Tervetuloa ! - Ristijärven kunta
RISTIJÄRVI TIEDOTTAA 2/2010 Sotainvalidien Veljesliiton Ristijärven osaston 70-vuotisjuhlapyhää vietettiin Su 31.10.2010 Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella, jonka toimitti rovasti Matti Mäkelä, kanttorina Hilkka Kemppainen. Kunniakäynnillä sankarihaudoilla puhui opettaja Esa Tolonen muistellen Talvisodan sankarihautajaisia, joissa hän oli mukana 9-vuotiaana. Seurakuntakodilla oli juhlaa viettämässä joukko sotainvalideja, puolisojäseniä ja paljon ystäviä. Osaston nykyinen, ensimmäinen ei sotainvalidipuheenjohtaja Jouko Sievänen toivotti vieraat tervetul- leiksi, opetusneuvos Eero Oikarinen kertoi Ristijärven sotainvalidien 70 v. toiminnasta ja juhlan musiikista vastasi vahvistettu mieskvartetti Teuvo Väisäsen johdolla. Tervehdyksensä juhlaan toivat Kainuun Sotainvalidipiirin toiminnanjohtaja Matti Kähkönen, kunnanjohtaja Raija Potila, Hyrynsalmen osaston puheenjohtaja Pertti Huovinen sekä seurakunnanpuolesta rovasti Matti Mäkelä, jonka pitämään loppuhartauteen juhla päättyi. S.2 Sotainvalidit (oikealta) Martti Pyykkönen, Eino Karppinen ja Arvo Rautiainen sekä Kalevalan Kuntoutuskodin palveluneuvoja Leena Vähäkuopus. Ristijärven joulunavaus la 27.11.2010 klo10.00 alkaen Keskuskoululla Ohjelmassa • ELÄKELÄISTEN KUORO esiintyy yy Eino Kemppaisen ja EineLiisa Heikkisen kirjojen julkistamiseen liittyvä suunnittelupalaveri pidettiin 10.11. kirjastossa. Mukana (vas.) Eino Kemppainen, EineLiisa Heikkinen, Eero Oikarinen ja Teuvo Väisänen. Kirjastossa julkistetaan 30.11. klo 16 Eino Kemppaisen kirjan Olinhan siellä minäkin uusintapainos. Teosta on täydennetty mustavalkoisilla sotaajan kuvilla ja uudemmilla värikuvilla. Kirjoittajan tekstit ovat omakohtaisia kokemuksia, joita hän on kirjoittanut sotapäiväkirjoihin tukeutuen. Tekstiosaan ei ole tehty muutoksia. 1. painos valmistui v. 1996 ja se ollut pitkään loppuunmyyty. sekä Eineliisa Heikkisen Kielikuvia, johon syntyivät ensin akryylimaalaukset, sitten kuva kuvalta tekstit. Tarkoituksena on havainnollistaa kunkin kielikuvan merkitystä nykyihmiselle. Tilaisuudessa mukana myös kunnanjohtaja Raija Potila. tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Eino Kemppainen Olinhan siellä minäkin Eineliisa Heikkinen Galleria Navetta Kielikuvia Molemmat kirjat myynnissä Yhteispalvelupisteessä 20 € / kpl. • PAEMENEN ILIMESTYS Kristuksen syntymän ihmeen keskiaikaisen näytelmän muodossa aidolla Ristijärven murteella. Jukolan Taideyhteisö • JOULUPUKKI vierailee • klo 11-14 Perinteiset JOULUMYYJÄISET -myynnissä joululeivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia Pöytävaraukset 25.11.2010 mennessä Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen, puh. 08-6155 431. Tervetuloa ! 2 Ristijärvi tiedottaa sivulta 1 Sotainvalidien Veljesliiton Ristijärven osasto 70-vuotias Talvisodassa haavoittui 43 000 suomalaista, joista 16 000 oli vaikeasti vammautuneita. He perustivat kesällä 1940 oman liiton huolehtimaan jäsentensä tulevaisuudesta. Ristijärveläiset ja hyrynsalmelaiset perustivat 27.10.1940 oman osaston, joka keväällä 1944 lakkautettiin ja molemmat pitäjät saivat oman osastonsa. Enimmillään jäseniä Ristijärven osastossa oli v.1959 yhteensä 80.Kaikkiaan osastonkirjoissa on ollut 145 täällä asunutta sotainvalidia. Naiset ovat alusta alkaen olleet miesten tukena ja perustivat oman jaoston kesällä 1945, kun Lotta Svärd oli lakkautettava. Osaston tehtävä oli tukea alueensa sotainvalideja sekä henkisesti että aineellisesti. Tärkeimpiä varojen hankkimiskeinoja ovat olleet kioskikahvi- la, keräykset, myyjäiset ja muut myyntitulot sekä huvitilaisuudet. Osasto on anonut ja jakanut myös Sotainvalidien Veljesliiton ja piirinmyöntämiä avustuksia. Avustusten kohteena on ollut esim. rakennusten kunnostus, työkalujen, koneiden, hevosen tai lehmän osto, jopa vanhojen velkojen ja verojen maksu sekä sairauskulut. Viime vuosikymmenien tärkein menoerä on ollut avustukset jäsenten, puolisoiden ja leskien kuntoutukseen ja virkistykseen. Suurimman taakan sotien jälkeen kantoivat puheenjohtajina jääkärikapteenina tunnettu Heikki Oikarinen 16 v. ja naisista Saimi Mikkonen 25 v. Pitkäaikaisia toimijoita olivat myös Aarre Viitanen15 v. Eino Pyykkönen 25 v. ja Urho Suutari 18 v. sekä naisista Mandi Ruokolainen 27 v. ja naisten puheenjohtaja Suoma Mulari vuodesta 1996. Osastossa on nyt 11 sotainvalidia, 6 puolisoa ja 20 leskeä. Rintamalla olleiden keski-ikä on 87,6 vuotta. Sama pyyteetön ”Kaveria ei jätetä” -henki on vuosikymmenestä toiseen kantanut osaston jäseniä ja antanut voimaa silloinkin, kun yhteiskunta ei arvostanut isänmaalle terveytensä uhranneita miehiä ja naisia Sankarivainajien rivin äärellä Eino Karppinen ja Kainuun Sotainvalidien pitkäaikainen toiminnanjohtaja Toivo Kemppainen – uvalainen Varvin Topi, joka pääsi syksyllä eläkkeelle. (Historiatiedot Eero Oikarisen kirjoittamasta osaston 60-v.julkaisusta) Ristijärven Sotainvalidit kiittävät lämpimästi kaikkia avusta ja myötäelämisestä vuosikymmenien aikana. Untamo Pahkala, sihteeri S Seppeleenlaskijat l l k Ilmari Il Jokelainen, Jkl Jouko J k Sievänen S ja Suoma S Mulari. M l LipL puvartiossa Teuvo Väisänen, Martti Romppainen ja Untamo Pahkala. Kuvat Seija Lahdelma ELÄKKEELLE Ristijärven kunnan pitkäaikainen luokanopettaja, vuodesta 1973 kunnan palveluksessa työskennellyt Irma Ronimus jäi eläkkeelle kevätlukukauden 2010 lopussa. Irma on tullut tunnetuksi esimerkillisenä kansankynttilänä, jonka ohjauksessa oppilaat ovat saaneet tutustua monipuolisesti taiteen maailmaan. Viimeisen lukuvuoden antoisana ponnistuksena oli oman koulun kuoron valmentaminen Lasten ja Nuorten Laulujuhlaan Ouluun. Suuret kiitokset Irmalle näistä taiteen täyttämistä, iloa kaikille tuottaneista vuosista ja virkeitä eläkepäiviä! Aino Moilanen jäi eläkkeelle Ristijärven kunnan palveluksesta syksyllä 2010. Aino kerkesi työskennellä useammalla koululla keittäjänä työvuosiensa aikana, vuodesta 1964 lukien. Työn kuva kerkesi muuttua paljon. Alkuvuosina keittäjän työhön kuului paljon muutakin ruuanlaiton ohella. Kouluilla kaikki jouduttiin tekemään käsin, ilman nykyajan mukavuuksia ja apuvälineitä. Työpäivät sai talvisin aloittaa pihan puhtaaksi kolaamisella tai hiekottamisella, jatkaa luokkatilojen ja keittiön lämmityksellä ja ruuan valmistuksella. Keittiövuoron päätyttyä oli siivoustyöt odottamassa vielä koulupäivän päätteeksi. Aino muistetaan energisenä ja iloisena työntekijänä. Pitkän työuran jälkeen on nyt vuoro nauttia ansaituista eläkepäivistä, perheestä ja lapsenlapsista. Toivotamme onnellisia ja antoisia eläkepäiviä molemmille! Seppä Eetu Kemppainen on poissa Oli syyskuun 15. päivä, lämmin torstai-ilta, kun sain viestin setä Eetun äkillisestä poismenosta. Tieto sävähdytti kovasti, olinhan tämän vuoden aikana ollut Eetun kanssa tekemisissä enemmän veljensä Taavetin sairastellessa. Eetun mukana meni arvokasta tietoa ja taitoa perinteisiin työtapoihin ja menetelmiin ja siitä, miten ennen elettiin ja hankittiin toimeentulo maaseudulla. Torvenkosken partaalla oleva mylly ja kumpareella sijaitseva paja, oli paikkoja josta Eetun löysi. Pääasiallinen tehtävä oli hänellä olla seppänä takoa ja teroittaa isäntien tuomia työkaluja ja keväällä oli ruuhka viikatteista. Eetu sai julkisuutta valmistamallaan suusta ladattavalla luodikolla eli rihla- pyssyllä. Pajassa tarvittiin hiiliä ja niinpä hiilimiilu savusi keväisin, jota Eetu istui sitä vahtimassa. Tämänkin taidon hän halusi että se säilyisi nykypolville. Eetu tuli kyläyhdistyksen kokoukseen ja ehdotti, että pitää koota hiilimiilu pajan läheisyyteen nähtäväksi siellä kävijöille, ja että se pitää säilyttää ei polttaa. Viimeiset vuodet Eetu harrasti liikuntaa ahkerasti joka päivä. hän kävi lenkillä oli ilma mikä tahansa. Samalla hän seurasi maailman menoa maantiellä, istuessaan rollaattorin istuimella ja kun tuttu auto meni, hän tervehti heilauttamalla kättä. Moni kulkija pysähtyi juttelemaan ja siitä Eetu ilostui kovasti. Monet lehtikuvaajat ja haastattelijat ovat käyneet vuosien mittaan paikan päällä ja tallentaneet kuvin ja sanoin Eetu sepän tekemisiä. Eetu oli kuollessaan 83 vuotta, hänen vaimonsa haudattiin kolmea vuotta aikaisemmin Runsas osanottaja joukko hänen viimeisellä matkallaan kertoo, siitä, että Eetulla oli paljon ystäviä, sukulaisia ja tuttuja. Eetu-setää muisteli Eeva Kemppainen Ristijärvi tiedottaa 3 SEURAKUNNAN TAPAHTUMIA 13.11.2010 – 16.1.2011 ◆ LA 13.11. ◆ SU 14.11. ◆ VIIKKO 46 ◆ MA 15.11 ◆ KE 17.11. ◆ Pe 19.11. ◆ SU 21.11. ◆ MA 22.11 ◆ TI 23.11 ◆ KE 24.11. ◆ SU 28.11. ◆ MA 29.11 ◆ KE 1.12. ◆ PE 3.12 ◆ SU 5.12 ◆ MA 6.12. ◆ KE 8.12. ◆ TO 9.12. ◆ PE 10.12 ◆ SU 12.12 12.00 10 11-20 6.30 10-12 10-12 13.30 18-21 10 1015 10-12 10 10-12 1010 16 10-12 10-12 13-30 18-21 10 10 10 ◆ LA 25.12 ◆ SU 26.12. 1810 14 10-12 10-12 10 19 8.40 13.30 14 15 8 10 ◆ PE 31.12. ◆ LA 1.1.2011 ◆ SU 2.1. ◆ TO 6.1. ◆ SU 9.1. ◆ SU 16.1. 19 10 10 10 10 10 ◆ MA 13.12 ◆ KE 15.12 ◆ SU 19.12 ◆ KE 22.12 ◆ PE 24.12 Tyyne Tolosen syntymäpäiväseurat srk-kodilla. SANAJUMALANPALVELUS kirkossa, Isänpäivä, kirkkokahvit srk-kodilla, järj. Mustavaaran kinkeripiiri. Kutsutaksia voi käyttää. SEURAKUNTAVAALIT. ÄÄNESTYSPAIKKANA KIRKKO. Ristijärven vuoro pitää Radio-Kajauksen aamuhartaudet. Ma Esa Oikarinen, ke Seija Lahdelma ja pe Puuhapiiri srk-kodilla. Vohvelipäivä lähetyksen kirpputorilla. Hartaushetki Kotokunnaalla Nuorten ilta srk-kodilla. Tuomiosunnuntain messu kirkossa. Sanansaattajien kirkkopyhä, saarna Pirjo Juntunen. Kirkkokahvit ja päivätilaisuus srk-kodilla, mukana Pirjo Juntunen. Omaishoitajien rovastikunnallinen kirkkopyhä Sotkamossa Isoskoulutus srk-kodilla. Puuhapiiri srk-kodilla. Syöpäpotilaiden kerho srk-kodilla. Lähetyksen kirpputori srk-kodilla Keskiviikkokerhon virkistyspäiväretki Hiisipirtille. Lähtö klo 10 srk-kodilata. Ilm. Seijalle 19.11 mennessä puh. 044-3620023. Omavastuu 5 €. 1. adventtisunnuntain messu kirkossa. Lähetyslounas srk-kodilla. Urkujen vihkiäiskonsertti, Erkki Tyni. Puuhapiiri srk-kodilla. Lähetyksen kirpputori srk-kodilla. Hartaus Kotokunnaalla. Nuorten ilta srk-kodilla 2. adventtisunnuntai, sanajumalanpalvelus kirkossa Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro, kunniakäynti sankarihaudoilla. Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuus srk-kodilla. Kutsutaksia voi käyttää. Eläkeikäisen ja yksinäisten joulujuhla srk-kodilla. Näkövammaisten rovastikunnallinen joulujuhla Suomussalmella. Kajaanin-Puolangan-Ristijärven syöpäpotilaiden yhteinen joulujuhla Joutenlammilla. Lähtö klo 17 srk-kodilta. 3. adventtisunnuntai sanajumalanpalvelus kirkossa. Kauneimmat joululaulut kirkossa. Lähetyksen vohvelipäivä ja myyjäiset srk-kodilla. Lähetyksen kirpputori srk-kodilla. 4. adventtisunnuntai sanajumalanpalvelus Kauneimmat joululaulut kirkossa. Koulun joulukirkko Jouluhartaus TK:ssa. Jouluaaton hartaus kirkossa Jouluaaton hartaus Kappelissa Jouluaamun sanajumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro. Kutsutaksia voi käyttää. Tapaninpäivän messu kirkossa. Kutsutaksia voi käyttää. Uudenvuoden aaton hartaus kirkossa. Uudenvuoden messu kirkossa. Sanajumalanpalvelus kirkossa, 2. sunnuntai joulusta. Loppiaisen messu kirkossa. Uusien urkujen käyttöönottaminen, alustava suunitelma. Sanajumalanpalvelus kirkossa, 3. sunnuntai joulusta Messu kirkossa. 4. sunnuntai joulusta. Rippikoululaisten pyhä. Rippikoulu alkaa. Diakoniaavustusasiat Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2010 omaan seurakuntaan jäävä osuus oli 467 € ja se voidaan keräyskohteen mukaisesti jakaa vähävaraisille lapsiperheille. Elomyyjäistuotto oli 376 € ja se jaetaan joulumuistamisina. Diakonia-avustuksia voi anoa seurakunnalta vapaamuotoisella anomuksella, johon liitetään sosiaalitoimesta toimeentuloselvitys. Anomukset voi lähettää os. Ristijärven seurakunta/ diakonia Urheilutie 42, 88400 Ristijärvi Lisätietoja voi kysellä Seija Lahdelma puh.044-3620023 aamuisin klo 8-10. TERVETULOA PERHEKAHVILAAN! Kokoontuminen parillisina keskiviikkoina klo. 9-11 Päiväkoti Saukonsilmussa 03.11.2010 17.11.2010 01.12.2010 15.12.2010 29.12.2010 MLL-Ristijärven yhdistys sekä muut lasten-,nuorten- ja perheiden kanssa toimivat yhteistyötahot Seurakunta järjesti kehitysvammaisille virkistyspäivän Sotkamossa Perinnetila Tervamäellä. Isäntänä toimi ”Sumsan pavarotti” Martti Niskanen vaimonsa kanssa. Ohjelmaan kuului myös hauska hevosajelu. Aluksi se tuntui pelottavalta, mutta kaikki rohkenivat mukaan kyytiin. Olihan hevosajelu aikamoinen kokemus! (Kuvat: Seija Lahdelma) 4 Ristijärvi tiedottaa SAUKONSELÄN HISTORIAA ”Saukkovaaralla hyvä vaellusreitti” Näin otsikoi valtalehti Kainuun Sanomat 11.10.1971 avattua ”Saukon Selkä” –vaellusreittiä. Idea tuli luultavasti vaihtoehdosta Vuokatin Vaellukselle, joka oli todettu aika vaativaksi. En minä, eikä vaimonikaan, ota isommin syytä vaellustapahtuman alulle, mutta liikunnallisia kun oltiin, saimme kartasta katsottua sopivat polut, joita voisi hyödyntää astumatta maanomistajien varpaille. Nykyinen reitti poikkeaa alkuperäisestä oikeastaan kolmessa kohti: Aluksi kuljettiin Kantolan pellon viertä vedenottamon tienhaaraan ja siitä ylös, Uudenmäen talon pihan poikki kuljettiin vuosia, kunnes reitti jatkettiin nykyiseen reittien haarautumaan. Tuulentupa ohitettiin kulkemalla kilometri pitkää rajalinjaa pitkin. Minulla on lehtileike, jossa ristijärveläiset toivovat vaelluksesta kevyemmän vaihtoehdon Vuokatin vaellukselle – maisemiaan myöten! 11.10,1971 päivätyssä leikkeessä ja kuvassa ovat iloisina vaeltamassa Kalle Hulkko, Sirkka Nissinen. Hilma Karjalainen ja Pirkko Väisänen ynnä muita. Matematiikan mukaan se oli ensimmäinen vaellus ja tänä syksynä neljäskymmenes. Pitempi reitti arveltiin 23 km:ksi, mutta muuttelujen jälkeen se lienee vaille kaksi peninkulmaa. Lyhyempi on edelleen 12 km. Joka tapauksessa on reitillä edelleen säilynyt hivuttava, useamman kilometrin nousu Nurmesta Tuulentuvalle. Juoksimme kerran Sirkka ja Jussi Nissisen kanssa alkuperäisen reitin aikaan 1.42. Olkoon nelikymppisille nai- sille aika vaikka tavoitteena, miksei miehillekin. Reitin muutokset veisivät lisäaikaa ehkä kymmenkunta minuuttia. – Vuokatin vaelluksella meni samalta joukolta tasan tunti enemmän. ”Saukonselkä kiinnosti” 5.10.1980 edellinen otsikko oli kymmenvuotisvaelluksesta. Nyt viimeistään kannattanee kertoa nimen historiasta sen verran, että Tuomelan Yrjö (Mikkonen) kertoi aikanaan tervansoutajien Oulujärvellä ihastelleen, että ” jo Saukon selkä näkyy”, tarkoittaen tätä meidän vaaraamme, joka tosiaan siltä näytti. - Kymmenvuotisvaelluksella oli mukana myös 67-vuotias Laina Romppainen, joka oli ”harjoitellut” poimimalla syksyn aikaan 10 san- koa puolukoita! Onnea Lainalle!! ”Mukavastihan tämä sen jälkeen sujuu, kun voi kulkea omaan tahtiin” – Silloin jo järjestettiin oheistapahtumana lyhyt sydänretki, jonka ideoi silloinen terveyskeskuslääkäri Seppo Kallio. – Retkeilijöitä oli 79 ja yleensä mukana on ollut 50 – 150 vaeltajaa säästä riippuen, mutta osaltaan myös lähes opastettu suppilovahverokierros Saukkovaaran upeissa kuusikoissa. Parhaimmillaan on minua vastaan tullut pariskunta kahden 20 litran sangon kanssa! Pirkko ja Teuvo Väisänen Nelikymmenjuhlavaelluksella oli lähes ennätysosanotto. Kunnan liikuntatoimelle voinee osoittaa aina parannusehdotuksia vaellusreitin ehostamiseksi. Reitti on saanut sijansa Kainuun syksyn kuntoliikuntatapahtumissa ja se sijansa pitäköön. Myös Raili Lassilalle lämmin kiitos jaksamisesta lämmetä myös Saukon Selän järjestelyissä. Kirjaston kuulumisia Kuljeskellessani elokuussa vilnalaisessa kirjakaupassa löysin lastenosaston esittelyhyllystä kaksi liettuaksi käännettyä suomalaista lastenkirjaa. Riitta Jalosen ja Kristiina Louhen Tyttö ja naakkapuu sekä Markus Majaluoman Isä, lähdetään sieneen! odottivat siellä löytäjäänsä. Tyttö ja naakkapuu kertoo isänsä menettäneen tytön surusta. Isä, lähdetään sieneen! on taas tragikoomista kuvausta perheestä, jossa isä huolehtii lapsista äidin ollessa maailmalla. Muistot lukemistamme kirjoista kantavat kauas. Useimmilla meistä on kokemuksia, miten vanhempamme lukivat meille ollessamme alle kouluikäisiä tai opettaja luki koulussa silloin tällöin tunnin päätteeksi. Miten antoisaa olikaan kuunnella, kuvitella kirjat eläväksi ja jatkaa lukemista itse omin valinnoin. Lokakuussa koulun ja kirjaston yhteisillä kirjallisuusviikoilla, jotka ovat osa Kirjallisuuspalapeli-hanketta, on annettu ja saatu kirjavinkkejä. Oppilaat ovat vinkanneet mielikirjo- runoja vuosilta 2008-2009. Kai Niemisen tuoreimmat runot ovat luettavissa kokoelmasta Alan oppia. ja toisilleen ja kirjastossa on luettu ja vinkattu. Viikkojen huipennukseksi Tittamari Marttinen, kajaanilaissyntyinen kirjailija, vieraili koululla 15.10. Marttinen toimittaa nykyisin myös lasten verkkopalvelu Okariinoa, johon pääsee tutustumaan osoitteessa http://www.okariino.fi. Marttinen esitteli alakoululaisille sekä mainittua palvelua että kertoili kirjailijan työstään, tuotannostaan ja keskusteli oppilaiden kanssa kirjoittamisesta, elokuvista ja ideoiden synnystä. Keskustelu luokissa kirjailijan ja oppilaiden välillä oli välitöntä ja runsasta. Valtionavustusta saanut Kirjallisuuspalapelimme jatkuu vuoden 2011 loppuun. Luvassa on lisää kirjailijavierailuja ja muuta lukemisharrastusta aktivoivaa toimintaa unohtamatta mediakasvatuksellisia ulottuvuuksia. Aikuisille on kuluneen syksyn aikana ilmestynyt jälleen runsaasti uutta luettavaa. Liisa KeltikangasJärvinen jatkaa käyttäytymisen sy- väluotausta kirjassaan Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Eero Huoviselta on ilmestynyt uskoa ja ihmisyyttä käsittelevä teos Aihetta ajatella: mietteitä piispan pöydältä. Jaakko Tapaninen puolestaan on kirjoittanut elämäkerran Lähikuvassa Eero Huovinen. Petteri Pietikäisen toimittamassa Valta Suomessa –teoksessa tarkastellaan mm., miten erilaiset vallan verkostot ovat muotoutuneet ja muuttuneet ajan virrassa, mikä on median osuus vallankäyttäjänä ja millä vallankäyttöä perustellaan ja oikeutetaan. Claes Anderssonilta ilmestyi tänä syksynä runokokoelma Pimeän kirkkaus, joka sisällöltään vastaa tiivistetyssä muodossa edellisenä vuonna ilmestynyttä elämäkertaa Jokainen sydämeni lyönti. Rakel Liehun runokokoelma Älä vielä lähde sisältää Tietokirjaosastolta löytyy myös Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa, Erämiehen herkut: suomalaisia riista- ja kalaruokia, Ulla Svenskin Juhlaleivonnaiset, Anita Korhosen Elossa jälleen: erään äidin huumeraportin uudet sivut, Maxim Leon Talviuni Berliinissä: itäsaksalaisen perheen tarina ja Keijo Leppäsen Parempi polvi. Jännäriosastolle Ilkka Remes on kirjoittanut jännitystä tihkuvan Shokkiaallon. Matti Yrjänä Joensuulta on pitkän tauon jälkeen ilmestynyt teos Harjunpää ja rautahuone. Outi Pakkasen luomaan jännitykseen voi tutustua lukemalla Seuralaisen. tömailla ja Tuula-Liina Varis novellikokoelmalla Muotokuvamaalarin tytär. Koko uutuusluettelo löytyy osoitteesta http://kirjasto.kainuu.fi tai kansiosta kirjaston tiskiltä. Kirjaston oheispalveluihin, kuten näyttelyt, on usein toivottu nuorten ideoita. Tänä syksynä TET-viikolla syntyi ajatus 70-luvun muotinäytöksen järjestämisestä ja esiteltyjen vaatteiden kokoamisesta näyttelyksi kirjastoon. Samalla nuoret tarjoaisivat katsauksen nykymuodistaan. Alustavasti näytös ja näyttely on tarkoitus järjestää helmikuussa 2011. Tapahtumakokonaisuutta varten tarvitaan vaatelainoja ja malleja. Kirjastossa odotetaan yhteydenottojanne. Hyvää lähestyvää talvea kaikille. Tapaamisiin kirjastossa! M.K. Uutta kirjasatoa edustavat myös Veikko Räisäsen maaseuturomaani Karpalokyyneleet ja Martti Väisäsen eränovelleja sisältävä Karhujen maa. Enni Mustonen ilahduttaa lukijoitaan uuden Pohjatuulen tarinoita -sarjan aloittavalla kirjalla Lapinvuokko, Raija Oranen Metsästäjän sydämellä, Pirjo Tuominen Perin- KIRJASTO AVOINNA 1.9.10-15.5.11 ma 12-19 ti 12-17 ke 09-15 to 12-15 pe 12-19 Puh. (08) 6155 4328 Ristijärvi tiedottaa 5 Puoli vuosisataa puoluetyötä Kun maku ratkaisee… Eläkkeellä oleva autoilija-talonmies Kalevi Heikkisen tuntevat kaikki ristijärveläiset. Hän on nykyisessä kunnanvaltuustossa ainoa Vasemmistoliiton edustaja. 15 elokuuta hän täytti 75 vuotta. Heikkinen on syntynyt Ristijärven Salokylällä. Poliittisen puolueen valintaan vaikutti oman isän ”Isä-Eetu” Edwardin kohtalo. Edwardia pidettiin aina kommunistina, vaikka hän ei koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen. Heikkisen kotikylällä toimi kansakoulu useita vuosikymmeniä Lehtovaarassa. Koulukuljetuksista alkoi Heikkisen autoilijan ura. Autorahoja ei järjestynyt oman pitäjän pankista. Isän ja omien tilien siirto osuuskassaan Kainuun Eliikkeeseen vasta mahdollisti auton oston. Automies ”Hilti-Ville” halusi luopua maidon kuljetuksesta ja tarjosi sitä Heikkiselle. Kun sopimus Kainuun Osuusmeijerin kanssa oli tehty, hän haki tavarankuljetuslupaa nimismieheltä, joka ehdotti taksiluvan hakua saman tien. Heikkinen haki lupaa, mutta poliisi kuitenkin tutki asiaa kolmen kuulustelun verran. Vilkasta puoluetoimintaa Heikkinen itse osallistui vuonna 1968 kunnallisvaaleihin. Tauno Tolonen ja Ketolan isäntä Eetu Kemppainen olivat pyytäneet häntä useasti ehdokkaaksi. Kerran Heikkinen oli koko pitäjän äänikuningas ja sai yli sata ääntä ja tuli valituksi valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi. 1990- luvulla perustetun uuden Vasemmistoliiton toiminta Kauttamme pitopalvelu kaikkiin perheen juhliin - räätälöitynä asiakkaan mukaan - perinteiset, itsetehdyt tuotteet - myös ilman tarjoilua tai pelkkä tarjoilu Kotileivonnaiset tilauksesta esim. - hiivaton ruisleipä, rieskat, riisipiirakat, kukot - pullat, munkit, pasteijat, kuivakakut - täyte- ja voileipäkakut - myös erikoisruokavaliot Astiavuokraus ei lähtenytkään käyntiin toivotulla tavalla. Oli selvittämättömiä ryhmäkiistoja, jotka johtivat tiedonkulun vaikeutumiseen ja keskustelun loppumiseen lähes kokonaan. Heikkinen vetäytyikin syrjään v. 2000, mutta palasi valtuustoon v. 2005. Heikkinen näkee edelleen asioista tiedottamisen ongelmana. Vasemmistoliiton perustamista aikoinaan Heikkinen pitää virheenä. SKP:n lakkauttaminen olisi riittänyt selkeyttämään puoluetoimintaa ja SKDL olisi saanut jatkaa. Meneillään olevan hallintokokeilun valmisteluvaihetta Heikkinen muistelee hyvin raskaana aikana. Tuolloin monet asiat kotikunnassa jäivät hoitamatta. Kokeilua Heikkinen pitää kuitenkin onnistuneena ja Ristijärven pelastuksena. Osa kuntalaisista arvostelee palvelujen keskittämistä Kajaaniin, mutta Heikkinen ei itse noihin arvostelijoihin kuulu. Toinen työ talonmiehenä Uuden Jokikylän koulun talonmieheksi Heikkinen valittiin v. 1960 ja kyseistä työtä hän teki 25 vuoden ajan. Koulukyytien hoitaminen ja kansakoulun talonmiehenä toimiminen pakottivat miehen melkoiseksi kasvattajaksi ja esimerkiksi Tervetuloa mukaan Ristijärven Marttojen toimintaan! KIVIKYLÄN KOTILEIPOMO & PIDOT Puh. 050-5578 309 / Anna-Mari Hoffren 050-5971 622 / Eeva-Liisa Tolonen kivikylan.kotileipomo@suomi24.fi Tuulentie 4, Ristijärvi urheilualueiden hoitajana hänen suosionsa on taattu. Energiaa on riittänyt vielä eläkepäivinäkin isojen lumilinnojen rakentamiseen kylän lapsille. Kerran Heikkinen rakensi lumikirkon, jossa kirkkoherra piti hartaustilaisuuksia kyläläisille. Heikkinen rakensi kymmenen vuotta sitten kylälle 3 kilometrin pituisen luontopolun osaksi UKK. reittiä. Maalaistaustansa ansiosta Heikkinen on aina viihtynyt hyvin luonnossa ja metsässä. Aikoinaan hän oli innokas ja taitava metsästäjä. Jäniksiä kaatui kymmenittäin ja hän muistelee parhaimpana talvena saaneensa 400 riekkoa ja 20 metsoa. Myöhemmin Heikkinen kokeili metsästysreissuja koiran kanssa ilman asetta. Riitta-Liisa Oikarinen PALTAMON KANSALAISOPISTO p. (08) 615 54638 www.opistopalvelut.fi/paltamo/ kansalaisopisto@paltamo.fi Syksy 2010 La 20.11. Marttojen hyvinvointilauantai Kiannon Kuohuissa: Lähtö Marttalan edestä klo 11. Ohjelmassa on uintia ja saunomista Kiannon Kuohuissa sekä ruokailu Kultaisessa Kukossa. Paluu takaisin Ristijärvelle klo 17 mennessä. Hinta on 35 euroa/ henkilö sisältäen kuljetuksen, kylpylälipun ja ruokailun. Alle 12- vuotiaat 25 euroa. Ilmoittautumiset puhelimitse tai tekstiviestillä Tuire Hurmerinta-Juntuselle numeroon 040-5280934 tai Seija Lahdelmalle numeroon 044-3620023. 6.12. Itsenäisyyspäivän kahvitilaisuus sotaveteraaneille srk-talolla Tarkemmat kurssitiedot kauppojen ilmoitustauluilla ja Ristijärven Marttalan ovessa. Lisätietoja toiminnasta ja jäseneksi liittymisestä puheenjohtaja Sinikka Korhonen p. 040 850 3123 ja sihteeri Katri Tolonen p. 050 4114750 KEVÄÄLLÄ 2011 RISTIJÄRVELLÄ METSÄSTÄJÄTUTKINTOKOULUTUS (12t) ma 10.1., ti 11.1., ma 17.1. ja ti 18.1. klo 18 – 20.30 Keskuskoulu, Urho Mäkäräinen. Ilm. viim. 5.1. Suositusikä 12+ POSLIINIMAALAUSVIIKONLOPPU (12t) la – su 11. – 12.12. (HUOM! Muuttunut aika!) klo 10.30 – 15.30 Aholantie 30, kerhohuone, Anja Juntunen. Ilmoittaudu heti. KOTIPIHA KUKOISTAMAAN (14t) keskiviikkoisin 2.2. – 23.3. klo 18 – 19.30 Keskuskoulun Kieli1-lk., Annikki Hyttinen. Perennat, kesäkukat, taimien kasvatus, pihasuunnitelmien tekoon vaikuttavat asiat sekä pensaiden ja puiden leikkaus. Ilm. viim. 21.1. ENSIAPU 1 (16t) la 12.2. ja 5.3. klo 9 – 16 Hiisijärven Hiisipirtillä, Katja Hyrkäs. Ilm. viim. 3.2. EA1-kortti 7,50e JÄRJESTYKSENVALVOJAKOULUTUS (32t) la – su 19. – 20.3. ja 2. – 3.4. klo 9 – 16 Hiisijärven Hiisipirtillä, Toni Kovalainen. Erikoiskurssimaksu 60e. Ilm. viim. 3.3. EDUSKUNTAVAALIT 2011 - Ristijärvi torstaina 31.3. klo 18 – 19.30 ehdokkaita yleisön tentittävänä kunnanviraston valtuustosalissa Ristijärvellä. Tilaisuuden juontaa Paavo Nuortimo. Tervetuloa! Rauhallista Joulua! t. Kansalaisopiston väki MUISTATHAN, ETTÄ VOIT OSALLISTUA MYÖS PALTAMON KURSSEILLE! KAUSIKORTTI 47e (eläkel., työtön 30e) YHDEN KURSSIN KORTTI 26e OPETUSOHJELMA & LISÄTIETOJA KURSSEISTA KÄTEVÄSTI NETISTÄ: WWW.OPISTOPALVELUT.FI/PALTAMO/ 6 Ristijärvi tiedottaa Urheilukisojen tulokset: Esikoulu 40 m tytöt: 1. Nella Pääkkö 8,8 2. Elina Korpela 9,1 3. Tytti Mikkonen 9,3 4. Roosa Hutri 9,8 5. Nanna Kemppainen 10.1 6. Jenna Haarala 10,1 7. Jenni Korva 14,2 Esikoulu 40 m pojat: 1.Tommi Huusko 8.5 2.Kusti Kemppainen 8.9 3. Anssi Valtanen 9.1 4. Niko Heikkinen 10.4 1.lk 40 m tytöt: 1. Essi Härkönen 8.4 2.Laura Liljeblad 8.5 3. Vilja Oikarinen 8.9 4. Lea Leinonen 9.0 7 lk. tytöt 100 m juoksu 1. Pauliina Oikarinen 14,6 2. Eini Tolonen 16,1 3. Silja Hutri 17,6 4. Taina Savikko 18, 9 5. Iris Heikkinen 21,0 4. Iikka Tuohimaa 3.15 5. Henri Tolonen 3.59 7 lk. pojat 100 m juoksu 1. Eetu Heikkinen 14,9 2. Miikka Lahdelma 15, 4 3. Valtteri Härkönen 16,8 4. Timo Kinnunen 17,0 800m 8lk Tytöt 1. Susanna Mertanen 3.27 2. Raija Kemppainen 3.36 3. Anu Haukijärvi 3.37 8 lk. tytöt 100 m juoksu 1. Elina Karhu 14,7 2. Susanna Mertanen 16,2 3. Anu Haukijärvi 16,7 4. Heidi Kemppainen 16, 9 5. Sonja Kemppainen 17, 3 6. Raija Kemppainen 17,5 1.lk 40 m pojat: 1. Mikael Karhu 7.5 lopputulos: 8.0 2. Iikka Laakso 8.5 lopputulos: 8.1 3. Aatu Pulkkinen 7.9 lopputulos: 8.2 4. Eetu Oikarinen 8.8 lopputulos: 8.6 5. Jesse Oikarinen 8.4 lopputulos: 8.7 6. Hannes Hoffren 9.3 7. Niko Heikura 9.6 8. Toni Karppinen 9.7 9. Valtteri Härkönen 10.1 8 lk. pojat 100 m juoksu 1. Miro Tuohimaa 13,9 2. Pyry Laakso 14,3 3. Olli Leinonen 15,7 2.lk 40 m tytöt: 1. Milla Huusko 7.7 2. Emmi-Lotta Tolonen 7.8 3. Sanni Karjalainen 8.5 2.lk 40 m pojat: 1. Elias Korhonen 7.7 lopputulos: 7.6 2. Kalle Korva 8.1 lopputulos: 7.8 3 Mika Moilanen 8.1 lopputulos: 7.9 4. Jouko Heikkinen 8.0 lopputulos:8.0 5. Juha Määttä 8.1 lopputulos: 8.1 6. Urho Pyykkönen 8.2 7. Lenni Keränen 8.4 8. Aapeli Korpela 8.8 9. Arttu Hoffren 9.1 10.Teemu Määttä 9.4 3-4 lk. 60 m tytöt: 1. Eveliina Tolonen 10.2 2. Emilia Määttä 10.5 3. Alisa Korhonen 10.7 4. Hanne Haukijärvi 11.8 5. Essi Tolonen 11.9 6.Silja Leinonen 12.0 7. Jenny Mertanen 12.1 8. Heidi Tuohimaa 12.3 9. Julia Oikarinen 12.4 3-4 lk. 60 m pojat: 1. Samu Leinonen 10.2 2. Toni Lahdelma 10.4 3. Mikko Moilanen 10.9 4. Iiro Kyllönen 11.2, 4. Juhani Huusko 11.2 6. Sampo Laakso 11,3 7. Leevi Heikkinen 11,4 8. Joni Kemppainen 12.0 5 lk. tytöt 60 m juoksu 1. Viivi Väisänen 9,7 2. Noora Kangasharju 10,1 3. Natalia Koskela 10,7 4. Sonja Hutri 11,2 5. Helmi Kinnunen, Jenni Huusko 11,5 7. Minna Heikkinen 11,6 5-6 lk. pojat 60 m juoksu 1. Visa Laakso 9,7 lopputulos 9,2 2. Antti Huusko 9,7 lopputulos 9,3 3. Eero Heikkinen 10,3 lopputuols 10,1 800m 7lk Tytöt 1. Pauliina Oikanen 3.03 2. Silja Hutri 3.39 800m 9lk Tytöt 1. Tinja Leinonen 3.35 2. Ruut Heikkinen 4.32 Pituus Esikoulu Tytöt 1. Tytti Mikkonen 2.28m 2. Nanna Kemppainen 2.24 3. Nella Pääkkö 2.13 4. Elina Korpela 2.08 5. Roosa Hutri 1.88 6. Jenni Korva 1.46 7. Jenna Haarala 1.40 9 lk. tytöt 100 m juoksu 1. Anne Valtanen 14,7 2. Minna Torvinen 15, 7 3. Mira Pulkkinen 16,0 Pituus esikoulu pojat 1. Kusti Kemppainen 2.60 2. Niko Heikkinen 2.10 3. Tommi Huusko 2.05 4. Anssi Valtanen 1.64 9 lk. pojat 100 m juoksu 1. Nikke Kemppainen 13,6 2. Miikka Moilanen 13,8 3. Markus Oikarinen 14,5 4. Henri Tolonen 18,2 Pituus 1lk Tytöt 1. Essi Härkönen 2.15 2. Vilja Oikarinen 2.05 3. Lea Leinonen 1.94 4. Laura Liljeblad 1.73 300m 1lk Pojat 1.Aatu Pulkkinen 1.11 2. Iikka Laakso 1.12 3. Mikael Karhu 1.14 4. Hannes Hoffren 1.23 5. Jesse Oikarinen 1.27 6. Niko Heikura 1.31 7. Eetu Oikarinen 1.32 Pituus 1lk pojat 1. Eetu Oikarinen 2.33 2. Mikael Karhu 2.88 3. Iikka Laakso 2.18 4. Aatu Pulkkinen 2.17 5. Hannes Hoffren 2.00 6. Toni Karppinen 1.70 7. Niko Heikura 1.66 8. Valtteri Härkönen 1.64 9. Jesse Oikarinen 1.61 300m 2lk Pojat 1. Elias Korhonen 1.08 2. Juha Määttä 1.11 3. Aapeli Korpela 1.17 4. Jouko Heikkinen 1.19 5. Teemu Pääkkö 1.21 6. Arttu Hoffren 1.31 300m 2lk Tytöt 1. Milla Huusko 1.05 2. Emmi-Lotta Tolonen 1.07 600m 3-4lk Pojat 1. Toni Lahdelma 2.22 2. Samu Leinonen 2.32 3. Leevi Heikkinen 2.37 4. Mikko Moilanen 2. 38 5. Iiro Kyllönen 2.39 6. Juhani Huusko 2.43 7. Sampo Laakso 3.10 600m 3-4lk Tytöt 1. Alisa Korhonen 2.29 2. Eveliina Tolonen 2.39 3. Emilia Määttä 2.43 4. Silja Leinonen 3.02 600m 5-6lk Pojat 1.Antti Huusko 2.11 2. Eero Heikkinen 2.13 3. Visa Laakso 2.22 600m 5lk Tytöt 1. Noora Kangasharju 2.16 2. Viivi Väisänen 2.22 3. Natalia Koskela 2.23 800m 7 lk Pojat 1. Eetu Heikkinen 3.05 2. Timo Kinnunen 3.11 800m 8lk Pojat 1. Pyry Laakso 3.04 2. Olli Leinonen 3.16 800m 9lk Pojat 1. Miikka Moilanen 2.50 2. Johannes Koskela 3.03 3. Markus Oikarinen 3.05 Pituus 2lk tytöt 1. Emmi-Lotta Tolonen 2.60 2. Milla Huusko 2.30 3. Sanni Karjalainen 1.93 Pituus 2lk pojat 1. Elias Korhonen 3.05 2. Mika Moilanen 2.91 3. Jouko Heikkinen 2.80 4. Lenni Keränen 2.61 5. Kalle Korva 2.48 6. Juha Määttä 2.37 7. Urho Pyykkönen 2.18 8. Aapeli Korpela 2.02 9. Teemu Pääkkö 1.93 10. Arttu Hoffren 1.91 Pituus 3-4lk Tytöt 1. Eveliina Tolonen 3.01 2. Emilia Määttä 2.59 3. Alisa Korhonen 2.57 4. Heidi Tuohimaa 2.38 5. Hanne Haukijärvi 2.28 6. Silja Leinonen 2.10 7. Essi Tolonen 1.94 Pituus 3-4lk pojat 1. Toni Lahdelma 3.05 2. Samu Leinonen 2.92 3. Seppo Heikkinen 2.90 4. Juhani Huusko 2.85 5. Leevi Heikkinen 2.48 6. Sampo Laakso 2.44 7. Iiro Kyllönen 2.43 8. Mikko Moilanen 2.42 9. Santeri Karjalainen 2.38 10. Joni Kemppainen 2.10 11. Oskari Oikarinen 2.03 12. Teppo Kähkönen 1.81 Pituus 5lk tytöt 1. Noora Kangasharju 3.29 2. Viivi Väisänen 3.04 3. Natalia Koskela 2.92 4. Jenni Huusko 2.63 5. Minna Heikkinen 2.20 Ristijärvi tiedottaa 7 Pituus 5-6lk pojat 1. Visa Laakso 3.50 2. Antti Huusko 3.34 3. Olli Kemppainen 3.01 4. Eero Heikkinen 2.68 5. Arttu Pulkkinen 2.57 Pituus 9lk pojat 1. Nikke Kemppainen 4.66 2. Hannu Kemppainen 4.57 3. Johannes Koskela 3.94 4. Arttu Härkönen 3.68 5. Markus Oikarinen 3.55 6. Henri Tolonen 1.86 Pituus 7lk tytöt 1. Pauliina Oikarinen 3.43 2. Eini Tolonen 3.29 3. Silja Hutri 2.87 3. Taija Heikkinen 2.87 4. Taina Savikko 2.41 5. Tiia Niskanen 2.40 Esikoulu tytöt pallonheitto 1. Elina Korpela 9,87 2. Nella Pääkkö 9,72 3. Roosa Hutri 8,11 4. Nanna Kemppainen 7,95 5. Tytti Mikkonen 7,75 6. Jenna Haarala 5,41 7. Jenni Korva 5,31 Pituus 7lk pojat 1. Miikka Lahdelma 3.66 2. Eetu Heikkinen 3.57 3. Timo Kinnunen 3.12 4. Valtteri Härkönen 2.95 5. Veikka Härkönen 2.82 6. Severi Kurkinen 2.18 7. Jere Peräjärvi 1.57 Esikoulu pojat pallonheitto 1. Tommi Huusko 17,25 2. Kusti Kemppainen 11,37 3. Anssi Valtanen 11,05 4. Niko Heikkinen 9,95 1 lk. tytöt pallonheitto 1. Vilja Oikarinen 10, 33 2. Lea Leinonen 9,81 3. Laura Liljeblad 9,17 4. Essi Härkönen 9,15 Pituus 8lk tytöt 1. Elina Karhu 3.53 2. Susanna Mertanen 3.30 3. Kirsi Kemppainen 3.17 4. Heidi Kemppainen 3.04 5. Anu Haukijärvi 2.95 6. Raija Kemppainen 2.80 Pituus 9lk tytöt 1. Anne Valtanen 3.80 2. Minna Torvinen 3.48 3. Tinja Leinonen 3.26 4. Mira Pulkkinen 2.76 9 lk. pojat keihäs 1. Hannu Kemppainen 35.80 2. Nikke Kemppainen 35.63 3. Johannes Koskela 35.55 2 lk. pojat pallonheitto 1. Aapeli Korpela 22,59 2. Elias Korhonen 21,40 3. Jouko Heikkinen 21, 02 4. Kalle Korva 20,29 5. Arttu Hoffren 20,05 6. Mika Moilanen 17,76 7. Urho Pyykkönen 17,15 8. Juha Määttä 11,53 3-4lk. työt kuula 1. Eveliina Tolonen 4.42 2. Alisa Korhonen 4.14 3. Anna Palo 3.92 4. Silja Leinonen 3.54 5. Essi Tolonen 3.46 6. Heidi Tuohimaa 3.31 7. Emilia Määttä 3.06 3-4lk. pojat kuula 1. Oskari Oikarinen 6.73 2. Toni Lahdelma 5.62 3. Juhani Huusko 5.54 4. Seppo Heikkinen 5.29 5. Sampo Laakso 4.77 6. Santeri Karjalainen 4.75 7. Joni Kemppainen 4.58 8. Leevi Heikkinen 4.26 9. Mikko Moilanen 4.09 10. Teppo Kähkönen 3.34 7.lk. tytöt keihäs 1.Taija Heikkinen 9.55 2. Iris Heikkinen 5.80 7.lk. pojat keihäs 1. Eetu Heikkinen 27.55 2. Veikka Härkönen 25.13 3. Timo Kinnunen 23.49 4. Alpo Kemppainen 11.04 8.lk. tytöt keihäs 1. Susanna Mertanen 17.66 2. Raija Kemppainen 16.79 3. Anu Haukijärvi 16.65 4. Salla Kaartinen 14.25 5. Sonja Kemppainen 6.60 1 lk. pojat pallonheitto 1.Mikael Karhu 20,08 2. Iikka Laakso 15,43 3. Toni Karppinen 13,90 4. Hannes Hoffren 13,48 5. Aatu Pulkkinen 12,53 6. Niko Heikura 11,52 7. Valtteri Härkönen 11,20 8. Jesse Oikarinen 9,94 9. Eetu Oikarinen 8,75 Pituus 8lk pojat 1. Miro Tuohimaa 4.35 2. Pyry Laakso 3.98 2 lk. tytöt pallonheitto 1. Emmi-Lotta Tolonen 13,00 2. Milla Huusko 12,18 3. Sanni Karjalainen 11,43 5lk tytöt kuula 1. Jenni Huusko 5.87 2. Noora Kangasharju 5.83 3. Helmi Kinnunen 5.20 3. Natalia Koskela 5.20 4. Minna Heikkinen 4.20 8. lk. pojat keihäs 1.Pyry Laakso 21.00 2.Tommi Mikkonen 14.45 5-6lk pojat kuula 1. Visa Laakso 7.41 2. Olli Kemppainen 6.98 3. Antti Huusko 6.34 4. Jere Juntunen 6.34 5. Janne Pääkkö 6.14 6. Eero Heikkinen 5.71 7. Arttu Pulkkinen 4.96 9 lk. tytöt keihäs 1. Minna Torvinen 19.60 2. Ruut Heikkinen 18.30 7lk tytöt kuula 1. Eini Tolonen 6.75 2. Pauliina Oikarinen 6.00 3. Taija Savikko 5.65 4. Tiia Niskanen 5.55 5. Silja Hutri 5.05 7lk pojat kuula 1. Valtteri Härkönen 7.60 2. Miikka Lahdelma 7.42 3. Hannes Karjalainen 7.05 4. Aleksi Härkönen 6.55 5. Antti Karjalainen 6.45 6. Severi Kurkinen 5.62 7. Jere Peräjärvi 5.47 8lk tytöt kuula 1. Elina Karhu 7.80 2. Heidi Kemppainen 7.29 3. Inka Kähkönen 6.28 4. Ira Mäkäräinen 4.44 8lk pojat kuula 1. Olli Leinonen 9.03 2. Ali Härkönen 7.98 3. Pekka Keränen 7.38 4. Taneli Heikkinen 7.26 9lk tytöt kuula 1. Tytti Tolonen 8.16 2. Anne Valtanen 7.43 3. Maiju Suutari 6.23 9lk pojat kuula 1. Joel Juntunen 11.0 2. Arttu Härkönen 9.56 3. Markus Oikarinen 8.45 4. Iikka Tuohimaa 8.93 5. Antti Kinnunen 7.74 6. Henri Tolonen 7.66 7. Janne Härkönen 6.71 TIEDOTEKOULUTUS, 1 OP Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on oppia laatimaan onnistunut lehdistötiedote. Koulutuksessa käydään läpi myös hyvän lehdistötilaisuuden järjestämiseen ja mediasuhteiden kehittämiseen liittyvät perusseikat. Nappulakisat 8.9.2010 Tytöt 1 v. 20 m: 1. Milla Tolonen Tytöt 2 v. 20m: 1. Saana Piirainen 2. Riia Heikura 3.Viivi Härkönen 29,0 18,7 21,8 34,9 Pojat 5 v. 40 m: 1. Juha Heikkinen 2. Paavo Heikkinen 9,8 11,1 Tytöt 2 v. pituus: 1. Saana Piirainen 2. Riia Heikura 3. Viivi Härkönen 47 27 24 Tytöt 3 v. pallonheitto 1. Eveliina Tolonen 2. Ilona Heikkinen 3. Netta Hälinen 2.22 2.20 2.03 Tytöt 2 v. pallonheitto 1. Saana Piirainen 2. Riia Heikura 3. Viivi Härkönen 2.23 1.70 90 7,2 10,2 35,0 Tytöt 3 v. pituus 1. Netta Hälinen 2. Eveliina Tolonen 60 50 Tytöt 4 v. pallonheitto 1. Vinja Väisänen 3.40 Tytöt 4 v. 40 m: 1. Vinja Väisänen 7,0 Tytöt 4 v. pituus 1. Vinja Väisänen 177 Tytöt 5 v. 40 m: 1. Julia Töyräs 2. Neea Kemppainen 3. Iida-Mari Pyykkönen 7.57 6.85 5.95 10,1 10,2 11,3 Tytöt 5 v. pituus 1. Neea Kemppainen 2. Julia Töyräs 3. Iida-Mari Pyykkönen Tytöt 5 v. pallonheitto 1. Juulia Töyräs 2. Neea Kemppainen 3. Iida-Mari Pyykkönen 194 135 90 Pojat 2 v. pallonheitto 1. Niilo Jäppinen 75 Pojat 1 v. 20 m: Henri Tolonen 42,1 Pojat 2 v. pituus 1. Niilo Jäppinen 30 Pojat 2 v. 20m: 1. Niilo Jäppinen 8.96 4.03 2.90 25,3 Pojat 3 v. pituus 1. Matias Määttä 2. Eljas Klemetti 3. Veeti Pulkkinen Pojat 3 v. pallonheitto 1. Eljas Klemetti 2. Matias Määttä 3. Veeti Pulkkinen 95 55 45 Pojat 4 v. pallonheitto 1. Jussi Pyykkönen 2. Vertti Karjalainen 5.14 4.00 Pojat 4v. pituus 1. Jussi Pyykkönen 2. Vertti Karjalainen 125 95 Pojat 5 v. pallonheitto 1. Paavo Heikkinen 2. Juha Heikkinen 12.15 11.45 11,0 12,2 13,4 Pojat 4 v. 40 m: 1. Jussi Pyykkönen 2. Vertti Karjalainen 7,2 8,3 Pojat 5 v. pituus 1. Juha Heikkinen 2. Paavo Heikkinen 195 168 Mediavalmennus: yhteydet toimittajiin, kuinka toimittaja toimii, mikä on uutinen? Tiedottamisen ja tiedotteen tavoitteet Hyvän lehdistötiedotteen piirteet Tiedotteen rakenne: kärki, sisältö Tiedotustilaisuuden järjestäminen Tiedotteen jakelu Tiedotteen kirjoittamisen harjoittelu Tiedotteiden purku ja palautuskeskustelut Aika Tiistai 23.11.2010 klo 16.30 – 20.00 Torstain 25.11.2010 klo 16.30 – 20.00 Paikka Ristijärven koulukeskus, Aholantie 28, ATK-luokka Tytöt 3 v. 20 m 1.Netta Hälinen 2. Eveliina Tolonen 3. Ilona Heikkinen Pojat 3 v. 20 m: 1. Eljas Klemetti 2. Matias Määttä 3. Veeti Pulkkinen Sisältö - Kouluttaja KTT, toimitusjohtaja, Virpi Ritvanen, Profinna Oy Kurssimaksu 30 euroa Lisätietoja Ilmoittautuminen 19.11.2010 mennessä: x Sähköpostilla: helka.luttinen@oulu.fi tai seija.pyykkonen@oulu.fi x Puhelimella: 040 741 6075 /Helka 040 - 568 3807 /Seija Vuokrattavana JUHLIIN YM.KÄYTTÖÖN: ❖ kahviastiasto n. 100 henk. ❖ ruoka-astiasto 50 henk. ❖ 10 l:n kahvinkeitin ❖ pikareita ❖ hääkakkuteline Tiedustelut: Pyhännänkylän kyläyhdistys Puh. 040-703 7854 Leila Karppinen Puh. 050-349 3816 Terttu Heikkinen 8 Ristijärvi tiedottaa Laajakaista kaikille 2015 -hanke etenee - luvassa tehokkaat tietoliikenneyhteydet pikkuhiljaa kaikkien tarvitsijoiden ulottuville Valtio osoitti keväällä 2010 Kainuuseen valtion tukea 9,5 miljoonaa euroa haja-asutusalueiden laajakaistarakentamista varten. Tuen piiriin kuuluu harvimmin asuttujen alueiden kuiturunkoverkkojen rakentaminen siten, että tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien piiriin saadaan lopulta lähes kaikki vakituiset asunnot, yritykset ja julkishallinnon toimipisteet vuoteen 2015 mennessä. Rakentamisen rahoittavat teleopraattorit, valtio, EU ja kunnat. Kuitu kotiin -toimituksessa asiakkaan kustannukseksi jää liittymän viimeiset 1900 metriä. Ensimmäiselle valtion tuen hakukierrokselle Kainuussa osallistuneet kunnat (Puolanka, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala) saivat rakentamisesta kukin hanke-ehdotukset Kainuun Puhelinosuuskunnalta. Maakuntajohtaja ja kaikki kunnat ovat tähän mennessä hyväksyneet hanke-ehdotukset. Seuraavaksi kun- nat tekevät sopimuksen operaattorin kanssa toteutuksen osahankkeista ja niiden ajoituksesta vuosille 2011-2015. Kunkin kunta-alueen toteutuksen suunnittelu ja niiden ensimmäisten osahankkeiden osalta liittymien markkinointi ja tilaajaliittymien tilausten vastaanotto alkavat ensi talvena. Maastotöihin päästäneen ensimmäisten osahankkeiden toteutuksen kohdalla heti ensi keväänä roudan sulettua. Kainuussa koko hanke etenee siten, että seuraavaan hanke-ehdotusten hakuun, joka avataan tämän vuoden lopulla, on ilmoitettu Hyrynsalmen, Kuhmon ja Ristijärven hankealueet. Jotta hanke-ehdotukset sekä päätökset saataisiin varmimmin tehtyä myös näiden kuntien runkoverkkojen rakentamisesta, odotetaan valtion osoittavan Kainuuseen lisää hajaasutusten laajakaistarakentamista varten nimettyä valtion tukea. Siitä millaisin hinnoin Kainuun Puhelinosuuskunta on lupautunut tarjoamaan kuituliittymiä jo nopeimmin liikkeelle lähteneiden kuntien asukkaille Kainuussa, mitä on odettavissa seuraavien kuntien osalta ja miten hanke yleensä etenee, on tarkempia tietoja Kainuun maakunnan verkkosivuilla osoitteessa http:// maakunta.kainuu.fi/laajakaista. Kannattaa tutustua myös sivuilla olevaan esitykseen: Laajakaista 2015 - Mitä, Kenelle ja miksi? Siinä on tietoa nopeiden verkkojen palveluista ja kehityksen suunnista. Lisätietoa: Paula Karppinen, suunnittelija, Kainuun maakunta, aluekehitys Puh. 044 710 0867, s-posti: paula.a.karppinen@kainuu.fi Hyvää Joulua! Tervetuloa GLÖGILLE keskiviikkona 15.12. toimitiloihimme Ristijärvelle. Ristijärven Evertonin kuulumisia Ensimmäinen kausi (2010) on onnellisesti takana. Harjoitukset alkoivat 22.4. räntäsateessa ja loppuivat 2.10. kauniissa syyssäässä. Väliin mahtui niin 35˚C helteessä pelattu ottelu FC Wimmaa vastaan kuin ukkosmyrskyn takia väliin jääneet treenit. Kaikkiaan kokoonnuimme harjoittelemaan ”vihreän veran shakkia” 27 kertaa. Kainuun Nappulaliigan järjestämiin kuuteen turnaukseen osallistuimme neljällä joukkueella. Jokaiselle joukkueelle kertyi kiitettävä määrä otteluita (n. 24). Menestys oli vaihtelevaa, mutta peliesitykset paranivat selvästi kauden loppua kohti. Pelaajia Evertonissa on tällä hetkellä 38. Jos ja kun määrä pysyy samana, tai jopa kasvaa, myös toimijoita joukkueelle tarvitaan! Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneisiin. Esim. 40 tytön ja pojan harjoitusten vetämiseen tarvitaan 3 – 4 apuvalmentajaa ”päävalmentajan” lisäksi. Vain yhteistuumin voimme varmistaa laadukkaan toiminnan jatkumisen. Pienen syystauon jälkeen aloitamme talvikauden perjantaina 19.11. klo 16 Virtaalassa. Kaikki vanhat ja uudet pelaajat Tervetuloa! Lapset ja nuoret kiittää! Anttipekka Korpela ap69.korpela@gmail.com Jalkapallojoukkue Evertonia (synt. 04/98) kaudella 2010 tukeneet yritykset ja kumppanit: Lähivakuutus Kuljetusliike M ja J Huusko Oy Auto- ja konehuoltopiste J. Pulkkinen Ristilepo Ky K-Monimarket Leinonen Veikko Ky Susanna Cvach-Määttä su28ski@gmail.com Kainuun Osuuspankki Tiliristi Ky SeniorPolis Ristijärven seurakunta Ristijärven Metsästysseura ry Parturi-Kampaamo Raija Väisänen Willa Wanha Ristijärven kunta Ristijärven Vanhaintukisäätiö SEO Huoltamo R. Perhovaara S-Market Ristijärvi Ristijärven Autoasennus Ristijärvi tiedottaa 9 Eläkeliiton Ristijärven yhdistyksen kuulumisia Yhdistys on jo käynnistänyt tämän syksyn toiminnan monenlaisilla tapahtumilla. Syyskokous pidettiin 26.10 kerhotiloissa, mukana oli myös piiristä Sinikka Tahvanainen. Ensi vuoden toimintasuunnitelma sisältää sääntömääräisten kokousten lisäksi mm. allasjumppa ja laulukuoro jatkaa edelleen teemme vierailun toiseen yhdistykseen tai kutsumme vieraita meille, retkeilemme kesä- ja elokuvateatterissa. Kotokunnaalla muistamme pois nukkuneita ja käymme laulamassa joululauluja ja samalla tarjoamme torttukahvit. Seurakunta on ollut ja on yhteistyössä kanssamme ja järjestämme mm. kevät -ja joulujuhlan seurakuntakodilla. Teemme yhteistyötä myös veteraanijärjestöjen kanssa. Senioripoliksen kanssa teemme yhteistyötä eri tilaisuuksien järjestelyissä ja suunnittelussa ja osallistumme tilaisuuksiin. Piirin järjestämillä retkillä ja juhlissa olemme mukana, mm. teatterimatkalla Vuolijoilla ,ruskaretkellä joka suuntautuu Pohjois-Karjalaan ja kekrijuhlaan. Joulun edellä ilmestyy edelleen Kainuun Piirin joululehti ,jossa on myös Ristijärveltä lähetettyä aineistoa ja yritysten antamia mainoksia. KIITOS teille yrittäjät, jotka olette antaneet tukenne asialle. Yhdistyksen kokous otti myös kantaa Kainuun Osuuspankin suunnitelmiin muuttaa Ristijärven konttorin aukioloaikoja niin, että pankki ei olisi auki keskiviikkoisin vuoden 2011 alusta. Puheenjohtajalle annettiin tehtäväksi laatia kirjelmä jossa ilmaistaan kantamme asiaan. Kokous otti jyrkän kielteisen kannan Kainuun Osuuspankin suunnitelmiin. Keskiviikko on säilytettävä aukiolo päivänä edelleen. Syrjäkylien ihmisille on välttämätöntä saada pankkipalvelut kesviikkoisin koska joukkoliikenne on järjestetty silloin ja laboratorio palvelut on mahdollista saada myös samalla kerralla. MLL:n Ristijärven paikallisyhdistys: Päätettiin lähettää kirjelmä allekirjoituksilla varustettuna Kainuun Osuuspankin hallitukselle ja muutamille luotamushenkilöille Seuraamme miten asia edistyy, Tässä muutamia esmerkkejä yhdistyksemme toiminnasta. Te, jotka tunnette kiinnostusta ottaa osaa toiminnan kehittämiseen, olette tervetulleita mukaan mutta pelkkä jäsenyyskin on yhtä tärkeä ja arvokas asia. Tulemme ilmoittelemaan Kotiseutu plus -lehdessä tapahtumistamme joten sitä seuraamalla saatte tietoa asioista Rauhallista joulun odotusta kaikille ristijärveläisille Kajaanin kaupunginteatterin esityksessä keskuskoululla 13.10. Nukku Mattia auttoi 49 etsijää varastetun unihiekan löytämisessä. Eeva Kemppainen puheenjohtaja Tässä muutama kommentti: • Nella 6 v :” kun Valveen valtiatar keitti keittoaan ” • Teemu 8 v:” kun Nukku Matti ja Lars kulkivat näkymättöminä varjon alla veneellä” • Vilja 7 v :” kun ajoi mopolla” • Tytti 6 v: kun Nukku Matti astui naulaan ja Lars joutui jatkamaan matkaa yksin” Kirkonkylän kyläyhdistys tiedottaa Toukokuussa kutsuttiin kunniakierroksen yhteyteen eri tavalla kenttää kiertäviä. Kuvat kertokoon p puolestaan. Päiväkodista nuokkariksi Avoimesta ovesta on moni ristijärveläinen vuosien saatossa mennyt sisään. Vuosien tauon jälkeen ovi on taas avoinna. Tiloihin valmistuu nuorten toivomuksen mukaisesti ”uudet” nuorisotilat, joita pieni ydinjoukko nuoria on kunnostanut pitkin syksyä. Seinät saavat uuden värin ja muutenkin taloa kunnostetaan. Ammatti-ihmisiä on tarvittu ja tarvitaan edelleen mm. purku-, sähkö-, putki- ja levytystöissä. Kylät liikkeelle hankkeen Liikuntavankkuri testasi kuntoa, mittasi kehon koostumusta ja antoi muunkinlaista valistusta mm. ruokavalion suhteen. Tapahtuma toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Heinäkuussa olimme mukana järjestämässä kirkkoväen kahvitusta. Lämpimät kiitokset kaikille talkoissa mukana olleille. Elokuun kolmipäiväinen urakka kahvitusten ja ruokailun järjestämiseksi Veisuuvestivaaleilla oli jälleen työteliäs, mutta antoisa tilaisuus. Keväälle on mm. suunnitelmissa tehdä omakustanteinen retki Riikaan. Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry Löytyykö kuntalaisista talkooapua meille tilojen kunnostamiseen? Mikäli olet halukas yhteistyöhön nuorten hyväksi tule auttamaan meitä, ota yhteyttä Raili Lassilaan, puh. 044-7159 310 tai Santeri Kurkiseen puh. 044-258 1665. Parin nuoren kommentit: ”Remontti oli aluksi kivaa, mutta lopussa innostus lopahti. Onhan tämä toki parempi kuin vanha nuokkari.” ”Joo…hyvä tulloo!”. 10 Ristijärvi tiedottaa RISTIJÄRVI hyvän iän kunta Painopisteenä yritystoiminta Yritystoiminnan vahvistaminen on Kainuulle avainasia, numero 1. Kunnan näkökulmasta erityisesti pk –yritykset ovat tärkeitä. Ristijärven toimeentulon perusta löytyy monipuolisesta liiketoiminnasta, hoivayrittäjyydestä ja perinteisestä maa- ja metsätalousyrittäjyydestä. Kunnassa on jo tällä hetkellä useita etätyötä tekeviä suunnittelutoimistoja. Erikoisosaamispalveluja ja mikroyrittäjyyttä kaivataan lisääkin. Tätä varten kunta on mukana HYRINÄ hankkeessa (Hyrynsalmen ja Ristijärven yrittäjyyden pöyhintä- ja kehittämishanke), joka etsii uusia yrittäjyysaihioita ja haluaa auttaa olemassa olevia yrittäjiä. Tavoitteena on tehdä liiketoimintasuunnitelmia yrittäjien ja kuntalaisten pöytälaatikkoaihioista ja kutsua joukkoon uusia yrittäjiä yhdessä Kainuun edun ja yritysasiantuntijoiden kanssa. Kainuussa toiveet elinkeinoelämän vahvistumisesta ovat korkealla. Kaipaamme tänne huipputeknologian osaamista ja osaajia sekä työpaikkoja luonnonvarojen, kaivannaisteollisuuden ja puunjalostuksen pariin. Tarvitsemme mineraalien ja puunjalostuksen jatkojalostusosaamista ja mahdollisuuksia. Kainuu on erilaisten mineraalien, malmien ja kauppatavaraksi työstettävien kivilaatujen pieni aarreaitta. Alueellisen tuottavuuskehityksen kannalta niissä piilee oma riskinsä, koska niiden hyödynnettävyyttä ohjailevat maailmanmarkkinahinnat ja kansainväliset suuntaukset. Vanha totuus on, että tuotteet on edullisinta jalostaa lähellä raaka-ainelähteitä. Tällä hetkellä olemme monella alalla raaka-aineita luovuttavaa aluetta. Toivon, että tulevaisuudessa saam- me tähän muutosta, syntyy uusia työpaikkoja, ja että tuotteiden jalostusasteen nostaminen vahvistaa maakunnan kehitystä. Mistä sitten johtuu se, että meillä Suomessa, Kainuussa ja Ristijärvellä ei ole riittävästi tuotannollista toimintaa ja työpaikkoja? Mistä johtuu, että erilaisia yritysaihioita ei voida viedä eteenpäin? Yhtenä ongelmana ovat Suomen korkeat tuotantokustannukset. Mutta erityisesti meillä on puutetta pääomista enemmän kuin osaamisesta. Talvivaara ei olisi syntynyt pelkästään kainuulaisten pääomien rahoittamana. Täällä tarvitaan pääomia ja yrittäjärohkeutta, ja rohkeutta ottaa kiinni tilaisuuksista. Ristijärvellä on runsaasti monenlaisia raaka-aineita, joista suurin osa odottaa löytäjäänsä. Sellaisia ovat mm. metsät, graniitti, puhdas lähdevesi, koskematon luonto. Listaan voidaan lisätä upeat maisemat, vesistöt, villieläimet ja hiljaisuus. Näissä kaikissa on aineksia vaikka mihin. Kunta rakentaa yritysneuvonnan keskusta Yhteispalvelupisteen kylkeen, käynti suoraan Aholantieltä. Tila ovat vapautumassa nuorisolta, kun uudet nuorisotilat kunnostetaan vanhalle päiväkodille. Yritysnurkkaukseen on tarkoitus rakentaa lisätilaa myös muille yritys ja hanketoimijoille, kuten Ely-keskuksen yritys- ja rahoitusneuvonnalle. Tapaamiset kannattaa sopia etukäteen puhelimitse. Seniorpolis on osa ristijärveläistä yritystoimintaa. Hankkeet ovat pyörineet paikkakunnalle jo kohta 10 vuotta. Hankkeiden avulla on kehitetty ikäihmisten asumista, uusia palvelukonsepteja ikääntyville ja hoivayrittäjyyttä. Osa kehitysaihioista on ollut niin edellä aikaansa, että niiden eteneminen on pysähtynyt ympäröivän yritysalueen kehittymättömyyteen. Esimerkiksi Hoivaportaali (sähköinen hoivayrittäjäverkosto ja palvelujen tilauskanava) olisi tarvinnut ympärilleen useita toimijoita. Nyt se toimii osittain yhdistysvetoisesti. Koko Seniorpolis toiminnan ajan ikääntyminen on nähty täällä mahdollisuutena. Tuon positiivisen latauksen vuoksi, se lienee herättänyt laajan tietoisuuden ja sitoutumisen Ristijärven paikkakuntaan. Ristijärven tavaramerkki maailmalla on Seniorpolis. Monet seudut ovat tulleet perässä ja viimeiset 2 vuotta ovat olleet ikääntymistietoisuuden buumia ympäri Suomen. Ilmiö on kansainvälinen ja kiinnostuneita vieraita on ollut useista Euroopan maasta. Meillä Seniorpolis ei ole vain huipputeknologialla tuettua asumisen kehittämistä vaan yhdessäolon muotojen etsimistä, eri-ikäisten ihmisten yhteistä tekemistä (juniorit seniorit toimintaa) ja elinikäisen oppimisen ja yrittäjyyden kehittämistä (studiokoulu, elokuvat, senioriakatemia, ikäihmisten oppimissivujen Aktiiviset seniorit). Kunta tarjoaa liikuntapalveluja kaikenikäisille Virtaalan monitoimikeskuksessa. Ne ovat tärkeä lisä palveluvarustuksessamme. Senioritutkimuksen kautta meillä on jo vuosia tiedetty, että lihaskunnon ylläpitäminen säilyttää ihmisen toimintakykyisenä pitkään. Turvalliset asiointireitit ja luotettava kotipalvelu auttavat kotona asumista. Näiden kaikkien ylläpitämiseen tarvitsemme kohtuuhintaisia yrityspalveluja. Niitä on etsittävä edelleen. Raija Potila kunnanjohtaja Hyrinä - Hyrynsalmen ja Ristijärven alueiden yritysten pöyhintä- ja kehittämishanke Hyrinä- hankkeessa aloittaneet hankekoordinaattori Esa Ojala ja hankesihteeri Elina Suutari osallistuvat yritysideoiden kehittelyyn. Hyrinä-hankkeen lähtökohtana on halu kehittää yritystoiminnan toimintaedellytyksiä Hyrynsalmen ja Ristijärven alueilla. Kartoitamme pienyritysten (maatilojen, matkailuja liitännäiselinkeinojen ym.) liikeja kehitysideoita. Kartoittaminen tapahtuu keskusteluissa ja tilakäynneillä. Osallistumme toiminnan ja toimintatapojen kehittämiseen olemassa olevissa ja aloittavissa yrityksissä. Yhdessä voimme etsiä yhteistyökumppaneita. Hankkeen taustalla on huoli kuntien väestörakenteen ja työelämän muutoksesta. Työohjelman valmistelussa yhdessä kuntien henkilöstön kanssa on korostunut olemassa olevien yritysten toiminnan ja suunnitelmien edistäminen. Käytännön toimia ovat yrittäjien kanssa käytävät keskustelut, kehitysnäkymien ja tavoitteiden selvittäminen sekä kehityshaluisten yrittäjien avustaminen. Yritysten tarpeiden perusteella etsitään ja hankitaan ja ohjataan eri sidosryhmien palveluita ja koulutuksia. Alueet näkevät matkailuun liittyvissä toimissa kehitysmahdollisuuksia. Kahden kunnan alueella toimivalla hankkeella on käytössä 418 000 euroa 31.7. 2012 mennessä. Hankkeessa työskentelee hankekoordinaattori Esa Ojala, hankesihteeri Elina Suutari ja Ukkohallan matkailualueen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä matkailuasiantuntija Tiina Ruotsalainen. Hanketta rahoittavat Kainuun kehittämisraha, yritysrahoitus ja Kainuun Etu Oy. Voitte ottaa meihin yhteyttä kaikissa yritystoiminnan kehittämiseen ja sen käynnistämiseen liittyvissä asioissa. Tapaatte Esa Ojalan ja Elina Suutarin Ristijärven yhteispalvelupisteessä. Toivomme runsaasti yhteydenottoja ideoinnista ja yhteistyöstä kiinnostuneilta! Tapaatte Esa Ojalan ja Elina Suutarin pääsääntöisesti keskiviikkoisin Ristijärven Yheispalvelupisteessä. Esa Ojala Hankekoordinaattori p. 0044-5514524 Café 5-Stopin Pirkko Leinosesta Ristijärven vuoden yrittäjä Kuusi vuotta Café 5-Stopin yrittäjänä toiminut Pirkko Leinonen on valittu Ristijärven Vuoden yrittäjäksi. Ennen yrittäjäksi alkamistaan Leinonen työskenteli 17 vuotta samoissa tiloissa silloisella Esson huoltoasemalla. Ristijärvi on mukava paikka yrittää Yksi peruste Leinosen valinnalle Vuoden yrittäjäksi oli, että hän on rohkeasti laajentamassa yritystään. Lisäksi Leinonen on työskennellyt niin työntekijänä kuin yrittäjänä Ristijärvellä jo pitkään. – Silti tämä huomionosoitus tuli positiivisena yllätyksenä, Leinonen kiittelee. Café 5-Stopin palveluihin kuuluvat kahvilapalveluiden lisäksi mm. veikkauspiste sekä kalastuslupien ja kaasupullojen myynti. Asiakaskunta koostuu niin kyläläisistä kuin viitostietä ohi ajavista matkailijoistakin. Leinosen mukaan Ristijärvi on mukava paikka yrittää ja työ on lähellä. Tulevaisuus näyttää positiiviselta. – Toivon mukaan Ristijärvellä palvelut säilyvät ainakin nykyisellä tasolla, Leinonen kertoo. Tällä hetkellä Café 5-Stopissa työskentelee Leinosen lisäksi kahdesta kolmeen työntekijää. Pirkko Leinonen pitää yrittäjyyden parhaana puolena työn vaihtelevuutta. Jokainen päivä on erilainen; välillä jutustellaan asiakkaiden kanssa, toisinaan päivä menee tukussa ja kaupungissa asioidessa. Vapaa-ajalla Leinonen tykkää ulkoilla koiransa kanssa sekä matkustella kotimaassa. – Haluan kiittää kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, Leinonen summaa ja toivottaa lopuksi mukavaa joulun odotusta ja kaikille ristijärveläisille. Terhi Hannukainen, Ristijärven yrittäjät ry:n pj. Ristijärvi tiedottaa 11 Uusia yrityksiä ja yrittäjiä Hyvät yrittäjät ja yhdistykset Muistakaa päivittää tietonne Yhteispalvelupisteessä sekä jatkossa kunnan nettisivulla ylläpidettäviin yritys- ja yhdistysluetteloihin. RISTIJÄRVEN AUTOASENNUS Timo Oikarinen aloitti toukokuussa SEO-Huoltamo R.Perhovaaralta vuokraamassaan korjaamossa. Timo Oikarinen toimi aiemmin asentajana yli yhdeksän vuotta TB Perhovaaran palveluksessa. RISTIJÄRVEN AUTOASENNUS Saukontie 10, 88400 Ristijärvi Avoinna: ma-pe: 8-16 tai sopimuksen mukaan • Huollot ja korjaukset • Renkaat ja rengastyöt • Varaosat ja tarvikkeet • Ruostevauriokorjaukset 044-284 7180 Timo Oikarinen www.ristijarvi.fi Ristijärven Yhteispalvelupiste, puh. 08-6155431 Pestaa piika! ja samalla oppimaan ratsastuksen saloja uudella tavalla. Horsebic on uusi suomalainen liikuntalaji ja rekisteröity tuote, tunteja saavat pitää vain lisensoidut ohjaajat. Kunnanjohtaja Raija Potila kävi Oikarisen luona tervehdyskäynnillä ja toivottamassa Onnea ja menestystä uudelle yrittäjälle. ✰ ✰ ✰ ✰ ✰ Piika itse Ristijärven uusi apteekkari Ristijärvi on saanut uuden apteekkarin Pekka Savolaisen siirryttyä Utajärven apteekkariksi. Apteekkarina on aloittanut Raija-Leena Käsnänen Kajaanista. Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila kävi toivottamassa uuden apteekkarin tervetulleeksi Ristijärvelle. Olen 50-v proviisori Kajaanista, jossa myös perhe asuu. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 3 lasta. Esikoinen on jo lentänyt pesästä. Kun valmistuin proviisoriksi 25 vuotta sitten, ensimmäinen työpaikkani oli Puolangan apteekissa. Kolmen siellä vietetyn vuoden jälkeen muutimme miehen työpaikan pe- rässä ensin Keski-Suomeen ja sieltä Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Pohjanmaalla Haapavedellä vierähti sitten useampikin vuosi, kunnes työ toi taas meidät Kainuuseen. Ympyrä on siis sulkeutunut. Kuopiosta kotoisin olevana tämä kainuulainen puhetapa kuulostaa hyvin kotoisalta. Raija-Leena Käsnänen Ristijärven Apteekki Aholantie 19 88400 Ristijärvi Avoinna ma-pe klo 9-17 6.12. ja 24.12 suljettu Puh. 08-681 139,681 565 Fax. 08-681 562 Toiminimi Tallipiika LeenaMari Kinnunen on monipuolinen maaseudun palveluyritys. Ristijärveläinen yhden naisen yritys on perustettu helmikuussa 2010, jota ennen palvelut pyörivät kajaanilaisen Intotalon osuuskunnan kautta vajaat kaksi vuotta. Yrityksen toiminta-alueena on koko Kainuu. Tallipiika on yksityinen lomituspalveluyritys, joka palvelee sekä talliyrittäjiä että yksityisiä hevosenomistajia. Sijaisen tallille tai tilalle voi hankkia loma-ajaksi, sairausloman tuuraajaksi tai lyhyitäkin menoja varten. Piian voi pestata myös sesonkityöntekijäksi vakiokaluston rinnalle. Hevoslomitusten lisäksi Tallipiian palvelutarjontaan kuuluu muidenkin kotieläinten hoito. Lomituspalveluja voi tiedustella kotieläintiloille, lemmikkieläinten hoitokeikat onnistuvat myös. Lomitusten ohella tarjoan hyvinvointipalveluja niin hevosille kuin ratsastajillekin. Hevoshieronta voi tuoda avun kipeälle ratsulle tai ravurille parantaen suorituksia kilparadoilla tai kotikentällä. Myöhemmin tulevaisuudessa tulen fiksamaan hevosten lisäksi myös ihmisiä. Kunhan kalevalaisen jäsenkorjauksen opintoni ovat tarpeeksi pitkällä, tulee tämäkin palvelu osaksi yrityksen toimintaa. Kalevalainen jäsenkorjaus on perinteinen suomalainen mobilisaatiohoito, jolla tasapainotetaan kehon tuki- ja liikuntaelimistön häiriötiloja. Horsebic -liikuntalaji puolestaan laittaa ratsastajat liikkumaan Minä, piikalikka olen ristijärveltä lähtöisin ja pienen mutkan jälkeen kotiutunut takaisin Jokikylään. Ristijärvi on sopivasti keskeisellä paikalla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä töitä ajatellen, yrityksen toiminta-alueena kun on koko maakunta. Kainuussa ja miksei juuri Ristijärvellä asuminen oli ajatuksissani jo nuorena, töiden perässä en ole halunnut kasvukeskuksiin ja ”kehäkolmosen sisäpuolelle” lähteä. Siinä mielessä elänkin unelmaani, että olen voinut jäädä tänne Kaenuun korpiin elelemään ja vieläpä työllistänyt itseni hevosalan yrittäjänä – omistamatta yhtään hevosta. Palveluyrityksen käynnistäminen ei ole vaatinut suuria investointeja, myyn palveluissa omaa osaamistani. Yrittäjyys on näillä korkeuksilla yksi hyvin varteenotettava työllistymismahdollisuus, joka kannattaa pitää mielessä. Omista taidoista, keksinnöistä ja ideoista voi syntyä vaikka mitä, kunhan niitä hautoo ensin tovin ja lisää joukkoon ripauksen riskinottoa. Suosittelen lämpimästi! Tutustu Tallipiika-yritykseeni netissä osoitteessa www.tallipiika.fi! Teksti: Leena-Mari Kinnunen www.tallipiika.fi Puh. 050 340 7367 12 Ristijärvi tiedottaa Hyvä Ikä -messut Senioriturva Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä 6 ( 1 , 2 57 ( . Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä hälyttää mm. jos asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan poissa sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs | 96100 Rovaniemi Kankaantaankatu 93 | 37150 Nokia www.seniortek.fi Pasi Nurmela, Gsm: +358 44 5400 451 Sami Nurmela, Gsm: +358 44 5400 462 Kaarlo Aho, Gsm: +358 44 5400 461 etunimi.sukunimi@seniortek.fi Käyttökokemuksia jo yli 600 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! Seniorit muuttavat maailmaa aktiivisuudellaan Seniorpolis on Kainuusta, Ristijärveltä johdettu osaamiskeskittymä, joka kehittää ja testaa yli 55-vuotiaille ihmisille tarkoitettuja hyvinvointi-tuotteita, kuten asumis-, koulutus-, virkistys- ja hoivapalveluja. S i Seniorpoliksen lik projektipäällikkö j k i llikk M Marko k H Hänninen i ((oik.) ik ) jja kkehittämisvastaava hi i Oiva Jansson esittelivät Ristijärven mallia Hyvä Ikä -messuilla Tampereella. Hyvä Ikä -messut, 55+ ikäisille suunnattu perinteinen messutapahtuma järjestettiin Tampereen messukeskuksessa 30.9-1.10.2010. Seniorpolis jatkoi perinteitä ja osallistui tapahtumaan omalla osastollaan. Ristijärven osaamiskeskittymän tietotaidon lisäksi messuilla markkinoitiin Ristijärveä viihtyisänä ja rauhallisena asuinpaikkakuntana järvenrantatontteineen ja ”kakkosasuntoineen”. Seniorpolis on tullut monelle ihmiselle tunnetuksi vuosien työn tuloksena. Oli yllättävää todeta kuinka monet ihmiset olivat joko kuulleet tai olleet Seniorpoliksen kanssa jossakin tekemisessä. Palaute oli lähes- tulkoon aina myönteistä, Seniorpolis tunnettiin senioriajatuksen uranuurtajana ja asiantuntijana. Myönteisen palautteen lisäksi messuista ”jäi käteen” tukku uusia yhteyksiä pitkin Suomea ja konkreettisia esitepyyntöjä varsinkin Putkosjärven tonteista ja senioriasunnoistamme. Mutta vasta nyt on herätty huomaamaan se tosiasia, että myötätunto Seniorpolista kohtaan ei tuo paikkakunnalle työtä ja toimeentuloa. Jatkossa Seniorpoliksen toiminnan tulee tähdätä entistä enemmän liiketaloudelliseen suuntaan. Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö Marko Hänninen ja kehitysvastaava Oiva Jansson sekä projektisihteeri Anne Heikkinen. Seniorpolis on seniorien elämäntavan kehittäjä, tarjoten uudenlaisia terveyteen, hoivaan, ravintoon, teknologiaan, asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin kuten liikuntaan, matkailuun ja oppimiseen liittyviä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja. Olemme myös mukana kehittämässä liiketoimintaa hyvinvointialalle ja luomme yhteistyöverkostoja eri sidosryhmiin mm. tutkimuslaitokset, Polikset ja hoiva-alan kehittämiseen liittyviin toimijoihin ympäri Suomea. Tutkimus- & kehittämistoimintaa Ristijärvellä Seniorpoliksen koordinoimassa uuden turvatekniikan testauspilotissa 1.9.2010 alkaen Ristijärvellä testataan ”kukkatolppa”-prototyyppi, joka perustuu passiivisiin infrapuna-ilmaisimiin. Järjestelmän antamat hälytykset siirretään ”kän- Messuterveisin Oiva Jansson Kippis-tuoli auttaa liikkeelle ”Kukkatolpan” käyttöönotossa mukana lähihoitaja Ritva Leinonen hoitokoti Willa Wanha, Marko Hänninen Seniorpolis ja Sami Nurmela Seniortek Oy. nykkäteknologiaa” hyväksikäyttäen käyttäjän ennalta määrittämiin numeroihin joko tekstiviestinä matkapuhelimeen tai hoivakodin hallinnoimaan tietokoneen hälytyssovellukseen. Järjestelmä pystyy tunnistamaan mm. seuraavia ”ei toivottuja”-tapahtumia valvottavien henkilöiden kohdalta; kaatumiset, liian pitkään nukkumisen, liian pitkän poissaolon valvotuista tiloista. Seniorpoliksen koordinoimana uusia Seniortek ”kukkatolppia” on sijoitettu Willa Wanha- ja Ristilepohoivakoteihin sekä yksinasuvan seniorikansalaisen rivitalotyyppiseen senioriasuntoon. Seniorpolis, Ristijärvi on todella tyytyväinen ”kukkatolpan” pro- totyyppi kehitykseen nopeassa ja suunnitelmallisessa aikataulussa. Innovatiivinen turva-alan yrittäjä Seniortek, Rovaniemi ja heidän ammattitaitonsa sekä sitoutuminen luovat loistavat edellytykset yhteistoimintaamme. Suuri kiitos kuuluu myös Ristijärven alueen laadukkaille ja ihmisläheisille hoivakodeille; Willa Wanha ja Ristilepo, jotka ovat ennakkoluulottomasti ja innokkaasti lähtenee mukaan uuden teknologia hyödyntämiseen hoiva-alalla ja panostaneet hoiva-alan kehityksen kärjessä kulkemiseen myös tällä saralla. ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE VAPAUTTA TOIMINTARAJOITTEISILLE Myymälä avoinna: ma–pe klo 10–17, Ahjokatu 5, 15800 Lahti, puh. 03-781 7996, tai verkkokauppa kotisivuillamme www.ettonet.fi Apua arkeen pe 19.11.10 klo 10.00-14.00 Virtaalassa SenioriINFO Seniorpolis ajankohtaiset uutiset, kahvittelut ja yhteistyökumppaneiden esittelyt. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen: anne.heikkinen@seniorpolis.com tai p. 044-7159 359 to 16.12.10 klo 12-15 Virtaalassa SENIOREIDEN PIKKUJOULUT Lisätietoja myöhemmin, omavastuu 5 € / hlö Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen: anne.heikkinen@seniorpolis.com tai p. 044 - 7159 359 Projektipäällikkö Marko Hänninen Seniorpolis koordinaatiohanke RISTIJÄRVEN VETERAANIT! Joulu- ja Isänmaa -konsertti Kaukametsässä pe 3.12.2010 klo 19.00. Veteraaneille, puolisoille ja leskille ilmainen kahvitteluineen. Kyytien takia ilm. viimeistään ke 24.11. Martille (P. 044-5310 349) tai Teuvolle (p.040-7290 052). Ristijärven sotainvalidit, sotaveteraanit ja eläkeläiset! Yhteinen JOULUATERIA Seurakuntakodissa ke 15.12.2010 klo 12.00. Tiedustelut ja ilmoittautuminen viimeistään su 12.12. Unskille (p. 040-5466 236), Martille (p. 044-5310 349) tai Teuvolle (p.040-7290 052) tai Eevalle (p.040-7377 783). Seniorpoliksen väki, Marko, Oiva ja Anne toivottavat lukijoille Rauhallista Joulun odotusta Seniorpolis- koordinaatiohankkeen edellinen projektipäällikkö Marika Kurth kiittää kaikkia senioreita ja yhteistyökumppaneita hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä sekä toivottaa kaikille hyvää talven odotusta. Ristijärvi tiedottaa 13 Senioripolis hyvän käytännön esimerkkinä Kainuun maakunta kuntayhtymässä käynnistettiin tammikuussa 2010 kansainvälinen EU-hanke nimeltään RURALAND ja se jatkuu vuoden 2012 loppuun. Hankeen tavoitteena on tunnistaa maaseutualueilla jo toimivia hyviä käytäntöjä ja pyrkiä niiden avulla sekä monipuolistamaan että kehittämään Kainuun alueellisia elinkeinotoimintoja. Hanke toteuttaa Euroopan Unionin yhteistyötavoitteita alueellisella tasolla. Kehittämispyrkimyksiä tehostetaan tukemalla uudistumista, ympäristöosaamista ja tietoyhteiskuntaa. Hyväksi koetut käytännöt arvioidaan siirrettävyyden mahdollisuuksien perusteella. Lokakuun 12.–13.päivä Ristijärvelle saapui yhteensä 13 vierasta Belgiasta, Ranskasta ja Bulgariasta tutustumaan Senioripolikseen toimintaan. Senioripolis edustaa yhtä hyvän käytännön esimerkkiä Kainuusta. Ulkomailta tulleet vieraat saivat mahdollisuuden tutustua Senioripoliksen kokonaisvaltaiseen toimintaan puolentoista päivän aikana. Saamansa tiedon perusteella he arvioivat hankkeen siirrettävyyden ja toteutuksen mahdollisuuksia omissa lähtökohdissaan. Senioripoliksen projektipäällikkö Marko Hänninen esitteli yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden kanssa Senioripoliksen toimintaa. Hankkeen esittelyyn kuuluivat mm. Virtaala, 3G puisto sekä Onnellisten rinki. Lisäksi pistäydyimme Willa Wanhassa, Ristilevossa ja Koivukujassa. Vieraat tutustuivat myös Ristijärven kunnan edustajiin ja seniorialan asiantuntijoihin. Keskustelua käytiin hankeen toteutuksesta ja sen kokonaisvaltaisesta toimivuudesta. Myös seniorien hoitoon liittyvät kulttuurierot olivat keskeinen puheaihe. Vieraita kiinnosti erityisesti se, miten seniorit saadaan siirtymään kotioloista hoivakoteihin, sillä monessa Euroopan maassa perheet hoitavat vanhuksia kotonaan. Project Manager / Projektipäällikkö Joint Authority of Kainuu Region / Kainuun maakunta -kuntayhtymä Seminaarinkatu 2 FIN- 87101 Kajaani / KAINUU gsm +358 (0) 44 797 42 53 mari.jylhankangas@kainuu.fi http://www.kainuu.fi Senioripoliksen esittely herätti kiinnostusta ja uteliaisuutta ulkomaalaisten vieraidemme keskuudessa. Vierailu oli antoisa tilaisuus vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia eri kulttuurien kesken. Kiitän Ristijärven Senioripoliksen edustajia ja projektissa mukana olleita henkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Kansainväliset Ruraland –vieraat Ristijärven valtuustosalissa kunnanjohtaja Potilan kuntaesittelyssä. Mari Jylhänkangas INTERREG IVC4, RURALAND Seniorpoliksen uusin yhteistyökumppani Ärmätti Osuuskunta Ärmätti on perustettu 1994. Sen kotipaikka on Puolanka ja se toimii Suolijärven kylällä. Yrityksen päätoimialueena ovat nokkosen viljely ja jatkojalostus. Ärmätti on toiminut koko historiansa ajan erilaisten luonnontuotteiden parissa. Alkuun Ärmätissä kasvatettiin ryvässipulia, mutta menekin vähyyden ja tuotantokustannusten takia sen kasvatuksesta luovuttiin. Ärmätissä on koko ajan kehitetty erilaisia luonnontuotteiden tuotannon ja jalostamisen apuvälineitä. Hyvä esimerkki on muun muassa tehokkaan ja luonnonyrttien ja -marjojen vitamiinipitoisuudet hyvin säilyttävän kuivurin kehittelytyö. Nokkosta 2000-luvulla Ruraland –vieraat Hyvän Iän Puiston laitteistoon tutustumassa Seniorpolis projektipäällikkö Hännisen opastamana. Ärmätissä on keskitytty nokkosen viljelyyn ja sen jatkojalostukseen 2000-luvulla. Nokkosen monipuoliset ja ihmisen terveydelle hyvät vaikutukset on tunnettu jo vuosisatoja. Ärmätissä nokkosen viljelyssä on paneuduttu sen terveellisten ainesosien säilyttämiseen. Tämä on vaatinut innovatiivisia ratkaisuja nokkosen korjuussa sekä kuivatuksessa ja säilytyksessä. Seniorpolis käynnistelee yhteistyötä nokkospuristetta valmistavan Ärmätin kanssa. Tiedotamme myöhemmin lisää. Näiden ratkaisujen ansiosta Ärmätin nokkonen lähtee kuluttajille puhtaana, ravinteikkaana ja maukkaana. Halutessasi kokeilla Ärmätin nokkosta ota yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita Matti Veijolalle, puh. 040 718 0547. www.armatti.fi Ruraland -vieraat tutustumassa Ristijärven keskuskoulun verkko-opetuksena tapahtuvaan venäjänkielen opiskeluun projektipäällikkö Jylhänkankaan johdolla (kuvassa oikealla). Aktiiviset seniorit Ristijärven kunta ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat tehneet sopimuksen Senioriportaali -hankkeen sisällön suunnittelusta ja tuottamisesta 17.8.2010 - 31.12.2010 välisenä aikana. Ristijärven kunnan yhteyshenkilöt ovat hankkeessa kunnanjohtaja Raija Potila ja hallintosihteeri Terttu Härkönen. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yhteyshenkilöt hankkeessa ovat kehittämispäällikkö Tuula Meres-Wuori ja suunnittelija Arja Mielonen-Walker. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan pysyviä toimintamalleja ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää ja vakiinnuttaa osana senioreiden elinikäistä oppimista ja verkostoitumista. Hankkeessa kehitettävään portaaliin löydetään tehokkaita senioreiden aktiivisuutta vahvistavia keinoja. Hanke edistää senioreiden osaamisen laaja-alaista käyttöä, oppimista ja verkostoitumista lisäämällä monipuolista tarjontaa senioreille. Senioriportaali tarjoaa senioreille mahdollisuuden kouluttautua ja osallistua oman alan täydennyskoulutukseen. Senioriportaalin nimeksi tulee ActiveSeniors. fi ja toivomme kaikilta alueen senioreilta ideoita portaalimme rakentamiseen. Lisäksi pyrimme hankkeemme kautta välittämään alueen osaamista seuraaville sukupolville, myös alueen ulkopuolelle. Arja Mielonen-Walker, M.A. Planning Officer University of Helsinki Palmenia Centre for Continuing Education P.O Box 58 (Vuorikatu 24) FI-00014 University of Helsinki, Finland tel (+358) 50 595 8960 fax (+358) 9 191 54011 arja.mielonen-walker@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/palmenia/ english/index.htm Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta kehittämispäällikkö Tuula MeresWuori (vas.), kunnanjohtaja Raija Potila, Palmeniasta suunnittelija Arja Mielonen-Walker 14 Ristijärvi tiedottaa Veisuuvestivaalissa yleisöennätys Konsertit, toivevirret, yhteislaulut, virsikaraoke ja markkinatori houkuttelivat 8. veisuihin ennätyksellisesti yli 1300 kävijää. Eniten väkeä 8. veisuissa vetivät Esa Ruuttusen ja Kuunkuiskaajien esitykset sekä kirkossa että Virtaalassa. Myös muissa tilaisuuksissa oli enemmän yleisöä kuin viime vuosina. Esa Ruuttunen, Sakari Kukko ja Olli Pautolan yhtye ikivihreitten tulkkeina Kuunkuiskaajat Kaikimus-kuoro avajaiskonsertissa Vanha Volvo näytillä markkinatorilla Nuori Teatteri – leirillä 55 nuorta 14. koulutustapahtumaan osallistui nuoria eri puolilta Suomea, suurin osa Kainuusta ja Oulun läänistä. Erityistä oli Helsinki Kainuussahankkeen mahdollistama 12 helsinkiläisnuoren osallistuminen leirille. Opetuksessa tutustuttiin dramaturgioihin, kirjoitettiin näytelmäkohtauksia ja harjoiteltiin näyttelemisen perustaitoja. Leirin aikana valmistuneet esitykset saivat ensi-iltansa lauantaina 19.6.2010. Ristijärvi tiedottaa 15 Virtaala avoinna • maanantaisin kello 9.00–15.00 • tiistaisin kello 9.00–17.00 • keskiviikkoisin kello 12.00–17.00 • torstaisin kello 9.00–16.00 • perjantaisin kello 12.00–19.00 • lauantaisin kello 13.00–16.00 • sunnuntaisin suljettu Aukioloaikoina myös terapia-allas on käytössäsi. Katso Virtaalan VIIKKO-OHJELMA ja JOULUNAJAN AIKATAULUT ! Aukioloaikojen ulkopuolella pääset kuntoilemaan liikuntasaliin ja kuntosaliin kulkulätkällä, jonka voit lunastaa 20 € panttia vastaan Virtaalan kassalta. Tarkista varatut vuorot kalenterista ja viikko-ohjelmasta. Tervetuloa Virtaalan ryhmiin tai omatoimisesti kuntoilemaan. Varmista varatut vuorot netistä www.virtaala.fi tai soittamalla p.044-2571857. • Palvelemme ryhmiä tilauksesta myös aukioloaikojen ulkopuolella. Pyydä tarjous ! Virtaalan palveluhinnasto 1.8.2010 alkaen LIIKUNTASALI KOKO SALI SARJALIPUT 20 € TUNTI/PELAAJARYHMÄ 10 KERTAA 192 € 20 KERTAA 364 € 40 KERTAA 648 € PUOLI SALIA 10 €/TUNTI/PELAAJARYHMÄ SARJALIPUT 10 KERTAA 96 € 20 KERTAA 182 € 40 KERTAA 324 € KUNTOSALI JA KERTALIPPU 5 € TERAPIA-ALLAS SARJALIPUT 10 KERTAA 20 KERTAA 40 KERTAA 48 € 91 € 162 € VIRTAALA Torstaisin klo 18.00-19.00 aikuisten liikuntakerho kaikille työikäisille VOIMASSA 4 kk 8 kk 1,5 vuotta -tule mukaan liikutaan ja venytellään vaihtelevasti toiveidenne mukaan. 4 kk 8 kk 1,5 vuotta Virtaalan lasten uimakoulu 4 kk 8 kk 1,5 vuotta ELÄKELÄISET, TYÖTTÖMÄT, OPISKELIJAT, LAPSET YLI 7 V KERTALIPPU 3 € SARJALIPUT 10 KERTAA 28.80 € 20 KERTAA 54.60 € 40 KERTAA 97.20 € tiistaisin klo. 18.15 alkeisryhmä lauantaisin klo. 11.00 jatkoryhmä 4 kk 8 kk 1,5 vuotta Tiedustelut numerosta 044 2571857. HINTOIHIN SISÄLTYVÄT ALTAALLA OLEVAT VESILIIKUNTAVÄLINEET KUNTOSALIN JA LIIKUNTASALIN KÄYTTÄJILLE SAUNA JA ALLAS AUKIOLOAIKOINA 2.50 €/KERTA Tule viettämään "kunnon" PIKKUJOULU VIRTAALAAN ! RYHMÄHINNAT KUNTOSALI 25 € / TUNTI TERAPIA-ALLAS 45 € / TUNTI sisältää saunan TILAUSSAUNA 5 € / HENKILÖ vähintään 5 henkilöä VESIJUMPPARYHMÄT VIRTAALAN OMAT OHJATUT ALLASJUMPAT Monitoimikeskus Virtaalan Joulunaika 2010 TIEDUSTELUT 044 - 2571857 Räätälöimme ryhmällenne mieluisan PIKKUJOULUPAKETIN RISTIJÄRVEN IHANAT MAASTOT JA MONITOIMIKESKUS VIRTAALA KUTSUVAT KUNTOILEMAAN JA RENTOUTUMAAN www.virtaala.fi. KELLO MAANANTAI 09.00–15.00 TIISTAI 9.00–17.00 KESKIVIIKKO 12.00–17.00 TORSTAI 9.00–16.00 PERJANTAI 12.00–19.00 LAUANTAI 13.00–16.00 SUNNUNTAI 9.00–10.00 09.00–15.00 9.00–12.00 ALLASOSASTO OMATOIMISTEN UIMAREIDEN KÄYTÖSSÄ SULJETTU SENIORIͲ TAPAAMINEN (8.30Ͳ9.00) 9.00–9.30 VAUVAUINTI UIMAKOULU (UIMAKOULU) 10.00–11.00 11.00–12.00 ALLASOSASTO 12.00–13.00 OMATOIMISTEN VETERAANIT VESIJUMPPA 12.00–17.00 09.00–16.00 12.00–15.00 12.00–12.45 LÄMMINVESIJUMPPA tilauksesta 13.00–14.00 UIMAREIDEN 13.15SYDÄNPIIRI JASYÖPÄYHDISTYS VESIJUMPPA KÄYTÖSSÄ ALLASOSASTO OMATOIMISTEN UIMAREIDEN KÄYTÖSSÄ 13.00–16.00 ALLASOSASTO OMATOIMISTEN UIMAREIDEN KÄYTÖSSÄ 15.00–16.00 14.30–15.30 liikuntakerho yläaste 14.00–17.00 ALLASOSASTO OMATOIMISTEN ALLASOSASTO OMATOIMISTEN UIMAREIDEN KÄYTÖSSÄ 13.45–14.45 liikuntakerho alaͲaste Senioreiden musiikkiliikunta kanasalaisopisto Kuntosaliinja liikuntasaliin pääsetkulkulätkällä 14.00–15.00 ALLASOSASTO OMATOIMISTEN UIMAREIDEN KÄYTÖSSÄ ELÄKELÄISTEN VESIJUMPPA MAIREOHJAA Lätkiäsaat kassalta20€ panttiavastaan 16.00–17.00 UIMAREIDEN KÄYTÖSSÄ allasjumppa kansalaisopisto 17.00–17.45 VESIJUMPPA 18.00–19.00 UIMAKOULU18.15 17.30–18.30 DANCEBIC tanssillistajumppaa kaikenikäisille, sisältäämyös lihaskuntoͲosion VENYTTELY 18.30–19.00 16.00–19.00 ALLASOSASTO OMATOIMISTEN UIMAREIDEN KÄYTÖSSÄ 17.00–18.00 16.15–17.00 allasjumppa kansalaisopisto 17.15–18.00 allasjumppa kansalaisopisto 19.00–20.00 P.044-257 1857 ALLASMAKSU+3 € OHJAUSMAKSU AIKUISTEN LIIKUNTAKERHO VAIHTELEVALLA OHJELMALLA 18.00–19.00 TEHOVESIJUMPPA 19.15–20.00 sunnuntaisin avoinnaryhmille La 18.12. Noora ohjaa ryhmät viikko-ohjelman mukaan klo 13.30 – 15.00 JOULUDANCEBIC klo 15.00 – 15.30 VENYTTELYT Ma 20.12. avoinna klo 9.00 – 15.00, Nooran vesijumppa klo 15.00 - 16.00 Ti 21.12. klo 12.00 – 17.00,Nooran vesijumppa klo 17.00 -18.00 Ke 22.12 klo 9.00 – 15.00, omatoimista vesiliikuntaa 23. – 25.12. suljettu Su 26.12. avoinna Ma 27.12. Ti 28.12. Ke 29.12. To 30.12. Pe 31.12. klo 13.00 – 18.00, videovesijumppa klo 12.00 - 13.00 klo 9.00 – 15.00, omatoimista vesiliikuntaa klo 12.00 – 16.00, videovesijumppa klo 16.00 - 17.00 klo 12.00 – 17.00, videovesijumppa klo 17.00 – 18.00 klo 15.30 – 18.00, videovesijumppa klo 18.00 – 19.00 klo 9.00 – 13.00, omatoimista vesiliikuntaa 1.1 – 2.1.2011 Ma 3.1. avoinna Ti 4.1. Ke 5.1. suljettu klo 9.00 – 15.00, omatoimista vesiliikuntaa klo 9.00 – 17.00,Noora ohjaa viikko-ohjelman mukaan klo 12.00 – 17.00, viikko-ohjelman mukaan, paitsi klo 16.00 vesijumppa kaikille To 6.1. suljettu Pe 7.1. avoinna klo 12.00 – 19.00, omatoimista vesiliikuntaa La 8.1. Noora ohjaa ryhmät viikko-ohjelman mukaan, myös vauvauinnit ja uimakoulut alkavat Palaamme Virtaalan viikko-ohjelman mukaisiin aikatauluihin Ma 10.1.2011 Tervetuloa ! P.044Ͳ2571857 www.virtaala.fi 16 Ristijärvi tiedottaa Hiihtojaoston kuulumisia Kuuma kesä on kaikilla takana ja samoin PyRy:n hiihtäjjillä, jotka ovat harjoitelleet hyvin. Syksy alkaa olla jo siinä vaiheessa, että lunta odotellaan kiivaasti. Seuramme on kantanut päävastuun Hopeasompaikäisten (13-16 -vuotiaiden) valmennuksesta Kainuun alueella. Valmennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi allekirjoittanut. Apuvalmentajina toimivat PyRy:n hiihtäjät Simo Ikäheimonen, Atte Leinonen ja Petri Torvinen. Lisäksi ohjaajana toimii Sotkamosta Ida Pitkänen. Kaikki valmennukseen osallistuneet ovat käyneet valmentajakoulutuksen. Lisäksi ohjaajaharjoittelussa on olllut mukana Urheilulukiossa opiskeleva Petra Torvinen. Muut käytännön leirijärjestelyt on hoitanut Sirpa Härkönen. Takana on neljä 4 päivän mittaista leiriä eri puolilla Kainuuta ja edessä vielä yksi leiri ja yksi päivän kestävä harjoitustapahtuma. Ristijärven Pyryn hiihtäjäkaarti on vahvistunut. Riitta-Liisa Hutri on siirtynyt Paltamon Urheilijoista seuraamme. Tulevana talvena, maaliskuussa tavoitteena on osallistua yleisen sarjan SM-viesteihin Kuopiossa Puijon vaativissa maastoissa. Siinä on oiva paikka lähteä kannustamaan seuramme hiihtäjiä. Lasten ja nuorten Hiihtokerhosta ilmoitamme syksyn aikana koulun välityksellä. Tulevana talvena Pyry järjestää hiihtokilpailuja seuraavasti: • Härkösten Hiihdot 20.-21.11. • Helmikuussa kolmen kilpailun cup Saukkovaaralla sekä mahdollisesti kainuun Juniori-cup:n osakilpailu. • Ukkohallan Hiihto 16.-17.4. Hiihtovälineiden hankinnassa, erityisesti valinnassa voitte kääntyä allekirjoittaneen ja hiihtojaoston henkilöiden puoleen. Erityisesti toivomme, että sopimattomaksi käyneet lasten ja nuorten hiihtovälineet (sukset, monot, sauvat, hiihtiopuvut jne..) laitettaisiin kierrätykseen. Hiihtojaostoon kuuluvat : Sirpa Härkönen, sihteeri Kalevi Karppinen, suksihuolto Jukka Leinonen Markku Mäkäräinen Urho Mäkäräinen Arto Tolonen pj., suksihuolto, valmennus Pekka Torvinen, suksihuolto Ristijärven Pyry tiedottaa Ristijärven Pyry ry syyskokous 28.11. 2010 klo 10.00 Pidämme Pyryn syyskokouksen poikkeuksellisesti bussimatkalla Rukan MC-hiihtohin. Kokousasiona normaalit syyskokousasiat. Johtokunta Retki Rukalle maailmancup-hiihtoihin Pyry järjestää bussimatkan Rukalle hiihdon maailmancupiin sunnuntaina 28.11. Päivän lippu maksaa 15 €, alle 15-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa seurassa. Kilpailulajeina ovat miesten ja naisten takaa-ajo sekä suurmäen kilpailu. Kisat alkavat klo 12 ja mäkikisa päättynee n. klo 16:30. Matkalle lähdemme klo 8:30 ja paluu mäkikisan jälkeen Ristijärvelle n. klo 19:30. Matka on kaikille ilmainen, liput ja ruokailun jokainen kustantaa itse. Matkasta tiedotetaan tarkemmin ilmoitustauluilla hyvissä ajoin. Toivomme runsasta osanottoa. Johtokunta Jukolan taideyhteisön teatteria, tapauksia ja tujauksia Teatteria Taidetapaukset ja -tujaukset Jukolan taideyhteisö täytti kesällä seitsemän vuotta. Monille se on taidekoti, taiteen tekemisen ja kokemisen paikka. Mutta hyvällä syyllä Jukolan toimintaa voi kuvata kulttuurimatkailuksi. Toiminta jakaantuu useampaan alueeseen. Laajimmin näkyviä ovat pienoisnäytelmät, joita esitetään tilauksesta, mutta myös yleisönäytäntöinä. Vanhimpana toimintamuotona Jukolassa on hoitava ja taiteellinen työ kehitysvammaisten kanssa. Viimeisten parin vuoden aikana se on ilmennyt Jukolassa kerran kuussa järjestettävinä kuuden tunnin taidekursseina. Näiden nk. taidetapausten taidealat vaihtelevat, mutta pysyvää niissä on yhteinen kävely luontoa ihmetellen, luomuun perustuva ruoka- ja kahvitarjoilu ja kohtaaminen kauniisti katetussa pöydässä. Paikallishistoriaan perustuva Hiisijärven karkumatka syntyi tarpeeseen, kun kylälle retkiä järjestävät tahot toivoivat sen historiasta kertovaa näytelmää ja muuta kylän esittelyä. Suomen ensimmäiseksi ihmisten aiheuttamaksi luonnonkatastrofiksi sanottu tapaus herättää yhä ihmetystä, sillä Hiisijärven pinta syöksyi muutamassa päivässä 14 m alaspäin ja paljasti järvenpohjaa 65 kainuulaistilan verran sekä merkillisen valkean lentohietikon. Paikallisia talonpoikia syytettiin aiheuttajiksi, mutta myös Lapin mahteja. Näytelmässä aikalaiset 250 vuoden takaa heräävät kertomaan ja laulamaan. Hiljaisuuden ääniä perustuu nykysuomalaisiin kokemuksiin hiljaisuudesta, jota haetaan mutta myös paetaan. Näytelmässä erämaamökin hiljaisuus herättää muistoja, runoja, sävelmiä ja erikoisia kokemuksia. Salojen elämät tuo Veikko Huovisen luomat riemastuttavat henkilöt edustamaan salojen kätköissä kehittyneitä selviytymistapoja. Jukolan taideyhteisö on dramatisoinut ne näytelmäksi ja muistuttaa samalla kaikkia siitä, että suuren kirjailijan tuotannosta löytyy paljon muutakin sielua rikastuttavaa kuin Konsta Pylkkänen. Paemenen ilimestys kertoo Kristuksen syntymän ihmeen keskiaikaisen näytelmän muodossa aidolla Ristijärven murteella. Näytelmästä on tehty Studio Navan avulla 3 minuutin pituinen esittelyvideo internetin YouTubeen, josta se löytyy näytelmän nimellä. Teemoina on ollut mm. naamio paperimassasta, laskiaiskarnevaalit, haiku ja ikebana, sirkuksen salat, kuvan näkymätön sisältö, rytmiikka, luonnonmateriaalit, näytteleminen, klovneria, muotopiirustus, muovailu, ympäristötaide. Taidetujaukset ovat 1 1/2 tunnin taidehetkiä, joita järjestetään kehitysvammaisten ryhmä- ja perhekodeissa eri teemoista kuten draamaimprovisaatio, liike ja musiikki, runous- ja puheharjoitukset sekä märkämaalaus. Persoonallinen majoituspaikka Jukola on avoin kaikille majoittujille kaksine hirsitaloineen luonnonkauniissa Hiisijärven maalaiskylässä. Jukolan talossa on tilaa kahden hengen huoneissa 10:lle ja salit kokoontumisia ja ruokailua varten. Impivaaran talossa kolme tilavaa lomahuoneistoa yhteensä 15 majoittujalle. Soveltuu hyvin nuorisoleireille luonnonläheisenä vaihtoehtona. Paemenen ilimestys La 27.11. klo 10 Ristijärven joulunavaus Keskuskoulun juhlasali La 19.12. klo 16 Katvela Lisätietoja: 040 574 8515 www.jukolart.com Ristijärvi tiedottaa 17 LÄHIRUOKAA – HIRVEÄ – METSOA Sydäntäni satuttavana luin lehdestä: ” Ei päivää tiedä ei hetkeä kukaan milloin on mentävä noutajan mukaan.” Jäähyväiset olivat ja ovat seinänaapurimme – hauskan Kaartisen perheen isän muistolle Meeri vaimoltaan ja lapsiltaan Tarjalta, Merjalta ja Jarilta – lastemme Tiinan ja Jussin leikkikavereilta vuosikymmenten takaa, mistä palasivat mieleeni ensimmäisinä osin yhteiset harrastuksemme. Topi Antti Kaartinen oli työkaverini. Palveli vuosina 1963 – 72 kuntaa ja moninaisissa rakennushankkeissa olleita ristijärveläisiä. Ei yksin kunnanrakennusmestarina eikä rakennustarkastajana – oli palopäällikkö, oli väestönsuojelupäällikkö vastaten suunnitelmineen meidän mahdollisesta evakuoinnistakin. Työpäivillä oli pituutta, mutta silloinen ”työkulttuuri” mahdollisti hyvin harrastuksemme, mitkä Topilla tahtoivat tosin välillä kivuta päällimmäiseksi – lähiruokaa järvestä ja metsästä. Topi toimi myös metsästyksen valvojana. Nyt kirjoittaessani on syksyn ensimmäinen luvallinen hirvenmetsästyspäivä vaikka mieluisin muistomme Topista liittyy kevääseen ja ensimmäiseen naapurikuistilta tulevaan savukalan tuoksuun. Topin antamat savukalat maistuivat perheellemme. Lastemme äänet raikuivat ja jokin kivikin saattoi Jarin pudottamana tuuletusputken kautta osua kattilaamme. Kilpalaulanta lapsilta hoitui kylpyhuoneiden ilmastoinnin kautta. Äitiä huudettiin, että varsinkin Ruusan oli olla tarkkana kaivattiinko häntä vai Meeriä. Hirvilupia myönnettiin Topin ”aikaan” pari – kolme koko kuntaan. Jälkien näkeminen edellytti kuin sotaan lähtöä. Työ sai jäädä siihen. Siten jouduin torjumaan useat ”tarjoukset” hirviporukkaan, mutta lintumies olin Topin harrastaessa aktiivisesti myös hirvestystä. Topille annoin pyynnöstään isomman reppuni, kun läksi kiireisenä Päällysmäelle kaadetun hirven lihojen jakopaikalle. Aamulla palautti reppuni, missä oli ”vuokrana” kalvon yhdistämää kaksi luuta. Topista oli näyttänyt, että hirvikin oli jo lyhentynyt metrin verran, kun hän oli ehtinyt paikalle. Vas.: Jari, Tiina, Tarja ja Merja sekä alhaalla Jussi. Taustalla kohoaa vasta valmistuneen kunnantalon kokoustilojen ”torni”. Nykyisen Palomaan tieltä etsimme Topin kanssa polun päätä Häyrysen järven taakse, missä oli alka- nut rakennustyöt. Polkua talosta kyselemään. Pirtin ikkunat vettä valaa – hellalla kattila kattilan vieressä kiehumassa – emäntä – voi, voi…, kun lehmä sattui kuolemaan. Kattiloissa kiehuivat hirven sorkatkin. Ei ollut sähköä eikä pakastimia, mutta oli lähiruokaa. Mustavaaran Karppilasta niiltä Myttylän Milgan asuinsijoilta polkua myöten tarkastamaan, onko MAP –lainoitetun talon piipun muuraustyö tehty. Piippu näkyy. Isäntä vaatteet päällä ikkunan alla ”suihkussa” ja muurari vintillä piipun vieressä syvässä unessa. ”Tarkastajille” emäntä paistaa navetan muurin hehkussa kiireellä lähiruokaa – taisi olla elämäni ensimmäinen kainuulainen juustoleipä, mikä mielestäni on parhaimmillaan hieman lämmitettynä valkoviinin kera. Aamulla toimistossa klo 6.00 postiauton tuloaikaan ”käskynjaolla”, mistä Topi työmatkalle Hiisijärvelle. Palaa yllättäen – sain metson – älä p..le – meni tuulilasi. Olemme kutsuttuna heinäntekoaikaan Antin omakotitalon harjakaisissa kotitalossaan, missä pöytä koreana – lähiruokaa – lintupaistia. Palatessa Topi: Oli metsopaisti kurkkuun tarttua, kun muistin, että olen metsästyksen valvoja. olutta ja sukulaislääkärin antama Mirapront laihdutuslääke eivät soveltuneet yhteen. Yhteisen työnantajamme osalta tiemme traagisesti erkanivat, mutta ystävyys säilyi. On Topia ikävä. Marraskuisena pakkaspäivänä olen menossa Möykkysenjärven kautta teerimetsälle kohti Peuravaaraa. Havaitsen jäljistä, että on käynnistetty luvaton hirvenmetsästys. Palatessani muutama teeri repussani havaitsen järven takana ison nuotion. Tarkistan kiikarikiväärilläni. On saatu lähiruokaa, mitä ollaan jakamassa. Sieltä saisin minäkin paistin – kävi mielessäni, mutta auringon jo laskettua oli paras kiirehtiä Pihlajavaaralle ja autolle. Kotona juuri suihkusta päästyäni soi puhelin. Pitäjän viimeinen ”kyläpoliisi” Salmelan Erkki soittaa – et lähtisi kantamaan hirven lihoja Möykkysenjärveltä Kellovaaraan. Lähden, jos saan neljänneksen. Ei luvannut. Lihasi ovat niin hankalan matkan takana. Lähiruoka meni huutokauppaan, mikä aina pidettiin Alangon pihalla. Lihat pala palalta huudettavaksi. Viimeisenä hirven pää ja huuto joukosta – onko kieli suussa? Pää menee Väinölle ja taas huuto joukosta – nyt voit ottaa ne muutkin hirvesi lihat aitastasi – poliisilta kysyvät katseet, kun Väinö otti hirven pään – lähiruokaa nyt kirkonkylästä. Topi oli sekä lähimmäisenä että työelämässä asiakkaansa huomioiva hyvä ihminen, mutta joskus pullo Seniortek – Turvallisuuden edelläkävijä Seniortek Oy tarjoaa monipuolisia, luotettavia ja joustavia turvallisuusja hälytysjärjestelmiä eri kohteisiin ja tarpeisiin uudella ja yksinkertaisella tavalla. Tuotteiden kehitystyön tavoitteet ovat hyvin ihmisläheisiä, unohtamatta tekniikan helppokäyttöisyyttä tai taloudellisia realiteetteja. Yrityksen tuotekehitystä ohjaa elinkaariajattelu, joten turvallisuustuotteita kehitetään eri-ikäisten tarpeisiin ja niillä on pitkä käyttöikä. Tuotteissa on huomioitu asukkaan ja tekniikan käyttäjän etu. Ratkaisut toimitetaan aina asiakaslähtöisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. ”Tarjoamamme palvelutalokonsepti rakentuu kahdeksasta eri järjestelmästä, joten kokonaisuus rakentuu aina asiakkaan tarpeen mukaan. Tähän mennessä olemme toimittaneet järjestelmän kaikkiaan 22 palvelutaloon, joiden puitteissa on katettu yhteensä 800 asiakaspaikkaa, uusimpana kohteena Ristijärven Seniorpolis. Asiakaspaikoista noin 500 on ollut dementiapaikkoja. Vanhin järjestelmä on ollut käytössä jo runsaat 5 vuotta, joten käyttökokemustakin järjestelemästä on ehtinyt kertymään”, kertoo Pasi Nurmela. Uusia kohteita on pohjoisessa rakenteilla neljä ja eteläisessäkin Suomessa olemme päässeet vauhtiin. Lisenssillä Etelä-Suomessa asiakkaita palvelee Turvakolmio. ”Posiolla meillä oli varsin haastava kokonaisuus, johon kuuluivat palvelukeskus, vanhainkoti ja terveyskeskus. Olimme yhtenä tekijänä, kun Posio valittiin viime vuonna turvallisimmaksi kunnaksi”, Nurmela kertoi. Palaute ollut erittäin hyvää Saatu palaute on Nurmelan mukaan ollut erittäin hyvää, sillä järjestelmä on ollut mm. erittäin toimintavarma. Järjestelmä on myös erittäin helppokäyttöinen. ”Kyseessä on tietokonepohjainen järjestelmä, jossa hoitaja tarvitsee vain puhelimen johon järjestelmän hälytykset tulevat selkokielisinä viesteinä. Kodin turvapylväs tukee turvallista asumista Helppo ratkaisu vakituiseen tai väliaikaiseen käyttöön Muutama viikko sitten Seniortek luovutti koekäyttöön ensimmäiset koteihin ja pieniin palveluyksiköihin soveltuvat Kodin turvapylväät, joiden toimintaperiaate on samanlainen kuin Senioriturva-järjestelmässä. - Kodin turvapylvään avulla on mahdollista valvoa kaatumista, kotoa poistumista, sängystä putoamista ja liikkumattomuutta. Asukkaalle voidaan ohjelmoida oma hälytysprofiili eli esimerkiksi montako tuntia hän nukkuu ja kauanko hän saa olla poissa kotoa päivällä. Jos asukas on pitemmän aikaa poissa kotoa matkan tai sairaalassa olon takia, turvapylväs voidaan ohjelmoida toimimaan murtohälyttimenä, Nurmela kertoo. Tarkoituksena on, että turvapylväs sopeutuu mahdollisimman hyvin asunnon sisustukseen. Sen vuoksi Seniortek voi toimittaa turvapylvään esimerkiksi kukkapylväänä tai yöpöytänä Seniorpolis mukana tuotekehityksessä Seniorpolis on Ristijärveltä johdettava osaamiskeskittymä, joka tukee seniorien hyvinvointia edistävää teknologia- ja tuotekehitystä yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä hallinnon, yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Seniorpoliksen toimialueen muodostavat Kainuu ja PohjoisSuomi. Seniorpolis on ollut mukana Kodin turvapylvään tuotekehityksessä. - Kodin turvapylväs edustaa alan huipputeknologiaa. Sen tuotekehitys on vasta prototyyppivaiheessa, mutta uskon tuotteen kaupallisiin menestymismahdollisuuksiin. Sekä Seniortek Oy:ssä, Seniorpoliksessa että turvapylvästä koekäyttäneissä yksiköissä ollaan innovatiivisen innostuneita tuotteen kehittämisestä, toteaa projektipäällikkö Marko Hänninen. Yhteystiedot: Seniortek Oy Kauppakeskus Revontuli Koskikatu 27 B 3. krs 96100 Rovaniemi Pasi Nurmela Gsm: +358 44 5400 451 email:pasi.nurmela@seniortek.fi Sami Nurmela Gsm: +358 44 5400 462 email:sami.nurmela@seniortek.fi www.seniortek.fi Tuotekehityksessä on erittäin tärkeää, että on mahdollista testata oikeassa ympäristössä. Ja ennen kaikkea on tärkeää, että testaus aikana kaikki osapuolet ovat sitoutuneet asiaan. Ja voin sanoa että tässä tapauksessa kaikki osapuolet ovat sitoutuneet asiaan ja tulokset puhuu puolestaan. Pasi Nurmela Seniortek Oy:stä asentaa kodin turvapylvästä koekäyttöön Willa Wanhaan. 18 Ristijärvi tiedottaa Muistoja Hiisijärven kansakoulusta Eero Oikarisen toimittamassa kirjassa Ristijärven koululaitos 18961986 on maininta: ”Toukokuun 21 päivänä 1917 päätti Ristijärven kuntakokous perustaa kansakoulun Hiisijärvelle, mutta katsoen nyt vaikeaan aikaan suostuttiin yksimielisesti jättää koulun avaaminen toistaiseksi, kunnes aika paranee.” Hiisijärveläisten kohdalla ajan paranemista saatiin odottaa vielä toistakymmentä vuotta. Kouluun halukkaita kyllä oli Hiisijärvellä. Aikaisempina vuosina muutamat kävivät kansakoulun kirkonkylän koululla, ja hiisijärveläisten koulumatka lyheni huomattavasti, kun Pyhännän kansakoulu muutti Vanhastatalosta Hyttilään syksyllä 1926. Hiisijärvelle valmistui koulutalo 1930. Silloin oli meitä hiisikyläläisiä Hyttilän koulutalossa jo 6 oppilasta. Olimme kaikki kotoisin aivan koulupiirien rajamailta. Opettaja Pulkkinen olisi antanut meidän olla edelleen koulussaan. Tehtiin yksimielinen päätös muuttaa oman kylän kouluun. Koulumatka lyheni ja oli vain 5–6 km. Hiisijärven koulu oli supistetun koulun nimellä, oli vain yksi opettaja. Hän piti syksyllä aikaisemmin alakoulua ja sen jälkeen yläkoulua. Silloin ei ollut vielä pulaa oppilaista. Ensimmäisessä Antti Härkösen (Lampila) ottamassa valokuvassa on 29 yläluokkien oppilasta. Keväällä 1931 otetussa kuvassa on osa alaluokkien oppilaita ja lisäksi keittolanhoitaja Aino Härkönen (Sepäntalo) sekä poikien käsitöiden opettaja Filemon Härkönen (Kaukola). Neljästä talosta, Polvelasta, Lampilasta, Tapiosta ja Tololasta oli kolme oppilasta samalla kertaa yläluokilla. Tietääkseni vanhin I-luokan oppilas oli Eino Härkönen, jo 15-vuotias. Monelle luokalle riitti oppilaita, kun osa Pyhännällä koulunsa aloittaneista oli tullut eri vuosina kouluun. IV-luokan oppilaita oli vain kaksi, ja levisivät alkutekijöihinsä. Kirjat kärsivät vielä sota-ajan evakuoinnista, rippeet on enää jäljellä. Hiisijärven koulun 50 50-vuotisjuhlassa vuotisjuhlassa 28 28.9.1980. 9 1980 Vasemmalta edessä Tyyne Härkönen (nyk (nyk.Härkönen), Härkönen) Helvi Kemppai Kemppainen, Anni Kemppainen, Jenny Mäkäräinen ja Aili Karppinen(nyk.Lehtola). Takana vasemmalta alkaen Eino Kemppainen ja Väinö Kemppainen. Kuva: Eero Pyykkönen minä ja Eeva Anttonen. Oli kyllä olemassa kolmaskin saman luokan oppilas. Antti Härkönen (Lampila), useita vuosia meitä toisia vanhempi. Hänellä oli neljäs luokka käymättä, ja hän suoritti sen iltakurssina opettajalle ja sai päästötodistuksen samanaikaisesti toisten kanssa. Hän muutti myöhemmin Paltamoon ja kaatui talvisodassa. Maaliskuulla opettaja järjesti hiihtokilpailut, jotka samalla olivat karsintakilpailut Ristijärven koulujen välisiin hiihtoihin. Harmitti hiukan, kun hävisin Lampilan Arvolle toista minuuttia neljän kilometrin matkalla. Koulujen väliset kilpailut olivat Pyhännällä Hyttilässä. Hiihdettiin edellisenä iltana sinne. Yöpaikka saatiin oppilasasuntolasta Eskolasta. Olin nyt Hiisikylän edustaja, edellisinä talvina olin pyhäntäläinen. Poikien kilpailun voitti Jokikylän Paavo Kurkinen, joka kaatui jatkosodassa. Seuraavina oli kaksi pyhäntäläistä, Paavo Karppinen ja Vaseli Torvinen. Pyhäntä sai myös kiertopalkinnon, seinäkellon. Olin neljäs ja sain palkinnoksi pienen hopealusikan. Se oli ensimmäinen palkintolusikkani, varressa on kaiverrus 1931. Eeva Anttonen oli viides tyttöjen sarjassa, muut hiisijärveläiset jäivät ilman palkintoa. Koulukiusaamisesta puhutaan nykyisin paljon tiedotusvälineissä. Lienee ennenkin kiusaamista ollut, mutta omakohtaisia kokemuksia ei ole. En kiusannut toisia, eikä minua ainakaan kiusattu. Tappelussa en olisi kuitenkaan toisille pärjännyt. Parasta oli olla sovussa kaikkien kanssa. Tuskinpa Pyhännän koulusta tulleet toivat huonoja tapoja tullessaan, koska siellä oltiin kurissa ja opettajan nuhteessa. Kouluajasta on kulunut jo yli 60 vuotta. Muuttovirta on vienyt samanaikaisesti koulussa olleet pois Hiisijärveltä. Yksin olen enää jäljellä. Poikaoppilaista on tiettävästi vain kaksi elossa, toinen heistä on Esko Snicker, asuu nykyisin Tammelassa. Tyttöoppilaista en tiedä, he ovat muuttaneet pois Hiisijärveltä. Sodassa kaatui kuusi Hiisijärven kansakoulun oppilasta. Opettaja Hilja Turunen oli pätevä ja hyvä opettaja. Ainakin ensi talven aikana säilyi järjestys luokassa naisopettajallakin, myöhemmin sanotaan jo tulleen hankaluuksia oppilaiden kanssa. Siellä olisi tarvittu Pulkkisen tapaista opettajaa. Sairauden vuoksi Turunen joutui pitämään viransijaista, ja hän erosi virastaan vuoden 1938 lopussa. Opetustavassa oli Pulkkisella ja Turusella suuri ero. Hiisijärvellä oli helpompi olla oppilaana. Siellä ei vaadittu niin paljon läksyjen osaamista ulkomuistista. Pyhännältä sain lähtiessäni koulukirjat mukaani, ja syksyllä ensimmäisenä koulupäivänä kannoin repullisen niitä kirjoja Hiisijärvelle. Luulin, että samat kirjat kelpaavat sielläkin. Tulin heti huomaamaan, että se oli turhaa työtä. Minulle annettiin uudet koulukirjat, ja ne olivat lähes samanlaiset kuin entiset. Niin minulla oli kahdet koulukirjat, ei ollut puutetta läksykirjoista. Luonnontieto ja joku muu oppikirja olivat vain erilaiset. Jätin uudet kirjat pulpettiin ja siellä ne olivat koko talven. Vein Pyhännältä saadut kirjat takaisin kotiin läksyjenlukukirjoiksi, eikä minun tarvinnut kantaa koulukirjoja repussa. Siellä oli vain eväät: maitopullo ja voileivät. Se järjestely pelasi hyvin sen viimeisen kouluvuoden. Koulukirjat säilyivät hyväkuntoisina pulpetissa koulun loppuun asti. Myöhemmin ne kyllä joutuivat uudelleen käyttöön, kun nuorempi sisareni pääsi kouluun. Kirjoja ei enää annettu omaksi. Kunta alkoi säästää koulukirjojen hankinnassa ja se oli eräs pula-ajan merkki. Koulukirjat olivat vielä osaksi samoja, ja minunkin kirjani joutuivat uudelleen kouluun ja osaksi yleiseen käyttöön Koulun päätösjuhla keväällä oli suuri tapaus Hiisijärven kylän elämässä. Kylän väkeä, nuoria ja vanhoja, oli istumassa pulpetit täynnä ja loput seisomassa eteisen puolella. Oppilaat saivat koko ajan seisoa käytävillä. Oli lämmin keväinen sää, luokkahuone ahdas ja kuuma. I-luokan oppilas, pari vuotta minua nuorempi Rinteen Esko, väsyi seisomiseen, Tiheässä poikaparvessa seisoessaan hän alkoi huojua ja painui lopulta lattiaan. Hän muutti myöhemmin Etelä-Suomeen asumaan. Monen kymmenen vuoden kuluttua hän kävi Hiisijärvellä, ja silloin tuli puheeksi kouluajan tapahtumat. Hän sanoi silloisen pahoinvoinnin johtuneen väsymyksestä. Oli pitänyt olla vielä edellisenä iltana myöhään metsässä pöllinteossa. Monen koulunkäynti keskeytyi. Piti joutua rippikouluun, kotitöihin ja savottoihin leivän hankintaan. Omakin kansakoulunkäyntini olisi jäänyt kesken, ellen olisi aloittanut Pyhännällä. Kun sain kansakoulun päästötodistuksen keväällä, oli rippikouluun lähtö saman vuoden syksyllä. Kävin vielä parina talvena jatkokoulua ja siihen loppui koulunkäyntini. Ei ollut enää mahdollisuuksia eikä halua minkään koulun tai kurssin suorittamiseen. Hiisijärven kansakoulun 50-vuostisjuhlat olivat 28.9.1980. Juhlissa oli seitsemän ensimmäisenä kouluvuonna ollutta oppilasta: Tyyne Härkönen, Aili Karppinen, Jenny Mäkäräinen, Helvi, Anni, Väinö ja Eino Kemppainen. Kun Hiisijärven koulun toiminta loppui 1993, se oli toiminut 63 vuotta. Ensi kesäksi Hiisijärven hiekkojen 250-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on suunniteltu Hiisijärven entisten koululaisten tapaamista. Eino Kemppainen ”Learning by speaking” SENIOR ENGLISH Likipitäen jokaisella on muistoissaan kokemuksia kielten opiskelusta. Joku on kokenut, ettei ole ”kielipäätä”, eikä opi. Joku on unohtanut oppimansa, koska ei ole päässyt harjoittamaan käytännössä teoreettisia taitojaan. Jollekulle on kielen opinnot saattaneet tyssätä kiinnostavampien ja tärkeämpien asioiden omaksumiseen. Tarinoita on lukuisia. ventumisen seurauksena ilmennyt tarve osata vierasta kieltä (lähinnä englantia). Seniorit matkustelevat. Perheisiin on saattanut liittyä toisesta kulttuurista ja kieliryhmästä olevia jäseniä. Kenties lapsenlapset eivät puhu suomea, tai on saatu ystäviä, joiden kanssa olisi mukava vaihtaa ajatuksia. Kaikessa oppimisessa on kyse MOTIVAATIOSTA. Jos haluat oppia ajamaan autoa, niin sinähän opit; tai käyttämään tietokonetta, tai matkapuhelinta… Asiat, jotka koet itsellesi tärkeiksi, saavat sinut iloisesti ponnistelemaan päämäärän saavuttamiseksi. Kaikki alkoi pahasta vatsatautiepidemiasta Thaimaan reissulla, kun kainuulaisten seurueesta kolmisenkymmentä sairastui. Oppaiden aika ei riittänyt klinikalla avustamiseen. Vietin kolme päivää auttamalla hätääntyneitä kanssakulkijoita antamalla lääkäreille tietoja oireista ja kääntämällä lääkintäohjeita. Ohjaamalla apteekkiin. Siitä virisi ajatus perustaa opiske- Kuten sanottu, meillä senioreilla on maailman muuttumisen ja ka- Miksi täällä Ristijärvellä? luryhmä, jossa voisi palauttaa mieleen kadoksissa ollutta kielitaitoa tai, jollei ole koskaan opiskellutkaan englantia, ei kynnys uuden omaksumiseen olisi korkea. Yhdessä rehtori Tiinaliisa Portanon ja silloisen Seniorpoliksen projektipäällikkö Marika Kurthin kanssa panimme vuosi sitten homman alulle. Alkuinnostus oli suuri: peräti 18 opiskelijaa aloitti. Kevääl- lä viimeisellä tunnilla oli 8 sitkeintä. Päätimme kuitenkin jatkaa tänäkin vuonna. Opetusmenetelmänä käytin osin kielikylpymenetelmän kaltaista oppimista: aihekokonaisuuksia, siihen liittyvää keskeistä sanastoa ja lauserakenteita. Koska ryhmässä on eritasoisia opiskelijoita, on haasteellista, etteivät toiset koe putoavansa ”kelkasta” ja toiset taas pitkästyvät saman toistoon. Mutta sloganimme ”Learnin by speaking” tulee tässä avuksi. Puhetta, puhetta… jo vähäiselläkin sanavarastolla pysty- tään ilmaisemaan itselle tärkeitä asioita. Tai, jos sanasto on jo hallussa, on ääntämisessä aina hiomista. Pääasia on kuitenkin, ettei oppiminen tunnu ”pakkoruotsilta”, vaan motivaationa koettu hyöty itselle omista lähtökohdista. Kukapa tietää, jos vaikka keväällä järjestyisi matka katsomaan, kun narsissit (daffodils) kukkivat Kensingtonin puistossa. Liisa Tähkäpää “Learning by Speaking” –SenioriEnglanti. Kokoontuminen maanantaisin klo 14.30 Keskuskoululla. Opettajana Liisa Tähkäpää. Ristijärvi tiedottaa 19 Joukkoliikenne ajalla 1.8.2010 – 31.7.2011 Tervetuloa suunnittelemaan omat leivonnaiset Ristijärven kunnalle! Ristijärven kunta hakee paikkakunnalle omia leivonnaisia. Ristijärviset ovat tunnetusti hyviä leipojia. Löytyykö sinulta hyvä sienipiirakan resepti tai makoisa marjapaistosohje? Kunta tarvitsee käyttöönsä sekä makean että suolaisen leivonnaisreseptin. Kunnan omia leivonnaisia tarjottaisiin kunnan virallisissa tilaisuuksissa ja esim. ensi kevään Kainuun kulttuurirahaston juhlassa. Reseptin ei tarvitse olla ennen julkaisematon, mutta siinä tulisi olla kainuulainen raaka-aine. Lisäksi leivonnaisen tulisi olla helposti tarjottavissa isoillekin ryhmille esimerkiksi viipaloimalla tai paloittelemalla. Ilmoittautumiset kisaan: YP-piste 08-6155431, 31.12.2010 mennessä. Ilmoitamme kisaan osallistujille milloin valitsijaraati tarvitsee arvostelua varten; valmiit leivokset, resepti, leivonnaisen nimen ja kumpaan kilpasarjaan leivonnainen osallistuu sekä leivonnaisen tekijä ja hänen yhteystietonsa. Ristijärven kunta julkaisee voittajat tammikuussa 2010. Lähde mukaan kehittelemään Ristijärvelle oma leivonnainen! Kilpailusarjoja on kaksi: a. makeat leivonnaiset b. suolaiset leivonnaiset Molemmista sarjoista on omat palkinnot: 1. sija/sarja 70,00 euron lahjakortti Ullanunelmaan (leivonta-alan erikoisliike) 2. sija/sarja 40,00 euron lahjakortti Ullanunelmaan 3. sija/sarja leivontatuote-kori Kunnan järjestämä joukkoliikenne ajetaan keskiviikkoisin Kutsutaksi periaatteella osittain yhdistettynä koulukuljetuksiin. Koulukuljetuksessa voi kulkea koulureitin varrelta muinakin kuin joukkoliikennepäivänä, jos autoissa on tilaa. Mahdollisuudesta kulkea muina päivinä voi tiedustella ao. reittiä ajavalta liikennöitsijältä. Reitti ajetaan, jos kuljetukseen on ilmoittautunut vähintään kaksi matkustajaa. Poikkeuksena koulukuljetukseen yhdistetty liikenne. Saapuminen Kirkonkylälle noin klo 8.30 – 9.30. Koulupäivinä koulukuljetuksiin yhdistetyn joukkoliikenteen aikatauluissa noudatetaan koulun alkamis- ja päättymisaikoja. Tulo Kirkonkylälle noin klo 8.30 tai klo 9.30. Lähtö Kirkonkylältä klo 12.30. Uva – Peuravaara – Tolosenjoki Aikataulu: Saapuminen Kirkonkylälle noin klo 9.30 Paluu Kirkonkylältä klo 12.30 Jokikylä – Pihlajavaara Ajetaan yhdistettynä koulukuljetukseen. Aikataulu: Saapuminen Kirkonkylälle noin klo 8.30 Koulujen loma-aikoina tulokuljetus Kirkonkylälle klo 9.30 Paluu Kirkonkylältä klo 12.30 Mustavaara – Koskenkylä Tulo Kirkonkylälle omana kuljetuksena silloin, kun matkustajia vaaditut kaksi tai enemmän, mikäli koulukuljetukseen ei mahdu. Paluukuljetus koulupäivinä yhdistettynä koulukuljetuksiin. Aikataulu: Tulo Kirkonkylälle erikseen ajettuna klo 9.30 koulukuljetuksen yhteydessä klo 8.30. Paluukuljetus klo 12.30 (koulupäivinä koulukuljetuksessa). Hiisijärvi – Pyhännänkylä Aikataulu: Lähtö Hiisijärveltä klo 9.10. Tulo Kirkonkylälle noin klo 9.35. Paluukuljetus klo 12.30 (koulupäivinä koulukuljetuksessa). Liikennöitsijä ilmoittaa tarkan aikataulun ja pysäkkipaikat ilmoittautumisen yhteydessä. Kuljetuksiin ilmoittautuminen: Uva – Peuravaara - Tolosenjoki: Jokikylä - Pihlajavaara Mustavaara - Koskenkylä Hiisijärvi - Pyhännänkylä Taksiasema, puh. 08-681155 Taksi J. Mara, puh. 08-681681 tai 040-381981 Taksi J. Mara, puh. 08-681681 tai 040-381981 (koulukuljetuksiin yhdistetty joukkoliikenne) Taksi Antti Vuoti, puh. 0400-281 805 Taksi Esko Heikkinen, puh. 0400-388069 Taksi Urho Mäkäräinen, puh. 0400-383 136 Taksi Hilkka Heikkinen, puh. 0400-302236 (koulukuljetuksiin yhdistetty joukkoliikenne) Kuljetuksiin tulee ilmoittautua pääsääntöisesti edellisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Lisätiedot kunnassa: hallintosihteeri Terttu Härkönen, puh. 08-61554321 Ristijärven kunta RISTIJÄRVI hyvän iän kunta OMAKOTI- TAI LOMA-ASUNTOTONTTI RISTIJÄRVEN YHTEISPALVELUPISTE Aholantie 25 • 88400 Ristijärvi yhteispalvelu@ristijarvi.fi www.ristijarvi.fi Avoinna ma – pe 8:00 – 16:00 Kappale kauneinta sydän-Kainuuta on nyt ulottuvillasi. Ristijärven kunta on kaavoittanut SAUKKOVAARALLE omakoti- ja loma-asuntotontteja ja vakituiseen asumiseen rantatontteja PUTKOSJÄRVELLE. Lisätietoja: Ristijärven kunnan Yhteispalvelupiste, puh. 08-615 5431, kunnanrakennusmestari Harri Helenius, puh. 044-7159 349 ja kehittämisvastaava Oiva Jansson, puh. 044-7159 311. www.ristijarvi.fi • kunnan asiakaspalvelu • matkailun I-piste, puh. 08-681 200 • Internet • Tiehallinnon info -asiakaspääte, esitejakelu (passit ja henkilökortit Kajaanista) • • • • • • • • KELAN lomakepalvelut kokoustilojen vuokraukset Kalastusluvat vapaa-aikatoimisto 4H-toimisto projektitoimistot 4H-yhdistyksen ylläpitämä kahvio Kunnan puhelinvaihde ja kirjaamo Ristijärven kunta myy tarjousten perusteella v.-71 rakennetun OMAKOTITALON, 4h+k+s 153 m2. Talo myydään tämänhetkisessä kunnossa. Tarjoukset tulee jättää 30.11.10 mennessä os. Ristijärven kunta, Aholantie 25, 88400 Ristijärvi. Kuoreen tunnus ”Omakotitalo”. Ristijärven kunta pitää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. -asiakaspäätteet käytössä maksuttomasti • Kopiointi- ja fax-palvelu • MATKAHUOLTO • POLIISIN lupapalvelut OMAKOTITALO RISTIJÄRVEN KESKUSTASSA Tule viettämään tunnelmallista pikkujoulua Ristijärven Pirtille! Tilauksesta pikkujoulut myös isommalle porukalle Saukkovaaralla! Käytössänne on halutessanne karaokelaitteisto. Tiedustelut ja varaukset numerosta 050-4302116 tai sähköpostitse hannukainen_t@hotmail.com www.ristijarvenpirtti.net. Lisätietoja ja näytöt; rak.mestari Pentti Kemppainen, puh. 044-7159 312 tai kehitysvastaava Oiva Jansson, puh. 044-7159 311 www.ristijarvi.fi. Myytävänä kaksi harmaata 600 l JÄTEASTIAA, tee tarjous. Puh. 08-681 666 20 Ristijärvi tiedottaa HIERONTAPALVELU Ristijärvi, Aholantie 14 jouko.oikarinen@ristijarvi.net Koulutetut hierojat: Helinä Oikarinen puh. 040-5739 435 Jouko Oikarinen puh.0400-295 561 Parturi-kampaamo Ritva Seppänen Kirkkotie 9 a 2 88400 Ristijärvi Puh. 040-1930 910 tai 08-681 443 Myös kotikäynnit. TAKSIASEMA Café 5 –Stop Puh. 08-681 155 24 h Tervetuloa perinteisille joulukahville 8.12.2010 klo 8-19. Taksit: Heikkinen Esko Heikkinen Hilkka Huovinen Pentti Korhonen Seppo Mara Juha 0400-388 069 0400-302 236 0400-232 833 0400-280 316 0400-381 981 0400-381 431 Mäkäräinen Keijo 0400-381 427 Mäkäräinen Martti 0400-384 388 Mäkäräinen Urho 0400-383 136 Vuoti Antti 0400-281 805 T:mi R.Perhovaara Saukontie 10 Puh.08-681 104 Tervetuloa! Toivotan Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Avoinna ma, ti 8-18, ke 8-19, to 8-18 pe 8-19, la 8-19, su 10-16 Avoinna juhla-aikoina: 6.12. Itsenäisyyspäivä 10-16 24.12. Jouluaatto 7-13 25.12. Joulupäivä, suljettu 26.12. Tapaninpäivä 10-16 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiitos kuluneesta vuodesta! Saukontie 37, 88400 Ristijärvi • Puh/fax (08) 681 180 Leikko- ja ruukkukukat, asetelmat ja hautalaitteet sekä lahjatavarat. Kotona leivotut kahvileivät, yksilölliset ja takuulla maukkaat. Leivotaan myös tilauksesta. Meiltä löydät entiseen tapaan myös akut ja autotarvikkeet. Tervetuloa asioimaan! -----------------------------------------------------------------JOULUKAHVITARJOILU ke 8.12.2010 klo 8-17. Parturi-kampaamo Tuula Karjalainen Avoinna joulunaikaan: pe 24.12. klo 7-14 la 25.12. suljettu su 26.12. klo 12-16 Pe 31.12. klo 7-14 La 1.1. klo 12-17 Huom! 3.-7.1.2011 liikkeemme suljettu. Tenhotie 8 88400 Ristijärvi PARTURI-KAMPAAMO Avoinna: ma-pe 8-17 Puh. 050-3681 446 Tervetuloa! Raija Väisänen Aholantie 20 Puh. 08-681 158, tai 044-306 9325 Toivotan rauhallista Joulun aikaa ja Onnea Vuodelle 2011! Suosittelen ajanvarausta! Tervetuloa asioimaan! Pe 3.12. Glögipäivä Ristijärvi Tiedottaa 2/2010 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie 19 88400 Ristijärvi Puh.08-6155431 email: etunimi.sukunimi@ristijarvi.fi www.ristijarvi.fi Vastaava toimittaja: Kunnanjohtaja Raija Potila Puh.08-6155 4320 GSM 044-7159 300 Sivunvalmistus: Kajaanin Kirjapaino Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani 2010 Arvontaa… edullisia tarjouksia… Jouluviikolla to 23.12 suljettu pe 24.12. suljettu Kiitos kuluneesta vuodesta! Muista lahjakortit FYSIOTERAPEUTTI Minna-Liisa Laakso p. 050-4142123 • Fys. hoidot lääkärin lähetteellä • veteraanikuntoutus • hieronta MYÖS KOTIKÄYNNIT • Hautamuistomerkkien kunnostus ja entisöintityöt • Pitopalvelua • Tilauksesta kukkia toimiston aukioloaikoina Urheilutie 34, 88400 RISTIJÄRVI TOIMISTO AVOINNA: MA ja KE, klo 9.00-12.00, muulloin sopimuksen mukaan. TOIMISTON PUH: 08 681 432, fax. 08 612 0896 www.kajaaninhautauspalvelu.fi Heli Lehtinen GSM. 050 336 6703 Tuomo Härkönen GSM. 050 438 4288 info@kajaaninhautauspalvelu.fi Taksi Urho Mäkäräinen • normaalit taksikuljetukset • pyörätuolikuljetukset • paarikuljetukset • tilausajot linja-autoilla Yhteyskuljetus Oulun junalle joka aamu •lähtö Ristijärveltä 6.15, Paltamo 6.45 •linja-autolipun hinta • tilaus ennakkoon Puh. 0400 383 136 urho.makarainen@ristijarvi.net RistiLepo Ky Hoivakotien Sataman ja Majakan väki toivottaa Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2011! Toivotan Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta vuodelle 2011! Taksi Seppo Korhonen Puh. 0400 280 316
© Copyright 2024