1. No category

Matkailu 2 • 2010
1
Säkkijärven polkka on riemukas musiikkikomedia Vili Vesterisestä. Hintoihin sisältyy
majoitus 2 hh, puolihoito, sisäänpääsy Kylpylä
Taikametsään ja liput Imatran Kesäteatteriin.
• Promenadihuoneessa 100 €/hlö
• Standardihuoneessa 94 €/hlö
• Studiohuoneessa 88 €/hlö
Imatra
Kylpylä • Spa
Tiedustelut ja varaukset:
puh. 020 7100 502 tai
myynti@imatrankylpyla.fi
www.imatrankylpyla.fi
ttt-teatteri.fi
2
SMYn jäsenlehdellä, Matkailu-lehdellä, on
vankka historiallinen tausta.Vuonna 1912
ilmestyi ensimmäinen Matkailu-lehti
silloisen Suomen Matkailijayhdistyksen
toimesta. Sama tehtävä - kotimaanmatkailun edistäminen – koettiin jo noin 100
vuotta sitten tärkeäksi. Nykyinen lehti
palvelee ensisijaisesti SMYn jäsenistöä
jäsenlehtenä, joka sisältyy 20 euroa
maksavaan vuosittaiseen jäsenmaksuun.
Jäsenlehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja
jakelu kattaa laajalti myös eri matkailuorganisaatiot.
SMYn varsinaisen tehtävä on kuitenkin
kotimaanmatkailun edistäminen mahdollisimman monella eri rintamalla. Toiminnan eturivissä ovat jäsenyhdistykset, joita
toimii ympäri Suomea. Paikalliset matkailuyhdistykset toimivat omien resurssiensa puitteissa järjestäen mahdollisimman
mielenkiintoista ohjelmaa jäsenilleen.
Tapahtumia on lukuisia: matkailuiltoja,
teatterimatkoja, lähi- ja kaukomatkoja
sekä seminaareja. Jäsenyhdistyksissä
on myös mahdollisuus vaikuttaa oman
Mathildedalin Ruukkitehtailla esitetään heinäkuussa näytelmää Vedenpaisumuksen aikaan.
Lue lisää s. 31.
Kuva Pirita Lindén.
paikkakuntansa tai matkailualueensa
matkailuoloihin ja niiden kehittämiseen.
Lapin Matkailuyhdistys on muun muassa
ajamassa Laanilassa lähellä Saariselkää
merkittävää savottamuseo-hanketta.
Laanila onkin oivallinen paikka museoalueelle ja toivottavasti alueen kaavoitus
huomioi nämä vanhat perinteet yhtä
hyvin kuin uudisrakentamisen.
Pallastunturin hotellihankkeen osalta
on ollut ilahduttavaa havaita, kuinka
rakas paikka Pallas on kuitenkin kaikille! Kommentit lentävät niin puolesta
kuin vastaankin. Kaikille näyttää olevan
intohimoinen mielipide asiasta. Suomen
ensimmäinen tunturihotelli on varmasti
joka kommentin arvoinen.
Timo Havola SMY, puheenjohtaja,
Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi
4
Resuinen ritari Risto Salmi
6
Käpykintukan vaellusreitti
10
Merikantoa Ruoveden kirkossa
11
Kotimaan matkailumessut
18
Kajaanin Runoviikko
20
Kesätapahtumia Taaborinvuorella
24
Karjalaiset kudontaviikot
27
Oulunsalossa Varjakan alueesta kehitteillä elämyspalvelukohde
34
Rikosten jäljillä Turussa
43
Yhdistykset ilmoittaa
Matkailu 2 • 2010
3
Resuisten hahmojen
RITARI
Turkulaisesta Risto Salmesta on
tullut teatterin palkeilla ja varsinkin
tv- ja elokuvaroolien myötä monien suomaisten suosikkinäyttelijä.
Salmelle on siunaantunut resuisia hahmoja, joita hän käsittelee
lempeällä huumorilla.
4
“M
inun valitseminen resuisten roolien näyttelijäksi on
ohjaajalle helppoa, koska
hahmo on valmis” naurahtaa
Salmi vaatimattomaan tapaansa pilkettä
silmissään.
Risto Salmen monista elokuva- ja tvrooleista voisi poimia jo nimiensä kautta
vahvan mielikuvan synnyttävät Simpauttajan Kauniin Jompan ja Matti Ijäksen
Viimeisen keikan Niemen, joka luonnehtii
itseään “täällä huojuu metsät ja minä”.
Muita tuttuja ja rakastettuja hahmoja ovat
olleet Raidin Perse-Arska sekä jo pitkään
TV2:n ohjelmistossa pyörineen Maalaiskomedia -sarjan P.A. Turpeinen. Viimeksi
mainittu hahmo riemastuttaa ensi kesänä
Meri Oulun Kulttuuriseuran kesäteatterissa
Toppilan Möljällä Vain Muutaman Huijarin
Tähden -esityksessä.
-Tällainen kesäteatteri on sikäli mukavaa, että harjoituksissa ei mene kauan.
Roolihahmot, näyttelijät ja koko työryhmä
on kuin yhtä perhettä, joten yhteistyö
on saumatonta. Yleisöllekin on esitys on
helposti omaksuttavissa. Katsojille on
tärkeää, että on nähnyt samat päähenkilöt
jo televisiossa.
Akkojen suosikki
P.A. Turpeisella on asennusyritys, baari ja
huoltamo. Risto Salmi kuvaa roolihahmoaan hyväntahtoiseksi ja vähän yksinkertaiseksi, joka kuitenkin osaa bisnekset.
-Viime kesänä kesäteatteriesityksessä
Turpeisella oli jo paljon rahaa, mutta se
tekee niin kuin vaimo sanoo. Siitä tulikin
akkojen suosikki.
Kuluvan talven Risto Salmi on vieraillut
Oulun kaupunginteatterissa. Hän kertoo
matkustaneensa ensimmäiset keikkansa
Turun ja Oulun väliä junan normaalivaunuissa. Jotakin Salmen suosiosta kertoo
kanssamatkustajien reaktiot.
-Varsinkin maakuntien ihmisille televisio
ja P.A. Turpeisen kaltaiset hahmot ovat
tärkeitä. Oulun reissuilla oli pakko siirtyä
ensimmäiseen luokkaan, koska rauhoittumisesta ei tullut mitään. Ouluun matkustaessa ruljanssi alkoi aina Seinäjoella, kun
kaikki halusivat tulla juttelemaan.
Tonyn roolikin kelpaisi
Salmen mukaan maalaiskomediat vetoavat
maakuntien ihmisiin, jotka tunnistavat
roolihenkilöissä oman kuntansa kanttorit
ja kaavoituksien juonittelijat. Tapahtumapaikkanahan on kuviteltu mutta tutunoloinen suomalainen kirkonkylä.
-Jaksot on hyvin kirjoitettu, joten ei minun Turpeisena tarvitse kuin puhua selvällä
ja kuuluvalla äänellä repliikit.
Humoristiseen tapaansa Risto Salmi
kertoo, että häntä oli udeltu Turkuunkin
West Side Story -musikaaliin ensi kesäksi.
-Kysyin, että olisiko mahdollista saada
Tonyn rooli. Sitten voisin perua Oulun
keikan.
Näytteleminen kesällä Möljällä sopii
kaikkiaan Risto Salmelle mainiosti. Esityksiä on vain kolmen viikon ajan ja kesäisin hän suuntaa muutenkin vaimonsa
Sirkka-Liisan kanssa mökille Leskelään
Oulun lähelle.
Kansa tykkää
Risto Salmi arvioi, että Maalaiskomedia
ei ole erityisen korkealentoista taidetta.
Katsojia se kuitenkin on kiinnostanut. Parhaimmillaan töllöttimen ääreen on kokoontunut yli 800 000 katsojaa. Se on enemmän
kuin Kotikadulla. Sarja on saavuttanut
miljoonia ja taas miljoonia kaiken ikäisiä
ihmisiä kotisohvillaan vuosien varrella.
Salmi on ollut jo muutamia vuosia eläkkeellä Turun kaupunginteatterista, mutta
näyttelijän työ pitää edelleen kiireisenä.
Milloin on elokuvan tekoa Norjassa tai
Joensuussa. Lisäksi tulevat kesäteatterit ja
televisiosarjat. Voi sanoa, että teatterimaailma pitää 68 -vuotiaan miehen kiireisenä.
-Kyllä tässä vielä jaksaa lavalle. Niin
kauan on tarkoitus jatkaa kun vähänkin
pysyy pystyssä ja ja muisti pelaa.
Risto Salmi oli taannoin ihmetellyt Antti
Litjalle kuunnelmanteossa pääkaupungissa,
että “eikö perkele Helsingissä ole tällaisia
vanhoja ukkoja, jotka tulisi latelemaan
repliikkejä?”
-Ei niitä ole. Ne on kaikki kuollu tai on
juoppohulluja, vastasi Litja.
Salmen mielestä hyvä näyttelijä ei “keekoile” ilman ajatusta. Kun näyttelijä ei ole
tosissaan roolihenkilön nahoissa, kyseessä
on tempputeatteri.
-Ohjaajalla on suuri rooli. Kun tilanne
on oikein tehty ja rakennettu, ei sitä voi
väärin näytellä.
(KA)
Kuvassa Risto Salmi (P.A. Turpeinen) Violan
turvehoidossa, Meri Oulun kesäteatterissa
(Turvetta ja Timantteja -maalaskomedia) kesä
2009, Kuvaaja M. Ruottinen.
Matkailu 2 • 2010
5
Käpykintukkaa pitkin
Metsämuseolle
– Vesipääskyllä takaisin
Teksti ja kuvat Aino Rimppi
Parkanon Käenkoskelta alkaa mielenkiintoinen vaellusreitti, Kaitojenvetten rantoja myötäillen. Polun nimi on Käpykintukka ja se on noin seitsemän kilometriä pitkä. Paluumatkan voi
rentoutua ylellisellä Vesipääsky-lautalla ja nauttia matkalla vaikka kahvit.
K
6
äenkoskikeskuksessa on tunnettu juhlapaikka, tanssilava,
ulkoilmateatteri ja pururata – talvella suksilatu. Siellä on
myös erillinen saunarakennus, naisten ja miesten puoli –
talvella on mahdollisuus pulahtaa avantoon.
Käpykintukka alkaa pururadan jatkeena. Metlan opasteet valistavat kulkijaa erityyppisiin maisemiin, eri-ikäisiin kuusi- ja mäntymetsiin, kallioiden harjalle, soiden yli. Jalat pysyvät kuivina, sillä
märimpien nevojen ja rantaheinikkojen yli johtavat pitkospuut.
Ylhäisiä ja sotaisia kulkijoita
Käpykintukan tekee mielenkiintoiseksi sen polveileva kulku, mutta
myös vesistön historia:
Vuonna 1626 maaliskuun 13. päivänä Kyrönkankaan Talvitien
varren parkanolaiset asukkaat saivat nähdä ylhäisiä matkalaisia,
itsensä kuningas Kustaa II Adolfin ja kuningatar Maria Eleonoran
seurueineen. (Leena Perälä: Kyrönkankaan Talvitien tarinoita,
2006)
Vielä varhaisempia merkintöjä löytyy Kaitainvetten historiasta.
Joulun jälkeen 1596 Jaakko Ilkka lähti miehineen Pohjanmaalta
kohti Nokiaa. Eräs kapinoivista talonpojista, Antti Laurikainen,
sattui asumaan juuri Parkanossa. Talvinen Kaidatvedet toimi
mainiosti Nuijasodassa oikopolkuna.
Isovihan aikaan, 1713 -14, venäläiset tunkeutuivat Kaitojavesi
hyödyntäen kohti Pohjanmaata. He olivat edetessään äärimmäisen
julmia, tappoivat miehet, raiskasivat naiset, veivät orjiksi lapsia ja
nuoria. Jotkut löysivät piilopaikan läheisestä erämaasta, 185 metriä
korkealta Pakosaunan mäeltä.
Suomen Sotakin tiesi etsiä reittinsä Kaitojavesiä myöten, 1808
-09, kun osa ruotsalaisten sotajoukkoa perääntyi Parkanon kautta
Pohjanmaalle. Mutta tien tunsi myös eversti Carl Johan Adlercreutz, Suomen Sodan kunnioitettu sotapäällikkö.
Sormikiveltä Messukalliolle
Parkano ja Kihniö
Tervetuloa yrittämään
ja asumaan!
• Erinomainen logistinen sijainti
• Omakotitontteja joki- ja
järvinäkymin
• Teollisuustontit hyvien
liikenneyhteyksien varrella
• Valmiita yritystiloja
Mieti asumisesi ja yrityksesi
sijainti uudelleen, ja ota yhteyttä!
Nostetta yrittäjyyteen
040 849 4692 Markku Kujansuu
040 844 1991 Jari Pihlajamäki
040 587 2470 Jonna Rantala
etunimi.sukunimi@kehitysparkki.fi
www.kehitysparkki.fi
Kehitys-Parkki on Parkanon kaupungin ja Kihniön
kunnan omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö.
Euroopan unioni
Euroopan
aluekehitysrahasto
Käpykintukka kulkee puolivälissä matkaa paikallisen
metsästysseuran pihapiirin ohi ja jatkuu Sormi- eli
Kukkarokivelle. Jättimäisellä lohkareella on oma
tarunsa opastaulussa. Alueelta löytyy myös aivan
uusi laavu. Viimeinen välietappi, Messukallio, on
vedestä kohoava kallioylänne, Parkanon seurakunnan
ulkoilmapyhäkkö.
Metsämuseon alueella polut risteilevät erilaisille
metsäkoneille ja itse museoon, jossa on esillä entisaikojen metsätyövälineitä. Mäellä on myös aito metsäkämppä ja kämppäsauna. Hevostallikin. Polkujen
rinnalle on rakennettu laudoista käytävät liikuntarajoitteisille. Rannassa on laavu ja nuotiopaikka sekä
Vesipääskyn laituri. Tukkiponttonilta ehkä näkee
vanhan Ruumissaaren.
Paluu Käenkoskelle Vesipääskyllä on patikkareissun jälkeen kuin juhlaa. Reitti on suurimmalta osalta
rantojensuojelualuetta. Käenkoskelta on reilu kolme
kilometriä rautatieasemalle, mutta vaellustakin on
mahdollista jatkaa: Seitsemisen kansallispuistoon
johtaa noin 20 kilometriä pitkä Paroonin taival, joka
alkaa Viinikan kaupunginosasta.
www.kaenkoski.fi, www.parkano.fi/palvelut
Matkailu 2 • 2010
7
Ähtärin eläinpuisto uudistuu
Ähtärissä on kehitetty suuri
suunnitelma uudistaa ja kasvattaa suomalaisten rakastamaa perhematkailukohdetta. Hanke on nimeltään
Ähtäri Masterplan.
M
asterplan ei keskity vain eläinpuistoon, se ulottuu koko
matkailualueelle. Siinä kasvatetaan ja kehitetään hotelli
Mesikämmentä, kylpylää,
lomakylää, karavaanialuetta, Ähtäri-hallia,
golfkenttää. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu
rakentaa safaripuisto. Amfiteatteri taas
kerää yleisöä erilaisiin kulttuuri- ym. esityksiin. Investointeja kertyisi kaikkiaan
yli 30 miljoonan euron edestä. Tavoite on
saada alue uuteen uskoon vuoteen 2020
mennessä.
Vähitellen eteenpäin
Suunnitelmaa ei sälytetä Ähtärin 6620
asukkaan harteille, vaan ensin etsitään
sijoittajia ja riskinottokykyä, panostetaan
investointimarkkinointiin. Markkinointipanostuksia kasvatetaan vuosittain.
Samalla etsitään ja kehitetään uusia markkinointikanavia. Ympäristöä kuormittavien
tekijöiden vaikutus on myös tärkeä osa
suunnitelmaa.
Uusissa investoinneissa otetaan huomioon energiatehokkuus ja metsäsertifikaatit.
Jatkuva kehitys ja teknologia ovat tärkeitä.
Palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen
panostetaan entistä enemmän. Jyväskylän
yliopisto on jo yhteistyössä Ähtärin kanssa
kansainvälisellä mobiiliteknologian hankkeellaan.
Kansainvälisyys ja kulttuurimatkailu
Ähtärin eläinpuisto on Suomen suurin
ympärivuotinen eläinpuisto. Sen sijainti
takaa vaihtuvan asiakaskunnan. Nyt uuden
suunnitelman myötä markkinointia suunnataan myös Suomen rajojen ulkopuolelle,
Venäjälle. Venäjänkielinen palvelu taataan
koulutuksella ja venäjänkielisille kohderyhmille löytyvät omat internet-sivustot.
Ähtärissä panostamaan tulevaisuudessa
myös kulttuuriin: Ähtäri-hallia uudistetaan
mm. konserttien ja erilaisten tilaisuuksien
järjestämistä varten, samaa tarkoitusta palvelee myös suunnitelmissa oleva amfiteatteri. Suurin osa tapahtumista keskittyy lasten
ja nuorten tarpeisiin. Koulutusstrategiasta
on sovittu Ähtärin kaupungin, eri koulutusorganisaatioiden ja yrittäjien kanssa.
Eläintarhan uudistaminen ja laajentaminen jatkuu niin ikään; ensi kesänä avataan
lämpimän ilmanalan eläimien halli. Pohjoisiin eläimiin keskittyvä luontokeskus
ja safaripuisto ovat suunnitelmassa uusia
kohteita. Hotellin, Ähtäri-hallin ja eläintarhan välille raivataan keskustori. Parkkipaikat uudistetaan, samoin eläintarhan
junapysäkki, joka sijoittuu rataosuudelle
Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa.
Nykyisen 150 000 kävijämäärän, lasketaan uudistusten myötä nousevan 230
000:een. Riittävän majoituksen takaavat
uudet lomaosakemökit sekä lomakylän ja
hotellin laajennus, vuodepaikat kasvavat
vuoteen 2020 mennessä kolminkertaisiksi.
Hankaveden rannan uusi kokonaisuus on
rypäs, klusteri, jonka vertaista Suomesta
tuskin toista löytyy.
Teksti Aino Rimppi, kuvat Aino Rimppi ja
Ähtärin kaupunki
8
Saari täynnä elämyksiä
Marttisen saari Virroilla on täynnä elämyksiä kaikenikäisille kävijöille.
Alue palvelee niin ryhmämatkailijoita kuin yksittäisiä kävijöitäkin.
Ryhmämatkailijat voivat varata etukäteen oppaan kertomaan Virtain
Perinnekylästä ja sen maa- ja metsätalousperinteeseen liittyvästä historiasta. Retkipäivän huipennus on maittava lounas tuparavintolan
tunnelmassa tai juhlavat kahvit Marttisen entisessä pappilassa.
Yksittäisille kävijöille ja perheille alueelta löytyy monenmoista
tekemistä koko päiväksi tai useammaksikin. Saaren luontopolku opastustauluineen ja tehtävineen, suunnistuskartat, vuokrattavat kanootit,
geokätköt, Suomen vanhin 4H-tila eläimineen sekä uimarannat ja nuo-
tiopaikat kutsuvat viipymään pitempäänkin alueella. Ja ihan lähellä,
Virtain kauniissa maisemissa on mahdollista myös kalastaa, ratsastaa
tai pelata golfia. Lähialueen mielenkiintoisista retkikohteista hyviä
esimerkkejä ovat Matias-kappeli ja Killinkosken vanha tehdasmiljöö.
Ostosmahdollisuuksia kaipaavat voivat pistäytyä Perinnekylän omien
myymälöiden ohella Palmroth Centerissä tai Keskisen kyläkaupassa.
Päivän askareiden ja aktiviteettien jälkeen pään voi kallistaa Lomasaaren hirsihuvilan vuoteeseen. Tietenkin ensin on saunottu huvilan
omassa saunassa ja käyty soutelemassa Tarjanne –veden aalloilla.
Ja ajatukset virtaavat jo seuraavaan päivään, mitä mukavaa silloin
tehdäänkään...
vastaus voi löytyä osoitteesta www.marttinen.fi.
RUOVESI KUTSUU
Yhteislaulajaiset Viljamakasiinissa ke 23.6. klo 19. Lauluyhtye Ämmät ja Seppo
laulattavat. Amandan kahvio ja pikku puffee.
Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkijuhla 1.–4.7. to 1.7. klo 19 Muroleen kirkossa ”Sisäisiä ääniä”: Goffriller-kvartetti ja Seela Sella. Su 4.7. klo 16 Ruoveden Sofia Magdalenan
kirkossa ’Kesäyöt’ mm. Lilli Paasikivi, Osmo Vänskä, Okko Kamu.
www.musiikkiaruovesi.fi
Tuokio Runebergin lähteellä ma 5.7. klo 18 Musiikkia viheltäen Irma Vehmaskoski
Noitakäräjät 40 vuotta juhlakesässä 9.–11.7. ”Kesäpäivä Kantolassa” Merikantonäytelmä Ruoveden kirkossa, käsikirj.ohj. Tapio Parkkinen, laulujen sovitus Jorma Panula.
www.ruovesi.fi
Noitakäräjien ohjelmallinen käräjätori myyjineen la 10.7.klo 10–15. Juontajana
imitaattori Klaus Thomasson. Hevoskulkue klo 11.00. Merirosvo-risteily Tarjanteella
klo 12–14. Vuoden Noita julkistetaan klo 13. www.ruovedenperinnetap.yhdistysavain.fi
Kesäteatteria Ruoveden Pyynikkilässä heinäkuussa. Ensi-ilta ti 13.7. klo 19.
Pastori Jussilainen, ohj. Esko Rissanen. www.ruovedenteatteri.net
Musiikkia Peltomaan riihessä pe 23.7. klo 20. Esiintyjänä Pauli Hanhiniemi, tanssiyhtyeenä Soittorinki. www.peltomaa.net
Noitarock Noitien yössä Ruoveden PHPOY Areenalla pe 20.8. klo 20–24.
Noitien yö Ruoveden laivarannassa 21.8. www.ruovedenperinnetap.yhdistysavain.fi
Ruoveden kotiseutumuseo avoinna 28.6.–15.8. klo 12–18. Opastus.
Taide-Nuuttilan näyttelyt 10 vuotta. 19.6.–5.9. avoinna joka päivä klo 12–18.
www.taidenuuttila.info
Kylien kesätapahtumissa tasokkaita konsertteja ja esiintyjiä paikallisten tapahtumanjärjestäjien ja yrittäjien palveluin.
Ruoveden kotisivuilla taidenäyttelyt ja tapahtumia www.ruovesi.fi
Tervetuloa Ruoveden kesään! Lisätietoja p. (03) 486 1332
MatkailuINFO
Amanda, Ruovedentie 19
Puh. (03) 486 1388
info@ruovedenmatkailu.fi
Ruoveden kunta, Perinnetapahtuma ry, Teatteriyhdistys ry, Peltomaan tila,
Musiikkia!Ruovesi
Matkailu 2 • 2010
9
Oskar Merikanto eli Ruovedellä kesäkodissaan Kantolassa
parisenkymmentä kesää 1900-luvun alun vuosikymmeninä.
Omien sanojensa mukaan Oskar vietti ”koko kesän pyhäpäivää säveltäen”. Paikallisen Saarilahden mailta hankitulle tontille rakennetussa Kantolassa ja sen maisemissa on syntynyt musiikkia, jossa kuuluu ”kesä ja vapaus, kaiho ja täyttymys”. Nyt yli sata vuotta myöhemmin Merikannon melodiat
ovat suomalaisten rakastetuimman musiikin joukossa.
O
skarin ja Liisan kesäkoti oli
suosittu kohtauspaikka, jonka
isäntä sympaattisena ja sosiaalisena persoonana viihdytti
vierainaan niin seudun kulttuurikermaa
kuin väärinmajan- ja hanhonkyläläisiäkin.
Kantolassa laulettiin, soitettiin ja
seurusteltiin. Huolehtivana ja vahvana
taustavaikuttajana Liisa-vaimo ohjaili,
että asiat sujuivat. Myös heidän pojalleen
Aarrelle, Kantola oli tärkeä paikka. Sen
läheisyyteen hän rakennutti myöhemmin
ikioman kesäparatiisinsa.
Ruovedellä ja ympäristökunnissa on
10
kulttuurisesti aktiivisia kansalaisia ja
lahjakkaita esiintyjiä. Pohjois-Pirkanmaa
on myös tapahtumistaan ja kulttuuripersoonistaan tunnettu alue. Tarkoituksena
on edelleen lisätä Pohjois-Pirkanmaan
vetovoimaisuutta kulttuurielämän aktiivisuuden kautta ja kehittää yhteistyötä
eri toimijoiden ja paikkakuntien välillä.
Lähes satapäinen talkoojoukko on todiste toimivasta yhteisöllisestä tahdosta
seutukunnalla.
Historiaa Ruoveden Sofia
Magdalenan kirkosta
Ruoveden Sofia Magdalenan kirkko on
rakennettu vuonna 1778. Se on nimetty
Ruotsin kuninkaan Kustaa III: nnen puolison mukaan. Kirkko on ristikirkko, jonka kaikki nurkat on pohjalaiseen tyyliin
viistetty ja luotu siten sakraali kirkkotila,
jossa on ristikirkkoa parempi näkyvyys
ja puisen katedraalin tunnelma.
Kirkon valoisuuden luovat valtavat
koko rakennusta kiertävät ruutuikkunaseinät. Istumapaikkoja on noin 1100.
Kirkossa on esillä kirkon rakentajan
ja suunnittelijan, eräjärveläisen Matti
Åkerblomin raamatullisia henkilöitä
esittäviä puuveistoksia. Nykyinen rauhallinen ja talonpoikainen värimaailma
on peräisin viime vuosisadalta. Urut
ovat 28-äänikertaiset, ne ovat tunnetusta
Kangasalan urkutehtaasta vuodelta 1968.
Alttarirakennelmat koristepylväineen
ovat 1800-luvun lopun mahtailevaa tyyliä ja Kristuksen kirkastumista kuvaava
alttaritaulu hankittiin Saksasta vuonna
1876. Sen maalasi Bernhard Reinhold.
Kirkon edustaa hallitsee kellotapuli noin
vuodelta 1772 ja kirkon kattoprofiilia
kattoratsastajaksi kutsuttu koristetorni.
Sofia Magdalena on Ruoveden
1560-luvulta peräisin olevan vanhan
emäseurakunnan kolmas kirkko. Seurakuntaan kuuluivat nykyiset Ähtärin,
Virtain ja Mänttä-Vilppulan seurakunnat
sekä Ylöjärven Kuru ja osia Keuruusta.
Ruoveden seurakunta on antanut
tukensa Merikanto-näytelmän toteutukseen Ruovedellä tarjoamalla Ruoveden
Sofia Magdalenan kirkon näyttämöksi
ja katsomoksi Merikantojen Kantolalle.
Kotimaisen matkailun koko
kirjo Tampereella
Messutoimikunnan puheenjohtaja Kari Saikkonen lupaa
tarjota jokaiselle jotakin Kotimaan Matkailumessuilla 16.
- 18. huhtikuuta Tampereen
Messu- ja Urheilukeskuksessa. Saikkosen mukaan Tampereella halutaan näyttää,
kuinka laajaa kotimainen
matkailu todellisuudessa on.
K
olmipäiväinen messuviikonvaihde Tampereella tuo kesän ison
askeleen lähemmäksi virittämällä
messuvieraat sekä matkailutunnelmiin että pihapiirin rakentamiseen ja
vaikkapa parvekkeen somistamiseen..
-Puutarhamessut on otettu Matkailumessujen kylkeen, koska tämä yhdistelmä
on todettu hyväksi kokonaisuudeksi.
Puutarhamessut vetävät hyvin varsinkin
lapsiperheitä, joten on perusteltua yhdistää
tapahtumat, arvioi Kari Saikkonen.
Kotimaan Matkailumessut Tampereella
on ainutlaatuinen valtakunnallinen tapahtuma Suomessa. Kari Saikkonen kertoo,
että kotimainen matkailun koko kirjo on
mahdollisimman laajasti esillä. Näytteillä
ovat niin teatterit, alueelliset matkailuorganisaatiot, yrittäjät, maakunnat kuin koko
matkustaminen.
-Meillä on tarjolla jokaiselle jotakin.
Haluamme todella näyttää, kuinka laajaa
kotimainen matkailu on, linjaa Saikkonen.
Matkailumessuilla on tutkailtavina lisäksi maatila- ja perhemajoitus, kylpylät, hotellit, lomakylät, tapahtumat, nähtävyydet,
huvipuistot, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, mökki-, auto- ja venevuokraamot
sekä muut alan palvelut ja tuotteet.
Kotimaan Matkailumessuilla jaetaan nyt
ensimmäistä kertaa Vuoden Kotimaan Matkailuyritys -palkinto. Perusteluine n voivat
olla esimerkiksi merkittävä matkailuteko,
innovatiivinen yritystoiminta tai huomattava menestyminen ja tunnettuus alalla.
-Kaikilla on nyt mahdollisuus ehdottaa
suosikkiansa, toteaa Kari Saikkonen.
Kilpailun voittaja julkistetaan Matkailumessuilla perjantaina 16. huhtikuuta.
Puutarhat näytillä
Puutarha 2010 -messut huomioivat sekä
omakoti-, kerros- ja rivitaloasujia sekä
myös mökkeilijöitä. Messuilla on esillä
tuotteita, palveluja ja tietoa tee-se-itse
-miehille ja -naisille. Tarjolla on työkaluja
ja visioita niin pihan perustusten tekemiseen kuin vaikkapa kasveilla ja kalusteilla
somistamiseen sekä trendikkääseen hyötykasvatuksen harrastukseen.
Kari Saikkosen mukaan esillä ovat
vahvasti myös muun muassa kesäkeittiöt,
kivituottajat, pihavalaistus sekä huvimajat.
-Antia on luvassa niin pihapiirin laajempaa rakentamista kuin nurmikon tekoa,
salaojitusta ja puiden istutusta suunnitteleville kuin parvekkeen tai pation sisustajillekin. Oma uusi teemakokonaisuutensa
on puutarhan muokkaamiseen ja rakentamiseen tarkoitetut työkoneet, joita pääsee
messuilla testaamaan, toteaa Saikkonen.
Messuilla on tärkeää tietoa koneiden
huollosta. Niille, joilla ei ole mahdollisuuksia itse ryhtyä toteuttamaan esimerkiksi
pihan rakentamista ja uudistamista, löytyy
messuilta ammattilaisia tekemään se asiakkaan puolesta. Puuinfon mallipiha-alueella
messuvieraat voivat tutustua valmiisiin
pihakokonaisuuksiin, joiden takana on
usean eri yrityksen tuotteet ja osaaminen.
Alueen pääroolissa on puu, joka taipuu
moneksi kuten terassiksi, patioksi, aidoiksi,
ritilöiksi, kasvilaatikoiksi ja jopa sillaksi.
Mallipihoja täydentävät muun muassa pihakalusteet, kivet ja kasvit. Kokonaisuuksien kautta kävijän on helppo hahmottaa
erilaisia pihan rakennus- ja sisustusideoita.
Lisäksi paikalla on asiantuntijoita jakamassa neuvojaan ja työnäytöksissä opastetaan
käytännönläheisesti esimerkiksi puun
pintakäsittelyssä ja puhdistamisessa.
(KA)
www.tampereenmessut.fi
www.kotimaanmatkailumessut.fi
www.puutarhamessut.fi
Matkailu 2 • 2010
11
Paikkarin torppa
Sammatissa
K
ansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot
(1802-1884) syntyi Paikkarin
torpassa, jonka hänen räätäliisänsä oli rakentanut vuoden
1800 paikkeilla Haarjärven kylän yhteismaille. Valtio hankki torpan haltuunsa
vuonna 1889.
Paikkarin torppa oli nähtävyyskohteena ensin Matkailijayhdistyksen sitten
Sammatin kunnan hallinnassa. Valtion
museo siitä tuli 1928 ja se siirrettiin Muinaistieteellisen toimikunnan, nykyisen
Museoviraston hoitoon.
K
Suomalainen Kirjallisuuden Seura julkaisi Lönnrotin Kalevalan ensimmäisen version kahdessa osassa, syksyllä 1835 ja talvella 1836. Tätä versiota kutsutaan nykyisin
nimellä Vanha Kalevala. Tänä vuonna 2010
on Vanhan Kalevalan 175-vuotisjuhlavuosi.
Paikkarin torppa viettää perinteistä Kalevala-juhlaa 17.7.2010. Kesällä joka lauantai
Paikkarin torpassa vietetään pettupäivää,
jolloin asiakkaat pääsevät maistamaan ja
ostamaan pettuleipää. Tarjolla myös teemaopastuksia sekä kirjallista ja suullista
tietoutta Elias Lönnrotista ja Kalevalasta.
Lisätietoja museon www-sivuilta
www.nba.fi
Upea Hvitträsk on elämys
Kirkkonummella
ansallisromanttinen kokonaistaideteos Hvitträsk valmistui
vuonna 1903. Asuinrakennuksista ja ateljeetiloista koostuvan
rakennusryhmän suunnittelivat Herman
Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen,
jotka olivat perustaneet yhteisen arkkitehtitoimiston vuonna 1896. Rakennuksia
ympäröi jylhä, kallioinen metsä ja kirkasvetinen Vitträsk- järvi. Moni taiteilija, mm.
Hvitträskin suurtupa. Kuva: Markku Haverinen 2009, Museovirasto
12
Kalevala-juhlan ohjelmaa vuonna 2009. Kuva:
Petri Lehtonen.
Akseli Gallen-Kallela, Väinö Blomstedt ja
Erik O.W. Ehrström osallistui Hvitträskin
sisustukseen koristuksilla tai tekstiilillä.
Tänä päivänä Hvitträsk on ainutlaatuinen vierailukohde. Museo ja sitä ympäröivät englantilaistyylinen puutarha,
luonnonpuisto ja järvi ovat suomalaista
arkkitehtuuria, muotoilua ja luontoa parhaimmillaan. Museossa järjestetään myös
erikoisnäyttelyjä, konsertteja ja työpajoja
Museon ateljeessa ja näyttelytilassa
avataan 11.3.2010 näyttely ” Koti on
siellä missä työ on” – Eliel ja Eero Saarinen Yhdysvalloissa. Näyttely on osa Eero
Saarisen 100-vuotisjuhlavuotta. Museossa
on tapahtumia sekä lapsille että aikuisille
läpi vuoden.
Pienessä huvilassa toimivat ravintola
ja kahvila tarjoavat maukasta ruokaa ja
oman keittion leivonnaisia sekä yksittäiselle kävijälle,ryhmille että yrityksille.
Pohjoispäädyssä on loistavat kokoustilat ja
ainutlaatuinen rantasauna Vitträsk-järven
rannalla takaa hyvät löylyt.
Karunan kirkko.
Kuva Museovirasto.
Seurasaaren ulkomuseo
S
eurasaaren ulkomuseon ensimmäinen
rakennusryhmä Niemelän torppa siirrettiin ulkorakennuksineen Seurasaareen Konginkankaalta Keski-Suomesta kesällä 1909 ja avattiin museona
yleisölle marraskuussa 1909.
Museon vanhin rakennus on
vuonna 1685–86 rakennettu
Karunan kirkko. Rakennuksia
on yhteensä 87, mm Kahiluodon kartano puistoineen sekä
talonpoikaistaloja Suomen eri
maakunnista.
Toukokuussa vietetään Lasten Seurasaari – päivää. Se
järjestetään yhdessä Seurasaarisäätiön kanssa. Lapsille
on erilaisia perinneleikkejä ja
työpajoja, joissa voi kokeilla vanhoja työtapoja. Myös
Hembölen kotieläimet tuodaan
päiväksi Seurasaareen Antin
aukiolle.
Käsityön päivät ja Riikan
markkinat pidetään museossa
17. – 18.7.2010. Taloissa on
työnäytöksiä, joissa voi tutustua kansanomaisiin käsitöihin.
Museokävijällä on mahdollisuus itse kokeilla pirtanauhan
kutomista, kehrätä rukilla,
muokata pellavaa tai tutustua
neulakintaan valmistuksen
saloihin. Riikan markkinoilla
käsityöläiset myyvät ja valmistavat tuotteitaan.
Seurasaari soi!
Kansanmusiikkiviikkoa vietetään 4.–8.8.2010. Tapahtuman
yhteistyökumppaneita ovat
Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto ja Seurasaarisäätiö.
Ulkomuseossa järjestetään
kesällä opastettuja kierroksia
sekä tapahtumien yhteydessä
teemakierroksia.
Vanhassa maalaiskaupassa
on Museokauppa, josta voi
ostaa tuliaisia ja Antin Kaffeliiterissä voi nauttia maukkaat
kahvit tuoreiden leivonnaisten
kera tai syödä keittolounaan.
Lisätietoja museosta ja kesän
ohjelmasta museon wwwsivuilla www.seurasaari.fi
SEURASAAREN ULKOMUSEO
Kylä keskellä kaupunkia
Vietä kesäpäivää maalla: pirteissä, saleissa
ja pihapiireissä. Syö pannukakkua Kaffeliiterissä ja tee ostoksia maalaiskaupassa.
Käsityöläisiä, kansanmusiikkia sekä konsertteja Karunan puukirkossa.
Avoinna 1.6.-31.8. ma-su 11-17
15.5-31.5. ja 1.9.-15.9. ma-pe 9-15, la-su 11-17
Seurasaari, 00250 HELSINKI
puh. (09) 4050 9660
seurasaarenulkomuseo@nba.fi • www.nba.fi
PAIKKARIN TORPPA
Luonnonhelmassa
Elias Lönnrotin lapsuudenkodista löytyvät
Eliaksen kehto ja kantele, kyynäräkeppi ja
kirjoituslauta, Kalevalan juuret ja kulttuurimme kivijalka. Teemaopastuksia ja tapahtumia.
Kalevala-juhla 17.7.
Avoinna 15.5.-30.8. ke-su 11-17
Torpantie 20, 09220 SAMMATTI
puh. (019) 356 659
paikkarin.torppa@nba.fi • www.nba.fi
YLI-LAUROSELAN TALOMUSEO
Komian tähären
1800-luvun talonpoikaisarkkitehtuurin
mestariteos ja yhdeksän rakennuksen
pohjalainen pihapiiri. Museokahvila Edla
ja museokauppa Franssi sekä lasten aitta.
Koko perheen kohde.
Avoinna 15.5.-31.8. ti-su klo 12-16
Könnintie 2, 60800 ILMAJOKI
puh. (06) 424 6719
yli-lauroselantalomuseo@nba.fi • www.nba.fi
Matkailu 2 • 2010
13
Yli-Lauroselan talomuseo
on hieno pohjalainen taidonnäyte
I
lmajoella sijaitseva Yli-Lauroselan talomuseo kertoo ajasta, jolloin pohjalainen
talonpoikais- ja rakennuskulttuuri oli
kukoistavimmillaan. 1848 valmistunutta kaksikerroksista päärakennusta pidetään eräänä merkittävimmistä suomalaisen
talonpoikaisarkkitehtuurin muistomerkeistä,
jossa paikallinen traditio yhtyy empirestä
omaksuttuihin tyylipiirteisiin.
Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on
yhdeksän talousrakennusta alkuperäisillä paikoillaan sekä puutarha perinteisine koriste- ja
hyötykasveineen. Päärakennuksen huoneet
on sisustettu 1900-luvun alkupuolen asuun.
Navetassa on esillä pohjalaisesta rakennushistoriasta kertova Purua, päreitä ja postipuita
–näyttely sekä päärakennuksen yläkerrassa
kesällä 2010 näyttely Uskolliset ystävämme.
Puuhapuori-työpajassa voi kokeilla esimerkiksi maton kutomista kangaspuissa,
aitan pienoismallin rakentamista ja vanhoilla
pituusmitoilla mittaamista. Ryhmille järjestetään tilauksesta Piikaflikan opastuskierros,
jossa osallistujat voivat eläytyä 1800-luvun
työntäyteiseen arkeen ja pieniin juhlahetkiin talon palveluskunnan näkökulmasta.
Syyskuussa järjestettävät Yli-Lauroselan
Isännän kamari. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto
maalaismarkkinat ovat lisänneet suosiotaan
vuosi vuodelta.
Talomuseo sekä museokahvila Edla ja museokauppa Franssi ovat avoinna 15.5.-31.8. tiistaista
sunnuntaihin klo 12-16. Ilmajoen Musiikkijuhlien
aikana museo on avoinna 15.-18.6. klo 12-19 ja
19.-20.6. klo 11-16.
Lisätietoja museon www-sivuilta www.
ylilaurosela.fi
TALVISOTA – 70 vuotta kunniamme päivistä
S
Helsingin pommituksissa 30.11.1939 menehtynyt 7-vuotias Armi
Metsäpelto. Hänestä tuli sodan lapsiuhrien symboli.
Kuva Jukka Kandell.
14
otamuseossa avautuu 1.12.2009 Talvisota - 70 vuotta
kunniamme päivistä -niminen näyttely, joka on samalla
sotamuseon juhlanäyttely museon täyttäessä tänä vuonna
80 vuotta. Näyttely päättyy 30.9.2010.
Talvisota - 70 vuotta kunniamme päivistä kertoo 30.11.1939
syttyneen talvisodan tapahtumista taustoista seurauksiin. Näyttely
perustuu aitoon sodanaikaiseen esineistöön, jonka antamaa tietoa on
täydennetty runsaan valokuva-, kartta-, piirustus- ja arkistomateriaalin avulla. Laaja näyttely sisältää materiaalia, jota ei aikaisemmin
ole ollut esillä. Aineistoa on lainattu myös yksityisiltä keräilijöiltä ja
muilta museoilta.
Nähtävillä on sodan osapuolten käytössä ollutta perusaseistusta,
sekä mieskohtaisia aseita että raskaampaa kalustoa. Esillä on myös
suomalaisten ja neuvostosotilaiden käyttämiä univormuja sekä muuta
varustusta. Talvisodan merkittävimpiin taisteluihin voi tutustua kuvien ja karttapiirrosten avulla. Esillä on lisäksi mottipienoismalli ja
Raatteen tietä esittävä huoneen kokoinen dioraama. Rintamatapahtumien ohella huomiota on kiinnitetty myös kotirintaman tilanteeseen.
Talvisodan kuvaa täydentää multimediaesitys, jota voi katsella useammasta eri puolille näyttelyä sijoitetusta katselupisteestä. Ajankuvaa
luovat lisäksi talvisodan uutiskatsaukset.
Valloittava
AIKAMATKA JOKIOISIIN
”Lounaista Hämettä kauneinta liet” – lauletaan Jokioisten omassa
laulussa. Sanoihin ei voi olla yhtymättä katsellessa 5700:n asukkaan
ja 182 neliökilometrin suuruisen kunnan maisemia.
Verkkaisesti virtaava Loimijoki kiemurtelee halki hyvin hoidettujen
viljelysten. Metsäiset mäet ja kauniit kylät elävöittävät maisemaa.
Kulkija tuntee astuneensa menneisyyteen, kun kesäisestä maisemasta kuuluu vihellys ja höyryveturi puuskuttaa kapearaiteisia
kiskoja pitkin takanaan matkustajia täynnä olevat vanhanaikaiset
vaunut. Matka jatkuu kohti mahtavaa uusklassista kartanoa, jonka
puistoon on merkitty pensaiden ja puiden nimet. Jokioinen on
oikea puutarha- ja luontoihmisen paratiisi. Siellä on vaalittu niitä
hienouksia, joita ihmiskäsi kauneimmillaan ympäristöönsä luo
lähtien historiallisista rakennuksista.
Kartanon rakennusten lomassa on vanhojen puutarhakasvien
puisto Wendla, jokirannassa hedelmäpuiden ja marjapensaiden
Ferrarian rinne ja kaikkein laajimpana maatalouden esittelypuisto
Elonkierto. Kaikki nämä ovat aivan kunnan keskustassa samoin
kuin Tapulimakasiinin taidenäyttelytila, erikoinen naulamuseo ja
Pappilamuseo.
Jokioinen on täynnä suuren kartano- ja torpparipitäjän nähtävyyksiä ja muistoja omaa kummitusta, Harmaata Rouvaa myöten. Kartanon perintöä on myös rohkeus tarttua uuteen ja kulkea edistyksen
kärjessä. Jokioisissa tehdään Suomen johtavaa tutkimusta maa- ja
elintarviketalouden alalla ja suunnitellaan avaruusteknologiaa.
Jokioislaiset ovat innokkaita kulttuurintuottajia. Tästä hienona
esimerkkinä Kyläsepän kulttuuripäivät ja Minkiön höyryfestivaalit.
Jokioislaisesta toimintamallista hieno uusi näyte on kartanon yli
satavuotiaasta navetasta tehty moderni Jokioisten Tietotalo, josta
toimistotilojen lisäksi löytyy upeat tilat kokous- ja ryhmämatkailuun
saunoineen ja lounas- ja tilausravintoloineen.
1.12.2009 - 30.9.2010
Avoinna ti-to 11-17, pe-su 11-16 ja ma suljettu
Puh. 0299 530 249, liput: 4/2, sotaveteraanit ilmaiseksi
www.mpkk.fi/fi/sotamuseo
SOTAMUSEO, Liisankatu 1, 00170 Helsinki
Matkailu 2 • 2010
15
Vihreät Niityt –tapahtuma siirtyy
juurineen Kajaaniin
Vuodesta 1999 järjestetty, tunnettu Vihreät Niityt –iskelmäviikko ja siihen olennaisena osana kuuluva valtakunnallinen
Toivo Kärki –laulukilpailu siirtyvät pysyvästi Kajaaniin.
T
apahtuma järjestetään uudella
paikkakunnalla ensimmäisen
kerran kuusipäiväisenä 13. - 18.
heinäkuuta tulevana kesänä.
Vihreät Niityt -iskelmäviikon ideoinut, perustanut ja sitä alusta asti luotsannut Reijo
Glad on erittäin iloinen arvopohjaisen tapahtuman siirtymisestä juuri Kainuuseen.
Iskemäviikon taiteellisena johtajana
toimivat Glad iloitsee myös siitä, että
Vihreiden Niittyjen merkittävimmät yhteistyökumppanit ja artistit ovat sitoutuneet
uuteen paikkakuntaan sekä innostuneita
Kajaanin mukanaan tuomista mahdollisuuksista.
Taiteilijat ovat meille osa tapahtuman
tiimiä. He ovat täysillä mukana jo valmistelussa ja Lavalle nousee kulloinkin pinnalla
olevien lisäksi myös monia kansan rakastamia tähtiä vuosikymmenien varrelta.
Vuosittain vaihtuvien säveltäjäteemojen
lisäksi ohjelmassa on pysyvänä teemana
säveltäjämestari Toivo Kärjen musiikki.
Kajaanista ja Kainuusta löytyy aito iskelmäkansa. Kaupungissa ja sen ympäristössä
on riittävät fasiliteetit valtakunnallisen
tapahtuman tuottamiseen sekä iskelmäyleisön palvelemiseen esimerkiksi majoitus- ja
oheispalvelujen puolesta. Kaiken kruunaa
Kainuun lähes yöttömän yön aurinko ja
sen valoisuus.
Vihreät Niityt on erinomainen lisä Kajaanin tapahtumatarjontaan. Kajaanilla on
ehdottomasti suurten, tunnettujen matkailutuotteiden osalta aukko, joka nyt täyttyy.
Tapahtumassa alusta saakka mukana ollut taiteilija Jukka Kuoppamäki onnittelee
Kainuuta siitä, että Kajaani on saanut Solo
ry:n puheenjohtaja, musiikkineuvos Ilkka
”Danny” Lipsanen on myös tapahtuman
taustavoimissa.
Kuuden päivän iskelmäviikolla kuullaan
Kuvassa tapahtuman perustaja ja johtaja
Reijo Glad, sekä pitkänlinjan taiteilijat Eini ja
Juhani Markola.
useita konsertteja, tansseja, tanssileirejä ja
paneelikeskusteluja. Mukana on myös alueen elinkeinoja ja maaseutua koskettavaa
oheisohjelmaa. Iskelmäviikon kruununa
kilpaillaan valtakunnallisen Toivo Kärki
-laulukilpailun finaalit sekä suositun Nuori
Ääni -laulukilpailun finaalit.
Jo 11. kertaa järjestettävä, ammattipiireissä erittäin arvostettu Toivo Kärki
-laulukilpailu kerää vuosittain noin tuhat
alkukilpailijaa Suomessa, Ruotsissa ja Espanjan Aurinkorannikolla. Laulukilpailun
oskerterina toimii kapellimestari Juha
Puhakan juhlaorkesteri.
Virkassa kannattaa poiketa Helsingissä
Virka on Helsingin kaupungintalossa toimiva näyttely- ja neuvontapiste. Jokaisen matkailijan kannattaakin poiketa tutustumassa
Helsingin kulttuuri- ja
matkailuelämän tarjontaa.
Tietoa löytyy kattavasti.
Aiemmin Jugendsalissa toiminut Helsinki-tiedotus muutti vuonna 2008
kaupungintaloon, ja uudistui niin
nimeltään kuin ulkonäöltäänkin. Kaupunkilaisia ja matkailijoita palvelee nyt
Virka Info ja näyttelyihin voi tutustua
Virka Galleriassa. Tämä kaupunkilaisten
kohtaamispaikka on muutamia poik-
16
keuksia lukuun ottamatta avoinna viikon
jokaisena päivänä.
Markkinointijohtaja Kaija-Leena Winberg huomauttaa, että kaupungintalon
“virkamiesmäisyys” on itseironisella nimellä pyritty kääntämään eduksi ja antamaan
virastoasioinnille myönteinen ja asukaslähtöinen merkitys. Nimillä Virka Info ja
Virka Galleria on haluttu luoda paikalle
oma selkeä identiteetti ja erottua joukosta.
-Virka Infosta saa tietoa ja esitteitä Helsingin kaupungista ja sen palveluista. Virka
Infossa on lisäksi kuusi kaupunginkirjaston
Asko -yleisöpäätettä ja langaton Wlanyhteys. Oleskelutilassa voi lueskella kaupunginosa- ja kulttuurilehtiä sekä muita
julkaisuja, mainitsee Kaija-Leena Winberg.
Virka Gallerian näyttelyt esittelevät Helsinkiä eri näkökulmista kuten historiaa,
arkkitehtuuria ja kaupunkilaisia. Helsinkiin liittyvät ja tärkeimmät kansalliset
juhlavuodet huomioidaan näyttelysuunnitelmissa.
Näyttelyt voivat esitellä myös muita
kaupunkeja tai mielenkiintoisia kulttuurin, rakennustaiteen, arkielämän ja
yhteiskunnallisen toiminnan ilmiöitä.
-Virka Galleria soveltuu erinomaisesti
myös valokuvanäyttelyjen pitopaikaksi,
iloitsee Winberg.
Helsinki-tietouden ja näyttelyjen lisäksi kaupunkilaiset ja matkailijat voivat
nauttia monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Ala-aulassa ja juhlasalissa järjestetään konsertteja, elokuva-esityksiä ja
muita ilmaistapahtumia.
-Kaupungintalo on kaikkien helsinkiläisten ja matkailijoiden oma talo,
korostaa Kaija-Leena Winberg.
(KA)
www.virka.fi
Risto ja Johanna ovat unelmapari.
Heidän häänsä ovat vailla vertaa. Näin alkaa Sirkku Peltolan kirjoittama ja Matti Puurtisen säveltämä, koskettava musikaali.
Laulut Heikki Salo. Tanssit Marjo Kuusela
Esitykset: 17.9. klo 19 ennakkoesitys,
12.9. klo 19 ensi-ilta. Paljon päivä– ja iltaesityksiä 31.12. asti valittavissa:
www.kotkanteatteri.fi
Puh. (05) 234 4170 ma - pe klo 9-16
234 4199 ma - pe klo 11 - 17 ja 2 h ennen esityksiä
teatteriliput@kotka.fi
Matkailu 2 • 2010
17
SANANVAPAUS
noussee tärkeäksi aiheeksi
Sananvapaus noussee Kirsi-Kaisa Sinisalon mielestä Runoviikon suureksi aiheeksi. Kaksi aihetta käsittelevää esitystä
on saanut kimmokkeen Neuvostoliitosta: Matka Armeniaan
perustuu Osip Mandelstamin 1930-luvun teksteihin ja Kielletyt laulut –tuttu esitys Helsingin kaupunginteatterista – on
koottu Neuvostoliiton vankiloissa syntyneistä ja muistinvaraisesti säilyneistä lauluista ja runoista.
T
arleena Sammalkorpi johdattaa tahollaan keskustelua sanan ja runon
vapaudesta. Nuorten teatterityöpajan
aiheena on oikeus unelmoida ja oikeus kertoa unelmansa ääneen.
Tänä kesänä runoilijat eivät ole Runoviikolla vain tekijöinä ja “käsikirjoittajina”, osa heistä on saanut myös roolihenkilön statuksen.
Kirsi Kunnas on Runoviikolla mukana
omana itsenään mutta Suven runoilijan arvon
ja aseman saaneena. Myös Kari Aronpuro,
Lars Huldén ja Bo Carpelan nousevat Kajaanin Kaukametsässä estraadille. Yrjö Jylhä,
Katri Vala, Uuno Kailas, Mika Waltari, Elina
Vaara ja vielä muutama muu ovat Tulenkantajat-näytelmän roolihenkilöitä.
Jotaarkka Pennanen puolestaan on kirjoittanut sukunsa taiteilijoiden, Ain’Elisabet
ja Jarno Pennasen sekä Anja Vammelvuon
teksteistä ja elämästä kokonaisuuden, jonka
hän esittää yhdessä oman perheensä kanssa.
Eeva-Liisa Manner, Ahmatova, Mandelstam, Gogol, Saima Harmaja antavat hekin
panoksensa ensi kesän esityksissä. Toni Edelmann on säveltänyt saksalaisen teatterigurun
ja vanhan ystävänsä Manfred Kargen uusia
Suomi-aiheisia runoja. He myös esittävät
niitä Eija Ahvon kanssa suomeksi, saksaksi
ja välillä suomeksi ja saksaksi. Ohjelmistossa
on myös Kargen yhden naisen näytelmään
Jacke wie Hose perustuva brittielokuva Man
to Man; pääosassa Tilda Swinton.
Suomalaista runoutta Mannerista Leinoon
kuullaan myös sävellettynä. Kaj Chydenius
ja Maija Kaunismaa tuovat yhteiseen sävellyskonserttiinsa uusia lauluja, mutta kuul-
laan toki tuttuja suosikkejakin. 2000-luvun
runoilijat esittäytyvät Veikko Sinisalo -kilpailussa menestyneiden nuorten lausujien
esityksessä “Tappoi työpöydälle koska jäi
ilman (RUNOA)”.
Tuoreimmat Sinisalo-finalistit, viisi nuorta
lausujaa, mittelevät kisan voitosta ja mahdollisuudesta pitää oma ensi-ilta kesällä
2011 Runoviikolla. Kesän ohjaajanimiä ovat
mm. Mikko Roiha ja Juha Hurme. Taisto
Reimaluoto esittäytyy uudessa, mittavassa
projektissaan: Puolessatoista tunnissa hän
Sinikka Sokka
Kajaanin runoviikoilla.
näyttelee ja laulaa Cervantesin Don Quijoten
ja tämän monet matkakumppanit nykySuomeen sijoitettuina. Otsikkona esityksellä
on “Reisihaarniskamies ja hänen ystävänsä
Santeri Partanen”.
Jo mainetta hankkineita esityksiä ovat mm.
Saisio-Packalen -duon Odotus ja Suosalon
Mielipuolen päiväkirja.
Muusikoista ja laulajista ovat mukana mm.
Philomela, Anna-Mari Kähärä, Jaakko Ryhänen, Sakari Kukko, Sinikka Sokka, Kaija ja
Timo Nuoranne, Juha Tapio, Otto Kanerva,
maailmanmusiikkiyhtye Mukutus sekä Eppu
Normaali.
Kirsi-Kaisa Sinisalon neljäs ja viimeinen
Runoviikko on runsas ja monipuolinen Taisto
Reimaluoto on valittu Sinisalon seuraajaksi.
Hän alkaa syksyllä suunnitella vuoden 2011
Runoviikkoa.
Runoviikko käynnistyy tiistaina 6. heinäkuuta, Eino Leinon ja Suven ja runon päivänä,
ja kestää kuusi päivää. Ohjelmistossa on yli
kuusikymmentä tilaisuutta.
Ohjelmaa on lapsille että nuorille, mutta aivan tavattomasti sitä on eri-ikäisille aikuisille.
www.runoviikko.fi.
18
Kemijärven kesään kuuluu jälleen erilaisia
kesätapahtumia kuten kesäteatteria Luusuan kylässä ja musiikkitapahtumia PyhäLuoston alueella, esimerkiksi upeassa Aittakurun amfiteatterissa.
Kesäkuulumisia KEMIJÄRVELTÄ
V
ilkas tapahtumaviikko on heti
juhannuksen jälkeen viikolla 26:
Perinneviikko avataan maanantaina Taivaan tulien aukiolla, ja
seuraavassa viikonvaihteessa 3. – 4.7.2010
ovat Papatuspäivät.
Perinneviikon monipuolinen ohjelma soveltuu kaikenikäisille. Lapsille on oma lasten
perinnepäivä ja lasten ohjelmia mm. kotiseutumuseolla. M/S Ahti risteilee Kemijärvellä, ja
kesätoripäiviä ohjelmineen on Taivaan tulien
aukiolla kaupungin keskustassa. Opastettu
kyläretki ja kävelyretki kuuluvat myös Perinneviikon ohjelmaan.
Papatuspäivät eli Maakunnalliset Kone- ja
KAJAANISSA
perinnepäivät ovat koko Kemijärvi-viikon
päätapahtuma. Teemana ovat maaseutuelinkeinot ”Kiulusta lypsyrobottiin”.
Papatuspäivien ohjelmaan kuuluu mm.
kotieläinpuisto, uusia ja vanhoja koneita ja
vempaimia, työnäytöksiä, vesicrossi-näytös
moottorikelkoilla ja kädentaitojen esittelyjä. Tietysti on myös uittoperinne-osasto ja
tukkilaisnäytöksiä. Poliisi ja pelastuslaitos
esittelevät kalustoaan. Euroopan ainoa
moottorikelkkamuseo
on avoinna, ja siellä
esitellään kelkkahistoriaa ja kymmeniä
ajopelejä eri vuosi-
6.-11.7.2010
mm. Martti Suosalo, Mikko
Roiha, Sinikka Sokka, Eero
Ojanen, Kaj Chydenius,
Eija Ahvo, Philomela-kuoro,
Pirkko Saisio, Ritva Sorvali,
Bo Carpelan. Lars Huldén,
Toni Edelmann, Manfred
Karge
kymmeniltä. Papatuspäivillä on tarjolla korvikekahavia, rillikoskin palaveluja, paistettuja
muikkuja, ja suunki saa makiaksi.
Luvassa on muistoja vanhemmille ja elämyksiä nuoremmille, suoranainen aikamatka
vuosikymmenien taakse.
Tarkempia ohjelmia kannattaa käydä katsomassa alkukesästä nettisivustolla
www.kemijarvi.fi ja matkailun nettisivustolla
www.lakelapland.fi
Satavuotista tunnelmaa
tehtaanpiippujen varjossa,
kansanhuoltoa parhaimmillaan!
Perusnäyttelyssä Kainuun historiaa ja kulttuuria
18.4. asti OTANMÄKI - kaivos ja lähiö
28.4.-15.8. KERÄÄJIÄ KAINUUSSA
Galleriahuoneessa pienoisnäyttelyitä:
kesällä Kekkonen ja Kajaanin Kipinä
Avoinna ma, ti, pe, su 12-16, ke, to 12-19
1.7.-14.8. ma, ti, to, pe, la, su 12-16, ke 12-19
www.kainuunmuseo.fi
Taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo
Mukana mm Martti Suosalo, Mikko
Roiha, Sinikka Sokka, Eero Ojanen,
Kaj Chydenius, Eija Ahvo, Philomela
-kuoro, Pirkko Saisio, Ritva Sorvali,
Bo Carpelan. Lars Huldén, Toni
Edelmann, Manfred Karge...
runo.viikko@kajaani.fi • www.runoviikko.fi
Kainuun Museo // Asemakatu 4, Kajaani // (08) 6155 2409
Matkailu 2 • 2010
19
Taabori on
täynnä voimaa,
viihdettä ja väriä
Taaborin vuori on 575 metriä
korkea vuori Jisreelin tasangolla Galileassa PohjoisIsraelissa noin 10 kilometriä
Nasaretista itään.
S
inne asti ei tarvitse lähteä, sillä
Nurmijärvellä on oma, vahva
Taaborinvuorensa. Noilla kahdella vuorella on kuitenkin
yhtymäkohtansa; Aleksis Kiven uskotaan
nimenneen syntymäkotinsa vieressä kohoavan mäen sen toisen, Israelissa sijaitsevan
mukaan.
Nurmijärven Taaborinvuorella on käsissään monta matkailun valttikorttia.
Tulevana kesänä vuorella on eri esityksiin
myynnissä lähes 30 000 katsojapaikkaa.
Ja noiden varsinaisten tapahtumien ulkopuolellakin Taabori tarjoaa paljon nähtävää
ja koettavaa.
Taaborin toimintaviikot on museoalueella järjestettävä tapahtuma, joka tarjoaa
lapsille luontoa, kulttuuria ja hauskaa
tekemistä koko päiväksi. Kivi & Kilpi –festarilla Nälkäteatteri esittää Juha Hurmeen
käsikirjoittamia ja ohjaamia näytelmiä.
Taidenäyttely ”Taabor 10: Taapori ITE”,
kuraattorinaan Erkki Pirtola, tuo vuorelle
useita kansantaiteiljoita.
Näytelmät ”Selman Juonet” ja ”Kaikkien
aikojen Pertsa ja Kilu” levittäytyvät Taaborille heinäkuussa. Kesän viimeinen, suuri
merkkipaalu on ”Taaborinvuori soi”. Tällä
kertaa nähdään Maija Vilkkumaan konsertti, joka vetää Taaborin vuorenvarmasti
täyteen.
Kaikki nämä tapahtumat, ja tietysti arvokas
museoalue sinällään, ovat sitä vahvaa ja
houkuttelevaa kesäelämää kunnan omalla
vuorella.
teksti Taavi Vartia
Kaunis ja rohkea Selman Juonet
H
yvää kannattaa odottaa. Aleksis
Kivi kirjoitti riehakkaan ja väkivahvan satiirin rahanhimosta ja
rakkaudesta 140 vuotta sitten.
Nyt Selman Juonet tulee ensimmäistä
kertaa teatterin lavalle, Nurmijärven Taaborinvuorelle. Juonikkaan tekstin ympärille
on rakennettu tanssiosuuksia, näyttävä
puvustus ja esitystä varten sävelletty musiikki. Taaborilla on kieltämättä valttikortti
käsissään. Selman Juonet -näytelmä on osa
Kivi-juhlia.
Juonipaljastus voisi alkaa näin:
Koronkiskuri Fokas on ihastunut Selmaan ja rakastunut tämän rahoihin - tarkemmin sanottuna Selman isän rahoihin.
20
Ensi kertaa näyttämöllä
Umpikiero Fokas lahjoo lääkärin antamaan
lausunnon, jonka mukaan Fokas on mennyttä miestä ja riutuu lemmen tuskissa, jos
ei saa Selmaa. Selman isä, kartanonherra
Herman, ei halua Fokasin onnetonta kohtaloa harteilleen ja Fokas saa tahtonsa läpi
- Herman lupaa kuin lupaakin Fokasille
kauniin tyttärensä käden. Matkassa on
mutka, Selmalla nimittäin on jo sulhanen.
Isän sana on kuitenkin laki, ja isän sana
täytyy siis saada muuttumaan, muuten
Selma on pian Fokasin
vaimo. Selma iskee takaisin ja alkaa
juonittelun vyyhti, johon osallistuvat myös
Selman veli ja tämän morsian. Jopa valepukuja tarvitaan.
Taaborinvuorelle tulevana kesänä valmistuva Selman Juonet on jo taustojaan ajatellen
merkittävä teos. Ohjaaja Hannu Huuska
haluaa tarjota yleisölle vahvaa ja näyttävää kesäteatteria. Huuska uskoo tekstissä
olevan tilannekomiikan voimaan ja Taaborinvuorelle valmistuvaan ensi-esitykseen
on haettu näyttävyyttä paikallisten harrastajanäyttelijöiden, tanssiopiston, musiikkipiston ja kansalaisopiston yhteistyöllä.
Musiikin on näytelmää varten säveltänyt
Panu Aaltio, musiikin johdosta vastaa Urpo
Rauhala. Puvustus Marjaana Laajakoski.
Selman nimiroolin näyttelee Maiju
Jalkanen.
www.kivi-juhlat.fi
teksti: Taavi Vartia
Valloittavan
poikaseikkailun
kolmas kesä
teksti: Peter Teek
”Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu” vyöryy näyttämöille ennennäkemättömällä voimalla. Kirjurinluodolla kaksi kesää sitten aloittanut
ja viime kesänä Taaborinvuorella jatkanut näytelmä nähdään
tulevana kesänä peräti 48 kertaa. Aluksi Helsingin Laajasalossa ja
sitten taas Taaborilla. Näytelmä on jälleen miehitetty tähtikaartilla.
Mukana on sellaisia nimiä kuin Sani, Anna Hanski, Maria Kuusiluoma, Laura Malmivaara, Eija Vilpas, Oskari Katajisto, Turkka
Mastomäki, Ari-Kyösti Seppo. Pertsana jatkaa porilainen Pekka
Behm ja muita lapsia roolitetaan parhaillaan Nurmijärvellä.
Näytelmästä vastaa Teatteri Kino Juha.
Seikkailua, komiikkaa ja suuria tunteita
Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu on riemukasta seikkailua, suuria
tunteita ja ennen kaikkea reipasta komediaa koko perheelle. Tarinassa nähdään pankkirosvo tyttöystävineen, asioita sekoittava
rikosetsivä ja mereen uponnutta saalista yritetään välillä sukeltaa
ja välillä havaita ilmasta käsin, itse rakennetulla lentokoneella tietenkin. Lapsiperheiden rinnalla myös eläkeläiset ovat olleet oma,
suuri katsojaryhmänsä; Pertsalla ja Kilulla on vahva nostalgia-arvo.
Pertsa ja Kilu on kuluneina vuosina ja vuosikymmeninä nähty
lukuisia kertoja myös muissa teattereissa. Kirjoja lainataan edelleen
ja tv-sarjakin tuntuu olevan monessa kodissa dvd:na – niin Vili
Auvissen tv-elokuvat kuin Taavi Vartian tv-sarjakin. Pertsa ja Kilu
ovat nykykielellä sanottuna brandi.
- Kyllä Pertsan ja Kilun voima on poikamaisuudessa ja seikkailuhengessä, Vartia sanoo ykskantaan.
- Toki siinä on paljon erilaisia arvoja, sellaisia joita minäkin olen
omissa versioissani ylläpitänyt. Esimerkiksi vanhempien kunnioittaminen, se on sellainen perusarvo. Vaikka toisaalta pojat tekevät
myös pieniä kujeita vanhempien kustannuksella. Mutta siinäkin
on vahva kunnioitus mukana.
www.teatterikinojuha.fi
• Helsingistä vain tunnin ajomatka
• Kokoustiloja 6 – 60 hengelle
• 120 hengen auditorio
• Liikuntahalli, jonne mahtuu jopa 350 henkeä
– muuntuu vaikka seminaari- tai messutilaksi
• Majoitustilaa kaikkiaan 200 hengelle
• Uima-allas, saunat, kuntosali
• Oma uimaranta ja rantasauna
• Kokoukseen ja koulutukseen lisäpotkua
liikunnallisella ja elämyksellisellä ohjelmalla
Kotorannantie 49,05250 Kiljava
Myyntipalvelu: ma-to klo 9-16, pe klo 9-15
puh. (09) 2762 704 tai 2762 705
kiljavanranta@kiljavanranta.fi, www.kiljavanranta.fi
KIVI-JUHLAT
Aleksis Kivi
Ilpo Tuomarila
2. – 11.7.2010
Taaborinvuorella
Nurmijärven Palojoen kylässä
Musiikki ilottelun sovitus, ohjaus ja koreografia Hannu Huuska
Sävellys Panu Aaltio
Liput 25 / 23 / 17 ¤
Lippupalvelu puhelin 0600 10 800
ryhmät myös www.kivijuhlat.fi/ryhmälipputilaus
puhelin 040 419 7047 tai 050 584 3306
Kivi-juhlat
puhelin 050 584 3306
kivi-juhlat@kolumbus.fi
www.kivijuhlat.fi
Taaborinvuori
Koulunkulmantie 24, Nurmijärvi
Matkailu 2 • 2010
21
Vanhan ajan tunnelmaa Venetmäen
Tilimarkkinoilla.
Kulttuuripappila Sylvissä nähdään kesäisin
kokoperheen kesäteatteriesityksiä.
Wanhat Weturitallit kokoavat tanssikansaa
ympäri Savoa.
Tapahtumaverkko yhdisti Pieksämäen matkailualan yrittäjiä
–Tapahtumaverkon ammattimaisesti
hoidetut tapahtumat muodostavat yhdessä Pieksämäen oman matkailubrändin ja
paikkakunnan matkailua eteenpäin vievän
nuolenkärjen, toteaa Tapahtumaverkon
kantava voima ja Sylvi symposiumin isä,
kulttuurituottaja Ilkka Seppä.
Tähän nuolenkärkeen kuuluvat tällä hetkellä kirjallisuustapahtuma Sylvi Symposium
ja Kulttuuripappila Sylvi, harrasteajoneuvotapahtuma Big Wheels, Venetmäen Tilimarkkinat ja Häkkilän tila, viihderavintola Wanhat
Weturitallit, ravintola Pöyhölän Pappila,
Partaharjun toimintakeskus sekä Anolan
Viinitila ja Golfkeskus.
Verkon toimijoita yhdistää ammatillinen
suhtautuminen matkailuun ja omien tapahtumien sekä kohteiden markkinointiin. Verkko
syntyi, kun Pieksämäen kaupungin matkailupalavereissa vuodesta toiseen toisensa
tavanneet henkilöt huomasivat, että toimintaa
voidaan kehittää ja markkinointityötä tehdä
myös yhdessä.
–Enää jokainen meistä ei tee samaa yksin,
vaan asiat päätetään ja tehdään yhdessä.
Näin tapahtumien markkinoinnista on tullut
monipuolisempaa ja laadukkaampaa, sanoo
Wanhojen Weturitallien toiminnassa mukana
oleva Tero Tujunen.
Yhteismarkkinointia ja sparrausta
Tapahtumaverkon varsinaista toimintaa ovat
yhteiset markkinointiponnistukset, josta on
yhtenä osoituksena viime vuonna julkaistu
Pieksämäen Parhaita -esite. Lisäksi yhteiseen
markkinointiin on kuulunut lehti-ilmoituksia
sekä Pieksämäki-info -nettisivusto.
–Yhteismarkkinointiin panostetaan jatkossa entistä enemmän. Tavoitteena on
levittää tietoa Pieksämäestä mukavana lomakaupunkina ja monipuolisten tapahtumien
paikkakuntana. Tätä työtä teemme Pieksämäen kaupungin kanssa yhdessä partnereina,
korostaa Ilkka Seppä.
Tärkeä osa verkon toimintaa on myös nuolenkärkien kehittäminen. Tässä työssä joukkovoimasta on apua, sillä lopulta jokainen
22
verkon jäsen on yksin oman tapahtumansa
kanssa.
–Verkko toimii keskustelufoorumina ja
eräänlaisena sparraajana sekä tuen antajana
omalle tekemiselle, sanoo Häkkilän tilan
isäntä Terho Häkkinen.
–Tämä on vähän sellaista anonyymit tapahtumajärjestäjät -tyyppistä toimintaa eli
menemme eteenpäin toinen toista tukien,
jatkaa Big Wheels -tapahtuman puuhamies
Heikki Skyttä.
Tarvitaan se jokin, mikä tekee
paikasta ainutlaatuisen
Väkisin tekemiseen Tapahtumaverkon jäsenet
eivät usko. Niinpä täysin uusia tapahtumia
ei olla lähdössä Pieksämäelle luomaan, vaan
jokainen keskittyy kehittämään jo olemassa
olevaa.
–Pieksämäelle ei kannata luoda yhtä isoa
tapahtumaa, eikä rakentaa matkailua yhden
tapahtuman tai teeman varaan. Paras hyöty
matkailullisesti saadaan useammasta erillisestä tapahtumasta, muistuttaa Heikki Skyttä.
Samaa mieltä on Tero Tujunen. Hän
huomauttaa, että esimerkiksi pelkkien luontoarvojen varaan ei matkailua voi rakentaa.
Tarvitaan tapahtumia, jotka tekevät paikasta
muistettavan ja kiinnostavan.
–Upeaa järvenrantaa kyllä löytyy eri puolilta Suomea, mutta tarvitaan se jokin, kuten Big
Wheels -tapahtuma, joka tekee siitä rannasta
erikoisen ja ainutlaatuisen koko Suomessa.
Tapahtumaverkon jäseniä yhdistää ennakkoluulottomuus ja halu kokeilla uutta.
Yhdessä matkailun eteen tehdyn työn toivotaan tuottavan tulosta pieksämäkeläisille
matkailu- ja palvelualan yrittäjille.
– Me kaikki teemme työtä talkoilla, mutta
ammattilaisen asenteella. Kun olemme jo
saaneet näkyvää aikaan ja brändin alku on
olemassa, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin,
sanoo Tero Tujunen.
Teksti:Tero Eloranta
Kuvat:Tero Eloranta, Simo Kantanen,
Tero Tujunen
Pieksämäen kesään kuuluvat erottamattomana Big Wheels -tapahtuman jenkkiautot.
Ylläs panostaa hyvään oloon
Ylläksen palveluissa keskitytään hyvän olon ja turvallisuuden tuottamiseen asiakkaille. Viime vuosien suurinvestoinnit kuten gondolihissi,
uudet hiihtokeskusrakennukset ja Suomen suurin K-market Jounin Kauppa palvelevat täydellä teholla.
M
atkailijat voivat olla Ylläksellä turvallisesti lomalla,
sillä hiihtokeskuksen molemmin puolin ovat MediYlläs -lääkäriasemat, joissa on päivystysvastaanotot, röntgen ja laboratorio.
Lääkäriin pääsee nopeasti joka päivä ja
palvelua saa usealla kielellä.
Ainoana hiihtokeskuksena Suomessa
Ylläkseltä löytyy myös elokuussa 2009
avattu Dialyysiklinikka, joka mahdollistaa dialyysihoidosta riippuvaisten
munuaissairaiden lomailun tunturissa.
Yksityinen lääkäriasema MediYlläs
on kehittänyt Ylläksen matkailualueen
terveydenhuollollisia palveluja voimallisesti ja innovatiivisesti yhdessä
Ylläksen Matkailuyhdistyksen kanssa.
Tämä takaa sekä matkailijoille että paikallisväestölle monipuolisen palvelun
saatavuuden omalta alueelta.
Ylläksellä on myös kiinnitetty erityistä huomiota rinnepalvelujen, reitistöjen ja majoitustilojen turvallisuuteen.
Lapin yliopiston koordinoimassa
Ylläksen turvallisuuspainotteinen
laadunkehittämishankkeessa on järjestelmällisesti koulutettu alueen toimijoita huomioimaan turvallisuustekijät
kaikissa palveluissa.
Turvallisuuskoulutuksessa on painotettu ennalta ehkäisyä. Työntekijöiden
ensiaputaitoja on parannettu ja harjoitettu yhteistyön toimivuutta suuronnettomuustilanteissa viranomaisten
kanssa sekä laadittu uusi pelastuspalvelukartta koko matkailualueesta. (KA)
www.yllas.fi
www.mediyllas.fi
www.haminatattoo.fi
Kesän keskipisteessä
aurinkoinen
PIEKSÄMÄKI
Katso /tilaa esite www.pieksamaki.info
• Kulttuurikeidas, Kulttuuripappila Sylvi • Antiikkia ja
löytöjä, Venetmäen Tilimarkkinat • Kirjallisuustapahtuma,
Sylvi Symposiumi • Anolan Viinitila ja golfkeskus
• Harrasteajoneuvotapahtuma Big Wheels • Partaharju,
ainutlaatuinen ristikiven kirkko • runsas pitopöytä,
Pöyhölän Pappila • viihderavintola, Wanhat Weturitallit
JUHLAVUODEN SOITTOKUNNAT
• Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta, Suomi
• Laivaston soittokunta ja Satakunnan sotilassoittokunta, Suomi
• Puolustusvoimien soittokunta, Viro
• Heeresmusikkorps 10, Saksa
• Keskussotilassoittokunta, Venäjä
• The U.S.Army Europe Band
and Chorus, Yhdysvallat
• The Royal Band of the Belgian
Air Force, Belgia
• Bursa Mehter, Turkki
TATTOOVIIKON OHJELMASSA MM.
• SU 1.8. Avajaiskonsertti
• MA-KE 2.-4.8. Soittokuntakonsertit
• TO 5.8. Topi Kärki, ”On elon
retki näin” -konsertti
• TO 5.8. Tattooparaati
• PE-SU 6.-8.8. Tattoomarssihow’t
Ilmaiskonsertteja, Hamina Tattoo
-juhlanäyttely, Puolustusvoimien
tapahtumakenttä sekä muuta
oheisohjelmaa koko viikon ajan.
www.lippupalvelu.fi
VIIHDEMAKASIININ ALUEELLA
Ohjelmateltta KE-LA 4.-7.8.
•Sleepy Sleepers•Dingo•Ressu ja Jussi•Kaija Koo•Mamba•
•Puolikuu•Menneisyyden Vangit Popeda•Francine•Melrose•
Tattooklubi MA-SU 2.-8.8.
Tapahtumarikas Pieksämäki tarjoaa virkistäviä elämyksiä!
Lisätietoja www.pieksamaki.fi Tapahtumakelenteri.
MATKAILUINFO 044 588 2219, info@pieksamaki.fi
Matkailu 2 • 2010
23
Koe jotakin moniaistista, merkittävää ja unohtumatonta
Karjalaiset kudontaviikot
Kesällä Joensuussa tunnetusti rokataan, mutta kyllä
karjalaisessa kesäkaupungissa myös perinteisesti
kudotaankin. Viime kesänä
kaupungissa järjestettiin
kansainvälinen kudontasymposium ja tulevana kesänä
vuorossa on karjalaiset kudontaviikot.
S
ukkula sujahtaa loimilankojen
lomitse. Silmä tarkistaa samalla,
kulkiko lanka oikein viriön läpi
ja onko kude sopivalla kireydellä
reunassa. Käsi vetää luhan kevyesti kankaansuuhun kiinni. Silmä tarkistaa tiheyden.
Jalka painaa polkusinta, viriö vaihtuu. Yksi
kudelanka on sitoutunut kiinni loimeen,
langan verran kangasta on valmistunut. Jalka
painaa polkusinta, viriö vaihtuu. Sukkula
sujahtaa uudelleen.
Karjalaiset kudontaviikot ovat kaikille
avoin, elämyksellinen kesätapahtuma. Aiempaa kokemusta kudonnasta ei tarvitse olla,
sillä alan ammattilaiset ohjaavat työskentelyä.
Viikon aikana osallistujat voivat kokeilla erilaisia kudontatekniikoita, kuten karjalaista
pitsi- ja punapoimintaa tai räsymaton ja
poppanan kutomista. Lisäksi osallistujilla on
mahdollisuus tutustuta kokeilevaan kudon-
kuvaaja Hilja Mustonen, Taitokorttelin idyllinen kudontasali
taan. Karjalainen kesäkaupunki tarjoaa myös
monia vapaa-ajan aktiviteetteja kudonnan
ohessa aina piirakan paistosta uimiseen ja
saunomiseen.
Taito Pohjois-Karjala ry emännöi kudontaviikkoja ja haluaa tarjota osallistujille vain
parasta. Viikon päätteeksi järjestettävä Pielisen retki kuljettaa kutojat keskelle kauneinta
Karjalaa. Matkalaisten reitti kulkee Kolin
kansallismaisemiin ja autolautalla Pielisen
poikki Lieksaan. Lieksasta matka jatkuu
taiteilija Eva Ryynäsen ateljeehen ja Paaterin
kirkkoon. Varmaa on, että Karjalaisilta ku-
dontaviikoilta matkaaja lähtee kotiin monia
elämyksiä rikkaampana.
Karjalaiset kudontaviikot 2010: suomenkielinen viikko 5.–10.7., englanninkielinen
viikko 28.6.–3.7., japaninkielinen viikko
12.–17.7.
Paikka: Taitokeskus Joensuu, Taitokortteli,
Koskikatu 1, lisätietoja: toimisto@ taitopohjoiskarjala.fi, gsm +358 451246952
www.taitopohjoiskarjala.fi,
www.taitokortteli.fi
Taitokorttelin kesävieraat
– Design Village Fiskars & Maheshwar India
Joensuuhun matkaavia kesämatkalaisia ja
joensuulaisia hemmotellaan tulevana kesänä
suomalaisella ja intialaisella käsityötaidolla
ja perinteellä. Taitokorttelin kesään saapuu
vieraita Fiskarsin ruukista sekä intialaisesta
Maheshwarin kylästä.
Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja
taiteilijoiden osuuskunta on ainutlaatuinen
yhteisö, jonka kaikki jäsenet joko asuvat tai
työskentelevät Fiskarsin Ruukissa. Osuuskunta, joka on perustettu 1996, järjestää Fiskarsissa korkeatasoista käsityötä, muotoilua ja
taidetta esitteleviä näyttelyitä ympäri vuoden.
Tulevana kesänä osuuskunnan taiteilijat
24
saapuvat Joensuuhun. Taitokorttelin pihaaitoissa on esillä noin kahden kymmenen
osuuskuntalaisen tuotteita ja teoksia.
Maheshwar – hienoakin hienompia
käsinkudottuja silkkipuuvillakankaita
Samaan aikaan fiskarsilaisten kanssa Taitokorttelissa on kylässä kutojayhteisö hieman
kauempaa, Intian Maheshwarisra. Maheshwar
on pieni kylä Narmada joen rannalla KeskiIntiassa. Kylä on tunnettu vanhasta käsinkudonta perinteestään, jonka historia ulottuu
aina 1500 vuoden taakse.
Ensi kesänä Taito Pohjois-Karjala ry avaa
Taitokorttelissa näyttelyn, jossa esitellään
Maheshwarin kutojaperheiden työtä ja
töitä. Kesän aikana tulevat myös myyntiin
ensimmäiset Maheshwarissa käsin kudotut
tuotteet, silkkipuuvillahuivit. Näiden huivien
myötä kulkeutuu tarina tuotteen alkuperästä
ja pieni pala käsityökulttuurin säilyttämistä
lähemmäksi meitä.
Taitokorttelin kesänäyttely: Kylässä –
Design Village Fiskars & Maheshwar India
29.5.-14.8.2010
Koskikatu 1, Joensuu. Avoinna: ma-pe
10–17, la 10–15 ja heinäkuussa su 12–16
www.taitopohjoiskarjala.fi
Linnoitusalue kutsuu
laadukkaisiin näyttelyihin
Pienoismalli Viipurista. Kuva
Etelä-Karjalan Museo.
Lappeenrannan linnoitusalueella voi
tulevana kesänä nauttia kahdesta laadukkaasta näyttelystä.
Etelä-Karjalan Museossa on
kansainvälinen näyttely Prinsessa Dagmarista ja Etelä-Karjalan
taidemuseossa esitellään suomalaisen kultakauden mestari-
teoksia Viipurin taiteenystävien
kokoelmista.
Etelä-Karjalan museon intendentti Satu Eiskonen arvioi
Lappeenrannan linnoitusalueen
matkailullisesti merkittäväksi
koko Etelä-Karjalan kannalta.
Kesäisin avoinna olevat päänäyttelyt vetävät parhaimmillaan
kymmeniätuhansia kävijöitä.
–Viime vuonna keskityimme
nykytaiteeseen, mutta tämän
vuoden näyttelyteemat keskittyvät vanhempaan taiteeseen ja
historiaan.
–Etelä-Karjalan Museossa on
esillä Prinsessa ja Keisarinna Dagmariin keskittyvä näyttely, johon
saadaan venäläistä, tanskalaista
ja suomalaista esineistöä, kertoo
Satu Eiskonen.
Etelä-Karjalan Museo esittelee
Tanskan kuningas Kristian IX:n
tytär Dagmarin ja sittemmin
Venäjän keisarinnan vaiherikasta elämää ja hänen vierailujaan
Lappeenrannassa ja muualla
Suomessa. Näyttelyn yhteistyökumppaneina toimivat Pavlovskin palatsimuseo Pietarissa ja
Amalienborgin kuninkaallinen
museo Kööpenhaminassa sekä
Suomessa useat museot sekä
Presidentinlinna.
Tyttö kukkivalla niityllä
Etelä-Karjalan taidemuseon upea
kesänäyttely esittelee 120-vuotisjuhlaansa viettävän Viipurin
Taiteenystävät ry:n taide- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää
taidekokoelmaa. Sodan jaloista
Viipurista aikoinaan evakuoitu
kokoelma on nykyisin jaettu
Hämeenlinnan ja Etelä-Karjalan
taidemuseoiden kesken. Kokoelman helmet nähdään nyt yhdessä
ensimmäistä kertaa sodan jälkeen.
Taidemuseossa voi ihailla
teoksia muun muassa sellaisilta
mestareilta kuten Albert Edelfelt,
Pekka Halonen ja Eero Järnefelt.
Hämeenlinnan ja Lappeenrannan museoiden yhteistyössä
toteuttama näyttely on esillä
Etelä-Karjalan taidemuseossa
23.5 - 19.9. 2010 ja Hämeenlinnan taidemuseossa 13.10. 2010
- 17.4. 2011.
LÖYDÄ ITSESI M U S E O S S A
Lappeenrannan museoiden kesä 20 1 0
9.5. – 29.8. Prinsessa
Dagmar – Keisarinna
Maria Fjodorovna
Näyttely Tanskan prinsessa
Dagmarista, Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnasta
esittelee hänen vaiherikasta
elämäänsä sekä hänen
vierailujaan Lappeenrannassa.
C. G. Hellqvist, 1883,
Tyttö kukkivalla niityllä.
Hämeenlinnan
taidemuseo/ VTY.
Etelä-Karjalan museo
Kristiinankatu 15
Lappeenranta, Linnoitus
Ivan Kramskoi, Keisari Aleksanteri III
ja keisarinna Maria Fjodorovnan
muotokuva. © ГМЗ Pavlovsk.
23.5. – 19.9. Tyttö kukkivalla niityllä –
Aarteita Viipurin Taiteenystävien kokoelmasta
Näyttely esittelee 120 vuotta täyttävän Viipurin
Taiteenystävät ry:n taidekokoelmaa, johon kuuluu useita
suomalaisen taiteen kultakauden teoksia, taiteilijoina
mm. Edelfelt, Halonen ja Järnefelt.
Etelä-Karjalan taidemuseo
Kristiinankatu 8-10
Lappeenranta, Linnoitus
Museot avoinna: kesällä 7.6.−22.8.2010 ma−pe 10−18,
la−su 11−17, muina aikoina ti−su 11−17
Tiedustelut: puh (05) 616 2261, www.lappeenranta.fi/museot
Matkailu 2 • 2010
25
Pohjois-Karjalassa
”Luvassa Lämpenevää”
Ekologinen tietoisuus on yksi
tämän hetken keskeisistä
trendeistä. Ilmastonmuutos on maailmanhistoriassa
ensimmäinen teema, joka
tuo kaikki maapallon ihmiset
saman asian ääreen yhtä
aikaa. Tule kokemaan ja näkemään, miten kuvataiteilijat
ovat kokeneet ilmastonmuutoksen.
Kaj Stenvall, Ilman kannatus 2009.
L
uvassa Lämpenevää -näyttelyssä
tulee esiin mm. seuraavia ilmastonmuutokseen liittyviä asioita:
äärimmäiset sääilmiöt, metsien
ja merien merkitys luonnon tasapainon
kannalta, lumi ja jää, vaikutukset ekosysteemeihin ja ihmiselämään.
Joensuun taidemuseossa esillä olevassa
osuudessa on mukana 30 suomalaisen
nykytaiteen keskeistä tekijää. Kokonaisuuteen kuuluu mm. Maaria Wirkkala, Marja
Kanervo ja Kari Cavén, jotka ovat edustaneet
Suomea kansainvälisissä nykytaiteen biennaaleissa. Näyttelyssä on mukana maalauk-
26
sia, piirustuksia, veistoksia, mediataidetta,
tilateoksia ja performansseja.
Taidemuseo sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa suositun kauppatorin ja esiintymislavan läheisyydessä. 1800-luvulta
peräisin oleva näyttävä museorakennus on
majoitus- ja ravitsemuspalveluiden vieressä
ja loistava taukopaikka mieleenpainuvine
taidekokoelmineen. Monien mielestä jo
pelkästään Edelfeltin kuuluisan Pariisittaren
vuoksi kannattaa tulla Joensuun taidemuseoon.
Suomen Kivikeskuksessa ilmastonmuutosaihetta tuo esille yksi Suomen suosituim-
mista nykytaiteilijoista taidemaalari Kaj
Stenvall, joka tunnetaan ankkahahmoistaan.
Katsojien on helppo lähestyä hänen taidettaan ja samaistua hänen hahmoihinsa.
Ihmisen ja luonnon suhde on ollut yksi
hänen keskeisiä teemojaan vuosien ajan.
Suomen Kivikeskus ja sitä ympäröivä
Kivikylä on ainutlaatuinen ja monipuolinen
matkailukokonaisuus Kolin naapurissa.
Taidenäyttelytilan lisäksi siellä on Geotietokeskus, viehättävät piha-alueet leikkikenttineen sekä kahvila-ravintola kesäterasseineen. Kivikeskus on kiinnostava taiteen,
tieteen ja teollisuuden kohtauspaikka.
Varjakasta elämyspalvelukohde
Oulun seudulle
V
arjakan alue sijaitsee
Oulun seudulla Oulunsalon kunnassa
Kempeleenlahden
rannalla. Varjakkaan kuuluu
manteretta ja kolme saarta (Varjakka, Pyydyskari ja Akio).
Kohde on historiallisten tarinoiden aarreaitta. Varjakassa
on mm. rakennettu suuria pur-
jelaivoja, käyty Oolannin sodan
taistelu ja toiminut pohjoismaiden suurin saarisaha. Alueella on
edelleen jäljellä valtakunnallisesti
arvokas saarisahayhdyskunnan
rakennuskokonaisuus, joka on
yksi maamme parhaiten säilyneitä. Lisäksi Varjakka sijaitsee
maailmanlaajuisesti arvokkaiden
TULE MATKAILUYRITTÄJÄKSI
KEHITTYVÄÄN VARJAKKAAN!
Oulunsalon kunta etsii matkailu- tai
palveluyrittäjää/yrittäjiä Varjakan kartanoon
Oulun seudulle.
Oulunsalon Varjakasta kehittyy seuraavien vuosien
aikana uusi koko seudun oma merellinen
matkailukeskus luonto- ja kulttuurielämyksineen. Alue
sijaitsee 10 km Oulun lentokentältä ja noin 20 min.
Oulun ydinkeskustasta. Alueella on satama, saaria,
historiallista ympäristöä, tarinoita…
Uudelle yrittäjälle olemme valmiina tarjoamaan
osallistumisen Varjakan kehittämiseen, Oulunsalon
kunnan tuen ja Oulunsalon kehitysyhtiön
yritysneuvontaa. Varaa aitiopaikkasi ja tule mukaan
yrittäjäksi ja kehittäjäksi!
Esittelytilaisuus Varjakan yrittäjyydestä kiinnostuneille
järjestetään tiistaina 4.5.2010 klo 12-19 Varjakan
kartanolla (Franzeninkuja 1 Oulunsalo). Jos et pääse
tilaisuuteen, voimme sopia myös henkilökohtaisen
tapaamisajan.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Ari Saine +358 (0)44 497 3117
Jouko Leskinen +358 (0)50 388 6820
etunimi.sukunimi@oulunsalo.fi
www.varjakka.fi
Liminganlahden lintuvesien
ääressä.
Kohteessa on toimiva pienvenesatama, josta Oulun keskustaan on vesiteitse matkaa noin
6 kilometriä. Autolla matkaa
Oulun keskustaan on noin 15
kilometriä ja lentokentälle noin
10 kilometriä.
Varjakka Oulun seudun
vahvuudeksi
Varjakan kehittäminen on osa
laajempaa Oulun seudun matkailun, virkistys- ja vapaa-ajanalueiden sekä lentoaseman kehittämistä. Matkailun näkökulmasta
Varjakan ehdottomia vahvuuksia
ovat keskeinen sijainti, liikenneyhteydet, monipuolinen historia, valtakunnallisesti arvokas rakennuskanta, merellinen
luonto, satama ja Oulunsalon
kunta (sekä Oulun kaupunki)
maanomistajana.
Varjakasta elämyspalvelukohde
Varjakan pitkän aikavälin visiona
on, että siitä kehittyy elämyspalvelukeskus, joka perustuu
historiaan, kulttuuriin, luontoon
ja mereen.
Ensimmäisessä vaiheessa
vuonna 2015 Varjakka sisältää
peruskorjatun historiallisen sahaympäristön matkailupalveluiden käyttöön, loma-asumista uudistuotantona ja täyden palvelun
vierasvenesataman.
Alueelle kehitetään myös päiväkävijöitä ja ryhmiä palvelevia
sisältöjä, kuten oppimisympäristöä. Tulevassa Varjakassa
arkkitehtuuri, taide ja kulttuuri
ovat esillä. Lisäksi alue on tärkeä
osa Suomen kattavinta seudullista ulkoilu- ja retkeilyreittien
verkostoa.
Varjakan kehittäminen ja
rakentaminen
Oulunsalon kunta on sitoutunut Varjakan kehittämiseen
tekemällä alueelle masterplanin
2020, osayleiskaavoituksen ja
toteuttamalla alueeseen liittyviä
kehityshankkeita.
Varjakan osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu
156 kpl loma-asuntoja. Lisäksi
alueella on matkailu-, majoitus- ja ravintolapalveluita ja 5
omakotitonttia.
Varjakan kartano ja peruskorjattavat saaren rakennukset ovat
virkistystä ja matkailua palveleviin tarkoituksiin siten, että
niiden historiallinen arvo säilyy.
Varjakan venesatamalle on
varattu runsaasti laajennusvarausta niemen ja saaren väliseen
salmeen. Kaava-alueella on myös
viheraluetta retkeily- ja ulkoilukäyttöön yhteensä 142 ha. Alueen maankäytössä on huomioitu
erityisesti kestävä kehitys sekä
alueen historia ja luonto.
Lisätiedot Ari Saine, projektipäällikkö, puh +358 (0)44 - 497
3117
www.varjakka.fi
Matkailu 2 • 2010
27
Tapahtumia
Kristiinankaupungissa 2010
• Avoimet portit 12.6.2010 - 13.6.2010 klo 10 - 18
Paikka: Kristiinankaupungin keskusta, Hinta: 6 e /hlö / alle 12 v. ilmaiseksi
Yhteystied.: 040 5085230
• Kansantanssitapahtuma Kristiinankaupungissa
13.6.2010 klo. 14.00, Paikka: Kristiinahalli, Hinta: 5 e,
Yhteystied.: 040 551 8023
• Käsityöläispäivä Kiilissä 4.7.2010
Paikka: Kiilin kotiseutumuseo, Info: 06-2225611
• Avoimet ovet Yttergrundin majakalla 10.7.2010 klo 12-15:30
Paikka:Yttergrundin majakka, Siipyy, Hinta: Säävaraus! Kuljetus
halkosaaresta maksullinen. Info: 040 530 9055
• Kesämarkkinat 16.7.2010 - 18.7.2010
Paikka: Tori,Raatihuoneenpuisto sekä sivukadut,Yhteystied.: 06-2216262
• Viisufestarit Kiilissä 23.7.2010 - 25.7.2010
Paikka: Kiilin kotiseutumuseo, Info: 06-2225611
• Vanhanajan toripäivä 4.9.2010 klo. 8-15
Paikka:Ylätori,Yhteystied.: 06-2216262
• Mikkelinmarkkinat 1.10.2010 - 2.10.2010
Paikka: Tori, raatihuoneenkatu, raatihuoneenpuisto, sivukadut
Yhteystied.: Bildnings och fritidscentralen
Päivitetty versio ja lisätietoa löytyy tapahtumakalenterista,
http://events.krs.fi/
Kaskisten
musiikkikesä 2010
• Klassisen musiikin festivaali
15.-18.7.
Konsertit Bladhin talossa ja Sälgrundin majakkasaarella. Esiintyjät ovat huippumuusikoita Suomesta ja
Hollannista.
Lisätietoja konserttiohjelmasta ja esiintyjistä: puh.
+358-45-2639011
www.kaskistenmusiikkikesa.com
• Kaskinen unplugged
Akustisen musiikin festivaali Kaskisten
sisäsatamassa 30.-31.7.2010
Esiintyjinä mm. Dave Lindholm,
Kojo, Susanne Johnsson,Ville Pusa, Kari Peitsamo,
Sara
Vapaa pääsy lasten päiväohjelmaan kaupunginpuistossa.
Lisätietoja ohjelmasta puh. + 358-50-5050284
www.kaskinenunplugged.com
Muita kesätapahtumia Kaskisissa:
• 29.-30.5. Kevätmarkkinat Kaskisten torilla,
la klo 8-16, su klo 10-16
28
• 3.-4.7. Kalarantapäivät Vanhassa Kalarannassa, la klo 10-17, su klo 12-16
- Koko perheen merellinen tapahtuma idyllisessä Kalarannassa, jossa voit aistia
menneen ajan tunnelmia. Tarjolla mm. musiikkia, taidetta, käsitöitä, kalaa, kotileivonnaisia
• 31.7. Pihakirppistapahtuma kaskislaisilla pihoilla klo 9-15 ja picnic –jazzkonsertti kaupunginpuistossa klo 15, vapaa pääsy
• 15.8. Kansainvälinen majakkapäivä Sälgrundin majakkasaarella,
avoimet ovet majakassa ja vanhalla luotsiasemalla, venekuljetukset Kalasatamasta
Lisätietoja tapahtumista ja palveluista:
www.kaskinen.fi, tourism@kaskinen.fi, puh. 0400-868781
Tapahtumia Närpiössä 2010
Kesäkuu
• 5.6. Karnevaalit, Fagerö klo. 20.30-02
• 26.6.Juhannustanssit, Fagerö klo. 20.30-02, info: www.fagero.fi
Heinäkuu
• 2-3.7 Tomaattikarnevaalit, Närpiön keskusta, info: www.nrc.fi/karneval/
• 8.7 Shower Power, jäähalli klo. 15.00 ja 20.00, info: www.nsk.fi/
• 10.7 Tanssit, Fagerö klo.20.30-02, info: www.fagero.fi
• 11.7 Kotiseutujuhlat, Öjskogin puisto klo. 13.00
• 11.7 Rocktåget, Öjskogin puisto klo.19
• 15.7 Suolasilakan päivä, Öjskogin puisto, klo. 13.00, info: www.ojskogsparken.
fi
• 24.7 Tanssit, Fagerö klo. 20.30-02, info: www.fagero.fi
v.28-29 Kesäteatteri, Öjskogin puisto, info: www.ojskogsparken.fi
Elokuu
• 13.8 Kulttuurien yö, Närpiön keskusta
• 13.8 Tomaattirokkia, Närpiön keskusta
• 14.8 Rapujuhlat, Fagerö klo. 20.30-02
Vilkas
kurssikesä
kutsuu
Ilmajoen
lakeuksille
I
lmajoella sijaitseva Etelä-Pohjanmaan Opisto tarjoaa kesän
matkailijalle idylliset puitteet kulttuurihistoriallisessa miljöössä. Peltolakeuksien keskellä on helppo nauttia kesän
luonnollisesta kauneudesta. Pitkät perinteet omaava kansanopisto on toiminut jo 118 vuoden ajan tarjoten mahdollisuudet
Täyden palvelun koulutuskeskus
Majoitus- ja ruokapalvelut
idyllisessä maalaismiljöössä
ympäri vuoden
● Opistolla järjestät onnistuneet
kokous- ja koulutuspäivät
● Tutustu myös monipuoliseen
opintotarjontaamme
kotisivuillamme
●
www.epopisto.fi
Etelä-Pohjanmaan Opisto
Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 105
laadukkaaseen oppimiseen. Perinteikkäässä 1895 rakennetussa
opiston päärakennuksessa voi aistia menneiden vuosikymmenten
ajan ja tunnelman.
Päätoimisen opiskelun lisäksi Etelä-Pohjanmaan Opistossa
on mahdollista osallistua myös lyhyempiin koulutusjaksoihin ja
kurssitoimintaan. Viikonloppukursseille tuleekin opiskelijoita eri
puolilta Suomea paitsi oppimaan uutta myös nauttimaan opiston
tunnelmasta ja kauniista maisemista. Kesän 2010 monipuolinen
kurssitarjonta pitää sisällään muun muassa kielikursseja, tanssikursseja, sarjakuvakurssin ja erilaisia leirejä, kuten jousiorkesterileirin. Lisäksi kesän kurssitarjottimella on taidemaalausta, joogaa,
kalligrafiaa ja improvisaatiota.
Opistolla on mahdollista yöpyä ja ruokailla edullisesti. Lähes
150-paikkainen asuntolamiljöö tarjoaa rauhallisen yöpymismahdollisuuden kauempaakin opistoon tuleville. Ryhmätyöskentelyja atk-tilat sekä 140 hengen auditorio palvelevat opiskelijoiden ja
kurssilaisten lisäksi myös kokous- ja koulutusryhmiä.
Kysy lisätietoja opistolta puhelimitse 06-4256 105 tai sähköpostitse toimisto@epopisto.fi. Lisätietoja löytyy myös nettisivuilta
www.epopisto.fi
Matkailu 2 • 2010
29
Oriveden Suvi pysähdyttää
Oriveden Suvi on kulttuuritapahtumien tasokas summa –
se on lunastanut paikkansa
F
inlands Festivals -ketjussa ja on luonnollinen osa Pirkanmaan Festivaaleja.
Orivesi on erämaakaupunki, silti
kulttuurin anti on huomattava, ollut
jo vuosia. Purnussa järjestettiin ensimmäisen
kerran taidenäyttely vuonna 1967. Oriveden
opisto on aloittanut vuonna 1909, ja Rönnin
huvikeskus 1949 – kulttuuria sekin. Lisäksi
Rönnissä on nykyisin kesäteatteri. Kokonaisuutta tarjoillaan nimellä Oriveden Suvi.
Orivedelle mennään myös luontoretkille,
sen korpijärville. Nuori kaupunki sijaitsee
Jyväskylän Tampereen tien ja radan varrella.
Varsinkin Tamperelaiset poikkeavat mieluusti
40 kilometrin päässä sijaitsevaan maaseutukaupunkiin.
Purnu ja Linnun uni
Kuvanveistäjä. professori Aimo Tukiainen
(1917 -1996) pystytti ensimmäisen taidenäyttelyn vuonna 1967 yhdessä taiteilijatovereittensa kanssa, oman 50-vuotisjuhlansa
merkeissä.
Purnun taidenäyttelyiden päätymisestä
huhuttiin viitisentoista vuotta sitten, mutta
6. kesäkuuta avautuu jälleen uusi näyttely.
Taiteilijaprofessorin työtä on jatkanut säätiö.
Ensi kesän näyttely kantaa nimeä Linnun uni,
näyttelyn kuraattorina toimii kuvataiteilija
Elina Parjanen. Tunnetuin taiteilija lienee
Nanna Susi.
Purnussa järjestetään muotoilun ja taideteollisuuden myyntinäyttely SuviDesign. Näyttely on moninainen, ja taidekurssit kuuluvat
ohjelmaan luonnollisena osana. Konsertit
sävyttävät ilmapiiriä, kuin myös saunaillat.
Matkaa Oriveden keskustasta Längelmäveden rannalla sijaitsevaan Purnuun on 13
kilometriä. Riihet ja aitat tuovat alueelle
vanhanajan maalaistunnelman. Seitsemän
matalaa galleriaa piiloutuu maastoon, on
osa luontoa.
Oriveden Opistolla on perinteitä
Oriveden Opiston merkitys taideaineiden
kouluttajana lienee kiistaton. Opiston kursseja järjestetään myös Helsingissä, mutta
Orivedelle on mahdollista lähteä viettämään
lomaa taideopintojen ja kulttuurin parissa.
Luovan ilmaisun peruskurssit ovat ominta
Oriveden opistoa ja Uuden Kirjan Päivät
sanellevat saldon kirjoittamisen taidoista.
Klemetti-opisto on osa Oriveden Opistoa.
Klemetti- opisto on nimetty suomalaisen
kuorolaulun merkittävimmän uranuurtajan,
Heikki Klemetin (1876 -1953) mukaan.
Opistolla järjestetään koulutusta musiikin
harrastajille ja ammattilaisille. Kesän ”hitti”
lienee Rockweiler Band Camp.
”Klemetti-opiston kamarikuoro esittää
Teksti Aino Rimppi, kuva Pirjo Luukka
Heikki Liimolan johdolla” on tuttu kuulutus
klassisen musiikin radiokuuntelijalle. Opistossa löytyy monia tiloja kielistudiosta ja
ateljeetiloista liikunta- ja esityssaleihin.
Rönni tunnetaan huvikeskuksena. Lavalla
on pistetty jalalla koreasti vuodesta 1949.
Nykyinen lava on rakennettu 1957 ja muoto
uudistuksissa säilytetty ö koivulattia vain
kestää edelleen. Lauantai-illan tango luo
Längelmäveden aaltojen ylle perisuomalaista
tunnelmaa.
Rönnin Kesäteatteri sijaitsee huvikeskuksen kupeessa. Ensi kesänä sen näyttämölle
saapuu Jalmari Finnen (1874-1938) Pitkäjärveläiset.
www.purnu.fi, www.orivedensuvi.fi,
www.orivedenopisto.fi,
www.erajarventeatterit.net
Plevnaan makumatkalle
Tampereen ainoa panimoravintola Plevna
toimi Finlaysonin historiallisessa miljöössä. Tunnelmallinen Plevna sijoittui jälleen
Suomen parhaiden ruokaravintoloiden
listalle. Sijoittuminen toista kertaa Suomen
50 suosituimman ravintolan luetteloon
ei ole mikä itsestäänselvyys. Jo yli 10
vuotta toimitusjohtajana toiminut Marika
Tähtinen-Hakala on syystäkin ylpeä.
Esplanadi on nyt kauan odotettu
”Pikku Plevna”
Vuosi sitten auennut Oluthuone Esplanadi
on tyylikäs ja viihtyisä olutravintola. Keittiö on juuri uusittu ja uuden ruokalistan
antimia on tarjolla helmikuun lopusta
alkaen.
30
Kesällä nautitaan Hämeenpuistossa puistoravintola Esplanadin terassilla oman panimon
kylmää huurteista.
Esplanadin listalla on paljon lähiruokaa:
Näsijärven kuhaa ja ranskalaisen limousinrodun pihvilihaa paikalliselta tuottajalta.
Tarjolla on laaja valikoima Plevnan panimon
tuotteita. Panimolla on tuotannossa jo toistakymmentä olutlaatua ja kolmea siideriä.
Plevnassa järjestetään myös mieleenpainuvia tapahtumia ja teemaviikkoja. Mm.
tsekkiläinen viikko, skottiviikonloppu tai Oktoberfest, Saksasta lähtöisin oleva olutjuhla.
Uusien panimotuotteiden kehitys on jatkuvaa ja niistä uusin on Fingerpori-kolmosolut.
Tämän vuoden uutuuksista on tulossa vielä
tammitynnyrissä kypsytetty Siperia Stout ja
Finlaysonin alueen 190-vuotisjuhlan kunniaksi pantu olut.
Plevnan tuotteita on kysytty pitkään
kaupan hyllyille. Kiitos Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle Plevnan panimosimaa
keitettiin nyt ”hieman” isommalla laitteistolla ja pullotettiin 0,33l pulloihin. Panimosima rantautuu kauppoihin huhtikuun
alkupuolella.
Plevnan oluet ovat saaneet myös paljon
palkintoja. Paras tapa on käydä itse paikan
päällä tarkistamassa!
Panimolta voi tilata olutta ja siideriä niin
isoihin kuin myös pienempiin juhliin.
Kyläyhteisön voimainponnistus Teijolla
Ruukin Avain on kuusivuotiseksi suunniteltu
projekti, jossa Teijon alueen vakituiset ja
vapaa-ajan asukkaat sekä useat yhdistykset
ovat yhdistäneet talkoovoimansa luodakseen
aikamatkan alueen elämään. Iso joukko
esiintyjiä ja talkoolaisia tarvitaan joka vuosi
toteuttamaan projektia. Reilut 100 henkeä
on vuosittain mukana tekemässä teatterielämystä.
Mathildedalin Ruukkitehtailla esitetään
heinäkuussa Ruukin Avain -näytelmätrilogian
toista osaa ”Vedenpaisumuksen aikaan”.
Vedenpaisumuksen aikaan heijastelee elämää Teijon ruukilla tsaarin vallan aikaan. Tarina kertoo Bremerin suvun historiaa kolmen
sukupolven ajan. Omaperäinen tiedemies
Robert Bremer kehittelee teorioita maailman
synnystä ja laskee uuden vedenpaisumuksen
koittavan pian. Tätä varten rakennetaan arkki. Vedenpaisumusta ei kuitenkaan kuulu ja
Jumalan armosta kiitollisena Bremer rakentaa
tiluksilleen kauniin Teijon kirkon.
Näytelmän vetonaulana on 1800-luvun
mallin mukaan tehty perinnelaiva, joka saapuu Mathildedalin satamaan.
KulttuuriValimo -hanke
Salon ruukkikylissä jalostetaan kulttuurihistoriaa matkailutuotteiksi
Mathildedalissa käynnistynyt kaksivuotinen
KulttuuriValimo-hanke.
–KulttuuriValimon tarkoituksena on tukea
ja kehittää Meri-Teijon
alueen ja erityisesti Mathildedalin historiaan perustuvaa kulttuuritarjontaa. Vanhan,
kulttuurihistoriallisesti merkittävän ruukkimiljöön säilyminen vireänä asuinpaikkana
ja houkuttelevana matkailukohteena on
seudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeää,
toteaa hankkeen projektipäällikkö Krista
Gustafsson.
–Uusien tapahtumien avulla voimme
houkutella alueelle lisää matkailijoita. Työn
alla on myös ekologisuuteen ja ympäristöön
liittyvän yhteistyön ja toiminnan aloittaminen
Metsähallituksen kanssa, kertoo Gustafsson.
www.ruukinavain.fi,
www.meriteijomakasiinit.fi
Ylempi kuva: Ruukin Avain -näytelmästä,
kuva Pirita Lindén.
Alempi kuva: Meri-Teijo Makasiineilta Valimo.
Herkullista ruokaa ja oman
panimon palkittuja juomia
Ota hyöty ja huvi, koe
ORIVEDEN
SUVI 2O10
Itäinenkatu 8, 03-260 1200
www.plevna.fi
Oriveden Opiston Kesässä
mm. Klemetin Kesän konsertit 13.-20.6.
Uuden Kirjan Päivät 17.-18.7.
Kauppakatu 16, 03-222 5752
www.esplanadi.fi
Purnun taidenäyttely
Längelmäveden rannalla avoinna 6.6.-8.8.
Rönnin huvikeskuksessa
tanssit 15.5. - 11.9.
Rönnin kesäteatterissa
”Pitkäjärveläiset” 18.6.-5.8.
www. orivedensuvi.fi
Tied. puh.
(03) 334 3549
SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO
Jääkärintie 80, Kortesjärvi
Näyttely jääkäriliikeen syntyvaiheista, toiminnasta ja
sen merkityksestä Suomen itsenäisyydelle. Museokauppa.
Avoinna 15.6.-15.8. klo 11-18, muuten sopimuksesta.
Liput 2,50¤ /1,50¤
Puh. 06 2412 9841, 040 866 7048
KAUHAVAN PUUKKO-JA TEKSTIILIMUSEO
Kauppatie 88, Kauhava
Kattava kokoelma puukonteko- ja käsityöperinnettä.
Kesän 2010 erikoisnäyttely: "Voihan villahousut!”
-neulenäyttely. Museokauppa.
Avoinna 2.6.-9.8. klo 11-17 ti-su, muuten sopimuksesta.
Liput 2¤/1¤
Puh. 06 2412 9454, 040 866 7048
www.kauhava.fi
Matkailu 2 • 2010
31
Sähköinen
pelikulttuuri
esillä
ELEKTRASSA
voivat tutustua kymmeniin esineisiin, rahapeliautomaatteihin ja
jopa erilaisiin sähkömekaanisiin tietovisailupeleihin. Osa laitteista
on myös pelattavissa. Näytteillä on museotavaraa jo 1930 -luvulta
lähtien, toteaa Kimmo Kyllönen.
Sähköistymisen historiaa
Hämeenlinnassa sijaitseva Sähkömuseon
Elektra keskittyy toukokuunalussa avautuvassa erikoisnäyttelyssään sähköiseen pelaamiseen. Näyttely on avoinna vuoden 2011
loppuun saakka.
E
lektran näyttelyissä perehdytään sähköön eri näkökulmista.
Museokierros tarjoaa elämyksiä jokaiselle iästä, sukupuolesta ja koulutuksesta riippumatta. Toukokuun alussa
avautuva näyttely on nykyihmiselle tuttu pelaaminen, josta on
tullut monelle, varsinkin nuorelle arkipäivää.
Sähkömuseo Elektraa ylläpitää perinneyhdistys Elektra ry.
Museosta löytyy arjesta tuttuja esineitä, mutta myös ihmetystä
herättäviä harvinaisuuksia. Museon sähkötekniikan kirjasto ja
valokuva-arkisto palvelee sopimuksesta tutkijoita ja yhteisöjä.
Tiloja tarjotaan myös kokouksille virikkeellisessä ympäristössä.
Museonjohtaja Kimmo Kyllönen kertoo, että tuleva pelinäyttely
ei esittele vain konsoli- tai tietokonepelejä, vaan kyseessä on laajempi katsaus pelaamisen ja pelilaitteiden historiaan.
Näyttely käsittelee pelikulttuurin ilmiöitä hyvässä ja pahassa,
sekä pohtii pelien käyttöä myös hyötynäkökulmasta. Vieraat
Vanha generaattori
32
Elektran perusnäyttely tempaa kävijän läpi sähköistymisen
historian. Menneiden vuosikymmenten miljööt kertovat, kuinka
sähkö tuli koteihin tehtaisiin ja kaupunkeihin. Näyttely yhdistää
sähkön tuotannon sekä sähkötekniikan ja teollisuuden kehityksen
arkipäivän elämään, jossa harvoin tulemme edes ajatelleeksi mitä
sähkö mahdollistaa.
Sähkömuseossa on myös lastenosasto. Siellä voi perehtyä, miten
magneetin voimakenttä muodostuu. Tai voiko kitkasähköä mitata
tai havaita.
Sähköjänis Voltti opastaa lapset ja lapsenmieliset kokeiluihin
sähkön parissa - ja turvallisesti.
(KA)
www.elektra.fi
Matkailu 2 • 2010
33
Rikosten jäljillä
Turussa
S
alakuljetettu tavara vaihtaa omistajaa pimeillä kujilla, alamaailman kovat nimet kokoontuvat
kapakoissa, Turku on täynnä
yöllisiä takaa-ajoja ja karmaisevia murhapaikkoja.
Ei tietenkään oikeasti, vaan Reijo Mäen
Vares-dekkareissa ja nyt myös Turku
Touringin opastetuilla kierroksilla, joilla
Turkuun on mahdollista tutustua fiktiivisen
dekkarihahmo Jussi Vareksen silmin. ”Astu
Vares-dekkariin” -kävelykierros kuljettaa
osallistujat Vareksen elämään ja työhön
liittyviin kohteisiin: etsivän kotitaloille,
kirjojen rikospaikoille ja kantakapakoihin.
Kierrokset perustuvat Markku Haapion
kirjaan ”Vareksen Turku”.
–Kierros sopii monenlaisille ryhmille.
Vares-fanit ovat tietysti innoissaan, mutta
myös senioriryhmät ja työpaikkojen tykyporukat ovat pitäneet kierroksesta kovasti,
kertoo Turku Touringin ryhmämyynnin
päällikkö Riitta Ahonen.
”Astu Vares-dekkariin” opastettua kävelykierrosta jota voi varata ryhmille ympäri
vuoden Turku Touringin ryhmämyynnistä.
Kierros onnistuu myös bussikierroksena.
Tarinoita Kakolan muurien takaa
Alamaailman polkuja seuraamalla voi
päätyä vankilan porttien taakse. Turussa
se onnistuu myös lainkuuliaisilta kansalaisilta, kun jättimäisen suosion saaneet
Kakola-kierrokset vanhalla vankila-alueella
jatkuvat kesällä 2010. Myyntiä odottava
Kakolan alue kiinnostaa erikoisuutensa
vuoksi sekä turkulaisia että kauempaa
tulevia matkailijoita.
Kaksituntisen kierroksen aikana opas
kertoo tarinoita vankilan ja sen asukkaiden
elämästä. Aiempina kesinä kierrokset ovat
houkutelleet jo useita tuhansia kävijöitä,
mutta kierroksille kannattaa osallistua
useaankin kertaan. Jokainen opas opas-
34
taa kierroksen omalla
tyylillään, yksi faktoissa
pysyen ja toinen rankkaa
asiaa hieman huumorilla
höystäen.
Kierrokset ovat myös
muuttuneet kuluneen
kahden vuoden aikana. Oppaat muokkaavat
opastustaan uuden tiedon perusteella. Uutta
maustetta saadaan muun muassa Kakolan
entisiltä asukkailta ja työntekijöiltä. Tänä
vuonna kävijöiden ilona on myös uusi
valokuvanäyttely Länsisellin yläkerrassa.
Anu Salminen, yksi Turun Matkailuoppaat ry:n kokeneista Kakola-oppaista
kertoo, että kierros saattaa muotoutua
jopa yllättäen.
- Mukana on usein entisiä vankeja ja
vartijoita, jolloin kierroksesta saattaa tulla
hyvinkin epätavallinen, kun he kertovat
Kuva Anu Salminen.
säännöllisillä bussikierroksilla. Synkän
historiansa vuoksi kierros ei sovi alle
15-vuotiaille. Bussikierroksen voi varata
ja ostaa kätevästi Turku Touringin verkkokaupasta, ryhmävaraukset Turku Touringin
ryhmämyynnistä.
Lisätietoja: www.turkutouring.fi,
Miia Alhanen
opastuksen väliin omia kokemuksiaan.
Kakolaan pääsee huhtikuusta
2010 alkaen yksityisillä ryhmäkierroksilla sekä kesä-elokuussa
Vares-kierros esittelee Jussi Vareksen kantakapakat, joita on kuvattu myös elokuvassa- V2
– Jäätynyt Enkeli. Vareksena Juha Veijonen,
Luusalmena Markku Peltola. Kuva Solar Films
/ Jami Granström.
Kuva Sirpa Saari.
Tapahtumia Ahvenanmaalla
2010
• 1.6. - 29.8. Näyttely: Elis Fodge,
Silmänräpäys ahvenanmaalaisesta
arkielämästä,Ålands konstmuseum, www.
konstmuseum.ax
• 1.6. - 31.12. Näyttely vene- ja laivarakentamisesta, Sjökvarteret, Österleden, Mariehamn, www.sjokvarteret.com
• 27.6. - 3.7. Ahvenanmaan
urkufestivaali
Maakunnan vanhin jokavuotinen musiikkitapahtuma on järjestetty taukoamatta
vuodesta 1975 lähtien. www.alfest.org
• 2.7. - 3.7. Åland Country Festival
Kesän kohokohta countrymusiikin ystäville.
Hieno festivaaliohjelma tarjoaa svengaavaa
musiikkia, jännittäviä western-aktiviteetteja,
tanssia, lassonheittoa, hyvää ruokaa kyläravintolassa ja sekä square ja line dance
-esityksiä. Molempina päivinä valitaan päivän
paras kantrihenkinen asu, joten älä unohda
stetsonia kotiin. www.basto.ax
• 2.7. - 4.7. Getan runous ja
laulelmapäivät
www.getapoesiochvisa.ax
• 8.7. - 10.7. Alandia Jazz Festival kuuluu Ahvenanmaan kesän parhaisiin paloihin.
Päivitetty ohjelma: www.alandiajazz.ax
• 10.7. Kesäjuhlat Vargskärsgården,
Föglö
Ohjelmaa, kilpailuja ja myyjäisiä Vargskärsgårdenissa Föglön saarella Jyddössä.
istahtaa kahville ja nauttia tervantuoksuisesta tunnelmasta.
Kaljaasi Albanuksella ja kuunari Lindenillä
voi osallistua lyhyille purjehdusristeilyille.
Perinneveneiden kilpapurjehdus Föglöstä,
Degerbyn satamasta Merikortteliin järjestetään14. heinäkuuta. Laivat kokoontuvat
Degerbyssä 13.7 jossa illalla soi elävä
musiikki ravintoloissa. Merikorttelin kaikkiin
tapahtumiin on vapaa pääsy! www.sjokvarteret.com
• 16.7 - 17.7. Island in the Sun
Palkittu Island in the Sun on kahden
edelliskesän festivaalimenestyksen jälkeen
vakiinnuttanut asemansa Ahvenanmaan aurinkoisten kesätapahtumien joukossa. www.
islandinthesun.nu
• 23.7. - 31.7. Rockoff festival
Yhdeksänpäiväinen Rockoff Festival on
Ahvenanmaan suurin yleisötapahtuma,
joka kerää vuosittain noin 40 000 hengen
yleisön. Festivaalien monipuoliseen esiintyjäkaartiin kuuluu Ruotsin hittilistojen kuumimpia nimiä, vanhaa ja uutta rockia sekä
hevimusiikkia. Kent, yksi Pohjoismaiden
suosituimmista yhtyeistä nousee lavalle 25.
heinäkuuta. Maarianhaminan torilla jo 14.
kerran järjestettävä tapahtuma näkyy koko
Maarianhaminan katukuvassa. Nuorimmille
vieraille on oma Funland hyppypaikkoineen,
peleineen, pomppulinnoineen ja taitoratoineen.Vanhempi yleisö voi nauttia kolmen
ruokalajin festivaalipäivällisestä valkoisin
pöytäliinoin katettujen pöytien ääressä
kaksikerroksisessa festivaaliravintolassa,
josta on upea näkymä suoraan isolle esiintymislavalle.
Rockoff Steakhouse tarjoaa mutkattomia
aterioita, joita voi istahtaa syömään pöydän
ääreen pikkulavan eteen, jolla viihdyttää
festivaalien oma bändi.
Festivaaleilla ei ole alaikärajaa, koska festivaalialue on jaettu kahteen osaan, joista
toinen on tarkoitettu alle 18-vuotiaille.
www.rockoff.nu
• 29.7. - 31.7.Viikinkimarkkinat
Jännittävä viikinkiseikkailu koko perheelle!
Viikinkimarkkinat järjestetään Kvarnbon
kylässä, Saltvikin kunnassa. Suursuosion
saaneet markkinat kuuluvat Pohjoismaiden
suurimpiin viikinkitapahtumiin, joihin tutustuu vuosittain noin 8000–9000 vierasta.
Laulu ja musiikki vuorottelevat huikean
jännittävien taistelunäytösten ja aseharjoitusten kanssa. www.aland-vikingar.com
• 17.9. - 19.9.
SADONKORJUUJUHLAT
Avoimet maatilat eripuolilla Ahvenanmaata17.–18.9. klo 11–22
Markkinat Ålands Landsbygdscentrumissa19.9. klo 11–16
Ruokaa, kansanhuveja ja tuoreista sadonkorjuutuotteistanotkuvia markkinapöytiä siinä Sadonkorjuujuhlat pähkinänkuoressa.
Kaikki Sadonkorjuujuhlilla myytävättuotteet
on tuotettu Ahvenanmaalla. www.skordefest.ax
• 13.7. - 18.7. Ahvenanmaan
Meripäivät
Ahvenanmaan Meripäivät on suuri jokakesäinen, merellinen tapahtuma, jonka
päänäyttämönä on Maarianhaminan itäsataman Merikortteli, mutta myös museolaiva Pommern, Degerbyn kylä Föglössä ja
Lemströmin kanavajuhlat.
Meripäivät tarjoavat puitteet perinteisten
puualusten, matkailijoiden ja ahvenanmaalaisten kohtauspaikaksi sekä Ahvenanmaan
suurimpiin kuuluvan musiikkitapahtuman.
Ohjelmassa on perinteisten purjealusten
kilpapurjehdus, moottoriveneiden kilpailuja,
käsitöitä, lastenohjelmaa ja pelimannitapaamisia. Täällä voi tutustua käsityömarkkinoihin ja perinteisten merimiestöiden
näytöksiin, kuunnella merimieslauluja tai
Matkailu 2 • 2010
35
Ajankohtaista matkailussa Raumalla
Kesätapahtumia 2010
• Rauma Rock Rock 15.5.
Kesän avaava yhden päivän festari.
Kaislikossa kuhisee 18.6.
Kesäinen markkinatapahtuma koko
perheelle Säkylässä Pyhäjärven rannalla.
• RMJ Raumanmeren Juhannus
Raumanmeren juhannusjuhlat järjestetään taas Raumalla 24.-26.6.2010
Unajan Viihdepuistossa. Unajan viihdepuisto nostaa profiiliaan viihdekonserttien pitopaikkana. mm. Heinäkuun 28.7.
Unajassa Lauri Tähkä ja Elonkerjuu
www.unajanviihdepuisto.fi
• Kesäteatterielämyksiä
Rauman seudulla on tarjolla runsaasti
kesäteatteri esityksiä; mm Rauman
kesäteatterissa näytelmä Alivuokralainen, jossa pääosissa Esko Roine ja
Mikko Kivinen. Muita kesäteattereita
on Unajan, Kuuskajaskarin, Patolammen, Pyhäjärven, Tuiskulan, Katismaan
ja Kuivalahden kesäteatterit. www.
visitrauma.fi/kesäteatterit.
• Rauma Blues 16.-17.7..
Rauma Blues tunnetaan ennen kaikkea
hyvästä fiiliksestään ja tinkimättö,ästä
ohjelmapolitiikastaan. Tarjolla on jo
25. kerran kovimpiin kuuluva kattaus
bluesin eri tyylisuuntien kirjosta.
• Pitsiviikko 24.7.-1.8.
Suosittu kaupunkifestivaali täynnä
pitsiä, mutta myös konsertteja, lastentapahtumia sekä monia muita viihdyttäviä
hetkiä. Pitsiviikon huipentaa Mustan
pitsin yö perjantaina 30.7, jolloin vilkas
ja kesäinen markkinatunnelma leviää
Vanhan Rauman kujille ja keskustan
alueelle. Pitsiviikon aikana Vanha Rauma
Yhdistys järjestää pihakirppiksiä, jotka
avaavat portit Vanhan Rauman viehättäville sisäpihoille.
• Saaristoon!
Säännöllinen vesibussiliikenne kuljettaa
Rauman saaristoon kesällä päivittäin.
Kesän mittaan yli 200 lähtöä! /www.
visitrauma.fi/
• Rauma – Matkailijan Opas
Kesäkauden uusi matkailuesite, Rauma
- matkailijan Opas ilmestyy 16.4.2010
• KAKE – kaupunkijuna liikennöi
taas kesällä päivittäin!
http://www.kakekaupunkijuna.fi/
Lisätiedot: Rauman kaupungin matkailuneuvonta p. 02 834 3513
• Kauttua Ruukki Festivaali
31.7.-1.8.
Hinnerjoki heinäkuun viimeinen sunnuntai
Teatteria, musiikkia ja muuta mukavaa
ohjelmaa koko perheelle Hinnerjoen
museoilla Eurassa.
Kuvat Rauman kaupungin kuvapankki.
36
Kustavi
Rauman seudulla koet meren tyrskyt,
järvien kauneutta, kiehtovaa historiaa,
kulttuuria, viihdyttäviä tapahtumia ja
komeaa maailmanperintöä.
TAPAHTUMIA 2010
15.5. Rauma Rock
TERVETULOA
12.6. Klustermus, Rauma
RAUMAN SEUDULLE
12.-13.6. Rauman seudun museo• tietoa matkailukohteista
ja – palveluista
• kartat ja esitteet
• tapahtumatiedot
• opasvälitys
• ryhmäretket
RAUMAN KAUPUNGIN
MATKAILUNEUVONTA
Nortamonkatu 5 (talvi)
Kauppakatu 13, (kesä)
puh. 02-834 3512
matkailu@rauma.fi
www.visitrauma.fi
Tervetuloa maalta
ja mereltä!
viikonloppu
18.6. Kaislikossa Kuhisee 20 v., Säkylä
20.6. Pyhän Henrikin messu, Köyliö
19.-20.6. Muinaisaikaan -tapahtuma,
Eura
16.-17.7. Rauma Blues Festival
24.7.-1.8. Pitsiviikko, Rauma
24.7.-1.8. Pihakirppikset ja avoimet
pihat, Vanha Rauma
30.7. Mustan pitsin yö, Rauma
2.-8.8. Festivo, klassisen musiikin
tapahtuma
6.-8.8. Lapin Löylypäivät, Rauma
14.8. XVI Kertun Kirmaisu, Naisten
kuntotapahtuma, Köyliö
14.8. Antiikkimessut,
Ruukinpuisto, Eura
20.-22.8. Blue Sea Film Festival,Rauma
4.-5.9. Poroholma gp, Rauma
18.-19.9. Rauman Silakkamarkkinat
i
Kustavin kunta, puh. (02) 842 6600
Matkaluinfo kesä-elokuu, puh. (02) 842 6620
www.kustavi.fi
MAAILMAN SUOSITUIN MUSIKAALI
Saaristo on upea, tule lomalle
Ahvenanmaalle!
Mökkiloma viikkovuokra alk. 161 €
Golfloma alk. 100 €/hlö
Pyöräilyloma alk. 198 €/hlö
Kalastusloma alk. 119 € (väh. 4 henkilöä)
Kukkaismatka ryhmille alk. 102 €/hlö
OHJAUS
TUOMAS PARKKINEN
MUSIIKIN JOHTO
JUSSI VAHVASELKÄ
KOREOGRAFIA
MIKKO AHTI
Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080
Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi | Liput 35,-/30,-/27,-
Varaa: Puh. 018-28 040 tai www.alandsresor.fi
Palvelemme suomeksi!
Matkailu 2 • 2010
37
Kannattaa
poiketa
Huittisten
museoon
Kenkäkauppa Alina on....
Huittisten museossa voit tutustua
Huittisissa syntyneen Presidentti
Risto Rytin (1889-1956) toiminnasta
kertovaan näyttelyyn. Talvisodan
pääministerinä ja jatkosodan presidenttinä Ryti joutui tekemään
dramaattisia päätöksiä, joilla oli
ratkaiseva vaikutus maan tulevaisuuteen, mutta myös Rytin omaan
henkilökohtaiseen elämään.
Huittisissa syntyneen kuvanveistäjä, professsori Lauri Leppäsen
(1895-1977) taiteen näyttelyssa
näet pitkälti yli 100 taiteilijan teosta
20-luvun expressionistiselta kaudelta 70-luvulle. Missään muualla
ei voi nähdä Leppäsen tuotantoa
näin laajasti.
Itse museorakennus on vaikuttava, jyhkeä, massiivisesta louhitusta
graniitista 1902 rakennettu kolmekerroksinen kivimakasiini. Museossa
voit tutustua museon perusnäyttelyiden runsaaseen ja monipuoliseen
talonpoikaisesineistöön, nähdä
mittavan yli 600 puukon kokoelman
ja silmäillä harvinaisia keskiaikaisen
kiltapöydän yksipuisia ja pallokoristeisia juurakkojalkoja.
38
Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana.
Erilainen. Omalaatuinen.
Alinassa löytyy kengät jokaiselle.
Ihan totta.
Varmasti löytyy.
Voiko tällaista kauppaa olla olemassa?
Kyllä!
Tule Kenkäkauppa Alinaan.
Ja koe löytämisen riemu.
Ja palvelu!
Kesällä 10 tuntia päivässä.
Ja mitäs vielä??
Alinaa vastapäätä on kenkien löytömyymälä.
Tee ”elämäsi löydöt”!
Yksittäispareja, erikoisvärejä,
tavanomaisia malleja.
Lapsille, aikuisille.
Kesällä 10 tuntia päivässä.
Alinenkatu 36, Uusikaupunki
Puh. 844 3553 www.alina.fi
Avoinna ark. 9.00-17.30, la 9.00-14.00
(aj. 1.6.-8.8.2010)
ark. 9.00–19.00, la 9.00–15.00
Alinenkatu 27, Uusikaupunki
(Alinaa vastapäätä)
Avoinna ark. 10.00-17.00, la 9.00-14.00
(aj. 1.6.-8.8.2010)
ark. 9.00–19.00, la 9.00–15.00
Uudenkaupungin Yrittäjät aktiivisia
U
udenkaupungin Yrittäjät ry ja yhdistyksen alaisuudessa toimiva palveluyrittäjäryhmä osallistuu
useisiin keskustan markkinointitempauksiin eri
yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on vireän
keskustan ja sitä ympäröivän alueen elinvoimaisuuden
kehittäminen.
Paikallinen yrittäjäjärjestö on vastuussa Uudenkaupungin markkinoiden järjestelyistä. Kevätmarkkinat valtaavat
keskustan huhtikuussa, Merefesti-markkinat toteutetaan
kaupunginlahden ympäristössä kesäkuussa ja Syysmarkkinat houkuttelevat niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin
lokakuussa. Palveluyrittäjäryhmä osallistuu torin ja sen
ympäristön elävöittämiseen erityyppisillä kampanjoilla.
Kevätmarkkinat lauantaina 24.4. kerää markkinakauppiaita ympäri Suomen myymään ja esittelemään tuotteitaan
aivan laidasta laitaan.
Tul Toril- kesätorisarja
Uudenkaupungin kaupungin elinkeino-osasto sekä Uudenkaupungin palveluyrittäjät toteuttavat yhdessä 17 kesätorin sarjan.
Mukana ovat myös eri yritykset, kaupunkilaiset, käsityöläiset,
seurakunta ja eri yhdistykset. Toukokuusta 8.5. lähtien syyskuun puoliväliin 11.9. saakka on luvassa menoa ja meininkiä
Uudenkaupungin torilla aina lauantaisin. Aamuisin perinteinen
tori herää jo kukonlaulusta ja teematori järjestetään klo 9-14.
Toriteemat vaihtelevat monipuolisesti, jotta tavoitetaan myös
niitä henkilöitä, jotka eivät yleensä käy torilla. Luonnollisesti
piipahdetaan myös keskustan liikkeissä sekä kahviloissa ja ravintoloissa ja viihdytään pidempään. Monipuolisilla teemoilla
houkutellaan mukaan paikallisia taitajia esittelemään sekä
myymään tuotteitaan ja palvelujaan. Mukaan mahtuu toisinaan myös vierailevia tähtiä. Tul Toril -kesätorisarjan aloittaa
Kierrätystori ja luvassa on niin Äijätoria kuin Kulttuuritoriakin
kesän aikana.
Matkailu 2 • 2010
39
Ajankohtaista Raahesta
Kutsumme sinut Perämeren rannikolle kreivi Pehr Brahen vuonna
1649 perustamaan merikaupunkiin, jossa matkailijoita hellivät idyllinen ja hyvin säilynyt puukaupunkialue – Vanha Raahe, mielenkiintoiset käyntikohteet ja monet vuotuiset tapahtumat.
Teräksen ja tietotekniikan Raahe tunnetaan myös pesäpallosta,
rantajatseista, Putte-possusta ja Wanhasta Herrasta – 1700-luvulta
peräisin olevasta siannahkaisesta sukelluspuvusta, joka mitä ilmeisimmin on maailman vanhin säilynyt sukelluspuku. Sukelluspuvun
koti on Raahen museossa, joka on Suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo.
Raahessa voit ihastella taidetta keskellä kaupunkia kuvanveistäjä
Kari Juvan veistospuistossa ja ihmetellä kookasta ja ainutlaatuista
Urho Kekkosen näköispatsasta.
• Pekanpäivät 30.6. – 4.7.2010
Värikäs kaupungin kesäjuhla, joka koostuu Perinteisistä Pekanpäivistä, Raahe Festival –tapahtumasta ja kävelykatumarkkinoista.
On tanssia Pekkatorilla, rokkia rannassa, teatteria, taidenäyttelyitä,
praatausta sekä ilakointia ruuan ja juoman ääressä.
Tapahtuma tuo Raaheen tuhansia ihmisiä ja Suomen kirkkaimpia
tähtiesiintyjiä.
www.pekanpaivat.fi, www.raahefestival.com
• Pekkateatteri 30.6. – 8.8.2010
Michael Cooneyn maailmanmenestysfarssi ”Ilmasta rahaa”, Luvassa
on takuuhauskoja käänteitä kesäteatterilavalla. www.pekkateatteri.
com
• Putte-possu ja nimien salaisuus
Mistä nimet tulevat? Mitä nimet kertovat? Kuka tietää vastauksen
salaisuuteen nimien? Tule tapaamaan Putte-possua Pikkulahdelle
heinäkuussa! Pikkulahden ranta-alue on oivallinen paikka viettää
aurinkoisia kesäpäiviä merivedessä polskien ja rantakioskin jäätelötötteröistä nauttien. www.putte-possu.com
• Raahen Rantajatsit 29. – 31.7.2010
Rantajatsit ovat yksi merkittävimpiä modernin jatsin tapahtumia
Suomessa eikä tyylistä tingitä tänäkään vuonna. Jazz soi merimaisemissa – päälavalla Fantissa ja yön pikkutunneilla Ruiskuhuoneella.
Esiintyjät ovat huippunimiä mm. Rudresh Mahanthappa (USA),
Sound&Fury: Tribute to Edward Vesala, Emma Salokoski ja Ilmiliekki,
Tuomo. www.rajatsi.fi
• Sulatto´10 & Huvilahti 7.8.2010
Sulaton – nuorten rantabiletapahtuman lavalla nähdään nimekkäitä
artisteja. Huvilahti on Sulaton päiväosuus, joka on suunnattu lapsille
ja lapsiperheille. www.sulatto.net
40
Tapahtumia Tornionlaaksossa 2010
• 12.6. Aavasaksan Aurinkomaraton,Ylitornio,
• 17. 19. ja 20.6. Tanssisatu, kertomus ystävyydestä tanssin ja
sirkuksen keinoin, Aavasaksan ulkoilmanäyttämöllä
• 18.-19.6 Kojamon Kiusaus Lohiuistelukilpailu,Pello,
• 20.6. Napapiirinmarssi yöttömässä yössä
• 25.6. Aavasaksan perinteinen juhannus,
• 26. ja 27.6.Tanssisatu, kertomus ystävyydestä tanssin ja sirkuksen keinoin Aavasaksan ulkoilmanäyttämöllä
• 2.-4.7. Tornionlaakso-seminaari, ulkomaiset matkailijat
Tornionlaaksossa, historian valossa
• 4.7. Lauttahaminajuhla, klo 13.00, ”100-vuotias koulu”
• 4.7. Kirja kylässä 2010 Meltosjärven koululla, teemana kirjailija
Timo K. Mukka
• 6.-10.7. Jokinainen-taidetapahtuma Tornionjoen rannoilla
olevissa kylissä, Pello-Övertorneå-Aavasaksa, Kunnianosoitus 200v. rajajoelle ja sen asukkaille
• 16.7. Sääskisafari-tanssit,Ylitornio
• 16-18.7. Matarengin Markkinat
• 16-18.7. Poikkinaintiajot
• 17.7. Perinnekonepäivä Meltosjärven koululla klo 10 - 16.
Mukana maamoottoreita, vanhoja traktoreita mopoja. Lisätietoja
saa puh 0400-110006
www.tornionlaakso.fi
Laanilan seminaari katsasti alueellisia
matkailuyhdistyksiä
Suomen alueellisten matkailuyhdistysten
toiminta oli vahvasti esillä Saariselän
kupeella Laanilassa 11.-12.3. pidetyssä
seminaarissa, jonka järjesti Lapin matkailuyhdistys (LMY). Tilaisuudessa kuultiin
puheenvuorot Suomen matkailijayhdistyksen (SMY) puheenjohtajalta ja viiden
alueyhdistyksen edustajalta eri puolilta
Suomea. Loistavan talvisään kehystämä savottaperinnettä vaaliva kokoontumispaikka tarjosi paikalla olleille parasta Lappia.
SMY:n puheenjohtaja Timo Havola
valotti vuoden 2001 lopulla toimintansa
päättäneen Suomen matkailuliiton (SML)
raunioille syntyneen uuden yhdistyksen
luonnetta ja toimintamahdollisuuksia. Viime vuoden syyskuulla valmistunut Tunne
maasi –teos on otettu hyvin vastaan. Valtakunnallisen yhdistyksen nettisivusto on
ajanmukainen tiedonvälityksen foorumi,
ja sille on pääsy myös kaikilla jäseniksi
liittyneillä alueyhdistyksillä. Sivut löytyvät
osoitteesta www.suomenmatkailija-yhdistys.fi SMY on mukana rakentamassa myös
valtakunnallista matkailumuseoverkostoa,
jonka ydintoimijana on Hotelli- ja ravintolamuseo ja hankkeen vetäjänä sen johtaja
Kirsti Grönholm.
Imatran matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Tiitolan lähettämää toimintaaineistoa täydensi vpj. Taisto Kaipaisen
puheenvuoro. Virkeän yhdistyksen tämän
vuoden toimintasuunnitelma sisältää
tapahtuman alkaneen vuoden jokaiselle
kuukaudelle. Niiden teemat vaihtelevat
Pohjois-Afrikan alueellisesta ruokaperinteestä kotiseuturetkiin, Hamina Tattooseen
ym. taidetapahtumiin ja Pietarin – Viron
–kiertomatkaan.
Pohjois-Pohjanmaan matkailuyhdistyksessä – ja myös SML:ssä – pitkään
toiminut Matti Rossi kertoi yhdistyksen
toiminnan jäsentyvät kolmentyyppisiin
matkoihin. Aivan lähiympäristöön – kuten lähiseudun kirkkoihin – tehdään
muutaman tunnin tutustumisvierailuja,
kotimaan etäisempiin kohteisiin tehdään
päivän tai parin reissuja ja sitten on vuosittainen pidempi ulkomaanreissu. Ensi
kesänä se tehdään Ruotsiin, aiemmin
on käyty mm. Dresdenissä, Itävallassa ja
Unkarissa.
Tornionlaakson matkailuyhdistyksen
puheenjohtajana pitkään toiminut Timo
Leinonen kertoi viime kesän hyvin onnistuneesta Länsi-Lapin matkailun historiaseminaarista, johon oli osallistunut yli 160
muodoissaan. Näihin toiveisiin seminaariväki yksimielisesti yhtyi.
Seminaari vetäjänä ja Lapin matkailuyhdistyksen edustajana kiitän lämpimästi
kaikkia osanottajia erittäin vilkkaasta
ja idearikkaasta mukanaolosta myös
Savottapiha-kiinteistömme kehittämiseksi. Paikalla olleiden osalta se jatkui
aktiivisena keskusteluna yli 12 tuntia.
Tätä elävöittivät eri puolelta Suomea kaiutinpuhelinyhteydellä saadut piristävät
puheenvuorot. Seminaarin jälkeen Pekka
Lanko esitteli Savottakahvilan yleisölle
yhdessä Maurin Hastin tekemänsä uuden
kirjan Me tulemme taas! - Sen nimi sopii
iskulauseeksi myös Suomen matkailun
vapaaehtoiselle kehittämistoiminnalle,
jota alueelliset matkailuyhdistykset ovat jo
pitkään kunniakkaasti edustaneet.
ihmistä. Yhteistyössä Suomen matkailuhistorian seuran kanssa järjestetty kahden
päivän seminaari
saa jatkoa ensi kesänä, heinäkuun
alussa. Aavasaksan
juhannuksen elvytys nykyaikaan sopivaksi matka- ja
juhlakohteeksi on
jo pidempään ollut
yhdistyksen ohjelmassa.
Matkailu-lehden
päätoimittaja Torsti
Rekola välitti Turun
Seudun matkailijoiden terveiset, ja
kiinnitti painavaa
huomiota tuottamansa lehden
mahdollisuuksiin
palvella nykyistäkin paremmin niin
alueellisia kuin
valtakunnallisiakin
matkailun toimijoita. Hän kaipasi tähänastista räväkämpiä kannanottoja
Suomen matkailun
kehittämiseen, artikkeleita alueellisilta yhdistyksiltä
ja yleensäkin vireyden esiin tuontia eri
Seppo A ho, puheenjohtaja, LMY, seppo.
aho @ ulapland . fi
Matkailu 2 • 2010
41
Mustion linnan kesäteatterissa
hauska Kuumat linjat
Mustion Linnan Kesäteatteri esittää ensi
kesänä englantilaisen Ray Cooneyn käsikirjoittaman, Pentti Kotkaniemen suomentaman ja Jouko Keskisen ohjaaman
kesän hauskimman musiikilla väritetyn
naurupommin Kuumat linjat (Caught In
The Net).
Taksikuski Pekka Halosella on pulma.
Hän on kahden naisen ja perheen koukussa! Toisen vaimon kanssa Halosella on
tytär ja toisen kanssa poika. Nuoret ovat
tavanneet toisensa netin keskustelupalstalla
ja huomanneet erinäisiä yhteneväisyyksiä
elämässään. He haluavat tavata toisensa,
mutta isä on päättänyt estää tapaamisen
hinnalla millä hyvänsä! Luvassa kiperiä
tilanteita, railakkaita käänteitä ja nauruhermoja kutkuttavia sattumuksia!
Rooleissa Sinikka Sokka, Jaana Saarinen,
Juhani Laitala, Oskari Katajisto, Aapo
Vilhunen sekä nuoret näyttelijälupaukset
TeaK:sta Iida Kuningas ja Jussi Järvinen
Katetun katsomon alla näytellään 22
esitystä ajalla 22.6.-18.7.2010
Mustion Linnan Kesäteatterilla on myös
suuri ilo esitellä ensimmäistä kertaa lavallaan suurenmoinen Jukka Puotila show.
Suomen parhaimpien imitaattoreiden
joukkoon lukeutuva Jukka marssittaa
kolmessa esityksessään 7.-8.8.2010 lavalle
kymmeniä eri henkilöhahmoja pintajulk-
kiksista poliitikkoihin. Esityksen suunnittelu ja toteutus on tehty Taina Westin
ja Jukka Puotilan yhteistyönä. Luvassa
sädehtivää tykitystä!
SYDÄNTÄ LÄMMITTÄVÄ TRAGIKOMEDIA
Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä sai 9.4.2010 ensi-iltansa uusi kotimainen kantaesitys, Anna Krogeruksen
kirjoittama Parhaissakin perheissä. Näytelmä toteutetaan harvinaislaatuisena
kahden teatterin yhteistyönä siten, että
sen kantaesitys nähdään yhtä aikaa sekä
Turun Kaupunginteatterin että Kajaanin
kaupunginteatterin päänäyttämöllä.
Turkuun näytelmän ohjaa Irene Aho,
Kajaaniin Miko Jaakkola.
Keskeisessä Raakel Länsimaan roolissa
nähdään molemmissa kaupungeissa
Thalia-gaalassa ehdokkaana ollut näyttelijä, Turussa vuonna 2009 Turun teatterikerhon tunnustuspalkinnon saanut
Kirsi Tarvainen, Kajaanissa Hannele
Nieminen. Toisessa keskeisessä roolissa
poika-tyttö Pipsana nähdään avopari:
Turussa roolissa nähdään Mikko Pörhölä, Kajaanissa Sanna Hietala.
Parhaissakin perheissä on hauska ja
42
vakava näytelmä. Elämme yksinäistyvässä
yhteiskunnassa. Turvaton ihminen on koominen yrityksessään itse haroa ympärilleen
lämpöä ja suojaa, vaikka toinen ihminen
olisi siinä ihan vieressä. Jos pystymme
nauramaan riivaajillemme, emme ole
enää niiden vallassa - ainakaan kokonaan.
Luvassa on puhutteleva teatteri-ilta, joka
lämmittää sydäntä ja herättää ajatuksia.
Näytelmän päähenkilö on rouva Länsimaa, keski-ikäinen Raakel, jonka ulkoisesti
turvattu elämä alkaa upottaa, kun sairaus
vie työkyvyn ja aikuistuva poika katoaa
huoneestaan erään kampaaja-reissun aikana. Raakelin mies, sydänkirurgi Risto,
omistautuu työprojektilleen, eikä Ullatytärkään oikein enää jaksaisi äidin jatkuvaa soittelua.
Perhe on yhteiskunnan pienin yksikkö,
solu, joka heijastaa ympäröivän yhteiskunnan tilaa ja arvomaailmaa. Yksinäistymistä
tapahtuu myös perheitten sisällä. Meillä ei
Kirsi Tarvainen ja Mikko Pörhölä. Kuva
Robert Seger.
yksinkertaisesti ole enää aikaa yhdessäoloon. Perheistä parhaatkaan - kuten
Länsimaan perhe - eivät ole sisäiseltä kylmenemiseltä suojassa, ehkä päinvastoin:
parhaissa perheissä palellaan eniten.
Yhdistykset ilmoittaa
Imatran Matkailuyhdistys ry.
Vapun aaton konsertti 30.4. Imatran Kulttuurikeskuksessa alk. klo 19..00 Riemukkaat rytmit tarjoaa Imatra Big
Band johtajanaan Antti Rissanen, solistina Sami Saari, joka
tulkitsee Aki Sirkesalon ja omia kappaleitaan. Hinta 20 e jäs.
/ 23 e eijäs. sis. lipun ja lasin kuohuviiniä. Ilm. 14.04. menn.
Riitta Relander puh. 050-3619044. Liput lunastettava viim.
klo 18.30.
Retki Jyväskylän seudulle 12. - 13.6. Hinta 220 e jäs
/ 240 e eijäs. ( matka, majoittuminen Hotelli Jyväshovissa,
kaupunkikiertoajelu, Alvar Aallon museo, risteily Päijänteellä,
illallinen Savutuvan Apajalla Vaajakosken Haapaniemessä, Petäjäveden vanha kirkko,Viherlandia, Pandan tehtaanmyymälä,
designpuoti “Vanha paja”. Ilm. 16.04. menn. Eija 040-5592996
ilt.(30 hlö) Vast. matkanjärj.TuulanTei.
Monipuolinen ja mielenkiintoinen kulttuuri-, kylpylä- ja
ostosmatka
16. - 20.9. (to -ma) Pietari-Narva-Tallinna-Helsinki
matka, puolihoito, yöpyminen Pietarissa Hotelli Moskovassa,
Jusupovin palatsi, kaksi yötä Narvassa Merensuun kylpylässä,
matkalla Narvasta Tallinnaan tutustumista eri nähtävyyksiin,
Tallinnassa yöpyminen Hotelli Euroopassa ja ostosaikaa.
Hinta 415 e/jäsen/429 e ei jäsen + mahd. viisumi 45 e.Ilm. ja
tied. Taisto Kainulainen 0400-5848 (40 hlö) Vast. matkanjärj.
Monica Tours
Lisää tietoja www.imatranmatkailuyhdistys.net
Turun Seudun Matkailijat ry.
Viron kartanokierros 14.5.-16.5.
“Viro - kartanoiden luvattu maa”
Virossa on jäljellä noin 500 kartanoa, joista osa on auki
yleisölle. Matkan aikana tutustumme 8 kartanoon. Menomatkalla näemme Jägalan putoukset ja Viron kartanoiden
“lippulaivan” Palmsen kartanon metsäpuistoineen. Seuraavan vuorossa mahtava Sagadi puistoineen. Ensimmäinen yö
yövytään Sagadin kartanossa. Toisena päivänä ovat vuorossa Kalvin ja Illukan kartanot. Lounaan jälkeen jatkamme
Alatskiven kartanoon ja yövymme Pikajärven kartanossa.
Kolmantena päivänä ovat vuorossa Sangaste ja Olutsveren
linnat. Kotimatkalle lähdemme Tallinnasta 17.30 ja Helsinkiin
saavumme 19.30.
Oppaana meillä on taas Viroa tunteva Terje Suominen.
Lähtö Turusta linja-autoaseman tilausajopysäkiltä pe klo 7.00
ja 7.30 Paimion Nesteen huoltoasemalta sekä Tku - Salo
matkan varrelta sovittaessa. Paluu sunnuntaina n. 22.00.
Hinta 296,00 e/hlö (2hh) puolihoidolla, sis. kaikki matkat,
pääsymaksut ja yöpymiset. Tied. ja ilm. 050-5866208 Terje
Suominen tai 050-5711303 Torsti Rekola 12.4.2010 mennessä.
12.6. Tampereen komediateatteri. Katettu katsomo.
Riemastuttava komedia: DIIVAT, pääosassa Satu Silvo. Lounas
Olutpanimo Plevnassa, käynti Humnppilan Lasissa. Liput
varattu. Ilm.ja tied. p. 050-5711303 Torsti Rekola.
19.6. Ilmajoen Musiikkijuhlat, Taipaleenjoki.
Ooppera kertoo komppanian päällikön, runoilija Yrjö
Jylhän muistelmia Taipaleenjoen taistetusta. Tied. p. 0505711303 Torsti Rekola
24.7. Rauman pitsiviikot.
Elokuu. Vaasan-Merenkurkun saariston maailmanperintökohde.
Kaikkiin tapahtumiin ovat tervetulleita myös ei-jäsenet.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 050-5711303 Torsti Rekola
e-mail: torsti.rekola@matkailulehti.fi www.turunseudunmatkailijat.com
Matkailu 2 • 2010
43