Asiakaslehti 1/2010 - Nurminen Logistics
Asiakaslehti 1/2010 1/2010 2 Vaunut varmoissa käsissä 8 Nurminen Logisticsin vuosi 2009 10 14 10 14 18 16 18 20 Pietarissa sijaitseva SortirovotšnyiMoskovskin asema on vaunumäärissä mitattuna Venäjän viiden suurimman tavararatapihan joukossa. Katsaus vuoden 2009 taloudellisiin tietoihin. Kiskoilla Kirgisiaan Kirgisia on yksi Keski-Aasian niin sanotuista stan-maista. Käsityöläistalot uuteen osoitteeseen Vanha museotalo tarvitsee aivan erityislaatuista käsittelyä. Kalusto kunnossa Tällä kertaa esittelyssä ovat moduulilavetit. Melkein 40 talvea jäällä Pekka Pekaristo on suomalaisen curlingin pioneerejä. Asiakastapaaminen: Katariina Korkiala Logistiikkaelämyksiä Kollega tuli muutama vuosi sitten juttukeikalta silmät loistaen. Reportaasintekoreissulla oli päässyt heavy-rekan kyytiin. Pariin viikkoon työkaveri ei oikein muusta sitten puhunutkaan – kaikki halukkaat ja ehkä myös vähemmän halukkaat saivat kuulla, miten korkealla hän oli rekan kyydissä saanut istua, miten iso kolli rekan kyydissä oli ollut, miten ahtaista paikoista päästiin läpi ja miten taitava meidän Mika-kuski oikein olikaan ollut. Hetken ehdin jo pelätä, että kollega on vaihtamassa tehtäviä viestintäyksiköstä liiketoiminnan puolelle, mutta onneksi kyseinen kuski ei varovaisista tiedusteluista huolimatta kuulemma tarvinnut apulaista. Tottahan se on, asiakaslehden teossa on hyvät puolensa. On hauska paneutua työ kavereidensa työnkuvaan ja tavata edustamansa yhtiön asiakkaita samalla, kun kirjoittaa juttuja yhtiön toiminnasta. Koska Nurminen Newsissä esitellään logistiikan lisäksi nurmislaisten harrastuksia, pääsee lehdentekijä seuraamaan heidän arkeaan myös työpaikan ulkopuolella. Minä olen ollut muun muassa sambakarnevaaleilla ja jenkkifutiksen treenejä seuraamassa. Molemmissa tapauksissa työkaveri näytti kovin erilaiselta kuin työpäivien aikana. Strutsinsulat ja olkatoppaukset kun ovat harvinainen näky konttorilla ainakin näin 2010-luvulla. Lehteä ei kuitenkaan tehdä omaksi iloksi, vaan lukijoita varten. Siksi kaikkein paras puoli tässä työssä on palautteen saaminen ihan oikeilta lukijoilta. Siinä ei ole tärkeintä se, onko palaute hyvää vai huonoa, sillä jo pelkkä palaute sinänsä tarkoittaa, että lehteä on luettu. Asiakaslehdet ovat melko kilpailtu markkina, joten tästä perustavaa laatua olevasta kysymyksestäkään ei aina voi olla ihan varma lehteä tehdessään. Kun tämä on sanottu, on pakko myöntää, että tokihan se hyvä palaute sitten kuitenkin lämmittää kummasti enemmän kuin negatiivinen. Onneksi Nurminen Newsin lukijat ovat ottaneet lehden hienosti vastaan. Pienimuotoisen lukijatutkimuksemme mukaan Nurminen Newsiä luetaan ahkerasti ja se jopa laitetaan talteen. Juttuja pidetään kiinnostavina ja alaan liittyvinä, yleisjuttuja ei niinkään kaivata. Moni on kehunut myös ulkonäköä, lehteä pidetään sopivasti muusta lehtimassasta erottuvana. Tällaisen palautteen jälkeen on hyvä jatkaa työtään lehden parissa ja toivoa, että lehti osoittautuu teille lukijoille hyödylliseksi jatkossakin. Jotta näin olisi, toivomme teidän laittavan meille lehdentekijöille ruusuja ja risuja esimerkiksi sähköpostitse. Mikä oli paras juttu? Missä ei tällä kertaa oikein onnistuttu? Mistä toivoisit voivasi lukea jatkossa? Voin luvata, että jokainen palaute luetaan tarkkaan. Tässä lehdessä esittelemme teille Pietarissa sijaitsevan Luoteis-Venäjän suurimman tavararatapihan, Sortirovotšnyi-Moskovskin aseman, jonka kautta kulkee tuhansia tavaravaunuja päivässä. Sekin juttukeikka oli toimittaja Laura Jokisen mukaan elämys. Niina Haasola viestintäpäällikkö Palautetta Nurminen Newsistä voi lähettää osoitteeseen info@nurminenlogistics.com. Kuvat: Veikko Somerpuro ja Wilma Hurskainen Pääkirjoitus 2 Teksti: Laura Jokinen Kuvat: Ruslan Šamukov Vaunut varmoissa käsissä Venäjän rautateillä kulkee yli miljoona tavaravaunua. Kaikesta maan rahdista 43 prosenttia kuljetetaan junalla. LuoteisVenäjän suurimman tavararatapihan, Pietarissa sijaitsevan Sortirovotšnyi-Moskovskin aseman, kautta kulkee tuhansia tavaravaunuja päivässä. 4 Nurminen Logisticsin pietarilaisen tytäryhtiön, OOO Huolintakeskuksen, varapääjohtaja Vjatšeslav Gladilin ja Sortirovotšnyi-Moskovskin aseman pääinsinööri Dmitri Verbov ovat tehneet yhteistyötä jo vuosien ajan. Laskumäen valvomo on arvostettu työpaikka Sortirovotšnyin asemalla. Päivystäjä ja kaksi operaattoria valvovat vaunujen laskua alas mäkeä. Sortirovotšnyi-Moskovskin asema kuuluu Lokakuun rautateihin. Kaiken kaikkiaan Venäjän valtion rautatiet on jaettu 17 alueellisiin rautateihin. Lokakuun rautatiet on yksi suurimmista rautateistä, sen alueella on raiteita 10 372,7 kilometriä ja kaikkiaan kahdeksan rajanylityspaikkaa – neljä Suomen rajalla ja kaksi sekä Viroon että Latviaan. Sortirovotšnyin tavararatapihalle asetettu päivittäinen vaunujen käsittelymäärä, johon tulee päästä, on 6 700 vaunua vuorokaudessa. Talouden kriisi näkyy myös täällä, ja tällä hetkellä vaunuja kulkee aseman läpi vuorokaudessa 5 700–5 900. Kapasiteetista on käytössä 80–85 prosenttia. – Rahdinlähettäjien määrä kasvaa koko ajan, ja sen vuoksi talouden kriisi ei ole vaikuttanut meidän toimintaamme ehkä yhtä voimakkaasti kuin muualla, kertoo kahdeksan vuotta Sortirovotšnyin aseman pääinsinöörinä työskennellyt Dmitri Verbov. Sortirovotšnyi on vaunumäärissä mitattuna Venäjän viiden suurimman tavararatapihan joukossa. Euroopasta löytyy kapasiteetiltaan suurempia asemia, mutta niissä liikennemäärät ovat pienempiä. Huipussaan Sortirovotšnyin aseman toiminta oli silloin, kun asemapäällikkönä toimi nykyinen Venäjän valtionrautateiden OAO RZD:n ensimmäinen varapääjohtaja Vadim Morozov. Tuolloin aseman kautta kulki 8 500 vaunua vuorokaudessa. Morozov toimi vuosina 2003–2004 myös Venäjän rautatieministerinä. Sortirovotšnyin nykyinen asemapäällikkö Vladislav Jurtšenko painottaa työn organisoinnin tärkeyttä. – Tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että kaikki asemalla toimii. Tämä taas toteutuu silloin, kun johdossa on ihminen, joka pitää kaikki langat käsissään ja työpaikalla riittävän kurin, hän kertoo. Vastoin kuin monessa muussa maassa, jossa asemilla vastuut on jaettu eri yksiköiden välillä, Venäjällä asemapäällikkö vastaa koko asemasta ja sen kaikista prosesseista. Tänä vuonna poikkeuksellisen luminen talvi on vaikeuttanut liikennettä koko Euroopassa. Vladislav Jurtšenko ei kuitenkaan pidä lunta hyväksyttävänä selityksenä toiminnan rajoittamiseen. – Venäjän valtion rautateillä on maine, jota ei saa lumen takia menettää. Meidän toiminnastamme ovat riippuvaisia monet tahot, kuten esimerkiksi rahdin- kuljettajat ja satamat. Kukaan ei tahdo eikä voi sulkea asemaa sääolosuhteiden takia, Jurtšenko toteaa. Kun talven lumimyrskyt olivat pahimmillaan, Lokakuun rautatiet mobilisoi ulos raiteita ja vaihteita puhdistamaan ihmisiä kaikista henkilöstöryhmistä, myös toimistosta. Parillisia ja parittomia junia Sortirovotšnyi jakautuu pituussuunnassa kahteen identtiseen ratapihaan, parilliseen ja parittomaan. Molempiin ratapihoihin kuuluu tuloratapiha, laskumäkiratapiha ja lähtöratapiha. Yhteensä ratapihan pituus on seitsemän kilometriä ja leveimmällä kohdalla raiteita on vierekkäin noin 80. – Parillisen ratapihan kautta kulkevat vaunut etelästä pohjoiseen ja lännestä itään. Parittoman kautta taas toisinpäin – pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Junat numeroidaan parittomiin ja parillisiin kulkusuunnan mukaan, kertoo Dmitri Verbov. – Molempien puolten liikennettä ohjaa keskus, joka välittää tiedot eteenpäin ratapihojen päivystäjille. Kun juna saapuu Sortirovotšnyin asemalle, se ohjataan ensin tuloratapihalle. Tuloratapihan toimintaa seuraa tuloratapihan päivystäjä suuressa huoneessa valtavalta valotaululta, jossa varatut raiteet näkyvät punaisina merkkivaloina ja vapaat raiteet keltaisina. Päivystäjä Sergei Vetkin istuu nappuloita täynnä olevan ohjauspöydän ääressä ja pitää yhteyttä sekä aseman keskukseen että veturinkuljettajiin. – Kerron veturinkuljettajalle, mille raiteelle ajaa. Kirjaan kaikki saapuneet junat ylös käsin ja syötän tiedot tietokoneelle, kertoo vuodesta 2004 Sortirovotšnyillä työskennellyt Sergei. Sergei näkee työpisteestään vain valoja jonossa, ei oikeita junia, paitsi näytöltä, joka välittää elävää kuvaa tuloratapihalta. Laskumäki on Sortirovotšnyin sydän Kun saapuva juna on ohjattu oikealle raiteelle, junasta irrotetaan matkaveturi ja vaunujen paineilmajarrut vapautetaan. Sen jälkeen vaunut työnnetään takaa vaihtotyöveturilla ylös laskumäen harjalle ja ratapihan työntekijä käy päästämässä vaunut irti toisistaan. Vaunujen lajittelu oikeille raiteille tapahtuu päästämällä vaunut painovoimalla alas mäkeä. Automaattinen järjestelmä kääntää vaihteita oikeille raiteille. Tuloratapihan päivystäjä Sergei Vetkin ohjaa saapuvat junat oikealle tuloraiteelle. Lähtöratapihan päivystäjä Olga Petrova antaa veturinkuljettajille ohjeet noutaa valmis vaunuletka. 6 Laskumäen lennonjohtotornia muistuttavassa valvomossa istuu laskumäen päivystäjä sekä kaksi operaattoria. Laskumäen päivystäjä määrittelee yhdessä keskuksen kanssa, missä järjestyksessä vaunuja ohjataan alas mäkeä. Operaattorit valvovat liikennettä ja vaihteiden toimintaa mäen jälkeen. – 125 ei käänny. Jura, mene sinne, antaa päivystäjä mikrofonin kautta ratapihalle ohjeita mennä katsomaan, miksi vaihde ei käänny. Ulkona päivystäjän komennot kaikuvat kovaäänisistä. Päivystäjä myös varoittaa ulkona vaihteita paineilmalla puhdistavia työntekijöitä mäkeä alas tulevista vaunuista samaa tekniikkaa käyttäen. Laskumäen raiteissa on automaattiset raidejarrut, jotka nousevat ylös raiteesta jarruttamaan vaunun vauhdin noustessa liian suureksi. Raiteiden automatiikka osaa lukea vaunun vauhdin ja kuljettavan matkan ja sen mukaan säädellä nopeutta. Jos vauhtia pitää säädellä käsin, on sitä varten toisella operaattoreista ohjauspöydässään musta nappi, jota nakuttamalla vaunun vauhti hidastuu. – Vaunun vauhti mäkeä alas ei saa ylittää viittä kilometriä tunnissa. Vaunujen vauhti riippuu sekä vaunujen painosta että vallitsevasta säästä, eikä vauhdin sääntely ole aina helppoa, kertoo pääinsinööri Dmitri Verbov. Kaikki vaunut eivät lastinsa takia sovi laskettavaksi Nurminen Logistics Pietarissa Nurmisella on omistuksessaan noin tuhat omaa rautatievaunua. Vaunuja operoi, huoltaa ja vaunuseurannan Venäjällä hoitaa Nurmisen Pietarissa sijaitseva tytäryhtiö, OOO Huolintakeskus. Omien vaunujen lisäksi Nurmisen käytössä on yhteistyökumppanien laaja vaunukalusto. Suurin osa Nurmisen käytössä olevista vaunuista kulkee säännöllisesti Pietarin SortirovotšnyiMoskovskin aseman kautta. alas mäkeä. Nytkin valvomon ohi kulkee letka Buslovskajaan Suomen rajalle menossa olevia säiliövaunuja, jotka ajetaan ohi mäestä. Uusi juna valmiina lähtöön Vaunut lasketaan alas laskumäkeä oikealle raiteelleen. Kun raiteella on riittävä määrä vaunuja lähdössä samaan suuntaan, vaunut siirretään lähtöratapihalle. – Maksimivaunumäärä yhdessä junassa on 100 vaunua. Junan kokonaispaino ei myöskään saa ylittää 8 000 tonnia. Suomeen lähtevissä junissa voi olla maksimissaan 57 vaunua, selittää Dmitri Verbov. Venäjän sisäisessä liikenteessä yhdessä junassa voi olla minkä tahansa tyyppisiä ja painoisia vaunuja. Sortirovotšnyiltä lähetetään vaunuja 42 asemalle. Kaikille mahdollisille asemille toimittaminen olisi mahdotonta, sillä silloin raiteitakin pitäisi olla määrätön määrä. Osa näistä neljästäkymmenestä kahdesta asemasta on vaunujen määräasemia, osa vaunuista taas kootaan siellä uudeksi junaksi, joka jatkaa puolestaan matkaansa eteenpäin. – Jos lähettäisimme vaunuja kaikille mahdollisille asemille, voisi käydä niin, että jonnekin syrjäisempään paikkaan menevät vaunut seisoisivat vaikka kuinka kauan raiteella odottamassa junan täyttymistä, Dmitri Verbov selittää. Pietarista lähdön jälkeen kauimmas ilman uudelleenlajittelua menevät vaunut itään, aina Novosibirskiin asti. Etelässä viimeinen asema on jo ennen Moskovaa Orehovo-Zuevossa. Tavararatapihan toimintaa sääntelevät kuljetusaikasäädökset, jotka määräävät junien lähdön ja joita kaikki toimijat noudattavat, ja näiden kuljetusaikojen perusteella myös esimerkiksi Nurminen Logistics tietää kertoa asiakkailleen rahdin toimitusajat Venäjällä. Parillisen lähtöratapihan valvomossa päivystäjä Olga Petrova istuu selin ratapihalle ja puhuu vuorotellen kahteen puhelimeen. Välillä hän tekee merkintöjä vihkoon. Hänenkin edessään on suuri taulu täynnä erivärisiä valoja, jotka kertovat, mitkä junat ovat valmiina lähtöön miltäkin raiteelta. – Veturinkuljettaja Makarov, juna valmiina noudettavaksi raiteelta 28, päivystäjä Petrova, ilmoittaa Olga Petrova mikrofoniin. – 560 kuittaa, kuuluu vastaus kaiuttimesta. Olgan takana, suurten ikkunoiden ääressä, toinen päivystäjä seuraa vaunujen liikkeitä ulkona ja antaa käs- Pietarin SortirovotšnyiMoskovskin asema • Venäjän vanhin tavararatapiha, perustettu vuonna 1879 • Venäjän viiden suurimman tavararatapihan joukossa – pituutta seitsemän kilometriä ja leveimmällä kohdalla vierekkäin noin 80 raidetta. • Kokonaisraidepituus 222 kilometriä, 450 vaihdetta • Henkilöstömäärä 420 kyjä ratapihalle. Hänen tehtävänsä on katsoa, että junat ovat kunnossa ja rahti tarkastettu ennen junan lähtemistä eteenpäin. Kun juna saapuu tavararatapihalle, kaikki vaunujen mukana kulkevat asiakirjat, kuten rahtikirjat ja laskut, toimitetaan toimistoon, missä ne lajitellaan uudelleen sen mukaan, mihin junaan mikäkin vaunu tulee. Kun asiakirjat ja vaunut on lajiteltu, paperit toimitetaan veturinkuljettajalle, jonka mukana ne kulkevat määränpäähän. Vaunuliikennemäärät kasvavat koko ajan, mutta Sortirovotšnyillä ei ole enää fyysisesti mahdollisuutta kasvaa. Tavarajunien lisäksi Sortirovotšnyin kautta kulkevat myös kaikki Pietarin Moskovan-asemalta Moskovan suuntaan lähtevät paikallisjunat ja pikajunat. – Olemme nielaisseet jo seuraavan aseman, Obu hovon, eikä meillä ole enää tilaa kasvattaa pinta-alaamme. Sortirovotšnyi-Moskovskia suunniteltiin 80-luvulla siirrettäväksi toiseen paikkaan, mutta perestroika pysäytti hankkeen toistaiseksi, asemapäällikkö Jurtšenko kertoo. 8 Nurminen Logisticsin liikevaihto, 1 000 EUR Suomen viennin arvo IVY-maihin*, 1 000 EUR Suomen viennin arvo, 1 000 EUR 100 000 10 000 000 80 000 8000 000 60 000 6 000 000 40 000 4 000 000 20 000 2 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 0 06 07 08 09 0 06 07 08 09 06 07 08 09 * Kaupan arvo ilman polttoaineita (SITC 3-ryhmä). Nurminen Logisticsin liikevoitto (EBIT), 1 000 EUR Suomen tuonnin arvo IVY-maista*, 1 000 EUR Suomen tuonnin arvo, 1 000 EUR 5 000 3 000 000 4 000 2 500 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 2 000 000 3 000 1 500 000 2 000 1 000 000 1 000 0 06 07 08 09 500 000 0 06 07 08 09 06 07 08 09 * Kaupan arvo ilman polttoaineita (SITC 3-ryhmä). Suomen vienti- ja tuontitiedot: Tullihallitus. Teksti: Niina Haasola Kuva: Veikko Somerpuro Nurminen Logisticsin vuosi 2009: Liikevaihto laski voimakkaasti, mutta operatiivinen liiketulos säilyi voitollisena erittäin vaikeassa markkinatilanteessa Nurminen Logisticsin vuotta 2009 leimasi maailmantalouden kriisi, joka vaikutti yhtiön markkinatilanteeseen voimakkaasti. Vuoden 2008 loppupuolella alkanut ja koko vuoden 2009 jatkunut talouskriisi vähensi Suomen ulkomaankaupan volyymeja kautta linjan. Nurminen Logistics kasvatti markkinaosuuttaan erityisesti Vuosaaren-logistiikkakeskuksen avaamisen seurauksena ja saavutti voitollisen liiketuloksen erittäin vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Nurminen Cargo -liiketoimintayksikön kysyntä ja volyymit heikkenivät vuoteen 2008 verrattuna voimakkaasti kokonaismarkkinan mukana. Kapasiteetin käyttöaste elpyi hitaasti toisesta vuosineljänneksestä al- kaen hiljaisen ensimmäisen neljänneksen jälkeen ja jatkoi hidasta elpymistään toisella vuosipuoliskolla. Vuosaaren satamassa sijaitsevan uuden logistiikkakeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2008 marraskuussa samaan aikaan kuin maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi. Vie aikansa ennen kuin logistiikkakeskus saavuttaa tavoitellun toiminnallisen tason. Ulkomaankaupan ja erityisesti Vuosaaren sataman kehitys on tässä ratkaisevaa. Ensimmäinen toimintavuosi vaikeassa markkinatilanteessa on tuonut yhtiölle merkittäviä uusia asiakkuuksia ja tavaravirtoja. Nurminen Heavy -liiketoimintayksikön kysyntään vaikuttavat etenkin raskaan ko- nepajateollisuuden ja sen projektikuljetusten määrän kehitys. Kysyntä oli vielä vuoden 2009 alussa kohtuullisella tasolla, mutta heikkeni loppukeväästä alkaen koko vuoden ajan. Vuoden 2009 vaikea markkinatilanne ja sen alalle tuomat muutokset loivat Nurminen Logisticsille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uuden logistiikkakeskuksen avaaminen Haminan satamaan siellä vapautuneeseen modernisoituun ja keskeisellä paikalla sijaitsevaan terminaaliin on esimerkki näistä yhtiölle avautuneista mahdollisuuksista. Useimmat ennustuslaitokset ennustavat sekä Suomen että maailman talouteen hie- Lisätietoja Nurminen Logisticsin vuodesta 2009 löytyy yhtiön vuosikertomuksesta. Nurminen Logistics 2009 Tilaa vuosikertomus osoitteesta info@nurminenlogistics.com tai lue se yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com. • Liikevaihto oli 62,5 milj. euroa (2008: 81,8 milj. euroa). • Raportoitu liikevoitto oli 2,4 milj. euroa (4,6 milj. euroa). • Liikevoittoprosentti oli 3,8 % (5,7 %). • Kertaluonteisista eristä puhdistettu liikevoitto oli 0,4 milj. euroa (4,3 milj. euroa). Pääkon ttori Pasilan katu 2, PL 124 00241 Helsinki Puhelin 010 Faksi 010 545 00 545 200 info@n 0 urmine nlogistics www.n .com urmine nlogis tics.co m • Tulos ennen veroja oli -0,4 milj. euroa (2,9 milj. euroa). • Nettotulos oli -0,7 milj. euroa (2,3 milj. euroa). • Tulos per osake oli -0,13 euroa (0,13 euroa). noista kasvua vuodelle 2010. Ulkomaankaupan volyymien ennustetaan kasvavan viitisen prosenttia. Kasvu ei kuitenkaan palauta kaupan volyymeja kriisiä edeltäneelle tasolle vielä useisiin vuosiin, joten markkinatilanne jatkunee kireänä vuoden 2010 aikana. Vuosi lukuina Tilikauden 2009 liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa (2008: 81,8 miljoonaa), jossa oli laskua vuoteen 2008 verrattuna 23,6 %. Raportoitu liikevoitto oli 2 374 (4 638) tuhatta euroa. Se laski näin ollen 48,8 %. Liikevoitto sisältää kertaluonteisia tuottoja 2 024 (0) tuhatta euroa ja kertaluonteisia kuluja 59 (81) tuhatta euroa. Näin ollen vertailukelpoinen liikevoitto oli 409 tuhatta euroa, jossa on laskua vuoteen 2008 verrattuna 91,2 %. Nurminen Cargo -liiketoimintayksikön liikevaihto oli 55,2 (71,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski voimakkaasti johtuen kysynnän pienenemisestä, joka oli seurausta lähinnä Suomen Venäjälle ja muihin IVYmaihin suuntautuvan tavaraviennin supistumisesta. Liiketulos heikkeni voimakkaasti ja oli 341 (4 263) tuhatta euroa. Liiketuloksen heikkeneminen johtui lähinnä volyymipudotuksesta ja Vuosaaren-logistiikkakeskuksen avaamisen myötä kasvaneista kiinteistä kuluista. Volyymitilanne ja kannattavuus paranivat hieman loppuvuotta kohti. Nurminen Heavy - liiketoimintayksikön liikevaihto laski kysynnän heikentyessä edelleen ollen 7,3 (10,7) miljoonaa. Liikevoitto heikkeni voimakkaasti ollen 10 (1 139) tuhatta euroa. Liikevoitto heikkeni liiketoiminnan volyymipudotuksen ja lisääntyneen hintakilpailun seurauksena. Tulevaisuuden näkymät Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa vuosittain keskimäärin 20 % mukaan lukien yritysostot ja saavuttaa yli 7 % liikevoittotaso. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan hidastavan kasvutavoitteiden saavuttamista lyhyellä aikavälillä. Maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi ulkomaankaupan volyymit ovat supistuneet kaikilla aloilla. Volyymit ovat alkuvuoden 2009 voimakkaan supistumisen jälkeen kääntyneet hienoiseen nousuun, mutta sekä tuonti että vienti ovat edelleen merkittävästi matalammalla tasolla kuin ennen talouskriisin alkua. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuoteen 2009 verrattuna ja koko vuoden kertaluonteisista eristä puhdistetun liiketuloksen arvioidaan olevan voitollinen alkuvuoden heikosta kannattavuudesta huolimatta. Yhtiö uskoo, että Nurminen Logisticsin vastuullinen toiminta ja panostukset tulevaisuuteen vaikeassa markkinatilanteessa sekä yhtiön hyvä maine ovat lisänneet asiakkaiden yhtiötä kohtaan tuntemaa luottamusta, mikä on jo tuonut lisäasiakkuuksia yhtiölle. Yhtiö seuraa aktiivisesti markkinoilla tapahtuvaa rakennemuutosta ja yritysjärjestelymahdollisuuksia. Teksti perustuu 26.2.2010 julkaistuun Nurminen Logisticsin tilinpäätöstiedotteeseen. 10 Teksti: Niina Haasola Kuvat: Wilma Hurskainen ja Veikko Somerpuro Kiskoilla Kirgisiaan Keski-Aasia on nouseva markkina kansainvälisille yhtiöille. Alueen talouskasvu tuo Nurminen Logisticsille keikkoja muun muassa Kirgisiaan. 12 Nurminen kuljetti Normetin henkilönostimet erikoiskuljetusrekalla Haminaan ja lastasi ne siellä junaan Kirgisiaan vietäväksi. Kirgisia lasketaan kuuluvaksi niin sanottuihin stan-maihin, joista muut ovat Kazakstan, Tadžhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Nämä maat, joissa asuu yhteensä noin 61 miljoonaa ihmistä, ovat vasta melko hiljattain auenneet ulkomaisille investoinneille, mutta ovat nyt sitäkin suuremman kiinnostuksen kohteena. Alueen veturina toimii Kazakstan, mutta kansainväliset yhtiöt sijoittavat yhä enemmän myös muihin alueen maihin. – Kysyntä on osoittanut uusia virkistymisen merkkejä myös Keski-Aasiassa, ja uusi tulliliitto Kazakstanin, Valko-Venäjän ja Venäjän välillä merkinnee sitä, että yhä suurempi osa Kiinan tuonnista Venäjälle alkaa kulkea Kazakstanin kautta. Se saattaa muuttaa alueen logistisia reittejä ja tehdä siitä entistäkin kiinnostavamman, sanoo itsekin hiljattain suomalaisen ministerivaltuuskunnan mukana Kazakstanissa vieraillut Nurminen Logisticsin Vice President Jorma Kervinen. Nurmisen asiakkailla on Kazakstanin entisessä pääkaupungissa Almatyssa käytössään yhteistyökumppaninsa Trancon 14 000 neliön rautatieterminaali, jossa alueelle kuljetettavaa tavaraa on hyvä varastoida. – Kokemuksemme noin vuosi sitten solmimastamme yhteistyösopimuksesta Trancon kanssa ovat olleet erittäin hyviä, Kervinen sanoo. Kaivoslaite kultakaivokselle Kirgisian bruttokansantulo oli vuonna 2008 3,9 miljardia dollaria, ja ulkomaiset nettoinvestoinnit 6,5 prosenttia BKT:sta. Maan väestömäärä on 5,5 miljoonaa, joten se on yhdessä Turkmenistanin kanssa väestömäärältään pienimpiä maita alueella. Kirgisian merkittävimmän luonnonvaran muodostavat sieltä löytyvät alkuaineet. Kansainväliset kaivosyhtiöt kaivavat maasta muun muassa kultaa. Eräälle näistä kultakaivoksista Nurmisen asiakas Normet Oy toimitti vuoden 2010 alussa kaksi kaivoksissa yleisesti käytettävää henkilönostolaitetta. Kyseiset Utilift-henkilönostimet valmistettiin Normetin Iisalmentehtaalla, josta Nurminen kuljetti ne maanteitse erikoiskuljetuksena Haminan satamaan. Siellä Nurminen lastasi koneet kontteihin, siirsi kontit omaan rautatievaunuunsa ja kuljetti Kirgisiaan. Kuljetuksen dokumentointi hoidettiin Haminassa, ja rajanylitys tapahtui Vainik- Stan-maat Kazakstan Väestö: 15,6 milj. Pinta-ala: 2 717 300 km² BKTL (2008): 96,2 mrd USD Pääkaupunki: Astana Uzbekistan Väestö: 27,5 milj. Pinta-ala: 447 400 km² BKTL (2008): 24,7 mrd USD Pääkaupunki: Taškent Tadžikistan Väestö: 7 milj. Pinta-ala: 143 100 km² BKTL (2008): 4,1 mrd USD Pääkaupunki: Dušanbe kalassa. Normet sai siis koko logistisen ketjun Nurmiselta. – Asiakkaana haluamme tietenkin nähdä itse mahdollisimman vähän vaivaa kuljetuksiin liittyen. Yhden tiskin -periaate helpottaa meitä, ja oli yksi kriteeri logistiikka-yhteistyökumppanin valinnassa, kertoo Normetin markkinointipäällikkö Jukka Pihlava. – Muut valintakriteerit liittyivät aikaisempaan kokemukseemme Nurmisesta yhteistyökumppanina, ja toki hinnallakin oli merkitystä. Nurminen on kuljettanut aiemmin myös meidän betoniasemamme Kirgisiaan. Tuttu raideleveys Sekä suomalaiset että kansainväliset teollisuusyhtiöt ovat erittäin kiinnostuneita niin sanotuista stan-maista, sillä alueella on luonnonrikkauksien lisäksi käynnissä paljon myös suuria infrastruktuurihankkeita. Nurminen Logisticsin Jorma Kervinen vakuuttaa, että jos mahdollisuuksia kauppaan alueella ilmenee, niin ainakaan logistiikka ei tule projektissa muodostumaan ongelmaksi. – Alueella on sama raideleveys kuin Venäjällä, ja rautatieosaami- Kirgisia (käytetään myös nimiä Kirgisistan ja Kirgistan) Väestö: 5,5 milj. Pinta-ala: 198 500 km² BKTL (2008): 3,9 mrd USD Pääkaupunki: Biškek Turkmenistan Väestö: 5,1 milj. Pinta-ala: 488 100 km² BKTL (2008): 14,3 mrd USD Pääkaupunki: Ašgabat Lähde: Suomen ulkoasianministeriö nen on kaikissa näissä entisissä Neuvostoliiton maissa hyvällä mallilla. Nurmisen näkökulmasta ei ole eroa siinä, kuljetetaanko tavaraa Venäjälle vai Keski-Aasiaan, sillä perustoimintatavat ja -lainalaisuudet ovat kyseisissä maissa samat, Kervinen toteaa. – Esimerkiksi tullimuodollisuudet voivat jonkin verran vaihdella, mutta kaikista tämäntyyppisistä haasteista on selvitty tähänkin saakka, hän jatkaa. Normetin nostolaitteiden kuljetus kesti kokonaisuudessaan tuotteen tehtaalta hakemisesta laskien noin kolme viikkoa. Sen aikana Normet pidettiin jatkuvasti ajan tasalla siitä, missä kontit ovat menossa. – Jatkuva seuranta on meille tietenkin tärkeää, sillä yleensä myös meidän asiakastamme kiinnostaa tietää, pysytäänkö toimituksessa aikataulussa, Jukka Pihlava kertoo. Kyseiset laitteet pääsivät perille ehjinä ja sovitussa aikataulussa. Ne palvelevat nyt Normetin asiakasta maassa, jonne Iisalmesta lähtee todennäköisesti kaivoslaitteita jatkossakin. 14 Teksti: Laura Jokinen Kuvat: Valtteri Korpinen Käsityöläistalot uuteen osoitteeseen Yleensä osoitetta vaihtavat ihmiset, mutta tarvittaessa Nurminen Logistics voi siirtää myös talot uuteen osoitteeseen. Maaliskuun alussa Nurminen Logistics siirsi kaksi KeskiSuomen museon käsityöläiskotia uuteen osoitteeseen Jyväskylässä. Nurminen hoiti koko urakan mukaan lukien nostot. Käsityöläiskodit siirrettiin uudelle sijoituspaikalleen kokonaisina, ja siirto tehtiin kahtena peräkkäisenä iltana. – Talot siirrettiin kaupungin keskustassa, ja sen vuoksi meidän piti suunnitella hyvin myös urakan toteutusaikataulu. Lastauksen, purun ja kuljetuksen ajaksi kadut piti sulkea kokonaan liikenteeltä, kertoo Nurminen Logisticsin Vice President Hannu Vuorinen. Ensimmäinen siirrettävistä rakennuksista painoi yhdessä nostokehikkonsa kanssa 65 tonnia. Talo nostettiin kahdella nosturilla Nurmisen erikoiskuljetusauton kyytiin. Kuljetuksen leveys oli 8,2 metriä, pituus 15,3 metriä ja korkeus 7 metriä. Siirroista teki talojen koon lisäksi vaativan se, että kyse oli vanhoista museorakennuksista, joiden arvoa ei voi mitata rahassa eikä vakuutuksilla korvata. Nurminen Logistics valittiinkin urakkaan nimenomaan siksi, että yrityksellä on taitoa ja vuosikymmenien kokemus suurten museoesineiden kuljettamisesta. – Kun päätös talojen siirtämisestä tehtiin, olin yhtey dessä toiseen suomalaiseen museoon, ja he suosittelivat Nurmista. Lisäksi meillä oli jo ennestään kokemusta yhteistyöstä, kertoo Keski-Suomen museon museonjohtaja HeliMaija Voutilainen. – Nurmisella ymmärrettiin, että kyseessä oli ainutlaatuinen kuljetuskohde, johon liittyi ehkä vielä suurempia haasteita kuin kuljetuksiin yleensä, Voutilainen jatkaa. Museotalojen siirto oli pitkä projekti, jonka suunnittelu aloitettiin jo toukokuussa 2009. Mukana oli monia eri tahoja, ja osapuolten yhteistyön ansiosta kaikki sujuikin hyvin. Talojen ympärille tehdyt teräksiset nostokehikot Kuparisepän talo painoi yhdessä nostokehikkonsa kanssa 65 tonnia. Museotalojen siirto oli pitkä projekti, jonka suunnittelu alkoi jo toukokuussa 2009. suunniteltiin yhteistyössä valmistajan sekä museon asiantuntijoiden kanssa, ja nostosuunnitelma tehtiin yhdessä nosturiurakoitsijan kanssa. Lisäksi Nurmisen liikenteen ohjaajat mittasivat kuljetusreitin ja kartoittivat esteet, jotka piti poistaa kuljetuksen tieltä. Ennen kuljetusta Nurmisen henkilöstö poisti kuljetusreitiltä runsaasti liikennemerkkejä ja katuvalopylväissä olleita mainostauluja. Lisäksi kuljetukselle hankittiin tarvittavat erikoiskuljetusluvat ja tehtiin poliisin kanssa yhteistyötä liikenteenohjausjärjestelyissä. Kahden illan urakassa oli parhaimmillaan mukana neljä erikoiskuljetusautoa, kaksi autonosturia, kolme saattoautoa ja neljä poliisiautoa. Ensimmäisenä iltana itse museotaloa kuljettaneen auton lisäksi kolme muuta rekkaa kuljettivat nosturin vastapainoja. Toisena iltana yhdessä pienemmän talon kanssa siirrettiin uuteen paikkaan myös molemmista taloista irrotetut terassit. – Nurminen osoitti kuljetuksessa todellista ammattitaitoa. Koko projekti oli äärimmäisen hienosti suunniteltu ja johdettu, itsekin siirtoa paikan päällä seurannut Heli-Maija Voutilainen kehuu. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit ovat Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaava-alueen vanhimpia asuinrakennuksia. Suurempi, kupariseppä Sjöblomin talo, on rakennettu vuosien 1842–1850 aikana ja pienempi puusepän talo, alun perin hattumaakari Fagerlundin talo, vuonna 1844. Talot on aikanaan purettu keskikaupungilta kerrostalojen alta ja lahjoitettu museolle. Nyt ne siirrettiin uuteen paikkaan, johon on tarkoitus avata kaupunkilaisille ja matkailijoille 1800-luvun pihapiiri, jossa vaalitaan kulttuuriperintöä ja voi tutustua entisaikojen käsityöläiskulttuuriin. Kaupunkilaispihan kokonaisuus pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 2012 mennessä, jolloin Jyväskylän kaupunki täyttää 175 vuotta. 16 Kalusto kunnossa Sarja esittelee Nurmisen monipuolista kalustoa. Teksti: Laura Jokinen kuva: SIA Ultima Moduulilavetilla kulkee esimerkiksi tällainenkin 110 000 kg painava kolli. Sopiva moduulilavetti joka lähtöön Nurmisen moduulilaveteilla voidaan kuljettaa jopa 450 tonnin painoisia kuormia. Se tarkoittaa, että lavetti kantaa noin 32 tavallisen linja-auton painon. Tuota painoa lavetissa kannattelee 160 rengasta. Nurmisen erikois- ja raskaskuljetuslavettikalustoon kuuluu 35 erikoiskuljetusperävaunua. Näistä suurimmat ovat moduulilavetteja, joista voidaan rakentaa aina kunkin kuljetuksen vaatimukset täyttävä kokonaisuus. Moduulilavettisarjoja Nurmisella on kaksi. Niistä uudempi on hankittu vuosina 2004–2009. Moduulilavetti on perävaunu, jonka kantavuutta ja pituutta voidaan lisätä erikokoisilla komponenteilla. 20-akselisen lavetin kyydissä kulkevat kaikkein raskaimmat kollit. Kehtoa käytetään moduulilavetissa silloin, kun kuljetettava kolli on erityisen korkea. Nurmisen moduulilavettien suurin mahdollinen akselimäärä on 20 akselia ja maksimikantavuus 450 tonnia. Lavetit kytketään autoon kaula-osalla, johon voidaan liittää 2-, 3-, 4-, 5- ja 6-akselisia moduulipaloja. Akselistojen lisäksi moduulilavettiin voidaan lisätä kehtoja tai tasonjatkopaloja. Erityisen pitkien kuormien kuljetuksissa käytetään kääntöpöytiä, jolloin kuljetettavan kappaleen pituus on teoriassa rajoittamaton. Moduulilavetteihin voidaan yhdistää myös erilaisia lisävarusteita. Yksi esimerkki tällaisesta on Nurmisen viime syksynä käyttöönsä saama erikoisvalmisteinen lämpökuljetuskontti, joka on tarkoitettu kylmänarkojen erikoispinnoitettujen paperikoneen telojen kuljetuksiin. Lämpökuljetuskontti vaatii tukevan alustan, sillä 17 metriä pitkä sekä 3 metriä leveä ja korkea kontti on suunniteltu jopa 120 tonnin lämpötelojen kuljetuksiin. Moduulilavetit ovat hydraulijousitettuja, joten niillä voidaan tarvittaessa purkaa ja lastata kuormia ilman ulkopuolisia nostureita. Isosta koostaan huolimatta moduulilavetit ovat ketteriä liikenteessä, koska niiden jokainen akseli ohjautuu joko automaattisesti auton kääntökulman mukaan tai tarvittaessa manuaalisesti. Oman lavettikaluston huollosta ja toimivuudesta vastaavat Nurmisen omat asentajat, mikä yhdessä ammattitaitoisten kuljettajien kanssa takaa sen, että kaikki toimii kuljetuksen aikana vaaditulla tavalla ja asiakkaan tavarat saadaan turvallisesti perille. Moduulilavettiin voidaan liittää eripituisia tasonjatkopaloja, kun halutaan kasvattaa lavetin pituutta sen painoa kuitenkaan liikaa lisäämättä esimerkiksi siltojen kantavuuden vuoksi. 18 Teksti: Laura Jokinen Kuvat: Veikko Somerpuro Melkein 40 talvea jäällä Hallin seinät ovat umpijäässä, mutta kentällä on kahdeksan lämpöistä miestä. Käynnissä on 2. divisioonan paikalliskamppailu, ja laji on curling. Toista joukkueista kipparoi neljänkymmenen vuoden kokemuksella Nurmisen laatuja työsuojelupäällikkö Pekka Pekaristo. Ennen kuin peli saatiin käyntiin, piti jää tasoittaa teräslastan avulla. Sen jälkeen yhden pelaajan selkään nostettiin vesisäiliö, jonka kanssa hän kulki kentän päästä päähän ruiskien pieniä vesipisaroita jään pintaan. Vesipisarat muodostavat pintaan nyppylöitä eli ammattilaisten kesken peblin. Peblillä kivet liukuvat paremmin. Pekka asettuu toisen joukkueen kapteenin kanssa arpomaan aloitusvuoroa. Kivi, curlingin kahvallinen peliväline, laitetaan pyörimään yhdelle kentän viivois- ta. Se, kumman puolelle kiven kahva jää, saa päättää kumpi joukkue aloittaa pelin. – Yleensä arvonnan voittaja antaa aloituksen vastustajalle. Silloin viimeinen heitto jää omalle joukkueelle, Pekka selittää. Pesään kämmenpuolelta kiertäen Televisiossa curlataan t-paidoissa, mutta Hyvinkään curlinghallissa on -15 astetta pakkasta. Kapteeni-Pekka seisoo pesässä, osoittaa vasemmassa kädessä oleval- Pekka Pekariston joukkueella, Willi II:lla, on kokemusta vaikka muille jakaa. Joukkueeseen kuuluvat (vasemmalta oikealle) Seppo Suni, Ilkka Musto, Jorma Mäkelä ja Pekka Pekaristo sekä kuvasta puuttuva Juhani Eholuoto. la harjalla jäätä ja oikealla kädellä sivulle. Hän tahtoo kiven lähtevän kohti harjaa kämmenpuolelta kiertäen. Helppo juttu siihen asti kun kokeilee, paljonko kivi painaa ja miten se liikkuu tahmealla jäällä. Mutta niille, jotka osaavat, homma on helppoa. – Se, kuinka monta kertaa kiven pitää kiertää matkalla heitosta pesään, on makuasia. Minusta se on 1,5 kierrosta, jonkun muun mielestä voi olla 2,5, Pekka kertoo. – Kovaa! Kovaa!, karjaisee kapteeni niin, että hallin seinät raikuvat. Käskyn tarkoitus on saada joukkuetoverit harjaamaan niin paljon kuin käsistä lähtee. Pekan joukkue Willi II on kaksi pistettä tappiolla. Kokemusta kantapään kautta Curling on alun perin skotlantilainen peli. Suuren yleisön tietoisuuteen se tuli vuonna 1998, kun peli oli ensimmäistä kerta olympialajina Naganossa. Suomessa curlingbuumi alkoi, kun Suomen miesten joukkue voitti olympiahopeaa Torinossa vuonna 2006. – Kanadassa on nykyään enemmän curlaajia kuin jääkiekkoilijoita, Pekka kertoo. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, yli miljoona kanadalaista pelaa curlingia. Suomessa lajin pääkaupunkina pidetään Hyvinkäätä, mutta lajia voi pelata 34 paikkakunnalla. Pekka on curlingin uranuurtajia ja ollut mukana mittelöissä joka talvi jo 38 vuoden ajan. – Hyvinkäälle tuli Helsingistä joukkue pelaamaan näytösottelua ja innostuimme heti. Meillä oli kuntosaliporukka, joka alkoi sitten curlata, Pekka kertoo. Tuolloin harjat koottiin itse parhaaksi katsomista aineksista, ja kengät olivat mitkä tahansa liukkaat jalkineet. – Harjoja katsottiin jostain kuvista, että tuollaisilta näyttävät, Pekka kertoo. Myöhemmin Ruotsista, kuinkas muutenkaan, tulivat ponnistustuet eli hakit, kenkiin liu’ut ja oikeat curlingharjat. – Aluksi kiviä heitettiin pystystä paikallaan ja taivasalla. Ei me silloin tiedetty lajista paljoakaan, Pekka kertoo. Uusi harrastus toi kuitenkin heti mainetta ja kunniaa, kun Pekan joukkue voitti kaudella 1972–1973 Suomen mestaruuden. Hyvinkään curlingilla oli aikanaan hyvä skotlantilainen sponsorikin, kunnes uusi alkoholilaki pilasi juhlat: kilpailujen palkintona oli laatikollinen Johnny Walker -viskiä. – Laatikko jaettiin tosin kaikkien menestyneiden hyvinkääläisjoukkueiden kesken, mutta kyllä se silti pani yrittämään, Pekka nauraa. Koko perheen laji Pekan joukkue pelaa Hyvinkään paikallissarjaa, jossa mukana on sekä miesten-, naisten- että sekajoukkueita. Curling onkin siitä hyvä peli, että nelihenkisen joukkueen voivat muodostaa vaikka isä ja äiti lapsineen. – Curling on taito- ja tekniikkalaji, eikä fyysistä voimaa tarvita. Naiset ja miehet ovat ihan tasavertaisia tässä lajissa, Pekka kertoo. Paikallissarjan lisäksi joukkueen ohjelmistoon kuuluu senioreiden SM-kisa, joka järjestetään vuosittain. Willi II on seniorimestari vuodelta 1999, ja viime vuonna sijoitus oli kahdeksantoista joukkueen kilpailuissa 5. – Curling on sosiaalinen peli, ja hyvän porukan kanssa on mukava pelata. Pelaaminen vie ajatukset pois työstä ja muista velvollisuuksista. Ja koska pelaamme Hyvinkään kylmässä hallissa, curling on tavallaan myös ulkoilua, Pekka listaa harrastuksen akkuja lataavia vaikutuksia. – Curling ei vaadi voimaa, joten pelaamista ei tarvitse lopettaa iän takia. Seniorikisoissakin vanhimmat pelaajat ovat varmaan 80-vuotiaita, Pekka toteaa. – Ja kenestä vaan voi tulla hyvä curlaaja, kun vain harjoittelee tarpeeksi. Willi II kaatoi vastustajansa lukemin 6–4. 20 en” in ”Asiakastapaam kakoordinaattori, Korkiala, logistiik Kuka? Katariina Konecranes työkokemus Viimeisin yhteis icsin kanssa? st gi ed Nurminen Lo sturia (Rail Mount istaa 12 RMG-no n ide re stu Konecranes valm maan. No aeliin Haifan sata sa es Gantry Crane) Isr om etaan Su ohjaamot valmist sähköhuoneet ja itaa kyseisten ho s tic inen Logis Hyvinkäällä. Nurm ältä Israeliin. ljetuksen Hyvinkä komponenttien ku 1. Miksi Konecranes valitsi yhteistyökumppanikseen Nurminen Logisticsin? Kokonaispalvelu ratkaisi. Saimme Nurmiselta kuljetuksen Hyvinkäältä Israeliin saakka. Myös se, että meillä oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä Nurmisen kanssa muista projekteista, oli eduksi. 2. Miten mittava projekti on sujunut tähän mennessä? Kyseessä todella on iso projekti, kun puhutaan 12 satamanosturista. Tätä haastattelua tehtäessä Suomesta lähtevistä kuljetuksista on hoidettu vasta osa, mutta kaikki on sujunut odotusten mukaisesti. Erityisen tyytyväinen olen ollut siihen, että meidät on pidetty Nurmisen puolelta kiitettävästi ajan tasalla siitä, missä kuljetusten kanssa mennään. 3. Mikä logistiikkaprojektien suunnittelussa on tärkeintä? Yhteistyö ja tiedotus. Kaikkeen voidaan varautua ja kaikesta selvitä, jos esimerkiksi myöhästymisistä tiedotetaan hyvissä ajoin puolin ja toisin. Tämän projektin aikana jouduimme turvautumaan erityisjärjestelyihin, kun Suomessa oli käynnissä ahtaajien lakko. Silloin asia saatiin hoidettua niin, että kuljetus vietiin maanteitse Ruotsiin laivan sijasta, eikä loppuasiakas joutunut kärsimään lakon vuoksi. Big or small. Near or far. Tervetuloa TransRussia-messuille Moskovaan 27.–30. huhtikuuta 2010! TransRussia on Venäjän suurin kansainvälinen logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2009 messuille osallistui 458 näytteilleasettajaa 33 eri maasta. Lisätietoja messuista löydät osoitteesta www.transrussia.ru. Nurminen Logistics esittelee toimintaansa osastolla A219. Tapaamisiin Moskovassa! Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten esimerkiksi rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois- ja raskaskuljetuksia. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkina-alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu Itä-Eurooppa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Nurminen Logisticsin asiakaslehti. Päätoimittaja Niina Haasola. Toimittaja: Laura Jokinen. Toimitusneuvosto: Niina Haasola, Laura Jokinen, Harri Mustonen, Hannu Vuorinen ja Olli Väätäinen. Ulkoasu: Indicio Oy. Kannen kuva: Ruslan Šamukov. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963. Pääkonttori Pasilankatu 2, PL 124 00241 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 info@nurminenlogistics.com www.nurminenlogistics.com
© Copyright 2024