Santra-hankkeen (2008-2012) loppuraportti

Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santra (2008-2012)
Espoon Järjestöjen Yhteisö ry
Loppuraportti 8.8.2013
1
Sisällys
1. Hankkeen taustat ja tavoitteet .......................................................................................................................... 2
1.1. Tausta lyhyesti ............................................................................................................................................... 2
1.2. Tavoitteet ...................................................................................................................................................... 2
2. Rahoittajat ......................................................................................................................................................... 3
3. Henkilöresurssit ................................................................................................................................................. 3
3.1. Hankkeen henkilöstö ..................................................................................................................................... 3
3.2. Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt.................................................................................................................. 5
3.3. Muut henkilöresurssit ................................................................................................................................... 6
4. Hankkeen työryhmät ......................................................................................................................................... 6
4.1. Kumppanuusryhmä ....................................................................................................................................... 6
4.2. Kenttäryhmä .................................................................................................................................................. 7
5. Kartoitus ............................................................................................................................................................ 7
6. Espoon Vapaaehtoisverkosto ............................................................................................................................ 8
7. Hankkeen harjoittama yhteistyö ..................................................................................................................... 10
7.1. Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti........................................................................................................ 10
7.2. Oppilaitosyhteistyö...................................................................................................................................... 11
7.3. Espoon julkinen sektori ............................................................................................................................... 12
7.4. Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet ........................................................................ 12
7.5. Yritysyhteistyö ............................................................................................................................................. 12
8. Vapaaehtoisverkosto.fi .................................................................................................................................... 13
8.1. Avoimet tehtävät ......................................................................................................................................... 14
8.2. Tilastointi ..................................................................................................................................................... 15
8.3. Koordinaattoreiden työkalupakki ................................................................................................................ 15
8.4. Sivuston rakentamisen haasteet ................................................................................................................. 15
8.5. Tulevaisuuden haaveet................................................................................................................................ 16
9. Keikka-apu ....................................................................................................................................................... 16
9.1. Keikka-avun tausta ja pilottivuosi................................................................................................................ 16
9.2. Keikka-apu v. 2012 ...................................................................................................................................... 17
10. Julkisuus ja tiedottaminen ........................................................................................................................... 18
10.1. Lehtijutut ................................................................................................................................................... 18
10.2. Radio ......................................................................................................................................................... 18
10.3. Esiintymiset – alustukset ja esitelmät ...................................................................................................... 19
10.4. Mainoskampanja....................................................................................................................................... 19
10.5. Ulkoasu ja slogan ...................................................................................................................................... 20
10.6. Facebook ................................................................................................................................................... 21
10.7. Muut nettisivustot .................................................................................................................................... 21
11. Tapahtumat ja tempaukset ............................................................................................................................. 21
11.1. Kiitosjuhla.................................................................................................................................................. 22
11.2. Vuoden vapaaehtoisteko –palkinto .......................................................................................................... 23
11.3. Operaatio Villasukka ................................................................................................................................. 23
11.4. Valokuvanäyttely....................................................................................................................................... 24
11.5. Opintomatkat ulkomaille .......................................................................................................................... 25
12. Arviointi ........................................................................................................................................................... 25
13. Asiantuntijan näkemys Santra-hankkeesta ..................................................................................................... 27
14. Loppusanat ...................................................................................................................................................... 28
2
1.
Hankkeen taustat ja tavoitteet
1.1.
Tausta lyhyesti
Ennen vuotta 2008 nousi eri yhteyksissä esille tarve vapaaehtoistoimintaa kokoavasta,
yhteistyötä ja näkyvyyttä luotsaavasta tahosta. Espoossa oli monia vapaaehtoistoimintaa
organisoivia tahoja sekä niitä, jotka halusivat käynnistää vapaaehtoistoiminnan osaksi muuta
toimintaansa. Espoolaisessa kentässä toiminta oli hajanaista ja yhteistyö toimijoiden välillä oli
vähäistä verrattuna todelliseen potentiaaliin. Useiden tahojen kohdalla vapaaehtoistoiminta
oli näkyvissä vain pienelle piirille. Vapaaehtoistoiminnasta yleisesti kiinnostuneen
espoolaisen oli vaikea löytää mielekästä toimintaa helposti. Vaihtoehtona oli etsiä toimintaa
internetin hakukoneiden antamilla hajanaisilla hakutuloksilla tai useiden puhelinnumeroiden
soittorumballa.
Tarve espoolaista vapaaehtoistoimintaa kokoavalle taholle nousi kirkkaimmin esille eri
sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Espoon seurakuntien sekä Espoon kaupungin
vapaaehtoistoimintaa organisoivien työntekijöiden puheissa. Puheita viriteltiin vuosien
varrella useaan otteeseen eri tahojen kesken ja erilaisia toimintasuunnitelmia ja hankkeita oli
suunnitteilla. Viimein samoja ideoita pyörittelevät tahot löysivät toisensa ja mukana oli myös
Espoon Järjestöjen Yhteisö ry. Asiasta innostuneet pääsivät vihdoin tarttumaan tuumasta
toimeen. Useat tahot tukivat EJY ry:tä vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran
perustamisessa. Hankkeen päärahoitus saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä, ja muiksi
rahoittajiksi tulivat Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Espoon
Seurakuntayhtymä. Hankehakemus tehtiin aluksi vuosille 2008–2010, ja sille haettiin
lisäavustusta vuosille 2011–2012.
Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin.
1.2.
Tavoitteet
Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran lähtökohtana oli luoda Espooseen pysyvä
yhteinen vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin ja yhteistyön malli.
Ensimmäisessä Raha-automaattiyhdistykselle toimitetussa projektiselosteessa tavoitteet oli
aseteltu seuraavasti:
 Tavoitteena on löytää malli, jonka pohjalta eri vapaaehtoistoimijoiden välinen
vuorovaikutus kasvaisi ja vapaaehtoistyön kiinnostavuus sekä saavutettavuus
lisääntyisivät
 Jäsentyneemmän kuvan muodostaminen vapaaehtoistoiminnasta eri
viranomaistahoille heidän asiakastyönsä tueksi
3
 Sähköisten viestintävälineiden monipuolisempi käyttö ja hyödyntäminen
vapaaehtoistyön kentässä, tiedonsaannin ja tiedottamisen tukemiseksi
 Vapaaehtoistyön toimintamallin rakentaminen
 Vapaaehtoistoiminnan tiedotuksen parantaminen/tehostaminen
 Ennaltaehkäisevän tiedon ja toiminnan lisääminen
 Yksinäisyyden ja syrjäytymisriskin vähentäminen
 Uusien vapaaehtoistyön muotojen etsiminen ja kehittäminen
 Vapaaehtoistoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen - yhteistyöfoorumit
 Vapaaehtoistyön ja avuntarpeen kohtaanto-ongelman vähentäminen
 Vapaaehtoistyötä tekevien koulutuksen kehittäminen
 Uusien vapaaehtoisten rekrytointitapojen toteuttaminen
 Vapaaehtoistyön pitkäjänteisen kehittämisen esityksien luominen
 Vapaaehtoistoiminnan tietopankki - sähköinen portaali
Hankkeen käynnistyessä jokainen tavoite otettiin käsittelyyn erikseen. Tavoitteet ryhmiteltiin
ja luokiteltiin käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi sekä jaettiin osatavoitteisiin. Lisää aiheesta
kohdassa kartoitus (5. luku).
2.
Rahoittajat
Hankkeen rahoittajina koko viisivuotisen hankkeen ajan toimi Raha-automaattiyhdistyksen
lisäksi Espoon kaupunki sekä Espoon seurakuntayhtymä.
2008–2009:
RAY: 80 000 euroa/vuosi
Espoon kaupunki (vanhusten palvelut
ja perhe- ja sosiaalipalvelut): yht. 35 000
euroa/vuosi
Espoon seurakuntayhtymä: 10 000
euroa/vuosi
2010–2012:
RAY: 80 000 euroa/vuosi
Espoon kaupunki (vanhusten palvelut
ja perhe- ja sosiaalipalvelut): 35 000
euroa/vuosi
Espoon Seurakuntayhtymä: 7 500
euroa/vuosi
Lisäksi vuonna 2012 (heinäkuu–joulukuu) Espoon Seurakuntayhtymän Korsi-hanke rahoitti
Santra-hankkeen koordinoimaa Keikka-apua 21 500 eurolla.
3.
Henkilöresurssit
3.1.
Hankkeen henkilöstö
Hankkeeseen palkattiin kaksi hanketyöntekijää, Tiina Nurmenniemi ja Raisa Baer. Projektin
vetäjänä toimi EJY ry:n toiminnanjohtaja Mika Luukkainen. Hanketyöntekijän nimike
muutettiin myöhemmin hankesuunnittelijaksi. Keväällä 2010 projektin vetovastuu siirrettiin
Tiina Nurmenniemelle, ja hänet nimitettiin hankkeen projektipäälliköksi.
5
Hankkeessa on lisäksi työskennellyt kolme EJY ry:n työllistämishanke Sektorin ja Sektori II:n
koordinoimalla tukityöllistämismallilla palkattua henkilöä. Carina Palatz-Capoglu (v. 2011) ja
Miikka Sinisalo (v. 2012) työskentelivät projektiassistentin tehtävissä. Milla Koski toimi
vapaaehtoisvälittäjänä Keikka-apupilotissa (vuonna 2011).
Santra-hanke sai Keikka-avulle heinäkuussa 2012 rahoituksen Seurakuntayhtymän Korsihankkeesta, jolloin Milla Koski palkattiin jatkamaan Keikka-avun koordinoimista
vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin nimikkeellä.
3.2.
Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt
Hankkeessa on ollut useita työharjoittelijoita:
 Anna Joensuu, 12.1.–
20.3.2009. Sosionomiopiskelija,
Laurea ammattikorkeakoulu
 Miira Arffman, 12.1.–
5.5.2009. Sosionomiopiskelija,
Laurea ammattikorkeakoulu
 Marja Katajamaa, 12.1.–
5.5.2009, Sosionomiopiskelija,
Laurea ammattikorkeakoulu
 Niina Mäkelä, aikavälillä
syyskuu 2009 – kesäkuu 2010,
Sosionomiopiskelija, Laurea
ammattikorkeakoulu
 Elina Koivula, 22.3.–
31.5.2010. Sosionomiopiskelija,
Laurea ammattikorkeakoulu
 Mirva Saarinen 11.4.–
27.5.2011. Merkonomiopiskelija,
Keskuspuiston ammattiopisto
 Kristiina Nurmenniemi,
22.5.–3.7.2012, kauppatieteiden
opiskelija, Oulun Yliopisto
 Lea Heikkinen, 2009,
valokuvauksen opiskelija,
Halosen instituutti
Opinnäytetyöt:
 Asta Jokinen, Niinä Mäkelä ja Anna Joensuu 2009: Espoon
vapaaehtoisverkoston alkuvaiheen verkostoituminen, Laurea ammattikorkeakoulu,
Espoo
 Miira Arffman ja Marja Katajamaa 2010: Tukihenkilökoulutukseen
osallistumisen syyt, tukihenkilön rooli ja koulutuksen arviointi, Laurea
ammattikorkeakoulu, Espoo
 Raisa Baer 2010: Vapaaehtoisten tukeminen organisoidussa
vapaaehtoistoiminnassa Espoon alueella vuonna 2008, Yrkeshögskolan Novia, Turku
 Kirsi Koivula 2012: ”Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään…” –
Vapaaehtoista keikka-apua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun
kehittämistä Espoossa, Laurea ammattikorkeakoulu, Hyvinkää
6
3.3.
Muut henkilöresurssit
Hankerahoituksen ja hankkeeseen palkattujen työntekijöiden lisäksi hankkeella on ollut
käytettävissä myös muita resursseja toimintansa toteuttamiseksi. Yhteistyökumppaneiden
osallistuminen erilaisten asioiden toteuttamiseen on ollut arvokasta. Erityisen merkittävää
yhteistyö on ollut Keikka-aputoiminnassa. Muun muassa Espoon kaupungin
vanhustenpalveluiden palveluohjaajan (vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin) työpanos
Keikka-avun suunnittelussa, toiminnan tiedottamisessa kotihoidolle sekä vapaaehtoisten
kouluttamisessa on ollut merkittävä.
Lisäksi verkostosta on noussut useita muita aktiivisia henkilöitä eri tahoilta (palkattuja
koordinaattoreita sekä vapaaehtoisia), jotka ovat osallistuneet ja avustaneet monissa eri
Vapaaehtoisverkoston toiminnoissa.
4.
Hankkeen työryhmät
4.1.
Kumppanuusryhmä
Hankkeen kumppanuusryhmä l. ohjausryhmä on viiden hankevuoden aikana koostunut
Espoon kaupungin, Espoon seurakuntayhtymän sekä järjestösektorin edustajista. Ryhmän
edustajat ovat olleet henkilöitä, jotka ovat tunteneet oman organisaationsa
päätöksentekoprosesseja, ja heillä on ollut työtehtäviensä kautta mahdollisuus vaikuttaa
päätöksentekoon omalta osaltaan. Lisäksi ryhmän jäsenillä on ollut kiinnostusta edistää
vapaaehtoistoiminnan mahdollistamista omassa organisaatiossaan. He ovat
mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttaneet suotuisasti ja tukeneet Santra-hankkeen rahoitusta.
Lisäksi he ovat toimineet arvokkaina neuvonantajina hankkeelle.
Kumppanuusryhmässä mukana olleet henkilöt:
Kaj Järvisalo, toiminnanjohtaja, Espoon
Mielenterveysyhdistys EMY ry
Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön
päällikkö, Espoon seurakuntayhtymä
Anna Kalske, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon
seurakuntayhtymä
Maria Helin, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon
seurakuntayhtymä
Anne Maria Maunuksela, yhteinen
diakoniasihteeri, Espoon seurakuntayhtymä
Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalveluiden
johtaja, Espoon kaupunki
Marja Dahl, aikuisten sosiaalipalveluiden päällikkö,
Espoon kaupunki
Sirpa Immonen, erikoisasiantuntija, vanhusten
palvelut, Espoon kaupunki
Leena Westerlund, kotihoidon palvelupäällikkö,
vanhusten palvelut, Espoon kaupunki
Kirsi Koivula, vapaaehtoistoiminnan
palveluohjaaja, vanhusten palvelut, Espoon
kaupunki
Sirkku Kiviniitty, vammaisasiamies,
vammaispalvelut, Espoon kaupunki
Mika Luukkainen, toiminnanjohtaja, Espoon
Järjestöjen Yhteisö ry
Tiina Nurmenniemi, projektipäällikkö, Espoon
Järjestöjen Yhteisö ry
Raisa Baer, hankesuunnittelija, Espoon Järjestöjen
Yhteisö ry
7
4.2.
Kenttäryhmä
Kenttäryhmä on toiminut Santra-hankkeen käytännön työryhmänä. Ryhmä on kokoontunut
säännöllisesti kerran kuukaudessa. Ryhmässä on jaettu kuulumisia ja pysytty ajan tasalla
vapaaehtoistoiminnan tilanteesta, suunniteltu hankkeen toimintaa ja arvioitu jo tehtyä työtä.
Kenttäryhmä on koostunut käytännön vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ja ohjaajien
edustuksesta. Ryhmässä on ollut mukana edustajia Espoon seurakuntien
Lähimmäispalvelusta, Espoon kaupungin vanhusten- sekä vammaispalveluista sekä eri
järjestöistä. Ryhmän jäsenet ovat olleet henkilöitä, jotka omassa työssään tai vapaaehtoisesti
ovat mukana kehittämässä ja mahdollistamassa käytännön vapaaehtoistoimintaa ja joilla on
ollut intoa osallistua Santra-hankkeen kehittämistyöhön sekä Espoon Vapaaehtoisverkoston
yhteistyöhön. Kenttäryhmän jäsenet ovat olleet mukana myös useissa erilaisissa Santrahankkeen osaprojektikohtaisissa Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoista koostuvissa
työryhmissä.
Santra-hankkeen kenttäryhmän jäseniä ovat olleet muun muassa:
Pirkko Roos (Punainen Risti, Tapiolan osasto,
Ystävävälitys)
Aira-Maija Schultz (Punainen Risti, KehäEspoon osasto, Ystävävälitys)
Ulla-Maija Keränen (Punainen Risti, KehäEspoon osasto, Ystävävälitys)
Minna Miettinen (Kalliolan Setlementti)
Kirsi Koivula (Espoon Kaupunki, vanhusten
palvelut)
Sirkku Kiviniitty (Espoon kaupunki,
vammaispalvelut)
Anne Maria Maunuksela (Espoon
Seurakuntayhtymä)
Anna Kalske (Espoon Seurakuntayhtymä)
Maria Helin (Espoon Seurakuntayhtymä)
Ulla Auvinen (Espoon
Tuomiokirkkoseurakunta)
Riikka Klaavu-Pihlajamaa (Olarin
seurakunta)
Katja Karvinen (Olarin seurakunta)
Minna Maijanen (Espoonlahden seurakunta)
5.
Riitta Türkmen (Leppävaaran seurakunta)
Tarja Huttunen (Espoon
seurakuntayhtymä, näkövammaistyö)
Tiina Pajula (EMY ry)
Riikka Koola (EMY ry)
Suvi Aksela (EJY ry, Win4All-hanke)
Elisabet Hallikainen (EJY ry, Vertaisresepti-hanke)
Vilja Vainio (EMY ry sekä EJY ry, Vertaisreseptihanke)
Anu Toija (EJY ry, Vertaisresepti-hanke)
Tiina Nurmenniemi (EJY ry, Santra-hanke)
Raisa Baer (EJY ry, Santra-hanke)
Milla Koski (EJY ry, Santra-hanke)
Miikka Sinisalo (EJY ry, Santra-hanke)
Carina Palatz-Kapoglu (EJY ry, Santra-hanke)
Mika Luukkainen (EJY ry)
Kartoitus
Santra-hankkeen kehittämistoiminta aloitettiin toteuttamalla laaja kartoitus espoolaisten
vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen silloisesta tilasta: vahvuuksista, tarpeista,
toiveista, haasteista ja mahdollisuuksista. Kartoituksella haluttiin saada tarkennusta
hankesuunnitelman laajamittaisiin tavoitteisiin. Santran työntekijät laativat 20 sivun
mittaisen kyselyn, joka toimitettiin noin 180 taholle. Kartoitukseen reagoi 75 tahoa, joista 51
8
palautti lomakkeen täytettynä. 24 tahoa ilmoitti, ettei juuri sillä hetkellä kuulu
kohderyhmäämme: heillä ei ollut organisoitua vapaaehtoistoimintaa.
Hankkeen varsinainen toiminta ja suuntaviivat määrittyivät kartoituksen tulosten perusteella.
Tulosten avulla voitiin osaprojektit suunnitella siten, että ne vastasivat aidosti
ruohonjuuritason keskeisimpiin tarpeisiin. Kartoitus vahvisti alkuperäisten tavoitteiden
tarpeellisuutta ja toi myös uusia näkökulmia käytännön kehittämisen suunnitteluun.
Merkittävimpiä kartoituksessa esiinnousseita seikkoja olivat:
 tarve toimintaa organisoivien yhteistyön tiivistämiselle ja
verkostoitumiselle
 tarve näkyvyyden lisäämiselle sekä uusille viestintäkanaville (yhteiset
nettisivut)
 vapaaehtoisten tarve sekä
 resurssien puute toiminnan organisoimisessa
Kartoituksen tulosten perusteella muun muassa:
 käynnistettiin vapaaehtoistoiminnan yhteistyöverkosto (Espoon
Vapaaehtoisverkosto)
 luotiin toimintaa kokoavat nettisivut (www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi)
 aloitettiin monipuolinen toiminta vapaaehtoistoiminnan sujuvan
organisoimisen ja verkostoyhteistyön tueksi sekä turhien päällekkäisyyksien
karsimiseksi
Ks. liite 1: Kartoituksen tulokset.
Kartoituksen tulokset löydät myös osoitteesta www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi
6.
Espoon Vapaaehtoisverkosto
Santra-hanke käynnisti Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan infotilaisuudella
joulukuussa 2008. Paikalle saapui yli 50 järjestön, seurakunnan tai kaupungin
vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tilaisuudessa ideoitiin
verkoston toiminnan luonnetta ja kirjattiin ylös toiveita erilaisista toimintamuodoista. Heti
alussa verkostoon ilmoittautui mukaan 43 jäsentahoa. Sittemmin jäsenmäärä on kasvanut
niin, että vuoden 2012 lopussa jäseniä oli yhteensä 83. Aluksi hankkeen kohderyhmänä olivat
sosiaali- ja terveysalan toimijat. Vuonna 2010 toiminta avattiin koskemaan myös muiden
sektoreiden vapaaehtoistoimintaa. Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsenyys on maksuton ja
avoin kaikille vapaaehtoistoimintaa sen yleisiä periaatteita noudattaen koordinoiville
yhteisöille.
Vuosien 2009 ja 2010 aikana etsittiin ja kokeiltiin erilaisia toimintamalleja
vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi. Alettiin muun muassa järjestää
9
säännöllisiä verkostotapaamisia. Hanketyöntekijät keräsivät palautetta tapaamisista ja
pohtivat, millainen yhteinen toiminta vastaisi tarpeisiin parhaiten. Haluttiin järjestää
säännöllisiä tilaisuuksia, joissa vapaaehtois-/järjestötoiminnan ympärillä työskentelevät ja
aktiivit saisivat mahdollisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa, tukea omalle
toiminnalleen, uusia näkökulmia tai vahvistusta jo toimiviin käytäntöihin. Punaisena lankana
tapaamisissa oli vapaaehtoistoiminnan organisoimisen näkökulma. Vuodesta 2012 alkaen
Santra alkoi järjestää verkostotapaamisia yhdessä EJY ry:n win4all-hankkeen kanssa, sillä
tarve ja kohderyhmä verkostotapaamisten kaltaiselle toiminnalle oli osittain sama. Jokaisen
tapaamisen aihepiiriin liitettiin asiantuntija-alustus.
Vuoden 2012 Verkostotapaamisten alustajat ja aiheet olivat seuraavat:
 15.2. Anne Birgitta Pessi, professori, Helsingin yliopisto:
Vapaaehtoistoiminnan nykytila tutkimusten valossa
 18.4. Liisa Reiman, Valikkoryhmien perustaja, Näkövammaisten
keskusliitto: Vinkkejä vapaaehtoisten sitouttamiseen
 21.11. Leo Stranius, pääsihteeri, Luontoliitto: Viestinnän ja erityisesti
sosiaalisen median hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa
Vaikka Santra-hanke toimi kaiken taustalla, haluttiin ulospäin alkaa käyttää suurimmassa
osassa viestintää nimitystä Espoon Vapaaehtoisverkosto. Sen ajateltiin tuovan näkyville
toiminnan laajamittaista yhteistyötä ja kuvaavan myös jatkuvuutta paremmin kuin Santrahanke. Lähtökohtana oli myös ajatus, että Santra-hankkeessa kehitettiin alusta asti pysyvää
toimintamallia.
Espoon Vapaaehtoisverkosto tarkoittaa jäsentahojen muodostaman verkoston lisäksi myös
tahoa, joka muun muassa






kehittää espoolaista vapaaehtoistoimintaa
tuo vapaaehtoistoimintaa ja sen merkitystä näkyville
vaikuttaa vapaaehtoistoimintaa koskeviin asioihin päättäjätasolla
tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia espoolaisille
tukee toimintaa organisoivia tahoja
koordinoi Espoon keikka-vapaaehtoistoimintaa
Vapaaehtoistoiminnan muotoja, erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä esimerkiksi
tiedotusta ja näkyvyyttä kehittääkseen Santra-hanke on vuosien varrella kutsunut koolle
erilaisia verkoston jäsentahoista koostuvia työryhmiä.
Ryhmät ovat kokoontuneet muun muassa ideoimaan vanhusten tai vammaisten parissa
tehtävää vapaaehtoistoimintaa (myöhemmin Keikka-apu (luku 9) ja kehitysvammaisten
kaveritoiminnan tukiryhmä), nettisivujen kehittämistä, vapaaehtoistoiminnan teemavuotta,
kiitosjuhlia, Operaatio villasukkaa, valokuvanäyttelyä, mainoskampanjaa,
tukihenkilökoulutuksia ja niin edelleen. Kaikessa kehittämisessä on ollut olennaista, että
10
verkoston jäsentahot ovat voineet osallistua ja antaa sekä mielipiteensä ja näkemyksensä että
tukensa toiminnan kehittämiseen.
Vuonna 2011 Espooseen muodostettiin eri toimijoiden yhteinen Kehitysvammaisten
kaveritoiminnan tukiryhmä. Tukiryhmässä on mukana useita Espoon Vapaaehtoisverkoston
jäsentahoja ja ryhmän tavoitteena on kehittää Espooseen toimiva kehitysvammaisten
vapaaehtoisen kaveritoiminnan yhteistyömuoto. Ryhmän moottorina on toiminut
Kehitysvammaisten palvelusäätiön Aktiiviseen asumiseen -hankkeen vetäjä, joka hankkeen
loputtua 2012 siirtyi säätiön uuteen Kipinöitä! -hankkeeseen ja jatkoi tukiryhmän
koordinointia. Santra-hanke on ollut alusta asti aktiivisena osapuolena ryhmän toiminnan
kehittämisessä.
Verkoston toimijat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyön mahdollisuuksista ja osallistuneet
siihen aktiivisesti kukin omien tarpeidensa mukaan. Erityisen selväksi on hankkeen aikana
tullut, että verkostoyhteistyön ylläpitäminen vaatii tahon, joka koolle kutsuu ja koordinoi
toimintaa. Ilman tätä fasilitointia yhteistyö jää hyvin nopeasti hyväksi ideaksi jäsenyhteisöjen
omien arkikiireiden jalkoihin.
7.
Hankkeen harjoittama yhteistyö
Santra-hanke on tehnyt laajamittaista ja monipuolista yhteistyötä lukuisten eri tahojen ja
toimijoiden kanssa koko viisivuotisen hankkeen ajan. Espoon Vapaaehtoisverkoston
jäsentahojen lisäksi yhteistyötä on tehty monien eri tahojen kanssa verkoston ulkopuolella.
Hankkeen tavoitteena on alusta asti ollut jakaa keräämäänsä tietotaitoa sekä hyödyntää
muiden jo olemassa olevaa tietoa ja kokemuksia vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä,
koordinoimisesta ja verkostoyhteistyöstä.
7.1.
Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti
Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet muut Suomessa vapaaehtoistoimintaa
koordinoivat tahot ja kehittämishankkeet. Näitä ovat olleet esimerkiksi Oulun Vares-hanke,
HelsinkiMissio, Tampereella toimiva Kehitysvammaisten tukiliiton Best Buddies –toiminta,
Kierrätyskeskuksen Vety-hanke, Kansalaisareena, pääkaupunkiseudun VALIKKO-ryhmä
(useista tahoista koostuva vapaaehtoistoimintaa koordinoivien vertaisryhmä), Helsingin
kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit, Jyväskylän Vapari, Vantaan kaupungin
vammaispalvelut ja Rovaniemen Neuvokas. Yhteistyötä on tehty osan kanssa pitkäjänteisesti
ja osan kanssa kertaluontoisemmin. Yhteistyön muotoja ovat olleet muun muassa
valtakunnallisten tapahtumien ja seminaarien järjestäminen, vapaaehtoistoiminnan
valtakunnallisen verkostoyhteistyön kehittäminen (vetäjinä Kansalaisareena ja VALIKKOverkosto), monenlainen tiedottaminen sekä päättäjätason vaikuttaminen.
Espoon Vapaaehtoisverkosto toimi yhtenä allekirjoittajatahona Kierrätyskeskuksen Vetyhankkeen laatimassa vetoomuksessa Työ- ja elinkeinoministeriölle. Vetoomus koski
11
työttömän oikeutta osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vetoomuksen sekä Vety-hankkeen
harjoittaman perusteellisen lobbauksen vaikutuksesta TEM antoi TE-toimistoille uudet ohjeet
vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen suhtautumisesta ja lain tulkitsemisesta. Työn alla ovat
olleet myös vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön verotusta koskevat kysymykset.
Oulun Vares-hankkeen kanssa yhteistyö on ollut arvokasta ja tiivistä vertaisyhteistyötä.
Hankkeet alkoivat ja päättyivät lähes samanaikaisesti ja myös toimintasuunnitelmissa oli
paljon yhteneväisyyksiä. Hankkeen työntekijät ovat toimineet toisillensa vertaistukena sekä
”benchmarkanneet” toistensa hyviä toimintatapoja. Santra-hanke on saanut Vares-hankkeelta
vinkkejä muun muassa koulutuskalenterin kehittämiseen, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja
tiedottamiseen liittyen.
HelsinkiMission kanssa yhteistyötä tehtiin Keikka-aputoiminnan kehittämisessä. Keikkaaputoiminnan malli ja tuki toiminnan käynnistämiseen Espoossa saatiin HelsinkiMission
Senior Trainer –hankkeelta. (Lisää yhteistyöstä kohdassa Keikka-apu, luku 9).
Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna 2012.
Aktiiviseen asumiseen- ja myöhemmin Kipinöitä! -hanke sekä Santra-hanke alkoivat yhdessä
järjestää yhteisiä tapaamisia Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa tavoitteenaan
välittää tietoa paikkakuntien välillä sekä miettiä yhteistyömuotoja vapaaehtoistoiminnan
kehittämiseksi.
Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä perustettiin vuonna 2011. Santra-hanke on
tehnyt ryhmän kanssa yhteistyötä muun muassa ensimmäisen vapaaehtoistoiminnan
kansalaisinfon suunnittelun merkeissä vuonna 2011. Lisäksi hanke on osallistunut muihin
tukiryhmän järjestämiin infotilaisuuksiin sekä tehnyt muuta vapaaehtoistoiminnan
kehittämiseen liittyvää yhteistyötä tukiryhmän vetäjän, espoolaisen kansanedustajan Sanna
Lauslahden kanssa.
7.2.
Oppilaitosyhteistyö
Oppilaistosyhteistyötä on tehty erityisesti Espoon Laurea ammattikorkeakoulun kanssa.
Laureasta on saatu hankkeelle useita työharjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä ja lisäksi
Laurea on kehitellyt vapaaehtoistoimintaan liittyviä opintosuorituksia. Santra on myös
esitellyt sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille vapaaehtoistoimintaa ja sen eri muotoja
erilaisissa tilaisuuksissa.
Nottinghamilainen (Iso-Britannia) Bilborough College järjestää oppilasryhmävaihtoja
Helsingin IB-lukion kanssa. Vierailujensa aikana ryhmät toivoivat voivansa osallistua
suomalaiseen vapaaehtoistoimintaan. Vuosina 2011 ja 2012 ryhmien opettaja oli yhteydessä
asian tiimoilta Espoon Vapaaehtoisverkostoon ja Verkosto järjesti ryhmille molempina
vuosina päivän mittaisen ohjelman vapaaehtoistoiminnan parissa.
12
Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkosto sai yhteydenoton Espoon kansainvälisestä
lukiosta. Koulu halusi löytää vapaaehtoistoimintaa, johon oppilaat voisivat osallistua osana
opintojaan. Santra kävi keskusteluja koulun opettajan kanssa heidän toiveistaan ja yhdisti
koulun Kehitysvammaisten palvelusäätiön Kipinöitä! –hankkeen kanssa. He ideoivat yhdessä
tapahtuman koulun oppilaille ja kehitysvammaisille.
Lisäksi hankkeessa on ollut työharjoittelijoita muun muassa Oulun Yliopistosta,
Keskuspuiston ammattiopistosta sekä Pekka Halosen akatemiasta.
7.3.
Espoon julkinen sektori
Espoon kaupungin eri yksikköjen sekä Espoon seurakuntayhtymän kanssa on tehty aktiivista
ja tauotonta yhteistyötä usealla hankkeen toimintasaralla.
Espoon kaupungin kanssa yhteistyötä on tehty etupäässä vanhusten palveluiden sekä
vammaispalveluiden kanssa, ja erilaisia yhteistyökuvioita on ollut myös
maahanmuuttajapalveluiden, nuorisotoimen sekä kulttuuri- ja sivistystoimen (kirjastot ja
työväenopisto) kanssa.
Espoon seurakuntayhtymän kanssa yhteistyötä on tehty niin hallinnollisella tasolla kuin
paikallisseurakuntien kanssa käytännön vapaaehtoistoimintaa sekä verkostoyhteistyötä
kehittäen.
Sekä Espoon seurakuntayhtymä että Espoon kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut sekä
vanhusten palvelut ovat rahoittaneet Santra-hanketta koko hankeajan.
7.4.
Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet
Santra-hanke on tehnyt jatkuvasti tiivistä yhteistyötä useimpien EJY ry:n
kehittämishankkeiden sekä perusorganisaation kanssa. Yhteistyö on liittynyt erilaisten
tapahtumien järjestämiseen, yhteisten toimintamallien kehittämiseen sekä niihin
toimintoihin, joilla muiden hankkeiden toiminta on linkittynyt vapaaehtoistoimintaan tai sen
kehittämiseen.
7.5.
Yritysyhteistyö
Yritysyhteistyötä on hankevuosien aikana tehty muutamien yritysten kanssa. Yritykset ovat
joko tukeneet hanketta yhteiskuntavastuullisella toiminnallaan tai halunneet kehittää omaa
vapaaehtoistoimintaansa.
Espoon Vapaaehtoisverkosto sai vuonna 2008 ja 2009 maksutonta mainostilaa Eniron
puhelinluettelosta, kaupunki-infosta sekä nettisivuilta. Eniron työntekijät osallistuivat myös
13
Santra-hankkeen koordinoimaan Liikuta Minua -päivän tapahtumaan Puolarmetsän
sairaalassa ulkoiluttamalla pyörätuolipotilaita.
Viestintätoimisto Remes & Packart toteutti Santra-hankkeelle yhteiskuntavastuullisena
tekona Espoon Vapaaehtoisverkoston logon. HP:n henkilökuntaa Santra-hanke kävi
kouluttamassa vapaaehtoistoiminnan perusteista. Lisäksi Santra-hanke on konsultoinut
muutamia yrityksiä heidän pohtiessa erilaisia vapaaehtoistoimintaan osallistumisen
mahdollisuuksia. Muutama hoivayritys myös koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja on liittynyt
verkoston jäsentahoksi.
Haasteena toimivassa yritysyhteistyössä, erityisesti yritysten kiinnostuessa
vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta on, että usein yritysten henkilöstöllä on enemmän
intoa ja hyvää tahtoa kuin loppujen lopuksi aikaa saattaa suunnitelmat loppuun ja käytäntöön.
Haasteena on myös löytää paikkoja yritysten suosimille kertaluontoisille tempauksille.
Harvalla yhdistyksellä tai esimerkiksi palvelukodilla on tilaisuus vastaanottaa kerralla useita
kymmeniä, tai jopa satoja, vapaaehtoisia ja koordinoida päivää niin mukavalta kuin tempaus
kuulostaisikin.
Silti hankkeen aikana on ollut ilo huomata, että yritysten kiinnostus kannustaa työntekijöitään
osallistumaan vapaaehtoistoimintaan työajan puitteissa on kasvanut. Jotkut yritykset
mahdollistavat työntekijänsä osallistumisen työntekijän itsensä valitsemana aikana siten, että
hänellä on valittavissa tietty tuntimäärä kuukauden tai vuoden aikana, jonka hän voi käyttää
vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen työaikana. Toimintamalli on mielenkiintoinen ja
tulevaisuuden haaveena Santralla ja Espoon Vapaaehtoisverkostolla onkin löytää enemmän
resursseja tämän muotoisen yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseen.
8.
Vapaaehtoisverkosto.fi
Hankkeen käynnistyessä tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista löytyi hyvin
hajanaisesti, lähinnä googlaamalla tai puhelinrumballa eri järjestöihin. Tieto avoimista
tehtävistä oli toimijoiden itsensä tiedossa, mahdollisesti heidän omilla nettisivuillaan, josta
yleisesti vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneen oli sitä lähes varsin vaivalloista löytää.
Ensimmäisen hankevuoden aikana espoolaisille rakennettiin internetsivut, jotka tuovat
vapaaehtoistoiminnan kootusti näkyville niin, että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut
löytää helposti sopivia tehtäviä. Sivuston rakentaminen aloitettiin keväällä 2008. Verkoston
sivut julkaistiin 3.12. järjestetyssä verkostotapaamisessa. Seuraava tilasto näyttää sivuston
kävijämäärien kasvun vuosittaisella tasolla. Kasvavista kävijämääristä voi päätellä, että
sivusto koetaan hyödylliseksi ja toimivaksi.
14
8.1.
Avoimet tehtävät
Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkoston nettisivuilta löytyi satoja vapaaehtoistoiminnan
mahdollisuuksia. Avoimien tehtävien lisäksi sivustolta löytyivät myös mm. koulutukset ja
kurssit. Kunkin avoimen tehtävän yhteyteen on ollut lisättynä tehtävän ilmoittaneen
jäsentahon yhteystiedot sekä sähköinen ilmoittautumislomake, joka täytettynä välittyy
suoraan tehtävän ilmoittaneen henkilön/jäsentahon sähköpostiin.
Suuri haaste on ollut saada monimuotoinen vapaaehtoistoiminta taipumaan lomakkeisiin ja
koko sivuston rakenteeseen. Siinä apuna on ollut aktiivinen käyttäjien kuunteleminen,
yhdessä kehittäminen ja muun verkostotyön tuoma näkemys vapaaehtoistoiminnasta.
Vapaaehtoistehtäviin on lähetetty hankkeen aikana 533 ilmoittautumislomaketta.
Lähetettyjen lomakkeiden määrä on kasvanut joka vuosi. Verrattuna hankkeen
lähtötilanteeseen nykyisin myös toimijat, jotka ovat espoolaisille tuntemattomampia, voivat
helpommin löytää vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut löytää sivustolta
toiminta-alueen mukaan itseään kiinnostavia tehtävävaihtoehtoja, eikä hänen tarvitse
etukäteen olla selvillä, mitkä tahot vapaaehtoistoimintaa organisoivat.
15
8.2.
Tilastointi
Aluksi tehtävästä kiinnostuneen ilmoittautumislomake välittyi vain suoraan tehtävästä
vastaavalle henkilölle jäsenyhteisöön, hankkeessa saatiin vain tieto, että tehtävään on
ilmoittauduttu. Vuodesta 2010 ilmoittautumislomakkeiden kopiot alkoivat tulla myös
hankkeelle, josta lähtien on voitu analysoida, ketkä ilmoittautuvat vapaaehtoistoimintaan ja
mihin tehtäviin. Eniten kiinnostusta on ollut nuorilla aikuisilla naisilla kohdistuen ikäihmisten
parissa tehtävään vapaaehtoistoimintaan.
Sivuston tilastoinnista on ollut hyötyä myös vapaaehtoistoiminnan puolesta puhumisessa,
kun hankkeeseen on saatu ajantasainen ja melko kattava kuva vapaaehtoistoiminnan
tilanteesta Espoossa. Nettisivuston kävijämäärät ja muut numeraaliset faktat ovat tuoneet
vakuuttavuutta keskusteluissa kaupungin ja seurakunnan päättäjien kanssa. Sivuston ansiosta
myös näkyvyyden lisääminen vapaaehtoistoiminnalle on ollut helpompaa. On voitu
markkinoida yhtä sivustoa, josta tieto löytyy kootusti.
8.3.
Koordinaattoreiden työkalupakki
Yllättävä tulos, jota sivustoa rakennettaessa ei osattu suunnitella, on vapaaehtoistoiminnan
työkalupakin laaja suosio. Useat koordinaattorit ympäri Suomen ovat saaneet arvokkaita
vinkkejä toiminnan käytännön järjestämisestä työkalupakin avulla. Työkalupakin mallit
koottiin valtakunnallisesti sähköpostilla keväällä 2010, kun hankkeessa oli huomattu, että eri
toimijoilla ympäri maan on tarve hyvin samankaltaisille materiaaleille: koulutusaineistolle,
lomakkeille, ohjeille ynnä muille malleille. Ennen työkalupakkia olemassa olevia materiaaleja
vaihdeltiin satunnaisesti toimijoiden kesken, mutta piti tietää, keneltä mallia kysyy.
Työkalupakki on linkitetty myös Kansalaisareenan sivuille, jota kautta sitä käytetään
aktiivisesti ympäri Suomea avuksi vapaaehtoistoiminnan koordinoimiseen.
8.4.
Sivuston rakentamisen haasteet
Sivuston suurimpia haasteita on ollut käyttäjälähtöisyyden toteuttaminen. Sekä
koordinaattoreiden että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden tietotekniset taidot ovat
hyvin kirjavat. Sivustoa rakentaessa ja kehittäessä on otettu huomioon heikoimmillakin
taidoilla sivustoa käyttävät.
Toinen haaste on ollut tietotaidon puute sivustoa rakentaessa. Valmiita malleja
vapaaehtoistoimintaa koordinoivista sivustoista Suomessa ei ollut vielä vuonna 2008, kun
Espoon Vapaaehtoisverkoston sivua alettiin kehittää. Tarpeita ja unelmia sivuston kehittyessä
syntyi paljon (muun muassa vapaaehtoisten rekisteröintimahdollisuus, tehtyjen
vapaaehtoistuntien tilastointi, vapaaehtoisen välittäminen yhteisöltä toiselle ja niin edelleen),
mutta joidenkin ideoiden tekninen toteutus on kaatunut budjettikysymyksiin tai tietotaidon
puutteeseen.
16
8.5.
Tulevaisuuden haaveet
Alkuperäiset haaveet tilastointityökaluista ja vapaaehtoisen välittämisprosessin
helpottamisesta ovat yhä ajankohtaisia. Vapaaehtoistoiminnan sivustojen määrä on kasvanut
viiden vuoden aikana (Toimintasuomi, Suurella Sydämellä, Toimeksi.fi.). Sivustojen välinen
yhteistyön rakentuminen tulee olemaan tärkeää, jotta kiinnostuneen on helppo
tulevaisuudessakin löytää mielekkäitä tehtäviä. Yhteistyötä on jo aloitettukin: Espoon
Vapaaehtoisverkosto ja Oulun vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus ovat mukana
rakentamassa toimeksi.fi sivuston vapaaehtoistoiminnan osuutta. Hedelmällistä
vuoropuhelua on käyty myös Suurella Sydämellä- sivuston ylläpitäjien sekä Toimintasuomen
kanssa. Yhteistyöllä haetaan muun muassa kustannustehokkuutta yhteisellä suunnittelulla ja
tekniikalla. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin aina paikallista ja tämä näkyy yhteistyön
koordinoinnissa olennaisena tekijänä.
9.
Keikka-apu
Santra-hankkeen uutena toimintamuotona aloitettiin alkukeväästä 2011 nk. Keikka-apu, joka
on ikään kuin ”kevennetty” versio SPR:n perinteisestä ystävätoiminnasta ja seurakuntien
lähimmäispalvelu-toiminnasta. Keikka-apu tarjoaa vapaaehtoisvoimin kotona asuville yli 65vuotiaille kertaluontoista tukea arjessa selviämiseksi. Tehtäväkirjo on laaja: keikka-auttaja voi
esimerkiksi lähteä asiakkaan kanssa kauppaan, lääkäriin, kahville, kirjastoon tai ulkoilemaan.
Tai vaikka avustaa tietokoneen tai kännykän käytössä, virittää digiboksin, auttaa lomakkeiden
täytössä, vaihtaa lampun tai tehdä pienimuotoisia nikkarointitöitä. Siivoustöitä vapaaehtoiset
eivät kuitenkaan tee. Periaatteena on myös, että toimitaan yhdessä: keikka-auttaja ei tee
asioita ikäihmisen puolesta, vaan hänen kanssaan.
Nykypäivän ihmisten kiireinen elämänrytmi aiheuttaa sen, että he eivät halua tai pysty
sitoutumaan säännölliseen vapaaehtoistoimintaan. Uusia vapaaehtoisia on vaikea löytää
esimerkiksi perinteisiin ystävätoimintoihin. Auttamisen halu ei kuitenkaan tutkimusten
mukaan ole laantunut. Keikka-auttaja ei sitoudu tekemään tiettyä määrää keikkoja. Hän
valitsee itselleen sopivaan ajankohtaan käyvän ja mielekkään tehtävän. Täten
keikkavapaaehtoisuus ei vaadi niin paljon sitoutumista kuin perinteiset
vapaaehtoistoiminnan muodot, ja onkin houkuttanut runsaasti aktiivisia vapaaehtoisia
mukaan toimintaan.
9.1.
Keikka-avun tausta ja pilottivuosi
Malli toimintaan saatiin HelsinkiMissiolta, jossa vastaavaa toimintaa on organisoitu jo
vuodesta 2009. Koska heidän koulutuksiinsa osallistui myös espoolaisia, syntyi ajatus Keikkaaputoiminnan aloittamisesta myös Espoossa. Keikka-apua on alusta lähtien suunniteltu,
kehitetty ja organisoitu yhteistyöverkostossa, johon kuuluu espoolaisten seurakuntien,
Espoon kaupungin ja järjestöjen (HelsinkiMissio, SPR, Esbo svenska pensionärer) edustajia.
Edellä lueteltujen tahojen edustajat kuuluvat suunnittelutyöryhmään, joka kokoontuu
17
vähintään neljästi vuodessa. Keikka-apu tekee tiivistä yhteistyötä myös Espoon kaupungin
kotihoidon kanssa, joka ohjaa asiakkaitaan Keikka-avun piiriin. Syksyllä 2012 toimintaa
laajennettiin siten, että myös Espoon seurakuntien diakoniatyöntekijät voivat välittää tietoa
Keikka-avusta asiakkailleen.
Keikka-avun pilotti toteutettiin vuonna 2011 Suur-Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueilla.
Pilotti sujui kaiken kaikkiaan ennakko-odotuksia paremmin. Keikka-auttajakoulutuksia
järjestettiin vuoden aikana kaksi, ja niihin osallistui yhteensä 55 henkeä, joista toimintaan
lähti haastattelujen jälkeen mukaan 40. Keikkapyyntöjä tuli yli 100, joista lopulta toteutui n.
80. Kiinnostus toimintaa kohtaa heräsi laajalti. Kyselyjä toiminnan laajenemista kohtaan tuli
useita, niin kotihoidolta kuin avuntarvitsijoiltakin. Ajatuksena oli, että toimintaa lähdettäisiin
pilotin jälkeen laajentamaan pikkuhiljaa siten, että lopulta toiminta ulottuisi koskemaan koko
Espoota.
Tätä tarkoitusta varten Keikka-avun pyörittämiseen haettiin vuodelle 2012 rahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetty. Tilanne keikkatoiminnan
jatkosta jäikin loppuvuodesta avoimeksi.
9.2.
Keikka-apu v. 2012
Koska kokemukset keikkatoiminnasta olivat hyviä, sille haettiin jatkorahoitusta Espoon
seurakuntayhtymältä. Espoon seurakuntayhtymä myönsi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:lle
kesäkuussa 2012 toiminta-avustuksen nuorten ja vanhusten syrjäytymistä ennaltaehkäisevän
Korsi-hankkeen määrärahasta. Keikka-avun koordinaattori aloitti työnsä 1.7.2012, ja Keikkaavun päivystyspuhelin avautui uudestaan 13.8.2012.
Keikka-avun ensisijaiseksi, konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin se, että toiminta saataisiin
vuoden loppuun mennessä vähintään samalle tasolle kuin ennen helmikuussa 2012 alkanutta
taukoa. Välitettyjen kertaluontoisten avustuskäyntien (keikkojen) tavoitemäärä syksyn 2012
aikana oli 100 keikkaa. Tämä tavoite saavutettiin kirkkaasti, sillä vuoden loppuun mennessä
keikkatilauksia tuli 151 kpl. Keikoista vain n. 3 % jäi toteutumatta sen takia, ettei tehtävään
löytynyt sopivaa vapaaehtoista. Tavoitteeksi asetettiin myös, että syksyn aikana saataisiin
koulutettua n. 40 uutta vapaaehtoista. Kahteen järjestettyyn koulutukseen osallistui lopulta
yhteensä 30 henkeä, joista mukaan toimintaan lähti 25 heti alusta asti vahvasti sitoutunutta
vapaaehtoista.
Laajemmin toiminnan tavoitteena on ikäihmisen yksinäisyyden lievittäminen ja
ennaltaehkäiseminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Kirsi Koivulan Keikka-apua
käsittelevän ylemmän AMK-opinnäytetyön tulosten perusteella nämä tavoitteet myös
täyttyvät. Kotihoidosta ja ikäihmisiltä itseltään saadun palautteen mukaan palveluun ollaan
oltu erittäin tyytyväisiä. Opinnäytetyön voi lukea osoitteessa
(http://publications.theseus.fi/handle/10024/48575).
18
10. Julkisuus ja tiedottaminen
Santra-hanke ja Espoon Vapaaehtoisverkosto on ollut säännöllisesti esillä erilaisissa
medioissa. Julkisuudelle ja näkyvyydelle vilkkain vuosi oli 2011, joka oli Euroopan
vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Sinä vuonna useat eri tahot koko Suomen laajuisesti toivat
vapaaehtoistoimintaa esille ja media tarttuikin helpommin aiheeseen. Samana vuonna Espoon
Vapaaehtoisverkosto järjesti muun muassa ulkomainoskampanjan. Teemavuoden näkyvyys
näkyy selkeästi muun muassa nettisivujen kävijämäärissä sekä uusien vapaaehtoisten
määrässä.
Hankkeen aikana opittiin paljon tiedottamisesta. Media tarttuu selkeisiin ja kiinnostaviin
aiheisiin. Pelkkä yleinen tiedottaminen tasolla ”vapaaehtoistoiminta on tärkeää” ei riitä
herättämään huomiota, vaan aihe pitää tuoda esille paketoituna mielenkiintoa herättäviin
tempauksiin tai toimintamuotoihin. Tehokkaimmaksi tiedotuskanavaksi huomattiin nostot
Espoon kaupungin internet-sivujen etusivulla. Tätä kautta saatiin useita haastattelupyyntöjä
ilman erillistä tiedotteiden lähettämistä.
Eniten kiinnostusta herättäviä aiheita ovat vuosien varrella olleet Keikka-aputoiminta (2011–
2012), Operaatio Villasukka (2011), Kiitosjuhlat (2008–2012), Vuoden Vapaaehtoisteon
palkitsemiset (2010–2012) sekä kiertävä valokuvanäyttely vapaaehtoistoiminnasta (2011).
10.1.
Lehtijutut
Vuosien varrella hankkeesta ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnasta on tehty useita
kymmeniä juttuja erilaisiin lehtiin. Yksittäisinä aiheina erityisesti Keikka-apu, Operaatio
Villasukka, Vapaaehtoistoiminnan kiertävä valokuvanäyttely sekä Vuoden Vapaaehtoisteon
palkitseminen ovat saaneet paljon palstatilaa. Lehtiä, jotka ovat julkaisseet juttuja ovat muun
muassa Helsingin Sanomat, Länsiväylä, Esse, RAY:n Pieni Hetki -lehti, Espoo-lehti, VR:n
Matkaan -lehti, HelsinkiMissio -lehti, Vartti, Vasen -lehti, Leppävaara -lehti, Vanhustenhuollon
uudet tuulet -lehti sekä useat muut pienemmät julkaisut.
Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuonna 2012 Länsiväylällä oli vapaaehtoistoiminnan
juttusarja, jossa julkaistiin neljä eri juttua espoolaisesta vapaaehtoistoiminnasta.
10.2.
Radio
Vuosien aikana on tehty myös muutama radiojuttu. Eniten radiotoimittajia on kiinnostanut
Keikka-apu. Haastatteluja on annettu muun muassa Ylen Aikaiseen, sekä Radio Vegan
ohjelmaan Godmorgon Huvudstadsregionen.
19
10.3.
Esiintymiset – alustukset ja esitelmät
Hanke on esiintynyt myös asiantuntijaroolissa erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa:
 Joulukuussa 2010 Jyväskylän kaupungin Vapaaehtoistoiminnan keskuksen,
Jyväskylän VALIKKO-ryhmän ja Versovan järjestämässä vapaaehtoistoiminnan
juhlaseminaarissa alustus aiheesta ”vapaaehtoisverkostot”
 Toukokuussa 2010 vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien kevätkylvö
Oulussa. Hyvät käytännöt jakoon ”Vaihtarit” Learning Cafe-menetelmää
hyödyntäen.
 Maaliskuussa 2011 eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän
järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Alustus aiheesta
”Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston
näkökulmasta”.
 Toukokuussa 2011 RAY:n vapaaehtoistoiminnan seminaarissa Helsingissä.
Alustus aiheesta ”Alueellisilla verkostorakenteilla vahvuutta
vapaaehtoistoimintaan”.
 Vuosina 2008–2012 useita vierailuja ja esitelmiä Espoon kaupungin
erilaisille työryhmille (muun muassa kotihoidon työryhmät, eri yksiköiden
johtoryhmät) aiheena Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston
toiminnan ja tulosten esittely sekä tietoa vapaaehtoistoiminnan merkityksestä
sekä onnistuneesta koordinoinnista.
 Vuosina 2008–2012 vierailuja ja esitelmiä Espoon seurakuntayhtymän
diakoniatyöntekijöiden sekä alueellisten seurakuntien tapaamisissa. Aiheena
Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan ja tulosten esittely
sekä opastus muun muassa nettisivujen käyttöön.
 Vuosina 2008–2012 osallistuttu muutamaan otteeseen EJY ry:n kevät- ja
syyskokouksiin sekä hallituksen kokouksiin. Toiminnan esittelyä EJY ry:n
jäsenjärjestöjen edustajille.
10.4.
Mainoskampanja
Vuoden 2011 alussa Santra-hanke toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle ensimmäisen
ulkomainoskampanjan:
”Tunne siitä, että olet maailman rohkein, hauskin, taitavin tai viisain, on
sanoinkuvaamaton. Jollekin ihmiselle sinä voit olla tärkein.
Vapaaehtoistoiminta monipuolistuu ja haluamme sinut mukaan toimintaamme –
kokeile kerran tai sitoudu pidemmäksi aikaa. Mukaan tuleminen on helppoa. Valitse
kohde ja toimintamuoto oman kiinnostuksesi mukaan – sinä riität, me välitämme.
Millon viimeksi olet ollut toiselle maailman tärkein ihminen?”
20
Teksti on Espoon Vapaaehtoisverkoston ulkomainoskampanjasta, paikallisbussien
istuinselustatarroista. Edellisen vuoden budjetista jäi ylijäämävaroja mainoskampanjan
toteuttamista varten. Kampanjaa varten koottiin verkoston jäsentahoista työryhmä, joka
muun muassa kilpailutti ja äänesti kolmesta mainostoimistosta kampanjan toteuttajan.
Kampanjan kriteerejä olivat muun muassa seuraavat seikat: a) kampanjasta tulee näkyä
espoolaisuus positiivisella tavalla, b) ilmeen nykyaikaisuus on ensiluokkaisen tärkeä, c) koska
eläkeikäiset ovat kaikkein aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa, ei kampanjan suoranaisesti
tarvitse kohdistua heihin, vaan sen olisi hyvä herätellä ”uinuvia” kohderyhmiä, d) ulkoasu ei
kuitenkaan saa säikäyttää ketään, e) ihmisläheisyys ja f) houkutteleva, mieleenpainuva
sanallinen viesti.
Kampanjapaikoiksi valittiin hinta–hyöty-suhteen perusteella Espoon paikallisbussiliikenteen
istuinselustatarrat, bussien takalasit sekä suurtaulu Leppävaaran keskuksen asematunnelissa.
Mainoskampanjalla oli näkyvyyden kannalta selkeä vaikutus. Parhaiten vaikutusta pystyttiin
arvioimaan tarkastelemalla nettisivujen kävijämääriä sekä sähköisten
ilmoittautumislomakkeiden määriä. Kampanjan aikana nettisivujen kävijämäärissä oli selvä
piikki: sivuston kävijämäärät yli kaksinkertaistuivat, ja ilmoittautumislomakkeita täytettiin
selvästi enemmän. Kampanjalla oli pitkäaikaisia vaikutuksia: kävijämäärät sekä
vapaaehtoistehtäviin ilmoittautumiset jäivät pysyvästi korkeammalle tasolle.
Pienikin ulkomainoskampanja vaatii reilua budjettia, sillä mainospaikat ovat kalliita ja myös
mainostoimisto ottaa suunnittelusta omat kulunsa. Siksi tämän kaltaisen kampanjan
toteuttamismahdollisuudet ovat monelle toimijalle olemattomat. Mainostaminen yhden
kanavan kautta koettiin usean toimijan kannalta onnistuneeksi. Myös Santra-hankkeelle
kampanjan kulut olivat hankebudjettiin nähden suuret, ja ilman edellisen vuoden
ylijäämävaroja sen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista.
10.5.
Ulkoasu ja slogan
Ulkoasua mietittiin jo hankkeen alkuvaiheessa. Aluksi tärkeintä oli saada toiminnalle logo,
esitteet sekä nettisivuille sopiva ulkoasu. Vuonna 2008 viestintätoimisto Remes & Packart
tuki hanketta ja toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle logon veloituksetta, yrityksen
yhteiskuntavastuullisena tekona. Tunnuksessa esiintyvä slogan ”Sinä riität, me välitämme” oli
21
jo aiemmin syntynyt hanketyöntekijöiden yhteistyönä. Samana vuonna tilattiin hankkeelle
pieni määrä julisteita sekä muun muassa banderolleja näkyvyyden tueksi.
Vuonna 2011 mainoskampanjan yhteydessä haluttiin ulkoasua raikastaa. Kilpailutetun
mainostoimiston suunnittelemaan mainoskampanjamateriaaliin oltiin Espoon
Vapaaehtoisverkoston piirissä tyytyväisiä, joten päätettiin tilata myös muuta
tiedotusmateriaalia saamaan ulkoasuun liittyen. Muuta tiedotusmateriaalia olivat muun
muassa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille suunnattu esite, banderolli (kuva alla), juliste,
jäsenyhteisölle jaettava ovitarra (”vapaaehtoiset mukana toiminnassamme”), kuukausikirjesekä PowerPoint-pohja ja nettibannerit.
10.6.
Facebook
Espoon Vapaaehtoisverkostolle perustettiin vuonna 2010 oma Facebook-sivu. Vuoden 2012
lopussa sivustolla oli noin 350 tykkääjää. Sivusto todettiin käteväksi tavaksi tiedottaa
hankkeen toiminnasta ihmisläheisesti ja kuluttomasti, jakaa kuvia, materiaalia ja kiinnostavia
artikkeleita ja houkutella nettisivustolle uusia kävijöitä.
10.7.
Muut nettisivustot
Espoon Vapaaehtoisverkosto on pyrkinyt olemaan esillä myös muilla nettisivuistoilla muun
muassa linkkien, nostojen tai bannereiden avulla. Muita sivustoja ovat olleet muun muassa
eniro.fi, espoo.fi, evl.fi sekä näiden osoitteiden alasivut, lehtien nettisivustot, muiden
yhteistyökumppaneiden sivustot, kansalaisareena.fi sekä erilaiset blogit.
11.
Tapahtumat ja tempaukset
Santra-hanke on vuosien varrella toteuttanut useita tapahtumia ja tempauksia, jotka ovat
tuoneet toimintaa näkyvämmäksi, nostaneet vapaaehtoistoiminnan arvostusta, herättäneet
kiinnostusta sekä saaneet ihmiset osallistumaan. Osa on vakiintunut toistuviksi tapahtumiksi
ja osa on ollut kertaluontoisia tempauksia:
 Infotilaisuudet
Vapaaehtoisverkostosta sekä
vapaaehtoistoiminnasta eri puolella
Espoota 2008–2012
 Verkostotapaamiset noin neljä
kertaa vuodessa 2008–2012
 Vuosittainen vapaaehtoisten ja
koordinaattoreiden kiitosjuhla
(gaalatilaisuus) 2008–2011,
juhlaohjelma elokuvan muodossa
2012
 Vuoden vapaaehtoisteon
palkitseminen 2010–2012
 Vapaaehtoistoiminnan
valokuvanäyttely 2011–2012
 Oulunseudun Setlementin
ideoiman Liikuta Minua -tempauksen
koordinointi Puolarmetsän sairaalan
4D ja 4E -osastoilla 2009.
22
Tempauksessa Eniron työntekijät
ulkoiluttivat sairaalan
pitkäaikaisosaston potilaita.
 Vapaaehtoisten kevätretki
Mustioon 2009
 Vapaaehtoisten elokuvatilaisuus,
”Täällä pohjantähden alla” elokuva,
2010
 Operaatio Villasukka 2011
 Koordinaattoreiden vuosittaiset
kesä- ja jouluvirkistykset
 Vuosittainen vapaaehtoisten
kesäretki Isoon-Vasikkasaareen
2008–2012
 Mahdollisuuksien Torin erilaiset
tempaukset
 Vapaaehtoistoiminnan messut
Espoossa 2008–2009
 Esittäytymistilaisuudet
espoolaisissa kauppakeskuksissa
2008–2012
Yllämainittujen lisäksi Santra-hanke on myös osallistunut useisiin muiden järjestämiin
tapahtumiin tai ollut osaltaan järjestämässä yhteisiä tapahtumia. Näitä ovat olleet muun
muassa vuosittaiset Pääkaupunkiseudun Valikko-ryhmän ja Kansalaisareenan koordinoimat
vapaaehtoistoiminnan Menu-messut Helsingissä tai koordinaattoreiden voimaantumispäivät
ja syysseminaarit Helsingissä ja Oulussa.
11.1.
Kiitosjuhla
Espoon Vapaaehtoisverkosto on järjestänyt joka vuosi kaikille avoimen vapaaehtoistoiminnan
kiitosjuhlan. Ensimmäisenä hankevuonna Espoon Järjestöjen Yhteisö ry toteutti juhlan jo
ennen hankkeen käynnistymistä. Juhla toteutettiin alussa nimellä Kohtaamisen Silta, ja siihen
yhdistettiin myös vapaaehtoistoiminnan messut.
Kolmantena vuonna messutapahtuma päätettiin jättää pois ja näin lisätä juhlan
arvokkuudentuntua. Juhla on koostunut yleensä monenlaisesta ohjelmasta, juhla- ja
kiitospuheista sekä ansioituneiden vapaaehtoisten palkitsemisesta. Juhlien osallistujamäärä
on ollut keskimäärin 300 henkilöä.
Vuonna 2012 juhla toteutettiin elokuvatilaisuutena. Juhlapuheiden ja palkinnon jakamisen
jälkeen yleisölle esitettiin hyvän tekemisen teemaan liittyvä ranskalainen elokuva
”Kilimanjaron lumet”. Aikaisempina vuosina juhla on järjestetty Espoon kulttuurikeskuksessa
Tapiolassa sekä Sellosalissa Leppävaarassa.
Juhla on saanut paljon kiitosta useilta eri tahoilta niin vapaaehtoisilta, koordinaattoreilta kuin
päättäjiltäkin. Juhla on koettu arvokkaaksi ja tärkeäksi tilaisuudeksi, jolla tuodaan esille
vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja nostetaan toimintaa näkyville. Juhlan avulla on
houkuteltu myös päättäjiä pysähtymään vapaaehtoistoiminnan merkityksen äärelle.
23
11.2.
Vuoden vapaaehtoisteko –palkinto
Vuodesta 2010 lähtien Espoon Vapaaehtoisverkosto on palkinnut vapaaehtoistoiminnassa
ansioituneita henkilöitä, ryhmiä tai toimintamuotoja. Palkinto on jaettu vuosittain
vapaaehtoistoiminnan kiitosjuhlan yhteydessä.
Ehdokkaat palkinnonsaajaksi on kerätty vapaaehtoistoiminnan kentältä. Santra-hanke on
tiedottanut mahdollisimman laajasti aiheesta, ja kuka tahansa on saanut ehdottaa palkittavaa.
Ehdotukset ja perustelut on vuosittain käsitelty Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoista
koostuvassa juhlatyöryhmässä ja ryhmä on äänestänyt palkittavan. Työryhmä on
valinnassaan huomioinut aiemmat palkinnonsaajat, jotta palkittavien kirjo tulisi jatkossa
olemaan mahdollisimman kattava. Kaikille ehdokkaille jaetaan palkitsemistilaisuudessa
kunniamaininta.
Ensimmäisenä vuonna jaettiin kaksi palkintoa: Vuoden Vapaaehtoinen
(vapaaehtoistoimintaan ansiokkaasti osallistunut henkilö) sekä Vuoden
Vapaaehtoisvaikuttaja (ammattilainen taikka muuten vapaaehtoistoiminnan mahdollistamista
edistänyt henkilö tai taho). Vuodesta 2011 lähtien päätettiin jakaa vain yksi palkinto ja
muuttaa nimi muotoon Vuoden Vapaaehtoisteko. Tällä tavoin vältyttiin rajaamasta palkinnon
saaja yksittäiseen henkilöön.
Palkitut vuosittain:
 Vuoden Vapaaehtoinen 2010: Erkki Räsänen, Vapaaehtoistyön
hyvinvointikeskus Kaverikammari
 Vuoden Vapaaehtoisvaikuttaja 2010: Pirkko Sassi, ELO-hanke, Espoon
kaupunki
 Vuoden Vapaaehtoisteko 2011: Raitinpysäkki
 Vuoden Vapaaehtoisteko 2012: Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta,
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri
Palkitseminen on nostanut vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja arvostusta sekä tuonut esille
vapaaehtoistoiminnan monipuolisuutta. Palkitseminen on saanut joka vuosi palstatilaa
Länsiväylässä, johon muun muassa on haastateltu palkinnonsaajaa.
11.3.
Operaatio Villasukka
Syksyllä 2010 Espoon Vapaaehtoisverkosto sai Jyväskylästä haasteen innostaa espoolaiset
vapaaehtoiset kutomaan sukkia hoivakotien, palvelutalojen ja pitkäaikaissairaaloiden
asukkaille. Projekti käynnistettiin keväällä 2011 nimellä Operaatio Villasukka ja tavoitteeksi
asetettiin 1000 paria käsinkudottuja sukkia vuoden loppuun mennessä.
24
Loppukesästä operaatio alkoi kiihtyä ja saavutti huiman vauhdin syksyn aikana. Espoolaiset
innostuivat asiasta: osa verkoston jäsentahoista perusti avoimia, säännöllisesti kokoontuvia
kudontapiirejä, ja projektin loputtua saimme vihiä myös spontaanisti kokoontuneista
ryhmistä, useat kutoivat kotona tai omissa oloissaan ja osa kutoi useita, jopa kymmeniä
sukkapareja. Osa jätti kutomisen muille, mutta keräsi rahaa lankalahjoituksiin. Osallistuttiinpa
kauempaakin: tiedossa on, että lankarahaa lähetettiin Oulunsalosta saakka, ja sukkia tuli
Espooseen ainakin Tampereelta ja Muhokselta.
Kudottujen villasukkien lopullinen määrä ylitti 1000 parin tavoitteen kaksinkertaisesti.
Viralliseksi luvuksi ilmoitettiin vapaaehtoistoiminnan juhlassa 1878 paria, mutta
kokonaismäärä ylitti lopulta 2000 paria, sillä sukkia tippui hankkeen toimistolle vielä pitkään
virallisen päätöksen jälkeenkin. Operaatiota on kiitelty paljon muun muassa vapaaehtoisten
toimesta. Sen koettiin innostavan ja yhdistävän ihmisiä sekä tarjoavan hyvän keinon
osallistua auttamiseen. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimivat muun muassa Espoon
kaupungin kirjastot, jotka toimivat virallisina sukkien keräyspisteinä ja toimittivat lahjoitetut
neulokset hankkeelle.
Sukat jaettiin pääosin joulukuun aikana sekä vielä vuoden 2012 aikana. Sukkia saivat myös
muun muassa turvapaikanhakijaperheet, sillä myös lastenkokoja oli kudottu suuri määrä. Kun
ikäihmiset olivat sukkansa saaneet, jäljelle jääneitä sukkia jaettiin muun muassa
asunnottomien yössä lokakuussa 2012, ja saipa sukat mukaansa myös paikalla vieraillut
presidentti Sauli Niinistö puolisoineen.
11.4.
Valokuvanäyttely
Tuodakseen kiinnostavasti esille vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuutta, Santra-hanke
kokosi 33 kuvan valokuvanäyttelyn vapaaehtoistoiminnasta. Kuvat kerättiin pääosin
verkoston jäsentahoilta. Lisäksi kuvia otti tilauksesta kolme valokuvaajaa; Marjaana
Malkamäki, Ilkka Vuorinen sekä Christian Aare. Kuvia tuli ehdolle yhteensä toista sataa.
Lopullisen valinnan näyttelyyn tulevista kuvista teki verkoston jäsentahoista koostunut
työryhmä.
Valokuvanäyttely kiersi eri näyttelytiloja Espoossa koko vuoden 2011 ajan ja sai hyvän
vastaanoton. Näyttely oli esillä seuraavissa paikoissa:
Kirjastot
 Sellon kirjasto, Anna-galleria
 Laaksolahden kirjasto
 Kirjasto Omena
 Entresse
 Tapiolan kirkko
 Kalajärven kappeli
 Espoon seurakuntayhtymän
virastotalo
 Espoonlahden kappeli
Espoon seurakunnat
 Leppävaaran kirkko
Muut näyttelypaikat:
 Espoon kulttuurikeskus
25
 EJY ry:n Yhteisötupa
11.5.
 Vapaaehtoistoiminnan juhla,
Sellosalin lämpiö
Opintomatkat ulkomaille
Santran työntekijät ovat hakeneet vinkkejä toiminnan kehittämiseen myös Suomen
ulkopuolelta. Vuonna 2009 santralaiset etsivät tietoa muissa maissa toimivista
vapaaehtoistoiminnan keskuksista, koordinaatiomalleista sekä nettisivuista. Tavoitteena oli
löytää jokin kehittynyt ja pitkään toiminut malli, josta voisi ottaa oppia Espoon
Vapaaehtoisverkoston toiminnan kehittämiseen. Netin kautta löytyi tietoa englantilaisesta
Time Bankista sekä YouthNetistä, joka koordinoi vapaaehtoistoimintaa kokoavia Do-itverkkosivuja.
Santralaiset kävivät tutustumassa edellä mainittuihin toimijoihin Lontoossa keväällä 2010 ja
saivat paljon tietoa ja vinkkejä, joita kykenivät soveltamaan omaan toimintaansa Suomessa.
Vinkkejä saatiin muun muassa nettisivujen käyttäjäystävällisyyden kehittämiseen,
vapaaehtoisten välittämisen käytäntöihin sekä näkökulmia liittyen
vapaaehtoistoiminnankeskuksen rooliin sekä monenlaisiin vapaaehtoistoiminnan muotojen,
muun muassa yritysyhteistyön, organisointiin. Santralaiset kuulivat myös toiminnan
erilaisista rahoituspohjista Isossa-Britanniassa. Yksi suurimmista oivalluksista oli kuitenkin
vapaaehtoistoiminnan kehittämisen haasteiden universaalisuus. Santralaiset oivalsivat
lontoolaisten pitkän kokemuksen pohjalta, että on turhaa kuluttaa aikaa etsimällä ratkaisuja
mahdottomiin ongelmiin. Tärkeämpää on keksiä keinoja, joilla toimintaa saa kehitettyä
mahdollisimman onnistuneesti haasteista huolimatta.
Lontoossa vierailtiin toistamiseen vuoden 2012 joulukuussa. Silloin siellä järjestettiin
kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan konferenssi – The 22nd IAVE World Volunteer
Conference. Konferenssin yhtenä pääaiheista oli vapaaehtoistoiminnan keskukset eri puolilla
maailmaa, joka tuki Santra-hankkeen jatkosuunnitelmia vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä
Espoossa. Konferenssi oli antoisa ja siellä sai luotua hyödyllisiä suhteita useisiin eri
vapaaehtoistoiminnan ammattilaisiin ja keskuksiin ympäri maailmaa.
12.
Arviointi
12.1.
Koordinaattorikysely
Santra-hanke toteutti Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoille vapaaehtoistoiminnan
koordinaattorikyselyn syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Kyselyyn vastasi 16 jäsentahon
edustajat, tuolloin verkostossa oli yhteensä 70 jäsentahoa. Kyselyllä kerättiin tietoa Espoon
Vapaaehtoisverkoston toiminnan vaikutuksista ja hyödyistä sekä jäsenyhteisöjen toiveista
tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Verkostokyselyn perusteella Santra-hanke ja Espoon
26
Vapaaehtoisverkosto koettiin toimintaa organisoivien keskuudessa hyväksi ja hyödylliseksi ja
toiminnan jatkumiselle nähtiin todellinen tarve.
Kyselyyn vastanneet jäsenyhteisöt kokivat erittäin tärkeänä Espoon Vapaaehtoisverkoston
roolin uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa. Toisena erityisen merkittävänä tukimuotona
koettiin tunnettuuden sekä näkyvyyden lisääminen. Kyselyyn vastanneiden 16
koordinaattorin mukaan he ovat saaneet Espoon Vapaaehtoisverkoston kautta eri tehtäviinsä
yhteensä 195 uutta vapaaehtoista. Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa Espoon
Vapaaehtoisverkoston jäsenyydestä todellista ja monipuolista resurssihyötyä.
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit ovat olleet tyytyväisiä Espoon Vapaaehtoisverkoston
heille järjestämiin koulutuksiin ja Verkostotapaamisiin. Koulutusten ja tapaamisten aiheita
pidettiin monipuolisina ja hyödyllisinä. Koordinaattoreiden sekä vapaaehtoisten koulutusta
koskevina kehittämisehdotuksina nousi muun muassa laajemman koulutuskalenterin
kehittäminen nettisivuille, mahdollisuus eri tahojen yhteistyönä järjestettäviin
vapaaehtoisten koulutuksiin sekä lisätuki entistä tehokkaampaan koulutuksista
tiedottamiseen.
Santra-hankkeen antama monipuolinen henkilökohtainen apu yhteisöjen toiminnan
helpottamiseksi koettiin erittäin tärkeäksi. Muun muassa uusien näkökulmien esille
tuominen, erilaisten käytänteiden kehittäminen sekä yhteistyösuhteiden mahdollistaminen
eri yhteisöjen välillä nousivat esimerkeiksi Santra-hankkeen/Verkoston laadukkaaksi
koetusta palvelusta. Myös verkkosivuneuvonta sekä yleisissä vapaaehtoistoimintaan
liittyvissä asioissa opastaminen koettiin merkittäviksi tukimuodoiksi. Kaikki vastaajat pitivät
Espoon Vapaaehtoisverkoston tarjoamien tukimuotojen jatkumista tulevaisuudessa erittäin
tärkeänä.
Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän oman yhteisönsä vapaaehtoistoiminnan
näkyvyys ja tunnettuus on lisääntynyt Espoon Vapaaehtoisverkostoon liittymisen myötä.
Muun muassa Verkoston yhteinen tiedotus on auttanut yhteisöjen tunnettavuuden
lisäämisessä. Vastaajat kokivat, että jäsenyhteisöjen maine ja missio ovat tulleet paremmin
esille. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on parantunut kasvaneen näkyvyyden myötä.
Yleisimmät kehittämisehdotukset näkyvyyden ja tunnettuuden parantamiseksi olivat
säännöllisten mainoskampanjoiden toteuttaminen, artikkeleiden saaminen paikallislehtiin
sekä Verkostotapaamisten lisääminen. Erittäin merkittävänä seikkana pidettiin Espoon
Vapaaehtoisverkoston toiminnan jatkon turvaamista, sillä sitä kautta vapaaehtoistoiminta
pysyy näkyvillä.
12.2.
Muita arviointimenetelmiä
Keikka-avun arviointiin on käytetty apuna muun muassa Kirsi Koivulan ylemmän AMKtutkinnon opinnäytetyötä ” ’Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään…’ – Vapaaehtoista
keikka-apua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun kehittämistä Espoossa”, jossa
27
tutkitaan Keikka-apua vapaaehtoistoiminnan yhtenä muotona ja kartoitettiin ikäihmisten
kokemuksia siitä. Tutkimustulosten perusteella haastatellut ikäihmiset kokivat Keikka-avun
muun muassa turvallisena, mukavana ja sieltä oli saatu nopeasti apua. Lisäksi se oli koettu
niin merkitykselliseksi, että vapaaehtoisten käynnit muistettiin seikkaperäisesti pitkänkin
ajan päästä.
Säännöllistä arviointia Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnasta on tehty palaute- ja
kävijäkyselyillä Espoon Vapaaehtoisverkoston järjestämissä tapahtumissa ja koulutuksissa.
Yksi tehokas arvioinnin kanava on ollut internetsivujen kautta saatava erittäin monipuolinen
tilastotieto nettisivujen käyttäjistä ja käyttöasteesta.
13.
Asiantuntijan näkemys Santra-hankkeesta
Vapaaehtoistoimintaa tutkinut professori Anne Birgitta Pessi kirjoittaa Santra-hankkeesta
näin:
”Vapaaehtoistoiminta edistää sekä yhteiskunnan tason että yksilöiden omaa sosiaalista
pääomaa äärettömän monipuolisesti – voisi jopa väittää, että enemmän kuin mikään muu
elämän osa-alue. Konkreettisesti tämä tarkoittaa kolmea seikkaa: vastavuoroisuuden
verkostojen ja normien ylläpysymistä, luottamuksen edistämistä sekä sosiaalisia suhteita.
Kaikki suomalainen vapaaehtoistoiminta on näiden kolmen elementin kannalta mitä
mainiointa voimavaraa. Yhteiskunnassamme on kuitenkin järjestöjen tasolla ollut haastetta
siinä, kuinka toimijoiden välillä – kuten kansalaisjärjestöjen välillä – voitaisiin toimia yhdessä
ja jakaa tietotaitoa siten, että yhteiskunnan tason sosiaalinen pääoma pysyisi erityisen hyvin
voimissaan ja edistyisi entisestään.
Santra-hanke on esimerkki toiminnasta, joka vastaa nimenomaan tähän haasteeseen; muuttaa
hajanaisuutta kohtaamiseksi, yksittäistä ja erillistä jaetuksi sekä potentiaalista kilpailua ja
kyräilyä yhteishyväksi. Miksi jokaisen järjestötoimijan tulisi keksiä pyörä itse ja yhä
uudelleen, kun voimme jakaa hyviä käytänteitä? Miksi jokaisen yksittäisen vapaaehtoisen
tulisi tehdä suuri etsintätyö löytääkseen toimintapaikan vapaaehtoisuudelleen? Sekä
järjestötutkimuksemme että esimerkiksi kansalaisten arvotutkimukset osoittavat, että juuri
yhteistyölle ja verkostoille – tietotaidon ja hyvän jakamiselle – on suomalaisilla ja
suomalaisilla järjestötoimijoilla suuri tilaus. Santra on tähän yksi oiva vastaus.
Suomalaisten arvot ovat hyvin vapaaehtoistoimintamyönteiset ja toiminnan ulkopuolisiakin
kiinnostaa vapaaehtoisuus laajalti. Haasteena – järjestöjen kannalta – on se, että edes
projektimainen toiminta ei tänä päivänä ole suomalaisten kiinnostuksen kärjessä, vaan
kertaluontoinen vapaaehtoisuus. Esimerkki juuri tällaisesta toiminnasta on Santran Keikkaapu; se on tulevaisuuden toimintamuotojen linjoilla! Toivoisikin, että jatkossa tämän kaltaista
toimintaa voisi laajentaa esimerkiksi lapsiperheiden ja yksinhuoltajien suuntaan, kuten
Helsingissä hiljan on – suurella menestyksellä – kokeiltukin, Helsinki Missiossa. Santran
28
keikka-apu –toiminnassa on myös erityisen viehättävä ja solidaarinen piirre; ei keskitytä
apuun ja auttamiseen vaan mahdollistamiseen, voimaannuttamiseen, ja yhdessä toimimiseen.
Kun suomalaisia sosiaalialan järjestöjä on tutkittu suhteessa vapaaehtois- ja
kansalaistoimintaan, on yhtäältä vapaaehtoistoiminnan selkeinä ulkoisina vahvuuksina
noussut esille mm. seuraavia tekijöitä: ihmiset kaipaavat sosiaalisia kontakteja ja kohtaamista,
tiedottamisen keinot lisääntyneet, oppilaitosyhteistyö, koulutusyhteistyö sekä
vapaaehtoistoiminnan arvostuksen nousu. Toisaalta järjestöistä on tutkimuksissa noussut
esille vapaaehtoistoiminnan selkeinä ulkoisina uhkina mm. rahoituksen puute ja epävarmuus,
kunnat eivät tue vapaaehtoistoimintaa riittävästi, auttamisen vastuuta siirretään yhä
enemmän järjestöille, lyhytkestoinen ja projektiluonteinen vapaaehtoistoiminta, sekä avun ja
tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa. Santra-hanke koskettaa näitä haasteita ja mahdollisuuksia
monitahoisesti. Paitsi että Santra-hankkeessa on monin tavoin toteutettu hyvien käytänteiden
jakamista (esim. tapaamiset ja monet konkreettiset keinot kuten oivallinen työkalupakki
netissä) ja kokeiltu innovatiivisesti uutta (esim. mainoskampanja, näkyvyys, kaunis slogan,
yritysyhteistyö, kiitosjuhla, valokuvanäyttely, jne) toimii Santra myös ylipäätään, itsessään,
hyvänä esimerkkinä eri puolille Suomea siitä, miten ja millä tavoin yhteen kannattaa tulla.
Tarvitsemme rohkaisevia esimerkkejä, neuvokkaita kellokkaita. Itsekin eri puolilla
luennoidessani olen lukuisia kertoja käyttänyt Santraa esimerkkinä toivottavasta
pioneeritoiminnasta.
Erityisen hyvää Santra-hankkeessa on myös aktiivinen verkostoituminen koulumaailman
suuntaan, sekä lukion että ammattioppilaitosten tahoilla. Hankkeessa on toiminut lukuisia
työharjoittelijoita ja siinä on tehty useita opinnäytetöitä. Vapaaehtoistoiminnassa nuorten on
mahdollista päästä oppimaan ja opettelemaan juuri niitä seikkoja, joita koulumaailma sekä
sisällöissä että metatasolla tavoittelee (kuten kansalaisaktiivisuus ja eettisyys suhteessa
lähimmäisiin); on sääli, että yläkoulu- ja lukiomaailma hyödyntää vielä Suomessa erittäin
vähän vapaaehtoistoiminnan ja järjestöjen kenttää.
Santra-hanke on monin tavoin juuri sitä, mitä vapaaehtoistoiminnan kentälle Suomeen
tarvittaisiin lisää. Myös hankkeen nousujohteinen kaari – esimerkiksi nettisivujen
kävijämäärien osalta – osoittaa, että toimintamuodoille on paikkansa ja tilauksensa,
ehdottomasti. Jatkossa Santra-hankkeen ja sen kaltaisten hankkeiden toivoisi saavan turvatun
rahoituspohjan tärkeälle työlleen.”
14.
Loppusanat
Santra-hanke on ollut näköalapaikalla seuraamassa vapaaehtoistoiminnan onnistumiseen
vaikuttavia tekijöitä. Ajat muuttuvat ja vapaaehtoistoiminta sen mukana. Vaikka auttamisen ja
hyvän tekemisen halu ovat perinteisiä ja pysyviä arvoja, tapa toteuttaa niitä muuttuu. Siksi
myös vapaaehtoistoimintaa organisoivien on seurattava aikaansa ja keksittävä nykyihmisille
sopivia toimintamuotoja. Myös monipuolisuus on valttia – perinteisillekin toimintatavoille
29
löytyy tekijänsä, mutta niiden rinnalle tarvitaan kuitenkin ajassa eläviä ja uudistuvia
toimintamuotoja. Santra-hanke on etuoikeutetusti saanut olla sekä oppimassa hyviä
toimintatapoja että välittämässä oppimaansa ja ideoimassa uutta.
Hanke on tehnyt paljon tuodakseen vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi ja helposti
saavutettavaksi espoolaisille. Ennen hankkeen alkua toiminta oli hajanaisempaa, usein
näkymättömissä eikä kiinnostuneen ollut aina helppo löytää vapaaehtoistoiminnan piiriin.
Useat toimijat toimivat yksin, eivätkä tienneet, mistä tavoittaisivat sujuvasti muita
samankaltaisia toimijoita. Santra on pyrkinyt hankevuosien aikana tuomaan näihin seikkoihin
positiivista muutosta.
Yhtenä Santra-hankkeen tavoitteena oli tehdä vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi ja nostaa sen
arvostusta. Arvostus on aina vaikeasti mitattavissa, mutta työntekijöiden kokemusten ja
erilaisten tilastoiden perusteella kiinnostus toimintaa kohtaan on nousussa. Nettisivujen
kävijämäärät lisääntyvät ja koulutuksiin on riittänyt osallistujia – kunhan vain tiedotus on
ollut riittävää ja toimintamuoto nykyajan tarpeita palvelevaa. Juttuja vapaaehtoistoimintaan
liittyen on ollut alkuvuosia helpompi saada läpi mediassa. Ennen kaikkea arvostuksesta
kertonee myös se, että useat tahot Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsenistöstä ja sen
ulkopuolelta ovat olleet erittäin kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä
yhteistyössä ja hankkeen rahoittajat ovat olleet halukkaita rahoittamaan toimintaa myös
jatkossa hankevuosien jälkeenkin pysyvänä toimintamuotona.
Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä riittääkin työsarkaa loputtomiin. Erityisesti
hanketyöntekijöiden opintomatkat Lontooseen saivat ymmärtämään millaisia rajattomia
mahdollisuuksia toiminnalla on! Jo yhden osa-alueen, vaikkapa työyhteisöjen
vapaaehtoisohjelmien, kehittäminen veisi helposti yhden tai useamman henkilön
täysipäiväisen työpanoksen. Espoossa ollaan kehittämisessä jo erittäin hyvällä alulla. On
upeaa, että tiettyihin osa-alueisiin on kyetty tarttumaan ja kehitys on ollut positiivista ja
toimivaa. Tulevaisuus näyttäytyykin tämän toiminnan saralla jännittävältä ja positiivisen
haasteelliselta.