Näillä palkoilla ei makseta Maidon
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 4 • 2012 Näillä palkoilla ei makseta. Syksyn naurupommi Lahden kaupunginteatterissa. Lue lisää s. 27 KOLUMNI Nostalgiaa ja melankoliaa Aino Rimppi E lämäni ensimmäisen risteilyn koin äidin ja veljieni kanssa Näsijärvellä, Runoilijantiellä. Elettiin 50-lukua. Ensimmäisen merimatkani tein kymmenkunta vuotta myöhemmin kahden tyttökaverini kanssa Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Kymmenkunta vuotta myöhemmin seilailin monen vuoden ajan Finnjetillä Travemünden ja Helsingin väliä – asuin Kölnissä. Enemmistö suomalaisista lienee matkustanut laivalla ainakin kerran elämässään. Suomessahan risteilyt ovat suorastaan tarjottimella. Kesät kuin talvetkin keikumme Itämeren aalloilla, tosin nykyisin myös Itämerta kaukaisemmilla ja syvemmillä vesillä. Etäisten risteilyjen tarjonta lienee viime vuosina lisääntynyt. Tai ainakin kiinnostus niihin. Välimeri, Norjan rannikko, Karibianmeri ovat jo monelle tuttuja kohteita. Itse havahduin useamman yön pituiselle risteilylle kuutisen vuotta sitten – varasimme matkan Niilille. Kokemus oli ylipursuava. Vieläkin soittelemme erään matkakumppanin kanssa ja kertaamme kokemaamme. Kokemus totta kai korostuu, jos ennen matkaa on ehtinyt tutustua matkakohteisiin kirjallisuudessa. Sinuhe Egyptiläinenkin heräsi Niilillä henkiin, eikä vastaan kelluva kaislavene olisi ollut yllätys. Luxorin haudoistakin aistin faaraoiden suuren hengen. Niilin kylät eivät kaiketi ole satojen vuosien varrella suuremmin muuttuneet. tumaan, mutta sitäkin kiehtovammilta laivamatkat tuntuvat seuraavana kesänä. Kesä-Suomen sisävesiltä löytyy hivelevä määrä erilaisia ja -pituisia risteilyvaihtoehtoja, matkustaja-aluksia kun on liikkeellä parisataa, kerrotaan Suomen Matkustajalaivayhdistyksestä. Entisajan höyrylaivoja on säännöllisessä liikenteessä yhä viitisen alusta. Näsijärven Runoilijantie on yksi vanhimmista ja pisimmistä reiteistä, jota vuonna 1908 rakennettu S/S Tarjanne jaksaa vieläkin puksuttaa. Vanhin höyrylaiva on kuitenkin vuonna 1906 rakennettu S/S Suomi, joka vielä halkoo Päijänteen syviä vesiä. Puilla lämmitettävät höyrylaivat alkavat kuitenkin olla historiaa, sillä useimmat on peruskorjattu ja ne kulkevat polttoöljyn voimin. Kuopiossa ”laevat huutelloo Kuopijoo Kuopijoo”, peruskorjattuina. Savonlinnassa voi laivalla yöpyä, sillä Suomen suurin sisävesillä kulkeva alus, M/S Brahe - entinen Kristina Brahe – kulkee ylväänä Savonlinnan ja Lappeenrannan väliä. Saattaapa aluksen nähdä myös rannikolla. <leipäteksti> Risteilyjä rannikoltamme löytyy enemmänkin. Porvoo esimerkiksi on innostunut tarjoamaan saaristossaan romanttisia keikkoja vanhalla kaksimastoisella kaljaasilla, ja useimmille eteläsuomalaisille lienee tuttuja m/s J.L. Runebergin matkat Helsingistä Porvooseen ja Loviisaan. Aurajoen satamassa, Turussa, matkustajia odottelee niin ikään edelleen pieni mutta sisukas höyrylaiva s/s Ukkopekka. *** S uomen kesäiset sisävesiristeilyt ovatkin sitten toinen kokemus. Talven aikana Sisä-Suomen eksotiikka tuppaa unoh- 2 *** K esällä osallistuin Laatokka-Ääninen -risteilylle. Entistä Suomea sivuava Euroopan suurin järvi on houkutellut minua kauan ”vaarallisille” aalloilleen. Ja nousivathan ne aallot yhtenä yönä kahteen metriin, niin että Saksassa valmistettu jokialus natisi liitoksissaan. Laatokan ärhäköistä tyrskyistä huolimatta risteilyjen suomalainen suosio jatkuu. Menetetyillä vesillä tunteet nousevat pintaan. Karjalan koivikoita katsellessani matkakumppaniksi hiipi melankolia, Syvärillä sydän meinasi tehdä kiepin. Pähkinäsaaren linnankin kuvasin moneen kertaan. Yksittäinen hetki laivalla ja luostareissa meni ohi turhan nopeasti. Niin myös koko matka. Omistan isäni vuonna 1943 piirtämän taulun verkkojen nostosta Laatokalla. Se on aukeama äidin enon vieraskirjasta. Nostalgia ei onnekseni haihdu kokonaan. Suomen matkailun katsotaan alkaneen vuonna 1887, kun silloinen Suomen Matkailija yhdistys perustettiin. Elämme siis Suomen matkailun 125-vuotis juhlavuotta. Maamme vanhin matkailun opaskirja Matkailuohjeita Suomessa ilmestyi samana vuonna. Vuonna 1912 ilmestyi tämän lehden ensimmäinen numero Matkailulehti nimellä. SMY on ollut suunnannäyttäjä kotimaan matkailun eri osa-alueiden muotoutumisessa nykyiseksi. Opaskirjojen ja matkailulehtien painosmäärät ovat nykyään kymmenissä miljoonissa. Kauaskatseisuutta osoitti myös se, että yhdistys kiteytti jo vuonna 1918 tehtävänsä seuraavasti: Suomessa tarvitaan matkustajaliikennetilastoja – varsin kauaskatseinen tavoite, jos otamme huomioon kuinka paljon matkailuun liittyvää tilastotietoa ja tutkimusta on tänä päivänä saatavilla jopa muutamalla napin painalluksella. Yhdistys näki myös tehtäväkseen ”matkailupropakandan” hoitamisen ulkomailla. SMY halusi jo näin varhain muokata ihmisten mieliä suotuisaksi matkailla Suomessa. Sen hetkiset matkustusolosuhteet huomioiden haasteita riitti. Kulkuneuvojen ja majoitusolojen kehittämistavoite loi puolestaan pohjan matkustajaliikenteelle ja majoituselinkeinolle. Lappi oli myös tärkeä alue, jonka matkailu- ja retkeilymahdollisuuksia haluttiin jo tuolloin tuoda kaikkien tietoisuuteen. Matkailuun liittyvät julkaisu- ja opaskirjatuotanto käynnistettiin. Ehkä yllättävin painopistealue oli luonnonsuojelu. On kunnioitettavaa, että jo silloin nähtiin tärkeäksi säilyttää ympäristö matkailukelpoisena tuleville sukupolville, vaikka matkailun volyymit ja sitä kautta aiheutuva luonnon kuormitus olivat aivan toista luokkaa kuin nyt. Edellä olevia asioita kutsutaan nykyään nimillä: tiedonkeruu – markkinointi - matkailupalveluiden kehittäminen – alueellinen matkailun kehittäminen – kestävän kehityksen huomioiminen. SMYn hallitus päätti viime kokouksessaan ottaa katsantokannan myös tulevaisuuteen. Päätettiin perustaa työryhmä pohtimaan kotimaanmatkailua teeman ”Suomen Matkailu 2025” alla. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin professori Seppo Aho Rovaniemeltä. Pohdinnan painopiste on niin SMYn toiminnan suuntaviivoissa kuin koko kotimaanmatkailun avainasioissakin. Timo Havola SMY puheenjohtaja Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi Osoitteenmuutokset: matkailu@matkailulehti.fi tai puh. 050-5711303 4................ Paula Koivuniemi, henkilöhaastattelu 6-7........... Taattisten Matkailutila, Merimasku Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 8–9........... Utö matkailusaari 4 • 2012 10............. Porvoon Taideteos Näillä palkoilla ei makseta. 14............. Kalajoen Hiekkasärkät 100 vuotta 16–17..... Syyslomalle Helsinkiin 32–33..... Tikanoja-Kuntsi ja Pohjanmaa -museot 34–35..... Pellon Matkailu Syksyn naurupommi Lahden kaupunginteatterissa. Lue lisää s. 27 40-43..... Yhdistykset Matkailu 4 • 2011 3 Seinäjoen Areena yltää jättitilaisuuksiin Teksti Aino Rimppi, kuva PKK-viihde Ky Seinäjoen Areena on megahalli, jota vuokrataan vastuullisille tapahtumien järjestäjille. Tapahtuma voi olla hyvin suuret messut tai konsertti, mutta myös pieni yksityinen tilaisuus.Tilaisuus kuin tilaisuus Areenalla saa omanlaisensa ilmeen, takaavat Areenan asiantuntijapalvelut. Y leisötilaisuudet kuten Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot tai Käsityömessut ovat sieltä löytäneet oman ympäristönsä. Antiikkia ja keräilyä, Kansainvälinen koiranäyttely ja Pohjalaiset suurmarkkinat saavat tilan haltuunsa vielä syyskaudella. Mutta myös pienempi- muotoiset yksityistilaisuudet ovat Seinäjoen Areenalle tervetulleita - ravintolapalveluineen. Talvisin valtavan laaja lattiapinta-ala muuttuu erilaisia pelejä, mm. jalkapalloa, ja muuta hurjaa liikuntaa kestäväksi kumirouheiseksi joustinmatoksi. Kunnon estradi kuuluu tietysti erilaisten esiintyjien toiveisiin, kuten myös ääni- ja valotekniikka. Myös ne ovat Seinäjoen Areenalla vuokran, ja erittäin korkeaa tasoa. Itsestään selviö on tiukka turvallisuuspalvelu, kuten 17. marraskuuta 2012 tulevassa Paula Koivuniemen ja Lauri Tähkän pikkujoulukonsertissa. Hiljaiset sillat jatkaa kevätkaudella Hetkessä loppuunmyyty Seinäjoen kaupunginteatterin Hiljaiset sillat -näytelmä on saanut lisäesityksiä syyskaudelle. - Haluamme vastata kysyntään ja saimme sovitettua syksyn näytöskalenteriin kuusi uutta esitystä. Niistä osa on tilausnäytöksiä, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Huhtamäki. Hiljaisia siltoja esitetään myös ensi vuoden puolella. - Kevään kaksikymmentä näytöstä jakaantuu tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulle. Hiljaiset sillat kertoo avioliiton ulkopuolella romanssin kokeneesta perheenäidistä. Rakkaustarinan vaikutus yltää seuraavankin sukupolven elämään. Ohjaajan Jukka Keinosen mukaan näytelmä herättää elämännälkää. - Tarina on totta joka päivä, sillä aina joku huomaa, ettei toteuta itseään täysillä. Näyttelijä-ohjaaja Keinonen on toiselta ammatiltaan koulutuksen saanut psykoterapeutti. Hiljaisia siltoja työstäessään hän on lukenut paitsi Anton Tsehovia myös yhdysvaltalaisen Harville Hendrixin parisuhdeopasta Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu. - Kun ihminen rakastuu, kaikki aistit herkistyvät ja sitä joutuu arvioimaan elämänsä uudelleen. Seinäjoella nähdään Hollywood-elokuvanakin tunnetun tarinan kolmas näyttämöversio. Rooleissa esiintyvät Eija-Irmeli Lahti, Ilkka Koivula (vier.), Maria Pere, Matti Suokonautio, 4 Tapani Korhonen ja Maria Pajula-Ilkka. Näytelmä perustuu yhdysvaltalaisen Robert James Wallerin samannimiseen romaaniin. Näytelmän ensi-ilta oli keskiviikkona 19. syyskuuta. Ilkka Koivulan ja Eija-Irmeli Lahden välillä kipinöi Hiljaiset sillat -näytelmässä. Kuva: Seinäjoen kaupunginteatteri/ Jukka Kontkanen Paula Koivuniemi – megatähti Areenalla pikkujoulutunnelmissa P aula Koivuniemen tuntee varmana jokainen suomalainen. Tähden käheä ääni soi merkillisen intensiivisesti. Vuosien iskelmälaulajan työ ei aina ole ollut helppoa, mutta Paula tietää, miten työssä viihdytään. Mistä sitten moinen kimmoke laulamiseen? -Laulaminen on minulla sisäsyntyistä. Se on myös kodin perintö. Toimistotyötä opiskelin ensin, mutta… Minä tunnen vetoa tähän työhön, vakuuttaa Paula ja sanoo olevansa varma että on valinnut oikean ammatin. Miten jaksat edelleen? -Oikea ammatinvalinta auttaa. Rankkaa on joskus ollut, mutta nyt saan valita työni. Ja käynhän lenkillä! Nytkin olen lähdössä sauvakävelylle. Käyn myös kerran viikossa rentoutuksessa – se on hyvää ennalta ehkäisyä. Oletko koskaan väsynyt konsertin jälkeen? -Itse asiassa en. En ole koskaan väsynyt heti konsertin jälkeen, koska energiaa jää jäljelle. Väsymys tulee vasta kun pääsee kotiin. Ja seuraavana päivänä olen väsynyt. Laulatko Seinäjoen Areenalla mahdollisesti joitain aivan uusia kappaleita? -Joo, tulee uusia. Mukaan on otettu enemmän sellaisia alkuajan kappaleita ja vanhempia isoja hittejä. Mutta totta kai tulee myös uusia. Oletko aikaisemmin ollut yhteistyössä Lauri Tähkän kanssa? -Me laulettiin kerran Laurin kanssa levylle Kulkuri ja joutsen. Me ollaan tutustuttu Voice of Finlandin merkeissä. Mutta nyt Seinäjoelle tulee oikeat pohjalaiset pirskeet! Miten valmistaudut tapaamaan yleisösi? -Olen hyvin pedanttinen ihminen, opettelen tehtävät hyvin ennalta. Vaaratilanteita – apua mitä nyt – ei saa tulla. Nuottiteline on poissuljettu, monitori näkyy katsomoon… Harjoittelen niin, että varmasti osaan. Matkailu 4 • 2011 5 Minisika Otto on Taattisten uusimpia eläimiä, esittelee Karin Aaltonen. Ystävällisistä eläimistä Taattinen tunnetaan Turun saaristossa Naantalin Merimaskussa sijaitsevaan Taattisten matkailutilaan moni tekee visiitin mukavien eläinten takia. Niitä tule vastaan melkein joka nurkan takaa. P onteva musta possu Otto tepastelee reippain sorkaniskuin pihalla. Sille on opetettu koiralle tyypillisiä käyttäytymissääntöjä. Vajaan vuoden ikäinen minisika osaa jo istua kun Karin-emäntä sitä opastaa. Samanvärinen seiskarinkoira viihtyy hyvin possun seurassa. Kissoja tilalta löytyy parikin. Yksi Taattisten uusimmista tulokkaista on afrikkalainen minivuohi. Lisäksi taloon tuliLampa keväällä kani nimeltään Piimä. Määkimistä kuuluu lampolan puolelta. Likka-hevonen on ollut monen matkailijan suosikki. Tänä vuonna 21-vuotiaan Likan elämä päättyi äkillisesti sairauskohtaukseen. Likka kuljeskeli Taattisten pihamaalla vapaana ja verkkaisesti kuin Peppi Pitkätossun Pikku-Ukko Huvikummun maisemissa. päättivät keskittyä tilallaan matkailuun reilut 20 vuotta sitten. Vuosien myötä majoitustiloja on rakennettu vanhoihin tilarakennuksiin sekä mökkeihin metsän siimekseen, lammen rannalle ja venevajan. Petipaikkoja löytyy kesällä 75 ja talvella viitisenkymmentä. Vanhaan sikalaan on rakennettu juhlasali ja tallin vintin juhlatila. Juhlasalin alakerrassa on pubi, Kallen kellari. Saunoja löytyy joka lähtöön. Monen mielestä paras on holvisavusauna, joka on rakennettu maan sisälle. Tänä vuonna Taattisten toiminnot eriytettiin. Karin ja Markku Aaltonen vastaavat majoituksesta. Juhla- ja kokouspalveluista vastaa Tommi Pere. - Tällä järjestelylle pyrimme parantamaan palvelua ja tarjoamaan toimeentuloa kahdelle perheelle, perustelee Karin Aaltonen. Yli 20 vuotta majoitusta ja juhlia Saaristopyöräilijöitä, muumien ystäviä, japanilaisia... Taattinen on vanha ratsutila ja sen juuret ulottuvat ainakin 1500-luvulle. Tilan isäntäpari Markku ja Karin Aaltonen Taattinen on varsinkin pyöräilijöiden suosima yöpymispaikka. Tila on sopivasti Saariston rengastien varrella. Moni Muu- 6 mimaailman vierailija valitsee myös Taattisten tilan, koska se on lähellä ja soveltuu lapsiperheille hyvin. Monenkirjavasta kansainvälisestä vierailijajoukosta Karin Aaltonen poimii japanilaiset. - Ensimmäinen japanilainen kirjoitti Taattisista sikäläiseen matkailukirjaan ja tämä on houkutellut muitakin japanilaisia Merimaskuun. Taattinen on matkailupaikkoja ajatellen keskeisellä paikalla. Puolessa tunnissa ajelee Turkuun, Naantaliin, Askaisten Louhisaareen tai Röölän sillimuseoon. Lähistöllä on lukuisia yhteysalussatamia, joista pääsee syvemmälle saaristoon. Taattinen tekee tiivistä yhteistyötä Naantalin Matkailun, Turku Touringin, Saaristovarauksen ja SaariToursin kanssa. Tapahtumia ympäri vuoden Taattinen kerää väkeä eri tapahtumiin kaikkina vuodenaikoina. Kehon ja mielen hyvinvoinnin päivä on 3. marraskuuta. Joulumarkkinapäivänä 9.12. halukkaat voivat mm. hakea itselleen kuusen Taattisten metsästä. Taattistenjärven talvitapahtuma on taas maaliskuussa. Vanhoista työkaluista saa kätevästi maalaismaisemaan sopivia koristeita. Lassi Lähteenmäki Tervetuloa kokemaan Naantalin ja saariston viehätys Ryhmäretkellä Naantalin idyllisessä kaupungissa ja ainutlaatuisen kauniissa saaristossa nautitte aidoista elämyksistä ja kiehtovista tarinoista. Tilaa retkiesitteemme 2013–14. Ruiskyrsää ja piimää – saariston makuja ennen ja nyt Makumatkalla maistellaan lähiruokaa ja luomutuotteita, mausteena oppaan hauskat ruokatarinat ajalta, jolloin vielä nähtiin ruoka rasvoilta ja hiilihydraateilta. Trokarit ja pirtukuninkaat Pirturetkellä salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän Röölään tai Velkualle kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Keskiajan kartanot ja kaunottaret Kartanoretken tarinat kertovat erityylisten kartanoiden elämästä keskiajalla, millaisia kaunottaria ne kätkivätkään sisäänsä; miten elettiin ennen tuulipukuja ja farkkuja. Valitse valmis paketti tai anna meidän räätälöidä ryhmällesi retki ihan mittatilauksena. Naantalin Matkailu Oy Kaivotori 2, puh. 02 435 9800 info@naantalinmatkailu.fi www.naantalinmatkailu.fi Matkailu 4 • 2011 7 Luotsien ja varusmiesten Utö on nyt joka kelin matkailusaari Utön saari on pieni ja siksi oppaan reitti jää lyhyeksi. Matkan varrella pitää pysähtyä useasti, jotta ehtisi kertoa saaren värikkäästä ja pitkästä historiasta edes huippukohdat. Matkailu ja uudisasutus ovat saaren tuoreimpia ilmiöitä. H anna Kovanen katselee kahvilarakennustaan tarkalla silmällä. Remonttia pitäisi tehdä. Tuulisella saarella rakennusten julkisivut ovat kovalla koetuksella. Sisätiloissa Hanna ei halua muutoksia tehdä. Jyrkkään rinteeseen rakennettu puutalo oli aikoinaan varuskunnan toimisto ja sen aistii huoneiden ilmeestä. Ensimmäinen merkki talon historiasta löytyy heti kynnyksen jälkeen lattialta. Lomaa anomaan tulleet ja muissa asioissa esimiehen puheille saapuneet varusmiehet iskivät kantapäänsä niin tiukasti yhteen, että puulattiaan on kulunut siihen kohtaan selvä kuoppa. Tämän Hanna muistaa esitellä kaikille asiakkaille. Hannas horisont on Hannan yrityksen nimi ja ensi kesänä tulee kymmenen vuotta täyteen kahvilan ja majoitusliikkeen pitämisestä. - Heinäkuussa taitaa olla juhlan aika, hän aprikoi. Hannalla on toistakymmentä petipaikkaa. Sen lisäksi hän opastaa matkailijoita kolmella kielellä ja pyörittää pitopalvelua. Väliajat Hanna hoitaa vanhempiaan. Hannan isä ja äiti pyrkivät olemaan saarella mahdollisimman paljon. Liki 200 merionnettomuutta Vuosikymmenten aikana Hanna Kovanen on nähnyt monenlaista ja kuullut paljon vanhoja tarinoita. Näistä on hyötyä kun matkailijat kyselevät saaren historiasta. Utön majakkakirkko on Hannalle erityisen läheinen: siellä hänen vanhempansa vihittiin. Utön kivisten vesien haaksirikoista matkailijat yleensä haluavat kuulla eniten. Hanna kertoo yleensä jonkun merihätätarinan vähän sen mukaan mistä tuulee, ja minkälainen ryhmä on kyseessä. Utön vesillä on tapahtunut 180 merionnettomuutta. Varsinaisia haaksirikkoja näistä on noin 80. Vanhimmat haaksirikossa uponneet laivat ovat 1600-luvulta. Tunnetuin haaksirikko on Park Victoryn jouluyönä vuonna 1947 tapahtunut haaksirikko. Lumimyrskyn takia suojaan jäänyt alus ajautui kiville tuhoisin seurauksin kun ankkuri irtosi. Utö oli tärkeä etappi kun uponneen Estonian uhreja pelastettiin. Saarelaisten elämä on ollut täynnä haaksirikkotarinoita, myrskyä ja kelirokkoa. Kun haaksirikossa veden varaan joutuneita merimiehiä tuotiin maihin, saarelaisilla oli tapana ottaa heitä hoitoon koteihinsa. Tämä yhteisöllisyys toimii varmaan vieläkin. Luotseja ja varusmiehiä Utön elämä on kulkenut pitkälti valtiovallan ohjauksessa. Utö sijaitsee ulkomerellä Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella. Utö on toiminut ainakin 1600-luvulta alkaen 8 Majakan näkee jo kaukaa kun Utön saarta lähestyy. Nykyinen majakka valmistui vuonna 1814. Samalle paikalle 1750-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen valomajakka tuhoutui Suomen sodassa 1800-luvun alussa. luotsien, majakanvartijoiden, tulliväen ja sotilaiden tukikohtana. Venäjän armeija asettui saarelle ennen ensimmäistä maailmansotaa. Venäjän vallan aikana saarella asui toista sataa ihmistä. Saarelaiset eivät aina pitäneet venäläisten puuhista, mutta historiallisen jäljen venäläiset saarelle jättivät. Utön mukulakivitie on venäläisten tekoa. Pääväylällä oli vielä 1960-luvulla asti kiskot, joita pitkin kuljetettiin ammuksia tykeille. Venäläiset lähtivät saarelta vuonna 1918. Tämän jälkeen Utö on tullut tutuksi suomalaisille varusmiehille. Moni muistaa Utön siitä, että marssit olivat lyhyitä, mutta kanervikossa ja liukkailla kallioilla liikkuminen oli työlästä. Uusi aika toi asukkaita Puolustusvoimat lähti saarelta vuonna 2005. Tämä oli iso kolaus Utölle. Asukkaita ja työpaikkoja lähti joukoittain saarelta. Kun 1800-luvulla perustetun koulun oppilasmäärä laski yhteen oppilaaseen, Korppoon kunta päätti lakkauttaa sen. Saarelaisten aktiivisuus sai kuitenkin päättäjät pyörtämään päätöksensä, tosin vasta tiukan äänestyksen jälkeen. Utön uusi nousu alkoi siitä, että Korppoon kotiseutuyhdistys osti tyhjäksi jääneet rakennukset haltuunsa ja alkoi vuokrata niitä uusille tulijoille. Vuokra-asuntoja on keskellä Utön kylää nyt kymmenkunta ja vipinää on piisannut. Moni on saarella vain vuoden tai kaksi. Kun ensimmäinen lapsista menee yläasteelle, on kynnys lähdölle korkea. Saarella on toki myös uusia pitkäaikaisia vuokralaisia. Nyt saarella asuu noin 40 henkeä ja ala-asteen koulussa on neljä oppilasta. HYVIÄ ÖITÄ HOSTELLISSA! Purjepaatilla tai yhteysaluksella Utön matkailijamäärät ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvussa. Saarelle pääsee kätevästi yhteysaluksilla: Eivor lähtee saarelle Nauvon Pärnäisistä, Aspö liikennöi Turusta Aurajoen varrelta. Moni menee saarella omalla veneellä. Pikkuisella purrella sinne ei kannata lähteä, sillä Utön avarat vedet ovat tuulisia. Kesällä väkeä on eniten. Lisääntyvä lintuharrastajien joukko miehittää saaren keväällä ja syksyllä. Aika moni haluaa viettää rauhallisen joulun Utön hiljaisuudessa. - Tammi- ja helmikuussa on matkailurintamalla hiljaisinta aikaa, sanoo Hanna Kovanen. Matkailu tuo monelle saarelaiselle tuloja, mutta kesäaikaan väkeä alkaa olla monen mielestä jo melkein liikaa. Saariston luonto on herkkä ja Utön erityispiirre kärsii, jos matkailu kehittyy massojen siirtelyyn. Utön arkkitehtuuri on kiehtova. Kylätien varrella on kymmeniä kauniita puutaloja, osa niistä venäläistyylisiä. Maisemaa hallitsee vuonna 1814 valmistunut majakkarakennus. 60-luvulla rakennettu betoninen varuskunta on nyt hotellina. Saarella on kauppa sekä matkamuistomyyntipisteitä. Utöstä löytyy myös taidetta ja hierojan vastaanotto. Hostel Borea YÖVY aUraJoeN aalloIlla •MainiosijaintikävelymatkanpäässäTurun satamasta,merikeskusForumMarinumin tuntumassa •43suihkullajawc:llävarustettuahyttiä •Aamiainenjaaamusaunakuuluvathintaan •Vastaanotto24h Linnankatu72,20100Turku Varaukset:0408436611•hostelborea@turku.fi www.hostelborea.fi Lisää tietoa saaresta: www.uto.fi Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Hostel tUrKU NelJÄN tÄHDeN UNet KesKUstaN KUpeessa •RauhallinensijaintiTurunkeskustankupeessa •Huoneita1–6henkilölle •Kaksiitsepalvelukeittiötä,vaatehuoltotilat jalangatoninternetsekämukavatoleskelu- tilatasiakkaille •Hyvätkulkuyhteydetsatamastasekälento-ja bussiasemilta Linnankatu39,20100Turku Varaukset:(02)2627680•hostel@turku.fi www.hostelturku.fi Hanna Kovanen on paljasjalkainen utöläinen. Hannas horisont -matkailuyritys täyttää ensi kesänä kymmenen vuotta. Matkailu 4 • 2011 9 Teksti Aino Rimppi, kuvat Taidetehdas Porvoon Taidetehdas – kuin uusi keskusta Avanti! soitti Taidetehtaan vihkiäisjuhlassa. Kreditointi: Fotokonttori.fi. Keväällä 2012 Porvoojoen länsirannalle avattiin Taidetehdas kulttuuria ja harrastusmahdollisuuksia varten. Elokuussa tehtaalla juhlittiin kauppakujan avajaisia. V altaisan Taidetehtaan kiviseinien sisäpuolella viihtyvät nyt taide ja viihde, mutta myös koulutus ja yritysmaailma ovat saaneet jalansijaa. Voisi melkein sanoa, että Porvoo on saanut toisen keskustan, nykyaikaisen harraste- ja ostosmiljöön, vain kävelymatkan päässä torilta ja Vanhasta Porvoosta. Töissä Taidetehtaalla visoitto on Porvoossa syntyneen oman orkesterin jokakesäinen tapahtuma. Konserttien sarja Taidetalossa jatkuu sisälle syksyyn, mm. lokakuun 4. päivänä esitetään Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonia, sävelruno, jossa Johanna Rusanen-Kartano laulaa sopraanon osan. Taidetehdas on saanut suojiinsa myös ammattiteatterin. Jokiteatteri on Porvoon ikioma, Merja Larivaaran ja Kari-Pekka Toivosen luotsaama. Näytelmä ”Gabriel tule takaisin” kuuluu syksyn ohjelmistoon Avanti-salissa: 8.–12.lokak. ja 12.–18. marrask. 2012. Taidetehtaasta löytyy tietysti myös taidehalli. Taidehallissa on esillä erilaisia kuvataidenäyttelyjä, mm. 13.10.–4.11. Aaro Heinon veistoksia, 9.11.–2.12. ja Taira Tiger, maalauksia. Syksyllä Taidetehtaassa aloitti kansalaisopiston taidekoulu, joten siellä nähdään myös taidekoulun oma näyttely, 8. joulukuuta. Tehtaan suojissa toimii niin ikään taidelainaamo. Taidetehtaan elokuvateatteri on digitaalinen BioRex. Syyskauden suuret tapahtumat elokuvateatteriin tulevat ulkomailta: Verdin Nabucco Italiasta, Tsaikovskin baletti Joutsenlampi Moskovasta ja Mozartin ooppera Cosi Fan Tutte Salzburgista. Jatkossa esitykset BioRexissä ovat suoria lähetyksiä maailman oopperalavoilta. Joulumarkkinat levittäytyvät Taidetehtaan tiloihin 13.–16. joulukuuta ja Jari Sillanpää & AiA täydentävät 20.12. joulumielen. Porvoosta kasvoi äkkirynnäköllä monitasoinen kulttuurikohde, joka takaa myös varman yöpymisen – Taidetehtaan viereen on kaavoitettu hotellitontti. Nyt Porvoossa paiskitaan töitä Taidetehtaalla. Tehdas tarjoili heti alkutaipaleellaan mm. Avanti! -konsertin. Avanti! Su- www.taidetehdas.fi Ensin oli linnoitus Linnamäellä Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki, perustettu vuonna 1380. Sokkeloiset ja mukulakiviset kadut ovat houkutelleet Porvooseen matkailijoita jo ennen kuin suomalainen matkailu varsinaisesti sai edes alkunsa. Porvoon nimi juontaa ruotsinkielisestä nimestä Borgå. Linnamäelle noussut linnoitus – ruotsiksi Borg – ja mäen alapuolella virtaava joki – å – yhdistyivät nimeksi. Seutu oli ruotsinkielistä. Kaupungille piti löytää myös suomenkielinen nimi, ja Porvoo tuntui luontevalta. Porvoojoen länsirannalla oli jo 1900-luvun alussa tehdaskiinteistö, joka aikojen kuluessa kätki tiiliseiniensä taakse lista- ja vanerituotannon, traktorien ja kevyiden koneiden valmistuksen ynnä Fiskarsin nostokurkituotannon. Vuonna 1986 Porvoon kaupunki osti kiinteistön kulttuurin ja toiminnan tarpeisiin. Nyt suunnitelmat ehtivät lopulliseen tavoitteeseen, kun koko tehdasmiljöö avattiin uuteen tarkoitukseensa – syntyi Taidetehdas. 10 Abicin® Pihkalakka 30% – apu sieni-infektion hoitoon P ihkavoiteen käyttö ihon haavojen ja infektioiden hoidossa on vanhaa suomalaista ja varsinkin pohjois-suomalaista kansanlääkintää. Nyt kuusenpihkasta on kehitetty tasalaatuiset tuotteet, joissa kuusen pihka on valmistettu formuloiduksi salvaksi (Abilar ®Pihkasalva 10%) sekä lakaksi (Abicin® Pihkalakka 30%). Kun kuusen kylki vaurioituu alkaa haavakohta erittää pihkaa suojautuakseen taudinaiheuttajilta. Vuosien kuluessa kaarnavaurion kohtaan muodostuu kovettunutta runkopihkaa, joka käsityönä kerätään talteen. Kolarilais-espoolainen Repolar Oy jalostaa pihkan tuotteiksi, joita on saatavissa vain apteekeista, mutta potilaiden hoitoon myös sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kynsisieni eli kynsisilsa on kynnen sienitulehdus, josta kärsii noin joka kymmenes suomalainen. Infektoituneet kynnet ovat paksuuntuneet, sameat ja hankalasti hoidettavat. Kynsisieni voi toimia myös infektioporttina muille pieneliöille kuten bakteereille. Seurauksena voi olla ihonalaistulehdus tai pai- sekertymä. Myös jalkasilsa on yleinen vaiva jossa sieni-infektio on varvasvälissä ja jalkapohjassa. Abicin® Pihkalakka 30% on tieteellisesti tutkittu apteekkituote, joka on tarkoitettu kynsisienen, jalkasilsan ja bakteeriperäisen kynsivallintulehduksen paikallishoitoon. Pihkalakalla on voimakas sienten kasvua estävä vaikutus kaikkia Trichophyton lajin dermatofyyttejä vastaan. www.repolar.com Matkailu 4 • 2011 11 Härmän Kylpylä on pikkuusen paree paikka V arhain iltapäivällä Härmän Kylpylän vastaanotossa on vilkasta. Senioriryhmä miettii iltaohjelmaansa samalla, kun joukko teiniikäisiä tutkailee liikuntavälinevaraston tarjontaa. Nuoripari suuntaa kylpytakeissa kohti kylpyläosastoa ja ravintolasta kantautuva ruoan tuoksu vetää nälkäisiä vieraita puoleensa. Jotkut viihtyvät aulassa huvikseen ja seuraavat vierestä muiden kylpylävieraiden virtaa. Rento lomatunnelma tarttuu tulijaan heti ovella. Sisääntulon hulinasta huolimatta peremmällä rakennuksessa sijaitsevissa hotellihuoneissa on rauhallista. Kun esimerkiksi ravintola on rakennuksen toisessa päässä, eivät sen äänet kantaudu huoneisiin asti. Kylpylän mittava laajennus ja peruskorjaus valmistuivat vappuna. Myyntipäällikkö Pasi Vainio esittelee uudistettuja tiloja mielellään. Tutustumiskierros alkaa viihtyisästä tilausravintola Banketista, jossa ryhmät voivat järjestää omia tilaisuuksiaan. Näkymä allasalueelle tuo Bankettiin välimerellistä tunnelmaa, jota voidaan tehostaa merta ja myrskyä jäljittelevillä ääni- ja valoefekteillä. Tilaan mahtuu jopa 60 henkeä ja valittavana on kolme omaa menua ja lisäksi buffetvaihtoehto. Vainion mukaan rauhallinen ravintola on suosittu pitopaikka esimerkiksi sukujuhlille tai yritysten tilaisuuksille. Rantaelämää ympäri vuoden Laajennuksen myötä kylpyläosastolla on kokonaan uusi kuntouintiallas, lasten allas ja kylmä allas sekä kuuman kiven sauna. Lisäksi kylpylän tiloihin rakennettiin ainutlaatuinen Härmän Sunny Beach eli lasikabinetissa sijaitseva oikea hiekkaranta. Noin sadan neliön rannalle on tuotu 26 kuutiota pölyämätöntä hiekkaa. Se ei leviä muualle kylpylään, sillä tilaan saavutaan ja sieltä poistutaan automaattisesti toimivan pesukäytävän kautta. – Tämä on jotain sellaista, mitä muissa suomalaisissa kylpylöissä ei vielä ole, Vainio kertoo. Härmän Sunny Beachilla nautitaan ympäri vuoden 30 asteen helteestä. Lämmin hiekka tuntuu mukavalta niin aikuisten kuin lastenkin varpaissa. Vainio toteaa, että hiekkarannalla voi leppoisan oleilun lisäksi pitää vaikka vähän erilaisen kokouksen tai järjestää työhyvinvointipäivän ohjelmaa, esimerkiksi rantasambaa, rantalentopalloa tai frisbeegolfia. 12 Hemmottelua joka makuun Kylpylän puku-, pesu- ja saunatilat peruskorjattiin samoin kuin terapia-, keidas-, pore- ja vauva-altaat. Kuntouimareille tarkoitettu allas on pituudeltaan 25 metriä. Keidasaltaassa voi nautiskella hierovasta vesiputouksesta ja poreilevasta vedestä. Vainio iloitsee siitä, että laajennuksen myötä kylpylään saatiin yli kaksinkertainen määrä vettä entiseen verrattuna. Samalla koko kylpylän Wellnessosasto koki miellyttävän kasvojenkohotuksen. Hoitohuoneet päivitettiin ajanmukaisiksi ja hoitojen jälkeen asiakkaat voivat halutessaan jäädä lepäilemään rauhalliseen oleskelutilaan, joka on tuoksua ja ääniä myöten viimeistelty. Tilaa on jaettu verhoilla ja oleskeluhuoneeseen sijoitetut lepotuolit houkuttelevat puoleensa nauttimaan vaikkapa kupillisen vihreää teetä tai vain hiljentymään ja palautumaan hemmotteluhoidoista. Hämärä valaistus hellii silmiä ja kiire tuntuu varsin kaukaiselta asialta. Aktiviteetteja laidasta laitaan Härmän Kylpylän liikuntatarjonta on laaja. Alueella on yhdeksänreikäinen golf-rata ja Anssin Jussin Areenalla taas voi muun muassa pelata pallopelejä, jumpata, juosta 150 metriä pitkällä radalla, keilata tai harjoitella golf-lyöntejä. Hallissa järjestetään myös konsertteja pitkin vuotta. Tanssin ystävälle kylpylän ravintolassa on ohjelmaa kuutena iltana viikossa. Maanantain naistentanssit eli Mantamyrskyt tunnetaan myös muualla maakunnassa ja sinne saavutaan usein pidemmänkin matkan päästä. Taitopajassa taas askarrellaan. Käsillä tekemisen halu iskee helposti ohikulkijaankin, sillä tilassa on esillä paikan päällä valmistettuja kauniita töitä kuten värikkäitä helmikoruja, tyttömäisiä prinsessakruunuja, näyttäviä paperinarupalloja ja painettuja t-paitoja. Työt vaihtelevat aina kausittain. Jos aika loppuu kesken, voi myymälästä ostaa askartelupakkauksia mukaan kotiin vietäväksi. Seudun aktiviteetit eivät rajoitu kylpylän omiin tiloihin, sillä lähistöllä sijaitsee esimerkiksi Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto, PowerPark. Juhannuksena taas kylpylään vetää väkeä Kauhavalla järjestettävä perinteinen Lentäjien juhannus -tapahtuma. Härmässä kokouskin voi olla Pikkuusen Paree Viime syksynä Härmän kylpylässä lanseerattiin Pikkuusen Paree -kokouskonsepti. Samalla kokouspalvelut uudistuivat täysin ja nykyään kokouksen yhteyteen voi valita esimerkiksi Pikkuusen Paremman Kaffipaussin tai Pikkuusen Paremman Aamiaisen unohtamatta ravintolan kokousmenuja sekä illallisia. Myös kokoustilat ovat moderneja ja sopivat monenlaisiin tarpeisiin. – Meillä on todella monipuolinen valikoima nykytekniikalla varustettuja kokoustiloja. Anssin Jussin Areenassa voi järjestää peräti 1300 hengen seminaarin, Lakeussaliin mahtuu 250 henkeä kokoustamaan ja valittavina ovat myös 105 hengen auditorio, 50 ja 30 hengen kokoustilat sekä useita 16 hengen kokoustiloja ja pienempiä ryhmätyötiloja, luettelee myyntipäällikkö Pasi Vainio. Kokoukseen, koulutustilaisuuteen tai muuhun tapahtumaan voi liittää monenlaista oheisohjelmaa aina liikunnasta kädentaitoihin tai hemmotteluun. Yritysten ja yhteisöjen henkilökunnille on tarjolla myös ohjattuja liikuntatunteja. Lajeja ovat esimerkiksi fysiokimppa, joogavenyttelyt ja punttijumppa sekä kaikki uudet ranta- ja allasliikuntamahdollisuudet. Kesän Asuntomessut oli hyvä matkailukohde Asuntomessut Tampereen Vuoreksessa keräsi yleisöä sateisesta kesästä huolimatta. Asuntomessut esittelevät asumisratkaisuja, mutta ne toimivat mainiosti myös matkailukohteena. Tampereen asuntomessuilla 13.7. – 12.8. vieraili yhteensä 145 581 maksanutta kävijää. Päiväkohtainen kävijäennätys tehtiin lauantaina – 6 864 asumisesta kiinnostunutta. Kävijämäärä kasvoi edellisen vuoden 127 546 kävijästä. Vuoden 2013 Asuntomessualue nousee Hyvinkään Metsäkaltevan alueelle keskustan kupeeseen, luonnon keskelle. Vuonna 2014 Asuntomessut ovat Jyväskylässä. Loma-asuntomessut vuonna 2014 rakennetaan matkailukohteena nyt 100 -vuotiaalle Kalajoen merenrannalle. Matkailu 4 • 2011 13 Kalajoen hiekkasärkillä 100 vuotta Teksti ja kuva Aino Rimppi Kalajoen hiekkasärkät löydettiin 1800-luvun lopulla. Maisema ihastutti, aurinko ja merivesi kutsuivat kylpemään. Suomi oli saanut oman rivieransa. K alajoen rannoille perustettiin ensimmäinen liikeyritys 1920-luvulla. Kävijöiden rohkaisemana Kärjän kioski aloitti toimintansa rannalla. Se myi limonaatia ja nisua Tuomipakkain ja Herranpakkain välillä. Liikeyrityksen aloitettua toimintansa yhä enemmän ihmisiä saapui rannalle vastaanottamaan yötöntä yötä. Juhannuksenvietosta tuli tapa. Vuonna 1931 kuuluisa Hilman hotelli avasi ovensa Hiekkasärkillä. Vakiovieraaksi lukeutui jopa kirjailija Ilmari Kianto. Kiannolla kun oli sana hallussaan ja hän nimitti runoissaan hotellin omistajaa ”Pohjolan pontevaksi naiseksi”. Hilma nimittäin aina tarvittaessa heitti rauhanhäiritsijät itse ulos. Toisaalta Hilma sai hotellivieraansa hyvinkin viihtymään. Kunta kiinnostui rannasta Hiekkasärkkien matkailua ruvettiin kehittämään tosissaan 1960-luvulla. Kunnan oli vain ensin vuokrattava merenrantaalue jakokunnalta. Tuo alue suunnattiin ”palvelemaan matkailua, nostamaan Kalajoen mainetta ja tuomaan kuntaan hyvinvointia”. 14 Kohta vuokrasopimuksen jälkeen alueelle perustettiin leirintäalue, joka ylsi Suomen suosituimmaksi. Hilman hotellin naapuriin, Tuomipaikoille rakennettiin vähän myöhemmin Suomen Matkailijayhdistyksen ajanmukainen matkailumaja. Matkailumaja on nykyisin ravintola Dyyni. Viimein vuonna 1971 valmistui hotelli Rantakalla. Vähitellen rannalle ilmestyi myös muita yrityksiä ja erilaisia palveluja. Kalajoen avaa aluetta kehitetään edelleen. Nostalgiaa Kirjailija Kianto oli Kalajoen rantojen ensimmäinen kuuluisuus. Sittemmin heitä saapui lisää: Presidentti Urho Kekkonen vieraili Kalajoella useamman kerran. Erään kerran hän jopa saapui paikalle Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginin kanssa. Tuolloin elettiin vuotta 1966. Seurueen käyttämä rantasauna palvelee paikalla edelleen – tavallisia matkailijoita. Hiekkasärkkien 70-luvun nostalgiaa löytyy Veikko Huovisen romaanista ”Lampaansyöjät”. Samoin Hiekkasärkät ovat esillä romaanista tehdyssä, alueella kuvatussa elokuvassa. Tapani Kansa puolestaan on sanoittanut kappaleen ”Kalajoen hiekat”. Kalajoella juhlittiin nostalgisissa merkeissä, kun syksyllä 2012 järjestettiin seminaari lomakohteen korkean iän kunniaksi. Seminaarissa mm. toimitusjohtaja Tony Manninen esitelmöi aiheesta ”Merta, hiekkaa ja videopelejä”. Myös MTV3 -kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, sukujuuriltaan kalajokilainen, oli paikalla hänkin ja jutteli juhlayleisölle aiheesta ”Suomi matkakohteena; osumia ja ohareita”. Seminaarin päätteeksi lanseerattiin Kalajoen matkailun kotisuvut. www.hiekkasarkat100.fi Helsingin asemalta Venäjän viisumeita V enäjälle junassa matkustaminen helpottui, kun Helsingin päärautatieasemalla avattiin 13. elokuuta viisumipiste. Lähialuematkojen palvelupisteen valikoimaan kuuluvat monipuoliset Venäjän matkustuksen palvelut, kuten viisumit, hotellivaraukset, matkaliput ja liput kulttuuri- sekä urheilutapahtumiin. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen lisäksi viisumeita saa muun muassa Kiinaan ja Intiaan. Palvelua saa myös venäjänkielellä. VR kehittää junamatkustukseen liittyviä palveluja yhteistyössä kumppaniensa kanssa, sanoo matkustajaliikenteen toimitusjohtaja Antti Tiitola. Yhteistyö Lähialuematkojen kanssa on jatkunut 1990-luvun alusta. Uusi toimipiste Helsingin asemalla on hyvä parannus matkustajien palveluihin. Asiakas voi uudessa toimipisteessä hankkia koko matkapaketin yhdeltä luukulta, kertoo Lähialuematkojen toimitusjoh- taja Peter Holst. Meiltä voi hankkia niin Pietarin- tai TransSiperian matkan kuten kaikki tarvittavat matkaliput, viisumit ja majoituksen. Viisumin käsittelyaika on 7-8 arkipäivää. Pikaviisumin voi saada nopeammalla aikataululla. Helsingin ja Pietarin välinen junamatkustus on kasvanut merkittävästi. Allegro-junalla tehtiin heinäkuussa 500 000 matkaa. Tammi-heinäkuussa Allegron matkustajamäärä kasvoi 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Allegro-junien tarjoushinnoittelua kehitetään edelleen, ja edullisimmillaan Pietariin pääsee syksyllä 49 eurolla. Lähialuematkat on yksi suomen suurimmista Venäjään ja entisen Neuvostoliiton alueen viisumeihin ja matkoihin erikoistuneista matkatoimistoista. Vuonna 1991 perustetun yrityksen asiakkaisiin kuuluu liikematkailijoita ja ryhmä- sekä omatoimimatkailijoita. Helsingin päärautatieaseman viisumipiste palvelee asiakkaita maanantaista perjantaihin klo 8-18. www.vr150.fi Matkailu 4 • 2011 15 Designia ja vähän herkkujakin ”Monipuoliset vierailukohteet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuudet kaupunkilomaan, joka piristää ympäri vuoden. Yövy laadukkaissa hotelleissa, shoppaile pienissä putiikeissa ja kauppakeskuksissa ja nauti kauden herkut Helsinki Menu –ravintoloissa”. Tutustu Helsingin tarjontaan matkailun verkkosivuilla www.visithelsinki.fi Matkailu- ja kongressitoimisto, Pohjoisesplanadi 19, PL 28, 00099 Helsingin kaupunki, Puh. (0)9 3101 3300 matkailu_178x128_syksy2012.indd 1 17.9.2012 9:50:05 Helsingissä runsaasti koettavaa syyslomalla ja loppuvuonna Helsingin tapahtuma- ja elämysvalikoima on runsasta myös designpääkaupunkivuoden loppukaudella. K aupungin suosituimpien nähtävyyskohteiden joukosta paikkansa löytänyt Kampin hiljentymiskappeli kiinnostaa matkailijoita ja marraskuussa avautuvasta Hakaniemenrannan Kulttuurisaunasta odotetaan suosittua kohdetta. Sauna kaupungin keskustassa tarjoaa ulkomaalaisille matkailijoille mieleenpainuvan tavan kokea suomalaista saunomiskulttuuria ja kaupunkilaisille uuden virkistäytymispaikan. Kauppatorin ja Senaatintorin välissä sijaitsevat Torikorttelit ovat laajentaneet tarjontaansa vahvasti. Muotoilualan putiikkeja, ravintoloita ja monimuotoisia kaupunkitapahtumia 16 on tarjolla ympäri vuoden. Arkkitehtuurista kiinnostuneiden kannattaa puolestaan suunnata Helsingin yliopiston uuteen pääkirjastoon, Kaisa-taloon, joka on Suomen suurin yliopistokirjasto. Helsinkiin syntyy myös toisentyyppinen matkailijoita kiinnostava kohde, kun yhdysvaltalaisen ravintolaketjun Hard Rock Cafe ja oheistuotemyymälä avautuvat lokakuussa ydinkeskustaan, Stockmannin tavarataloa vastapäätä. Majoituspuolen uutuuksiin kuuluu Suomen ensimmäinen ”story-hotelli”, Scandic Paasi, jonka suunnittelussa on haettu innoitusta alueella aikoinaan vaikuttaneista persoonista ja kannattaa suunnata myös Suomenlinnan joulutapahtumaan 1.–2. joulukuuta sekä Seurasaaren joulupolulle 16. joulukuuta. Vuosi vaihtuu musiikin siivittämänä Senaatintorin perinteisessä Uuden vuoden vastaanotossa. Juhlakauden päättää eri puolilla kaupunkia nähtävä Lux Helsinki -valotapahtuma, joka toimii upeana starttina tulevalle vuodelle 4.–8. tammikuuta. www.visithelsinki.fi Kuva: Esko Jämsä tapahtumista. Uutta lupaa myös Radisson Blu Plaza Hotel, joka uudistaa tilojen lisäksi palvelumalliaan. Rautatieaseman vieressä sijaitseva Plaza tulee tarjoamaan asiakkaiden majoituselämykseen aiempaa enemmän räätälöintimahdollisuuksia Made by You -konseptilla. Uudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2013 tammi-helmikuussa. Syyslomalla Helsinkiin Ohittamaton syyslomakohde lasten kanssa on myös Linnanmäen huvipuiston kupeessa sijaitseva Merimaailma Sealife. Eläintenystävät viihtyvät myös Korkeasaaressa ja trooppista tunnelmaa tarjoavassa eläintalo Tropicariossa. Historiaa huokuva Suomenlinna kiehtoo ympäri vuoden. Lasten kanssa jo yksin merimatka linnoitukseen on elämys ja seikkailu saaren tunneleissa taskulamppujen valossa jää kaikille mieleen. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden teemakatu on Unioninkatu, jonka varrella järjestetään loppuvuoden aikana useita tapahtumia ja näyttelyitä. Juhlahetkiin kuuluu Tähtitieteen yleisökeskuksen avautuminen 24. lokakuuta Tähtitorninmäellä, Helsingin observatoriossa. Lähiseudulla lasten kanssa kannattaa katsastaa EMMAn BMW Art Cars -näyttely, joka on esillä 31. lokakuuta asti. Jännittävälle matkalle tulevaisuuteen pääsee 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttelyssä ja ilmastonmuutokseen puolestaan perehdytään Klima X -näyttelyssä, jotka molemmat jatkuvat Heurekassa tammikuun loppupuolelle asti. Kuva: Santeri Laamanen Joulukausi täynnä elämyksiä Helsingin joulukausi alkaa Aleksanterinkadun jouluvalojen sytyttämisellä 25. marraskuuta. Marraskuussa avautuu myös Rautatientorin suosittu Jääpuisto, jossa luistellaan ja viihdytään maaliskuulle saakka. Joulun alla lukuisat markkinat tarjoavat kotimaisia käsitöitä, koriste-esineitä, kauden herkkuja ja muita matkamuistoksi tai lahjaksi sopivia tuotteita. Senaatintorilla järjestettävien Tuomaan markkinoiden kojuista tehdään löytöjä 7.–22. joulukuuta. Tanssiteatteri Hurjaruuthin lumoava Talvisirkus Afrikka kuuluu juhlakauden ykkösmenojen joukkoon 8.11.–6.1. Kaapelitehtaalla. Perheen kanssa Matkailu 4 • 2011 17 EMMA – taiteenystävän keidas Espoossa E MMA - Espoon modernin taiteen museo on yksi Suomen merkittävimmistä taidemuseoista. Upea pysyvästi esillä oleva kokoelma sekä vaihtuvat kotimaiset ja kansainväliset näyttelyt oheisohjelmistoineen tarjoavat katsottavaa ja koettavaa koko perheelle. EMMAn talvinäyttelyssä keskeisenä teemana on valo. Katalonialaisen kuvanveistäjän Jaume Plensan suuret ihmishahmoiset veistokset ovat nähtävillä 14.11.2012-27.1.2013. EMMA sijaitsee arkkitehtonisesti merkittävässä entisessä kirjapainotalossa näyttelykeskus WeeGeellä. Saman katon alta löydät myös neljä muuta museota, museokaupan ja kahvila-ravintolan. Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la ja su 11-17. www.emma.museum. Puh 05 234 4170 05 234 4199 teatteriliput @kotka.fi 1.9.-31.10.2012 BMW ART CARS / 14.11.2012-27.1.2013 JAUME PLENSA / 14.11.2012-27.1.2013 MODERNI JULISTE 1890-1940 / Katso koko monipuolinen ohjelmisto: www.kotkanteatteri.fi 18 BMW AG TI, TO, PE 11-18, KE 11-20, LA, SU 11-17 AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA PUH. (09) 8165 7512 WWW.EMMA.MUSEUM KAMPISTA BUSSIT 106 JA 110 Gabriel, tule takaisin! Mika Waltarin rakastettu, sydämetön klassikokomedia. M ihin kaikkeen ihminen on valmis rakkauden tähden, entä rahan? Angelin sisarusten, Kristiinan ja Ulriikan, hillitty elämä pikkukaupungin paperikauppiaina järkkyy kun komea kapteeni Gabriel Lindström tulee ja hurmaa heidät molemmat. Sisarentytär Raili seuraa sivusta kun tätien elämätön elämä ja tukahdetut tunteet ja haaveet vaihtuvat unelmaan jossa rakkaus vie jalat alta ja järjen päästä - samantien perintörahat. Sisarukset ovat valmiita sokaistuneen rakkautensa vuoksi antautumaan ehdoitta ja tekemään hirveitäkin tekoja ja elämään valheessa - niin suloisessa! Gabriel, tule takaisin! näytelmän teemat ovat vahvasti tässä ajassamme – ahneus, yksinäisyys, narsismi ja rakkauden kaipuu. Nykypäivän Auervaarat höynäyttävät hyväuskoisia naisia ja häpeämättömin on voittaja. Terävä ja tarkkanäköisyydessään julma näytelmä on samalla myös täysiverinen komedia jonka myötä katsoja nauraa myös omalle itselleen. Upeat roolit takaavat nautinnollisen illan! Ohjaaja: Taneli Mäkelä, lavastaja: Jyrki Seppä. Rooleissa: Gabriel -Mikko Rantaniva, Ulriika - Sara Paavolainen, Kristiina – Anne Nielsen, Raili – Hanna Lekander. Esityksiä 13.12. saakka Kuvassa Angerin sisarukset Kristiina (Anne Nielsen) ja Ulrika (Sara Paavolainen). Kuvaaja Jenni Kaurila/Studio Nevian, kuvankäsittely Maarit Järvinen. Mika Waltari (1908-1979) on sivuuttamaton luku kotimaista kirjallisuushistoriaa. Hänen tuotantonsa määrä ja suosio hipovat kaikkia ennätyksiä. Läpimurtoteos oli Suuri Illusioni ja maailmanmaineeseen vei Sinuhe Egyptiläinen. Yhä suomalaiset katsovat Komisario Palmu – elokuvia ja näyttämöllä esitetään Waltarin lukuisia näytelmiä. Kirjailijan tyyli ulottuu vakavasta ja historiallisesta hilpeään ja satiiriseen, ironiseen realismiin sekä huumoriin ja romantiikkaan. Teatteri Vantaan näyttämöllä on nähty Waltarin näytelmistä komedia Rakas Lurjus. www.teatterivantaa.fi Ensi-ilta 5.10.2012 Mikko Rantaniva, Anne Nielsen, Sara Paavolainen ja Hanna Lekander Ohjaus: Taneli Mäkelä Gabriel tule takaisin näytelmän ohjaaja Taneli Mäkelä. Kuvaaja Janne Mikkilä. Varaukset: 09 836 1919, Tikkurilantie 44 | www.teatterivantaa.fi Matkailu 4 • 2011 19 Jouluviikot - uusi tapahtumakokonaisuus Rauman kaupunki, Rauman seurakunta ja Rauman City-kauppiaat ovat koonneet joulunalustapahtumia uudenlaiseksi, maakunnallista ja valtakunnallista mielenkiintoa herättäväksi Joulu tulee Vanhaan Raumaan – kokonaisuudeksi. Joulu tulee vanhaan J Raumaan ouluviikoilla, 7.–31.12.2012, raumalainen jouluperinne esittäytyy aivan omanlaisenaan muiden kaupunkien jouluperinteiden rinnalla tunnelmallisessa Vanhassa Raumassa. Maailmanperintökohteen omintakeinen miljöö, seurakunnan, kaupungin ja yhdistysten tilaisuudet, joulutorituotteineen ja tapahtumineen kutsuvat kiireisimmänkin joulun rauhoittavaan tunnelmaan. Raumalaisia joulunajan perinteitä Jouluviikkojen aikana vahvistetaan raumalaisia joulunajan perinteitä, tapahtumia ja rauhoitutaan yhdessä joulunajan sanomaan. Joulutori ja torikojujen salaperäiset luukut avautuvat 7.12. Lauantaina 15.12 Pyhän Ristin kirkossa lauletaan 500 minuuttia kauneimpia joululauluja. Rauman seurakunnan pappeja jalkautuu aattona kansan pariin kauppakeskukseen lukemaan jouluevankeliumin sanomaa seimen äärellä ja muistuttamaan hyvän elämänlaadun merkityksestä, hyvistä teoista ja läheisten huomioimisesta. Jouluviikot ovat myös yksi Rauman kaupungin 570-juhlavuoden päätapahtumista. Idea Jouluviikoista sai alkunsa viime joulukuussa, kun Ylen aamutv:ssä haastateltiin jouluevankeliumia Rauman Prismassa lukenutta raumalaista pappia Valtteri Virtaa. Tuolloin jouluevankeliumi-teemaan päätettiin liittää yhdeksi kokonaisuudeksi tyylillisesti sopivia, jo olemassa olevia jouluviikon ajan tapahtumia ja toimintoja, jotka joka tapauksessa järjestetään tai on järjestetty jo useampina vuosina. Kokonaisuuteen sopivat erinomaisesti muun muassa Raumalla viime jouluna käyttöön otetut uudet joulutorikojut ja jo useampana vuonna järjestetty Tonttujen yö. Seurakuntien järjestämät perinteiset kauneimmat joululaulut – tilaisuudet yms. valmiit ohjelmat tulivat luonnollisesti tärkeäksi osaksi jouluviikkoja. Uuden joulukonseptin markkinointi Uudet jouluiset tapahtumaviikot tavoittelevat tunnettuutta, vahvistavat kaupallisuutta ja esittelevät raumalaista joulua uudessa valossa myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Jouluviikkoja tuodaan monipuolisesti esille myös sosiaalisessa mediassa. Vanhaa Raumaa. Kuvaaja: Esko Jämsä. 20 www.rauma.fi Rauman historia ja perinteet kohtaavat Tallbo-ravintolassa Villa Tallbon pihapiiri Raumanmeren rannalla on luotu onnistuneiden juhlien ja erilaisten yritystilaisuuksien paikaksi. Kokonaisuuteen kuuluvat idyllinen pitsihuvila korkeatasoisine keittiöineen ja uusi, moderni juhlatalo. sin toimipiste on samaan pihapiiriin vasta valmistunut punainen juhlatalo. Se on suunniteltu erityisesti kokousja koulutustiloiksi sekä erilaisten perhejuhlien pitopaikaksi. Asiakaspaikkoja on 240. lounasravintola Wähä Tallbo. Arkisin avoinna olevassa ravintolassa on tarjolla lounas ja a la carte -lista. Asiakaspaikkoja on 130. Kaupunkiravintola vanhassa Raumassa Maila ja Erkki Sinervaara ova aikaisemmin pyörittäneet 13 vuotta lounasravintolaa Ulvilassa, jossa heidät valittiin vuonna 1986 vuoden yrittäjiksi. VuonnBlue - käädyt ja Maila Sinervaara valittiin Rauman Naisyrittäjäksi. Sinimailanen Oy:n perheyrityksessä vanhemmat asuvat ja toimivat Villa Tallboss. Wähä Tallbon toiminnasta Rauman keskustassa vastaavat tytär, poika ja miniä. Perheen ulkopuolisia työntekijöitä on 5-8. V Tunnustusta työlle Tallbo-raviantoloiden ainutlaatuisen illa Tallbon pihapiiri hakokonaisuuden kruunaa nyt Rauman kee vertaistaan. Vuonna sydämessä, vuonna 1996, hankittu 1901 rakennetun, kulttuurihistorialliseti merkittävän, entisen huvilan on Tallbo-ravintoloiden yrittäjäpariskunta Maila ja Erkki Sinervaara kunnostanut juhlien viettoon ja ryhmien ruokailuun. Huvilan kolmessa upeassa salissa ja isolla lasikuistilla on yhteensä 130 ravintolapaikkaa. Yläkerrassa on 2030 hengen kokoustila. Talon uusinta osaa on nykyaikainen keittiö, joka on tunnettu hyvästä ruoastaan. -Keittiömme on hyvin perinteinen. Tarjolla on selkeää suomalaista ruokaa, ryyditettynä ripauksessa klassista kettiötä, Laadukkaita ravintolapalveluja idyllisissä ja persoonallisissa Tallbossa. kuvailee talon rouva Maila Sinervaara. VarRavintola Villa Tallbo Ravintola Wähä Tallbo sinainen keittiömestaPetäjäksentie 178, 26100 RAUMA Vanhankirkonkatu 3, 26100 RAUMA ri on Erkki Sinervaap. 822 0733 p. 822 6610 ra, joka vaalii työssään vanhoja ravintolaperinteitä. Uusi juhlatalo yritys- ja perhetapahtumiin Villa Tallbo on Tallbo -ravintoloiden pääpaikka, jonka toiminta painottuu kesään, viikonloppuihin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Uu- Pitsihuvilan idyllisissä saleissa nautittu ruhtinaallisen monipuolinen noutopöytälounas on retken ehdoton kohokohta. Mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös iltaisin sop. mukaan. Kysy lisää maila.sinervaara@tallbo-ravintolat.com Viihtyisä ruokaravintola Wanhan Rauman sydämessä. Monipuolinen lounas ja À la carte. Myös iltaisin sop. mukaan. www.tallbo-ravintolat.com Matkailu 4 • 2011 21 Rauman Kaupunginteatterissa komediapitoinen syksy, keväällä kotimaisen draaman kantaesitys Rauman Kaupunginteatterin syyskaudella nähdään kaikkiaan kolme ensi-iltaa. Kauden avasi Tove Janssonin rakastettu lastenkirjallisuuden klassikko, Kuka lohduttaisi Nyytiä? Yli 3-vuotiaille suunnattu esitys sai ensi-iltansa jo 17.elokuuta ja vastaanotto on ollut loistava. Ujon Nyytin tarina on kertomus yksinäisyydestä, pelosta ja niiden voittamisesta. ”Yksin kukaan ei nauti edes näkinkengästään.”. M arie Jonesin menestysnäytelmä Kiviä taskussa rantautui myös Raumalla, kun Petteri Sallisen ohjaama tragikomedia sai ensi-iltansa 1.syyskuuta. Näytelmä on todellinen näyttelijöiden taidonnäyte, sillä Timo Julkunen ja Jerry Mikkelinen urakoivat yhteensä jopa 15 eri roolissa! Vauhdikas näytelmä on loistavan näyttelijätyön myötä todellinen teatterielämys, sillä roolihahmot vaihtuvat huimaa vauhtia. Kiviä taskussa haastaakin näyttelijöiden lisäksi myös katsojat, sillä sekuntiakaan ei kannata hukata. Syyskauden viimeisenä ensi-iltana, 18.lokakuuta, nähdään Raila Leppäkosken musiikkikomedia Iltatähti. Jopa 22 suosittua musiikkinumeroa 1930-80 –luvuilta sisältävän näytelmän pääosissa ovat Iltatähden vanhainkodin kolme iäkästä asukasta. He pakenevat uniin ja unelmiin - välillä spontaanisti, välillä lääkityksen avulla. Haaveissaan naiset ovat mitä ja keitä haluavat, heihin eivät yllä aika tai painovoima, eikä ihailijoita puutu. Näiden vanhojen rouvien todellisuudessa elämä todella on kabaree! Tammikuussa 2013 Rauman Kaupunginteatterissa nähdään kotimaisen draaman kantaesitys, kun ensi-iltansa saa Tapio Koivukarin ja Sakari Kirjavaisen Missä aallot murtuvat. Näytelmän maailma on tuttu Tapio Koivukarin samannimisestä tositapahtumiin perustuvasta romaanista. Luodetuulen maan vuonna 2010 aloittama saaristolaissaaga laajenee ja tarinan keskushenkilönä on Kuuskajaskarin Aaronin ja Fiinan poika Enok Havström (Ilkka Koivula), joka on joutunut potilaaksi Niuvanniemen mielisairaalaan. Entisenä pukseerin eli hinaajan lämmittäjänä hänet sijoitetaan sairaalan lämmittäjäksi. Rauman edustan Kylmässä Santkarissa sattunut tapaus on suistanut Enokin radalUjon Nyytin tarina koskettaa taan. ”Kun sopivasti tuulee, voi koko perhettä. Kuvassa Nyyti matalikoiden lomasta pur- (Ville Kiljunen), Tuittu (Raisa jehtia. Kun näkee, missä Sorri) ja Mymmeli (Ritva Loijas). Kuvaaja Harri Joensuu aallot murtuvat.” 22 Timo Julkunen ja Jerry Mikkelinen laittavat kaikki taitonsa peliin ja urakoivat yhteensä 15 eri roolissa Marie Jones menestysnäytelmässä Kiviä taskussa. Kuvaaja Harri Joensuu. “Näytelmä siitä, miltä meistä kerran tuntui.” RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI www.raumanteatteri.fi LIPUNMYYNTI Alfredinkatu 2 puh. (02) 8376 9900 ma-pe klo 10-17 Luodetuulen maan aloittama saaristolaissaaga laajenee. Tositapahtumiin perustuvan tarinan keskushenkilö on Kuuskajaskarin Aaronin ja Fiinan poika Enok Havström, jonka Rauman edustan Kylmässä Santkarissa sattunut tapaus on suistanut radaltaan. Sofia-sisko jatkaa ankaraa elämäänsä luodolla miehensä Jan Erikssonin kuoltua... Raumalla sijaitseva BEST WESTERN Hotel Kalliohovi on uudistunut. Rikkaan historian omaava hotellimiljöö sai vihdoin kauan kaipaamansa uudistuksen kun kaikki sen hotellihuoneet remontoitiin täysin. Nyt huoneista löytyy mm. isot taulu tv:t sekä ilmastointi. Remontin yhteydessä hotelli on muutettu täysin savuttomaksi. Matkailu 4 • 2011 23 Poleenin värikäs syksy Kulttuurikeskus Poleenin syksyn ohjelmisto on ihailtavan värikäs, moniääninen ja lähellä ihmistä. Ohjelmisto koostuu teatterista ja konserteista, joita tarjotaan monipuolisesti eri-ikäiselle yleisölle. Marraskuussa Poleenin salin valtaa mennyt aika kun Lahden Kaupunginteatterista tutuksi tullut The Beatles Story Band saapuu Pieksämäelle. Tunnetuista ammattimuusikoista ja –näyttelijöistä koostuvan ryhmän esiintyminen ei jätä ketään kylmäksi. The Beatles Story Band Poleenissa 9. marraskuuta. Tunteiden teatteria Poleenin Teatteri: * Kymmenen tikkua laudalla, 13.10. saakka * Hipsun tiuku, ensiaamu 17.11. * The Outsider, 4.-5.10. * Vain Bocelli puuttuu, 20.10. * Siunattu hulluus, 30.-31.10. * Kiviä taskussa, 21.11. LOPPUUNVARATTU The Outsider Laatuvierailut: Astu itse lavalle ja nauti! Joulukuussa lauluyhtye Viisi ja Kuopion kaupunginorkesteri yhdistävät voimansa joulukonsertin muodossa. Viiden nuoren naisen muodostama lauluyhtye Viisi esittää konsertissaan ensimmäistä kertaa yhdessä Atso Almilan johtaman Kuopion kaupunginorkesterin kanssa joululauluklassikoita. Kello löi jo Viisi –joulukonsertti 13. joulukuuta Poleenissa. 24 * Open Stage! 26.9. ja 28.11. KULTTUURIKESKUS POLEENI • Savontie 13, Pieksämäki • www.poleeni.fi • Poleenin Lippupalvelu p. 0400 855 614 Kuvassa vas. Linda Taskinen, Aino Mankonen, Mika Rask, Marjo Välimäki, Veera Vanninen ja Tuija Poutiainen. Kuva Hanna Vartio. Mustat kalat lupaa jännitystä ja romantiikkaa S avonlinnan Teatterin syksyn ensimmäinen ensiilta ja kantaesitys Mustat kalat on Olavinlinnaan sijoittuva romanttinen dekkari. Tapahtumat saavat alkunsa kun Liisa Rautasalo saapuu kauniiseen Savonlinnaan ja aloittaa kesätyönsä Olavinlinnan oppaana. Pian kesä saa tummia sävyjä, kun linnassa tapahtuu kummallisia onnettomuuksia ja murha. Aino Mankonen esittää tarinan sankaritarta, ”Miss Marplemaista” Liisaa ja kertoo näin roolistaan: ”Tämä on minulle ensimmäinen rooli jännitysnäytelmässä. Liisan pelko ja uhkarohkeus on tuonut arkeenkin lisää kylmiä väristyksiä ja jännitystä. On ollut hienoa luoda kokonainen ihminen kaikkine epäloogisuuksineen ja virheineen.”Mustat kalat on dramaturgi-ohjaaja Aila Lavasteen suurponnistus. ”Dekkarin tie näyttämölle on mielenkiintoinen haaste. Otteen täytyy pitää loppuun asti ja ennen kaikkea esitys on toivottavasti suurten tunteiden teatteria”. Kirjailija Eeva Tenhusen esikoisromaani Mustat kalat ilmestyi vuonna 1964. Hän on työskennellyt äidinkielen ja historian aineopettajana Kiteellä. Suomen Dekkariseura palkitsi hänet Hornanlinna-kunniakirjalla vuonna 2010. Tenhusen romaanista Kuolema savolaiseen tapaan tehtiin televisionäytelmä vuonna 1983. Tenhunen on sijoittanut Kuolema sukupuussa – dekkarin tapahtumat myös Savonlinnaan. Savonlinna Teatteri tekee uudenlaista yhteistyötä myös museoviraston kanssa. Näytäntökauden aikana museovirasto järjestää Mustat kalat –teemakierroksia Olavinlinnassa dekkarin autenttisille tapahtumapaikoille. Matkailu 4 • 2011 25 Kaarneet ruokkivat Jumalan omaa Liisa Kuningas yksityisnäyttelyssä P oikilon näyttely on Liisa Kuninkaan ensimmäinen yksityisnäyttely taidemuseossa. Yksityisten taiteilijoiden ikoninäyttelyt ovat taidemuseoissa vielä harvinaisia, sillä ikoneita ei vanhastaan ole ajateltu taideteoksiksi vaan ikkunoiksi tuonpuoleiseen. Ikoneilla on kuitenkin tekijänsä, joista Liisa Kuningas lukeutuu suomalaisen ikonitaiteen keskeisiin nimiin. Kuninkaan kädenjälki on omintakeinen koskettavuudessaan. Hän noudattaa taiteessaan ikonimaalarin keskeistä sääntöä, jonka mukaan sielunsa autuuden tähden ikonimaalari ei saa muuttaa kuvattavan ulkonäköä. Toisin sanoen ikonin piirteet pitää säilyttää. Tämän ohjeen mukaisesti Kuningas maalaa niitä ikoneita, joita hänet kulloinkin johdatetaan tekemään. Jokainen pyhä on mahdollista tunnistaa hänelle ominaisten piirteiden ansiosta. Kuninkaalla on laaja tuotanto perinteisiä ikoneita ja sen lisäksi hän noudattaa tätä samaa sääntöä maalatessaan raakalaudalle tai kankaalle. Vanha puu yhdistyy raakalaudalle maalatuissa ikoneissa pyhän elämään ja tunteisiin. Se paljastaa pyhästä jotakin hyvin haavoittuvaista ja inhimillistä rohkaisten samalla ikonin edessä olijaa elämään ihmisenä ja luottamaan Jumalaan. Profeetta Elia Tisbeläinen Profeetta Elia syntyi n. 900 eKr. Gileadissa Tisben kaupungissa. Hän on yksi merkittävimmistä ja arvostetuimmista profeetoista. Profeetan elämänvaiheista on kerrottu Vanhassa Testamentissa. Hän vastusti voimallisesti epäjumalien palvelemista ja sai usein hallitsijoiden, mm. kuningatar Iisebelin ja kuningas Ahabin vihat niskoilleen. Kuningas jopa yritti surmauttaa Elian. Tällöin Jumala käski profeettaa pakenemaan Keritin purolle, Jordanin itäpuolelle. Pakopaikassaan hän joi purosta vettä ja söi kaarneiden, eli korppien tuomaa ruokaa. teksti: Johanna Vuolasto, FT Kuva: Liisa Kuningas, Pyhä profeetta Elia 26 museot Hillitön farssi kansalaisrohkeudesta Dario Fo Näillä palkoilla ei makseta M aidon, leivän ja makkaran hinta nousee! Matkalippujen hinnat kohoavat! Sähkön hinta karkaa käsistä! Kaikki kallistuu, eikä kukaan tee mitään! Elinkustannusten jatkuvaan nousuun kyllästyneet naiset saavat tarpeekseen ja päättävät ottaa oikeuden omiin käsiinsä. He marssivat läheiseen supermarkettiin ja salakuljettavat maksamatta ruokaa ulos niin paljon kuin jaksavat kantaa. Kansalaisrohkeuden puuskassa tehdyt sankariteot yritetään viimeiseen saakka salata tietämättömiltä aviomiehiltä ja nuuskivalta virkavallalta. Tästä alkaa Dario Fon hulvaton, vauhtia, väärinkäsityksiä ja sattumia täynnä oleva keitos, joka puhuu suureen ääneen pienen ihmisen puolesta. Ensi-ilta17.10.2012 suurella näyttämöllä. Ohjaus Kimmo Kahra rooleissa Ritva Sorvali, Anna Vihanto, Jarkko Pajunen, Jari-Pekka Rautiainen ja Mikko Jurkka. www.lahdenkaupunginteatteri.fi Kuva: Tarmo Valmela Matkailu 4 • 2011 27 Forssan Vesihelmessä viihdytään V iihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen ja monipuolinen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa. Se on nautiskelijoiden kylpylä ja kuntoilijoiden uimahalli. Lasten suosikkeja ovat liukumäet, hyppytorni ja aaltoallas. Vanhemmat nauttivat porealtaista, hierovista suihkuista, kuntouintialtaasta ja terapia-altaan lämmöstä. Vesihelmestä on myös kaksi kuntosalia monipuolisine laitteineen ja ne ovat käytössä sisäänpääsyn hinnalla. Kokoustiloissa ja tilaussaunalla onnistuvat niin illan vietot ja juhlat, kuin kokoukset ja koulutuksetkin. Kahviosta löytyvät maistuvat eväät uinnin ja kuntoilun jälkeen, sekä ryhmille ruokailut tilauksesta. Tule viihtymään Vesihelmeen ja tutustumaan järkivihreään ja lapsiystävälliseen Forssan seutuun. Sukella iloiseen Forssan Vesihelmeen Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa, puh. (03) 4141 5640. 28 AVOINNA: ma, ke, pe 6-21 ti, to 10-21 la 10-18 su 12-18 EDULLISET HINNAT: Aikuiset 9e Lapset (4-14v.) 6e Perhelippu: 20e (2 aik.+1 lapsi seuraavat 5€/ lapsi) Punainen viiva Taas vedetään punainen viiva I lmari Kiannon Punaisessa Viivassa suomalainen yhteiskunta ottaa ensimmäiset askeleensa kohti demokratiaa, tasa-arvoa ja kansanvaltaa. Kiannon kuvaus äänioikeuden synnystä on suurta luonnonkuvausta ja vahvaa korpidraamaa, suomalaisen sivistyksen synkeää alkuhuminaa. Punaisessa Viivassa seurataan ensimmäisten eduskuntavaalien lähestymistä ja köyhän kansan agiteerausta Romppasen perheen kautta. Siihen punaiseen viivaan kiertyy lupaukset, uskon, toivon ja pettymyksen kokemukset. Topi ja Riikka sekä lapset ja russakat elävät Suomussalmen Korpiloukossa seuranaan nälkä, taudit, kurjuus ja kylmyys. Agitaattorit lupaavat muutosta ja herrainvallan loppua, kunhan vain jokainen töllin ukko ja akka vetää punaisen viivan oikeaan kohtaan äänestyslippuun. Ilmari Kianto on ollut loistava havainnoitsija ollakseen aikalainen. Kianto tuntee kansansa ja sen elämän, hän saa kuvattavansa elämään humoristisena ja riipaisevana vielä yli sadan vuoden jälkeenkin. Forssan Teatterin Punainen Viiva on näytelmä kansanvaltaisen Suomen synnystä, ihmisistä oman kohtalonsa kourissa, hetkistä jotka edelleen koskettavat. Vahva näytelmä kohtaloista! Tanja Thomsson ja Jukka Sippola. Kuva Risto Seppälä Forssan Teatterissa 2012–2013 Ilmari Kianto Juha Hurme PUNAINEN VIIVA Ensi-ilta 13.10.2012 Taas vedetään punainen viiva Ilmari Kiannon Punaisessa Viivassa suomalainen yhteiskunta ottaa ensimmäiset askeleensa kohti demokratiaa, tasa-arvoa ja kansanvaltaa. Kiannon kuvaus äänioikeuden synnystä on suurta luonnonkuvausta ja vahvaa korpidraamaa, suomalaisen sivistyksen synkeää alkuhuminaa. Forssan Teatterin Punainen Viiva on näytelmä kansanvaltaisen Suomen synnystä, ihmisistä oman kohtalonsa kourissa, hetkistä jotka edelleen koskettavat. Esityspäivät: Pe La Ke La Pe Ke La Su Pe La 19.10. 20.10. 24.10. 27.10. 2.11. 7.11. 10.11. 11.11. 16.11. 17.11. klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 14.00 klo 19.00 klo 19.00 Ke La Su Pe La Ke To Su Pe La 21.11. 24.11. 25.11. 30.11. 1.12. 5.12. 6.12. 9.12. 14.12. 15.12. klo 19.00 klo 19.00 klo 14.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 14.00 klo 14.00 klo 19.00 klo 19.00 Hinnat: aikuiset 15 €, lapset, eläkeläiset 12 €, yli 20 ryhmä 12 €, koko esitys 1490 €. Tiedustelut ja lippujen ennakkovaraukset: Iltaisin Rauha Kallio, puh. 040 569 6897 Lippuvaraukset myös: Q-Kirjakauppa, Sibeliuksenkatu 1, Forssa Voit myös varata lippusi helposti netissä: www.forssanteatteri.fi www.forssanteatteri.fi Matkailu 4 • 2011 29 Musiikkiteatteri Kapsäkin syksyssä ranskalaisteema Musiikkidraama Edith Piafista sekä 30-luvun tunnelmaa Seinen rannalta Susanna Haavisto tulkitsee tunteella sukulaissielunsa Edith Piafin rakastettuja kappaleita. M usiikkiteatteri Kapsäkki on monipuolinen kaupunkiteatteri Helsingin Vallilassa Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Kapsäkin ohjelmistoon kuuluu musiikkiteatteria, oopperaa, konsertteja ja klubeja kaiken ikäisille. Teatterin yhteydessä on myös tunnelmallinen ravintola Allotria, johon voi piipahtaa ennen esitystä tai jäädä nauttimaan illallisesta esityksen jälkeen. Ranskalaistunnelmaan pääsee tänä syksynä helposti ja nopeasti Kapsäkin Matka Pariisiin – Voyage à Paris -tapahtumassa 7.10. klo 14 alkaen. Iltapäivään kuuluu ranskalaista musiikkia laulaja Reetta Ristimäen ja pianisti Jukka Nykäsen esittämänä sekä pikkuballerinojen hurmaava esitys. Lisäksi kirjailija Anna Kortelainen kertoo uutuuskirjastaan 1930-luvun Pariisista. Tapahtumassa voi myös tutustua antikvariaatti Laterna Magican kirjatarjontaan ja nauttia ranskalaisesta sipulikeitosta ja laatuviinistä. Pariisin varpunen lennähtää Kapsäkkiin Kapsäkissä tullaan näkemään myös Susanna Haaviston käsikirjoittama, ohjaama ja visualisoima musiikkidraama Piaf – Pakko Saada laulaa. Esityksessä pienet naiset keskustelevat laulamisen pakosta, äänestä, rakkauden ja hyväksynnän sammumattomasta janosta. Rakastetut laulut kutovat esityksen koskettavaksi kokonaisuudeksi. Esitykset Kapsäkin Teatterisalissa 13.10. ja 19.10. klo 19. www.kapsakki.fi 30 monen maun musiikkiteatteri MATKA PARIISIIN Voyage à Paris su 7.10. klo 15 RANSKALAISSÄVELMIÄ JA TUNNELMIA SEINEN RANNALTA Kirjailija Anna Kortelainen, laulaja Reetta Ristimäki ja pianisti Jukka Nykänen sekä pikkuballerinojen esitys. Mukana antikvariaatti Laterna Magica. Ovet avataan 14.00 Liput: 28/24 € PIAF - pakko saada laulaa! la 13.10./pe 19.10. klo 19 Susanna Haaviston käsikirjoittama, visualisoima ja ohjaama musiikkidraama Edith Piafista. Esiintyjät: Susanna Haavisto, Merja Ikkelä, Esa Helasvuo ja Juha Tikka Liput: 28/24 € TEATTERITARJOUS RAVINTOLASSA Saman illan teatterisalin lipulla pääruoasta -20% MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI Hämeentie 68, Helsinki 09 260 0907 www.kapsakki.fi Luontoa - taidetta ja hyvää ruokaa – Meidän talomme on paikka, jossa saariston luonto ja moderni arkkitehtuuri kohtaavat. Tarjoamme kokoustilaa, mutta myös modernia taidetta ja hyvää ruokaa, toimitusjohtaja Pekka Kuru tiivistää. Hänen kokouspalveluja tarjoava yrityksensä Kustavin Kipinä Oy on mukana Kustavien matkailuyrittäjien yhteishankkeessa. Vajaa kaksi vuotta toiminut yritys tekee yhteistyötä paikallisten ravintoloiden ja keittiömestarien kanssa. Kokousvieraille toimitetaan tarjottavat joko paikan päältä talon omasta, hyvinvarustetusta keittiöstä taikka lähiseudun ravintoloista. Kipinässä järjestetään myös taitavien keittiömestareiden vetämiä ruoanlaittokursseja. Varsinaista yömajoitusta täällä ei tarjota, mutta sitä saadaan järjestettyä. Pekka Kurun mielestä avoin yhteistyö paikallisten yritysten kesken tuo lisäarvoa kaikille. – Pidän ahvenanmmaalaisten yritysten yhteistyötä hyvänä esimerkkinä siitä, mitä yhteen hiileen puhaltamalla saadaan aikaan. Pyrimme nyt samaan täällä täällä Kustavissa, yhteistyötä tekemällä me hyödymme siitä kaikki, Pekka Kuru kertoo. Aiemmin muun muassa henkilöstön kehittämisen parissa työskennellyt yrittäjä on halunnut luoda Kustavin Kipinästä paikan, jossa ihmiset voivat saada monipuolisia elämyksiä. Yhteinen ateria on tärkeässä roolissa, ja yritystenkin kehittämispäivät rakennetaan usein ruoanvalmistuksen ja ruuasta nauttimisen ympärille. Kokoustiloissa on myös vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä ja siellä on mahdollisuus järjestää konsertteja. – Työelämä muuttuu ja nyt tarvitaan uudenlaista yhteisöllisyyttä. Haluamme olla omalta osaltamme mukana luomassa uudenlaista kulttuuria työelämään. Mielestäni yhteisöllisyyden luomisessa yhteinen ateria on keskeinen rituaali, Kuru painottaa. Kustavin Kipinä tarjoaa asiakkailleen juuri heitä varten räätälöityjä ratkaisuja. Vieraat nauttivat paikallisten tuottajien saaristolaisruokaa ja tilauksesta Kipinä järjestää täällä kokoustaville myös vierailuja paikallisiin yrityksiin. Teos on Juhani Vuorisalmen. tutustu Kipinässä vaihtuviin näyttelyihimme Matkailu 4 • 2011 31 Tunteikasta valokuvaa, tuoretta maalaustaidetta ja kodin idylliä taidemuseoiden syksyssä Syyskauden päänäyttelyt vaasalaisissa Kuntsin modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa esittelevät monipuolisen kirjon valokuvaa, maalausta ja kuvitustaidetta, ja vievät suuriin metropoleihin ja niiden turvattomuuteen ja toisaalta kodin rauhaan. V alokuvataiteilija ja yhteiskuntatutkija Johanna Hackmanin (s. 1966) ainutlaatuiset ja tunteisiin vetoavat valokuvat esitellään Kuntsin modernin taiteen museoon kootussa näyttelyssä Näen sinut vierelläni. Näyttely on hänen taiteensa laajin Suomessa nähty kokonaisuus tähän mennessä. Hackman tarttuu rohkeasti meitä kaikkia koskettaviin asioihin, joita usein piilotetaan tai tukahdutetaan ja kuvaa yhteiskunnan heikkoja, vähemmistössä olevia tai syrjittyjä. Taiteilija tuo taidokkaasti esille yleismaailmallisia tunnetiloja, joskus asettumalla osaksi kuvaa itsekin. Kodittomuus yhteisenä teemana Kodittomuuden teemassa voi nähdä yhtymäkohtia myös syksyn muihin näyttelyihin Kuntsilla. Nuori kuvataiteilija Toni R. Toivonen (s. 1987) esittäytyy museon Café Simossa, joka toimii syksyn ajan omana näyttelytilanaan. Toivonen valmistui keväällä 2012 Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta ja kuvaa teoksissaan eri puolilla maailmaa asuvia syrjäytyneitä - heitä, joita ei haluta katsoa tai kuulla. Muun muassa kodittomuus toimii heijastuspintana onnellisuuden, vapauden ja syrjäytymisen teemoille. Kuntsin näyttelyt ovat esillä 27.1.2013 saakka. Rakastettu kuvittaja taidekodissa Johanna Hackamin teos sarjasta: Välissä. Tikanojan taidekodissa avautuu yleisölle ovi Martta Wendelinin kuvituksiin 29.9.2012-6.1.2013. Martta Wendelin (1893-1986) oli merkittävimpiä suomalaisia kuvittajia 1900-luvulla. Herkät ja herttaiset kuvat lapsuudesta, kodista ja perhepiiristä olivat suomalaisille tärkeitä läpi viime vuosisadan suurten tapahtumien. Tikanojan Martta Wendelin -näyttelyssä voi kohdata idylliset kodin kuvat ja nostalgiaa huokuvat, jälkipolvillekin tutut Kotiliesi-lehden kansikuvat samoin kuin suurten ikäluokkien käsissä kuluneiden aapisten kuvitukset. Tärkeä osa näyttelyä ovat satukirjojen kuvitukset ja nuortenkirjat ˆ myös lasten maailmaan kurkistetaan! Näyttelyssä on mukana kuvia Martta Wendelinin koko 60-vuotisen uran ajalta 1910-luvulta 1970-luvulle. Näyttely on tehty yhteistyössä Tuusulan taidemuseon kanssa, ja sen on kuratoinut näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja Tuusulan taidemuseosta. www.tikanojantaidekoti.fi Martta Wendelin 29.9.2012 - 6.1.2013 Martta Wendelin kansikuvitus K. Ruovalan teokseen Myrskytuuli. 32 Hovioikeudenpuistikko 4, Vaasa www.tikanojantaidekoti.fi Carl Axel Setterberg ja Uusi Vaasa Näyttely Vaasan taidehallissa 19.10.2012-13.1.2013 Tänä vuonna, 14. päivä elokuuta, on kulunut 200 vuotta arkkitehti Carl Axel Setterbergin syntymästä Bogstan pitäjässä Ruotsissa. Ennen muuttoaan Vaasaan Setterberg opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja toimi sen jälkeen muurarimestarina Gävlen kaupungissa ja lääninrakennusmestarina Gävleborgin läänissä. V aasaan Setterberg muutti tammikuussa 1853, muutama kuukausi 3. elokuuta 1852 tapahtuneen tuhoisan palon jälkeen. Uusi Vaasa, joka sai nimen Nikolainkaupunki Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) mukaan, rakennettiin Setterbergin asemakaavalle. Hän piirsi lisäksi useammat kaupungin julkiset rakennukset sekä koko joukon yksityisiä asuintaloja. Setterberg toi Vaasaan uusgoottilaisen tyylin, jota edustavat mm. hovioikeuden talo, kaupunginkirkko ja useat pienet yksityispalatsit. Virkamiesten, kauppiaiden ja käsityöläisten puurakennuksissa hän käytti sitä vastoin yksinkertaista myöhäisempiretyyliä. Lääninarkkitehtina hän laati piirustukset moneen julkiseen rakennukseen ympäri silloista Vaasan lääniä. Setterberg asettui asumaan Vaasaan pysyvästi ja toimi täällä sekä lääninarkkitehtina että kaupunginarkkitehtina. Hän kuoli Vaasassa 7. tammikuuta 1871. Setterbergin perintö on edelleen näkyvissä kaupungin kaavan rakenteessa, ja erityisesti edustavassa keskuspuistossa Hovioikeudenpuistikon ja Vaasanpuistikon välissä. Siinä julkiset rakennukset, kaupungintalo, kirkko ja koulu (entinen raatihuone) on sijoitettu vapaasti puistomaiseen ympäristöön ja antavat Vaasan keskustalle arvokkaan historiallisen ilmeen. Pohjanmaan museo järjestää näyttelyn Vaasan taidehallissa yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Elokuun 16. on myös kulunut 150 vuotta kaupunginoikeuksien siirtämisestä palaneesta Vaasan kaupungista juuri rakennettuun Nikolainkaupunkiin. Taidehallin näyttelyssä esitetään siten myös arkkitehteja, jotka ovat toimineet Vaasassa Setterbergin jälkeen. Näyttelyn yhteydessä järjestetään pedagogista ohjelmaa nuoremmille ja vanhemmille koululaisille. Ohjattu toiminta tähtää oman kaupungin historiantuntemuksen vahvistamiseen ja haluaa luoda oppilaille työkaluja rakennetun ympäristön laatutekijöiden näkemiseen ja arvostamiseen. Katarina Andersson POHJANMAAN MUSEO Nikolaintori kaupungin keskustassa, sellaisena kuin C. A. Setterberg oli sen vuoden 1855 kaavassaan hahmotellut. Akvarelli A. T. Gellerstedt. Museokatu 3 Vaasa 06 325 3800 museo.vaasa.fi ti, to, pe, la, su 12–17 ke 12–20 Oskari Paatela: Pojat veneessä Matkailu 4 • 2011 33 Pellon hiihtomaine muistetaan vieläkin Teksti Aino Rimppi, kuvat Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy Joulupukin voi nähdä jo Pellossa! Pellosta löytyy myös kesyttämätön Tornionjoki ja tietysti Ruotsinrajan rikkaus. Silti hinnat ovat varsin kohtuulliset – yöpyminen ei maksa maltaita. P ello sijaitsee vilkkaiden kulkuväylien risteyksessä, joten siellä on helppo viivähtää – vaikka matkalla tuntureille, Norjaan tai Ruotsin puolelle. Juna on erinomainen matkustustapa pohjoiseen, Kolariin saakka, sesonkiaikana jopa kolmasti päivässä. Pohjoista kohti vievä E8-tie vie Tromssaan saakka. Vanha väylänvarrentie eroaa Pellon jälkeen ja myötäilee jokea matkalla Pellosta Kolariin. Pellon tunnetuin pysähdyspaikka lienee Vihreä Pysäkki, jossa ohimatkalla olevat turistibussit tapaavat poiketa. Vihreällä pysäkillä matkailijaa tervehtii uskomaton määrää lappilaisia tuotteita. Jos jokin tuliainen ei tarttunut mukaan Lapissa, paluumatkalla se vielä voi löytyä Vihreältä pysäkiltä. Paikalla on myös matkailuinfo, jossa pohjoisen matkailija voi tarkentaa oikean menosuunnan ja kysellä pohjoisen nähtävyyksistä. Varma talviurheilupaikka Vaaramaisemat alkavat Pellosta. Luonto on muutoinkin moninaista – ja puhdasta. Miekojärvi on Pellon suurin järvi, ja se elää talvellakin: kalastuksesta kiinnostuneet voivat lähteä järvelle moottorikelkalla valmista reittiä onnea kokemaan. Kelkkareitit vievät kaikkiin ilmansuuntiin, niin kuin maantietkin. Pello tunnetaan talviurheilupitäjänä. Maine kuuluu entiselle hiihtäjäsuuruudelle, Eero Mäntyrannalle. Maineesta on myös pidetty kiinni, sillä talvella Pellossa löytyy hoidettuja latuja noin 200 kilometriä. Osa laduista on valaistuja. Myös jokivarressa on valmiit ladut, joita pitää yllä Jokivartisten Kyläseura ry. 34 Ritavaaran talviurheilukeskus on oma lukunsa. Sijainnista johtuen lumi jää maahan aikaisin – kesällä laaksossa on lämpöisempää ja talvella kylmempää kuin muualla ympäristössä. Taitoja pääsee näin mittelemään jo marraskuun alkupuolelta. Ritavaarassa on laskettelukeskus, jossa on vuokran suksia ja lasketteluvarusteita. Ruotsin puolella, 25 kilometriä etelään, sijaitsee Svansteinin hiihto- ja laskettelukeskus ja alueen pisin rinne – 2200 metriä! Päiväreissun päässä Pellosta! Pellolaiset pitävät mieluusti kiinni perinteistään. Niinpä Tornionjoen ylittävällä sillallakin on merkityksensä paikkakunnan historiassa – Rauhan silta, kolmen kilometrin päässä keskustasta, on kauan taannut mutkattoman ylityksen Ruotsin puolelle. www.travelpello.fi Kansainvälisiä festivaalivieraita ja lehtimiehiä F estivaali on vuosien varrella kerännyt suuren joukon kansainvälistä festivaaliyleisöä. Sinfonia Lahden 9.9. päättynyt, oskerterin ylikapellimestari Okko Kamun johtamana 13.kansainvälinen Sibelius-festivaali ylsi yleisötavoitteeseensa. Fesivaalin kolmeen oskerterikonserttiin kahteen kamarimusiikkikonserttiin ja johdatus konserttiin -tilaisuuksiin osallistuin noin 3300 henkilöä. Festivaalin alla arvovaltainen amerikkalaisjulkaisu The Wall Street Journal haastatteli Kamua orkesteriin ja festivaaliin liittyen, ja elokuun lopussa Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter listasi festivaalin yhdeksi loppukesän seitsemästä kiinnostavasta kulttuuritapahtumasta ympäri maailman. Sibelius-festivaali 2013 Sinfonia Lahden 14. kansainvälinen Sibelius-festivaali järjestetään Okko Kamun johdolla 5.–8.9.2013. Irtolippujen myynti käynnistyy 7.1.2013, ryhmä- ja ennakkovarauksia otetaan vastaan jo syksyllä 2012. www.sinfonialahti.fi Kuvassa ylikapellimestari Okko Kamu. Kuva Markus Henttonen Matkailu 4 • 2011 35 Kulttuuria ja lähiruokaa saman katon alla K iuruveden kulttuuritalo on koko kaupungin yhteinen olohuone. Kulttuuritalo on valmistunut marraskuussa 2008 ja avajaisia vietettiin tammikuussa 2009. Talon toiminnot rikastuttavat ihmisten elämää tarjoamalla monipuolista ja laadukasta kulttuuria. Kulttuuritalosta löytyy moniin eri tilaisuuksiin soveltuva Kiurusali, kaksi näyttelytilaa, kirjasto, kahvila-ravintola Iltalypsy sekä kokous- ja atk-tilat. Kiurusali tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia nauttia kulttuurista. Sen toteutuksessa on huomioitu kulttuurin eri muodot ja esitystavat. Salissa on 316 paikkaa musiikki-, teatteri-, elokuva- yms. esityskäyttöön. Paikkalukuun sisältyy neljä invapaikkaa, joita tarvittaessa voidaan lisätä. Salin nouseva katsomo on 261 neliömetriä ja permantotasolla oleva näyttämö 153 neliömetriä. Salia voi vuokrata myös kokous- ja koulutustiloiksi. Viihtyisässä kahvila-ravintola Iltalypsyssä tarjoillaan päivittäin käsintehtyä kotiruokaa, kahvilassa on herkulliset talon nimikkoleivokset ja pullan tuoksu. Ravintolassa suositaan paikallisia tuotteita erityisesti järvikaloja, lihaa, juustoja, luonnonyrttejä, marjatuotteita ja metsäsieniä. Kahvilassa on myös paikallisten elintarvikkeiden myyntipiste. Iltalypsy on avoinna arkisin ja tilaisuuksien aikana sekä tilauksesta. Yritykselle on myönnetty Maakuntien Parhaat laatumerkki vuonna 2010. Lisätietoja ja ohjelmistotiedot http://kulttuuritalo. kiuruvesi.fi ja www.iltalypsy.com Kiuruveden kulttuuritalo on viihtyisä paikka tapahtuman järjestämiseen Koe Saimaan vuodenajat! Nauti mökkielämän parhaista puolista ilman huolta mökin ylläpidosta. Hanki täydellisesti varusteltu 1/4-lomaosake Rantasalmelta, Savonlinnan läheltä! Kakkoskoti on käytössäsi yhteensä 13 viikkoa vuodessa ympäri vuoden! Iltalypsyn herkullinen karjakonleivos www.hoviholiday.fi 36 Esim. 50 m2 vapaa-ajan koti: Tupakeittiö, 2 mh, saunaosasto ja parvi (10 m2) sekä erillinen rantasauna Vh. 1/4-osuus 34.500 € + hoitovastike 60 €/kk (sisältää kaikki kulut) Ota yhteyttä! tiina.kukkonen@hoviholiday.fi Puhelin 050 339 6679 Valmiita tuotteita jälleenmyyjille idyllisellä Saimaalla Kiehtova paikallishistoria, viehättävät puutarhat, herkullinen lähiruoka ja idyllinen järviluonto ovat suomalaisessa matkailussa valitettavan vähän tuotteistettuja valttikortteja. Rantasalmella Savonlinnan naapurissa näiden nyt aallonharjalla olevia asioiden tuotteistamiseen on paneuduttu viime vuodet toden teolla. Ensikokemukset näiden teemojen ympärille rakennetuista ryhmäretkistä ovat olleet todella positiivisia. Nyt yli 30 erilaisen matkailuyrittäjän verkosto Rantasalmen Matkailu etsii jälleenmyyjiä myymään mm. tuottamiaan kartano- ja puutarhakierroksia sekä retkiluistelun, lähiruuan ja Saimaan saaristoluonnon ympärille kehitettyjä 1-3 päivän mittaisia hemmottelupaketteja. Matkoihin voidaan yhdistää ainutlaatuisten lähikohteiden lisäksi myös vierailut esim Savonlinnan, Punkaharjun ja Mikkelin vetovoimaisimpiin matkailukohteisiin. Majoitusvaihtoehtoina mm. tyylikkäät lomahuoneistot, maalaishotellit sekä erityyppiset mökit. Miltäpä kuulostaisi esimerkiksi retkiluistelu tai potkukelkkailu talvisella Saimaalla, pitkin hoidettua jääreittiä, joka kiertelee saariston sokkeloissa Linnansaaren kansallispuiston upeissa maisemissa. Sen jälkeen maittava ateria keskiaikaiseen tyyliin sisustetussa maalaisravintolassa, ja lopuksi iltasauna savolaisessa ”saunamualimassa” hämyisine saunoineen ja lämpimine paljuineen. www.rantasalmitravel.com/ryhmät Matkailu 4 • 2011 37 Lähde makumatkalle Lappeenrantaan Isommalla tai pienemmällä porukalla Tervetuloa lumoutumaan! Wanhan Makasiini tunnelmallinen Viinikabinetti sopii kymmenelle. 38 Lähde teatteriin, kokoukseen, koulutukseen tai ihan vaan makumatkalle! Tervetuloa Lappeenrantaan! Maukkaita Makuja Makasiinilla! Lähde kokemaan herkullisia makuja Lappeenrannan Satamaan, historialliseen makasiinirakennukseen. Meillä onnistuvat ruokailut isommallekin ryhmälle. Pyydä tarjous ryhmällesi p. 010 666 8612/Jani Kaikkiin 30.11.2012 mennessä tehtyihin yli 15hengen ryhmävarauksiin, alennus listahinnoista -15%. (Mainitse varauken yhteydessä Matka2012) Lumoudu Lumussa! Tule nauttimaan skandinaavisia makuja paikallisista raaka-aineista. Keskustan ytimessä, teatterin naapurissa. Muista pikkujoulut! Kysy räätälöityjä paketteja p. 010 666 8612/ Jani _______________________________________ Tykkää meistä facebookissa! &'"(%"!)"%* Y ksi mainio syy lähteä Lappeenrantaan, on ruoka. Kaupunki on parin viimevuoden aikana saanut sekä omaksi ilokseen, että vierailijoiden iloksi parikin uutta ravintolaa, jotka tarjoavat erinomaisia makunautintoja. Ravintola <Leipäteksti>Wanha Makasiini satamassa, yli 100-vuotiaassa punatiilisessä makasiinirakennuksessa, tarjoaa mahtavia pihvejä, tuoretta kalaa sekä ehdottomasti kaupungin parhaat pitsat. Kaksi salia ja kaksi kabinettia tarjoavat tilat niin isommallekin porukalle, kuin pienemmille ryhmille. Makasiinilla onnistuu myös kokoukset ja koulutuset, sekä perhejuhlat. Scandinavian Kitchen Lumu aivan keskustan ytimessa, teatterin naapurissa, tarjoilee upeita skandinaavisia makuja, hyödyntäen mahdollisimma paljon paikallisia raaka-aineita. Lumun erikoisuus on Lumukset, pienet skandinaaviset tapakaset. Syksyllä molemmat ravintolat tekevät yhteistyö teatterin kanssa, tarjoten makumatkan saaristoon Myrskyluodon Maijan matkassa. Käy tutustumassa www.ravintolawanhamakasiini.fi tai www.lumu.fi +(%),-)%%.-+"% /'!(%% !"#$%&'(()* !""##$$% !"#$"%"$&'()*'+,-..'/"001123"2$"*'0&45'.-.6)))'7)8. Wanha MAKASIINI s bw j o u p m b ! ! s f t ub v s b o u ! ! Herkullisen ruoan perheravintola tunnelmallisessa makasiinirakennuksessa Lappeenrannan satamassa. Satamatie 4, 53900 Lappeenranta, puh. 010-666 8611 www.ravintolawanhamakasiini.fi Myrskyluodon Maija – suuri suomalainen musikaali Lappeenrannassa Alunperin laulunäytelmäksi kirjoitettu teos on kasvanut Lappeenrannan työryhmän käsissä suureksi suomalaiseksi musiikkidraamaksi, joka täyttää täysverisen musikaalin mitat. M yrskyluodon Maija on Lappeenrannan kaupunginteatterin yhteen hitsautuneen ensemblen taidonnäyte, jota on pohjustettu viimeiset neljä vuotta. Hankkeen toisena ohjaajana on aistillisen teatterikerronnan mestari Ilari Nummi, joka on saatu pitkästä aikaa houkuteltua ohjaajanpallille laitosteatteriin. Toisena ohjaajana on teatterin oma teatterijohtaja Jari Juutinen, jolle musikaali on uusi aluevaltaus. Musiikin sovituksesta vastaa kapellimestari Jani Pola. Hän johtaa loistavaa 9 hengen orkesteria, jota täydentää Lappeenrannan musiikkiopiston lahjakkaista aikuisopiskelijoista koostuva 10 hengen kuoro. Pääosassa Maijana nähdään teatterin oma näyttelijä Liisa Sofia Pöntinen. Jannen roolissa vierailee karismaattinen Antti Jaakola. Keskeiseen kertojan rooliin on saatu houkuteltua Kotkan kaupunginteatterista Irja Korhonen, joka oli aikoinaan Maija Tampereen työväen teatterin kantaesityksessä 1992. Vakituisen ensemblen rinnalle on Maijaan saatu mukaan huippuammattilaisten joukko: kapellimestari Jani Polan lisäksi äänisuunnittelija Hannu Hauta-Aho sekä koreografi Kira Riikonen. Myrskyluodon tekijäjoukkoa on täydennetty luomalla kunnianhimoinen yhteistyö Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Mukana on iso joukko nuoria laulajia, soittajia ja näyttelijöitä. Lappeenrannan teatterin tulevaisuuden tekijät saavat ensikosketuksensa teatterin tekemiseen ammattilaisten rinnalla ja tukemana. ENSI-ILTA 13.10. KLO 19 JUKOLA-SALISSA Musiikki: Matti Puurtinen Kuva harjoituksista. Kuvaaja Ilari Nummi LIPUNMYYNTI puh. 05 616 2290 ti-la 11-17 www.lappeenrannanteatteri.fi Liput: 32/30/30/29/20€ Matkailu 4 • 2011 39 Heinolan KaupunkiSydän ry:n toiminnanjohtaja Pekka Rusila Suomen Joulupuukaupungin valovoima kasvaa! Heinola julistautui 14.11.2011 Suomen joulupuukaupungiksi. Tavoitteena oli tämän vuoden loppuun mennessä valaista vähintään 100 joulupuuta. Ensimmäiset Suomen joulupuukaupungin valot sytytti 3.12.2011 klo 17 nykyinen presidentti, silloinen presidenttiehdokas Sauli Niinistö. Joulupuukaupungin emokuusi on Rantapuistossa oleva, Suomen pisin Albertan valkokuusi, joka on ollut valaistuna jo yli kaksikymmentä vuotta. Heinolalla on pitkät perinteet joulupuiden valaisemisessa. Loppuvuoden suunnitelmiin kuuluu yli 20 joulupuun valaiseminen, jolloin 100 joulupuun virstanpylväs ylitetään. Sisääntuloteiden yläpuolelle asennetaan valaistut ”Tervetuloa Joulupuukaupunkiin”-kyltit. Myös moottoritien varteen on tulossa muutama valaistu joulupuu, jos viranomaiset sallivat. Lasten, joulupuuteemalla piirtämiä joulukortteja ja postimerkkiä on saatavana torivalvojilta ja Luontaishoitola Illuusiasta, Kauppakatu 5. Joulupuukaupunki- teemaa on tarkoitus jatkossa laajentaa ja syventää. Teemaa pidetään esillä koko vuoden synnyttämällä teemaan liittyviä tapahtumia, yrityksiä, tuotteita jne. Korttelitori-sivustoille luodaan Joulupuukaupungille omat sivut. Joulukuun ensimmäisenä päivänä kaupunginjohtajamme Tita Rinnevaara sytyttää valot yli sataan joulupuuhun ja esittää torilla ensimmäisen joulutervehdyksensä heinolalaisille. Joulupuukaupunki-projektissa ovat munakana: kaupunki, yritykset, yhdistykset, taloyhtiöt ja yksityiset omakotitalojen omistajat. Tämä hanke on ollut suuri yhteistyön näyte. On tuotu kaupunkiin valoa ja uskoa huomiseen, yhteistyön voimaan . Heinolan radan ja rautatiesillan 80v. juhlavuoden kunniaksi joulupuukaupunki valaisee myös rautatiesillan juhlavalaistukseensa. Seuraavan jouluna on vesitornin vuoro saada juhlavalaistuksensa. Tulevan joulun ajan Heinola on valon kaupunki, joulukaupunki. Täältä löytyy pikkukaupungin aitoa joulutunnelmaa, jouluisia tapahtumia, joulumusiikkia ja kaupoista ihania joululahjoja. Jos nyt pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään ja kokemaan miten sähköä syntyy! Avoinna joka päivä klo 10-20. Olkiluodon Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi Vierastoimintaa Länsirannikolla A .Ahlström Osakeyhtiön Noormarkun ja Kauttuan Klubeilla voi viettää yritys- ja perhejuhlia, pitää kokouksia, majoittua viihtyisissä ja romanttisissa huoneissa sekä nauttia länsisuomalaisista upeista ruukkimiljöistä sekä vieraanvaraisuudesta. Palkittujen keittiömestareiden toiminta perustuu vanhaan ahlströmiläiseen maalaiskartanokeittiöön, jonka raaka-aineina käytetään lähiruokaa eli yhtiön metsistä tulevaa riistaa, sieniä ja marjoja sekä lähialueiden kalaa, rapuja ja pientoimittajien tuotteita. Ruukkialueiden kierroksilla voi tutustua kulttuuriin ja teollisuushistoriaan. Yhteistyö arkkitehti Alvar Aallon kanssa näkyy sekä Noormarkun että Kauttuan ruukkialueiden kuuluisissa rakennuksissa, kuten Villa Maireassa ja Terassitalossa. Noormarkun Klubi Vuonna 1806 perustetussa Noormarkun ruukissa ovat A. Ahlström Osakeyhtiön sekä omistajasuvun juuret. Noormarkun Klubi avattiin vuonna 1924 ruukin virkailijoiden kokoontumistilaksi. Nykyään Klubi palvelee sekä yritys- että yksityisasiakkaita. Arkipäivisin on tarjolla lounas noutopöydästä ja kesällä ja syksyllä voi Klubin kiireettömään hetkeen poiketa nauttimaan myös maalaiskartanon sunnuntailounaan. Klubilla sekä sen läheisessä kokous- ja juhlatalo Villa Ettissä on runsaasti kauniita ja tyylikkäitä kokous- ja juhlatiloja. Kokoustilojemme erikoisuus on wieniläistyyppinen kokouskahvila Café Strömfors. Klubin edustussaunasta löytyy savusauna ja kylpytynnyri sekä Liiteri ja Kultalan saunat. Ohjelmatarjontana ovat mm. opastetut kulttuurikierrokset Ahlström Voyage -näyttelyyn ja Villa Maireaan sekä ruukkialueelle patikointi-, melonta- ja resiinaretket, sekä ohjatut liikuntatuokiot, kuten esim. zumba ja kahvakuula. Kauttuan Klubi Euran Kauttualla sijaitseva kartanoravintola ja –hotelli Kauttuan Klubi on rakennettu v. 1802. Kartano palveli vuoteen 1916 asti Ahlströmin perheen asuntona. Nykyisin Klubi tarjoaa hotelli- ja ravintolapalveluita yrityksille ja yksityisille asiakkaille. Toimintaperiaate on pitkälti samanlainen kuin Noormarkussa. Klubilla on paljon erilaisia tiloja, mikä mahdollistaa talon moninaisen käytön. Majoittumaan pääsee mm. Alvar Aallon suunnittelemaan kuuluisaan Terassitaloon. Oheisohjelmaa Kauttualla ovat opastetut kierrokset, tutustumiskäynnit Kauttuan Tehtaitten museoon ja ohjatut liikuntatuokiot, kuten esimerkiksi Zumba ja kahvakuula. www.facebook.com/A.Ahlstrom.Vierastoiminta Perhejuhlat, yritystilaisuudet, majoitus- ja ravintolapalvelut Arkkitehtuuria, taidetta ja elämää Noormarkun ja Kauttuan ruukeissa Koe ruukin tunnelma A Kauttuan ja Noormarkun ruukkialueen mahtavat entisajan rakennukset luovat elämykselliset puitteet ikimuistoisiin hetkiin. Ahlströmin ruukkien opastetut kulttuurikierrokset tarjoavat ryhmämatkalaisille unohtumattoman kulttuurielämyksen ainutlaatuisessa ympäristössä. Jokainen tilaisuus ja vierailu höystetään osaavan henkilökunnan, keittiömestariemme ammattitaidolla ja Ahlströmin taianomaisia makunautintoja tarjoavan maalaiskeittiön antimilla. Kysy lisää! Yksittäiselle matkaajalle Noormarkun ja Kauttuan Klubit tarjoavat miellyttävät ja rauhalliset majoituspalvelut aamiaisineen. Klubeilla tarjolla myös arkilounas (ma-pe). A. Ahlström Osakeyhtiö - Vierastoiminta Laviantie 14, NOORMARKKU, puh. 050 518 3677 Ruukinpuisto/Sepäntie 3, KAUTTUA, puh. 050 518 3680 vierastoiminta@a-ahlstrom.fi | www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi Matkailu 4 • 2011 41 Karjalasta kajahtaa!! Imatran Matkailyhdistys ry. Kesä meni kesää ootellessa ja syksy näyttää jatkavan sammaa tahtia! Vanhoja juttuja. Syyspäivän tasauksen aikaan näkyvät revontulet ennustivat pakkasia. Keski-Suomessa sanottiin, että palokärjen huuto syyspäivänseisauksen ja kevätpäivänseisauksen välillä tiesi hyviä ilmoja. Kuunnellaan ja katsellaan syksyä ja sytytellään kynttilöitä sisällä. Katsaus syksyn tulevasta toiminasta: Konserttimatka Helsingin Musiikkitaloon 13. - 14.10. Music of the Kings -konsertti lauantaina 13.10. klo 18.00. The Great Helsinki Swing Big Band musisoi Antti Rissasen johdolla Matkalle lähdetään lauantaina 13.10. Imatran Kyytibussilla Keskusasemalta klo 8.00 ja Olavinkadulta klo 8.05. Ohjelmassa klo 12.00 tutustuminen Eduskuntataloon, kansanedustaja Jukka Kärnän vieraana. Juomme kahvit Eduskuntatalon kahviossa. Noin klo 14.00 mahdollisuus ruokailuun omalla kustannuksella Ravintola Kaisaniemen buffet-pöydässä, hinta 25 e. Ravintolan isäntä on lupautunut kertomaan talon historiaa. Majoittuminen (klo 14 alkaen) Scandic Hotelli Simonkenttään kahden hengen huoneisiin. Hotelli on aivan ydinkeskustassa lähellä Musiikkitaloa. Sunnuntaina 14.10. klo 11.00 tutustuminen Helene Schjerfbeckin näyttelyyn Ateneumissa. Klo 13.00 bussi lähtee kohti Imatraa. Matkalla pysähdys Pukaron Paronissa, jossa mahdollisuus ruokailla omalla kustannuksella. Hinta on jäsenille 150 e, ei jäsenille 160 e. Lipuista on osa jo varattu, joten ilmoittaudu ajoissa! Tied./ilm. Marja Lankinen p. 040 5740433 tai sähköpostilla marja.lankinen@pp1.inet.fi Jäsenilta Virkkukoukkusessa ke. 17.10. klo 17.00. Tutustutaan Virkkukoukkusen tuotteiden valmistukseen. Mahdollisuus myös ostoksiin 10 % alennuksella. Ilm. Marja-Terttu Vilkolle 15.10 mennessä puh. 050 303 4009 tai marjaterttuvilkko@gmail.com . Yhdistyksen syyskokous ma. 12.11. klo 17.30 Vuoksen Kalastuspuistossa. Kahvitarjoilu. Yhdistyksen 60-vuotisjuhla Imatran Valtionhotellissa lauantaina 24.11. klo 17.00. Juhlapuhujana Ylijohtaja Jaakko Lehtonen Ensi kesänä, 17.7. tehdään oopperamatka Savonlinnaan Verdin La Traviata katsomaan ja kuuntelemaan. Oopperamatkasta kerrotaan tarkemmin kevään jäsentiedotteessa, mutta tiedustella ja ilmoittautua voi jo Marja-Terttu Vilkolle puh. 050 303 4009 tai marjaterttuvilkko@gmail.com Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa jäsenkirjeiden lisäksi Uutisvuoksen seurapalstaa seuraamalla, sekä yhdistyksen kotisivuilta osoitteessa www.imatranmatkailuyhdistys.net! Vuoksen Kalastuspuiston ja Imatran kuulumisia: Saimaassa on vettä riittävästi ja Vuoksi virtaa vuolaasti, Imatrankoskea sekä Tainionkoskea ohijuoksutettaan joten meillä on koskinäytöstä olut tuplaten ja joka jatkuu ainakin toisessa koskessa lokakuu lopuille asti. Vuoksen virtaama on n. miljoona litraa sekunnissa, se on paljon vettä se. Matkailupaikka vuoksen varrella laskeutuu syksyyn ja pikkujouluaikaa odotellaan, samal- 42 la ollaan rakentamassa Karjalaisen Kotitalon miljööseen pientä joulumaata jonka avajaisia vietetään 9.12 ja puuroa ja tonttuja on näkyvissä reilu kahdenviikon ajan ennen joulua joulupukkikin näyttäytyy vielä joulunkin jälkeen naapurimaan lapsille uudenvuoden ja loppiaisen tienoilla. Imatralainen joulumaa on nyt alkuaan ensimmäinen näin aidossa miljöössä jossa on joulun tuntua ilman mitään rakentamistakin, sinne ei tule mitään markkinameininkiä vaan rauhallinen koko perheen käyntipaikka josta rauhallinen jouluun laskeutuminen onnistuu mainiosti. Löytyy sieltä tietenkin jotain ostettavaakin ja suuhun pantavaa, herkkuja ainakin, asia tarkentuu syksyn aikaan ja tässäkin peräänkuulutetaan käsitöiden tekijöitä jos on halua tulla myymään niin ottakaa yhteyttä Päätonttu Taisto Kainulaiseen 0400655848. Kun liikutte Imatralla, muistakaa” Hiljan Pihan Joulumaa” osoitteessa Kotipolku 1 Joulu kylpylässä on tunnelmallinen ja lämmin Vietä mukava ja kiireetön joulu kylpylässä. Siinä tuoksuvat jouluruuat, piparkakut, kuuset ja kynttilät. Jouluinen ohjelma luo tunnelmaa ja kylpylän virkistävät pyörteet vievät huolet ja kiireet mennessään. JOULU 24.–26.12.2012 Hinta per huone / 2 vrk 540 € Promenadi Standardi 518 € Economy 470 € Lisävuoteet Aikuinen Kolmas lapsi 6-14 v. 166 € 116 € Hintoihin sisältyy 2 aikuiselle majoitus täysihoidolla, vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään ja jouluohjelma. HUOM! Lisäksi 1-2 lasta (6-14 v.) veloituksetta Standardi- tai Promenadihuoneessa! Standardihuoneeseen tilattavissa yksi lisävuode ja Promenadihuoneeseen 1-3 lisävuodetta. Kysy myös joulun edullisia lisävuorokausia! Kylpylä • Spa Varaukset Myyntipalvelu puh. 020 7100 502 myynti@imatrankylpyla.fi www.imatrankylpyla.fi Lapin matkailuyhdistys ry. palasi juurilleen – ja yllättyi! V uoden 1934 kuluessa Rovaniemen päättäjät olivat tulleet siihen johtopäätökseen, että kunnan matkailulautakunta ei ollut paras mahdollinen organisaatio kehittämään alueen matkailua. Asiassa oli otettu yhteyttä myös Suomen Matkailijayhdistykseen (myöhemmin Suomen matkailuliitto, SML), joka oli tuolloin merkittävin uuden matkailutoiminnan aikaansaaja Suomen Lapissa. Alueen ylimpien vaikuttajien toimesta ja SMY:n avustamana 13.12.1934 perustetun Lapin matkailuyhdistyksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli ja on auttaa Rovaniemen seudun ja koko Lapin matkailun kehittämistä ajan vaateita vastaavalle tasolle. Toimeen myös tartuttiin. Jo 1936 Rovaniemelle valmistui Pohjanhovi keskelle kaupunkia Kemijoen rantaan. Se nousi nopeasti myös kansainvälisen matkailun vetonaulaksi tuottaen ihastusta ja mainetta laajalti myös ulkomailla. Rovaniemi on edelleen erittäin vahva ulkomaalaisten majoittaja. Suomen tilastoissa yleensä vain Helsinki kirjaa vuosittain korkeammat luvut. Tämän aseman pitäminen ei ole helppoa, vaikka Rovaniemi sijaitseekin poikkeuksellisen hienossa luonnonympäristössä. Tietoisena kunnallisen päätöksenteon pulmallisesta tilanteesta myös nyt Lapin matkailuyhdistys kutsui yhteiseen tilaisuuteen 18.9.12 kaksi matkailun ja yrittämisen johtavaa ammattilaista sekä kaikkia seitsemää valtuustopuoluetta edustavat kunnallisvaaliehdokkaat tarkastelemaan tilannetta. Asian tärkeyttä osoittaa se, että varsin vähän mainostettu tilaisuus veti entisen valtuustosalin miltei täyteen matkailusta kiinnostuneita paikkakuntalaisia. Puheenjohtajana toiminut matkailun professori Seppo Aho oli asettanut etukäteen kaksi kysymystä vastattaviksi: Polkeeko Rova- niemen matkailu paikoillaan? Mitä parannuksia tänne tarvitaan? Erittäin vilkkaaksi muodostunut keskustelu onnistui tarjoamaan näihin varsin selkeitä vastauksia, joista sitä paitsi oltiin yllättävän paljon samaa mieltä. Kantavien ehdotusten kolmen kärki selvisi kahden tunnin keskustelussa. Pitkän talven kaupunkina Rovaniemi tarvitsee Kemijoen kaupunkirantaan fiksusti ideoidun ja muutoinkin tyylikkäästi toteutetun talviuimalan. Tänne pitää kehittää ja vakiinnuttaa yleisöä kiinnostavan laadukkaan talvitaiteen tapahtuma: jäänveistoa, lumiluomuksia ym. talviraaka-aineiden muotokauneutta, leikkimieltä ja myös tekemisen iloa. Ounasvaaran poikkeuksellisen arvokkaan alueen kehittämisessä pitää edetä kokonaisvaltaisiin, kansainvälisestikin kiinnostaviin ratkaisuihin, jotka palvelevat niin paikallisia kuin vierailijoitakin nykyistä paremmin. Tilaisuudessa selvisi myös että enemmistö pitää tärkeänä kehittää Rovaniemen matkailua vierailijat tänne kunnolla pysäyttäväksi – läpikulkupaikaksi vaipuminen osoittaisi päättäjien kyvyttömyyden ammentaa ja työstää alueen suurenmoisista resursseista niiden arvoisia palveluita ja muita matkailutuotteita. Näin palvellaan parhaiten myös paikallista taloutta ja väestöä. Koetun pohjalta Lapin matkailuyhdistys ry. suosittaa alan julkisen keskustelun lisäämistä kaikilla matkailusta uusia mahdollisuuksia halajavilla paikkakunnilla. Seppo Aho, puheenjohtaja Turun Seudun Matkailijat ry 10 vuotta Yhdistys on perustettu 1975 Turun Seudun Leirintämatkailijat ry. -nimellä. Turun Seudun Matkailijat ry:n tehtävänä on viedä matkailun sanomaa järjestettävien retkien ja tapahtumien merkeissä niin muille paikkakunnille kuin Turun seudun alueellekin. Neljä kertaa vuodessa valtakunnallisesti ilmestyvä Matkailu -lehti on yksi jäsenetu jäsenille. Tapahtumia 10.11. Teatteri-ja museomatka Uuteenkaupunkiin. Teatteri: Ronald Hardwood tunnettu, pidetty näytelmä: Kvartetti klo 19.00. Ennen teatteria klo 12.30-13.30 käymme Kulttuurihistoriallisessa museossa ja kenkätukkukauppa Alinassa, jossa mahdol- lisuus tehdä edullisia kenkäostoksia. Kahvitarjoilu. Ruokailu klo 16.30 ravintola Pooki. Ruokailua varten pyydämme ilmoittamaan erikoisruokavalioista. Lähtö klo 10.45 Kupittaan Stadionin parkkipaikalta ja klo 11.00 Turun linja-autoaseman tilausajopysäkiltä. Hinta: 65 euroa sis. matkan, teatterilipun, museokäynnin, ruokailun yht. Ilm./tied. 18.10. mennessä 050-5711 303 Torsti Rekola. Huom! Ensi kesänä 6.-9.6.2013 teemme jo perinteeksi muodostuneen matkan Viron, nyt Haapsalun kautta Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Hinta 450 e, sisältäen bussimatkat, laivamatkat, puolihoito, yöpymiset ja opastukset ja sisäänpääsyt. Tied./ilm. Terje Suominen p. 040 8610 389. Ensi kesän reissu Viroon 6.–9.6.2013 Luvassa rauhaa ja nostalgiaa Ensi vuoden matkaa suunnittelimme jo edellisellä kerralla, bussissa. Kyselyyn vastasi melkein jokainen ja ylivoimaisia voittajia olivat taas kerran Viron saaret. Nyt reittimme kulkee Haapsalun ja Hiidenmaan kautta Saarenmaalle. Oma bussi on mukana ja laivayhtiönä Viking Line. Puolihoito matkalla ja buffet ateria laivalla sisältyy hintaan. Haapsalu on pieni idyllinen rantakaupunki menomatkalla Hiidenmaalle. Opastetulla kiertoajelulla tutustumme kaupunkiin, sen historiaan ja nykypäivään ja illalla jatkamme lautalla Hiidenmaalle. Hiidenmaan ainoa kaupunki, Kärdla sijaitsee saaren koillisosassa. Lounaan syömme Soeran Maalaismuseolla kansallismusiikin säestämänä. Iltapäivällä poikkeamme Vaemlan Villatehtaalla, jossa meillä on mahdollisuus tehdä kauniita tuliaisostoksia. Illansuussa jatkamme lautalla Saarenmaalle. Saarenmaa onkin osalle meistä jo tuttu paikka, myöskin Kuressaaren ”Linna” -hotelli, johon majoittaudumme. Lauantaina tutustumme saareen paikallisen oppaan johdolla mm. Piispanlinnaan. Iltapäivällä teemme kiertoajelun Kuressaaren ulkopuolelle. Illalla nautimme yhteisen illallisen. Sunnuntain aamupalan jälkeen suuntaamme taas kotimatkalle. Hiidenmaa Terveisin Terje on aivan ihana pieni saari, jossa syömme yhteisen päivällisen ja yövymme. Perjantai päivän aikana tutustumme saareen paikalliseen oppaan johdolla. Matkailu 4 • 2011 43 F. SUO ME N F ÖR TF IS T FR T UR Vuonna 1912 ilmestyi tämän lehden ensimmäinen numero Matkailulehti -nimellä. Y. YR SM Suomen Matkailijayhdistys SMY ry. 125 vuotta ILIJAYHDIST TKA YS A M EN I N GE N I FINLA ND Lapin matkailu alkoi Kolttakönkään pienestä ”hotellista”, jonka paikalle rakennettiin 1930 luvulla tämä funkkishotelli, joka sitten tuhoutui syksyn 1944 taisteluissa.
© Copyright 2024