HYVÄKSI RATKAISUJA
BSAG:n ilmoitusliite RATKAISUJA ITÄMEREN juhlajulkaisu BSAG – Baltic Sea Action Group HYVÄKSI HUIPPUKOKOUS P ITÄMERE ITÄÄ N TI PÄÄTTÄJ LAN IEN MIELISSÄ . SI VU 6 ”YHTEISTYÖLLÄ ITÄMERI PUHDISTUU NOPEAMMIN.” Tarja Halonen, tasavallan presidentti sivut 8–9 sivu 12 BSAS 2010 TEKI HISTORIAA sivu 2 Kuva: Janne Gröning MEREN HÄLYTYSKELLOT SOIVAT sivu 15 HEINI LEHTO JA NOORA KUNTTU PANIVAT HYVÄN KIERTÄMÄÄN sivut 4–5 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 09.02.2012. INPRESS © BSAG:n ilmoitusliite P Ä Ä K I R J O I T U S Pieni tai suuri teko ITÄMERI KIITTÄÄ Yritykset, jotka ovat ymmärtäneet kestävän kehityksen mahdollisuudet ja kehittäneet ennakkoluulottomasti liiketoimintaansa sen arvoja kunnioittaen kuuluvat voittajiin, kirjoittaa Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. L ”Yrityksille sitoumuksen tekeminen ja osallistuminen Pietarin BSAS:n on loistava tilaisuus esitellä osaamistaan Itämeren vaikutusvaltaisimmalle yleisölle.” Kuvat: Janne Gröning & Kati Leinonen ähes päivälleen kaksi vuotta sitten Helsingissä tehtiin historiaa. Finlandia-talolla järjestettiin ainutlaatuinen huippukokous, johon osallistui valtioiden ja hallitusten päämiehiä ja ministereitä 11 Itämeren ympärysmaasta sekä noin 400 tieteen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Historialliseksi ja erilaiseksi huippukokousta ei tehnyt ainoastaan innostunut ja välitön tunnelma tai osallistujien laaja kirjo yhteiskunnan joka sektorilta. Historiallisen huippukokouksesta teki se, että jokainen osallistuva taho sitoutui konkreettisiin tekoihin Itämeren tilan parantamiseksi. Jokainen muotoili tekonsa julkisiksi sitoumuksiksi, joiden toteutumista Baltic Sea Action Group (BSAG) seuraa. Sitoumukset vaikut- Ilkka Herlin tavat Itämeren tilaan suorasti tai epäsuorasti ja ne ovat kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia Helsingin huippukokous kantoi nimeä Baltic Sea Action Summit (BSAS) ja sen kutsui kokoon harvinainen yhdistelmä: presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen sekä sitoutumaton säätiö, BSAG. Tulevana syksynä teemme historiaa jo toisen kerran kun BSAS pidetään Pietarissa. Pääministeri Vladimir Putinin toiveesta Pietarissa jatketaan Helsingin tapaan. Jokainen osallistuja pääsee tekemään julkisen lupauksen Itämerelle hyväksi tehtävästä työstä. Yrityksille sitoumuksen tekeminen ja Pietarin BSAS:n osallistuminen on loistava mahdollisuus esitellä osaamistaan Itämeren alueen vaikutusvaltaisimmalle yleisölle. Olemme onnistuneet keräämään yhteen ja ketjuttamaan suuren joukon Itämeren tilasta huolestuneita tahoja, niin valtioita, pörssiyhtiöitä kuin yksittäisiä ihmisiä. Tähän mennessä olemme yhdessä sitoumuksen tekijöiden kanssa ideoineet lähes kaksi sataa erilaista yksilöllistä tapaa auttaa Itämerta. Käym- me jatkuvaa vuoropuhelua sitoumuksen tekijöiden kanssa. Tehdyistä sitoumuksista noin kolmasosa on tehty ja auki olevista suurin osa etenee suunnitellusti. Lupaamme tästä eteenpäinkin kehittää jokaiselle mukaan lähtevälle toimijalle sopivan tavan osallistua Itämeri-talkoisiin. Tähän olemme myös kehittäneet työkaluja, jossa haetaan tartuntapintoja yrityksille Itämeren ongelmien ratkaisuun. Elegantein ratkaisu on sellainen, jossa molemmat sekä Itämeri että yritys hyötyvät merkittävästi. Tässä lehdessä mielenkiintoisten artikkeleiden lisäksi edelläkävijäyri- tykset esittelevät omia ratkaisujaan; miten ne yhdistävät ja kehittävät liiketoimintaansa kestävän kehityksen arvoja kunnioittaen. Haluan kiittää kaikkia sitoumuksen tehneitä ja tämän julkaisun tekoon osallistuneita. Kutsun mukaan kaikki edelläkävijät toimimaan Itämeren puolesta tavalla joka hyödyttää sinua ja yhteistä mertamme. Antoisia lukuhetkiä! Ilkka Herlin Ilkka Herlin on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi BSAG:n perustajäsenistä. BALTIC SEA ACTION GROUP (BSAG) toimii koko Itämeren alueella. BSAG on sitoutumaton säätiö, joka tekee konkreettista työtä Itämeren, pelastamiseksi ja auttamiseksi. Toiminnan yksi keskeinen muoto on sitoumusten kerääminen yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä ihmisiltä. Sitoumukset ovat suoraan tai epäsuoraan Itämeren tilaan vaikuttavia tekoja. Kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia sitoumuksia on tehty lähes 200. Lisätietoja julkaisusta antaa: Anna Kotsalo-Mustonen +358 500 200 480 anna.kotsalo-mustonen@bsag.fi www.bsag.fi 2 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Janne Rögård . Toimituspäällikkötyö: Pasi Salmela/Nystig Oy . Graafinen ulkoasu: Sara Norkvist . Repro: InPress . Paino: Alma Manu Oy, Tampere 2011 . Lisätietoja ilmoitusliiteistä Kauppalehdessä: Janne Rögård, 050 4095 050, janne.rogard@inpress.fi BSAG:n ilmoitusliite Wärtsilä puhdistaa laivojen pakokaasut Meriliikenne on uuden edessä, kun pakokaasujen rikkipitoisuuksia pitää vähentää merkittävästi lähivuosina. Wärtsilän kehittämä rikkipesuri on varteenotettava päästöjen suitsija. Suurin osa maailman merillä seilaavista aluksista liikkuu raskaan polttoöljyn voimalla. Varustamoille se on hyvä polttoaine alhaisen hintansa takia, mutta ympäristön kannalta haastava polttoaineen sisältämän rikin vuoksi. Polttoaineessa runsas rikki on haitallista siksi, että palaessaan moottorissa se hapettuu oksideiksi, jotka maahan laskeutuessaan aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Wärtsilän kehittämä pakokaasujen puhdistusteknologia on Wärtsilän ympäristöpalvelujen päällikön Britt-Mari Kullas-Nymanin mukaan kustannustehokas tapa vähentää meriliikenteen päästöjä. – Rikkipesurit vähentävät tehokkaasti pakokaasupäästöjä, kuten rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Wärtsilän makeavesipesurin toiminta perustuu siihen, että pakokaasuun ruiskutetaan pesuvettä, minkä seurauksena rikkiyhdisteet ja muut epäpuhtaudet siirtyvät pakokaasusta pesuveteen. Pesuvettä kierrätetään pesurissa, ja lopuksi tämä vesi puhdistetaan ja puhdistettu vesi johdetaan mereen. Satamassa oloaikana puhdistettu vesi voidaan myös varastoida laivan säiliöihin. ”Rikkipesurit vähentävät tehokkaasti rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä.” Laivojen päästöjä voidaan toki vähentää muillakin keinoilla, esimerkiksi vaihtamalla raskas polttoöljy puhtaampaan dieselöljyyn tai siirtymällä nesteytetyn maakaasun, LNG:n, käyttöön. Dieselöljyn ongelma on Kullas-Nymanin mukaan sen kalleus verrattuna raskaaseen polttoöljyyn. LNG:n käytön haasteena on puolestaan erityisesti kaa- – Viimeistelemme parhaillaan rikkipesurin jälkiasennusta Containerships VII -laivan päämoottorin yhteyteen, Britt-Mari Kullas-Nyman sanoo. Laivan omistava suomalainen perheyritys Containerships aloitti ensimmäisenä varustamona konttikuljetukset Itämerellä jo 60-luvulla. Juuri 45 vuotta täyttänyt Containerships tarjoaa säännöllistä konttiliikennettä Itämeren, Pohjanmeren sekä Välimeren alueella. sun saatavuus satamissa. – LNG on kuitenkin ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, Kullas-Nyman sanoo. Itämeri on SECA-alue Varustamot ja laivanrakentajat ovat joka tapauksessa uuden edessä, sillä kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n asettamat uudet rikkirajat astuvat voimaan rikkipäästöjen kontrollialueilla, joihin Itämerikin kuuluu, vuonna 2015. Tällöin laivojen käyttämässä polttoaineessa saa olla rikkiä korkeintaan 0,1 prosenttia nykyisen yhden prosentin sijaan. Itämeren lisäksi vastaavanlainen SECA-alue on tulossa Yhdysvaltojen ja Kanadan rannikoille jo tämän vuoden aikana. – Päästörajoitukset, jotka koskevat maantieteellisesti rajattua aluetta, on varustamoille suuri haaste. Muutos on kuitenkin väistämätön, ja näillä näkymin vuonna 2020 rajoitukset tulevat koskemaan kaikkia merialueita, vaikkakin hieman lievempinä, Kullas-Nyman sanoo. Päästörajoitukset koskevat niin uu- sia kuin vanhojakin laivoja, joten mistään pikkumuutoksesta ei ole kyse. Pesuri päämoottoriin Wärtsilä on valmistautunut jo pitkään meriliikenteen rikkipäästöjen alentamiseen, ja rikkipesuri on testattu ja tyyppihyväksytty – ja valmis massatuotantoon. Yhtiön tavoitteena on tarjota asiakkailleen johtavaa teknologiaa pakokaasujen puhdistukseen ja siten ympäristökuormituksen vähentämiseen. Parhaillaan Wärtsilä viimeistelee ensimmäistä rikkipesurin jälkiasennustaan aluksen päämoottorin yhteyteen. – Asensimme kokonaistoimituksena makeavesipesurin suomalaiseen Containerships VII -laivaan, Kullas-Nyman sanoo. Vaikka kysymyksessä on ensimmäinen asennus laivaan, perusteknologia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä dieselvoimalaitosten rikkipesureissa. Laivan omistavalle suomalaiselle perheyritykselle asennus taas oli merkittävä askel, koska Containerships haluaa olla edelläkävijä ympäristöystävällisyydessä Itämerellä. Wärtsilän BSAG-sitoumus Wärtsilä tukee Baltic Sea Action Groupin Itämeren pelastusohjelmaa. Yritys on tehnyt kolme ympäristölupausta, joiden mukaan Wärtsilä: ✓ Lahjoittaa viiteen Itämerellä jatkuvasti liikennöivään alukseen potkuriakselin öljyn vuotamisen estävän tiivisteen Wärtsilän rikinpoistopesurin asennuksen yhteydessä. Näillä voidaan estää tuhansien öljylitrojen pääsy meriveteen. ✓ Kehittää konsulttipalvelukonseptin, jonka tavoitteena on lisätä laivayhtiöiden, varustamojen, luokituslaitosten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien ympäristötietoisuutta. Lisäksi palvelun tavoitteena on tarjota mitattavia menetelmiä, joiden avulla laivaliikenteen aiheuttamia päästöjä Itämereen voidaan vähentää. ✓ Sisällyttää laajan ympäristökoulutuksen Land and Sea Academy – koulutuskeskustensa kurssiohjelmiin. Ympäristötietoisuutta lisäävien kurssien kohderyhmiä ovat laivayhtiöt, merenkulun palveluyritykset ja laivojen henkilökunta. Wärtsilä lahjoittaa varusteita öljyntorjuntakonttiin Wärtsilä osallistuu Muuttopalvelu Niemi Oy:n ja WWF:n yhteiseen BSAG:n sitoumukseen Itämeren öljyntorjuntavalmiuden nostamiseksi lahjoittamalla öljyntorjuntavälineitä Oilbusters-öljyntorjuntakonttiin. Lahjoituksellaan, joka sisältää puhdistusvälineitä, suojavarusteita, aggregaatin ja teltan, Wärtsilä on varmistanut kontin riittävän varustetason öljytuhojen ehkäisemiseksi. www.wartsila.com BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 3 BSAG:n ilmoitusliite Tiesitkö että... ... VIERESSÄ OLEVA VEIJARI KUULUU mainoistoimisto Taivaan Helsingissä 2010 järjestettyä BSAS-huippukokousta varten suunnittelemaan graafiseen ilmeeseen. Taivaan työ voitti Cannesin kultaisen leijonan 2010. Taivas tukee Itämerityötä lahjoittamalla osaamistaan BSAG:n käyttöön. 3 ... RAKKOLEVÄ ON pohjoisen Itämeren ainoa iso ruskolevä. Eteläisellä Itämerellä ruskoleviä on kuitenkin useita eri lajeja. ... KRUUNUNPRINSESSA Victoria ja prinssi Daniel ovat Guardian of the Baltic Sea -korun ja -kalvosinnappien nro 3 onnelliset omistajat. H Y V Ä Ä Meren suojelijat auttavat myös SISUSTUSKRIISIS JÄRKYTTÄVÄ SUKELLUSKOKEMUS mustassa ja pimeässä Itämeressä avasi Noora Kuntun ja Heini Lehdon silmät. He tajusivat, että jotain on tehtävä. Ja mieluummin heti. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Kehrä Interior E ”Luonnon puhtaus ja kauneus ovat meille hyvin tärkeitä. Ne ovat mukana kaikissa töissämme, niin materiaalivalinnoissa kuin työtavoissamme.” Heini Lehto ja Noora Kunttu mme yksinkertaisesti voineet jäädä odottamaan ja voivottelemaan, vaan päätimme ryhtyä toimeen meriluonnon pelastamiseksi, Heini Lehto sanoo. Niinpä Lehdon ja Noora Kuntun suunnittelutoimisto Kehrä Interior otti ja suunnitteli hyväntekeväisyyskorun Guardian of the Baltic Sea. Eikä hyvän tekemiselle asetettu liian alhaisia tavoitteita. – Teimme Baltic Sea Action Groupille sitoumuksen kerätä 100 000 euroa Itämeren rehevöitymisen ehkäisyyn, Noora Kunttu kertoo. Ja hyvin on mennyt, sillä marraskuussa 2011 puoliväli oli saavutettu ja Kehrä luovutti 50 000 euroa BSAG:lle. – Olihan se aikamoinen yllätys, että korut saivat niin hyvän vastaanoton. Olemme siitä hyvin ylpeitä ja iloisia. Halusimme laittaa hyvän kiertämään, ja siinä mielessä tavoite on jo saavutettu, Lehto sanoo. Korut on numeroitu ja valmistettu kierrätyshopeasta. Tasavallan presidentti Tarja Halosella on numero 1, Keskustan puheenjohtajalla Mari Kiviniemellä on nro 2. Numerot kolme Uusia näkökulmia n yhteiskoulu, men Helsinkiläinen Munkkinieme sen persen kööpenhaminalainen Ingrid Jesper en Gymnasium sekä tukholmalainen en eisen Enskilda Gymnasiet tekivät yhteis ä-rjestä järjest t Koulu sen. umuk ri-sito Itäme ren meren vät yhteisiä tiedeprojekteja Itäme ssaa odess ongelmista ja pitävät kerran vuode pioppijolloin ivän, Itämeri-teemapä laat ja opettajat jalkautuvat siivoamaan rantoja ja kuulemaan asiantuntijoita Itämeren tilasta. 4 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi ovat Ruotsissa kruununprinsessa Victorialla ja prinssi Danielilla. Superasiakaspalvelijat laittavat viininkin kaappiin Vaikka korusuunnittelu ei ole Kehrä Interiorin ydintoiminta-aluetta, sopivat GBS-korut hyvin yrityksen arvomaailmaan. Luonnon puhtaus ja kauneus ovat Kuntulle ja Lehdolle hyvin tärkeitä. – Luontoarvot ovat mukana kaikissa töissämme, niin materiaalivalinnoissa kuin työtavoissamme, Noora Kunttu kertoo. Sisustusarkkitehti Lehdon ja kaluste- ja sisustussuunnittelija Kuntun tiivis yhteistyö alkoi vuonna 2005. Kehrä Interiorin he perustivat kolmisen vuotta sitten. Kehrä suunnittelee ja tekee sisustuksia sekä toimisto-, ravintola- ja liiketiloihin että “koteja” koteihin. – Olemme käyttäneet paljon aikaa ja energiaa palvelujemme tuotteistamiseen, jotta asiakas saa heti projektin alussa käsityksen työn laajuudesta ja kustannuksista. Emme myöskään halua tuottaa yllätyksiä television sisus- Heini Lehto ja Noora Kunttu laittoivat hyvän kiertämään suunnittelemalla hyväntekeväisyyskorun. Eivätkä valita, vaikka hyvä työ on tuonut lisää asiakkaita ja työtä. tusohjelmien tapaan. Asiakkaan kuunteleminen ja ymmärtäminen on onnistuneen työn perusta, Lehto sanoo. – Olemme sanoneet, että tehtävämme on auttaa sisustuskriisin iskiessä, Kunttu täydentää. Tiedon välittämistä Suomen Soroptimist Inte rnationalin tavoitteena on välittää Itämeren tilaa koskev aa tietoa eteenpäin ja kannustaa erityisesti naisia ja laps ia toimimaan Itämerta ja muita vesistöjä sääs tävällä tavalla. Tavoitteena on myös saada pää ttäjät ryhtymään toimenpiteisiin jokien ja järvien puhtaana pitämiseksi, mikä koituu myös Itämeren hyv äksi. Soroptimistit ovat laatineet organisaatioille jaet tavan listan vähemmän saastuttavista kotitalouskem ikaaleista. Kuten GBS-korun kohdalla Kehrä ei pelkästään suunnittele sisustuksia ja konsepteja, vaan myös toteuttaa suunnitelmat. Laajimmillaan työ sisältää projektinjohdon, aikatauluttamisen, uuden liiketilan etsimisen, piirustukset, suun- Käytännön vesisuojelutyötä Pyhäjärvi-instituutti johtaa käytännön vesisuojelutyötä Eurajoen ja Lapinjoen valuma-alueilla sekä Selkämeren rannikkoalueilla Satakunnassa. Suojelutyö sisältää mm. monipuolisen Säkylän Pyhäjärven suoovat jeluprojektin, missä paikalliset kunnat ja yritykset meltähtäi lä pitkäl työtä tätä an sitoutuneet rahoittama uita lä. Pyhäjärvi-instituutti tarjoaaa asiantuntijapalvel pille. Grou n Actio Sea Baltic esti erityis kkoa) työvii (2 Palveluiden sisältö on BSAG:n valittavissa. BSAG:n ilmoitusliite BSAG toimii EU-tasolla maatalouden ympäristösuojelua edistävän Baltic Compass-projektin partnerina ja johtamalla Baltic Impulse –projektiyhteistyötä. SSÄ Sameer Datye kehittää Tiedolla digitaalista työkalua, jonka avulla yhteiskuntavastuullisuus ja hyvien asioiden edistäminen jatkossa helpottuvat. IT edistää hyviä tavoitteita Tietotekniikan palveluyhtiö Tieto on sitoutunut Baltic See Action Groupin toimintaan. Pian käyttöön saadaan sovellus, joka motivoi kehittämään yritysvastuullisuutta. ”On vaikea kuvailla, kuinka hyvältä tuntuu tehdä hyvää ja onnistua jossakin näin tärkeässä asiassa. Siitä saa voimaa pitkäksi aikaa.” Heini Lehto nitelmat, remonttimiesten järjestämisen ja heidän työnsä valvonnan, kalusteiden ja tarvikkeiden tilaamisen. – Projektit viedään loppuun asti, niin että asiakas saa halutessaan tulla valmiiksi sisustettuun tilaan ja ottaa vaikkapa suosikkiviininsä jääkaapista nautittavaksi. Kutsumme sitä superasiakaspalveluksi, Lehto sanoo. Hyvän tekijät ja kierrättäjät Superasiakaspalveluun pyrkimisellä on hintansa. Yrittäjän tunnit kun eivät ole sen pitempiä kuin muidenkaan. GBSkorujen suunnittelu ja toteutus tehtiin kovan työpaineen ja kiireen alla. Heini Lehto ja Noora Kunttu korostavat kuitenkin, että hyvän tekemisestä se oli pieni hinta. – On vaikea kuvailla kuinka hyvältä tuntuu tehdä hyvää ja onnistua jossain näin tärkeässä asiassa. Siitä saa voimaa pitkäksi aikaa, Lehto sanoo. Hyväntekeväisyyden lisäksi koruprojekti on tuonut Kehrälle näkyvyyttä ja asiakkaita. – Totta kai olemme hyötyneet itsekin, mutta niin on Itämerikin. Joten kummallakaan ei ole valittamista, Kunttu sanoo. I ämeriIt t etoutta lapsille ti K kkonummen Långvikis Kir sa sijaitseva päiväkoti Björnenin vanhempain yhdistys sito s utui nostamaan esille Itäm eren suojelun. Van Va hempainyhdistys järjesti yhd essä päiväkodin kanssa tuhdin ohjelman Itäm eri-tietoutta ja luo l ntokokemuksia lapsille. Pro jekti oli onnistunut, ja sen sisältöä on jo neuvottu muihinkin päiväkoteihin. Projekt ille suunnitellaan jatkoa ja laajenn usta aktiivisten vanhem h pien ja päiväkodin toimesta . K ukapa ei haluaisi toimia vastuullisesti ja edistää hyviä asioita? Yrityksissä työ kaatuu valitettavan usein käytännön pulmiin, kuten strategisesti sopivien kohteiden löytämiseen. − Yrityksen pitää löytää omasta osaamisestaan kytkös edistettävään asiaan, johtaja Sameer Datye Tiedosta kuvaa. Tiedon kehittämän iReach-sovelluksen avulla yritykset voivat helpommin oivaltaa tällaisia omaan toimintaansa liittyviä kytköksiä – ja toisaalta apua tarvitsevat tahot löytävät itselleen tukijoita. Esimerkiksi Baltic Sea Action Group käyttää iReachia sitoumusten ja niiden edistymisen viestintään. Vastuullisuus edellyttää strategisia valintoja Lähikuukausina aukeava iReach edistää yritysten yhteiskuntavastuullisuutta helpottamalla strategisesti järkevien valintojen tekemisessä. − Sovellus ei pakota ketään toimimaan, mutta se lisää ymmärrystä ja sitä kautta auttaa tekemään loogisia valintoja. Sen avulla yrityksen on helpompi löytää katvealueita, joissa kukaan ei vielä tee mitään tai ottaa esimerkkiä muiden yritysten sitoumuksista. Sovellus myös motivoi pitämään kiinni lupauksista, kun tieto on kaikkien nähtävillä, Datye kuvaa. Yhteistyö BSAG:n kanssa on osa Tiedon omaa yritysvastuullisuutta − ja varsin luontevaa Itämeren alueella toimivalle yritykselle. Tietotekniikka auttaa suojelemaan ympäristöä ennalta ehkäisevästi, kun resurssien käyttö tehostuu ja esimerkiksi matkustustarve vähenee. iReachin lisäksi Tieto tarjoaa BSAG:ssa tietoteknistä osaamista ja ilmaisia IT-sovelluksia. Digitaaliset työkalut helpottavat työtä, joka tuo yhteisen tavoitteen toteutumista lähemmäksi. Tiedon sitoumukset BSAG:ssa • iReach. Verkkosovellus auttaa yrityksiä löytämään strategisesti sopivia avustuskohteita ja tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden seurata annettujen lupausten lunastamista. • Yksilölliset pilvipalvelut tarvittaessa BSAG:n Itämeri-käyttöön. • Sitoumuksen tekijät voivat Tiedon kehittämällä Kestävän kehityksen älytyökalulla monitoroida omasta toiminnastaan aiheutuvan hiilijalanjäljen sekä arvioida päästöjen vähentämiseksi tähtäävien toimien vaikutuksia. • BSAG saa tarvittaessa Tiedolta tukea ja konsultaatiota Itämeren suojeluun liittyvissä IT-pulmissaan. www.tieto.fi BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 5 BSAG:n ilmoitusliite Tiesitkö että... ... ahdinparta on yksi yleisimmistä rantojemme viherlevistä? S U M M I T ... KUMPUAMISESSA RANNIKON läheinen vesi kylmenee nopeasti. Kumpuamisen aiheuttaa usein useamman päivän kestävä tuuli, joka vie rannan läheisen pintaveden ulapalle tehden tilaa syvemmältä nousevalle kylmälle vedelle. ... MURTOVETTÄ SUOLAISEMPI vesi vajoaa kylmetessään, ja siksi merialueet eivät yleensä jäädy. Pietarista haetaan positiivisia RATKAISUJA JÄRJESTYKSESSÄ TOINEN Baltic Sea Action Summit, BSAS, järjestetään ensi syksynä Pietarissa. Julkilausumien sijaan kokouksessa haetaan konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi -aivan kuten Helsingissä kaksi vuotta sitten. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Petri Krook A ”Korkean tason huippukokous pitää Itämeren tilan poliittisella agendalla. Samalla Itämeri-talkoisiin lähteneet tahot voivat oppia toisiltaan ja verkottua.” Mathias Bergman loite Pietarin huippukokouksen järjestämiseen tuli korkealta ja vaikutusvaltaiselta taholta. – Venäjän pääministeri Vladimir Putin ilmoitti vuosi sitten helmikuussa ensimmäisen BSAS:n vuosipäivänä pidetyssä Followup-tilaisuudessa presidentti Tarja Halosen välityksellä, että Venäjä on kiinnostunut järjestämään seuraavan Baltic Sea Action Summit -huippukokouksen. Tartuimme tietenkin tarjoukseen, ja nyt järjestelyt ovat täydessä vauhdissa, Baltic Sea Action Groupin asiamies Mathias Bergman kertoo. Konkretia pääsylippuna Vuonna 2010 Helsingissä järjestetty BSAS-huippukokous oli trion presidentti Halonen, pääministeri Matti Vanhanen ja BSAG:n aloite. Ja kuten kaksi vuotta sitten, Pietarin huippukokoukseen osallistumisen vaatimuksena on, että jokainen osallistuja valtionpäämiehestä yritysjohtajaan tuo mukanaan oman konkreettisen sitoumuksensa Itämeren hyväksi. Sitoumuksien täytyy olla uusia, Itämeren tilaan suoraan tai epäsuorasti 6 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi positiivisesti vaikuttavia tekoja. – Itse asiassa Pietarissa jatketaan Baltic Sea Action Summit -prosessia, jossa BSAG kerää ja seuraa sitoumuksia. Niitä tehneet tahot tekevät työtään Itämeren hyväksi ennen ja jälkeen huippukokouksen, Mathias Bergman muistuttaa. Vaikka huippukokoukset edustavatkin toiminnassa vain jäävuoren huippua, ne ovat Bergmanin mielestä hyvin tärkeitä. – Korkean tason huippukokous pitää Itämeren kriittisen tilan poliittisella agendalla. Se on myös yrityksille erinomainen estradi esitellä omaa osaamistaan ja kertoa, mitä ne tekevät Itämeren hyväksi. Samalla Itämeritalkoisiin lähteneet tahot voivat oppia Pääministeri Put in puhumassa kaksi vuo tta sitten Helsingissä toistensa työstä ja verkostoitua. huippukouksessa pidetyssä BS . Tulevana syksynä BS AS- AS järjestetään Pietar Isoja ja pieniä tekoja Kaksi vuotta sitten helmikuiseen Helsinkiin saapui valtioiden ja hallitusten päämiehiä ja ministereitä 11 Itämeren ympärysmaasta sekä edelläkävijäyritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia sitoumuksia tehtiin yli 140, joista kolmasosa on jo toteutettu. BSAG ajaa Pietarin Summitiin kolmea tärkeää asiakokonaisuutta: Karjalan kannaksen eläinlannan käyttöä energiana ja lannoitteena, saman alueen vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden käsittelyjärjestelmän kehittämistä sekä turvallisten ja puhtaiden meriliikenneratkaisujen tehostamista. issa. – Haemme meren kaikkiin haasteisiin ratkaisuja, joista hyötyvät sekä meri että sitoumuksen tekijät. Kaikki voivat osallistua tähän työhön. Itämeri tarvitsee niin isoja kuin pieniäkin tekoja, Mathias Bergman sanoo. BSAG:n ilmoitusliite Kemira panostaa voimakkaasti prosesseihin, jotka tukevat sen asiakkaita resurssien kierrätyksessä. Kemira tutkii myös haitta-aineiden, kuten läääkeaineiden, huonosti biohajoavien torjunta-aineiden ja kosmetiikka-aineiden, poistamista käsittelyn jälkeen vesistöön johdettavista jätevesistä. Kemira mukana Itämeren pelastusoperaatiossa K Suomessa on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi ympäristöliiketoiminnan lisääminen. Ilmastonmuutos ja huoli käyttökelpoisen puhtaan veden saatavuudesta kasvattavat globaalisti ympäristöliiketoimintoja suhteessa moniin muihin liiketoimiin. Onnistuneet ympäristöratkaisut avaavat huikeita vientimahdollisuuksia. ilpailu niukkenevista resursseista luo kysyntää ja kilpailukykyä kierrätysratkaisulle. Kierrätys on usein paikallista toimintaa, joka vähentää Suomen riippuvuutta tuonnista ja lisää alueellista työllisyyttä. Kemira on omassa liiketoiminnassaan vakiintunut kierrätysraaka-aineiden hyödyntäjä ja panostaa tällä hetkellä voimakkaasti prosesseihin, jotka tukevat Kemiran asiakkaita heidän resurssiensa kierrätyksessä. Sen lisäksi, että orgaaniset jätteemme ovat bioenergian lähde, niissä on monipuolisesti lähes kaikki kasvien tuotantoon tarvittavat ravinteet ja biokaasutuksen jälkeen jopa konsentroituneena jäljelle jäävässä hajoamattomassa jakeessa. Fosforivarojen rajallisuus on tunnettua, mutta lietteistä ja biojätteestä saadaan talteen fosforin lisäksi myös kasvinviljelyssä tarvittavia kaliumia, typpeä ja rikkiä. Typpi talteen Suomen valtio asetti omassa BSAG:lle tehdyssä sitoumuksessaan tavoitteekseen tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaan. Kierrätykseen liittyvillä säädöksillä on varmistettu kierrätyksen turvallisuus ja haitattomuus ympäristölle. Peltoon saa Suo- messa levittää vain laatukriteerit täyttäviä tyyppihyväksyttyjä orgaanisia lannoitteita. Laatukriteerit ovat tiukimmasta päästä EU-alueella. Suomessa Kemiran KemiCond-menetelmällä käsiteltyä hygienisoitua yhdyskuntalietettä on käytetty orgaanise- ”Kemira on vakiintunut kierrätysraaka-aineiden hyödyntäjä.” na lannoitteena jo useita vuosia. Käsittelyn jälkeen raudalla saostettu fosfori sekä myös orgaanisessa aineessa oleva typpi ovat kasveille käyttökelpoisia, ja käyttäjät ovat vähentäneet merkittävästi keinolannoitteiden käyttöä. Kemira jatkaa edelleen kierrätysravinteiden käyttökelpoisuustutkimuksia yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n kanssa. – Fosfori saadaan konsentroitua saostamalla kiintoainesjakeeseen, mutta suurin osa typestä jää vesijakeeseen biokaasutuksen jälkeen. Olemme kehittäneet ratkaisuja, jotka helpottavat myös typen talteenottoa. Etenkin biojätettä hajottavissa laitoksissa korkeat typpipi- toisuudet ovat vesiensuojelun kannalta valtava haaste, mutta myös mahdollisuus, kertoo Kemiran Municipal & Industrial –segmentin Suomen ja Baltian liiketoiminnoista vastaava Aija Jantunen. Talteen otettu typpijae sekoitettuna lietteeseen parantaa lietteen lannoitearvoa, mutta jätevesilaitokselle biokaasutuksessa nestejakeeseen rikastuneet ravinteet heikentävät jäteveden puhdistamojen toimintaa. Haitta-aineet pois Viemäriin liittyviltä teollisuuslaitoksilta edellytetään nykyään jätevesien esikäsittelyä, mikäli on odotettavissa, että poikkeavat jätevedet heikentävät jätevesien käsittelyä tai lietteen laatua. Kemira on mukana lukuisissa teollisuusvesien esikäsittelyratkaisuissa; myös tällä hetkellä kovasti pinnalla olevissa lääkeaineita sisältävien jätevesien esikäsittelyissä. – Tutkimme myös haitta-aineiden, kuten lääkeaineiden, huonosti biohajoavien torjunta-aineiden ja kosmetiikkaaineiden, poistamista käsittelyn jälkeen vesistöön johdettavista jätevesistä. Ihmisen aineenvaihdunnan läpi menneet aineet ovat useimmiten vesiliukoisia ja heikosti hajoavia, joten normaalit käsittelyprosessit eivät niihin pure, sanoo Jantunen. Kemiran B SAG-sitoumukset Kemiran kaksi Itämeren suojeluun liittyvää BSAG:lle tekemää sitoumusta koskevat kierrätystä. Ensimmäisessä sitoumuksessaan Kemira on lupautunut edesauttamaan ja tekemään tutkimusta yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallisesta kierrätyksestä. Toinen sitoumus liittyy haitallisten aineiden, mm. lääkeainejäämien ja patogeenien, poistamiseen tavallisin menetelmin käsitellystä jätevedestä ja sitä kautta mahdollistavat jäteveden kierrätyksen. Molemmat sitoumukset tavoittelevat parempaa tulevaisuutta Itämerelle, mutta myös koko ihmiskunnalle. www.kemira.fi BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 7 BSAG:n ilmoitusliite Tiesitkö että... ... TURSKA EI VOI LISÄÄNTYÄ LIIAN makeassa vedessä. Jos meriveden suolapitoisuus on alle 10 promillea, mätimunat vajoavat pohjaan eikä lisääntyminen onnistu. P U H E E N V U O R O ... Itämeren keskisyvyys on 59 metriä, Välimeren 1 500 metriä. ... JÄÄN PEITTÄMÄN alueen laajuus vaihtuu vuosittain sään mukaan. Kovina jäätalvina melkein koko Itämeri voi jäätyä. Leutoina talvina jäätä voi olla vain Perämerellä ja Suomenlahdella lahtien perukoissa. Hyviä ihmisiä on KAIKKIALLA ITÄMERTA EI PELASTETA YKSIN valtioiden välisillä sopimuksilla. Siihen tarvitaan myös yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja aktiivisia kansalaisia. Onneksi maailma on muuttunut niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus kantaa vastuumme, sanoo presidentti Tarja Halonen. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Irmeli Jung & Janne Gröning P residentti Tarja Halosen toinen ja viimeinen kausi kestää enää kolmisen viikkoa. Itämeri ja sen pelastaminen nousi korkealle presidentin toisen kauden asialistalla. – Helsinkiläisenä meri on minulle luonnollinen asia. Ja kuvataideharrastukseni ansiosta olen ollut useana kesänä Seilin saarella maalauskurssilla. Siellä Saaristomeren tutkimuskeskuksen ihmiset ovat pitäneet huolta meistä ja vahvistaneet vakaata uskoamme, että Itämerta pitää suojella, presidentti Halonen hymyilee. Presidentti Halosen ”ItämeriCV” onkin melkoisen vaikuttavaa luettavaa. Hän on nostanut Itäme- Vesitietoa koululaisille Tiedekeskus Heureka on toteuttanut kouluikäisille ”Vaikuta vesistöön” -laboratorio-ohjelman, jonka tarkoituksena on saada koululaiset kiinnostumaan vedenlaadusta ja vesistöjen tilasta. Käytännön työssä oppilaat testaavat astianpesuaineiden, pyykinpesuaineiden ja shampoiden fosforipitoisuuksia. Ohjelma tukee koulujen Itämeriaiheista opetusta. Ohjelma aktivoi nuorten tietoisuutta Itämeren tilasta ja rehevöitymisen taustatekijöistä. 8 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi ren esille puheissa, valtiovierailuilla, huippukokouksissa ja tapahtumissa. Yksi merkittävistä ponnistuksista on vuoden 2010 Helsingissä järjestetty Baltic Sea Action Summit -huippukokous (BSAS). Presidentti Halonen esitteli idean Itämeren huippukokouksesta presidenttifoorumissa huhtikuussa 2008. Ensimmäiset kontaktit oli otettu Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen Itämeren rantavaltioiden päämiehille lähettämässä uuden vuoden tervehdyksessä, jossa he toivoivat yhteistyön tiivistämistä Itämeren tilan parantamiseksi. Palaute oli rohkaiseva, ja monien vaiheiden jälkeen löytyi oiva tapa yhdistää valtioiden, yrityksien ja kansalaisyhteiskunnan voimat. Presidentti Halonen, pääministeri Vanhanen ja BSAG kutsuivat koolle BSAS:n. Ei mikään läpihuutojuttu Itämeren alueen maitten korkeimpien poliittisten päättäjien ”houkutteleminen” Helsinkiin ei Halosen mukaan ollut läpihuutojuttu. – BSAS-prosessin pyrkimys konkreettisiin tuloksiin oli varmasti yksi tärkeä tekijä siihen, että saimme niin merkittävän joukon kasaan. Huippu- kokoukset ovat näkyvä osa prosessia, mutta suurin osa työtä tehdään niiden välillä. Sitoumuksia pitää kerätä ja seurata, ja siinä BSAG tekee hyvää työtä, presidentti Halonen sanoo. BSAS:n ensimmäisenä vuosipäivänä koettiin iloinen yllätys kun Venäjän pääministeri Vladimir Putin esitti Halosen kautta kutsun järjestää seuraava huippukokous Pietarissa. BSAG otti haasteen vastaan, ja järjestelyt ensi syksyn kokousta ovat käynnissä. – Otin asian esille tammikuussa vieraillessani Moskovassa sekä presidentti Medvedevin että Putinin kanssa. Korkean tason huippukokous on erinomainen asia niin Itämerelle kuin Venäjällekin. Hyvä asiat etenevät yhteistyöllä Kahden vuoden takaisessa Helsingin huippukokouksessa osallistumisen edellytys oli Itämeren tilaan konkreettisesti vaikuttavan sitoumuksen tekeminen. Pietarissa jatketaan samaa käytäntöä. Halosen mukaan Helsingin BSAS oli merkittävä myös siksi, että se kokosi yhteen Itämeren alueen valtion ja hallitusten päämiehiä sekä yritysten, tieteen ja kansalaisjärjestöjen edustajia. – Maapallon resurssien rajallisuuden tultua ilmi ol uutta painoarvoa. Huomasimme, että kysymykses – Nykyaikaisessa maailmassa hyvät asiat etenevät, kun eri tahot ovat aikaisempaa luonnollisemmin ja tiiviimmin vuorovaikutuksessa. Ennen ajateltiin, että viisaat ihmiset tekevät päätöksiä, ja hyvä sade valuu alaspäin. Nyt ollaan tajuttu, että asiat kehittyvät myös kulkiessaan alhaalta ylös. Jotta ideat saadaan kulkemaan ”väärään” suuntaan, tarvitaan aktiivisia ja rohkeita ihmisiä niin poliittisten päättäjien kuin yritysjohtajien joukossa. Presidentti Halonen korostaa kansalaisjärjestöjen aktiivista roolia sateen suunnan muutoksessa. – Kansalaisjärjestöjen toiminta on vaikuttanut yrityksiin, ja ne ovat nähneet aivan oikein, että kestävässä kehityksessä on suuria kasvumahdollisuuksia. Yritykset ovat ymmärtäneet, että vihreä ja sininen talous ei merkit- Ympäristöystävällisiä asu steita Haltin sitoumuksen tavoit teena on käyttää Itämeren kan nalta ympäristöystävällisiä materiaalej a ja välttää tuotannosta syntyvä ä jätettä. ä. Yritys haluaa toimia ja lisätä tiet oisuutta kestävän kehityksen ja Itämeren puolesta. Tekstiiliteollisuudessa käytetään erilaisia, myös vaarallisia, kemikaa leja. Viimeaikaiset tutkimukset on osoittaneet, että merkittävä osa ympäristöön joutuneista vaarall isista aineista ovat peräisin kulutta jatuotteista. Esimerkiksi kankaa n vedenpitäväksi tekevistä fluo ratuista yhdisteistä. Halti on keh ittänyt ulkoiluvarusteita, joissa vettä hylkivät ominaisuudet on saat u aikaan 100 % biohajoavalla pintakäsittelyaineella, joka ei sisä llä haitallisia aineita. BSAG:n ilmoitusliite ... ITÄMEREN VESI ON AJOITTAIN varsin sameaa ja näkösyvyys on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Tiesitkö, että näkösyvyys vaihtelee kuitenkin vuodenajan ja säätilanteen vaikutuksesta muutamista kymmenistä senteistä jopa kymmeneen metriin. lemme ymmärtäneet olevamme osa kokonaisuutta. Se on antanut ympäristöasioille aivan ssä on koko planeetta ei tuo järvi tai tuo joki, presidentti Halonen sanoo. se köyhyyden jakamista, vaan kulutuksen uudelleen suuntaamista ja uusia innovaatioita. – Muutos vaati tietysti myös aktiivisia kansalaisia, koska vuorovaikutus syntyy esimerkiksi kuluttamisen ja äänestämisen kautta. Meillä kaikilla on oma vastuumme, mutta uskon että hyviä ihmisiä on kaikkialla. Presidentti Halonen on ollut varsin vaitonainen tulevaisuuden suunnitelmistaan presidenttikauden jälkeen. Sen verran hän raottaa salaisuuden verhoa, että aikoo jatkaa toimintaansa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. – Jatkan Itämeri-asioissa aktiivisena kansalaisena ja YK:n kestävän kehityksen korkean tason paneelin puheenjohtajuuteni tukee sitä työtä. ”Oikealla lähestymisellä ja tarjoamalla yhteistyötä saamme puhtaamman Itämeren nopeammin. Rangaistukset vain hidastavat kehitystä.” Laiduntamista ilman lannoitteita anjoi viestinnällisin Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys kamp ttain keväällä, kouvuosi ään esitell keinoin Itämeren hyväksi. Toimittajille jossakin päin laskua elle laitum en eläint lujen päättymisviikolla, laidun tyksen Itämeriyhdis 2010 ä kesäll ttiin aloite inta Toim . Varsinais-Suomea ta alueelta vatamal sitoumuksena. Laitumia ei lannoiteta ja karjan laidun tapahtuisi ilmitä kuin män vähem lumavedet haittaavat vesistöjä selvästi edesauttaa siten ja maa maise avaa en tamin man laidunnusta. Lisäksi laidun ren Itäme si on hyväk perinnemaisemien säilymistä alueella. Toimintatapa lle. ämise rantavyöhykkeen luonnon monimuotoisuuden säilytt BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 9 BSAG:n ilmoitusliite BSAG-sitoumus etenee vauhdilla Nord Streamin perustama ympäristötietosäätiö jakaa hankkeen aikana kerätyn tutkimustiedon Itämeren ympäristöstä sen tilan parantamiseksi. N ord Stream on Itämeren halki kulkeva merenalainen maakaasuputkilinja. Se yhdistää Venäjän maakaasuvarannot Euroopan unionin käyttöön seuraaviksi 50 vuodeksi parantaen siten merkittävästi EU:n pitkän aikavälin energiatoimitusvarmuutta. Putkilinja koostuu kahdesta 1 224 km pituisesta maakaasuputkesta. Näistä ensimmäinen otettiin käyttöön marraskuussa 2011, ja toinen putkilinja on määrä ottaa käyttöön vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. – Toisen putken käyttöönoton jälkeen putkilinjojen vuosittainen siirtokapasiteetti on noin 55 miljardia kuutiometriä maakaasua, mikä tarkoittaa, että Nord Stream toimittaa kaasua noin 26 miljoonalle eurooppalaiselle kotitaloudelle, selventää Nord Stream AG:n Suomen projektiviestintäpäällikkö Minna Sundelin. 10 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi Nord Stream AG on kansainvälinen yhteisyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Sveitsissä. Laajat ympäristötutkimukset Nord Stream on kerännyt suunnitteluvaiheessa usean vuoden ajan tietoa Itämeren ympäristöstä minimoidakseen hankkeen ympäristövaikutukset putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheissa. – Olemme toteuttaneet erittäin kattavat Itämeren ympäristötutkimukset ja keränneet paljon tietoa, jota ei ole aiemmin ollut käytettävissä. Ympäristötutkimuksiin on investoitu noin 100 miljoonaa euroa, Sundelin kertoo. Yritys toteuttaa kansallisesti kaikissa viidessä putkilinjan kauttakulkumaassa putkien rakentamisen ja käytön yhteydessä ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailuohjelmaa. Ympäristötarkkailun tulokset raportoidaan kansallisille viranomaisille. Ympäristötietosäätiö kerää yhteen ja muokkaa erilaista tietoa sellaiseen muotoon, että sitä voidaan h hyöd ödyntää itä tää muun muassa HELCOMin Balti c Sea Action Planin hankkeissa. Putkilinjan reitiltä kerätään tietoa 16 eri tarkkailukohteesta, muun muassa vedenlaadusta, nisäkäspopulaatioista ja merenpohjan muodosta. Vuoden 2010 ympäristötarkkailutulokset osoittavat, että ensimmäisen putken rakentamisella ei ollut merkittävää vaikutusta ympäristöön. Todelliset ympäristövaikutukset olivat ympäristövaikutusten arviointien mukaisia tai arvioitua vähäisempiä. Helmikuussa 2010 Nord Stream teki Baltic Sea Action Summit -huippukokouksessa sitoumuksen, jonka mukaan se lupautui perustamaan ympäristötietosäätiön. Tarkoituksena on jakaa kattava tutkimustieto ja ympäristön tarkkailusta saatu tieto Itämeren tulevaisuuden hyväksi. – Tällä hetkellä tätä tietoa kerätään ja jalostetaan tietopankkiin. Paljon tietoa on jo olemassa ja sitä tallennetaan sellaiseen muotoon, että esimerkiksi yliopistojen tutkijat voivat tulevaisuudessa hyödyntää sitä ympäristöhankkeissaan. – Lisäksi varustamme säätiön sekä teknisillä että henkilöresursseilla, jotka turvaavat sen toiminnan. Toivomme, että ympäristötietosäätiöön kerätyt tiedot auttavat ympäristötutkimusyhteisöjä tekemään jatkoselvityksiä ja luomaan uusia ratkaisuja Itämeren tilan parantamiseksi, Sundelin painottaa. www.nord-stream.com BSAG:n ilmoitusliite K O L U M N I ITÄMERI ON WONDERWATER WONDERWATER ON SARJA näyttelyitä ja tapahtumia, joiden tavoitteena on lisätä puhtaan veden arvostusta. Kuraattorit Jane Withers ja Kari Korkman valottavat hankkeiden kautta veden kulutusta, sen alkuperää ja yritysten ja yhteisöjen työtä vedensaannin turvaamiseksi. Wonderwater pyrkii valamaan uskoa Itämeren tulevaisuuteen. D ashilarin kaupunginosassa Pekingissä on Tian Hai niminen ravintola. Pekingin designviikolla syksyllä 2011 ravintolan nimeen lisättiin Wonderwater Cafe. Ravintolan ruokalista haastoi vieraat kysymyksellä ”Kuinka paljon vettä sinä syöt?” ja auttoi vastauksissa esittelemällä suosituimpien ruokaannosten vesijalanjäljen. Esimerkiksi Pekingin ankan kasvattamiseen ja lihottamiseen käytetään hankkeessa mukana olleen Aalto Yliopiston laskelmien mukaan 6 949 litraa vettä. Kuluvan helmikuun aikana muotoilijat ja kaupunkilaiset uudistavat jäälyhtyperinnettä Helsingin Senaatintorilla järjestettävässä Wonderwater Frozen Lights työpajassa ja näyttelyssä. Työstettävät 150-litraiset jääkuutiot hahmottavat konkreettisella tavalla kuinka ison määrän talousvettä me jokainen valutamme päivittäin. Molemmat sekä ravintolamenu että jäälyhdyt kuvaavat Wonderwater näyttelyiden ja tapahtumien keinoja visualisoida dataa. Wonderwater on Baltic Sea -näyttely avautuu Helsingissä elokuussa 2012. Se perustuu Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaamaan 16 steps closer -näyttelyyn, jonka kuratoin viime vuonna. Näyttely on ollut esillä Riikassa ja Vilnassa. Näyttelyn idea on velkaa Baltic Sea Action Groupille, joka muutama vuosi sitten haastoi Itämeren ympärysvaltioiden päämiehet antamaan sitoumuksensa Itämeren tilaa pysyvästi kohentaviksi toimenpiteiksi. Itämeren kurimus – lika ja sameus, kalakannan hupeneminen, joka kesäiset sinilevälautat – tekee erityisen kipeää jos ehti viettää lapsuutensa kesät kirkasvetisen ja kalaisan saariston suojissa. Saavatko omat lapsemme ja tulevat sukupolvet nauttia Itämerestä vai tuleeko Kari Korkman heidän paeta muualle virkistäytymään? Mitä muotoilijat voisivat asian eteen tehdä? Meren puhdistaminen vaatii valtiotason toimenpiteitä, mutta ehkä muotoilijat voisivat valaa uskoa tulevaisuuteen ja osoittaa, että elämään Itämeren äärellä kannattaa jatkossakin panostaa? Annoin 16:lle suunnittelijalle Tanskas- ”Muotoilijat voivat ta, Norjasta, Ruotsis- valaa uskoa tulevaisuuta, Islannista, Virosteen ja osoittaa, että eläta, Latviasta, Liettumään Itämeren äärellä asta ja Suomesta tehtäväksi suunnitelkannattaa jatkossakin la uusi tuote meren panostaa.” rannalla asuville ihmisille. Sen tuli liittyy rantaelämään, kalastukseen, mökkeilyyn, veneilyyn eli elämäntapaan, johon me Itämeren ympärillä asuvat ihmiset olemme tottuneet. ”Näyttelyfilosofia” ponnistaa käsityksestä, että positiivinen ajattelu motivoi ihmisiä uhkakuvia paremmin. Uusi tuote on aina investointi ja näyttelyssä kävijöille tuli syntyä käsitys muotoilijoiden tulevaisuuden uskosta. Itämeri voidaan vielä pelastaa ja jälkeläisemme sen rannalla pääsevät käyttämään muotoilijoiden heille suunnittelemiaan esineitä. Pohjoismaat ja Baltia elävät Itämerestä. Kontaktoimme muotoilijoita eri maissa ja jokaisella oli voimakkaita omakohtaisia kokemuksia merestä ja halu kontribuoida. Arkkitehtien lähtökohtana oli useimmiten ranta, saaret ja rakennettu ympäristö. Peteris Bajars hyödyntäisi Latvian matalaan rantamaisemaan kuuluvia pitkiä laitureita, jotka rakennettiin hiekkadyyneiltä kauas merelle. Neuvostoliiton aikaiset rakennelmat ovat pääosin hajonneet, mutta Bajars kunnostaisi niistä rantapaviljonkeja ja uimakoppeja. Ruotsalainen huippumuotoilija Björn Dahlström teki keksinnön – purjeveneen, jonka köli taittuu vähentämään veneen kallistumista. Virolainen huonekalusuunnittelija Martin Pärn löysi ratkaisun nuotiojälkiin, jotka arpeuttavat rantakalliot. Suomalainen teollinen muotoilija Hannu Kähönen loi palvelumallin, jossa veneitä voi vuokrata omistamisen sijasta kuin kaupunkipyöriä. Tulevan kevään ja kesän aikana muotoilijat jatkokehittelevät ideoitaan näyttelyyn, joka avautuu elokuussa 2012 Katajanokan Tulli- ja Pakkahuoneella osana World Design Capital ohjelmistoa. Kirjoit taja on Luovi Oy:n toimitusjohtaja, Helsinki Design Weekin perustaja ja johtaja sekä Wonderwater -projektin kuraat tori yhdessä Jane Withersin kanssa. Mitä Itämeri merkitsee minulle? Mikael Aminoff Senior Advisor, BSAG – Itämerellä on minulle valtava merkitys. Olen purjehtinut koko ikäni ja huomannut sen tilan heikkenemisen konkreettisesti. Ei siitä ole niinkään kauan, kun esimerkiksi Uudenkaupungin edustalla vesi oli niin kirkasta, että pohja näkyi 5-6 metrin etrin syvyydestä. Nyt vesi on rehevöitynyt ja sameaa. Toinen esimerkki on kampelan ja monen muun kalalajin katoaminen. Elän kuitenkin toivossa, että kehitys voidaan pysäyttää. Itämeri on liian arvokas tuhottavaksi ja aion tehdä työtä sen eteen niin kauan kuin jaksan. Toivoisin, että kaikki Itämeren rantavaltiot heräisivät Suomen ja Ruotsin tavoin Itämeren pelastamiseksi. Marina Poutanen Baltian maiden koordinaattori. BSAG – Puhdas Itämeri on minulle hyvin tärkeä, sillä olen alun perin kotoisin Latviasta ja kasvanut Riianlahdella kalastajakylässä. Olen nähnyt lapsuudessani, kuinka ihmisten teot vaikuttavat meriympäristöön ja kuinka ihmisten välinpitämättömyys merta kohtaan vaikuttaa veden laatuun, meren elämään ja rannikon ihmisiin lyhyelläkin aikavälillä. Sitoumukseni ja koulutukseni ympäristöinsinöörinä tukevat haluani osallistua Itämeren suojelutyöhön. Koen itseni hyödylliseksi tiedotustyössä, joka kannustaa ihmisiä tekemään puhdasta Itämerta edistäviä päätöksiä. Iiro Rantala, muusikko – Ilmoittauduin vuosi sitten Baltic Sea Action Groupiin ja halusin sitoutua sen toimintaan. Asun meren rannan lähellä Sipoossa ja olen kauhunsekaisin tuntein seurannut Itämeren tilaa jo vuosia. Jos pystyisin omalla toiminnallani ja BSAG:tä tukien vaikuttamaan edes hitusen verran siihen, ettei Itämeri kuolisi kokonaan, olisin enemmän kuin tyytyväinen. Merethän voivat puhdistua myrkyistä, niinkuin ihmisetkin. Voi olla, että Itämeren pohja on kuollutta aluetta ikiajoiksi, mutta sitä ei kannata murehtia liikaa. Pääasia että vesistö kokonaisuudessaan saadaan pelastettua. BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 11 BSAG:n ilmoitusliite Puhdas polttoaine – puhtaampi meri Gasum Oy on sitoutunut edistämään vähäpäästöisen nesteytetyn maakaasun, LNG, käyttöä meriliikenteen polttoaineena. Rikkidirektiivi on Euroopan parlamentin käsittelyssä, ja päätökseen päästään kenties ensi kesän aikana. Suomessa direktiiviä on vastustettu, koska sen pelätään heikentävän vientiteollisuuden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Gasum Oy on ottanut toisen kannan ja puoltaa direktiivin tavoitteita. Yhtiön mukaan rikkipäästöjen lisäksi typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä alentava LNG (Liquefied Natural Gas) on jo lyhyellä aikavälillä realistinen vaihtoehto raskaalle polttoöljylle. LNG:n päästöt verrattuna raskaaseen polttoöljyyn 100 Päästöarvot (%) 80 60 – Meillä on valmius kehittää meriliikenteen tarpeita palveleva jakelulogistiikka siten, että LNGtä on saatavilla Suomen suurimmissa satamissa, Gasumin LNG liiketoimintayksikön päällikkö Tommy Mattila sanoo. Gasum voi jo nyt toimittaa LNGtä pientonniston, kuten esimerkiksi yhteyslauttojen tai vartioalusten käyttöön rekkakuljetuksilla Porvoossa sijaitsevalta maakaasun nesteytyslaitokseltaan. Teknologiakaan ei ole esteenä uuden polttoaineen käyttöönottoon, sillä LNGtä on hyödynnetty Norjan rannikolla jo vuosien ajan. Suomalaisista varustamoista Viking Line on tilannut LNGkäyttöisen aluksen. Lisäksi Rajavartiolaitos teki joulukuussa sopimuksen LNG:tä ja dieselöljyä polttoaineena käyttävästä ulkovartioaluksesta. – Nesteytetty maakaasu on hinnaltaan kilpailukykyinen. Ja pitää myös muistaa, että esimerkiksi onnettomuudesta johtuvasta vuodosta vapautunut kaasu höyrystyy välittömästi. Se ei myöskään räjähdä, Mattila muistuttaa. 40 20 0 NOX SOX CO2 Hiukkaset Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus 1 % Nesteytetty maakaasu, LNG www.gasum.fi Muinaistulien yö poiki ekolupauksia BSAG-sitoumuksessaan Turku 2011 -säätiö lupautui toimimaan sen hyväksi, että tavalliset ihmiset, perheet, koulut, kylät ja kaupungit antaisivat lupauksia Itämeren suojelun puolesta. Sitoumus toteutettiin 27.8.2011, jolloin Itämeren rannoilla vietettiin Muinaistulien yötä. Elokuun viimeisenä lauantaina saaristossa on perinteisesti sytytetty tulet ja hyvästelty mennyt kesä. Turun ja Tallinnan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 merkeissä Muinaistulien yön perinnettä laajennettiin viime kesänä, kun Turku 2011 -säätiö haastoi Itämeren asukkaat ja kaupungit mukaan antamaan oman konkreettisen lupauksensa Itämeren hyväksi. – Muinaistulien yönä ihmiset eri Itämeren maiden rannikoilla kokoontuivat samanaikaisesti yhteen tulien ääreen ja antoivat konkreettisia, yksilötason lupauksia Itämeren suojelemiseksi, kertoo toimitusjohtaja Cay Sevón Turku 2011 -säätiöstä. – Tapahtumasta muodostui yhteinen tulien ja lupausten ketju, joka symboloi huolta meren hyvinvoinnista ja antaa Muinaistulien yölle uuden, syvällisemmän ulottuvuuden: Itämeren pelastamisen. Ihmiset saivat laittaa omasta tulestaan merkin virtuaaliseen karttaan, josta pystyi seuraamaan tuliketjun etenemistä. Suomessa tulia merkittiin yli 160 12 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi Toimitusjohtaja Cay Sevón Turku 2011 -säätiöstä. ja Virossa jopa 450. Latvian pääkaupunki Riika kehotti maan rannikkokuntia mukaan, mikä myös toteutui. Kaiken kaikkiaan merkintöjä oli yhteensä liki tuhat eri puolilla Itämerta. Jotkut lisäksi ilmoittivat edustavansa satoja tulien sytyttäjiä. – Keskeistä tapahtumassa oli, että se toteutui laajasti ja hyvin. Saimme tapahtumapaikassamme Turussa yhteensä yli sata yksilötason ekolupausta. Yhteensä lupauksia saatiin eri maissa satoja, Sevón sanoo tyytyväisenä. www.turku2011.fi T U T K I M U S Tulosta ei synny hinnalla MILLÄ H MONI KANSALAISJÄRJESTÖ ON vaihtanut vastuuttomasti toimivien yritysten häpäisijän ja ripittäjän roolin ratkaisujen etsijän viittaan. Yritykset puolestaan punnitsevat miten vastuullisuus ja kestävä kehitys saadaan tuottamaan tulosta. Tekstit: Pasi Salmela Kuvat: Matti Immonen Y leisen käsityksen mukaan yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Ajatukselle antaa tukea Nobelpalkitun Milton Friedmanin toteamus vuodelta 1962. Hänen mukaansa yrityksellä on vain yksi sosiaalinen vastuu, voiton tuottaminen sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Yritysten ja järjestöjen uusista yhteistyömalleista Georgia State Universityssä Atlantassa väitellyt Susanna Perko ei kumoa Friedmanin sanoja, mutta sanoo, että pelikenttä ja säännöt ovat muuttuneet 50 vuodessa. – Väestönkasvun, ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen aikakautena yrityksiä syytetään usein siitä, että ne aiheuttavat taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia. Yritykset eivät voi enää jättää näitä syytöksiä huo-mioimatta, ilman että se heikentää niiden imagoa ja vaikuttaa samalla negatiivisesti tulokseen ja esimerkiksi osakkeiden arvoon, Perko sanoo. – Yritykset eivät voi jättää syytöksiä epäeettisestä toiminnasta huomioimatta, ilman että se heikentää niiden imagoa, Susanna Perko sanoo. Perkon mukaan aktivistien ja kansalaisjärjestöjen rooli on ollut keskeinen tässä muutoksessa. Ne ovat onnistuneet vaikuttamaan esimerkiksi sellaisten monikansallisten jättiläisten kuin Coca-Colan, Timberlandin, Chiquitan ja Stora Enson toimintaan. Kaikissa näissä tapauksissa muutos sai alkunsa kampanjamaisesta painostuksesta. Joissain jopa avoimesta konfliktista, jolla yritys pyrittiin esittämään huonossa valossa, ja siten pakottaa yritys korjaamaan esille nostetut epäkohdat. Tulos-panos-suhde muutoksen motivaattorina Miksi yritykset sitten antoivat periksi ja muuttivat toimintatapojaan? Perkon mukaan ne arvioivat, että pitkittynyt konflikti olisi ollut haitallisempi kuin mukautuminen asetettuihin vaatimuksiin. Niinpä ne ryhtyivät yhteistyöhön kritisoijiensa kanssa. – Markkinoilla on omat keinonsa rangaista niitä yrityksiä, jotka sivuuttavat ulkoa päin tulevat vaikutusyritykset ja jatkavat niistä huolimatta epäeettisesti arvioitua toimintaa. Yritykset siis tekivät rationaalisen ratkaisun, jolla ne turvasivat osakkeenomistajien omaisuutta. Väitöksessään Perko esittääkin, että yritykset arvioivat sosiaalisten- ja ympäristökysymysten painoarvoa suhteessa omiin taloudellisiin tavoitteisiin- Matka huipulle alkaa Base Camp on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) työpaja, jossa yritykset pääsevät etsimään linkkiä oman toimintansa ja Itämeren pelastamisen väliltä. – Nostamme Itämeren ongelmat esille mahdollisuuksina, joihin yritykset voivat tarttua hyödyntämällä ydinosaamistaan. Näin sekä yritys että Itämeri hyötyvät, Anna Kotsalo-Mustonen sanoo. Kotsalo-Mustonen on yksi BSAGn kolmesta perustajasta ja hän lupaa liike-elämässä kertyneen monipuolisen kokemuksensa tuomalla uskottavuu- BSAG:n ilmoitusliite ”Kysymys on yhä enemmän vaihdon ja tasapainon etsimisestä. Sanelun sijaan neuvottelusta” HYVÄNSÄ sa ja ”haavoittuvuuteensa” ja sopeuttavat vastuullisuuteen liittyvät norminsa sen mukaan. Näin ollen tulos-panos-suhde on määrittelemässä yritysten motivaatiota sitoutua kansalaisjärjestöjen tavoitteisiin. Samaan neuvottelupöytään Useista järjestöistä on viime vuosikymmenien aikana kehittynyt merkittäviä ja uskottavia mielipidevaikuttajia. – Ei voi myöskään unohtaa, että niillä on suuret resurssit ja laajat verkostot muutosten aikaansaamiseksi. Kansalaisjärjestöt ovat myös yritysten tapaan rationaalisesti toimivia agentteja, jotka pyrkivät tavoitteisiinsa käyttämällä samoja markkinoiden mekanismeja. Perkon mukaan kansalaisjärjestöjen kasvanut rooli on seurausta niiden muuttuneesta taktiikasta. Vaikka edellä mainituissa esimerkeissä ja lukuisissa muissa tapauksissa järjestöt ovat pyrkineet tavoitteisiinsa painostuksen ja jopa häirinnän avulla, voidaan niitä nykyään useissa tapauksissa kutsua häpäisijän sijaan fasilitaattoreiksi, edistäjiksi. Järjestöt ovat ottaneet agendakseen yritysten toiminnan kehittämisen. Ne korostavat, että tekemällä yhteistyötä juuri heidän kanssaan yritykset voivat parantaa imagoaan ja pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. – Kysymys on yhä enemmän vaihdosta ja tasapainon etsimisessä. Sanelun sijaan neuvottelemisesta, niin että molemmat toimijat voivat saavuttaa omat tavoitteensa tyydyttävällä tavalla. Perko, Susanna, “The whole is greater than the sum of its parts. NGO-business partnerships in international cooperation“ (2011). Political Science Dissertations. KE STÄVÄ KE HITYS TARVITS EE JOHTAJ UUTTA Baltic Sea Action Groupin laajaan yhteistyöhön perustuva toimintatapa Itämeren pelastamiseksi on Susanna Perkon mielestä monella tapaa mielenkiintoinen ja toimiva. BSAG ei määr itelmällisesti täysin sovi hänen tutkimukseensa yritysten ja järjestöjen uusista yhteistyömalleista, mutta se valaisee vuosituhannen vaihteen jälkeen syntynyttä liike- elämä n ja yhteiskunnan uutta suhdetta. BSAG yhdistää julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin voimavarat yhteiselle foorumille, jossa ne voivat toimia Itämeren suojelemiseksi. BSAG edustaakin Perkon mukaan kestävän kehityksen tarvitsemaa johtajuutta. – Muutos ei synny ilman johtajuutta eli niitä, joihin ihmiset voivat samaistua ja joiden mukaan he voivat heittäytyä. BSAG on onnistunut ketjuttamaan tahot, joilla on halu ja valmiudet suojella Itämerta. Perkon mielestä yritykset eivät usein kaan lähde kanta maan vastuuta vain vastuun vuoksi, vaan taustalla on lähes aina myös taloudellinen näkökulma. – Yritykset lähtevät siitä, että esimerkiksi ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdyt investoinn it tulevat takaisin lisääntyneenä liiketoimintana. BSAG :n toimintatapa aloitteentekijänä uusien käytä nnön ratkaisujen löytämiseksi on erinomainen esimerkki kolmannen sektorin ja liike-elämän uudesta suhteesta. Faktaa Susanna Perko ✓ Toimitusjohtaja, Kausaali Oy ✓ Yli kymmenen vuoden kokemus ympäristökysymyksistä, yhteiskuntavastuusta ja kestävästä kehityksestä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. ✓ Väitellyt yritysten ja järjestöjen uusista yhteistyömalleista Georgia State Universityssä Atlantassa. perusleiriltä – lähde mukaan della, että jokaisella yrityksellä on jotain annettavaa Itämerelle. Haaste on vain löytää se. – Tarvitaan vain ennakkoluulotonta mieltä ja tuloksena voi olla sitoumus, jossa yrityksen toiminta voi linkittyä Itämereen täysin odottamattomalla tavalla. Sitoumus voi liittyä tuotekehitykseen, oman toiminnan virtaviivaistamiseen tai uusiin markkinoihin. Mainehyöty, jota usein ajatellaan pääasialliseksi ajuriksi on kuitenkin vain lisäbonus silloin kun asiat loksahtavat kohdalleen. Kaikki sitoumuksen tehneet saavat kutsun syksyllä Pietarissa järjestettävään Baltic Sea Action Summitiin. Vielä ehtii mukaan Base Campissä osallistujille avataan Itämeren tilan kipukohtia. Sen jälkeen he miettivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa miten hei- dän edustamansa yrityksen osaamista voidaan hyödyntää meren kivun lievittämiseksi. – Ja samalla kehittää omaa toimintaansa ja liiketoimintaansa, Kotsalo-Mustonen täydentää. Seuraavat Base Campit ovat suunnitteilla keväälle Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomessa huhtikuun jälkipuoliskolla pidettävän Base Campin järjestävät yhdessä BSAGn kanssa Kausaali, Dazzle ja FiBS. – Lähetämme yrityksille kutsut, mutta kiinnostuneen kannattaanyt jo ilmoittautua BSAGlle, Anna Kotsalo-Mustonen sanoo. Edelliseen Base Campiin osallistui yritysten liiketoimintajohtoa, joista useimmat veivät idean sitoumuksesta mukanaan. Sitoumukset liittyivät Itämeren rehevöitymisen vähentämiseen, vaarallisten aineiden poistamiseen merestä sekä Itämeritietoisuuden lisäämiseen. BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 13 BSAG:n ilmoitusliite SET Group saavuttanut Itämeren suojelun välitavoitteensa Itämeren suojelulla on keskeinen asema SET Groupin liikestrategioissa. Vuonna 2010 yhtiö teki sitoumuksen Baltic Sea Action Groupin kanssa. Sitoumus on nyt lunastettu ja öljyntorjuntamurtaja-aluksen rakentaminen aloitettu. Suomalaiseen SET Group -ryhmään kuuluvat Southeast Trading, SET Engineering ja SET Petrochemicals Oy, joka on Venäjällä tuotettujen öljy- ja kaasutuotteiden merkittävä jakeluyhtiö Pohjoismaissa ja Baltian alueella. Vuonna 2010 SET Groupin liikevaihto nousi 192 miljoonaan euroon. SET Groupin toimitusjohtaja Kai Paanasella on 25 vuoden kokemus idänkaupasta ja erinomaiset suhteet yhteistyökumppaneihinsa, venäläisiin öljy- ja kaasuteollisuuden päättäjiin. Keväällä 2009 Paananen aloitti keskustelut venäläisen ja suomalaisen öljyntorjuntakaluston tasosta itäisellä Suomenlahdella. Öljyn laivauksia oltiin siirtämässä Virosta itäisen Suomenlahden pohjukkaan rakennettavaan uuteen Venäjän öljysatamaan, mikä lisää merkittävästi öljyhaverin riskiä erityisesti Suomen puolella. – Teettämämme selvityksen mukaan Suomenlahden pohjukan öljyntorjuntakalusto oli täysin riittämätön. Syntyi tarve jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntaaluksen kehittämisestä, Paananen kertoo. – Selvityksen tulokset toimitettiin venäläisille korkean tason päättäjille, ja kesällä 2009 sovimme öljyntorjunta-alusidean kehittämisestä. SET Group on vuosien 2009–2011 aikana toiminut keskeisessä roolissa suomalaisten ja venäläisten alan päättäjien välisissä keskusteluissa, mikä on meidän panoksemme tähän projektiin. Asia otettiin esille myös pääministeritasolla Lappeenrannan EU-Russia Innovation Forum -tapahtumassa toukokuussa 2010, jolloin molempien maiden pääministereiden läsnä ollessa allekirjoitettiin öljyntorjunta-alusta koskeva aiesopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Rosmorport, Sovcomflot, STX Finland, Aker Arctic ja SET Group. Sopijapuolet allekirjoittivat varsinaisen sopimuksen aluksen rakentamisesta marraskuussa 2011. – SET Group lupautui helmikuussa 2010 Öljyntorjunta-alusta koskeva aiesopimus allekirjoitettiin Lappeenrannan EU-Russia Innovation Forum -tapahtumassa toukokuussa 2010. Itämeren tärkeään BSAG-suojeluhankkeeseen. Sitoumuksen mukainen merkittävä välitavoite on nyt saavutettu. Mullistava vinomurtaja Vuonna 2013 valmistuva, Venäjän valtion omistama monitoimialus toimii sekä jäänmurtajana että öljyntorjunta-aluksena. Alus rakennetaan yhteistyössä Arctech Helsingin ja USC:n Kaliningradin telakalla. – Alus on siinä mielessä uraauurtava ja mullistava, että se on maailman ensimmäinen vinomurtaja. Alus pystyy murtamaan jäätä kyljittäin ja keräämään vedessä olevaa öljyä erittäin tehokkaasti. Monitoimialus parantaa merkittävästi Suomenlahden öljyn- torjuntakapasiteettia ja -mahdollisuuksia. – On ilo havaita, että myös Venäjän kuljetus- ja energiasektorilla on ympäristöarvoja painottavia toimijoita. Venäläisen öljyn pitää olla vihreämpää kuin aikaisemmin, lukuisia neuvotteluja korkeimmalla poliittisella tasolla käynyt Kai Paananen sanoo. www.setfinland.fi Mynälahti – Itämeren suuri suomalainen ympäristöhaaste Vuonna 2009 käynnistynyt Mynälahti-hanke on ennakkoluuloton, aktiivisesta kansalaistoiminnasta alkunsa saanut ympäristöprojekti, joka kokoaa Varsinais-Suomen asukkaita, päättäjiä ja yrityksiä Saaristomeren suojelutyöhön. M den ravinteiksi sekä uusiutuvaksi energiaksi. Näin ollen edistämällä biomassojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja kierrättämistä syntyy uutta liiketoimintaa, teknisiä innovaatioita ja työpaikkoja. Samalla parannetaan myös Itämeren tilaa, kansalaisten hyvinvointia sekä energia- ja ravinneomavaraisuutta. Mynälahti-hankkeen paikallistason yhteistyöhön ja innovatiiviseen yritystoimintaan sekä kansalaisvaikuttamiseen perustuva toimintamalli tarjoaa uusia ratkaisuja koko Itämeren tilan parantamiseksi. Mynälahti-hanke on yksi Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksista. YNÄLAHTI on kuin Itämeri pienoiskoossa. Molempia vaivaavat samat ongelmat, joita ovat ennen kaikkea valuma-alueen suuret ravinnemäärät ja rehevöityminen. Maskun, Mynämäen, Naantalin, Taivassalon ja Vehmaan kuntien alueella sijaitseva Mynälahti on Suomen ravinnerikkain merenlahti, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Mynälahteen laskee suurin osa vilja-Suomen ravinnekertymistä, ja siksi se on vesiensuojelun näkökulmasta haastava kohde. Näin ollen lahden kunnostamisella on suuri merkitys koko Saaristomeren tilaan. Yhdessä Saaristomeren suojelurahaston ja Koneen säätiön kanssa Biovakka Suomi Oy, Eurofacts Oy ja Turun ammattikorkeakoulu perustivat Mynälahti-hankkeen, jonka strategisiksi kumppaneiksi liittyivät Varsi- 14 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi nais-Suomesta MTK, ELY-keskus, maakuntaliitto ja Mynälahden valuma- alueen kunnat sekä Sybimar Oy, Meriaura Group ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hanke käynnistyi Varsinais-Suomen Liiton kehitysrahan avulla. HANKKEEN TÄRKEIMPINÄ tavoitteina ovat Mynälahden ja valuma-alueen ravinnepäästöjen merkittävä vähentäminen, ravinteiden kierrätys, ruo’on energiahyödyntäminen sekä luonto- ja virkistyskäyttöarvojen parantaminen. Käytännössä hankkeen puitteissa pyritään edistämään alueen maa- ja karjatalouden uusien ympäristöystävällisempien tuotantomuotojen käyttöönottoa, kosteikkorakentamista, vähäarvoisten kalojen poistokalastusta ja ruovikoiden leikkuuta. REHEVÖITYNEIDEN alueiden ravinnerikkaita ruokoja tullaan hankkeen yhteydessä käsittelemään paikallisesti Biovakan Vehmaan tuotantolaitoksessa maatalou- ➔ Auta Saaristomerta ja liity kasvavaan joukkoomme osoitteessa: www.mynalahti.fi BSAG:n ilmoitusliite Tiesitkö että... Itämeren suolaisemmissa osissa (Ruotsin länsirannikolla) on koralleja. H Ä L Y T Y S 23 ... SUORIEN teollisuusjätevesipäästöjen merkitys Itämeren alueella on vähentynyt verrattuna kuluttajatuotteista peräisin olevien vaarallisten aineiden päästöihin. TUTKIJAT ovat löytäneet ahvenista jäämiä 23 erilaisesta lääkeaineesta. Kaikki mereen joutuvat vaaralliset aineet eivät näy tai haise, ja niiden pitoisuudet voivat olla äärimmäisen pieniä. Yhtä kaikki ne ovat silti nimensä mukaisesti äärimmäisen vaarallisia meren lajistolle – ja myös ihmisille. Lääkeaineiden ainoa oikea hävitystapa on jättää ne apteekkiin. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Colourbox Etsintäkuulutus: VAARALLISIA AINEITA VESILLÄ I – Itämeressä useiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat jopa 20-kertaisia verrattuna koilliseen Atlantiin, Marja Koljonen sanoo. tämeri on maailman saastunein meri. Mutta tiedämmekö, kuinka saastunut se on ja mitä kaikkea meriluonnolle ja ihmiselle vaarallista meri kätkee sisäänsä? – Tiedot vaarallisten aineiden lähteistä ja päästöistä sekä niiden esiintymisestä ja vaikutuksista meriympäristössä ovat puutteellisia. Mutta kyllä niistä niin paljon tiedetään, että syytä vakavaan huoleen on, BSAG:n ohjelmajohtaja Marja Koljonen sanoo. Vaarallisista aineista tiedetään mm., että ne aiheuttavat merien eläinlajistolle kehitys- ja käyttäytymishäiriöitä sekä vaikuttavat niiden lisääntymiseen ja immuunijärjestelmään. Myös se tiedetään, että Itämeri on erityisen haavoittuvainen mataluuden, alhaisen suolapitoisuuden ja veden hitaan vaihtuvuuden vuoksi. Lisäksi matala biodiversiteetti ja lyhyet ravintoketjut ovat Itämeren ”ominaisuuksia. – Juuri tällaisissa olosuhteissa organismit ovat erityisen herkkiä. Ja vielä kun Itämeressä useiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat jopa 20-kertaisia verrattuna koilliseen Atlanttiin, niin ei pitäisi olla vaikea ymmärtää minkälaisesta uhasta on kysymys. Ahvenissa lääkeainejäämiä Meren lajistolle vaaralliset aineet eivät läheskään aina ole vaarallisia ihmisille. Esimerkiksi ruotsalaisen MistraPharma -säätiön tutkimuksen mukaan tietyt ehkäisypillereissä käytetyt hormonit heikentävät sammakoiden kykyä lisääntyä Itämerestä mitatuissa pitoisuuksissa. Hälytyskellojen soittoon yhtyvät myös ruotsalaistutkijat, jotka ovat löytäneet ahvenista 23 erilaista lääkeainejäämää. Jätevedet kulkevat puhdistamoiden kautta, mutta ne eivät nykyisellään pysty poistamaan lääkeainejäämiä. – Lääkkeitä ei tietenkään saa hävittää wc:n kautta, vaan niiden ainoa oikea hävitystapa on palautus apteekkiin. Mutta koska lääkeainejäämiä kulkee mereen myös elimistön kautta, jätevesipuhdistamoita tulisi kehittää niin, että ne poistavat myös pysyviä orgaanisia yhdisteitä, Koljonen sanoo. Lääkeainejäämien meriluonnolle aiheuttamiin vaaroihin on kiinnitetty huomiota vasta suhteellisen lyhyen ajan, luultavasti mm. vaikean analytiikan vuoksi. Toinen suhteellisen vasta löydetty aineryhmä on tekstiilien ja nahan kosteutta sekä likaa hylkivien ominaisuuksien aikaansaamiseksi käytetyt aineet. Nämä ominaisuudet saadaan usein aikaan käsittelemällä materiaalit perfluoratuilla, niin sanotuilla PFOS-yhdisteillä. Perfluorattujen yhdisteiden tunnusmerkkeinä ovat kosteuden, lian ja öljyn hylkimisen lisäksi erittäin hidas hajoaminen ja tehokas tarttuminen eliöihin. PFOS-yhdisteiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti mm. aineenvaihduntaan ja lisääntymisterveyteen. Ne ovat myös hyvin leviäviä, sillä niiden jättämiä jälkiä on löytynyt niin Kalifornian delfiineistä, Pohjoisnavan jääkarhuista kuin Itämeren hylkeistä. EU:N ja Helsinki komission (HELCOM) vesiympäristölle erityistä huolta aiheuttaviksi vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja yhdisteitä käytetään mm. veneiden pohjamaaleissa, muoveissa, palonestoaineena ja kosmetiikassa. Vaikka EU ja muutamat muut teollistuneet maat ovat ryhtyneet rajoittamaan perfluorattujen kemikaalien käyttöä, tuotanto ja käyttö jatkuu laajalti. – Kolmansista maista EU:hun tuo- tavat kemikaalituotteet ja esineet, jotka sisältävät kiellettyjä yhdisteitä muodostavat suuren ongelman. Täytyy myös muistaa, että vaarallisia aineita joutuu mereen koko se elinkaaren ajan – valmistuksesta, käytöstä aina hävittämiseen asti, Marja Koljonen sanoo. Tuore amerikkalaistutkimus (Philippe Grandjean, Harvard School of Public Health in Boston) osoittaa, että ihmisen vereen kertyneet perfluoratut yhdisteet voivat heikentää rokotusten, muun muassa jäykkäkouristusrokotuksen, tehoa. Tämä saattaa olla merkki siitä, että yhdisteet vahingoittavat elimistön puolustusjärjestelmää vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Vastaava vaikutus on aiemmin todettu PCByhdisteillä. Tutkimuksen mukaan perfluorattujen yhdisteiden vaikutus oli paljon PCB-yhdisteiden vaikutusta voimakkaampi. We also move attitudes. Uudessa matkustajalaivassa yhdistyvät upea muotoilu ja vihreät arvot As part of our environmental programmes and, in particular, to safeguard the Baltic Sea, a number of special Niemi® containers are readily standing by, fully equipped for eliminating damages caused by oil leaked into water. www.vikingline.fi BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 15 BSAG:n ilmoitusliite Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua niin maalla kuin merelläkin – kaikkialla, missä tavara liikkuu. Cargotecin tytärbrändit Hiab, Kalmar ja MacGregor tunnetaan kuorman- ja lastinkäsittelyalan johtavina brändeinä ympäri maailmaa. – Vastuullisen toiminnan täytyy näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa, Matti Sommarberg sanoo. Cargotec edistää ympäristöystävällisempää lastinkäsittelyä Voivatko kestävän kehityksen mukaiset arvot ja taloudellisen tuloksen tekeminen käydä käsi kädessä? Cargotecin teknologiajohtaja Matti Sommarbergin mielestä voivat. Cargotecissa uskotaankin, että ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen edistää liiketoimintaa. H arvalla koneenrakentajalla on yhtä ratkaiseva osa globaalille taloudelle kuin Cargotecilla. Yrityksen lastinkäsittelyyn kehitettyihin ratkaisuihin voi törmätä melkein missä tahansa maailman tavaraliikenteen solmukohdassa, kuten satamissa, terminaaleissa tai jakelukeskuksissa. – Päätehtävämme on auttaa asiakkaitamme pitämään tavaravirrat liikkeessä ja varmistaa, että maailmanlaajuinen kuljetusketju ei pysähdy, Matti Sommarberg sanoo. Cargotecin ratkaisut koostuvat ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteista, satamien kontinkäsittelylaitteista, raskaan teollisuuden käyttämistä materiaalinkäsittelylaitteista sekä laivojen lastinkäsittely- ja offshore-lastinkäsittelyratkaisuista. Cargotec on jo vuosien ajan panostanut voimakkaasti kestävän kehityksen arvojen mukaisten energiatehokkaiden, turvallisten ja älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen. – Tietysti otamme kestävän kehityksen huomioon myös omassa toiminnassamme, mutta merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät tuotteitamme, Matti Sommarberg sanoo. Suuria säästöjä ja pieniä päästöjä Yritys ei kuitenkaan voi toimia pelkästään kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Sen on otettava huomioon myös taloudelliset näkökulmat. Sommarberg ei näe ristiriitaa näiden kahden välillä, vaan kehitystyönsä ansiosta Cargotec voi sekä parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä että kantaa vastuunsa ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista, ja menestyä samalla itsekin. ”Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät tuotteitamme.” – Tuloksemme ja kilpailukykymme ovat tietysti riippuvaisia kyvystämme auttaa asiakkaita menestymään. Uskomme, että parhaiten teemme sen kehittämällä kustannus- ja energiatehokkaita ratkaisuja heidän käytettäväkseen. Samalla tuemme kestävää kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Cargotecin kehittämät Pro Future™ -tunnuksella varustetut ratkaisut ovat oiva esimerkki ympäristöarvojen ja kilpailukyvyn kohtaamisesta. Pro Future™ on tunnus laitteille, joiden avulla voidaan sekä laskea polttoainekustannuksia että säästää luontoa. Tunnuksen on saanut mm. maailman ensimmäinen hybriditeknologiaa hyödyntävä konttilukki, jonka alhainen polttoaineenkulutus vähentää hiilidioksidipäästöjä vuositasolla jopa 50 tonnia. Eurojen tai dollareiden säästö riippuu sitten polttoaineen hinnasta, joka ei viime vuosina ole ollut laskusuunnassa. Toinen esimerkki ympäristön ja rahan onnistuneesta kohtaamisesta ovat Cargotecin kehittämät älykkäät, pitkälle automatisoidut logistiset ratkaisut kuten automatisoidut satamat. Ne pienentävät toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä parantavat käyttöturvallisuutta ja vähentävät operoinnissa käytettävien resurssien tarvetta. Ympäristövaikutusten pienentäminen yhdistyy laitteiden elinkaaren kokonaistaloudellisuuteen myös Cargotecin kasvavalla liiketoiminta-alueella huolto- ja koulutuspalveluissa. – Tuotteiden eliniän kattavan huoltosopimuksen lisäksi järjestämme asiakaskoulutusta mm. taloudellisessa ajossa, jonka avulla kuljettajat oppivat vähentämään polttoaineen kulutusta merkittävästi. Samalla päästöt vähenevät. Säästöä tulee myös huoltokustannuksissa ja laitteet kestävät kauemmin, Matti Sommarberg sanoo. Cargotecin BSAG-sitoumus ■■ Cargotec on asettanut useita ympäristötavoitteita, joilla se pyrkii lisäämään tietoisuutta Itämeren suojeluun ja ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Toimitusketjun eri vaiheille on määritetty omat tavoitteensa, ostotoiminnasta ja komponenttien logistiikasta aina itse tuotteisiin ja niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön asiakkaan toiminnassa. Cargotecin tavoitteena on aloittaa ja pitää yllä keskustelua toimenpiteistä yrityksen vaikutusalueella. Esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä: 16 BSAG – Ratkaisuja Itämeren hyväksi 1. Energiatehokas tuotanto Pyrimme löytämään kaikilla toimipaikoillamme energiatehokkaita ratkaisuja mm. lämmityksessä, valaistuksessa ja kierrätyksessä. Esimerkiksi Puolassa sijaitsevalla uudella kokoonpanotehtaalla on otettu käyttöön uudenaikaiset jätteenkäsittely- ja kierrätysmenetelmät. 2. Kestäviä tuotteita ja kunnossapitoa Itämeren alueen tuotantolaitoksissa valmistettavien tai suunniteltavien tuotteiden tärkeitä ominaisuuksia ovat polttoainetaloudellisuus, turvallisuus, entistä parempi huolletta- vuus ja pienemmät ympäristövaikutukset. Tämä vastaa myös markkinoiden kysyntää. Merenkulun alalla tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi Cargotecin sähköiset nosturit ja lastiluukut, jotka vähentävät öljyvuotojen riskiä. 3. Tuotteiden ympäristöystävällistä käyttöä koskeva koulutus ja tiedotus Cargotec neuvoo ja opastaa asiakkaitaan nykyisten ja uusien, innovatiivisten laitteiden turvallisemmassa ja ympäristöystävällisemmässä käytössä. Näin pyritään vähentämään lastin- ja kuormankäsittelyn aiheuttamia ympäristöongelmia Itämeren alueella. www.cargotec.com
© Copyright 2024