ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI Vapaus liikkua Toimiva tietoturva mahdollistaa etätyön Lisää standardeja Hälytysjärjestelmät yhdenmukaistuvat tulevaisuudessa ILMOITUSLIITE Vartijan arjessa Millainen on vartijan päivä? N:o 1 / Marraskuu 2010 YRITYSTURVALLISUUS 4 RATKAISUA PÄIVITETTYYN TURVALLISUUTEEN Esa Oksanen: Riskienhallinta osana johtamiskulttuuria MITEN SUOJAAT PÄÄOMAASI? Kattavat turvallisuusratkaisut – ajantaisainen turvallisuus on yritysten nykypäivän haaste. KUVA: YRITYSTURVALLISUUS EK OY Täyden palvelun turvatalo KUVA: SHUTTERSTOCK.COM Jyrki Hollmén: Turvallisuus on valttia kilpailukyvyn parantamisessa TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 2 · ILMOITUSLIITE HAASTEITA Jos joku kauppaisi minulle turvallisuusratkaisuja tämän kirjoituksen otsikolla, en todennäköisesti ostaisi häneltä mitään. Turvallisuus ei nimittäin poikkea muista tarjolla olevista investointikohteista – siihen kannattaa sijoittaa rahojaan vain, jos voi olettaa saavansa niille vastinetta. SUOSITTELEMME Juhani Kipinoinen Palvelupäällikkö, Hälytyskeskus SIVU 6 Turvallisuus on investointi trateginen ja toiminnan turvallisuus ovat kuitenkin oikein suunniteltuina, mitoitettuina ja toteutettuina tärkeä osa tämän päivän yritysten kannattavaa liiketoimintaa.Yrityksen kilpailukyky ja turvallisuuteen satsaaminen eivät ole toistensa vastakohtia,vaan turvallisuus on kilpailukyvyn keskeinen edellytys ja tärkeä osa laadukasta liiketoimintaa. S ten sikainﬂuenssa ja tuhkapilvi,ovat aiheuttaneet meille kaikille tarvetta tarkistaa jopa henkilökohtaisen varautumisemme tasoa ja valmiutta kohdata mitä erilaisimpia tilanteita. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Koska turvallisuus on laatukysymys, ei näissä EM-kisoissa kannata tähdätä pistesijoille.Vanhan urheiluvertauksen mukaan 90 prosentin asenne johtaa 50 prosentin suoritukseen. Poikkeustila ei ainoa haaste Turvallisuus osana toimivaa kokonaisuutta Toisaalta turvallisuus on asetettava oikeisiin raameihin. Se on varsinaisen liiketoiminnan mahdollistaja, ei itsetarkoitus. Turvallisuuden ja riskienhallinnan asiantuntijat tunnistavat ja analysoivat toiminnan häiriöttömyyttä ja jatkuvuutta uhkaavat tekijät yhteistyössä linjajohdon kanssa.Riskistä voidaan toisaalta käyttää myös käsitettä mahdollisuus. Riskinotto on elimellinen osa mitä tahansa liiketoimintaa. Kulunut vuosi on myös osoittanut,että erilaiset luonnonilmiöt,ku- 1 EK on mukana kehittämässä elinkeinoelämän ja viranomaisten hyvää yhteistyötä entistä paremmaksi ja tuloshakuisemmaksi. Intressit ovat yhteiset, pienessä maassa yhteistyö on voimaa.Yritykset tarvitsevat viranomaisilta ajankohtaista tilannekuvaa toimintaympäristöstään. Tämä tietojenvaihto auttaa yhtä lailla viranomaisia. Yhteiskunnan on pystyttävä toimimaan kaikissa olosuhteissa. Yritykset hoitavat merkittävän osan maamme kriittisten elintoimintojen ylläpidosta. Poikkeusoloihin varautumisen lisäksi tulee enenevässä määrin kiinnittää huomiota nor- 2 “Hälytyskeskuksessa vastausajat ovat lyhentyneet huomattavasti järjestelmän kehityksen seurauksena.” Tietoturva tuo vapautta maaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin. Verkostotaloudessa on myös pystyttävä luomaan yhteistä käsitystä verkoston jäseniltä vaadittavasta toiminnan laatutasosta.Tähän tähdätään kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön käyttöönotolla. s. 3 1.Suuryritysten ajankohtaisimpia haasteita on mahdollistaa työntekijöidensä liikkuvuus toimivan tietoturvan avulla. Tiedonkulun haasteet s. 4 2.Hätäkeskuslaitoksen toimintaa voidaan parantaa yhtenäisillä järjestelmillä. Autamme lukijoitamme onnistumaan! Ihminen turvallisuuden takana Jyrki Hollmén Toimitusjohtaja, Yritysturvallisuus EK Oy “Koneita ja järjestelmiä kriittisempi tekijä on lopulta niitä käyttävä ihminen. Turvallisuus on asenteista kiinni. Sitä ei voi ostaa, vaan siihen pitää investoida.” Haasteita siis riittää.Tämä lehti lähestyy yritysturvallisuutta erityisesti kolmesta näkökulmasta: kiinteistöturvallisuuden, tietoturvallisuuden ja immateriaalioikeuksien suojaamisen kannalta. Näihin on tarjolla laadukkaita ratkaisuja, joista harkiten valitsemalla ja soveltamalla saa liiketoiminnalle todellista lisäarvoa. Samalla on tärkeää muistaa, että kalleimmatkaan turvallisuusjärjestelyt eivät paikkaa turvallisuuskulttuurin puutteita. Koneita,laitteita ja järjestelmiä kriittisempi tekijä on loppujen lopuksi niitä käyttävä ihminen.Turvallisuus on asenteista kiinni. Turvallisuutta ei voi ostaa,siihen pitää investoida. Lopuksi haluan toivottaa Yritysturvallisuuden lukijoille hyvää ja turvallista syksyä! 3 YRITYSTURVALLISUUS NRO 1, MARRASKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Päivi Puhtila Layout: Triin Metusalet Business Development Manager: Jarmo Perälä VASTUUSSA TÄSTÄ NUMEROSTA Projektipäällikkö: Vesa Lahtinen Puhelin: 09-565 84 019 E-mail: vesa.lahtinen@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä 12.11.2010 toimitus@mediaplanet.com www.mediaplanet.com Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. Jatkuvuudenhallinnan johtamiseen uusi väline – Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-portaali Liiketoiminnan jatkuvuus on riippuvainen siitä kuinka häiriöihin organisaatiossa on varauduttu. Häiriötilanteessa testataan organisaation toimintamallien ja järjestelyjen riittävyys. Organisaation johto päättää riskinotosta ja panostamisesta häiriötilanteiden hallintaan. Yritysten ja huoltovarmuusorganisaation ensimmäinen yhteinen työväline Syksyllä 2010 käyttöön otettu HUOVI-portaali ohjaa huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä häiriötilanteisiin varautumisessa sekä edistää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja sen kanssa yhteistyössä toimivien sektorien ja poolien sekä yritysten välillä. Sektorit ja poolit kehittävät toimialakohtaista varautumista. Portaalin avulla poolit voivat tiedottaa ajankohtaisista asioista, kuten jatkuvuusharjoituksista ja seminaareista. Kypsyysanalyysi tuottaa johdolle tiedon jatkuvuudenhallinnan kyvystä ja tavoitteista Huoltovarmuuskeskus on toteuttanut liike-elämän asiantuntijoiden kanssa välineen organisaatioille jatkuvuudenhallinnan johtamisen tueksi. Tämän kypsyysanalyysin käyttö on teknisesti toteutettu niin, että vain yritysten valitsemilla henkilöillä on pääsy yrityskohtaisiin kysymyksiin, vastauksiin ja raportteihin. Näitä yrityskohtaisia tietoja ei pääse käsittelemään kukaan muu. Kypsyysanalyysin tuloksena yrityksen johto saa raportin, jossa on yleisen johtamisjärjestelmän mukaan arviot jatkuvuudenhallinnan nykytilasta ja tavoitetilasta. Johtamisjärjestelmän osa-alueina ovat johtaminen, toimintaperiaatteet, henkilöstö, kumppanuudet ja resurssien hallinta sekä prosessit ja jatkuvuudenhallinnan kehittämisen mittaaminen. Kansallinen huoltovarmuuden tilannekuva vuonna 2011 Huoltovarmuuden tilannekuva muodostetaan sektoreittain kunkin poolin yritysten kypsyysanalyysivastauksista. Sektorikohtaiset tilannekuvat ohjaavat toimialojen huoltovarmuuden kehittämistä. Huoltovarmuuskeskus raportoi tilannekuvan mm. Työ- ja elinkeinoministeriölle. ”Kun yrityksen johto tietää, miten organisaatio toimii eri häiriötilanteissa, voidaan sanoa, että jatkuvuudenhallinta on nivottu johtamisjärjestelmään.” Huoltovarmuuskriittisten yritysten henkilöt kutsutaan portaalin käyttäjiksi kunkin poolin aikataulun mukaan. Lisätietoa: www. huoltovarmuuskeskus.fi/HUOVI TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI TI IILMOITUSLIITE LMOITUSL · 3 RATKAISU INSPIRAATIO 1 LUO LUOKITTELE UO OKITT TTE TELE TIETO MUCURI, BRASILIA Metson henkilöstö matkustaa ja asuu ympäri KUVA: METSO maailmaa. Toimiva tietoturva takaa laadun ja kilpailuedun OKysymys: Kuinka tietoverkon ja tiedon monitasoinen tekninen suojaus toteutetaan liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi? OVastaus: Tiedon turvaaminen on suunnitelmallista ja jatkuvaa työtä, joka alkaa suojattavien kohteiden kartoituksesta, riskianalyysistä ja tiedon luokittelusta. Tehokkaalla tiedon suojaamisella turvataan tiedon luottamuksellisuus, käytettävyys sekä oikeellisuus. Tiedon kattava luokittelu on haastava tehtävä, jota voi ainakin osin korvata tietoturvatietoisuuden lisäämisellä. Aina yrityksellä ei itsellään ole riittäviä resursseja tietoturvan korkean tason ylläpitämiseen. Yhä useammin käännytäänkin ulkoisen palveluntuottajan puoleen. Tietoturva osana toimintaprosesseja Tietoinfrastruktuurilla tarkoitetaan tietosisältöjä ja palvelurajapintoja sekä tiedon siirron suojaamisen käytäntöjä, joilla huolehditaan tietoturvasta. Tietoinfrastruktuuri sisältää osan tietoturvakontrolleista.Tietoturvalliset toimintatavat ja käytännöt on tehokkainta rakentaa sisään yrityksen toimintaprosesseihin. Metson IT Risk Manager Jouni Auer selventää,että tiedon turvaaminen tarkoittaa myös yhteisten pelisääntöjen kommunikoimista käyttäjien kesken, ja tiedon jakamisen ja käyttäjäoikeuksien rajoittamista. – Kaikkien yrityksen henkilöstöön kuuluvien ei tarvitse päästä käsiksi kaikkeen tietoon,hän toteaa. – Organisaatiossa on luotava yhteisiä tietoturvaan liittyviä sääntöjä.Tekniset menetelmät tai esimerkiksi yrityksen sisäinen tarkastus valvoo mahdollisia ”Kaikkien yrityksen henkilöstöön kuuluvien ei tarvitse päästä käsiksi kaikkeen tietoon.” Jouni Auer IT Risk Manager, Metso Kuva: Tarja Rannisto poikkeamia sääntöjen noudattamisessa. Poikkeamien hyväksyntä sääntöihin pitää mahdollistaa, kuitenkin tällöin poikkeamat on kirjattava ylös ja niitä on seurattava. Liikkuva työ riskittömäksi Yrityksen verkkojen ulkopuolella ja liikkuvassa työssä tietoturva on erityisen tärkeä asia.Organisaatiot varmistavat, että järjestelmien ohella myös niiden sisältämä tieto on suojattua. Yri- tyksen sisäiset verkot menettävät merkitystään,kun työn vaatimukset ajavat työntekijät kotitoimistoihin, toimistohotelleihin ja matkan päälle. Riskien hallinnassa Auer pitää tärkeänä toteuttaa verkkoratkaisut ja -palvelut, jotka mahdollistavat turvallisen liikkuvan työn. Työntekijöillä on etenkin Euroopassa paljon vapauksia, ja tietoturva-asiat voidaan kokea vapauden rajoittamiseksi. TIETOTURVA LUO UUTTA LIIKETOIMINTAA Sähköinen asiointi ei ole ainoastaan kustannustehokas tapa palvella asiakkaita –se on myös väylä uusien asiakkaiden luo. Ubisecure Solution Oy:n verkkopalvelutuotteet mahdollistavat tietoturvallisuuden hallinnan lisäksi uusien asiakassuhteiden luomisen sähköisessä palveluprosessissa. ”Ubisecure on ollut viimeisen kahden vuoden aikana rakentamassa Suomeen lukuisia järjestelmiä niin finanssi-, energia- kuin kaupan aloille. Ubisecure on samalla noussut yhdeksi merkittävimmistä käyttövaltuus- ja identiteettihallinnan tuotetoimittajista. Asiakkaamme parantavat tuotteidemme avulla kustannustehokkuuttaan sekä saavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia sähköisen asiakkuuden luonnin avulla”, kertoo Ubisecuren myyntijohtaja Juha Remes. Ubisecuren prosesseja hyödynnetään myös julkisella sektorilla. Ubisecuren käyttäjävaltuus- ja pääsynhallintatuotteet muodostavat Suomen huoltovarmuuden turvaavan Huovi-portaalin tietoturvallisuuden ytimen. ”Uusien käyttäjien rekisteröinti ja asiakkuuden koko elinkaaren hallinta onnistuu nyt helposti ja käyttäjäystävällisesti”, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen hankejohtaja Ralf Sontag, ja jatkaa: ”Ubisecuren tuotteet mahdollistavat käyttäjien kutsumisen, tunnistamisen, valtuuttamisen sekä turvallisen operatiivisen toiminnan täysin automatisoidusti.” Oikein toteutettuna sähköisten palvelujen tietoturvallisuus on paljon enemmän kuin riskienhallintaa. Ubisecure tekee sähköisestä palvelukanavasta sekä turvallisen, että uutta liiketoimintaa synnyttävän. – Asiahan on päinvastoin, turvallisuus laajentaa vapautta,koska työt voidaan tehdä kotona tai mökillä. Riskien minimoimiseksi myös paljon matkustaville työntekijöille pitää mahdollistaa turvallinen pääsy yrityksen tietoihin ja työvälineisiin,kertoo Auer. Tulevaisuuden haasteet – Tulevaisuudessa älykkäämmät tietoturvauhat lisääntyvät. Haittaohjelmat porautuvat totuttua enemmän yritysten ydinjärjestelmiin ja niillä voidaan kohdennetusti tavoitella jopa yrityksen taloustietoja tai innovaatioita, ennustaa Auer vakavana. – Yllättävää kyllä, kohdennettuja hyökkäyksiä vastaan on perinteinen, tehokas perustietotekniikan hallinta toistaiseksi parempi lääke kuin varsinaiset turvatuotteet. TARJA RANNISTO toimitus@mediaplanet.com TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA AMA TEEMALEHTI TEEMALEHTI 4 · ILMOITUSLIITE RATKAISU AJASSA 2 YHTENÄINEN TIEDONKULKU OKysymys: Kuinka tieto kulkee luotettavasti ja nopeasti, kun yrityksessä sattuu hälytystilanne? OVastaus: Selkeä vastuunjako ja toimivat järjestelmät varmistavat turvallisen tiedonkulun. Hätäkeskuslaitos vastaanottaa vuosittain neljä miljoonaa hätäilmoitusta. Niistä vajaa 40 000 tulee automaattihälytyksinä yritysten teknisistä valvontajärjestelmistä hätäkeskustietojärjestelmään. Järjestelmät nopeuttavat tiedon välittymistä ja avunsaantia hälytyspaikalle. Monimutkaisessa tiedonkulussa on silti omat haasteensa. Kun yrityksen järjestelmän lähettämä ilmoitus välittyy hätäkeskukseen, hälyttää päivystäjä tilanteen vaatimat viranomaisyksiköt. Hätäkeskus ottaa myös yhteyttä yritykseen. – Hätäkeskuksesta soitetaan teknisen järjestelmän ilmoitintiedoissa näkyvälle yhteyshenkilölle, jolle kerrotaan mitä on meneillään, toimialapäällikkö Tuomo Katajisto Hätäkeskuslaitoksesta kertoo. – Ongelmia tulee, jos yhteystieto ei ole ajan tasalla. Se hidastaa yhtey- denottoa. Siksi on tärkeää, että hätäkeskuksella on tiedossa voimassa oleva puhelinnumero, josta aina tavoitetaan laitteen yhteyshenkilö. Tiedon pitkä ketju Hälytystiedon siirrossa on yrityksen ja hätäkeskuksen välissä monta toimijaa. – On yritys,joka haluaa,että sen tiloissa on murto- tai paloilmoitin.On operaattori, joka sitoutuu ilmoitusten välittämiseen ja mahdollisesti vielä verkko-operaattori, jonka tietoverkossa hälytykset kulkevat. Sen jälkeen tulee hätäkeskus. – Yritysten valvonta- ja hälytysjärjestelmät sekä operaattoreiden yhteystavat hätäkeskuksiin vaihtelevat. Lisäksi kaikilla toimijoilla ei ole selvää käsitystä omista velvoitteista laitteiden ja yhteyksien käyttöönotossa, toiminnassa ja ylläpidossa. Myös alueellisten hätäkeskusten Sonera Alerta on viranomaisten sekä vakuutusyhtiöiden hyväksymä hälytys- ja ohjauspalvelu, jonka avulla kiinteistöjen palo-, murto- ja kiinteistöhälytykset välittyvät luotettavasti asiakkaan määrittelemille vastaanottajille. Alerta-palvelun edut: • Hälytysviestit siirretään varmennetusti ja tietoturvallisesti perille • Kaksisuuntainen hälytysviestintä lisää hälytystilanteiden hallittavuutta •Alerta-palvelu skaalautuu asiakastarpeen mukaan • Alertan käyttöönotto ei edellytä lisäinvestointeja tietoliikenneyhteyksiin, sillä tiedonsiirto voidaan hoitaa asiakkaan jo olemassa olevalla laajakaistayhteydellä • Alerta-palvelut mahdollistavat valvonta- ja etähallintapalveluita tarjoavien palveluntuottajien kilpailuttamisen Tuomo Katajisto Toimialapäällikkö, Hätäkeskuslaitos SYN SYNKRONOITU NKRO RONO RON NOITU NOI TOIMINTA menettelytavoissa on pientä vaihtelua. – Yhdenmukaiset järjestelmät ja toimintatavat voivat ratkaista tiedonkulun haasteita, Katajisto kiteyttää. Toimintamallien ja vastuiden selkiyttämiseksi odotetaan apua valtiovallalta. Sisäasianministeriö on laatimassa paloilmoitinlaitteita koskevaa asetusta, jolta toivotaan eri toimijoiden velvoitteiden määrittelyä, pakollisia kuukausitestauksia ja nykyistä tiukempia laitteiden liittämisedellytyksiä. – Tavoitteena on, että noin viiden vuoden tähtäimellä saadaan käyttöön valtakunnallinen verkottunut hätäkeskustietojärjestelmä. Se tarkoittaa, että meille tulevan ja meiltä lähtevän informaation on oltava hyvin määrämuotoista. – Tämä puolestaan asettaa tiukemmat vaatimukset yritysten käyttämille hälytystiedon siirtojärjestelmille. Selkeintä olisi, että teknisten hälytysjärjestelmien liittämiseen olisi käytössä vain yksi standardi. KATARIINA KÄÄPÄ toimitus@mediaplanet.com Sonera Alerta – monipuolista hälytyksensiirtoa Nopeus ja toimintavarmuus ovat kiinteistöjen hälytyksensiirrossa tärkeimpiä ominaisuuksia. Kun kiinteistössä käynnistyy hälytystilanne, on hälytyksen siirryttävä viiveettä palveluntuottajan valvomoon. Palveluntuottajana voi olla alueellinen hätäkeskus, vartiointiliike tai kiinteistöhuoltoyhtiö. Sonera Alerta-palvelun avulla hälytysviestit voidaan ohjata kaikille tarvittaville toimijoille välittömästi hälytystilanteen syntyessä. Ryhmäviesti tavoittaa kriittiset toimijat Ryhmäviestipalvelu on Alerta-palvelun ominaisuus, jonka avulla hälytysviestit tavoittavat reaaliaikaisesti juuri ne tahot, joita hälytys koskee ja joihin hälytys vaikuttaa. Ryhmäviesti voidaan lähettää asiakkaan määrittelemien hälytysryhmien mukaisesti niille toimenpidehenkilöille, jotka ovat vastuussa hälytyskohteesta tai yksilöidyn tehtävän hoitamisesta. Ryhmäviestillä voidaan myös varoittaa kiinteistössä olevia työntekijöitä. Ryhmäviesti voidaan lähettää niin tekstiviestinä, puheviestinä, sähköpostina kuin faksinakin ja se sisältää tarkat osoitteelliset tiedot hälytyskohteesta ja hälytyksen luonteesta. Usein hälytystilanteiden hallittavuuden kannalta on myös tärkeää, että hälytysviestintä on kaksisuuntaista. Ryhmäviestin perillemeno varmistetaan aina teknisellä kuittauksella, joka takaa viestinsiirron onnistumisen. Haluttaessa puhe- ja tekstiviesteihin voidaan liittää myös kuittausvaatimus, jolloin vastaanottaja kuittaa henkilökohtaisesti viestin saapuneeksi. TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE · 5 Verkkoon syntyy uusi turvallisuusportaali Yritys löytää pian turvallisuustietoa ja -palveluita yhdestä osoitteesta. TAUSTAA Suomessa satsataan yritystoiminnan turvallisuuteen. Valmisteilla on laaja kansallinen portaali, joka kokoaa yritysturvallisuutta koskevaa tietoa yhteen paikkaan. Turvallisuusportaalin rakentamista johtaa Poliisihallitus ja se on osa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Työssä on mukana monia keskeisiä vaikuttaHeikki Lausmaa Poliisiylitarkastaja TULEVAISUUDEN YHTENÄISET JÄRJESTELMÄT Standardointi helpottaa tulevaisuudessa tiedon jakamista nopeasti. KUVA: SHUTTERSTOCK.COM Robin Lardot Poliisijohtaja, Poliisihallitus KUVAT: Katariina Kääpä jia kuten keskusrikospoliisi, Elinkeinoelämän keskusliitto, puolustusministeriö ja Finanssialan Keskusliitto. Ohjelman päämääränä on rakentaa Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Yksi tavoitteista on kasvattaa kilpailukykyä yritysturvallisuutta lisäämällä. Keskitetty tieto on tarpeen, sillä yritystoiminnan turvallisuutta koskevat kysymykset ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi globaalissa taloudessa. – Yritysten turvallisuuden ja rikosten torjunnan kannalta keskeisimmäksi ovat nousseet harmaa talous ja järjestäytynyt rikollisuus, poliisijohtaja Robin Lardot Poliisihallituksesta kertoo. – Yrityksiin kohdistuvia uhkia on kahdenlaisia. Ulkomailta tulevat uhat kohdistuvat suomalaisiin Suomessa ja myös ulkomailla toimiviin yrityksiin. – Toisaalla on yrityksen omaisuuteen kohdistuvaa perinteistä rikollisuutta, joka sekin on saanut uusia muotoja esimerkiksi inter- netin myötä, poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa jatkaa. Uusi portaali tuo yhden luukun periaatteella saataville kaikki viranomaisten tuki- ja neuvontapalvelut, joita yritys voi käyttää hyväkseen toimintansa turvallisuuden kehittämisessä ja parantamisessa. – Tavoitteena on koota portaaliin eri toimijoiden verkkosivuilla olevaa yritysturvallisuuteen vaikuttavaa tietoa. Siellä on myös mahdollisuus jakaa yrityksiä ja elinkeinoelämää koskevia uhka-arvioita ja tilannekuvia. Ne voivat toimia pohjana erilaisille kartoituksille ja suunnitelmille, Lausmaa kuvailee. Turvallisuusportaalin julkaistaan sisäasiainministeriön verkkosivuilla osana ministeriön portaalihanketta. Portaali sisältää sellaisia verkkosivuja ja -palveluita, joiden laatu ja luotettavuus täyttävät viranomaiskriteerit. Käyttöön turvallisuusportaali tulee vuoden 2011 aikana. KATARIINA KÄÄPÄ toimitus@mediaplanet.com FAKTAA VAHTI Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä VAHTI Valtiovarainministeriö on asettanut Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) hallinnon tietoturvallisuuden yhteistyön, ohjauksen ja kehittämisen elimeksi. VAHTI käsittelee valtionhallinnon tietoturvallisuutta koskevat säädökset, ohjeet, suositukset ja tavoitteet sekä muut tietoturvallisuuden linjaukset sekä ohjaa valtionhallinnon tietoturvatoimenpiteitä.VAHTI toimii hallinnon tietoturvallisuuden ja tietosuojan kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavien hallinnon organisaatioiden yhteistyö-,valmistelu- ja koordinaatioelimenä sekä edistää verkostomaisen toimintatavan kehittämistä julkishallinnon tietoturvatyössä. LÄHDE: VALTIONVARAINMINISTERIÖ 6 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA AMA TEEMALEHTI TEEMALEHTI RATKAISU INSPIRAATIO 3 TIUKAT TI IUKAT AT SÄÄNNÖKSET ÄÄ Ö Vartiointiala maallikon silmin ”Vartioiminen on ammattimaista turvallisuuspalvelua, jonka tavoitteena on asiakkaan omaisuuden tai henkilön koskemattomuuden suojaaminen. Tarkoituksena on ehkäistä ennalta vahinkojen syntyminen, esimerkiksi ilkivallat, murrot, varkaudet ja erilaiset järjestyshäiriöt.” 1 Turvallisuus on läsnäoloa LAUANTAIN VARTIOINTIA 1. Toimittaja aisti tunnelmaa lasin takaa. 2. Lukuisia monitoreja seuraa useampi valpas silmäpari. 3. Vartijan lauantai-ilta oli rauhallinen jatkuvan informaatiovirran ja puhelinsoittojen keskellä. 2 3 KUVAT: KATI HUURTELA Lasin takana on vartiointitoiminnan hermokeskus OKysymys: Millaista on yksityisen hälytyskeskuksen arki? OVastaus: Jokainen päivä on erilainen, ruuhkahuippuja on mahdoton ennustaa. Työympäristö on äärimmäisen suojattu. ”Monimuotoinen hälytysjärjestelmä opitaan käytännössä. Turvatoimet ovat tiukat.” ESIMERKKI Tarkoitukseni on seurata hälytyskeskuksen toimintaa Helsingissä lauantai-iltana. Saavun paikalle kahdeksalta, palvelupäällikkö Juhani Kipinoinen on minua vastassa. Aloitamme kierroksen neuvotteluhuoneesta.Allekirjoitan ensitöikseni salassapitosopimuksen, joka on yleinen käytäntö turvallisuusalalla. Palvelupäällikön kuvaillessa talon käytäntöjä, minulle valkenee hiljalleen, minkä mittaluokan suojaustoimet hälytyskeskuksessa on käytössä yötä päivää. Yö panssarilasin takana Lauantai-iltana työvuorossa on viisi henkilöä, jotka ottavat vastaan asiakkaiden puhelinsoittoja, kyselyitä ja hälytyksiä ympäri Suomen. Hälytyskeskuksen työntekijät ovat aloittaneet uransa vartijoina. Useamman vuoden työkokemuksen jälkeen he voivat hakea hälytyskeskukseen töihin. Hälytyskeskuksen pukukoodi on vartijan asu. Päivystäjät työskentelevät omassa tilassa, johon on yrityksen työntekijöistäkin vain harvoilla ja valituilla pääsyoikeus. Hälytyskeskuksen toimintaan tu- Palvelupäällikkö Juhani Kipinoinen, Hälytyskeskus tustuessa vierailija joutuu tyytymään siihen, että työskentelyä pääsee seuraamaan ainoastaan panssarilasin takaa. Lasia tai ei, tänä yönä minulla on kuitenkin mahdollisuus päästä vartiointitoiminnan hermokeskukseen seuraamaan yövuorolaisten työskentelyä ja hälytyskeskuksen arkea. Kahden panssarioven takana Hälytyskeskusten toimintaa säätelevät hyväksymisvaatimukset ja laadunhallintajärjestelmät ovat tiukentuneet 2000-luvulla.Ainoastaan ISO 9001 -sertiﬁoinnin ja CEA 4036 -suosituksen läpäisevät yksiköt voivat ylipäätään saada nimityksen hälytyskeskus. Kyseisiin säännöksiin kuuluu esimerkiksi,että tie hälytyskeskukseen kulkee kahden erikoisvalmisteisen oven läpi, jotka eivät saa olla samaan aikaan auki. Ovien välissä täytyy kulkijan odottaa tietty aika, ennen kuin seuraavaa ovea on edes mahdollista avata. Mikäli kaksi ovea on samaan aikaan auki, laukeaa hälytys automaattisesti. Sisällä on rauhallinen ilmapiiri ja jokaisen työntekijän eteen levittäytyy viiden tietokoneruudullisen verran tietoa, joka päivittyy jatkuvalla syötöllä. Puheluihin vastataan rauhallisesti ja selkeästi, ja tapahtumat kirjataan puhelun aikana suoraan järjestelmään. Syy todella tiukkoihin turvallisuustoimenpiteisiin on selvä. Hälytyskeskuksen järjestelmässä on uskomaton määrä asiakasyritysten tietoa, muun muassa asiakasyritysten turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja toimintatapoja, jotka eivät missään nimessä saa joutua kenenkään ulkopuolisen käsiin. Kaiken kattava järjestelmä Hälytyskeskuksen työntekijöillä on työhön kuuden viikon perehdytysjakso, mutta lauantaiyön vuoroesimies myöntää,että monimut- kaisen hälytysvalvontaohjelman oppii kaikkine ominaisuuksineen vasta käytännössä. Hälytyskeskus käsittelee kymmeniä tuhansia tapauksia kuukaudessa. Kipinoinen kertoo vastausaikojen lyhentyneen huomattavasti järjestelmien kehittymisen seurauksena. Jokaiseen tapaukseen pystytään reagoimaan äärimmäisen nopeasti. Murtohälytyksen lauettua on kohteesta useasti saatavilla heti videokuvaa ruudulle, ja hälytyskeskuksesta soitetaan poliisi paikalle, mikäli havaitaan rikoksen olevan kyseessä. Työ hälytyskeskuksessa ei sovellu aivan jokaiselle. Hälytyskeskuksessa työskentelevällä tulee olla kestävät istumalihakset,sujuva tapa kommunikoida puhelimessa ja paineensietokykyä. Vaikka kattava järjestelmä pitää sisällään runsaasti tietoa, ihminen keskuksessa tekee lopullisen päätöksen, kuuntelee ja informoi eri osapuolia. Lauantaina alkuillasta puhelimet soivat tasaiseen tahtiin ja päivystäjien rauhallinen ääni täyttää huoneen. Taustalla loistaa YLE:n teksti-TV, jonka kautta saadaan myös tähän suojattuun tilaan informaatio mahdollisesta uhkatilanteesta mahdollisimman pian. Tänä yönä vältytään katastrofeilta. Vuoroesimies pääsee kotiin aamuseitsemältä. KATI HUURTELA toimitus@mediaplanet.com Turvallisuusalan palveluille tulee varmasti olemaan kysyntää myös tulevaisuudessa, sillä vaikka rikosten määrä ei ole lisääntynyt, ihmisten turvattomuuden tunne on. Kentällä työskentelevät miehet ja naiset ehkäisevät monia tilanteita pelkästään läsnäolollaan. Tämän huomasin myös Itäkeskuksessa viettäessäni päivän järjestyksenvalvojan matkassa (ks. sivu 10). Itäkeskuksen kävijät kiittelivät runsain sanoin paikan vartiointia ja kertoivat tämän lisäävän turvallisuuden tunnetta merkittävästi. Sääli, että alasta uutisoidaan usein negatiivisessa valossa. Vartiointia tehdään ympäri Suomen satojen ammattilaisten voimin ympärivuorokautisesti, seitsemänä päivänä viikossa. Lehtiin pääsee useimmiten ne tapaukset, joissa tilanteessa on ollut epäsuotuisa ja dramaattinen käänne. Asiakaspalvelu ennen kaikkea Yhteinen piirre, joka kuitenkin pisti esiin molemmissa paikoissa, on se pieteetti, millä työntekijät turvallisuuden takaamiseen suhtautuvat. Hälytyskeskuksen päivystäjät, vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat ennen kaikkea asiakaspalvelijoita, joita yhdistää kiinnostus tehdä ympäristöstä turvallisempi. Vartiointipalveluissa on myös hyötyjä, jotka saattavat vaikuttaa toissijaisilta, mutta säästävät yritykseltä parhaimmillaan kymmeniä tuhansia euroja. Tässä esimerkki: Liiketilaan murtaudutaan talvipakkasilla ikkunan läpi ja varastetaan kaksi kannettavaa. Vartijat saavat hälytyskeskuksen kautta tiedon ja ovat välittömästi paikalla. Paikalle soitetaan poliisi ja korjaaja korjaamaan rikkoutunut ikkuna. Ikkunan nopean korjaamisen ansiosta vältytään pattereiden jäätymiseltä ja sulaessaan rikkoutuvien pattereiden aiheuttamilta mahdollisilta vesivahingoilta, jotka ovat paljon suurempaa kokoluokkaa kun alun perin anastetut tietokoneet. SITAATIN LÄHDE: TE-KESKUKSEN AMMATTINETTI TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE · 7 ISS Turvaverkko® -palvelut ISS hälytys- ja palvelukeskus pääkäyttäjäpalvelut vartiointipalvelut turvatarkastukset turvallisuusjärjestelmät TURVALLISUUSPALVELUT Keskity. ISS Turvallisuuspalvelut auttaa sinua riskien kartoittamisessa. Suunnittelemme ja toteutamme sinulle kaikki turvallisuusratkaisut. Osaava henkilöstömme huolehtii kiinteistösi, henkilökuntasi ja tietopääomasi turvallisuudesta, joten yrityksesi voi rauhassa keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. www.iss.ﬁ 8 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI INSPIRAATIO RATKAISU Kysymys: Mitä kuuluu järjestyksenvartijan arkeen? Vastaus: Paljon asiakaspalvelua ja haastavien tilanteiden ennaltaehkäistyä. 4 PALVELE P AL LVEL ELE ELE ASIAKKAITA Järjestyksenvalvoja – yrittäjien ja asiakkaiden palvelija ESIMERKKI OSTOSKESKUS Lähdimme selvittämään vartijoiden ja järjestyksenvalvojien arkea Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskukseen.Tarkoituksena oli päästä lähelle vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Maanantaina puolen päivän aikaan Itäkeskus vilisee ihmisiä. Tallinnanaukio, kauppakeskuksen ulkopuolella sijaitseva julkinen alue, on monen Itäkeskuksessa asioivan matkan varrella. Kuhina jatkuu kauppakeskuksen sisällä kun menen tapaamaan Pia Myllylää, järjestyksenvalvojaa ja Itäkeskuksen kauppakeskuksen kohde-esimiestä. Kysyn innokkaasti pääsenkö kierroksella todistamaan haastavia tilanteita, johon Myllylä toteaa rauhallisesti ”tuskinpa”. Tuttuja naamoja Lähdemme liikenteeseen.Myllylä on työskennellyt Itäkeskuksessa kuusi vuotta ja hän tervehtii tuttavallisesti vastaantulevia kauppiaita ja yrittäjiä. – Työ pitää sisällään paljon opastamista, ohjeistamista ja asiakaspalvelua, Myllylä kuvailee. Ohikulkija pysäyttää Myllylän ja kysyy mikä on vartijan ja järjestyksenvalvojan ero. – Eroja pitäisi katsoa lakikirja kädessä.Ei se ero niin huima ole,järjestyksenvalvojalla on toimivaltansa alueella laajemmat oikeudet,Myllylä vastaa. Kysytäänpä samaiselta ohikulkijalta. Kuinka koet oman turvallisuutesi Itäkeskuksessa? – Minua ei ainakaan pelota täällä ollenkaan. Vartijat ja järjestyksenvalvojat luovat turvallisuudentunteen, summaa utelias ostoksilla kiertäjä. Tilanteet selvitetään puhumalla Myllylä kertoo, että työ on suurimmaksi osaksi hyvin rauhallista ja on päiviä ettei välttämättä tule yhtään erikoistilannetta vastaan. Ei edes paljon mediassa parjattua voimankäyttöä? – Ei, toteaa Myllylä. Ei edes päivittäin. Jos näitä tilanteita tulee vastaan, yritämme aivan ensimmäiseksi selvittää asian keskustelemalla. Kokemus tuo ihmistuntemusta siinä määrin,että osaa tilanteessa lukea,kuinka ihmisille kannattaa jutella. Normaali työpäivä koostuu työskentelystä valvomossa ja kierrosta kauppakeskuksessa. Järjestyksenvartijat tilaavat tarvittaessa huoltomiehiä, hallinnoivat avaimia, kiertävät kiinteistössä,vastaavat puheluihin ja tekevät raportit kaikista ta- ”Työ pitää sisällään paljon opastamista, ohjeistamista ja asiakaspalvelua.” Pia Myllylä Järjestyksenvalvoja, kohde-esimies pahtumista. Järjestyksenvalvojat pystyvät myös reagoimaan nopeasti sairaustapauksen sattuessa; nopea toiminta kauppakeskuksessa on pelastanut ihmishengen. – Meillä on täällä deﬁbrillaattori, jonka otamme aina mukaan, kun meille ilmoitetaan tajuttomasta asiakkaasta, Myllylä kertoo. Yksityinen vartiointi julkiseen tilaan Tämän vuoden heinäkuussa kauppakeskuksessa tapahtui merkittävä muutos juuri Tallinnanaukion osalta. Julkinen ulkotila, joka oli aikaisemmin ollut ainoastaan poliisin vartioinnin alaisena, siirtyi myös yksityisen vartioinnin piiriin. Itäkeskuksen kauppakeskus halusi laajentaa järjestyksen valvontansa Tallinnanaukiolle ja osti palvelun yksityiseltä turvallisuusalan yritykseltä Helsingin kaupungin suostumuksella, Yksityisen vartioinnin palkkaaminen julkisiin tiloihin on poikkeuksellista,mutta tässä tapauksessa se on toiminut erittäin hyvin ja muutosta kiittelevät niin kauppakeskuksen yrittäjät, työntekijät kuin asiakkaat. Vartioinnin lisääminen ulkopuolelle on vaikuttanut rauhoittavasti elämään kauppakeskuksen sisällä. Kauppakeskuksen toimitusjohtaja Outi Kymäläinen kiittelee muutosta. – Yrittäjiltä on tullut sellaista kommenttia,että ”Voiko tämä olla totta?”,nauraa Kymäläinen. Myllylä kertoo että Tallinnanaukion ”vakioistujiin” on otettu ystävällinen, mutta jämäkkä linja. Istuskelu ei haittaa, mutta alkoholin käyttö ja häiriköinti on kielletty.Aluetta vartioidaan yhteistyössä poliisin kanssa, josta poliisi on ollut erittäin kiitollinen. – Nyt täällä joutuu olemaan ihmisiksi, toteaa aukion penkkejä paljon kuluttava herrasmies. Päivä kauppakeskuksessa ja Tallinnanaukiolla jatkuu kiireisenä.Lähtiessäni pois Tallinnanaukiolla nuori sekaisen oloinen mies huutaa lujaa kännykkään ja kertoo kiroillen pahoinpitelytapauksesta. Järjestyksenvalvoja seuraa toimintaa. Ylimääräinen tekstipätkä, saisiko tästä kuvatekstin: Myllylän varusteisiin kuuluu kännykkä,jolla pidetään ahkerasti yhteyttä kauppakeskuksen sisällä niin kollegoihin kuin myymälöihin, radio, muistiinpanovälineet,suojaliivit ja voimankäyttövälineet. KATI HUURTELA toimitus@mediaplanet.com TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI RAUHALLISTA JÄRJESTYSTÄ Pia Myllylän toimenkuvaan harvemmin kuuluvat vauhti ja vaaralliset tilanteet. KUVA: KATI HUURTELA ILMOITUSLIITE · 9 10 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AMMATILLINEN NÄKÖKULMA On kulttuurikysymys, miten hyvin tai huonosti riskienhallinta ja turvallisuus on toteutettu. Hyvää turvallisuusjohtamisen tasoa edustavalla yrityksellä on varmasti myös riskienhallinnan eri osa-alueet paremmalla tolalla kuin keskimäärin ja sama päinvastoin. Riskienhallinta ja turvallisuus iiketoiminta sisältää aina riskinottoa, ja riskinotto puolestaan nostaa esiin vaatimuksen riskienhallinnasta. Riskienhallinta on kuitenkin mielletty yrityksissä hyvin monella tavalla. Joku keskittyy vakuuttamiseen, toinen miettii rahoitusmarkkinoiden riskejä, kolmas pohtii jatkuvuussuunnitelmia ja neljäs turvallisuutta. Tärkeitä asioita toki ovat kaikki.Yrityksen koko, toimiala, sijainti, kansainvälisyys ja rahoituksellinen asema vaikuttavat kaikki siihen,miten yrityksen riskienhallinta tulisi järjestää. L Kokonaisvaltaista kartoitusta Perinteisesti riskienhallinta on keskittynyt rahoitukseen, vakuuttamiseen ja turvallisuuteen. Nykyisin kuulee yhä useammin puhuttavan kokonaisvaltaisemmasta riskienhallinnasta, jolloin yrityksen liiketoimintaan liittyvät riskit kaiken kaikkiaan ovat tarkastelun kohteena.Erilaisilla koeponnistuksilla voidaan myös tutkia yritysten riskinottoa ja sen sietoa. Kaikilla on lähiaikojen kokemus kansainvälisestä ﬁnanssikriisistä, joka ajoi koko maailmantalouden taantumaan,vaikka kriisin alkujuuret olivat amerikkalaisten asuntorahoit- tajien liian suuressa riskinotossa. Puhutaan hyvästä hallinnointitavasta, johon yhä useammin liittyy myös Enterprise Risk Management, eli tuttavallisemmin ERM, jonka esiin nostamiin asioihin on otettava kantaa.Tällöin riskienhallinta on luonteva osa liiketoiminnan johtamista. Tarkoituksena ei ole liiketoiminnan vaikeuttaminen, vaan sen edesauttaminen ja jopa kilpailuedun saavuttaminen. Riskienhallinta on kilpailuvaltti Onko riskienhallinta sitten turvallisuusjohtamista vai päinvastoin? Osaltaan tarpeeton kysymys, koska tavoitteet ovat pitkälti samat: edistää yrityksen liiketoimintaa saamalla aikaan mahdollisimman hyvä häiriöttömyyden tila. Tämä saavutetaan ennaltaehkäisemällä onnettomuuksia, vahinkoja ja rikoksia, rajoittamalla toteutuneiden riskien vaikutuksia, auttamalla yritystä toipumaan nopeammin ja turvaamalla toiminnan jatkuvuus. Nämä tavoitteet kuuluvat hyvin johdetun yrityksen suunnitelmiin, oli kyse sitten talouteen, rahoitukseen, tuotantoon tai markkinoihin liittyvistä riskeistä tai vaikkapa omaisuuteen ja henkilöstöön liittyvistä riskeistä. On aina myös kulttuurikysymys, miten hyvin NÄKÖKULMA “Tarkoituksena ei ole liiketoiminnan vaikeuttaminen, vaan sen edesauttaminen ja jopa kilpailuedun saavuttaminen.” Esa Oksanen puheenjohtaja, Finnsecurity ry tai huonosti riskienhallinta ja turvallisuus on toteutettu. Hyvää turvallisuusjohtamisen tasoa edustavalla yrityksellä on varmasti myös riskienhallinnan eri osa-alueet paremmalla tolalla kuin keskimäärin ja sama päinvastoin. Johtaminen on osa turvallisuuskulttuuria EK:n turvallisuusjohtamisen malli soveltuu hyvin sovellettavaksi yrityksen riskienhallinnan suunnitteluun, organisointiin ja johtamiseen. Erilaisilla turvallisuusanalyyseilla ja riskienhallinnan työkaluilla kartoitetaan ja tunnistetaan uhat, arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyydet ja vaikutukset sekä tehdään varautumissuunnitelmat. Lisäksi aktiivinen toimintaympäristön ja lainsäädäntötyön seuranta, tapahtumien tilastointi ja hyvät viranomais- ja sidosryhmäyhteydet auttavat sopeuttamaan toimenpiteitä alati muuttuvassa maailmassa. Vakuuttamalla toimintaa ja omaisuutta sekä laatimalla johtamiskäytännöt mahdollisiin kriisitilanteisiin voidaan riskien toteutumisten vaikutuksia lieventää ja mahdollistaa toiminnan jatkuvuus. Näin syntyy turvallisuusjohtamisen kulttuuri, josta muodostuu luonteva osa yrityksen muuta johtamista. Standardit riskien hallintaan Viime vuosina on laadittu useita tietoturvastandardeja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää ja arvioida tietoturvallisuuttaan. Seuraavat kolme standardia edustavat erilaista lähestymistapaa tietoturvariskien käsittelyyn ja hallintaan. BS 7799 (ISO 17799) on British Standard Institution’in (BSI) julkaisema tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskeva standardi, joka on julkaistu kahdessa osassa: O 1. BS 7799-1: Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskeva menettelyohje. O 2. BS 7799-2: Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskevat vaatimukset Standardin mukaan ensimmäinen lähde on riskianalyysi, jonka avulla tunnistetaan suojattaviin kohteisiin kohdistuvat uhat sekä arvioidaan alttius vahingoille, vahingon todennäköisyys ja vahingon mahdolliset vaikutukset. Organisaation tulee määritellä hallintajärjestelmän kattavuus ja systemaattinen riskien arvioinnin menettelytapa,tunnistaa ja arvioida riskitja niiden käsittelyn vaihtoehdot, valita valvontatavoitteet ja turvamekanismit käsittelyyn sekä valmistella soveltamissuunnitelma. Common Criteria for Information Technology Security Evaluation (ISO 15408) on tietojärjestelmien ja tietoteknisten tuotteiden tietoturvallisuuden vahvuuden arviointiin ja luokitteluun kehitetty arviointikriteeristö. Järjestelmille ja tuotteille voidaan laatia tietoturvaproﬁili,joka kuvaa järjestelmän tietoturvallisuuden toiminnalliset vaatimukset. LÄHDE: VALTIONVARAINMINISTERIÖ, OHJE RISKIEN ARVIOINNISTA TIETOTURVALLISUUDEN EDISTÄMISEKSI VALTIONHALLINNOSSA, 7/2003 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI RAKENNUSTEN TURVAJÄRJESTELMÄT InnovaƟivisesƟ ja kaƩavasƟ suunniteltu korostaen turvallisuuƩa ja käytön helppouƩa Elektroniset lukitusjärjestelmät Kulunvalvonta- ja työajanseuranta Turvaovet ja -porƟt www. .fi ILMOITUSLIITE · 11 SAM-SEC OY T U R VA PA LV E LU T Sam-Sec Oy myy, asentaa ja huoltaa murtohälyttimiä, turvakameroita ja ovipuhelimia. Hälytysjärjestelmä ilmoittaa luvattoman tunkeutumisen lisäksi haluttaessa myös tulipalon tai muun vastaavan uhkatilanteen, josta kiinteistölle ja henkilöille voi aiheutua haittaa. Järjestelmä voidaan kytkeä soittamaan hälytys esimerkiksi vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen tai omaan matkapuhelimeen. Sam-Sec toteuttaa Suomen suurimmille vartioimisliikkeille alihankintapalveluja. info@samsec.fi 040 7174 314 www.samsec.fi Riihipellonkuja 3 00390 Helsinki 12 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI Niscayah täyden palvelun turvatalo (--%$*%#$#'!!$ %) +)+(()*'+""(**( 0' ()"#((0 &"+"*(( $!))+$)%#&()##(!0 )%#+$)*'+&"+"*!(!*!(##$(%() +%##)))""!*()$$*()%!!)!%!%$(+")())*'+""(**(')!(*) ")!%+'#))0$-!-$$)*'+""(**(')!(*$$+()$-!- $+)#*!(00$$- #'!!$ %) $($)*$) %$&*%"$$$!)(%)$-((0#)$+%##*)) *"(00%(%))(),,,$(-/ (-*"$ .,,,$(-/ (!(&"+"*.!( .0!1&%()(!(&"+"*$(-/