AALTO –YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN LAITOS SOTERA –INSTITUUTTI Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset Case Eksote Leena Aalto, Matti Anttila, Jenni Hölttä, Reijo Kekäläinen, Anna Melander, Iiris Riippa ja Erkki Vauramo 30.09.2011 1 Esipuhe Tekesin rahoittama Ikääntyvän yhteiskunnan palveluprojekti käynnistyi elokuussa 2010. Eksoten osalta aluksi selvitettiin vanhushuoltoon liittyviä kysymyksiä. Nämä lähinnä rekisteripohjaiset selvitykset osoittivat, että alueella on runsaasti vanhustenhuollossa valtakunnallisiin tavoitteisiin verrattuna vuodepaikkoja ja että purkamistoimenpiteet ovat käynnistyneet, mutta riittämättömät, mikäli halutaan pysyä valtakunnallisissa tavoitteissa. Aalto-yliopiston arkkitehtiosaston Sotera-instituutin sekä neljän sairaanhoitopiirin kesken on käynnistetty konseptuaalinen yhden vuoden kestävä Tekes-projekti nimeltään Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset. Eksote on osa tätä ryhmää. Projektissa Sotera tekee ikääntymiseen liittyvien palvelurakennusten kehitystyötä analysoiden kohdesairaanhoitopiirien rakennuksiin liittyviä ongelmia ja kehittäen ratkaisuvaihtoehtoja. Eksoten osaprojektissa päätettiin, että keskussairaalan ongelmien vuoksi paneudutaan ensisijaisesti kolmeen alueen akuuttisairaalaan: keskussairaalaan, Armilan sairaalaan ja Imatran Honkaharjun sairaalaan. Tavoitteeksi asetettiin selvittää helmikuun 2011 loppuun mennessä, miten näiden sairaaloiden välillä yhteistyö kehittyy ja mitkä siihen liittyvät investointikustannukset ovat. Tekijät haluavat kiittää Eksoten henkilökuntaa miellyttävästä yhteistyöstä ja ratkaisevasta avusta työn aikana. Tähän projektiin liittyy erillisenä työnä tehty inventaario Eksoten alueen terveyskeskussairaaloista ja vanhainkodeista. Tämä raportti päivitettiin syyskuussa 2011 vastaamaan varsinaisessa raportissa saavutettuja tuloksia. Olennainen lisäys on visio uudesta palvelurakenteesta ja tarkennetut kustannuslaskelmat. Syyskuussa 2011 Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera –instituutti Leena Aalto Matti Anttila Jenni Hölttä Reijo Kekäläinen Anna Melander Iiris Riippa Erkki Vauramo 2 1 Lähtötilanne 1.1 Eksote, visio ja tavoitteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) syntyi 1.1.2009. Entisen sairaanhoitopiirin perussopimusta muutettiin siten, että piirin tehtäväksi tuli järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto sekä Imatran kaupunkia lukuun ottamatta kansanterveystyö ja sosiaalihuolto pois lukien lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto, jotka jäävät jokaisen kunnan itsensä hoidettavaksi. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyivät piirille vuoden 2010 alusta. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tavoitteita ovat mm.: • Varmistetaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille maakunnan asukkaille myös pitkälle tulevaisuudessa • Tarjotaan asukkaille mahdollisuus käyttää palveluja yli kuntarajojen • Edistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja poistetaan erillisistä organisaatioista aiheutuvia raja-aitoja ja niistä aiheutuvia ongelmia asiakkaille • Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sekä väestön omaa vastuuntuntoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan Eksoten palvelujärjestelmän kehitys on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin strateginen siirtymä, jossa kuntakohtaiset hierarkiat purettiin ja muodostettiin Eksote. Eksote on tällä hetkellä toisessa vaiheessa, jossa on hallinnollisesti integroitu sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito. Eksoten kehittämistyön lähtökohdat on kuvattu strategiasuunnitelmassa, jossa strategia jaetaan visioon, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Strategiset tavoitteet on ryhmitelty neljään eri näkökulmaan, jotka ovat ns. tasapainotetun mittariston mukaisesti: 1. Talous ja tuloksellisuus 2. Asiakkaat ja palvelut 3. Toimintamallit ja prosessit sekä 4. Ihmiset ja osaaminen Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen eri näkökulmien ja eri aikavälin tavoitteiden sekä taloudellisten ja eitaloudellisten tavoitteiden ja niille asetettavien mittareiden välillä. Eksoten visio on varsin kunnianhimoinen ja vaativa. VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti 3 Olemme • tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana • paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä • innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä • innostavin ja iloisin työyhteisö ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus tuloksellisuus Toimintamallit ja prosessit -näkökulma korostuu erityisesti piirin ensimmäisessä strategiassa vuosille 2010 - 2013. Uusien toimintamallien ja prosessien kehittäminen mukaan lukien asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen on tuottavuuden nostamisen kannalta tärkein tavoite. Tähän näkökulmaan liittyvät pääosin toiminnan kannalta tärkeimmät kehittämishankkeet. Niitä on yhteensä 20, kustannuksiltaan yli 10 miljoonaa euroa, josta Eksoten osuus on noin 3,5 miljoonaa euroa projektien keskikoon ollessa noin 500 000 euroa. Näkökulma: Talous ja tuloksellisuus Kuntien verotulojen kehityksellä on ratkaiseva merkitys kunnan maksukykyyn ja palvelujen hankkimiseen pitkällä aikavälillä. Piirin perustamisen yhteydessä asetettiin tavoite siitä, että palvelukustannukset ja kustannuskehitys ovat alle valtakunnallisen keskitason. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ilman lasten päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa € / asukas Etelä-Karjalassa verrattuna koko maahan ovat olleet vuosina 2004 -2008 noin 5-6 % korkeammat. Näkökulma: Toimintamallit ja prosessit Eri lainsäädännön ja järjestämisvastuun kautta kuntiin on syntynyt monia erilaisia palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tärkein tavoite on yhtenäistää palveluprosesseja sekä yhteisten toimintamallien kautta tehostaa ja sujuvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Tavoitteeseen oletetaan päästävän mm. sähköisiä palveluja kehittämällä. Näkökulma: Asiakkaat ja palvelut Valtioneuvoston selonteossa on arvioitu PARAS- hankkeen tämän hetkistä etenemistä. Uudistus ei ole vielä vahvasti edennyt palvelujen kehittämiseen. Palvelujen järjestämisen tavoitteena on mahdollisimman toimintakykyinen ja aktiivinen kansalainen. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi palveluiden tulee tuottaa vaikuttavuutta ja terveyshyötyjä sekä täyttää sovitut laatukriteerit. Etelä-Karjalan väestön terveydentila on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin, ja 84 % eteläkarjalaisista koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi ja 16 % huonoksi tai melko huonoksi. Sairastavuus on samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin. Näkökulma: Ihmiset ja osaaminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on syntynyt usean eri organisaation toiminnan yhdistyessä. Piirin henkilöstö tulee erilaisista toimintakulttuureista. Uuden, yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen on muutostilanteessa ensisijainen tavoite. 4 Vuosina 2011–2015 piirin palveluksessa noin 90 henkilöä saavuttaa vuosittain henkilökohtaisen eläkeiän. Muista syistä palveluksesta lähtevät henkilöt huomioon ottaen voidaan arvioida, että piirin palveluksesta poistuu seuraavan viiden vuoden aikana yli 650 henkilöä eli yli 15 prosenttia henkilöstöstä. Tämä on erittäin suuri haaste eikä siihen pystytä vastaamaan pelkästään rekrytoinnin keinoin. Tällä hetkellä on tavoitteena kehittää toiminnallisesti integroitu verkostorakenne, jossa verkoston solmukohdat ja toimijoiden yhteydet ovat selkeät ja perustuvat työnjakoon sekä luottamukseen. Uudenlainen työnjako ja tehtävien siirrot antavat uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja vastata henkilöstön eläkkeellesiirtymisestä aiheutuviin haasteisiin. Eksote -mallin integroitu organisaatio tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kehittää alueelle toimiva malli. Osana tätä vaihetta on Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö -projektilla tavoitteena selvittää palvelurakennusten tarve yleisellä tasolla sekä erityisesti selkiinnyttää alueella olevan kolmen sairaalan, Lappeenrannan terveyskeskussairaalana toimineen Armilan, Imatran kaupungin Honkaharjun sairaalan ja Keskussairaalan rakennusten käyttömahdollisuudet. 1.2 Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (9/2009) vuosille 2010 – 2040 on taulukossa 1. Taulukkoon on lisäksi laskettu yli 75-vuotiaiden kasvukerroin, veronmaksukyky ja resurssi suhteutettuna yli 75-vuotiaiden määrään. Veronmaksukyvyn muutos on karkeasti arvioitu olettamalla, että yli 65-vuotias eläkkeellä oleva väestö maksaa vain puolet aikuisväestön maksamasta verosta. Kun veronmaksukyvyn muutos jaetaan yli 75 + -vuotiaiden määrällä, saadaan resurssi yhtä vanhusta kohti. Väestön ikärakenne vanhenee. Vanheneminen aiheuttaa sekä veronmaksukyvyn laskemista että lisääntyvää palvelutarvetta, kuten seuraavasta taulukosta näkyy. Veronmaksukyvyn muutos merkitsee sitä, että koko sosiaali- ja terveyssektorin on varauduttava 5-vuosittain vuoteen 2025 asti noin 2 % tehostumistarpeeseen. 5 Taulukko 1. Väestön ikärakenteen kehitys Eksoten alueella 2010 - 2040 Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009 - 2040 Sukupuolet yhteensä 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 133 156 132 198 131 579 131 196 130 752 130 119 129 269 -14 19 021 18 545 18 508 18 323 17 978 17 542 17 252 15 - 64 85 613 80 334 76 182 73 352 71 345 70 407 70 427 65 - 74 14 942 18 278 19 996 18 662 17 790 16 779 15 271 75 - 13 580 15 041 16 893 20 859 23 639 25 391 26 319 1,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 1,9 1,00 0,97 0,95 0,93 0,92 0,92 0,91 1 0,88 0,76 0,61 0,53 0,49 0,47 EKSOTE Ikäluokat yhteensä 75+ kerroin Veronmaksukyky Resurssi 75 + kohti Tilastokeskus, väestöennuste 9/2009 Vanhushuollon osalta luvut merkitsevät sitä, että karkeasti saman henkilökunnan on hoidettava kaksinkertainen palvelutarve. Tämä merkitsee palvelurakenteen uudistamista sekä rakennusten osittaista purkamista sekä uudistamista ja uudisrakentamista. 1.3 Eksoten asema Suomen terveyspalvelujärjestelmässä Seuraavassa tarkastellaan Eksoten asemaa Suomen terveyspalvelujärjestelmässä. Jos resursseja on runsaasti, ovat lähtökohta ja tavoitteet erilaisia kuin tilanteessa, jossa on resursseja niukasti. Resurssin mitaksi otettiin henkilötyövuosi, siis kädet ja aivot. Käyttäen hyväksi Terveydenhuolto- ja hyvinvointilaitoksen Tilastollista vuosikirjaa vuodelta 2010 tehtiin taulukko 2. Taulukossa ovat sekä sairaalat että terveyskeskukset ja niiden henkilökunta maakunnan väestöön suhteutettuna. Taulukon luvut, työntekijöitä 1000 asukasta kohti, on saatu jakamalla tilastollisen vuosikirjan työntekijämäärät maakunnan väestöllä. 6 Taulukko 2. Sairaaloiden ja terveyskeskusten työntekijät maakunnittain 1000 asukasta kohti laskevassa järjestyksessä kokonaistyöntekijämäärän suhteessa Sairaalat Koko maa Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Uusimaa Keski-Suomi Kainuu Uusimaa 2011 Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Itä-Uusimaa Terveyskeskukset Kunnalliset Yksityiset 16,1 21,6 19,3 16,5 17,5 14,9 16,5 15,4 16,3 13,8 15,9 16,9 14,6 16,6 13,4 11,4 16,1 11,5 14,1 11,7 7,6 1,5 1,7 1,1 2,0 2,1 1,3 2,5 1,4 1,3 2,2 0,7 1,7 1,3 1,5 1,2 0,9 1,4 0,4 0,7 0,8 0,2 Yhteensä 17,6 23,3 20,3 18,5 19,5 16,2 19,0 16,7 17,6 16,0 16,6 18,5 15,9 18,1 14,6 12,3 17,5 11,9 14,8 12,4 7,8 Kunnalliset Yksityiset 10,0 14,3 12,2 11,3 9,0 13,8 10,9 12,4 9,5 12,3 12,5 9,6 11,8 6,8 12,2 14,4 6,9 13,1 10,0 10,7 7,7 2,7 2,6 2,4 2,5 3,2 1,6 1,6 1,6 3,3 2,0 0,8 1,8 1,5 3,7 1,9 1,3 3,6 2,5 1,8 2,1 1,6 Kaikki yhteensä Yhteensä 12,7 16,9 14,6 13,8 12,1 15,4 12,5 14,0 12,8 14,3 13,3 11,4 13,3 10,5 14,0 15,7 10,4 15,5 11,8 12,8 9,2 30,3 40,2 34,9 32,3 31,7 31,6 31,5 30,7 30,4 30,3 29,9 29,9 29,1 28,6 28,6 28,0 27,9 27,5 26,6 25,2 17,0 Kun taulukko järjestetään laskevaan järjestykseen sen mukaan, montako henkilökuntaan kuuluvaa sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikkiaan on alueella käytettävissä julkiset ja yksityiset sekä sairaalat ja terveyskeskukset huomioon ottaen, saadaan selvä kuva maakunnan tilanteesta. Maakunnallinen tarkastelu Uudenmaan osalta on epätarkka, koska alueella on saman maakunnan sisällä erittäin kallis Helsingin kaupungin terveydenhuolto ja hyvin kohtuullinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen terveyspalvelujärjestelmä. Uusimaa on taulukossa kolmeen kertaan. Uusimaa tarkoittaa pääkaupunkiseutua ja Länsi-Uuttamaata, Itä-Uusimaa on Sipoo – Porvoo – Loviisa -alue. Uusimaa 2011:ssa on laskettu nämä alueet yhteen, koska Itä-Uusimaa maakuntana katoaa. Kärjen muodostavat kolme yliopistosairaalamaakuntaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Tavallisista piireistä kuuden parhaan joukkoon osuvat Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Näistä poikkeuksellisen paljon resursseja käyttävät Pohjois- ja Etelä-Savo. Laskevan järjestyksen mukaan ovat Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Kymenlaakso vähiten resursoituja alueita. Kokonaiskuvan saamiseksi liitettiin mukaan myös vastaavalla tavalla sosiaalipalvelut. 7 Taulukko 3. Sosiaalipalvelujen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaishenkilökunta määrä 1000 asukasta kohti laskevassa järjestyksessä Sosiaalipalvelut Julkinen Koko maa Ahvenanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Pirkanmaa Uusimaa Keski-Suomi Lappi Kainuu Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Itä-Uusimaa 23,1 40,3 22,8 26,5 27,9 26,8 25,7 21,9 24,7 21,9 23,9 22,9 20,6 23,1 23,9 20,9 23,9 20,1 24,4 19,2 24,6 Sosiaali- ja terveyspalvelut Yksityinen 10,1 3,6 9,8 12,7 6,4 9,1 7,5 9,2 9,3 10,2 8,6 9,2 12,1 10,1 8,8 12,2 12,2 9,8 8,2 9,6 9,0 Yhteensä Julkinen 33,2 42,8 32,7 39,4 34,3 35,9 33,1 31,1 33,7 32,1 32,7 32,1 32,6 33,2 32,8 32,9 35,7 29,6 32,5 29,1 33,6 49,2 74,9 58,9 54,3 59,1 53,3 54,3 49,7 48,6 49,6 50,3 48,6 44,2 48,6 50,2 46,2 45,6 46,4 48,4 44,0 39,9 Yksityinen 16,5 7,1 16,1 18,7 11,8 16,1 12,4 16,3 14,0 15,7 14,6 15,9 19,8 15,3 13,6 17,0 17,0 15,3 12,0 14,2 12,6 Yhteensä 65,7 85,6 75,1 72,4 70,9 69,4 66,7 66,0 66,0 65,3 64,9 64,6 63,9 63,9 63,9 63,3 62,7 61,8 60,9 58,2 52,5 Kaikilla näillä tavoilla tarkasteltuna Etelä-Karjalan palvelujärjestelmä on nyt tuottavuudeltaan maan tehokkaimpia, ellei tehokkain, koska Itä-Uusimaan luvuissa ei HUS:in osuus näy. Tuottavuuden tason pohdinta muuttuu kuitenkin toisennäköiseksi, kun tarkastellaan Suomen kokonaissijoitusta OECD -tilastossa. Taulukko 4 on tehty käyttämällä lähtökohtana OECD Health -dataa vuodelta 2010. 8 Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaishenkilökunta Suomen maakunnissa ja OECD -maissa (ruskea) 1000 asukasta kohti. Järjestys on laskeva kokonaishenkilökunnan suhteen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta 1000 asukasta kohti 2006 -2009 Norja 101 Englanti 59,1 58,3 Tanska 89,6 Yhdysvallat Ahvenanmaa 85,6 Etelä-Karjala 58,2 Kanada 54,7 Islanti 81 Alankomaat 78,2 Itä-Uusimaa 52,5 Ruotsi 77,2 Australia 52,1 Pohjois-Savo 75,1 Luxemburg 51,8 Etelä-Savo 72,4 Saksa 51,3 Pohjanmaa 70,9 Belgia 50,1 Suomi 70,5 Irlanti 47,9 Varsinais-Suomi 69,4 Uusi Seelanti 46,1 Etelä-Pohjanmaa 66,7 Japani 44,7 Sveitsi 66,4 Itävalta Pohjois-Pohjanmaa 66,0 Ranska 38,5 Keski-Pohjanmaa 66,0 Tšekki 32,1 Pohjois-Karjala 65,3 Portugali 31,1 Satakunta 64,9 Slovakia 28,7 Pirkanmaa 64,6 Unkari 26,8 Uusimaa 63,9 Espanja 26,8 Keski-Suomi 63,9 Italia 26,6 Lappi 63,9 Puola 22,8 Kainuu 63,3 Kreikka 20,5 Kymenlaakso 62,7 Korea 14,2 Päijät-Häme 61,8 Meksiko 11,2 Kanta-Häme Lähteet OECD 2010, THL Tilastollinen vuosikirja 2010 60,9 Turkki 42 8,1 Suomen terveyspalvelujen tuottavuustaso on noin 30 % alempi kuin keskeisissä EU-maissa. Interreg III c projektin Network for Future Regional Health Care kuluessa selvitettiin syitä Pohjoismaiden suurempaan resurssikulutukseen. Keskeisenä erona oli runsas esityö Keski-Euroopan sairaaloihin verrattuna. Samaan päädyttiin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin osalta PARETO -projektissa. Verrattaessa toimintoja todettiin Sittardin sairaala noin 30 % tehokkaammaksi Kymenlaakson keskussairaalaan verrattuna. Vaikka Eksoten mitoitus voi tuntua kireältä, ylittää se useimmat OECD -maat. Jos Eksote on USA:n ja Kanadan välissä selvästi Keski-Euroopan yläpuolella ei sijoitus ole kansainvälisesti tarkasteltuna kovin huono. Kuntaliitosta on saatu seuraava taulukko sairaanhoitopiirin lähtötiedoista vuodelta 2006. 9 Taulukko 5. Keskeisiä tietoja Kuntayhtymien taseista vuodelta 2006 Keskeisiä tietoja kuntyhtymien taseista Vuosi 2006 SairaanSairaanhoito-piirien sijat/ vuosi 2006 1000 as Etelä-Savon 3,62 Varsinais-Suomen 3,40 Länsi-Pohjan 3,38 Pirkanmaan 3,33 Itä-Savon 3,25 Lapin 3,23 Pohjois-Savon 3,21 Etelä-Pohjanmaan 3,18 Kymenlaakson 3,17 Pohjois-Karjalan 3,12 Kainuun (koko (th) 3,11 Keski-Pohjanmaan 2,99 Satakunnan 2,82 Pohjois-Pohjanmaan 2,78 Kanta-Hämeen 2,70 Keski-Suomen 2,66 Päijät-Hämeen 2,63 H:gin ja Uudenmaan 2,51 Vaasan 2,49 Etelä-Karjalan 2,37 Yhteensä 2,88 Hk/ 1000 Hk/ss as shp shp Kainuun (koko (th) 43,46 Kainuun (koko (th) 13,98 Pohjois-Savon 17,13 Pohjois-Pohjanmaa 5,75 Pohjois-Karjalan 16,76 Vaasan 5,73 Pohjois-Pohjanmaan 15,98 H:gin ja Uudenmaan 5,71 Länsi-Pohjan 15,09 Pohjois-Karjalan 5,37 Keski-Pohjanmaan 14,75 Pohjois-Savon 5,34 Etelä-Pohjanmaan 14,62 Satakunnan 5,15 Pirkanmaan 14,60 Keski-Pohjanmaan 4,94 Satakunnan 14,54 Etelä-Karjalan 4,88 Itä-Savon 14,47 Keski-Suomen 4,71 H:gin ja Uudenmaan 14,33 Etelä-Pohjanmaan 4,60 Vaasan 14,24 Länsi-Pohjan 4,46 Varsinais-Suomen 13,01 Itä-Savon 4,45 Keski-Suomen 12,53 Pirkanmaan 4,39 Kanta-Hämeen 11,77 Kanta-Hämeen 4,36 Etelä-Savon 11,70 Päijät-Hämeen 4,04 Etelä-Karjalan 11,58 Varsinais-Suomen 3,82 Kymenlaakson 11,16 Kymenlaakson 3,52 Päijät-Hämeen 10,64 Lapin 3,28 Lapin 10,58 Etelä-Savon 3,23 Yhteensä 14,42 Yhteensä 5,00 Liikevaihto k€ /henkilö shp Lapin 85,10 80,67 Etelä-Savon Kymenlaakson 77,84 Varsinais-Suomen 75,91 Itä-Savon 75,67 Päijät-Hämeen 70,46 Etelä-Karjalan 70,32 Pirkanmaan 69,44 Kanta-Hämeen 68,45 Länsi-Pohjan 68,38 Keski-Pohjanmaan 66,47 Etelä-Pohjanmaan 65,60 H:gin ja Uudenmaan 64,48 Vaasan 62,52 Keski-Suomen 62,38 Satakunnan 62,14 Pohjois-Savon 61,93 Pohjois-Pohjanmaa 59,19 Pohjois-Karjalan 55,58 Kainuun (koko (th) 20,16 Yhteensä 64,23 Kannattaa ehkä todetta, että valtaosa OECD -maiden sairaaloista on henkilökunnan suhteen resursoitu välille 3-4 työntekijää sairaansijaa kohti. Myös USA:ssa suunnittelun tavoitelukuna on ollut korkeintaan 4 henkilöä sairaansijaa kohti. Jos tarkastellaan tuottavuustasoa ja otetaan huomioon odotettavissa oleva huoltosuhteen muutos, Eksoten lähtötilanne on hyvä verrattuna moneen muuhun sairaanhoitopiiriin. 2 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin vanhushuolto 2.1 Vanhuspalvelut rekisteritietojen valossa Projektin käynnistymisvaiheessa tutustuttiin alustavasti Eksoten vanhusten hoidon ja huollon tilanteeseen. Seuraavat havainnot perustuvat THL:n valtakunnallisiin rekistereihin. Huomattakoon, että luvut ovat 31.12.2009 tilanteen mukaisia. Näin ollen Parikkala ei kuulunut Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriin. Vuoden viimeisenä päivänä tehdään Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Hilmo rekisteriin jokaisesta sairaalassa, vanhainkodissa tai palveluasunnossa olevasta henkilöstä laskentailmoitus, jossa on tietoja sairaudesta tai ongelmasta, hoidon kestosta ja potilaan kunnosta. Seuraavassa on tarkasteltu laskentatietoja vuodelta 2009. Vuosien erot ovat vähäiset. 10 Vanhuspalvelujärjestelmä muodostuu terveyskeskussairaalan vuodeosastosta, vanhainkodeista, tehostetusta palveluasunnosta ja tavallisesta palveluasunnosta, taulukko 6. Näissä oli yhteensä vuoden lopussa noin 1934 vanhusta. Heidät on luokiteltu jakson alusta alkaneen hoitoajan mukaan eri kestoluokkiin. Luokittain näytetään lukumäärät ja kertyneet hoitopäivät, joista lasketaan keskimääräinen hoitoaika, jakson hinta ja kertynyt kokonaiskustannus. Useissa Euroopan maissa on rajoitettu vuodeosastolla olo lakisääteisesti 30 vuorokauteen, koska pidempiaikainen oleskelu ahtaassa osastossa huonontaa potilaan kuntoa. Lisäksi EU:n tavoitteena on rajoittaa vanhuksen asuminen palvelujärjestelmissä korkeintaan kahteen vuoteen. Seuraaviin taulukoihin on merkitty nämä rajat punaisella. Joissakin maissa, esimerkiksi Hollannissa ja osassa Ruotsia tavoitetaso on jo saavutettu. Suomessa kaikkien laitosten keskimääräinen hoiva-aika on kaksi vuotta. Taulukko 6. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin potilas- ja asiakaslaskenta vuodelta 2009, lukumäärät Palveluiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 31.12.2009 Kesto alusta vrk 0 1-9 1 10 -29 2 30 -59 3 60 -90 4 91 -179 5 180 -364 6 365 -729 7 730 -1094 8 1095 -3599 9 3600 -9999 Yhteensä Vuonna 2005 Muutos 20052009 Tkvuodeos. Vanhainkoti Tehost. palv. as. Palveluas. 75 70 45 21 75 81 92 50 126 9 644 790 19 16 11 11 33 53 75 52 86 .. 359 727 21 26 34 27 93 136 147 79 105 14 682 756 8 8 12 10 22 36 40 48 58 7 249 485 -146 -368 -74 -236 Yhteensä % 123 6,4 120 6,2 102 5,3 69 3,6 223 11,5 306 15,8 354 18,3 229 11,8 375 19,4 1,7 33 1 934 100,0 2 758 -824 Kun tuloksia tarkastellaan, nähdään, että 1 210 potilasta tai asukasta eli 62 % oli punaisella alueella eli EU:n tavoiterajojen ulkopuolella. Samalla taulukosta voidaan nähdä, että vuoden 2005 ja 2009 välillä on alueella suoritettu merkittävä rakennemuutos, kaikkiaan yli 800 sairaansijaa tai laitospaikkaa on poistettu käytöstä. 11 Taulukko 7. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas- ja asiakaslaskenta vuodelta 2009, hoitopäivät Hoitojakson alusta kertyneet hoitopäivät 31.12.2009 asti Kesto alusta vrk Tkvuodeos. Vanhainkoti 0 1- 9 1 10-29 2 30-59 3 60-90 4 91-179 5 180-364 6 365-729 7 730-1094 8 1095-3599 9 3600-9999 Yhteensä 280 1 210 1 999 1 581 9 976 22 359 46 971 43 894 234 733 39 772 402 775 92 255 461 813 4 291 13 612 41 272 46 286 158 147 .. 281 352 Tehost. palv. as. Palveluas. 87 475 1 457 2 085 12 120 34 897 79 440 70 858 170 056 67 870 439 345 19 168 521 743 2 893 10 054 21 623 43 760 109 788 40 859 230 428 Yhteensä % 478 0,0 2 108 0,2 4 438 0,3 5 222 0,4 29 280 2,2 80 922 6,0 189 306 14,0 204 798 15,1 672 724 49,7 164 624 12,2 1 353 900 100,0 Jos sama tarkastelu tehdään hoitopäivien osalta, nähdään, että pääosa Eksoten alueen hoitopäivistä, 82 % on punaisella alueella. Seuraavaksi olemme tarkastelleet yhden hoitojakson hintaa. Tämä tehdään katsomalla hoitoaikaluokituksessa olevan potilaan keskimääräinen hoitopäiväkertymä laitokseen tulosta laskentapäivään asti. Kun tämä kerrotaan hoitopäivän hinnalla, saadaan arvio siitä, mitä hoito keskimäärin on maksanut laskentapäivään mennessä. Taulukko 8. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas- ja asiakaslaskenta vuodelta 2009, jakson keskimääräinen hinta Jakson keskimääräinen hinta € alusta laskentapäivään 31.12.2009 asti Kesto alusta vrk Tkvuodeos. Vanhainkoti 180 €/vrk 120 €/vrk 0 1- 9 1 10-29 2 30-59 3 60-90 4 91-179 5 180-364 6 365-729 7 730-1094 8 1095-3599 9 3600-9999 Yhteensä 672 3 111 7 996 13 551 23 942 49 687 91 900 158 018 335 333 795 440 112 577 581 1 913 5 029 8 869 15 604 30 820 66 035 106 814 220 670 0 94 045 Tehost. palv. as. 110 €/vrk 456 2 010 4 714 8 494 14 335 28 226 59 445 98 663 178 154 533 264 70 862 Palveluas. Keskimäärin 90 €/verk 117 €/vrk 214 1 890 3 908 6 687 11 835 25 135 48 652 82 050 170 361 525 330 83 287 455 2 055 5 091 8 855 15 362 30 941 62 567 104 635 209 890 583 667 81 906 Kuntaliitto pitää yli 75 000 euron hintaista jaksoa kalliina. Näitä hoitojaksoja oli 729 eli 38 % kaikista. Kun tarkastelemme keskeneräisen hoidon arvoa laskentapäivänä, näemme, että se on erittäin korkea. 12 Taulukko 9. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas ja asiakaslaskenta 2009, kertyneet kustannukset 31.12.2009 asti Hoidosta kertynyt kustannus € alusta laskentapäivään 31.12.2009 asti Kesto alusta vrk Tk-vuodeos. 180 €/vrk Vanhainkoti 120 €/vrk Tehost. palv. as. 110 €/vrk Palveluas. 90 €/vrk Keskimäärin 117 €/vrk 50 400 11 040 9 570 1 710 55 926 1 10-29 217 800 30 600 52 250 15 120 246 636 2 30-59 359 820 55 320 160 270 46 890 519 246 3 60-90 284 580 97 560 229 350 66 870 610 974 3 425 760 0 1- 9 4 91-179 1 795 680 514 920 1 333 200 260 370 5 180-364 4 024 620 1 633 440 3 838 670 904 860 9 467 874 6 365-729 8 454 780 4 952 640 8 738 400 1 946 070 22 148 802 7 730-1094 7 900 920 5 554 320 7 794 380 3 938 400 23 961 366 8 1095-3599 42 251 940 18 977 640 18 706 160 9 880 920 78 708 708 9 3600-9999 7 158 960 0 7 465 700 3 677 310 19 261 008 72 499 500 33 762 240 48 327 950 20 738 520 158 406 300 Yhteensä % 0,0 0,2 0,3 0,4 2,2 6,0 14,0 15,1 49,7 12,2 100,0 Nämä luvut osoittavat, että on pakko muuttaa palvelurakennetta ja lopettaa laitostava hoito. Tämä on tehtävä nopeasti, koska väestö ikääntyy eikä ikääntyvän väestön hoitamisesta Eksotella ole mahdollisuuksia selvitä nykyisellä palvelujärjestelmällä. Seuraavassa on vielä verrattu vanhushuollon palvelurakennetta muuhun Suomeen. Tämä sisältää kertyneiden hoitopäivien hinnoittelun Kuntaliiton kanssa sovittujen hinnoitteluperusteiden mukaan. Näin saatiin keskeneräisen hoidon arvo. Summa jaettiin yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrällä. Saatu vanhuskohtainen kustannus järjestettiin laskevaan järjestykseen. Näin nähdään kunkin alueen suhteellinen sijainti. 13 Taulukko 10. Vanhuspalvelusektoreiden yhteenlasketut kustannukset alueen yli 75 -vuotiasta asukasta kohti Potilas- ja asukaslaskenta 31.12.2008 Kaikki yhteensä Helsinki 19 Kainuun shp Turku 17 Keski-Pohjanmaan shp 25 HUS 12 Pohjois-Karjalan shp 08 Kymenlaakson shp Vantaa 15 Etelä-Pohjanmaan shp 03 Varsinais-Suomen shp Tampere Kuopio 07 Päijät-Hämeen shp 16 Vaasan shp 06 Pirkanmaan shp 14 Keski-Suomen shp € yli 75 kohti 21 037 18 134 17 375 16 880 16 754 15 194 15 047 14 629 14 381 14 172 13 853 13 818 13 518 13 490 13 030 12 982 05 Kanta-Hämeen shp 22 Ahvenanmaa Espoo 21 Lapin shp 13 Pohjois-Savon shp € yli 75 kohti 12 900 12 871 12 592 12 572 12 252 09 Etelä-Karjalan shp 04 Satakunnan shp 11 Itä-Savon shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 10 Etelä-Savon shp 20 Länsi-Pohjan shp Pori Oulu Raisio 00 Koko maa 12 103 12 074 11 993 11 557 11 451 10 976 10 163 9 964 8 025 14 007 Mikäli Eksote siirtyisi lähemmäksi Oulun mallia, vapautuu 2 110 euroa jokaista yli 75-vuotiasta vanhusta kohti vuositasolla, yhteensä noin 28 milj. euroa. Luku on tietenkin epätarkka ja vaihtelee vuodesta toiseen, mutta osoittaa, että vanhuspalveluiden uudistaminen on kaikissa olosuhteissa merkittävä keino hallita kustannuksia. 2.2 Vanhuspalveluiden tarve Vanhusten laitospaikkatarve määritellään nyt Kuntaliiton ja Stm:n laatusuosituksissa 3 %:ksi yli 75-vuotiaiden määrästä. Vuonna 2010 oli yli 75vuotiaita vanhuksia 13 580. Suosituksen mukainen paikkamäärä olisi siis 407. Vuoden 2009 lopun 1 003 terveyskeskusten pitkäaikaispaikkaa ja vanhainkotia yli 600 paikan ylimäärää. Näiden rakennuksien kunto ja käytettävyys edellyttävät erillisen selvityksen. Tämän hetken arvion mukaan geriatrian pitkäaikaispaikkoja tarvitaan n. 3 % yli 75-vuotiaiden määrästä. Suositusta harkittiin pudotettavaksi yhteen prosenttiin, mutta tätä ei vielä tehty. 14 Taulukko 11. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ylimäärä vanhusten laitospalveluissa Etelä-Karjalan SHP 75 Laitostarve 75+ 3% Laitospaikkoja 31.12.2009 Laitospaikkoja ylimäärä 3% Laitostarve 75+ tasolla 1% 2010 12635 379 1003 624 126 2015 13895 417 1003 586 139 2020 15589 468 1003 535 156 2025 19232 577 1003 426 192 2030 21670 650 1003 353 217 2035 23058 692 1003 311 231 2040 23588 708 1003 295 236 Vuoden 2010 potilaslaskennassa Eksoten osalta terveyskeskuspotilaita oli 482, joista yli 3 kk tai pitkäaikaispäätöksellä oli yli 200. Riippuen lopullisista luvuista (Imatra puuttuu) vaikuttaisi vähennystarve edelleen olevan taulukon 11 tasolla. Vertailun vuoksi voidaan tarkastella Hollannin mitoitusta. Laitospaikat mitoitetaan yli 80-vuotiaiden määrän perusteella. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan 10 % ja tavallisen palveluasumisen paikkoja 18 % 80vuotiaiden määrästä. Eksotessa yli 80-vuotiaita on 7380, eli tämä rakenne merkitsee 738 tehostettua palveluasuntopaikkaa (nyt 682) ja 1328 tavallista palveluasuntoa (nyt 249). Palvelumitoituksen tavoitteeksi tai ainakin vertailuarvoksi pitäisi ottaa EU:n SANCO:n taso: terveyskeskuksen vuodeosastolle ylärajaksi 30 vrk ja enintään kahden vuoden oleskelu 24h -laitoksissa. 2.3 Vanhuspalvelut vaativat rakennusinvestointeja Jotta Eksoten omaa strategiatyötä varten saataisiin selvä kuva kokonaisuudesta, on tehtävä inventaario vanhuspalvelurakennuksista. Tämän työn tuloksena selviää, mitkä rakennukset joudutaan purkamaan ja miten korvaavat tilat on järkevä rakentaa. Näiden palveluasuntojen sijoittaminen on maakunnan kannalta keskeinen kysymys. Moderni palveluasunto on kaupunginosan tai kuntakeskuksen keskustafunktio. Jotta vanhukset saataisiin liikkeelle, pitää rollaattorietäisyydellä olla jotakin motivoivaa, esimerkiksi kahvila, kauppa tai jotain vastaavaa. Vanhukset vaativat myös palveluasunnossa itselleen yhteistiloja, jotka ovat sopivia esimerkiksi kuntoutukseen, kuntotanssiharjoitteluun, illalla kuoron kuunteluun jne. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vanhusten palvelukeskus toimii ikään kuin lähimpien kortteleiden tai kylän asukkaiden olohuoneena. Siksi Euroopasta löytyy usein uusia ratkaisuja, joissa vanhusten palveluasunto on sijoitettu olemassa olevien rakennusten väliin rakentaen sen avulla uutta kuntakeskusta. Tämä voi olla monen Suomen kunnan viimeinen mahdollisuus elvyttää omia keskuksiaan. 15 Tarvittavaa investointia voisi arvioida esimerkiksi seuraavasti. Jos uusia palveluasuntoratkaisuja tarvitaan noin 500 hengelle (à 50 m2 henkilöä kohti) ja rakennuskustannusten arvioidaan olevan noin 2 000 euroa / m2, merkitsee tämä noin 100 000 euroa vanhusta kohti ja 50 miljoonaa euroa noin 500 vanhusta kohti. Tämä vanhusten palvelurakennusten tarve ja kustannusten suuruusluokka on selvitettävissä. Osana meneillään olevaa projektia tätä työtä on tehty mm. Rovaniemellä ja sitä tullaan tekemään Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Työ edellyttää asiantuntijaryhmän paikalla käyntiä sekä keskustelua kunnan kaavoituksesta vastaavien viranomaisten kanssa. Tämä tehtävä rajattiin Eksoten päätöksellä pois tehtäväksi myöhemmin erillisenä projektina. 3 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisestä 3.1 Kehityksen suuntaviivat Suomen terveydenhuolto toimii pääosin verovaroin. Verotulot tulevat tulevaisuudessa vähenemään, koska veronmaksurakenne muuttuu. Lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Lähitulevaisuudessa potilas voi vapaasti valita sairaalansa. Aikaisemmat sairaalat ovat olleet yleensä jalusta -torni -periaatteella toimivia rakennuksia. Teknologian kehittymisen vuoksi tämä rakenne on kuitenkin joutunut vaikeuksiin. Leikkaussalit ja kuvantamisyksiköt tarvitsevat kerroskorkeutta, joka on vähitellen kasvanut 3.60 metristä 4.20 – 4.80 metriin asti. Koko sairaalatoiminta ei tarvitse näin korkeaa raskasta rakennusta. Siksi teknisesti vaativat toiminnat, kuten leikkaukset ja kuvantaminen, pyritään sijoittamaan omaan yksikköönsä. Tähän yksikköön sijoittuvat luontevasti myös päivystys ja tehoyksiköt sekä muut anestesiapalveluja tarvitsevat toiminnat, kuten synnytys ja dialyysi. Tämä rakennus, joka kooltaan on 10 000 m2, pyritään yleensä rakentamaan itsenäiseksi. Sairaalarakennuksen tulee olla yleispätevä ja muuntuva. Nykyiset sairaalat on kehitetty profession vaatimusten mukaan. Aikaisemmin professio pyrki jatkuvasti erikoistumaan siten, että jokaisella erikoisalalla oli oma poliklinikkansa, oma toiminta-alueensa (domain). Etenkin Suomessa on ollut hyvin tärkeää saada pieniä suljettuja tiloja. Sairaala on muodostunut erilaisista ahtaista tiloista. Nämä tilat on suunniteltu erikoisalan tarpeisiin. Kun tähän on liitetty vielä kiintokalusteiden rakentaminen, on saatu erittäin vaikeasti muuttuva toiminnallinen kokonaisuus. Tulevat sairaalat suunnitellaan yleiskäyttöisiksi tiloiksi, joissa eri erikoisalat voivat työskennellä samoissa tilarakenteissa. Erikoisalojen omat vaatimukset hoidetaan irtokalustein tai vastaanoton yhteydessä olevilla yleiskäyttöisillä huoneilla, jonne varataan tilat laitteistoille. Näillä ratkaisuilla kokonaistilantarve vähenee, koska tilojen käyttöastetta saadaan nostettua. 16 Palvelujen suunnittelu perustuu tarpeeseen ja mitoitukseen. Tunnuslukujen avulla arvioidaan potilasliikenne, odotustilat ja henkilökunnan tarvitsemat työpisteet. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä mitoituksen tunnusluvista. 3.2 Sairaansijat WHO esitti 1950-luvulla yhden miljoonan asukkaan väestöpohjan tarvitsevan kolme 1000 ss:n sairaalaa. Suomessa 60–70 -luvulla käytettiin sairaaloiden mitoituksena tätä 3 ss / 1000 asukasta sääntöä. Tällä hetkellä teknologian ja hoidon kehittymisen myötä hoitoajat ovat lyhentyneet ja toimenpiteet keventyneet, ja siksi palvelujen mitoitusperusteena EU:ssa käytetään hyvin varustetussa akuuttisairaanhoidossa 2 ss/1000 asukasta psykiatria mukaan lukien. Lisäksi yleensä tarvitaan toinen sairaala tai laitos, joka keskittyisi valmiiksi diagnosoitujen, lähinnä kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden kriisien hoitoon sekä laajemmin kuntoutukseen. Näiden laitosten mitoitusperusteena käytetään 1 ss/ 1000 asukasta. Yhteenlaskettuna tämä merkitsee Eksoten alueella noin 400 sairaansijaa. Edellä mainituilla perusteilla 130 000 väestöpohjan tarpeisiin tarvitaan 260 akuutti- ja erikoissairaanhoidon sairaansijaa, mikä vastaa suurin piirtein EteläKarjalan keskussairaalan kokoa. Kuntoutussairaaloiden sairaansijoja tarvittaisiin noin 130. Armilassa ja Parikkalan sairaalassa on yhteensä 123 sairaansijaa, jotka ovat määritelty ns. akuuteiksi vuodepaikoiksi. Jos näistä 70 muutetaan kuntoutuspaikoiksi, 63 paikkaa voidaan joko lopettaa tai muuttaa palveluasumiseen soveltuviksi paikoiksi. Armilan ja Parikkalan sairaaloiden potilaista noin 50 % on tällä hetkellä pitkäaikaispäätöksen saaneita. 3.3 Päivystys Päivystyksen mitoitukseen on olemassa varsin tarkat luvut. OECD -maissa keskimäärin asukkaat päättävät kerran vuodessa olla niin sairaita, että tarvitaan juuri sinä päivänä lääkäri. Heistä noin 85 % sairastaa itsestään paranevia tauteja tai ovat vain pelästyneet oireitaan. Tähän perustuen käytetään päivystyksen mitoitukseen seuraavia lukuja: • • • Erikoissairaanhoidon päivystystarve 0,13 - 0,15 käyntiä/asukas Perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonlopputarve 0,3 käyntiä/asukas Terveyskeskuksen päiväaikainen tarve noin 0,6 käyntiä asukasta kohti, joista osa voidaan puhelinneuvonnalla siirtää ajanvaraukseen Lukuihin ja mitoitukseen vaikuttavaa luonnollisesti terveyskeskuksen toimintamallit, joissakin tapauksissa lääkärinvastaanotoilla ei varata erillisiä päivystysaikoja, vaan koko samana päivänä sairastuneiden hoito on keskitetty sairaalapäivystyksen yhteyteen. 17 Honkaharjun ja Parikkalan sairaaloiden roolien selkiyttäminen vaikuttaa sekä keskussairaalan että Honkaharjun sairaalan päivystyksen mitoitukseen. Vastaavia tunnuslukuja on käytettävissä lähes kaikille toiminnoille. Niiden tarkempi läpikäynti tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista. 3.4 Päiväsairaala Uusia sairaaloita suunniteltaessa on todettu, että konservatiivisella vuodeosastoilla on potilaita, jotka voitaisiin hoitaa päiväsairaalassa, mikäli konservatiivinen päiväsairaala olisi käytettävissä. Avohoitopotilaan ongelmista voitaisiin yhden päivän aikana hoitaa useampia, jos sairaalan rakenne sen sallisi. Näillä perusteilla on esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalan modernisointiprojektissa suunniteltu korvattavaksi vuodeosastopaikkoja konservatiivisella päiväsairaalalla. Sittardin päiväsairaala on oma 90-paikkainen, erikoisalaton yksikkö. Sen avulla vähennettiin yli 130 sairaansijaa koko sairaalan alkuperäisestä toiminnallisesta tilaohjelmasta. Kuva 1. Sittardin päiväsairaala on iso avoin halli, jonka lopullinen rakenne väliseinineen otetaan käyttöön, kun potilasryhmien jako on ensin varmistunut. Päiväsairaalan tai vastaavan järjestely tulisi kuulua jokaiseen sairaalasaneerausprojektin pohdintoihin. 3.5 Tarvitaan kuntoutusyksikkö Vanhuspalveluja tuottavassa kunnassa tai vastaavassa alueellisessa järjestelmässä on SAS -ryhmä, joka arvioi ja sijoittaa vanhuksen palvelujärjestelmään. Toiminta käynnistyy yleensä paikan vapauduttua. Tavoitteena on ollut pitää kalliit paikat käytössä. Erityisen vaikeaa on päästä pois terveyskeskuksen vuodeosastolta, koska vanhus ”on jo hoidossa”. Toimintamalli hidastaa kotiutusta tukevien vaihtoehtoisten mallien kehittymistä. 18 Vanhushoidossa on tärkeää, että kriisin jälkeen hänet kotiutetaan tai ohjataan ilman viivettä kuntoutusyksikköön. Kuntoutusprosessi alkaa heti ja sillä varmistetaan, kaikki, jotka voivat kuntoutua saavat tarvittavan avun. Tästä seuraa, että pitkäaikaispäätöksiä ei pidä tehdä, ennen kuntoutusjaksoa. Eksotessa SAS-toiminnan tavoitteena tulisi olla varmuus siitä, ettei SASjärjestelmän avulla pyritään aktiivisesti löytämään henkilön tarvetta vastaava paikka ja sinne tarvittavat tukipalvelut. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen jälkeen henkilö päätyy ensisijaisesti kotiin tai vastaavaan palveluasumisen yksikköön, ei pitkäaikaiseen laitoshoitoon. SAS-prosessin ongelma on itse arviointiprosessi, joka kestää viikkoja. Kriisin jälkeen hyvän kuntoutustuloksen aikaikkuna tuhlataan erilaisten asiantuntijoiden odottelemiseen. Kuntoutusta pidetään kalliina, vaikka pitkä hoitojakso kuntouttamatta maksaa moninkertaisesti. Lopputulosta huonontaa myös kuntoutuksessa olevat tasolliset ongelmat. Kuva 2. Kuntoutussairaalan potilashuone Göteborgissa muistuttaa hotellihuonetta. Sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa sairaalajakson tai kriisin jälkeen henkilö joko kotiutetaan tai lähetetään kuntoutuslaitokseen. Kuntoutusjakson pituus on 7 – 30 vrk. Kuntoutus on usein kokopäiväistä, vaativaa ja hikoiluttavaa. Jakson aikana selvitetään kotiuttamisen edellytykset: asunnonmuutokset, tarvittava tekniikka (hälyttimet, kulunvalvonta, ruokaautomaatit) sekä tarvittava kotipalvelu. Tällä palvelurakenteella on Göteborgissa voitu saada takaisin kotiin keskimäärin 2 vuodeksi 80 % niistä vanhuksista, jotka aikaisemmin sijoittuivat palveluasuntoihin. 19 Vastaavasti palveluasuntoihin sijoitutaan kotoa varsin huonokuntoisina, ainoastaan muutamiksi viimeisiksi kuukausiksi. Siksi Göteborgissa ollaan jo purkamassa palveluasuntoverkkoa, jota Suomessa vielä rakennetaan. 3.6 Avohoito uusiutuu Hollannin avohoitoyksiköissä on eriytetty potilaan ja lääkärin (tai muun asiantuntijan) kohtaaminen erikseen lääkärin kansliasta. Esimerkiksi Sittardin sairaalassa avohoidon kokonaiskapasiteetti on 350 000 käyntiä vuodessa noin 200 000 asukasta kohti. Vastaava poliklinikka Eksoten väestöpohjalla merkitsisi noin 225 000 käyntiä. Potilaskeskeisyyden periaate on kehittänyt vastaanottoyksiköiden rakennetta. Aikaisemmin potilas tuotiin lääkärin huoneeseen, jossa tarvittiin tilaa paareille huonokuntoista potilasta varten. Potilas palautettiin odotustilan kautta hoitohuoneeseen, jossa tehtiin toimenpiteitä. Lopuksi varattiin uusi aika omasta palvelupisteestä. Uudessa järjestelmässä potilas tulee toiminnallisesti kaksiosaiseen vastaanottohuoneeseen, jossa vastaanotto-osa on verholla erotettu tutkimus- ja hoitotilasta. Kun lääkäri on ottanut vastaan ja tutkinut potilaan, voi sairaanhoitaja suorittaa sen jälkeen hoitotoimenpiteitä samassa tilassa. Lopuksi sihteeri käy sopimassa jatkokäynnit. Potilaan siirrot ovat minimissään. Silmä- ja korvalääkäreillä sekä gynekologeilla on omat tilat, joissa on tarvittava erityisvarustelu. Kuva 3. Lääkärin kaksiosainen vastaanottohuone 20 Sittardin palvelutuotanto toteutetaan kuudella vastaanottoyksiköllä, jossa kussakin on 12 - 20 yleiskäyttöistä vastaanottohuonetta. Huoneet ovat käytössä koko työajan. Tilan käyttö on prosessiohjattu, joten kuormitus voidaan tasata. Kapasiteetti on noin 3 500 käyntiä huonetta kohti vuodessa. Suomalainen mitoitus on noin 1 000 käyntiä huonetta kohti, joten uusi rakenne on noin 3,5 kertaa tehokkaampi. Kuva 4. Vastaanottohuoneiden takana on lääkäreiden ja hoitajien yhteinen työtila. Vastaanottotilojen takana on yhtenäinen avotila, koska tietojärjestelmiin perustuvassa toimintatavassa lääkäri tarvitsee välittömän työpisteen potilasta koskevien päätösten kirjaamiseksi. Työpisteet ovat standardoituja ja yleiskäyttöisiä. Tämä on uusi alue, joka toimii vastaanottohenkilökunnan työtilana. Lääkäreiden oma toimistotyöalue työpisteineen sijaitsee vastaanottoyksikön läheisyydessä. Lääkäreiden avokansliat tekevät mahdolliseksi välittömän konsultaation erikoisalojen välillä. Toimistomaisemaa kutsutaan lääketieteelliseksi osaamiskeskukseksi. Nimeämättömiä työpisteitä voivat käyttää kaikki vastaanottavat asiantuntijat (psykologit, diabeteshoitajat). Samalla on ratkaistu nuorten lääkärien työtilaongelma. Vastaava toimintamalli on käytössä useimmissa uusissa sairaaloissa. 21 3.7 ”Ydinsairaala” -toimintamalli Uusissa ratkaisuissa toiminnan keskus on ”kuuma sairaala”, ydinsairaala, joka käsittää päivystyksen, tehohoidon, leikkaussalit, avohoitokeskuksen, ennalta suunnitellun hoidon ja itsenäisiä osaamiskeskuksia kuten silmätaudit. Sairaala toimii yhteistyössä palveluverkon kanssa. Geriatrinen kuntoutussairaalaverkko on helposti luotavissa suurimmista terveyskeskuksista. Sairaanhoitopiirin toimintamalli 2015? Hoito • Teletuki •Yleislääkärin toimenpiteet Leikkaussalit Diagnostiikka Ehkäisy •Ehkäisy vähentää sairaalaan ottoja Osaamiskeskus Päivystys Avohoitokeskus Suunniteltuhoito Tehohoito Arviointi • Etäkonsultaatio Seuranta • Yleislääkärit • Suora ajanvaraus • Avohoito-yksiköt • Itsehoito Yksinkertaiset toimenpiteet Erikoishoito Kuntoutus • Lääkäriverkko Hoitajan johtama hoito • välitön käynnistys (nopeutettu kotiutus) • Kotikuntoutuspaketit •Hoivakodit •Lähisairaalan resurssit • Yleislääkärit • Terveyskeskukset • Vastaanotot Kuva 5. Ydinsairaalaan perustuva alueellinen palveluverkko Tällä mallilla toimii saksalainen Rhön-klinikka, joka on nopeasti kasvava organisaatio käsittäen tällä hetkellä useita sairaaloita ja avohoitoyksiköitä. Perusajatuksena ovat nopea diagnostiikka ja välittömät toimenpiteet. Kun aamulla joku on tullut kivun tai vaivan takia sairaalaan, hän illalla poistuu kotiin jopa päiväkirurgiassa leikattuna. 22 4 Kiinteistökannan nykytilanne ja ongelmat 4.1 Etelä-Karjalan keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala on rakennettu vuonna 1955. Tämän jälkeen rakennusta on laajennettu vuosikymmenien kuluessa useaan eri suuntaan. Laajentamisten seurauksena sairaalakokonaisuudesta on muodostunut yleiskuvaltaan pirstaloitunut (kuva 6). Kuva 6. Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakuva. Sairaalarakennus valmistui v. 1955 ja se on yksi vanhimpia keskussairaaloita. Sairaalan viereen rakennettiin 1960-luvun alussa syöpäyhdistyksen toimesta sädehoitokoti. Näiden rakennusten väliin rakennettiin 1980-luvulla uudet avohoito- ja toimenpidetilat, jotka valmistuivat 1987. Näitä on myöhemmin täydennetty ilman selvää yleissuunnitelmaa pienillä lisärakennuksilla. 23 Kuva 8. Keskussairaalan sijainti kaupunkirakenteessa Viimeisten vuosien aikana tehdyt lisärakennukset eivät täydennä sairaalakokonaisuutta, vaan ovat toiminnan vaatimia lisäosia rakennuksen reunoilla. Kuva 9. Keskussairaala on ajan myötä kasvanut ilman selkeää toiminnallista yleissuunnitelmaa 24 Osastot ovat muutosten yhteydessä muodostuneet sellaisiksi, että ne ovat läpikulkuosastoja tai sitten pussinperiä. Tuloksena on kokonaisuus, jossa on joukko ongelmia. 4.1.1 Sairaalan ikä painaa Nykyisellään sairaalan suunnittelua ja uudisrakentamista hankaloittaa se, että sairaalan tontilla ei enää ole juurikaan laajentamismahdollisuuksia. Keskussairaalassa on osasto A8 remontin jälkeen eli vuoden 2011 alusta lähtien 248 sairaansijaa somaattisella puolella ja 79 sairaansijaa (+ päiväpaikat) psykiatrisella puolella. Nykyiseen keskussairaalarakennukseen tarvittavat muutokset voidaan jakaa kahteen kategoriaan: 1. Peruskorjaustarpeet (rakennuskanta ja tekniikka osin tiensä päässä) 2. Modernisointi (toiminnan muutosten / uuden tekniikan aiheuttamat tilojen muutostarpeet) Keskussairaalan tiloihin liittyvinä toiminnan kehittämiseen liittyvinä välittöminä tarpeina on nähty muun muassa seuraavat asiat: • Päivystyksen tilat riittämättömät (ei mahdollista tarvittavia toiminnallisia muutoksia nykyisellään) ja ambulanssitilat puuttuvat • Valvontapaikkoja on liian vähän ja sairaalassa ei ole ns. step down –osastoa. Nykyiset valvontapaikat (teho, stroke, ccu jne.) sijaitsevat kaukana toisistaan • Leiko-toimintaa ei voida toteuttaa, koska tarkoitukseen sopivat tilat puuttuvat • Syöpähoitoyksikkö ja syöpäosasto kaukana toisistaan • Leikkaussalin läheisyydessä olevat välinehuollon tilat ovat liian pienet ja varsinaiset välinehuollon tilat kaukana salista. • Heräämössä on liian vähän tilaa, koska tiloja joudutaan nyt käyttämään osin muuhun tarkoitukseen yleisen tilanpuuteen vuoksi • Dialyysien määrä kasvaa jatkuvasti ja toiminta vaatii kehittämistä • Suurin osa vuodeosastoista sijaitsee sairaalan A-tornissa. Niiden muuttaminen osastojen saneerauksen yhteydessä joko kokonaan tai osittain yhden hengen huoneiksi vähentää oleellisesti osastojen paikkamääriä aiheuttaen samalla lisärakentamista ja merkittäviä lisäkustannuksia. Keskussairaalan tilasuunnittelun osalta on syytä tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa huomioidaan toiminnalliset ja rakennustekniset muutostarpeet ja arvioidaan niiden kokonaisvaikutuksia tulevien vuosikymmenien aikana. 25 4.1.2 Liikenne Sairaalan sisäinen liikenne on vaikeuksissa. Perusongelmana on koko liikenteen kerääminen pääaulaan, joka toimii myös liikenteen jakajana vuodeosastojen ja toimenpidesiiven välillä. Kuva 10. Keskussairaalan liikenne on ongelmallinen ja päättyy umpikujiin Pääsisäänkäynnin lisäksi päivystyksellä ja syöpäsairaalalla on omat sisäänkäynnit. Syöpätautien vuodeosasto on liian pieni, ja se sijaitsee kaukana sädehoitoyksiköstä / poliklinikasta. Kulku osastolta yhdeksännestä kerroksesta sädehoitoyksikköön tapahtuu sairaalan eri yksiköiden kautta. Keuhkosairauksien osasto sisäänkäyntialueella on liian hyvällä paikalla ja liian pieni rakennusmassana. Se merkitsee kovin tehotonta rakentamista. Lasten- ja naistensairaala vasemmassa reunassa on liian monimuotoinen eikä ole kaikissa kerroksissa yhteydessä vanhaan sairaalaan. 4.1.3 Osastojen vanhat prosessit Sisääntuloalue on jäsentymätön ja vaatii uudelleen ajattelua ja avartamista. Toinen yhteys vanhan laajennuksen puolelle on monimutkainen silmäosaston vieritse eri odotustilojen läpi eikä oikein johda mihinkään. Tehostetun hoidon osasto on väärässä paikassa, liian kaukana ensiavusta. 26 Kuva 11. Keskussairaalan potilastorni voidaan muuttaa yhden hengen huoneiksi Nykyiset vuodeosastot, erityisesti vuodeosastotorni, ovat ahtaita. Aputiloja ja henkilökunnan tiloja on riittävästi, mutta potilashuoneet (ne kaikkein tärkeimmät) ovat ahtaita ja vanhanaikaisia. Peruskorjattuinakin niihin mahtuu suhteellisen vähän sairaansijoja. Röntgenosasto on suunniteltu 30 vuotta sitten sen aikaiselle tekniikalle ja on perusprosessiltaan vanhanaikainen. Osasto on kalustukseltaan itse asiassa uusimpia osastoja koko sairaalassa. Peruskorjauksen yhteydessä olisi prosessia ja logistiikkaa parannettava. Erityisesti takakäytävä olisi oleellinen. Leikkausosastolla tehtiin vuonna 2010 yhteensä 5410 toimenpidettä yhteensä 9 leikkaussalissa eli 601 toimenpidettä salia kohti. Päiväkirurgiassa vastaavat luvut olivat 3041 toimenpidettä 5 leikkaussalissa eli 608 toimenpidettä salia kohti vuodessa. Leikkausosasto on vajaakäytössä, kun sitä verrataan tavoitteeseen 900 leikkausta vuodessa salia kohti. Vierailuhetkellä yksi sali oli pysyvästi käyttämättä ja se odotti mahdollista sektiota. Tämä johtuu osittain siitä, että osaston pohjaratkaisu on toimintakonseptiltaan vanha ja salien etuvyöhykkeellä on liikaa aputiloja. Itse salit ovat osittain ahtaita. Poliklinikka -alueen yhtenäisyys on hävinnyt, kun sen alueelle on tehty päiväkirurgia toisessa kerroksessa ja ensimmäisessä NOVA -osasto. 27 4.1.4 Rakennuksen tilankäyttö Tilankäyttöä voidaan arvioida tarkastelemalla potilaskäytössä olevien tilojen suhdetta muihin tiloihin. Vertailukohteeksi otettiin Hollannin akuuttisairaaloiden tilankäyttö. Vyöhykkeet on karkeasti jaettu neljään ryhmään: kuuma sairaala, vuodeosastot eli hotelli, avohoito eli toimistot sekä liikenne ja tekniikka. Keskussairaalan nykytilanne on taulukossa 12. Taulukko on laadittu teknisen osaston antamien piirustusten pohjalta. Neliöt ovat lukuja, jotka tulevat ArchiCad ohjelmasta automaattisesti. Näin saadut osapinta-alat on ryhmitetty toiminnallisiin vyöhykkeisiin. Luvuista puutuu noin 9625 m2 tiloja, jotka ovat erilaisia käytäviä, tunneleita tai vastaavia tiloja. Näitä ei ole kohdennettu yleiskuluina tilavuokriin. Niiden ylläpitokustannukset ovat vähäisiä eikä niillä ole enää käytännön merkitystä. Vyöhyketarkastelusta on jätetty pois kerrostaloissa olevat toimistotilat, joita on kaikkiaan 3100 m2 (14 A-C talot ja rivitalo, sisältäen hallinnon käytössä olevat noin 100 henkilön tilat ja käytävät ym.). Nämä ovat myös tehottomia. Normaalissa virasto- ja toimistokäytössä lasketaan tarvittavan nykyisin 22 m2 työpistettä kohti omilla huoneillaan ja noin 18 -20 m2 avokonttorissa. Luvut sisältävät neuvotteluhuoneet ja kerroksen kokonaisalan käytävineen. Lukuun sisältyy. Taulukko 12. Eksoten keskussairaalan kerrosalan käyttö vyöhykeajattelua soveltaen Tilat Kuuma Tukipalvelut poliklinikat Osastot Tekniikka/Käytävät Hallinto Kaikki yhteensä Eksote m2 8018 3504 8130 11209 11709 3100 45670 % Vyöhykkeet 18 8 18 25 26 7 100 Kuuma Hotelli Toimisto Tekniikka Yhteensä Eksote Hollanti % % kerroin 18 25 22 35 100 31 33 23 14 100 1,70 1,31 1,05 0,39 1,00 Keskussairaalan tilojen huoneistoala on kokonaisuudessaan noin 45 700 m2, ja varsinaiseen potilastyöhön sekä sen tukipalveluihin on käytetty noin 32 400 m2. Tämä luku sinänsä on kohdallaan. Sen sijaan oheistiloista kuten esim. käytävistä, porrashuoneista, tuulikaapeista, varastoista, tekniikasta ym. muodostuu kohtuuttoman iso tila, noin 12 000m2. Odotusarvona olisi noin 15 % eli 5500 m2. Ylimääräistä tilaa olisi näin tarkasteltuna noin 6500 m2. Ongelmat tulevat esiin vertailtaessa Eksoten rakennetta Hollannin akuuttisairaaloiden pinta-alan keskikäyttöön. Rakennetusta 100 m2 kuumaan sairaalaan Hollannissa on käytetty 31 m2 ja Etelä-Saimaan keskussairaalassa 18 m2. Vastaava ero on vuode-osastolla, tilaa on Hollannissa 30% enemmän. Kompakti rakenne merkitsee vähemmän käytäviä ja kulkutilaa, joka näkyy 28 siinä, että keskussairaalassa on käytetty 35 m2 tekniikkaan ja käytäviin Hollannissa vastaavan luvun ollessa 14 m2. Seuraava kuva 7 visualisoi keskussairaalarakennuksen pinta-alojen käyttöä verrattuna Hollannin sairaaloiden keskikäyttöön. Hollannin sairaaloiden ja Eksoten keskussairaalan pinta-alojen vertailu % ”Hot Hospital” 18 % ”Hot Hospital” 30,5 % Hotelli 32,% Avohoito ja toimisto 23% Hollanti ”Kuumat ” Eksote Kuuma 18 % Avohoito 25 % Hotelli 22 % Tekniikka ja tukipalvelut 35 % Hotelli 22% Avohoito ja toimisto 25% Sokkeloinen sairaala käyttää tehottomasti tiloja Tekniikka ja liikenne 35 % Tekniikka ja liikenne 13,5 % toiminnat hallitsevat Kuva 7. Hollannin sairaaloiden pinta-alojen keskikäyttö ja Eksoten keskussairaalan tilat. 4.1.5 Peruskorjaus on kesken Sairaalarakennuksesta on tällä hetkellä n. 30 % pikaisen peruskorjauksen tarpeessa. Sen saneerattujen osien tekninen elinkaari päättynee noin 2020 – 2030. Saneeraamaton 30 % sairaalan45 670 m2:stä merkitsee noin 13 700 m2 eli 2 000 euron neliöhinnalla laskettuna noin 27 miljoonaa euroa. Saneerauksen yhteydessä on korjattava keskeisimpiä ongelmia. Sairaalan sisäinen liikenne on jäsentymätön, esimerkiksi syöpäpotilaiden osasto sijaitsee kaukana sädehoitoyksiköstä, päivystysosasto on täysin alimitoitettu ja epäselvä, keskusaula puuttuu. Tästä johtuen pääsisäänkäynti ja tuloaula ovat liikennesolmu, jonka kautta pääosa henkilökunta- ja potilasliikenteestä sekä tavaraliikenteestä kulkee. 4.1.6 Paikoitus Henkilökunta ja asiakkaat tarvitsevat yhteensä noin 1100 autopaikkaa, edellyttäen että julkista liikennettä kehitetään. Osa paikoista on lyhytkäyttöisiä, esim. vierailijat ja pkl-potilaat. Osa taas on pitkäaikaisia, esim. henkilökunnan paikat, ja ne voivat sijaita vähän kauempanakin. 29 Nykyinen paikoitus sijoittuu kolmelle alueelle: pääsisäänkäynnin eteen, ensiavun ja psykiatrisen sairaalan etupuolelle sekä ruokalan ja varastorakennuksen eteen rinteeseen. Käyttöä ei ole tarkasti ajoitettu ja ohjattu. Lisäksi autopaikoitusta on epämääräisesti siellä täällä rakennuksen vierillä mihin vaan on saatu mahtumaan. Erillinen pysäköintitalo on suunnitteilla. 4.2 Honkaharju Honkaharjun sairaala Imatralla sijaitsee kaupungin omassa sosiaalipalvelukeskittymässä. Honkaharjun sairaala on vanha Imatran aluesairaala. Sairaalasta on lopetettu operatiivinen toiminta. Sairaala on nykyään käytännössä geriatrinen kuntoutussairaala. Siinä on tällä hetkellä kaksi peruskorjattua vuodeosastoa. Näillä hoidetaan imatralaisten akuutteja kriisejä. Usein henkilöiden diagnoosit ovat jo valmiina selvitetty keskussairaalassa ja kyseessä on lähinnä taudin krooniseen vaiheeseen liittyvä akuutti kriisi. Honkaharjun sairaalassa sijaitsee myös psykiatrinen yksikkö. Imatran väkiluku on jatkuvasti vähenevä. Näin ollen on todennäköistä, että sairaala tulee jatkossakin ottamaan erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan roolin. Honkaharjun sairaala on Imatran paikallisiin tarpeisiin keskittyvä yksikkö, jonne voidaan haluttaessa keskittää alueen koillisosan toimintoja kuten yleislääkäripäivystys, dialyysit, lastentautien konsultaatio jne. Sairaala on läpikäynyt peruskorjauksen, joka saatetaan loppuun lähiaikoina, joten se tulee toimimaan nykyisen tyyppisenä yksikkönä. Sairaalassa on 4 -5 erikoislääkäriä, joten se ei ole samassa sarjassa Keskussairaalan ja Armilan kanssa. Sairaalalla voisi olla rooli koillisen alueen tukisairaalana. 4.3 Armila Armilan sairaala sijaitsee keskussairaalan läheisyydessä. Sairaala on Lappeenrannan kaupungin terveyskeskussairaala. Sairaalan koko on 14200 m2. Sairaalasta on peruskorjattu vain 3500 m2.. Peruskorjauksessa on nyt 3500 m2 ja se valmistuu v. 2013. 30 Kuva 12. Armilan sijainti kaupunkirakenteessa Armilassa on tällä hetkellä 100 - 120 sairaansijan kapasiteetti. Potilashuoneet ovat varsin ahtaat ja vaativat väljennystä. Rakennuksessa sijaitsee Lappeenrannan terveyskeskus ja keskussairaalan kuntoutusyksikkö. 4.4 Vanhushuollon laitosten inventaarion tulokset Ikäihmisten laatusuositusten mukaan Eksoten alueella on noin 600 vanhusta liikaa ympärivuorokautisten palvelujen piirissä. On odotettavissa, että vanhuspalvelulain tulemisen myötä tulee valvontaviranomainen pakottamaan rakennemuutokseen. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että terveyskeskussairaaloiden vuodeosastosta on muutaman vuoden aikavälillä luovuttava. Vuodeosastojen muuttaminen palveluasunnoiksi on vaikeaa ja se on rakennuskohtaisesti tutkittava. Toiset palveluyksiköt ovat viihtyisämpiä kuin toiset. Inventointiryhmän huomio oli, että yksityinen palvelukoti tehdään nimenomaan asukasta varten houkuttelevaksi ja hyväksi asuin-paikaksi. Voidaan katsoa, että yksityisellä on kovempi kilpailuasetelma asiakkaista. Varsinaisia käyttökustannuseroja ei sanottavasti ole, koska kunnat käyttävät huomattavan paljon yksityisiä palveluja tarjouskilpailujen perusteella. Ero on toteuttamisessa, yksikön hoitotiimin hengessä ja suunnittelutavassa. 31 Kunnallinen kohde ja sen toteuttaminen on monimutkainen päätöksentekoketju, jolloin tuleva asukas, vanhus, jää liian helposti huomiotta. Arvioitaessa tässä raportissa inventoituja yksiköitä asumisviihtyisyyskriteereillä ja tilojen toimivuudella, voidaan mainita parhaiten ja huonoiten arviointikriteerit täyttävät yksiköt seuraavasti: Hyvät yksiköt: Luumäen vanhainkoti ja palvelutalo: Hyvät aula- ja yhteistilat, aidattu piha (vaatii kunnostusta) Savitaipale, Suvanto: keskellä taajamaa ja toimintaa, monipuoliset tilat, kaunis ja toimiva kokonaisuus Rautjärvi, Silamuskoti: panostetaan aktiiviseen yhdessäoloon, kodinomainen, lämmin tunnelma, hieno ympäristö Saaren palvelukeskus: hyvä kokonaisuus ja hyvä tunnelma, lämpimiä värejä ja materiaaleja, ulkotilat käytössä Lappeenranta, Lehmuskoti: hyvä tunnelma, hyvä sijainti, ulkopiha ja parvekkeet ahkerassa käytössä Huonot yksiköt: Luumäen terveysasema: ahtaat, pimeät tilat, huonot ulkooleskelumahdollisuudet, tuskin korjauskelpoinen Taipalsaaren sairaala: ahtaat, huonokuntoiset tilat, piha-aluetta ei ole hyödynnetty, vaatii isoa peruskorjausta (kannattako?) Taipalsaaren terveysaseman vuodeosasto ja vanhainkoti: sairaalamaista tilaa, liian pelkistettyä, vanhainkotipuolella mm. sisäilmaongelmia, vanhat tilat, ei toimivia ulkotiloja Muut yksiköt, huomioita Savitaipaleen terveysaseman vuodeosaston kohdalla ensimmäisiä parannuskeinoja rakennuksen suhteen olisi ulkoalueiden jäsentely, suunnittelu ja kunnostus. Ulkopintojen väritys, uudet materiaalit, sisääntulon katokset ja istutukset parantavat nykyistä tilannetta. Sisällä vuodeosastoa tulisi väljentää ja akuuttiosa voisi olla jopa erillään muusta osastosta. Pintoja tulee ehostaa ja potilashuoneiden ikkunoiden alareunaa tulee laskea. Yhteistiloja pitää avata suoraan ulkoalueen viereen ja niistä tulee olla pääsy pihalle. Järjestelmää voisi kehittää vielä niin, että terveysaseman vuodeosasto voitaisiin tyhjentää kokonaan pitkäaikaisasukkaista. Lemin Palolakodissa asumisaluetta tulisi väljentää ja tehdä 6 – 8 asukkaan soluja. Jäsentymätön piha-alue tulisi järjestellä, kalustaa ja pinnoittaa uudelleen. Sisäänkäyntien yhteyteen tulisi järjestää turvalliset ulkooleskelutilat: penkkejä, istutuksia ja varjoisia paikkoja, mistä voi seurata pihan elämää. 32 Ruokolahden ja Parikkalan kohteissa tilanne on suhteellisen hyvä. Yhteistilat niissä ovat viihtyisät ja tunnelma rakennuksissa on hyvä. Parikkalan sairaala sekä Rautjärven terveysasema ja hoitokeskus ovat vastikään remontoitu. Molemmissa on hyvin sairaalamainen tunnelma, mutta yhteis- ja ulkotilojen huolellisella suunnittelulla voidaan vielä parantaa yksiköiden käyttömahdollisuuksia. Uukuniemen palvelukeskus on onnistunut; siellä on hyvin kotoisa tunnelma, mutta sen heikkous on huonot liikenneyhteydet. Ulkotilat kaipaavat myös kunnon pintoja. Joutsenon terveysasemalla on tehty juuri peruskorjaus ja laajennus. Tilat kaipaavat kuitenkin hieman enemmän kodinomaisuutta ja ulkotilojen käyttöä tulee miettiä kuntoutuksen tukena. Lappeenrannan Sammonkoti on tunnelmaltaan hyvä yksikkö, mutta suunniteltu paljon paremmin liikkuville vanhuksille. Suuri puute on myös, ettei ympäristön toimintaa pysty seuraamaan edes käytävien ikkunoista. Toimintaa tuleekin avata enemmän ympäristön erilaisille aktiviteeteille (päiväkoti, opiskelijat ym.). Lappeenrannan Ortamonpuisto hakee vielä identiteettiään. Tällä hetkellä etenkin käytävätilat ovat kalseat, mutta toivottavasti taideopiskelijoiden työpanoksella saadaan rakennukseen lisää tunnelmaa. Syrjäinen sijainti toisaalta mahdollistaa rauhallisen ympäristön Saimaan kanavan äärellä, jota tulisi käyttää ulkoiluun mahdollisimman paljon. Eksoten etelä- ja länsipuolen terveyskeskusten ja vanhuspalvelujen muodostamat kokonaisuudet olivat heikommin toimivia kuin koillisalueen vastaavat. Tämä näkyi yhtäältä henkilökunnan määrässä, tilojen ahtaudessa, kalustuksessa, yleisten tilojen kunnossa ja monissa muissa seikoissa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tulisi olla tasalaatuinen asumisen mahdollisuus kaikille vanhuksille riippumatta asuinkunnasta. Selvästi teknisesti huonoja ratkaisuja ei ollut kuin yksi: Luumäen terveyskeskus. Luumäen terveyskeskuksen rakenne ahtaana 2käytäväratkaisuna ja pieninä huoneina ei mahdollista potilaan kunnollista kuntoutumista. Rakennus on vaikeasti korjattava. On syytä harkita, voidaanko näitä tiloja tulevaisuudessa lainkaan käyttää. Taipalsaaren sairaalan käyttö dementtien asuntona on pohjoismaihin verrattuna erittäin epäinhimillistä. Rakennus ei sovi tarkoitukseen, rauhalliset muistisairaat ja levottomat ovat sekaisin. Ulkotiloja ei hyödynnetä lainkaan. Rakennus sijaitsee syrjässä ja sen korjaaminen hoiva-asunnoiksi tulee kalliimmaksi kuin kokonaan uusien asuntojen rakentaminen. 33 5 Kehittämisvaihtoehdot 5.1 Mitoitus ja rakenne 5.1.1 Ohjelma Aluksi tarkastellaan keskussairaalan tilaohjelmaa. On syytä muistaa, että huonetilaohjelman pinta-alat ovat eri asioita kuin sairaalan kerrosalat. Tarkastelu tehdään kerrosaloihin perustuen. Vanhan sairaalan ohjelma saadaan jakamalla kerrosala kertoimella 1,7. Tämä oli rakennushallituksen vaatima taso Lappeenrannan keskussairaalaa rakennettaessa. Nykyaikaisessa ratkaisussa päästään kokonaiskerrosalaan kertomalla ohjelma kertoimella 2. Väljästi rakennettaessa kerroin on jopa 2,2. Yllättävää kyllä Hollannissa on edelleen tavoitteena käyttää kerrointa 1,7. Aluksi tarkastelemme, miten paljon keskussairaala tarvitsisi tilaa nykyaikaisella tilankäytöllä, taulukko 13. Jakamalla nykyiset pinta-alat kertoimella 1,7 saadaan arvio tilaohjelmasta. Kertomalla tilaohjelma luvulla 2 saadaan arvio nykyisestä kerrosalan tarpeesta. Jos tähän lisätään 15 % pintaalaa, saadaan arvio nykyisestä tekniikan tarpeesta. Taulukko 13. Eksoten ohjelman tarvitsema kokonaiskerrosala Nykyiset Vastaava kerrosalat ohjelma m2 m2 Uusi sairaala kerrosala m2 Kuuma 8018 4717 9433 Tukipalvelut 3504 2061 4122 Poliklinikat 8130 4782 9565 Osastot 11209 6594 13187 Yhteensä Tekniikka + 1,15% 30861 18154 36307 Rakennus 5446 41753 Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, sairaalan nykyinen toiminta voitaisiin toteuttaa uudessa sairaalassa noin 42 000 m2 kerrosalalla nykyisen 45 670 m2 asemasta. Ero johtuu lähinnä siitä, että rakennuksessa on runsaasti käytäviä, ja että tekniikalla on suhteellisen laaja pinta-ala käytettävissä. 5.1.2 Pohjoismaiset mitoitukset Pohjoismainen sairaalamitoitus oli akuuttisairaalaverkon rakentuessa 1970 – 1980-luvulla 120 m2, myöhemmin 140 m2 sairaansijaa kohti. 34 Jos tätä käyttää vertailulukuna, pitäisi Eksoten alueen tulla toimeen seuraavasti: 2 sairaansijaa/1000 asukasta x 130 000 asukasta x 140 m2/sairaansija = n. 37 800 m2. .Rakennuksen nykyinen pinta-ala on nyt 45 670 m2. 5.1.3 Kymenlaakson uusi ohjelma Kymenlaakson 180 000 asukkaan keskussairaalan tilantarve on modernilla ohjelmalla on 45 000 m2. Kun siihen liitetään Kotkan kaupungin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut vanhusten laitoksia lukuun ottamatta nousee pintaala yhteensä 52 000 m2:iin. Kotkan sairaalan uusi ohjelma merkitsisi 130 000 asukkaan väestöpohjalla noin 32 000 m2:n suuruista rakennusta. . Keski-Suomen uutta keskussairaalaa suunniteltaessa on tavoitelukuna 280 000 asukkaan väestöpohjalle noin 75 000 m2 . 5.1.4 Hollanti Kolmas vertailukohde on Hollannissa järjestetty Urban Hospital - kilpailu vuonna 2007. Kilpailun lähtökohtana oli 150 000 asukkaan akuuttisairaala, jonka mitoitus oli 2 sairaansijaa 1000 asukasta kohti, ohjelmaa noin 44 000 m2. Edellä mainitussa kilpailussa oletettiin olevan 750 työntekijää eli 3 työntekijää sairaansijaa kohti. Eksotessa työntekijöiden määrä on huomattavasti suurempi, taulukon 5 mukaan on 4,88 henkilöä sairaansijaa kohti. Vertailukohteeksi voidaan hakea myös Sittardin sairaala, joka palvelee noin 200 000 asukasta ja on kooltaan 60 000 m2. Keski-Euroopan mitoitus on monin tavoin tiukempaa kuin suomalainen terveydenhuollon mitoitus. Suomalaisessa keskussairaalassa on noudatettu yliopistosairaalarakennetta. Siinä pyritään erikoisalojen sisällä noudattamaan alajakoja ja rakentamaan kullekin yksikölle toimipisteitä oheispalveluineen. Rakenne johtaa automaattisesti siihen, että useilla poliklinikoilla on omat sihteerit ja omat hoitajat, joiden potilastyöpanos on usein vain osa työpäivästä. Tämän projektin yhteydessä on käytettävissä ennakkotietoja tutkimuksesta, jossa mitattu hoitotyön osuus on työpäivää kohti vain 2½ tuntia, lopun muodostuessa lähinnä ”valmistelevasta” työstä. Seurauksena on, että aputyövoimaa käytetään yhtä poliklinikkakäyntiä kohti runsaasti. Jos esimerkiksi oheistyötä on yhtä käyntiä kohti 2 tuntia ja käynti kestää lääkärin osalta puoli tuntia, tarvitaan yksi oheistyöpäivä jo kolmea lääkärikäyntiä kohti. 5.1.5 Uusia tarvitsijoita? Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ei voida myöskään unohtaa usein esillä ollutta ajatusta palvelujen tarjoamisesta venäläisille asiakkaille. Tämä edellyttäisi palvelurakennetta, jossa olisi esimerkiksi yrityspohjainen 35 palveluhotelli, siihen liittyviä kuntoutuspalveluja sekä operatiivista toimintaa että synnytyksiä, jossa Eksotella voisi olla palvelun myyjän rooli. Pietarin noin 5 miljoonaa asukasta tulee kaipaamaan nopeammin laadukasta terveydenhuoltoa kuin mitä sinne pystytään rakentamaan. Tällä hetkellä suurien tuloerojen vuoksi arvioidaan, että Pietarissa noin 1/10 asukkaista eli 500 000 henkeä olisi valmis ostamaan hyvälaatuisia terveyspalveluja, mikäli ne olisivat saavutettavissa. Esimerkkinä voidaan todeta, että Karolinska Tukholmassa myy leikkausten ajallisista tarvevaihteluista johtuvan ylikapasiteetin sekä Kreikkaan että Kairoon siellä olevien yhteystoimistojen kautta. 5.1.6 Uusi rakenne Eksoten keskussairaalalle on tehtävä uusi toimintakonsepti ja uusi ohjelma. Sairaalalle on myös luotava perusprosessijärjestelmä, jonka avulla pystytään paremmin ohjaamaan liikennevirrat (henkilökunta, asiakas, huolto) omille alueilleen niin hyvin kuin vanhassa sairaalassa tai uudisrakennuksessa on mahdollista. Toiminnallinen peruskonsepti voisi muodostua seuraavista osista: Kuuma sairaala: • • • • • • • päivystys tarkkailut, tehot kriittisen potilaan vuodeosasto dialyysi leikkaus synnytykset kuvantaminen Keskitetyt vastaanotot: • sisätaudit • konservatiivinen päiväsairaala • korva-, nenä- ja kurkkutaudit • syöpätaudit • kirurgia • muut Päiväsairaala Itsenäiset osaamiskeskukset: (sisältää poliklinikoita ja toimenpidetiloja) • synnytys ja naistentaudit • lastentaudit • silmätaudit • kuntoutus Monikäyttöiset vuodeosastot 36 Tukipalvelut: • • • • • laboratoriot välinehuolto varastot ja kuljetukset apteekki hallinto Lisäksi nykyisten sairaansijojen muuttaminen joko kokonaan tai osittain yhden hengen huoneiksi aiheuttaa lisäkustannuksia. Sairaalan oma ohjelmatyö on vielä kesken, joten seuraava ohjelma on viitteellinen. Se on kuitenkin tehty vyöhykeperiaatteella, jota uusimmissa eurooppalaisissa ratkaisuissa noudatetaan. Tämä rakenne on kaikissa ratkaisumalleissa tavoitteena. 5.1.7 Pienempi rakennus Edellä oleva antaisi viitteitä siitä, miksi nykyinen Etelä-Karjalan keskussairaalan rakennus on tilankäytöltään tehoton, vaikka hyötytilaa ei ole liikaa. Sen hiilijalanjälki on iso. Näiden lukujen valossa voisi uudessa keskussairaalassa olla tavoiteltava pinta-ala noin 38 000 – 40 000 m2. Tavoitteeseen tuskin päästään korjausrakentamisella. 5.2 Neljä vaihtoehtoa Edellisen kohdan perusteella näyttäisi siis siltä, että Honkaharjun sairaalalla tulee olemaan paikallista merkitystä. Keskustelu keskittyy Armilan sairaalan ja keskussairaalan väliseen tarkasteluun ja mahdollisuuksien selvittelyyn. Armilan tontti tarjoaa vaihtoehdon myös keskussairaalalle. Eksotessa oli pohdittu ennen tämän projektin alkua sairaalan laajentamis- / korjaamistarpeita. Tällöin esillä oli lähinnä päivystystoiminnan kehittämisen edellyttämät tilaratkaisut. Esille on sittemmin vaihtoehtona noussut myös täysin uuden sairaalan rakentaminen. Tarkastelun edetessä päädyttiin seuraaviin neljään strategiseen vaihtoehtoon. 1. Keskussairaala korjataan nykyiselle paikalle 2. Keskussairaalaan rakennetaan uusi päivystyssairaala ja tuodaan terveyskeskuksen avovastaanottotoiminta keskussairaalan kanssa samalle tontille 3. Rakennetaan täysin uusi sairaala joko golfkentälle tai Armilan yhteyteen tai muualle 4. Armilan sairaalaan siirretään keskussairaalan akuuttitoiminnat 37 5.3 Keskussairaalan korjaaminen nykyiselle paikalle Edellä olevan ohjelman toteuttamiseen, uusien sisäisten liikenneväylien avaamiseen ja todettujen puutteiden korjaamiseen tarvitaan uusien osastokokonaisuuksien luomista, lisärakentamista ja purkamista. Kohteena ovat leikkausosasto, kuvantaminen, päivystys ja poliklinikat. Perusparannus on avata yhteys vuodeosastotornin ruokalan puoleisesta päästä laajennuksen puolelle. Tämä ratkaisee monta ongelmaa henkilökuntaja potilasliikenteen osalta. Tälle alueelle on mahdollista ohjata henkilöstöliikenne ja suuri osa potilasliikenteestä paikoitusalueelta. Tämä yhteys vanhan ja uuden sekä edellisen laajennuksen välillä tulisi laajentaa ja suoristaa perusliikennekaduksi, joka johtaisi röntgeniin ja suoraan toisille osastoille kuten sädesairaalaan ja tulevaan päivystykseen. Leikkaus- ja röntgenosaston rakennusmassaa voidaan laajentaa riittävästi niin, että tarvittavat lisätoiminnat ja tilatarpeet voidaan toteuttaa. Alustavan tarkastelun mukaan laajennuksen yhteydessä myös päiväkirurginen yksikkö ja leiko –toiminta voidaan suunnitella nykyiseen runkoon. Samalla kellarikerroksessa voidaan välinehuoltokeskus suunnitella nykyaikaiseksi ja tehokkaaksi. Poliklinikkaosan ja leikkausosaston väliin on syytä laajentaa lisäkäytävä pääliikenneväyläksi kuuman sairaalan puolelle. Tämä yhteys olisi kahdessa kerroksessa. Päivystysvastaanotto säilyisi ja laajentuisi nykyisellä paikalla. äivystysyksikkö rakentuisi seuraavista osista: • • • • • • päivystys 24 h ensihoito vastaanotto-, tutkimus- ja toimenpideosa Nova-toiminta ja tarkkailuosasto kriittisen potilaan hoito- yksikkö. teho-osasto, step-down, ccu, aivohalvausyksikkö osasto Sairaalan oikeanpuoleisesta päästä purettaisiin vuodeosasto sekä keuhkosairauksien yksikkö. Vastaanotto-osasto sijoittuisi laajennusosaan keuhkoyksikön kohdalle 2-kerroksisena ja liittyisi liikenteellisesti pääsisäänkäyntialueeseen sekä toisaalta päivystysosaan. Näillä laajennuksilla on mahdollista saavuttaa sairaalan julkinen perusliikenneverkko yhdistämään toiminnallisia osastoja niin, että niillä ei ole läpikulkuliikennettä. Osastoratkaisuilla ratkaistaan henkilöstön ja huollon liikenne oikeille alueille seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Nykyisen rakennuksen liikenneongelmat ja uuden pohjan perusratkaisut näkyvät seuraavissa kuvissa. 38 Kuva 13. Nykyiset ongelmat ja ehdotus uudeksi pohjakaavioksi Kuva 14. Ehdotus uusiksi lisämassoiksi 39 Kuva 15. Mahdollinen uusi liikenneratkaisu ja siihen liittyvät lisärakentamistarpeet kaavioina 1. kerros Kuva 16. Mahdollinen uusi liikenneratkaisu ja siihen liittyvät lisärakentamistarpeet kaavioina 2.kerros Mikä on tämän vaihtoehdon lisärakentamisen tarve selviää lopullisesti vasta sairaalan oman ohjelman valmistuttua. Arvio konseptivaiheessa on noin 10000 m2. 40 5.4 Keskussairaalaan rakennetaan uusi päivystyssairaala Tässä ratkaisussa lähtökohtana on keskussairaalan nykyisten ongelmien ratkaisu uudella lisärakennuksella. Perusterveydenhuolto haluaa siirtää avovastaanottonsa keskussairaalan yhteyteen. Tämä koskee etenkin päiväaikaista akuuttitoimintaa. Mikäli tähän ratkaisuun ryhdytään, merkitsee se noin 7 000 – 10 000m2:n lisärakennustarvetta keskussairaalan yhteydessä. Lappeenrannan väestöpohja osalta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoidon tilantarve on noin 2 500 m2 . Synergiaedut ovat ilmeiset. Olennaista on se, että perusterveydenhuollon käynnin yhteyteen voidaan aikatauluttaa huomattavasti enemmän tapahtumia. Se merkitsee myös suurien erikoisalojen, kuten sisätautien ja kirurgian konsultaatiomahdollisuuksien järjestämistä. Tämä tarkoittaa päiväsairaalatyyppisen toiminnan perustamista poliklinikoille. Kuva 17. Uusi keskusaula sekä päivystysrakennus itsenäisenä uudisrakennuksena Tässä mallissa sairaalan poliklinikka- ja toimenpidealueelta otettaisiin ns. kuuman sairaalan toiminnat uudisrakennukseen, ja vapautuva tila voitaisiin 41 käyttää Lappeenrannan terveyskeskuksen vastaanottotoimintojen tuomiseen keskussairaalan tontille. Terveyskeskuksen edustajat pitivät tätä hyvänä vaihtoehtona. Tässä ratkaisussa otettaisiin sisäpihaksi sairaalan julkisivun ja ensimmäisen poliklinikkalaivan välinen alue. Tänne sijoitettaisiin aulafunktiot. Muut ratkaisut ovat samoja kuin edellisessä kohdassa. Mallin etuna on, että samalla voitaisiin ratkaista pysäköintiongelma uudisrakennuksen kellarikerroksen poistoilmalla lämmitetyissä tiloissa. 5.5 Täysin uusi sairaala Vaihtoehto kolme on uusi rakennus, joka rakennetaan uudella toimintakonseptilla. Rakennus on vyöhykkeinen (kuuma sairaala, avohoitotoimistot, vuodeosastohotellit ja tehtaat tukipalveluille). Kooltaan rakennus voisi olla noin erikoissairaanhoidon toimintojen osalta 38 000 – 40 000 m2. Kuva 18. ”Green field” –sairaala golfkentän tontilla Rakennus voidaan rakentaa joko golfkentälle, Armilan sairaalan tontille tai muualle. 42 5.6 Armilan sairaalaa täydennetään Neljäs vaihtoehto lähtee siitä, että Armilan sairaala muutetaan akuuttisairaalaksi ja viedään sinne keskussairaalan toiminta tiukalla mitoituksella. Tässä tapauksessa pääosa terveyskeskustoiminnoista sekä osa sairaalatoiminnoista siirtyisi keskussairaalan nykyiselle alueelle, joka siinä tapauksessa muutettaisiin muilta osin asuntokäyttöön. Kuva 19. Keskussairaalan uusi rakennus Armilan tontilla, vaihtoehto A Kuva 20. Keskussairaalan uusi rakennus Armilan tontilla, vaihtoehto B Armilan rakennus on kooltaan 14200 m2 . Peruskorjattua tilaa (v.2013) noin 7 000 m2 . Peruskorjausta vailla on n. 7200 m2. Jos sairaala jäisi sellaisenaan 43 käyttöön, sijoittuisi uudisrakennus nykyisen sairaalan koillispuolelle. Osa puistoksi kaavoitettua aluetta olisi otettava rakennuksen käyttöön. Armilan nykyisen sisäänkäynnin ympärillä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia (mielenterveystoimisto, keskushammashoitola ym.). Näin ollen etupuoli muodostaa puistomaisen kokonaisuuden, joka pitäisi jättää nykyiselleen. 6 Vaihtoehtojen vertailua Kun edellä kuvatut neljä vaihtoehtoa on käyty läpi, voidaan alustavasti todeta seuraavaa. 6.1 Keskussairaalan korjaaminen Nykyisen rakennuksen korjaaminen on mahdollista rakentamalla lisää leikkausyksikön vuodeosaston puoleiseen päähän ja uusimalla nykyisen päivystysyksikön puolelle kolmiosainen sairaala, jonne keskitetään uuden tyyppinen avohoitoyksikkö, päivystys sekä leikkaus- ja tehotoimenpiteet. Nykyinen keuhko-osasto voitaisiin purkaa pois. Tämä ratkaisu voidaan vaiheistaa, ja se mahdollistaa myös sairaalan aulan avaamisen nykyisen vuodeosaston ja lisärakennuksen väliselle alueelle. Lopputulos kasvattaa vanhaa rakennusta eikä ratkaise sen kaikkia ongelmia. Tässä vaihtoehdossa sairaalaan ei tule mitään uusia toimintoja eli nykyiseen toimintaan käytettävät tilat vain lisääntyvät entisestään. Jos terveyskeskuksen avosairaanhoito lisätään vaihtoehtoon kasvavat tilat vielä noin 2500 m2 ja investoinnit noin 6-7 miljoonalla. Tämä vaihtoehto merkitsee sitä, että keskustelu uudesta sairaalasta siirtyy noin 10 – 15 vuoden päähän, jolloin nykyiset korjaukset ovat elinkaarensa päässä. 6.2 Uusi päivystyssairaala keskussairaalaan Uusi päivystyssairaala tarjoaa mahdollisuuksia. Pysäköinti, terveyskeskuksen avohoidon liittäminen ja ensihoidon vaatimat ratkaisut ovat tässä mallissa helpompia. Mikäli korjaus tehdään siten, että rakennetaan erillinen uusi päivystysyksikkö sekä tuodaan perusterveydenhuollon avohoito keskussairaalan yhteyteen, voi se olla kustannuksiltaan jonkin verran kalliimpi. Kummassakin vaihtoehdossa joudutaan nykyistä rakennusta jonkin verran purkamaan. 44 Ratkaisu yhteydessä on pohdittava, keskitetäänkö Lappeenrannan alueen terveyskeskuksen toiminnat pääterveysaseman tyyppisesti keskussairaalaan. Tällöin vapautuu muita tiloja. Se seikka, mihin Armilasta vapautuva tila tässä tapauksessa käytetään tai tulisiko tähän perusterveydenhuollon avohoitoa muualtakin kuin Armilasta liittyy laajempaan palvelurakenneselvitykseen, jota ei ole tässä yhteydessä tehty. 6.3 Uusi sairaala Täysin uusi sairaala voidaan rakentaa noin 38 000 kerros-m2. Tämä ratkaisu saattaa olla elinkaarimallissa edullisin vaihtoehto. Uusi rakennus voidaan haluttaessa sijoittaa joko 1. golfkentälle tai 2. lähemmäksi keskussairaalaa tai 3. jonnekin muualle. Uutta sairaalaan puoltaa Espoon kokemukset. Orkidea sairaalan tarkempi suunnittelu johti nykyisen Puolarmetsän sairaalan purkamiseen ja udelleenrakentamiseen radikaalin peruskorjauksen nimellä. Tämä selvisi vasta varsin myöhäisessä kustannuslaskentavaiheessa. Voitaisiin ajatella, että tutkittaisiin tarkemmin keskieurooppalaista kompaktisairaalaa. Esimerkkinä voidaan pitää esimerkiksi Harlemissa olevaa noin 15 000 m2 kokoista Kennemer Nord –sairaalaa, jossa 75 000 potilaskäyntiä ja 50 ss. Vuonna 2004 Urban Hospital kilpailun 160 000 asukkaan keskussairaalan ohjelma oli 44 000 m2. Voittanut ehdotus tiivisti sen 22 000 m2, käyttäen hyväksi ulkoistettuja palveluja. Nämä esimerkit mielessä pitäen tuntuu pohjoismaisella perusmitoituksella mitoituksella ( 2 ss/1000 asukasta, 120 m2/ ss) tehtävä noin 31 000 m2 suuruinen sairaala mahdolliselta ja 38 000 m2 ratkaisu jopa väljältä. Ratkaisu merkitsisi kuitenkin hyvin suurta muutosta nykyisessä suomalaisessa hoitokulttuurissa. Siihen ei tunnu helposti löytyvän halukkuutta, joten projekti voi sinänsä olla kannattava, mutta liian riskipitoinen. Vaihtoehto tulee käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi, koska tarvittava pinta-ala pienenee. Toiminnallisesti tämä olisi paras vaihtoehto. Kysymys on siitä, onko Kymenlaakson uudistusrakennuksessa käytetty hintataso oikea. Varsinais-Suomen hintatasolla rakennus maksaisi vain 100 milj. €. Vaihtoehdoissa ei ole luonnollisestikaan kaikkia näkökulmia huomioitu. Yhtä lailla voidaan esittää, että Varsinais-Suomen hintatasolla ja noin 20 milj. €:n myyntitulolla uusi sairaala maksaisi vain 80 milj. €. 6.4 Armila Armilan sairaalan potentiaali, kunto ja toimivuus ovat hyvät; laajennukset on toteutettu järkevällä tavalla. Lisäksi terveyskeskuksella on joukko toimintoja, jotka sijaitsevat sairaalan läheisyydessä olevissa rakennuksissa, jotka tässä ratkaisussa ovat huomioimatta. Armilan vuodeosastojen tilarakenne ei sovi pitkäaikaishoitoon ilman isoja muutoksia. 45 Armilan rakennus sopii terveyskeskuksen avohoitotoimintaan nykyisessä laajuudessaan, keskussairaalan uudisrakennus voi hyödyntää nykyisiä tiloja vain rajoitetusti. Harkittaessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä Armilan tontin mahdollisuudet ovat mielenkiintoisia. Uuden sairaalan sijoittaminen Armilan tontille on mahdollista, mutta silloin tarvitaan osia tien varrella olevasta puistosta. Synergiahyöty tarkemmassa tarkastelussa on vähäinen, koska tässä vaihtoehdossa terveyskeskuksen toiminnot jäisivät nykyisiin tiloihin ja erikoissairaanhoito saisi uuden kompaktin rakennuksen. 6.5 Vaihtoehtojen kustannukset Annettuun määräaikaan mennessä 28.2.2012 on keskussairaalan omat laajennustoiveet edelleen selvittämättä ja sairaalan toimintamallit ovat auki. Siksi seuraava on käsitettävä vain viitteellisenä mallina siitä, miten kustannuksia voidaan lähestyä. Pysäköinti Ongelmaksi muodostuu parkkeeraus, joka vaatinee vaihtoehtokohtaisen erillisen selvityksen. Kylmä parkkeeraus maksaa Pääkaupunkiseudulla noin 1000 €/paikka Väistösairaala Korjausvaihtoehdossa tarvitaan väistötilat. Uuden sairaalan etuna on se, että ratkaisussa ei tarvittaisi väistösairaalaa. Peruskorjaus Kustannusten laskenta on erittäin epävarmaa etenkin, kun rakennuksista ei ole käytettävissä selvää kuntoselvitystä. Lähtökohtana ovat sairaalan antamat tiedot. Näiden mukaan keskussairaalasta noin 30 % on peruskorjauksen tarpeessa ja 70 % on peruskorjattu tai uudisrakennettu 2000-luvulla. Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 60-70 % uuden hinnasta, ja lopputuloksena käytetään noin 20-30 % enemmän pinta-alaa. Etelä-Karjalan keskussairaalarakennuksessa peruskorjattua tilaa on noin 2/3. eli noin 30 000 m2. Jäljellä oleva peruskorjaus on noin 1/3 eli noin 15 000 m2 kustannustasolla 2 000 euroa/m2, yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Tämä työ on joka tapauksessa tehtävä. Tähän liittyvät välttämättömät modernisointivaatimukset, jotka ovat suuruusluokkaa noin 10 000 m2. Kun peruskorjaus on päällekkäistä vaihtoehdoissa 1 ja 2 korjattavan rakennusmassan kanssa. Siksi laskelmat on tehtävä huomattavasti tarkemmin, kuin mihin tässä yhteydessä on mahdollista. Armilan sairaalassa 7 200 m2 vaatii peruskorjausta ja se on kokonaistilasta lähes 51 %. Rakennukset ovat siis sinänsä pääosin hyvässä kunnossa. Kustannukset voisivat olla noin 2 000 €/m2 eli 14.4 miljoonaa euroa. 46 Uudisrakentamisen hinta Kotkan keskussairaalan hintataso arvioitiin asiantuntijavoimin. Siinä päädyttiin tasolle, jossa uudisrakennus kuuman sairaalan osalta oli 4 000 euroa/m2, muun sairaalan osalta 3 300 euroa/m2 ja korjauksen hinta 2 700 euroa/m2. Kymenlaakson hintataso on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin käyttämä Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennuksen keskihinta 2 700 euroa/m2 kalustettuna. Tämä merkitsee sitä, että puhdas rakentamiskustannus on noin 2 000 euroa/m2 tai vähän alle. Uudisrakennus on kallis Kotkan hintatasolla, mutta edullinen VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin kustannustasolla. Vanhojen tilojen käyttö ja arvo myytäessä Keskussairaalan nykyisten tilojen korjaamisen kannattavuus on vaikeasti arvioitava. Sairaalan perusongelmaa, 1950 luvun mitoitusta, ei voida korjaamalla kokonaan ratkaista. Siksi on syytä harkita rakennuksen uutta käyttöä. Lappeenranta kaupunkina kasvaa, ja hyville asuntoalueille on kysyntää. Rakennusten nykyinen tasearvo 37 miljoonaa euroa voisi olla viitteenä siitä, mitä hintaluokkaa rakennusmassasta voitaisiin saada. Esimerkiksi uuden sairaalan vaihtoehdossa voidaan suuri osa nykyisestä keskussairaalasta muuttaa asunto- ja toimistokäyttöön. Tälle on laskettava tulopuolelle jokin summa. Jos arvioimme, että keskussairaalassa olisi rakennusliikkeille myytävää kiinteistömassaa hintatasoon 600-700 € /m2 noin puolet eli 25 000 m2, saataisiin tästä ehkä 15-21 milj. €. Toisaalta osa rakennuksista on vaikeasti korjattavaa, ja mm. Espoon Puolarmetsän sairaala päädyttiin peruskorjaamisen asemasta purkamaan, joten jäännösarvo voi olla lähellä tontin arvoa. Nykyisen keskussairaalan ensisijainen käyttö voisi olla tilojen korjaaminen ikääntyvien henkilöiden asumiseen. Esimerkiksi Taipalsaaren tilojen kunnostamiseen tai korvaamiseen tarvitaan tulevaisuudessa investointeja. Kun otetaan huomioon, että lähtötietoja ei ole selvitetty, esimerkiksi Eksoten tuleva palvelurakenne on auki, on kustannusten osalta raporttia pidettävä viitteellisenä. Ajattelua voidaan kehittää edelleen ja saada uusia ratkaisuja. Kaikki ratkaisuvaihtoehdot viittaavat kuitenkin noin 90 – 110 miljoonan euron kustannustasoon. 6.6 Yhteenveto kustannuksista Taulukkoon 14 on kerätty alustavasti vaihtoehtojen kustannuksia. Kuten edellä olevasta selviää, voidaan varmuudella puhua vain noin 100 miljoonan euron kahta puolta olevista ratkaisuista. 47 Taulukko 14 A. Alustavia kustannusvertailuja eri vaihtoehtojen kesken, helmikuu 2011 Nykytilanne Kuuma sairaala m2 11 500 Poliklinikka 8 130 Vuodeosastot 11 200 Tehdas ja tekniikka 11 740 Toimistoja kerrostaloissa Yhteensä 1.Keskussairaala RK vaihtoehto 3 100 45 670 m2 €/m2 Yhteensä € Peruskorjattavaa (KS) 9 000 2 000 18 000 000 Vuodeosasto 8 000 2 700 21 600 000 Lisärakennus 10 000 4 000 40 000 000 Purettavaa -2 500 -120 300 000 Entisellään 31 170 0 0 Yhteensä 53 170 2. Uusi päivystyssairaala m2 79 900 000 €/m2 Yhteensä € Terveyskeskus 2 500 2 700 6 750 000 Uusi kuuma 8 000 4 000 32 000 000 Poliklinikka 7 000 2 700 18 900 000 8 000 -2 500 8 000 22 470 53 670 km2 2 700 -120 2 000 21 600 000 300 000 16 000 000 Vuodeosasto Purettavaa Peruskorjattavaa Entisellään Yhteensä 3. Uusi sairaala Kuuma sairaala Muu uudisrakennus Myydään nykyinen sairaala Yhteensä 4.Lisärakennus Armilaan 10 000 28 000 38 000 m2 €/km2 4 000 3 300 €/m2 95 550 000 Yhteensä € 40 000 000 92 400 000 -10 000 000 122 400 000 Yhteensä € Lisärakennus, kuuma 10 000 4 000 40 000 000 Lisärakennus, muu Armila 1 hengen huoneet Armila korjaus Entisellään Myydään nykyinen sairaala Yhteensä 28 300 2 500 7 000 9 500 3 300 3000 2000 93 390 000 7 500 000 14 000 000 57 300 -10 000 000 144 890 000 48 Taulukko 14 B. Alustavia kustannusvertailuja eri vaihtoehtojen kesken, syyskuu 2011. Kustannukset laskettu Keski-Suomen shp:n arviohinnoilla. Nykytilanne Kuuma sairaala Poliklinikka Vuodeosastot Tehdas ja tekniikka Toimistoja kerrostaloissa Yhteensä 1.Keskussairaala RK vaihtoehto Peruskorjattavaa (KS) Vuodeosasto Lisärakennus Purettavaa Entisellään Yhteensä 2. Uusi päivystyssairaala m2 11 500 8 130 11 200 11 740 3 100 45 670 m2 €/m2 9 000 8 000 10 000 -2 500 31 170 53 170 m2 1 900 1 900 3 200 -120 0 €/m2 Yhteensä € 17 100 000 15 200 000 32 000 000 300 000 0 64 600 000 Yhteensä € Terveyskeskus 2 500 2 900 7 250 000 Uusi kuuma 8 000 3 200 25 600 000 Poliklinikka 7 000 2 900 20 300 000 8 000 -2 500 8 000 22 470 0 2 300 -120 1 900 18 400 000 300 000 15 200 000 Vuodeosasto Purettavaa Peruskorjattavaa Entisellään Yhteensä 3. Uusi sairaala Kuuma sairaala Muu uudisrakennus Myydään nykyinen sairaala Yhteensä 4.Lisärakennus Armilaan Lisärakennus, kuuma Lisärakennus, muu Armila 1 hengen huoneet Armila korjaus Entisellään Myydään nykyinen sairaala Yhteensä km2 €/km2 10 000 28 000 3 200 2 900 38 000 m2 €/m2 10 000 28 300 2 500 7 000 9 500 57 300 87 050 000 Yhteensä € 32 000 000 81 200 000 -10 000 000 103 200 000 Yhteensä € 3 200 32 000 000 2 900 1900 1900 82 070 000 4 750 000 13 300 000 -10 000 000 122 120 000 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudisrakennuksen ja korjausten kustannukset arvioitiin kahden toisistaan riippumattoman kustannuslaskentaryhmän toimesta. Heidän eri menetelmillä lasketut kustannukset poikkesivat vain 3 % toisitaan. Lukija voi verratessaan taulukkoa A ja B todeta, että Keski-Suomen kustannukset ovat jonkin verran halvemmat verrattuna aikaisempiin lähinnä Kymenlaakson sairaalan kustannusarvioon perustuviin hintoihin. 6.7 Suunnitteluprosessin hallinta . Tämä raportti onkin keskustelun avaus eikä päätöksenteon pohja. Projektin kestäessä ilmeni, että lähtötietojen saaminen oli yllättävän vaikeaa. Rakentamisessa keskeisenä lähtödokumenttina on kunnollinen toiminnallinen 49 ohjelma, josta ilmenee palvelujen kapasiteetti ja toimintamallit. Tämä on sairaalan asiantuntijoiden ydintehtävä, kuten oheisesta kuviosta selviää.. Suunnitteluprosessi Kehitystyö ja tulokset Tyypillisen kehitysprosessin rakenne ja kunkin työvaiheen tulokset Alueen Alueen johdon johdon märittelemät märittelemät tavoitteet, tavoitteet, sitoutuminen sitoutuminen jaja rahoitus rahoitus Kapasiteetin Kapasiteetin määrittely määrittely Tuloksiin Tuloksiin perustuva perustuva ohjelma ohjelma Mitoitusjaja Mitoitus aikataulu aikataulu Suunnittelun Suunnittelun kehittyminen kehittyminen HoitoHoitoprosessit prosessit TilaTilainventaario inventaario Rakennuksen Rakennuksen vaihtoehdotjaja vaihtoehdot konseptit konseptit Kuva 21. Hallittu suunnitteluprosessi, vihreä omaa työtä, ruskea yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa Yleensä suunnittelu aloitetaan tilaohjelmasta, jolloin puuttuu tasapaino eri yksiköiden välillä. Tilamitoituksen pohjaksi tarvitaan nykyiset neliöt, henkilökunta, kävijät (suoritteet) sekä yksikön että sairaalan johdon arvio tulevaisuuden tilantarpeesta, suoritteista ja kustannuksista. Tarvitaan kapasiteetin määrittely sekä arvio kuntien kyvystä rahoittaa palvelut. Tämä selvittelytyö on meneillään Eksoten toimesta, mutta tulokset eivät olleet käytettävissä siten, että ne olisivat ehtineet vaikuttaa tähän raporttiin. Ohjelmaan tulee uusia yksiköitä, kuten konservatiivinen päiväsairaala, joka toimii myös poliklinikalla hoitotyön keskuksena. Tällöin voidaan sairaalan yksiköt saada toimimaan joko yleiskäyttöisissä poliklinikoissa tai osaamiskeskuksissa. Selkeitä osaamiskeskuksia ovat esimerkiksi silmäosasto, synnytykset sekä korva-, nenä-, kurkku- ja hammasalue. Nämäkin tilat pitäisi suunnitella yleiskäyttöisellä rakenteella. Hoitoaikojen lyheneminen jatkuu. Voidaan olettaa, että hoitoajat akuuttisairaanhoidossa lyhenevät nykyisestä Suomen OECD tilastoon ilmoittamasta neljästä vuorokaudesta kahteen vuorokauteen, joka on esimerkiksi uuden Karolinskan tavoiteaika. (Eksoten hoitoaika keskussairaalassa on nyt 5 vrk). Tästä olisi seurauksena se, että tarvittava vuodeosastojen pinta-ala edelleen pienenee. 50 Lisäksi pitää ottaa huomioon, että vanhustenhoito tulee vaatimaan investointeja. Osa vanhustenhoitotiloista on siinä määrin ahtaita, että niitä voidaan pitää vanhusten kuntoa huonontavina. Myös dementiahoito vaatii muun tyyppisiä tiloja kuin tällä hetkellä on Eksoten käytettävissä esimerkiksi entisessä Taipalsaaren B-sairaalassa. Suunnittelun hallinta edellyttää systemaattista otetta. Siinä on erilaisia vastuita ja useita vaiheita. On erittäin tärkeää, että kapasiteetti ja tilasuunnittelu pidetään erillään. Konseptisuunnitteluprosessin tasot ja 14 vaihetta päätöksenteon tasot 1 Strategiset päätökset 14 Konseptinsuunnitelman Sairaanhoitopiirin poliittinen johto hyväksyminen 2 Tehtävän määrittely ja reunaehdot Suunnittelun käynnistäminen 13 Tarkistaminen vastaako suunnitelma lähtötavoitetta Sairaanhoitopiirin johto 12 Rakennuksen massoittelu 3 Tontin alustava valinta 4 Toiminnan , henkilökunnan, tilan ja kustannusten alustava määrittely 5 Blokkien määrittely ja jakaminen toiminnallisiksi yksiköiksi 6 Yksikön prosessien ja logistiikan määrittely 7 Työpisteiden määrittely ja sijoittaminen Sairaalan johto Yksikön johto Osaston johto Työntekijä 11 Tarkistus, täyttäkö toiminnalliset ja kustannusvaatimukset 10 Blokin toiminnan suunnittelu ja testaus 9 Yksikön prosessien ja tilojen suunnittelu sekä testaus 8 Työpisteiden suunnittelu ja testaus Lähteet: Antti Autio, Erkki Vauramo, TKK/Aalto-yliopisto, 2006-2011 Kuva 22. Suunnittelun tasot ja vaiheet 7 Uuden aluejärjestelmän rakenteen visio 7.1 Uusi visio ja Eksoten erityisasema Seuraava palvelurakenteen visio on valmistunut Ikääntyvän yhteiskunnan tarvitsemat palvelurakennukset projektissa kesän2011 aikana. Suomen nykyisen aluejärjestelmän vision voisi todeta olleen seuraava: keskussairaala on olemassa terveyskeskusten tai muitten tahojen lähettämien potilaiden taudin diagnoosia ja hoitoa varten sekä huolehtimaan äkillisesti sairastuneista potilaista. Sairaalassa on useita spesialiteetteja niin, että alueen tarpeet voidaan kattaa. Uusi keskussairaalan visio voisi olla seuraava: Alueen keskussairaala on väestön terveydenhuollon ja sairaanhoidon keskus, joka huolehtii äkillisesti 51 sairastuneista potilaista ja sinne taudin diagnosointia ja hoitoa varten.lähetetyistä henkilöistä. Sairaalassa on itsenäiset osat äkkiä sairastuneille, suunnitellulle hoidolle ja sairauksien kroonisten vaiheiden kunnon ylläpitoa varten. Sairaala toimii kiinteässä yhteydessä alueen lähipalvelujen kanssa. Sairaala vastaa yhdessä lähipalvelujen kanssa kuntoutuksesta, laboratorio- ja röntgentutkimusten laadusta sekä palvelujen riittävyydestä. Sairaalalla on myös vastuu väestön terveydentilasta ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta. Eksoten osalta visio ei toimi, koska organisaatioiden integraation on huomattavasti pidemmälle viety. Eksotessa on jo ny kaikkia edellytykset ja mahdollisuudet ryhtyä kokeilemaan seuraavaa rakennetta. 7.1 Uusi innovatiivinen malli: kolme sairaalaa ja lähipalveluverkko Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projektissa on mietitty keskitettyjen ja lähipalvelujen rakennetta. Tässä innoittajana on ollut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja siellä kehitetty lastensairaalan uusi malli. Projektin keskeinen innovaatio on uusi nelitasoinen palvelurakenne, jossa palvelut pystytään jakamaan neljään kokonaisuuteen seuraavasti: raskaasti rakennettu 24h/7d ydinsairaala (kuuma sairaala), elektiivinen sairaala, kuntoutussairaala ja lähipalveluverkko. Tämä on esitetty kuvassa xx. Uusi luonnollinen organisaatio? Keskitetyt (ongelmalähtöiset) episodit 1. Päivystävä ydinsairaala 2. Elektiivinen sairaala Akuutti hoito ja toimenpiteet Ongelmalähtöiset osaamiskeskukset Akuuttien kriisien hallinta Hajautetut (tarvelähtöiset) asiakassuhteet 3. Kuntoutussairaala Kunnon palaututs ja ylläpito 4. Lähipalvelut Pysyvät hoitosuhteet ja terveyden edistäminen Kroonisten sairauksien hallinta Kuva 23. Uusi alueellisten palvelujen tuotantoverkko: keskitys ja hajautus. Tämä rakenne on hallinnollisesta rakenteesta riippumaton. Nykyisten organisaatioiden sisällä voidaan sopia uudesta toiminnan sisällöstä. 52 Keskussairaala voidaan omin päätöksin jäsentää kahteen osaan: 24/7 ja elektiiviseen sairaalaan. Sairaalaan voidaan luoda osaamiskeskusjärjestelmä ja siihen liittyvän palveluverkon alueellistaminen. Aluesairaaloista tai isommista terveyskeskuksista voidaan kehittää kuntouttava lähisairaala. Lähipalveluita kunnat voivat kehittää vapaasti omin päätöksin. Kolme sairaalaa ja lähipalveluverkko? Tulehdukset Sisätaudit Lääketieteelliset osaamiskeskukset Kirurgia Tehot Leikkaus Neurologia Kuvantaminen muut erikoisalat 3. Kuntoutussairaala Kotisairaala Kriisinhallinta Vatsan alue Syöpätaudit Neurokeskus Sydänkeskus Lastentaudit jne. 4. Lähipalvelut Avopalvelut Kuntoutus Tukipalvelut 2. Elektiivinen sairaala Toimenpide Päivystys 24/7 Diagnostiikka 1. Päivystävä ydinsairaala Perhepalvelut Vammaisten palvelut Vanhusten palvelut Työterveys Päihdepalvelut Opiskelijoiden th jne. Kuva 24. Keskussairaala on alueen palveluverkon keskiössä. Rakenne edellyttää palvelujen jakautumista keskitettyihin palveluihin ja lähipalveluihin. Rakenteen suuri etu on se, että malli uudistaa palvelut, mutta on kuntarakenteesta riippumaton. Toimintaan keskittyvä suunnittelu on myös rahoitusmallista riippumaton. Lähtökohtana on sairaat ihmiset ja heidän palvelutarve. Alueen palveluiden suunnittelu tehdään tietenkin aina paikallisesti. 7.2 Päivystävä ydinsairaala Ydinsairaala käsittää päivystysalueen, teho-osastot, leikkaussalit ja kuvantamisdiagnostiikan. Tämä yksikkö toimii 24 tuntia päivässä, seitsemänä päivänä viikossa. Nämä muodostavat noin kolmanneksen kaikista tiloista. Nopea kategoria sisältää akuuttisairaalan kriittisen vaiheen toiminnat. Siihen kuuluvat päivystyksen tarkkailuosaston hoitopaikat, tehohoitopaikat ja kriittisen potilaan osasto. Akuuttipotilaiden osuus kaikista sairaalapotilaista on viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Tulevaisuudessa oletetaan, että 70 % kaikista tapauksista on akuuttipotilaita ja 30 % potilaista suunniteltuja. Tällä tulee olemaan ratkaiseva vaikutus sairaalarakennuksen suunnitteluun ja sisäiseen logistiikkaan. 53 Päivystysratkaisun merkitys sairaalan logistiikalle on keskeinen. Päivystysosaston suunnittelu toimivaksi tulee muuttamaan monen sairaalarakennuksen kokonaislogistiikkaa korjaus- ja täydentämisrakentamisen yhteydessä. Erityisesti sairaaloiden korjausrakentamiselle ratkaisu tulee asettamaan haasteita. Karolinska Sjukusetin (Solna) päärakennusta korjattaessa päivystyspotilaat ryhmiteltiin kolmeen ryhmään: vakavasti sairaisiin (lähes tehohoitotaso), akuuttia hoitoa tarvitseviin ja neuvonnalla selviäviin (triage). Järjestelmä poikkeaa esimerkiksi Meilahden mallista, jossa potilaat pyritään ryhmittelemään hoidon tarpeen mukaan (traumakeskus, sydänpotilaat, pehmytosakirurgia, neurologinen päivystys). Prosessien kehittäminen johtaa erilaisiin ratkaisuihin ja osoittaa, että terveydenhuollossa on useita tapoja toimia hyvin. Prosessien tarkempaan analyysiin ei tässä yhteydessä voida paneutua. 7.3 Elektiivinen sairaala Elektiiviset hoitopaikat ovat erikoisalattomia, mutta hoitotyössä tietyillä osastoilla on erikoistuneita tiimejä. Nykyisen käsityksen mukaan 80% hoitotyöstä on yleistä, ja 20% osaamisesta liittyy erikoisalaan. Erikoistuneiden tiimien olemassaolo on välttämätöntä, koska on osoittautunut, että näillä pystytään parantamaan prosessia ja hoidon laatua. Vuodeosastot on perinteisesti jaettu erikoisalojen mukaan. Tämä kehitys on nyt tullut tiensä päähän. Taustalla on kaksi tekijää. Yhtäältä erikoisalakohtaiset vuodeosastot ovat epätasaisesti kuormitettuja ja siten kalliita, ja toisaalta kaikilla erikoisaloilla ei ole enää kovin suurta intoa ottaa vastuulleen vuodeosastolla olevia potilaita. Potilaan ongelmat vuodeosastolla liittyvät tavallisesti sydämeen, keuhkoihin tai munuaisiin – siis sisätauti- tai yleislääkärin toimialueeseen liittyviin ongelmiin. Kirurgian erikoisalat, korvat ja silmät ovat luonnollisesti enemmän kiinnostuneita omasta erikoisalastaan, joka yleensä vaatii lääkärin täyden työpanoksen. Näin ollen heidän työskentelynsä vuodeosastolla keskeisten elintoimintojen valvojana on vaikeaa. Tämän ovat erikoisalat itse todenneet. 7.3.1 Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito integroituvat Pääprojektin kaikissa kolmessa sairaanhoitopiirissä on tarkoituksena järjestää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken toimivampi yhteys. Eksoten alueella Lappeenrannan terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanottotoiminta olisi halukasta tulemaan keskussairaalan tiloihin. Keski-Suomessa Jyväskylän perusterveydenhuolto pyrkii syvälliseen integraatioon erikoissairaanhoidon kanssa. Rovaniemellä osa perusterveydenhuollon toiminnoista pyritään tuottamaan Lapin sairaanhoitopiirin tontille rakennettavassa tilassa, mutta 54 vastaanottotoiminnalle haetaan paikkaa keskustassa lähinnä linjaautoaseman alueella. Kun terveydenhuoltoa suunnitellaan, suunnittelun täytyy olla alueellinen. Meillä ei ole enää varaa pitää päällekkäistä kapasiteettia ja alueen sisäistä kilpailua. Tällä hetkellä on kuitenkin jo selvää, että terveyskeskusjärjestelmä tulee keskittymään. Pienin itsenäinen yksikkö voinee olla noin 20 000 – 40 000 asukkaan väestöpohjalla. Tätä pienemmät yksiköt joutuvat joka tapauksessa turvautumaan muualta saataviin lisäpalveluihin. Uusi luonnollinen organisaatio? Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispotilaat Lapsiperheet Opiskelijat Vammaiset Työterveyshuolto Päihdepotilaat Vanhukset Kuolevat potilaat Päivystys 24h/7d Tk-24 h/7d Chronic Disease Management Kuntoutus Kotipalvelut Kriisinhallinta Terveydenhuollon muut yksiköt Kuva 25. Järjestelmä voitaisiin organisoida tehokkaammaksi. 7.3.2 Avohoitokeskus Terveyskeskus etenkin suurissa kaupungeissa on jo erikoistunut ongelmakeskeisesti. Kun vastaavilla tautiryhmillä on erikoissairaanhoidossa jo omat rinnakkaiset tiimit, yhdistetäänkö toiminta, ja jos näin tehdään, mikä on sitten perushoitoa? Tietotekniikan tulo sairaalaan kaikkialle saavutettavaksi merkitsee uudistusta toimintatavoissa. Lääkäri voin hoitaa potilasta paikasta riippumatta, koska päätteelle saadaan potilaan tiedot päätteen sijainnista riippumatta. Tietotekniikan mahdollistama potilaskeskeisyyden periaate on muuttamassa vastaanottoyksikköjen rakennetta. Aikaisemmin potilas tuotiin lääkärin huoneeseen, joka päivystysyksikössä vaati paarilla olevan potilaan sisääntuontimahdollisuutta. Uudessa järjestelmässä potilaat ovat vastaanottotilassa ja hoitohenkilökunta tekee hoitoprosessin vaatimat toimenpiteen siirtämättä potilasta. Toiminnoilla on tarvittaessa oma erikoisalaorientoitunut alue. 55 Avohoidossa on päällekkäisyyttä Suuret kansansairaudet Sydän ja verekiertoelimet Diabetes Tuki- ja liikuntaelinvaivat Psyyken sairaudet Aivoverenkiertohäiriöt Krooniset keuhkosairaudet Reuma- ja sidekudossairaude Syöpäsairaudet Merkittävät sairausryhmät Infektiot Vammat ja myrkytykset Mahavaivat Suun terveydenhoito Ihosairaudet Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Gynekologiset sairaudet Urologiset sairaudet Dementia Silmäsairaudet Muut neurologiset sairaudet Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispotilaat Lapsiperheet Opiskelijat Vammaiset Työterveyshuolto Päihdepotilaat Vanhukset Kuolevat potilaat Kuva 26. Avohoitojärjestelmässä on havaittavissa päällekkäisyyksiä. Vastaava prosessi vietynä sairaalan avohoitoyksikköön merkitsee sitä, että potilas tulee vastaanottohuoneeseen ja jää sinne. Potilaan sisäänotosta huolehtii vastaanottoapulainen, sinne tulee sairaanhoitaja ja lääkäri, siellä tehdään mahdollisesti pienet toimenpiteet ja lopuksi vastaanottoapulainen sopii jatkokäyntien ajat. Tämä merkitsee sitä, että lääkäreiden ja sairaanhoitajien varsinainen työtila on maisemakonttorityyppisesti ratkaistu alue, jossa on tietokonepohjaisia työpisteitä. Tyypillistä tälle järjestelmälle on, että se ei tunne erikoisaloja tai lääkäreiden omia huoneita. Lääkärit tekevät työnsä uudella tavalla, ja hoitotiimi tapaa toisensa takakäytävällä. Lääkäreiden kansliat on sijoitettu joko siten, että henkilökohtaisia kanslioita ei ole tai siten, että kullakin lääkärillä on oma työpaikkansa. Luultavasti jälkimmäinen työtapa on parempi. Kansliat on sijoitettu joko leveässä rakennusrungossa vastaanottoyksikön kanssa samaan tasoon tai kapeammassa rungossa kerrosta ylemmäksi. Käytännössä tämä merkitsee hoitohenkilökunnan keskittämistä päiväsairaalaan ja erikoisalakohtaisten hoitotoimenpiteiden siirtämistä yhtenäiseen, sille varattuun tilaan. Tässä poliklinikassa pystytään erottamaan myös hoitokeskus, jossa potilaat saavat lääkitystä, huonokuntoisia valvotaan, ja jossa otetaan ekg:t tai muut yksinkertaiset näytteet ilman erityistä ajanvarausta. 56 7.4 Kuntouttava lähisairaala Lähisairaala tulee keskittymään taudin krooniseen vaiheeseen, kuntoutukseen ja kunnon ylläpitoon sekä valmiiksi diagnostisoitujen potilaiden kriisien hoitamiseen. Taudin kroonisen vaiheen hallinta edellyttää uutta järjestelyä. Ajatuksena on uudistaa hoitoprosessia siten, että akuutin vaiheen jälkeen potilas menee joko kotiin tai kuntoutussairaalan, jona toimii lähisairaala. Lähisairaala muodostetaan olemassa olevista resursseista seuraavan kaavion mukaisella tavalla. Alueellisesti koordinoitu kuntoutus - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä 7…30 vrk Hoito Hoiva-osasto perushoiva arviointi kuntoutus sijoitus Palveluasunto Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen ja lopullinen sijoitus tehdään kuntoutusjakson tulosten perusteella Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) Kuka haluaisi kohdalleen vuosien laitosjaksoa? Kuva 27. Kuntoutuksen uusi toimintamalli . Lähisairaala muodostetaan olemassa olevista yksiköistä. Terveyskeskusten osalta paikkamäärä pienennetään noudattamaan Ikäihmisten laatusuosituksen mitoitusta. Keskussairaalan yhteydessä oleva kroonisen vaiheen osaamiskeskus muodostetaan hoitamaan taudin kroonista vaihetta. Tähän ryhmään liittyy pitkäaikainen psykiatria, vaikeat kuntoutustapaukset, kroonista tautia sairastavien henkilöiden äkilliset kriisit sekä kuntoutuksen jälkeinen sijoitus mahdollisesti pysyvään uuteen hoitopaikkaan ja siihen liittyvä arviointityö. Kroonisen vaiheen hoidon tulee olla lähihoitoa, jolloin siihen liittyy osastoja sekä keskussairaalassa että lähipalveluina terveyskeskuksissa. 57 8 Yhteenveto ja ehdotus jatkotoimenpiteistä Eksoten strategiatyö on meneillään ja valmistuu vuoden 2011 kuluessa. Tämä raportti on osa tätä työtä. Tämä raportti keskittyi sairaalarakennuksiin. Sen tuloksin on kaksi mallia. Ensimmäinen malli on perinteisempi ja hakee kokonaisratkaisua nykyisen organisaation pohjalta. Uusi sairaala toimisi noin 50 vuotta eli varsin pitkällä tähtäimellä. Jälkimmäinen malli perustuu projektissa keväällä 2011 syntyneisiin ajatuksiin, joissa pyritään rakentamaan palvelujärjestelmä neljän osakokonaisuuden varaan. Ratkaisu sisältää uusia toiminalliasia elementtejä, jotka on muita helpompi toteuttaa Eksoten hallintomallilla. Kaikki laskelmat tulisi tehdä elinkaarimallilla. Uudentyyppiset rahoitusmallit ovat tutkimisen arvoisia. Rahoitusmallia on tarkoin harkittava ja yleisenä periaatteena tulisi olla kiinteistön omistuksen säilyminen maksaja käsissä. Seuraavista jälkimmäinen malli tuntuisi paremmin sopivan Eksoten nykytilanteeseen. 8.1 Malli 1. Erikoisalakohtainen järjestelemä Etelä-Karjalan keskussairaala on rakennettu 1950-luvun puolivälin toimintakonsepteilla. Sairaalaa on laajennettu useissa vaiheissa ratkaisemalla esille tulleet yksittäiset ongelmat kerrallaan. Muodostunut kokonaisuus on logistiikaltaan vaikeasti toimiva ja monin tavoin ongelmallinen. Potilaskäyttöön tarkoitettujen tilojen suhde kokonaistiloihin on huono. Kun edelleen merkittävä osa rakennuksesta on peruskorjaamatta, on nyt oikea vaihe tarkastella kokonaisuutta ja etsiä vaihtoehtoja. Keskussairaalan korjaaminen nykyiselle tontille on mahdollista. Se edellyttää sekä purkamista että lisärakentamista. Ratkaisuissa on korjattava yhteydet potilastornin ja leikkausosaton välillä, järjestettävä radikaalisesti uudelleen poliklinikka ja toimenpidetilat. Vuodeosastolla on paineita lisätä yhden hengen huoneita. Tämä edellyttää noin 10 000 -20 000 m2 lisärakennusta sekä väistöjärjestelyjä korjausten ajaksi. Vaihtoehtona on kokonaan uuden sairaalan rakentaminen. Uusi sairaala voisi olla nykyistä jonkin verran pienempi, koska kokonaislogistiikka voidaan saada toimimaan tehokkaammin. Se voisi sijaita nykyisen sairaalan läheisyydessä tai jossakin muualla. Nykyinen sairaala-alue olisi kohtuullisen helposti muutettavissa asuntoalueeksi, joksi se keskustaläheisyytensä vuoksi sopisi. Osa sairaalan rakennuksista voitaisiin käyttää sosiaalipalvelurakennuksina ja sairaalan potilastorni väljentää kenties hoiva-asumiseen. Tässä vaihtoehdossa voitaisiin 58 myös harkita kiinteistön myyntiä, jolloin siitä saatavat tulot olisivat pienentämässä investointitarvetta. Tämä on varsin tavallinen menettely KeskiEuroopassa. Sairaaloiden toimintoihin on uusia paineita. Armilan alue tarjoaisi mahdollisuuden terveydenhuoltolain edellyttämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämiseen. Mikäli keskussairaala rakennettaisiin Armilan sairaalan alueella, olisi siellä elementtejä hyvinvointipuistoon keskeisen sijaintinsa ja uimahallipalvelurakennusten ja ammattikorkeakoululta vapautuvien rakennusten ansioista. Tätä aluetta pitäisi tarkastella asemakaavallisesti yhtenä kokonaisuutena ja mahdollisena keskussairaalan sijoituspaikkana. Mikäli päädytään uuteen sairaalaan, voi sen sijoituspaikka olla myös muualla ja siten vahvistaa jonkin uuden aluekeskuksen syntymistä Lappeenrantaan. Mikäli Armilan tontille ei tule keskussairaalaa jatkaa Armila luontevasti kuntoutussairaalana. Alueen toinen kuntoutusyksikkö sijoittuu luontevasti Imatran terveyskeskussairaalan yhteyteen. 8.2 Malli 2. Uusi perusrakenne Tämä malli perustuu Eksoten omaan hallintomalliin, joka tekee mahdolliseksi toimintojen uuteen jäsentelyyn. Siihen sopii kokoprojektintulevaisuuden visio seuraavasti: 1. 2. 3. 4. Ydinsairaala 24h/7d Elektiivinen sairaala Kuntoutussairaala Lähipalvelut - korjataan ja lisä-rakennetaan nykyisiin tiloihin - modernisoidaan nykyinen sairaala - muutetaan Armilan sairaalan käyttö - verkotetaan kiinteämmin yhteen sairaalan kanssa Malli sopii varsin hyvin Eksoten rakenteeseen. Keskussairaalaan tulisi päivystys ja kaikki 24h/7d toiminnat. Tämä vaatii korjauksen, kuten edellä on todettu. Kuntoutus ja kroonisen taudin hallinta keskittyisi Armilan sairaalaan. Tämä toimisi kiinteästi lähipalvelujen kanssa, vastuu alueen kuntoutustoiminnan laadusta kuuluisi Armilan sairaalalle. 8.3 Ehdotukset Eksoten alue tarvitsee kiinteistöjen modernisointia ja kiinteistöinvestointeja. Projektin tulosten perusteella ehdotetaan Eksotelle seuraavia jatkotoimenpiteitä: 1. Jatkotoimenpiteiden on luotava edellytykset kokonaisvaltaisen modernisointi- ja investointiohjelman tekemiseen. Eksoten kaikkia kiinteistöjä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Niiden kunnosta ja 59 korjaustarpeesta on nyt tehdyn inventaarion jälkeen selvä käsitys. Korjausohjelman kustannukset, vanhusten huollon uudistamistarpeet huomioiden, ovat noin 100 miljoonan euron suuruusluokassa. 2. Laitosvaltaisen vanhustenhuollon purkaminen vaatii uutta rakentamista. Rakentaminen tulisi kohdistua tuetun asumisen edellytysten paranemiseen. Tämä merkitsee asutuskeskusten keskustatoimintojen hyödyntämistä ja sellaista huoneistokokoa, että tilat kelpaavat myös normaaliin asumiseen. Osa vanhuspalvelurakennuksista on elinkaarensa. Tarvitaan alueellinen kokonaisohjelma. 3. Keskussairaalan osalta tarvitaan uusi palvelutuotanto-ohjelma ja uusi toimintasuunnitelma. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroinnin suhteen on useita mahdollisia toimintamalleja. Työvaiheessa pitää toimintaprosessit, niiden kustannukset ja niiden tilantarve selvittää luotettavasti. 4. Suunnitelman valmistuttua tehdään rakennuksen modernisointiohjelma ja kustannuslaskelmat. Kuten edellä on selvitetty, sairaalan korjaaminen tai rakentaminen uuteen paikkaan ovat vaihtoehtoja. Sairaalan korjaaminen nykyiselle paikalle on luonnollisesti yksi vaihtoehdoista, mutta mikäli purettava rakennusmassa ja sen korvaaminen uudella kasvaa kovin suureksi, lähenee kustannukset kokonaan uuden sairaalan kustannuksia, joka tällöin voi tulla edullisemmaksi. 60 Sisällysluettelo Esipuhe ........................................................................................................................... 2 1 Lähtötilanne ........................................................................................................... 3 1.1 Eksote, visio ja tavoitteet ................................................................................ 3 1.2 Väestö .............................................................................................................. 5 1.3 Eksoten asema Suomen terveyspalvelujärjestelmässä .................................... 6 2 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin vanhushuolto .................................................. 10 2.1 Vanhuspalvelut rekisteritietojen valossa ....................................................... 10 2.2 Vanhuspalveluiden tarve ............................................................................... 14 2.3 Vanhuspalvelut vaativat rakennusinvestointeja ............................................ 15 3 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisestä .................................................... 16 3.1 Kehityksen suuntaviivat ................................................................................ 16 3.2 Sairaansijat .................................................................................................... 17 3.3 Päivystys........................................................................................................ 17 3.4 Päiväsairaala .................................................................................................. 18 3.5 Tarvitaan kuntoutusyksikkö .......................................................................... 18 3.6 Avohoito uusiutuu ......................................................................................... 20 3.7 ”Ydinsairaala” -toimintamalli ....................................................................... 22 4 Kiinteistökannan nykytilanne ja ongelmat........................................................... 23 4.1 Etelä-Karjalan keskussairaala ....................................................................... 23 4.1.1 Sairaalan ikä painaa ............................................................................... 25 4.1.2 Liikenne ................................................................................................. 26 Osastojen vanhat prosessit ..................................................................... 26 4.1.3 4.1.4 Rakennuksen tilankäyttö ........................................................................ 28 4.1.5 Peruskorjaus on kesken .......................................................................... 29 4.1.6 Paikoitus ................................................................................................. 29 4.2 Honkaharju .................................................................................................... 30 4.3 Armila............................................................................................................ 30 4.4 Vanhushuollon laitosten inventaarion tulokset ............................................. 31 5 Kehittämisvaihtoehdot ......................................................................................... 34 5.1 Mitoitus ja rakenne ........................................................................................ 34 5.1.1 Ohjelma .................................................................................................. 34 5.1.2 Pohjoismaiset mitoitukset ...................................................................... 34 5.1.3 Kymenlaakson uusi ohjelma ................................................................. 35 5.1.4 Hollanti .................................................................................................. 35 5.1.5 Uusia tarvitsijoita? ................................................................................. 35 5.1.6 Uusi rakenne .......................................................................................... 36 5.1.7 Pienempi rakennus ................................................................................. 37 5.2 Neljä vaihtoehtoa........................................................................................... 37 5.3 Keskussairaalan korjaaminen nykyiselle paikalle ......................................... 38 5.4 Keskussairaalaan rakennetaan uusi päivystyssairaala ................................... 41 5.5 Täysin uusi sairaala ....................................................................................... 42 5.6 Armilan sairaalaa täydennetään .................................................................... 43 Vaihtoehtojen vertailua ........................................................................................ 44 6 6.1 Keskussairaalan korjaaminen ........................................................................ 44 6.2 Uusi päivystyssairaala keskussairaalaan ....................................................... 44 6.3 Uusi sairaala .................................................................................................. 45 6.4 Armila............................................................................................................ 45 61 6.5 Vaihtoehtojen kustannukset .......................................................................... 46 6.6 Yhteenveto kustannuksista ............................................................................ 47 6.7 Suunnitteluprosessin hallinta......................................................................... 49 7 Uuden aluejärjestelmän rakenteen visio .............................................................. 51 7.1 Uusi visio ja Eksoten erityisasema ................................................................ 51 7.1 Uusi innovatiivinen malli: kolme sairaalaa ja lähipalveluverkko ................. 52 7.2 Päivystävä ydinsairaala ................................................................................. 53 7.3 Elektiivinen sairaala ...................................................................................... 54 7.3.1 Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito integroituvat ...................... 54 7.3.2 Avohoitokeskus...................................................................................... 55 7.4 Kuntouttava lähisairaala ................................................................................ 57 8 Yhteenveto ja ehdotus jatkotoimenpiteistä .......................................................... 58 8.1 Malli 1. Erikoisalakohtainen järjestelemä ..................................................... 58 8.2 Malli 2. Uusi perusrakenne ........................................................................... 59 8.3 Ehdotukset ..................................................................................................... 59 62
© Copyright 2024