Lehdistötiedote 29.6.2012 Lohjanharjun pohjaveden laatu pääosin hyvä – erityisseurattavaakin löytyy Vuoden 2011 yhteenveto Lohjanharjun pohjaveden laadusta on valmistunut. Pohjaveden laatua ja määrää tarkkailtiin Lohjan kaupungin koordinoimassa yhteistarkkailussa, johon osallistui 14 toiminnanharjoittajaa tai muuta tahoa. Mittauksia tehtiin yhdeksän vedenottamon vedestä ja 75 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Yhteistarkkailussa olivat mukana Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus kahdella kohteella (Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä tarkkailu ja Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa, Nordic Waterproofing Oy, Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema, Rudus Betonituote Oy, Skanska Infra Oy ja Soraset Yhtiöt Oy. Vuonna 2005 aloitetun yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Tuloksia tarkasteltaessa Lohjanharjun pohjavesialue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Myllylampi/Porla–Lohjanharju alueella tiesuolan vaikutus pohjaveteen oli havaittavissa valtatien 25 läheisyydessä, myös Myllylammen vedenottamolla oli lievästi kohonnut kloridin pitoisuus. Vedenottamoiden valuma-alueen pohjavedessä todettiin pieniä pitoisuuksia erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), mm. terpeenejä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä ja bensiinin lisäainetta MTBE:tä sekä fenolisiin yhdisteisiin kuuluvaa bisfenoli A:ta. Myllylammen vedenottamon vedenlaatu täytti tutkittujen ominaisuuksien osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Porlan ottamo oli vuonna 2011 käytössä ainoastaan neljän kuukauden ajan. Kaivola–Keskilohjan alueella pohjavedessä oli paikoin talousveden laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Seurannassa mukana olevissa pohjaveden havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC- yhdisteitä. Kaivolan vedenottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden yhteisnäytteessä todettiin talousveden laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, jotka ovat peräisin luontaisesti maaperästä. Pappilankorven ja Moisionpellon vedenottamoiden vedestä saostetaan rauta ja mangaani ennen jakelua vesijohtoverkostoon. Vedenottamoiden yhteisnäytteessä oli kohonneet kloridipitoisuudet. Lisäksi vedenottamoiden vedestä määritettiin pienet pitoisuudet rikkakasvien torjuntaan käytettyjä torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita, talousveden laatuvaatimukset kuitenkin täyttyivät. Lempola–Lempoonsuon alueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Takaharju–Perttilä alueen pohjavedessä todettiin paikoin kohonneita kupari-, kromi-, kadmium-, alumiinija rautapitoisuuksia. Moottoritien läheisyydessä olivat kohonneet kloridipitoisuudet ja yhdessä pisteessä Lehdistötiedote 29.6.2012 todettiin kertaluontoisesti PAH- yhdisteitä. Takaharjun vedenottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Lehmijärven osa-alueen pohjavedessä kantatien 1125 varrella oli korkea kloridipitoisuus (200 mg/l). Lehmijärven vedenottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Uusniitty–Ratametsän alueella pohjaveden sulfaattipitoisuudet nousivat jo vuoden 2010 aikana paikoin hyvin korkeiksi ja pitoisuudet olivat melko korkeat vielä vuonna 2011, jolloin muutamat mitatut pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituksen 250 mg/l. Kloridipitoisuudet olivat korkeat kantatien 1125 läheisyydessä. Pohjavedessä todettiin pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä, myös AOX- pitoisuus maankaatopaikan alueella oli koholla. Paikoin todettiin kohonneita natrium-, kromi- tai kadmiumpitoisuuksia. Uusniityn vedenottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia ja sen hajoamistuotteita sekä muita rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä, mutta talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat. Vedenottamon vedessä todettiin kohonneet pitoisuudet kloridia ja sulfaatin pitoisuus oli noususuunnassa, talousveden laatusuosituspitoisuudet alittuivat myös näiden aineiden osalta. Kaikkien seurannassa olevien vedenottamoiden veden laatu täytti talousveden laatusuositukset ja laatuvaatimukset (poikkeuksena Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoiden rauta ja mangaani, jotka saostetaan ennen verkostoon jakelua). Yhteistarkkailun tulokset on raportoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisusarjassa. Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan yhdistyksen nettisivuilta http://www.luvy.fi/julkaisut. Lisätietoja: Auli Kokkonen Johtava ympäristötarkastaja, Lohjan kaupunki puh 050-548 1157 s-posti auli.kokkonen@lohja.fi Katriina Nummela Pohjavesitutkija, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry puh 019-5682 959 s-posti katriina.nummela@vesiensuojelu.fi Liisa Anttila Käyttöpäällikkö, Lohjan vesi- ja viemärilaitos puh 0500-475 078 s-posti liisa.i.anttila@lohja.fi