Ristijärvi Tiedottaa -lehti 2/2011
RISTIJÄRVI TIEDOTTAA Tutustu Ristijärveen! Lähes jokaisella kunnalla on nykyisin viestinnällisin keinoin tehtyjä, kuntaa kuvaavia, hyviä iskulauseita - Brändejä. Käytetyin lienee: Tule asumaan ja yrittämään. Sillä kunnat haluavat viestittää, että juuri tämä kunta on se mukavin ja yrittäjäystävällisin kunta, jossa ovat laadukkaimmat lähipalvelut ja viihtyisimmät asuinalueet. Näin on myös meillä Ristijärvellä. Seniorikunnan brändiä on rakennettu jo 10 vuotta. Sen tavoitteena on ollut löytää toimivia tapoja, joiden avulla ikäihminen saa kohtuulliset lähipalvelut, virikkeitä ja liikuntaa sopivan etäisyyden päästä kotoaan tai kotiinsa tuotuna. Tavoitteena on ollut löytää uuden tutkimuksen ja teknologian avulla ainutlaatuinen toimintatapa. Samoin olemme halunneet tarjota lapsiperheille turvallisen kouluympäristön ja sopivasti virikkeitä liikuntaan ja muuhun tekemiseen ja yhdessäoloon. Olemme myös tehneet määrätietoista työtä niin, että täällä todella olisi laadukkaita asuntoalueita, hyvät ja kattavat lähipalvelut ja yrittäjyyttä tuettaisiin. Kuntakuva on kirkastunut ja kuntaan on muuttanut uusia asukkaita. Jotakin vielä tarvitaan. Tarvitaan yhteistä osallistumista, tunnetta siitä, että kuuluu johonkin, saa jakaa ajatuksiaan ja saa kohdata toisia ihmisiä, saa harrastaa ja oppia uutta. Yhdessä tekemällä elämänlaatu paranee ja syntyy uusia oivalluksia. Elämä näyttää huomattavasti valoisammalta. Kuntana haluamme olla tarjoamassa erilaisia kohtaamispaikkoja yhteisille toimille. Monitoimikeskus Virtaala on sopiva kohtaamispaikka vaikka omatoimiliikkujille. Kerätään kimppa, naisten kööri tai miesten remmi, ja lähdetään harrastamaan vaikka vesijuoksua, vapaa uimavuoro ei maksa paljon, tai yhdessä kuntosalille. Talvella voitaisiin kokoontua, joka keskiviikko Saukkovaaralla hiihtoiltaan. Parhaimmat kohtaamiset lähtevät pienestä liikkeelle. Niin myös miesten piirit, joista meille oli luennoimassa Barry Golding. Haluan toivottaa joukkoon mukaan myös uudet kuntalaiset. Erilaiset harrastuspiirit ja yhdistykset tai yhteiset tilaisuudet ovat sopivia paikkoja tutustua paikkakunnan asukkaisiin ja elämän menoon. Vastaavasti kanta-asukkaat voivat samoissa tilaisuuksissa kutsua joukkoonsa uusia jäseniä. Ristijärven vuosi on tarjonnut jo tähän mennessä erittäin antoisan kattauksen, kuten tämän lehden sivuilta voitte nähdä ja lisää on tulossa. Tervetuloa myös koululaisten ja kaikkien yhteisöjen järjestämään Ristijärven joulunavaukseen ja myyjäistapahtumaan 26.11.2011 Virtaalassa. Raija Potila, kunnanjohtaja Ristijärven EVERTON 2011 2/2011 Väinö Mularin sankarihautajaiset Väinö Mularin siunaus Ristijärven kirkossa oli vaikuttava ja ainutkertainen tilaisuus, jossa oli mukana yli 150 saattajaa. Ristijärven sankarivainajista jäi taistelukentälle 10 miestä, joita ei saatu sodan aikana kotiseudulle haudattaviksi. Toisaalla tässä lehdessä Kainuun Sotaveteraanien puheenjohtaja Seppo Tähkäpää kertoo taistelutilanteesta, jossa Väinö kaatui ja hänen löytymisestään juoksuhaudasta Sahakylässä, joka sijaitsee noin 80 km Viipurista Pietarin suuntaan silloisen Suomen puolella. Hautaansiunaamisen toimitti kenttärovasti Jouni Parviainen avustajanaan khra Esa Oikarinen. Viimeisen tervehdyksen arkun ääressä jättivät Männistön ja Rantamäen läheiset,Mikkolan ja Rauhalan suvun serkut, sekä kunnan, seurakunnan ja puolustusvoimien edustajat. Jalkapallojoukkue Evertonin historian toinen pelikausi on saatu päätökseen. Kausi alkoi tammikuussa Kajaanin Pallohallissa pelatussa Tammiturnauksessa. Vastus oli kova… Isojen paikkakuntien joukkueita (Kajaani, Iisalmi, Ylivieska ym.) vastaan mutta joukossa taisteli piskuinen Everton kahdella joukkueella kymmenen peliä. Huhtikuussa oltiinkin jo kolmella joukkueella mukana Suomussalmella Futsalturnauksessa (kymmenen peliä lisää tilastoihin). Kesän aikana pelattiin Kainuun Nappulaliigaa ympäri Kainuuta neljällä joukkueella 6 turnausta. Otteluita kertyi yhteensä 72. Tuliterät, hienot verryttely-asut keräsivät ansaittua huomiota kun viisikymmentä pientä (5-12) pelaajan alkua purkautuivat linja-autosta pelikentille. Loppukaudesta pelasimme vielä lukuisia ”ystävyys” -otteluita mm. FC-Wimmaa ja Hyrynsalmen joukkueita vastaan. Koko kauden ottelumääräksi tulikin kunnioitettava pyöreä luku SATA! Kaudella 2012 tavoitteemme on näkyä ympäri Kainuuta vähintäänkin yhtä runsaslukuisena ja näyttävänä komeassa, sinisessä Ristijärven Pyryn (Evertonin) verrytteluasuissa kuin menneellä kaudella. ISO KIITOS teille Ristijärven nuoria jalkapalloilijoita kaudella 2011 tukeneet yritykset ja ihmiset. Anttipekka, Juha ja apuvalmentajat, pelaajat 52 henkeä. Suomen lippua ja veteraanien havuristiä seuraten kantoivat varusmiehet Väinön pienen arkun kirkkotarhaan vainajan serkun kanttori Eero Mikkosen soittaessa Narvan marssin. Sankarivainajaa hautaan laskettaessa liput olivat kunnia-asennossa ja mieskvartetti lauloi ”Oi kallis Suomenmaa”. Vielä ennen haudan peittämistä Pekka pudotti setänsä arkulle Väinön kotikankaan hiekkaa. Seurakuntakoti täyttyi muistotilaisuuden viettäjistä, jotka monessa puheenvuorossa kertoivat sota-ajasta. Osa suruadresseista oli vuodelta 1944. Päällimmäisenä oli kuitenkin kiitollisuus vapaasta isänmaasta ja rauhan ajasta sekä siitä, että lähes 70 vuoden epätietoisuus Väinön kaatumispaikasta selvisi ja saimme saattaa hänet siunattuun kotikirkon sankarihautaan. UP 2 Ristijärvi tiedottaa Palvelulautakunta päätti keväällä vuoden asiakaspalvelijan valinnasta. Valinnasta järjestettiin yleinen äänestys. Vuoden 2011 ASIAKASPALVELIJAKSI valittiin kirjastosihteeri Maritta Karjalainen Vuoden asiakaspalvelija julkistettiin Kesätorilla 30.7.2011. Oik. vuoden asiakaspalvelija kirjastosihteeri Maritta Karjalainen, kunnanjohtaja Raija Potila ja kunnanhallituksen- ja valtuuston jäsen Marjo Kangasharju. Vihdoinkin kotona – Väinö Mulari siunattiin Ristijärven sankarihautaan Joulukuun hämärässä 1939 laskettiin Ristijärven hautausmaan multiin ensimmäinen paikkakunnan sankarivainaja. Saattoväen joukossa oli silloin 18-vuotias Lauri Koskelo. Lokakuisena lauantaina 72 vuotta myöhemmin, hän oli sodan kokeneena veteraanina jälleen sankarihautajaisissa. Nyt saattamassa ikätoverinsa Väinö Mularin maallisia jäännöksiä kotiseurakunnan kirkkomaahan. Väinö Mulari syntyi Ristijärvellä elokuun 25 päivänä 1923. Asevelvollisuus alkoi alokkaana Oulussa tammikuussa 1942. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai korpraalina määräyksen siirtyä kenraali Pajarin johtaman 3. divisioonan JR53:n 1. pataljoonaan. Divisioona siirtyi Kannakselle Kuuterselän - Suulajärven alueelle armeijakunnan reserviksi keväällä 1944. Venäläisten suurhyökkäys alkoi kesäkuun 10. päivänä. Seuraavana päivänä pataljoona sai käskyn siirtyä Sahakylän alueelle rautatien länsipuolelle, divisioonan oikealle sivustalle. Asemat olivat keskeneräiset: piikkilankaesteet olivat valmiit, mutta ps-esteitten kivet olivat vielä upottamatta ja ampuma-alueetkin raivaamatta. Taisteluhaudatkin olivat keskeneräisiä kuten alueen kolme betonikorsuakin. Kesäkuun 14. alkoi venäläisten hyökkäys tällä lohkolla. Kaksi kertaa pataljoona pystyi hyökkäyksen torjumaan. Vihollinen oli kuitenkin päässyt rautatien suunnalla kiertämään komppanian taakse. Saarrostusuhan takia komppania määrättiin irtaantumaan. Väinö jäi suojaamaan vetäytymistä ja sai tällöin kuolettavan osuman. Ruumis jäi kentälle. Perusteluita valinnalle: ☺ aina löytyy ajankohtaisia ja sopivia teoksia ☺ aina ystävällinen ja todella hyvä palvelu ja hymyily ☺ löytää asiakkaalle sopivat kirjat ☺ kun tulee kirjastoon, on kotoinen ja mukava tunne. Maritta osaa valita luettavaa kirjallisuutta asiakkaan sen hetkisen mielialankin mukaan. Kysyttyä kirjaa ei tarvitse kysellä kymmeniä kertoja, se odottaa sivuhyllyllä kun seuraavan kerran tulee käymään. ☺ kirjastonhoitaja, joka etsii tarvittavan kirjan/tiedon vaikka kiven alta. ”Sosiaalityöntekijä” kirjastonpöydän takana. Vaatimaton kulttuuripersoona. ☺ aina ystävällinen ja avulias! Kiva käydä kirjastossa, kun aina saa iloista hyvää palvelua! ☺ Maritta on aina iloinen, avulias ja tekee työtään SUURELLA SYDÄMELLÄ ☺ osaa palvella asiakkaita ja opastaa esim.kirjan valinnassa, löytää sopivan kirjan luettavaksi. Aina hyvällä tuulella ei ole huonoa päivää joka näkyisi hänestä päälle päin. Löytää kirjaston palveluihin vaihtelua. ☺ Kirjaston Maritta on vuoden asiakaspalvelija 2011 ehdottomasti, eli siis Maritta Karjalainen ☺ aina iloinen ja ystävällinen palvelualtis palvelemaan ☺ kaikille ystävällinen, asiantunteva, palvelunhaluinen ”epävirallinen” asiakaspalvelija. Kirjastossa on mukava käydä ☺ altis palvelemaan hymyssä suin ☺ aina ystävällinen ja avulias. Palvelu kirjastossa täyden kympin arvoista. Mistään muualta Suomesta jopa maailmasta ei löydy vastaavaa kultakimpaletta. Väinö Johannes MULARI Vuonna 2008 venäläinen etsijä löysi tuntolevyn ja jäännöksiä Raivolanjoen länsipuolisesta taisteluhaudasta. Löytöpaikka oli noin 2 kilometriä lehtikuusimetsästä pohjoiseen. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys sai tuntolevyn ja jäännökset haltuunsa Kuuterselässä. Suomessa suoritettujen DNAtutkimusten perusteella voitiin löydös tunnistaa varmuudella Väinö Mularin jäännöksiksi. Talollisenpoika. Synt.Ristijärvellä 25.8.1923 Vanhemmat talollinen Frans Mulari ja Hilda Fredriika o.s. Mikkonen. Asuinpaikka Koskenkylä Rantamäki Sotilasarvo korpraali. Joukko-osasto JR 53 Taistelupaikka: Sahakylä. Kaatui Sahakylässä 14.6.1944. Siunattu Ristijärven sankarihautaan kentälle jääneenä 6.8.1944 Sankarivainaja Väinö Mulari siunattiin Ristijärven sankarihautausmaahan lauantaina 22.10.2011. Kainuun Prikaati osallistui siunaustilaisuuden järjestelyihin. Kenttärovasti Jouni Parviainen suoritti siunaamisen kirkkoherra Esa Oikarisen avustamana. Kuusi varusmiestä osallistui kunniatehtäviin. Kainuun Sotilassoittokunnan varusmiessoittajat avustivat toimituksessa. Muistotilaisuus järjestettiin seurakuntakodilla. Siihen osallistui omaisten lisäksi suuri joukko saattoväkeä. Muistotilaisuudessa puheenvuoron käyttivät mm. seurakunnan , puolustusvoimien ja sotaveteraanien edustaja. (Kuvat: Suvi Pyykönen ja Untamo Pahkala) ST Kuvassa Väinön haudalla lähimmät omaiset; Suoma Mulari, MinnaLiisa Laakso os.Mulari perheineen ja Pekka Mulari. Ristijärvi tiedottaa 3 JUMALANPALVELUKSET JA SEURAKUNNAN TOIMINTAA 7.11.–9.12.2011 ◆ Ma 7.11. ◆ Ke 9.11. ◆ Pe 11.11 ◆ Su 13.11. ◆ Ma 14.11. ◆ Ke 16.11. ◆ Su 20.11. 10-12 10-12 13.30 18-21 10 10-12 10 10-12 10 18 Lähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla. Lähetyksen kirpputori seurakuntakodilla. Ehtoollishartaus Kotokunnaalla. Nuorten ilta srk-kodilla Isänpäivän messu kirkossa, rovasti Matti Makelä. Valvomisen sunnuntai. –Valvokaa- Isänpäivän kirkkokahvit srk-kodilla. Isänpäivän musiikkia esittävät Martta Heikkinen ja lapset. Lähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla. Keskiviikkokerho srk-kodilla. Lähetyksen kirpputori seurakuntakodilla. TUOMIOSUNNUNTAIN Sanajumalanpalvelus - Kristus, kaikkeuden Herra Urkukonsertti kirkossa, Risto Ainali, urut. VIIKOLLA 47 6.30 Ma 21.11, ke 23.11 ja pe 25.11. Ristijärven vuoro pitää aamuhartaudet Radio Kajuksessa. ◆ Ma 21.11. ◆ Ti 22.11. ◆ Ke 23.11. ◆ Ke 23.11. 10-12 10 10-12 10 13.30 18-21 10 Lähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla. Syöpäpotilaiden kerho srk-kodilla. Lähetyksen kirpputori seurakuntakodilla. Seurakuntakodilla IKÄKUULO ja apuvälineet tilaisuus. Hartaushetki Kotokunnaalla. Nuorten ilta srk-kodilla. 1. adventtisunnuntain messu kirkossa. –Kuninkaasi tulee nöyränä-. Kirkkokahvit ja lähetyslounas srk-kodilla. Lähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla Keskiviikkokerho srk-kodilla. Lähetyksen kirpputori seurakuntakodilla. 2. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus kirkossa. – Kuninkaasi tulee kunniassaLähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla. ITSENÄISYYSPÄIVÄN sanajumalanpalvelus kirkossa. - Kiitos Isänmaasta – Kirkkokahvit ja Itsenäisyyspäivän juhla srk-kodilla. Virsituokio Kotokunnalla. Jouluinen laulukonsertti kirkossa, sopraano Heli Paananen, laulu, kanttori Liisa Vähäsarja-Juntunen, urut Nuorten ilta srk-kodilla. 3. adventtisunnuntain Messu kirkossa. – Tehkää tie Kuninkaalle Kauneimmat joululaulut kirkossa Isoskoulutus srk-kodilla. Eläkeikäisten ja yksinäisten joulujuhla srk-kodilla. 4. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus kirkossa, Matti Mäkelä. – Herran syntymä on lähellä Kauneimmat joululaulut kirkossa. Ehtoollishartaus Kotokunnaalla. Jouluaaton hartaus kirkossa Jouluaaton hartaus Kappelilla. Jouluaamu kirkossa. – Nyt Betlehemiin ! Tapaninpäivän messu kirkossa. – Kristuksen todistaja -. Uudenvuoden aattohartaus kirkossa Uudenvuoden päivän sanajumalanpalvelus kirkossa. ◆ Pe 25.11. ◆ Su 27.11. ◆ Ma 28.11. ◆ Ke 30.11. ◆ Su 4.12. 10-12 10 10-12 10 ◆ Ma 5.12. ◆ Ti 6.12. 10-12 10 ◆ Ke 7.12. ◆ Pe 9.12. 13.30 18 ◆ Su 11.12. ◆ Ke 14.12. ◆ Su 18.12. ◆ Ke 21.12. ◆ La 24.12. ◆ Su 25.12. ◆ Ma 26.12. ◆ La 31.12. ◆ Su 1.1.2012 18-21 10 14 15 10 10 19 13.30 14 15 8 10 19 10 ROVASTIKUNNALLISTA TOIMINTAA ◆ Su 20.11. Omaishoitajien kirkkopyhä Paltamossa. ◆ To 1.12. Näkövammaisten joulujuhla Puolangalla. ◆ Pe 9.12. Syöpäpotilaiden joulujuhla Joutenlammilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Seija Lahdelmalle puh. 044-3620023 RISTIJÄRVEN JOULUNAVAUS ja JOULUMYYJÄISET La 26.11.2011 klo 11-14 Monitoimikeskus Virtaalassa. Myynnissä; leivonnaisia, lahjatavaraa… -arpajaisia -ohjelmaa Tervetuloa ! Pöytävaraukset 21.11.2011 mennessä Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen, puh. 08-6155 431. TERVETULOA PERHEKAHVILAAN ! Huomioikaa: Kokoontuminen parillisten viikkojen torstaina klo. 9-11 Päiväkoti Saukonsilmussa (Saukontie 1) 20.10.2011 03.11.2011 17.11.2011 01.12.2011 15.12.2011 29.11.2011 MLL-Ristijärven yhdistys sekä muut lasten-, nuorten- ja perheiden kanssa toimivat yhteistyötahot. Keväällä 2011 Ristijärven Seurakunta ja Kainuun muistiyhdistys järjestivät KaVeRi -koulutuksen. 25 koulutukseen osallistunutta sai todistuksen ja he ovat iloisin mielin palvelemassa kavereina apua ja tukea tarvitsevia. Osa heistä toimii jo järjestöissä ja seurakunnan vapaaehtoisena. ”MUISTIASIAA KAIKENIKÄISILLE” Ke 16.11.2011 klo 10-12 Seurakuntakodilla. Paikalla muistikuntoutusvastaava Lea Torvinen, Muistiluotsi Kainuusta. Tervetuloa ! Kainuun Sotilassoittokunta esiintyy Ari Tammisen johdolla perjantaina 2.12.2011 kello 11.50 alkaen Ristijärven keskuskoulun salissa. Tervetuloa! (Aikataulumuutos sotilassoittokunnan kiireistä johtuen.) Kainuun Sotilassoittokunnan (KAISK) tehtävänä on ensisijaisesti puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksien musiikkitarpeen täyttäminen. Kainuun Sotilassoittokunta on Suomen suurimman joukko-osaston, Kainuun Prikaatin, alainen perusyksikkö. Soittokunnan soittotoiminta-alue on Pohjois-Suomen Sotilaslääni ja painopisteenä Kainuu. Soittokunnan toiminnalla tuetaan sotilaskoulutusta, kasvatus-, tiedotus-, suhde- ja viihdetoimintaa sekä kirkollista työtä. Samalla sillä on tärkeä tehtävä Kainuun maakunnan ainoana ammattiorkesterina. Soittokunta esiintyy myös puolustusvoimien ulkopuolisissa tilaisuuksissa ja järjestää omia konsertteja. 4 Ristijärvi tiedottaa Muumipäivä Nappulakisat Ristijärven urheilukentällä pidettiin 7.9.2011 Koulullemme tuli Comeniusvieraita Espanjasta ja Puolasta. Samana päivänä meillä oli seniorijuniori teemapäivä, aiheena Muumi ja taikurinhattu. Meillä oli muumiaiheisia rasteja ja rasteilla mm. maistettiin Muumimamman vohveleita ja Muumipeikon pipareita, käveltiin Pikku Myyn puukengillää ja leikittiin sokkoleikkiä Tiuhdin ja Viuhdin kanssa. Ongittiin Nuuskamuikkusen luona kaloja ja Hemulin mukana kerättiin kasveja ja jokaa rastilla kerättiin helmiä Niiskuneidin uuteen rannekoruun. Jokainen seniori ja juniori sai kerätä helmiää omaan koruun. 2010 synt. tytöt 20 m: 1) Miili Mara 36,7 pituus: 1) Miili Mara 28 pallonheitto: 1) Miili Mara 45 2010 synt. pojat 20 m: 1) Aaro Klemetti 33,3 pallonheitto: Aaro Klemetti 95 2009 synt. tytöt 20 m 1)Ruusa Väisänen 8,1 2) Maija Tolonen 10,1 3) Milla Tolonen 10,5 pituus 1) Ruusa Väisänen 83 2) Maija Tolonen 24 pallonheitto 1) Ruusa Väisänen 2.50 2) Maija Tolonen 1.55 Comenius- vieraille esitimme englanniksi Muumi ja taikurinhattu-esitelmän. -Tiia-Tuulia a Päivähoidon perinteiselle syysretkelle oli jälleen riemullista osallistua Mukava oli tutkia luontoa ja seikkailla syksyisessä metsässä. Aikuiset tietenkin ujuttivat aina väliin aivan oikeaa ja tärkeää tietoakin…esim. kelopuun ympärillä mietimme kukahan on nakuttanut reikiä lahopuuhun jne. Puolukat olivat maukkaita ja niin punaisia. Metsämaasto innoittaa lapsia liikkumaan ja leikkimään. Molempien retkien kohokohtana tietenkin eväiden syöminen. 2007 synt. tytöt 40 m 1) Vinja Väisänen 10,7 2) Ilona Oikarinen 11,2 3) Irene Piipponen 16,7 4) Netta Hälinen 11,5 Isommat lapset saivat kävellä metsässä vähän enemmänkin ja heidän retkensä suuntautui Saukkovaaran Koljatin kodalle. Pienempien retki suuntautui lähimaastoon metsikköön. 2008 synt. tytöt 20 m 1) Viivi Härkönen 9,9 2) Saana Piirainen 10,0 3) Riia Heikura 10,9 4) Edith Piipponen 17,1 pituus 1) Edith Piipponen 82 2)Viivi Härkönen 76 3) Saana Piirainen 63 4) Riia Heikura 54 pallon heitto 1) Viivi Härkönen 3.70 2) Edith Piipponen 2.20 3) Saana Piirainen 1.90 4) Riia Heikura 1.70 2009 synt. pojat 20 m 1)Eetu Leinonen 10,1 2) Aleksi Rautiainen 10,4 3)Henri Tolonen 14,4 4) Niilo Jäppinen 16,5 5) Lauri Mikkonen 33,0 pituus 1) Eetu Leinonen 59 2) Aleksi Rautiainen 51 3) Niilo Jäppinen 51 4) Lauri Mikkonen 26 5) Henri Tolonen 20 pallonheitto 1) Lauri Mikkonen 3,15 2) Niilo Jäppinen 2,00 3)Eetu Leinonen 1,85 4) Henri Tolonen 0,60 5) Aleksi Rautiainen 55 2008 synt.pojat: 20 m 1) Eetu Mäkäräinen 9,0 pituus 1) Eetu Mäkäräinen 41 pallonheitto 1) Eetu mäkäräinen 2,50 2007 synt. pojat 40 m 1) Matias Määttä 11,9 2) Eljas Klemetti 14,7 pituus 1) Matias Määttä 124 2) Eljas Klemetti 100 pallonheitto 1) Eljas Klemetti 7,30 2) Matias Määttä 5,45 2008 synt. pojat 40 m 1) Vertti Karjalainen 10,1 2) Jussi Pyykkönen 11,1 3) Lassi Rautiainen 17,5 pituus: 1) Vertti karjalainen 146 2) Jussi Pyykkönen 130 3) Lassi Rautiainen 125 pallonheitto 1) Vertti karjalainen 11,55 2) Jussi Pyykkönen 8,00 3) Lassi Rautiainen 6,10 Ristijärvi tiedottaa 5 Koululaisten urheilukisan tulokset Esikoulu tytöt 40m 1) Neea Kemppainen 9.6 2) Julia Töyräs 9.7 3) Iida-Maria Pyykkönen 10.0 3) Nella Hälinen 12.0 4) Tytti Mikkonen 10.2 5) Roosa Hutri 7.3 6) Jenni Korva 6.3 Esikoulu pojat 40m 1) Juha Heikkinen 8.8 2) Santeri Kemppainen 9.4 3) Niilo Oikarinen 9.5 1-luokka pojat pallonheitto 1) Tommi Huusko 23.6 2) Kusti Kemppainen 17.9 3) Niko Heikkinen 13.5 4) Anssi Valtanen 11.3 Esikoulu tytöt pallonheitto 1) Neea Kemppainen 9.3 2) Julia Töyräs 8.25 3) Iida-Mari Pyykkönen 7.45 Esikoulu pojat pallonheitto 1) Niilo Oikarinen 13.9 2) Juha Heikkinen 12.65 3) Santeri Kemppainen 12.3 Esikoulu tytöt pituus 1) Neea Kemppainen 189 2) Julia Toyräs 158 3) Iida-Maria Pyykkönen 156 Esikoulu pojat pituus 1) Juha Heikkinen 200 2) Santeri Kemppainen 200 3) Niilo Oikarinen 177 1-luokka tytöt 40m 1) Nella Pääkkö 7.9 2) Elina Korpela 8.0 3) Tytti Mikkonen 8.2 4) Nanna Kemppainen 8.5 5) Roosa Hutri 9.4 6) Jenna Kultarinne 9.9 7) Jenni Korva 11.8 8) Nella Hälinen 12.6 1-luokka pojat 40m 1) Tommi Huusko 7.5 2) Kusti Kemppainen 7.8 3) Anssi Valtanen 8.4 4) Niko Heikkinen 9.0 2-luokka tytöt 40m 1) Essi Härkönen 8.0 2) Vilja Oikarinen 8.4 3) Laura Liljeblad 8.6 4) Lea Leinonen 8.9 2-luokka pojat 40m 1) Mikael Karhu 7.6 2) Iikka Laakso 7.8 3) Aatu Pulkkinen 8.2 4) Niko Heikura 8.3 5) Jesse Oikarinen 8.4 6) Eetu Oikarinen 9.6 2-luokka tytöt 300m 1) Vilja Oikarinen 1.17 2) Essi Härkönen 1.18 2-luokka pojat 300m 1) Mikael Karhu 1.11 2) Eetu Oikarinen 1.12 3) Iikka Laakso 1.13 4) Aatu Pulkkinen 1.15 5) Niko Heikura 1.18 6) Jesse Oikarinen 1.19 2-luokka tytöt pituus 1) Essi Härkönen 222 2) Laura Liljeblad 206 3) Lea Leinonen 202 4) Vilja Oikarinen 186 1-luokka tytöt 300m 1) Nella Pääkkö 1.12 2) Tytti Mikkonen 1.15 3) Elina Korpela 1.17 4) Jenni Korva 2.07 2-luokka pojat pituus 1) Mikael Karhu 268 2) Eetu Oikarinen 246 3) Aatu Pulkkinen 233 4) Iikka Laakso 229 5) Niko Heikura 222 6) Valtteri Härkönen 216 7) Jesse Oikarinen 183 1-luokka pojat 300m 1) Tommi Huusko 1.05 2) Kusti Kemppainen 1.16 3) Lauri Kovalainen 1.20 4) Niko Heikkinen 1.24 2-luokka tytöt pallonheitto 1) Laura Liljeblad 13.58 2) Vilja Oikarinen 12.43 3) Essi Härkönen 10.53 4) Lea Leinonen 9.50 1-luokka tytöt pituus 1) Tytti Mikkonen 2.46 2) Elina Korpela 2.25 3) Nanna Kemppainen 2.22 4) Nella Pääkkö 2.19 5) Jenna Kultarinne 1.70 6) Jenni Korva 1.69 7) Roosa Hutri 1.60 2-luokka pojat pallonheitto 1) Mikael Karhu 22.06 2) Aatu Pulkkinen 19.19 3) Toni Karppinen 17.89 4) Niko Heikura 16.94 5) Iikka Laakso 15.19 6) Eetu Oikarinen 13.52 7) Jesse Oikarinen 10.40 8) Valtteri Härkönen 10.14 1-luokka pojat pituus 1) Tommi Huusko 2.72 2) Kusti Kemppainen 2.33 3) Anssi Valtanen 2.11 4) Niko Heikkinen 1.64 1-luokka tytöt pallonheitto 1) Elina Korpela 15.3 2) Jenna Kultarinne 13.8 Kuula 3-4.lk tytöt (2,5kg) 1) Silja Leinonen 4.86 2) Sanni Karjalainen 4.74 3) Milla Huusko 4.70 4) Essi Tolonen 3.94 5) Julia Oikarinen 3.80 6) Heidi Tuohimaa 3.71 Ristijärven Everton on liikuttanut lapsia myös tänä kesänä ahkerasti ja pelaajamäärä on ollut jopa hienoisessa nousussa. Parhaillaan lapsia on ollut mukana 55! Harjoituksia on pyritty pitämään kahdesti viikossa, jonka lisäksiylimääräisiä harjoituksia on pidetty mm.maalivahdeille ja "taitokoulu" -02 ja -01 syntyneille pojille. Tekniikkatesti järjestettiin keväällä ja syksyllä, keväällä pidettiin myös kuntotesti.Suomussalmella pidettävään futsal-turnauseen osallistuimme 3 joukkueelle.Uusi "sisäjalkapallo"oli mukava kokemus ja pizzalla käynti varmaan lapsista myös. Kun oli talvi,kevät ja alkukesä harjoiteltu olikin aika "päästää lapset irti" ja osallistua Kainuun Nappulaliiga turnauksiin. Niissä harjoitusmäärät näkyivätkin heti,sillä pienen alkujännityksen jälkeen maaleja alkoi syntyä ja voittoja tulla.Hävityt pelit harmitti vähän aikaa,mutta unohtuivat aika pian. Haastetta antoivat turnauksen kaksipäiväisyys,"pienet" pelasivat lauantaina ja "isot " Valioliigaa sunnuntaina.Linja-auto oli käytössäm- Kuula 3-4.lk pojat (2,5kg) 1) Joni Kemppainen 5.49 2) Elias Korhonen 5.14 3) Sampo Laakso 5.07 4) Arttu Hoffren 5.07 5) Kalle Korva 5.02 6) Mikko Moilanen 4.87 7) Urho Pyykkönen 4.69 8) Aapeli Korpela 4.23 9) Jouko Heikkinen 4.07 10) Juha Määttä 3.68 11) Teemu Pääkkö 3.50 5-6 luokka tytöt 60m 1) Noora Kangasharju 10.1 2) Viivi Väisänen 10.2 3) Emilia Määttä 10.6 4) Alisa Korhonen 10.8 5) Sonja Hutri 11.1 6) Minna Heikkinen 11.4 7) Hanne Haukijärvi 11.6 8) Jenny Mertanen 11.8 5-6 luokka pojat 60m 1) Eero Heikkinen 9.9 2) Arttu Pulkkinen 10.1 3) Toni Lahdelma 10.4 4) Samu Leinonen 10.8 5) Seppo Heikkinen 10.9 6) Teppo Kähkönen 7) Leevi Heikkinen 11.2 8) Santeri Härkönen 11.4 9) Juhani Huusko 11.8 10) Hannu Kariniemi 12.1 5-6 luokka tytöt pituus 1) Viivi Väisänen 290 2) Noora Kangasharju 278 3) Alisa Korhonen 265 4) Emilia Määttä 264 5) Jenny Mertanen 243 6) Hanne Haukijärvi 242 7) Sonja Hutri 237 8) Minna Heikkinen 198 5-6 luokka pojat pituus 1) Arttu Pulkkinen 346 2) Eero Heikkinen 324 3) Seppo Heikkinen 302 4) Toni Lahdelma 292 5) Samu Leinonen 275 6) Juhani Huusko 263 7) Santeri Härkönen 231 8) Teppo Kähkönen 219 9) Santeri Karjalainen 206 10) Leevi Heikkinen 172 Kuula 5-6.lk Tytöt (2,5kg) 1) Noora Kangasharju 7.16 2) Helmi Kinnunen 6.55 3) Minna Heikkinen 4.67 4) Jenny Mertanen 4.67 5) Anna Palo 4.60 6) Alisa Korhonen 4.53 7) Emilia Määttä 4.46 5-6.lk Pojat (2,5kg) 1) Oskari Oikarinen 7.75 2) Eero Heikkinen 7.30 3) Toni Lahdelma 6.89 4) Seppo Heikkinen 6.68 5) Juhani Huusko 6.14 6) Arttu Pulkkinen 5.70 7) Santeri Karjalainen 4.96 8) Leevi Heikkinen 4.54 9) Hannu Kariniemi 4.42 me pelireissuilla ja se osaltaan oli luomassa yhteistä joukkuehenkeä. Pelejä Nappulaliigassa kertyi yhteensä 72. Tämän lisäksi kävimme -01/-02 syntyneitten kanssa testaamassa tasoamme Oulunsalossa järjestetyssä Kapteeni-cupissa. Hyrynsalmella kävimme pelaamassa "ystävyysottelun" syyskuussa .Hakan järjetämälle "try out" ikäkausijoukkue testeihin osallistui Evertonilta 5 poikaa. Leiri pidettiin Kajaanissa 2.10.Leirillä oli mukana myös entinen pelaajaAtik Ismail. Kun kaikki pelit lasketaan yhteen niitä kertyy jo lähes 100! Lauantaina 1.10. pidettiin kauden "päättäjäiset" koulun ruokasalissa,jossa jaettiin kaikille pelaajille mitalit sekä valioliigalaisille diplomit. Muita palkintoja jaettiin seuraavasti: 7-luokka pojat 600m 1) Antti Huusko 1.57 2) Visa Laakso 2.19 3) Janne Pääkkö 2.22 7-luokka pojat pituus 1) Olli Kemppainen 387 2) Visa Laakso 380 3) Antti Huusko 350 7-luokka pojat kuula 3kg 1) Visa Laakso 7.86 2) Jere Juntunen 6.99 3) Olli Kemppainen 6.84 4) Samu Peräjärvi 5.75 7-luokka pojat keihäs 1) Antti Huusko 26.09 2) Janne Pääkkö 19.80 7-luokka pojat 60m 1) Visa Laakso 9.2 2) Antti Huusko 9.3 3) Janne Pääkkö 11.0 8-9.lk 100m 8.lk tytöt 1) Pauliina Oikarinen 14.5 2) Iiris Heikkinen 19.2 8.lk pojat 1) Eetu Heikkinen 14.4 2) Miikka Lahdelma 14.9 9.lk tytöt 1) Elina Karhu 14.3 2) Susanna Mertanen 15.0 3) Heidi Kemppainen 16.3 4) Anu Haukijärvi 17.0 9.lk pojat 1) Miro Tuohimaa 12.7 2) Pyry Laakso 14.0 800m 8.lk tytöt 1)Pauliina Oikarinen 2.51 2) Iiris Heikkinen 3.49 8.lk pojat 1) Eetu Heikkinen 2.57 2) Timo Kinnunen 3.00 9.lk tytöt 1) Raija Kemppainen 3.18 2) Susanna Mertanen 3.18 3) Anu Haukijärvi 3.29 9.lk pojat 1) Miro Tuohimaa 2.43 2) Pyry Laakso 2.52 Pituus 8.lk tytöt 1)Pauliina Oikarinen 3.62 2) Silja Hutri 2.60 3) Iiris Heikkinen 2.46 8.lk pojat 1)Antti Karjalainen 3.87 2) Eetu Heikkinen 3.75 3) Miikka Lahdelma 3.71 4) Valtteri Härkönen 3.24 5) Timo Kinnunen 3.11 6) Hannes Karjalainen 2.84 7) Aleksi Härkönen 2.75 8) Severi Kurkinen 2.53 Kuula 8.lk Tytöt (3kg) 1) Pauliina Oikarinen 6.21 2) Tiia Niskanen 5.68 3) Silja Hutri 5.30 8.lk Pojat (4kg) 1) Valtteri Härkönen 8.30 2) Miikka Lahdelma 7.99 3) Aleksi Härkönen 7.21 4) Jere Peräjärvi 6.64 5) Hannes Karjalainen 6.51 9.lk Tytöt (3kg) 1) Elina Karhu 8,27 2) Tiina Hyyryläinen 7.00 3) Heidi Kemppainen 6.78 9.lk Pojat (4kg) 1)Olli Leinonen 9.87 2) Ali Härkönen 8.97 3) Taneli Heikkinen 8.74 4) Pekka Keränen 8.24 Kuula 8.lk Tytöt 1)Iris Heikkinen 13.89 8.lk Pojat 1) Eetu Heikkinen 29.78 2) Timo Kinnunen 23.83 3) Antti Karjalainen 19.85 9.lk tytöt 1) Susanna Mertanen 22.74 2) Raija Kemppainen 17.56 3) Anu Haukijärvi 17.46 4) Ira Mäkäräinen 13.41 5) Inka Kähkönen 12.42 6) Salla Kaartinen 11.95 9.lk pojat 1) Miro Tuohimaa 29.32 2) Pyry Laakso 29.10 3) Tommi Mikkonen 15.65 KEIHÄS 7-9 lk 7lk pojat 1) Antti Huusko 26.09 2) Janne Pääkkö 19.80 8.lk Tytöt 1)Iris Heikkinen 13.89 8.lk Pojat 1) Eetu Heikkinen 29.78 2) Timo Kinnunen 23.83 3) Antti Karjalainen 19.85 9.lk tytöt 1) Susanna Mertanen 22.74 2) Raija Kemppainen 17.56 3) Anu Haukijärvi 17.46 4) Ira Mäkäräinen 13.41 5) Inka Kähkönen 12.42 6) Salla Kaartinen 11.95 9.lk pojat 1) Miro Tuohimaa 29.32 2) Pyry Laakso 29.10 3) Tommi Mikkonen 15.65 KUULA 7.lk Pojat (3kg) 1) Visa Laakso 7.86 2) Jere Juntunen 6.99 3) Olli Kemppainen 6.84 4) Samu Peräjärvi 5.75 8.lk Tytöt (3kg) 1) Pauliina Oikarinen 6.21 2) Tiia Niskanen 5.68 3) Silja Hutri 5.30 8.lk Pojat (4kg) 1) Valtteri Härkönen 8.30 2) Miikka Lahdelma 7.99 3) Aleksi Härkönen 7.21 4) Jere Peräjärvi 6.64 5) Hannes Karjalainen 6.51 9.lk Tytöt (3kg) 1) Elina Karhu 8,27 2) Tiina Hyyryläinen 7.00 3) Heidi Kemppainen 6.78 9.lk Pojat (4kg) 1)Olli Leinonen 9.87 2) Ali Härkönen 8.97 3) Taneli Heikkinen 8.74 4) Pekka Keränen 8.24 "KUNNONKAVERI"-PALKINTO: Iiro Mikkonen,Matias Määttä ,Tytti Mikkonen ja Kalle Korva. VUODEN TULOKAS: Sanni Karjalainen PARAS PUOLUSTAJA,TYTÖT: Essi Härkönen PARAS PUOLUSTA,POJAT: Eero Heikkinen TEKNIIKKATESTI (OMAN IKÄLUOKAN PARHAAT): Mika Moilanen, Eero Heikkinen, Iiro Kyllönen MAALIKUNINGATAR: 1. Elina Korpela 10 maalia 2. Nella Pääkkö ja Jenni Huusko,molemmat 6 maalia 3. Alisa Korhonen ja Noora Kangasharju ,molemmat 4 maalia MAALIKUNINGAS: 1. Antti Huusko 21 maalia 2. Juha Määttä 20 maalia 3. Elias Korhonen 19 maalia Yhteensä maaleja tehtiin kuluvalla kaudella Nappulaliigassa 248, kun viime vuonna niitä tehtiin 76. MELKOINEN PARANNUS,HARJOITTELU ON KANNATTANUT! Kiitos kaikille mukana olleille kuluneesta kaudesta. Harjoitukset jatkuvat marraskuussa! 6 Ristijärvi tiedottaa Terveisiä kirjastosta Kiitoksia vilkkaasta kesästä, kaikki kirjastonkäyttäjät. Syksyn edetessä uudet kirjat virkistävät jälleen tarjontaamme. Myös yhteistyö koulun kanssa tuo oppilasryhmiä kirjastoon viikoittain. Kevyen kaavan mukaan toimivaan piiriin voi jokainen osallistuja tuoda omia suosikkejaan ja kertoa niistä mielensä mukaan. Näin olemme vapaamuotoisesti vinkkareina toisillemme ja rikastumme kaikki. Piiriin voi tulla myös ilman kirjaa vinkkejä hakemaan. Hyvään ikään ehtineille Kirjasto sai kesällä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta valtionavustuksen Seniorit lukemisen ja vuorovaikutuksen läheteillä -kehittämishankkeeseen. Vuoden 2012 loppuun kestävän hankkeen tarkoituksena tehdä kirjaston tarjontaa tutuksi ja samalla edistää kulttuurin elämänvoimaa lisäävää vaikutusta. Aineistopaketit kauno- ja tietokirjoista sekä kirjavinkkaustuokiot kuuluvat hankkeeseen. Tästä minä tykkäsin -lukupiiri kokoontuu marraskuusta alkaen kerran kuukaudessa. Piirissä jutustellaan siihen osallistuvien suosikkikirjoista. Lukupiiri kokoontui ensimmäisen kerran torstaina 3.11. klo 18. Samana iltana julkistettiin Vuoden Ämmä ja Pikku Ämmä Nallepäivä Kirjastossa vietetään Nallepäivää tiistaina 15.11. klo 12-17, kun Kainuun Museolta saapuu monikymmenpäinen nalleryhmä vieraaksemme. Päivän aikana nallekirjoja luetaan eri puolille kirjastoa kootuissa nallepiireissä. Kaikki lapset ja aikuiset ovat tervetulleita nalleineen tapaamaan kirjaston nallevieraita ja osallistumaan satu- ja musiikkihetkiin. Syyskuuta väritti espanjalaisten ja puolalaisten Comenius-vierailu. Uutuuskirjaluettelosta 3.10.2011 Sandström Marit: Liikkuva ihminen: aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biotekniikka Webster Diana: Niin monta Mount Everestiä: äiti, tytär, haave Vainikka Tuula: Tyhjenevä pesä – täysi sydän: naisena ja äitinä uuden elämän kynnyksellä Viljamaa Janne: Pakko saada: addiktoitunut yhteiskunta Maailman koirat ihmisen ystävinä ja apureina Weston Madleine: Upeat kirjoneulesukat: 25 värikästä neulekuviota sunnuntaikävelylle ja kotioloihin Mäkelä Hannu: Lapsuus Rajala Panu: Naisten mies ja aatteiden: Juhani Ahon elämäntaide Arhippa Pirkko: Polku pimeään: jännitysromaani Arnaldur Indridason: Jyrkänteen reunalla Auster Paul: Sunset Park Berman Sabina: Nainen joka sukelsi maailmaan Binchy Maeve: Koko kadun kasvatti Carlson Chirstina: William N:n päiväkirja Coelho Paulo: Alef DeLillo Don: Omegapiste Hotakainen Kari: Jumalan sana Kälkäjä Mirjam: Pilvenpitelijät: naisenpuolia asutustiloilla Liksom Rosa: Hytti nro 6: kertomus Mustonen Enni: Jääleinikki Oranen Raija: Nimeltään Kekkonen Ranivaara Jorma: Valekirjailija Skiftesvik Joni: Perämies Jokelan kotiinpaluu Tervo Jari: Layla: romaani Tuominen Pirjo: Tuonelan joutsen Tuuri Antti: Ikitie Virtanen Marja-Leena: Kirjeitä kiven alle Tapaamisiin kirjastossa! Maritta ja Maire Aleksis Kiven päivänä 10.10. koululla esitteli kirjailijan työtään ja tuotantoaan erityisesesti humoristisista ja hieman ilkikurisistakin lastenrunoista tunnettu Vesa Löhönen Kajaanista. Kirjallisuuspalapeli-hankkeeseen liittyvään vierailuun osallistuivat kaikki ala- ja esikoululaiset. LASTEN JA NUORTEN KERHOT SYKSY 2011 Nuoriteatteri -ryhmä ma 18.00 -> 13-20v. Koulu Kansalaisop. 12.9.alkaen Päiväkerho ti 12.30 - 14.30 3 - 5 v. Seurakuntakoti Srk 30.8.alkaen Liikuntakerho ti 15.00 - 16.00 6 - 10 v. Virtaala 4H 13.9.alkaen Musiikkileikkikoulu ke 12.30 - 13.15 5 - 8 v. Koulu Kansalaisop. 14.9.alkaen Käsityöpaja ke 13.30 - 15.00 7 - 9 v. Käsityökeskus Kansalaisop. 14.9.alkaen Liikuntakerho ke 17.oo - 17.45 3 - 4 v. Koulun sali Pyry 7.9.alkaen Liikuntakerho ke 17.45 - 18.30 5 - 6 v. Koulun sali Pyry 7.9.alkaen Liikuntakerho ke 18.30 - 17.15 7 - 10 v. Koulun sali Pyry 7.9.alkaen Kokkikerhot tytöille ja pojille ke 14.30-17.00 6- Koulu/kotitalousl. 4H Nuorten ilta pe 18.00 - 21.00 - Seurakuntakoti Srk 16.9.alkaen NUOKKARIN AUKIOLOAJAT Ti 16.00-20.00 To 14.30-18.00 Pe 12.30-14.00 18.00-21.0 La 18.00-21.00 kunta/4H 4H 4H/puuhakerho kunta (joka toinen viikko, vaihtelee srk:n nuortenillan kansssa) kunta (srk:n nuorten illan ollessa perjantaina) Ristijärvi tiedottaa 7 Suo, potkupallo ja Rimmit! kantautui ilmaan ”Tytöt, me pelataan finaalissa!” Jalkojen painavuus ja voimattomuus katosi kokonaan. On perjantai 15.7.2011 kun Ristijärven Rimmit kokoontuvat taas kerran yhteen Vuorisuon kuuluttamon edustalle. Joukkueen sisällä raikuu iloinen puheensorina ja jälleen näkemisen riemu. ”Vartin päästä alkaa meidän eka peli”, joku sanoo. Siinä vaiheessa puhe hiljentyy ja perhoset alkavat lentelemään usean meidän joukkuelaisen vatsassa. Ensimmäinen kosketus kisasuohon, ja se tunne, kun kengät ja sukat kastuvat, saavat perhoset vieläkin vikkelämmin liikehtimään vatsassa. Tuomari kysyy maalivahdeilta, ovatko he valmiita. Maalivahdit heilauttavat kättä tuomarille merkiksi ja peli voi alkaa. Finaali ottelu oli tiukka. Peliaika päättyi ilman tulosta. Oli aika siirtyä jatkoajalle, jossa peli ratkeaa kultaisella maalilla. Se joukkue, joka tekee ensimmäisenä maalin, on voittaja. Jatkoaikaa oli enää pari minuuttia jäljellä, kunnes pallo meni maaliin. Meidän maaliin. Vastustajat tuulettivat iloisina voittoa. Pettymyksen ja epäonnistumisen tunne nakersi mieltä. ”Onnea Rimmit! Te saitte naisten kilpasarjassa MM-hopeaa!” joku katsojista kannusti. Silti tuntui, että hopea on aina hävitty mitali. Ensimmäisen pelin ensimmäinen maali saa kaikki Rimmit huutamaan onnistumisesta. Peli alkaa rentoutua ja maaleja tulee vielä muutama lisää. Peli päättyy meidän voittoon ja katsojien suusta kuuluu monta ”Hyvä Rimmit!” huutoa. On aika keskittyä seuraavaan peliin. Kisa vikonloppu on rankka, koska pelejä on paljon. Osa soista on hyvinkin märkiä ja osa taas hyvinkin kuivia. Voittoja tulee, mutta myös tappioita. Lauantaina olo on väsynyt, mutta mieli päästä suolle pelaamaan on yhtä kova kuin ennenkin. Pääsimme semifinaaleihin PYRYLÄ Ylärivi:Mervi Hälinen, Minna Silvast, Elsa Mertanen, Riitta-Liisa Hutri, Paula Heikkinen, Johanna Pyykkönen, Susanna Mertanen Alarivi:Salla Heikkinen, Elisa Karppinen, Mira Kaartinen, Petra Torvinen, Eveliina Karppinen ja Noora Härkönen. pelaamaan. Peliajalla voittajaa ei selvinnyt, joten oli jatkoajan vuoro. Jatkoaika päättyi 0-0 ja oli aika siirtyä rangaistuslaukauksiin. Jaloissa jylläsivät hapot. Tuntui kuin jalkojen tilalla olisi ollut kaksi sementti patsasta. Sydän hakkasi jännityksestä kun vuoronperään kummas- Työhenkilöt Harri Honkanen, Keijo Salmela ja Mauri Härkönen aloittivat Pyrylän kunnostuksen 18.4.2011. Mauri joutui keskeyttämään työskentelynsä 27.6. Hänen tilalleen tuli Simo Kemppainen 4.7. Hänen työsuhteensa päättyi 11.10.2011. Harrin ja Keijon työsuhde loppui 17.10.2011 Ahti Mikkonen veti Pyrylän kunnostusporukkaa, Erkki Leinonen jatkaa Saukkovaaran liikuntapaikkojen työnjohtajana. Pyrylä talvella 2010 ennen kunnostusta. Pyrylässä touhuttiin seuraavaa: Peltikaton kunnostus (ruostekohtien ja reikien korjaus, pesu, pohjamaalaus ruostekohdista ja pintamaalaus). Ikkunoiden kunnostus ja maalaus. Ulkoseinien puhdistus, lahovaurioiden korjaus ja pintamaalaus petrooliöljymaalilla. Portaiden kunnostus ja pintakäsittely. Sokkelin puhdistus ja maalaus. Kajaanin peltityöltä on pyydetty tarjous kourujen, lumiesteiden ja ikkunoiden vesipeltien asennuksesta. takin joukkueesta yksi pelaaja kävi vetämässä rangaistuspotkun. Rangaistuspotkut päättyivät meidän voittoon ja valtava riemun huuto Nyt kisoista on kulunut reilut kaksi kuukautta. Kun nyt mietin, miten sijotuimme naisten kilpasarjassa, niin ei voi muuta todeta kuin, Rimmit me ollaan ihan älyttömän kova joukkue! Kiitokset kaikille pelaajille ja kannustajille, jotka jaksavat joka vuosi tulla katsomaan pelejämme ja kannustamaan meitä. Kiitokset myös Ristijärven Kunnalle, Lähivakuutukselle ja Cafe 5-stopille, jotka mahdollistivat meille uudet pelipaidat. Elisa Karppinen Vuoden 2011 ÄMMÄT Ennen vanhaan kesän katsottiin loppuvan Mikkelinpäivään, jolloin perunoiden ja nauriiden piti olla kuopassa ja ämmien sisätöissä. Nykyisin ämmät keräävät ennen sisäkautta voimia talven varalle tuulettumalla viikon moninaisissa tapahtumissa. Ämmäinviikkoa on Ristijärvellä vietetty vuodesta 1998 saakka. Viikko huipentui vuoden ämmien julkistamiseen kirjastossa 3.11.2011. Ristijärvellä 6.10.2011 Ahti Mikkonen Vuoden 2011 Ämmäksi valittiin Salli Puhakka. Valintaryhmän perusteluina valinnalle oli seuraavaa: Salli on valoisa, sydämellinen, aikaansa seuraava ja osallistuva kulttuuri-ihminen, joka lukee laulaa, liikkuu ja matkustaa. Vuoden 2011 PikkuÄmmä on vuoden ensimmäinen tyttövauva, kahden kuukauden ikäinen Anni Tolonen. Pyrylä syksyllä 2011 Työnjohtajat Erkki Leinonen ja Ahti Mikkonen Kainuun Ely –keskuksesta Onnea molemmille! 8 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven Hiisijärvellä pidettiin kotiseutujuhla 16-17.7.2011 Kesäisten ulkoilmajuhlien sää on aina etukäteen arvaamaton. Ensimmäisenä juhlapäivänä, lauantaina Hiisijärvellä sateli, tosin päivän ohjelma oli pääosin sisätiloissa. Sunnuntaina oli sitten satamatta, kun tapahtumat olivat keskittyneet Hiekoille. Siis meillä kävi hyvä tuuri. Jokiniemen talomuseo oli avoinna sekä lauantaina että sunnuntaina (juhlaviikonlopun alkaessa ja päättyessä) Vanha pirtti, vanhat esineet ja hyvin eläytyvät museon esittelijät virittivät juhlaväen sopivasti tunnelmaan. Hiisijärvi ry:n puheenjohtaja Kerttu Härkönen avasi juhlaviikonlopun toivottaen juhlavieraat tervetulleiksi ja antoi puheenvuoron Hiisijärven metsästysseura ry:n puheenjohtajalle, Eero Pyykköselle. Hän esitteli Hiisijärven- ja 250 vuotta sitten tapahtuneen järvenlaskun historiaa sanoin ja kuvin. Seuraavaksi oli tarjolla kiinnostuneille tunnin opastettu kiertokävely hiekoilla tai lähimaastossa missä voitiin vielä havaita merkkejä vanhan ison järven olemassaolosta. Jukolan taideyhteisön kirjoittamaa ja esittämää näytelmää ”Hiisijärven karkumatka” jouduttiin esittämään 3 kertaa, kun kaikki eivät mahtuneet metsästysmajaan yht’aikaa. Sunnuntain juhlajumalanpalvelus voitiin pitää ilman sateenvarjoja, tosin istuimia piti kiireenkaupalla pyyhkiä kuivaksi. Ristijärven Mieskvartetti kanttori Eero Mikkosen johdolla esitti monta hienoa ja upeaa laulua. Terttu ja Markku Väisänen Paltamon Vaarankylästä olivat sillä välin ajaneet soppatykkinsä männikön katveeseen. Maukas palvilihakeitto maistui kirkkokansalle. Kunnanjohtaja Raija Potila sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Yrjö Kurkinen toivat Ristijärven kunnan tervehdyksen juhlaan. Juhlassa puhui myös Olli Härkönen (Luostolta) jonka sukujuuret ovat Hiisijärvellä. Sydäntä lämmitti myös kun Hiisijärven Peltolasta lähtöisin oleva Elsa Hulkkonen kävi puhumassa ja muistelemassa entisaikaa. Musiikillista antia saimme oman Maanviljelijä Veikko Härkösen juontaessa kyläläisten kulkue esitti entisaikojen elinkeinoja ja kulttuuria kaskenväännöstä kansakouluun. Puvuston lainaamisesta suurkiitos Paltamon kesäteatterille! kunnan ja kylän miesten, Timo Haatajan ja Kaarlo Kurkisen esittämänä. Anne Haatajan sekä Laura Ronimuksen lauluäänet sopivat hyvin yhteen, olipa mukava kuunnella( Anne ja Laurakin ovat ”meidän omia tyttöjä”). Hiekkojen ohjelman päätteeksi laulettiin tietysti Nälkämaan laulu. Karppalan myllytapahtuma Tänä kesänä perinteistä Karppalan myllytapahtumaa vietettiin 4.7.2011 Yleisöä oli saapunut paikalle ennätysmäärä. Jokakesäisellä tapahtumalla on aina eri teema, tämänvuotinen teema oli ”kirkolla käynti” eli vanhan ajan liikkumispelit, kummiterästä kiesien kautta kuorma-autoon. Tapahtumassa olikin runsaasti liikkumispelejä; polkupyöriä, mopoja, traktoreita, autoja… Ohjelmassa oli vielä siirtyminen Hiisipirtille ja päätteeksi herkulliset käytekakkukahvit. Jäimme vielä illaksi juttelemaan ja seurustelemaan heidän kanssaan joilla oli aikaa. Muistelemme teitä kaikkia lämmöllä ja kiitollisin mielin,tervetuloa Hiisijärvelle…olipa arki tai juhla…! Kävijöitä oli arviolta lauantaina ja sunnuntaina 600. Me hiisijärveläiset lupaamme pitää uudet juhlat taas 50 vuoden kuluttua! Paikalla oli myös kylän oma kahvimyllymestari Markku Kemppainen, joka esitteli harvinaisimmat kahvimyllyt ja jauhoi kahvia kotiin vietäväksi. Kerttu Härkönen Eineliisa Heikkinen Hiisijärvi Ry *Takuun siitä, että varmasti jaksoi viettää päivän myllyllä, antoi Myllypaari. *Kuhmolainen pölökynveistäjä Hannu Kyllönen taiteili moottorisahalla pölökyistä karhuja, jotka hän huutokauppasi tapahtuman yhteydessä, hyvin menivät kaupaksi. Varsinaisen kotiseutujuhlan avasi maanviljelijä Jorma Härkönen ja hän esitti Eemi-poikansa kanssa otteita Hiisijärvi-kronikasta, joka on saanut ensiesityksensä Hiekkojen 200-vuotisjuhlassa ja on Jorman ukin, Filemon Härkösen käsialaa. HIISIJÄRVI RY KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KAIKKIA Hiisijärven ryöstäytymisen 250-vuotisjuhlaan osallistuneita: JUHLAVIERAITA, OHJELMIEN ESITTÄJIÄ, TALKOOVÄKEÄ, TARJOILUISTA VASTANNEITA, JUHLAN JÄRJESTÄMISTÄ TUKENEITA JNE. AIVAN KAIKKI ANSAITSETTE KIITOKSEMME…YHDESSÄ TEIMME HYVÄN JUHLAN MITÄ ON MUKAVA MUISTELLA !!! Kerttu Härkönen /Hiisijärvi Ry Ristijärven 4h-yhdistys on avannut KIRPPUTORIN ja KIERRÄTYSPISTEEN, os. Saukontie 2. Avoinna: ma klo 10-18, ti-to klo 9.00 -14.30 parittomien viikkojen lauantai klo 9-12 puh. 044-759 8773 tai 044-352 7925 Ristijärvi tiedottaa 9 9. Veisuuvestivaali 29.-31.7. Veisuut houkuttelivat ilahduttavasti väkeä Ristijärvelle samanaikaisista Kajaanin Vihreistä Niityistä huolimatta. Konsertteihin, toivevirsitilaisuuksiin, yhteislauluiltaan, virsikaraokeen ja kesätorille osallistui tuhatkunta vierailijaa. Suosituimpia tilaisuuksia olivat Anu Komsin ja Marzi Nymanin tähdittämät konsertit Virtaalassa ja kirkossa. Anu Komsin upea sopraano ylsi omiin korkeuksiinsa kisaillessaan Sakari Kukon huilun kanssa. Nuotiokahvia Savijoen myllyllä Pyhännänkylän kyläyhdistyksen järjestämä nuotiokahvitapahtuma 19.6.2011 houkutteli Savijoen myllyn maisemiin n. kuusikymmentä kävijää. Sää oli poutainen ja tuuli piti suurimmat itikkaparvet loitommalla. Kahvinjuonnin ja makkaranpaiston lomassa kerrottiin vanhoja tarinoita myllyn vaiheilta. Monet kylällä nuoruutensa viettäneet olivat tulleet muistelemaan menneitä ja tapaamaan tuttuja. Ihmiset olivat innoissaan, että tällainen tapahtuma on järjestetty ja toivoivat tietenkin jatkoa tapahtumalle. Niin että viimeistään ensi kesänä tavataan ! Alla on runo, jonka vanha pyhäntäläinen Pauli Juntunen on kirjoittanut ja hän myös itse esitti runon tapahtumassa. Pauli on kuulemani mukaan Ristijärven ensimmäinen ylioppilas. Savijoki, muistojen maisema Hiljaa virtaa Savijoki halki korpimaan ja soiden poikki niittyjen, koskipaikkojen ja rämeiden, kautta koivikoiden kulkee uomaa etsien mutkitellen halki ikivanhain kuusimetsien. Koskipaikan kohdalla sen voima valjastettiin. Rännin kautta rattaaseen sen vesi johdettiin. Raskaat myllynkivet jauhoi jyvät hienoksi. Iloisesti solisten työn tehnyt Savijoki juoksi. Kunnanjohtaja Raija Potila ja Kulttuuritapahtuman pj. Eeva Kemppainen kiittävät Marzi Nymania ja Anu Komsia hienosta päätöskonsertista. Nuori Teatteri -leirillä 35 nuorta 15. koulutustapahtumaan 5.-12.5. osallistui nuoria eri puolilta Suomea, suurin osa Kainuusta ja Oulun läänistä. Opetuksessa tutustuttiin dramaturgioihin, kirjoitettiin näytelmäkohtauksia ja harjoiteltiin näyttelemisen perustaitoja. Savusauna laitettu on lähelle. Se antaa suojan jyväsäkin jauhajille. Kuin myös onkiville kalamiehille, lepopaikan uupuneille jaloille. Lienee siellä joskus levänneet nekin parit jotka eivät evänneet mitään koskaan toisiltaan, kun oli ehditty päivän töistä iltaan. Vuodet vieri, sauna kärsi, ajan hammas seinähirttä järsi. Jokivarren niityn pensaat peitti. Moni sille hyvästit jo heitti. Mutta sitten toimi kylätoimikunta. Nukkunut ei enää pitkää ikiunta. Uutta ryhtiä sai sauna sekä mylly. Ohikulkija ei enää tässä häkelly. Pauli Juntunen 19.6.2011 Leirin aikana valmistuneet esitykset saivat ensi-iltansa lauantaina 12.6.2011. Nuoret tarttuivat jälleen rohkeasti ja huumoria unohtamatta ajankohtaisiin aiheisiin. KIITOS TALKOOLAISILLE !!! Sakari Kukko Heikki Törmi Stiina Kallioinen Kersantin päivä –näytelmässä alokas (Heli Pyykkönen) lohduttaa epätoivoista kapiaista (Anni Koskela). 10 Ristijärvi tiedottaa RISTIJÄRVEN ELÄKELIITTO Kesän tapahtumista; Keväällä, toukokuussa, kävimme retkellä Sotkamossa Tervakartanossa. Isäntä Martti Niskanen esitteli meille perinnetilaansa . Saimme nähdä lampaita, kanoja, nautoja ja olipa hevonen , joka toi miehille mieleen entisajat saivat ottaa suitset käteen ja lähteä ohjastamaan hevosta peruna pellon karhitsemisessa, me toiset istuimme kärryssä ja ajelimme isännän ohjastamana kierroksen tilan ympäri. Kodassa nautimme hyvästä ruuasta ja kahvista sekä erittäin kauniista isännän ja emännän laulusta. Useammalla taisi olla luomujauhopussi kainalossa kun lähdimme pois. Heinäkuulla kävimme Taivalkoskella, Kalle Päätalo-viikolla. Tutustuimme Päätalo-näyttelyyn ja saimme kuulla oppaan opastuksella tarkan selostuksen Kalle Päätalosta. Jalavan kauppakeskuksessa nautimme lounaan ja kahvit, samalla tutustuimme vanhan ajan kauppakartanoon ja sen tuotteisiin, aina vanhan ajan pastilleista ryti-sauvakoihin Kävimme myös Kallioniemessä, Kalle Päätalon syntymäkodissa Siellä opas osasi asiansa kertoa meille hyvin mielenkiintoisesti. Retken päätteeksi katsottiin Pölkky- teatterissa näytelmä "Niskavuoren Heta". Elokuun alkupuolella kävimme Suomussalmen teatterissa katsomassa "Peti ja Puuro". Me järjestäjät, olemme iloisia siitä, että olette lähteneet mukaan ja jatkossa otamme vastaan ehdotuksia ja vinkkejä tulevaa kautta varten. Kiitos kaikille. Tulevasta syksystä; Syksyn toimintaa on aloiteltu osallistumalla liikenneturvallisuus tilaisuuteen Virtaalassa. Kerhot jatkuvat tiistaisin Kansalaisopiston, Liisa Tähkäpään vetämä laulupiiri on alkanut ja jatkuu perjantaisin samoin kuin allasvesijumppa Virtalassa kello 15.00 Tervetuloa mukaan. Eläkeliiton Kainuun piirin joululehti valmistuu ostettavaksi ja luettavaksi hyvissä ajoin ennen joulua. Kaikista tapahtumista ja toimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan Kotiseutu Plus- lehdessä torstaisin, sitä seuraamalla saatte tietoa. Tervetuloa eläkeliiton jäseneksi. Ilman jäsenyyttäkin voi tulla tutustumaan toimintaamme ja ottamaan asioista tietoa. Hyvää syksyä kaikille. Olemme yhteistyössä kirjaston, seurakunnan, Seniorpoliksen ja Aktiiviset Seniorit hankkeen kanssa. Käymme joulun edellä Kotokunnaalla tarjoamassa joulukahvit. Mahdollisesti yhteinen joulupuuro veteraani-järjestöjen kanssa. Ottakaa yhteyttä tarvittaessa; Eeva 040737 7783 Leena 040 843 7397 Eeva Kemppainen puheenjohtaja sai remontti/laajennustyöt tänä kesänä valmiiksi. Tuolipaikkoja on nyt 40. Laajennuksen myötä neliöitä tuli tuplaten lisää. Kahvilasta löytyy myös pikkunälkään; grillistä hampurilaisia, paniineita (täytetyt patongit) yms. Kesä oli remontin myötä työllistävä ja yllättävän isotöinen projekti. Kiitos asiakkaille, jotka suhtautuivat ymmärtäväisesti. Kiitos urakoitsijoille ja kaikille mukana olleille mm. peltien purkajille, traktori- ja jälkisiivousporukalle. Pirkko Leinonen yrittäjä LOUNAS joka päivä klo 11.00 alkaen. Suurempia ryhmiä pyydetään varaamaan ruoka etukäteen. HOTELLI SAUKKO Saukkovaarantie 11 88400 Ristijärvi Puh. 08-681 197 Talven aukioloajat Ma, Ti Ke To Pe La Tervetuloa ! Su *Veikkaus, paljon porukka pelejä *kahvila *kaasupullot *kalastusluvat 8-18 8-19 8-18 8-19 8-19 10-16 Ristijärvi tiedottaa 11 Ristijärven kylät mukaan Taatusti turvassa hankkeeseen – Yhdessä olemme enemmän! Tiistaina 4.10.2011 kokoontui joukko Ristijärven kylien edustajia, kunnan palvelulautakunnan jäseniä ja viranhaltijoita kuuntelemaan Taatusti turvassa - hankkeen edustajia. Hanke pyrkii tuomaan arjen turvallisuuden kartoittamiseen ja lisäämiseen helppoja työkaluja kylätoimikunnille. Perusajatuksena on kartoittaa arjen turvallisuuteen liittyviä asioita järjestelmällisesti exelpohjaisen kyselytaulukon avulla ja näin saada jokaiselta kylältä tietoa kylän omista vahvuuksista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Saadut tulokset liitetään osaksi koko kunnan turvallisuussuunnitelmaa ja tuloksia käytetään kuntamme strategian toteuttamisessa tulevina vuosina. Tavoitteena on luoda meille kaikille ristijärvisille turvalliset ja toimivat kylät. Kunnassa on pitkään hautunut ajatus ns. kylätalkkarien kouluttamisesta ja palkkaamisista. Nyt kylät pääsevät ottamaan kantaa myös tähän kylätalkkari-idean toteuttamistarpeeseen. Arjen turvaa ja hyvinvointia Tervetuloa Taatusti turvassa - huolehtiva kyläyhteisö -hankkeen kotisivuille! Oletko kiinnostunut arjen turvallisuuden edistämisestä ja hyvinvoinnin parantamisesta? Entä huolettaako sinua ikäihmisten pärjääminen? Tuovatko tiedotusvälineet turvattomuuden tunteen liian lähelle ihmistä? Jos nämä asiat tuntuvat henkilökohtaisilta, tervetuloa TURVALLISUUSTALKOISIIN. Hankkeemme on juuri sinua, kylääsi ja kanssaihmisiämme varten. Lisätietoa löytyy www.kylatoiminnantuki.fi -osoitteesta. Kylän turvallisuussuunnitelma Kylän turvallisuussuunnitelma on tehty tsekkauslistan muotoon. Se on kattava pohja kylän turvallisuussuunnitelman tekoon. Siihen on listattu tekijöitä, jotka vaikuttavat kylän arjen turvallisuuteen: 1. Tiet ja liikenne 2. Jäte- ja vesihuolto 3. Paloturvallisuus 4. Tietoliikenne ja kännykät 5. Kylän palvelut 6. Sosiaalinen turvallisuus 7. Liikunta- ja harrastepaikat 8. Erityistilanteisiin varautuminen 9. Ennaltaehkäisevä toiminta 10. Rikollisuus 11. Muut arjen ongelmat Tarkoituksena kylän turvallisuussuunnitelmassa on keskittyä niihin tekijöihin, jotka eivät ole vielä kunnossa. Kylä voi yhdessä pohtia, kuka on järjestämisvastuussa ja mitä kylä voi asialle tehdä (toimenpide asian korjaamiseksi, vastuuhenkilö, aikataulu sekä muut vaadittavat resussit). Turvallisuussuunnitelma on Excel -pohjainen ja sen täyttäminen onnistuu sähköisesti. Näin se on myös helposti päivitettävissä ja muokattavissa. Kylän turvallisuussuunnitelma on osa kylän toiminta- ja taloussuunnitelmaa, mutta sen voi täyttää tässä myös yksistäänkin, jos kylällä on jo käytössä toimiva kyläsuunnitelma. HUOMIO! Ristijärven kylätoimikuntien puheenjohtajat, sihteerit ja muut edustajat sekä kunnan palvelulautakunnan jäsenet ja turvallisuustyöryhmän jäsenet. Turvallisuushankkeen seuraava kokoontuminen on 8.11.2011 kello 18.00 Ristijärven kunnantalolla. Tulkaa mukaan tutustumaan Kylien turvallisuusmalliin, jonka avulla luodaan meille kaikille turvallista tulevaisuuden Ristijärveä ja edistetään kylien turvallisuutta. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita! Ristijärven kunta ja palvelulautakunta Varhaisen puuttumisen manifesti Varhaisen puuttumisen manifesti on kampanja, jolla pyritään nostamaan eri arjen turvaan ja hyvinvointiin liittyviä asioita keskusteluun. Tätä keskustelua voidaan käydä perheissä, kouluissa, kylissä, seuroissa, kunnissa. Manifesti pyrkii herättämään meitä huomaamaan lähipiirissämme olevia ongelmatilanteita mahdollisimman varhain ja toimimaan avoimesti ja yhteistyössä näiden ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Varhainen puuttuminen on läheisistämme välittämistä, turvallisen arjen ja hyvinvoinnin edistämistä. Varhaisen puuttumisen manifesti on yksi Taatusti turvassa - huolehtiva kyläyhteisö -hankkeen toimenpiteistä ja työkaluista. Kampanja toteutetaan valtakunnallisena kampanjana. Tarkoitus on saada hankkeelle yhteistyökumppaneita koko valtakunnasta. Jokaisen panos on tärkeä, koska on kyse yhteisten ja yhdessä hyväksyttyjen pelisääntöjen rakentamisesta. Jokainen sitoumus on askel turvallisempaan tulevaisuuteen. Haja-asutusalueen Ärmätti testasi nokkosvalokuituverkon puristeitaan SeniorPoliksessa rakentaminen Ristijärvellä alkaa kesällä 2012 Nokkosen viljelyä ja jatkojalostamista Puolangalla harjoittava Osuuskunta Ärmätti toteutti yhteistyössä SeniorPoliksen kanssa nokkospuristeiden vaikutuksia -kyselytutkimuksen. Tutkimukseen osallistui 18 vapaaehtoista koehenkilöä Ristijärveltä, Kontiomäeltä ja Kajaanista. He saivat käyttöönsä Ärmätin nokkospuristeita ja antoivat palautteen kahden kuukauden käytön jälkeen. Tuotetta testanneilta kysyttiin muun muassa havaitsivatko he muutosta vatsan toiminnassaan, hiusten ja kynsien kunnossa tai jaksamisessaan. Apua vatsan toimintaan Vatsa toimi tuotteen käytön aikana aikaisempaa paremmin osalla testihenkilöistä. Myös huuliherpesvaivan kerrottiin helpottuneen tuotteen käytön aikana. Osa koehenkilöistä kertoi olon olleen virkeämpi, puhtia päivän askareisiin oli tullut. Kukaan kyselyyn vastanneista ei raportoinut haittavaikutuksia tuotteiden käytöstä. 78 % tutkimukseen osallistuneista jatkoi tuotteen käyttöä koko testijakson ajan ja palautti seurantalomakkeen tuloksista. Osuuskunta Ärmättiä luotsaava Matti Veijola sanoo idean kysely- tutkimukseen lähteneen halusta saada lisätukea aikaisempien tutkimustulosten havainnoille nokkosen käytön myönteisistä vaikutuksista. Työnjako SeniorPoliksen ja Ärmätin kesken oli selkeä: Ärmätti toimitti testattavat tuotteet ja SeniorPolis vastasi tulosten kokoamisesta. Tuotteiden säännöllinen käyttö tärkeää Tutkimukseen koehenkilönä osallistunut ristijärveläinen Sinikka Kähkönen piti asiaa niin mielenkiintoisena, että hän päätti lähteä tutkimukseen mukaan. Kokemus osoittautuikin mukavaksi ja hyödylliseksi. Tärkeää Sinikasta on muistaa tuotteiden säännöllinen käyttö ja se, että aloittaa uuden tuotteen käytön pienillä annoksilla. Sinikka on kiinnostunut luontaistuotteiden käytöstä ennaltaehkäisevästi, jotta särkylääkkeiden käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Sinikasta on hyvä asia, että yritykset voivat testata tuotteitaan SeniorPoliksessa. "Olen kiinnostunut toimimaan tutkimuksissa jatkossa ja saamaan uusia tuotteita testikäyttöön", toteaa Sinikka Kähkönen. Osuuskunta Ärmätissä on haluttu erityisesti panostaa nokkosen terveellisten ainesosien säilyttämiseen nokkostuotteiden valmistuksessa. "2000-luvulta alkaen olemme keskittyneet pelkästään nokkosen viljelyyn ja jatkojalostamiseen", kertoo Veijola ja jatkaa samaan hengen vetoon, että nokkosen terveyttä edistävät vaikutukset on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Osuuskunta Ärmätin kehittämistyössä on tähdätty siihen, että nokkosen viljelyn, korjuun ja kuivattamisen ratkaisut ovat sellaiset, että ne takaavat ravinteikkaan ja puhtaan tuotteen kuluttajalle nautittavaksi. Nykyään Ärmätti toimittaa nokkostuotteitaan pääasiassa Suomen markkinoille ja tuottaa yli puolet koko Suomen nokkostuotannosta. Uutuustuotteina Ärmätti on kehittänyt koirille Tassun voiman ja hevosille Hevosvoiman. Ärmätin nokkosrouheita ja -puristeita on saatavilla Ristijärven Yhteispalvelupisteeltä tai niitä voi tilata netistä www.armatti.fi Lisätiedot: Anne Piirainen, SeniorPolis, puhelin 044 7159 346 Matti Veijola, Osuuskunta Ärmätti, puhelin 040 7180 547 Ristijärven kunnanhallitus päätti 29.8.2011 kokouksessaan, että Ristijärven haja-asutusalueen valokuituverkon rakentaa Kaisanet Oy. Rakentaminen aloitetaan PyhäntäHiisijärven sekä Koskenkylä- Mustavaaran alueilta. Kuituverkon rakentaminen aloitetaan kesällä 2012 heti roudan sulettua. Seuraavina kesinä 2013-2014 ovat vuorossa Kemilä, Iiniemi ja Jokikylä, vuonna 2015 Uva. Tilaajaliittymän hinta Kaisanet Oy:n verkossa on 1230 euroa. Liittymä pitää sisällään 150 metriä tilaajayhteyttä sekä päätelaitteen toimintavalmiiksi asennettuina. Mahdolliset sisäverkon lisäasennukset kuuluvat asiakkaalle. Liittymä sisältää langattoman (Wlan) verkon, joka on hyödyllinen useamman yhtäaikaisen käyttäjän ja päätelaitteen taloudessa. Liittymän voi maksaa kahdessa erässä ja osan siitä voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Internet -yhteyden hinnat ovat 10M/10M 35 e/ kk, 30M/10M 45 e/kk. Nopeuden 100M/10M saa hintaan 54 e/kk ja 100m/100M hintaan 72 e/kk. Mikäli tilaajaliittymän pituudeksi tulee enemmän kuin 150 m, lisämatkan rakentaminen operaattorin tekemänä maksaa 6,15 e/metri. Lisämetrien hinta on asiakkaan itsensä hoitaman 1,85 e/metri. Näiden pidempien tilaajaliittymien kustannusten pienentämisestä kerrotaan suunnitteluillassa tarkemmin. Valtakunnallinen Laajakaista kaikille 2015 -hanke on edennyt Kainuussa hyvin. Neljän kunnan ensimmäisten hankealueiden rakentaminen on sujunut kesän 2011 aikana suunnitelmien mukaan. Suunnitelman mukaiset runkoverkot ovat jo pääosiltaan valmiita, tilaajaliittymiä sekä kytkentöjä rakennetaan parhaillaan ja sitä mukaa tilaajia aletaan kytkeä verkon käyttäjiksi. Lisätietoa: Paula Karppinen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Puh. 044 710 0867 paula.a.karppinen@kainuu.fi Minna Mustonen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Puh. 044 710 0874, minna.mustonen@kainuu.fi http://maakunta.kainuu.fi/laajakaista http://www.kaisanet.fi/ laajakaista_2015 12 Ristijärvi tiedottaa Hyrinä-hanke Hyrinä-hankkeen toiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Kaksivuotisesta hankkeesta on päästy hyvään puoliväliin. Olemme mukana auttamassa yrityksen erilaisten kehitysideoiden eteenpäinviemisessä. Kuuntelemme mielellämme yritystoimintaan liittyviä kehitysideoita ja aloitteita. Käytettävissämme ovat mm. Kainuun Edun yhteistyöverkostot, ELY-keskuksen palvelut sekä YritysSuomen mahdollisuudet. Monissa käytännön kysymyksissä www.yrityssuomi.fi – internet- sivut tarjoavat hyviä neuvoja. Kuluvan talven aikana tapaamme yrittäjiä Cafe 5-stopissa kuukauden ensimmäisinä keskiviikkoina aamukahvien merkeissä kello 8.30. Tilaisuudet järjestetään yhdessä Hyrinä-hankkeen, Ristijärven yrittäjien ja kunnan kanssa. Aamukahveilla ovat yrittäjien kanssa keskustelemassa, joko Hyrinähankkeen projektikoordinaattori Esa Ojala tai kunnan puolesta kehitysvastaava Oiva Jansson tai kunnanjohtaja Raija Potila. Matkailuyritysten kannalta on tapahtunut paljon. Saukkovaaran matkailuliiketoimintaa on kesästä saakka pyörittänyt uusi yrittäjä Esa Kemppainen. Huvisaukossa on päivittäin tarjolla majoitusta ja lounasruokailu. Muina aikoina ravintola on avoin tilauksesta, kunnes toiminta vakiintuu. FIS-luokittelun saavat hiihtoladut ovat tärkeä tekijä Saukkovaaran kehittämisessä. Laskettelurinteiden käynnistäminen kuuluu yrittäjän tulevan talven suunnitelmiin. Matkailun kehittämiseksi on käynnistymässä Ristijärven matkailun MasterPlan- suunnittelu, jossa kunnan matkailuyrittäjien tavoitteet ja kunnan toimet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi. Tärkeitä kehityskohteita ovat 5-tien varsi ja Ristijärven pirtin alue, jonka kehittämiseksi tarvitaan kunnan ja yrittäjien yhteistoimia. Toivomme, että kerrotte meille matkailun kehittämiseen liittyvistä ideoista tai osallistutte tuleviin tilaisuuksiin. Kesän aikana kuntalaisilla ja matkailijoilla on ollut mahdollisuus tutustua Yhteispalvelupisteessä Ristijärven kivinäyttelyyn Näyttely oli suosittu, ja se keräsi noin 500 kävijää. Esillä oli Ristijärven kunnan alueella tavattavia kivilajeja, kuten Tiukuvaaran graniittia ja liuskekiviä. Kivien käytön kehittäminen ja kaupallisen hyödyntämisen kehittäminen oli yksi näyttelyn tavoitteista – kuinka muuttaa kivialan osaaminen ja luonnonvarat yritystoiminnaksi? Olemme haasteiden edessä, mutta kiviin liittyvää osaamista ja toimintamahdollisuuksia alueella on. Käsikivenhakkaajien toiminta on jatkunut pitkään. Hankkeessa aloitti syyskuussa 2011 uutena työntekijänä hankesihteeri ristijärveläinen Laila Oikarinen. Hänen tehtäviinsä kuuluu erilaiset kehittämistehtävät ja hankeraportointi. Olemme tavattavissa Ristijärvellä Yhteispalvelupisteessä varmimmin keskiviikkoisin. Kunnanjohtaja Raija Potila avasi kivinäyttelyn. Kuvassa keskellä kivinäyttelyn kokooja Kainuun Edun Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen -projektista projektipäällikkö Annika Vehviläinen ja Hyrinä hankkeen projektikoordinaattori Esa Ojala Esa Ojala Hyrinä – Hyrynsalmen ja Ristijärven pienyritysten kehittämis- ja pöyhintähanke Kainuun Etu, puh. 044-5514524 RisTeily Verkkotielle Ristijärven Terveyspalvelu RisTeily Oy perustettiin 2006, jolloin aluksi tarjottiin sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanottoa ja laboratoriopalveluja. Toimipaikkana oli Aholantie 14 hienot ja uudistetut tilat, mutta lääkärin vastaanoton loppumisen ja työn painottumisen kotikäynteihin takia muutettiin pienempään tilaan Kunnaksentielle, jota käytettiin lähinnä toimistona. Kuten nimikin viittaa, RisTeily kiertelee ympäri pitäjää ja naapurikunnissakin. Nimessä ”RisTeily” piilee muuten pieni sanaleikki: RIStijärvenTErveyspalvelu ”ILollaYhdessä”. Maakunta-kuntayhtymän palvelusetelit Vähitellen toiminta on muuttunut kokonaan kotihoito- ja hoivapalveluiksi sekä tukipalveluiksi, joiden kysyntä onkin kasvanut. Kotihoitoon ja omaishoitajien vapaan sijaisuuteen tarkoitetut palvelusetelit ovat yleistyneet ja yhä useampi asiakas voi käyttää niitä osana maksusta. Veteraanien palvelusetelit tukipalveluja varten ovat lähinnä siivoukseen, mutta ne käyvät myös esim. vaatehuoltoon, polttopuiden tekoon ja pihanhoitoon. Ellei ole oikeutettu saamaan palveluseteliä, voi tietysti ostaa palvelut ilmankin, jolloin voi hyödyntää kotitalousvähennystä tai anoa iän perusteella vapautusta arvonlisäverosta. Palvelusetelit myöntää Kainuun maakunta-kuntayhtymä ja niitä on haettava erikseen oman paikkakunnan kotihoitotoimistosta. Muutkin kodin työt, kuten pikku remontit ja kunnostustyöt tai vaikkapa uusien huonekalujen kasaamiset, kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. kossa iltapäiväkahvien varjolla turisemaan mukavia tai muistelemaan vanhoja (hyviä ?) aikoja. Asuntoja Kuka tarvitsee Lokakuun alussa RisTeily muuttaa jälleen, tällä kertaa Verkkotie 10 A –rappuun. Siinä on koko alakerta RisTeilyn käytössä. Kaksio on jo remontoitu ja kalustettu, ja se on nyt uusi toimitila. Kolme yksiötä kunnostetaan syksyn aikana, ja ne tarjotaan vuokralle vakituiseen asumiseen. Näihin asuntoihin ei tarvitse nousta portaita, ja kynnyksetkin on poistettu tai madallettu niin, että rollaattorillakin on helppo kulkea. Sijainti Verkkotiellä on vallan ihanteellinen: palvelut, kuten kaupat, apteekki, terveyskeskus, kirjasto, kirkko, Virtaala, elämyspuisto jne. ovat kaikki puolen kilometrin säteellä ja linja-autopysäkki aivan talon kohdalla. Väliaikaiseen asumiseen Kaksion huoneet on kalustettu siten, että niissä voi asua väliaikaisesti ja käyttää yhteistä keittiötä ja pesuhuonetta. TV, pyykkikone ja astianpesukone ovat asukkaiden vapaassa käytössä kuten muutkin keittiövälineet ja astiat. Väliaikaisen asumisen vuorokausihintaan sisältyy myös vuokran lisäksi sähkö, vesi, siivous, TV-lupa, sanomalehti, tavalliset pesuaineet, wc-paperit. Liinavaatteista peritään pieni korvaus vaihtokertaa kohden. Asunnossa on myös keveitä kuntovälineitä. Kaksion keittiönpöydän ääreen on tarkoitus kerätä koko A-rapun alakerran väki vähintään kerran vii- Väliaikaista asuntoa saattaa tarvita yllättäenkin ihan kuka tahansa. Vesijohto jämähtää jäähän eikä kotona asumisesta tule mitään, sairaalasta pääsisi kunnon puolesta jo kotiin, mutta siellä on hankalia portaita, pesuhuone kellarissa –ei voi mennä ennen kuin on tehty remontti tai kunto (vaikka leikkauksen jälkeen) sellainen että kotona pärjää, koti on kaukana keskustasta ja tarvitsisi apua useaan kertaan päivässä, kotona on puulämmitys ja ei kykene sitä hoitamaan vointinsa vuoksi… syitä on lukemattomia. Sitten on oma joukkonsa he, ketkä tulevat kaukaa katsomaan vaikkapa hoitokodissa olevia omaisiaan, ja haluavat viipyä pitempään tai muualla asuvat, jotka kaipaavat käymään kotiseuduilleen Kainuuseen edes loman ajaksi tai eläkepäivien iloksi, tai haluavat retkeillä luonnossa marjastaen, kalastellen jne. Myös heille on nyt tarjolla viihtyisää asumista keskellä kylää mutta kuitenkin maaseudulla kaikilla mukavuuksilla. Jos Verkkotien A-rapun alakerran asukas tarvitsee hoito- tai tukipalveluita on hänellä mahdollisuus valita palveluntarjoaja itse samoin kuin missä tahansa asuessaan, mutta RisTeily Oy tarjoaa heille alennusta omista virallisista hinnoistaan ”kotikenttä-etuna” Muita suunnitelmia Omaishoitajan sijaisuus voidaan hoitaa asiakkaan kotona, kuten tähänkin asti, mutta nyt on mahdollista tuoda hoidettava Verkkotielle, jossa hoitoaika on klo 8-16, tai erikseen sovittuna aiemmin/myöhemmin ja ateriat kuuluvat hin- taan, tämä mahdollista silloin, kun samalle päivälle osallistuu vähintään kaksi omaishoidettavaa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös aikuisten päivähoito ja päivätoiminta, toivottavasti toteutuu ja kiinnostaa kainuulaisia. Kaikki ovat tervetulleita! Vuokralle tarjotaan Edullisia yksiöitä keskellä kirkonkyläävakituiseen asumiseen sekä kalustettuja huoneita yhteiskeittiöllätilapäiseen asumiseen, kuten sairaalan ja kodin välietapiksi, omaisiaan ja/tai kotiseutujaan kaukaa katsomaan tuleville, luontomatkaajille ja kaikille väliaikaista asuntoa tarvitseville. PALVELUT Kotihoitopalvelut, omaishoitajan sijaisuudet, tukipalvelut (kuten siivous, asiointi,ulkoilutus, saattajapalvelut) ja kodin kunnostustyöt -Voitte myös käyttää palveluseteleitä tai hyödyntää kotitalousvähennystä Ristijärven Terveyspalvelu RisTeily Oy Verkkotie 10 A 4, 88400 Ristijärvi Puh. 040 8476475 tai 040 1857285 hoivapalvelut Puh. 040 5716621 tukipalvelut ja kodin kunnostustyöt Ristijärvi tiedottaa 13 Yritys-Suomi Kainuu: Elinkeinopalvelut neuvontaa, ohjausta ja koulutusta yrittäjyydestä kiinnostuneille ja aloittaville yrittäjille koko Kainuun alueella RISTIJÄRVEN KUNTA Elinkeinotoimesta vastaa: kunnanjohtaja Raija Potila Maatilat ja maaseutuyritykset: Merja Kemppainen KAINUUN ETU Kainuun Etu Oy, Lönnrotinkatu 1 FIN-87100 KAJAANI, Finland (pääkonttori) Hyrinä-Hyrynsalmen ja Ristijärven pienyritysten kehittämis- ja pöyhintähanke Hankekoordinaattori Esa Ojala, puh. 044 551 4624, esa.ojala[at]kainuunetu.fi Hankesihteeri Laila Oikarinen, puh. 044 551 4630, laila.oikarinen[at]kainuunetu.fi Toimistoajat: Hyrynsalmen kunta: maanantaisin Ristijärven kunta: keskiviikkoisin YRITYS-SUOMI Länsi Kainuu Kajaani, Linnankatu 6, 2. krs. entinen Linnan lukio Nimi, Sukunimi Titteli Puhelinnumero Asko Suutari Yritysneuvoja 050 395 5092 Tuula Metsävainio Yritysneuvoja 044 551 4560 Hannele Tuovila Yritysneuvoja 050 396 2207 Sähköposti sukunimi[at]ely-keskus.fi etunimi.sukunimi[at]kainuunetu.fi etunimi.sukunimi[at]te-toimisto.fi Itä-Kainuu Sotkamo: Markkinatie 1, 2. krs. kunnantalo Kuhmo: Puusepänkatu 3, Woodpolis:n tilat Yritysneuvoja Markku Oja, puh. 044 261 5890, etunimi.sukunimi[at]ely-keskus.fi Ylä-Kainuu Suomussalmi: Kauppakatu 20, 2 krs. kunnantalo Muissa Ylä-Kainuun kunnissa palvelut tuotetaan tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien elinkeinovastaavien kanssa. Yritysneuvoja Mirja Fagerroos, puh. 040 488 1514, etunimi.sukunimi[at]ely-keskus.fi FINNVERA Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, 87100 Kajaani Etunimi, Sukunimi Titteli Stig Holmberg Rahoituspäällikkö Irmeli Kovalainen Rahoitusassistentti Aatos Matikainen Rahoituspäällikkö Ulla Niskasaari Apulaisaluejohtaja Eira Paavoseppä Rahoitusneuvoja Pauli Piilma Aluejohtaja Puhelinnumero +358 20 460 3852 +358 20 460 3850 +358 20 460 3862 +358 20 460 3854 +358 20 460 3851 +358 20 460 3855 ELY-KESKUS Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Avoinna ma - pe klo 8 - 16.15 Käyntiosoite: Kalliokatu 4, 87100 Kajaani Postiosoite: PL 115, 87101 Kajaani Puhelinvaihde: 020 636 0100 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi[at]ely-keskus.fi Kirjaamon sähköposti: kirjaamo.kainuu[at]ely-keskus.fi Kirjaamo, fax: 08 614 1670 ITÄ-, LÄNSI- JA YLÄ-KAINUUN TE-TOIMISTO Käyntiosoite: Lönnrotinkatu 2, 2 kerros , Kajaani Postiosoite: PL 70, 87101 Kajaani Puhelinvaihde: 010 19 4020 Fax: 010 60 44009 ELÄVÄ KAINUU LEADER ry Kalliokatu 4, 87100 Kajaani Toiminnanjohtaja: Hankeneuvoja: KV-koordinaattori: Pirjo Heikkinen Erkki Repo Monika Kokkonen +358 (0)50 554 1992 +358 (0)44 250 8605 +358 (0)45 234 9264 PROAGRIA KAINUU Osmonkatu 9, 87100 Kajaani. Puh. 044 320 1580, fax 08 – 622 411 Apuva – Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille –hanke Projektipäällikkö: Marjatta Pikkarainen. Puh. 044 320 1585, marjatta.pikkarainen(at)proagria Masva-hanke - Maaseutuyritysten asiakasvastaavat Kainuussa 2011-2013 Projektipäällikkö Marjatta Pikkarainen. Puh. 044 320 1585, marjatta.pikkarainen(at)proagria Kainuulainen Lähiruoka -hanke Projektipäällikkö: Sanna Kankaanranta. Puh. 040 585 5296, sanna.kankaanranta(at)proagria.fi Kylämaisemahanke Projektipäällikkö Minna Komulainen. Puh. 044 550 0862, minna.komulainen(at)proagria Yritys-Suomi Kainuu toiminta on osa valtakunnallista Yritys-Suomi –toimintamallia. Toimintamallin tavoitteena on taata se, että yritykset ja yrityksen perustajat saavat palveluita tasapuolisesti ja yhtäläisin perustein koko maassa mahdollisimman vaivattomasti ja saman toimintamallin pohjalta. tännön perustamistoimet hoituvat yhden oven periaatteella. He myös tarvittaessa ohjaavat asiakkaan eteenpäin tarvittavien palveluiden luokse. Asko ja Hannelen palveluita voidaan tarpeen mukaan tuoda myös paikan päälle Ristijärvelle. Yritys-Suomi palvelut tarjotaan valtakunnallisesti kolmen eri kanavan kautta. Ensivaiheen apu on tarjolla yrityssuomi.fi –verkkopalvelun kautta. Verkkopalveluun on koottu kaikki olennainen tieto niin yrityksen perustamista suunnittelevalle kuin jo toimivalle yrittäjälle. Toisena vaiheena on valtakunnallinen Yritys-Suomi -puhelinpalvelu. Puhelinpalvelusta saa tietoa, ohjausta ja neuvontaa mm. yritystoiminnan aloittamiseen ja sähköiseen asiointiin. Palvelut ovat tarjolla suomeksi numerosta 010 19 4680. Kolmantena ja kattavimpana palveluna on tarjolla paikallisesti tarjottava palvelu. Tämä tapahtuu käytännössä Yritys-Suomi Kainuun omien yritysneuvojien toimesta Kainuun alueella. Yritys-Suomi Kainuu tarjoaa myös koulutuksia esimerkiksi yrittäjyyttä suunnitteleville. Oman yrityksen perustamisen teemaillat ovat olleet hyvin suosittuja ja niihin on osallistunut Kainuussa tämän vuoden aikana runsaat 120 henkilöä. Kyseinen koulutus on suunnattu yrityksen perustamista suunnitteleville tai äskettäin yrittäjiksi ryhtyneille. Koulutuksessa perehdytään yritystoiminnan edellytyksiin ja omien yrittäjävalmiuksien kehittämiseen sekä käydään läpi yrityksen perustamistoimet. Koulutus on kestoltaan yhteensä 16 tuntia ja se on maksuton. Yritys-Suomi Kainuulla on kiinteät toimipaikat Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella. Näiden lisäksi yritysneuvojat liikkuvat tilanteen ja tarpeen mukaan muissa Kainuun kunnissa. Ristijärven osalta asiakkaita palvelevat Kajaanin toimipisteessä (Linnankatu 6, entisen Linnan lukion rakennus) yritysneuvojat Asko Suutari Kainuun ELY-keskukselta ja Hannele Tuovila Länsi-Kainuun TE-toimistosta. Heidän kauttaan löytyy opastusta ja neuvoja niin yritysidean kehittämiseen toimivaksi liikeideaksi kuin myös liiketoimintasuunnitelman tekemiseen. Samoin myös starttirahalausunnot ja –päätökset sekä yrityksen käy- Koulutukset Oman yrityksen perustamisen teemaillat järjestetään seuraavan kerran 21.11.2001 alkaen. Muut ajankohdat ovat 23.11., 28.11. ja 30.11.2001. Koulutus järjestetään iltaisin klo 17-21 ja paikkana on Linnankatu 6, Kajaani, 3. kerroksen auditorio. Ilmoittautuminen ja lisätietoja koulutuksesta: yritysneuvoja Asko Suutari (sähköposti: asko.suutari@ely-keskus.fi tai puh. 050 395 5092) Yritysneuvoja Hannele Tuovila, puh. 050 396 2207 Yritys-Suomi Kainuu toiminnassa ovat mukana: Kainuun ELY-keskus, Kainuun Etu Oy, Kainuun TEtoimistot, Finnvera Oyj:n Kajaanin aluekonttori sekä Kainuun kunnat (pl. Vaala). Yritys-Suomi Kainuun palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Kainuun Luomuyrittäjä -hanke Projektipäällikkö Jussi Pulkkinen. Puh. 040 568 1455, jussi.pulkkinen(at)proagria.fi www.proagria.fi/kainuu MaRa-Maaseuturakentaminen -hanke Projektipäällikkö Esa Heikkinen. Puh. 040 725 0478, esa.heikkinen(at)proagria.fi www.proagria.fi/kainuu KAINUUN YRITTÄJÄT Kauppakatu 26 A, 87100 Kajaani. Puh. 010 387 7870 Toimitusjohtaja Pekka Ojalehto, puh. 044 3131310 Ristijärven Yrittäjät Terhi Hannukainen, puh. 050 430 2116 KEKSINTÖSÄÄTIÖ Innovaatioasiamies Pauli Tervonen Puhelin 044 774 6003 Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, 87100 KAJAANI pauli.tervonen@ely-keskus.fi TEKES Kainuun ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta PL 115 (Kalliokatu 4), 87101 Kajaani. Puh. 020 636 0100 FINPRO Pohjois-savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu PL 1188, 70211 Kuopio, Microkatu 1 Seppo Tossavainen aluepäällikkö Puh. +358 40 343 3377 Asko Suutari ja Hannele Tuovila palvelevat yrittäjäksi aikovia ja aloittaneita yrittäjiä 14 Ristijärvi tiedottaa ”Luo mennehien muistojen” Istun ”Pyryn talkoolaisen” Kaisan ja uusina Pirjon sekä Leilan kahvitulilla, missä perinteiset kahvipannut kiehahtelevat ja makkarat vieressä käristyvät. Odotin jälleen, jo päiviä, Kaisan kohtaamista Saukkovaaran syksyisessä ruskassa, mikä ei toteutunut vuosi sitten esteemme johdosta. Ympärilläni iloisia vaeltajia – tuttuja sekä tuntemattomia joidenkin kyykkiessä lähimetsissäkin rouskuja etsien. Meille kertyi pieni pussi kantarelleja ”puoliseksi”, vaikka makkara ja räiskäle maistuivat. Vaikka olen Viitasaaren Taimoniemen kylän Kemppaisia on kotiseudukseni sydämessäni muodostunut Ristijärvi, missä Saukkovaaralta olen jo vuosia katsonut myös kotijärvelleni – luonnon kauniille Iijärvelle. Ruusankin ”kohtaloksi” tuli sitten ”Kemppainen” vaikka oli jo nuorena päättänyt, että, jos menee naimisiin, ei ikinä Kemppaisen kanssa. Siinä syödessäni ja seurustellessani alkoivat viimeiset usvan rippeet haihtua ja kotijärveni maisemat hohtaa kauneuttaan. Tulipa hieno päivä Pirkon ja Teuvon ylösrakentamalle Saukonselän vaellukselle. Lähtekäämme sille nyt Lakivaaran ”parkista”. Siinä Kunnansairaala-ajan, Saimi emännän, nyttemmin puretun ja poltetun kesäasunnon kohdalla, Lakisuon rinteellä, muistelimme vuosia vietettyjä alkukesän Saimin päivän kahvi- ja virvokehetkiä. Siellä kuulimme vaaran ”uutiset” – teeret, oravat, metsot ja usein karhukin oli jälkensä jättänyt. Nyt tuli siinä vastaamme reipas metsästäjä. - Kuka ja mistä olet? Pian Ruusalle selkiytyivät miehen tutut sukutaustat. Oli tullut nostalgisiin maisemiin, missä Lakisuolla olivat aikoinaan metsästäjien asentamat teerien ruokinta-automaatit, mitkä me veimme Pihlajavaaralla 50-luvun alussa lapio- ja hevospeleillä kaivettujen kanavien takana olevalle suolle. Iso teeriparvikin siinä heti meidät ylitti tuoden mieliimme alkutalvien metsästysmatkojemme nuotiohetket, mitkä yhä tuovat lämpöä sydämiimme. Teerimetsällä Hiisijärven takaisessa tiettömässä Pitkänperän erämaassa, missä keloutuneet ikihongat olivat silloin ”talvella”. Tervaksiseen juureen tulet ja vain hetki, kun ontto sisus vetäisi tulen öljynpuhdistamonpiipun tavoin ylös taivaalle, minne liekit jäivät loimuamaan meidän illan hämärtyessä kiirehtiessämme kohti kylää. Kilpailimme kumpi meistä viimeksi näkee tulen lieskat taivaalla. Nurmen talon kohdalla polulle jälleen siirtyessämme oli edessämme jokin ”pönttö” –mehuautomaatti. Pöntön pohjalla oli vain muutama sentti nestettä. Kun käsityksemme mukaan olimme keulimmaisia ja mukanamme omatkin mehut, emme koskeneet ”automaattiin”. Alkoipa polku ihan hävitä silmistä, mutta sinistä vilkkui aina edessämme. Vaaran ikikuusikossa, sieniretkiemme ikuisessa hämäryydessä se selkeänä meidät johdatti kohti vaaran lakea. Ja mitä? Oliko trombi käynyt Ristijärvenkin puolella? Ihmettelimme katkenneita ikikuusia ja pystyyn kääntyneitä kantoja. Ei voinut olla ihastelematta luonnon voimia. Tuulentuvalla odotimme jo juttukavereita, lämmitettyä tupaa ja aikaisempien vuosien tapaan ”tarjoiluakin”. Taas vain, automaatti, mistä maistoimme nyt hyvää mehua. Alkoi jo usko Pyryn talkoolaisten kohtaamiseen, nuotiokahviin ja paistinmakkaroihin horjua. Onko Lakivaaralle asennettu myös automaatti, mistä eurolla ostamme suuhunpantavat ja missä nuotiokaan ei suo lämpöä sydämiimme. Onneksemme toisin kävi. Vastaamme juoksivat Seija –miniämme ja tyttärensä Saana sekä kohtaamisen ilosta haukkuva Aapo, mikä oli myös saanut ihan oman kunniakirjan – 20 km Raijalta ja Raililta. Siinä Lakivaaran laavulla nyt istuessani niin kuin usein ennenkin ajatuksissani, ihan silmisssäni alkavat lännestä kohota uhkaavat mustat ukkospilvet – saderintama lähenee – maailma mustenee – salamoi … ”Luo mennehien muistojen mun usein aatos johtaa. Niin moni armas tähtönen mua vastaan sieltä hohtaa…” Vänrikki Stool. Työnnän Topin – kunnanhallituksen puheenjohtajan Toivo Pulkkisen volkkaria laavun viereisessä notkelmassa. Työnnän, Topi peruuttaa, vauhtia.., puita pyörien alla, täysillä.., luulimme että tähän jäämme ja kohta kastumme. Ei! täysin nakuina kaksi miestä auton kimpussa. Työnnän, Topi kaasuttaa niin että vetopyörät liejua heittävät. Vihdoin auto ”ponnistaa” eläköön! ---------------------------------------------LINTURETKELLÄ –luento maanantaina 7.11. klo 18.00 – 19.30 Keskuskoulun ruokalassa Pertti Luostarinen ja Raimo Kantola näyttävät kuvia linnuista ja kertovat luontokokemuksistaan. Vapaa pääsy! Tervetuloa! ----------------------------------------THAI-RUOKA (15t) tiistaisin 1. – 29.11. klo 18 – 20.30 Keskuskoulun kotitalouslk., Bunlert Chinsan. Raaka-ainemaksu. Vielä ehdit mukaan, kysy vapaita paikkoja p. 08 615 54638 PUNONTA & KAHVIPUSSIKASSI Hiisijärvi (20t) la-su 12. – 13.11. ja 3. – 4.12. klo 10 – 15 Hiisipirtti, Anu Leinonen. Punotaan pajusta ja risusta tuotteita erilaisilla tekniikoilla. Kahvipusseista laukkuja, koreja ym. Ilm. heti OLKI- JA KAISLATYÖT (12t) la-su 26. – 27.11. klo 10 – 15 Aholantie 30, kerhohuone, Anneli Karhapää. Perinteiset olkityöt: himmelit, pukit, kranssit, kaislaenkeleitä ym. Ilm. viim. 17.11. SIRKUSKOULU syksy (12t) la-su 19. – 20.11. klo 10 – 15 Keskuskoulun sali, Matti Harju. Tasapainoilua, jongleerausta, taikatemppuja ym. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Ilm. viim. 10.11. Tulossa kevätlukukaudella LEIPIÄ LEIPOMAAN –kurssi! ---------------------------------------ILTAMAT pe 9.12. KLO 18 Paltalinnassa Paltamossa Mukavaa ohjelmaa ja tanssia. Vapaa pääsy. Tervetuloa! ---------------------------------------Muistathan, että voit osallistua myös Paltamon kursseille. Osta kausikortti - se kannattaa! Kurssikortti 27e, Kausikortti 49 e ( Eläkeläiset, työttömät 31e) Olisi ollut filmauksen paikka – tämän päivän tositarinoihin. Niinpä hetken päästä kaksi märkähiuksista kuivaa miestä istuu Lakivaaran pirtissä, missä edellisen kerran olin ollut, helmikuussa 1956 kysymässä onko talo Lakivaara?, mistä osaisin kahlata tornille, nykyiselle Tuulentuvalle. Olimme tulleet keskustelemaan hiihtokeskuksen – hissirinteiden mahdollisesta sijaintipaikasta, yhden vaihtoehdon ollessa, Lakivaaran seutu. Korkeuserot huomioiden, paras paikka oli, Kivikylältä Heikkisenjärvelle. Kylän ja maanteiden läheisyys ja olemassa olevat maanomistukset ”veivät” hankkeen nykyiselle paikalle. Paluumatkaamme auttoi isäntä ja jopa maistui kahvi toimistolla. Ohitsemme alkoi jo mennä parempijalkaisia ja vastaamme tulla iloisia, syöneen näköisiä retkeilijöitä – siellä kahvit, makkarat, nuotion lämpö odottaa.- Kuljetusta varten hevonen rekineen lainattiin Alilan Ilmari isännältä – vauhdikkaalta valtuutetulta ja Pihlajavaaran sonniosuuskunnan viimeiseltä puoltajalta. Ruokintaautomaatteja kävimme täydentämässä vetäen jyvät lasten pulkassa. Lyhteitäkin yritimme viedä puihin linnuille houkuttimiksi. Homma kävi välillä ihan työstä. Jukola uusiin käsiin? Jukolan taideyhteisö on muuttanut. Hiisijärven hirsitalot odottavat nyt uutta omistajaa, uutta toimijaa ja asukasta. Kahdeksan vuotta luovuutta, innostusta, rakkautta työhön. Kansainvälisyyttä, kurssitoimintaa, matkailua, kyläkulttuurin kehittämistä, näytelmiä. Ennen kaikkea rajojen ylitystä. Jukolassa ”erilainen” oli normaalia. Kehitysvammaiset ystävät, mielenterveyskuntoutujat, ulkomaalaiset harjoittelijat ja vieraat – muistuttamassa siitä, miten keskenkasvuisia itse olemme, miten ”vieraalla maalla” olemme itse kukin. Kiitollisuus on jäänyt päällimmäisenä mieleen. Kiitollisuus myös suuresta tuesta, jota saimme kaikilta tahoilta! Jos erilaisuus oli valttimme, oliko se myös vaikeutemme? Joka tapauksessa monipuolisuus ja luovuus eivät riittäneet elättämään suurta Eteenpäin kohti usvasta pilkottavaa aurinkoa ja jäniksen reipasta ajoa, hiljaa - jänis tuli ja tietä pitkin, kohti auringon ensisäteitä. Tuli koirakin – tuli hukka. Uusimäentiellä tuli vastaamme Uudenmäen Anneli, talvien hiihdon ystävämme ja niinpä – millainen on tuleva talvi? – miten jaksamme – voimia ja terveyttä toivotimme. Peukut pystyssä erosimme. P. (08) 615 54638, kansalaisopisto@paltamo.fi www.opistopalvelut.fi/paltamo/ Olemme Facebookissa! perhettä suurissa tiloissa. Merja ja Kimmo Koskelan perhe on nyt asettunut hämäläisiin maisemiin Tampereelle. Työ jatkuu, osittain samoissa merkeissä, osittain aivan uusien asioiden äärellä. Kainuu on ihana maakunta, Ristijärvi suurenmoinen kunta ja Hiisijärvi sen helmi. Kertokaa hyvät ystävät, että siellä on kaksi mahtavaa, kodikasta hirsitaloa rohkeille ihmisille! Metsästys-, kalastus- ja marjastusmatkailu, hyvinvointija kulttuurimatkailu Hiisijärven hiekkojen ja kylätalo Hiisipirtin yhteydessä, paikka hoitoyhteisölle, käsityöläisille... Mikä vain on mahdollista! Lisätiedot kiinnostuneille: www. nettiasunto.com > id-numerot 38128 ja 38130. Kimmo Koskela Puh. 040 574 8515 Ristijärven kunnanvirasto pidetään suljettuna viikolla 52 JK. Toivon ikääntyessä, jalkojen ei enää kestäessä hiihtoa, alkoi hän tehdä pyörällä jopa Kajaanin matkoja. Tässä kuvassa yhdellä paluumatkallaan Kajaanista luonamme visk... virkistäytymässä. Nyt pojat – Topi oikealla vain ”puolinakuina tuprutti talkkia housun liitingistä – ”Nyt pyörivät kuin pingispallot” ja hyppäsi pyörän selkään kohti Mannilaa. On ihan Topin huumoria ikävä. Yhteispalvelupiste on suljettu 23. ja 30.12. Ristijärvi tiedottaa 15 VIRTAALAN VIIKKO-OHJELMA 13.9.2011 – 19.12.2011 Katso muutokset ja tapahtumat kalenterista tai soita p.044-2571857 Kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Avoinna SULJETTU 9.00 - 16.30 12.00 - 17.00 09.00 - 16.00 12.00 - 17.00 10.00 - 14.00 Suljettu 7.00 - 8.00 Saliin ja kuntosalille pääset kulkulätkällä Saliin ja kuntosalille pääset kulkulätkällä 8.00 - 9.00 Allas on vapaa omatoimiseen vesiliikuntaan 09.00 - 11.00 9.00 - 10.00 10.00 - 11.00 11.00 - 12.00 Vesijumppa veteraanit 12.00 - 13.00 Vesijumppa syöpä/sydänyhdistys 13.00 - 14.00 Vesijumppa kansalaisopisto Omatoimiuimarit 09.00 - 11.00 kuntosali varattu miesten saunaosasto ja allas varattu Joka toinen viikko allas varattu 12-13 Muina aikoina allas on vapaa omatoimiseen vesiliikuntaan Omatoimiuimarit 12.00 - 16.00 Liikuntakerho yläaste ikäiset 14.30 - 15.30 14.00 - 15.00 15.00 - 16.00 Liikuntakerho ala-aste ikäiset, 4h Senioreiden musiikkiliikunta kansalaisopisto 16.00 - 17.00 Allas on vapaa omatoimiseen vesiliikuntaan 14.00 - 16.30 16.15 - 17.00 Vesijumppa kansalaisopisto 17.00 - 18.00 16.30 - 17.15 Vesijumppa 17.15 - 18.00 Vesijumppa kansalaisopisto 17.30 - 18.30 Kahvakuulajumppa 17.30 - 18.30 Zumba kansalaisopisto 18.45 - 19.30 Tehovesijumppa 18.00 - 19.00 Naisten lentopallo, Pyry, kaikille Pyryn jäseneksi liittyville avoin 19.00 - 20.00 20.00 - 21.00 Allas on vapaa omatoimiseen vesiliikuntaan 12.00 - 15.00 Allas on vapaa omatoimiseen vesiliikuntaan 10.00 - 14.00 Video vesijumppa 14.00 - 15.00 Vesijumppa eläkeläiset, videojumppa Allas on vapaa omatoimiseen vesiliikuntaan 16.00 - 17.00 HUOM! to 15.12.2011 ei ole enää kansalaisopiston ryhmiä, KAIKILLE AVOIN OHJATTU VESIJUMPPA ON 16.30 – 17.15 www.virtaala.fi VIRTAALANAIKATAULUTJOULULOMALLA Kainuun Vuoden yrittäjäpalkinnot jaettiin perinteiseen tapaan Kainuun Yrittäjien maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Kuhmossa 29.10.2011 ti20.12.avoinna 12.00–17.00, videovesijumppa17.00–18.00 ke21.12.avoinna 12.00–17.00 to22.12.avoinna 9.00–15.00, videovesijumppa15.00–16.00 23.–26.12.2011suljettu ti27.12.avoinna 12.00–17.00, videovesijumppa17.00–18.00 ke28.12.avoinna 12.00–17.00 to29.12.avoinna 9.00–15.00, videovesijumppa15.00–16.00 pe30.12.avoinna 12.00–17.00, vesijumppaeläkeläiset15.00–16.00 31.12.2011–2.1.2012suljettu Kuntosalillejasaliinpääsetkuntoilemaanmilloinvain Virtaalankulkulätkällä,joitasaatpanttiavastaan Virtaalankassalta. Lisätietojasaatp.044Ͳ2571857taiwww.virtaala.fi Tammikuunaukioloajoistajaryhmistätiedotammemyöhemmin Lukuvuoden 2011 - 2012 työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 11.08.2011 - 22.12.2011 Kevätlukukausi 04.01.2012 - 02.06.2012 - syysloma 24.10.2011 - 28.10.2011 Joululoma 23.12.2011 - 03.01.2012 - talviloma 05.03.2012 - 09.03.2012 - pääsiäisloma 06.04.2012 - 09.04.2012 Maanantai 30.4.2012 on vapaapäivä. Ristijärven keskuskoulu 89 työpäivää 98 työpäivää vko 43 vko 10 Ristijärven vuoden 2011 yrittäjäksi valittiin nuohooja Paavo Oikarinen. Oikaisen pyörittäjä Nuohousliike Oikarinen on toiminut vuodesta 1992 lukien. Oikarinen työskentelee tällä hetkellä yksin omassa yrityksessään. Nuohousalue käsittää Ristijärven lisäksi myös Paltamon kunnan alueen. Perusteluina hänen valinnalleen on pitkä ura nuohoojana ja yrittäjäyhdistyksen jäsenenä. Oikarinen on myös aktiivinen kunnallispolitiikassa ja ajaa yrittäjien asioita. Onnea Paavolle ! Saukkovaaran kaavoitettu asuntoalue sijaitsee maastollisesti huippupaikalla, 185-265 m korkeudella merenpinnasta. • vakituisen asumisen tontit 1,95 €/m2 • loma-asuntotontit 3,00 €/m2 Tiedustelut tonteista ja vuokra-asunnoista: Kehittämisvastaava Oiva Jansson, p. 044-7159 311 tai oiva.jansson@ ristijarvi.fi tai Rakennusmestari Harri Helenius, p. 044-7159 349 tai harri.helenius@ristijarvi.fi 16 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven Martat ry, puheenjohtaja Sinikka Korhosen puhe Kainuun Marttatapaamisessa, Ristijärven Virtaalassa 8.10.2011. Lämpimästi tervetuloa Ristijärven Marttojen toimintaan Syksy 2011 Ti 15.11. klo 17 Tiistaitreffit keskuskoulun kotitalousluokassa Kainuun Marttojen neuvojien opastuksella.Illan aiheena JOULU. Ilmoittautumiset Sinikalle 7.11.mennessä p. 040 850 3123 pe 18.11. klo 17. Hirvenliharuokaa – kurssi keskuskoulun kotitalousluokassa.Opettajana Kainuun Marttojen kotitalousneuvoja Tuula Kärnä. Ilmoittautumiset Leinosen Riitalle 11.11. mennessä p. 050 5347873. Kurssin hinta on 10 euroa/ jäsen ja 12 euroa/ muut. Ma 21.11. klo 17 Valokranssikurssi Ristijärven Marttalassa yhteistyössä Kainuun Pirtin kanssa. Ilmoittautumiset Lahdelman Seijalle 14.11. mennessä p. 044 3620023. Kurssin hinta on 10 euroa/ jäsen ja 12 euroa/ muut + tarvikemaksu 15 euroa. Su 27.11. klo 14 Ylä-Kainuun marttojen yhteinen joulujuhla Puolangan seurakuntakodilla. Yhteiskyyditys Ristijärveltä klo 13. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä Katrille p. 050 411 4750 6.12.Itsenäisyyspäivän kahvitilaisuus jumalanpalveluksen jälkeen sotiemme veteraaneille srk-talolla Lisätietoja toiminnasta ja jäseneksi liittymisestä puheenjohtaja Sinikka Korhonen p. 040 850 3123 ja sihteeri Katri Tolonen p. 050 4114750 Tapahtumassa oli mukana lähes 150 marttaa eri puolilta Kainuuta. Arvoisa kunniapuheenjohtaja Paula Karjalainen, toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Hyvät Martat. Hyvät vieraat. Oli helmikuun pakkasilta. Lunta tulla tuprutti ja kinokset ympärillä kasvoivat yhä korkeammiksi. Martta sulloi lehtileikkeen laukkuunsa ja lähti matkaan kohti pienen kylän pientä pirttiä. Laukkuun survotussa lehtileikkeessä oli kutsu Marttojen perustavaan kokoukseen. ” Nyt on pidettävä kiirettä, sillä kaikki varmaan jo odottavat minua”, Martta tuumi ja lisäsi vauhtia. ”Tai onkohan siellä ketään muita”, mietti Martta hiljaa astellessaan eteenpäin lyhtyjen valaisemalla tiellä. Marttaa jännitti niin, että hän kompastui oviaukossa ja tavarat lentelivät laukusta pitkin lattiaa. Martta keräili tavaransa kiireen vilkkaa takaisin laukkuunsa ja meni sisälle. ”Hei, täällähän on muitakin”, ajatteli Martta ja istahti pirtin nurkkaan. Kahvikupponen lämmitti mukavasti. Jännitti edelleen. Minäkin haluaisin olla Martta. Ilta eteni mukavassa seurassa. Martastakin tuli Martta. Pääsi mukaan joukkoon, johon oli aina halunnut kuulua. Helmikuu vaihtui maaliskuuksi ja kevät alkoi näyttää merkkejään. Johtokuntamartat kokoontuivat ensimmäiseen suunnittelukokoukseen. Emo-Martta huomasi, kuinka johtokuntamartat pursusivat ideoita ja toiveita. Toiveita uuden oppimisesta ja iloisesta yhteisöllisyydestä. Missä tämä valtava into oli ennen ollut? Olivatko kaikki toiveet kätkeytyneet sydämiin ja vain odottaneet Marttojen tulemista pieneen kyläämme? – Niin se varmaankin oli ollut. Suunnittelukokouksen jälkeen Emo-Martta kaivoi laukun pohjalta pienen paperinpalan, jossa luki seitsemän sanaa. Ne sanat olivat: kouluttautuminen ja kehittyminen marttana sekä pehmeät arvot. Nämä sanat tulisivat ohjaamaan meidän Marttojen toimintaa eteenpäin, ajatteli Emo-Martta. Ja niin ohjasivat: Emo-martta johti kokouksia, Sihteeri-Martta kirjoitti kirjeitä, tiedotusmartta jakoi tietoa jäsenistölle ja johtokuntamarta tottivat ilmoittautumisia tapahtumiin ja auttoivat kaikessa, minkä vain kiireiltään ehtivät. Ja jäsenmartat osallistuivat tapahtumiin todella runsaslukuisesti. Posti-Martat jakoivat kirjeitä talosta taloon ja kauppojen ilmoitustaulut täyttyivät toimintaesitteistä. Hei, olemme Marttoja!! Tule sinäkin mukaan, kuului lähes jokaisen kyläläisen suusta. Ja vilahtelipa joukossa pikku-marttojakin. Vihdoinkin oli olemassa toimintaa, johon oli helppo mennä mukaan. Omana itsenä, aivan omana. Oli piirakoiden leipomista, oli kotipullalauantaita. Oli marjavellin keittämistä ja nyrkkirieskan paistamista. Oli vanhusten muistamista ystävänpäivän merkeissä ja kesäherkkujen oppimista. Oli sienien tunnistamista, vesirinkilöiden leipomista ja juustoleivän valmistusta. Oli kaikkea sitä, mitä oli aina haluttu oppia ja yhdessä tehdä. ”Mitä teemme yhdessä seuraavaksi”– kysytäänkin lähes jokaisen tapahtuman yhteydessä ja se tuntuu hyvältä. Aluksi marttoja oli 11, sitten 20 ja yhtä äkkiä 30. Nyt marttoja on 46. On siis hienoa olla Martta! Kylän kauppias antoi martoille oman kotipesän, matalan kynnyksen Marttalan. On syytä olla iloisia valtavasta jäsenmäärästä, omasta toimintatilasta ja monipuolisesta toiminnasta. Kaikki on siis kunnossa. Martta asui 18 vuotta kaupungissa. Lähes joka viikonloppu hän ajoi omaan kotikyläänsä. Auringon paistaessa, mikään ei pidätellyt Marttaa kun hän halusi päästä maalle. Asuessaan kaupungissa, Martta oli usein miettinyt mahdollisuutta asua maalla, omassa synnyinkunnassa. Kun se mahdollisuus vihdoin tuli, Martta muutti sinne, missä sydän oli aina ollut. Hän ei ollut paluumuuttaja, vaan hän muutti kotiin. Muuttaessaan maalle, Martta ajatteli, että hän ei tarvitse ympärilleen ketään eikä mitään. Hän kävelisi metsässä, pyöräilisi ja hiihtäisi. Olisi yksin ja perheensä kanssa. Ilman sitoutumista mihinkään yhteisölliseen toimintaan. Niin hän jonkin aikaa elelikin. Itselleen ja perheelleen. Mutta vain hetken. Martta tarvitsi sittenkin jotain ympärilleen. Hän tarvitsi marttailun. Martta oli salaa ihaillut marttojen toimintaa jo vuosien ajan. Toimintaa, jossa osataan elää ajassa ja jäsentensä ehdoilla. Vuosi meni ja alkoi toinen. Martta istahti tuumimaan asioita ja neuloi samalla isoäidin neliöitä. Tiistaitreffit, isoäidin neliöt, marttaristeily, kurssitarjotin, puutarhapäivä, rahastonhoitajien koulutukset… niin monessa asiassa pitäisi olla mukana. Mutta ei tarvitse. Yksi jäsenistä sanoikin viisaasti, että iloinen toiminta tulee rakentaa ja suunnitella siten, että kukaan ei väsy. Vain niin me jaksetaan vuodesta toiseen.Tästä muistutuksesta ilahtuneena, Martta jatkoi isoäidin neliöiden virkkaamista. Itselleen ja läheisilleen. Istuessaan kotosalla, Martta muisti myös tarinan emokissasta, joka sai seitsemän pentua. Seitsemän niin erilaista pentua. Emolla oli seitsemän suuta ruokittava, seitsemän pentua puhtaaksi nuoltavana, seitsemän nimeä keksittävänä. Kaikki piti tapahtua yhtä aikaa. Pennut puskivat ja talloivat ja jopa kömpivät toistensa päälle. Pennut törmäilivät toisiinsa, kierivät ympäriinsä, ryömivät karkuun – ja tulivat takaisin. Mutta siitä huolimatta kaikki pennut olivat ainutlaatuisia ja rakkaita. Aivan kuten kissanpennut emokissan hoivissa. Ja niinhän martatkin ovat oman marttajärjestönsä hoivissa. Haluaisitko sinäkin tulla mukaan marttoihin? Näin minä Martta halusin ja olen saanut tämän kaiken ja paljon enemmän. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Yhdessä toimien ja jäsen-marttojen toiveita kuunnellen. KESÄN SATOA Kulunut kesä 2011 on ollut monipuolinen ja antelias. On saatu nauttia kulttuuritapahtumista, niin sateesta kuin paisteestakin sekä maan ja veden viljasta. ”Supermarjaa”, mustikkaa, tuli Kainuuseen paikoin runsaasti. Niistäpä piirakat ja jogurtit koko talveksi. Sienimetsässä vallitsi lajirunsaus. Myös Matsutaket (männyn tuoksuvalmuska) kasvoivat entisillä paikoillaan, pareittain, keisari ja keisarinna yhdessä. Raa’an sienen halpaa hajuvettä muistuttava tuoksu muuttui paistettaessa hienostuneeksi aromiksi. Supersuuria tuli myös keltaisista porkkanoista. Suurin painoi 600 g, ja puolikiloisia kasvoi yhdestä siemenpussista parikymmentä. Neljä eri kurpitsalajiketta - kolmen pressun reikiin istutettuina - yritti valloittaa koko kasvimaan. Ne luikertelivat nurmikon puolelle ja porkkanapenkkiin. Lopullinen yllätys paljastui vasta ensimmäisen hallayön jälkeen, jättikurpitsa 9,7 kg. Kokeilin myös kessun (Nicotiana rustica) kasvatusta. Ja kasvoihan se metrin korkuiseksi ja teki ruokalautasen kokoisia lehtiä. Mutta jälkikäsittelyssä olisi vielä oppimista…. Kaiken kaikkiaan ihan hyvä kesä. Eineliisa Heikkinen Hyvän iän kunnan palveluopas valmistuu pian Ristijärvi tarjoaa monipuolisia, hyvinvointiin, terveyteen, hoivaan, ravintoon, asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä matkailuun liittyviä tuotteita ja palveluja. Palveluiden löytämisen helpottamiseksi kunnan lähipalvelut kootaan yksiin kansiin teemalla Hyvän iän kunnan palveluopas. Sisällön ja ulkoasun suunnittelussa otetaan huomioon oppaan selkeys ja helppokäyttöisyys niin, että se palvelee hyvin niin seniorikansalaista kuin Ristijärvelle tulevaa matkailijaa. Opas julkistetaan marraskuussa. Idea oppaaseen on noussut palautepäiväkyselyn pohjalta. Toisaalta opas kampanjoi ristijärveläisten palvelujen puolesta: Suosi ristijärveläistä! Opas laaditaan SeniorPolis in Kainuu ja Hyrinä-hankkeen yhteistyönä. Ristijärvi tiedottaa 17 SeniorPolis lyhyesti SeniorPolis tarjoaa palveluja ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä niin alalla toimiville yrityksille kuin itse kohderyhmälle eli +55-vuotilaille. Toimintamuotoina ovat käyttäjälähtöiset tuotekehityspalvelut, valmennus- ja koulutuspalvelut sekä virkistystapahtumat. SeniorPolis toimii Kainuussa Ristijärvellä, joka on profiloitunut hyvän iän kunnaksi. SeniorPolis in Kainuu -hankkeen rahoittavat Kainuun Maakunta -kuntayhtymä ja Ristijärven kunta. siihen, kuinka ravitsemus on hoivayrityksen laatutekijä. Koulutuksen ajankohta on tiistaina 8.11 ja se soveltuu hyvin myös omaishoitajille ja kaikille ravitsemuksesta kiinnostuneille. Syksyn toisen koulutuspäivän aihe on sosiaalipalvelualan työsuhdeasiat. Koulutus avaa sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän sekä tarjoaa tietoa työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Kouluttajana toimii toimitusjohtaja. Tuomas Mänttari Sosiaalialan Työnantajat ry:stä. Koulutus järjestetään 12.12.2011 Kajaanissa. keskuskoululaisten kanssa. SeniorPoliksessa yhteistoiminta nuorien ja vanhempien ihmisten kesken on huomionarvoinen asia. zardzhikin alue on laatinut suunnitelman SeniorPolis-toimintamallin toteuttamisesta. Tiesitkö, että… SeniorPoliksen yhteistyöyritys Ettonetin ikäihmisen arkea helpottavat tuotteet olivat esillä Kajaanin Prisman Ideahuoneella lokakuun ajan.. SeniorPoliksessa kootaan hyvän iän kunnan palveluopasta. Ristijärven lähipalvelut kootaan yksiin kansiin ikäihmisille käyttäjäystävällisessä muodossa. Graafisen ulkoasun toteuttaa viestintätoimisto Perhe Sirviö Oy Kajaanista. Opas kootaan yhdessä Kainuun Edun hallinnoiman Hyrinähankkeen kanssa. Opas julkistetaan joulun alla. Alzheimerin taudissakin on mahdollista kuntouttaa. Tähän tulokseen on päästy Vanhustyön keskusliiton tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa on vuosina 2008-2011 selvitetty liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusta Alzheimerpotilaiden toimintakykyyn. Tutkimuksen ovat tehneet Helsingin ja Oulun yliopisto. Päärahoittaja on Kela. Tapahtumavirtaa SeniorPoliksessa Miehen näkökulma tutuksi SeniorPoliksessa järjestettiin syyskuun alussa yhteistyössä Helsingin yliopiston Active Seniors -hankkeen kanssa seminaarin, jossa pääosassa oli mies ja hänen hyvinvointinsa. Päivä koostui toinen toistaan mielenkiintoisemmista näkökulmista. Mitä merkitsee olla isä, miten mies oppii, mitä harrastukset ja yhteisöt merkitsevät miehen elämässä ja miksi kannattaa kuntoilla ja pysyä kunnossa. Päivän aikana kuultiin myös, miksi kainuulainen mies sairastaa paljon. Innostavasta tilaisuudessa lähdettiin kotiin mukana roppakaupalla ajateltavaa ja opiksi otettavaa omassa arjessa. Yhteisöllisyys on kantava voimavara ja se auttaa jaksamaan. Miehet varsinkin tykkäävät oppia ja viettää aikaa yhdessä heille tyypillisellä tavalla, tekemällä puutöitä verstaissaan samalla vitsaillen ja miesten juttuja puhuen. Näin ainakin Australiassa, josta kaukaa oli saapunut professori Barry Golding Ristijärvelle kertomaan heidän tavastaan toimia. Goldingin innoittamana virisi ajatus, voisiko Kainuussakin olla miesten verstaita. Nehän voisivat tarjota myös ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja. Kajaanin ammattikorkeakoulussa yliopettajana työskentelevä Arja Oikarinen on tehnyt väitöskirjan siitä, kuinka kulttuurisuus näkyy kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymisessä. Tutkimuksessa esille nousi neljä lopputulemaa. Kainuulaisen miehen lähisuvussa sairastetaan paljon ja se on kollektiivinen kokemus yhdistäen yhteisön jäseniä. Toiseksi Kainuussa pätee vaikenemisen kulttuurin, sairauksista ei puhuta. Terveyspalveluja ei käytetä mielellään ja kun sairauksista puhutaan, minämuoto katoaa. Kainuulaisella on usein tapana myös liioitella sairauksiaan, silloin kun hän niistä puhuu. Tämä saattaa Arjan mukaan aiheuttaa väärinymmärryksiä lääkärissä käydessä, jos lääkäri ei ole kainuulainen. Lääkäri saattaa ajatella potilaan vain vitsailevan, kun potilas toteaa esimerkiksi, että ”ka hamppaat mätännöö suuhun”. Me kainuulaisina ymmärrämme potilaalla muutamaa hammasta särkevän, mutta muualta tulleelle henkilölle toteamus voi kuulostaa liioittelulta eikä hän ota potilasta tässä tapauksessa vakavasti. Seminaari huipentui seuraavana iltana miesten erätulille Uvan metsästysseuran majalla. Naisilla ei ollut sinne asiaa, joten illan kulku jää nyt lukijan arvausten varaan Kesä on vaihtunut syksyyn ja sen huomaa myös tapahtumavirrasta, joka on alkanut pyöriä SeniorPoliksessa. Virkistys- ja koulutustapahtumien järjestäminen seniorikansalaisille on yksi nyt käynnissä olevan projektin kolmesta tehtävästä. Tapahtumien kantavana ideana on edistää aktiivista ikääntymistä, vireyttä ja elinikäistä oppimista. SeniorPolis haluaa kantaa kortensa kekoon, jotta kuljemme kohti onnellista ja tervettä ikääntyvää yhteiskuntaa. Green Care eli vihreä hoiva avaa uusia mahdollisuuksia maaseudulla. Green Care tarkoittaa maaseudun hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset on tunnettu jo pitkään. Ella Mustakangas toteaa selvityksessään, että maaseudulle on hakeuduttu, kun on haluttu paeta työkiireistä tai kaupunkiympäristöstä tai kun on kuntouduttu sairaudesta. Maaseutu on hyvä paikka hoivakodille tai majoitusyritykselle. Lue lisää Ella Mustakankaan selvityksestä Green Caren mahdollisuudet Kainuussa. Suomessa rakennetaan 100.000 uutta senioriasuntoa vuoteen 2020 mennessä. Bulgariassa ollaan kiinnostuneita SeniorPolis toimintamallista. Pa- Uutiskirjeen laati: Anne Piirainen, projektipäällikkö Seniorpolis in Kainuu -hanke Aholantie 25, 88400 Ristijärvi p. +358 44 7159 346 e. anne.piirainen@seniorpolis.com Koulutusta hoiva-alan yrittäjille ravitsemuksesta ja työsuhdeasioista SeniorPolis palvelee hoiva-alan yrityksiä tarjoamalla heille koulutus- ja kehittämispalveluja. Yrittäjiltä saadun toiveen mukaan pidetään koulutuspäivä aiheesta Ikääntymisen vaikutus ravitsemukseen. Päivän aikana kuullaan ikäihmisen ravitsemussuositukset, mitä ongelmia ikääntyneen ravitsemukseen liittyy ja kuinka ravitsemuksen tilaa arvioidaan. Koulutuksessa annetaan vinkkejä myös Syyskausi käynnistyi senioriiltapäivällä Ristijärven Pirtillä. Tulevia virkistystapahtumia suunniteltiin nuotioeväiden ja haitarimusiikin siivittäminä. Tilaisuus poikikin pian jatkoksi lauluillan Saukkovaaralla, jonne kutsuttiin musisoimaan myös nuoret kitaristit Pyry Laakso ja Miikka Lahdelma. Huvisaukko paistoi osallistujille pizzat, jotka olivat mukavan rentoa perjantai-illan ruokaa. Syksyn edetessä luvassa on vielä ainakin perinneruoan laittoa. Tämänkin tapahtuman idea virisi senioriiltapäivässä. Tilaisuudessa mukana ollut muistihoitaja kertoi, että senioreille tärkeää on muistelu ja yhdessä tekeminen. Yksin ei pysty, eikä uskalla enää tehdä kaikkia asioita, mutta yhdessä se onnistuu. Ja niin syksyn tapahtumakalenterista löytyy nyt perinneruoan valmistaminen, joka toteutetaan yhdessä Ristijärven järjestää JOULUKAMPANJAN yhteistyöyritysten kanssa. Tule tutustumaan ja tekemään lahjaostoksia Yhteispalvelupisteeseen joulukuussa. Tarjolla Ärmätin nokkostuotteet ja Ettonetin tuotteita. Tervetuloa! 18 Ristijärvi tiedottaa ActiveSeniors-hanke Syyskuussa vietettiin miesten elinikäisen oppimisen teemaviikkoa ActiveSeniors-hanke http://activeseniors.fi/2010/ järjesti Helsigin Yliopiston Palmeniassa ja Ristijärven kunnassa kansainvälisen miesten elinikäisen oppimisen teemaviikon. Viikko alkoi "Shedding Ideas about Mens' Aging" -seminaarilla Helsingissä ja jatkui Ristijärvellä kaksipäiväisellä Miehen Näkökulma -seminaarilla. Seminaari pidettiin Ristijärven Virtaalassa, 7.syyskuuta ja teema jatkui seuraavana päivänä Miesten Erätuli tilaisuudella Uvan Metsästysseuran majalla (kuva) sekä vierailuilla Ristijärven kunnan kulttuuri- ja matkailukohteisiin Seniorpoliksen opastuksella. Seminaareissa oli puhujina miesten elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden tutkimuskumppanimme Professori Barry Golding Ballaratin yliopistosta Australiasta (Golding kuvassa Hiisipirtillä), joka esitteli Australiassa suuren suosion saavuttaneen mens sheds, miesten verstaat liikkeen 55+ miesten yhteisöllisyyden yhtenä kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Seminaarissa kuulimme myös kotimaisia 55+ miesten hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen tutkimuksen asiantuntijoita mm.Arja Oikarinen Kajaniin AMK'sta, joka esitteli meille väitöskirjansa tutki- mustuloksia kainuulaisen miehen terveyskäyttäymisestä, Aslak Peltonen, joka kertoi meille havainnoistaan miesten hyvinvoinnista toimiessaan Rautatuurikin Kuntokeskuksen johtajana, sekä Kajaanin Isätoiminnan Risto Tervonen, joka havannoi meille miehen roolista isänä. Seminaarissa vieraili myös Minna Palomäen johdolla Kajaanin Tanssiopiston miestanssiryhmä, jonka esitys havannollisti elävästi ja mieleenpainuvasti tanssin ilon yhteisöllisessa toiminnassa. Käykäähän kylässä Vanhanajan kyläilyperinteen elvyttämiseksi laskemme liikkeelle kaksi kyläluutaa. Luutia on tarkoitus kierrättää Ristijärvellä kyläpaikasta toiseen oman valinnan mukaan. Luutien mukana tulevat vihkot, joihin jokaisessa kyläpaikassa kirjoitetaan omat terveiset. Hölöseviikolla keväällä 2012 kysellään luutien perään ja toivomme, että kyläpaikkoja olisi kertynyt mahdollisimman monta. Kyläluudan kierrätys aloitetaan kirkonkylältä kunnanjohtajasta ja toinen luuta lähtee liikenteeseen joltakin muulta kylältä. Suuri kiitos johtaja Tuula Honkanen AIKOPAsta seminaarin luovasta annista, Ristijärven kuorolle seminaarin musiikkiannista ja Leila Karppiselle herkullisesta lounaasta. Arja Mielonen-Walker, M.A. Planning Officer University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education P.O Box 58 (Vuorikatu 24), FI-00014 University of Helsinki, Finland tel (+358) 50 595 8960, fax (+358) 9 191 54011 arja.mielonen-walker@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/palmenia/ english/index.htm Kyläluudan kierrätyksen alkuunpanijat Minna-Liisa Laakso ja Eeva Mäkäräinen. Luudat teki Martti Kinnunen Koskenkylältä. KAINUUN JÄTEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TIEDOTTAA Eko-Kympin LAJITTELUASEMA Ristijärven kunnan varastoalueella avoinna ti 9–15, pe 12–18. Puh. 044-710 0122 KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET SYYS- JA TALVIKAUDELLA 2011–2012 Ilmaisrokotusten kohderyhmät • 6-35 kuukauden ikäiset lapset • 65 vuotta täyttäneet • raskaana olevat • potilas- ja hoivatyötä tekevä terveys- ja sosiaalialan henkilökunta • lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi henkilöt, joilla on - säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus - tabletti- tai insuliinihoitoinen diabetes tai lisämunuaisen kuoren vajaatoiminta - krooninen maksasairaus tai munuaisen vajaatoiminta - tauti, joka heikentää vastustuskykyä esim. leukemia, lymfooma tai pernan poiston jälkitila - vastustuskykyä heikentävä hoito esim. elinsiirtoon tai syöpähoitoon liittyen - krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti Henkilöt, jotka eivät kuulu maksuttoman rokotuksen kohderyhmiin ja haluavat rokotteen, saavat siihen reseptin terveysaseman vastaanotolta. Aikuisten influenssarokotukset annetaan Ristijärven terveysasemalla ilman ajanvarausta seuraavina päivinä: Kunnan pitkäaikainen työntekijä Elsa Mustonen siirtyi Sotkamoon, Kainuun maakunta-kuntayhtymän palvelukseen palkkasihteeriksi. Elsa oli Ristijärven kunnan palveluksessa 27 vuotta toimien monissa eri toimistotehtävissä, mm. lomalautakunnan sihteerinä, yleishallinnon toimistotehtävissä, terveyskeskuksen kanslistina ja viimeisimpänä maaseutuosaston toimistosihteerinä. Kiitämme kaikkia kevään ja kesän tapahtumissa mukana olleita. Ilman teitä ei toiminta olisi mahdollista. Ti 8.11.2011 klo 8-13 ja Ti 13.12.2011 klo 8-13. Huom! Ottakaa Kela-kortti mukaan! Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon piiriin kuuluvat varaavat ajan työterveyshuollosta puh. 044 2885222 tai 044 7970234. Lasten rokotuksiin ajanvaraus lastenneuvolasta soittoajat ma–pe klo 8-8.30 ja 12-12.30 puh. 044 2885218 Raskaana olevien rokotukset hoidetaan äitiysneuvolassa. Koululaisten ja opiskelijoiden rokotuksista yhteys kouluterveydenhoitajaan puh. 044 2885366. Lisätietoja aikuisten ja matkailijoiden rokotuksista terveydenhoitajalta ma–pe klo 8-8.30 ja 12-12.30 puh. 044 2885217. Yhdistyksenä olemme myös pitämässä auki Kirpputoria meidän vuoromme on 12.11. 9 – 12. Tervetuloa silloin keskustelemaan, tutustumaan ja kertomaan toiveita tulevaa toimintaa varten. Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys Ristijärvi tiedottaa 19 Saukkovaaran ladut fis-aikakauteen Saukkovaara on uudistumassa kansainväliset kriteerit täyttäväksi maastohiihtopaikaksi. Nykyinen kilpailutoiminta edellyttää, että ladut täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset(FIS). Edelliset ladut oli suunniteltu aikana, jolloin hiihdettiin vain perinteisellä hiihtotavalla ja luistelu l. vapaa hiihtotapa teki vasta tuloaan. Nykyajan vaatimuksena on, että molempia hiihtotapoja on kyettävä hiihtämään samoilla laduilla. Alkuperäinen valaistus ei ollut riittävä iltaisin pidettävää lasten hiihtokoulua varten. Uudistuvat latureitit ovat pääosin entisillä latupohjilla. Uutena latuna on 1,2-1,6 km:n mittainen sprinttilatu. Sprinttilatu on suunniteltu stadionin välittömään läheisyyteen samalla hyödyntäen laskettelurinteen yläosan korkeuseroja. Suurimmat muutokset tulevat olemaan stadionalueella, joka on uusittu lähes kokonaan tasaamalla maasto alueelle ajetulla täyttömaalla sekä poistamalla ylimääräinen puusto. Muutos mahdollistaa myös yhteislähtö- , sprintti- ja viestikilpailujen järjestämisen. Stadionalueen sekä 1-3 km:n latujen valaistus saatetaan samalla ajanmukaiseksi. Hiihtoladut ovat levennetty siten, että aukko on 7-8 metriä leveä ja latupohjaa on levennetty kuuteen metriin. Samalla latuihin tulee homologointi joka tarkoittaa sitä, että latupohjat suunnitellaan kansainväliseen kilpailutoimintaan sopiviksi. Lisäksi latuprofiilit suunnitellaan siten, että ne sisältävät riittävästi eritasoisia nousu- ja laskuosuuksia. Kaarteisiin tulee turvallisuutta lisäävät kallistukset. Latujen vaikeusaste on oltava kansainväliset ohjearvot täyttävä. Ristijärven Pyry on jättänyt anomuksen Maastohiihto ry:n hallitukselle vuoden 2014 nuorten SM-kilpailujen järjestämisestä. Jos kilpailut myönnetään Saukkovaaraan, se tuo Saukkovaaralle 600-800 kilpailijaa huoltajineen kolmen päivän ajaksi. Anomus käsitellään kuluvan vuoden marraskuun lopussa. Arto Tolonen OMAKOTI- TAI LOMA-ASUNTOTONTTI RISTIJÄRVI Kappale kauneinta sydän-Kainuuta on nyt ulottuvillasi. hyvän iän kunta Ristijärven kunta on kaavoittanut SAUKKOVAARALLE omakoti- ja loma-asuntotontteja ja vakituiseen asumiseen rantatontteja PUTKOSJÄRVELLE. Ristijärven kunta on monella sektorilla senioriasumisen edelläkävijä Suomessa. SeniorPolis on testannut maaseutumaisen asumisen toimivuutta. Ristijärvelle on rakennettu erityisesti senioreille suunniteltuja laadukkaita rivitalohuoneistoja ja paritaloja. Lisätietoja Seniorpoliksen kehittämispäällikkö Oiva Jansson, puh. 044 7159 311. ZZZULVWLMDUYL¿ZZZVHQLRUSROLVFRP Etu keskittäjälle: Autovakuutus vuodeksi puoleen hintaan! Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen Osuuspankistasi vuodeksi puoleen hintaan. Torstaina 29.9. uudistuvaan Saukkovaaran maastohiihtokeskukseen olivat tutustumassa ELY-keskuksen, Ristijärven kunnan, Ristijärven Pyryn, Suomen Maastohiihto ry:n sekä konsulttitoimisto annosol Oy:n edustajat. Kuvassa: vas. Ahti Mikkonen, Mauno Heikkinen, Arto Tolonen, Niclas Turku, Jarkko Ruhanen, Erkki Leinonen, Jari Pesonen, Seppo Romppainen , Oiva Jansson, Harri Helenius ja Ari Luukkonen. Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää! Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 28.2.2012 saakka. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa. YRITTÄJÄ, Aamukahvitilaisuus joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko Cafe 5-Stopissa klo 8.30 alkaen. Paikalla mahdollisuuksien mukaan Hyrinä- hankkeen hankekoordinaattori Esa Ojala ja kunnanjohtaja Raija Potila (tai joku muu henkilö kunnasta). Tervetuloa kahvittelemaan ja rupattelemaan! KÄSITYÖKERHO -kudotaan, virkataan, ommellaan…. Kirpputorin olohuoneessa (Saukontie 1) maanantaisin klo 16-18. Tervetuloa kaikki mukaan ikään katsomatta. ..kahvittelemaan, rupattelemaan. SUUTARI- JA AVAINPALVELU Matti Laakso Puh. 050-414 2122 Kauppakatu 13 Kajaani 20 Ristijärvi tiedottaa HIERONTAPALVELU Ristijärvi, Aholantie 14 jouko.oikarinen@ristijarvi.net Koulutetut hierojat: Helinä Oikarinen puh. 040-5739 435 PARTURI -KAMPAAMO R. VÄISÄNEN Aholantie 20 , puh. 681 158, 044- 3069 325 email.visnenraija@gmail.com Avoinna : Arkisin 9 -15, sovittaessa muulloinkin. Muista lahjakortit FYSIOTERAPEUTTI Minna-Liisa Laakso p. 050-4142123 Myös kotikäynnit. • Fys. hoidot lääkärin lähetteellä • veteraanikuntoutus • hieronta Tervetuloa ! MYÖS KOTIKÄYNNIT Parturikampaamo Tuula Karjalainen Tenhotie 8 88400 Ristijärvi Avoinna ma-pe 8-17 Puh. 050-3681 446 Tervetuloa ! Tiedustelut: Pyhännänkylän kyläyhdistys Puh. 040-703 7854 Leila Karppinen Puh. 050-349 3816 Terttu Heikkinen TERVETULOA ! Parturi-Kampaamo Kirkkotie 9 a 2 88400 Ristijärvi Puh. 040-1930 910, JUHLIIN YM.KÄYTTÖÖN: ❖ kahviastiasto n. 100 henk. ❖ ruoka-astiasto 50 henk. ❖ 10 l:n kahvinkeitin ❖ pikareita ❖ hääkakkuteline Ajankohtaista hiuksille : Hiusten / hiuspohjan hoito Jouko Oikarinen puh.0400-295 561 Ritva Seppänen Vuokrattavana Olen lopettanut yritystoimintani Kiitos yhtesityökumppaneille Saukontie 10, 88400 Ristijärvi Avoinna: ma-pe: 8-16 tai sopimuksen mukaan • Huollot ja korjaukset • Renkaat ja rengastyöt • Varaosat ja tarvikkeet • Ruostevauriokorjaukset 044-284 7180 Timo Oikarinen MAANRAKENNUS Jorma Oikarinen Kirkkotie 28 , 88400 Ristijärvi 08-681 324 0400-381 972 040-186 857 RISTIJÄRVEN AUTOASENNUS Ristijärven kunnanhallitus kiittää Jorma Oikarista hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä. • Perustukset • Kaivutyöt • Kuormaus ja kuljetus • Maa-ainestoimitukset Tarjoamme! Kotisiivousta (viikko- ja suursiivoukset) Vanhusten ulkoilutus- , asiointi- ym. palveluita Kysy lisää! Pohjolantie 6, 88400 RISTIJÄRVI VAPAANA OLEVAT VUOKRA-ASUNNOT KOTOKUNNAALLA: 2 kpl yksiö 27,5 m2 184,25 €/kk 3 kpl yksiö 30,7 m2 205,69 €/kk Tiedustelut: puh. 08-681 190/0400-685 395 email: toimisto@ristij-vanhaintukisaatio.inet.fi Ristijärvi Tiedottaa 2/2011 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie 19 88400 Ristijärvi Puh.08-6155431 email: etunimi.sukunimi@ristijarvi.fi www.ristijarvi.fi Vastaava toimittaja: Kunnanjohtaja Raija Potila Puh.08-6155 4320 GSM 044-7159 300 Sivunvalmistus: Kajaanin Kirjapaino Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani 2011 Hilkka, puh. 0400 302 236 Tuula, puh. 050 374 3485 -myös lahjakortit TempiPassati Oy Puh. 0400 296 855 Kun maku ratkaisee… Kippis-tuoli auttaa liikkeelle ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE VAPAUTTA TOIMINTARAJOITTEISILLE Myymälä avoinna: ma–pe klo 10–17, Ahjokatu 5, 15800 Lahti, puh. 03-781 7996, tai verkkokauppa kotisivuillamme www.ettonet.fi Apua arkeen Kauttamme pitopalvelu kaikkiin perheen juhliin - räätälöitynä asiakkaan mukaan - perinteiset, itsetehdyt tuotteet - myös ilman tarjoilua tai pelkkä tarjoilu Kotileivonnaiset tilauksesta esim. - hiivaton ruisleipä, rieskat, riisipiirakat, kukot - pullat, munkit, pasteijat, kuivakakut - täyte- ja voileipäkakut - myös erikoisruokavaliot Astiavuokraus Myynnissä Ristijärvellä Senioriasuntoja Paritalossa ja rivitalossa Lisätietoja kehittämisvastaava Oiva Jansson, puh. 044-7159 311 KIVIKYLÄN KOTILEIPOMO & PIDOT Puh. 050-5578 309 / Anna-Mari Hoffren 050-5971 622 / Eeva-Liisa Tolonen kivikylan.kotileipomo@suomi24.fi Tuulentie 4, Ristijärvi
© Copyright 2024