Sosiaali- ja Terveysministeriö - Ympäristö

Talousvesiasetuksen muutos
Jarkko Rapala
Sosiaali- ja terveysministeriö
Talousveteen liittyvän lainsäädännön
muutokset
 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (442/2014)
talousveden laatuvaatimuksista ja
valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksen muuttamisesta
– voimaan 1.9.2014
 Uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus
talousveden laatuvaatimuksista ja
valvontatutkimuksista
– lausunnoilla, voimaan viimeistään 27.11.2015
– radioaktiivisuustutkimukset
 Terveydensuojelulain muutosehdotus
– 2015 aikana
3 §: Uusien määritelmien merkityksiä
– Vedenjakelualue
 direktiivin mukainen määritelmä
 pyritty selkeyttämään talousvettä toimittavan laitoksen (YYL)
määritelmää: TTL = selkeästi toiminnanharjoittaja
 valvonnan kohteeet
– vedenjakelualueen veden laatu (asetus 461/2000)
– TTL:n toiminta (terveydensuojelulaki 6 §): ns. vesilaitostarkastus
 ”kimppakaivon” vedenkäyttäjät muodostavat vedenjakelualueen
→ kuuluvat asetuksen soveltamisalaan, jos käyttäjiä on
vähintään 50
- selkeytetään lisää tulevissa muutoksissa
3 §: Uusien määritelmien merkityksiä
– Erityistilannesuunnitelma = ohjeistus
 pyritty korostamaan, että ei ole vain paperisuunnitelma, vaan
todellinen valmius ja kyky
 mielellään yhteneväinen terveydensuojeluviranomaisen ja
laitoksen toimintakortti
8 §: Laitoksen erityispiirteet vaikuttavat entistä
enemmän valvontatutkimusohjelmaan
• Tarkennettu, mitä tarkoitetaan ”laitoksen ominaispiirteillä”, jotka on
otettava huomioon valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa
– veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet
• Tarkennettu, mitä tarkoitetaan paikallisista olosuhteista aiheutuvalla
erityisvalvonnan tarpeella
– vedenottamon haavoittuva sijainti
– läheiset onnettomuusalttiit toiminnat → muutettu: läheiset talousveden
saastumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat
– 11 b §:ssä tarkoitetut häiriötilanteet
• Ennakoitu tulevia muutoksia: valvonnan on perustuttava
riskinarviointiin (direktiivin muutos, TsL muutos)
10 §: Käyttötarkkailu-käsitteen laajentaminen
• Ennen: riittävä raakaveden laadun seuranta veden käsittelyn
asianmukaisuuden varmistamiseksi
• Uusi: riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu
laitoksen toimintaympäristön, raakaveden laadun ja määrän
sekä laitteistojen kunnon seuranta veden käsittelyn
asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden
saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen
ennalta ehkäisemiseksi
– yhtenäinen vesihuoltolain 15 §:n muotoilun kanssa
11 §: Talousveden saastuminen,
desinfiointivalmius ja osaaminen
• Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen
ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa
siitä, kun laitos saa tiedoksi epäilyn raakaveden tai
toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta
• Jos desinfioinnin aloittamispäätöksen tekee laitos, siitä on
ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle
välittömästi.
Tulkintaa
 Jo saastumisepäily on sellainen terveydensuojelulain 20 a §:n
mukainen epäily epidemian mahdollisuudesta, että siitä tulee
ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle välittömästi.
 Päätöksen talousveden desinfioinnin aloittamisesta voi tehdä
talousvettä toimittava laitos itse, tai terveydensuojelulain 20 §:n
nojalla kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa
määräyksen. Kiireellisessä tapauksessa valvontaa suorittava
viranhaltija voi antaa desinfiointia koskevan määräyksen
terveydensuojelulain 51 §:n nojalla.
Käytännön toimintaa
• Epidemioiden ehkäisemiseksi kaikilla talousvettä toimittavilla
laitoksilla oltava käytettävissä desinfiointilaitteisto tai vähintään
valmius desinfioinnin toteuttamiseen.
• Tarkoittaa, että laitoksilla olisi tarvittavat kemikaalien
syöttöyhteydet sekä etukäteissuunnitelma*
–
–
–
–
mitä desinfiointimenetelmää käytetään
mistä desinfiointivälineistö ja kemikaalit hankitaan
mikä on kemikaalien oikea annostus
miten desinfioinnin suorittamista olisi harjoiteltu riittävästi.
*Vesihuoltolain 15 a §:n mukainen suunnitelma
* Sovitettu yhteen tämän asetuksen 11 a-b §:n kanssa
11 a §: Erityistilannesuunnitelma
• Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan
tasalla talousveden laadun turvaamiseksi
– Oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan
laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa.
• Sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden
varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa.
–
–
–
–
–
vesihuoltolain 15 a §:n mukainen vesihuoltolaitoksen suunnitelma
kunnan vesihuollon valmiussuunnitelma
kunnan ympäristöterveydenhuollon toimialan valmiussuunnitelma
pelastusviranomaisen suunnitelmat
ympäristölupavelvollisten laitosten ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen
varautumisvelvollisuus
– pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (vesien- ja merenhoitolain 10 e §)
11 b §: Suunnitelman sisältö: tiedot
• Riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista
voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä
toimittavien laitosten vedenjakelualueilla
• Häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä
vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot, toteutettavat
toimenpiteet, vastuunjako ja säännöllinen harjoittelu
• Viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen
11 b §: Suunnitelman sisältö: toimintatavat
• Häiriötilanteen hallinnan edellyttämien toimenpiteiden
aloittamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
 eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan
sovittamiseksi yhteen niin, että häiriön vaikutukset saadaan
rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi
 häiriöistä toipumisen saamiseksi käyntiin mahdollisimman
nopeasti.
Miten tehdä käytännössä?
• Häiriötilanteet tunnistetaan WSP-riskinhallintatyökaluilla
• Häiriötilanteisiin laaditaan toimintakortit (ml. yhteystiedot)
-
laitoskohtaiset, joissa yhteystiedot; tai
riskiskenaariokohtaiset, ja yhteystiedot erillisinä
yhtenevät vesilaitoksella ja viranomaisilla
• Toimintakortit ja yhteystiedot pidetään ajan tasalla
Ympäristöterveyshuollon ja vesihuollon
valmiussuunnittelu osana kunnan jatkuvuudenhallintaa
Pelastuslaitoksen
tuki
JATKUVUUDENHALLINTA
kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON
valmiussuunnitelma
(TsL 8 §)
YHDYSKUNTATEKNIIKAN
valmiussuunnitelma
Vesihuoltolaitoksen häiriötilannesuunnitelma
(VHL 15 § ja 15 a §)
Jäteveden
puhdistuslaitoksen varautuminen
(YSL 15 §)
Talousvettä toimittavan
laitoksen erityistilannesuunnitelma
(Asetus 461/2000 11 a § ja 11 b §)
Sisältöesimerkki:
- tunnistetut häiriötilanteet
- toimintakortit häiriötilanteille
- rajapinnat muihin suunnitelmiin:
- valvontatutkimusohjelma
- käyttötarkkailusuunnitelma
- ympäristölupavelvollisten laitosten
varautuminen (YSL 15 §)
WSP
SSP
Sisältöesimerkki:
- tunnistetut häiriötilanteet
- toimintakortit häiriötilanteille
- ympäristölupaehdot
- rajapinnat muihin suunnitelmiin:
- erityistilannesuunnitelma (asetus
461/2000 11 a § ja 11 b §)
- ympäristölupa ja velvoitetarkkailut
- pohjaveden suojelusuunnitelma
WSP ja WSP-työkalut ovat
•
Verkkopohjainen riskinhallintaohjelmisto talousvettä toimittavien
laitosten vaarojen tunnistamiseksi sekä riskien arvioimiseksi ja
hallitsemiseksi (web-WSP suurille laitoksille; Excel-taulukko
verkosto-osuuskunnille ja laitoksille, joilla yksinkertainen
vedenkäsittely)
Verkkopohjainen riskinhallintaohjelmisto jätevedenpuhdistamojen
ympäristö- ja terveysriskien hallitsemiseksi (SSP, Sanitation Safety
Plan)
Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinhallinta (BWSP, Building Water
Safety Plan)
Varautumisen parantamista riskinhallinnan keinoin talousveden
laadun turvaamiseksi
Kiinteä osa kunnan valmiussuunnitelmaa
•
•
•
•
−
−
Vesihuollon toimialan varautuminen
Ympäristönterveydenhuollon toimialan varautuminen
Kunnan jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti*
Ulkoiset asiantuntijapalvelut
Koordinointi ja sisäiset asiantuntijapalvelut
MODUULI 1
MODUULI 2
MODUULI 3
MODUULI 4
Jatkuvuudenhallinnan johtaminen
Palveluiden
toimintavarmuus
Häiriö- ja
kriisivalmius
Häiriönhallinta ja
kriisijohtaminen
Nykytilan arviointi ja
vertailu verrokkeihin
Toimintavarmuuden
periaatteet/prosessi
Vastuut, tasot ja
toimintamallit
Tilannekuva ja
tilannetietoisuus
Johdon tahtotilan
määrittäminen
Sisällyttäminen
TTS-prosessiin
Johtamisen edellytykset
Reagointi ja
hälyttäminen
Kehittämisen polun
rakentaminen
Avaintoimintojen
tunnistus,priorisointi
Viranomais- ja
sidosryhmäyhteistyö
Kriisijohtamiseen
siirtyminen
Perusteet, ohjeistus,
osaaminen
Uhkien ja riskien hallinta
Vapaaehtois-järjestöjen
käyttö
Toimintamallien
käyttöönotto
Organisointi, resursointi,
vastuut
Sopimuskumppanien
huomioiminen
Viestintä ja
täytäntöönpano
Tiedottaminen ja
kriisiviestintä
Seuranta ja
ohjaus
Sopimuskumppanien
arviointi
Harjoittelu ja
testaaminen
Toipuminen ja arviointi
Johdon rooli korostuu
Yhteistyö korostuu
Täydennyskoulutuspalvelut
Tukeminen ja verkostot
*Kuntaliitto / Jaakko Pekki: KUJA-hanke
7 § ja 9 §: Näytteenotto ja näytteenottotiheys
- Edistetään näytteenoton ulkoistamista
- Ympäristönäytteenottajien sertifiointi:
http://www.syke.fi/sertifiointi
- talous- ja uimaveden erikoistumisala
- Mikrobiologisten määritysten näytteenottotiheyttä ei
voi vähentää
- ennakoitu juomavesidirektiivin muutosta: voimaan syksyllä
2015
14 c §: Ilmoitukset
 Häiriötilanteista ilmoitettava aluehallintovirastolle
välittömästi
– aiemmin AVI:t mahdollisesti kuulleet asioista
tiedotusvälineistä
– AVI:lla (tai Valviralla) saattaa kuitenkin olla toimivaltaa
häiriötilanteen hoitamisessa (TsL 53 §)
 Häiriötilanteen jälkeen toimitettava Valviralle
yhteenveto siitä, miten tilanne saatiin hallintaan
– tietoja käytetään opiksi ja hyödyksi neuvonnassa ja
ohjauksessa (16 §: Valvira käyttää tietoja hyödyksi
erityistilanneoppaan päivityksissä)
Liite II: Näytteenottokohta ja
vähimmäisnäytemäärä
 Nostettu asetukseen soveltamisoppaasta ne
muuttujat, jotka voidaan määrittää muualtakin kuin
vedenkäyttäjän hanasta
 Vähimmäistutkimustiheystaulukkoa pyritty
selkeyttämään
– ei tarvetta käyttää laskuria
– desimaalipyöristysongelman poistaminen
Lainsäädäntömuutosten jatkoa….
• Lausunnolla oleva uusi talousvesiasetus
• talousveden radioaktiivisuudesta annetun direktiivin
2013/51/EURATOM toimeenpano
• tarkennetaan kimppakaivojen (yhteiskäytössä olevat kaivot)
vedenjakelualueella käytettävän veden osalta
• voimassa olevaan asetukseen jäi vaatimusten täyttymiskohdan
sitominen talousvettä toimittavan laitoksen toimittamaan
talousveteen
• muistiossa pohdiskellaan vedenkäyttäjän hanasta otettavan
näytteen ja perustuslain kotirauhan välistä suhdetta
Lainsäädäntömuutosten jatkoa….
• Terveydensuojelulain muutos
• Määritellään tukkulaitos ja säädetään samat velvollisuudet
kuin talousvettä toimittavalle laitokselle
• Elintarvikehuoneistojen sekä julkisen ja kaupallisen
toiminnan yhteydessä käytettävän talousveden valvonta
nostetaan asetuksesta lakitasolle
• Vedenjakelualueen määritelmä nostetaan asetuksesta
lakitasolle
• Ennakoidaan juomavesidirektiivin muutosta: valvonnan on
perustuttava riskinarviointiin
WSP & viranomaisyhteistyö
WSP-työryhmä
-
Laitoksen edustajat muodostavat ydinryhmän
Ryhmätapaamisiin voidaan kutsua viranomaisia, asiantuntijoita ja
alueen merkittäviä toimijoita aiheista riippuen
Konsultti voi vetää ryhmää, mutta ei tehdä laitokselle
Oleellista, että viranomaisilta saatava tieto on työryhmän
käytettävissä vedentuotantoketjua arvioitaessa ja viranomaiset
ovat tietoisia WSP:n laatimisesta:
-






Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Kunnan terveydensuojeluviranomainen
Alueen ELY‐keskus
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen
Kunnan kaavoituksesta vastaava
Pelastusviranomainen
WSP & terveydensuojeluviranomaiset
Varautumisen yhteensovittaminen
- Vaarojen tunnistaminen, riskinarviointi ja hallintakeinojen
seurantamenetelmien valinta
- Kohdekohtaiset, priorisoidut riskilistat
– vaikutus säännölliseen viranomaisvalvontaan,
valvontatutkimusohjelmaan, käyttötarkkailusuunnitelmaan, laitoksen
erityistilannesuunnitelmaan, ympäristöterveydenhuollon
erityistilannesuunnitelmaan
WSP:stä saatavat riskiyhteenveto-, toimenpideohjelma- ja
seurantaohjelma-raportit
– valvonnan ja vesilaitostarkastuksen tueksi
WSP & ympäristönsuojeluviranomaiset
Lähtötiedot, vaarojen tunnistaminen, riskinarviointi
- Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmista ja ympäristöhallinnon
tietojärjestelmistä WSP:n laatimisen kannalta hyödyllistä ja
välttämätöntä tietoa
Hallintakeino: toimenpide, jolla saadaan riskiä pienennettyä
- Voi edellyttää ympäristönsuojeluviranomaisen toimenpiteitä
- Vesihuoltolaitoksen hallintakeinot voivat edesauttaa
ympäristönsuojeluviranomaisen tavoitteita
Priorisoitu toimenpideohjelma
- Valvonnan tueksi, vesihuoltolaitoksen ja
ympäristönsuojeluviranomaisten toimenpiteiden synergiaedut
WSP & pelastusviranomainen
Onnettomuuksiin ja muihin häiriötilanteisiin varautumisen
yhteensovittaminen
Valmiussuunnittelu
- pelastusviranomaisen omat suunnitelmat
- kunnan eri toimialojen valmiussuunnitelmat
- pelastuslaitoksen tuki kunnan valmiussuunnittelussa
Viranomaistiedottaminen
- vaaratiedotteet
WSP & Valmiussuunnitelmat
 Päivitetään Valviran opas ”Talousveden laadun turvaaminen
erityistilanteissa”
– päivitys valmis 2015
 Vesihuoltolaitosten valmiussuunnitelmamalli
– valmis kesäkuussa 2015
 Talousveden turvallisuuden yhteensovittaminen kunnan
valmiussuunnitelmaan, erityisesti vesihuollon varautumiseen
liittyvien suunnitelmien kanssa
Muuttuuko viranomaisten varautuminen?
 Systemaattisesti tunnistetut riskit ohjaavat toimintaa
entistä enemmän
 Viranomaisten ”konsultatiivinen tuki”
riskinarvioinnissa ja vaarojen hallintatoimenpiteissä
lisääntyy
– terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja
pelastusviranomainen
 Entistä selkeämpi velvoite eri viranomaisten
varautumiseen liittyvien suunnitelmien
koordinoimiseksi