Nurminen Logistics sidosryhmälehti
Vaunuoperointi murroksessa Venäjällä Operaattorit luokitellaan uudelleen ja tariffijärjestelmä muuttuu. s. 8 Valtuutettu banaaninpunnitsija Tulliasiantuntija Mimmi Jokinen hankkii Nurmiselle lupia Suomen tullilta. s. 16 Itämeren alueen tieturvallisuutta parantamassa nurminenlogistics.com sidosryhmälehti 1/2012 News Nurminen Logistics Nurminen C.A.S.H.-hankkeen yhteistyöpakettia vetää ylikonstaapeli Erkki Vikman. s. 22 2 Sisältö V.Somerpuro 19 Tietohallintopäällikkö Tero Lepola on julkaissut kirjan ajatuksistaan. 1/2012 3 Nurmisen palveluvalikoimaan. V.Somerpuro V.Somerpuro 6 Janne Lehtimäki tuo uuden palvelun 20 Päivi Kajantola hankkii Nurmiselle logistiikkaa. Pääkirjoitus Venäjä tarjoaa Nurmiselle positiivisia haasteita. 4 Erilaisia erikoiskuljetuksia Rekalla Siperiaan, miinalaiva takaisin merelle ja siltanosturinpalkkeja Ruotsiin. 5 Nurminen Nyt Tilinpäätös 2011: Liikevaihto ja kannattavuus paranivat odotetusti 6 Uusi palvelumalli logistiikkaan Nurmisen tarjonta laajenee neutraalin logistiikan ulkoistamispalveluun. 8 Nurminen Venäjällä Venäjän vaunuoperointi- ja tariffijärjestelmät halutaan laittaa uuteen uskoon. Nurminen News 1/2012 14 Keskiaukeamalla käydään Sahalinilla Tietopaketti Nurmisen rautatiepalveluista Venäjän ja muun IVY-alueen sisällä. 16 Tulliasiantuntija sorvin ääressä Mimmi Jokisen ansiosta Vuosaaressa voidaan punnita mm. banaaneja. 19 Hajanaisia ajatuksia Tero Lepola lataa akkuja kirjoittamalla hajatelmia. 20 Uusissa tehtävissä Uudet nurmislaiset esittäytyvät. 22 C.A.S.H.-hanke parantaa Itämeren alueen tieturval lisuutta Samassa veneessä Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Erkki Vikman. 26 Referenssi Sappi Fine Paper Europe on johtava eurooppalainen päällystetyn hienopaperin valmistaja. 3 PÄÄKIRJOITUS Haasteet vastaan V V.Somerpuro iisi vuotta sitten Suomen silloinen puolustusministeri sai aikaan kohun lausumalla, että Suomella on kolme turvallisuuspoliittista haastetta: Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Ministerin lausunto käännettiin ja ymmärrettiin välittömästi Venäjällä ”uhaksi”, sillä venäjän kielessä sanalle ”haaste” on olemassa vain huonoja käännösvastineita. Sanat ehkä puuttuvat, mutta kyllä Venäjällä haasteita riittää. Ne vain ovat suureksi osaksi positiivisia. Nurminen Logistics ottaa nämä haasteet tyytyväisenä vastaan. Venäjä on valtava markkina aivan vieressämme. Venäjän logistiikka- ja palvelumarkkinat ovat niitä aloja, joilla kasvumahdollisuudet ovat rajattomat. Ja me tahdomme kasvaa. Tulevaisuudessa tulemme panostamaan entistä enemmän toimintaamme Venäjällä ja muualla IVY-alueella. Nurminen Logisticsilla on logistiikka-alalla ainutlaatuista Venäjä-osaamista, jota ilman toimiminen tässä mittakaavassa Venäjällä olisi hyvin vaikeaa, jos ei mahdotonta. Sidosryhmälehdessämme Nurminen Newsissä on kirjoitettu paljon Venäjästä ja Nurmisen toiminnasta siellä. Suuressa maassa kerrottavaa riittää, ja tämän lehden pääjutussa kerrommekin tulossa olevista muutoksista vaunuoperoinnissa sekä omasta liikenteenhoidostamme Pietarissa. Vahva läsnäolomme Venäjän ja muiden IVY-maiden rautatiekuljetusmarkkinoilla ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiseikkaa, että me olemme suomalainen yhtiö, jonka suomalaiset asiakkaat ja henkilöstö Suomessa ovat meille korvaamattomia. Venäjälläkin meidät erottaa muista alan toimijoista nimenomaan se, että me olemme kansainvälisiä. Pysyäksemme vahvana toimijana myös Suomessa, kehitämme jatkuvasti uusia palveluita, joilla parannamme asiakkaidemme kilpailukykyä. Yhdestä uudesta palvelustamme, neutraalin logistiikan ulkoistamisesta, kerrotaan tämän lehden sivuilla 6−7. s Venäjän logistiikkaja palveluTopi Saarenhovi on markkinat Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja ovat niitä aloja, joilla kasvumahdollisuudet ovat rajattomat. Antoisia lukuhetkiä! Nurminen News 1/2012 4 Nurminen Nyt Top3: Kauas, suurta ja paljon Nurminen Logistics on viime aikoina hoitanut taas monenlaista erikoiskuljetuskeikkaa. Olosuhteita uhmaten ja kollikoosta välittämättä on asiakkaan tuotteet kuljetettu turvallisesti perille. Nurminen News 1/2012 Hannu Vuorinen Nurmisen erikoiskuljetusauto kävi tammikuussa yhtiön historian kaukaisimmassa maanteitse saavutetussa kohteessa, kun Venäjän-keikkoihin erikoistunut kuljettaja Pasi Vornanen vei Nurmisen asiakkaan, Metso Paper Ab:n, tuotteita Bratskiin. Matkamittariin kertyi kilometrejä yhteensä yli 14 000. Pasin kuljetus oli osa mittavaa projektia, jota Nurminen on hoitanut jo muutaman vuoden. Projektissa Bratskiin on toimitettu satoja junanvaunuja tavaraa, ja mukana on ollut terminaalien työntekijöitä, huolitsijoita ja liikenteenhoitajia useasta Nurmisen toimipisteestä. Tämä 4,2 metriä leveä kolli piti kuitenkin viedä kokonsa takia maanteitse. Kolli lastattiin Ruotsin Sundsvallissa Nurmisen kyytiin ja se saapui Bratskiin kuusitoista päivää myöhemmin. Erittäin huolellisesta ennakkovalmistautumisesta johtuen kuljetusta ei hiljentänyt edes parhaimmillaan –42 asteessa paukkunut pakkanen. Juha Kuusijärvi Jan-Erik Laine 1 Autolla Siperiaan takaisin 2 Laiva merelle Vartiovene 55, entiseltä nimeltään miinanraivaaja Röyttä, pääsi Nurmisen kyydissä Tampereelta Mäntyluodon satamaan tammikuussa. Mäntyluodosta laivan omistaja purjehti sen Helsinkiin, missä sillä järjestetään elämysristeilyitä ensi kesästä lähtien. Kuljetuksen kokonaispituus oli 44 metriä, korkeus 8 metriä ja leveys 6,6 metriä. Kuljetuksen kokonaispaino oli 206 tonnia. Erityisesti korkeudesta johtuen kuljetuksen takia jouduttiin tekemään runsaasti erityisjärjestelyitä, kuten purkamaan liikenneopasteita ja poistamaan jännitteitä sähköjohdoista. Nurmisen kuljettajat Pekka Toivonen ja Seppo Ylennysmäki hoitivat laivan takaisin veteen erittäin haastavissa talviolosuhteissa kahdella 680-hevosvoimaisella vetoautolla ja 14-akselisella moduulilavetilla. keikkaa 3 Jatkuvaa Ruotsiin Nurmisen erikoiskuljetusautot veivät toistakymmentä asennusvalmista nosturin kannatinpalkkia ja vaunua Konecranesin tehtaalta Hyvinkäältä Pohjois-Ruotsin Pajalaan viime vuoden marraskuusta tämän vuoden maaliskuulle. Viime vuoden puolella vietiin kuusi 36 metriä pitkää, 3,5 metriä leveää ja 3,2 metriä korkeaa palkkia, jotka painoivat 20–24 tonnia. Tänä vuonna palkkeja on toimitettu kahdeksan. Palkit ajettiin Pajalaan Haaparannan kautta, ja niitä kuljettamassa ovat olleet Nurmisen kuljettajat Bengt Ingman, Risto Hänninen, Jukka Laaksonen, Juhani Toivo nen, Pasi Vornanen ja Seppo Ylen nysmäki. Kaksi 36-metristä nosturin kannatinpalkkia vietiin tämän jatkuvamman keikan lomassa myös Hyvinkään-tehtaalta Etelä-Ruotsin Solvesborgiin. s Nurminen Nyt Nurminen Logisticsin vuosi 2011: Liikevaihto ja kannattavuus paranivat odotetusti Suomen ulkomaankauppa ja Nurminen Logisticsin tärkein markkina, Suomen IVY-vienti, kehittyivät vuoden 2011 aikana suotuisasti, vaikka Venäjän rautatietariffikorotukset vaikuttivat alkuvuonna negatiivisesti rautatiekuljetusten kysyntään ja tekivät kilpailutilanteesta haasteellisen kuljetusten siirtyessä osin maanteille. Suomen paperiteollisuuden toimihenkilölakko keväällä laski kuljetettuja volyymeja huhti-toukokuun aikana. Toisella vuosipuoliskolla erityisesti IVY-rautatievienti alkoi kehittyä positiivisesti hidastuen jonkin verran vuoden viimeisinä kuukausina. Venäjän sisäisellä rautatiemarkkinalla kysyntä pysyi aktiivisena koko vuoden. Yhtiö pystyi kasvattamaan myös osuuttaan Venäjän sisäisissä rautatiekuljetuksissa. Erikois- ja raskaskuljetuksissa markkina ei kehittynyt odotetun myönteisesti, vaikka kysyntä olikin hieman parempi kuin vuonna 2010. Markkinatilanne pysyi haastavana koko vuoden, ja erityisesti kilpailu suurista projektitoimituksista jatkui kireänä. Satamalogistiikkamarkkina kehittyi oletettua hitaammin vuonna 2011. Katsauskauden lopusta alkaen yhtiön kykeni parantamaan liiketoiminnan volyymiaan transitoliikenteessä. Tulevaisuuden näkymät Nurminen Logistics uskoo markkinoidensa kehittyvän positiivisesti vuonna 2012. Erityisesti yhtiölle tärkeän strategisen kasvumarkkinan, Venäjän ja muiden IVY-maiden, sisäisten rautatiekuljetusten kysyntätilanteen uskotaan pysyvän hyvänä. Yhtiö arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. Operatiivisen liiketuloksen arvioidaan olevan parempi kuin vuonna 2011. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa vuosittain keskimäärin 20 % mukaan lukien yritysostot ja saavuttaa yli 7 % liikevoittotaso. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan hidastavan kasvutavoitteiden saavuttamista lyhyellä aikavälillä. Teksti perustuu 24.2.2012 julkaistuun Nurminen Logisticsin tilinpäätöstiedotteeseen. FAKTA • Liikevaihto oli 76,6 milj. euroa (2010: 69,7 milj. euroa). • Raportoitu liiketulos oli 1,9 milj. euroa (–0,6 milj. euroa). • Liiketulosprosentti oli 2,5 % (–0,9 %). • Kertaluonteisista eristä puhdistettu liiketulos oli 1,1 milj. euroa (–1,2 milj. euroa). • Tulos ennen veroja oli -0,7 milj. euroa (–1,1 milj. euroa). • Nettotulos oli –1,5 milj. euroa (–2,0 milj. euroa). • Tulos per osake, laimentamaton, oli –0,19 euroa (–0,22 euroa). • Tulos per osake, laimennettu, oli –0,19 euroa (–0,22 euroa). Lisätietoja Nurminen Logisticsin vuodesta 2011 löytyy yhtiön vuosikertomuksesta. Tilaa vuosikertomus tai lue sen sähköinen versio yhtiön verkkosivuilla www.nurminenlogistics.com. s Mistä pidit eniten? Nurminen Newsin edellisen numeron parhaaksi jutuksi lukijat ovat valinneet Nurmisen Rauman-toimipisteessä työskentelevän Sanna Mäke län työstä kertoneen Huolehtiva huolitsija -jutun, joka sai 27 prosenttia annetuista äänistä. Kakkostilalle tulivat toimitusjohtaja Topi Saa renhovin haastattelu ja keskiaukeaman julisteena ollut Erikoiskuljetusopas, jotka molemmat keräsivät 21 prosentin äänisaaliin. Kaikkien tammikuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvottiin palkinto, jonka voitti Kimmo Muuri. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Äänestysaikaa on aina elokuun 2012 loppuun. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan Arabian Helmi-öljylamppu. s Nurminen News 1/2012 5 6 Uusi tuote Uusi palvelumalli logistiikkaan Nurminen Logisticsin tuoretta huolinta- ja lisäarvopalveluista vastaavaa Senior Vice President Janne Lehtimäkeä voisi kutsua Suomen 4PL -mieheksi. Lehtimäki on ollut mukana tuomassa maahamme neutraalia logistiikan ulkoistamispalvelua ja tehnyt töitä palvelun parissa yli 10 vuoden ajan. Lehtimäki näkee Nurminen Logisticsin mahdollisuudet laajentaa palveluvalikoimaansa neutraalin logistiikan ulkoistamisen suuntaan erinomaisina. L ogistiikkaa voidaan ulkoistaa monella tavalla. Kun käytetään yksittäistä kuljetusyritystä sen sijaan, että hankitaan omaa kuljetuskalustoa, puhutaan toisen osapuolen logistiikasta (2PL eli 2nd Party Logistics). Kolmannen osapuolen logistiikassa (3PL) puolestaan käytetään huolitsijoita tai kuljetusliikkeitä. Neutraalilla logistiikan ulkoistamisella (4PL) tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas valtuuttaa ulkopuolisen palveluntarjoajan hoitamaan logistiikkaa heidän puolestaan, toimien ikään kuin yrityksen logistiikkaosastona. Neutraalius palvelussa näkyy siinä, että logistiikkapalvelut kilpailutetaan kaikkien palveluntarjoajien kesken. Janne Lehtimäen mukaan logistiikan ulkoistaminen voi olla joko osittaista tai kokonaisvaltaista. Kokonaisvaltaisen ulkoistamisen avulla yritys voi keskittyä vain omaan ydinliiketoimintaansa ja tuottaa enemmän lisäarvoa omille asiakkailleen. Mahdollista on myös ulkoistaa vain Nurminen News 1/2012 ” Jaamme asiakkaan kanssa palvelun tuoman säästön osa logistiikkatoiminnoista, jolloin osaamista voidaan täydentää joko yritykselle nimetyillä tai usempaa asiakasta palvelevilla asiantuntijoilla asiakkaan tarpeista ja markkinatilanteesta riippuen. − Nurminen Logistics on erittäin perinteikäs ja markkinoilla hyvin tunnettu yhtiö. Tämän nimen alla on hyvä lähteä kehittämään edelleen palvelua, joka voi tuoda asiakkaalle merkittävää säästöä ja parantaa logistiikan tehokkuutta, Lehtimäki sanoo. Hyvä jaetaan Nurminen Logisticsilla asiakas voi valita, minkälaista palvelutasoa FAKTA Janne Lehtimäki • syntynyt 1970 • tuotantotalousinsinööri (amk) • työskentelee Nurminen Logisticsilla Senior Vice Presidentinä marraskuusta 2011 • vastuualueena Huolinta ja lisäarvopalvelut -liiketoiminta yksikkö • työskennellyt aiemmin pitkään Kuehne+Nagelin liike toimintayksikön johtajana • perheeseen kuuluu vaimo ja 11-, 8- ja 1-vuotiaat pojat • vapaa-ajat viettää Huittisissa perheen parissa. hänen oman yrityksensä logistiikan hoitaminen vaatii. Monilla on käytössään tarpeettoman kalliita ratkaisuja, kun olisi mahdollisuus selvitä huomattavasti edullisemmin ja tehokkaammin. Nurminen antaa asiakkaansa käyttöön ammattitaitoisen logistiikan hankintatiimin, jonka Uusi tuote Veikko Somerpuro Nurminen Logisticsin Senior Vice President Janne Lehtimäki on tehnyt töitä neutraalin logististiikan ulkoistamispalvelun kanssa jo yli 10 vuoden ajan. avulla löydetään jokaiselle kustannustehokas ja kannattava ratkaisu. − Jaamme asiakkaan kanssa palvelun tuoman säästön, Lehtimäki sanoo. Pitkäkestoista sitoutumista Nurminen Logisticsille logistiikka on ydinliiketoimintaa. Yhtiöllä on muun muassa 1 000 omaa rautatievaunua, yli 130 000 neliötä terminaalitilaa Suomessa, laaja erikois- ja raskaskuljetuskalusto ja logistiikkaan viritetyt it-järjestelmät. Nurmiselle neutraali logistiikan ulkoistaminen on yksi uusi tapa parantaa ja monipuolistaa asiakaspalvelua. Neutraali logistii- kan ulkoistaminen vaatii molemmilta osapuolilta sitoutumista pitkäkestoiseen toimintaan, avoimuutta, rehellisyyttä ja jatkuvaa yhteistyötä. Logistiikan kumppanuutta voidaan verrata avioliittoon − joka voi päättyä myös avioehtosopimuksen mukaiseen sopuisaan eroon. − Neutraalin logistiikan ulkoistamisen onnistuminen perustuu luottamukseen. Toiminnan on oltava ehdottoman läpinäkyvää, ja meidän on toimittava paitsi lakien ja sääntöjen mukaan, myös noudattamalla erittäin korkeaa moraalia. Ei ole kenenkään etujen mukaista rikkoa näitä periaatteita, Lehtimäki sanoo. s Mikä 4PL? Neljännen osapuolen logistiikka, 4PL, on Accenturen (ent. Anderssen Consulting) luoma kokonaisvaltainen palvelumalli toimitusketjun hallintaan. 4PL-toimija tuottaa asiakkaalle logistisen ratkaisun hyödyntäen asiantuntemustaan sekä käytössä olevaa teknologiaa hallinnoidessaan logistiikan palveluntarjoajien tuottamia palveluita. Palveluntuottajayritys on riippumaton, ja se etsii asia kasyritykselle aina parhainta vaihtoehtoa. Nurminen News 1/2012 7 8 Nurminen Venäjällä Ruslan Šamukov Nurminen Venäjällä Vaunuoperointi Venäjällä on murroksessa Venäjän valtiollinen rautatieyhtiö RZD on laatinut tavoitemallin, jossa operaattoritoiminta Venäjällä halutaan laittaa aivan uuteen uskoon. Lisäksi muutoksia halutaan tariffijärjestelmään, joka nykyisellään ruuhkauttaa Venäjän ja IVY-alueen rataverkkoa tarpeettomasti. V Pietarin Sortirovots hnajan lajitteluasema ei nuku koskaan. enäjän rautatiekalusto alkoi vuosituhannen alussa tulla käyttöikänsä päähän ja valtion rahat uudistuksiin olivat vähissä. Sen vuoksi tarvittiin ulkopuolista pääomaa, jolla Venäjälle erittäin tärkeä rautatie saataisiin kunnolla toimintakykyiseksi ja palvelemaan maan talouskehitystä. Vuonna 2001 Venäjän hallitus vahvisti vuoteen 2010 ulottuneen rautateiden rakenneuudistusohjelman, joka jakautui kolmeen vaiheeseen. Viimeisessä vaiheessa, joka oli käynnissä vuosina 2006−2010, tavoitteena oli siirtää 60 % rahtivaunuista yksityisomistukseen, lisätä vetureiden yksityisomistusta, lisätä kilpailua rau- tatierahtimarkkinoilla ja myydä vaunuja huoltavien ja korjaavien yritysten osakkeita yksityisille osakkeenomistajille. Vaunukalustoon investoineet saivat muun muassa helpotuksia rautatietariffeihin. Vuoden 2011 alussa rautateiden rakenneuudistusohjelman kestoa jatkettiin vuoteen 2015. Ohjelmaan laadittiin RZD:n ja konsulttitoimisto McKinseyn yhteistyönä tavoitemalli, jonka mukaan rautatierahtikuljetusmarkkina pitäisi vuoteen 2015 mennessä keskittää 3−4 suurimman operaattorin käsiin niin, että heistä jokaiselle olisi hallussaan suunnilleen yhtä suuri osa markkinasta. Sen lisäksi veturitoiminta annettaisiin osittain paikallisten markkinatoimijoiden käsiin, jotka toimisivat eri rautatiealueilla kilpaillen myös RZD:n kanssa. Nurminen News 1/2012 9 10 Nurminen Venäjällä Nurminen suunnittelee kasvattavansa vaunu kalustoaan merkittävästi Nurminen Logistics suunnittelee strategiansa mukaisesti nykyisen noin 1 000 vaunun rautatievaunukantansa kasvattamista arviolta 700−800 vaunulla. Vaunukaluston kasvattamishankkeeseen on haettu rahoitusta EBRD:ltä (European Bank for Reconstruction and Development), jonka kanssa käydään edistyneitä rahoitusneuvotteluja. Alustavan suunnitelman mukaan 57 miljoonan euron arvoinen hanke rahoitettaisiin pääosin EBRD:n yhtiölle myöntämällä lainalla, jonka arvo olisi 45 miljoonaa euroa ja laina-aika kahdeksan vuotta. Hankkeen toteutuminen edellyttää muun muassa lopullista luottopäätöstä, lainaehtojen ja dokumentaation hyväksymistä sekä hankkeen loppurahoituksen järjestymistä. Hankkeen varmistumisaikataulua on toistaiseksi vaikea arvioida, mutta yhtiön tavoitteena on aloittaa suunniteltu vaunuinvestointi vuoden 2012 aikana. Uudet junanvaunut tulisivat Nurminen Logisticsin venäläisen tytäryhtiön OOO Huolintakeskuksen omistukseen. − Aiotun vaunuinvestoinnin tavoitteena on vahvistaa asemaamme Suomen ja IVY-maiden välisessä rautatieliikenteessä, Venäjän ja muiden IVY-maiden sisäisessä rautatieliikenteessä sekä kasvattaa yhtiön kilpailukykyä entistä suuremman ja modernimman rautatiekaluston avulla. Mikäli suunniteltu investointi toteutuu täysimääräisesti, sen arvoidaan parantavan yhtiön kannattavuutta selvästi ja kasvattavan yhtiön liikevaihtoa noin 20 miljoonalla eurolla, kertoo Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja Topi Saarenhovi. s Nurminen News 1/2012 − Kannattaa ottaa huomioon, että kyseessä on periaatteessa vain konsulttitoimiston laatima tavoiteohjelma, vaikkakin sen on liikenneministeriö esittänyt Venäjän hallitukselle. Uudistuksessa on vielä erittäin paljon tehtävää, ja keskustelu muuttaa suuntaansa usein, kertoo Nurminen Logisticsin rautatieliiketoiminnasta vastaava Senior Vice President Artur Poltavtsev. − Venäjällä on tällä hetkellä noin 2 000 rautatievaunuja omistavaa yritystä. He omistavat yhteensä 1 100 000 vaunua. Suurimmilla omistajilla on kymmeniä tuhansia vaunuja, 400 omistajalla on taas vähemmän kuin 100 vaunua. Ne ovat pääosin teollisuusyrityksiä, jotka ovat hankkineet kalustoa varmistaakseen omat kuljetuksensa. Sellaisia omistajia, joilla on yli 1 000 vaunua, ei ole kuitenkaan kuin 40. Ja Nurminen Logistics on yksi heistä, kertoo Artur Poltavtsev. Venäjällä on tällä hetkellä noin 2 000 rautatievaunuja omistavaa yritystä. Operaattori vai ei? Rautatieoperaattorilla on Venäjällä tarkoitettu toimijaa, joka omalla kalustolla tapahtuvien kuljetusten lisäksi hoitaa myös muut vaunuihin liittyvät toiminnot, kuten huolehtii huolloista ja korjauksista, liikenteenhoidosta, vaunujen syötöstä asemille ja vaunuseurannasta. Jos tavoitemallin mukaisesti pitäisi päästä siihen, että maassa toimii 3−4 suurta operaattoria, täytyy myös operaattori määritellä uudelleen. Sen vuoksi tänä vuonna Venäjän liikenneministeriö on alkanut selvittää, miten rautatieoperaattori voidaan määritellä, ja aikoo ottaa käyttöön operaattorin sta- Operaattorille on tarkoitus virallisesti määritellä oikeudet, velvollisuudet ja vaatimukset. tuksen, jota aiemmin ei virallisesti ole ollut käytössä. Operaattorille on tarkoitus virallisesti määritellä oikeudet, velvollisuudet ja vaatimukset. − Venäjällä näiden uudistusten alkaessa kukaan ei aluksi oikein tarkkaan tiedä, mitä tehdään, mutta toimeen ryhdytään kuitenkin tavoitteena saada yhteen tai toiseen asiaan jonkinlainen selvyys, kertoo Artur Poltavtsev. Isoilla rautatieoperaattoreilla on omat intressinsä tässä rautateiden rahtikuljetuksen muutoksessa, ja sen vuoksi he ovat yhdistyneet epäkaupalliseksi järjestöksi, jonka nimi on Rautatieoperaattorineuvosto. Järjestöön kuuluu 30 merkittävintä Venäjällä toimivaa operaattoria, Nurminen Logistics mukaan luettuna. RZD tahtoo yksittäiset operaattorit suuremmiksi, mutta ei niin kuin tähän asti, että vaunuja on hankittu lisää aina asiakkaiden tarpeiden mukaan, vaan enemmänkin erilaisilla yritysjärjestelyillä. Tässä muutoksessa suuret toimijat ovat luonnollisesti pieniä vahvemmassa asemassa. − Nurminen Logistics ei vaunumäärällään ole mikään jättimäinen tekijä Venäjän rautatierahtimaailmassa, mutta yhtiön erottaa muista saman kokoluokan toimijoista kaksi asiaa: rajanylittävä liikenne Suomen ja Venäjän välillä sekä jäsenyys Rautatieoperaattorineuvostossa. Näiden seikkojen vuoksi me voimme seurata käynnissä olevia muutoksia Venäjällä melko rauhallisin mielin, sanoo Artur Poltavtsev. 11 Nurminen Venäjällä Rautatieoperaattori neuvosto, Council of Railway Operators Market, on 20. toukokuuta 2009 perustettu epäkaupallinen järjestö. Järjestön tärkeimpiin tehtäviin kuuluu olla toiminnallaan mukana vaikuttamassa rahtikuljetuksia säätelevän lainsäädännön ja tariffijärjestelmän kehitykseen. Käynnissä olevassa rautatieuudistuksessa järjestö kehittää uutta tekniikkaa kuljetusprosessien hallintaan ottaen huomioon kaikkien rautatiekuljetusmarkkinan osapuolten intressit. Tällä hetkellä järjestöön kuuluu 30 yritystä, joiden hallinnassa on noin 57 % Venäjällä rekisteröidystä vaunukalustosta. Operaattorit jaetaan ryhmiin Operaattoriuudistus, niin kuin kaikki muutkin rautateiden uudistukset, on herättänyt paljon keskustelua, mutta toistaiseksi kukaan ei tiedä, mitä se todella merkitsee. Operaattoristatuksen saaminen edellyttää liikenneministeriön ensimmäisen suunnitelman mukaan 1 000 oman tai käytössään olevan vaunun operointia. Venäjän talouskehitysministeriö on ollut sitä mieltä, että vaunumäärän pitäisi olla 5 000. Liikenneministeriön viimeisimmässä luonnoksessa puhutaan rautatieoperaattoreiden jakamisesta viiteen ryhmään: yleisoperaattoreihin, alueellisiin operaattoreihin, erikoisoperaattoreihin, yritysoperaattoreihin ja konttioperaattoreihin. Ehdotuksen mukaan yleisoperaattoreilla on omistuksessaan tai hallinnassaan erityyppistä kalustoa yli 5 000 yksikköä. Heille kuljetusalue on vapaasti valittavissa. Alueellisella operaattorilla voi olla kalustoa alle 5 000 yksikköä, mutta he kuljettavat rahtia heille määritetyillä reiteillä. Erikoisoperaattorit kuljettavat vain erikoiskalustolla, ja yritysoperaattorit kuuluvat pääsääntöisesti asiakkaidensa kanssa samaan konserniin. Konttioperaattori on taas toimija, jolla on erikoiskalustoa ja omia kontteja. − Tällaisen mallin toteutuessa yleisoperaattoreita olisi tuo 3−4, ja Nurminen Logistics kuuluisi vaunukalustonsa puolesta alueellisiin operaattoreihin, joita on joissain keskusteluissa kaavailtu olevaksi 15−20. Mallia on kuitenkin arvosteltu siitä, että se antaa suurimmille operaattoreille mahdollisuuden määrätä hinnoista ja voi nostaa hintoja merkittävästi tietyillä reiteillä, Artur Poltavtsev kertoo. Neuvostoaikainen tariffijärjestelmä ruuhkauttaa rataa Operaattoriuudistuksen lisäksi Venäjä haluaa muuttaa myös rahtikuljetusten tariffijärjestelmää. Venäjän rautatietariffijärjestelmä on peräisin neuvostoajalta. Siinä kuljetuksen hinta ei määräydy yksinomaan tavaralajikkeen ja kuljetusmatkan mukaan, vaan oma osuutensa on myös aikanaan vallinneella tahdolla tukea tiettyjä Neuvostoliiton alueita ja maan omia satamia. Esimerkiksi Buslovskajan asemalle Suomen ja Venäjän rajalle on voimassa kaksi tariffia, vientiin ja sisäiseen kuljetukseen, vaikka asemia on vain yksi. Mutta suurempi ongelma kuin se, että tariffit eivät perustu vain kuljetuksen omakustannushintaan, on se, miten tyhjien vaunujen tariffit määräytyvät. − Tyhjästä vaunusta maksetaan tariffia sen mukaan, mitä sillä on kuljetettu ennen viimeistä purkua. Jos vaunussa on ollut paperia, joka kuuluu kalleimpaan tariffiluokkaan, on myös tyhjän vaunun tariffi kalliimpi kuin jos lastina olisi ollut jotain edullisemman luokan tuotetta, selittää Artur Poltavtsev. Stroimineral FAKTA Stroimineralin savikivi murskaa Venäjälle ja IVY-maihin Venäjällä Beloretskissä sijaitseva Stroimineralin tehdas kuuluu venäläiseen rakennusmateriaaleja valmistavaan TehnoNikol-konserniin. Konsernilla on 35 tehdasta, myyntiedustusta 33 maassa ja 5 500 työntekijää. Konsernin liikevaihto on yli 35 miljardia ruplaa eli yli 900 miljoonaa euroa. Nurminen Logistics kuljettaa Stroimineralin tehtaalta Baškortostanin tasavallasta Venäjältä omilla katetuilla vaunuillaan savikivimursketta kattotehtaille ympäri Venäjää ja muuta IVYaluetta. Yhteistyö alkoi vuonna 2011, ja vuonna 2012 yhtiöt solmivat suoran toimitussopimuksen savikivimursketoimituksista. − Yhteistyömme on lähtenyt hyvin käyntiin. Tiedonvälitys toimii moitteettomasti, ja mahdolliset muutokset suunnitelmiin onnistuvat helposti. Lisäksi vaunuseuranta on erittäin toimivaa, kertoo Stroimineralin lähettämöpäällikkö Lia Bakejeva. − Nurmisen katetut vaunut ovat erittäin hyväkuntoisia ja lastaaminen niihin on helppoa. Ovet sulkeutuvat helposti, jopa käsin, mikä ei ole mahdollista kaikkien toimittajien vaunujen kohdalla. Lisäksi Nurmisen katettujen vaunujen kantavuus on juuri sopiva meidän lähetyksiimme, Lia Bakejeva jatkaa. s Nurminen News 1/2012 12 Nurminen Venäjällä Rail continentin sekakuormia Uralille ja Siperiaan Osa Nurminen Logisticsin asiakkaista Venäjän ja muiden IVYmaiden sisäisissä kuljetuksissa on logistiikkaa välittäviä yhtiöitä, joilla ei ole omaa kuljetuskalustoa. Yksi tällaisista on vuonna 1999 perustettu OOO Rail Continent. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluu rahtikuljetukset rautateitse ja maanteitse yhden kilon painoisista paketeista täysiin kuljetuslasteihin. Yhtiöllä on yli 30 toimipistettä Pietarista Vladivostokiin. Rail Continent käyttää Nurminen Logisticsin katettuja vaunuja sekakuormien toimittamiseen Pietarista ja Moskovasta Uralille ja Siperiaan. − Nurmisessa parasta on erinomainen palvelu. Me käytämme 17 eri vaunutoimittajan palveluita, mutta Nurmiseen on aina kaikkein miellyttävin ottaa yhteyttä, kertoo Rail Continentin Pietarin-toimipisteen johtaja Vsevolod Raevski. − Lisäksi yhtiö panostaa kuljetusten laatuun ja tarjoaa kilpailukykyisen hinnan. Hintakaan ei silti aina ratkaise, vaan usein nimenomaan se, että Nurmisella asiakas otetaan vastaan niin hyvin, Raevski jatkaa. − Nurmisen vaunut ovat erittäin hyvässä kunnossa, ja käyttäisimme niitä enemmänkin, jos ne eivät olisi niin kysyttyjä. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön, ja jatkamme sitä mielellämme myös tulevaisuudessa. s Nurminen News 1/2012 − Vaunujen tyhjänä ajaminen on erittäin huonosti kannattavaa toimintaa, ja sen vuoksi kaikki ovat luonnollisesti erittäin kiinnostuneita paluurahdeista. Mutta koska Venäjän rautateillä ei ole koskaan peritty seisontamaksuja, vaunuoperaattorit jättävät tyhjät vaunut seisomaan radalle odottamaan kannattavaa keikkaa lähialueelta. Radat ruuhkautuvat eikä kukaan pääse liikkumaan mihinkään. Vaunujen seisottaminen raiteilla alkoi riittää viranomaisille viime vuonna, ja 3. lokakuuta Venäjän liikenneministeriö antoi määräyksen numero 258, jonka mukaan tyhjälle vaunulle pitää olla kuljetustilaus olemassa ennen kuin se voi jäädä raiteille odottamaan. Uusi asetus astui voimaan tämän vuoden tammikuussa, mutta siinäkin on jo ilmennyt ongelmia. − Vaunujen omistaja ei välttämättä läheskään aina operoi itse vaunujaan. Niitä voi myös vuokrata sekä pitkillä että lyhyillä vuokrasopimuksilla. Uuden asetuksen mukaan rahdinlähettäjän pitää kuljetustilauksessa osoittaa vaunun omistaja. Tilanne voi olla haastava, jos vaunu on vuokrattu lyhyellä sopimuksella toiselle operaattorille, eikä muutosta ole merkitty RZD:n rekisteriin. Rahdinlähettäjän intresseissä on saada tuotteet nopeasti vastaanottajalle eikä metsästää vaunujen omistajia, Artur Poltavtsev kertoo. Keskusteltavaa riittää Vuosi 2015 tulee nopeasti pohtiessa miten operaattorimuutos toteutetaan ja rautatietariffit saadaan sellaisiksi, että vaunut eivät seiso tyhjinä paikallaan. Muutokset ovat aina haastavia, mutta kun kyseessä on Venäjä ja sen valtava rautatiekoneisto, keskustelua ja eriäviä mielipiteitä löytyy varmasti. − Jokainen operaattori, suuri tai pieni, tahtoo palvella omia asiakkai- FAKTA RZD:n tavoitemalli rautatierahti kuljetusten tulevaisuudesta: • OAO RZD omistaa infrastruktuurin ja toimii yleisoperaattorina säilyttäen yhtiössä myös rahtivaunujen veturit • Venäjälle luodaan olosuhteet kilpailun lisääntymiselle kuljetus bisneksessä ja RZD:stä riippumattomien kuljetusyritysten synnylle, jotka operoivat rajoitetuilla, erikseen heille osoitetuilla reiteillä • vapaa kilpailu rahtimarkkinoiden operaattoritoiminnassa, jonka osana muodostetaan 3−4 yhtiötä, jotka operoivat koko kuljetus alueella • uusi valtiollinen tariffijärjestelmä • sopimus infrastruktuurin omistajan ja valtion välillä, jonka pohjalta infrastruktuuria pidetään yllä ja kehitetään. taan parhaalla mahdollisella tavalla. Vaunumäärä on kuitenkin jo niin suuri, että rata ei kohta enää vedä enempää kalustoa. Suuri osa Venäjän sisäisen liikenteen paluuliikenteestä on tyhjiä vaunuja, joista osa seisoo raiteilla odottamassa sopivaa rahtia. Selkeyttämällä operaattoritoimintaa kuunnellen kaikkia osapuolia, ja muuttamalla rahdista maksettavia tariffien määräytymisperusteita paluukuormien osalta järkevämmiksi saavutetaan varmasti kaikkia osapuolia tyydyttäviä tuloksia. Odotamme mielenkiinnolla lopputulosta, Artur Poltavtsev toteaa. s Jutuissa on käytetty lähteinä seuraavia sivustoja: RIA Novosti (ria.ru), ru.wikipedia.org, rzd.ru ja railsovet.ru Ruslan Šamukov Nurminen Venäjällä vaunut palautetaan pienemmissä kuljetuspätkissä. Aina paluukuormien osuminen sopivasti ei yksinkertaisesti onnistu, koska alue, jolla operoimme on valtava, ja rataakin sillä on Suomessa, Venäjällä ja muualla IVY-maissa ja Baltiassa yhteensä yli 220 000 kilometriä. Parasta työssäni on kuitenkin mielestäni juuri tämä palapelin kasaaminen − löytää sopivaa rahtia sopivasta paikasta vaunuillemme niin, että toimintamme olisi mahdollisimman kannattavaa. Nadežda Pustova vastaa Nurmisen katettujen vaunujen operoinnista Suomessa ja Venäjällä. Tärkeintä on ajoissa tehty tilaus Nadežda ohjaa vaunuja Pietarissa Talvimyrsky Sahalinilla, Kaspianmeri jäässä eivätkä laivat pääse satamaan, Murmanskissa ei mitään kuljetettavaa. Nadežda Pustova istuu Nurminen Logisticsin Pietarin-toimipisteen avokonttorissa ja miettii, miten vaunut saadaan liikkeelle. Nadežda on työskennellyt Nurminen Logisticsin Pietarin-tytäryhtiön OOO Huolintakeskuksen palveluksessa vuodesta 2006. Hän on osa huolinta- ja tariffiosastoa, johon kuuluu hänen lisäkseen 9 muuta liikenteenhoitoa tekevää nurmislaista. Liikenteenhoito ohjaa vaunuja Venäjän sisällä, muualla IVY-maissa ja Suomessa. − Pietarin huolinta- ja tariffiosastolla liikenteenhoidon tehtävät on jaettu henkilöstön kesken riippuen vaunutyypeistä ja lähtöpaikoista. Minun vastuullani ovat katetut vaunut ja niiden liikkuminen sekä Suomessa että Venäjällä. Nurmisen kalustoon kuuluu tällä hetkellä yhteensä 450 katettua vaunua, Nadežda kertoo. Paluukuormapalapeliä kokoamassa Suurin osa Nurmisen vaunuista liikennöi tällä hetkellä pääasiassa Suomen ja Venäjän ja muun IVY-alueen välillä. Osa katetuista vaunuista liikennöi Suomesta Venäjälle, ja palaa aina takaisin Suomeen Nurmisen asiakkaiden käyttöön. Vaunujen palauttaminen tyhjänä ei kuitenkaan ole kovin kannattavaa, ja sen vuoksi tavoitteena on aina löytää paluurahtia kaikille vaunuille. − Hieman ennen kuin katettu vaunu saapuu purkuasemalleen, sille aletaan etsiä paluukuormaa lähialueelta. Yleensä laitan sähköpostilla kyselyn asiakkaillemme samassa suunnassa, olisiko kellään kuljetettavaa Pietariin tai Leningradin alueelle, koska sieltä vaunujen palauttaminen tyhjänä Suomeen on edullisempaa kuin muualta Venäjältä. Paluukuorman löytäminen suoraan Suomeen asti on kuitenkin melkoinen täysosuma, Nadežda selittää. − Paluukuormien onnistuminen riippuu myös maantieteellisistä seikoista. Euroopan puoleisesta osasta Venäjää, kuten Sverdlovskin, Severnyin tai JužnoUralskin rautatiealueilta paluukuormien löytäminen Pietariin on helppoa. Kauempaa Siperiasta tai esimerkiksi Vorkutasta, Bratskista tai pohjoisesta Murmanskista kuljetettavaa Pietariin löytyy huonosti, ja Kun Nadežda kertoo, miten paljon hänen työhönsä kuuluu erilaisia tehtäviä, tulee mieleen, että miten yksikään vaunu voi olla sovittuun aikaan sovitussa paikassa. − Tärkeintä meidän työssämme, varsinkin paluukuormien järjestämisessä ja vaunujen syötössä terminaaleihin, on saada hyvissä ajoin tilaus vaunuille. Silloin voi rauhassa suunnitella ja katsoa, mistä vaunut lähetetään, jotta ne ovat ajoissa lastauksessa. Kolmen viikon tilausaika riittää, että asiat saadaan varmasti toimimaan kunnolla, Nadežda kertoo. Kun Suomessa on vähemmän kuljetettavaa, Nurmisen vaunut liikkuvat enemmän Venäjällä ja muualla IVY:ssä. Näin vältytään vaunujen seisottamiselta terminaaleissa ja varikoilla. Vaunun ohjaaminen Euroopan puoleiselta Venäjältä Suomeen käy huomattavasti helpommin kuin Venäjän Kaukoidästä. Tekisi mieli sanoa, että Nurmisen liikenteenhoitajat ovat todellisia ammattilaisia, mutta Venäjän maantieteelle hekään eivät voi mitään. Mutta kun tuntuu, että voivat. − Jokin aika sitten Suomeen tilattiin yllättäen 55 vaunua muutaman päivän varoitusajalla. Olin juuri osoittanut kaikki vaunut liikenteeseen aivan toiseen suuntaan, ja ne olivat jo kaukana menossa. Aloimme etsiä vapaata kalustoa kaikista mahdollisista paikoista, ja saimmekin tarvittavat vaunut ohjattua asiakkaalle, Nadežda kertoo. s Nurminen News 1/2012 13 Rautateitse Venäjällä ja muualla IVY-maissa Nurminen Logistics on markkinajohtaja rautatiekuljetuksissa Suomesta Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Sen lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat myös rautatiekuljetukset Venäjän ja IVY-alueen sisällä. Ammattitaitoiset liikenteenhoitajamme ja palveleva myyntimme Pietarissa ovat valmiina räätälöimään jokaiselle asiakkaallemme sopivan logistiikkaratkaisun. Ota talteen tämä tietopaketti Venäjän ja IVY-alueen sisäisistä rautatiekuljetuksista. Lisätietoa meistä, palveluistamme ja referensseistämme löydät osoitteesta www.nurminenlogistics.com. Esimerkki kuljetusketjusta Venäjän ja IVY-maiden sisällä Suomi 1 Tarjouspyyntö Pyydä tarjous palveluistamme jättämällä tarjouspyyntö Nurminen Logisticsin verkkosivuilla www.nurminenlogistics.com tai ota suoraan yhteyttä Pietarin-myyntiimme. Pietari 1 Terminaalissa Pietarissa Nurminen Logisticsilla on Pietarissa vuokralla terminaali, jonne toimitettiin myös kaksi siltanosturia Virosta kuljetettavaksi Venäjän Kaukoitään Sahalinin saarelle. Nurminen suunnitteli yhdessä asiakkaan kanssa vaunutarpeen, lastauksen ja kollien kiinnityksen vaunuihin, hoiti tarvittavien rautatietariffien ja mm. merikuljetuksen maksamisen sekä muut pitkän toimituksen vaativat asiat. Nurmisella on Suomessa 130 000 neliötä omaa terminaalitilaa, mutta tilojen vuokraus asiakkaan tarpeiden mukaan onnistuu mistä tahansa. Moskova 5 2 Lähetys kohti Sahalinia Nurminen lastasi 4 kappaletta 22 metriä pitkiä siltanosturin palkkeja kahteen omaan 80 jalan kontti-avovaunuun ja muut siltanosturin osat, kuten vaunut ja sähköosat, yhteistyökumppanilta vuokrattuun puolivaunuun, ja lähetti vaunut haastavaan matkaan määräasemana Sahalinin saari ja Južno-Sahalinskin asema 9 254 kilometriä rautateitse ja 262 kilometriä meriteitse itään. Vaninossa, viimeisellä mantereen puolella olevalla asemalla, vaunut ajettiin laivaan. 4 Vladivostokista uusi kuorma Kun vaunut olivat saaneet takaisin 1 520 mm telinsä ja päässeet takaisin mantereelle, ne ohjattiin Vladivostokin asemalle. Vladivostokissa Nurmisen kontti-avovaunuihin lastattiin toisen asiakkaan, DVLK Rail Starin, toimittamia Doosanin työkoneita määräasemanaan Taškent Uzbekistanissa ja Hitachin traktoreita määräasemanaan Žety-Su Kazakstanissa. 5 Takaisin kotiin Pietariin Työkoneet ja traktorit purettiin määräasemillaan vaunuista. Nurmisen vaunut ottivat Uzbekistanissa ja Kazakstanissa kyytiinsä kontteja, ja lähtivät tekemään matkaa kohti Pietarin satamaa. Konttien purkamisen jälkeen vaunut palaavat Suomeen hakemaan Nurmisen asiakkaiden tuotteita Venäjälle tai ne ohjataan venäläisten asiakkaiden käyttöön olemassa olevien sopimusten mukaisesti. Vanino MONGOLIA 4 KIINA Žety-Su Taškent Hakevaunu Kontti-avovaunu Tarjouksen tekoa nopeuttaa, mikäli voit ilmoittaa myös toivomasi toimitusehdon. 3 Ota yhteyttä myyntiimme: Holmsk Južno-Sahalinsk Vladivostok Uzbekistan 3 Telien vaihto Holmskissa Nurmisen vaunut saapuvat Sahalininin saarelle Holmskiin reilu kuukausi lähdön jälkeen. Rautatiekuljetus Pietarista Vaninoon kestää noin 25 päivää, mutta joulukuun alussa sää Venäjän Kaukoidässä oli myrskyisä ja pakkanen paukkui, joten Sahalinin ja manner-Venäjän välissä kulkevan Tatariansalmen ylittävään laivaan jouduttiin jonottamaan 10 päivää. Venäjän normaalista 1 520 mm raideleveydestä poiketen Sahalinilla raideleveys on 1 067 mm. Holmskissa vaunuihin vaihdettiin sopivat telit ja matka jatkui 80 kilometriä itään Južno-Sahalinskin kaupunkiin, jossa siltanosturit purettiin vaunuista. Nurmisen liikenteenhoito Pietarissa ohjasi vaunut takaisin mantereelle ja eteenpäin seuraavalle asiakkaalle. 2 KAZAKSTAN SAHALIN Tarjouksen laskemista varten pyydämme ilmoit tamaan tuotteen nimikkeen, koodin ja lyhyen kuvauksen tuotteesta, kuljetusajan ja -reitin, tarvittavan vaunukaluston määrän ja tyypin sekä kuljetettavan tuotteen mitat ja painon. Lyhyt kontti-avovaunu Katettuvaunu Teräskelavaunu Pankkovaunu Säiliövaunu Pavel Novožilov osastopäällikkö, myynti ja huolinta +7 921 573 18 38 pavel.novozhilov@ nurminenlogistics.com Larisa Zolotova myyntipäällikkö +7 931 313 07 77 larisa.zolotova@ nurminenlogistics.com Esimerkkejä kuljetusajoista: Reitti 1 139 5 Pietari – Sotši 2 869 12 Pietari – Kiova 2 004 9 Pietari – Vladivostok 9 569 32 12,02 Pietari – Almaty 4 928 17 2005–2006 1999 Moskova – Jekaterinburg 1 699 7 32 32 30 Moskova – Vladivostok 9 184 31 pyöreä puu, sahatavara teräskelat rikkidioksidi Moskova – Sotši 1 873 8 Moskova – Almaty 4 039 15 Moskova – Kiova 895 6 Moskova – Baku 2 416 11 46 Moskova – Habarovsk 8 418 28 10 Moskova – Novosibirsk 3 233 10 Hakevaunu 23-4000-02 Konttiavovaunu 13-2114-09 Konttiavovaunu 13-4012-43 Konttiavovaunu 13-401-45 Konttiavovaunu 13-2114-08 Konttiavovaunu 23-469-07 katettu vaunu 11-280 Pankkovaunu 13-3121 Pankkovaunu 13-4012-20 Teräskelavaunu 13-4094 Säiliövaunu 15-1204 Paino, tonnia 30 33 21,3 21 20,5 22 26 25,75 23,7 24 28 32,1 Kantavuus, tonnia 63 60 72 72 66 72 68 68 70 67 66 58 Kokonaispituus, m 20,96 23,22 14,62 14,62 14,62 14,62 25,92 16,97 14,62 14,62 11,22 2003–2006 1986–1987 2004 1991 1977–1979 2008 1987 2005–2008 2002–2003 2005–2006 22 32 32 32 38 32 32 32 32 hake, sahanpuru hake, sahanpuru, sahatavara kontit, koneet, kappaletavarat, projektikollit kontit, koneet, kappaletavarat, projektikollit kontit, koneet, kappaletavarat, projektikollit kontit, koneet, kappaletavarat, projektikollit kontit, koneet, metallilevyt, kappaletavarat, projektikollit joilla hyväksytyt lastauspiirustukset pakatut tuotteet, paperi, kartonki, polypropeeni jne. pyöreä puu, sahatavara kiinteä lattia kiinteä lattia puulattia puu-metallilattia puulattia puulattia puulattia kiinteä lattia, kiinnitys pisteet seinien sisällä päädyt voi avata lastattaessa Tilavuus, m3 162 180 Lukumäärä 180 44 Valmistusvuosi Kuljetettavat tuotteet Erikoisrakenteet irrotettavat pankot 138 100 5 7 20 45 450 58 Matka kilo- Kuljetusaika metreinä päivää Pietari – Moskova Hakevaunu 12-4004 Käyttöikä, vuotta 58 12 16 Sorvin ääressä Valtuutettu banaanin punnitsija 1 2 Mimmi Jokinen työskentelee Nurmisen Vuosaaren- toimipisteessä tulliasiantuntijana Huolinta- ja lisäarvopalvelut -yksikössä. Vuosaaressa työskentelee 19 huolitsijaa, joiden kanssa Mimmi etsii päivittäin vastauksia tullaukseen liittyviin kysymyksiin. Mimmi auttaa tarvittaessa myös muissa Nurmisen toimipisteissä työskenteleviä huolitsijoita. Mimmin työ on pääasissa erilaisten lupien hakemista tullilta Nurmiselle ja asiakkaille EU:n ulkopuolelta tuleville tavaroille sekä lupien päivittämistä. Nurmisella on Vuosaaressa tullin myöntämät varastoluvat sekä väliaikaiseen varastoon että tullivarastoon, jotka kattavat kaikki tullitariffissa olevat tavararyhmät. Erikseen haettavat luvat ovat tuotekohtaisesti vaadittavia tai tullimenettelyiden yksinkertaistamiseen liittyviä lupia. Lupien lisäksi Mimmi laatii ja päivittää tullija huolintaohjeita nurmislaisille ja asiakkaille. 3 Viimeaikojen erikoisin Mimmin tullilta hakema lupa on ollut valtuutetun banaaninpunnitsijan lupa, jonka Nurminen tarvitsi voidakseen tullata Etelä-Amerikasta tulevia banaaneja Suomessa. Aiemmin banaanit punnittiin Keski-Euroopassa, mutta nyt toimitusketju on saatu huomattavasti nopeammaksi kun tertut ja laatikot nostellaan puntariin Vuosaaressa. 4 5 Aiempi työkokemus tullin palveluksessa on alusta asti tehnyt Mimmin työstä Nurmisella helpompaa. Mimmi on Nurmisen ainoa tulliasiantuntija, ja aluksi työkentän laajuus hieman hirvitti, mutta nyt stressiä aiheuttavat enää keikat, joiden selvittäminen tuntuu kestävän turhan kauan. Nurminen News 1/2012 Veikko Somerpuro Parasta tulliasiantuntijan työssä Mimmin mukaan ovat pitkäaikaiset asiakassuhteet, joissa käydään antamassa asiakkaalle tullauskonsultaatiota ja samalla opitaan tuntemaan toisensa hyvin. Lisäksi Mimmi pitää erittäin tärkeänä työnsä onnistumisen kannalta sitä osaamista, joka hänellä on käytettävissään Nurmisella talon sisällä. s FAKTA Tulliasiantuntija Mimmi Jokinen • 33-vuotias • työskentelee Nurmisella vuodesta 2009 • pitää työnsä monipuolisuudesta ja päivittäin kohtaamistaan haasteista. Joutuu harvemmin pohtimaan kahta kertaa samaa tullaukseen liittyvää asiaa. • pysyy myös vapaa-ajalla täystyöllistettynä pienen pojan äitinä. Sorvin ääressä 17 Akkuja lataamassa tyhjä olo tiaan na lat i e n u t uur jalat j kuin neenä kierty et n juur koivu vinaa ien ha t h e l ä pääss ä ja tömän s kädet patsa a kuin n a a j l pa vana tsotta a k n e kaikki n in ovi avoim la a vail suoja n o s i se n uutae kuin h ti tömäs äänet uloa tervet n amaa satutt Nurminen News 1/2012 Veikko Somerpuro 18 Akkuja lataamassa Hajatelmat ovat Teron henkireikä Vuonna 2004 Nurmisen tietohallinnossa työskentelevä Tero Lepola oli juuri ollut vakavassa auto-onnettomuudessa. Lähimuisti katosi, mutta samaan aikaan tilalle alkoi pulpahdella hajanaisia ajatelmia. Pikkuhiljaa ajatelmat siirtyivät paperille ja ovat nyt päässeet kirjaankin. Miksi aloit kirjoittaa ajatuksiasi paperille? Kolarin jälkeen päästäni otettiin magneettikuva, jota katsoessaan minua hoitanut lääkäri totesi, että ”eihän täällä mitään ole”. Muistan ajatelleeni, että hyvä, tilaa siis riittää. Ehkä sillä ei ollut varsinaista vaikutusta ajatelmien syntyyn, mutta varmaan se oli yksi tekijä, jonka vuoksi pian alkoi tuntua siltä, että ajatuksia piti saada kirjoitettua ylös. Täysin stilisoimatta ja sen enempää miettimättä ajatukset tallentuivat tietokoneelle kansioon, jonka nimesin Hajatelmiksi. Hajanaisia ajatelmia, niitähän nämä ovat. Oletko suuri kirjallisuuden tai runouden ystävä? Hajatelmat ovat ajatuksia sanoista ja kirjaimista, aamuista ja illoista, FAKTA Tero Lepola • Tietohallintopäällikkö, joka vastaa Nurmisen tietoliikenneverkoista, AD-järjestelmästä ja osasta tietojärjestelmiä. • työskentelee Nurmisella vuodesta 1999 • esikoisteos ”Hajatelmat” julkaistiin lokakuussa 2011 • seuraava kirja suunnitteilla syksylle 2012. peloista ja toiveista, maailmasta, eilisestä ja huomisesta. En osaa kirjoittaa kieliopillisesti ehkä ihan oikein. Myös välimerkit olen suosiolla jättänyt pois. En myöskään ole koskaan paljon lukenut toisten runoja. Joskus olen yrittänyt lukea suuria ajattelijoita, kuten Nietzscheä ja Sokrateksen ajatuksia, mutta en saanut niistä mitään irti. Enimmäkseen olen lukenut kotimaista sotakirjallisuutta ja Päätalon tuotantoa. lä hajatelmia on paperilla yli 1 500 sivua. Miten oma kirja syntyi? Minulla ei ollut ikinä käynyt mielessäkään, että voisin joskus jakaa näitä ajatuksiani jonkun kanssa. Koko tästä julkisuuteen tulemisesta on kiittäminen ystävääni, joka sai minut ensin perustamaan hajatelmille sivun Facebookiin, ja sen jälkeen ylipuhui ja kannusti vielä ryhtymään kirjan julkaisuun. Tarjosin tuotantoani kustantajille, mutta sain yhtä nihkeän vastaanoton kuin runoteokset yleensäkin. Lopulta loimaalainen Kustannus HD tarjosi minulle mahdollisuutta painaa kirja omakustanteena. Hajatelmat-kirja pitää sisällään 120 ajatusta vuosilta 2005−2011.Ensimmäistä painosta on painettu 150 kappaletta. Kustannusyhtiön ansiosta kirja on kirjastojen tilattavissa, ja sen voi ostaa suurimmista nettikaupoista. Materiaalia olisi kyllä useampaankin kirjaan, sil- Miten hajatelmat saavat alkunsa? Työskentelen Nurmisen toimipisteessä Niiralassa Pohjois-Karjalassa. Muu tietohallinto taas istuu Helsingin Vuosaaressa. Pitkät työmatkat osaston yhteisiin palavereihin ovat erinomaista aikaa kirjoittaa pään sisältöä paperille. Myös iltaisin tehtävät ohjelmistopäivitykset sopivat luovaan työhön, kun pitää istua ja odottaa, että ohjelmistot päivittyvät. Uusi ajatus voi lähteä syntymään vaikka radiosta kuullusta sanasta. Millaisen vastaanoton harrastuksesi on saanut? Runojenkirjoitusharrastus tuli täytenä yllätyksenä perheelle, tuttaville ja työkavereille. Lähes neljäntoista vaimon kanssa yhdessä vietetyn vuoden tuomalla kokemuksella hän kyllä koko ajan epäili, että jotain on tekeillä. Mitä sinä kirjoittamisesta saat? Tämä on täydellistä vastapainoa työlle. Hajatelmien kirjoittaminen on minulle henkireikä. Jos viettäisin vapaa-aikaani pelaamalla tietokonepelejä, se on sama kuin istuisi töissä − tietokoneen ääressä. Hajatelmani eivät jostain syystä kerro koskaan tietotekniikasta. s Nurminen News 1/2012 19 20 Uusissa tehtävissä Päivi hankkii logistiikkaa Päivi Kajantola Logistiikan hankintapäällikkö, Rauma Aloitit Nurmisella logistiikan hankintapäällikkönä 10.1. Tehtävänimike on yhtiössä uusi. Mitä työhösi kuuluu? Vastuulleni kuuluu talon ulkopuolelta hankittavien logistiikkapalvelujen hankinta. Tehtävä sisältää mm. nykyisten yhteistyökumppanien ylläpitoa, uusien kartoitusta, kilpailutusta, sopimusneuvotteluita sekä toiminnon yleistä kehittämistä. Hankittavista palveluista voidaan esimerkkinä mainita kotimaankuljetukset, satamaoperoinnit sekä kuriiri- ja pakettipalvelut. Liiketoimintayksiköt saavat hankintahinnastot, jossa on huomioituna koko Nurmisen volyymit. Vaatiiko työsi paljon matkustelua? Matkustan suhteellisen vähän. Palveluntarjoajien tapaaminen on tärkeää, mutta useimmiten tapaamiset järjestyvät toimistollamme. Tosin välillä osat vaihtuvat ja pääsen heidän luokseen katsomaan, miten heillä toimitaan omassa ympäristössään. Asut perheesi kanssa maa seudulla. Miten vapaa-aikasi kuluu? Vapaa-aika kuluu 9-vuotiaan pojan ja 5-vuotiaan tytön kanssa touhutessa ja äitinä toimiessa. Lisäksi olemme sivutoimisia maanviljelijöitä ja meillä on melko uusi talo, joten tekemistä riittää ihan kotinurkissa. s Nurminen News 1/2012 v. somerpuro Mitä työsi vaatii? Työssä on paljon kumppaneiden yhteyshenkilöiden kanssa kommunikoimista sekä henkilökohtaisesti että sähköpostitse. Tilastot, tarjoukset ja niiden analysointi ovat myös tärkeitä. Työ on siis mukava sekoitus yhteistyötä ja itsenäistä kehittelyä. Uusissa tehtävissä v. somerpuro Siirryit alihankkijalta Nurmiselle viime syksynä. Oletko ollut tyytyväinen järjestelyyn? Olen työskennellyt aiemmin sekä kuorma-autonkuljettajana että varastomiehenä, ja nähnyt kaikenlaista. Ennen kuin minusta tuli nurmislainen, olin töissä tässä samassa terminaalissa mutta toisen palveluksessa. Nyt kun olen osa Nurmista, tiedän, mitä teen, miksi ja kenelle. Työhön on tullut tietynlaista jatkuvuutta. Olen hyvin tyytyväinen. Jon Ingberg terminaalityöntekijä Vuosaari Mitä pidät työstäsi Vuosaaren-terminaalissa? Työskentelen rautatieterminaalissa, jossa suurin osa käsiteltävästä tavarasta on paperia. Paperilastit tulevat terminaalille rautatievaunuissa ja rekoilla, joista ne puretaan ja lastataan pääasiassa kontteihin. Joskus teemme jotain erikoislastauksia, tai autamme viereisen läpivirtausterminaalin töissä. Tässä työssä oman työnsä jäljen näkee heti. Kaiken kaikkiaan tämä on mukavaa hommaa. s v. somerpuro Mitä työhösi Software Architectinä kuuluu ja mitä se vaatii? Työtehtäviini kuuluu tietojärjestelmien kehitys Microsoft-teknologioita hyödyntäen. Työssäni opin jatkuvasti uutta toteuttaessani yrityksemme erilaisia tietojärjestelmien ratkaisuja muun osaavan asiantuntijatiimin kanssa. Hyvän tuloksen edellytyksenä on tiimin avoimuus, hyvä ilmapiiri ja jatkuva kehittyminen jatkuvasti muuttuvien teknologioiden mukaan. Missä olet työskennellyt aiemmin? Aikaisemmin olen työskennellyt ICT-alalla kehittäjänä erilaisissa asiakasprojekteissa. s Andrei Terentjev Software Architect Vuosaari Ruslan šamukov Larisa Zolotova myyntipäällikkö Pietari Miksi valitsit uudeksi työnantajaksi juuri Nurminen Logisticsin? Tällä alallahan on Venäjällä paljon yhtiöitä. Tärkein syy, miksi valitsin työnantajakseni Nurminen Logisticsin oli se, että haluan työskennellä vahvassa, hyvähenkisessä ja ammattitaitoisessa tiimissä, joka koostuu samalla tavalla ajattelevista ihmisistä. Jo ennen Nurmiselle tuloa jaoin täällä vallitsevan käsityksen hyvästä johtajamisesta ja työnteon periaatteista. Lisäksi Nurminen on dynaamisesti kasvava, kansainvälisesti tunnettu logistiikkayhtiö, jolla on luotettavan ja vakaan yhteistyökumppanin imago. Täällä arvostetaan asiakasta, ratkaistaan nopeasti eteen tulevat haasteet ja pystytään toteuttamaan vaikeimmatkin projektit. Muut uudet nurmislaiset Haponen Antti Kehityspäällikkö (IT) Helsinki, Vuosaari Höckert Timo Terminaalityöntekijä Helsinki, Vuosaari Kantalinski Anton Huolitsija Helsinki, Vuosaari Kolosova Natalia Reskontranhoitaja Helsinki, Vuosaari Laidre Siimar Terminaalityöntekijä Helsinki, Vuosaari Laurell Reija HR-asiantuntija Helsinki, Vuosaari Lukšin Dmitri myyntipäällikkö Pietari Meuronen Juha-Matti Business Controller Helsinki, Vuosaari Vehmassalo Jaro Terminaalityöntekijä Helsinki, Vuosaari s Miten kuvaisit yhteistyötä suomalaisten työkavereiden kanssa? Yhteistyö suomalaisten kanssa on avointa vuoropuhelua, tiivistä yhteistyötä ja pedanttia työskentelyä. Suomalaiset työkaverit ovat valmiita keskustelemaan kaikista eteen tulevista aiheista ja halukkaita jakamaan tietoa ja kokemuksiaan. Eikä tämä koske ainoastaan myyntiä, vaan koko yhtiötä. s Nurminen News 1/2012 21 22 Samassa veneessä Kuvat: Veikko Somerpuro Nurminen News 1/2012 Samassa veneessä Itämeren alueen yhteishankkella parannetaan tieturvallisuutta Poliisin määrärahoja vähennetään ja poliisilaitoksia suljetaan. Samaan aikaan liikenne ja kuljetettavat kollikoot kasvavat tasaista tahtia. Kansallisen ja kansainvälisen tieturvallisuuden parantaminen on yksi Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Erkki Vikmanin tehtävistä. P oliisi on yksi Suomessa tällä hetkellä säästöpaineiden kourissa kärvistelevistä viranomaisista. Suunnitteilla on organisaatiouudistus, joka saattaa mullistaa koko poliisitoimen muutamassa vuodessa. Suomen sisäministeri Päivi Räsäsen ja poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan uudistuksessa tulilinjalla on myös erillisyksiköt, kuten liikennettä valvova Liikkuva poliisi. Suunnitelmien mukaan Suomen 24 poliisilaitoksesta muutaman vuoden päästä jäljellä olisi vain kymmenen. Kaikki vaihtoehdot Liikkuvan poliisin osalta ovat vielä auki. Poliisiylijohtaja Paateron mukaan Liikkuvaa poliisia ei välttämättä tarvitse lopettaa, vaan se voisi olla osa uusia poliisilaitoksia esimerkiksi liikenneturvallisuudesta vastaavana yksikkönä. Liikkuvan poliisin raskaan liikenteen tiedottajana toimiva ylikonstaapeli Erkki Vikman on työskennellyt Liikkuvassa poliisissa yli 30 vuotta. Hän toimii kansallisten tehtävien lisäksi myös kansainvälisissä yhteistyötehtävissä. Poliisin määrä- Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Erkki Vikmanin mielestä C.A.S.H.-hankkeen kaltaiset projektit ovat erinomainen tapa tehostaa viranomaisten yhteistyötä konkreettisten ongelmien ratkaisemisessa. rahojen väheneminen näkyy työssä selvästi. − Suomen poliisin on tulevaisuudessa vaikea osallistua kansainväliseen yhteistyöhön liikenteen sektorilla ilman erilaisia yhteistyöprojekteja, Erkki Vikman toteaa. Vikman kuuluu Euroopan liikennepoliisijärjestö TISPOLin operatiiviseen ryhmään. TISPOL perustettiin nykymuodossaan vuonna 2000 ja nykyään siihen kuuluu 29 jäsenmaata: EU-maat, Norja ja Sveitsi sekä Serbia tarkkailijastatuksella. TISPOLin tavoitteena on vähentää kuolemia ja loukkaantumisia Euroopan teillä sekä torjua muuta rikollisuutta. Viime aikoina Erkki Vikmanin on pitänyt kiireisenä vuonna 2009 aloitettu C.A.S.H.-hanke (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region). Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri maiden viranomaisia Itämeren alueella yhteistyöhön turvallisemman raskaan tieliikenteen saavuttamiseksi. Hanke on osa Itämeren yhteistyöohjelmaa vuosille 2007−2013. Periaatteet samat, käytännöt vaihtelevat Erkki Vikmanin mukaan poliisityö on kaikkialla Euroopassa melko samanlaista, vain toimivalta ja tulkinnat vaihtelevat. − EU-direktiivit ovat kaikille yhteisiä, mutta joka paikassa niitä ei ole vain viety sellaisenaan kansalliseen lainsäädäntöön. Joissain Itä-Euroopan maissa on tällä hetkellä niin paljon muutakin mietittävää, että joskus joku direktiivi saattaa hieman unohtua. Kun asiat viedään kansalliseen lainsäädäntöön ja siihen lisätään vielä koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä, niin homma alkaa sujua. Tällaisessa toiminnassa TISPOL on erinomainen, Vikman toteaa. − Hieman pienemmälle alueelle toimivin ratkaisu on C.A.S.H.-hankkeen tyyppinen ohjelma, jossa nostetaan konkreettinen ongelma esiin ja yritetään ratkaista se yhdessä samalla yhdenmukaistaen pykälien tulkintoja, Vikman jatkaa. Kansainvälisissä projekteissa viranomaiset pääsevät näkemään konkreettisesti miten muualla toimitaan. Samalla voidaan jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia uutta. − Euroopassa on yleistä, että poliisit erikoistuvat jollekin sektorille. Suomessa sellainen ei ole resurssipulan takia valitettavasti mahdollista. Toisaalta asiaa voi ajatella niinkin, että meillä poliisit ovat todellisia moniosaajia. Ehkä keskittyminen vain yhteen asiaan voisi pidemmän päälle alkaa tympiä. Suomessa työ on ehkä haastavampaa, mutta Nurminen News 1/2012 23 24 ” Samassa veneessä Monet yritykset ovat siirtäneet varastot pyörien päälle ja kuljetukset ovat tiukasti aikataulutettuja, mikä aiheuttaa suuria haasteita myös valvonnalle. Ylikonstaapeli Erkki Vikman myös palkitsevampaa, Erkki Vikman miettii. − Saksassa raskaan ajoneuvon kuljettaminen on hyvin säädeltyä. Siellä saa ajaa vain tiettyinä vuorokauden aikoina ja tiettyjä teitä pitkin. Moottoriteiden varsilla on isot ja tarkoituksenmukaiset alueet, joihin paikallinen poliisi ohjaa rekkoja tarkastuksiin. Jostain astelee sitten rivi spesialisteja, joista yksi tarkastaa lepoajat, toinen sidonnat ja kolmas puhalluttaa, Vikman kertoo. − Minulla on taas suomalaisena poliisina sellainen käsitys tästä hommasta, että jos sanon olevani liikennepoliisi, niin minun on kyettävä tekemään kaikki siihen kuuluvat työt. Ja vielä niin, että kuljetusyritykset eivät joudu turhaan seisottamaan kuormiaan. Tahti kiihtyy tien päällä Liikenneturvan tilastokatsaus vuodelta 2012 kertoo, että raskaan liikenteen, eli kuorma-autojen, ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen onnettomuuksissa kuolleiden määrä on Suomessa laskenut lähes kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viimeisen viiden vuo- Nurminen News 1/2012 Ylikonstaapeli Erkki Vikmanin mukaan on tärkeää ymmärtää, että Liikkuva poliisi on tienkäyttäjän kanssa samalla puolella. den aikana raskaan liikenteen onnettomuuksissa on kuollut keskimäärin 100 ja loukkaantunut 800 ihmistä vuosittain. Tämä on 31 prosenttia kaikista tieliikenteessä menehtyneistä. Nykymaailmassa täytyy kuitenkin olla kustannustehokas. Se koskee niin poliisia kuin kuljetusyrittäjiäkin. Vikmanin mukaan on tärkeää ymmärtää, että Liikkuva poliisi on tienkäyttäjän kanssa samalla puolella. − Monet yritykset ovat siirtäneet varastot pyörien päälle ja kuljetukset ovat tiukasti aikataulutettuja, mikä aiheuttaa suuria haasteita myös valvonnalle. Meidän tehtävämme on pysäyttää ajoneuvoja tarkastuksiin, mutta pääsääntö on, että tarkastuksen jälkeen matka jatkuu mahdollisimman nopeasti, mikäli kaikki on kunnossa, Vikman painottaa. − Etujärjestöt ja kuljetusyrittäjät ovat alkaneet ymmärtää entistä paremmin, että meidän tavoitteemme ei ole hankaloittaa heidän elämäänsä, vaan tehdä kuljetusyrittä- misestä tasapuolista kaikille. Poliisi osallistuu lakien suunnitteluun, mutta lait hyväksyvät eri ihmiset − ja meidän tehtävämme on sitten hoitaa valvonta voimassa olevien säännösten mukaan. Meidän on elettävä tämän päivän ehdoilla, mutta jos huomaamme tien päällä laista johtuvia epäkohtia viemme asiaa tietenkin eteenpäin mahdollista jatkokäsittelyä varten. Lakien muuttaminen on kuitenkin erittäin pitkä prosessi, Vikman jatkaa. Erkki Vikman on huolestunut paineista, joita kustannustehokkuuden tavoittelu ja hintojen nousu aiheuttaa kuljetusyrittäjille. − Joskus yrittäjien asenne on ongelma. Kun polttoaineen hinta nousee ja voittoa on kuitenkin tehtävä, se voi käydä vaikeaksi rehellisin keinoin. Laittomiin toimiin ryhtyminen voi ehkä auttaa yhtä yksittäistä ihmistä, mutta väsyneenä ylipitkän päivän ajaminen kuormat varmistamatta tekee kaikkien muiden tiellä liikkumisesta hengenvaarallista. 25 Samassa veneessä FAKTA C.A.S.H. eli Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region. Hanke kestää 3 vuotta (10.9.2009–9.9.2012) ja sen kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa, josta: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 69 %, Norjan valtion osuus 6 % ja hankkeen yhteistyökumppanit 25 %. 2 C.A.S.H.-hankkeen tavoitteena on parantaa rajat ylittävän raskaan maatieliikenteen turvallisuutta Itämeren alueella. Tähän pyritään kehittämällä kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, yhdenmukaistamalla valvovien viranomaisten koulutusta sekä testaamalla viranomaisten käyttämiä teknologioita ja tietojärjestelmiä. C.A.S.H. C.A.S.H. on pitänyt liikkeessä Erkki Vikman on ollut C.A.S.H.-hankkeeseen liittyen reissussa melkein koko ajan. Hankkeen tarkoituksena on ollut kierrättää sekä strategisen että operatiivisen tason ihmisiä tutustumassa toistensa toimintaan, jotta ymmärrys muiden toimintatavoista kasvaisi ja epäkohtiin pystyttäisiin puuttumaan paremmin. Erkki Vikman vetää yhteistyöpakettia, joten hän on mukana kaikissa harjoituksissa ja virkamiesvaihdoissa. −Tähän mennessä hankkeeseen on osallistunut Suomesta 400 poliisia, ja 1 C.A.S.H. Kannattaa siis kuitenkin pitää myös vastuukysymykset tarkoin mielessä. Lisäksi harmaata taloutta vastaan ollaan ryhtymässä uudenlaiseen taisteluun. Tällä hetkellä käydään keskustelua tilaajavastuulain muutoksesta, joka velvoittaisi kuljetuspalvelun ostajan selvittämään etukäteen, että kuljetusyrittäjällä on kaikki asiat kunnossa. Tämä saisi monen luopumaan ajattelusta, että kannattaa ottaa sieltä, mistä halvimmalla saa. Uskon, että laki parantaisi tieturvallisuutta merkittävästi, Vikman kertoo. Poiminnat C.A.S.H. Erkki Vikman • ylikonstaapeli • raskaan liikenteen tiedottaja • kouluttaa ja vastaa yhteistyöstä eri järjestöjen, sidosryhmien ja poliisin välillä • osallistuu raskasta liikennettä koskevien liikenne- ja viestintä ministeriön suunnitelmien laatimiseen • työskennellyt liikkuvan poliisin esikunnassa 10 vuotta, sitä ennen yli 20 vuotta moottoripyöräpoliisina. heistä 150 on käynyt harjoittelemassa ulkomailla. Strategisissa yhteisharjoituksissa virkamiehet ovat päässeet katsomaan, miten muualla toimitaan, ja operatiivisessa vaihdossa taas poliisit ovat olleet 2−4 päivää mukana toisen maan poliisin operatiivisessa toiminnassa poliisiauton takapenkillä. Hankkeen puitteissa on ratsattu 600 autoa, Vikman kertoo. − Nykyään, kun maantiellä voi olla liikkeessa saksalainen rekka, jossa on tanskalainen perävaunu, espanjalainen kuorma ja puolalainen kuljettaja, ilman tutustumista muiden maiden käytäntöihin on suomalaisenkin poliisin mahdotonta sanoa, ovatko kaikki asiakirjat kunnossa ja aitoja. Kun meillä on toimivat suhteet muiden maiden viranomaisiin, voimme helposti soittaa vaikka Puolaan ja tarkastaa, että kaikki on kunnossa, Vikman selittää. Vikmanin mukaan C.A.S.H. on ehdottomasti ollut rahansa väärti. Samankaltaisia hankkeita pitäisi jatkaa, että asiat saataisiin oikeasti muuttumaan ja kuljetusketjut toimimaan niin, että jokaisessa maassa käytännöt ja tulkinnat olisivat samanlaiset. Lisäksi seuraamusjärjestelmät pitäisi saada yhdenmukaisiksi. − Samasta rikkeestä voi yhdessä maassa saada satasen sakkoa ja toisessa tuhat viisisataa. Siinä voi sitten kysyä, että käsitelläänkö kuljettajia ja kuljetusyrittäjiä kaikkialla yhdenmukaisesti, Vikman sanoo. − Ja sitten on vielä yksi valtava toimija, joka pitäisi saada mukaan Itämeren alueen hankkeisiin, nimittäin Venäjä. Venäjän poliisijärjestelmä on haastava ja byrokratia ottaa niin paljon aikaa, että ihan lyhyet hankkeet eivät siellä onnistu. Toivon kuitenkin, että jonain päivänä myös Venäjä on mukana parantamassa tieturvallisuutta yhdessä muiden maiden kanssa. s 3 C.A.S.H.-hankkeessa on mukana 13 yhteistyökumppania kahdeksasta maasta Itämeren alueella, mukaan lukien poliisiviranomaisia ja muita raskaan liikenteen valvontaa suorittavia viranomaisia, aluekehitysorganisaatioita ja tutkimuslaitoksia. Hanketta vetää Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Lisätietoa hankkeesta www.cash-project.eu. Nurminen News 1/2012 26 REFERENSSI Kuvat: Veikko Somerpuro Sappi Sappi Fine Paper Europe, johtava eurooppalainen päällystetyn hienopaperin valmistaja on antanut IVY-maiden logistiikkansa Nurminen Logisticsin hoidettavaksi. Päällystettyä hienopaperia käytetään laatulehtien, tuotekuvastojen, kirjojen ja korkealaatuisten painettujen mainosten paperina. Ratkaisevia tekijöitä kumppanin valinnassa ovat olleet kokemus ja osaaminen sekä kuljetettavan tuotteen ja markkinan tuntemus. Jo usean vuoden ajan Nurminen Logistics on hoitanut Sappin Suomen-tehtaiden tuotteiden kuljetuksen, dokumentoinnin, varastokäsittelyn ja kuljetusten suunnittelun Luumäen-terminaalinsa kautta Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Alkuvuodesta 2012 yhteistyötä on laajennettu kattamaan rautatiekuljetuksia myös Sappin Keski-Euroopan tehtailta Ukrainan kautta Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Tekijä kertoo: Tärkeimpiä syitä valita Nurminen Logistics on ollut yhtiön kokemus ja osaaminen sekä tuotteidemme ja markkinan tuntemus. Onnistunut aiempi yhteistyö ja Nurmisen laadukas vaunukalusto saivat Sappin aloittamaan yhteistyön myös Keski-Euroopan-tehtaiden kuljetuksissa. Markus Höft Logistics Contracting Specialist Sappi Logistics Wesel GmbH Kun Sappin tuotteet saapuvat Keski-Euroopan tehtailta Ukrainan Tšopiin, ne siirtokuormataan Nurmisen vaunuihin, ja samalla otamme myös vastuun IVY-maihin suuntautuvien toimitusketjujen hallinnasta. Meidän kannaltamme ei ole merkitystä, kuljetetaanko asiakkaan tuotteita Suomen, Baltian vai IVY-maiden kautta itään. Oman vaunukalustomme ja ammattitaitoisen henkilöstömme avulla pystymme hoitamaan liikenteen ja huolinnan yhtä tehokkaasti kaikkialla. s Juhani Ijäs Key Account Manager Nurminen Logistics Nurminen News 1/2012 Lue lisää referenssejämme osoitteessa www.nurminenlogistics.com. ”” Asiakas kertoo: Big or small. Near or far. Tervetuloa TransRussia-messuille Moskovaan 24.−27.4.2012, Logistiikka−Kuljetus -messuille Helsinkiin 9.−12.5.2012 ja BreakBulk Europe 2012 -messuille Antwerpeniin 22.−24.5.2012! TransRussia on Venäjän suurin kansainvälinen logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamis paikka logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2011 messuille osallistui 506 näytteilleasettajaa 30 maasta. Messuihin tutustui 16 063 kävijää 55 eri maasta. Nurminen Logisticsin löydät Moskovassa Expocenterin hallista 2.2 messuosastolta B302. Voit rekisteröityä ja tulostaa maksuttoman pääsylipun messuille osoitteessa www.transrussia.ru. Logistiikka – Kuljetus -messut järjestetään Helsingissä jo 19. kerran. Messut on kolmen vuoden välein järjestettävä teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien suurin tapahtuma Suomessa. Vuonna 2009 näyttely keräsi 22 000 messuvierasta ja 276 näytteilleasettajaa. Nurminen Logistics on mukana Helsingin Sataman yhteisosastolla 6d81. Rekisteröidy kävijäksi osoitteessa www.finnexpo.fi Breakbulk Europe on Euroopan suurin ja tärkein erikois- ja projektikuljetustapahtuma. Breakbulkissa kohtaavat kaikki johtavat ylisuuria kolleja ammattitaidolla käsittelevät erikois kuljettajat, huolitsijat, satamat ja terminaalit. Vuonna 2011 messuille osallistui yli 180 näytteille asettajaa, ja ne keräsivät yli 4 300 kävijää. Breakbulk-messut pidetään Belgian Antwerpenissä Antwerp Expossa. Nurminen Logistics esittelee palveluitaan messuosastolla 608H1. Lisätietoja messuista löydät osoitteesta www.breakbulkevents.com. Nähdään Moskovassa, Helsingissä ja Antwerpenissä! Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois- ja raskaskuljetuksia. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkinaalueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu Itä-Eurooppa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Laura Jokinen. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen, Janne Lehtimäki, Harri Vainikka ja Hannu Vuorinen. Tekstit: Laura Jokinen. Kannen kuva: Ruslan šamukov. Keskiaukeman grafiikka: Osmo Päivinen. Ulkoasu: Indicio Oy. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963. Pääkonttori Satamakaari 24 00980 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 info@nurminenlogistics.com www.nurminenlogistics.com
© Copyright 2024