Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Lue lisää s. 10-11 1 • 2015 Sibelius – juhlavuosi Hämeenlinnassa Kuvaaja Pekka Rautiainen (ILLCOMMUNICATIONS), logo: Hahmo Design Oy K ansallissäveltäjämme Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 150 vuotta sitten 8. Joulukuuta 1865 ja tämän vuoksi vietetään kuluvana vuonna säveltäjämestarin juhlavuotta, Sibelius150. On ainakin 150 hyvää syytä matkustaa Jean Sibeliuksen syntymäkaupunkiin, josta löytyy hänen synnyinkotinsa, koulunsa, Hämeenlinnan lyseo, Sibelius puisto, jossa on upean patsaan lisäksi 2 soivia penkkejä pihlajan, männyn koivun ja kuusen vieressä. Janne, joka oli säveltäjän lempinimi, osasi hahmottaa luontokappaleita, ihmisiä, tapahtumia ja erilaisia ilmiöitä uskomattoman osuvasti ja tarkasti. Näitä Sibeliuksen säveltämiä puita voi kuunnella tässä elämyspuistossa. Nuori Janne vietti lapsuutensa ja nuoruutensa 20 ensimmäistä vuotta Hämeenlinnassa ja sai ja koki vaikutteita ja sävellyksiinsä alkuituja, joita hän sitten työsti ja tarpeen mukaan käytti koko elämänsä ajan. Autenttista musiikkia alkuperäisillä paikoilla, konsertteja, tapahtumia, näytelmiä, näyttelyitä, tuotteita ja tempauksia, elämyksiä on tarjolla läpi vuoden. Hämeenlinnassa voi kuulla mestarin kaikki sinfoniat, muuta orkesterimusiikkia, kaikki pianoteokset, kamarimusiikkia ja lauluja laajasti. Kun juhlitaan Sibeliuksen syntymävuotta on lapset ja nuoret huomioitu erilaisin elämystapahtumin. Hämeenlinnassa ollaan luovuuden lähteillä. Jatkuvaa luovuutta edustaa juhlavuonna sävellyskilpailu, josta tuli heti yksi maailman suurimmista. Täällä on aina asunut ja asuu hyvin paljon luovia ihmisiä. Hämeenlinnassa on herännyt juhlavuoden innoittamana yhdessä tekeminen. Tämän yhteisöllisen suurelämyksen voi kokea parhaiten syyskuussa Sibelius-fantasiassa. SIBELIUS 150 VUOTTA Monipuolisia Sibelius-tapahtumia ympäri vuoden Inspired by Sibelius Suomen suurin sävellyskilpailu, konsertteja, suurtapahtumia, teatteria, kongressi HÄMEENLINNA Koko pianotuotanto sekä kaikki seitsemän sinfoniaa Sibeliuksen syntymäkaupungissa Tervetuloa juhlimaan Hämeenlinnaan! Vieraile: Sibeliuksen syntymäkoti Sibelius Center Soiva Sibeliuspuisto www.sib.fi 2015 M A T K A I L U lehti 1 • 2015 3 Kolumni Aino Rimppi Koko vuosi pelkkää juhlaa V iime vuoden noin 68 000 hengen kävijämäärä Helsingin Matkamessuilla ylittyi reilulla tuhannella – moni sunnuntaikävijä taisi tosin tulla messuille vain karkuun kehnoa keliä. Silti, yhdeksän kymmenestä kävijästä ilmoitti saapuneensa tutustumaan kotimaan matkailukohteisiin. Heitä oli messuilla kävijöistä 63 %. Euroopan ja lähialueiden kohteisiin halusi tutustua 69 % ja kaukomaiden kohteisiin 43 %. Suomen matkatoimistoalan liiton, SMAL:n, lomamatkaennuste kertoo, että heikko taloustilanne näkyy yllättävän vähän suomalaisten matkailuinnossa. Ennusteen mukaan suomalaiset aikovat matkailla tämän vuoden aikana vähintään samaan tapaan kuin viime vuonna. Suunta on pääasiassa kotimaahan. Usein sukulaisten tai tuttavien luo – niin on aina ollut, eikä trendi näytä muuttuvan – sosiaalisia suhteita toki on ylläpidettävä. Tänä vuonna löytyy muitakin kohteita: valtakunnallisia juhlia! *** Suomi viettää Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa, ja messujen suurin suomalainen osasto taisi ollakin säveltäjämestari Jean Sibeliuksen ympärille rakennettu kokonaisuus. Sibeliuksen syntymäkaupungista Hämeenlinnasta oli messuilla vain askel Tuusulan ja Ainolan osastolle. Tuusula sai ohikulkijan huomion pelkästään ”Aika pojat!” -kolmikollaan: Sibelius, Halonen, Gallen-Kallela. Heistä oli nimittäin osastolla näyttävä kuvamontaasi. Kaiken keskellä odotteli flyygeli soittajaa! Suurten suomalaistaiteilijoiden yhteistä merkkivuotta varten osastolla esiteltiin myös yhteislippu, jolla ensi kesänä pääsee tutustumaan Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoteihin sekä Ainolaan, ja vielä lisäksi Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius -näyttelyyn. *** 4 Ilmajoen Musiikkijuhlat viettää niin ikään juhlavuottaan, sillä ensi kesänä on kulunut 40 vuotta siitä, kun Ilmajoella järjestetään ooppera- ja konserttitapahtumia. Elämälle -ooppera kertoo Oskari Merikannosta, Kesäillan valssin ja Onnelliset -laulun säveltäjästä. Juhlavuoden kunniaksi juhlapaikalle saapuu esiintymään myös kansainvälisesti loistava tähtemme Karita Mattila! Karita laulaa solistina kahtena päivänä pidettävässä juhlakonsertissa, mukana Ilmajoen oopperakuoro johtajanaan ikaalislainen Antti Nissilä. Samaan saumaan sattuu vielä Jorma Panulan 85-vuotispäivä, jota juhlistetaan Peltomiehen rukous -oratorion voimin. *** Juhlat eivät lopu edellisiin – Valamon munkkiluostari Heinävedellä täyttää 75 vuotta. Luostari on ortodoksisen uskonelämän ja ortodoksisen kulttuurin keskus. Se on miellyttävä paikka tulla ravituksi niin fyysisesti – erinomainen ravintola – kuin henkisesti. Taivas kattona -näyttely avautuu Valamossa jo helmikuun puolivälissä – teemana hengellisyys suomalaisessa ja eurooppalaisessa kansantaiteessa. Kuuntelukävelykierrokset luostarin pihapiirissä keskittyvät äänimaailman havainnointiin, mikä on ryhmille suunniteltu mielenkiintoinen uutuustuote. *** Itse olin jo viivana menossa Ilmajoelle – ovat melkein naapurissa – mutta sitten huomasin, että olen buukannut matkan Skotlannin linnakierrokselle. Että pitikin sattua tuo päällekkäisyys! Tästä ainakin opin: kesällä ei saa poistua Suomen rajojen ulkopuolelle. Onneksi Sibelius-konsertteja järjestetään koko vuoden ajan. Ja monella paikkakunnalla. Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 2 • 2014 Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303 torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545 Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951 Seppo Aho puh. 0400 804 563 Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 470 2315 matkailu@matkailulehti.fi Raija Kivinen p. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net Merja Helander p. 040 414 3800 merja.helander@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: Matkailu -lehti puh. 050 571 1303 aineistot: matkailu@matkailulehti.fi Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy, Tamperemyynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Eura Print Oy TÄSSÄ NUMEROSSA Aino Sibelius 1920-luvulla. Kuva: Otavan kuva-arkisto. 6-7 Etelä-Karjalan museot 14-15 Kotimaan matkailun huippukohde – Serlachius museot 22-23 Ilmajoen Musiikkijuhlat 26-27 Lasten Musiikkijuhlat Naantalissa 42-43 Kansallismuseon kartanokohteet 56-57 Lieksa – kulttuurielämyksiä kansallismaisemassa PÄÄKIRJOITUS Matkailu on maailman suurin rauhanliike Sota on ihmiskunnan pahimpia vitsauksia. Se aiheuttaa valtavia inhimillisiä kärsimyksiä ja suunnattomia aineellisia tuhoja, niin kodeissa kuin ympäristöissä. Maailmassa on aikojen saatossa vaikuttanut monenlaisia rauhanliikkeitä, jotka ovat pitäneet ääntä itsestään ja tärkeästä asiastaan. Sodat ovat kuitenkin jatkuneet niistä huolimatta, jopa entistä julmempia muotoja soveltaen. Idealismi ja käytäntö eivät ole kohdanneet. Rauhaa tavoittelevat puheet ovat valitettavan usein jääneet tehottomiksi. On kuitenkin yksi maailmanlaajuiseksi kasvanut mittasuhteiltaan valtava ihmisten vapaaehtoinen liike, joka jatkuvasti tunnustelee ja raportoi rauhantilan loukkauksia eri puolilla maailmaa ja myös reagoi niihin nopeasti ja vaikuttavasti. Tämä liike on kansainvälinen matkailu – vaikkei se minään rauhanliikkeenä yleensä esiinnykään. Sota on kansainvälisen vapaa-ajan matkailun pahin vihollinen – turistit eivät mene eikä heitä päästetä sotatilassa oleville alueille. Sodat supistavat matkailua nopeasti ja voimakkaasti. Rauhantila on siis matkailun kasvun edellytys. Tämä näkyy selvästi myös tilastoista. Kansainvälinen matkailu oli toisen maailmansodan jälkeen vielä 1950-luvulla hyvin vähäistä – aika ja rahat käytettiin jälleenrakentamiseen. 1960-luvun alusta lähtien kansainvälinen matkailu on kasvanut mittasuhteiltaan valtavaksi. Ihmisten lukumäärissä kasvu lähentelee 20-kertaista, kulutetussa rahassa mitaten määrä on jo yli 100-kertainen. Tämän on tehnyt mahdolliseksi ihmisten vaurastuminen rauhan vallitessa. Kansainvälinen matkailu palvelee maidenvälistä rauhaa monilla tavoin. Siihen muodostuneiden liiketoiminnan ja muun yhteydenpidon verkkojen kehitys edellyttää rauhallista kehitystä yhteistyössä olevien maiden välillä. Matkailu lisää erilaisten kulttuurien ja olosuhteiden tuntemusta ja tätä kautta asioiden parempaa ymmärrystä. Se myös tuottaa runsaasti kansainvälisiä ystävyyssuhteita ja monenlaisia yhteisiä etuja, jotka molemmat vähentävät tehokkaasti vihamielisyyksiä. Rauhanliikkeenä matkailu on siis hyvin käytännöllistä – jopa siinä määrin ettei sen hienosta avusta rauhanasian tueksi juuri edes puhuta. Sotatila tai kansainvälisen oikeuden loukkaukset jossakin kohteessa voivat lopettaa matkailun sinne hyvinkin nopeasti. Matkailun helmenä pitkään kukoistanut Krimin niemimaa on viime aikoina saanut kokea tämän karvaasti. Suomen ja muidenkin maiden ulkoministeriöt antavat jatkuvasti arvioitaan ja ohjeita matkakohdemaiden turvallisuudesta ja muustakin tilanteesta. Matkailun mittasuhteet ihmisten kansainvälisenä liikkeenä ovat vailla vertaa. Tuhannen miljoonan ulkomaanvierailijan raja ylittyi maailmassa jo puolikymmentä vuotta sitten, ja kasvu on jatkunut vakaana. Tämä lupaa hyvää myös rauhan arvostukselle ja siitä kiinni pitämiselle maailman matkailumaiden jatkuvasti laajenevassa piirissä. Seppo Aho matkailun emeritusprofessori SMY:n varapuheenjohtaja M A T K A I L U lehti 1 • 2015 5 Historiallinen ja elävä Lappeenrannan linnoitus L appeenrannan Linnoitus on kaupungin helmi – elävä ja vilkas karjalainen kohtaamis- paikka. ”Nouse satamasta mäki ylös ja olet Linnoituksessa. Poikkea Muonamakasiinissa ja jatka matkaa AVOJALOIN – 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyyn, joka kutsuu vieraita Linnoituksen museoihin. Piipahda Kehruuhuoneella kahvilla, lounaalla tai nauti buffet-pöydän moderneista karjalaisista herkuista. Huipenna päiväsi kesäteatteriin, jossa pääset katsomaan yhden Suomen suosituimmista musiikkinäytelmistä: ”Albatrossi ja Heiskanen”. Siinähän se päivä hurahtaakin, innostaa Sari Kaasinen, Kehruuhuoneen emäntä. Kehruuhuone Lappeenrannan kaupungin kunnostama kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone avautuu vappuna 2015. Kehruuhuone on Lappeenrannan Linnoituksessa niin läheltä kuin kaukaa tulevien vieraiden uusi kohtauspaikka ja olohuone. Kehruuhuoneen kahvila-ravintola ja vehreä terassialue palvelevat vieraitaan Ebbu Salminen Kehruuhuoneen emäntä Sari Kaasinen 6 karjalaisella välittömyydellä. Kehruuhuoneen ja kesäteatterin konsertti- ja tapahtumalavoille nousevat suomalaiset huippunimet. Kesätori tuo iloista kuhinaa Linnoitukseen myös ilta-aikaan! Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella Kirjailija Anna Kortelaisen käsikirjoittama Avojaloin-näyttely esittelee elämää Karjalankannaksella kymmenen eri kertojan silmin. Näyttelyssä voit mm tutus- tua Terijoen huviloihin. Kannaksen kulttuuri- ja taidehistoriaa ennakkoluulottomasti yhdistelevä näyttely levittäytyy Etelä-Karjalan museon ja taidemuseon tiloihin 26.4.2015 alkaen. Myös Juha “Junnu” Vainion tarina Albatrossi ja Heiskanen menee Lappeenrannan kesäteatterissa 24.6. – 2.8.2015. www.tiketti.fi www.lappeenranta.fi/museot www.kehruuhuone.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 7 Talven 2015 suurtuotanto Lappeenrannan kaupunginteatterissa on elämäniloa tihkuva Mannerheim ja kettujen sota: musiikillinen revyy Suomen tiestä rauhaan syksyllä 1944. Mannerheim ja kettujen sota. Kuvat: Ari Nakari. Suomen historian huikein sökö-peli E nsi-ilta nähtiin suurella näyttämöllä 17.1.2015. Musiikkinäytelmä kertoo Suomen kiperästä tiestä rauhaan ja jälleenrakentamisen aikaan syyskuussa 1944. Vastikään presidentiksi valitun marsalkka Mannerheimin vaikeana tehtävänä oli irrottaa Suomi sodasta. – Suomi oli sodan loppumisen jälkeen äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa taloudellisesti. Tiedettiin, että kohta maksetaan sotakorvauksia. Vähemmän tunnettu fakta on se, että jatkosodan viimeiset kaksi ja puoli vuotta oli sodittu velaksi. Sotakoneet, aseet, viljaa ja jopa lääkkeet oli hankittu velaksi Saksasta. Suomi oli Saksalle velkaa yli 4,5 miljardia silloista markkaa, toteaa näytelmän kirjoittaja Leo Suo- 8 mela. − Jos tämä velka olisi paljastunut Neuvostoliitolle, olisi sotakorvausten kokonaissumma noussut vielä huimasti yli sen mitä Suomi maksoi. Velka oli siis yksinkertaisesti hävitettävä. Näytelmässä kerrotaan, miten Mannerheimin lähipiiri suoriutui tästä hengenvaarallisesta uhkapelistä. Mannerheim ja kettujen sota on harvinainen yhdistelmä kansannäytelmää ja poliittista trilleriä. Samaan aikaan tavalliset ihmiset, Suomen kansa, rakastuu, menee naimisiin ja vaihtaa aseet jälleenrakennuksen työkaluiksi. Kansannäytelmän teemat kietoutuvat yhteen aikakauden iskelmämusiikin kanssa: Jurvan, Malmsténin ja de Godzinskyn ikivihreät iskelmät kuljettavat tarinaa viihdyttävästi eteenpäin. Mannerheimina nähdään Jussi Johnsson ja muissa rooleissa Reijo Kanerva, Sanna Kemppainen, Jarno Kolehmainen, Sami Lanki, Turo Marttila, Mika Piispa, Leena Rousti ja Tatu Siivonen. Näytelmän on sovittanut Vesa Tapio Valo ja ohjannut Kimmo Kahra. Lisätietoa: www.lappeenrannanteatteri.fi Tilasta elävät veistokset K uvanveistäjä Anneli Sipiläisen 75-vuotisjuhlanäyttely Hyvinkään taidemuseossa Helmikuussa avautuva näyttely esittelee kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen uusia teoksia ja luo silmäyksen hänen aikaisempaan tuotantoonsa. Anneli Sipiläinen, mikä teki sinusta taiteilijan? Minusta teki taiteilijan koulun piirustustunnit, Tampereen tuomiokirkko, Tampereen työväenopisto ja Suomen taideakatemian koulu. Oppikoulu, jota kävin, sijaitsi aivan tuomiokirkon vieressä, joten meitä koululaisia käytettiin siellä melko usein. Katseeni kiersi Hugo Simbergin freskomaalauksia, ikkunoiden lasimaalauksia, korkeata tilaa kattoon maalattuine käärmeineen ja hienoa valaistusta. Miksi juuri kuvanveistäjäksi? Kokeilin kuvanveistoa ensin työväenopiston kuvanveistopiirissä, tapasin siellä muita harrastajia ja pyrittyäni Suomen taideakatemian kouluun, silloinen elämäni mullistui. Mikä inspiroi sinua uuden teoksen tekemiseen ja miten miten aloitat uuden? Aloittaessani uuden teoksen, idea ja toteutus ovat valmiina mielessäni, olen silloin innostunein siitä, harvoin lopputulos kuitenkaan on täysin tyydyttävä. Veistos on valmis, kun en osaa enää lisätä enkä vähentää mitään. Mikä paikka on sinulle tärkein taiteilijana? Tärkeä paikka minulle on kotini ohella työhuoneeni. Puun, saven, kipsin, maalien ja vaikkapa pölyn tuoksu on inspiroivaa. Taiteilijoita, jotka ovat tehneet sinuun suuren vaikutuksen? Suuren vaikutuksen ovat aikoinaan tehneet kuvanveiston opettajani esim. Kain Tapper ja Harri Kivijärvi, ihailin myös modernia italialaista 1960-70 luvun kuvanveistoa, kuten Alberto Giacomettia tai Giacomo Manzua. Myös aikalaiseni suomalaiset kollegat ovat vaikuttaneet paljon viihtymiseeni ja jaksamiseeni kuvanveiston alalla. Mitä tekisit, jos et olisi kuvanveistäjä? En usko että mikään muu ammatti olisi ollut minulle tätä tyydyttävämpi. Anneli Sipiläisen 75-vuotisjuhlanäyttely 6.2.-29.3.2015 Hyvinkään taidemuseo. www.hyvinkaantaidemuseo.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 9 Aino Sibelius Järvenpään taidemuseo 1.3.-4.10.2015 Ainolan emäntä on istahtanut lepäämään aurinkoon, 1940-1945. Kuva: Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo. 10 M aaliskuussa Järvenpään taidemuseossa avautuu ainutlaatuinen Aino Sibeliuksesta kertova näyttely. Se on kertomus lahjakkaasta ja vahvasta naisesta, ja nostaa esiin hänen merkityksensä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle. Taidemuseon täyttää taide ja ennen näkemätön Sibeliusesineistö yksityisten kotien kätköistä. Esineet huokuvat kodin lämpöä, lasten ääniä, suloisia sointuja ja puutarhan lumoa. Näyttelyssä tuodaan esiin perheen ja kodin merkitystä taiteellisen työn inspiraationa, mahdollistajana ja tukena. Ainon lempeän ja taitavan käden jälki näkyy vielä tänäkin päivänä nähtävillä olevissa esineissä ja monissa rakkaan Ainolan yksityiskohdissa. Ainon suuri huolenpidon kohde oli Ainolan puutarha. Sen kukkaloisto toi iloa ja sen antimet täyttivät perheen ruokapöydän. Monilahjakas Aino suunnitteli myös kodin huonekaluja, Ainolan saunarakennuksen, oli taitava pianisti, käänsi kirjallisuutta ja toimi viiden tyttärensä kotiopettajana. Järvenpäässä Sibeliusten koti Ainola ja Aino-näyttely Järvenpään taidemuseolla muodostavat yhdessä toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka mahdollistuu ainutkertaisesti Jean Sibeliuksen juhlavuonna 2015. Nyt on loistava mahdollisuus astua ja kurkistaa taiteilijaperheen elämään Jean ja Aino Sibeliuksen seurassa! Näyttelyn oheisohjelmateemat vaihtuvat kuukausittain: Maaliskuussa Aino Järnefelt, huhtikuussa Ainolassa, toukokuussa Perheenäitinä, kesäkuussa Puutarhassa, heinä-elokuussa Musiikin muusa, syyskuussa Aino-mummi. Avoinna: Helmi–huhti: Ke–Su 10–17, touko–loka: Ti–Su 11–18 www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Järvenpään taidemuseo Träskända konstmuseum Järvenpää Art Museum 1.3.– 4.10. 2015 AVOINNA/ÖPPET/OPEN: MAALIS/MARS/MARCH – HUHTI/APRIL KE–SU/ONS–SÖ/WED–SUN 10–17, TOUKO/MAJ/MAY – LOKA/OKT/OCT TI–SU/TI–SÖ/TUE–SUN 11–18 Venny Soldan-Brofeldt, Aino Sibelius pianon ääressä, lyijykynä, Järvenpään taidemuseo. Kuva : Matias Uusikylä / Järvenpään taidemuseo. KIRJASTOKATU 8, JÄRVENPÄÄ • INFO 040 315 3881 • 6/5/3 € WWW.JARVENPAA.FI/TAIDEMUSEO, TAIDEMUSEO@JARVENPAA.FI Aino Sibelius, 1894. Kuva: Daniel Nyblin, Helsinki / Museoviraston kuvakokoelmat. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 11 SMY:n hallituksen uusi puheenjohtaja Matti Orama – kuka olet? Kuulut Suomen Matkailun Senioreihin – milloin olet liittynyt jäseneksi? Olen nyt muutaman vuoden kuulunut Suomen Matkailualan Seniorit ry:n hallitukseen ja sitä ennenkin ollut aktiivinen tässä yhdistyksessä mm vetämällä työryhmää, joka pyrkii saamaan koulujen kesälomakauden siirrettyä turismin kannalta paremmin sopivaksi eli kahdella viikolla myöhäisemmäksi nykyisestä. Minut hyväksyttiin jäseneksi vuoden 2008 alussa. Miten näet Seniorien roolin? Senioreilla on merkittävä rooli maamme matkailun avainhenkilöiden yhteisfoorumina aktiivisten työvuosien jatkeena. Yhdistyksen toiminnan keskeinen osa on seurata maamme matkailuelinkeinon kehitystä ja vaikuttaa toiminnallaan monilla eri tavoin sen menestymiseen. Esiin nostetuista keskustelunavauksista ja myös jäsenten aktiivisuudesta voi ilman muuta vetää sen johtopäätöksen, että yhdistys koetaan omalla alueellaan tärkeäksi. Missä tehtävissä toimit aktiivisina työvuosinasi? Oman urani olin ajatellut Suomen paperiteollisuuden varaan. Valmistuttuani Helsingin “Kauppiksesta” aloitin Finnpapissa tammikuussa 1971, toki jo muutamia kesäaikoja siellä työskennelleenä. Muutama vuosi riitti siihen, että ymmärsin, kaikista toimialan hyvistä puolista ja erityisesti hyvistä työkavereista huolimatta, että haluan jotain muuta. Se muu löytyi v 1974 elokuussa varustamojen parista ja nimenomaan matkustajalaiva bisneksestä, Finnlines, Finnjet- Line, Silja eli loppujen lopuksi kansainvälisestä ja kotimaan matkailusta sen kaikissa ilmenemismuodoissa. 12 F. Y. YR SM ÖR F Mitä suurimmassa määrin! Matkapurjehdus, hiihtäminen ja erityisesti murtomaahiihto sekä vaeltaminen ovat avartaneet perheemme matkailumaailmaa niin ulkomaille suuntautuvana kuin erityisesti myös kotimaassa tapahtuvana matkailuna, vielä tänäänkin. Tämän jutun tekohetkestä on vain vajaa viikko hiihtolomaan Luostolla, missä pääsemme taas käyttämään yli 35-vuotiasta tunturipulkkaamme. Nyt tyttäremme 1v 4 kk vanhan pienokaisen vetämiseen. Katsotaan kenet hän kelpuuttaa vetäjäksi! IS T Liittyvätkö harrastuksesi matkailuun? AILIJAYHDISTY K T S MA T UR Aktiivisen työuran aika on varmasti itse kullekin tärkeä vaihe elämässä. Omani “loppumisesta” maaliskuussa 2013 on niin vähän aikaa, että en oikein osaa sen merkitystä vielä tarkemmin määritellä. Vaikka olen nyt virallisesti eläkkeellä, tunnen edelleen jatkavani aktiivista työuraani, jotenkin..... ja hiukan eri pohjalta kuin aiemmin. Riippuu vähän siitä mille sanalle asettaa painon ja ehkä siitä maksaako kukaan palkkaasi. Kaikki menneet vuodet, tapahtumat ja tilanteet sekä ihmiset, työkaverit, asiakkaat ja muut, joista moniin on edelleen toimiva suhde, ovat varmaan jollain tavalla muuttaneet itseäni. FR Miten koet aktiivisten työvuosiesi annin ? Mielestäni oli hieno ja tärkeäkin asia, että Suomen Matkailun Seniorit perustivat Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n vaalimaan v 1887 perustetun alkuperäisen kaimansa perinnettä erityisesti kotimaanmatkailun kehittämisestä ajatellen. Kotimaanmatkailun ja sen kehittämisen merkitystä ei maassamme aina tunnuta ymmärtävän. Jälleen kerran monet matkailualan yrittäjät ovat vaikeuksissa, kun ulkomailta Suomeen suuntautuva matkustus ei kaikilta osiltaan vastaakaan odotuksia. SMY toteutti yhdessä Senioreiden kanssa merkittävän tehtävän julkaistessaan Suomen matkailua käsittelevän kolmen kirjan sarjan vuosina 2009 -2012. Näissä tallentuu, yhteensä reilusti yli 700 sivulla, koko Suomen matkailun 125-vuotinen historia. Tämän ponnistuksen jälkeen oli hyvä “vetää henkeä” ja katsoa mitä seuraavaksi. Pyrimme nyt löytämään hyvän ja nykyiseen aikaan sopivan suunnan SMY:n työlle eli täsmennämme toimintastrategiamme tulevia vuosia silmällä pitäen. Pyrkimyksemme on että, “SMY v 2025 on tunnettu ja tunnustettu kotimaanmatkailun toimija, joka vaaliessaan alkuperäisen SMY:n perinnettä toteuttaa vastuullista matkailijoiden edun huomioivaa kansalaistoimintaa ja edunvalvontaa sen eri muodoissa”. Oman tehtäväni näen tämän prosessin vetäjänä suunnittelusta aina siihen saakka kunnes SMY:n hallitus on yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa saanut vietyä strategiamme käytäntöön eli jalkauttanut sen. Keskeisiä asioita tuossa strategiassa on, edelleenkin kotimaanmatkailun kehittämisen pohjalta, jäsentoiminnan aktivoiminen ja vuorovaikutteisempi toiminta SMY:n ja jäsenyhdistysten kesken sekä SMY:n Neuvottelukunnan roolin tarkentaminen. Kuluttajan näkökulmasta lähtevään edunvalvontaan tulee saada enemmän voimaa. Jäsenlehdellämme on tähän kaikkeen merkittävä vaikutus. TF Tehtävä, missä ehkä parhaiten pääsin vaikuttamaan suuren luokan asioihin, oli ilman muuta GTS Finnjetin operatiivisesta toiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista vastaavan varatoimitusjohtajan posti Finnjet-Line Ltd:ssä, joka huipentui vuoden 1986 alkuun. Tällöin toteutettiin Finnjetin kokonaisvaltainen konseptin uudistus. Siihen saakka taloudellisesti huonosti menestyneen liikenteen kannattavuus kääntyi n 15 vuodeksi selvästi plussalle. Myös Siljan innovatiivisten risteilyalusten Silja Serenaden ja Silja Symphonyn lanseerauksessa 1990 ja 1991 matkustajapalveluiden ja markkinoinnin suunnittelu- ja toteutustiimiin kuuluminen ja operatiivisista toimenpiteistä vastaaminen oli merkittävä kokemus. Edellä mainitut tehtäväkokonaisuudet ja niistä saatu kokemus ja tietämys ovat olleet itselleni ja toivottavasti myös johtamilleni organisaatioille hyödyksi. Miten näet nykyisen toimenkuvasi SMY:n hallituksen puheenjohtajana? SUO ME N Pari tärkeintä tehtävää? EN I N GE N I FI N NL A D Suomen Matkailun Seniorit on vapaamuotoineen rekisteröitymätön yhdistys, ”klubi”, jonka jäseniksi on kutsuttuja ja kutsutaan matkailualan johtotehtävissä toimineita, pääsääntöisesti eläkkeelle siirtyneitä, vielä aktiivisesti matkailun kehittämistä haluavia jäseniä. Klubi perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen liittyi 18 jäsentä Klubissa on 56 jäsentä vuonna 2009. Seniorit seuraa matkailun kehitystä Suomessa ja Suomeen ja tekee esityksiä ja aloitteita matkailuolojen kehittämiseksi. Klubi toimii läheisessä yhteistyössä paitsi perustamansa Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n myös asianomaisten viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 13 Gösta-paviljonki talvisessa iltavalaistuksessa. Kotimaan matkailun huippukohde – Serlachius-museot Kuvat: Aino Rimppi Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on palkinnut Serlachius-museot kotimaan matkailun huippukohteena. K unniakirja luovutettiin uudessa Gösta-paviljongissa, Mäntässä, 9. tammikuuta 2015. Palkinnon vastaanottivat Serlachiusmuseoiden johtaja Pauli Sivonen ja kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski. - Serlachius-museot tarjoavat kävijälleen mieleenpainuvia hetkiä palkitun arkkitehtuurin, suomalaisen kultakauden taiteen mestareiden ja nykytaiteen huippujen sekä hyvän ruoan parissa. Vahvasti läsnä oleva historiallinen patruuna-aika, ympäröivä kaunis järviluonto ja sitä monipuolisesti hyödyn- 14 tävät ohjelmat tekevät elämyksestä ainutkertaisen, mm. näin perustelee SMY kunniamainintaansa. Matkailullinen näkökulma on tärkeä SMY:n hallituksen puheenjohtaja Matti Orama korosti puheenvuorossaan erityisesti asian matkailullista näkökulmaa. - Serlachius museohanke on hyvin merkittävä sijoitus maamme kulttuurimatkailu edistämiseksi. Maamme hyvinvointi on yhä lisääntyvässä määrin riippuvainen makailuelinkeinostamme ja sen kehityksestä. Matkailun tuoma arvonlisä on suurempi kuin esimerkiksi maa- ja metsätalouden, pankkisektorin tai elintarviketeollisuuden. Myös matkailun työllistävä vaikutus on merkittävä, erityisesti nuorten parissa. - Matkailupalvelujemme käyttäjistä yli 70 prosenttia on suomalaisia ja erittäin toivottavaa on, että myös heidän määränsä entisestään kasvaisi. Olisi virheellistä laskea vain sen varaan, että ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkustuksen kasvu olisi jatkuvaa ja kaikissa oloissa riittävää. - Vaaliessamme alkuperäisen SMY:n perinnettä pyrimme edelleen kehittämään matkailumahdollisuuksia Suomessa. Merkittävästi kotimaan matkailun kehittämiseen vaikuttavien huippukohtien valinta ja niiden tunnetuksi tekeminen on osa tätä SMY:n kehittämistyötä, Matti Orama toteaa. Kiitospuheessaan Pauli Sivonen ja Päivi Viherkoski korostivat, että he ovat iloisia ja tyytyväisiä nimenomaan matkailullisesta näkökulmasta, ei ainoastaan taiteen ja arkkitehtuurin pohjalta – tätä tietenkään millään lailla vähättelemättä. SMY:n aikaisemmat valinnat Suomen matkailun huippukohteiksi olivat Kotkan Merikeskus Vellamo (2008), Taidekeskus Salmela (2010) ja Kulttuuripääkaupunki Turku (2011). www.gösta.fi Palkinnon vastaanottivat Serlachius-museoiden Pauli Sivonen ja kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, luovuttajana SMY:n hallituksen puheenjohtaja Matti Orama ja hallituksen jäsen Kalevi Antikainen. Palkintoja Matkamessuilla Kuva: Aino Rimppi T änä vuonna 46 vuotta täyttävä Matkailutoimittajien Kilta jakoi jälleen palkintoja Matkamessuilla. Ranuan eläinpuisto – vuoden 2014 kotimaan matkailukohde Vuonna 1983 ovensa avannut Ranuan eläinpuisto on merkittävä eläinsuojelun ja kulttuurin kohtauspaikka Lapinläänin eteläreunalla. Eläinpuistossa asuu noin 50 villieläinlajia ja yli 200 eläinyksilöä. Suomen ainoat jääkarhut ovat Ranualla. Vuosittain eläinpuistossa käy noin 100 000 vierasta. Matkailu-lehdessä 4/2014 julkaistiin artikkeli Ranuan eläinpuistosta – Gulo Gulo ja muita arktisia lajeja. Marjaana Saurila – vuoden matkailuhenkilö Markkinointi ja myyntipäällikkö Marjaana Saurilan työura liittyy monin tavoin Saksaan. Hän on ollut Finnlinesissa ja Finnjetillä, Saksan matkailutoimiston Suomen toimintojen johtajana ja välillä suomalaisten elintarvikkeiden viennin edistäjänä Saksaan sekä 2012 alkaen taas Saksan matkailutoimiston markkinointi- ja myyntitoimiston johtajana. Saksan suosio suomalaisten matkakohteena on vahva ja vakaa. Saksan matkailutoimisto sulkee nyt Suomessa ovensa. Islanti – vuoden ulkomaan kohde Islantia kutsutan satujen saareksi. Noin 300 000 asukkaan Islannissa vierailija saattaa yhden päivän aikana kokea neljä vuodenaikaa. Saari on luontomatkailijan unelma tuliperäisine vuorineen, laavakenttineen ja kuumine lähteineen. Se on selviytynyt tuhkapilvistä sekä finanssikriisistä ja on matkailijalle entistä edullisempi kohde. OnniBus.com – vuoden 2014 Hyvä teko! Matkailutoimittajien Kilta on valinnut Vuoden Hyväksi teoksi linja-autoyhtiö OnniBus.comin tarjoamat vapaamatkat sotaveteraaneille. Sotaveteraanit voivat toteuttaa matkat millä tahansa OnniBus.comin verkoston yhteysvälillä ilmaiseksi myös veteraanin avustaja pääsee mukaan veloituksetta. Sotaveteraanien vapaamatkustusoikeus on vakiintunut hienoksi käytännöksi jatkuttuaan jo kolmen vuoden ajan, eikä siis ole pelkkä mainostemppu, perustelee Matkailutoimittajien Kilta. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 15 Serlachiukset – Mäntän ihmeidentekijät Seppo Aho, Matkailun professori emeritus V uonna 1922 kuntana perustettu ja 1946 kauppalaoikeudet saanut noin 6 000 asukkaan Mänttä kuuluu niihin Suomen paikkakuntiin, jotka aivan viime vuosiin asti ovat pääsääntöisesti jääneet aktiivisiltakin kotimaanmatkailijoilta väliin. Kun se sijaitsee sivussa pääväylien varrelta, sinne pitää varta vasten lähteä ja mennä – eikä monikaan ole tähän riittävää aihetta löytänyt. Erittäin määrätietoisen työn ja myös onnekkaiden sattumien tuloksena tämän päivän Mänttä on kuitenkin todellinen suomalaisen kotimaan matkailun aarreaitta, joka tarjoaa vierailleen runsaudensarvellisen antia niin taiteista ja taiteilijoista, jännittävästä historiasta kuin poikkeuksellisten yrittäjien hämmästyttävistä aikaansaannoksista. Apteekkariksi opiskellut 38-vuotias Gustaf Serlachius perusti puuhiomon Pohjois-Hämeen erämaahan Mäntänkoskelle 1868. Tätä ennen metsäteollisuustoimiaan Tampereella aloitellessaan hän oli ehtinyt jo suututtaa kaupungin silmäätekevät liikemiehet, joten lähtö sieltä oli oikeastaan pako. Uudella paikkakunnalla meno vain yltyi, mistä Gustaf Serlachiuksen museo esittää kävijöilleen näytöksen, johon vierailijoiden on helppo eläytyä mukaan. Esillepanon ja elävöittämisen vanhaa ja uutta teknologiaa on hyödynnetty ihailtavalla taidolla, joka turvaa rautaisen annoksen suomalaista perhe-, paikkakunta- ja yrityshistoriaa mukaansa tempaavasti ja mieliä vangitsevasti. Kiireisten ja kiireettömien Serlachiuksen työhuone 16 matkailijoiden tarpeet on oivasti huomioitu – kaikille on tarjolla juuri heidän aikatauluunsa sopivan pituinen tarina. Kerronta ei välttele henkilökohtaisuuksia, eikä säästä edes omia perheenjäseniä visionääriyrittäjän purevilta arvioilta. Tärkeintä on yrityksen menestys – se on kaiken perusta, myös jo yrityksen perustajan aloittamalle taiteiden ja taiteilijoiden avokätiselle tukemiselle. Tämän päivän Suomi potee kiistatta suurta pulaa uusia hyvin toimivia pysyviä rakenteita aikaansaavista ihmisistä. Tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmotuskin tuntuu olevan kiven alla. Yhtiön entisessä pääkonttorissa ”Valkoisessa talossa” keskellä Mänttää toimivaa Serlachiuksen historiallista museota voi hyvällä syyllä suositella opintomatkakohteeksi myös kaikille niille päätösten tekijöille, joilta puuttuu uskoa määrätietoisen yrittäjyyden suuretkin vaikeudet voittavaan voimaan. G.A. Serlachiuksen tapaisista ihmeiden tekijöistä voisi monessa asiassa vieläkin ottaa oppia. Serlachiusten sukuhistoria vetää vertoja monille ulkomaisten mahtisukujen televisiostakin tutuille tarinoille. Selkeää tavoitteenasettelua, peräänantamatonta työntekoa, kohahduttavia avioliittoja, ankaruutta ja onnettomuuksia perheen sisällä, huipputaiteilijoita ym. korkean profiilin ystäviä, vieraita ja vihamiehiä, kateutta, panettelua, pettymyksiä, vastoinkäymisiä, menestystä, saavutettua arvostusta, tyylikkäitä arvorakennuksia, loisteliasta elämää, iloja ja suruja. Myös Mänttään syntyneen erikoislaatuisen paikallisyhteisön asumiskulttuuri, työelämä, päätöksenteko, palvelut ja elämäntapa ovat vielä tavoitettavissa, joskin jo historiaa. Suvun päämiehenä ja yrityksen johtajana 1930-luvulla toiminut Gösta Serlachius teki vuonna 1933 jotain niin merkittävää, että teon hedelmät edelleen jatkuvasti kasvavat ja näkyvät aina vain kauemmas. Hän perusti Serlachiuksen taidesäätiön, jolle lahjoitti ja testamenttasi erittäin suuren omaisuuden. Vuosikymmenien taiteiden suosinta saavutti uuden kohokohtansa kesäkuussa 2014, kun suvun jo pääosin kuvataiteiden esittelyyn käytetyn kartanon päärakennuksen naapuriin valmistui uusi suuri näyttelyrakennus, Gösta-paviljonki. Taidesäätiö rakennutti omilla rahoillaan tämän runsaat 20 miljoonaa euroa maksaneen kansainvälisen arkkitehtuurin huikaisevan hienon taidonnäytteen, jossa jo marraskuun alkuun 2014 mennessä on käynyt yli 80.000 kävijää. – Tässäpä kaksi melkoista ihmettä: taidepuolen viime vuosien Suomen yksityinen suurteko ja vertaistaan etsivä uusi matkailijoiden magneetti – yhdessä pihassa pienellä paikkakunnalla. Mänttä kehityskulkuineen on sellainen suomalainen historiallinen helmi, joka esiin nostettuna tarjoaa esimerkin ja antaa toivoa monille muille Suomen paikkakunnille. Sen hohto perustuu yhtäältä omien lähellä olevien resurssien ja toisaalta muualta tuodun tarpeellisen lisän taitavaan yhdistämiseen. Mänttä ja Vilppula ovat kuntina yhdistyneet, mutta Mänttä ansaitsee edelleen yksinkin paikkansa maamme värikkäistä helmistä kiinnostuneiden ihmisten mielissä ja suunnitelmissa. Kohteesta on myös helppo löytää lisäperehtymisiin värikästä aineistoa sekä sanoin että kuvin. Paidotettu kirkko Gustaf A. Serlachius tunnettiin myös lempinimeltä Metsäperkele. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 17 VisitVaasa sai uuden vetäjän Teksti Aino Rimppi, kuva VisitVaasa VisitVaasa sai pikavauhtia uuden johtajan, kun edellinen siirtyi muihin tehtäviin. VisitVaasa on Vaasan seudun Matkailu Oy, ja uusi toimitusjohtaja Max Jansson. M ax Jansson (42) siirtyi luotsaamaan VisitVaasaa Hanasaaren ruotsalaissuomalaisen kulttuurikeskuksen tehtävistä. Visit Vaasassa Jansson aloitti virallisesti 19. tammikuuta 2015. Miehellä tuntuu olevan hyvinkin kiire, silti hän löytää parikymmentä minuuttia haastatteluun – vaikka vasta illalla venyneestä kokouksesta palatessaan. Kiire oli VisitVaasan toimitusjohtajaakin etsittäessä. Asia ratkesi Max Janssonin eduksi, sillä mies viihtyy omilla kotikulmillaan Pohjanmaalla. Siellä hän jo ennen Hanasaaren tehtäviäkin luotsasi 16 vuoden ajan YLE Vaasan alueradiota. Syntynyt ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Jansson tekee heti tervehtiessään välittömän ja energisen vaikutelman. Mitä juuri nyt kuuluu? - Kiitos, nyt kuuluu erittäin hyvää, olen todella tyytyväinen. Olen ollut liki koko elämäni Vaasassa, viettänyt arkipäivää näissä kunnissa, syntynytkin täällä Pohjanmaalla, Jansson vastaa. Antoivatko edelliset työpaikat jotain merkittävää myös matkailullisesti? Jansson kertoo matkustelleen työssään paljon, 130 – 180 matkapäivää vuodessa, ennen kaikkea kotimaassa, Pohjanmaalla ja Ruotsissa. Ja ideoita hänellä on tarjolla myös elämyksille. - Radiossa kuuntelijalle pyritään antamaan aina kuva, elämys. Pitää tietää, miten kertoo tarinan. 18 Kulttuuri on tärkeää vaasalaisille – ja Max Janssonille. Jansson korostaa kulttuurin merkitystä. - Hanasaaressa olin tekemisissä juuri kulttuurin kanssa, suomalaisen ja ruotsalaisen. Visit Sweden oli myös yhteistyökumppani. Nyt vuoro on tehdä kulttuurityötä VisitVaasan eteen, taikoa elämyksiä pohjanmaalaisille – toki myös kauempaa saapuville. Onhan kyseessä matkailu. Kulttuuri on tärkeää täälläkin. Usein unohdetaan se, mikä on lähellä. TNS:n gallupin mukaan Matkamessuilla kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että kotimaan matkailu kiinnostaa. Kesätarjonta on erikseen Österbotten eli rannikko-Pohjanmaa (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vöyri ja Vaasa) tarjoaa talviaikaan kulttuuria. Alue venyy Vöyristä kohti etelää, aina Närpiöön. Tai voisiko sanoa, melkein Uumajaan? - Uumaja ja Vaasa olivat ennen kilpakumppaneita, nyt teemme yhteistyötä, mm. satamien kanssa. Satamat on yhteinen yritys! Ja laivat! Ja meillähän on myös Suomen ainoa UNESCO:n maailmanperinnön maaseutukohde, Merenkurkun saaristo! Ja Björkby! Vaasan kuorofestivaali 2015 V aasan kuorofestivaali järjestetään 13.-17.5.2015 jo 23. kerran. Kuoron ääni muodostuu ihmisistä, yksilöistä, jotka yhdessä tuottavat musiikin. Kuoromusiikkia kuultaessa ja laulaessa syntyy yhteisöllinen ja ylevöittävä tunnelma, joka valloittaa vuosittain kuorofestivaalin myötä koko Vaasan kaupungin. Vuosien varrella Vaasassa on koettu suuria elämyksiä ja unohtumattomia hetkiä kuoromusiikin parissa. Tuottaja Erkki Mendelin muistelee lämmöllä esimerkiksi pari vuotta sitten Japanista asti saapunutta Yokohama Chamber Choiria, joka kävi laulamassa upean ja raikkaan version Finlandiasta - suomeksi. Yleisö nousi joka konsertissa antamaan aplodit seisaaltaan! Toinen hersyvä muisto on 90-luvun lopulta, jolloin järjestettiin uusien juomalaulujen sävellyskilpailu. Yli sadan laulun joukosta Erkki muistaa vieläkin yhden hurtin värssynpätkän: ”Kossua kolalla – taikka talikalla!” Tänäkin vuonna on luvassa kylmiä väreitä, kostuneita silmäkulmia, sekä ilon ja naurun hetkiä, kun kaupunkiin saapuvat mm Orphei Drängar, Rajaton, LoveNotes, Stadtsingechor zu Hallen, Händel kuoro, Karvakorvan Laulupurkki, sekä useita kymmeniä muita kuoroja. Tervetuloa Vaasaan luomaan omat unohtumattomat festivaalimuistosi! www.vaasachoirfestival.fi Ylistetty ruotsalainen mieskuoro Orphei Drängar Juontaa Mark Levengood Pe 15.5. Närpiö, La 16.5. & Su 17.5. Vaasa Vuoden 2014 kansainvälinen kvartettimestari: Naiskvartetti To 14.5. Vaasa Ritz LoveNotes (USA) Suosittu ja viihdyttävä Lauluyhtye Rajaton Pe 15.5. Vasa Övningskola Katso koko ohjelma www.vaasachoirfestival.fi /vaasachoirfestival Liput 13.2 alkaen: www.NetTicket.fi, puh 0600 399 499 (1e/min+pvm) Studio Ticket Vaasa, puh 0700 96525 (1e/min+pvm) Konserttipakettitarjous Radisson Blu Royal Hotel Vaasa Sis. majoitus 2hh+lippu Orphei Drängar tai Rajaton Varaukset: puh. 020 1234 700 ja reservations.finland@radissonblu.com www.radissonblu.fi/hotelli-vaasa M A T K A I L U lehti 1 • 2015 19 Hyvää oloa ja mukavaa ohjelmaa ryhmille Kankaanpäässä K untoutuskeskus Kankaanpää on monipuolinen hyvinvoinnin keskus Pohjois-Satakunnassa, persoonallisen taidekaupungin kupeessa. Monien mahdollisuuksien keskus palvelee valikoimallaan monenlaisia ryhmiä ja vierailijoita. Kuntoutuskeskuksen myyntipalvelussa räätälöidään ryhmille mielenkiintoisia paketteja tapauskohtaisesti, mutta tarjolla on myös valmiiksi suunniteltuja kokonaisuuksia eri kohderyhmille. Esteetön ympäristö mahdollistaa helpon ja viihtyisän lomanvieton kaikille ikään ja liikuntakykyyn katsomatta, ja majoituskapasiteetissa löytyy vaihtoehtoja yhden hengen huoneista 5 henkilön paritalohuoneistoihin. Allasosaston poreet kutsuvat rentoutumaan, ravintolan notkuvat pöydät ravitsevat ja viihdeillat virkistävät. Hemmottelupalveluista löytyy mm. hierontaa, hoitoja, kampaamopalveluja ja yrttikylpyjä. Liikunnan riemua taas koetaan kuntoutuskeskuksen ympäristön ulkoilumaastoissa tai kattavissa liikuntatiloissa niin omatoimisesti kuin ohjattunakin. Myös monipuoliset kokous- ja kokoontumistilat ovat ryhmien käytettävissä tarvittaessa. Kankaanpäässä vietetään taiteen juhlavuotta 2015, joten kaupungistakin löytyy paljon mielenkiintoista nähtävää. Tervetuloa Kankaanpäähän! Järjestä vuoden virkistävin ryhmämatka! Räätälöimme ryhmällenne sopivan kokonaisuuden majoituksineen ja herkutteluineen haluamillanne lisäpalveluilla! Ryhmänne pakettiin voi sisältyä esimerkiksi uintia ja saunomista, ulkoilua, keilausta, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja, kulttuurikiertoajelua ym. mukavaa ohjelmaa. Ota yhteyttä myyntipalveluumme, niin aloitetaan suunnittelu: 050 394 7526 tai respa@kuntke.fi Kelankaari 4 Kankaanpää (02) 57 333 www.kuntke.fi 20 Sari Siikanderin unelmien kesä: charmantit työkaverit ja mökkiloma Keski-Suomessa H arvoin kesäteatterissa esiintynyt suosikkinäyttelijä Sari Siikander nousee tulevana suvena Uuden Iloisen Teatterin riveissä Kievarin Kesäteatterin lavalle. Siikanderin Keski-Suomeen tuo UIT:n uusi musiikintäyteinen seikkailukomedia Melkoisia muskettisotureita. Siikanderin edellisestä kesäteatterikokemuksesta on vierähtänyt jo useampi vuosi. – Olen viimeiset 15 vuotta vaalinut kesälomaani enkä ole toistaiseksi lähtenyt mukaan mihinkään kesäteatteriin, mutta nyt en voinut kieltäytyä, Siikander nauraa. – UIT:n tuotanto ja hurmaavat vastanäyttelijät saivat mieleni kääntymään. Kun sain vielä vuokrattua kesämökinkin läheltä, niin tässähän yhdistyvät haave kesämökkilomasta ja charmanteista työkavereista täydellisesti, Siikander jatkaa. Töiden lisäksi Siikander ehtii tulevana kesänä jonkin verran myös lomailemaan. Intohimoinen golfaaja ja tanssin harrastaja on ehtinyt kartoittaa jo kesäpaikkansa läheisyydeltä löytyvät harrastusmahdollisuudet. – Toivon, että pääsen vapaa-ajallani golfaamaan – ja saapa nähdä, että pääsisikö sitä pyörähtämään Kievarin tansseissakin, Siikander hymyilee. Melkoisia muskettisotureita –seikkailukomedian ensi-ilta lauantaina 27. kesäkuuta Kievarin kesäteatterissa. Lisätiedot ja esitysajat www.kievarinkesateatteri.fi KIEVARIN KESÄTEATTERI 2015 Rooleissa muun muassa: Mikko Rantaniva Jussi Lampi Sari Siikander Timo Kärkkäinen Puntti Valtonen MUUTTAA KESÄKSI ÄÄNEKOSKELLE! ENSI-ILTA la 27.6. klo 19.00 Ennakko 26.6. klo 19.00 ti 30.6. klo 19 ke 1.7. klo 19 to 2.7. klo 19 ke 8.7. klo 19 to 9.7. klo 14 & 19 pe 10.7. klo 19 la 11.7. klo 14 & 19 ke 15.7. klo 19 to 16.7. klo 19 pe la ke to pe la su ke to pe la 17.7. 18.7. 22.7. 23.7. 24.7. 25.7. 26.7. 29.7. 30.7. 31.7. 1.8. klo 19 klo 14 & 19 klo 19 klo 14 & 19 klo 19 klo 14 & 19 klo 14 klo 19 klo 19 klo 19 klo 14 & 19 Liput alk. 29,50€ sis. toim. kulut (kysy ryhmäalennus) Kartano Kievari Hietama, Äänekoski Yksittäiset liput: Ryhmämyynti auki nyt! 0400 847575/ nina@kartanokievari.fi www.kievarinkesateatteri.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 21 Älä pukeudu päivälliselle J Tampereen Teatteri Anja Pohjola ukka Leisti hurmaa naurupommin tähtenä Tampereen Teatterissa! Bernard on suunnitellut viettävänsä iloisen viikonlopun rakastajattarensa kanssa upeassa huvilassa Ranskan maaseudulla. Miten käykään, kun anoppi sairastuu flunssaan eikä Jacqueline-vaimo lähdekään Pariisiin? Miksi paikalle tilatun hemaisevan gourmetkokin kohokas lätsähtää jo uuniin, ja miksi suihkeasäärinen valokuvamalli ei osaa kulkea korkokengissä? Ystävä Robert liittyy seuraan, mutta onko hänestä selvittämään Bernardin synnyttämää soppaa vai onko hänelläkin lusikka liemessä. Tarjolle on tuotu monta herkullista valkoista valhetta ja makoisaa salaista suudelmaa, ennen kuin on päästy puoliyöhön ja kaikilla on pyjamat päällä. Jäljellä on vain pulmallinen jälkiruoka: kuka missäkin nukkuu – ja kenen kanssa? Kirjoittanut Marc Camoletti, suomennos ja ohjaus Mikko Viherjuuri, lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto, pukusuunnittelu Mikko Saastamoinen, valosuunnittelu Raimo Salmi, Ääänisuunnittelu Simo SavisaariRooleissa: Ville Majamaa / Oskari Katajisto, Elina Rintala, Jukka Leisti, Mari Posti, Maruska Verona, Markku Thure. Vokaalimusiikin juhlaa 40 5 1975–201 Mukana mm. Ylioppilaskunnan Laulajat The Swingles Tampere Filharmonia Latvian radiokuoro Sibelius-seminaari Iltaklubit Kari Hotakaisen aikalaisdraama Runsaasti ilmaiskonsertteja! Peruslippu 34 € Juurakko © Janne Mikkilä IHMISEN OSA www.tampereenteatteri.fi 22 Alennukset ryhmille www.lippu.fi Emil Wikströmin Visavuori – suomalaisen asumisihanteen esikuva M issä suomalainen haluaa asua? Tietenkin järven rannalla, hirsitalossa – mieluiten keskellä kaupunkia. Tämän haavekuvan on suomalaisiin istuttanut Suomen taiteen kultakauden taiteilijat ja heistä ensimmäisenä kuvanveistäjä Emil Wikström. Wikströmin Visavuori nousi paikalleen 1890-luvulla, Sääksmäen upeisiin maisemiin. Visavuoresta rakentui koti, työn temppeli ja monien harrastusten näyttämö. Visavuori on leimallisesti kuvanveistäjän eikä arkkitehdin suunnittelema, sen rikkaus on yksityiskohdissa. Tulisijojen muodot, värit ja materiaalit vaihtuvat huo- neesta toiseen, seinistä, katoista ja ovista voi löytää erilaisia muotoja ja koristeita. Wikström oli luonteeltaan utelias ja toimelias, joten työn lisäksi hän halusi ympärilleen kaiken mistä nautti. Visavuoressa on oma tähtitorni, urut, pimiö ja tietenkin kaunis pihapuutarha. Wikströmin kasvihuone on tuhoutunut, mutta paikalla on nykyään näyttelytila Kari-paviljonki, jonka keskeinen tehtävä on esitellä Wikströmin lapsenlapsen, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa. Kari-paviljongissa järjestetään vuosittain vaihtuvia näyttelyitä. Ai niin – Visavuori ei ole keskellä kaupunkia, mutta paikan valitsemisen ehtona Wikströmille oli, että se on hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ja sitä se on edelleen, vain parin kilometrin päässä Helsinki-Tampere-moottoritiestä. www.visavuori.com M A T K A I L U lehti 1 • 2015 23 Ilmajoen Musiikkijuhlat 40-vuotta I lmajoen Musiikkijuhlat viettää 40-vuotisjuhlavuottaan tulevana kesänä. Ooppera- ja konserttitapahtumaa on järjestetty Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 1975 lähtien. Tapahtuman omaleimaisuus välittyy siitä, että vuosittain kesäkuussa järjestettävä tapahtuma tuottaa nimenomaan uutta, kotimaista oopperaa, jota on kuvailtu mm. kansanoopperaksi. Juhlavuonna kantaesityksensä saa tapahtuman yhdestoista omatuotantoinen teos Elämälle - Ooppera Oskar Merikannosta. Nimensä mukaisesti teos kertoo säveltäjä Oskar Merikannosta. Teoksen säveltää Jaakko Kuusisto Juhani Koiviston libreton pohjalta. Elämälle-oopperan tulee Ilmajoelle ohjaamaan Anna Kelo. Pääsolisteina mm. Jussi Merikanto, Johanna Rusanen-Kartano, Simo Mäkinen, Eeva-Maria Kopp ja Aki Alamikkotervo. Vaasan kaupunginorkesteria johtavat Jaakko Kuusisto ja Jukka Iisakkila. Mukana myös Ilmajoen Musiikkijuhlien oma oopperakuoro sekä oopperan lapsi- ja nuorisokuoro. Elämälle ”Oskar Merikanto ei ole tyypillinen oopperasankari, mutta suomalaista oopperaa hän edisti merkittävästi. Jo siksikin hänestä on luontevaa kertoa juuri oopperan keinoin”, kuvailee tulevaa teosta libretisti Juhani Koivisto. ”Oopperassa seura- 24 taan Merikannon tietä kansan rakastamasta mutta asiantuntijoiden väheksymästä taiteilijasta arvostetuksi professoriksi. Samalla koetaan Suomen historian ja taiteen merkittäviä käänteitä. Elämälle muistuttaa ajasta, jolloin Oskar ja Aarre Merikanto, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Aino Ackté ja muut rohkeat tienraivaajat loivat vaikeista olosuhteista välittämättä suomalaista kulttuuria. He ovat ansainneet oman oopperansa.” Säveltäjä Jaakko Kuusisto lähti rakentamaan teosta mielikuvien kautta. ”Meillä kaikilla on mielikuva Oskar Merikannosta säveltäjänä. Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen melodisuus ja kauneus. Valitsin tien, joka noukkii omaan sävelkieleeni riittävästi vanhaa maustetta, että aikakausi hahmottuu musiikissa. Suuret tapahtumat leimasivat Oskarin aikakautta ja leimaavat nyt oopperan näytöksiä vahvoilla kontrasteillaan. Tässä oopperassa ympäröivä maailma on yhtä tärkeässä roolissa kuin Oskar itse.” Elämälle-ooppera esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla kesäkuussa. Kantaesityksensä teos saa perjantaina 5.6. ja esityksiä on kahtena peräkkäisenä viikonloppuna yhteensä kuusi. Esityspaikkana toimiva ooppera-areena luo oman tunnelmansa ja vaikuttavuutensa oopperaelämykseen. Erityisesti kauniin joenvarsimaiseman sekä siihen moitteettomasti istuvan lavastuksen luomat puitteet antavan oman lisänsä ulkoilmateokselle. Elämälle oopperan rooleilla, Johanna Rusanen-Kartano ja Jussi Merikanto. Oopperateoksissa on tapahtuman historian alusta alkaen otettu huomioon kuorojen mukanaolo. Elämälle-oopperaan Ilmajoen oopperakuoroa lähtee luotsaamaan uusi kuoronjohtaja Antti Nissilä. Noin viisikymmenhenkinen kuoro harjoittelee teosta sekä konserttiohjelmistoa loppusyksystä alkaen ja osallistuu teoksen tiiviiseen näyttämöharjoitusperiodiin innolla ja odottavalla mielellä. Vasta harjoitusten alkaessa ooppera saa lopulliseen muotonsa, kun solistit, kuorot sekä orkesteri lähtevät ohjaajan ja työryhmän kanssa rakentamaan uutta teosta. Luvassa on ajan kuvaa, yhden maamme rakastetuimpiin säveltäjiin kuuluvan henkilön tarina yhteenpunottuna maamme historiaan. Lauantaina 13.6. saadaan nauttia menneiden vuosikymmenten rakastetuimmista kappaleista, kun Se oli hyvä vuosi -konsertissa Riku Niemi Orchestran kanssa lavalle nousevat Johanna Iivanainen, Amadeus Lundberg, Sami Pitkämö, Annimaria Rinne ja Tia Cohen. Konserttissa kuullaan 100 vuotta sitten syntyneiden mestareiden kuten Kärjen, Rautavaaran, Virran, Sinatran ja Piafin tuotantoa. ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT 40 VUOTTA Oopperan lisäksi konsertteja Oopperan lisäksi ohjelmistoon kuuluu erilaisia konsertteja. Juhlavuonna esitetään Juhlakonsertti kahteen kertaan lauantaina 6.6. ja sunnuntaina 7.6. Konsertissa solistina Karita Mattila. Mukana myös Ilmajoen Oopperakuoro johtajanaan Antti Nissilä. Konsertin johtaa Jaakko Kuusisto ja juontaa Aarno Cronvall. Orkesterina Vaasan kaupunginorkesteri. Juhlakonsertti osoittautui erittäin suosituksi ja ensimmäinen konsertti varattiin nopeasti loppuun.Sopraano Karita Mattila saapuu pitkän tauon jälkeen konsertoimaan Ilmajoelle. Hän esiintyi Ilmajoen Musiikkijuhlilla 1980-luvun alussa Jokioopperassa, jonka jälkeen hänen maailman luokan oopperauransa onkin kaikille suomalaisille tuttu. Jorma Panulan 85-vuotispäiviä juhlistetaan Peltomiehen rukous -oratoriolla, joka tilattiin 30 vuotta sitten Ilmajoen Musiikkijuhlien 10-vuotisjuhlavuoden teokseksi. Peltomiehen rukous esitettiin sittemmin ympäri Suomen. Tulevan kesän esitys on uusintaversio alkuperäisestä teoksesta. Solistina Juha Kotilainen. Mukana Tuulivoima-kuoro, joka koostuu alkuperäisessä teoksessa esiintyneestä tyttökuorosta. Teoksen johtaa Jorma Panula ja ohjaa Kimmo Kovanen. Peltomiehen rukous ooppera-areenalla 7.6. Viihteellistä konserttiohjelmistoa edustavat juhlavuonna lauluyhtye Rajaton, joka nousee ooppera-areenan lavalle perjantaina 12.6. Luvassa monipuolinen a cappella -konsertti kesäisessä illassa. 5.–7.6. ja 12.–14.6.2015 Liput alk. 53€ Sävellys: Jaakko Kuusisto Solisteina mm. Jussi Merikanto ja Johanna Rusanen-Kartano Ennakkohinnat voimassa 28.2. saakka. Karita Mattila Juhlakonsertissa 6.–7.6.2015 www.musiikkijuhlat.fi | Puh: (06) 424 2900 M A T K A I L U lehti 1 • 2015 25 Forssa – pieni kaupunki, suuri historia F orssa sai alkunsa 1847, kun ruotsalainen Axel Wahren (1814–1885) perusti puuvillakehräämön Linikkalan kylään Kuhalankosken partaalle. Kehräämö sai pian seurakseen lankavärjäämön, kutomon ja kankaanpainolaitoksen. Forssassa painettiin kangasta ja värjättiin puuvillalankoja ensimmäisenä Suomessa. Ihmisiä virtasi tehtaisiin töihin. Tehtaiden ympärille kasvoi kylä, kauppala, kaupunki. Kaupunki kasvoi ja kukoisti keskellä vehmasta lounaishämäläistä maaseutua. Koneet ovat hiljenneet, mutta tehdasrakennuksissa on toimintaa, tekstiili elää ja olemme yhä keskellä puhdasta maaseutua. Nykypäivän Forssa on symppis pikkukaupunki, joka tarjoaa satunnaiselle matkailijalle historiaa ja nykypäivää, putiikkeja, nähtävyyksiä ja herkullista lähiruokaa. Forssan museo perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo tehdaskylän ja sitä ympäröivän seudun tarinaa: Wahrenista ja kumppaneista, pumpulienkeleistä, Karjalan-evakoista ja betonimiehistä, inhimillisistä menestyksistä ja menetyksistä. Vuonna 2014 museo valittiin Vuoden museoksi Suomessa, ja nyt se kisaa vuoden eurooppalaisen museon tunnustuksesta. www.forssanmuseo.fi Vesihelmi – koko perheen vesiliikuntakeskus V iihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa. Se on nautiskelijoiden kylpylä ja kuntoilijoiden uimahalli. Lasten suosikkeja ovat liukumäet, hyppytorni ja aaltoallas. Vanhemmat nauttivat porealtaista, hierovista suihkuista, kuntouintialtaasta (25 metrin 6-ratainen) ja terapia-altaan lämmöstä. Vesihelmestä löytyvät kaksi kuntosalia monipuolisine laitteineen ja lisäksi 26 kaksi kuntoilutilaa, ne ovat myös käytössä sisäänpääsyn hinnalla. Vesihelmessä uinti ja kuntoilukausi jatkuu koko vuoden, allasvesi on aina lämmintä ja kuntosalilla ei säät vaihtele. Vesihelmessä onnistuvat myös kokoukset, illanvietot ja muut kokoontumiset. Lisätietoja vesihelmestä sekä ryhmäretkipaketeista löydät www.vesihelmi.fi Kirjallisuutta ja musiikkia Sastamalassa T yrvään Pyhän Olavin kirkkoon on viiden vuoden aikana tutustunut jo yli 300 000 ihmistä. Kirkko kunnostettiin 1990-luvun puolivälissä, mutta se paloi maan tasalle tuhopoltossa syyskuussa 1997. Jälleenrakennus toteutettiin talkoovoimin, vanhoilla työmenetelmillä ja materiaaleilla. Kirkon sisällä olevissa maalauksissa taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala toteuttivat 2000-luvun tulkinnan Raamatun kuva-aiheista. Sastamalan seudun kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa, esimerkiksi Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Herra Hakkaraisen talo sekä talonpoikaismuseo Yli-Kirra ja sen tapahtumat Punkalaitumella. Luonto tarjoaa matkailijoille monenlaisia elämyksiä: seudulla on Ellivuoren laskettelurinteet, Pirunvuoren polut ja taiteilija Emil Danielssonin erämaa-ateljee. Nauttia voi myös kalastuksesta, laivaristeilyistä, maatilamajoituksesta ja muita elämyksistä. Unohtamatta maankuulua tanssipaikkaa, Punkalaitumen Särkkää! Sastamalan seudullakin matkailun kohokohdat painottuvat kesään. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi perinteiset Vanhan kirjallisuuden päivät kesäkuun lopulla ja Wanhan musiikin päivät - Sastamala Gregoriana heinäkuussa. Yleisötapahtumat alkavat kuitenkin jo vappuna, silloin on suosittu vanhojen ajoneuvojen paraati. Kesä on myös opastettujen kävelykierrosten aikaa. Sellaisen voi tehdä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkodin, Jaatsin, maisemissa. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 27 NAANTALI - KIEHTOVA KAUPUNKI JA ELÄVÄ SAARISTO KULTARANNAN PUUTARHA JA VANHA KAUPUNKI 29 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Naantalin rakastettu klassikko. Retkellä tutustutaan oppaan johdolla upeaan Kultarannan muotopuutarhaan sekä idylliseen vanhaan kaupunkiin sen kapeilla kujilla. Retken päätteeksi nautitaan maittava lounas vanhan kaupungin rannassa. Retken kesto n. 4 tuntia. PS. Kesäisin Kultarannan puutarhassa järjestetään myös opastettuja taidekierroksia tasavallan presidentin kutsunäyttelyn teoksiin tutustuen. Räppääjän jäljille Naantalissa, Kristiinan pukuloistoa Turussa Elokuvia osataan jo Suomessa tuotteistaa. Turun linnassa pääsee katselemaan Kaurismäen uutuuselokuvan Kristiina-kuningattaren pukuja. Naantalin kesässä järjestetään kiertokävely Risto Räppääjän jäljillä. Merimaskussa voi ihastella aikuistumisleirin idyllisiä paikkoja. V Tervetulokahvit Mannerheimin syntymäkodin Louhisaaren kartanolinnan läheisyydessä. Opastettu kierros kartanolinnassa, jonka jälkeen kiireetön saaristolaislounas Naantalin Rymättylässä. Jokainen saa aidon saaristolaislimpun kotiin viemiseksi. Päivän kruunaa tutustumiskierros upeaan Kultarannan puutarhaan. Retken kesto n. 5,5 tuntia. arsinais-Suomen elokuvakomissio on ollut keskeisessä roolissa, kun Turun seudulle on saatu viime vuosina lukuisia elokuvatuotantoja. Komissio kaivaa seudulta mielenkiintoisia kuvausympäristöjä ja tuotantoyhtiö arvioi paikat. Seutuun on ihastuttu. Esimerkiksi menneenä kesänä kuvattiin useita elokuvia Turun seudulla. Risto Räppääjä seikkaili Timo Koivusalon komennossa Naantalissa jo toistamiseen. Naantalin kylpylä oli paikkana, kun filmattiin Luokkaretki. Merimaskun Taattisten tila valittiin Johanna Vuoksenmaan Viikossa aikuiseksi –komedian filmauspaikaksi. Vuosi sitten Turussa kuvattiin Mika Kaurismäen Tyttökuningas, joka kertoo kuningatar Kristiinan ajasta 1600-luvun Ruotsissa. Kaikkien näiden elokuvien ensiillat ajoittuvat tähän talveen ja kevääseen. PIENI RENGASTIE - SAARISTOA PARHAIMMILLAAN Räppääjä johdattaa Naantalin kaduille 66 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Timo Koivusalo on uusimman Risto Räppääjä –elokuvan ensi-illassa innoissaan. Elokuvan teko oli mieluisaa ja Naantalin puutalokaupunki toimii kuvausympäristönä mainiosti. – Seuraava Räppääjä syntyy myös Naantalissa, jos rahoituskuviot saadaan rakennettua, Koivusalo sanoo. Ensi kesänä juhannuksen jälkeen lapset pääsevät tutustumaan Risto Räppääjän kuvauspaikkoihin. Kiinnostusta herättänyt kierros järjestetään keskiviikkoisin ja oppaina ovat Elvi ja Rauha. – Kierroksella etsitään Alpo-kissaa ja lopuksi lapset saavat muistoksi Räppääjä-paidan, esittelee Naantalin matkailun toimitusjohtaja Tarja Rautiainen. MANNERHEIMIN SYNTYSIJOILTA PRESIDENTTI NIINISTÖN KESÄPUUTARHAAN 49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Lähde opastetulle linja-automatkalle saaristoon. Aluksi nautitaan lounas Naantalin Rymättylässä. Matka jatkuu Hankasta yhteysalus m/s Östernillä tunnin merimatkan ja huikeiden saaristomaisemien jälkeen viehättävään Nauvon satamaan. Sataman putiikkeihin ja näyttelyihin tutustumisen jälkeen lähdetään Paraisille, jossa nautitaan iltapäiväkahvit kakkupalan kera. Retken kesto n. 7 tuntia. Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800 info@naantalinmatkailu.fi, www.naantalinmatkailu.fi Palvelumaksumme on 15 € / ryhmä 28 1600-luvun pukuloistoa Turussa Mika Kaurismäen ohjaama Tyttökuningas-elokuva kertoo 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ajasta. Hän Naantalin vanhankaupungin kioski on tuttu kohtauspaikka Räppääjä-elokuvan Rauhalle, Elville ja Nellille. Kesällä paikka tulee uudella tavalla tutuksi myös matkailijoille. nousi valtaan viisivuotiaana ja kruunustaan hän luopui jo 28-vuotiaana. Kristiinan määräyksestä Suomeen perustettiin useita uusia kaupunkeja ja tieverkostoa parannettiin. Turun Linna oli Kaurismäen mukaan mainio kuvauspaikka, vaikka elokuvakaluston siirtely ahtaita portaita pitkin tuotti välillä tuskaa. Elokuvaa varten valmistettiin pari sataa upeaa pukua, joista parhaat ovat nyt esillä Turun linnan näyttelyssä. Linnan näyttelyyn saatiin myös Tukholmasta esineitä, joita Kristiina oli käyttänyt. Näyttely on avoinna 27. 9. asti. Aikuistumisleiri Merimaskussa Merimaskussa sijaitseva Taattisten maatilamatkailutila oli Johanna Vuoksenmaan mieleen, kun hän valitsi kuvauspaikan elokuvalleen Viikossa aikuiseksi. Tilan vanhat rakennukset toivat elokuvaan idyllisyyttä ja lämpöä ja metsän siimeksessä sai Minttu Mustakallion paimentama Raksu-kissa nuuhkia maalaistuoksuja. Taattisten isäntäpari Karin ja Markku Aaltonen uskovat, että matkailijat löytävät tilalta tuttuja paikkoja elokuvan katselun jälkeen. Lassi Lähteenmäki Lasten Musiikkijuhlat juurtui Naantaliin Öljyvärimaalausta musiikin tahdissa, iloista torvimusiikkia, veikeää konserttitunnelmaa... Viime kesänä Naantalin musiikkijuhlien yhteydessä järjestetty Lasten Musiikkijuhlat saa jatkoa. Ensi kesänä musiikki soi mm. presidentin puistossa. N aantalin Lasten Musiikkijuhlat on Naantalin Musiikkijuhlien ja Naantalin Pelastakaa lapset ry:n yhteinen ponnistus. Viime kesänä se ylitti odotukset ja jatkoa oli luvassa. Ensi kesänä lapset pääsevät puistokonserttiin Kultarantaan eli presidentin kesäasunnon puistoon. Turun filharmonista orkesteria johtaa Okko Kamu ja solistina laulaa mm. Helena Juntunen. – Puistossa pitää olla iso orkesteri, jotta ääni kuuluu, sanoo Naantalin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Arto Noras. Viime kesän tapaan lapset kutsutaan myös kirkkopuistoon. Siellä tenavat pääsevät mm. maalaamaan musiikin tahdissa. Museopäivän kunniaksi lapsia houkutellaan jauhamaan kahvipapuja. Lasten Musiikkijuhlilla kuullaan lisäksi Francis Poulencin koko perheen musiikkisatu Tarina Babarista sekä Iiro Rantalan säveltämä Maukan ja Väykän hyvä päivä. Naantalin Lasten Musiikkijuhlat järjestetään 4.-7. kesäkuuta. Lassi Lähteenmäki Kaivopuisto keräsi viime kesänä ison joukon perheitä Naantaliin. Kuva: Paul Brück. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 29 JUGEND - BILLNÄS Teksti: Vesa Kiljo, amanuenssi, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Kuvat: Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Koe jugendin hehku, elävyys ja lämmin kodikkuus. Jugend ja Billnäs, muotoilun kaksi tunnettua käsitettä, ovat ajankohtaisia Tammisaaren museokeskus EKTAssa keväästä lähtien. 2015 30 J ugend-tyyli halusi muuttaa kaiken designissa, aidon käsityön puolesta teollisuuden massatuotantoa vastaan. Samalla kuitenkin kylvettiin modernismin siemenet, vaikka jugend-tyyli itsessään säilyikin tunnelmaltaan varsin perinteisenä ja jopa koristeellisena. Suomessa tyyli tunnetaan saksalaisperäisen nuoruutta tarkoittavan jugendin nimellä, mutta Ranskassa se tunnetaan l’art nouveauna eli uutena taiteena. Nimitys on siirtynyt englanninkieleen ja muuallekin Art nouveau-nimellä. Jugendin perusajatuksia keskiajan, alkuperäisyyden ja käsityön ylistämisen ohella on uuden muotokielen ja koristetyylin löytäminen vanhoiksi ja rappeutuneiksi katsottujen kertaustyylien tilalle. Tämä oli etenkin Ranskassa tärkeää 1890-luvulle tultaessa. Tosin uusi tyyli ei syntynyt tyhjästä vaan inspiraation lähteenä oli siis keskiaika, erityisesti gotiikka ja 1700-luvun kasviornamentiikkaa käyttävä kiemurteleva rokokoo. Uuden löytämisen ohella Art nouveau- hon liittyi myös vapauden vaatimus saada käsitellä sellaisia aiheita kuin aistillisuutta, seksuaalisuutta ja jopa dekadenssia. Suomalainen kansallisromantiikka Kansainvälisen jugendin suosituin aihe oli nainen, jonka hiukset ja vaatteet hulmusivat. Aihe saattoi saada myös eroottisia sävyjä. Tämä kuvasto puuttui suomalaisesta jugendista miltei kokonaan, vain pariisilaistuneella Ville Vallgrenilla, se on yksi suosikkiaiheista. Suomalainen jugend sai varsin kannallisromanttisia ja isänmaallisia sävyjä, aiheet olivat vakavia niin menneisyydestä kuin luonnostakin. Tämä vain voimistui kun ns. sortokaudet eli venäläistämistoimenpiteet alkoivat vuodesta 1899. Billnäsin huonekalutuotannossa ilmentyvät jugendin parhaat puolet: hyvä käsityömäinen laatu, hieno tunnelmallinen design sekä käytännöllisyys, jotka enteilevät tulevaa funktionalismia. Makeaa mahan täydeltä Mustion Linnan Kesäteatterissa Sari Puumalainen, Risto Kaskilahti ja Susanna Laine. M ustion Linnan Kesäteatteri tuottaa jälleen yleisön riemuksi Suomen kantaesityksenä suven herkullisimman, Peter Yeldhamin & Donald Churchillin käsikirjoittaman farssin ‘KOKKISOPPA’ (My Friend Miss Flint). Suomennoksesta vastaa Jarna Jalava-Keskinen ja ohjaaja Jouko Keskinen on tuttuun tapaan ruorin takana. Julkkis- ja TV-kokki Timo ‘Timbe’ Lampenin kirjanpitosoppaa on hämmentämässä aivan liian monta kokkia! Koko keitoshan voi mennä täysin läskiksi tai lopputulos voi olla pelkkä pannukakku. Rehellisyys punnitaan, kun valehenkilöllisyyksiä vilisee ovesta sisään ja ulos. Keittiömestarimme on joka tapauksessa aikamoisessa liemessä! Hulvattoman farssin tähtinä kimmeltävät koko kansan suosikki ja Helsingin Kaupunginteatterin loistava Risto Kaskilahti, hänen upea näyttelijävaimonsa Suomen Kansallisteatterista – Sari Puumalainen, iki-ihana kesäteatterimme konkari Sixten Lundberg, kaunis & karismaattinen ‘Puoli Seitsemän’ –ohjelman juontaja ja näyttelijä Susanna Laine, ‘Salatut Elämät’ –sarjan tähti Anu Palevaara sekä Helsingin Kaupuningteatterin nuori & lahjakas näyttelijä Petrus Kähkönen. Suomen kauneimman kesäteatterin katetun katsomon alla nauratetaan katsojia vatsan täydeltä 24 esitystä ajalla 23.6.18.7.2015. Mustion Linnan Kesäteatteri tarjoaa jälleen suuria tunteita, virkistäviä elämyksiä sekä naurua ja kyyneitäkin! www.culturehouse.fi KOKKI O S PPA M A T K A I L U lehti 1 • 2015 31 ONNISTUMISIA TUUSULANJÄRVEN RANTAMAISEMISSA Majatalo Onnela, Lottamuseo ja Ilmantorjuntamuseo ovat yhdistäneet voimansa ja koonneet palveluistaan yrityksille ja vapaa-ajan ryhmille mielenkiintoisen paketin. Tähän omaleimaiseen alueeseen kannattaa tutustua! Majatalo Onnela Onnelan suuri luonnonkaunis tontti rajoittuu Tuusulanjärveen tarjoten vierailleen huikeat mahdollisuudet nauttia luonnonrauhasta sekä laadukkaista palveluista. Majoittuminen tasokkaissa huoneissa, makunautinnot ravintolassa, sekä erityylisiä kokoontumistiloja – näistä on Onnela tehty. Lisätään vielä TYHY-päiviinkin sopivat monipuoliset ohjelmapalvelut, iso kota ja rantasaunojen pehmeät löylyt, niin kokonaiselämys on valmis nautittavaksi. Lottamuseo Lottamuseo sijaitsee Tuusulan Rantatiellä Syvärannan tilalla. Vuosina 1937–1944 Syvärannassa toimi Lottaopisto. Lotta Hoppanian draamaopastus johdattaa museovierailijat vuoden 1943 Lottaopiston tunnelmiin. Draamaopastuksen aikana lottaopettajatar kertoo Lotta Svärd -järjestön toiminnasta ja perehdyttää oppilaansa ilmavalvonnan perusteisiin. Oppitunnin aikana käsitellään mm. sääoppia, lentokonetyyppitunnistusta ja puhelinviestintää. Ilmatorjuntamuseo Ilmatorjuntamuseossa on kaksi suurta näyttelyhallia, 1700luvun alun sotilasvirkatalo, laaja ulkoalue sekä museokahvila ja -myymälä. Tulikasteesta torjuntavoittoihin -näyttelyssä voi mm. eläytyä lentokoneiden tunnistustyöhön ilmavalvontatornissa tai kokeilla raskaan 88 mm RMB ilmatorjuntatykin ammuksen painoa. Uutuutena on ilmatorjunnan vuonna 1941 alas ampuman MiG-3 hävittäjän jäänteet. Ryhmät voivat tutustua myös ilmatorjuntaohjuksen ammuntaan simulaattorin avulla. 32 RETKI SUOMALAISEEN HISTORIAAN Yhteistyössä Majatalo Onnela, Lottamuseo sekä Ilmantorjuntamuseo. Toivotamme teidät tervetulleeksi kokemaan suomalaista historiaa ja laadukkaita palveluita Tuusulanjärven rannalle, Rantatien sydämeen. Paketti on muunneltavissa yrityksenne TYHY-päiväksi. Voitte peilata Suomen historian onnistumisen kokemuksia oman yrityksenne menestystarinoihin. Esillä ovat suomalainen lottatoiminta ja mm. Helsingin ilmatorjuntavoitto vuonna 1944. 1. pv. * Lounas Lottamuseon kanttiinissa * Ilmavalvontakurssi -draamaopastus Lottamuseossa * Päivällinen Onnelassa * Majoittuminen ja iltasauna Onnelassa 2. pv. * Aamiaisbuffet * “Tulikasteesta torjuntavoittoon” – tutustuminen Ilmantorjuntamuseon näyttelyyn * Hernerokkalounas IT-museossa Lisäpalvelut TYHY-pakettiin: * Onnelan kokoustilat, ohjelmapalvelut ja rantasaunat * Ohjussimulaattoriammuntaa Ilmantorjuntamuseossa * Lottamuseon vaihtoehtoiset draamaopastukset Pyydä tarjous Majatalo Onnelasta! Rantatie 34, 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com www.onnela.com www.lottamuseo.fi www.ilmatorjuntamuseo.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 33 Ahvenmaan saaristoreitit P ohjoinen Saaristoreitti kulkee maailman kauneimman, pienten saarien ja luotojen muodostaman saariston halki. Historiallinen kuningatar Kristiinan postitie kulki Tukholmasta Pietariin. Pohjoinen saaristolauttareitti alkaa Kustavin satamasta ja kulkee Brändön ja Kumlingen kautta Vårdöhön. Reitin varrella nähdään mm. Vårdön kauniit kapteenintalot ja Bomarsundin rauniot. Eteläinen saaristoreitti vie kauniiseen ja karuun Kökariin. Reitin varrella voi tutustua Suomen pienimpiin kuntiin Föglöhön ja Sottungaan. Saaristokunnista löytyy ihastuttavia mökkejä, vieraskoteja ja hotelleja. Ryhmämatka Ahvenanmaan saaristoon A NMA A N E AHV LAND Å Inspiroidu ja hae lisäinfoa matkapaketeistamme www.alandsresor.fi tai tilaa uusi esitteemme! 34 5 201 Saaristoreitti 2 yötä alkaen 172 € /henkilö (kun ryhmässä vähintään 20 henkilöä) Lue lisää www.alandsresor.fi/ryhmamatkat mme Palveleeksi! m suo Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi Hangon Casino vasemmalla ja Hangon kylpylä oikealla n. 1910. Näyttely Hangon museossa Teksti: Laura Lotta Andersson, vt. museonjohtaja, Hangon museo Kuvat: Hangon museo H angon kaupunki on nuori, mutta niemen tärkeys on ollut huomattava varsinkin veneilijöille. Purjehdus tapahtui lähinnä rannikoita pitkin ja Hankoniemen kohdalla oli hyvä odottaa suotuisia tuulia. Hankoniemen merkitys kasvoi Ruotsin noustessa suurvallaksi 1500-luvun keskivaiheilta alkaen. Tästä kertovat myös kaiverrukset, jotka löytyvät Hauensuolen kahdelta kalliosaarelta. Sinne ovat lähinnä aateliset hakkauttaneet vaakunoita ja tästä vieraskirjasta voi selvittää kuka kävi milloinkin Hangossa, koska useimmiten vaakunoiden yhteydessä on nimi tai nimikirjaimet sekä vuosiluku. Kun Hangon kaupunki oli perustettu 1874, aloitti myös kylpylä toimintansa muutaman vuoden päästä. Hangossa sai erilaisia kylpyjä ja suihkuja ja tänne kerääntyi kolmen kuukauden ajaksi kylpylävieraita Venäjää myöten ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sesongista 1914 oli tulossa paras koskaan, mutta sodan alettua kylpylä tyhjeni. Vaikka kylpyläelämä oli vilkasta 1930-luvulla, ei enää päästy samanlaisiin lukuihin ja nykyään on enää Casino ja huvilat kertomassa tästä aikakaudesta. www.hanko.fi Näkökulmaa Hangon historiaan Hangon museo | Nycanderinkatu 4 | www.hanko.ﬁ M A T K A I L U lehti 1 • 2015 35 Äitee – Minna Isojunno ja Aili Sanni Suvila-Nuutinen Yksiöön en äitee ota Kuvat Satu Mäkipuro S alon teatterissa sai ensi-iltansa 2015 tammikuussa Sirkku Peltolan näytelmä Yksiöön en äitee ota. Se on koskettava ja hieman absurdi komedia Ko- näytökset la 24.1. klo 19:00 (ensi-ilta) pe 30.1. klo 19:00 la 31.1. klo 16:00 to 5.2. klo 19:00 pe 6.2. klo 19:00 su 8.2. klo 16:00 pe 13.2. klo 19:00 la 14.2. klo19:00 su 15.2. klo 16:00 pe 27.2. klo 19:00 la 28.2. klo 16:00 to 5.3. klo 19:00 pe 6.3. klo 19:00 su 8.3. klo 16:00 to 19.3. klo 19:00 pe 20.3. klo 19:00 la 28.3. klo16:00 su 29.3. klo 16:00 to 2.4. klo 19:00 la 4.4. klo 16:00 to 9.4. klo 19:00 la 11.4. klo 19:00 36 n Yksiöö n e ÄiTee ota Mar iankatu 3, 24100 Salo Liput 22/20/18€, p. 02 7316055 toimisto@salonteatter i.com w w w. s a l o n t e a t t e r i . f i talan perheestä tai siitä, mitä siitä on jäljellä. Vaikka näytelmä on itsenäinen teos, on se jatkumo Suomen hevonen -näytelmään. Näytelmän keskiössä ovat ylösnoussut Äitee, entinen maatilan emäntä ja hänen eronnut tyttärensä Aili, joka on yhä työtön, entinen laitosompelija ja nykyään äitinsä omaishoitaja. Aili Kotala on nainen, jonka elämä on aina ollut elämistä muille ja muiden ehdoilla. Salaa hän haaveilee rakkaudesta ja kosketuksesta, vaikka elämä on ajanut hänet yksinäisyyteen, jossa ei kuitenkaan saa hetkenkään yksityisyyttä. Suvun pientila on pakkohuutokaupattu ja Aili joutunut muuttamaan keskustaan kunnan vuokrayksiöön. Hän joutuu jakamaan eleettömän loukkonsa yhä hyvin elävän Äiteensä kanssa. Vanha Äitee ja keski-ikäinen Aili elävät arkeaan kuin vanha aviopari, yksiössä arvaa toisen ajatuksetkin. Kun betonikaton alla piipahtelee vieraisilla hyvinvoinnin kyydistä tipahtaneita sukulaisia ja tuttavia, alkaa olla lämmin ja tiivis tunnelma. Erilaisten ihmiskohtaloiden yhteensovittaminen 24 neliön yksiössä ei ole ihan mutkaton juttu. Sirkku Peltolan teksteissä hahmot ovat hulvattomia ja karikatyyrisiä, mutta samalla inhimillisen eläviä olentoja. Näytelmä käsittelee verbaalisesti iloitellen ja hersyvän huumorin keinoin eri sukupolvien kohtaloita ja samalla ratkotaan niin pätkätyöläisen ongelmia kuin maahanmuuttajien asemaa. Käsikirjoitus: Sirkku Peltola, ohjaus: Tarja Hemminki. Esitykset 24.1.-11.4.2015. www.salonteatteri.fi Nostalgiaa Krapin kesäteatterissa K eski-Uudenmaan Teatteri - KUTin ja Krapin kesäteatterissa, Tuusulanjärven rannalla, nähdään ensi kesänä todellinen kansankomedia, kun Särkelä itte saa ensi-iltansa perjantaina 5.6. Näytelmä kertoo Julius Särkelästä, joka haluaa päättää kaikesta kaiken. Suu on messingillä, kun asiat rullaavat niin kuin mies mielii ja sanoo. Mutta annas olla, jos joku on Särkelän tahtoa vastaan... Lavalla ja katsomossa koetaan nostalgisia tunteita, kun KUTin perustajajäseniin kuuluva näyttelijä Pertti Koivula palaa juurilleen astuessaan pääroolissa Julius Särkelän saappaisiin usean vuoden tauon jälkeen! Näytelmän ohjaa Toni Wahlström ja muissa rooleissa nähdään mm. Seppo Halttunen, Annaleena Sipilä, Susanna Roine, Johannes Korpijaakko ja Jari Pahkin. KUT tarjoaa kulttuuria myös lapsille kun kesäkuussa nähdään suuren suosion saavuttanut, Sven Nordqvistin kirjoihin perustuva lastennäytelmä Viiru muuttaa! KUTin kesäkomediat, katettu katsomo ja Krapihovi Oyn monipuoliset palvelut ovat olleet jokavuotisen kesäteatterimenestyksen perusta. Elämyksellisiä kesäpäiviä on vietetty Krapin kesäteatterissa jo vuodesta 2000. Lisätiedot www.kut.fi Krapin kesäteatterissa 2015 suosittu Kansankomedia Särkelä itte. Ensi-ilta 5.6. klo 19, muut esitykset 8.6. – 2.8. Ohjaus Toni Wahlström Julius Särkelänä Pertti Koivula Liput 30/26 € KUT Keski-Uudenmaan teatteri Liput ja tiedustelut Keski-Uudenmaan Teatterin toimisto p. (09) 2735 4000 www.kut.fi / info@kut.fi / www.lippu.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 37 Aktiivinen Teatterimuseo Kuvat: Ilona Kemppainen Pukuhuone on rooliasujen runsaudensarvi. H elsingistä, Kaapelitehtaan rosoisesta ympäristöstä, löytyy Suomen ainoa teatteriin erikoistunut museo. Kaapelilla sijaitsevat Teatterimuseon tunnelmalliset näyttelytilat, arkisto sekä tiedontarvitsijoita palveleva tutkijasali. Teatterimuseon näyttelyissä tutustutaan teatteriin ja muihin esittäviin taiteisiin. Kävijälle näyttelyt tarjoavat elämyksiä, ilonpitoa, viihdettä ja oivalluksia. Itse tekeminen on keskeinen osa museovierailua. Tavoitteena on antaa lapsille ja aikuisille avaimia esittävien taiteiden ilmaisutapojen ymmärtämiseen. Näyttelyt on suunniteltu niin, että kävijät voivat itse testata taitojaan teatterin eri osa-alueilla. Lukuisat kokeilupisteet kertovat teatterin ammateista, esityksen tekemisestä ja esittämisestä havainnollisella ja kiinnostavalla tavalla. Ryhmät voivat varata itselleen ohjatun työpajakäynnin tai opastuksen. Avoinna olevat näyttelyt ja muu ohjelmisto sekä tarjolla olevat työpajat ja opastukset esitellään www-sivuilla. Näyttelyinfosta voi aina kysyä lisää. Etsitpä sitten tietoa teatterihistoriasta, puvuista tai lavastamisesta, halusitpa heittäytyä improon tai vaihtaa roolia, Teatterimuseo on juuri oikea paikka! www. teatterimuseo.fi 38 Urheilumuseon pysyvässä näyttelyssä on mahdollista tutustua suomalaisen urheiluhistorian merkittävimpiin tapahtumiin kuten Helsingin olympialaisiin 1952. Urheilua, musiikkia ja elokuvaa Urheilumuseossa Henriikka Heikinheimo N iin urheilun, musiikin kuin elokuvienkin ystävien kannattaa tänä vuonna suunnata Urheilumuseoon, jossa avataan 7.3.2015 Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlanäyttely Reissumies – Tapio Rautavaaran tarina. Rautavaara oli paitsi koko kansan tuntema reissumies ja rakastettu kestotähti, myös kansainvälisissä arvokisoissa menestynyt urheilija. Hänet muistetaan keihäänheiton olympiakultamitalistina ja MM-tason jousiampujana. Laulelman mestariksi kuvailtu Rautavaara ehti esiintyä uransa aikana myös yli 20 elokuvassa. Näyttelyssä tutustutaan Rautavaaraan niin urheilijana, laulajana kuin näyttelijänäkin, ja sitä elävöittävät esineet, valokuvat ja filmit. Reissumies-näyttelyn lisäksi Urheilumuseossa on mahdollista tutustua pysyvään näyttelyyn, jossa perehdytään suomalaisen urheiluhistorian merkittävimpiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Näyttelystä löytyvät esimerkiksi Matti Nykäsen mitalikokoelma sekä juoksijalegenda Paavo Nurmen kuuluisa kullattu piikkari. Vuosi 2015 on Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevan Urheilumuseon viimeinen toimintavuosi ennen stadionin perusparannusta. Parannuksen myötä museo saa käyttöönsä lisää näyttelytilaa ja perusnäyttely uusitaan täydellisesti. Uudistunut Urheilumuseo avaa ovensa yleisölle taas vuonna 2019. www.urheilumuseo.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 39 Näkymä Taidekoti Kirpilän juhlaolohuoneesta. Kuva: Heikki Tuuli/Suomen Kulttuurirahasto Taidekoti Kirpilä – taiteen ystävien keidas keskellä Helsinkiä F unkistalon ylimmässä kerroksessa on nautittu suomalaisesta taiteesta ja levollisesta tunnelmasta jo yli 20 vuoden ajan. Lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilän (1931–1988) entinen koti Pohjoisella Hesperiankadulla avattiin yleisölle kesäkuussa 1992. Tyylikkäässä töölöläishuoneistossa esitellään helsinkiläisen reumalääkäri-taiteenkerääjän elämää ja hienoa taidekokoelmaa, joka siirtyi testamenttilahjoituksena Suomen Kulttuurirahastolle. Juhani Kirpilän nimikkorahasto ylläpitää taidekodin toimintaa ja myös jakaa vuosittain apurahoja taiteilijoille ja taiteen tutkijoille. Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla. Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30. Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 €). POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI (09) 494 436 • www.taidekotikirpila.fi 40 Yksi taidekokoelman helmistä: Helene Schjerfbeckin; Sepän tytär vuodelta 1928. Kuva: Rauno Träskelin/Suomen Kulttuurirahasto. Juhani Kirpilän keräämä taidekokoelma häkellyttää runsaudellaan ja monipuolisuudellaan, mikä kertoo myös kerääjän tavasta tehdä hankinnat omia mieltymyksiään seuraten ilman asiantuntijoiden apua. Taidekodin helmiin kuuluvat kultakauden taiteilijoiden – mm. Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik – suomalaiskansalliset maisemat ja muotokuvat, ekspressionistiryhmien alkuvoimaiset työt, Prisma-ryhmän pastellinsävyiset maalaukset sekä laaja boheemitaiteilija Åke Mattaksen rujonkauniiden teosten kokoelma. Vierailu Taidekoti Kirpilässä on elämys, jota muistellaan pitkään vielä jälkeenpäin. Viehättävä kodikkuus, ikkunoista avautuvat kaupunkimaisemat – ja ennen kaikkea sadat innoittavat taideteokset tekevät lähtemättömän vaikutuksen kävijään. Juhani Kirpilä piti tärkeänä suomalaisten taideharrastusten edistämistä. Hänen toiveensa mukaisesti Taidekoti Kirpilästä on tullut paikka, jossa ihmiset voivat kokea jotain ainutlaatuista – nousta arjen yläpuolelle taiteen ympäröiminä. www.taidekotikirpila.fi Gogol –trilogian jatkoa Ryhmäteatterissa G ogol –trilogian ensimmäinen osa Päällystakki esitettiin Ryhmäteatterissa 2009 täysille saleille, ja jatkoa on odotettu siitä asti. Trilogian toinen osa Mielipuolen päiväkirja perustuu vapaasti Nikolai Gogolin kertomuksiin Nenä ja Hullun päiväkirja ja se saa ensi-iltansa 9.2.2015. Näytelmän ovat kirjoittaneen monesta kotimaisesta kantaesityksestä tuttu parivaljakko Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä. Leskinen myös ohjaa esityksen. Rooleissa nähdään kotimaisen komedian ja draaman kovat ammattilaiset Vesa Vierikko, Minna Suuronen, Robin Svartström ja Taisto Oksanen. Näyttelijä Vesa Vierikko viettää näytelmän myötä 35- vuotista taiteilijajuhlaa. Ryhmäteatterin Mielipuolen päiväkirja on tragikomedia arvostetuksi ja rakastetuksi tulemisen kaipuusta maailmassa, jossa ihmisen koko elämä tuntuu muuttu- ohjaus: ESA LESKINEN rooleissa: VESA VIERIKKO ROBIN SVARTSTRÖM MINNA SUURONEN TAISTO OKSANEN neen ulkoapäin mitattavaksi suoritukseksi. Ryhmäteatterista kerrotaan, että esitykset ovat loppuunvarattuja maaliskuun puoleen väliin saakka. Esitykset jatkuvat 9.5. saakka. www.ryhmateatteri.fi ESA LESKINEN & SAMI KESKI-VÄHÄLÄ MIELIPUOLEN PÄIVÄKI RJA ENSI-ILTA 12.2.2015 LIPUT ALKAEN 18,50€ (09) 718 622 WWW.RYHMATEATTERI.FI Suomen Pankin rahamuseo Kiehtova retki rahan maailmaan Avoinna ti–pe 11–17 la–su 11–16 Snellmaninkatu 2 puh. 010 19 5702 www.rahamuseo.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 41 Teatteri Vantaan Kuningaskalastajan tarina jatkuu Anne Nielsen K uningaskalastaja näytelmää harjoiteltiin tiiviisti ohjaaja Taneli Mäkelän johdolla. Mukana rooleissa on Seppo Maijala, Ilkka Heiskanen ja allekirjoittanut. Teatteriesitys valmistuu aina monien vaiheiden kautta. Otan Kipinöivää brittihuumoria KUNINGASKALASTAJA Esityksiä 7.2.–11.3. Kirjoittanut: William Douglas Home Suomennos: Terttu Savola Ohjaus: Taneli Mäkelä Näyttelijät: Seppo Maijala, Ilkka Heiskanen ja Anne Nielsen Kesto: 2h, sis. väliajan Liput: 27/25€ Oikeudet: Näytelmäkulma-Nordic Drama corner Oy Teatteri Vantaa, Silkkisali Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa puh. 09 836 1919 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi 42 esimerkiksi muutamia tilanteita. Minun roolihahmoni on vahva aristokraattinen leskirouva, joka poikkeaa vanhan heilansa Sir Cecilin luo viidenkymmenen vuoden jälkeen. Eräässä harjoituksessa olin menettänyt ääneni ja puhuin flunssani vuoksi erittäin matalalla äänellä - niin löytyi juuri se oikea tapa puhua. Huvittavaa oli myös hattuni kohtalo. Puvustaja Marjukka Larsson oli luonut minulle uskomattoman komean, täydellisen mustan hatun. Ikävä kyllä se peitti kasvoni eikä niistä näkynyt mitään. Luomus oli upea ja pukusuunnittelijalle tärkeä, mutta kompromisseja on pakko tehdä. Joten nyt kannan komeutta vain alun esittäytymisen ajan ja hatun riisumisesta tehdään numero. Työryhmämme oli kultainen, ahkera ja tulinen. Tunteiden paloa ja elämän säröä löytyi myös esitykseemme. Vuosikymmeniä sitten koettu ja haudattu rakkaussuhde saa roolihahmokolmikon mylläämään perusteellisesti elämänsä. Kuka rakastaa ja ketä? Suommeko toisillemme rakkauden? Komedian keinoin pystytään välittämään riipaisevia tunteita ja nauru on puhdistavaa. Tämän olemme nyt moneen kertaan kokeneet yhdessä yleisön kanssa. Ensi-iltamme meni hienosti ja tunnelma oli helpottunut ja onnellinen. Nyt takanamme on parikymmentä loppuunmyytyä esitystä. On ollut ihanaa kuulla niin paljon naurua ja aistia ihmisten tuntevan ja kuuntelevan esitystä. Esityksiä Silkkisalissa ajalla 7.2.–11.3. www.teatterivantaa.fi Tuliset tenorit Janakkalassa J anakkalan Musiikkipäivien 25- vuostisjuhlavuoden konserttisarja alkaa sunnuntaina 8.3. kirkkokonsertilla ”Kun tuuli kääntyy” Janakkalan Pyhän Laurin kirkossa. Konsertti tulee poikkeamaan totutusta, sillä siinä vuorottelevat musiikki ja teksti. Sopraano Pia Freundin sekä vokaaliyhtye Piaceren libretot sekä puhe tulee olemaan toimittaja Johanna Korhosen käsialaa. Hän esittää myös bulgarialaista kurkkulaulua. Puhe polveilee musiikin joukossa ja ne täydentävät toisiaan nivoutuen yhteen. Historiallinen aika, hyvä ja paha, peilautuu aina tähän päivään asti. Piacere-yhtyettä johtaa Taina-Maaria Rautasuo, mukana Päivi Severeide, harppu. Konsertissa esiintyy myös Eero Palviainen, luuttu. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlavastaanotto ja -konsertti on Kiipulassa keskiviikkona 11.3. – Tässä konsertissa esiintyvät Christa Vänskä, laulu ja Saila Märkjärvi, piano. Näiltä nuorilta hämeenlinnalaistaiteilijoilta on luvassa viihteellinen, pop/jazz-henkinen konsertti. Christa opiskelee Sibelius-Akatemiassa ja Saila toimii pianonsoiton opettajana, joten taitoa löytyy. Duo on tehnyt loistavaa yhteistyötä. Perjantaina 13.3. on yhdistyksen ”suurkonsertti”, jossa esiintyvät ”Rakkaudella – Tuliset tenorit”. He ovat Pentti Hietanen, Tomi Metsäketo ja Tero Harjunniemi. Konsertin teemana ovat rakkauslaulut kaikista rakkauden vaiheista, alkuhuumasta alkaen, mutta sydänsuruiltakaan ei vältytä. Ohjelmistossa on ikivihreitä klassikoita, jos vieraampiakin kappaleita, joita tenorit tulkitsevat yhdessä ja erikseen. Hietanen on laulanut niin oopperassa kuin musikaaleissa sekä levyttänyt viihde- ja rock-musiikkia. Tomi Metsäketo tunnetaan italialaistyyppisistä iskelmistä ja serenadeista. Samoin upeasta äänestään tunnettu Tero Harjunniemi vaikuttaa Tampereen ooppera- ja teatterimaailmassa. Tenoreita säestää heidän oma huippuorkesterinsa. Konsertti järjestetään Liikuntahallissa Turengissa. ”Iloiset laulukarnevaalit” pyörähtävät käyntiin lauantaina 14.3. iltapäivällä liikuntahallilla. ”Kuule kuinka laulu raikaa, laulussa on paljon taikaa!” kutsuvat Satu Sopanen ja riemukas Tuttiorkesteri koko perhettä laulamaan ihania, rakastettuja lastenlauluja. www.janakkalanmusiikkipaivat.com 25 v juhlat 8.-15.3.2015 M A T K A I L U lehti 1 • 2015 43 Urajärven kartano. Juha Toivio Interiöörejä ja ihmiskohtaloita eri aikakausilta K artanokohteet, Alikartano, Urajärven kartano ja Louhisaari, tarjoavat kävijöilleen paljon kiinnostavaa nähtävää Kansallismuseon kartanomuseoissa. Tee löytöretki kartano- ja kotimuseoihin! Arkkitehtuurin hienouksia eri aikakausilta, jännittäviä tarinoita sukujen ja merkkihenkilöiden vaiheista. H V I T T R Ä S K , Kirkkonummi TA M M I N I E M I , Helsinki A L I K A R TA N O , Mäntsälä U R A J Ä R V E N K A R TA N O , Asikkala LO U H I S A A R I , Askainen Lisätiedot ja avoinnaoloajat W W W. K A N S A L L I S M U S E O. F I 44 Nordenskiöld-suvun koti, Alikartano, sijaitsee Mäntsälässä, varttitunnin matkan päässä Lahden moottoritieltä. Museo esittelee suvun tiedemiesten saavutuksia, ja kartanon helmi on sen kaksikerroksinen sali lehtereineen. Tulevana kesänä Alikartanossa on mahdollista tutustua myös lähiseudun kuvataiteilijoiden näyttelyyn sekä kuulla mm. Nordenskiöld-suvun historiasta Tapaa tutkija -opastuksilla. Asikkalan Urajärven kartano hehkuu upeissa väreissä pari vuotta sitten tehdyn peruskorjauksen jäljiltä. Kesän ohjelmaan kuuluu mm. Kartanoteatterin ”Valkea kuin uni” -näytelmä, teemaopastuksia sekä erilaisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia. Fleming- ja Mannerheim-sukujen Louhisaari Askaisissa uudistuu entistä kattavammaksi museokeskukseksi. Kartanon ainutlaatuisia kattomaalauksia konservoidaan ja niitä esitellään mm. loppukesästä avoimien ovien päivänä. Louhisaareen on myös rakentumassa hyötypuutarha, ja puutarhapäivänä 14.6. kartanolla on aiheeseen liittyviä opastuksia ja ohjelmaa. www.kansallismuseo.fi Palava kaupunki esityksessä: Suvi Isotalo, Sinikka Sokka, Reetta Ristimäki, Kari Hevossaari. Kuva: Mikko Mäntyniemi Palava kaupunki T eatteri Avoimissa Ovissa tulee 10.2. ensi-iltaan Palava kaupunki – jatkosodan helsinkiläisiä. Esitys on musiikillinen ja draamallinen syväsukellus sota-ajan tunteisiin. Menetys ja kaipaus, ikävä ja ilo ovat meidän yhteinen perintömme. Sirpa Kähkösen teksti ja Anna-Mari Kähärän sävellykset luovat pienoismusikaalin 1944 Helsingistä. Esitys on kollaasi, alati tunnelmiaan ja näkökulmiaan vaihtava tarinoiden kaleidoskooppi. Se vyöryttää katsojan eteen fragmentaarisia viipaleita todellisuudesta aikana, jolloin Helsinki eli suuren valomerkin aikaa. Jokainen hetki saattoi olla viimeinen. Esityksen ohjaa Taru Mäkelä ja näyttämöllä nähdään Sinikka Sokka, Reetta Ristimäki, Suvi Isotalo ja Kari Hevossaari. Keskiössä eivät ole pelkästään tapahtumat ja ihmiskohtalot, vaan niiden sukupolvien päähän vaikuttavat tunnekokemukset. Palava kaupunki keskittyy sotilaiden perheisiin; vaimoihin, lapsiin ja vanhempiin. Nyt on aika käsitellä aikoinaan pakon edessä vaietut tunteet ja tuoda rauhan ajan ihmisten tietoisuuteen, että poikkeusolosuhteissakin ihminen pyrkii elämään mahdollisimman normaalia elämää ja huolehtimaan lähimmäisistään. Sekä nauramaan ja rakastamaan. Palava kaupunki on helppo katsoa ja vaikea unohtaa. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 45 Tampereelle historiaa kunnioittava Signaali Teksti ja kuva Aino Rimppi S ignaali-valoteos on syttynyt Solo Sokos Hotel Torniin Tampereella. Valoa Design Oy:n toimitusjohtaja Roope Siirainen vastaa teoksesta, jota on suunniteltu ja kehitelty parisen vuotta. Signaali-niminen valoteos ympäröi 88 metriä korkean hotellirakennuksen. Myös rakennuksen julkisivun oikeanpuoleinen reuna valaistaan. Valoteos kiinnittää huomion korkeaan, hiilentummaan rakennukseen entistä enemmän, mutta se myös kunnioittaa Tampereen kaupungin historiaa. - Valolla on aina ollut keskeinen osa Tampereen historiassa. Syttyihän Pohjoismaiden ensimmäinen sähköpamppu nimenomaisesti Tampereella Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882. Koska jo hotellimme on kunnianosoitus Tampereelle, 46 halusimme kunnioittaa kaupungin historiaa myös tuomalla valoteoksen osaksi hotellia ja valaisemaan tamperelaisten arkea, kertoo Solo Sokos Hotel Torni Tampereen hotellinjohtaja Mikko Kankaanpää. Valoteos ilakoi vuodenaikoja imitoiden ja niiden mukaan eri väreissä iltaisin klo 17 -22. Valoteoksen nimi Signaali tarkoitta opastetta rautateillä, joten myös sen nimi kertaa historiaa – Solo Sokos Hotel Torni Tampereen sijaintia entisten veturitallien kyljessä. Solo Sokos Hotel Torni Tampereen kiinteistön omistaa Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Matkailussa 5/14 julkaistiin hotellista artikkeli. www.sokoshotels.fi Gösta ja Paul Serlachiuksen ja Sinebrychoffin kokoelmat kohtaavat N äyttelyssä Gösta Serlachiuksen kokoelmien vanhat mestarit käyvät vuoropuhelua toisen intohimoisen taiteenkerääjän, Paul Sinebrychoffin teosten kanssa. Teoksia lähestytään tarinoin, joita on löydetty teosten hankintahistoriasta, keräilijän teoksiin liittyvistä ajatuksista ja teosten merkityksestä kokoelmassa. myöhemmin, Sinebrychoffin taidemuseo Helsingissä tuo heidän keräämänsä teoksetkin yhteen. Näyttely on avoinna 6.2.– 3.5.2015 Sinebrychoffin taidemuseossa. www.siff.fi Tunsivatko keräilijät toisensa? Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) taidekokoelman pääpaino on Suomen kultakauden taiteessa, mutta se sisältää myös ainutlaatuisen kokoelman vanhaa eurooppalaista taidetta. Serlachius perusti vuonna 1933 nimeään kantavan taidesäätiön, jonka tehtävinä oli ylläpitää sille lahjoitettua taidekokoelmaa ja rakentaa taidemuseo Mänttään. Hanke kariutui vuorineuvoksen kuolemaan, mutta osa Joenniemen kartanosta avattiin taidemuseona 1945. Kauppaneuvos Paul Sinebrychoff (1859–1917) aloitti taiteenkeräilyn 1880-luvulla keräämällä ruotsalaisia 1600 –1700-lukujen muotokuvia, miniatyyrejä, pastellimaalauksia. Vuosikymmenten kuluessa Paul ja Fanny Sinebrychoff keräsivät huomattavan taidekokoelman, joka siirtyi Suomen valtiolle testamenttilahjoituksena 1921. Ei olisi ihme, jos Gösta ja Paul olisivat olleet toisilleen tuttuja, olihan heillä sama intohimon kohde. Nyt, yli sata vuotta Gösta Serlachiuksen rintakuva, Mänttä. Kokoelma K-E Lindblad. Serlachiuksen ja Sinebrychoffin kokoelmat kohtaavat, 3.5. asti Veistoksellisen kaunis, 19.4. asti 11.2. klo18 FT Kirsi Eskelinen | Gösta Serlachius taiteenkeräilijänä 14.2. Ystävänpäivänä kaksi lippua yhden hinnalla! klo 14 opastus näyttelyyn Gösta ja Paul klo 15 luento ”Rakkaudesta taiteeseen – Paulin ja Fannyn tarina” klo 16 konsertti Empiresalissa 18.2. klo 18 FM Reetta Kuojärvi-Närhi | Paul Sinebrychoff taiteenkeräilijänä Fanny Grahn (1862-1921) ja Paul Sinebrychoff (1859-1917) kihlajaiskuva 1883. Valokuva Johannes Jaeger. Tukholma. Sinebrychoffin taidemuseo, Kansallisgalleria. SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Bulevardi 40 | Opastus lauantaisin klo 14 | 12–10 €, alle 18-v. ilm. www.sinebrychoffintaidemuseo.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 47 Kotimainen komediaklassikko ja kantaesitys Särkelä itte Lahden kaupunginteatterissa S ärkelä itte aloitti kevään ensi-illat 24.1.2015. Ilmari Turjan komedia vuodelta 1944 on yksi Suomen esitetyimmistä näytelmistä. Se kertoo itseriittoisesta tehtaanjohtajasta Julius Särkelästä, joka on sympaattinen jörrikkä, kateellinen ja itsepäinen tiilitehtaanomistaja. Kovalla työllä asemansa saavuttanut tehtaanjohtaja pitää itsepäisesti kiinni ajatuksistaan ja päätöksistään niin tehtaalla kuin kotonakin. Ohjaajana vierailee Jussi Helminen. Lahden kaupunginteatterin näyttelijäensemble puolestaan saa vahvistusta vierailevista näyttelijöistä Taisto Reimaluoto ja Satu Säävälä. Kaksi naista ja meri on Pipsa Longan dramatisointi Tove Janssonin elämäkerrallisia aineksia sisältävästä romaanista Rent Spel (1989). Lämmin rakkaustarina ehtymättömästä uteliaisuudesta ja elämänilosta kertoo seitsemänkymppisistä taiteilijoista, Jonna ja Mari. He jakavat työnsä, elämänsä ja saaren meren keskellä. Ohjaus Saana Lavaste. Kantaesityksen ensi-ilta oli 28.1. Näyttelijä Eeva-Kirsti Komulainen juhlii 35-vuotis taiteilijajuhlaansa esityksellä 8.3.2015. Lisätietoja www.lahdenkaupunginteatteri.fi Särkelä itte. Kuva Tarmo Valmela. Kaksi naista ja meri. Kuva Lauri Rotko. Ilmari Turja Ebb & Fosse – Kander – Ebb Suomalainen komediaklassikko itseriittoisesta tehtaanjohtajasta Rikollisen hyvä showmusikaali tähteydestä ja kilpailusta Rouhea komedia katsastusreissusta ja isäksi tulemisesta Ohjaus Jussi Helminen Ohjaus Miika Muranen Ohjaus Heikki Kujanpää SÄRKELÄ ITTE CHICAGO Joni Skiftesvik KATSASTUS Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi / www.lippu.fi 48 Vieno Elomaa – Kuusankosken pariisitar Vieno Elomaa, Puutarhastani, 1974, öljy kankaalle. Kuva: Pirkko Porkka K uusankosken Voikkaalta maailmalle ponnistanut taidemaalari ja taidegraafikko Vieno Elomaa (1909–1994) eli värikkään ja kansainvälisen elämän aikana, jolloin vain harvoilla oli mahdollisuus lähteä ulkomaille. Vanhempiensa vaatimuksesta ensin sairaanhoitajaksi opiskellut ja sairaanhoitajana työskennellyt Elomaa aloitti taideopintonsa Vapaassa Taidekoulussa vuonna 1947. Pari vuotta myöhemmin Elomaa suuntasi Pariisiin syventämään opintojaan L’Académie de la Grande Chaumièressä ja André Lhoten akatemiassa. Värigrafiikan menetelmiä hän opiskeli maineikkaassa Atelier 17:ssä Stanley William Hayterin oppilaana. Elomaa piti Pariisin kotiaan tukikohtana parikymmentä vuotta. Kesät hän vietti yleensä lapsuudenkodissaan Voikkaan Mattilassa, jonne hän saapui aina omenapuiden kukkiessa. Kukkivat puut suorastaan vaativat tulla maalatuiksi; omenapuista tulikin usein toistuva aihe Elomaan tuotannossa. Syksyt ja talvet taiteilija vietti useimmiten Ranskassa tai Espanjassa. Elomaa matkusteli myös kaukomaille, kuten Meksikoon, Kiinaan tai Kongoon, jossa hän myös työskenteli sairaanhoitajana. Kaikkialta syntyi lehtiöittäin luonnoksia, joiden pohjalta taiteilija maalasi värikylläisiä, tyyliltään pelkistettyjä ja tyyliteltyjä maalauksia näkymistä kaduilla ja luonnossa sekä ihmisistä askareissaan. Kouvolan taidemuseo Poikilo järjestää 12.2.–12.4.2015 tämän paikallisen kosmopoliitin koko museon täyttävän näyttelyn. Esillä olevat teokset ovat pääsääntöisesti yksityisten ihmisten kokoelmista. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 49 Pato on noin 87 metriä pitkä ja korkeimmillaan noin 10 metriä korkea. Sen rakentamiseen on kulunut betonia noin 550 kuutiometriä ja betoniterästä noin 55 tonnia. Määrät kuulostavat hurjilta, mutta hyvän suunnittelutyön ansiosta patoa ei juurikaan maisemassa edes huomaa. Verlan uusi historiapolku avataan 2015 Pahvitehdas – kylän sydän M aailmanperintökohde Verlan vanha pahvitehdasmiljöö Pohjois-Kymenlaaksossa, Verlankosken äärellä on ainutlaatuinen nähtävyys n. 30 km Kouvolan keskustasta. Tehdas on ollut kylän sydän 1870-luvulta lähtien, ensin toimivana tehtaana ja vuodesta 1972 alkaen tehdasmuseona. Unescon maailmanperintöluetteloon Verlan tehdaskokonaisuus hyväksyttiin 1996. Verlassa saa kokea metsäteollisuuden historian varhaisvaiheet elävänä kokonaisuutena: hyvin alkuperäisenä säilyneet tehdasrakennukset koneineen ja tehdasaluetta ympäröivä työväen asuinalue sekä Verlankoski voimalaitoksineen. Verlassa on parin viime vuoden aikana toteutettu suuri rakennushanke maailmanperintökohteen säilymisen turvaamiseksi. Suojaseinän rakentaminen vesistön ja tehtaan väliin on tehtaan ja tehdasmuseon historian suurin investointihanke. Veden äärellä Suoraa koskivoimaa hyödyntäneet puuhiomon ja pahvitehtaan koneet edellyttivät, että tehdas oli rakennettava virtaavan veden välittömään läheisyyteen. Tehdas oli toimiessaan kostea paikka, 50 siitä pitivät huolen eri työvaiheissa käytetyn veden valuminen ja roiskuminen. Vesi - toiminnan edellytyksestä maailmanperinnön uhkaajaksi Tehdasrakennuksen veteen rajoittuvasta sijainnasta tuli ongelma vasta myöhemmin. Pian tuotannon päättymisen jälkeen vanha tehdas museoitiin ja rakennusten ja esineistön säilyvyyteen alettiin kiinnittää uudella tavalla huomiota, maailmanperintökohteeksi nimeämisen jälkeen entistä enemmän. Tehtaaseen vuotava ja tulviva vesi sekä korkea ilmankosteus todettiin yhdeksi kohteen säilymistä vakavimmin uhkaavaksi tekijäksi. Suojaseinä ratkaisu ongelmiin Vuonna 2007 kohteen omistaja UPM Kymmene Oyj ja Verlan vesivoimalaitokset omistava KSS Energia Oy käynnistivät projektin, jonka tavoitteena oli löytää ratkaisu kestämättömäksi tunnustettujen kanavaan liittyvien riskitekijöiden poistamiseksi. Eri selvitys- ja suunnitteluvaiheiden jälkeen UPM ja KSS esittivät vesimassat tehtaasta erottavan pitkittäispadon eli suojaseinän rakentamisesta koskeen. Vapaasti seisovan patorakenteen eduksi katsottiin, että se voitiin toteuttaa irrallaan tehtaan historiallisista rakenteista. Uusi tapa tutustua tehtaaseen: historiapolku Arkkitehtisuunnittelun (Teiju Autio, Noon Arkkitehdit Oy) myötä suojaseinä sai merkittävää lisäarvoa suunnitelmasta, jossa padon ja tehtaan välinen tila suunniteltiin yleisölle avoimeksi esittelytilaksi ja kulkureitiksi. Tämä välitila tarjoaa uuden näkövinkkelin historialliseen tehdaskokonaisuuteen ja mahdollistaa koskialueen, voimalaitosten ja vesivoimankäytön esittelyn kiinnostavalla tavalla. Idea jalostui edelleen ja keväällä 2015 Verlassa avataan yleisölle uusi ’historiapolku’, jossa pääsee niin opastetuilla kierroksilla kuin omatoimisestikin tutustumaan Verlan historiaan maailmanperintöalueella. Historiapolulla esitellään tehtaan ulkoalueiden tuotannonaikaisia toimintoja ja kerrotaan alueen historiasta laajemminkin. Verlankoski mahdollisti aikoinaan puuhiomon ja pahvitehtaan ja siten koko Verlan kylän synnyn. Nyt koski, vaikkakin täysin valjastettuna, pääsee uudella tavalla koettavaksi. Näytelmästä Raja: Kuka se on opettajaansa lätkässä? (Marja Sundgren, Ville-Veikko Valtanen ja Matleena Mannerto) Itä-Suomen ilopilleri ihastuttaa V arkauden Teatterin kevään ehdoton tapaus on Riikka Pulkkisen koskettava Raja. Näytelmä kysyy mikä on sallittua, kun motiivina on rakkaus? Riitta Pasasen ohjaus tulee ensi-iltaan 31.1.15. Näytelmän musiikin on säveltänyt Pekka Löhönen. Koko perheen riemua tarjoamme 11.4.15 alkaen, kun Timo Parvelan Ella ja presidentti saa ensi-iltansa. Näytelmästä on keväällä tarjolla useita luokkaretkinäytöksiä. Riemastuttava musiikkinäytelmä ja siivousbisnestä Paul Ankan ihanan musiikin tahdittama Mistä rakkaus alkaa? on lunastanut kaikki odotukset ja enemmän. Romanttisen musiikkikomedian tähtenä loistaa varmalla otteellaan tangokuningas Petri Hervanto. Siivoton juttu on komedia, joka alkaa Pelastusarmeijan leipäjonosta. Ja vaikka matka sieltä Mersun takapenkille on pitkä, päättävät kaverukset Rane ja Kokki yrittää. Hyvä pojat! Lisätietoja: www.varkaudenteatteri.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 51 Oliko Anjalan kartanon tarina tässä? K uten varmasti kaikki viime vuosien museotapahtumia seuranneet ovat saaneet lukea, on Museovirasto luopunut lukuisista suomalaista kulttuuriperintöä edustavista kohteistaan listaten ne ei-strategisiksi. Näiden joukossa on Anjalan kartano, jolla on merkittävä rooli Suomen historiassa Kustaan sodan tapahtumien ja Anjalan valan tapahtumapaikkana. Museovirasto luovutti kartanon Senaattikiinteistöille vuonna 2014 ja siirsi kartanon kalusteet varastoihinsa. Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä vaalivan Ankkapurhan kulttuu- Ankkapurha hurmaava sekoitus historiaa ja tulevaisuutta! Kesällä 2015 Anjalan kartano tammikujineen ja puistoineen herää jälleen henkiin! Kustaan sodan kansantarinoista kertova näyttely avautuu elokuussa, samanaikaisesti Kustaan sota 1788-1790 kansanoopperan ensi-illan kanssa. Kartanon puistossa nautitaan näytösten lisäksi illallista Kuninkaan pidoissa. Järjestämme myös opastettuja tarina- ja historiakierroksia ryhmille tilauksesta. Kierroksen jälkeen voi nauttia makuelämyksiä joko ravintolassamme Ankkapurhan Helmessä tai Makasiinikahvilassa. Tiedustelut ja varaukset: Ankkapurhan kulttuurisäätiö / Nuorisokeskus Anjala puh. 020 611 6201 nuorisokeskusanjala@ankkapurha.fi www.nuorisokeskusanjala.fi 52 risäätiön pihapiiriin jäi vain tyhjä kartano puhuttelevine ikkunarivistöineen. Väkisinkin alueen toimijoiden mustenevissa mielissä velloi ajatus: ”Oliko kartanon tarina tässä?”. Kunnes tajuttiin, että kartanon tarinathan eivät ole edes päässeet kuuluviin! Museouransa kartano aloitti 1950-luvulla maakuntamuseona, jonka esineistö kerättiin lähiseudun asukkailta. Museoviraston ottaessa museotoiminnan haltuunsa kartano kalustettiin herraskartanon asuun. Kartanon perustanut suku ja siellä tapahtuneet historialliset tapahtumat jäivät sivurooliin. Entä upean miljöön vaikutus paikalliseen kulttuuriin ja ihmisten elämään? Onko romanttinen puisto synnyttänyt paikallisia rakkaustarinoita? Vuonna 2014 Ankkapurhan kulttuurisäätiö alkoi kerätä kartanon tarinoita 1900-luvulta. Varhaisemmat historian tapahtumat ovat melko hyvin löydettävissä, mutta lähempää meidän aikojamme puuttui aikajanalta pätkä. Tulevana kesänä 2015 säätiö avaa vuosien tauon jälkeen kartanon ovet yleisölle ja kertoo sen tarinoita näyttelyin ja opastuksin. Koska kartanon tulevaisuus on yhä epävarma sen ollessa ei-strategisten kohteiden myyntilistalla, on tämän arvokkaasti vanhenevan kartanon aika saada mahdollisuus puhutella kävijöitä tarinoillaan. Taidetta ja 50-luvun nostalgiaa Lustossa S uomen Metsämuseo Luston vuoden 2015 näyttelykausi tarjoaa kävijöille mielenkiintoisen kattauksen uusia erikoisnäyttelyitä Punkaharjulla. Maat, metsät, tehtaat Muistatko vielä sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ajan? Suomi toipui sodasta, maa vaurastui ja alkoi hitaasti uudistua. Maat, metsät, tehtaat -näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan muutoksista arjen, kodin, koulunkäynnin ja työnteon näkökulmista 1940-luvun puolivälistä 1960-luvun alkuun. Näyttelyssä voi ihastella kotitalouksien avuksi tullutta pulsaattoripesukonetta, tutustua 1950-luvun oppikirjoihin ja kertoa muistelunurkassa omia muistojaan nostalgiseksi koetusta ajasta. Näyttely on esillä 3.2.2015–10.1.2016 Puulla on syynsä – Pohjoiset taiteilijat Puulla on syynsä -näyttelyssä on esillä Antti Ylösen (s. 1957) ja Kari Södön (s. 1963) puuveistoksia. Keraamikkona taiteilijauransa aloittanutta Ylöstä puussa veistomateriaalina viehättää sen luonnonmukaisuus ja lämpö. Ylönen käyttää veistoksissaan mielellään vanhaa, jo kerran käytössä ollutta hirttä, joka on kokenut paljon asioita ja nähnyt ajan kulun. Oululaisen kuvataiteilija Kari Södön teokset koostuvat värikkäiksi maalatuista, erikokoisista ja -mallisista puisista osista. Södön palapelimaisesti yhdistellyissä veistoksissa näkyvät sekä pitkälle työstetyt muodot että lähes luonnontilaan jätetty puu. Näyttely on esillä 8.5.2015–10.1.2016 www.lusto.fi Antti Ylönen. Mandala, mänty/pigmentti 2013. t ä s t e m aat aat teht M 1961 1960 1959 1958 1957 1956 1955 1954 1953 1952 1951 1950 1949 1948 1947 1946 1945 1944 1943 1942 50-luvun arjen nostalgiaa? Enso-keittiön mainoskuva vuodelta 1959. Pietinen Oy. www.lusto.fi lusto@lusto.fi Lustontie 1 015 345 100 58450 PUNKAHARJU M A T K A I L U lehti 1 • 2015 53 Yläkuva Päällystakki -näytelmästä . Viereinen kuva Rome ja Julia -näytelmästä Shakespearen rakkausdraama R.O.M.E.O. & J.U.L.I.A. T Esitykset 27.2.-29.4.2015 Wiljamissa. Liput 21 / 16 / 12 €, ma-pe päivänäytöksiin 8 €. Varaa liput puh. 0400 282 484, teatteri@rovaniemi.fi Rovaniemen Teatteri Lapin Alueteatteri www.rovaniementeatteri.fi 54 Rovaniemen Teatterin kevät eatterin kevään ohjelmistossa nähdään runsaasti mielenkiintoisia esityksiä. Syksyltä jatkavat ohjelmistossa Frank McCourtin omaelämäkerralliseen teokseen pohjautuva Seitsemännen portaan enkeli 21.2. saakka, Gogolin klassikkonovellin pohjalta käsikirjoitettu Päällystakki 14.3.saakka sekä Tiina Lymin tragikomedia S.O.S. 7.5. saakka. Rovaniemen Teatterin kevään ensimmäinen ensi-ilta on Pohjoisten teattereiden yhteistuotanto American Monkey. Musta tragikomedia kertoo pienen ihmisen loputtomasta tarpeesta tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Se on absurdeihin mittasuhteisiin paisuva kuvaus tosi-tv:n laulukilpailukarsinnasta, joka ei mene aivan suunnitelmien mukaan. Esitykset 3.2.-24.4. Toisena ensi-iltana keväällä nähdään R.O.M.E.O. & J.U.L.I.A. Shakespearen rakkausdraaman pohjalta sovitettu näytelmä on tuotu tämän päivän some- ja elämänhallintaoppaiden maailmaan. Esitykset 27.2.-29.4. Muita uutuuksia kevään ohjelmistossa ovat En voi elää ilman sekä Lava soikoon! -musiikilliset ja improvisaatioiltamat. Lapsille on ohjelmistossa Fedja-setä, kissa ja koira sekä syksyltä jatkava Hippo ja Hepo. www.rovaniementeatteri.fi Monipuolinen Siida www.siida.fi Saamelaismuseo & Luontokeskus puh. 0400 898 212 Ravintola Sarrit Inarin Matkailuinfo Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon S aamelaismuseo ja luontokeskus Siida ei ole vain näyttelykeskus pohjoisessa, vaan se on kohtaamispaikka Suomen saamelaisalueen sydämessä. Saman katon alla toimivat Suomen saamelaisten kansallismuseo sekä Metsähallituksen luontokeskus, joka tarjoaa esimerkiksi lupamyyntiä sekä retkeilyneuvontaa. Siidassa perusnäyttelyt johdattavat matkalle saamelaiseen kulttuuriin sekä arktiseen luontoon. Pysyviä näyttelyitä täydentävät muutaman kerran vuodessa vaihtuvat näyttelyt, jotka ovat myös teemoiltaan saamelaiskulttuuriin tai luontoon liittyviä. Ryhmille on mahdollista tilata erilaisia opastettuja kierroksia. Valikoimasta löytyy perusopastus näyttelyihin, jossa niihin tutustutaan oppaan avustuksella pintaa syvemmältä. Kesäaikaan avoinna olevaan, yli 50-vuotiaaseen ulkomuseoon pääsee tutustumaan teemaopastuksella. Oppaan johdolla kuullaan elämästä inarilaisella porotilalla 1800-luvulla sekä valmistetaan verkonpaino. Bures boahtin – Tervetuloa! – hetki saamen kielen ja kulttuurin parissa sopii niin leirikoululaisille kuin aikuisryhmillekin. Lisätietoja opastuksista ja niiden varaamisesta Siidan asiakaspalvelusta: siida@samimuseum.fi www.siida.fi M A T K A I L U lehti 1 • 2015 55 Kolin kansallismaisema Pieliselle Lieksa – kulttuurielämyksiä kansallismaisemassa Teksti ja kuvat FL Asko Saarelainen, Lieksan kansalaisopiston rehtori K olin ja Pielisen maisema on innoittanut luomistyössä useita taiteilijoita 1800−1900-lukujen vaihteen taiteilijakareliaaneista nykytaiteilijoihin. Lieksan kulttuurikesässä 2015 voit nauttia monipuolisia musiikin ja kuvataiteen helmiä. Katse kansallismaisemaan Kolin kansallispuiston opastuskeskus, Luontokeskus Ukko, tarjoaa kansallismaiseman kaikkein ulottuville uuden näyttelyn ja elokuvan myötä. ”Katse kansallismaisemaan” -näyttelyssä esitellään Kolin geologiaa, luontoa ja kulttuuriperintöä. Ukon vierailijoiden nähtävänä on uusi lyhytelokuva ”Mustarinta – elokuva Kolista”, joka esittelee Kolin kansallispuiston luontoa ja kansallismaiseman syntyä päähenkilöinään luonto ja sen asukkaat. 56 Sibeliuksen jalanjäljillä Juhlavuottaan viettävä säveltäjämestari Jean Sibelius liittyy kiinteästi Lieksan kulttuurihistoriaan. Kiinnostus vanhoihin kansanrunoihin toi Jean ja Aino Sibeliuksen häämatkalle Lieksaan kesällä 1892. Syyskuussa 1909 hän vieraili Kolilla lankonsa Eero Järnefeltin kanssa ja sai virikkeitä sävellystyöhönsä. Taiteilijakareliaanien myötä Koli tuli tunnetuksi maamme kulttuuri- ja matkailupiireissä. Sibeliuksen jalanjäljillä -kulttuuriretket kesä- ja elokuussa tarjoavat mahdollisuuden eläytyä Sibeliuksen matkojen vaiheisiin. Sellisti Jussi Makkosen johdattaa ryhmää Pielisen molemmin puolin kulttuurikohteissa ja konserteissa. Kulttuuriretkien lisäksi Pielinen Soi -kamarimusiikkifestivaali järjestää parikymmentä muuta konserttia. ”Paateri Soi – Eva Ryynäsen 100 v.” juhlakonsertit kuullaan Paaterin kirkossa 15.6. ja Sibeliuksen juhlavuoden konsertti Lieksan kirkossa 11.7. Eva Ryynäsen juhlavuosi Kuvanveistäjä, professori Eva Ryynäsen syntymästä tulee kuluneeksi kesällä 100 vuotta. Taiteilijakoti Paaterissa voi tutustua Ryynäsen puuveistoksiin, ateljeehen, galleriakahvilaan ja Paaterin kirkkoon. Taiteilijan syntymäpäivää vietetään 14.6. musiikin esitelmien ja Evan teosten parissa. Lieksan keskustassa sijaitseva Pielisen museo on Suomen toiseksi suurin ulkomuseo, jonka alueella on yli 70 rakennusta. Museon kesänäyttely ”Kuvanveistäjä Eva Ryynänen 1915−2001” täydentää Paaterin välittämää kuvaa Evasta taiteilijana ja yksityishenkilönä. Samaan teemaan keskittyy myös Vuo- Maailman parasta vaskimusiikkia Lieksassa. Kuva German Brass. nislahden Taiteilijatalon tuottama uusi kirja. Eva Ryynänen teki uransa aikana noin 500 veistosta. Sotahistorian harrastajien suosikkikohteita ovat museon lisäksi Rukajärvikeskus ja Rajaperinnetalo. Suuria tunteita Vaskiviikolla Lieksan Vaskiviikkoa vietetään 36. kerran heinäkuun lopussa. Vaskiviikon huipentaa German Brass -vaskiyhtyeen paluu festivaalille. Tämän maailman kysytyimpien vaskiyhtyeen kiireiseen esiintymiskalenteriin saatiin mahtumaan kaksi konserttia, mestarikurssin opetus ja pasuunakilpailun tuomarointi. Yhtyeen soitto on huippulaatua ja musiikillinen tyylilajien valikoima laaja. Vaskiviikon taiteellisen johtajan Jouko Harjanteen suunnittelema ohjelma tarjoaa monenlaisia elämyksiä vaskimusiikin ammattilaisille ja suurelle yleisölle. Mätäsvaaran avoluohoksessa esiintyy vaskihuumorista tunnettu itävaltalainen Bozen Brass ja Lieksan kolmanteen kansainväliseen pasuunakilpailuun odotetaan noin 30 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Lieksan kulttuurikeskuksen kesänäyttelyssä Vaskiviikon vieraat ja muut kulttuurimatkaajat voivat ihailla maamme eturivin kuvanveistäjiin kuuluvan Matti Peltokankaan uusimpia veistoksia ja Kolilta tuotantoonsa virikkeitä saaneen Tapani Mikkosen viimeisimpiä maalauksia. Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian esiintyvät Sibeliuksen jalanjäljillä Kolilla M A T K A I L U lehti 1 • 2015 57 Vuorovaikutusta Supermessuilla Teksti ja kuvat Aino Rimppi Tampereen Messuilla menee hyvin. Parinkymmenen viimeisen vuoden aikana on noussut uusia halleja ja solmittu uusia sopimuksia. Vanha Pirkkahalli lentokoneineen on tyystin unohdettua aikaa. E ntiselle Härmälän lentokentälle noussut Messu- ja Urheilukeskuksen kehitysvauhti on huima. Yleisurheilua varten paikalle rakennettiin jo vuonna 1927 B-halli. Vuonna 1985 paikalle tuli A-Pirkkahalli ja yleisurheilu. Niin alkoivat myös erikoismessut. Alkoi nousta lisää halleja – nyt niitä on viisi. Halleissa tietysti pelataan yhä, vuoronperään messujen kanssa. Kotimaan Matkailumessut pystytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 aivan uuteen C-halliin. jonka tekonurmikentällä yhä pelataan talvisin jalkapalloa. Kaikkein uusin on vuonna 2013 valmistunut E-halli, TähtiAreena, messuja, isoja kokouksia ja konsertteja varten – halliin mahtuu 3100 hengen yleisö. Virallisesti hallikeskittymä on Messu- ja Urheilukeskus Oy, TESC Tampe- Pauliina Lindgren kuvailee, miten eri ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista tapahtumista: ”Jos itse lähtisin tänne messuille lasteni kanssa, vierialisin nimenomaan kotimaan osastoilla ja lapsille tarkoitetuissa tapahtumissa kuten Katti Matikaisen lavaohjelmaa katsomassa. Mieheni kanssa menisin OutdoorErä-osastolle ja anopin kanssa katsomaan puutarhatuotteita.” 58 re Exhibition and Sport Center – josta 66 % omistaa Tampereen kaupunki ja 34 % Tampereen Messut. Vuorotellen työmaata ja yleisötapahtumia Yksi Tampereen messujen onnistumisen takuunaisista on projektipäällikkö Pauliina Lindgren, iloinen, vähän päälle kolmekymppinen. Pauliina kertoo, miten Kotimaan Matkailumessut siirrettiin vuonna 2013 valmistuneeseen E-halliin ja että Tampereella hyvin suosittu puutarhamessutapahtuma sai paikan A-hallissa. - Tampereen Messujen halleissa järjestetään vuosittain 15 tapahtumaa, paljastaa Pauliina. Ennen kuin messu- Tampereen Messut Oy – avajaisten ohjelmaa vuonna 2014. tapahtuman ovet voi avata yleisölle, näyttelytoimikunta kokoontuu suunnittelemaan. Sitten Tampereen Messujen hallipäälliköt tai messurakentaja EXPOTEC Oy:n miehet rakentavat sopivat puitteet näytteilleasettajille. - Pari päivää ennen messujen alkamista miehet rakentavat ensimmäiseksi raamit ja seinät, tuovat matot, kytkevät sähköt. Sitten näytteilleasettajat tuovat vuokraamilleen osastoille omat tarvikkeensa. Viimeksi halliin tuodaan viherkasvit, puutarhamessuille rakennellaan mallipihoja, valistaa Pauliina ja jatkaa, että Tampereen Messut Oy työllistää vakiluisesti kolmisenkymmentä henkeä, mutta hallis- sa voi olla samanaikaisesti messuja valmistelemassa jopa 200 henkeä. Trendit tärkeitä Tampereen Messuilla seurataan trendejä, joiden mukaan niin messut kuin sisäiset valmistelut organisoidaan. Varsinkin ohjelmatarjonnassa trendit ovat kova sana, esimerkiksi tänä vuonna vierailevana tähtenä Kotimaisilla Matkailumessuilla esiintyi kansainvälisesti palkittu maagikko, mentalisti ja hypnoositaiteilija Noora Karma. Myös messujen näytteilleasettajat tuottavat omaa ohjelmaa, ja tänä vuonna esimerkiksi Naantali tuo messuille esiintymään Muumit. Trendi sanelemaa ovat myös Supermessut, jossa ensi huhtikuussa aivan uutena teemana on OutdoorErä. Se tarkoittaa, että Tampereen Messut Oy järjestää yhteistyössä Riihimäen Messut Oy:n kanssa yleisötapahtuman teemana kalastus metsästys ja retkeily. OutdoorErä on Tampereella joka toinen vuosi, Riihimäen Erämessujen välivuosina, selittää tyytyväinen Pauliina ja vinkkaa, että vuoden 2014 Supermessuilla vieraili 20 329 kävijää ja että viisi samanaikaista tapahtumaa keräsi halleihin 450 näytteilleasettajaa. www.tampereenmessut.fi Aluetta kehitetty kaupungin toimijoiden laajalla yhteistyöllä Ruissalo Camping on vuoden paras leirintäalue S F-Caravan ry nimeää vuosittain Vuoden Caravan-alueet jäsenäänestyksen perusteella. Jäsenäänestyksen lisäksi huomioidaan alueiden suunnitelmallinen kehittäminen ja muu merkittävä toiminta leirintämatkailun hyväksi. Turun kaupungin Matkailun palvelukeskuksen (Turku Touring) hoitama Ruissalo Camping nimettiin parhaaksi leirintäalueeksi. Samalla parhaaksi caravan-jäsenalueeksi nimettiin Haukiputaan Virpiniemessä sijaitseva SFC- Rantasarka. Vuoden alueet julkistettiin Caravan Show-messujen avajaisissa Turussa 9.1.2015. Ruissalo Campingin valinnan perusteiksi SF-Caravan ry mainitsee alueen pitkäjänteisen kehittämisen ja korkea- tasoiset leirintämatkailijan tarvitsemat palvelut. Palkintoraati pitää erityisen myönteisenä sitä, että Turun kaupunki on säilyttänyt leirintäalueen keskeisenä matkailupalveluna. Kehitystyössä mukana useita toimijoita Turku Touring on hoitanut ja kehittänyt Ruissalo Campingia kiinteässä yhteistyössä Turun kaupungin eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Alueen vuonna 2000 hyväksyttyä kehittämissuunnitelmaa uudisrakentamisen, viherrakentamisen ja mm. uimarannan perusparannuksen osalta on ollut toteuttamassa Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos – aiemmin Tilalaitos, Kiinteis- tölaitos ja viheryksikkö – ja esim. rantavalvonnasta huolehtivat Liikuntapalvelukeskuksen kouluttamat rantavalvojat. Mittavien tapahtumien turvallisuutta on kehitetty yhdessä Pelastuslaitoksen kanssa. Ulkoisista kumppaneista tärkeimpiä ovat Turun SF-Caravan yhdistys ja Turun Posti- ja Lennätinurheilijat, joiden ansiosta toimintaa campingilla on ympärivuotisesti sekä matkailijoille että kaupunkilaisille. Tapahtumia järjestää mm. Turun UrheiluliittoTurku Touring pyrkii edelleen kehittämään Ruissalo Campingia palvelemaan sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita ja olemaan kaupunkilaisten vapaa-ajan olohuone, jossa on sekä tapahtumia että tilaa nauttia luonnosta ja merellisyydestä. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 59 Eniten tunnelmallisia kahviloita löytyy Aurajoen rannoilta. Art Cafésta saa oman paahtimon kahvia. Turun kahvilakulttuuri on pitkä ja monisävyinen Lassi Lähteenmäki Togossa kahvifarmilla varttunut Gerard Gassou avasi Turussa kahvilan. Afrikkalaisten kahvien lisäksi Gassou tarjoaa suomalaisille ystävällistä ja aurinkoista palvelua. Latte Café on yksi monista Turun yksityisistä ja persoonallisista kahviloista. G erard Gassoun tarina on aika tyypillinen. Valloittavasti hymyilevä mies tuli Afrikasta Ranskan kautta Turkuun suomalaisen vaimon mukana. Gassoun suku on jo monen polven ajan viljellyt kahvia ja kaakaota Länsi-Afrikan Togossa. Oli siis aika luontevaa, että hän perusti Kristiinankadulle Turkuun kahvilan kuusi vuotta sitten. Tunnelmallisen Latte Cafén taululle on listattu myytävät kahvilaadut. Pa- 60 puja tulee yli kymmenestä eri maasta. Kun asiakas on valinnut kahvin, Gassou jauhaa pavut ja pyöräyttää siitä aromikkaan kahvin. Gerard Gassoulle kahvi on intohimon kohde. Papujen pitää olla laadukkaita, eikä jauhettu kahvi saa kauan odotella valmistusta. – Kahvi on silloin hyvää, kun hymy nousee asiakkaan kasvoille, Gerard paljastaa. Gassou haluaa pitää kahvilatoimintansa pienimuotoisena. Ehkäpä joskus hän aloittaa oman kahvintuonnin kotiseudulta Afrikasta. Sitä odotellessa Gerard tarjoaa asiakkaille maailman makunautintoja. Kun tiskin takana on hiljaisempaa, hän tarttuu kitaraan ja soittaa muutaman kappaleen omaksi ja asiakkaiden iloksi. Suomen ensimmäinern kahvila avattiin Turussa Kaffehus oli Suomen ensimmäinen kahvila. Se avattiin Turussa vuonna Gerard Gassou valmistaa jokaisen kahviannokseen asiakkaalle erikseen papujen jauhamisesta alkaen. Kristiinankadun varrella toimiva Latte Café on auki viikon jokaisena päivänä. 1778. Turun palon jälkeen Nils Pinello avasi kuuluisan kahvilan tuomiokirkon maisemassa vuonna 1848. Pekka ja Anni Aschan toivat 1920-luvulla ranskalaisvenäläisen konditoriakulttuurin Turkuun. 30-luvulla turkulainen nuoriso otti Aschanin kahvilan omakseen. Sekä Pinella että Aschan ovat edelleen tuttuja nimiä turkulaisessa kahvilakulttuurissa. Pitkä historia lienee syynä siihen, että turkulaiset suosivat kahviloita ja paikkojen kirjo on hyvin monipuolinen. Eniten persoonallisia kahviloita löytyy nykyisin Aurajoen rannoilta. Café Artissa omaa kahvituotantoa Café Art Aurajoen länsirannalla on nykyisin yksi kaupungin maineikkaimmista kahviloista. Kahvilalla on oma paahtimo ja kahvintekijöiden kilpailusta on tullut SM-kultaa jo seitsemän kertaa. Fontana Cafélla on pitkä historia Turussa. Nyt se löytyy Aurakadulta ja se on auki maanantaista lauantaihin kello 24 asti. Päivisin Fontana täyttyy lounasvieraista. Café Manuela on Aurajoen alajuoksulla Varvintorilla. Moni tulee tännä nauttimaan kahvin täytetyn krepsin kanssa. Museolaiva Sigyn näkyy hyvin kahvilan ikkunasta. Café Qwenselin idyllinen kahvila löytyy Apteekkimuseon sisäpihalta 1700-luvun puutalosta. Keskustan liikenteen melu jää talojen taakse. Paikka on avoinna keväästä syksyyn. Café Sirius on uuden uljaan kirjaston sisäpihalla vanhassa kivitalossa. Kahvin kanssa moni ottaa Stefano Glorioson leipoman mainion italialaispiirakan focaccian. Aula Café löytyy itäiseltä rannalta Rettigin palatsin muurien sisältä. Kahvilan erikoisuus on lauantainen jazzbrunssi Felix Manellin tapaan. Fabbes Café sijaitsee tuomiokirkon takana Piispankadun varren kauniissa puutalossa. Talon porkkanakakun maine on levinnyt näillä nurkilla jo aika hyvin. Café Siriuksen kaakao vie kielen mennessään. Jean-Pierre Frigon isännöimä Café Voltaire on nimensä mukaisesti kirjapainotteinen kahvila. Aninkaistenkadun rinteen kahvilassa pidetään kirjallisuusiltoja. Kahvin kanssa saa hyviä croissantteja ja ranskalaisia elintarvikkeita voi ostaa myös mukaan. Kahvila Navetta on Raunistulassa Virusmäentien varressa. Maalaishenkinen paikka saa tunnelmaa punatiilisistä seinistä. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 61 Pysähdyttävää draamaa Taivaan tulet naurattaa ja itkettää ja maistuu elämälle! Kuva: Katja Laine T aivaan tulet Uudenkaupungin Teatterin suurella näyttämöllä on pysähdyttävä. Tarinaa kantaa kaunis, surumielinen musiikki, joka välillä sulautuu maisemaan ja välillä taas vaatii kaiken huomion. Rakkauden ohella sairaus ja kuolema ovat vahvasti läsnä näytelmässä. Suloisimmat keskustelut käydään Erkki Viherkosken (lääkäri) ja tämän pojan kanssa. Miksi äiti on kuollut ja onko taivaassa enkeleitä? Näytelmän kevennyksestä vastaavat ”Nomanin” baarin kanta-asiakkaat: Neljän kopla jotka aina tilaisuuden tullen laulavat Aikuista naista ja nuotin vierestä. Tuntuvatpa tietävän koko kylän asiat muutoinkin paremmin kuin kyläläiset itse. Näytelmän on ohjannut Jari Luolamaa, joka vastaa myös näytelmän kirjoittamisesta ja lavastuksesta. Musiikin sovitus ja ohjaus Jari Luolamaa. Poliisin Nomansland-kapakissa ja neljän kopla Turun Seudun Matkailijat ry 7.3.2014 Taivaan tulet Uudessakaupungissa. Tv:stä tuttu Taivaan tulet Uudenkaupungin teatterissa päivänäytöksenä. Lähtö klo 9.00 Kupittaan Stadionin parkkipaikalta ja klo 9.10 linja-autoaseman til.ajopysäkiltä. M. Rindellin auto. Ennen esitystä käynti Uudenkaupungin Automuseolla ja ruokailu Golf –ravintolassa. Näytös klo 14.00, jonka jälkeen kahvit Kenkäkauppa Alinassa. Hinta 70 e sisältäen matkat, teatterilipun ja ruokailun ja kahvit. Ilm./tied. Torsti Rekola p. 050 5711 303 tai matkailu@matkailulehti.fi Ensi kesän matka 11-14.6.2015 Viroon ja Pärnuun. Matkakohteina Toompean linna, Eduskunta Tallinnassa, Pärnumaa, Kihnun saari Pärnussa majoitumme pienessä ja kodikkaassa hotelli Astrassa: http://www.astra.ee/fin/galerii.php Meille on varattu koko hotelli, jossa on 23 huonetta. Majapaikasta rantaan on kaksi kadunväliä, keskikaupunkiin kävellään vartissa. Tallinnassa tutustumme Toompean linnaan ja eduskuntaan. Pärnussa kaupunkikierros; tornit ja kirkot…ja päiväksi Kihnun saareen. Ehkä löydämme mukavan kartanonkin lounaspaikaksi. Hinta 450 e 2hh/hlö, (1hh/lisä 50 e) sis. bussimatkat, laivamatkat, yöpymiset aamiaisineen ja lounaat. Laivana on Viking Line ja paluumatkan buffet lounas laivalla sisältyy myös hintaan. Tied. ja ilmoitt. Terje Suominen p. 040 8610 389 tai Torsti Rekola 050 5711 303 tai matkailu@matkailulehti.fi Ps. Varaa paikkasi ajoissa, niin varmistat mukaantulosi. Tervetuloa! PS. Varaa nyt, varmistat mukanaolosi. Imatran Matkailuyhdistys ry Puheenjohtajan tervehdys Hyvää alkanutta matkailuvuotta! Talven tultua on aika tarjota jäsenistölle muutakin tekemistä kuin vain pelkkää hiihtoa ja muita talviharrasteita. Yhdistyksen hallitus on suunnitellut toimintasuunnitelman puitteissa ja siitä poiketenkin talven, kevään ja kesän ohjelmistoa. Jäseniä kutsutaan tällä tiedotteella mukaan tapahtumiin laskiaisesta alkaen, aina loppukesän saaristomatkaan saakka. Tarkempi ohjelma on koottuna jäljempänä. Syksymmällä on vielä tulossa yön yli retki Tampereelle, joko teatteriin tai konserttiin ja sieltä Mänttään Serlachius-museoille. Serlachius museot on myös Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n valinta vuoden 2015 matkailukohteeksi! Viime vuonna oli aika tuttua porukkaa tapahtumissa, mutta toki aivan uusiakin tuttavuuksia. Jäsenmäärämme on pysynyt edelleen tuolla 215 tasolla, huolimatta erilaisista syistä eronneista. Lisää jäseniä kuitenkin mahtuu, joten suositelkaa jäsenyyttämme ystäville ja tutuille ja kertokaa yhdistyksemme toiminnasta. Hallitus pyrkii järjestämään tapahtumia, joihin mahdollisimman moni voi osallistua ja näin saada jäsenmaksulle muutakin katetta kotiin postitetun Matkailulehden lisäksi. Innokasta osallistumista toivotellen Matti Niemeläinen, hallituksen puheenjohtaja 62 KEVÄÄN JA KESÄN TOIMINTAA: Laskiaistapahtuma Hiljan Pihassa su. 15.2. klo 10 – 13 Ohjelmassa on luvassa mm. koiravaljakkoajelua, liukumäkeä, lumiveistokilpailua ja uusista Imatran alueen kansanedustajaehdokkaista koottu ”miniparlamentti!”. Yhdistys tarjoaa edellisvuosien tapaan jäsenistölle hernekeittoa. Keiton saa jäsenkorttia näyttämällä. Teatteri- ja makumatka Mikkeliin ja Tertin kartanoon la. 21.3. Teatterikappaleena nähdään Kari Paukkusen ohjaama, klo 13 alkava Vielä ehtii -komedia, joka kertoo mm. meistä aikuisikäisistä. Väliajalla on kahvi ja suolainen välipalatarjoilu. Teatterin jälkeen alkava makumatka tehdään kulinaristien kestihovina tunnettuun Tertin kartanoon. Tervetulojuoman yhteydessä meille kerrotaan kartanosta ja sen historiasta. Ruokana kartanon kuulusta pitopöydästä syömme monipuolisen Teatterimenun. Matkan hinta tarjoiluineen on 75 e jäseniltä ja 80 e ulkopuolisilta. Matkaan lähdemme Rasilasta klo 8.30, V:niskan torilta klo 8.45, Matkakeskukselta (Keskusasema) klo 8.55 ja Olavinkadulta klo 9.00. Sopimalla voi nousta kyytiin myös reitin varrelta. Matka tehdään Lapppeenrannan kautta. Sitovat ilmoittautumiset 20. helmikuuta mennessä Raija Kauppiselle joko puhelimitse 0500 658141 tai sähköpostilla raija.kauppinen@pp2.inet.fi. Ilmoittakaa myös, mistä tulette kyytiin ja onko mahdollisia ruoka-allergioita. Maksu 20.3. mennessä yhdistyksen tilille FI34 2148 3800 0016 49 ja viestiosaan teksti ”Mikkelin teatterimatka”. PS. sekä ilmoittautuminen että maksu tarvitaan, pelkkä maksu ei ole ilmoittautuminen. Kevätkokous torstaina 23.4. klo 17.30 Konserttihovissa Ilmeentie 157, kulku Vintterin, Kymälahden tai Linnansuon kautta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Talon isäntä Juha Räisänen esittelee talon ja kertoo sen historiasta. Esittelyn jälkeen saamme nauttia pienestä musiikkiesityksestä. Tarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista 15.3. mennessä Marja Lankiselle p. 040 5740 433 tai sähköpostilla marja.lankinen@ pp.inet.fi Lauluilta Varpasaaressa Toukokuulle on suunnitteilla lauluilta Varpasaaressa. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan Uutisvuoksen seurapalstalla. Franz Leharin Iloinen leski -operetti ke. 8.7. Matka Savonlinnan Oopperajuhlille on loppuunmyyty. Peruutuspaikkoja voi kysellä Marja-Terttu Vilkolta p. 050 303 4009 tai marjaterttuvilkko@gmail.com Ahvenanmaan matka 11.-14.8.2015 Matkaohjelma tiivistettynä, aikataulutettu ohjelma toimitetaan mukaan lähteville. 11.8.2015 tiistai. klo 8.30 Lähtö Imatralta. Noin klo12.00 lounas Forssassa, Ravintola Macullassa. Klo 16.30 saaristolaiva lähtee Vuosnaisten satamasta Korppoosta Kökariin. Saapuminen Åvaan, majoittuminen hotelli Gullvivaniin, 22920 Brändö (hotelli/mökkimajoitus). Klo 18.00 ruokailu Ravintola Gullvivanissa. 12.8.2015 keskiviikko Aamiainen, klo 08.05 saaristolaislautta lähtee Torsholmasta, saapuminen Hummelvikiin, jossa opastettu päivä (7h). Käynti Bomarsundin raunioilla, halukkailla mahdollisuus tutustua Kastelholman linnaan (lisämaksu). Lounas Soltuna-ravintolassa Getassa, käynti Taffelchipsin tehtailla Godgyssä, jossa opastettu kierros, kaupunkikierros Maarianhaminassa, johon opastus päättyy. Majoittuminen hotelli Savoy:iin, Nygatan 10-12, 22100 Maarianhamina. 13.8.2015 torstai Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus, halukkailla mahdollisuus käydä tutustumassa museolaiva Pommerniin ja Ahvenanmaan merenkulkumuseoon (lisämaksu) (Hamngatan 2), käynti Eckerössä postimuseossa n. klo 15.30. Päivällinen Eckerö-hotellissa. Klo 23.45 Lähtö Maarianhaminasta kohti Helsinkiä, Viking Mariella, B2 hytit. 14.8.2015 perjantai Meriaamiainen laivalla. Saapuminen Helsinkiin klo 10.10. Kotimatkalla pysähtyminen esim. Pukaron Paronissa. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkapojat Oy Matkan hinta jäseniltä 360 e, ulkopuolisilta 390 e, mikäli lähtijöitä on vähintään 42. Matkan hintaan sisältyy kaikki ohjelmassa mainitut, lukuun ottamatta kohteita, joissa on maininta lisämaksu. Ilmoittautumiset Matti Niemeläiselle, puh 040 5135321 tai matti.niemelainen@gmail.com, maaliskuun 15. mennessä. Matka laskutetaan erillisellä laskulla. Ennakkomaksu 100 e huhtikuun 15. mennessä ja loppumaksu kesäkuun 15. mennessä. Ilmoittakaa, mistä tulette kyytiin, erikoisruokavaliot ja sekä halukkuutenne lisäretkiin. Kulttuurimatka Tampereelle ja Mänttään Syyskuulle on suunnitteilla kahden päivän (la-su) kulttuurimatka Tampereelle ja Mänttään. Yöpyminen Tampereella, jossa tarjonnan mukaan nautimme joko konsertista tai teatterista. Lauantaipäivän vietämme Mäntässä, tutustuen oppaan johdolla Serlachius-museo Gustafiin, Mäntän kirkkoon, Gösta-museoon Joenniemessä, sekä lounastamme Mäntän Klubilla. Tarkemmat tiedot syksyn jäsenkirjeessä. Ennakkotiedustelut Marja Lankiselta p. 040 5740433 tai marja.lankinen@pp1.inet.fi Yhdistyksen jäsenedut / jäsenliikkeet Yhdistyksen matkat jäsenhintaan: Matkailulehti, Suomen matkailijayhdistyksen jäsenlehti; AlexSandra Koskenparras, 10 % alennus Ravintola Buttenhoff, 10 % alennus ruoan hinnasta; Careliana Koskenparras, 20 % alennus normaalihintaisista tuotteista; Kenkä-Ripa, 10 % alennus; Vuoksen Lautturi ja Vuoksen Kalastuspuisto, 10% alennus palveluista, 5% ruoasta; Kukka- ja Hautauspalvelu Marjut Kuvaja Oy Siitolanranta, 10% alennus; Intersport Imatra, 10% alennus normaalihintaisista tuotteista; Life V:niska ja Citymarket, 10% alennus ovh. hinnasta, Jatkuva tarjous Aurinko D 50 ja 100 mg 21 e (norm. 21.90 e); Kukka Aarteet ja Kahvio, 10% alennus; Urheiluliike Kisa, 20% alennus urheiluosaston normaalihintaisista tuotteista; Toimen Tupa Rasila, 10% alennus normaalihintaisista tuotteista; Kulmakahvila Rasila, 10% alennus Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa henkilökohtaisesti lähetettävistä jäsenkirjeistä, sekä Uutisvuoksen seurapalstaa seuraamalla tai yhdistyksen kotisivuilta www.imatranmatkailuyhdistys.net. Mikäli haluat jäsenkirjeesi sähköisessä muodossa, ilmoita oma sp-osoitteesi jäsenasioidenhoitaja Marja Lankiselle. M A T K A I L U lehti 1 • 2015 63 Laadukkaat DEFA-tuotteet nyt suoraan varastostamme! Meiltä saat nopeasti tarvitsemasi: • Autolämpötuotteet • Hälyttimet • Akkulaturit • PowerSystems-tuotteet Autolämpötuotteet Laturit Hälyttimet PARAS TYRMÄYS VETOPULMIIN... OIKEA KOUKKU! Westfalia- ja Monoflex -vetokoukku lähes jokaiseen automerkkiin. Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilöja paketti-autoihin. Auton iän kattava katkeamattomuustakuu. Hankook-akut Testattua käynnistysvoimaa! Kestäviä, huoltovapaita tai vähähuoltoisia akkuja, jotka on valmistettu levymääristä tinkimättä. Sydäntalven pakkasista aina heinäkuun helteisiin Hankook-akut tarjoavat varmoja käynnistyksiä edulliseen hintaan. Myös raskaalle kalustolle. Exide-akut Exide Technologies toimii yli 80 maassa ja on yksi maailman suurimmista lyijyakkujen valmistajista ja kierrättäjistä. Exidellä on erittäin laaja akkuvalikoima, joka kattaa henkilö- ja kuorma-autojen, veneiden, moottoripyörien ja jopa golfkärryjen akut. Luotettavuutta ja käynnistystehoa oikeaan hintaan! Autoform-kattokotelot Laadukkaat Autoform-kattokotelot on valmistettu iskun-, pakkasen- ja UV- säteilynkestävästä ABS-termomuovista. Koteloita on saatavana useita eri kokoja ja värisävyjä. Kattokotelot ovat City Crash-hyväksyttyjä ja niillä on 5 vuoden takuu. Esimerkiksi 430-sarjan kotelot on varustettu alumiinisilla Quick Grip-pikakiinnikkeillä, joiden ansiosta kotelo voidaan kiinnittää kaikenmuotoisiin taakkatelinetankoihin. Kuormaamisen helpottamiseksi kotelo on mahdollista avata kummalta puolelta tahansa. Tilavuus 430 litraa, pituus 225 cm , leveys 80 cm, korkeus 34 cm. Saatavilla olevat värit harmaa, mattamusta tai kiiltolakattu musta. Reelinkitaakkatelineet Saatavana mustilla tai alumiiniprofiilitangoilla. Sopii useimpiin autoihin, joissa kattokaiteet. Kattokaiteen leveys max. 55 mm. Automerkkikohtaiset taakkatelineet Lukittavat ja nykyaikaisesti muotoillut automerkkikohtaiset mallit, myös pakettiautoihin. Saksalaista laatua. Helppo ja nopea asentaa paikalleen. et Atera-teline ia av tt ki lu at ov ks ii ja valm i esikoottuja! 20/09 Matkailu- ja perävaunujen varaosat Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, mitä matkailu- ja perävaunut tarvitsevat. www.valeryd.fi Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internet-hakukoneellamme helposti ja nopeasti. Saniteettineste WC Kehitetty erityisesti matkailuautojen ja -vaunujen kemiallisiin käymälöihin. Hävittää epämiellyttävät hajut, tuhoaa bakteerit sekä hajottaa wc-paperin. Sekoitussuhde 1:40. 1l 118-4101 3l 118-4103 Bosch-akut Boschin uusinta teknologiaa edustavasta mallistosta löytyy paras vaihtoehto niin henkilöautolle, kuin raskaalle kalustolle. Katso paikkakuntasi jälleenmyyjä www.fixus.fi