ambassador - businesspresser.fi
BRAND ambassador P R E S S E R I N T U O T TA M A VA I K U T TA J A J U L K A I S U n I L M O I T U S L I I T E Ba 2016 Nuori johtaja Asiantuntijan työntekijäkokemus Hr-tukipalvelut Tiedätkö mitä yritykset haluavat johtajiltaan? s.10 Nuori Johtaja Talousjohtaja tietää verkoston arvon 5 Sponsorointi Kimppaan starojen kanssa HRD Löydä IT-osaaja heinäsuovasta s.12 Tulevaisuuden HR on vaikuttaja s.13 22 Työntekijäkokemus: Innovaatiopuutarhuri muokkaa maaperää mehevälle kasvulle s. 14 BRAND ambassador sisällys 2016 9 Nuori Johtaja: 04 Hyvä tarina kiinnostaa 05 Talousjohtaja näkee kauas ja lähelle 06 Palmian uudet tuulet vievät kasvu-uralle 8 08 Tiedätkö kuka osaa huoltaa panssarivaunun? HR-palvelut: 09 Nuoren johtajan on tuotava vahvasti näkemystään esiin 10 Palkkaatko johtohenkilöitä tulevaisuutta varten? Asiantuntijan työntekijäkokemus: 12 Miten löydän IT-ammattilaisen heinäsuovasta? 14 Espoo Innovation Garden kutsuu kasvamaan 13 Esimiehestä valmentaja, HR:stä vaikuttaja 16 Parker rakentaa uusia menestyskanavia 17 Jotta junat kulkevat 18 Tuottavuusloikka asiakkaan tarpeita kuunnellen 19 4 3 x kysymys 20 Kasvu-ura kansainvälisessä konsernissa 21 Kemin satama kirkastaa visiotaan ”Espoolaisyritysten tulevaisuususko ja kansainvälisyyshakuisuus ovat hyviä uutisia, joita Suomi tarvitsee. Vain kasvavat yritykset luovat edellytyksiä uusille työpaikoille.” – Tuula Antola, Espoon kaupunki + Sponsorointi: 22 Hynttyyt yhteen starojen kanssa Toimituksen sanat YRITYKSET, JOTKA SITOUTTAVAT HENKILÖSTÖÄÄN välttyvät jatkuvilta rekrytoinneilta säästävät sekä aikaa että rahaa. Työntekijöiden ylpeys omasta työstään sekä työstä saatu kiitos on yksi suurimmista motivaation lähteistä, joka vaikuttaa haluun pysyä yrityksen palveluksessa. Tässä julkaisussa halusimme tuoda juuri tekijöiden äänen esiin, millainen on heidän työntekijäkokemuksensa? Millaisia haasteita tai mahdollisuuksia he kokevat toimialallaan olevan juuri nyt? Haastattelimme tähän julkaisuun myös viittä alle 40-vuotiasta nuorta johtajaa. Menestys työuralla voi näyttää helpolta ja nopealtakin, mutta se on aina kovan työn tulos. Jyrki Martikainen on työskennellyt samassa yrityksessä yli 10 vuotta ja kahdeksalla eri tittelillä. Sanni Alajääsken työura sai vauhtia Palmian yhtiöidyttyä ja työsuhdepäällikön titteli vaihtui henkilöstöpäälliköksi. Samalla HR otettiin osaksi johtoryhmää. Brand Ambassador -julkaisuun valitsimme toimialojensa kiinnostavimmat kärkiosaajat. Toivottavasti sinä lukijana saat uusia ajatuksia ja perspektiiviä kehittääksesi sekä toimialaa että itseäsi oman työsi johtajana. Aleksi Ali-Lekkala n aleksi.ali-lekkala@presser.fi Päätoimittaja: Jasmine Plavsic n Tuottajat: Tomi Kettunen, Aleksi Ali-Lekkala n Ulkoasu ja taitto: Virpi Vihervuori n Kannen kuva: Robert Lindström Paino: PunaMusta Oy n Jakelu: Talouselämä 7.10.2016, http://businesspresser.fi n Julkaisija: Presser Oy, Kaisaniemenkatu 3 B 33, 00100 Helsinki www.presser.fi, info@presser.fi ILMOITUSLIITE 1/2016 3 Nuori johtaja Ba Jasmine Plavsic on toisen polven helsinkiläinen. Eksoottisen sukunimen selittää se, että hänen isoisänsä oli serbi. Nuori johtaja toman läpinäkyvästi: lukijalle viestitään selkeästi, että kyse on Presserin tuottamasta vaikuttajamarkkinoinnista. ”Liitelehti on oma itsenäinen kokonaisuutensa. Kun sisältö on tarpeeksi laadukasta ja kiinnostavaa, se antaa lukijalle aitoa lisäarvoa.” Presser työllistää Plavsicin lisäksi neljä kokopäivätoimista myyntihenkilöä ja tekee tiivistä yhteistyötä valikoitujen ammattitoimittajien ja valokuvaajien kanssa. Hyvä tarina kiinnostaa Yrityksiä tulee ja menee, mutta ihmisten tarinat kiinnostavat toisia ihmisiä aina. 0 Katrina Kuusisto +Vitali Gusatinsky KAKSI VUOTTA PRESSERIÄ PYÖRITTÄNYT JASMINE PLAVSIC on hoksannut saman ilmiön kuin lehtiä lukeva kansalainen: tarinankerronta on nyt suositumpaa kuin koskaan. ”Vaikka tarinankerronta ja henkilöbrändäys alkoivat nostaa päätään jo kymmenkunta vuotta sitten, siihen on aidosti herätty vasta hiljattain. Bloggaus ilmiönä on lyönyt itsensä vahvasti läpi ja sosiaalinen media on saanut ihmiset seuraamaan entistä enemmän toistensa tekemisiä”, Plavsic sanoo. 4 1/2016 Samaa ajatusta tarinan voimasta Plavsic on tuonut perinteiseen mediaan. Perustamansa yrityksen Presserin tuottamia liitelehtiä julkaistaan laajalevikkisten medioiden yhteydessä, kuten Iltalehti, Talouselämä ja lentoyhtiöiden inflight-lehdet. Plavsic määrittelee yrityksensä vaikuttajamarkkinointiin erikoistuneeksi toimistoksi. ”Juttuihimme valitut henkilöt toimivat toimialojensa ja edustamiensa yritysten asiantuntijoina. Korostamme sekä henkilöbrändejä että yrityksiin kertynyttä osaamista, ja teemme sen tarinankerronnan kautta. Ei kukaan jaksaisi lukea pelkkiä yritysesittelyjä. Juttuihin pitää löytää aina uusi ja kiinnostava kulma”, Plavsic toteaa. ”Emme kuitenkaan tuota vain sisältöä vaan takaamme sille myös laajalevikkisen jakelun”, sanoo Plavsic ja painottaa vielä, että yhtiö toimii ehdot- ”Emme kuitenkaan tuota vain sisältöä vaan takaamme sille myös laajalevikkisen jakelun.” Omasta johtamistavastaan Plavsic sanoo, että hän osaa vaatia, mutta antaa myös vapauksia. ”Luotan, että kaikki tekevät työnsä niin kuin on sovittu. Siksi meillä ei syynätä työtunteja, kunhan hommat tulevat hoidetuiksi. Työn omistajuuden kautta sekä ihmiset että yritys kasvavat.” Yrittäjäksi Plavsic siirtyi kilpailevan yrityksen maajohtajan roolista. ”Uskon vahvasti liiketoimintakonseptiin, kunhan laadusta ei tingitä. Olemmekin hyvää vauhtia vahvistamassa johtoasemaamme laadukkaimpana liitelehtien tuottajana Suomessa”, Plavsic päättää. n Hyvä talousjohtaja näkee kauas ja lähelle Onnistunut talousjohtaminen tiivistyy hyvään viestintään, läpinäkyvään raportointiin ja voimaannuttavaan läsnäoloon henkilöstön sekä asiakkaiden luona. 0 Päivi Remes +Vitali Gusatinsky ”TÄÄLLÄ ON VÄLITÖN ORGANISAATIOKULTTUURI, jonka aistii helposti jo sisään astuessa”, MPY Palveluiden tuore talous- ja kehitysjohtaja Mikko Wartiovaara toteaa. Suomalaisen ICT-palveluyrityksen johtamis- ja työskentelytavat ovat moderneja, eikä Wartiovaarakaan ole perinteinen talousjohtaja. Hän haistelee markkinaa, luovii sujuvasti asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luona ja pyrkii välittömällä olemuksellaan voimaannuttamaan henkilöstöä. Mies hallitsee selvästi myös kovat faktat. ”Talousraportointi on nostettu meillä hiljattain uudelle tasolle. Se ei saa olla vain taaksepäin katsomista. KPI-mittarointi on tärkeää, jotta saadaan mitattua tehokkuutta ja riittävästi reagointivalmiutta. Toisaalta mittareiden kääntäminen entistä enemmän eteenpäin katsoviksi auttaa ennaltaehkäisemään tulevia kuoppia.” Wartiovaara korostaakin entistä pidemmän aikaikkunanäkymän merkityksellisyyttä. ”Strategisesti tärkeiden mittareiden nostaminen tarkkaan seurantaan on välttämätöntä.” ”On tärkeää, että myös talous johtajat käyttävät omia verkostojaan tukeakseen myyntityötä.” Jasmine Plavsic, 33v, CEO, omistaja KOULUTUS: KTM International Business School Budapest & Oxford Brookes University TYÖURA: Viestintävastaava Suomi & Baltia - Avon Cosmetics Maajohtaja - Calcus Kustannus TOIMINNAN JOHTOAJATUS: Vastuuta saa, jos sitä jaksaa kantaa. ILMOITUSLIITE Ba ILMOITUSLIITE Mikko Wartiovaara 36 vuotta, kauppatieteiden maisteri TYÖHISTORIAA: taloushallinnon ja –strategian johto- ja kehitystehtäviä Flexim Securityssä, Vaisalassa, ISS Palveluissa ja Huhtamäellä TOIMINNAN JOHTOAJATUS: uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden säilyttäminen Talousjohtajan viestintäkyvyt korostuvat nykyajassa ”Talousjohtajan tehtävä on myös huolehtia, että talousviestintä on tiivistettyä, tarpeeksi yksinkertaista ja visuaalista. Isommat numerosulkeiset pidetään talousosaston sisällä, ei toimitusjohtajan Power Pointeissa”, Wartiovaara kiteyttää. ”Meidän valttimme on moderni, asiakas lähtöinen toiminta.” Talousjohtaminen on myös asiantuntijoiden johtamista ja tiimien yhteisöllisyyden ruokkimista. ”Toki selkeät vastuut ja tavoitteet ovat tärkeässä roolissa.” Hän uskoo liiketoiminnan ennakoitavuuden paranevan läpinäkyvällä viestinnällä ja luottamuksella ihmisten osaamiseen. MPY on haastaja-asemassa isoihin toimijoihin nähden. ”Meidän valttimme on moderni, asiakaslähtöinen toiminta. Kasvustrategiamme perustuu aitoa suomalaista palvelukokemusta hakevien keskisuurten yritysten palvelemiseen. Pyrimme asiakkaiden kanssa yhdessä kehittämään uusia tapoja tarjota asiantuntemusta ja toimintavarmuutta asiakkaidemme liiketoiminnan kehittämiseen.” Verkostojen merkitys korostuu kaikessa toiminnassa. ”On tärkeää, että myös talousjohtajat käyttävät omia verkostojaan tukeakseen myyntityötä”, Wartiovaara valottaa vielä ajatusmaailmaansa. n 1/2016 5 Nuori johtaja Ba Nuori johtaja Sanni Alajääski 35 vuotta KOULUTUS: MBA, Ylempi AMK TYÖKOKEMUS: Helsingin kaupungin liikuntavirastossa, eri HR-tehtävissä vuosina 2005-2014, missä sai askel askeleelta lisää vastuuta. Palmiassa työsuhdepäällikkönä (2014) ja henkilöstöpäällikkönä (2015 alkaen). MOTTO: ”Ahkera työ, hurmos ja hyvä meininki tuo tulosta” Palmian uudet tuulet vievät kasvu-uralle 0 Kai Lintinen +Vitali Gusatinsky Helsingin kaupunki yhtiöitti vuoden 2015 alusta osan aiemmasta liikelaitoksestaan Palmia Oy:ksi. Palmia on kasvava ja kehittyvä ravintola-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalveluja tarjoava yritys. Yritys kilpailee nyt vapailla markkinoilla muiden kaupallisten yritysten kanssa, mikä asettaa uusia haasteita organisaatiolle. 6 1/2016 ”SIILOMAISESTA KULTTUURISTA opetellaan aktiivisesti pois. Toimimme nyt yhtenä yrityksenä, joka tarjoaa edellä mainittuja palveluja kokonaisuutena, ei erillisinä palveluntarjoajina”, Sanni Alajääski valottaa. Alajääski tuli itse taloon työsuhdepäälliköksi keväällä 2014, jolloin yhtiöittämistä valmisteltiin jo kovaa vauhtia. Palmian uutta strategiaa valmisteltiin keväällä 2015. Samassa muutoksessa HR:n rooli kasvoi kertaheitolla, kun se otettiin osaksi johtoryhmää. ILMOITUSLIITE ”Oma liiketoimintaymmärrykseni on kasvanut johtoryhmätyöskentelyn myötä rutkasti ja pääsen katsomaan asioita nyt isosta kuvasta. Vaikutusmahdollisuudet ovat suuret. Nyt myös eri liiketoimintojen johtajat ovat perehtyneet muihin toimialoihin, ja samaa toimintatapaa on viety myös päällikköja esimiestasoille.” Nykyisessä organisaatiossa Alajääski johtaa kymmenpäistä HR-osastoa. ”Jos puhutaan omasta johtamistyylistäni, niin olen enemmän valmentava kuin käskyttävä tai määräävä esimies. Toki taustalla ovat asetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Tiimimme on hyvä; vastuutan ja luotan alaisiini, ja meininki on kohdallaan”, Alajääski kertoo. ”Jos olisimme säilyneet liikelaitoksena, myynti kaupunkikonsernin ulkopuolisille toimijoille olisi kokonaan lopetettu. Tämä muutos on kannustanut organisaation kehittymään ja kasvamaan uusia haasteita kohti. Voidaan hyvin sanoa, että olemme tavallaan startup-vaiheessa: meillä on kunnon flow menossa nyt noin 1,5 vuoden jälkeen yhtiöittämisestä.” Sopivat palvelut syntyvät asiakkaita kuuntelemalla Palmian edustamat toimialat ovat kil paillut, mutta yrityksen tavoitteena on tuplata liikevaihto viiden vuoden aikana. Kasvun yhtenä haasteena HR:n näkökulmasta on onnistuneet rekrytoinnit. ”Esimiehet hoitavat operatiivisen tason rekrytoinnit pääosin itse, mutta olemme heidän kanssaan tehneet yhteistä brändityötä, ja koko organisaatio on otettu mukaan arvokoulutuksiin ja toimintatapojen luomiseen.” ”Monilla edustamillamme aloilla isona haasteena on mm. hakijoiden kielitaito. Palmian henkilöstöstä noin 30 prosenttia puhuu äidinkielenä muuta kuin suomea tai ruotsia. Se on haaste, mutta tuo myös rikastaa työyhteisöä. Ba Henkilöstön resursoinnin näkökulmasta haasteena on myös se, että ovatko tulevat osaamistarpeet samoja kuin aiemminkin jos ja kun muutoksia tulee.” Vaikka Palmia on Helsingin kaupungin konserniohjauksessa, on yhtiölle annettu vapaa kädet toimia. ”Kun toimimme aidossa kilpailutilanteessa, olemme saaneet vapaasti kehittää toimintaamme markkinaehtoisesti. Kaupungin omistamana toiminnassamme on tiettyä turvallisuutta. Olemme kotimainen, luotettava ja vastuullinen toimija ja työnantaja.” ”Kilpailijamme ovat olleet markkinoilla pitkään. Pärjätäksemme meidän täytyy ajatella uudella tavalla ja tuoda jotain uutta markkinoille. Lopullista palvelutoimintaa kehitetään asiakkaan kanssa yhdessä. Kuuntelemme heidän tarpeitaan ja tarjoamme heille sopivia palvelukokonaisuuksia”, Alajääski summaa. n ”Olen enemmän valmentava kuin käskyttävä tai määräävä esimies.” Kilpailutukset pitävät HR:n kiireisenä Palmialla on ymmärrettävästi vahva asema Helsingin kaupungissa, ja joitain kohteita on tullut jo lisää Uudeltamaalta kilpailutusten kautta. Toisaalta yhtiö joutuu kohta puntariin myös kotikentällään. Tämän kokonaisuuden hallinta on etenkin HR-tiimille näytön paikka. ”Helsingin kaupunki kilpailuttaa meidän palvelumme vuodesta 2018 eteenpäin viiden vuoden aikana. Tässä pyörteessä resurssien suunnittelutarve on suuri. Olen kuitenkin luottavainen henkilöstömme tulevaisuuden suhteen, kun kilpailemme uusista sopimuksista myös muualla”, Alajääski sanoo. ILMOITUSLIITE Palmian henkilöstöpäällikkö Sanni Alajääski pitää HR:n vastuullisesta asemasta organisaatiossa. 1/2016 7 Ba Nuori johtaja Nuori johtaja teemme paljon sellaista, mihin koulu ei opeta – meillä on esimerkiksi optisten laitteiden huoltajia ja Puolustusvoimien järjestelmiin erikoistuneita insinöörejä”, Kuronen toteaa. ”Teemme paljon sellaista, mihin koulu ei opeta.” Esimiespuolella voi edetä myös nopeasti. Kuronen eteni Millogilla vuodessa työsuhdepäälliköstä henkilöstöjohtajaksi. Tiedätkö kuka osaa huoltaa panssarivaunun? Suuresta osasta Suomen Puolustusvoimien kaluston ja järjestelmien toimivuudesta huolehtii yli tuhat kovan luokan ammattilaista. 0 Irma Capiten +Laura Vesa SUOMALAINEN MILLOG OY toimii ympäri maata, yhteensä 23 paikkakunnalla aina Sodankylästä Upinniemeen. Puolustusvoimien strategisena kumppanina yritys vastaa maa- ja merivoimien kaluston kuten panssarivaunujen, asejärjestelmien ja alusten kunnossa pidosta koko niiden elinkaaren ajan. 8 1/2016 Myös tietyt ilmavoimien materiaalit kuuluvat yrityksen toimenkuvaan. Oma osaamisalueensa on Puolustusvoimien järjestelmien ja elektroniikan kunnossapito: esimerkiksi ilmatorjunta-, tutka- ja optroelektroniset järjestelmät ovat Millogin erikoisosaamista. ”Puolustusvoimat tekee isoja, pitkän aikavälin investointeja ja meidän työtämme on kaluston ja järjestelmien kunnossapito ja tarvittaessa modernisointi”, kertoo henkilöstöjohtaja Marja Kuronen Tampereen pääkonttorilla. Mielenkiintoiset työtehtävät ja reilu meininki Millogissa työskentelee monen alan ammattilaisia asentajista insinööreihin ja esimiehiin, yhteensä 1060 henkeä. ”Talossamme on monipuolista erikoisosaamista ja hyvä koulutustaso. Jatkokoulutamme ihmisiä työhönsä, sillä Viime vuosien isot muutokset ovat tuoneet omat haasteensa yrityksen toimintaan. ”Kun tulin töihin, henkilöstöä oli noin 650, ja vuonna 2015 strategisen kumppanuuden laajentumisen myötä väkimäärämme kohosi yhdessä yössä yli 1000 henkeen! Olemme valtavirrasta poikkeava yritys, sillä rekrytoimme väkeä. Olemme rekrytoineet vuosittain useita kymmeniä henkilöitä ja vuoteen 2020 mennessä meiltä eläköityy 150 ihmistä, mikä tietää vuosittaisia rekrytointeja jatkossakin.” Talon hyvä työilmapiiri syntyy henkilöstötutkimusten mukaan ennen kaikkea mielekkäästä työstä. ”Ei ole poppaskonsteja. Työhyvinvointi lähtee työn sisällöstä sekä toimivista vuorovaikutussuhteista. Teemme aktiivisesti työtä tämän eteen, esimerkiksi itse kehittämämme Reilun johtamisen esimiesvalmennuksen avulla. Työhyvinvointi kumpuaa siitä, että työ sujuu ja kaikki suhtautuvat toisiinsa reilusti.” n Marja Kuronen henkilöstöjohtaja, Ikä: 37 KOULUTUS: KTM TYÖHISTORIA: Millogilla vuodesta 2012, saapui Sandvikilta henkilöstöpäällikön tehtävistä Nuoren johtajan on tuotava rohkeasti näkemystään esiin Jyrki Martikainen on edennyt urallaan porras portaalta. Ruohonjuuritasolta Hiltin myymälästä aloittanut Martikainen vaikuttaa nyt saman yrityksen palveluksessa Lontoossa. 0 Kai Lintinen +Laura Vuoma 35-VUOTIAS MARTIKAINEN ON TYÖSKENNELLYT vuosikymmenen ajan rakennusalan tuotteita ja palveluita tuottavalla Hiltillä. Kesällä hän aloitti työn konsernin Ison-Britannian maayhtiössä johtaen yli sadan hengen eteläistä myyntidivisioonaa. Nykyisen työnsä hän näkee olevan sopiva sekoitus haasteita ja vastuita. ”Tehtävässäni yhdistyvät strateginen elementti, ihmisten johtaminen ja liiketoimintavastuu. Nämä kolme osa-aluetta takaavat sen, että opittavaa ja mielenkiintoa riittää. Oman urapolkuni vuoksi ymmärrän hyvin, mitä tiimini tekee ja mitä haasteita he kohtaavat”, Martikainen taustoittaa. Martikainen on huomannut olevansa monissa yhteyksissä nuorin päätöksentekijöistä – oli kyse sitten omasta organisaatiosta tai asiakkuuksista. TYÖTÄ OHJAAVAT TEESIT: Asenne ratkaisee, Reilu johtaminen ja Reilu meininki, Välitetään toisista ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE Ba Määrätietoinen Jyrki Martikainen on kasvanut Hiltillä suureen vastuuseen. ”Ympärillä on kokeneita tekijöitä ja asiantuntijoita, joiden oppeja pitää kunnioittaa. Toisaalta odotusarvona minua kohtaan on tuoreen ajattelun tuominen keskusteluun rohkeasti. Jos sellaiseen ei kykene tai uskalla, putoaa nopeasti pois pelistä.” Asiakkaiden tarpeet kehitystyön keskiössä Rakennusalan tuottavuuden kasvu on jo pitkään ollut jäljessä muuta teollisuutta. Suurta tuottavuusloikkaa alalla ei tehdä pelkillä tuoteominaisuuksilla vaan palveluita, koulutusta ja ohjelmistoja sisältävillä kokonaisuuksilla, jotka hyödyttävät asiakasta entistä enemmän. ”Kun mennään tarpeeksi lähelle asiakasta, voidaan löytää tehokkaampia tapoja tehdä monia, tuttujakin asioita uudella tapaa. Me Hiltillä tunnemme asiakkaamme hyvin yli 200 000 päivittäisen kontaktin myötä, joten tuotekehityksemme tulokset syntyvät aitoon markkinatarpeeseen.” Lopulta yritysten menestymisen mahdollistaa vahva arvopohja, joka näkyy arjen työssä jokainen päivä. Yhä perustajasuvun johtamassa yrityksessä on selvä ja pitkäjänteinen strategia, joka antaa työrauhan tuloksien saavuttamiseen. ”Parhaiten voin vaikuttaa menestykseemme asettamalla merkityksellisiä ja kirkkaita tavoitteita, jotka lähtevät yrityksen strategiasta. Pelkillä numeroilla ei ihmisiä motivoida, vaan yhteisellä päämäärällä sekä vapauttamalla ihmiset käyttämään vahvuuksiaan ja kehittymään edelleen”, Martikainen summaa. n Jyrki Martikainen 35 vuotta 2006-2007 Myymälänhoitaja 2007-2009 Retail aluepäällikkö 2009-2010 Tekninen myyjä – Lappi 2010-2011 Tekninen myyjä – Itä-Lontoo 2011-2013 Aluejohtaja – Itä-Lontoo 2013-2014 Aurinkoenergialiiketoiminnan vetajä (Englanti, Skotlanti, Wales) 2014-2016 Markkinointijohtaja – Hilti (Suomi) Oy 2016- Myyntijohtaja – Hilti (GB) Ltd Motto: ”NO ONE IS AS SMART AS ALL OF US” ”Oman urapolkuni vuoksi ymmärrän hyvin, mitä tiimini tekee ja mitä haasteita he kohtaavat.” 1/2016 9 Ba osaajan tehtävä vaatii pitkällä aikajänteellä. Tuomme osaltamme out of the box -ajattelua yrityksille mikä auttaa heitä kehittymään jokaisen rekrytoinnin myötä. Monesti nähdään myös liian kapea-alaisesti toimialat miltä henkilö voi tulla. Johtoryhmään voi olla hyvä tuoda erilaista ajattelua ja osaamista – toki niin, että hänellä on ymmärrys alan toimintakentästä ja ansaintalogiikasta.” ”Suomessa oli trendinä vielä muutama vuosi sitten palkata hallituksiin pitkälti samoja tahoja ja aina välillä yksittäisen henkilön ympärille syntyi paljon pöhinää. Sittemmin on ollut ilahduttava huomata, että hallitusjäsenten suorahauissa on uskallettu nimittää tärkeään tehtävään uusia nimiä”, Hannuksela jatkaa. Heidi Hannuksela on ollut lähes koko uransa henkilöstöjohdon tehtävissä ja nyt kolmisen vuotta IMS Talentilla, jonka toimitusjohtajana hän aloitti syyskuun alussa. ”Haastamme asiak- kaitamme miettimään tulevaisuutta ja sitä, millaisen osaajan tehtävä vaatii pitkällä aikajänteellä.” Johdon ja hallitusjäsenten suorahaulla löydetään tehtäviin sopivimmat kandidaatit. Nekin, joita ei perinteisistä rekrytointikanavista tavoiteta tai jotka eivät aktiivisesti ole ajatelleet työpaikan vaihtoa. 10 1/2016 ”Olemme saaneet kiitosta asiakkaidemme liiketoiminnan ytimen sekä toimialan erityispiirteiden nopeasta ymmärtämisestä. Asiakkaamme usein yllättyvät positiivisesti, kun päteviä vaihtoehtoja on löytynyt heille täysin odottamattomista suunnista. Viimeisten viiden vuoden aikana kauttamme rekrytoiduista henkilöistä 75% on vielä yhtiön palveluksessa ja 40 prosenttia heistä on edennyt urallaan.” Suorahauissa uusista digitaalisista kanavista saa tukea ehdokkaiden etsimiseen, mutta ne eivät poista perinteisen tutkimustyön merkitystä. ”Digitalisaatio on tuonut erilaisia applikaatioita ja sähköisiä hakumenetelmiä tueksi kandidaattien etsimiseen. Nämä työkalut eivät kuitenkaan poista olemassa olevien verkostojen arvoa eikä sen tutkimustyön merkitystä, missä etsitään parhaita mahdollisia ehdokkaita. Digitaalisten kanavien tietoja on hyvä myös kyseenalaistaa ja tarkistaa. Digitaaliset kanavat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä.” Kotimaan markkinat vahvuutena Jokainen kandidaatti yhtäläiselle polulle 0 Kai Lintinen +Robert Lindström Palkkaatko johtohenkilöitä ja hallitusjäseniä tätä hetkeä vai tulevaisuutta varten? Ba H R - PA LV E L U T H R - PA LV E L U T ULKOPUOLISEN SUORAHAKUKUMPPANIN hyödyntämisen merkittäviä etuja ovat luottamuksellisuus ja objektiivisuus. Kandidaatin on helpompi käydä keskusteluja konsultin kanssa ja yritykset puolestaan saavat objektiivisen ja harjaantuneen näkemyksen päätöksiensä tueksi. ”Kandidaattipooli rakennetaan relevantin taustan omaavista henkilöistä. Työmme on tunnistaa parhaat mahdolliset vaihtoehdot kuhunkin tehtävään kaikista mahdollisista henkilöistä. Lopputuloksena tehtävään ILMOITUSLIITE löytyy monipuolisemmin ehdokkaita kuin esimerkiksi avoimissa hauissa”, IMS Talentin toimitusjohtaja Heidi Hannuksela valottaa suorahaun toimintamallia. Suorahaussa on ollut trendinä se, että haut fokusoituvat tehtävää aiemmin hoitaneen henkilön korvaajan hakemiseen eli haetaan henkilöä samoin osaamisaluein. Hannukselan mukaan asiaa olisi syytä katsoa strategisemmasta näkökulmasta. ”Haastamme asiakkaitamme miettimään tulevaisuutta ja sitä, millaisen ILMOITUSLIITE Suorahakuprosessissa on ensisijaisen tärkeää asettaa myös sisäiset tai asiakkaan valmiiksi tuntemat kandidaatit samaan asemaan muiden ehdokkaiden kanssa. ”Prosessin vaiheiden on oltava tasapuolisia, oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä siten, että lopulta valituksi tullut henkilö – sisäinen tai ulkoinen – on osoittanut olevansa ehdokkaista sopivin. Sopivimmassa ehdokkaassa ei ole kyse vain yksilöstä itsestään vaan yhteensopivuudesta muuhun organisaatioon. Seuraamme jatkuvasti työmme laatua kehittyäksemme myös itse ja asiakkaiden antama nettosuositusindeksimme onkin 84.” Parhaat tulokset saavutetaan, kun suorahakukonsultti päästetään aidosti tutustumaan rekrytoivaan organisaatioon. Asiakkaalta vaaditaan siis aktiivista panosta: mitä paremman alkutyön tekee, sitä parempi on lopputulos. IMS Talent tuntee 30 vuoden historiansa myötä hyvin Suomen markkinat ja potentiaaliset kandidaatit eri tehtäviin. Yhtiö on osa kansainvälistä itsenäisten partneritoimistojen IMD-ketjua, jonka kautta toiminnassa on myös kansainvälinen ulottuvuus. Kandidaattikartoitusta tehdään jatkuvasti myös muilta kuin Suomen markkinoilta. ”Osaamisemme on vahvin hakuprosesseissa, joissa rekrytoidaan johtajaa, johtoryhmän jäsentä tai ylemmän tason asiantuntijaa kansainvälisen suomalaisyrityksen konsernitoimintoihin, ulkomaisten yritysten Suomen toimintoihin tai yrityksiin, joiden liiketoiminnasta suuri osa on Suomessa. Hallitushauissa keskitymme Suomessa pääkonttoriaan pitäviin yrityksiin, joissa usein on myös Pohjoismaista osaamista. Lopputuloksena on paras mahdollinen rekrytointi yrityksen tulevaisuutta ajatellen”, Hannuksela summaa. n 1/2016 11 Ba H R - PA LV E L U T H R - PA LV E L U T Esimiehestä valmentaja ja HR:stä vaikuttaja Miten löydän ITammattilaisen heinäsuovasta? Suomi on kahdeksatta vuotta taantumassa. Työttömyysluvut rikkovat kaikkien aikojen ennätyksiä. Samaan aikaan työnantajien kilpailu tietyistä IT-ammattilaisista käy kuumempana kuin koskaan. Miten tässä nyt näin kävi? NOPEASTI KEHITTYVÄLLÄ IT-ALALLA putkahtaa jatkuvasti esiin uusia innovaatioita. Jotkut niistä lähtevät lentoon ja synnyttävät heti tarvetta uudelle osaamiselle ja työrooleille. Kehitys on niin nopeaa, että osaamisen kysyntä ja tarjonta ovat jatkuvasti epätasapainossa. 2. Talent Poolin rakentaminen Mikäli yritys toimii alalla, jossa liiketoiminnan ja osaajatarpeen ennustaminen on luotettavaa vuosiksi eteenpäin, ns. talent poolin rakentaminen voi olla hyvä vaihtoehto. Yritys kerää järjestelmällisesti tieto kantaa mahdollisista tulevaisuuden työntekijöistä. Kun osaajatarve tulevai suudessa realisoituu, talent poolista löytyy sopivia kandidaatteja. Ongelmana on, että ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Talent pooliin voi kerääntyä vääränlaisia osaajia ja rakennustyö on valunut hukkaan. 12 1/2016 Kirjoittaja, Ilpo Järvenpää, toimii ICTammattilaisten, esimiesten ja myyntihenkilöstön rekrytointeihin erikoistuneen ICT Directin toimitusjohtajana. VALMENTAVA JOHTAMINEN on tuttu käsite. Esimiehiä koulutetaan ja HR on innoissaan tehdystä panostuksesta. Tulokset eivät kuitenkaan tuota toivottua muutosta: valmentavasta johtamisesta puhutaan, mutta teot puuttuvat. Vaikutukset jäävät hetkelliseksi, koska valmentamisen ydin ja oppimisen lainalaisuudet ovat hukassa. Muutos on mahdollinen huomioiden seuraavat asiat. Käsitys yhteiseksi Mitä keinoja rekrytoijalla on löytää kilpailtuja osaajia? 1. Perinteinen IT-asiantuntijan rekrytointi Old school -rekrytoija tekee työpaikkailmoituksen, julkaisee sen muutamassa portaalissa ja jää odottelemaan hakemuksia. Näinkin voi toki onnistua. Mutta jos menetelmällä tärppää vuonna 2016 modernin teknologian huippuosaajan rekrytoinnissa, kannattaa laittaa myös lottokuponki vetämään. Harvalla mielenkiintoisessa työssä olevalla huippuosaajalla on kuitenkaan aikaa ja tarvetta seurata työpaikkailmoituksia. Ba 3. Etsiminen LinkedIn-sovelluksella Kun rekrytoija käyttää LinkedIntietokantaa ja suorahaun menetelmiä, onnistumistodennäköisyys paranee dramaattisesti. Huippuosaajan etsijä on harvoin kiinnostunut niistä, jotka eivät ole saaneet tehdyksi LinkedIn-profiilia. LinkedIn-sovelluksen käytössäkin on omat haasteensa. Hakutulokset ovat samat kuin kilpailevan yrityksenkin rekrytoijalla. Samat kasvot putkahtavat hakutuloksiin myös ulkomailta operoivilla kymmenillä rekrytointialan palveluyritysten rekrytoijilla. Rekrytoijan paikallis- ja kilpailijatuntemus antaa merkittävän kilpailuedun. Jos hän vielä aidosti ymmärtää, mitä IT-alan loppumattomat erikoistermit ja lyhenteet tarkoittavat, on hän kukonaskeleen edellä muita rekrytoijia. Oikeilla hakutekijöillä löytyvät ne osaajat, jotka eivät tule todennäköisimmillä kriteereillä esiin. Toimialaa tunteva IT-osaajan etsijä löytää ne ammattilaiset, jotka eivät ole vielä kyllästyneet heitä pommittaviin rekrytoijiin. n ILMOITUSLIITE Ensimmäinen pysyvän muutoksen edellytys on, että organisaatioon syntyy yhteinen käsitys valmentamisesta. Valmentamista toteutetaan vain esimiehen ja johdettavan kahdenkeskisissä kohtaamisissa, jolloin vaikuttavuus jää vähäiseksi. Todellinen vaikuttavuus syntyy, kun valmentaminen nähdään ajattelutapana ja jatkuva toimintana. Valmentaminen on 90 prosenttisesti suhtautumistapaa sekä asennetta ja loput tekniikkaa. Johtaminen on valmentavaa, kun vaikuttamisessa välittyy tavoitteellinen, arvostava ja osallistava ote. Muutos identiteetissä Toinen tekijä valmentavan kulttuurin rakentamisessa on asiantuntijuuden ja johtajuuden tasapaino. Asiantuntijaorganisaatiossa esimiehet perinteisesti ansaitsevat arvostuksen substanssiosaamisella. Valmentava esimies ei päde omalla asiantuntijuudellaan, vaan kyvyllä vaikuttaa toisen ajatteluun ja toimintaan. Valmentava esimies tekee johdettavastaan tähden. ”Valmentava esimies tekee johdettavastaan tähden.” ILMOITUSLIITE Halu ohjaamaan Kolmas edellytys valmentavan johtamisen leviämiselle on aito kiinnostus ihmisiä kohtaan. Ilman kiinnostusta ei voi toimia valmentavasti. Kiinnostuneisuutta voi harjaannuttaa. Kun huomio suuntautuu tietoisesti yksilöiden ajatuksiin ja tiimissä tapahtuviin ilmiöihin, näkökyky laajenee ja ymmärrys lisääntyy. Vaikuttamistyön perusta on rakennettu. n Kirjoittaja: Vesa Ristikangas, toimitusjohtaja & HR-ammattilaisten coach-kouluttaja, Coaching House Finland Oy Lue lisää mm. www.coachinghouse.fi/fi/ vaikuta-yksiloon/insys. HR muutoksen mahdollistajana HR-ammattilaiset ovat paljon vartijoina tekemässä valmentavasta johtamiskulttuurista totta. Keskeistä on HR:n kyky ohjata esimiehiä edellä kuvattujen kolmen ohjenuoran mukaisesti. Onnistumisen varmistavat seuraavat tekijät: 1. Huolehdi omasta osaamisestasi. Tulevaisuuden HR on vaikuttaja, jonka osaaminen rakentuu tietoisen ja jatkuvan kehittämisen kautta. 2. Uskalla valita esimieheksi henkilö, joka on ihmisistä kiinnostunut. Toimialakokemus ei ole välttämätöntä. 3. Valitse valmennusyhteistyökumppani, joka näkee valmentamisen ja oppimisen laaja-alaisesti. Valmentamisen valmentaminen ei perustu luennoille, vaan aktiiviselle tekemiselle ja kokeilulle sekä oman toiminnan reflektoinnille. Edelläkävijäyritykset ovat oivaltaneet valmentavan johtamiskulttuurin voiman. Esimiehet johtavat valmentamalla ja HR valmentaa esimiehiä onnistumaan. 1/2016 13 Ba A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S Espoo Innovation Garden kutsuu kasvamaan ESPOO INNOVATION GARDEN on avoin osaajien yhteisö, jonka pää puutarhurina kaupunki toimii. Viitisen vuotta Espoon elinkeinojohtajan toimessa ollut Tuula Antola on merkittävässä roolissa kehittämässä olosuhteita yrittäjyydelle ja uusille menestystarinoille. ”Espoo Innovation Garden kiinnostaa myös kansainvälisesti. Varsinkin aasialaisille puutarhan metafora aukeaa hyvin: vaaditaan pitkäjänteistä työtä ja rakkautta, jotta puutarha kukoistaa. Yllätyksiäkin tulee, joihin pitää reagoida ja joita kasvattaa loistoonsa. Tällä työllä – kuten puutarhallakaan – ei ole alkua eikä loppua, eikä työ ole koskaan valmis”, Antola kertoo. Uudet menestystarinat syntyvät siilojen ylittämisestä. Vaikka Espoo Innovation Gardenin sydän sykkii Espoossa Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueella, niin kyseessä on enemmänkin tapa toimia ja avoin yhteistyön malli ja mahdollistaja. Yhteisö on avoin kaikille kunta- ja maarajoista välittämättä. Espoon kaupungin roolina on kertoa toimijoiden tarinoita ja tarjota yhteistyön kanavia. ”Alueella on esimerkiksi paljon yrityskiihdyttämöitä, joita halutaan törmäyttää suurten yritysten ja rahoittajien kanssa. Vieraanamme käy viikoittain monenlaisia kansainvälisiä tahoja, jotka ottavat yhä enemmän yhteyttä Innovation Garden -kärjellä. Mukana on ollut mediaa, sijoittajia ja paljon myös muiden kaupunkien edustajia, jotka hakevat oppeja ja kumppaneita vastaavien yrittäjäekosysteemien luomiseksi.” Espoon kaupungilla on työntekijöitä lähes 14 000. Isona työnantajana kaupunki tarjoaa eri alojen ammattilaisille monipuolisia työtehtäviä – erilaisia ammattinimikkeitä on yli 800. Kaupunki on pääpuutarhurina myös Espoo Innovation Garden -yhteisössä, joka rakentaa uusille menestystarinoille otollista maaperää. 0 Kai Lintinen +Sami Perttilä tynyt kaikista perustettavien yritysten kaarista: on menestytty ja on pantu pillejä pussiin. Olen kartuttanut työkokemusta myös perhe- ja pk-yrityksestä sekä globaalista konsulttiyrityksestä. Matkalle mahtuu myös työskentelyä korkeakouluympäristössä, jota lähellä tässäkin ollaan”, Antola valottaa. Aalto-yliopiston alumnina Espoo Innovation Gardenin ydinalue on tuttu Antolan opiskeluajoilta. Kuten työurallaan, opiskeluvalinnoissa hän haki omaa polkua ja haastavuutta, mikä on myöhemmin osoittautunut suureksi voimavaraksi. ”Espoo Innovation Gardenin toimijoiden menestys tuottaa hyvinvointia koko maahan.” ”Persoonani puolesta minulle ilmeisempiä opiskelupaikkoja olisi löytynyt vaikkapa kauppakorkeasta, mutta halusin oppia ymmärtämään miten insinöörit ajattelevat. Niinpä lähdin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun. Vaikka siihen aikaan erikoistumista yhteen asiaan pidettiin tärkeimpänä ja teekkarit työllistyivät suuriin yrityksiin, pidin itseäni enemmän generalistina. Näin jo silloin olennaisimpana asiana huippuasiantuntijoiden yhteistyön edistämisen. Se ymmärrys ja vuosikymmenten ajan keräämäni verkosto on tukenut minua elämässäni ja on suureksi hyödyksi nykyisessä työssäni.” Ba Kestävän kasvun kaupunki Antola iloitsee Otaniemeen pääkampuksensa keskittävän Aalto-yliopiston tuoreesta kansainvälisestä meriitistä. Aallon muodin kandidaattiohjelma rankattiin kolmanneksi maailman huipputaideyliopistojen joukossa Business of Fashion -verkkosivuston tekemässä vertailussa. ”Tässä menestyksessä on nähtävissä poikkitieteellisen osaamisen hyödyntämistä, mistä muotisuunnittelun ja materiaaliteknologian yhdistäminen on yksi esimerkki. Espoo Innovation Garden on oiva toimintaympäristö tällaisen huippuosaamisen kestävälle jalostumiselle kaupallisiksi onnistumisiksi”, Antola jatkaa. Hollantilaisen Tilburgin yliopiston Telos-instituutin keväällä 2016 tekemä tutkimus osoitti, että oikealla tiellä ollaan. Tutkimuksessa verrattiin 140:tä eurooppalaista kaupunkia ekologisilla, taloudellisilla ja sosiaalisilla mittareilla. Espoo todettiin tässä vertailussa Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. ”Onnistumiset syntyvät yhteistyössä. Espoo Innovation Gardenin toimijoiden menestys tuottaa hyvinvointia koko maahan. Suomea on rakennettava yhteistuumin ennakkoluulottomasti, kansainvälisesti ja tulevaisuuteen katsoen”, Antola summaa. n Monipuolinen tausta tuo tarvittavaa ymmärrystä Antolalta löytyy omakohtaista kokemusta sekä yrittäjyydestä että innovaatiojohtamisesta. ”Espooseen elinkeinojohtajaksi haluttiin henkilö, jolla on taustaa etenkin yksityiseltä sektorilta ja muutenkin erilaisista toimintaympäristöistä. Olen aiemmin ollut mukana perustamassa useita yrityksiä ja kokemusta on ker- Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola on luomassa puitteita menestyville yrityksille. 14 1/2016 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE Kuvauspaikkana toimiva Aaltoyliopiston muodin, värien ja materiaalien kiihdyttämö A:Space avasi ovensa keväällä 2016. A:Space on avoin luova tila, joka tuo yhteen opiskelijat, ympäröivän yhteisön sekä yritykset. 1/2016 15 Ba A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S Suunnittelupäällikkö Kenneth Strandberg kääntöorren teknisen ohjeistuksen äärellä uudessa tehdashallissa Nurmijärvellä. Parker rakentaa vahvan perustan päälle uusia menestyskanavia Perinteisen teollisuuden hydrauliikka-, pneumatiikka- ja auto maatioteknologian tuotteiden ja järjestelmien luotettavana toimittajana tunnettu Parker uudistuu globaalien megatrendien mukana. 0 Kai Lintinen +Milka Alanen VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN ALOILLA kilpailu komponentti- ja tuotetasolla on haastavaa ja matala katteista. Yrityksillä on kuitenkin kasvava halu ulkoistaa toimintojaan yhä enemmän. Järjestelmä- ja ratkaisumyyntiin kytketäänkin nyt yhä enemmän asiakkaan tarvitsemia palveluita, kuten logistiikkaa. ”Kannattavuus sekä meille että asiakkaille syntyy laajempien koko naisuuksien ja järjestelmien toimittamisesta, joiden tarjoamista meidänkin pitää viedä asiakkaalle yhä aktiivisemmin ja monipuolisemmin. On löydettävä aidosti tuottavuutta parantavia vaihtoehtoja”, Parkerin Group Sales Leader Jan-Erik Sandelin kertoo. Palvelusta suurin brändi Asiakastyytyväisyyden kannalta keskiössä ovat tuotteiden lisäksi tehokas ja ongelmanratkaisuun kykenevä palvelu, jonka tuottamiseen tarvitaan motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. ”On tärkeää haastaa toimintatapojaan, jotta asiakkaille voidaan tarjota ketteriä ratkaisuja. Olemme esimerkiksi tuoneet lean-ajattelua organisaatioon: tiimit ovat vieneet asioita itsenäisesti eteenpäin omistaen prosessinsa. Lopulta mikään ei motivoi ja sitouta henkilökuntaa paremmin kuin onnistunut suoritus, josta palkitaan ja saa kiitoksia”, Parkerin Finance Manager Petra Rumpunen valottaa. Petra Rumpunen ja Jan-Erik Sandelin valottavat Parkerin toiminnan kehityskulmia. 16 1/2016 Terveysteknologia uusin aluevaltaus Parker on luonut perinteisten menestysalojen rinnalle uusia kasvu-uria. Esimerkiksi yrityksen life science -osasto, mikä sisältää lääketieteen ja terveysteknologian ratkaisuja, on kovassa kasvussa globaalin terveysteknologian buumin myötä. ”Uusiutuminen on suuri haasteemme brändimielessä. Meidät tunnetaan perinteisesti raskaan teollisuuden ja metsäalan ratkaisutoimittajana. Suomessa tämä maine johtuu pitkälti yritysostoistamme näille toimialoille, mutta etsimme ja luomme koko ajan rinnalla uusia menestyskanavia”, Sandelin avaa. ”Uusiutuminen on suuri haasteemme brändimielessä.” ”Suomessa on merkittävää lääke tieteen ja terveysteknologian osaamista globaalillakin mittakaavalla, ja ala on hurjassa kasvussa. Näille markkinoille sisäänpääsy on ollut haastavaa, mutta vahva panostuksemme on tuottanut tulosta: life science -osasto kasvaa kaksinumeroisin lukemin”, Rumpunen lisää. Parker saa globaalista konsernistaan vahvan selkänojan. ”Isot, kansainväliset asiakkaat haluavat toimia kaltaisemme yrityksen kanssa, joka pystyy palvelemaan heitä kaikissa toimintamaissaan. Selkä nojamme tuoma luotettavuus on valttia myös pienemmissä asiakkuuksissa”, Sandelin summaa. n ILMOITUSLIITE Syöttöasema saattaa kuulostaa ravintolan synonyymilta ja kääntöorsi voisi viitata kanalaan. Ne eivät kuitenkaan ole horecan tai kanan munatuotannon, vaan raideliikenteen termistöä. Suomessa on muutama suuri ratatekniikan erikoisosaaja, ja Ratatek on yksi niistä. 0 Irma Capiten +Jussi Vauramo ILMOITUSLIITE A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S Jotta junat kulkevat MONI RAITIOTIE niin Helsingissä, Tukholmassa, Göteborgissa kuin Tallinnassa on saanut sähköratatekniikkansa Ratatekiltä. Yrityksen ammattilaisia on kiittäminen esimerkiksi siitä, että sähkö kulkee junaan, juna vaihtaa sujuvasti raiteelta toiselle eivätkä raiteiden vaihteet jämähdä pakkasillakaan jumiin. Uusia raiteita rakennetaan, mutta harva tulee ajatelleeksi, että myös vanhoissa junaraiteistoissa on runsaasti perushuoltoa vaativampaa työsarkaa. ”Iso osa junaradoistamme on yhä sähköttömiä dieselratoja, joten maassamme tehdään nyt paljon sähköistystöitä. Meillä sähköistäminen alkoi 1960-luvulla. Ruotsissa ratoja on sähköistetty jo 1800-luvulla”, kertoo Ratatek Oy:n suunnittelupäällikkö Kenneth Strand berg. Parhaillaan sähköradan muutostöitä ja uussähköistystä työstetään esimerkiksi Turku-Kirkkonummi- ja Lapua– Ruha-radoilla. ”Työmaista suurin on tänä vuonna voittamamme Jyväskylä–Ääneskoski-rataosuuden kahdeksan miljoonan euron sähkörataurakka. Teemme työn tiukassa puolentoista vuoden aikataulussa.” Rata-alan uusia tuulia Kenneth Strandbergin työkaverit perustivat Ratatekin vuonna 2008 ja Strandberg liittyi mukaan omistajaksi vuonna 2010. ”Olen toiminut rata-alalla koko urani ajan, aina vuodesta 1995, jolloin valmistuin sähkövoimainsinööriksi ja aloitin IVO Sähköradat Oy:ssä.” Ba RATATEK OY toimiala: juna-, raitio- ja ratatekniikan laitteiden suunnittelu, asennus ja huolto perustettu: 2008 henkilöstö: noin 40 omistus: yksityinen, 14 omistajaa liikevaihto: 6–10 M€ ”Markkinat elävät ja Suomessa on käynyt ulkomaalaisia kilpailijoita tarkastelemassa tilannetta sähkörataurakoiden suhteen, mutta he ovat toistaiseksi todenneet maamme liian pieneksi markkina-alueeksi. Me puolestamme olemme tunnustelleet esimerkiksi Norjan markkinoita. Ruotsissa olemme työskennelleet alusta saakka ja meillä on siellä oma sivuliikekin”, Strandberg sanoo. ”Vielä vähän käytetty urakkamalli on Australiasta Suomeen rantautunut allianssiyhteistyö.” Myös hankintamallit elävät muutosvaihetta. Työt tilataan useammin kokonaisurakoina. Uusi ja vielä vähän käytetty urakkamalli on Australiasta Suomeen rantautunut allianssiyhteistyö, jossa osapuolet jakavat hankkeen riskit ja hyödyt. ”Olemme allianssiosakkaana Tampereen suuressa raitiotiehankkeessa. Nyt on meneillään suunnitteluvaihe ja kustannusarvio viedään pian Tampereen kaupunginvaltuustoon, missä päätetään syksyn aikana raitiotien rakentamisesta”, Strandberg kertoo. n 1/2016 17 Ba Rakennusalan tuottavuusloikka syntyy asiakkaan tarpeita kuunnellen Rakennusalan tuottavuus ei ole kasvanut viime vuosikymmeninä muun teollisuuden mukana. Alan laitevalmistajien kilpailussa menestyminen ei onnistu pelkästään tuoteominaisuuksien markkinoimisella vaan tuottavuuden tarjoamisella. 0 Kai Lintinen +Vitali Gusatinsky 18 1/2016 Ba A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S ”Kerron aina taloon tuleville uusille henkilöille, että helpointa alalla on edetä porras portaalta kohti vaativampia tehtäviä.” 3x kysymys ”PARHAAN LOPPUTULOKSEN SAAVUTTAMISEKSI asiakasta pitää kuunnella, hänen haasteensa selvittää ja tuoda selvästi esille parempia ratkaisuja eri työvaiheisiin”, avainasiakaspäällikkönä Hiltillä työskentelevä Petri Mäkinen kertoo. Mäkinen on tehnyt alalla 30-vuotisen uran, joka alkoi ensin rakennusliikkeessä, ja jonka jälkeen hän on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa kohta 15 vuotta edeten myymälävastaavan roolista väliportaiden kautta nykyiseen tehtävään. VASTAAJANA KERTTU TUOMAS, henkilöstöjohtaja, KONE Oyj. Hiltin avainasiakaspäällikkö Petri Mäkinen kertoo asiakkailleen konkreettisesti uusien ratkaisujen ja työtapojen vaikutuksesta tuottavuuteen. ”Aloittaessani alalla, näin nopeasti, kuinka asiakkaan toimintaa ja työntekoa ymmärtämällä kasvatetaan tuottavuutta. Voimme tuoda heille uusia, innovatiivisia tapoja työn suorittamiseen.” Hilti kohtaa päivittäin 200 000 asiakasta globaalisti, millä on valtava merkitys tietotaitoon ja markkinatarpeen ymmärtämiseen. Uudet lanseeraukset syntyvät tämän perustan päälle. ”Ratkaisujen edut pitää osoittaa konkreettisesti, esimerkiksi näyttämällä laitteen toiminta käytännössä. Omassa työssäni vien samaa viestiä yritysten ylimmälle tasolle kertoen uusien työtapojen eduista työn tuottavuuden suhteen.” ”Eräälle asiakkaalle esimerkiksi saatiin sadan työpäivän säästö uudenlaisella ratkaisulla. Investoinnin määrä oli sama kuin perinteisillä menetelmillä”, Mäkinen avaa. ILMOITUSLIITE 1. Mikä inspiroi sinua työssäsi? Oikea asenne vie pitkälle Kun siirrytään tuotteista laajempien työvaiheiden kokonaisratkaisuihin ja kattavimpiin palveluihin, vaatii se myös toimittajalta aiempaa vahvempaa ja monipuolista osaamista. Tarve on niin teknisille, insinööritaustaisille ammattilaisille kuin myös osaavalle myyntihenkilöstölle. Taustoja on monia, mutta tärkein ominaisuus on utelias ja oppimishaluinen asenne. ”Arvojamme ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus, tiimityö ja sitoutuneisuus; ne näkyvät jokapäiväisessä toiminnassamme. Kun näihin ominaisuuksiin panostaa oikein, johtaa se kehityspolulle, jossa uusia haasteita ja mahdollisuuksia tulee tarjolle.” ”Kerron aina taloon tuleville uusille henkilöille, että helpointa alalla on edetä porras portaalta kohti vaativampia tehtäviä, mikä on ollut omakin polkuni. Ymmärrys alasta on sitä vahvempi, mitä laajempi tausta on. Tämä on yleisin tapa edetä, mutta ei tietenkään ainoa mahdollinen”, Mäkinen päättää. n ILMOITUSLIITE Henkilöstöjohtajan roolissa pääsee katsomaan yrityksen kokonaisuutta ja vaikuttamaan asioiden eteenpäin menoon. On myös erittäin innostavaa nähdä, miten ihmiset kehittyvät ja kasvavat erilaisten tehtävien myötä. 2. Mitkä ovat henkilöstöjohtajan suurimmat haasteet tänään? Henkilöstöjohtamisen jatkuvat haasteet kiteytyvät siihen, miten löytää yrityksen kulttuuriin sopivia, osaavia ihmisiä; miten saada heidät pysymään talossa ja jatkuvasti kehittymään ja miten johtaa toivottujen tulosten aikaansaamiseksi. Juuri tällä hetkellä työelämä ja työn tekemisen tavat ovat melkoisessa muutosvaiheessa. Muutosten ja niiden vauhdin ennakoiminen on haastavaa. 3. Mikä on hyvän työnantajamaineen merkitys liiketoiminnalle? Työnantajamaine vaikuttaa paljon siihen, miten edellä mainitut henkilöstöjohtamisen haasteet saadaan ratkaistua. On tärkeää, että työnantajamaine vastaa todellisuutta. Silloin odotukset toteutuvat parhaiten puolin ja toisin. 1/2016 19 Ba A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S A S I A N T U N T I J A N T Y Ö N T E K I J Ä KO K E M U S Kemin Satama kirkastaa visiotaan Kasvu-ura kansainvälisessä konsernissa PRYSMIAN-KONSERNI KOULUTTAA aktiivisesti osaajiaan ja tarjoaa tilaisuuksia edetä sekä kotimaassa että konsernin sisällä muihin organisaatioihin. Se myös etsii aktiivisesti nuorta väkeä osallistumaan konsernin tulevaisuuden kehittämiseen. Eräs kasvu-uralle päässeistä on oululainen diplomi-insinööri Oskari Ylimaula. Kuuluminen maailman suurimpaan kaapelikonserniin on tuonut Prysmian Finlandissa työskenteleville uudenlaisia kansainvälisiä uramahdollisuuksia. 0 + Prysmian Finland Oy Rekrytointi ja oma koulutus Lahjakkaiden henkilöiden löytäminen ei ole yksinkertaista. Toteutusta helpottaa, kun työtä tehdään järjestelmällisesti. Yrityksellä on jo viisi vuotta ollut vastavalmistuneille tarkoitettu Young Graduates -ohjelma ja tuotannon ammattilaisille kohdistettu Make It -ohjelma, joka aloitettiin viime vuonna. Niiden myötä palkataan vuosittain kymmeniä henkilöitä kasvamaan tulevaisuuden asiantuntija- ja johtotehtäviin. Konserni kouluttaa oman akatemiansa avulla ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa henkilöstöään useilla eri toiminnan alueilla. Johtamisen ja tuotannon lisäksi koulutusta järjestetään logistiikassa, laadussa, hankinnassa, tuotekehityksessä, tuotteissa ja myynnissä. Oulusta kasvu-uralle Eräs kasvu-uralle päässeistä on oululainen diplomi-insinööri Oskari Ylimaula, joka toimii tällä hetkellä tuotantopäällikkönä yrityksen Oulun kaapelitehtaalla. ”Erilaiset näkemykset ja kulttuurit avartavat omaa ajattelua, mikä on hyvin palkitsevaa” 20 1/2016 Ba Oskari teki diplomityönsä Oulun tehtaalla, toimi sen jälkeen kehitysinsinöörinä ja on nyt tuotantopäällikkönä vastaten koko tehtaan tuotannosta. ”Kansainvälisessä konsernissa eri kansalaisuuksien kanssa työskenteleminen on kiinnostavaa ja antoisaa. Erilaiset näkemykset ja kulttuurit avartavat omaa ajattelua, mikä on hyvin palkitsevaa.” Työnsä ohessa Oskari on osallistunut Prysmianin järjestämiin, useamman viikon mittaisiin sisäisiin koulutuksiin aiheina mm. Lean Six Sigma ja kansainvälinen johtaminen. Yrityksen sisäisten koulutusten taso on todella korkea ja ne on toteutettu yhdessä Milanon huippuyliopisto SDA Bocconin kanssa. ”Sisäisten koulutusten parasta antia on ilman muuta verkostoituminen firman sisällä. Yrityksen 90 tehtaalla tuotannon haasteet ovat hyvin samantyylisiä ja on loistavaa, kun tukea voi kysyä ympäri maailman”, Oskari toteaa. Kilpailu on kovaa ”Yritysten kilpailu lahjakkaista ja kyvykkäistä henkilöistä on kovaa. Prysmianin Young Graduates -ohjelma erottuu edukseen tarjotessaan kahden vuoden ulkomaankomennuksen, jonka aikana saa arvokasta kokemusta, sekä verkostoituu tulevaisuutta varten”, toteaa yrityksen henkilöstöpäällikkö Aija Virtanen. ”Juuri käynnistyneellä Young Graduates -haulla palkataan jälleen nuoria – olisi hienoa saada konserniin lisää suomalaisia lahjakkuuksia etenemään kansainvälisiin huipputehtäviin.” n ILMOITUSLIITE Kilpailu lisääntyy myös satama-alalla. Kemin Satama Oy keskittyy ydinliiketoimintaansa, mutta yhtiössä ollaan valmiita etsimään myös uudenlaisia liiketoimintaideoita perinteisten toimintamallien rinnalle. 0 + Susanna Chazalmartin SATAMATOIMINNASSA ELETÄÄN SUOMESSA merkittävää murroskautta. Aiemmin kuntien omistuksessa olleet satamat on yhtiöitetty. Yli neljänkymmenen vuoden uran satamissa tehnyt Yrjö Kauppila on nähnyt alan muutoksen. Elokuussa kunnossapitopäälliköksi nimitetyn Kauppilan mukaan sahatavarapinoja näkee satamassa enää harvoin. ”Kemissä laivamäärät alkoivat lisääntyä 90-luvulla, kun satamaa lähdettiin laajentamaan. 2000-luvun alussa toteutettu Lapin syväsatamahanke oli myös valtava panostus. Siinä vaiheessa Stora Enson varastot siirtyivät satama-alueelle. Myös EU:n myötä lisääntyneet säädökset ja ISO laatujärjestelmä ovat vaikuttaneet työhön.” ILMOITUSLIITE Kunnossapitopäällikkö Yrjö Kauppila ja tuore toimitusjohtaja Jaakko Rantsi tuovat Kemin satamaan uusia liiketoimintaideoita ja toimintatapoja. Kemin Satama siirtyi avoimille markkinoille etujoukoissa neljä vuotta sitten. Tänä keväänä toimitusjohtajaksi nimitetty Jaakko Rantsi piirtää nyt suuntaviivoja tulevaan yhdessä tiiminsä kanssa. Käynnissä on strategiatyö, joka valmistuu vuodenvaihteessa. ”Tulemme tarvitsemaan uudenlaisia liiketoimintaideoita ja toimintatapoja, jotta pysymme kilpailussa mukana. Kemin Sataman tavaravirta on ollut pari viime vuotta loivassa laskusuunnassa, mutta tarkoituksenamme on kirkastaa yrityksen visiota ja kääntää kelkka taas nousuun. Volyymia markkinoilla kyllä riittää”, Rantsi linjaa. ”Aion panostaa uusien avainhenkilöiden sisäänajoon huolella.” Satamassa on varauduttu Kaidin suunnitteleman biopolttoainejalostamon tuloon, mutta myös lisääntyviin malmimääriin. Luvat ovat kunnossa ja infrastruktuuri pääosin valmiina. ”Biopolttoainejalostamon tulo olisi tietysti meille onnenpotku. Lappilaisena satamana myös malmissa on meillä iso potentiaali, mutta emme aio jäädä odottelemaan markkinoiden elpymistä”, Rantsi sanoo. Kauppila huomauttaa, että satamassa tehdyt suuret investoinnit mahdollistavat tavaravirtojen kasvun. Parhaillaan käynnissä on ykköslaiturin kunnostus, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Arvokas tietotaito Rantsi arvostaa henkilökunnan vankkaa kokemusta. Hän näkee tietotaidon poisjäämisen eläköitymisen myötä riskinä. ”Aion panostaa uusien avainhenkilöiden sisäänajoon huolella. Meillä on nyt hyvä tekemisen meininki ja haluan sen jatkuvan. Tämän vuoden kehitys näyttää jo edellisvuotta paremmalta. Elämme tällä alalla mielenkiintoisia aikoja.” Vaikka satamaa johdetaan nyt kuin mitä tahansa yritystä ja tulostavoitteet ovat kovat, ihmiset ovat Kemin satamassa etusijalla. Hyvä työilmapiiri näkyy olemattomina poissaoloina ja äärimmäisen pienenä vaihtuvuutena. ”Meillä on täällä erittäin motivoitunutta ja osaavaa väkeä töissä. Jokin aika sitten rekrytoimme kunnossapitoon pitkästä aikaa uuden nuoren henkilön. Hänestä koulutamme uutta tulevaisuuden tekijää”, Kauppila sanoo. n 1/2016 21 Ba + SPONSOROINTI HYNTTYYT YHTEEN STAROJEN KANSSA Mitä yhteistä on Pauligilla, Finnairilla ja Kotimaan Energialla? Markkinointiyhteistyö Suomen eturivin tähti artistien kanssa. Yhteistyö, josta hyötyvät kaikki: yritys, stara ja fani. Sponsoroinnissa ei enää ole kyse logo näkyvyydestä vaan aidosti puhuttelevasta sisällöstä. 0 Jasmine Plavsic +Vitali Gusatinsky Ville Ahtiainen toimii myös Valtteri Bottaksen globaalina agenttina. HOTELLI KÄMPIN AULABAARIN SOHVALLE istahtaa haastatteluun energinen Ville Ahtiainen, viihteen ja urheilualan moniagentti. Hän luotsaa yhtiökumppaninsa, toimitusjohtaja Tomi Koivulehdon kanssa Bloxnimistä yritystä, joka yhdistää urheiluja musiikkistarat yritysbrändien kanssa. Bloxin valttina ovat laajat kontaktiverkostot staroihin kotimaassa ja kansainvälisesti. Puheessa vilisee kuuluisuuksia mm. Sanni, JVG, Valtteri Bottas ja Lemmy Kilmister. ”Lähtökohtana on tähden luonnollinen tapa toimia. Mietimme miten tätä energiaa voisi hyödyntää yritysten markkinoinnissa. Etsimme mahdollisimman täydellistä synergiaa, ketään ei pakoteta muotteihin”, Ahtiainen korostaa. Uusia mahdollisuuksia asiakkaille ja faneille Ahtiainen puhuu tähdistä, joilla motiivina yhteistyölle on puhdas kunnioitus omaa fanikuntaa kohtaan, halu urakehitykseen ja lisäelementit omaan tekemiseen. Esimerkkinä hän mainitsee Cheekin Keikka Ilmassa -tapahtuman, jossa 150 tosifania pääsivät Finnairin erikoislennolle kuuntelemaan idoliaan. ”Tähdet ovat vaikuttajamedioita: he puhuvat ja näkyvät siellä missä ihmiset ovat.” 22 1/2016 ”Suomessa on tällä hetkellä hyvä pössis, meillä on paljon suosittuja staroja omasta takaa, jotka vetävät areenat täyteen. Kotimainen tähtiyhteistyö on kohdennettua ja myös taloudellista.” Kuumaa rautaa on taottava heti Blox perustettiin markkinoiden tarpeeseen, kaivattiin tahoa, joka yhdistää artistit ja brändit avaimet käteen -periaatteella. Asiakasyrityksen ei tarvitse miettiä resursseja tai tutkia yhteensopivuutta kuukausitolkulla asiassa, jossa ajankohtaisuus on kaiken a ja o. Ahtiaisen mukaan yrityksissä ajatellaan nurinkurisesti, halutaanko joku kutsua mukaan omaan tekemiseen. ”Yritykset voisivat olla rohkeampia ja ottaa itse tähden kutsu vastaan. Tylsäänkin brändiin saadaan persoonien ja tapahtumien avulla helposti uutta puhtia. ”Kun ovi tähden maailmaan on auki, on yrityksellä oikeus lainata tämän imagoa ja uskottavuutta – se kannattaa hyödyntää 100-prosenttisesti.” Ahtiainen haastaa yrityspäättäjät ajattelemaan asiaa laajempana mediayhteistyönä: ”Tähdessä on kyse vaikuttajamediasta, joka puhuu ja näkyy siellä missä ihmiset ovat. Lehdissä, tapahtumissa, radiossa ja tv:ssä. Siksi rahoitusta tulee varata myös media- ei ainoastaan markkinointibudjetista. n ILMOITUSLIITE
© Copyright 2024