Puhdas Itämeri -uutiset 1 / 2013 10 vuotta Itämeren puolestapuhujana Gergiev sähköisti tunnelman Helsingin Musiikkitalossa – maestro esiintyi täydelle salille John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hyväntekeväisyyskonsertissa Ennen varsinaista konserttia säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen ja Valeri Gergijev virittivät yleisöä Itämeri-tunnelmaan: ”Myös musiikin ja kulttuurin avulla on mahdollisuus tuoda näkyvyyttä yhteiselle asiallemme, Itämeren suojelulle.” Juha Nurminen kiitti yleisöä ja säätiön yhteistyökumppaneita, jotka konserttiin osallistumalla tukivat säätiön työtä. www.puhdasitameri.fi Tunnelma oli juhlava, kun Pietarin Mariinski-teatterin taiteellinen johtaja, maestro Valeri Gergijev esiintyi ensimmäistä kertaa Helsingin Musiikkitalossa helmikuun 26. päivänä. Maestro johti Puhdas Itämeri -konsertissa Helsingin kaupunginorkesteria pro bono -lahjoituksena John Nurmisen Säätiölle. Gergijev saapui Helsinkiin konserttipäivänä. Itämeren puolestapuhujaksi sitoutunut huippukapellimestari johti konsertin Pietarissa maanantaina, matkusti tiistaiaamuna Helsinkiin ehtiäkseen Puhdas Itämeri -konsertin kenraaliharjoituksiin, ja palasi jälleen keskiviikkoaamuna Pietariin ehtiäkseen seuraavan konserttinsa harjoituksiin ajoissa. Ennen Helsingin kenraaliharjoitusta hän totesi Yleisradiolle antamassaan haastattelussa: ”Me muusikot voimme kantaa kortemme kekoon Itämeren suojelussa. Minä itse käyn noin 30–40 maassa vuosittain, joten en voi tietenkään tehdä tätä koko ajan. Mutta tänä yhtenä päivänä teen parhaani Itämeren hyväksi.” Itämeri on jo pitkään ollut lähellä Gergijevin sydäntä. Alun perin hän vihkiytyi Itämeren suojeluun kapellimestari Esa-Pekka Salosen johdattamana. Molemmat kapellimestarit olivat käynnistämässä Tukholman Itämerifestivaali-tapahtumaa vuonna 2003 ja esiintyvät siellä vuosittain. Ajatus yhteistyöstä säätiön ja huippukapellimestarin välillä virisi kolme vuotta sitten, jolloin Gergijev ja John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen tapasivat Japanissa. Gergijev vaikuttui tuolloin säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden saavuttamista konkreettisista tuloksista mm. kotikaupungissaan Pietarissa. • English version of this newsletter available at www.cleanbalticsea.fi MAX EDIN Kuten Tshaikovskin pianokonsertto, myös Sibeliuksen sinfonia oli yleisölle ja orkesterille tuttu ja rakas. Helsingin kaupunginorkesteri soitti innoittuneesti ja vahvasti Gergievin latautuneessa otteessa. PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 1 / 2013 · 2 Konsertin musiikiksi oli valittu sekä suomalainen että venäläinen klassikkoteos, Tshaikovskin pianokonsertto nro 1 ja Sibeliuksen sinfonia nr. 1. Maestro Valeri Gergijevin toivomuksesta solistina esiintyi puolalainen pianisti. ”Suomi, Venäjä ja Puola ovat kaikki avainasemassa Itämeren suojelussa.” Puolan suurlähetystön avulla yhytetty pianisti Krzysztof Jablonski lensi konserttia varten Kanadasta ja esiintyi myös pro bono -lahjoituksena. Myös kriitikot kiittivät Konsertin saama huomio valtalehdissä oli suopeaa. Hufvudstadsbladetin Mats Liljeroos piti tutun ja turvallisen ohjelmiston valintaa hyvänä ratkaisuna konsertissa, jossa tavoitteena on houkutella suuri yleisö paikalle. Tshaikovskin pianokonserton hän totesi joka tapauksessa olevan omassa genressään yksi elinvoimaisimmista teoksista, ja Krzysztof Jablonski tulkitsi sen hienosti. Sibeliuksen kaikkein ”tshaikovskilaisin” sinfonia sai Liljeroosin mukaan lisäväriä Gergievin intensiteetistä ja läsnäolosta, johon Helsingin kaupunginorkesteri silminnähden tempautui mukaan. ”Gergievillä on epäilemättä erityinen estetiikan taju,” toteaa Liljeroos. Myös HS:n Samuli Tiikkajan mukaan konsertissa oli ”erikoista säpinää ja valppautta”. Yle taltioi konsertin ja se nähdään Yle Teemalla helatorstaina 9.5.2013. www.puhdasitameri.fi Lähtökohtana maestron Helsingin-vierailulle ja lahjoitukselle oli maestron usko siihen, että musiikin ja kulttuurin keinoin voi saada Itämeren suojelun kiireellisyydelle näkyvyyttä. Maestro korosti konkreettisten tekojen tärkeyttä: ”Tämä konsertti on minun vetoomukseni tekojen puolesta.”Varsinainen konsertti alkoi väkevissä tunnelmissa. Pianisti Krysztof Jablonski soitti intohimoisesti ja herkästi. Yleisö oli myyty jo ensimmäisen encoren jälkeen, joka oli Frederick Chopinin c-molli etydin nro 12 opuksesta 10, joka tunnetaan myös ”Vallankumousetydinä”. Toisena encorena Jablonski soitti vielä Chopinin As-duuri -poloneesin opuksesta 53. Kuten Tshaikovskin pianokonsertto, myös Sibeliuksen sinfonia oli yleisölle ja orkesterille tuttu ja rakas. Helsingin kaupunginorkesteri soitti innoittuneesti ja vahvasti Gergievin latautuneessa otteessa. Vedenalaiset kuvat täydensivät tunnelmaa Konserttiyleisö sai musiikin lomassa nauttia Jukka Nurmisen vedenalaisten valokuvien tunnelmista. Kuvat paitsi tarjosivat yleisölle ainutkertaisen taide-elämyksen, myös muistuttivat konsertin teemasta. Nurminen lahjoitti kuvat säätiön käyttöön Puhdas Itämeri -konserttia varten. Jukka Nurmisen valokuvanäyttely Vedenalainen Saaristomeri oli esillä Musiikkitalon Päälämpiössä maaliskuun puoleenväliin asti. Konsertin jälkeen Gergijev kommentoi iltaa: ”Fantastinen konserttitalo, fantastinen yleisö, fantastiset kuvat. Kello seitsemän ja yhdeksän välinen aika omistettiin musiikille. Älkäämme kuitenkaan unohtako, että tämänkin jälkeen Itämeren tila vaatii huomiota ja konkreettisia tekoja.” Konsertin tuotto ohjataan kokonaisuudessaan säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin. Lipputuotoista (hieman yli EUR 130 000) vähennetään mm. Musiikkitalon vuokra ja muut Musiikkitalon kulut, Helsingin kaupunginorkesterin esiintymispalkkio, taiteilijoiden matkakulut sekä MAX EDIN Puola, Suomi ja Venäjä avainasemassa Itämeren suojelussa PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 1 / 2013 · 3 TUULA PUTKINEN konsertin tuotanto-, myynti- ja markkinointikulut, jotka pyrittiin pitämään mahdollisimman alhaisina. Säätiö ei saanut erillistä tukea konsertin kulujen kattamiseksi. Säätiön asiamies Erik Båsk totesi konsertin jälkeen: ”Olemme saaneet ylitsevuotavaa kiitosta yleisöltä ja tukijoiltamme. Kyseessä oli ensimmäinen järjestämämme konsertti, jossa meillä oli kaksi tavoitetta: saada Itämeren ääni kuuluville musiikin kautta sekä varainhankinta säätiön projekteille. Vaikka emme saaneet erillistä tukea konsertin kulujen kattamiseksi, saimme kuitenkin kerättyä tuntuvan summan hankkeisiimme. Erityisesti tuleekin tukijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme lisäksi kiittää koko sitä suurta yleisöä, jotka myötävaikuttivat konsertin onnistumiseen ostamalla konserttiliput.” Itämeren tila ja Suomen ympäristöongelmat puhututtivat Raumalla Meremme tähden -tapahtuma Raumalla houkutteli kuulijoita Säätiön Tankkeriturva-hankkeen johtaja Pekka Laaksonen kertoi ENSI-palvelun käyttöönoton etenevän suunnitelmien mukaisesti: maaliskuun alussa palvelu oli käytössä neljällä Neste Oilin tankkerilla. Säätiön rahastoraportti 1/2013 julkaistaan maaliskuussa. Raportissa kerrotaan Puhdas Itämeri -hankkeiden viiimeisimmät edistysaskeleet sekä Puhdas Meri -rahaston tilanne. www.puhdasitameri.fi www.puhdasitameri.fi Maaliskuun 13. päivänä nyt toista kertaa järjestetty Meremme tähden -tapahtuma Raumalla houkutteli jälleen yli 600 kuulijaa Rauman jäähalliin. Erityisaiheina olivat Itämeren suojelun lisäksi kalastus, jokamiehen vaikuttamismahdollisuudet ja ilmastonmuutoksen vaikutus Itämereen. Tapahtumassa, jonka primus motorina toimii Raumanmeren Rotaryklubi, esiintyi ympäristön- ja merensuojelun asiantuntijoita ja aktiiveja sekä elinkeinoelämän edustajia. Säätiöstä mukana olivat Tankkeriturva-hankkeen johtaja Pekka Laaksonen sekä säätiön fosforinpoistohankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi käsitteli esityksessään Talvivaaran oppeja. Hän totesi, että Talvivaaran tapauksessa aliarvioitiin mittakaavan merkitystä kun pilottimittakaavasta siirryttiin suoraan teolliseen tuotantoon. Kokonaiskuva jäi muodostamatta, kun Kainuun aluekehityksen merkitys korostui ympäristöasioiden kustannuksella. Kauppi totesi, että yhteiskunnan ja lainsäädännön on luotava puitteet kestävyyden monipuoliseen ja huolelliseen arviointiin. Kaupin mukaan Raumankin tilaisuus on siitä hyvä esimerkki, että monesti mahdollisuudet nähdään paremmin alueellisella tasolla. Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Seppo Knuuttila kiinnitti huomion Itämeren alueen aikapommiin, Itämeren alueen lannoitehtaiden kipsikasoihin. Fosforit-tehtaan tilanne Kingiseppissä Luoteis-Venäjällä on saatu kuriin, mutta se ei riitä. Knuuttila muistutti myös yleisöä siitä, että Suomella riittää työtä omien päästöjen leikkaamisessa. Esimerkiksi Saaristomeren alueella mahdollisuus vähentää mereen tulevaa ravinnekuormaa muualta kuin maataloudesta ovat varsin marginaaliset. ”Asutusten ja teollisuuden päästöt vesistöön on kyllä meillä saatu aika hyvin kuriin, mutta maatalouden kuormitus on edelleen samassa tilanteessa kuin 2007, jolloin asetettiin kansalliseksi tavoitteeksi vähentää kolmannes maatalouden päästöistä vuoteen 2015 mennessä. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan,” Knuuttila totesi. Loppupaneelissa todettiin, että Talvivaaran tilanne sekä Eurajoen kunnallisen jätevedenpuhdistamon yhä jatkuvat ohijuoksutukset muistuttavat karulla tavalla Suomen olevan kaukana ns. vihreän talouden edellakävijyydestä. Keskusteluun nousi myös maatalouden ympäristötukien tehottomuus. Keskustelussa säätiön Marjukka Porvari peräänkuulutti poliittista radikaaliutta maatalouden päästöjen leikkaamiseksi. Niin kauan kuin PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 1 / 2013 · 4 TUULA PUTKINEN Suomessa kasvatetaan peltopinta-alaa, ei voida haaveilla päästöjen vähenemisestä. Halvan lihantuotannon sijaan olisi tärkeä satsata eettiseen ja kestävämpään lihantuotantoon. Lihansyöntiä ei tarvitse lopettaa, mutta sitä voi vähentää ja lihaksi pyrkiä valitsemaan kestävällä tavalla tuotettua lihaa. Steam John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden avaintukijaksi John Nurmisen Säätiö oli mukana Venemessuilla Helsingin Messukeskuksessa 8.–17.2.2013. Vene 13 Båt on Pohjois-Euroopan suurin venealan tapahtuma.Säätiö oli mm. mukana Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n, Suomen Messujen ja Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV) koordinoimilla koululaisryhmäkierroksilla. Säätiön osastolla meribiologi Miina Mäki kertoi koululaisille Itämeren haavoittuvasta ekosysteemistä ja Itämeren suojelukeinoista. UUTISKIRJEESTÄ Olemme postittaneet tämän uutiskirjeen rekisterissämme oleville tilaajille sekä yhteistyökumppaneillemme. Mikäli et jatkossa halua uutiskirjettämme, ilmoita asiasta John Nurmisen Säätiöön Tuula Putkiselle (tuula.putkinen@jnfoundation.fi). Steam ja John Nurmisen Säätiö ovat sopineet vuoden 2013 kattavasta yhteistyöstä. Yrityksen rahallinen tuki John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille muodostuu Steamin järjestelmästä lähetettyjen tekstiviestien perusteella. Steam ohjaa jokaisesta vuoden 2013 aikana lähetetystä tekstiviestistä osuuden säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin. Viime vuonna tuen kokonaismäärä oli yli 12 000 euroa ja sitä tavoitellaan myös tämän vuoden osalta. Rahallisen tuen lisäksi Steam tarjoaa maksutta tekstiviestikeräys palvelun säätiön käyttöön. Sopimuksen myötä Steam nousee John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden avaintukijaksi. Roope-lipas innosti äänestämään – Nordea tempaisi 150-vuotisjuhlavuotenaan Itämeren hyväksi Roope-lipas oli kisan ehdoton suosikki ja vei voiton ylivoimaisesti yli 7 000 äänen turvin. Säätiön asiamies Erik Båsk (vas.) vastaanotti Nordean lahjoituksen Thomas Pimenoffilta. Olemme myös kiitollisia parannusehdotuksista ja palautteesta. Nordea juhlisti viime vuonna 150-vuotista taivaltaan monin tavoin, mm. järjestämällä lipasäänestyksen kaikkien aikojen suosituimmasta pankkilippaasta. Mukana oli monille suomalaisille tuttuja lippaita SYP:in, KOP:in ja Meritan ajoilta. Jokainen lipasäänestykseen osallistunut teki samalla hyvän työn, sillä Nordea sitoutui lahjoittamaan euron per ääni John Nurminen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille aina 15 000 euron keräystavoitteeseen asti. Keräystavoite jopa ylittyi lopulta ja ääniä annettiin kaikkiaan 17 128. Suomen PwC teki 10 000 euron joululahjoituksen John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille Puhdas Itämeri -blogi Lue Fortumin T&K-johtajan Heli Antilan mietteitä kestävästä kehityksestä http://www.puhdasitameri.fi/ Käy tykkäämässä säätiön Puhdas Itämeri -sivustoa osoitteessa http://www.facebook.com/puhdasitameri Itämeri voidaan vielä pelastaa. Toimi Itämeren hyväksi tekemällä lahjoitus John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille www.lahjoitapuhdasitameri.fi Suomen PwC:n henkilökunta äänestää vuosittain kohteen, jolle lahjoitetaan 10 000 euron suuruinen jouluraha. Äänestyksen kohteet valitaan pääosin PwC:n Avoin raportti -kilpailuun osallistuneista ja kilpailussa hyvin menestyneistä yhdistyksistä ja säätiöistä. Vuonna 2012 äänestyksessä vei voiton John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hanke. Säätiön vuoden 2011 vuosikertomus sai kunniamaininnan PwC:n Avoin Raportti -kilpailun suurten yhdistysten ja säätiöiden sarjassa. Arvosteluperusteissa kiitettiin raportin selkeyttä: mm. säätiön hankkeiden tukijoista ja varainhankinnasta sekä varojen käytöstä oli kerrottu selkeästi. Rahaston nimi Puhdas Meri -rahasto Kotimaan maksut NORDEA 159630-76523 FI32 1596 3000 0765 23 NDEAFIHH Keräyslupa John Nurmisen Säätiö/Poliisihallitus 2020/2012/4285, 10.1.2013/10.1.2013 - 31.12.2014, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta