lähituottajilta: perunaa, leipomotuotteita, lihaa, marjoja, mehuja, rapuja, käsintehtyjä susheja jne. Myös luomuruokaa otamme valikoimaan sitä mukaa, kun tuotteita on saatavana tuottajilta. Lähituottajat ovat monesti pienyrittäjiä, joilla ei ole aikaa markkinointiin ja myyntiin, ja niinpä kauppiaan pitää itse olla aktiivinen tuotteiden hankinnassa. Elintarvikebisneksessä menestyminen Ristikon 18 metriä korkeat tilat soveltuvat vaikka elokuvateollisuuden kuvaustiloiksi. edellyttää myös aktiivista markkinointia. K-ryhmä onkin Suomen suurimpia mainostajia. Luomasen K-supermarket tekee myös omaa lehtimainontaa ja suorapostituksia, ja Kauppakeskus Ristikon kauppiaat järjestävät yhteisiä markkinointitempauksia muutaman kerran vuodessa. Sata vuotta K-kauppaa Aki Luomanen (41) on neljännen polven K-kauppias. Omat vanhemmat sekä isovanhemmat ja isoisovanhemmat ovat olleet K-kauppiaita Pohjanmaalla. Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Aki Luomanen toimi aluksi pankin palveluksessa arvopaperimeklarina, mutta veri veti kauppiaaksi. – Tämä on mukavaa ja monipuolista työtä. Saan olla paljon tekemisissä asiakkaiden kanssa ja jokaiselle päivälle riittää erilaisia haasteita. K-ryhmän työryhmissä puolestaan pääsee laaja-alaisemmin pohtimaan ja kehittämään Ruokakeskon ja koko K-ryhmän tulevaisuutta. Aki Luomasen vaimo toimii pankinjohtajana eikä ole suoranaisesti mukana kaupan toiminnassa. Perheen12-vuotiaat kaksoset sen sijaan käyvät jo auttamassa silloin tällöin. – Lapset saavat tehdä omat uravalintansa, mutta en pane hanttiin vaikka ryhtyisivät K-kauppiaiksi. − Työtunteja kertyy viikossa helposti kuusikymmentä, ja jotta jaksaisi, pitää muistaa huolehtia fyysisestä ja psyykkisestä kunnostaan. Pyrin pitämään kohtuullisesti lomia ja käymään useamman kerran viikossa salilla ja lenkkipoluilla. Tämän kokoisessa kaupassa on pystyttävä delegoimaan ja johtamaan. HARTELA 2011 9 Jyväskylä Pori Turku Tampere Kangasala Helsinki – Tavoittelemme arkkitehtuuria, joka nostaa kuntakeskuksen miljöön laatua, sanoo kunnanjohtaja Jukka Mäkelä. Kulttuurirakennukset synnyttävät laatumiljöön Kangasalan torikorttelista keskustan sykkivä sydän TEKSTI: EVA-LIISA HYNYNEN K | Kuva: MERJA OJALA angasalan keskustan tor ikorttelin uudistaminen on seiniään suurempi hanke. Tavoitteena on elävä kuntakeskus, joka tarjoaa tekemisen meininkiä aamusta iltaan. Avainasemassa ovat hiljattain peruskorjattu ja laajennettu kirjasto sekä kulttuuritalo, jonka rakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2012. Kangasala on kasvanut rivakasti Tampereen naapurissa viimeiset parikymmentä vuotta. Vuoden 2011 kuluessa ylittynee 30 000 asukkaan rajapyykki. Viime vuodet 10 kunnassa on rakennettu ja peruskorjattu päiväkoteja sekä kouluja. Tampereen seudun kasvusta Kangasala saa osansa jatkossakin. Kaupunkiseudun kuntien yhteisissä suunnitelmissa Kangasalaan on laskettu tulevan 10 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. - Nyt on aika vahvistaa asukkaiden vapaaajan palveluja. Tavoitteena on kuntalaisten hyvä ja vireä arki, johon kuuluu mahdollisuus harrastaa kulttuuria monipuolisesti, sanoo kunnanjohtaja Jukka Mäkelä. Kunta investoi parhaillaan kulttuurirakennuksiin torialueella. Kirjaston peruskorjaus- ja laajennushanke valmistui keväällä 2010. Kuntalaiset ovat ottaneet kirjaston kiittäen vastaan, ovi avautuu tiuhaan. Vuoden 2013 lopulla valmistuu kulttuuritalo, jonka kainaloon sijoittuu kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämäntyötä esittelevä taidemuseo. Sekä kirjaston että kulttuuritalon rakennushankkeista vastaa Hartela, joka rakentaa myös kaksi asuinkerrostaloa torin laidalle. - Kantavana ajatuksena on kuntakeskuksen tiivistäminen eläväksi miljööksi. Kulttuuritalon yhteyteen tulee liiketiloja, joihin voisi ajatella kulttuuriin ja taiteeseen liittyvää liiketoimintaa. Uudet asuinkerrostalot vahvistavat keskustan elämää ja myös niiden kivijalkaan tulee liiketiloja, Jukka Mäkelä kertoo. Kirjasto oli 6,8 miljoonan euron investointi, ja kulttuuritalon kustannukset asettuvat 7,2 miljoonan euron paikkeille. Kirjaston arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehti Jyrki Paldanius Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy:stä. Kulttuuritalon suunnitelmat ovat arkkitehti Mikko Heikkisen käsialaa. Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy on saavuttanut töillään kansainvälistä nimeä. Toimisto tunnetaan mm. Vantaan tiedekeskus Heurekan arkkitehtuurista. – Toivomus on, että kuntalaiset löytäisivät kulttuuritalon samoin kuin Kimmo Pyykön kuva-arkisto Kangasala ja kulttuuri lähes 30 000 asukkaan kunta Tampereen naapurissa muuttovoittoinen 1990-luvulta lähtien vireä kulttuuriharrastustoiminta: Kesäpäivän kulttuuriyhdistys, Kangasalan Kuvataiteen Ystävät, lukuisia teatteri- ja musiikkiryhmiä sekä orkestereja, mm. Nukketeatteri Hupilainen, Ramppi Teatteri, Teatteri Tuulia, Oktava-kuoro ry, Kangasalan Mieslaulajat, Pikantit-kuoro ja Suoraman nuorten kuoro he ovat löytäneet kirjastonsa ja elämä siirtyisi kotoa neljän seinän sisältä yhä useammin kuntakeskuksen sydämeen. Torikorttelista tulee Kangasalan sykkivä sydän, kunnanjohtaja kiteyttää. Tekemisen ja viihtymisen jatkumo Kulttuuritalon juhlasalista kehkeytyy aikanaan tapahtumien keskus. Istumapaikkoja on tulossa kolmisensataa. Sali luo nykyistä paremmat olosuhteet konserteille, mutta myös teatterille. Näyttämön syvyys riittää suurehkoillekin teatteriesityksille. Jukka Mäkelän puheesta kuuluu lämmin arvostus paikallisia kulttuuritoimijoita kohtaan. Erityisesti musiikki- ja kuorotoiminta on vireää Kangasalalla. On orkesterikokoonpanoja, teatteriryhmiä, nukketeattereita, jopa kirjakahvilatoimintaa. Musiikkileikkikoulu ja musiikkiopisto varmistavat omalla toiminnallaan, että uusia musikantteja kasvaa kaiken aikaa. - Viime kädessä rakennushankkeessa on kysymys meistä kaikista kangasalalaisista, meidän osaamisestamme ja tekemisestämme. Siitä, millaista arkea elämme yhdessä. Jukka Mäkelä tietää, että koulutetut kolmekymppiset toivovat kotikuntansa taajamasta löytyvän laatukahviloita ja lounaspaikkoja. Espressoa ja elämyksiä, jotka ruokkivat viihtymisen tunnetta. Tarvitaan myös maleksimispaikkoja, joissa voi viipyä ja kohdata tuttuja spontaanisti. Pikkukaupunkielämää parhaasta päästä, vaikka Kangasala ei ole kaupunkistatusta hankkinutkaan. - Kulttuuritalo ja sen kylkeen rakennettava ylpeydenaiheemme Kimmo Pyykkö -museo ovat tapahtumisen keskeisiä paikkoja, ja uskomme, että ne synnyttävät lisää tapahtumista ympärilleen. Kimmo Pyykkö -museosta tulee myös kansallisesti ja kansainvälisesti mielenkiintoinen vierailukohde. Pyykkö on alkujaan Kangasalan poika, ja tuntuu hyvältä, että osa taiteilijan keskeisistä teoksista palaa pian kotiin, Mäkelä sanoo. Kimmo Pyykkö -museo on merkkitapaus Kangasalan kulttuuritalon yhteyteen kohoaa Kimmo Pyykkö -museo, joka on oma erillinen rakennuksensa omine sisäänkäynteineen. Museon perustaminen on merkkitapaus niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomessa yksittäisten taiteilijoiden tuotantoon keskittyneet museot ja näyttelytilat keskittyvät lähinnä kultakauden taiteeseen. Nyt oman museonsa saa nykytaidetta edustava yksittäinen kuvanveistäjä. Kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykkö pitää hanketta monessa mielessä merkittävänä. – Toki on hyvä tunne, että teokset löytävät tulevaisuudessa kotinsa Kangasalta, joka on itselleni erityisen merkityksellinen paikka. Olin noin 3-vuotias, kun perheemme muutti Kangasalle. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin armeijaan ja sen jälkeen Helsinkiin opiskelemaan. Kangasala on nuoruuteni maisema, ja minulla on edelleen läheisiä ystäviä siellä, Pyykkö sanoo. Kimmo Pyykkö -museon kohdalla emme puhu ainoastaan tunnearvosta, vaan hankkeeseen liittyy lähes mittaamaton kulttuurinen arvo. Yksien seinien sisälle saadaan Pyykön yli sadan teoksen kokoelma, joka kattaa pitkän taiteilijauran kaikki vaiheet. Museo saa hallintaansa myös ns. presidenttikokoelman, johon kuuluu reliefejä ja mitaleja J. K. Paasikiven muistomitalista presidentti Tarja Halosen reliefiin. Aivan erityislaatuisia teoksia, luonnoksia ja kipsivaloksia löytyy presidentti Urho Kekkosesta, joka päästi Pyykön ehkä lähemmäs kuin kenenkään toisen suomalaistaiteilijan. Kimmo Pyykön suvereeni asema suomalaisessa taide-elämässä lisää mielenkiintoa Kangasalan kulttuuritaloa kohtaan. Kulttuuritaloon tulee lisäksi vaihtuvien näyttelyjen galleria. Pyykkö aikoo vaikuttaa siihen, että näyttelytilassa nähtäisiin tämän maan mielenkiintoisinta nykytaidetta. HARTELA 2011 11 Monitoimitilassa syntyy hyvä TEKSTI: KIRSTI HELIN | FLOW KuvaT: KIRSTI HELIN JA Petri Puromies Flow-kokemus on yhteydessä työn tuloksellisuuteen ja työntekijän hyvinvointiin, mutta voiko flow´ta edistää työtilaratkaisuilla? − Entiseen Novitan tehtaaseen 10 vuotta sitten suunniteltu toimistomme noudattaa pitkälti monitoimitilaideaa – meillä on 4–6 hengen korkeaseinäisiä looseja, pieniä neuvottelutiloja ja keskusaukiona yhteinen keittiötila, arkkitehti Katia Salo esittelee. F low-tilassa ihminen uppoutuu täydellisesti tekemiseensä ja työ etenee omalla painollaan kuin ”virta”. Tämän päivän työelämässä on kuitenkin monia asioita, jotka haittaavat flow-tilaan pääsemistä. Ihmisten pitää olla koko ajan saavutettavissa, työ keskeytyy usein ja monia asioita pitää käsitellä samanaikaisesti. Iso avotoimisto on työympäristö, jossa mm. melu ja puheyksityisyyden puute haittaavat keskittymistä. Koppikonttori puolestaan vaatii enemmän tilaa ja tulee kalliimmaksi. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan käyttäjät arvostavat eniten tiloja, jotka tukevat keskittymistä ja yksityisyyttä vaativaa työtä. Toisaalta käyttäjät arvostavat myös tiloja, jotka tukevat sosiaalisuutta ja tiimityöskentelyä. Ihmisten välinen vuorovaikutus vaikuttaa entistä enemmän kokonaisuuksien hahmottamisessa, kun työnkuvat ja osaamisalueet ovat kaventuneet. Hyvällä, käyttäjälähtöisellä tilasuunnittelulla voidaan luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat tehokkaan ja tuottavan työnteon erilaisissa tilanteissa – sekä yksin keskittyen että yhdessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 12 Uusi konsepti toimistotiloihin Arkkitehti Katia Salo Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineelta on 12 vuoden ajan suunnitellut toimistotaloja. Hänellä on visio avotoimiston ja koppikonttorin yhdistämisestä monitoimitilaratkaisuksi, joka palvelee sekä ihmisen tiedonvaihtoa että keskittymistä vaativaa työskentelyä. – Tehdään avotoimistoja, joissa on pieniä yksiköitä! − Oleellista on ensin selvittää,mitä kyseisen organisaation henkilöstö työtiloissaan tekee. Työntekijöiden pitäisi päästä myös entistä enemmän vaikuttamaan työtilojensa suunnitteluun. − Toimistotaloja rakennetaan niin Suomessa kuin maailmalla yleensä ns. kaksikäytävämallilla, jossa talon reunoilla on joko huoneita tai avotoimistoa. Malli on edelleen käyttökelpoinen, mutta uudenlaisella tilajärjestelyllä ihmisten kulkureitit saadaan risteämään luonnollisesti ja näin luodaan helppoja vuorovaikutustilanteita, Katia Salo kuvailee. − Monitoimitilakonseptin mukaan toimistokerroksen hissi- ja porrasaulasta toimitilaan tultaessa ensimmäisenä on kahvi- ja taukopiste eli ns. ahaa-aukio, jossa ihmiset voivat spontaanisti tavata ja keskustella keskenään kahvikupposen äärellä. − Seuraavaksi kuljetaan vyöhykkeittäin ryhmätyötila- ja neuvottelutilojen läpi kohti avotilan työpisteitä ja samalla julkisesta tilasta siirrytään vaiheittain kohti yksityistä. Työpisteet sijaitsevat uloimmalla vyöhykkeellä, pääosin avotoimistossa, joka on jaettu seinin, seinäkkein tai verhoin korkeintaan 10–12 hengen työpisteisiin. Perimmäisenä on nykystandardia pienempiä yksittäisiä huoneita työhön, jonka luonne vaatii täysin eristettyä työtilaa. − Tutkimuksen mukaan toimistojen työpisteet ovat 40-prosenttisesti käyttämättä päivän mittaan, joten yksittäisten työhuoneiden ja työpisteiden kokoa voitaisiin hyvin pienentää 5–6 neliöön ja käyttää yli jäävä tila esimerkiksi ryhmätyötilana, Katia Salo sanoo. Uutta toimitila-ajattelua edustaa myös se, että työntekijät voivat itse vapaasti valita itselleen sopivan tilan kulloisenkin työtehtävän mukaan. Keskittymistä vaativaan tehtäväänkin voi syventyä vaikkapa yksin aulan sohvalla tai yhdessä muiden kanssa taukotilan pöydän ääressä. Kuva: Kinnarps Oy Viihtyisä työympäristö – edistää flow`n syntymistä – tukee työhyvinvointia – lisää työn tuloksellisuutta – vähentää sairauspoissaoloja – helpottaa rekrytointia Kuva: Martela Oy Kuva: Martela Oy – rakentaa yrityksen imagoa Tilat imagon rakentajana Toimitilat ovat tärkeä viestinnän väline ja osa yrityksen imagon rakentumista niin asiakkaille kuin omalle väelle. Työntekijöiden viihtyminen työpaikallaan näkyy myös ulospäin. Yrityksen toimitalolla ja sen sisustusratkaisuilla voidaan tehokkaasti tuoda esiin yrityksen arvomaailmaa. − Yritykseen saapuvan näkökulmasta merkityksellistä on esimerkiksi se, kuinka vaivattomasti hän saa autonsa pysäköityä. Sen lisäksi, että kerroksissa on rentoja yhteistiloja, myös talon aulan tulisi olla miellyttävä ja lämminhenkinen. Talon sisääntulo on tärkeä kohtaamispaikka, Katia Salo muistuttaa. − Toimitilojen muunneltavuuden lisäksi vihreät arvot ovat edelleen vallitseva trendi toimitiloissa. Ympäristötietoisuus on asia, joka halutaan tuoda esille paitsi teknisissä ratkaisuissa myös talon sisustuksessa. Sitä ilmentämään rakennuksen sisääntuloaulaan saatetaan tuoda esimerkiksi vihreä puu tai aurinkopaneeli laitetaan näkyvästi esille. − Energiatehokkuudesta on kuitenkin tulossa vähitellen luonnollinen osa rakentamista ja ympäristösertifioinnin esiin tuominen ei ole jatkossa enää merkityksellistä imagon rakentamisen kannalta, Katia Salo toteaa. Talon sisääntulo on tärkeä kohtaamispaikka ja antaa ensivaikutelman yrityksestä. Basware Oyj:n toimitalon sisääntulokahvila Quartetto Business Parkissa Leppävaarassa. HARTELA 2011 13 Kaupunkipuutaloja meren rannalle TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN Uudenkaupungin keskustan tuntumaan rakennetaan vanhan puukaupunkiperinteen hengessä uusi puutaloalue. J anhuan asuinalueen suunnittelu perustuu korkeakouluille järjestettyyn kilpailuun, ja se on osa valtakunnallista puukaupunkihanketta. Puolustusvoimilta vapautuneelle 20 hehtaarin maa-alueelle rakennetaan seitsemän pientalokorttelia ja yksi rivitalokortteli yhteensä parille sadalle asukkaalle. Kaikilta korttelialueilta on näköyhteys merelle, ja rannat jäävät vapaasti kuljettaviksi. Alueelle on myös suunniteltu venesatamaa ja matkailupalveluja. Uudenkaupungin keskustan palvelut ovat vain kilometrin päässä. Hartelan rakentamaan kortteliin tulee 14 erillispientaloa, jotka ovat pinta-alaltaan 100–160 m2. Lisäksi kortteliin tulee väestönsuojarakennus. Arkkitehtihuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n suunnittelemat talot ovat yksi- tai kaksikerroksisia ja harjakattoisia. Rakennusten energialähteenä voi olla myös maalämpö ja aurinkopaneelit. Talot rakennetaan sisustusratkaisuja myöten valmiiksi Hartelan Rauman elementtitehtaalla sisätiloissa ja ne kuljetetaan rakentamiseen. Puun puolesta puhuvat myös elinkaariajattelu ja ilmastoystävällisyys. Hartelassa on aktiivisesti kehitetty puurakentamisen osaamista, ja Rauman tehtaalla on jo useamman vuoden ajan rakennettu niin pientaloja kuin isompiakin rakennuksia puusta. Janhuan monivaiheinen historia työmaalle muutamana lohkona. Alueella on jo valmiina neljä taloa. Puurakentamisen puolesta Janhuanniemen kaupunginosa on osa kansallista Moderni puukaupunki -hanketta, jonka tarkoituksena on saada aikaan puurakentamisen avulla asukaslähtöisiä, viihtyisiä ja esimerkillisiä asuinmiljöitä eri puolille Suomea. Hankkeen tavoitteena on lisätä puun käyttöä myös piha- ja ympäristörakentamisessa ja sisustamisessa sekä tuoda esille puurakentamisen myönteisiä ympäristöarvoja. Puun käyttöä rakentamisessa korostaa myös maamme uusi hallitus, joka on sitoutunut puurakentamisen edistämiseen kolmen eri ministeriön vastuualueilla olevilla ohjelmatavoitteilla. Hallitusohjelmassa tavoitellaan merkittävää puun käytön lisäämistä sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa. Puun kysynnän hiipuessa kemiallisen metsäteollisuuden puolella aletaan kotimaista puuta käyttää jatkossa entistä enemmän Janhuanniemi on kokenut aikojen saatossa monta vaihetta. Alueella on toiminut mm. saha, konepaja, veneveistämö ja talvi- ja jatkosodan aikana Suomen merivoimien tärkein miinapaja. Puolustusvoimien käytössä alue oli 1980-luvun puoliväliin asti, ensin rannikkotykistöpatterin ja myöhemmin aliupseerikurssin koulutuspaikkana. Alueella on edelleen sahaustoiminnan aikoina rakennetut kivitalot, jotka ovat toimineet varusmiesten majoituskasarmeina. Sittemmin Janhuan Orkidearanta Oy -niminen yritys osti suojellut rakennukset, ja nykyisin ne toimivat mm. orkideanäyttelytilana. Puukaupunkien parhaimmistoa Uudenkaupungin asemakaavan on laatinut lääninarkkitehti G.T. Chiewitz vuonna 1855. Kaupungissa oli siihen mennessä ollut useita suuria tulipaloja, ja uudessa asemakaavassa otettiin paloturvallisuus erityisesti huomioon: HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2011 TIESITKÖ ETTÄ Liikevaihtoennuste 370 milj. euroa Henkilöstömäärä 1 100 Perustettu vuonna 1942 • Vuonna 1942 Emil Hartela ja Vilho Heinonen perus tivat Turussa ”huoneenrakentamiseen” erikoistuneen Urakoitsijat Oy:n. Toiminta laajeni pääkaupunkiseudulle, jossa perustettiin vuonna 1959 Rakennusosakeyhtiö Hartela. • Jo 1960-luvun alussa Hartela vakiinnutti asemansa Suomen kymmenen suurimman rakennusliikkeen joukossa. • 1970-luvun lopulla Hartela aloitti vientitoiminnan Lähi ja Kaukoitään. Sittemmin Hartela on laajentanut liike toimintaansa Suomen lähialueille Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Ulkomaan toimistot ovat Moskovassa, Pietarissa ja Harkovissa. • Hartela on myös Suomen suurimpia talotekniikkaurakoitsijoita. etunimi.sukunimi@hartela.fi toimitilat@hartela.fi www.hartela.fi © SKOY Arkkitehtuuria © Arkkitehtihuone Artto Palo Rossi Tikka Oy Asuintalojen ja Pyhäjärven välissä kulkee rantabulevardi, ja venepaikkoja voi jatkossa vuokrata kaupungin rakentamasta venelaiturista. tiat ovat parkettia ja kylpyhuone on kokonaan laatoitettu. Parveke on lasitettu ja sen lattia on laatoitettu. Mukavuutta siivoukseen tuo keskuspölynimuri. Kaukolämpöverkostoon liitetyn talon lämmitys on toteutettu vesikiertoisena patterilämmityksenä. Asunnossa on huoneistokohtainen, lämmön talteenottava ilmanvaihto. Asumismukavuutta lisää huoneistokohtainen viilennys, jolla lämpötilaa voidaan säädellä muutamalla kadut tehtiin leveiksi ja korttelit erotettiin asteella. puuistutuksin. Talo on liitetty kaapeli-TV-verkkoon Uusikaupunki parhaiten säilynyt ja asunnossa onon nopeat tietoliikenneyh1800-luvun teydet. klassismia edustava puukaupunki maassamme. Vanhaa keskustaa oltiin 1970luvulla kaavoittamassa Tyylikästäkerrostalo-alueeksi, asumista mutta Museovirasto tutki kaupungin puutalokantaa ja sai kaupungin muuttamaan Ratinanranta on Tampereen uusi rausuunnitelmiaan. Jäljelläjonka olevaarkkitehtuurin puutaloalue hallinen arvoalue, Ratinanrannan uudet talot ovat muutaman minuutin kävelymatkan päässä Tampereen keskustan palveluista. Leena Kytökari on uuden saatiin pelastettua ja tyytyväinen 1980-luvulla alkoi keittiönsä varustetasoon. vilkas korjauskausi. Uudenkaupungin 60 korttelissa on edelleen tallella yli 400 vanhaa puutaloa. yhtenä lähtökohtana ovat olleet Pyhäjärven maisemat. Kaikkien asuntojen parvekkeilta ja terasseilta avautuu kauLisätietoja Janhuanniemen kohteesta: nis järvimaisema. Hartela Oy Kiinteistömyynti Oy Julkisivuissa puh. 010 561 2700 on paikalla muurattua punatiiltä muistuttamassa historiallisen toimisto.rauma@hartela.fi Tampereen arkkitehtuurista ja rapattua pintaa, joka heijastaa nykyaikaa. Kivijalat on pinnoitettu graniittilaatoilla. Porrashuoneet, parvekkeet ja terassit on lasitettu. Asukkaiden autopaikat on sijoitettu talojen alle kaksikerroksiseen paikoitushalliin, josta on hissiyhteys kuhunkin porraskerrokseen. Hartela rakentaa alueelle kaikkiaan neljä taloyhtiötä, joista kolmas As Oy Ratinannokka valmistuu kesällä 2011. Pienimmät asunnot ovat alaltaan 24,5 m2 ja isoimmat kattoterassein varustetut 185,5 m2. Viimeisen taloyhtiön As Oy Ratinantammen suunnittelu on jo käynnistetty. n RaKeNNuSOSaKeYHTIÖ HaRTeLa HaRTeLa OY HaRTeLa-FORuM OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2000, faksi 010 561 2001 Kasarmintie 23, PL 55, 90101 OULU puh. 010 561 2600, faksi 010 561 2601 Lahden aluetoimisto Vesijärvenkatu 31 c, 15140 LAHTI puh. 010 561 3300, faksi 010 561 3301 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3200, faksi 010 561 3001 O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Rauman aluetoimisto Seminaarinkatu 5, 26100 RAUMA puh. 010 561 2700, faksi 010 561 2701 Tammisaaren aluetoimisto Viherlehdonkatu 8, 10600 TAMMISAARI puh. 010 561 2200, faksi 010 561 2201 Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 A, 33100 TAMPERE puh. 010 561 2500, faksi 010 561 2501 Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2100, faksi 010 561 2001 HaRTeLa TaLOTeKNIIKKa OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Saipu Oy Lansantie 23, 02630 ESPOO puh. 010 561 3830, faksi 010 561 3831 HT-Sähköpalvelu Oy Arentitie 5, 00410 HELSINKI puh. 010 561 3500, faksi 010 561 3601 Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, 20360 TURKU puh. 010 561 2900, faksi 010 561 2901 HARTELA 2010 15 SAAT SAMA LL LA ENEMMÄ ÄN Keilaranta Tower on kokonaistaloudellinen ratkaisu toimitilaa tarvitsevalle. tarvitsevalle Se on kustannuksiltaan kilpailukykyinen ja tiloiltaan huipputehokas. Sen kerrokset ovat suuria ja muuntojoustavia. Keilaniemi kuuluu liiketoimintaympäristönä Suomen vetovoimaisimpiin. Palveleva Keilaranta Tower ottaa kärkipaikan toimistotalojen joukossa. Otatko sinä omasi? www.keilarantatower.fi Kokonaistaloudellinen Noin 3 000 työpistettä metro 2015 TIIILO T LOJE LO OJJE EN VU VUO OKRA OK RAUS US Rake Ra kenn ke nnus nn usos osak os akey ak eyht ey htiö ht iö ö Har arte tela te la a Sari Sa rii Rau uni n o 05 050 0 52 26 68 886 86 ©H ELIN & CO AR K K ITEH D IT LIISÄ SÄTI TIET TI E OJ ET O A Kesk Kesk Ke s in inäi äiine n n Eläk El äkev äk e ak ev akuu uu uutu utu tusy sy yht htiö iö Illma Ilma mari riin ne en Villlle Vi lllle La Laur urilila a 04 0 05 50 01 00 0040 40 4 0 S I J O I T TA J A | T O T E U T TA J A
© Copyright 2024