Asiakaslehti 2/2009 - Nurminen Logistics
Asiakaslehti 2/2009 2/2009 2 6 8 11 8 12 18 12 16 18 20 Paperikone paloina Venäjälle Nurminen kuljetti yli 126 Vaahto Pulp & Paper Machineryn konttia Venäjälle. Uusi logistiikkakeskus Haminaan Nurmisen toiminta Haminan satamassa vahvistuu. Talviolympialaiset kesäkaupungissa Sotšin talviolympialaiset 2014 vaativat valtavia investointeja. Asiakastapaaminen: Katharina Ranz Katharina Ranz ymmärtää hyvien yhteistyökumppanien arvon. Sidonta ei ole sivuseikka Kuorman sidonnan suunnittelu ja toteutus ovat osa onnistunutta kuljetusta. Kalusto kunnossa Vuosaaren-logistiikkakeskuksessa on kunnon trukit. Kaikki paitsi samba on turhaa Seija Hummelin-Uusilehdon harrastuksen vuosittainen kohokohta on Helsingissä järjestettävä sambakarnevaali. Autoklaaveja Latviasta Valko-Venäjälle Suomi on toimiva portti sekä itään että länteen Vuosaaren satamassa järjestettiin lokakuun alussa Koillis-Aasian kauppayhdistyksen seminaari, jossa pohdittiin Suomen roolia toisaalta porttina Aasian ja Venäjän välisessä kaupassa ja toisaalta Venäjän kautta kulkevan tavaran reittinä länteen. Tilaisuuteen osallistuneet japanilaiset arvovieraat uskoivat Suomen vahvuuksiin ja kannustivat suomalaisia rohkeammin tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita meillä logistiikka-alalla on ja joita olemme jo pitkään kehittäneetkin. Venäjän tuonnin arvosta kulki vuonna 2008 yli 30 prosenttia Suomen kautta, ja mikäli tahtoa on, voimme nostaa tätä lukua entisestään. Suomella on Venäjän kanssa yli 1 300 kilometrin mittainen raja, joka toimii hyvin. Esimerkiksi Aasiasta voidaan toki tuoda tavaraa Venäjälle ja muihin IVY-maihin suoraan rautateitse tai laivoilla, mutta erityisesti turvallisuutta, rajamuodollisuuksien sujuvuutta ja pitkäaikaisen logistisen kokemuksen mukanaan tuomaa palvelukykyä arvostavien kannattaa käyttää Suomea porttina kyseisiin maihin. Logistinen infrastruktuurimme on kunnossa: satamat, tiet, rautatiet ja terminaalit toimivat. Satamamme eivät mene tukkoon edes talouden taas käännyttyä nousuun, maantie- ja rautatiekuljetukset satamista eteenpäin toimivat ja turvallisuusnäkökulmiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Myös palvelun laatu ratkaisee sen, m itä kautta tavaraa kuljetetaan. Osaava ja palvelunhaluinen henkilöstö pystyy toimimaan sovitusti myös silloin, kun keikka ei ole ihan helpoimmasta päästä. Tämän lehden sivuilla 2–5 esitelty Vaahto Pulp & Paper Machineryn vaativa projektikuljetus on hyvä esimerkki siitä, että Nurmisella panostetaan asiakkaiden arvostamaan laatuun ja osaamiseen. Alan toimijoita on muuallakin Suomenlahden ympärillä, mutta kaikkia esimerkiksi lisäkapasiteetin rakentamiseen liittyviä ongelmia ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. Ajan kanssa ongelmat kuitenkin ratkeavat varmasti, mikä on kaikille Itämeren alueen toimijoille pelkästään hyvä asia. Kysyntä on Venäjällä niin suurta, etteivät yksittäiset satamat pysty alueen logistisia tarpeita täyttämään, ja siksi kaikkia toimivia satamia tarvitaan jatkossa. Liikenne suuntautuu nyt pääosin itään, mutta tulevaisuudessa virta on varmasti kaksisuuntainen, kun tavaraa ryhdytään yhä enenevässä määrin valmistamaan myös Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Maailma muuttuu koko ajan, ja muutos synnyttää aika ajoin taloudellisia ja teknisiä ongelmia ja uhkakuvia. Nurminen Logistics ei ole kuitenkaan jäänyt niitä ihmettelemään, vaan on ollut koko pitkän historiansa ajan ja on myös nyt valmis tarttumaan entistä hanakammin toimeen. Yhtiön palvelutarjonta kattaa koko Itämeren alueen, ja rautatiekuljetuksia tarjoamme myös Venäjän ja muiden IVY-maiden sisäisessä liikenteessä. Pietarin alueen satamatkaan eivät ole meille uhka, vaan mahdollisuus kehittää omaa toimintaamme. Lasse Paitsola President and CEO kuvat: Veikko Somerpuro Pääkirjoitus 2 Teksti: Niina Haasola Kuvat: Veikko Somerpuro Paperikone paloina Venäjälle Vaahto Pulp & Paper Machinery sai elokuussa 2008 tilauksen kokonaisen paperikonelinjan toimituksesta Kaman paperitehtaalle Venäjälle. Projektin läpivienti tarkoitti yli 126 kontin kuljettamista, perinpohjaista paneutumista tullauksen saloihin ja ympäripyöreitä työpäiviä. Projektin kulkua helpotti luotettava ja kokenut logistiikkakumppani. Vaahto Pulp & Paper Machineryn projektikontit kuljetettiin Venäjälle Nurmisen kontti-avovaunuilla. Vaahto Pulp & Paper Machineryn saamaan tilaukseen kuului vanhan sanomalehtipaperikoneen täydellinen uudistaminen ja koneen muuttaminen päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistavaksi LWC-linjaksi. Tilauksen arvo oli yli 30 miljoonaa euroa, ja kyseessä oli suurin projekti Vaahto Pulp & Paper Machineryn yli 130-vuotisessa historiassa. Kaman paperitehdas, joka on osa InvestLesProm Groupia, sijaitsee Permin alueella Ural-vuoriston juurella noin 3 000 kilometrin päässä Helsingistä. Vaikka Vaahto Pulp & Paper Machinery oli tehnyt aiemminkin kauppaa Venäjälle, merkitsi projektin läpivienti yhtiön toiminnalle uusia logistiikkahaasteita. – Aloitimme sisäiset logistiikkapalaverit tähän projektiin liittyen viipymättä loka-marraskuussa, ja logistiikkaan liittyvät tarjouspyynnöt jätettiin 4 Suurin osa kuljetuksista lähti Vuosaaren satamassa sijaitsevasta Nurmisen logistiikkakeskuksesta. t ammikuussa 2009. Myyntipäälliköllämme Jari Kylliöllä oli kontakteja myös Nurminen Logisticsiin, ja niinpä Nurminenkin pääsi mukaan tarjouskilpailuun. Sen tarjoama hinta ei poikennut radikaalisti muista, mutta tarjous erottui edukseen erityisesti siksi, että hinnoittelu oli yksinkertaisin. Selkeä hinnoittelu ja kaikkien palveluiden saaminen yhdeltä luukulta helpotti valtavasti, kertoo Vaahdon logistiikkakoordinaattori Mikko Hiltunen. Hän hoiti vaativan projektin logistiikan ja valvoi, että toimitettavat tavarat merkitään ja kontitetaan oikein. Lisäksi hänellä oli vastuullaan alihankkijoiden lähetysten koordinointi. Kokonaisvastuu projektista oli projektipäällikkö Antero Salmisella. – Jos kaikista eri kontteihin liittyneistä kuljetuksista, varastoinneista ja lastauksista olisi tullut oma lasku Nurmisen tarjoaman konttikohtaisen kokonaispaketin sijaan, olisi laskujen hoitaminen ollut todella hankalaa, kertoo projektiassistentti Suvi Valtonen, joka hänkin oli mukana projektissa alusta loppuun. Hänen vastuullaan oli projektin vientidokumentaation hoitaminen. Tarjousten vertailun yhteydessä Mikko Hiltunen oli myös yhteydessä Nurmisen muihin asiakkaisiin, ja heidän antamiensa suositusten sekä tarjotun palvelun kokonaisvaltaisuuden perusteella projekti haluttiin antaa Nurmisen hoidettavaksi. Odottamattomat käänteet testaavat osaamisen Vaahdon ja Nurmisen yhteistyö aloitettiin aloituspalaverilla, jossa käytiin yhdessä läpi muun muassa, mitä asiakas Nurmiselta projektiin liittyen odottaa, täytettiin Nurmisen toiminnanohjausmallin mukainen lista sekä asiakkaan että Nurmisen velvollisuuksista ja sovittiin asiakkaan ja Nurmisen väliset yhteydenottokanavat. Projektien kulkua helpottaa se, että Nurminen pyrkii antamaan kullekin asiakkaalle yhteyshenkilöksi ”oman huolitsijan”, joka hoitaa kyseistä projektia alusta loppuun. Tällä kertaa kaikki ei kuitenkaan valitettavasti mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sillä nimetty yhteyshenkilö vaihtui sairausloman vuoksi. – Mikään asia ei kuitenkaan jäänyt missään vaiheessa ”seisomaan”, vaan päinvastoin minulla oli aina se tunne, että vastaus tuli Nurmiselta nopeasti ja mikä tärkeintä, asiantuntevasti, Suvi Valtonen kuitenkin toteaa. Projektin alussa kysyttävää olikin usein, sillä näin suuren projektin toimittaminen rautateitse Venäjälle oli Vaahto Pulp & Paper Machinerylle uutta. – Erityisesti osastopäällikkö Katariina Törnqvistin ja tullausasiantuntija Mimmi Jokisen tullausosaaminen tekivät tässä vaiheessa minuun vaikutuksen, Valtonen kiittää nurmislaisten osaamista. Kuten yleensä tapahtuu, tuli tässäkin projektissa vastaan yllättäviä käänteitä. – Toimituksen lähetysaikaa jouduttiin loppuasiakkaan pyynnöstä lyhentämään kolmella viikolla. Sen sijaan, että ensimmäiset kontit olisivat lähteneet heinäkuun alussa, ne lähtivätkin vasta heinäkuun viimeisellä viikolla. Kuljetuksia ei voitu venyttää pidemmälle, vaan kaikki oli saatava toimitettua alkuperäisen aikataulun mukaan. Tämä tarkoitti muutoksia myös vientidokumentteihin, Hiltunen ja Valtonen toteavat. – Onneksi myös Nurmisella pystyttiin kuitenkin vastaamaan uuteen tilanteeseen, ja pysyimme hyvin aikataulussa. Vaahdon Hollolan ja Tampereen verstailta lähetettyjä kontteja oli tässä projektissa 27 kappaletta, loput tulivat alihankkijoilta. Vaikka Hollolasta lähtenyt konttimäärä oli kokonaisuudesta pieni osa, se sisälsi pääosan avainkomponenteista ja vastasi lähes puolta toimituksen arvosta. – Kaikki Vaahdon ja alihankkijoiden kontit kerättiin Nurmisen terminaaleihin odottamaan lähetystä Venäjälle. Kuljetukset hoidettiin pääasiallisesti Nurmisen Vuosaaren-logistiikkakeskuksesta, mutta osa lähti myös Haminan-toimipisteestä. Kymmenen ylisuurta kollia taas kuljetettiin Vainikkalasta. Kaikki kuljetukset vietiin Venäjälle rautateitse, Mikko Hiltunen sanoo. Käytössä koko palvelupaketti Vaahto käytti projektin aikana koko Nurmisen palveluvalikoimaa maanteitse tapahtuvia erikois- ja raskaskuljetuksia lukuun ottamatta. Huolinnan ja tullauksen lisäksi projektiin sisältyi tietenkin rautatiekuljetuksia, konttivetoja, väliaikaista varastointia ja muita terminaalipalveluja. – Osa komponenteistamme tuli kappaletavarana suoraan Vuosaareen, jossa Nurminen hoiti itse kontituksen. Se hoitui meidän näkökulmastamme oikein näppärästi, Mikko Hiltunen kertoo. Kun kyse on isosta projektista, tulee sen aikana mieleen myös kehittämiskohteita. Tällä kertaa ne olivat Valtosen ja Hiltusen mukaan melko pieniä, mutta kuitenkin huomionarvoisia. – Kun osa kuljetuksista siirrettiin Vuosaaresta Haminaan, olisin toivonut vuosaarelaisten perehdyttäneen haminalaisia hieman perusteellisemmin. Nyt sisäinen tiedonkulku ei tuntunut toimineen aivan parhaalla mahdollisella tavalla, Mikko Hiltunen toteaa. Tämä palaute on Nurmisella kuultu, ja korjaaviin toimenpiteisiinkin on jo ryhdytty. – Kuljetuksia siirrettiin Haminaan, koska osa Vaahdon alihankkijoista sijaitsi lähempänä Haminaa kuin Vuosaarta, ja näin saatiin aikaan kustannussäästöjä asiakkaalle. Valitettavasti huomasimme kuitenkin itsekin jo projektin aikana, ettei sisäinen tiedonkulkumme kahden toimipisteen välillä kuitenkaan toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt, ja olemme ottaneet tästä opiksemme. Meillä on työn alla omien prosessiemme terävöittäminen tältäkin osin, ja uskon, että vastaavilta ongelmilta vältytään jatkossa, kommentoi Nurmisen osastopäällikkö Katariina Törnqvist palautetta. Yleiskuva projektin sujumisesta oli kuitenkin sekä Hiltusella että Valtosella myönteinen. – Emme olleet tehneet Nurmisen kanssa aiemmin juurikaan yhteistyötä joitakin yksittäisiä erikoiskuljetuksia lukuun ottamatta, joten Nurmisen tapa toimia tai siellä työskentelevät ihmiset eivät olleet meille tuttuja. Lisäksi projekti oli mittaluokaltaan suuri. Kun nämä seikat otetaan huomioon, olivat vastaan tulleet muutamat ongelmat todella pieniä, Valtonen sanoo. Koska kokemus oli hyvä, aikoo Vaahto jatkaa yhteistyötä Nurmisen kanssa. – Kyseinen projekti sisältää vielä kaksi muuta lähetyserää. Aiomme tehdä muutakin yhteistyötä Nurmisen kanssa. Esimerkiksi Nurmisen huolintaosaaminen on ollut niin vakuuttavaa, että olemme sopineet jo heidän kanssaan konsulttiyhteistyön aloittamisesta tuonti- ja vientihuolinnan keskittä mistä koskien, Valtonen kertoo. 6 Teksti: Niina Haasola Kuvat: Haminan satama Uusi logistiikkakeskus Haminaan Nurminen Logistics on jo nyt vahvasti mukana Haminan satamassa, mutta toiminta laajenee joulukuussa 2009, kun yhtiö avaa uuden noin 16 000 neliön logistiikkakeskuksen. Keskus tarjoaa asiakkailleen koko logistisen arvoketjun eli muun muassa terminaalipalveluita, rautatiekuljetuksia, huolintaja dokumentointipalveluita, erikois- ja raskaskuljetuksia sekä projektipalveluita. Uusi logistiikkakeskus rakennetaan jo olemassa olevaan terminaaliin, joka kunnostetaan ja modernisoidaan täysin. Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2009, ja terminaali otetaan käyttöön joulukuussa 2009. Nurminen Logistics on tiloissa vuokralla. Katetun tilan lisäksi keskuksessa on ulkotiloja erilaisille projekteille ja konteille kolme hehtaaria. Terminaalin sisällä on 125-metrinen pistoraide ja projektikuljetuksia varten on oma 230-metrinen raide myös ulkona. – Nurmisella on terminaalitilaa Haminassa jo entuudestaan noin 20 000 neliötä, mutta kun taantuma päättyy, Venäjän ja muiden IVY-maiden investointitarpeet kasvavat ja siksi myös logistiikkapalveluita tarvitaan entistä enemmän. Uusi logistiikkakeskus Haminassa täydentää yhtiön palvelutarjontaa, Senior Vice President Harri Vainikka sanoo. – Me uskomme tähän alueeseen ja Haminan ja Kotkan satamien toimivuuteen. Kummallakin satamalla on omat erityisvahvuutensa ja molemmissa toimimalla takaamme asiakkaillemme parhaat mahdolliset palvelut. Uuden logistiikkakeskuksen myötä Nurminen Logisticsin palvelukonsepti satamissa täydentyy tavoitteiden mukaisesti, Vainikka toteaa. Uusi terminaali on käytännössä yhtä yhtenäistä tilaa, jonka jakaa ainoastaan paloseinä. Niin sanottu rautatiehalli ei ole lämmitettyä tilaa, mutta toinen puoli hallista on. Lastaussiltoja terminaalissa on 10 ja konttipukkeja neljä. Aluepäällikkö Tommi Kärki on uuteen logistiikkakeskukseen tyytyväinen. – Uusi terminaali ja sen ulkotilat mahdollistavat aivan uudentyyppistä toimintaa Haminassa. Asiakkaatkin ovat olleet ilahduttavan kiinnostuneita, ja ensimmäiset projektituotteet ovat tulossa ulkokentälle jo ennen kuin itse terminaali on avattu, Tommi Kärki sanoo. Haminan satama •Suomen itäisin satama •sijaitsee 35 kilometriä Venäjän rajalta, 255 km Pietarista •maa-aluetta 500 ha, josta 200 ha vielä rakentamatonta •satamaliikenne vuonna 2008 yhteensä noin 4 500 000 tonnia •aluskäyntejä vuonna 2008 yhteensä 1 260 kappaletta •konttiliikennettä vuosittain noin 200 000 TEU-yksikköä •laituritilaa kolme kilometriä •lastaus- ja purkulaitureita maaliikenteelle 80 kpl •seitsemän ro-ro-ramppia •kolme konttinosturia, yksi mobiilinosturi (nostoteho 110 tn) •yli 40 kilometriä rautatietä •sijaitsee yli 350 vuotta sitten perustetussa Haminassa, jossa 22 000 asukasta 8 Sotšin puolesta kampanjoinut ”Äänestämme kyllä” -kyltti koristi kaupungin rantakatua vuonna 2007. Teksti: Laura Jokinen Kuvat: Lehtikuva/Itar-Tass JA Konstantin Ševtšenko Talviolympialaiset kesäkaupungissa Sotšin vuoden 2014 talviolympialaiset ovat ensimmäiset Venäjällä järjestettävät talviolympialaiset ja sekä maalle että Krasnodarin alueelle haastava tehtävä. Sotši tunnetaan rantalomakohteena ja talviurheilun vaatimat kisapaikat pitää rakentaa alusta. Talviolympialaisten järjestäminen rantalomakohteena tunnetussa Sotšissa vaatii valtavia investointeja. Sotšin kaupunki sijaitsee kapealla kaistaleella Mustanmeren ja Kaukasusvuoriston välissä. ”Venäjän kesäpääkaupungissa” asuu pysyvästi noin 337 000 ihmistä. Vaikka Sotšissa asuu myös lomakautena huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Venäjän suurissa kaupungeissa, alueen ruuhkia pidetään Venäjän pahimpina. Junalla tai autolla Projektikuljetus junalla Suomesta Sotšiin kulkee neljän eri Venäjän rautatiealueen läpi. Suomen ja Venäjän rajan jälkeen asemia tulee matkalle 228. Matkaa rautateitse Suomesta Sotšiin on 3 035 kilometriä. Jos kyseessä on erikoiskuljetus, se pitää reitittää erikseen kuljetuksen mittojen mukaan. Elokuussa 2009 Joensuusta lähti kolme erikoiskuljetusautoa betoniasema kyydissä kohti tulevia kisapaikkoja. Yksi Nurmisen ja kaksi Nurmisen yhteistyökumppanien autoa ajoi 3 500 kilometriä halki Venäjän Mustallemerelle. Matkalla selvisi, että tietöitä tehdään Moskovasta etelään kovalla vauhdilla. Viimeiset 200 kilometriä pitkin Mustanmeren rantaa eivät ole mikään kuljettajan unelma – tie on mutkainen, mäkinen ja kesällä täynnä turisteja. Nurmisen kuljettamaa betoniasemaa Sotšissa tarvitaan, sillä esimerkiksi olympiapuistoon rakennettavan curling-hallin perustuksiin uppoaa 6 700 kuutiota ja suuremman jäähallin perustuksiin 40 000 kuutiota betonia. Valtava projekti Sotši voitti vuoden 2014 olympialaisten pitopaikan äänestyksessä itävaltalaisen Saltzburgin ja eteläkorealaisen Pyeongchangin. Venäjällä voitosta kiitellään nykyistä pääministeriä Vladimir Putinia, joka piti vuonna 2007 Guatemalassa tunteellisen esityksen Sotšin puolesta. Jo ennen esiintymistään silloinen presidentti oli allekirjoittanut asetuksen olympialaisia koskevasta laista, jolla ratkottiin jo etukäteen kaikki mahdolliset ongelmat ja rajoitukset olympialaisiin valmistautumisessa ja niiden pitämisessä. Olympialaisista säädetyn lain mukaisesti perustettiin myös olympialaisten suorituspaikkojen ja Sotšin kaupungin kehittämisestä vastaava valtionyhtiö Olimpstroi, jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu myös investointien ja yhteistyökumppanien valinta sekä olympiarakentamisen alle jäävien alueiden ja rakennusten lunastaminen valtiolle. Olimpstroi on palkannut pääarkkitehdikseen Oleg Hartšenkon, entisen Pietarin kaupunginarkkitehdin vuosilta 1991–2004. Hänen mukaansa olympiakohteiden suunnittelusta puuttuu vielä yksityis kohtia. Oleg Hartšenkon mukaan kisapaikkojen suunnittelua ei luultavasti kilpailuteta, sillä siihen ei ole aikaa. Hän kuitenkin lupaa, että olympiakohteiden joukossa tulee olemaan ”arkkitehtuurin ihmeitä”. Venäjän federaation hallitus on hyväksynyt yhteensä 243 olympiakohdetta, joista muun muassa Olympstroilla on 133 kohdetta, erilaisilla federaation organisaatiolla 21 hanketta kuten kuljetusinfrastruktuuri, Krasnodarin aluehallinnolla 35 hanketta ja yksityisillä investoijilla 54 hanketta. Venäjän aluekehitysministeriön uusimpien tietojen mukaan olympialaisten rakentaminen ja alueen kehittäminen vuosina 2009–2012 tulee maksamaan yli triljoona ruplaa. Venäjän varapääministeri Dmitri Kozakin mukaan pelkästään 14 keskeisen olympiakohteen eli stadionien ja olympiapuiston rakentaminen tulee maksamaan 195,3 miljardia ruplaa (noin 4,5 miljardia euroa). Olympialaisia rakentaa 140 000 rakennusmiestä. Lähteet: Vedomosti (www.vedomosti.ru), Regnum (www.regnum.ru) Nurminen vastaa logistisiin haasteisiin Nurminen Logistics tuottaa olympiainvestointien vaatimia logistiikkapalveluita sekä venäläisille että ulkomaalaisille yrityksille. Nurminen on jo hoitanut kisoihin liittyviä kuljetuksia, ja jatkossa vastaa vien kuljetusten hoitamiseen käytetään erityisesti Haminaan vuoden 2009 joulukuussa avattavaa modernia logistiikkakeskusta, jonka s ijainti on projektikuljetuksia ajatellen erinomainen. – Sotšin olympialaiset ovat mittava hanke, johon liittyviin logistiikkahaasteisiin Nurminen Logistics on entistä valmiimpi vastaamaan Haminan uuden keskuksen myötä, Nurminen L ogisticsin Senior Vice President Harri Vainikka sanoo. Nurminen kuljetti elokuussa 2009 betoniaseman Joensuusta Sotšiin. Big or small. Near or far. Tervetuloa TransRussia-messuille Moskovaan 27.–30. huhtikuuta 2010! TransRussia on Venäjän suurin kansainvälinen logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2009 messuille osallistui 458 näytteilleasettajaa 33 eri maasta. Messuilla kävi 28 000 vierailijaa. Lisätietoja messuista löydät osoitteesta www.transrussia.ru. Tapaamisiin Moskovassa! en n Asiakastapaami partment, Ranz, Head of De Kuka? Katharina d Forwarding, an Rail Logistics AG Co & er nk Sche Itävalta rminen työkokemus Nu Viimeisin yhteis sa? Logisticsin kans nnut Puolassa on uudelleenlasta s tic gis Lo n ine Nurm lmistamiseen tuotua posliinin va illa to au am or ku sinne n kuljetti tavaran Puolasta Nurmine a. ve sa ä vä ttä käyte aihin. le ja muihin IVY-m rautateitse Venäjäl 1. Miksi Schenker on valinnut esimerkkitapauksessamme kuljetusreitikseen juuri Puolan? Rail & forwarding -divisioonamme testasi eri vaihtoehtoja ja yhteistyömahdollisuuksia, ja parhaimpiin tuloksiin pääsimme juuri Puolassa. Nurminen Logistics on ollut meille tuttu yhtiö ja yhteistyökumppani jo pitkään. Suomessa yhteistyötä tehdään päivittäisellä tasolla. Käsityksemme Nurmisesta hyvänä ja luotettavana kumppanina vain vahvistui jo tämän kyseessä olevan yhteistyön alkuvaiheessa. 2. Työskentelitte suomalaisten huolitsijoiden kanssa, joiden toimipiste sijaitsee noin 1 500 kilometrin päässä teistä. Kuinka yhteistyö sujui? Kiitos puhelin- ja internet-yhteyksien, Itävallan ja Suomen välimatka ei ollut minkäänlainen ongelma. Kumppani voisi yhtä hyvin olla 1 500 metrin kuin 1 500 kilometrin päässä. Kollegamme Nurminen Logisticsilla ovat hyvin koulutettua väkeä ja osaavat ratkaista minkä tahansa kuljetuksiin mahdollisesti liittyvän ongelman. 3. Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on yhteistyöstä Nurminen Logisticsin kanssa? Valitsimme tässä projektissa kyseisen kuljetusmuodon, koska Nurminen pystyi varmistamaan meille vaunujen saatavuuden. Lisäksi posliinin valmistamiseen käytettävän saven kuljettamisessa on tiettyjä erikoisvaatimuksia, joista meidän oli huolehdittava tarkasti. Meillä oli kokemuksia tästä reitistä jo muutamien vuosien takaa, ja halusimme siihen yhteistyökumppanik semme nimenomaan Nurmisen. Yleisimmät reittimme IVY-maihin ovat Brest, Tšop, eräät Romanian alueet sekä reitit Iranin ja Turkmenistanin kautta Keski-Aasiaan ja Kiinaan. Näissä uudelleenlastauspaikoissa saamme hyvää palvelua, ja siksi olemme tottuneet erittäin hyvään palvelutasoon. Juuri tästä syystä teemme yhteistyötä myös Nurmisen kanssa. 4. Minkälaisena näette saksankielisten maiden roolin tulevaisuudessa Venäjän- ja muiden IVY-maiden kauppaan liittyen? Joitain yhteistyöhankkeita on keskeytetty tai siirretty myöhempään ajankohtaan talouskriisin vuoksi. Koska olemme tehneet paljon yhteistyötä venäläisten yhtiöiden kanssa, Venäjän ja Itävallan välinen kauppa toipuu kyllä pian ja saattaa jopa kasvaa. 12 Teksti: Laura Jokinen Kuvat: Nurminen Logistics Sidonta ei ole sivuseikka Kuorman sidonnasta Suomessa määrää tieliikennelaki. Oikeanlaisella ja riittävällä sidonnalla turvataan kuljettajan, muiden tielläliikkujien ja kuorman turvallinen matka perille. Kuorman sidonnan suunnittelu ja toteutus on ehdoton osa onnistunutta kuljetusta. Nurminen Logistics kuljettaa paljon painavia kolleja, joiden kuljettamisessa sidonnan lujuus on ensiarvoisen tärkeää. Nurmisella kuorman sidontaan käytetään valmistajan tyyppihyväksyttyjä ketjuja ja sidontaliinoja. Sidontavälineiden nimellislujuudet vaihtelevat materiaalin tyypin ja vahvuuden mukaan. Lain mukaan sidoksen tulee kestää kuljetettavan kollin paino eteenpäin ja puolet sen painosta sivuille ja taakse. Jos kyydissä on 50 tonnin painoinen kolli, niin sidonnan täytyy myös kestää samat 50 tonnia eteenpäin. Sidontavälineen voima riippuu sidontakulmasta, ja sen vuoksi sidontavälineet pitää saada optimaaliseen kulmaan. Kun sidontakulma on 0–60 astetta, sidontavoima on 100 prosenttia välineen nimellislujuudesta. Kulman suureneminen muuttaa sidontavoimaa merkittävästi, 70 asteen kulmassa lujuus on enää 70 prosenttia nimellislujuudesta ja 90 asteen kulmassa vain 25 prosenttia. Sidontapisteet kuntoon Nurmisen asiantuntijat osallistuvat mielellään sidonnan suunnitteluun jo ennen kuin kappaletta aletaan valmistaa, käyvät asiakkaan luona tai tutustuvat piirustuksiin. – Suunnitteluvaiheessa tehty kunnollinen sidontasuunnittelu helpottaa kaikkien työtä, kertoo Nurmisen liikenteenhoitaja Harri Autio. Kuljetettavan tuotteen valmistaja on vastuussa siitä, että kollissa on riittävä määrä sidontapisteitä kappaleen turvalliseen kiinnittämiseen. Hyvä esimerkki onnistuneesta sidonnan suunnittelutyöstä on Nurminen Logisticsin ja paperin Metso Paperin valmistama paperikoneen tela kuljetettiin Naantalista Kapellskäriin ponttonilla. Merikuljetuksissa myös lavetti kiinnitetään kuljetusalukseen. 14 jälkikäsittelylaitteita valmistavan Metso Paper Järvenpään yhteistyö. Nurminen on kuljettanut vuosikymmeniä Metso-konsernin tuotteita maailmalle. – Metson kanssa homma toimii todella hyvin, kappaleissa on sidontapaikkoja aina vähintäänkin riittävästi, kehuu Harri Autio. Myös Metso Paper Järvenpään logistiikkapäällikkö Ritva Natunen pitää erittäin tärkeänä, että erikoiskuljetuksissa kappaleiden sidonnan suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Suuri osa Metson valmistamista kappaleista ovat koostaan huolimatta herkkiä kuljetuksessa syntyville vaurioille. – Lähetämme jo tarjouspyynnön mukana kuvat, joista kappaleen sidontapisteet käyvät ilmi. Meidän valmistus- ja toimitusajoillamme, jotka voivat olla useita kuukausia, ei ole varaa riskeerata, että tuote vahingoittuisi huonon sidonnan takia, Ritva Natunen kertoo. Ritva Natusen mukaan kappaleen kiinnittämiseen on aina hyvä käyttää muutama ketju liikaa kuin liian vähän. Metso ottaa myös mielellään kuljettajilta vastaan palautetta siitä, miten sidontaa voisi edelleen kehittää. – Kappaleidemme kiinnityksessä on tärkeää, että sidonnalle löytyy luontevat sidontapaikat, ettei kuljettajan tarvitse alkaa keksiä omiaan kappaleen ehjänä säilymisen kustannuksella, Ritva lisää. Metson kaltaisten pitkäaikaisten yhteistyökumppanien kuljetuksiin Nurminen tarvittaessa hankkii vain tätä varten tarkoitettuja juuri oikean mittaisia ja vahvuisia sidontavälineitä. Haasteena herkät kollit ja kylmät talvet Haastavimpia kiinnitettäviä ovat juuri niin sanotut herkät kollit, jotka eivät kestä vetoa tai puristusta. Tällaisen kevyenkin kappaleen kiinnittäminen voi vaatia useita sidontavälineitä. Joskus hankaumien ja puristumien ehkäisemiseksi käytetään niin sanottuja kulmasuojia, jotka estävät kiinnitysvälinettä osumasta kolliin. – Ketjukiinnitys maalattuun rautaan ei yleensä tee hyvää maalipinnalle. Pinnan vaurioitumiselta säästytään, kun kollin ja ketjun väliin laitetaan suojus, kertoo Harri Autio. Myös talvi tuo omat haasteensa kollien sidontaan. Jäätyminen pienentää kitkaa kuorman ja kuormatilan välillä ja sidonta vaikeutuu. Joskus kitkaa parannetaan ihan perinteisin konstein, hiekoittamalla tai suolaamalla kuormatilan lattiaa, mutta usein käytetään myös kumilevyjä kappaleen ja kuormatilan välissä. Kuljettaja vastaa sidonnasta Sidonnan lainmukaisuudesta ja kestävyydestä vastaa aina kuljettaja. Lain vaatima sidontakaan ei aina välttämättä ole riittävä. Joskus kolli pitää sitoa johonkin erityiseen suuntaan ja sidontoja tehdään runsaasti lain vaatimaa enemmän. Lain lisäksi sidontaan on sanansa sanottavana myös tavaran lähettäjällä. – Joskus asiakas toimittaa sidontasuunnitelman, mutta yleensä auton kuljettaja itse miettii ja ratkaisee parhaan sidontatavan, kertoo Nurmisen kuljettaja Jyri Klint. Jokaisessa Nurmisen autossa on omat sidontatarvikkeensa, minkä lisäksi tarvikkeita säilytetään omalla korjaamolla Jyväskylässä sekä Vuosaaren-logistiikkakeskuksen Heavy-hallissa. – Kuljettaja on vastuussa oman autonsa sidontatarvikkeista, niiden kunnosta ja huollosta, kertoo Jyri Klint. Sidontavälineiden määrä vaihtelee auton painoluokan mukaan, neliakseliset autot vetävät isompia kuormia kuin kolmeakseliset, mutta kaikista löytyy perussetti ketjuja, jolla voidaan kiinnittää vähintään 90 tonnin kuorma. Lisäksi mukana kulkee erinäinen määrä sidontaliinoja. Oman auton sidontavälinevalikoimaa täydennetään aina yksilöllisesti jokaisen kuljetuksen vaatimusten mukaan. Pelkkä kuorman sidonta vie parhaimmillaan noin tunnin, mutta siihen voi mennä useitakin tunteja riippuen siitä, miten asiaan on etukäteen kiinnitetty huomiota. – Kun kollissa on selvät sidontapisteet, jotka osuvat vielä hyvin kohdalleen auton sidontapisteiden kanssa, niin homma on nopeaa, Jyri Klint kertoo. Sidonta tai henki Jyri niin kuin muutkin Nurmisen kuljettajat tietävät, että jos kuorma ei ole kunnolla sidottu tien päälle lähtiessä, vaarassa on paitsi oma myös muiden tienkäyt täjien henki. Tällä asialla ei pelleillä. – Joskus näkee väärin tai huonosti sidottuja kuormia, tai jopa täysin sitomattomia, sanoo Jyri Klint. Kuljetuksen sidonnan suunnittelu on vuoro vaikutusta kuljettajayrityksen ja asiakkaan välillä. Sen avulla säästytään onnettomuuksilta ja taloudellisilta menetyksiltä. Raskaassa kuljetuksessa pienikin kollin liike kuljetuksen aikana voi aiheuttaa ajoneuvon kaatumisen. Kaikkein surullisimpana viime aikojen onnettomuutena muistetaan Konginkankaalla Keski-Suomessa vuonna 2004 tapahtunut Suomen historian vakavin liikenneonnettomuus, jossa paperirullat lähtivät liikkeelle rekan ja linja-auton yhteen törmäyksessä surmaten 23 ihmistä. Vaikka tuollaisessa tilanteessa paperirullia ei olisi pystynyt pysäyttämään minkäänlainen sidonta, onnettomuus avasi monien silmät. – Aikaisemmin ajateltiin, että liika sitominen vaurioittaa turhaan kuljetettavaa kollia. Konginkankaan jälkeen alettiin kiinnittää enemmän huomiota sidontapisteisiin, ja myös valvonta on lisääntynyt, Jyri Klint kertoo. – Kunnollinen kuorman sidonta on merkki ammattitaidosta ja kaikkien etu, koska liikenteessä ei olla koskaan yksin. 16 Teksti: Timo Mahlamäki Kuva: Veikko Somerpuro Kalusto kunnossa Sarja esittelee Nurmisen monipuolista kalustoa. Kunnollinen toiminta vaatii kunnolliset välineet Nurmisen raskasta trukkikalustoa edustavat Vuosaarenlogistiikkakeskuksen kaksi erikoiskonetta, Kalmarin kahdeksan tonnia nostava haarukkatrukki ja Linden 16-tonninen trukki. Linde H 160 • nostokyky 16 tonnia • nostokorkeus 4,5 metriä • omapaino 24,7 tonnia • korkeus 4,3 metriä • nopeus 25 km/h • erikoista: 2,8 metriä pitkät haarukat Kalmarin kahdeksan tonnia nostava haarukkatrukki on harvinaisuus satamaympäristössä. Erikoiseksi trukin tekee sen korkeus, joka on vain 2,2 metriä. Trukin pystyy ajamaan sisään konttiin. Raskaiden kollien purku ja lastaus kontteihin helpottuu, kun 8-tonnisen avulla kollit pystytään viemään sisään ja tuomaan ulos konteista turvallisesti. Trukin lisävarusteena on 10-tonninen kelapiikki. Linden valmistama, 16 tonnia nostava järeä trukki on Nurmisella ahkerassa käytössä. Trukin pitkät, 2,8 metrin lastaushaarukat ovat tarpeen, kun ylileveitä kolleja nostetaan siirtolavojen päälle. 16-tonnista käytetään myös sahatavaran kontitukseen työntölevyn avulla. Trukilla voidaan nostaa sahatavaranippuja myös junanvau- nuista tai rekoista. Nostokorkeutta Linden trukilla on 4,5 metriin saakka. Vuosaaren-logistiikkakeskuksen trukkikalustoon kuuluu myös pienempiä trukkeja. Kaikilla 5-, 4- ja 2,5-tonnisilla dieseltrukeilla pääsee sisään kontteihin. Pikaliittimillä trukkeihin pystytään vaihtamaan nopeasti tarpeen mukaan paperipihdit, klampit tai sellupihdit. Nurmisen trukkihankinnoissa on ajateltu alusta asti myös työergonomiaa ja ympäristöystävällisyyttä. Terveysistuimet, ilmajousitukset, jalkasuunnanvaihtajat ja ilmastointi kuuluvat vakiovarusteisiin. Trukeissa on viivakoodinlukijat, omat tietokoneet ja tarratulostimet. Kaikki dieseltrukit ovat kulutukseltaan pieniä Volkswagenin moottoreilla varustettuja menopelejä. Kaikkein pienimmät trukit ovat sähkökäyttöisiä. Kalmar DCE 80 • nostokyky 8 tonnia • nostokorkeus 2,0 metriä • omapaino 10,2 tonnia • korkeus 2,2 metriä • nopeus 20 km/h • erikoista: kelapiikki 10 tonnia, trukki mahtuu konttiin 18 Teksti: Niina Haasola Kuvat: Veikko Somerpuro Kaikki paitsi samba on turhaa Seija Hummelin-Uusilehdon harrastuksen vuosittainen kohokohta on Helsingissä järjestettävä sambakarnevaali. Katsojille karnevaali näyttää kepeältä ilonpidolta, mutta kyseessä on myös lajin suomenmestaruuskilpailu. Helsingin Senaatintori on kesäkuisena lauantaina täynnä tohinaa: upeita tanssijoita korkeissa koroissa, lavastevaunujen työntämiseen valmistautuvia avustajia, kaikenvärisiä strutsinsulkia ja aurinkoa. Sambakarnevaaliin osallistuu noin tuhat tanssijaa, ja yksi heistä on Nurmisen turkulainen osastopäällikkö Seija Hummelin-Uusilehto. Seijalle karnevaalien tunnelma on tuttua, sillä hän on mukana jo kuudettatoista kertaa. – Olen sitä mieltä, että jotain liikuntaa olisi jokaisen harrastettava. Minä tanssin muutaman vuoden vatsatanssia, mutta totesin, ettei se ollut välttämättä minun juttuni, ja päätin kokeilla sambaa. Aloitin sambaamisen sambakoulu Cariocassa, ja nyt koulun muista tanssijoista on muodostunut minulle jo tavallaan toinen perhe, Seija kertoo. Samba kuulostaa melko kokonaisvaltaiselta toiminnalta, sillä karnevaaleissa näkyvä väriloisto ja säihke eivät synny ilman monen kuukauden työpanosta. – Meillä on harjoituksia kaksi kertaa viikossa, mutta varsinkin kevätpuolella aikaa kuluu lähes joka ilta myös oman asun askarteluun. Karnevaaliin kuuluvat lavastevaunutkin rakennetaan talkoilla, Seija kertoo. Samba on vienyt Seijan sydämen. Sambakarnevaalista ei näyttävyyttä puutu. Ei tosikoille Sambakulkue lähtee liikkeelle kolmelta iltapäivällä, ja viisi sambakoulua aloittaa urakkansa. Aurinko paistaa, rytmikäs musiikki raikaa ja ihmisiä on torin ympärillä ja kadunvarsilla tuhansittain. Tunnelma on upea, mutta yleisössä ei voi olla miettimättä, miltä mukulakivillä tanssiminen tuntuu korkeissa tolppakoroissa, kun ilmakin on ukkosta enteilevän nihkeä. Mukulakivien joukossa kulkevat raitiovaunukiskot eivät nekään taida helpottaa urakkaa. Tanssijoiden hymyt eivät kuitenkaan hyydy. Se saattaa osittain johtua siitä, että yksi suomenmestaruuskilpailun arviointiperusteista on esiintyminen. Muut yhdeksän arvosteluperustetta vaihtelevat kulkueen aiheesta lipunkantajaparin antamaan vaikutelmaan. – Tälle harrastukselle on ominaista iloisuus ja ei-ryppyotsaiset ihmiset, Seija selittää karnevaalin jälkeen. – Esiinnymme paljon yhdessä ja esiintymisreissuilla tutustuu hyvin muihin ryhmän jäseniin. Kukaan ei voi olla tuppisuu murjottaja. Muutaman sambakoulun jo mentyä ohi tulee turkulaisen Cariocan vuoro. Koulu on valinnut tänä vuonna teemakseen ”Navigare necesse est” eli ”Kaikki muu paitsi purjehdus on turhaa”. Ei hassumpi teema satamassa työskentelevälle Seijalle. Puolitoista tuntia pyörremyrskynä Cariocan kulkue esittelee värikkäästi paitsi merenkulkua myös siihen liitettyjä taruja ja legendoja. Etujoukon, ensimmäisen lavastevaunun ja navigointia kuvaavien tanssijoiden jälkeen ovat vuorossa ”baianat” eli koulun ”äidit”. Tähän ryhmään kuuluu myös Seija. ”Baianoiden” puvut kuvaavat myrskyn pyörteitä ja maininkeja, ja tanssijat pyörivät myrskytuulen lailla. – Kulkueen teema valitaan joka vuosi loppuvuodesta sambakoululaisten ehdotusten perusteella äänestämällä. Teeman valinnan jälkeen muun muassa sävelletään musiikki, suunnitellaan koreografia, ommellaan puvut, rakennetaan lavastevaunu ja tietenkin harjoitellaan, Seija kertoo myöhemmin. Urakka on iso, sillä tänäkin vuonna mukana on käytännössä kaikki noin 150 sambakoululaista. Karnevaali ei kuitenkaan ole ainoa esiintyminen. Esimerkiksi Seijan ryhmällä on useita keikkoja kuukaudessa, ja hän on niillä itse mukana ainakin pari kertaa kuussa. Keikat on hyvä tapa rahoittaa karnevaalikuluja, jotka ovat kohtuullisen isot. Pelkästään yksi strutsinsulka, joita asuun menee useita, maksaa kymmenisen euroa. – Eksoottisen esiintymiskeikkani on varmaan ollut Levillä ulkona talvipakkasella. Mieleen ovat jääneet myös useat ulkomaanmatkat, olemme esiintyneet Kiinassa asti. Shanghain kaduilla tuli tanssittua kolme tuntia yhteen soittoon. Kun kulkue Helsingissä lähestyy loppuaan, ovat tanssijat, laulajat ja soittajat saaneet esiintyä mukulakivillä puolitoista tuntia. Seija on ”maaliin” päästyään perinteisin urheilutermein väsynyt mutta onnellinen. Useiden kuukausien ponnistelu osoittautui vaivan arvoiseksi, sillä kun suomenmestaruuskilpailun voittaja julkistetaan, käy ilmi, että voittajaksi selvisi yhden pisteen marginaalilla nimenomaan Carioca. Lukuisten kakkossijojen jälkeen voitto oli tervetullutta vaihtelua – edellisen kerran Turussa poksauteltiin kuohujuomapulloja näissä merkeissä vuonna 1993. Autoklaaveja Latviasta Valko-Venäjälle Nurminen Logistics toimittaa Latvian Ventspilsistä Valko-Venäjän Brestiin 13 autoklaavia eli paineastiaa. Ensimmäiset kaksi autoklaavia kuljetettiin alku syksyllä ja viimeiset viedään joulukuussa. Kuljetettavat a utoklaavit ovat 43,3 metriä pitkiä, 3,2 metriä leveitä ja 3,35 metriä korkeita. Painoa yhdellä paineastialla on 67 tonnia. Kuljetuksissa käytetään Nurmisen oman erikoiskaluston lisäksi myös yhtiön suomalaisten yhteistyökumppaneiden kalustoa. Kyseessä on hyvä esimerkki siitä, kuinka Nurmisen projektien lähtö- tai määränpään ei tarvitse välttämättä olla Suomessa. Kuva: Sia Ultima 20 Kaupunki Nurminen Logisticsin toimipiste Rautatie Murmansk Pietari Helsinki Novosibirsk Tallinna Malmö Jekaterinburg Riika Moskova Klaipeda Astana Minsk Brest Kiova Almaty Rostov Taškent Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten esimerkiksi rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois- ja raskaskuljetuksia. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkina-alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muut IVY-maat. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Nurminen Logisticsin asiakaslehti. Päätoimittaja Niina Haasola. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen (Viestintä), Nina Olin (HR), Tomi Tuominen, Marjut Ahlqvist, Jorma Kervinen, Timo Mahlamäki, Seppo Turunen (Nurminen Cargo), Vesa Iivonen, Valtteri Korpinen (Nurminen Heavy). Ulkoasu: Indicio Oy. Kannen kuva: Veikko Somerpuro. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963. Pääkonttori Pasilankatu 2, PL 124 00241 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 info@nurminenlogistics.com www.nurminenlogistics.com
© Copyright 2024