1. No category

”Diagnoositeivä tkiinnostameitä ”
Vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys auttaa kehitysvammaisia kiinni työelämään ja
mikä tärkeintä – uskomaan unelmiinsa.
Salolainen vajaatyökykyisille suunnattu työpajahenkinen matalan kynnyksen toiminta herättää
kiinnostusta ympäri Suomen. Ihme ja kumma -kaupunkiolohuoneessa käy Vaasasta saakka ihmisiä
katsomassa, mitä siellä tehdään ja miten.
− Turhan usein kehitysvammaiset yritetään laittaa samaan muottiin. Päätetään, että
maanantaina kaikki pussittavat ruuveja ja tiistaina kaikki lähtevät kävelylle riippumatta siitä,
mikä kutakin kiinnostaa, kertoo Salon Vaijerit ry:n puheenjohtaja Jorma Nurminen.
Salon Vaijereissa ajatellaan toisin.
− Me emme ole kiinnostuneita kenenkään diagnooseista, vaan jokaisen omista toiveista ja
unelmista. Yritämme etsiä sellaisia hommia, jotka johtavat unelmien täyttymiseen.
Moni unelma on jo toteutunut. Ennen kaupungilla liikkumista pelännyt nuori kulkee jo
kotikaupunkinsa ulkopuolella. Yksi nuorista on kirjoittanut kirjan, toinen tekee omaa radioohjelmaa ja kolmas on saanut töitä paikallisesta marketista ja muuttanut 30-vuotiaana omaan kotiin.
Moni kehitysvammainen nuori on ajatellut tullessaan, että ei osaa mitään. Nurmisen mukaan he
ovat kuitenkin huomanneet pian, että monet asiat onnistuvat, kun ne tehdään yhdessä. Toinen tärkeä
havainto on, että epäonnistuminen ei ole vaarallista.
Julkisen puolen työntekijät ovat suhtautuneet Nurmisen mukaan heidän toimintaansa hieman
epäillen, koska toimintatapa on uusi ja niin erilainen kuin mihin on totuttu.
− Läheisten mielestä on kuitenkin ihanaa, että kehitysvammaiset pääsevät tekemään itseään
kiinnostavia asioita ja heille annetaan mahdollisuus olla yhdenvertaisia toisten kanssa.
Parasta on onnistua yhdessä
Toiminta alkoi syksyllä 2015. Syksyllä 2016 alkaneella toisella kaudella on mukana kuusi nuorta,
joista yhdellä on huono muisti, toinen liikkuu vähän huonommin ja kolmannella on Aspergerin
oireyhtymä. Kaikki pystyvät kuitenkin huolehtimaan itsestään.
− Syksyllä kaikki olivat vähän arkoja, koska he eivät tunteneet toisiaan. Ensiksi ryhdyimme
harjoittelemaan tiimityötä ja tekemään yhdessä asioita. Nyt kun puoli vuotta takana, porukka
on kasvanut yhteen ja pärjää hienosti. Jos joku unohtaa jotain, toinen muistaa – ja jos joku ei
osaa, toinen auttaa, Jorma Nurminen kertoo.
Unelmien tavoittelu alkaa arkisista asioista ja onnistumisen kokemuksista. Nuoret opettelevat
vapaaehtoisten kanssa rahan käyttöä, ruoanlaittoa ja siivousta – taitoja, jotka auttavat pärjäämään
arjessa. Sosiaalisia taitoja oppii kahvilassa, jota nuoret pyörittävät.
Jorma Nurminen ja Armi Julkunen tekevät käytännön vapaaehtoistyötä nuorten kanssa joka päivä.
Kehitysvammaiset nuoret ovat heille parhaita mahdollisia työkavereita.
− Parasta on onnistumisen ilo ja se, kun asioita tehdään yhdessä, Nurminen kertoo.
Kaupunkiolohuoneen ja koko toiminnan isoimmat haasteet ovat liittyneet rahaan. Virallista
rahoitusta yhdistys ei saa, koska se ei ole kaupungin yhteistyökumppani eikä vapaaehtoisista
kenelläkään ole sosiaalialan koulutusta.
Nyt yhdistys on saanut toimintaansa rahaa ensisijaisesti yksityisiltä yrityksiltä ja kaupunkilaisilta.
Lisäksi se saa tuloja kahvilatoiminnasta, konserteista ja kirpputoreista.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiön 20 000 euron apuraha tuntuu taivaan lahjalta. Ilman apurahaa
Ihmeen ja kumman toiminta oli vaarassa loppua.
− Aiomme tehdä sillä rahalla isoja asioita, Jorma Nurminen lupaa.
Yhdistys aikoo palkata töihin yhden ihmisen. Lisäksi nuorille järjestetään englannin kurssi ja
tietokonekurssi. Kun muu maailma on netissä, myös kehitysvammaisten pitää päästä sinne.
Lisätiedot
puheenjohtaja Jorma Nurminen, Salon Vaijerit, jorma.nurminen@vaijerit.fi, 040 850 2545