Esityslista 9.6.2014 (PDF)
Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Sivu 1 / 152 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 09.06.2014 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 4 Liitteet 1-4 5-6 5 6 7-9 7 8 10-11 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 12 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle 14.4. ja 19.5.2014) Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat toimenpiteet Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttaminen Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan muutoksenhyväksyminen, alue 312007, 23. kaupunginosa Matinkylä Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen hyväksyminen alue 721000, 85. kaupunginosa Kalajärvi Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, alue 322300, 22. kaupunginosa, Olari Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle 14.4. ja 19.5.2014) Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta (Pöydälle 19.5.2014) Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle 14.4. ja 19.5.2014) Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.2014) Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä (Pöydälle 19.5.2014) Valtuustoaloite asukkaiden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta Sivu 3 4 5 13 16 48 51 54 60 66 79 103 111 115 118 122 126 131 137 141 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 21 09.06.2014 Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä Espoo 28.5.2014 Markus Torkki puheenjohtaja Sivu 2 / 152 143 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 1 Sivu 3 / 152 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 28.5.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 67 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / SFP. Asia 2 Sivu 4 / 152 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 09.06.2014 Sivu 5 / 152 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto 8§ 12 § 20 § 99 § 45 § 59 § 20.1.2014 10.2.2014 24.3.2014 31.3.2014 14.4.2014 19.5.2014 3 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Pöydälle 14.4. ja 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Liite 1 2 3 4 Selostus Valtuustoryhmien kommentit Asunto-ohjelma muutosesityskommentit Asunto-ohjelma muutosesitys lisäkommentit Kilpi Asunto-ohjelma Asunto-ohjelma on laadittu Espoo –tarinan asumiseen ja asuntoihin liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan muun muassa torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Asunto-ohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla mahdollistetaan monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tuetaan erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikutetaan aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Asunto-ohjelman luonnoksesta on pidetty valtuustoseminaari 21.10.2013. Valtuustoseminaarin jälkeen valtuustoryhmät ovat esittäneet lausuntonsa asunto-ohjelman luonnoksesta. Asunto-ohjelman luonnokseen on tehty muutoksia annettujen lausuntojen perusteella. Tila- ja asuntojaosto on käsitellyt asunto-ohjelmaa 24.3.2014 ja kaupunginhallitus 31.3.2014. Kaupunginhallituksen tekemät muutokset on huomioitu liiteosassa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 3 Sivu 6 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 20.1.2014 § 8 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 § 12 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 24.3.2014 § 20 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Puheenjohtaja Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen toimenpiteisiin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt 2 500 asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 3 Sivu 7 / 152 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 3 Sivu 8 / 152 - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoo tehostaa kaavoitusta siten, että kaavoittajan jakojäännökset otetaan tehokkaaseen käyttöön tonteiksi. Kilpi teki seuraavat lisäysehdotukset: 1. Segregaation ehkäisemiseksi ja sosiaalisen nousun väylän avaamiseksi myös pienituloisille espoolaisille Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa monipuolistetaan sisällyttämällä siihen asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, 2. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen asukkaille tehdään mahdolliseksi lunastaa asuntonsa omakseen arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta säädettyjen lakien mukaisessa järjestyksessä. Vilske Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esittelijän esityksen kohta 7 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 3 Sivu 9 / 152 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ja Kilven lisäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen jäsenen Vilske ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman seuraavin muutoksin: 2. uusi muotoilu: Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL-sopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt 2 500 asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 5. loppuun lisäys: Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella 7. Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. 11. uusi muotoilu: Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 12. uusi muotoilu: Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 13. uusi muotoilu: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 16. loppuun lisäys: Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 17. ensimmäinen lause, uusi muotoilu: Espoo luovuttaa opiskelijaasuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. 18. loppuun lisäys: yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 3 Sivu 10 / 152 19. loppuun lisäys: esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 21. loppuun lisäys: asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. Lisätään seuraavat toimenpiteet: - Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, (esimerkiksi autopaikat, hissien tarve, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, maaperän rakennettavuus). - Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. - Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. - Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Espoon kaupunki käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. Lisäksi tila- ja asuntojaosto valtuuttaa tekemään ohjelmaan stilistisiä muutoksia ja täydentämään kappaletta 1.3 Toimeenpano ja seuranta toimeenpanon kuvauksen osalta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 3 Sivu 11 / 152 Kaupunginhallitus 31.3.2014 § 99 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Elo Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: ”Toimenpide numero 10 muutetaan muotoon: Espoon Asunnot aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL-tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy kokouksessa muutetun liitteenä olevan asunto-ohjelman. Valtuusto 14.4.2014 § 45 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Uotila Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 19.5.2014 § 59 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 3 Sivu 12 / 152 Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan asunto-ohjelman. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 09.06.2014 Sivu 13 / 152 1871/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 137 § 12.5.2014 4 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Keskinäinen Kiinteistö Oy WeeGeen lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa 28.10.2014 erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Lisäksi valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, viitekoron muuttaminen, marginaalin muuttaminen. Liite 5 6 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Selostus 09.06.2014 Asia 4 Sivu 14 / 152 WeeGee Oy (jäljempänä WeeGee), joka on Espoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö, hakee Espoon kaupungilta takausta enintään 9 milj. euron otettavalle lainalle. Espoon valtuusto on 30.8.2004 kohdassa § 8 myöntänyt omavelkaisen takauksen WeeGee:lle kahdelle yhteensä 17,5 milj. euron lainalle. Laina käytettiin kiinteistön saneeraukseen sekä lisärakentamiseen. Työ valmistui vuonna 2005 ja nykyisin tiloissa toimii viisi museota, Futurotalo, Etelä-Tapiolan lukio, musiikkileikkikoulu, kahvila sekä museokauppa. Tiloissa toimivista museoista Espoon kaupungin konserniin kuuluu EMMAEspoon modernin taiteen museo, KAMU- Espoon kaupunginmuseo sekä Helinä Rautavaaran museo, tämän lisäksi tiloissa toimii Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo. Aiemmin myönnettyyn takauksen perusteella nostettiin kaksi lainaa vuosina 2004 ja 2005. Näistä lainoista toinen 8,5 milj. euroa on 10 vuoden pituinen tasalyhenteinen laina, joka erääntyy vuonna 2015 ja toinen 9 milj. euroa on bullet-laina, joka erääntyy kerralla maksettavaksi 28.10.2014. Nyt WeeGee järjestelee lainansa uudelleen niin, että bullet-lainan tilalle otettaisiin enintään 9 milj. euron tasalyhenteinen laina enintään viideksi vuodeksi. Tämän uuden lainan takaisinmaksu aikataulu vastaisi paremmin WeeGeen tulevia kassavirtoja kohtuullisilla rahoitusvastiketasoilla. Espoon kaupunki omistaa WeeGeen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.5.2014 § 137 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö WeeGee Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 9 milj. euroa, laina käytetään kokonaisuudessa 28.10.2014 erääntyvän lainan takaisin maksamiseen, lainalla on Espoon kaupungin takaus Laina-aika enintään 5 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 4 Sivu 15 / 152 Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: Päätös Tiedoksi lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, viitekoron muuttaminen, marginaalin muuttaminen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 09.06.2014 Sivu 16 / 152 298/00.04.00/2014 Kaupunginhallitus 151 § 26.5.2014 5 Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Markku Takala, puh. 050 368 4161 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 17 / 152 Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MAL-ratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY – tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko Etelä-Suomen työssäkäyntialueella. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 18 / 152 Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on ”väärä alue”. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 19 / 152 valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, EteläPohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 20 / 152 tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 21 / 152 eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen ”sanktioleikkuri” ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 22 / 152 tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) Pitkä toiminnan käynnistämisaika Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto Kokonaisverorasitus kasvaa Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY - tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Oheismateriaali Selostus Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Metropolilainsäädäntöryhmän väliraportti 1.4.2014 Ryhmien kommentit koottuna Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan (29.8.2013), että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 23 / 152 edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti 4.10.2013 hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen sekä päätöksenteon järjestämiseksi ja metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi. Työryhmä valmistelee myös mm. ehdotukset niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tulee antaa loppuraportti hallituksen esityksen muodossa 15.9.2014 mennessä. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan myös antaa väliraportti 31.3.2014 mennessä. Työryhmän väliraportti julkaistiin 1.4.2014. Väliraportti sisältää työryhmän kartoittavat mahdollisuudet sekä työryhmän alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Työryhmä on väliraportissaan arvioinut, että metropolihallinto voidaan oikeudellisesti toteuttaa joko perustuslain 121 §:n 4 mom. tarkoitettuna kuntaa suuremmalla hallinto-alueella toteutettuna itsehallintojärjestelmänä tai pakkokuntayhtymänä, jolla on vaaleilla valittu valtuusto. Oikeudellisen toteuttamismallin valintaan vaikuttavat mm. metropolihallinnolle annettavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oikeusvaikutukset alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 4.7.2014 klo 16 mennessä. Väliraportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi. 1. Vähimmäistehtävät-malli - - Metropolihallinto hoitaisi tehtäviä, joilla sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vähintään edellyttää. Tehtävät olisivat pääosin strategisia ja vain osittain operatiivisia. Hallintomalliksi soveltuisi pakkokuntayhtymä, jossa olisi vaaleilla valittu valtuusto. Rahoitusmallina olisivat kunnille osoitettavat maksuosuudet. Aluerajaus voisi olla laajempi, väliraportissa on esitetty 16 kunnan kuulumista metropolihallintoon. Vaali toteutettaisiin mahdollisesti siten, että metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä, mutta alueellisen edustavuuden korostuessa muut mallit ovat mahdollisia. 2. Laaja malli - Metropolihallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tehtäväkokonaisuus olisi mahdollisimman kattava, monipuolinen sekä toiminnallisesti eheä. Tavoitteena olisi myös, että eri tehtäväalueet Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 - - Asia 5 Sivu 24 / 152 tukisivat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Tehtävät olisivat sekä strategisia että operatiivisia. Tarkoituksenmukainen hallintomalli olisi perustuslain 121 §:n 4 momentin mukainen kuntaa suuremmalla hallintoalueella toteutettu itsehallintojärjestelmä. Itsenäinen rahoitusmalli. Työryhmä esittää säädettäväksi verotusoikeutta metropolihallinnolle (tulovero). Aluerajaus olisi suppeampi, väliraportissa on esitetty 10 kunnan kuulumista metropolihallintoon (nk. ydinalue). Metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista sekä lausumaan erityisesti alla olevista kysymyksistä. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan väliraportin ehdotuksia oman kunnan / organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. Kunnat voivat toimittaa oman lausuntonsa ohella myös haluamiensa kuntien kanssa yhteisen lausunnon. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 25 / 152 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Kaupunginjohtaja toteaa, että valmistelun kuluessa raportin sisältö ja lausuntoluonnos on esitelty valtuuston neuvottelutoimikunnan kuntauudistusryhmässä. Jäsenillä on ollut mahdollisuus kommentoida sen sisältöä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 151 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 26 / 152 Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY – tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko EteläSuomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 27 / 152 Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 28 / 152 On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, PohjoisPohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 29 / 152 Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen ”sanktioleikkuri” ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 30 / 152 Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) Pitkä toiminnan käynnistämisaika Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto Kokonaisverorasitus kasvaa Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Poistetaan lausunnosta sivulta 6 seuraava kappale: Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia." Tämän jälkeen esittelijä muutti päätösehdotuksensa kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: ”Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 31 / 152 Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 32 / 152 Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY – tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko EteläSuomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on ”väärä alue”. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 33 / 152 erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, PohjoisPohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 34 / 152 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. vellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 35 / 152 Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen ”sanktioleikkuri” ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) Pitkä toiminnan käynnistämisaika Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto Kokonaisverorasitus kasvaa Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 36 / 152 karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta.” Elo perui aiemman muutosehdotuksensa ja teki Hyrkön kannattamana uuden kokonaismuutosehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportin muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vähimmäistehtävät-malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu metropolihallinnon käynnistysvaiheessa, mikäli päätetään edetä vaiheittain. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 37 / 152 metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta järjestää hallinto metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Strategisiin MALY – tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko EteläSuomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Toiminnallisista syistä johtuen metropoliorganisaatioon ei sen käynnistysvaiheessa pidä siirtää operatiivisia, tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Laajan metropolihallinnon aiheuttamiin kustannuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 38 / 152 Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, joiden kesken tehdään jo seudullista yhteistyötä. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli ei välttämättä tuo lisäarvoa. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, PohjoisPohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 39 / 152 Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli metropolin perustamisvaiheessa. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti suorilla vaaleilla valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 40 / 152 Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen ”sanktioleikkuri” ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajojen tehtävien malliin liittyy suppeat tehtävät -mallia enemmän toteutukseen ja toimivuuteen liittyviä riskejä. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä, jotka on huomioitava jatkovalmistelussa: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) Pitkä toiminnan käynnistämisaika Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto Kokonaisverorasitus kasvaa Aluerajauksien epäselvyys MALY-tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 41 / 152 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esille tuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta.” Myllärniemi Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa asian pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Myllärniemen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Espoon kaupunki antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Espoon lausunto käsittelee vain niitä kysymyksiä, joita lausuntopyynnössä on erikseen pyydetty eikä raportïn muihin osiin ole lausunnossa otettu kantaa. Raportti on osittain keskeneräinen, ristiriitainen ja niin laaja, että sen kaikista ehdotuksista ja arvioista ei ole ollut mahdollista valmistella kattavaa lausuntoa. 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat metropolihallinnoksi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 42 / 152 1 a. vastaavatko työryhmän esittämät vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä aikavälillä sekä kuntien ja alueen kokonaisedun näkökulmasta Kokonaisuutena vaikuttaa, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä julkisuuteen saaduista alustavista esityksistä. Metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään. Tosin vaikutusten arvio on kesken ja valtion tehtävien siirtoa metropolihallintoon ei ole kunnolla selvitetty. Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Helsingin seudun asukasluku kasvaa kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lukuisat metropolialueen kunnat ovat jo aikaisemmin lausunnoissa tuoneet esiin metropoliratkaisun välttämättömyyden Helsingin seudun tulevan kehityksen ja MALratkaisujen kannalta. Metropolialueiden suunnittelu- ja hallintamallien kansainvälisten kartoitusten perusteella metropolihallinnon toimivallan laajuudella ja seudun kuntien määrällä ei ole todettu olevan yhteyttä. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tarkoituksenmukaisempana toteutustapana metropolihallinnon perustamiseksi Seutunäkökulmasta vain vähimmäistehtävät- malli on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu. Sen takia metropolihallinnon tehtävät tulisi fokusoida pääosin seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolikaavasta päättäminen ja sen toteutuksen ohjaus olisi metropolihallinnon keskeisin keino, mutta sen sisältöä tulee täsmentää. Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ja toimivalta ratkaisulta usean vuosikymmenen ajaksi. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulisi olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämästä malleista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaihtoehtoinen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän metropolihallinnon perustamiseksi 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan väliraportissa esitettyjä, molempia malleja koskevia ehdotuksia (vähimmäistehtävät-malli ja laaja malli) erityisesti seuraavien asioiden osalta: 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Vähimmäistehtävät: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 43 / 152 Strategisiin MALY – tehtäviin (vähimmäistehtävät- periaatteella) rakennetun metropolihallinnon rooli voisi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia ohjaava ja kannustava. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista toimintatapaa koko EteläSuomen työssäkäyntialueella. Keskeisessä asemassa on koko aluetta koskeva metropolikaava, jolla seudun kasvua voidaan ohjata ja hallita. Strateginen metropolikaava olisi se master plan, jolla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maakuntakuntakaavan ja kuntien yleiskaavat korvaava metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Kunnat päättäisivät edelleen asemakaavoista ja osayleiskaavoista. Tämä toisi suunnitteluun huomattavaa rationalisointia. Metropolikaavan sisältö ja kunnille jäävät tehtävät tulee sovittaaa siten, että kunnat voivat tehokkaasti tehdä maankäyttösuunnitelmia maanomistajien kanssa. Kuntien, Uudenmaan liiton ja Elyn keskuksen maankäytön suunnitteluresursseja tulee yhdistää. Maankäyttöä koskevien tehtävien poistaminen Ely-keskukselta nopeuttaisi kaavoitusta ja rakentamista. HSY:n ja HSL:n strategiset tehtävät siirretään metropolihallinnolle. Metropolihallinnon tulee keskittyä strategiseen suunnitteluun ja ohjaamiseen, eikä siihen tule liittää operatiivisia ja tuotannollisia toimintoja. Laajat tehtävät: Uhkana on, että laaja metropolihallinto vaihtoehto lisää kustannuksia. Se ei ratko kestävyysvajeen ongelmaa, vaan nostaa veroastetta. Raskaan hallinnon muodostaminen on riskialtista ja se voi heikentää koko seudun kilpailukykyä. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, siten esitetty 10 kunnan ydinalue on ”väärä alue”. Lisäksi uuden hallintotason muodostaminen todennäköisesti heikentää kuntalaisten demokratiaa. Metropolialueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää kuntien, metropolihallinnon, yritysten, valtion ja muiden toimijoiden joustavaa ja verkostomaista yhteistyötä. Palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Ruotsinkielinen lähipalvelu hoidetaan jokaisessa kunnassa. Kun volyymietujen tai pienten erityisryhmien palvelujen kannalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, luodaan kuntien yhteistyönä tarvittavia palveluja. Kaikissa päätöksissä kaikilla tasoilla on tehtävä kielellinen vaikutusarviointi kansallisstrategiassa säädettyjen normien mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa metropolialue eroaa suurten volyymiensa ohella muusta Suomesta erityisesti kahdessa suhteessa. Alueella toimii kunnallisten järjestäjien ohella erittäin merkittäviä yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät kuuluisi metropolihallinnon piiriin. Yksityiset lukiot ja ammatilliset koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti laadukkaita pitkälle erikoistuneita oppilaitoksia. Lisäksi opiskelijan vapaan hakeutumisen oikeus toisen asteen koulutukseen antaa mahdollisuuden todelliseen valintaan: etäisyydet oppilaitosten välillä ovat kohtuulliset ja valtaosin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 44 / 152 Peruskoulujen ja lukioiden keskinäinen ja alueellinen yhteistyö myös ammatillisten oppilaitosten kanssa on erittäin tiivistä. Opinto-ohjauksella ja etsivällä nuorisotyöllä pyritään varmistamaan oikea opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Koulutuksen pirstominen osiin purkaisi hyvin palvelevan tavoitteellisen kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus tukea opiskelijan kannalta mielekkään koulutuspolun löytymistä ja edistää elinikäistä oppimista. Tämä kokonaisuus palvelee tehokkaasti eri-ikäisiä opiskelijoita ja alueen työ- ja elinkeinoelämää. Ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Suomessa palvelevat suurempia alueita kuin metropolihallintokunnat. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta malli pirstaloisi koulutuksen järjestämistä. Nykyinen ongelma, eli koulutuspaikkojen puute, koskee ohjausmekanismia valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä ja opiskelijamäärän jakoa eri alueiden välillä Suomessa. Pääkaupunkiseudun ongelmaan ei löydy ratkaisua järjestämällä koulutusta uudestaan seudullisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä koskien ammatillisen koulutustarpeen ennakointia. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen metropolihallinnon toimesta ei toisi lisä-arvoa opiskelijoille eikä kehittäisi koulutusta laadullisesti. Oppilaitosten merkitys paikallisena vaikuttajana ja aluekehittäjänä heikkenisi. Esitetyllä mallilla ei saavuteta taloudellista hyötyä, päinvastoin koulutuksen yksikköhinta todennäköisesti nousisi. On huomattava, että metropolialueella on enemmän asukkaita kuin Lapissa, PohjoisPohjanmaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä. Näin suurta kansalaisten joukkoa palvelevien kuntien tehtävien keskittäminen tuskin parantaisi lopputuloksen laatua; sen sijaan hallintoa tarvittaisiin enemmän takaamaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuus. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Metropolihallinnon tehtävät voidaan antaa kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on sopivin ja toimivin malli myös pitkälle tulevaisuuteen. Metropolihallinnon tulisi olla strategisesti alueen MAL- asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan ja kuntien koko alueen kattavan strategisen yleiskaavan yhdistäminen ns. metropolikaavaksi. Metropolihallintoon olisi tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL -sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä yksinkertaistettaisiin seutuhallintoa ja tehostettaisiin sen toimivuutta merkittävästi. Kun tavoitteena on kuntayhtymämalli, kunnat sopivat perussopimuksessa sen hallinnosta, ei valtio. 2 c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallistumisen turvaaminen Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka parantaa Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 45 / 152 kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Vaalijärjestelmä ja asukkaiden osallisuus tulee arvioida suhteessa sen tehtäviin. Vaalijärjestelmässä pitää taata riittävä alueellinen edustavuus. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Metropolialueeseen kuuluu vähintään 14 Helsingin seudun kuntaa. Mikäli metropolihallinto päätetään perustaa, on oletettavaa, että yhdistyneet uudet kunnat kokonaisuudessaan kuuluisivat metropolihallinnon piiriin. Tällöin myös mahdollisen uuden laajan kunnan harvemmin rakennetut reuna-alueet ja haja-asutus tulevat metropolikaavan ja mm. metropolin suunnittelutarverajoitusten piiriin. Vihdin kunnan on kuuluttava ydinalueeseen käynnissä olevan EKKV -kuntajakoselvityksen ja tulevaisuuden kasvukäytävä-ajattelun perusteella. Myöskään Pornaisten kunnan irrottaminen alueesta ei ole loogista nykyisen yhteistyön ja seudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan (tai raportissa mainitun 16 kunnan) lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämiseksi Metropolihallinnon toiminnan rahoituksen tulee perustua pääosin kuntien maksuosuuksiin. Laajaan metropolihallinto -vaihtoehtoon kaavailtu uusi veronsaaja metropoliveroineen ei sovellu suomalaiseen paikallishallintoon eikä ole taloudellisesti mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa, jossa kestävyysvajetta on kurottava umpeen. On erittäin todennäköistä, että yhdyskuntakehityksen yhteenlasketut kustannukset nousevat nykyisestä, eikä arvioidun 3-3,5 % metropoliveron vaikutusta voida kompensoida vastaavilla menosäästöillä kunnissa. Seurauksena tästä on, että metropolialueesta tulee asukkaille ja yrityksille ympäröivää aluetta kalliimpi, mikä edistää niiden hakeutumista nykyistäkin kauemmas ydinalueesta ja yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen metropolitavoitteiden vastaisesti. Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, tulee rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Raportissa ei ole selostettu, miten kuntien valtionosuusjärjestelmä sopisi yhteen muunlaisen rahoitustavan kanssa. Olisi hyvä, jos MAL-asioissa saataisiin aikaan jokin sopimusmalli, joka sitoisi sekä kuntia että valtiota. Raportissa esitetty kritiikki MAL-sopimusta kohtaan on sikäli perusteltua, että valtio ei ole halunnut sitoutua sopimuksessa seudun infrahankkeiden toteuttamiseen ja tämän vuoksi on solmittu pelkästään aiesopimus. Tämän ratkaisumallin kehittämiseen olisi syytä paneutua nopeasti. Metropolihallinnolla voisi olla keskeinen rooli seudun kehitykselle tärkeiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen järjestämisessä. Tämä edellyttäisi väylärahastoon liittyviä lainsäädäntöuudistuksia. Tällaisena metropolihallinto voisi merkittävästi edistää Helsingin seudun positiivista kehitystä asukkaiden ja yritysten kannalta ja ratkoa monia nykyhallintoon liittyviä tunnistettuja ongelmia. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 5 Sivu 46 / 152 Kuntanäkökulmasta väliraportin esitetty sopimuksen sitovuutta lisääväksi tarkoitettu valtion rahoituksen ”sanktioleikkuri” ei istu hyvin kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on valtion, metropolihallinnon ja kuntien kumppanuudessa edistää metropolialueen kehitystä yhteisin keinoin. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vaikutukset Laajan mallin toteutus ja sen toimivuuden varmistaminen olisi erittäin vaikeata, eikä sitä pitäisi ottaa metropolihallinnon muodostamisen lähtökohdaksi. Laajan metropolihallinnon perustaminen ei ole hallinnollisesti järkevää, eikä sitä voi toiminnallisin eikä taloudellisin syin perustella. Vaihtoehdon toteutuksessa metropolihallintoon tulisi paljon toimintoja, joita ei voi pitää seudun tulevaisuuden kannalta keskeisinä ja strategisina ja joiden sijoittamisesta metropolihallinnon alaisuuteen ei todennäköisesti syntyisi lainkaan synergiahyötyjä, päinvastoin haittoja ja lisäkustannuksia. Laajassa mallissa väliraportin henki viittaa enemmänkin kuntien toiminnan laajasti korvaavan tai sen kanssa päällekkäisen raskaan organisaation rakentamiseen. Huonoimmillaan laajan mallin käyttöönotto luo esimerkiksi tonttituotannossa ja muissa keskeisissä tehtävissä metropolihallinnon ja kuntien välille toimimattoman työnjaon, lisää päällekkäisyyttä ja vähentää tehokkuutta organisaatioissa ja työtehtävissä sekä nostaa kaikkien toimijoiden kustannuksia. Esitettyyn laajaan metropolihallintoon sisältyy huomattavan vakavia riskejä: - Moniportainen metropolihallinto syö resursseja ja lamauttaa muuta kehitystä ja toimintaa Seudun kilpailukyvyn edistämisen kannalta jäykkä ja byrokraattinen toimija Metropolihallinto saa ylisuuren toimivallan Valtapolitiikka ohittaa palveluihin, talouteen ja koko alueen kehittämisen tavoitteisiin liittyvät perusteet Suunnitelman liiallinen toteutuksen optimistisuus (vaikuttavuus, tehokkuus ja tasapuolisuus) Pitkä toiminnan käynnistämisaika Suuri ja kuntalaisille etäinen hallintokoneisto Kokonaisverorasitus kasvaa Aluerajauksien epäselvyys MALY -tehtäviin keskittyvässä metropolihallintovaihtoehdossa riskit ovat selvästi pienempiä. 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Kaupunki edellyttää, että väliraportissa esilletuomien keskeneräisten selvitykset on tehtävä ja kiinnitettävä erityistä huomiota metropolihallinnon eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmavertailuihin. On selkeästi päätettävä siitä, mitkä tehtävät peruskunnilta karsitaan. On myös tärkeää, että ratkaisun myötä hallinnolliset kulut eivät saa millään olennaisella tavalla lisääntyä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 5 Sivu 47 / 152 Metropolihallinnon kehittämisessä tulisi edetä vaiheittain aloittaen strategisista MALY tehtävistä. Myöhemmässä vaiheessa tulee arvioida toteutuneen metropolihallinnon toimivuutta, aluerajausta, tehtäviä ja rahoitusta. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 09.06.2014 Sivu 48 / 152 1577/02.02.02/2014 Kaupunginhallitus 150 § 26.5.2014 6 Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportista aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto korottaa - talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. Liite 7 8 9 Selostus Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti Vuonna 2014 jatkuvat työkohteet Tuloskortit 30.4.2014 Talousarvion muuttaminen Joukkoliikenteen määräraha ylittyy 3,8 milj. euroa sen vuoksi, että talousarvio on laadittu eri perustein kuin vuoden menojen kirjaus toteutuu. Kirjausperusteen muutoksen kuvaus: Espoo hankkii joukkoliikenteen ostopalveluna Helsingin seudun liikenne kuntayhtymältä. Kuntayhtymälle maksetaan vuosittain kuntaosuus, joka kattaa liikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot. Vuoden 2012 loppuun asti on toimittu niin, että talousarvioon on varattu määrärahana kuntaosuus, joka kattaa kuntayhtymän kustannukset suunnitellun mukaisesti. Kuntaosuutta ei ole tarkistettu talousarviovuoden aikana tuloja menokehitystä vastaavaksi, vaan mahdollisesti kertynyt yli- tai alijäämä on otettu huomioon tulevien vuosien kuntaosuutta määriteltäessä. Kirjausmenettely ei ole ollut kirjanpidossa yleisesti noudatettavan suoriteperusteen mukainen. Vuoden 2013 lopussa kirjauskäytäntö päätettiin muuttaa suoriteperusteiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että kunkin vuoden menoksi kirjataan sen vuoden todelliset menot ja yli- tai alijäämä käsitellään saatavana ja velkana. Kirjauskäytännön muutos paransi kaupungin Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 6 Sivu 49 / 152 vuoden 2013 tilinpäätöksessä aiempien vuosien tulosta runsaat 9 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa suunniteltiin, että edellisten vuosien ylijäämää käytetään 3,3 milj. euroa. Koska uutta kirjauskäytäntöä ei vielä silloin sovellettu, tätä summaa ei laskettu mukaan talousarvion 2014 määrärahaan. Tällä perusteella talousarviosta puuttuu 3,3 milj. euroa. Espoon maksamista kuntaosuuksista on 31.12.2013 mennessä kertynyt ylijäämää yhteensä 9,3 milj. euroa. Ylijäämä on suunniteltu käytettävän vuosien 2014 - 2016 aikana. Vuosien 2015 - 2016 talousarvioihin otetaan mukaan ylijäämän suunniteltu käyttö. Uusi kirjaustapa tulee kuitenkin aiheuttamaan määrärahapoikkeamia siltä osin, kun ylijäämän käyttö eroaa suunnitellusta. Lisähaasteen asiaan tuo vielä se, että Espoon tilinpäätös laaditaan ennen kuin kuntayhtymän tilinpäätös valmistuu. Tämän vuoksi yli- tai alijäämä kirjataan Espoon tilinpäätökseen ennakkotiedon perusteella ja tieto oikaistaan uuden kirjausvuoden puolella vastaamaan kuntayhtymän tilinpäätöstä. Vuoden 2013 tilinpäätös Ennakkotiedon mukaan vuodelta 2013 oli kertymässä ylijäämää 0,9 milj. euroa. Kun kuntayhtymän tilinpäätös valmistui, toteutunut ylijäämä olikin vain 0,4 milj. Ennakkotiedon ja toteutuneen ylijäämän ero 0,5 milj. euroa oikaistiin vuoden 2014 kirjanpitoon maaliskuussa. Oikaisu lisää vuoden 2014 määrärahatarvetta 0,5 milj. euroa. Maanhankintarahaa on käytetty vuoden 1. neljänneksellä jo 2,5 miljoonaa euroa. Ostopäätöksillä ja maankäyttösopimuksilla on määrärahaa lisäksi sidottu yleisten alueiden hankintaan sekä myös tontinosien ostoon noin 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 ajan on voimassa yksityisille maanomistajille vapautus myyntivoiton verosta, mikäli he myyvät maata kunnalle. Tämä lisännee mahdollisuuksia myös raakamaakauppoihin. Lisämäärärahan tarpeeksi arvioidaan kuusi miljoonaa euroa. Edellisen lisäksi tarvitaan 1,42 milj. euroa kaupungin sisäistä maaomaisuuden siirtoa varten. Kaupunginhallitus päätti siirtää Logistiikka liikelaitoksen taseessa olleen tontin peruskaupungin maaomaisuudeksi kaupungin omaisuutta koskevien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vuoden 2013 talousarviossa nimettyjen keskeneräiseksi jäävien hankkeiden osalta määrärahaa jää käyttämättä 941 Liikenneväylien osalta 3,429 milj. euroa ja 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen osalta 5,727 milj. euroa. Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että säästyneet määrärahat yhteensä 9,156 milj. euroa lisätään vuoden 2014 jatkuvien työkohteiden määrärahoihin. Syynä on kohteiden suunnittelun viivästyminen tai aikataulun myöhentyminen. Hankkeiden listaus on liitteenä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 6 Sivu 50 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 150 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet - 100 000 euroa kustannuspaikalle 90090 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut huoltokirjajärjestelmän jatkokehitykseen, 170 000 euroa kustannuspaikalle 90090 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut liikennemerkkirekisterin digitointiin. 3 ehdottaa, että valtuusto korottaa - Päätös Tiedoksi talousarviokohdan 46, joukkoliikenne määrärahaa 3,8 milj. euroa, talousarviokohdan 92, maa- ja vesialueet määrärahaa 7,42 milj. euroa, talousarviokohdan 94, kiinteät rakenteet ja laitteet määrärahaa 9,156 milj. euroa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 7 09.06.2014 Sivu 51 / 152 816/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus 224 § 113 § 155 § 12.8.2013 19.8.2013 26.5.2014 7 Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 §:n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön 927-4301-83 siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Selostus Vihdin kunnan Ollilan kylässä Espoon rajalla sijaitsevan kiinteistön omistaja on pyytänyt Vihdin kunnalta lupaa siirtää kiinteistönsä Espoon kaupunkiin. Espoo ja Vihti eivät ole asian aiemmassa vaiheessa puoltaneet kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin ja myös Maanmittauslaitoksen lausunto on ollut kielteinen. Valtiovarainministeriö on kehottanut kuntarakennelain 14 §:n 3 mom mukaisesti Espoon kaupunkia varaamaan asukkailleen ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus asiasta. Huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on julkaistu Espoon kaupungin ilmoitustaululla 14.4.2014 ja huomautusten tekoaika on päättynyt 15.5.2014. Yhtään huomautusta ei ole jätetty. Valtiovarainministeriö pyytää Vihdiltä ja Espoolta tämän jälkeen lausuntoa esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista 25.7.2014 mennessä. Asia on esillä Vihdin kunnanhallituksessa 26.5.2014 ja päätösesitys on edelleen kielteinen. Koska Espoossa ei ole asian johdosta tehty yhtään huomautusta, Espoollakaan ei ole syytä muuttaa aiempaa kantaansa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 7 Sivu 52 / 152 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 12.8.2013 § 224 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 §:n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön 927-430-1-83 siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 19.8.2013 § 113 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa kuntajakolain 11 §:n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön 927-430-183 siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Käsittely Ruoho Simon Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Espoon valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 11 §:n mukaisena lausuntona Vihdin kunnalle, että Espoon kaupunki puoltaa kiinteistön 927430-1-83 siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska muutos edistää Kuntarakennelain 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa Kuntarakennelain 4 §:n 2, 3 ja 4 kohtien mukaisesti alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdystä ehdotuksesta. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty muutosehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ruohon muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 37 äänellä 35 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 7 Sivu 53 / 152 Ruoho, Lahtinen, Simon Elo, Huhta, Pajunen, Byman, Laukkanen ja Järvenpää ilmoittivat eriävän mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 155 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa kuntarakennelain 14 §:n 4 mom. mukaisena lausuntona, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön 927-430-1-83 siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta. Käsittely Sonkeri Häggmannin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Esitän, että Espoo puoltaisi kiinteistön liittämistä Espooseen.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Sonkerin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Sonkeri ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Tiedoksi - Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 09.06.2014 Sivu 54 / 152 2420/00.01.01/2014 Kaupunginhallitus 167 § 2.6.2014 8 Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Maria Rauman, puh. 09 816 83861 Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2014. Liite 10 11 Selostus Sivistystoimen toimialan johtosääntömuutokset Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutokset Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, jäljempänä opiskeluhuoltolaki) tulee voimaan 1.8.2014. Opiskeluhuoltolaissa säädetään perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa opetuksessa/koulutuksessa olevan oppilaan/opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Tällä hetkellä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat opetuslainsäädännössä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilasympäristössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaslaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 8 Sivu 55 / 152 Opiskeluhuoltolain 9 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet opetuksen järjestäjät vastaavat oppilaidensa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Edellä mainittu järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että Espoon kaupunki vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä kaupungin omien oppilaitosten lisäksi Espoossa sijaitseville oppilaitoksille kuten Omnia, Kelloseppäkoulu, Axxell, Solvalla sekä Espoon Steinerkoulun lukio. Lisäksi Espoossa toimii Keskuspuiston ammattiopisto, joka on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos. Siltä osin kuin oppilaitos toimii usean kunnan alueella, palvelujen järjestämisvastuu on sen toimintayksikön sijaintikunnalla, johon opiskelija on valittu opiskelijaksi. Espoossa sijaitsevat, perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet Espoon Steinerkoulu ja Espoon kristillinen koulu vastaavat itse psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä oppilailleen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin on valmisteilla muutos, minkä jälkeen (mahdollisesti vuoden 2015 alusta) myös ko. peruskoulujen osalta psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtynee sijaintikunnalle. Tämä edellyttää opiskeluhuoltolain muutosta. Opiskeluhuoltolain perusteella tehtävät johtosääntömuutokset Opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ovat tällä hetkellä opetuslainsäädännössä. 1.8.2014 voimaan tulevassa opiskeluhuoltolaissa säädetään sekä koulutuksen järjestäjän että oppilaitoksen sijaintikunnan velvollisuuksista ja vastuista. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 §:n perusteella opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum -lautakunta huolehtivat opetuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyistä tehtävistä, joten vastaavasti ko. lautakunnille tulee kuulua opiskeluhuoltolain mukaiset koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyt tehtävät. Opiskeluhuoltoon kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut järjestää Espoossa sosiaali- ja terveystoimi terveydenhuoltolaissa säädetyin tavoin. Opiskeluhuoltolain perusteella ei tältä osin ole tarvetta johtosääntömuutoksille. Sen sijaan johtosäännöissä tulee määrätä siitä, mikä toimiala ja mikä lautakunta huolehtivat sijaintikunnan vastuulla olevien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Tällä hetkellä Espoon kaupungin peruskoulujen ja lukioiden psykologi- ja kuraattoripalvelut on järjestänyt suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 8 Sivu 56 / 152 Svenska rum -tulosyksikkö. Esimerkiksi Omnialla on seitsemän työsuhteista kuraattoria ja psykologipalvelut se on saanut sosiaali- ja terveystoimen Nupolista. Opiskeluhuoltolain 2 §:n mukaan lain tarkoituksena on muun muassa turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu sekä vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Opiskeluhuoltolain 15 §:ssä säädetään määräajat opiskeluhuollon palvelujen saatavuudelle. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään (SiVM 14/2013 vp) korostanut kuntien päätäntävaltaa, kun kyse on hallintokunnasta, jonka alaisuudessa psykologit toimivat. Vastaavasti kuraattoripalvelujen järjestämistapa on kunnan harkinnassa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain eikä opiskeluhuoltolaki aseta esteitä kuntien päätösvallalle. Sivistysvaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että opiskeluhuollon keskeiset toimijat psykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhuollon henkilöstö toimivat kouluissa. Oppilashuollon keskeiset toimijat ovat kiinteä osa kouluyhteisöä. Sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajat ovat käyneet useita keskusteluja psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistavasta Espoossa. Keskusteluja on käyty myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Edellä mainitut näkökohdat ja palvelujen tämän hetkinen järjestämistapa huomioiden on tarkoituksenmukaista, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Espoossa vastaisi sivistystoimi. Näin ollen esitetään, että ko. järjestämisvastuu lisätään sivistystoimen toimialan johtosäännössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja Svenska rum tulosyksikön sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan tehtäviin. Vaikka järjestämisvastuu psykologi- ja kuraattoripalveluista olisi sivistystoimella, ei estettä ole sille, että sivistystoimi ostaa palveluja sosiaali- ja terveystoimelta siltä osin kuin siitä toimialojen kesken erikseen sovitaan. Kuntalain 2 §:n mukaisesti kunta voi hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia tehtävän hoidon edellyttämiä palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Mikäli palveluja ostetaan kunnan ulkopuoliselta palveluntuottajalta, tulee huomioida hankintalainsäädännön asettamat kilpailuttamisvelvollisuudet. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 8 Sivu 57 / 152 Opiskeluhuoltolain 3 §:n mukaan opiskeluhuoltoon sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto. Lautakuntien hyväksymään kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus oppilashuollosta. Opiskeluhuoltolain 13 § edellyttää oppilaslaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimista. Johtosäännön 13 §:n 1 kohtaan esitetään muutos ja lisäys siten, että peruskoulun ja lukion johtokunta hyväksyy oppilaslaitoskohtaisen opetussuunnitelman, opiskeluhuoltosuunnitelman ja niihin liittyvät suunnitelmat. Koska oppilaskunta on 1.1.2014 voimaan tulleen perusopetuslain muutoksen perusteella kaikissa koulussa pakollinen, kohdan lopun maininta ”kuullen oppilaita muulla tavoin, ellei koululla ole oppilaskuntaa” tulee poistaa. Muut muutokset Päivähoito on ollut 31.12.2012 asti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 17 §:n mukainen sosiaalipalvelu. 1.1.2013 voimaantulleella päivähoitolain muutoksella (28.12.2012/909) päivähoito siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja samalla se lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Näin ollen myös johtosäännöstä on tarpeen poistaa viittaus sosiaalipalveluun. Svenska rum -tulosyksikön nimi esitetään muutettavaksi tulosyksikön vastuualuetta paremmin kuvaavaksi Svenska Bildningstjänster (ruotsinkieliset sivistyspalvelut). Tämä edellyttää toimialan johtosäännön muuttamista. Myös tulosyksikön johtajan nimike tullaan muuttamaan direktören för svenska bildningstjänster (ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja). Nimikemuutoksesta päättää toimialajohtaja. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöä esitetään muutettavaksi myös siten, että jatkossa kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta voisivat päättää palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Tämä mahdollisuus on johtosäännön mukaan jo opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla sekä Svenska rum -lautakunnalla. Sivistystoimen johtaja toteaa: Opiskeluhuoltolaki annettiin 30.12.2013 ja se tulee voimaan 1.8.2014. Laki muuttaa olennaisesti nykyistä oppilashuoltoa ja asettaa koulutuksen järjestäjälle ja oppilaitosten sijaintikunnille uusia velvoitteita. Opetushallitus on antanut muutokset opetussuunnitelmien perusteisiin, mutta muilta osin valtakunnallista ohjeistusta lain soveltamiseen ei ole. Monet kysymykset erityisesti sijaintikunnan velvollisuuksiin ja ei-kunnallisiin oppilaitoksiin liittyen ovat ratkaisematta. Myös eduskunnassa on 8.5.2014 tehty kirjallinen kysymys ei-kunnallisten oppilaitosten asemaan sekä kuraattorija psykologipalvelujen tuottamiseen liittyen. Espoossa on käyty useita neuvotteluja sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Omnian edustajien kuin myös pääkaupunkiseudun Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 8 Sivu 58 / 152 muiden kuntien sekä Espoossa toimivien yksityisten oppilaitosten kanssa. Keskusteluissa on tullut monin osin esiin epätietoisuus siitä, miten psykologi- ja kuraattoripalvelut jatkossa voidaan toteuttaa opiskeluhuoltolain ja myös muun muassa kuntalain ja hankintalain säännökset huomioiden. Ottaen huomioon opiskeluhuoltolain edellyttämien muutosten olennaisuus koulutuksen järjestäjän ja sijaintikunnan näkökulmasta ja valmisteluun jääneen ajan vähäisyys sekä edellä todetut epäselvyydet lain soveltamisesta ja tulkinnasta, kaikkia avoimia kysymyksiä ei kyetä ratkaisemaan 1.8.2014 mennessä. Näin ollen muun muassa palvelujen tuottamiseen ja mahdollisesti henkilöstön siirtymiseen liittyviä kysymyksiä kyetään ratkaisemaan vasta syksyllä. Koska laki asettaa määräajat palvelujen saamiselle, tulee kaikkien Espoossa sijaitsevien oppilaitosten kanssa varmistaa se, että opiskelijat saavat palvelut syyslukukauden alusta lukien. Johtosääntömuutokset on käsitelty sivistystoimen henkilöstötoimikunnassa 23.5.2014. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 2.6.2014 § 167 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2014. Käsittely Elo Halavan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjä liitteen mukaisesti siten muutettuna, että kulttuurilautakunnalle ja liikuntalautakunnalle ei anneta päätösvaltaa palvelua antavien toimipisteiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2014.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Espoon kaupunki Valtuusto Päätös Tiedoksi Kokouskutsu 09.06.2014 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Asia 8 Sivu 59 / 152 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 09.06.2014 Sivu 60 / 152 6270/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 186 § 44 § 144 § 26.11.2013 23.4.2014 12.5.2014 9 Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan muutoksenhyväksyminen, alue 312007, 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 3.5.2013 päivätyn ja 14.4.2014 muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin 23294 tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312007, Oheismateriaali Selostus Matinkylän keskus II, tapahtumaluettelo Matinkylän keskus II, määräykset 1 Matinkylän keskus II, määräykset 2 Matinkylän keskus II, kaavakartta Matinkylän keskus II, ajantasa-asemakaava Matinkylän keskus II, havainnekuva Matinkylän keskus II, perspektiivikuva Fortumin puretun lämpövoimalaitoksen tontille suunnitellaan 5 - 8 kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin rakennusoikeus nousee 1 500 k-m2:stä 14 000 k-m2:iin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 9 Sivu 61 / 152 Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin 23294 tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312007. Vireille tulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Fortum Power and Heat Oy 23.11.2011 kirjatulla kaavamuutoshakemuksella. Vireille tulosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä kuulutuksella 10.4.2013 nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.4.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän keskuksessa 500 - 600 metriä Ison Omenan kauppakeskuksesta itään ja Matinkallionpuiston vieressä. Matinkallionpuiston ympärille on 2000-luvulla rakennettu kerrostaloalue, jolla kerrosluku vaihtelee 4 - 8 kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on autopaikkojen korttelialue, länsipuolella kerrostalotontti ja Matinkallionpuisto ja eteläpuolella Matinkallio -kadun varressa kerrostaloasutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä Matinsyrjä -kadun varressa sijaitsevat Mattlidensin ruotsinkielinen koulu, lukio ja päiväkoti. Kaavamuutostontin omistaa Fortum Power and Heat Oy ja sen pinta-ala on 8 015 m2. Kaavamuutosalueelta on purettu jo aiemmin käytöstä poistettu Fortumin lämpövoimala. Rakentaminen sijoittuu siten jo kertaalleen rakennetulle paikalle kallioisen metsärinteen viereen. Länsiväylä aiheuttaa suunnittelualueelle tieliikennemelua ja huonontaa ilman laatua. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 9 Sivu 62 / 152 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Alueen länsi- ja eteläpuolella on asuntoaluetta A. Kaavamuutosalueella on voimassa 10.9.1998 ympäristöministeriössä vahvistettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaava, jossa tontti 23294/4 on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Tontilla on rakennusoikeutta 1 500 k-m2. Korttelialueelle on merkitty luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota saa käyttää leikkiin ja oleskeluun (sl). Aluetta tulee hoitaa niin, ettei sen luonne oleellisesti muutu. Matinkallio -kadun varteen on merkitty leveä istutettava alueen osa ja puurivi. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 23.12.2013 – 27.1.2014. Nähtävillä olon aikana kaavamuutoksesta ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin neljä. Espoon ympäristökeskus mainitsee, että kaavamuutos täydentää hyvin Matinkylän yhdyskuntarakennetta, mutta muistuttaa myös Länsiväylän aiheuttamista haitoista. Tonttiyksikkö ilmoittaa, että kaavamuutoksessa tulisi varautua valtion lainoittamaan vuokra-asuntotuotantoon. Kaavan muutosehdotukseen on tehty vain vähäisiä tarkistuksia: - rakennusoikeusluku on jaettu kolmeen osaan ja merkitty erikseen kullekin rakennusalalle tonttijaon helpottamiseksi, kaavamääräyksiä on tarkistettu ja täydennetty mm. autopaikkamääräystä (1 §) ja rakennuksia koskevaa määräystä (3 §). Asemakaavan muutos Kaavamuutos saa lähtökohtansa nykyisestä ympäristöstä, johon kuuluvat Länsiväylä, ympäröivä kerrostaloalue ja Matinkallionpuisto. Kaavamuutos eheyttää Länsiväylän maisemakuvaa ja täydentää Matinkallion asuinalueen yhdeksi kokonaisuudeksi. Umpikorttelimainen rakenne luo liikennemelulta suojatun kaupunkipihan, joka avautuu kalliorinteelle ja Matinkallionpuistoon. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 8 015 m2. Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosala on 14 000 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 1,75. Kaava-alueen rakennusoikeus nousee 12 500 k-m2. Teoreettinen asukasluvun lisäys on n. 310 henkilöä (45 k-m2 / asukas). Asuinkerrostalojen korttelialue AK Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 9 Sivu 63 / 152 Asemakaavan muutos perustuu hakijan ja NCC Oy:n konsulttina toimivan Optiplan Oy:n viitesuunnitelmaan. Rauhalanpuisto -kadun varteen on suunniteltu kaksi 8-kerroksista asuintaloa ja pihan puolelle yksi 5-kerroksinen asuintalo. Korttelialueen puoliksi suljetulla rakenteella saadaan liikennemelulta suojattu ja pienilmastoltaan hyvä korttelipiha. Koilliskulman kaupunkikuvallista asemaa korostetaan katoksella ja viistolla kulkuaukolla, joka on tärkeä myös ilmanlaadun kannalta. Matinkallion kerrostaloalueen pohjoinen julkisivulinja jatkuu polveilevana aiempien rakennusvaiheiden mukaisesti. Uudisrakentaminen on sovitettu korkeudeltaan, kattomuodoltaan (tasakatto) ja julkisivuiltaan naapurirakennuksiin. Julkisivut ovat pääosin vaaleita pintoja, joissa voi käyttää tehostevärejä. Rakennuksiin pääsee kaupunkimaisesti sekä kadulta että pihalta. Rauhalanpuiston varressa oleviin rakennuksiin ei saa sijoittaa sellaisia asuntoja, jotka avautuvat pelkästään liikennemelun suuntaan. Myös parvekkeet on sijoitettava pihan puolelle. Kansipiha liitetään kalliomäkeen luiskaamalla ja porrastamalla. Puustoisena säilytettävän kalliomäen vehreys jatkuu kansipihalle, jolle on istutettava monikerroksista kasvillisuutta. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutosalueen pysäköintipaikat sijoittuvat tontille rakennusten ja pihakannen alle (a I/ma), jonne ajetaan Rauhalanpuisto -kadulta alkavaa katettua ramppia pitkin. Rampin jatkeelle rakennetaan polkupyöräkatos. Autopaikkoja saa rakentaa myös viereiselle pysäköintitontille 23294/3. Autopaikkojen mitoitus perustuu pysäköintimääräykseen 1 ap / 80 m2 asuinkerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,6 ap / asunto. Lisäksi tulee kiinteistössä vierailevia varten osoittaa autopaikkoja vähintään 5 % asukkaille osoitettujen autopaikkojen määrästä. Tontille rakennetaan reilut 200 asuntoa ja yli 180 autopaikkaa. Polkupyöräpaikkavaatimuksena on 1 pp / 30 k-m2, mikä merkitsee 470 polkupyöräpaikkaa. Selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu meluselvitys (Ramboll Oy) ja ilmanlaatuselvitys (Enwin Oy). Maaperän mahdollinen likaantuneisuus on tutkittu (Golder Associates Oy). Selvitysten mukaan kaavamuutosalue soveltuu asumiseen. Typpipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun typpioksidin terveysperusteisia ohje- ja raja-arvoja nykytilanteessa eikä arvioidussa vuoden 2020 liikennetilanteessa. Näytteenottojen perusteella on voitu todeta, että kaavamuutosalueen maa-aines ei ole pilaantunutta. Alueelle on lisäksi laadittu korttelisuunnitelma (Optiplan Oy ja Arkkitehtuuri- ja Maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki). Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 9 Sivu 64 / 152 Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 1 560 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 600 euroa eli yhteensä 2 160 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013 § 186 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät liitteestä. Lausunto ja kannonotto on annettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 312007, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 3.5.2013 päivätyn ja 18.11.2013 muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6776, joka käsittää korttelin 23294 tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312007, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2014 § 44 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät liitteestä. Lausunnot ja kannonotot on annettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 312007, 2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 9 Sivu 65 / 152 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 3.5.2013 päivätyn ja 14.4.2014 muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II Mattberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin 23294 tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312007, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560,00 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600,00 euroa eli yhteensä 2 160,00 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 12.5.2014 § 144 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Fortum Power and Heat Oy:n ja Espoon kaupungin välillä 9.5.2014 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 3.5.2013 päivätyn ja 14.4.2014 muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II Mattberget, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin 23294 tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312007, Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 09.06.2014 Sivu 66 / 152 1605/10.02.03/2011 Kaupunginhallitus 158 § 26.5.2014 10 Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen hyväksyminen alue 721000, 85. kaupunginosa Kalajärvi Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh. 043 825 1919 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 20.6.2007 päivätyn ja 5.5.2014 muutetun Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa) - Kortesbacken (Kalajärvi II, östra delen) asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit 85190-85213 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 721000. Oheismateriaali Selostus Kortesmäki, tapahtumaluettelo Kortesmäki, kaavamääräykset 1 Kortesmäki, kaavamääräykset 2 Kortesmäki, kaavakartta Kortesmäki, havainnekuva Kortesmäki, liittyminen kaupunkirakenteeseen Asemakaavan tavoitteena on Kortesmäen väljästi rakennetun pientaloalueen ominaispiirteet huomioiva täydennysrakentaminen, joka tukee tulevaisuudessa tapahtuvaa laajempaa Kalajärven alueen kehittämistä. Kokonaisrakennusoikeus on noin 70 000 k-m², josta asuinrakentamisen osuus on noin 68 000 k-m². Suunnitelmassa on esitetty erilaisia asumisratkaisuja pienkerrostaloista kytkettyihin erillistaloihin ja myös merkittävä määrä kaupungin luovutettavaksi soveltuvia omakotitalotontteja. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 10 Sivu 67 / 152 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavaehdotus ja siihen liittyvä Kalajärvi Ia, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6292, käsittää korttelit 85190 - 85213 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 721000. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueesta on laadittu nimikkeellä Kalajärvi II osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 20.12.2006 ja jota on tarkistettu 15.5.2007. Viranomaisneuvottelu Pohjois-Espoon pientalokaavoista järjestettiin 10.1.2007 MRL 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin myös Kortesmäen alueen asemakaavoitusta. Alueen kuvaus Kortesmäen asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Kalajärven paikalliskeskuksen koillispuolella Vihdintien pohjoispuolella. Se on pintaalaltaan noin 48 hehtaaria. Alue on vähitellen rakentunutta väljää omakotialuetta. Lähtötilanteessa kaava-alueella on noin 150 asukasta ja muutama työpaikka. Suurin yksittäinen maanomistaja on Espoon kaupunki, minkä lisäksi alueella on lähes 70 yksityistä omakotikiinteistöä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 10 Sivu 68 / 152 Kiinteistörakenne on hajanainen ja omakotitalojen väleissä on talousmetsää ja joutomaata. Rakennukset edustavat vaihtelevasti kaikkien toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenten rakentamistapoja. Alueella on 1990-luvun puolivälissä rakennettu vesi- ja viemäriverkko. Luonnontilaisimmat kalliometsä- ja suoalueet sijoittuvat kaava-alueen luoteiskulmaan (Pitkoskorpi), mistä on yhteys kaava-alueen ulkopuoliseen Tremanskärrin suoalueeseen. Tremanskärr on osa "Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät" - nimistä Natura 2000-aluetta. Kortesmäen kaava-alueen erottaa Kalajärven keskuksesta Vihdintie (vt 120). Vihdintiellä on merkittävästi pitkämatkaista ja seudullista liikennettä. Samalla se toimii Pohjois-Espoon kokoojatienä ja sille on suoria kiinteistöliittymiä. Helsinki-Vantaan lentokentän tärkeimmän lentoonlähtökiitotien nousureitti kulkee suunnittelualueen pohjoispuolella, joten alueella on lentomelua. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) alue on osoitettu taajama-alueeksi. Kalajärvellä on keskustatoimintojen alueen merkintä. Kaava-alueen lounaiskulma on merkitty pohjavesialueeksi. Kortesmäki sijoittuu maakuntakaavassa esitetyn Lden 55 dB lentokonemelualueen eteläpuolelle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto 20.3.2013) Kalajärvi on tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa Kortesmäki on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), virkistysalueeksi (V) ja Pitkoskorven osalta luonnonsuojelualueeksi (SL-1). Kaava-alueen länsireunan selvitysalue (SE) jatkuu länteen Piennartien asutukseen asti. Kaava-alueen itäpuolella on Metsämaan ja Odilammen pientalovaltaista asuinaluetta. Yleiskaavaan on merkitty myös pohjavesien suojelualue (pv) ja Vihdintien pohjoispuolelle uusi rinnakkaiskatuyhteys Kalajärven keskuksen ja Odilammen väliselle alueelle. Maastonmuotojen, luontoarvojen ja katuverkon tehokkuusvaatimusten seurauksena asemakaava täsmentää yleiskaavan aluerajauksia siten, että osa yleiskaavan AP alueesta asemakaavoitetaan lähivirkistysalueeksi tai jää asemakaavoittamatta ja toisaalta osia selvitysalueesta ja virkistysalueesta osoitetaan asemakaavassa pientalorakentamiseen. Alueella ei ole aiempaa asemakaavaa lukuun ottamatta pientä Kalajärvi Ia -kaavan (YM 1984) osaa, johon tehdään asemakaavanmuutos Niipperintien liittymän toteuttamiseksi. Kaavoitukseen liittyviä selvityksiä ja kaava-alueen rajaukseen tehdyt muutokset Asemakaavassa esitettävä maankäyttö pohjautuu vuosina 2006-2008 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa teetettyyn kokonaisselvitykseen maankäytön perusratkaisuista Kalajärven lähialueella (arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy). Palveluiden osalta yleiskaavaratkaisua Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 10 Sivu 69 / 152 täsmentävät 2007 valmistunut Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitys ja 2010 tehty Kalajärven nykyisten palveluiden kehittämissuunnitelma. Liikenneratkaisujen pohjana on ollut Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III - Lahnus vuodelta 2008, joka laadittiin Uudenmaan tiepiirin sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä. Katujen ja maantiealueen ratkaisut on yksityiskohtaisemmin esitetty asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Pöyry Infra Oyj 2010). Uudenmaan tiepiirin / ELY-keskuksen ja YTV:n kanssa käytyjen neuvotteluiden tulokset on huomioitu. Myös meluselvitys ja vesihuoltoratkaisut sisältyvät kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan. Viheraluerakenne ja luontokohteiden rajaukset perustuvat yleiskaavan ratkaisuihin, laaja-alaiseen Lahnuksen alueen luontoselvitykseen ja Kalajärvi II:n asemakaava-alueen luontoselvitykseen (Enviro Oy 2005). Rakentamismahdollisuuksia pohjavesialueen näkökulmasta kartoitettiin mm. Kalajärven pohjavesiselvityksessä 2005 ja kaavaehdotusvaiheessa arvioitiin asemakaavan vaikutukset pohjaveteen (Pöyry Finland 2010). Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.5.2013 Pohjois- ja KeskiEspoon yleiskaavan tarkistamisesta. Työ on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Yleiskaavatilanteen johdosta Kalajärvi II -kaava-alue jaettiin kahteen osaan, läntiseen Vaskitsamäkeen ja itäiseen Kortesmäkeen. Voimassa olevan yleiskaavan selvitysalueella sijaitsevan Vaskitsamäen ratkaisuja arvioidaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan rakennetarkastelujen ja vaikutusarviointien yhteydessä, joten sen hyväksymiskäsittely jää myöhempään ajankohtaan. Kortesmäen omakotialueen tiivistäminen voidaan sovittaa erilaisiin yleiskaavan rakennemalleihin, eikä sille ole kiinteistörakenteesta johtuen nähtävissä juurikaan maankäytöllisiä vaihtoehtoja. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen ja sen jälkeiset muutokset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.12.2008 alueen asemakaavaehdotuksen nimellä Kalajärvi II MRL 27 §:n mukaisesti nähtäville ja se oli nähtävillä 5.1. - 4.2.2009. Nähtävilläolon yhteydessä saatiin 20 muistutusta, joista noin puolet koski nyt käsittelyssä olevaa Kortesmäen osa-aluetta. Kortesmäen alueella muistutusten yleisin aihe oli kokoojakadun linjaus. Yksittäiset maanomistajat esittivät lisäksi muutoksia lähinnä omaa kiinteistöään koskeviin ratkaisuihin. Kalajärvi II -kaava-alueesta saatiin lausunnot tai kannanotot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Ympäristökeskukselta, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiriltä, Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluilta, Sivistystoimelta, Metsähallitukselta, Uudenmaan liitolta, Fortum Power and Heat Oy:ltä, Fortum Espoo Distribution Oy:ltä, kaupunginmuseolta, Espoon Vedeltä, Pohjois-Espoon alueneuvottelukunnalta, Finavialta ja YTV:ltä. Lausuntojen ja kannanottojen sisältö koski pääosin kaavan uudisrakentamisvaltaista länsiosaa Vaskitsamäkeä, ei nyt esillä olevaa Kortesmäen osa-aluetta. Nähtävilläolon jälkeen Kortesmäen kaavaratkaisu säilyi oleellisilta osiltaan ennallaan. Joissakin kortteleissa tehtiin pieniä korjauksia mm. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 10 Sivu 70 / 152 rakennusalojen rajoihin. Sl-alueen määräystekstiin sekä alueen vesitasapainoon vaikuttaviin kaavamääräyksiin tehtiin tarkennuksia. Korttelissa 85199 mahdollistettiin pienimuotoiset yksityiset päivähoitopalvelut. Vihdintien maantiealuetta laajennettiin ja sen melusuojaukseen liittyviä kaavamerkintöjä täsmennettiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.6.2010 tekemät muutokset asemakaavaan koskivat Vaskitsamäen osa-aluetta ja niistä kuultiin MRA 32 §:n mukaisesti maanomistajia kirjeellä. Kortesmäen kaavakarttaan tehtiin kaupunginhallituksen käsittelyä varten aluerajauksen lisäksi pieniä teknisluonteisia tarkistuksia (kaavan nimen täydennys, määräystekstien kohdentaminen kaavarajaukseen, tasokoordinaatistojärjestelmän vaihtaminen, korttelin 85191 liittymäkieltomerkinnän tarkennus, korttelin 85203 olemassa olevan johtorasitteen lisäys). Muutokset eivät edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaava Kortesmäen asemakaava toteuttaa Espoon kaupungin tavoitteita kaupunkirakenteen tiivistämisen, olemassa olevien palvelujen ja kunnallistekniikan hyödyntämisen sekä pientaloasumisen lisäämisen osalta. Alueelle saavutaan Vihdintien Niipperintien kiertoliittymästä. Suunnitelman runkona toimii maaston mukaan kaartuva Vihdintien rinnakkainen kokoojakatu Pitkostie. Sisääntulon yhteyteen on sijoitettu liikekortteli, johon on mahdollista sijoittaa myös muita toimitiloja ja julkisia palveluita. Se yhdistyy alikulkujen kautta osaksi Vihdintien eteläpuolen keskusta. Rakennukset ovat korkeintaan kaksikerroksisia. Kalajärven keskusta lähinnä olevat Pitkoskallion itäpuoliset alueet on osoitettu tehokkaimpaan rivitalo- / pienkerrostalorakentamiseen. Muilla rakentamattomilla välialueilla on yhtiömuotoisia erillis- tai paritalokortteleita, joten keskimääräinen korttelitehokkuus on Vihdintien eteläpuolista aluetta suurempi. Nykyisten pienkiinteistöjen alueella on otettu lähtökohdaksi, että kaikki olevat asuinrakennukset ja lähes kaikki ajotiet voivat säilyä. Korttelitehokkuus on e = 0.20. Vanhan ja uuden rakentamisen yhteensovittamiseen on kiinnitetty huomiota osoittamalla niiden väliin puustoisina säilytettäviä alueita ja pyrkimällä suuntaamaan uudisrakennukset niin, että ne mahdollisimman vähän sulkevat olemassa olevien rakennusten näkymiä. Korttelien 85190 ja 85191 läntisimmät kulmat sijoittuvat Metsämaan pohjavesialueelle (pv-1, 1. luokan pohjavesialue). Pohjavesien suojelu rajoittaa mm. kellarien rakentamista, kunnallistekniikan rakentamistapaa sekä pohjaveden pilaantumisriskiä lisäävien toimintojen sijoittamista. Liikenteen tavoiteverkossa kummallakin puolella Vihdintietä on rinnakkaistiet, jotka liittyvät pääväylään kiertoliittymien kautta. Pitkostie toimii pohjoispuolen rinnakkaisyhteytenä. Nykyiset vaaralliset liittymät suoraan Vihdintielle voidaan poistaa käytöstä. Kokoojakatu suunnitellaan joukkoliikenteellä liikennöitäväksi ja tulevaisuudessa varaudutaan kadun Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 10 Sivu 71 / 152 jatkamiseen sekä länteen Lahnuksentielle että itään Juvanmalmintien liittymään. Kevyt liikenne ei ylitä Vihdintietä tasossa vaan alikulkujen kautta. Alikulut sijoitetaan keskeisesti maankäyttöön nähden ja Vihdintien bussipysäkkien yhteyteen. Seudullinen kevyen liikenteen väylä kulkee Vihdintien eteläreunaa. Kaava-alueen tärkein uusi kevyen liikenteen reitti on osa-alueita toisiinsa ja Kalajärven keskukseen yhdistävä diagonaaliyhteys Kortesmäenraitti. Kalajärven koulukeskuksen nykyinen asemakaava mahdollistaa koulun merkittävän laajentamisen ja lisäksi Kortesmäen eteläpuolella on toteuttamaton yleisten rakennusten kortteli, joten varauksia julkiseen rakentamiseen ei ole kaava-alueelle osoitettu. Aluetta palvelevia leikkipaikkoja ja pienimuotoisia kenttiä on mahdollista rakentaa Kortesmäenmetsän ja Lehtokortteenlaakson lähivirkistysalueille, jotka sijoittuvat luontevasti kevyen liikenteen yhteyksien varteen. Meluherkkien toimintojen suojaus Vihdintien melulta hoidetaan rakennusten sijoittelulla, rakenteellisella melusuojauksella sekä meluvallein ja/tai -aidoin. Melusuojauksen toteutus edellyttää tiesuunnitelmaa. Vihdintien melualueelle jäävät viheralueet on osoitettu suojaviheralueen merkinnällä. Lentomelu on huomioitu rakenteellisella melumääräyksellä. Virkistysalueet on rajattu siten, että arvokkaat luontokohteet ja tärkeimmät lähimaiseman muodot säilyvät. Pohjoiseen muodostetaan selkeä maisemallinen raja rakennetun alueen ja kaava-alueen pohjoispuolisten luonnonsuojelualueiden väliin. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitseva Tremanskärrin Natura-alue jää etäälle rakentamisesta. Pitkoskorven ympärille on jätetty suojavyöhykkeet lähivirkistysalueelle tai korttelialueelle hule-1 merkinnällä. Luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaiksi arvioidut luontokohteet on kaavassa varustettu virkistysalueen osa-alueen slmerkinnällä. Mitoitus Kaava-alueen pinta ala on noin 48 ha, josta noin 25 ha on asuinkortteleita. Virkistysaluetta on noin 11 ha. Aluetehokkuus on 0,15 ja keskimääräinen korttelitehokkuus e = 0,27. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä e = 0,20 0,40. Asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on noin 70 000 k-m², josta asuinrakentamisen osuus on noin 68 000 k-m². Asuinkerrosalaan sisältyy mahdollisuus toteuttaa pieni päivähoitoyksikkö asuinkorttelialueelle. Asuinkerrosalasta vajaa 40 000 k-m² on erillispientalojen korttelialueella (AO), 12 000 k-m² asuinpientalojen korttelialueella (AP) ja reilut 8 300 k-m² asuinrakennusten korttelialueella (A). Liikerakentamisoikeus on 2 500 k-m2. Laskennallinen asukasmäärä on vajaat 1 300 asukasta. Kaupunki voi luovuttaa alueelta yli 50 omakotitonttia ja lisäksi yhtiömuotoisia pientalotontteja. Korttelisuunnitelma Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 10 Sivu 72 / 152 Kalajärvi II -alueen suunnittelun yhteydessä laadittu korttelisuunnitelma (LINJA Arkkitehdit 5/2010) koskee Kortesmäen asemakaava-alueen korttelin 85191 pohjavesialueella olevaa osaa (KL-1, AP). Myös kaupungin myöhemmin hankkimille alueille on tarpeen laatia korttelisuunnitelmat. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.6.2007 § 10 Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Asemakaavapäällikkö esittää, että kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalajärvi II:n asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Paikalliskeskuksen lähialueita eheytetään tiivistä, pientalovaltaista asutusta käyttäen. 2 Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. 3 Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen. 4 Maankäyttöratkaisussa ja rakentamistavassa huomioidaan erityisesti pohjavesikysymykset. 5 Nykyisten pientalokiinteistöjen täydennysrakentaminen mahdollistetaan niiden ominaisluonteesta lähtien. 6 Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. 7 Espoon kaupungin ja maanomistajien kesken laaditaan maankäyttö-, yhteistyö- ja kehittämissopimus. 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ____________________:n. Espoon kaupunki Valtuusto Käsittely Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 10 Sivu 73 / 152 Käsittelyn alussa esittelijä korjasi kohdan 7 kuulumaan: "Laaditaan tarvittavat sopimukset". Käsittelyn kuluessa jäsen Päivinen ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 2 loppuun lisätään lauseet: "Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten". Jäsen Kivekäs ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että kohtaan 2 tehdään jäsen Päivisen ehdotuksen lisäksi uusi lisäys: "Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten". Päätösehdotuksen kohta 2 kuuluu siten: "Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten. Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten". Jäsen Lindberg ehdotti jäsenten Häggman ja Kivekäs kannattamana, että päätösehdotuksen kohtaan 3 muutetaan kuulumaan: "Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä maisemallinen raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen". Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 6 loppuun lisätään seuraava virke: "Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä". Päätösehdotuksen kohta 6 kuuluu siten: Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä. Jäsen Päivinen ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Markku Markkulaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjaus, hänen sekä jäsenten Päivinen, Lindberg ja Kivekäs tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotuksia, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänet valita tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi, eikä sitä vastustettu. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 10 Sivu 74 / 152 hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalajärvi II:n asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Paikalliskeskuksen lähialueita eheytetään tiivistä, pientalovaltaista asutusta käyttäen. 2 Alueelle suunnitellaan tarpeelliset julkiset ja kaupalliset lähipalvelut. Paikalliskeskukselle osoitetaan laajentamismahdollisuus myös Vihdintien pohjoispuolelle siten, että keskuksesta tulee Kalajärven myönteinen tunniste. Kauppakeskusaluetta laajennetaan ja sen rakennusoikeuksia lisätään. Aluetta monipuolistetaan liike-, palvelu- ja toimitiloja lisäten. Kaavaan varataan rakennusoikeutta palveluasumista varten. 3 Asutuksen ja arvokkaiden luontoalueiden välille luodaan selkeä maisemallinen raja suojelu- ja virkistyskohteet huomioon ottaen. 4 Maankäyttöratkaisussa ja rakentamistavassa huomioidaan erityisesti pohjavesikysymykset. 5 Nykyisten pientalokiinteistöjen täydennysrakentaminen mahdollistetaan niiden ominaisluonteesta lähtien. 6 Vihdintien järjestelyt suunnitellaan yhdessä tiehallinnon kanssa huomioiden saavutettavuus, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, kevyt liikenne ja toteutuksen ajoitus. Vihdintien pohjoispuolen katua tulee jatkaa länteen Lahnuksentielle siten, että joukkoliikenteen on mahdollista käyttää tätä yhteyttä. 7 Laaditaan tarvittavat sopimukset. 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan. Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.12.2008 § 19 Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 10 Sivu 75 / 152 Mielipiteet on annettu asemakaavan Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos valmisteluaineistosta, alue 721000 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 20.6.2007 päivätyn ja 1.12.2008 muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia muutos asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit 85171-85213 sekä katu-, liikenne-, puisto-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 721000 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Päivinen ehdotti jäsen Kivekkään kannattamana, että nähtävilläolon aikana 1. tutkitaan mahdollisuus tehdä Vihdintielle liittymä Kalajärven puistotieltä, jotta autoliikenne Kalajärventieltä Helsinkiin päin ei joutuisi menemään pitkää matkaa Vihdintien pohjoispuolella olevan kokoojatien kautta eikä menisi myöskään koulun ja nykyisen Kalajärven keskuksen alueen kautta. 2. Kalajärven paikalliskeskuksen kasvavalle väestömäärälle tarvittavat palvelut on turvattava toteutusta ja tarvittaessa kaavamuutoksia ohjaavalla suunnittelulla. Nähtävillä olon aikana laaditaan alustava selvitys siitä, millä vaihtoehtoisilla tavoilla tärkeimmät julkiset palvelut, kuten kirjasto, terveyskeskus ja lukio, voidaan sijoittaa tämän kaava-alueen KLkortteleihin ja/tai Kalajärven keskuksen muille alueille. 3. nähtävilläolon aikana tutkitaan, tarvitaanko julkiselle rakentamiselle lisää tilaa, esim. KL-tonteilla 3. kerros (n. 50 %) voisi olla ratkaisu. Jäsen Kivekäs ehdotti jäsenten Käri-Zein ja Päivinen kannattamana, että nähtävillä olon aikana kaavaan tulee merkitä tarvittavan polun tai vastaavan rakentamisvelvoite koululta kuntopolulle ja valaistulle hiihtoladulle, joita tulee laajentaa nyt käsittelyssä olevaan ehdotukseen verrattuna, jotta asuinrakentamisen alle jäävät osat näistä korvataan. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Kivekkään kannattamana, että nähtävillä olonaikana kaavoituksen yhteydessä tehdään esteettömyyssuunnitelma koskien myös liikuntareittejä sekä tutkitaan myös lasten luontopolun rakentamismahdollisuus. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsenten Päivinen, Kivekäs ja Mikkola tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 10 Sivu 76 / 152 Mielipiteet on annettu asemakaavan Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos valmisteluaineistosta, alue 721000 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 20.6.2007 päivätyn ja 1.12.2008 muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia muutos asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit 85171-85213 sekä katu-, liikenne-, puisto-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 721000 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana - tutkitaan mahdollisuus tehdä Vihdintielle liittymä Kalajärven puistotieltä, jotta autoliikenne Kalajärventieltä Helsinkiin päin ei joutuisi menemään pitkää matkaa Vihdintien pohjoispuolella olevan kokoojatien kautta eikä menisi myöskään koulun ja nykyisen Kalajärven keskuksen alueen kautta. - Kalajärven paikalliskeskuksen kasvavalle väestömäärälle tarvittavat palvelut on turvattava toteutusta ja tarvittaessa kaavamuutoksia ohjaavalla suunnittelulla. Nähtävilläolon aikana laaditaan alustava selvitys siitä, millä vaihtoehtoisilla tavoilla tärkeimmät julkiset palvelut, kuten kirjasto, terveyskeskus ja lukio, voidaan sijoittaa tämän kaavaalueen KL-kortteleihin ja/tai Kalajärven keskuksen muille alueille. - tutkitaan, tarvitaanko julkiselle rakentamiselle lisää tilaa, esim. KLtonteilla 3. kerros (n. 50 %) voisi olla ratkaisu. - kaavaan tulee merkitä tarvittavan polun tai vastaavan rakentamisvelvoite koululta kuntopolulle ja valaistulle hiihtoladulle, joita tulee laajentaa nyt käsittelyssä olevaan ehdotukseen verrattuna, jotta asuinrakentamisen alle jäävät osat näistä korvataan. - kaavoituksen yhteydessä tehdään esteettömyyssuunnitelma koskien liikuntareittejä sekä tutkitaan myös lasten luontopolun rakentamismahdollisuus. Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.6.2010 § 9 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu asemakaavaehdotuksesta Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos, alue 721000 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 10 Sivu 77 / 152 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 20.6.2007 päivätyn ja 24.5.2010 muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit 85171-85213 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 721000. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Kokouksen alussa päätettiin, että esityslistan asiat 3 ja 9 käsitellään yhdessä siten, että ne esitellään ja niistä keskustellaan yhdessä, mutta päätöksenteko tapahtuu asianomaisen pykälän kohdalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että lautakunta hyväksyy ehdotuksen seuraavin muutoksin: - Kortteli 85171 poistetaan ja Levykääväntie siirretään korttelin 85172 kaakkoispuolelle, jolloin korttelia 85173 laajennetaan (korjaukset karttaliitteellä). Näillä muutoksilla a) ekologinen viheryhteys saadaan yhtenäiseksi ja se laajenee, b) omatoimiseen pientalorakentamiseen varattujen tonttien määrä pienenee. Nämä muutokset tapahtuvat kaupungin omistamalla maalla. - YL-tontin kaavamääräys muutetaan kuulumaan: Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueen kerrosalasta saa enintään 30% käyttää liiketiloja ja yksityisiä palvelutiloja varten (+1§ autopaikkamääräys päivitetään vastaavasti). Nämä muutokset ja näistä aiheutuvat tarkistukset vastineisiin ja muihin asiakirjoihin tehdään virkatyönä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu asemakaavaehdotuksesta Kalajärvi II ja Kalajärvi Ia muutos, alue 721000 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 20.6.2007 päivätyn ja kokouksessa 2.6.2010 muutetun Kalajärvi II asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän Kalajärvi Ia asemakaavan muutosehdotuksen, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 10 Sivu 78 / 152 piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit 85171 - 85213 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 721000 siten muutettuna, että - kortteli 85171 poistetaan ja Levykääväntie siirretään korttelin 85172 kaakkoispuolelle, jolloin korttelia 85173 laajennetaan (korjaukset karttaliitteellä). Näillä muutoksilla a) ekologinen viheryhteys saadaan yhtenäiseksi ja se laajenee, b) omatoimiseen pientalorakentamiseen varattujen tonttien määrä pienenee. Nämä muutokset tapahtuvat kaupungin omistamalla maalla. - YL-tontin kaavamääräys muutetaan kuulumaan: Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueen kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää liiketiloja ja yksityisiä palvelutiloja varten (+1§ autopaikkamääräys päivitetään vastaavasti). Todettiin, että lautakunnan nyt päätöksessään tekemät muutokset ja tarkistukset eivät edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 158 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaupungin ja kiinteistöjen omistajien välillä allekirjoitetut maankäyttö- ja esisopimukset (3 kpl), 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 20.6.2007 päivätyn ja 5.5.2014 muutetun Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa) - Kortesbacken (Kalajärvi II, östra delen) asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen, piirustusnumero 6292, joka käsittää korttelit 85190-85213 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue 721000. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 09.06.2014 Sivu 79 / 152 1995/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 50 § 62 § 42 § 56 § 159 § 13.4.2011 27.4.2011 14.3.2012 27.3.2013 26.5.2014 11 Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, alue 322300, 22. kaupunginosa, Olari Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh. 043 825 5215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 11.6.2009 päivätyn ja 18.3.2013 muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit 22465 - 22467 ja 22472 - 22474 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 322300. Oheismateriaali - Holmanpuisto II, tapahtumaluettelo Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 1) Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 2) Holmanpuisto II, kaavamääräykset (osa 3) Holmanpuisto II, kaavakartta Holmanpuisto II, havainnekuva Selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa laadukasta asumista ja viherympäristöä alueen paikalliset luonnonolot, kaupunkikuvallinen sijainti ja rajaavat yhdyskuntatekniset lähtökohdat huomioiden. Asemakaava- alue ulottuu Keskuspuisto I- osayleiskaavan alueelle sekä Espoon eteläosien yleiskaavan V- alueille. Asemakaavalla säilytetään kolme korpialuetta ja haapametsä ja mahdollistetaan alueellinen hulevesijärjestelmä sekä kaksi ekologista yhteyttä; mm liito-oravalle ja lepakolle. Asemakaavan energiatehokkuutta on tarkasteltu. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 80 / 152 Asemakaava- alueelle on suunniteltu uutta asuinkerrosalaa n. 51 400 k-m2. Uuden asumiseen kaavoitettujen kortteleiden pinta- ala on n. 5,9 ha koko kaava-alueen ollessa n. 23,6 ha. Uusia asukkaita alueelle tulee n. 1 140 henkilöä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Holmanpuisto II- Holmparken II, asemakaava, piirustusnumero 6486, käsittää korttelit 22465 - 22467 ja korttelit 22472 - 22474 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6486, käsittää katu- ja puistoaluetta 22. kaupunginosassa (Olari), alue 322300. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2004 nimikkeellä Holmanpuisto II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 29.1.2008 ja tarkistettu 18.3.2013. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee pääosin Puolarintien pohjoispuolella rajautuen itäreunaltaan Keskuspuistoon ja pohjoisreunaltaan Puolarmaarin laaksoon. Alueen läpi kulkee Friisinkalliontie. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 81 / 152 Maisemallisesti suunnittelualue sijaitsee Finnoon (Suomenojan) laaksoon liittyvässä koillis-lounaissuuntaisessa Puolarmaarin murroslaaksossa ja sen sivulaakson kattilamaisessa päätteessä. Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvässä paikassa Olarin suunnasta lähestyttäessä. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osittain merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja osittain virkistysalueeksi. Suunnittelualueen halki kulkee maakaasun runkoputki ja sen pohjoispuolella sijaitsee 110 kV:n voimalinja. Pohjavesialue sivuaa suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavan aluevaraukset: A2 Tiivis- ja matala-asuntoalue Suunnittelualue on yleiskaavassa varattu suurimmaksi osaksi A2merkinnällä tiivis ja matala -asuinalueeksi. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Alueen itälaidassa on PY-varaus oppilaitosta varten. Peruskoululle varataan tontti Holmanpuisto-asemakaavan yhteydessä Puolarmetsän sairaalan alueelta. Tämä varaus korvaa Holmanpuisto IIasemakaava-alueen PY-varauksen, jolle tässä tapauksessa voidaan suunnitella Keskuspuiston reunaan sopivaa asumista. Yhdyskuntatekniikka ja liikenne Suunnittelualueen keskellä pohjois-eteläsuuntaisena ja eteläreunassa on varauksia maakaasulinjalle ja alueen pohjoispuolella sijaitsee päävoimasiirtolinja. Suunnittelualueen eteläpuolella on uusi liikennetunnelivaraus. Tunneli yhdistää Puolarintien ja Ylismäentien. Tunnelin rakentamiselle ei ole asetettu aikataulua. V Virkistys Suunnittelualueen länsireunaan on merkitty virkistysyhteys, jonka sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Suunnittelualueen koillisosassa on varaus V, virkistysalue, joka on ”Virkistysalue” tai "ohjeellinen Keskuspuiston toiminnoille varattu alue". Yleiskaavan mukaan suunnittelualue on tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Asemakaavan laatimisessa on käytetty tästä Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 82 / 152 poikkeavaa tulkintaa: Kaava-alue hipaisee pohjavesialueen rajaa, mutta ei sijaitse Puolarmetsän pohjavesialueella. (Alueesta aiemmin tehtyjä selvityksiä: 2 Espoo/ Puolarmetsä, Pohjavesialuekartta, Uudenmaan ympäristökeskus, 25.3.2009, ja Espoo Puolarmetsän pohjavesikortti, Uudemaan ympäristökeskus, 21.11.1995) Kaavakarttaan on piirretty virkistysalueen eteläreunaan paksu sininen viiva, joka rajaa aluetta, jolla Espoon eteläosien yleiskaava on oikeusvaikutukseton eikä korvaa voimassa olevia osayleiskaavoja. Keskuspuisto I:n osayleiskaava Kaava-alue sijaitsee Espoon keskuksen ja Olarin välissä. Kaava on lainvoimainen. Asemakaava-alue ulottuu Keskuspuisto I -osayleiskaavan alueelle. Keskuspuiston osayleiskaavoitus käynnistyi vuonna 1981, jolloin Keskuspuisto päätettiin jakaa kaavoitusta varten kahteen osaan. Kaupunginhallitus päätti vuonna 1992 Keskuspuiston osayleiskaavojen ja ympäröivien asemakaavojen rajautumisen. Samalla kaupunginhallitus päätti, että Espoon keskuspuiston rajat määräytyvät yksityiskohtaisesti reuna-alueiden asemakaavoituksessa, joka tapahtuu yleiskaavan pohjalta. Keskuspuisto I:n kaava-alue sijaitsee Finnoontien itäpuolella Sunan, Kuurinniityn, Henttaan, Olarin ja Puolarmetsän asuinalueiden väliin jäävällä pääosin metsäisellä vyöhykkeellä. Osayleiskaavan luoteisosat jatkuvat nykyiselle Suurpellon suunnittelualueelle asti. Osayleiskaavaalueen pinta-ala on n. 479 ha. Keskuspuisto I:n osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 1.4.1996. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 3.10.1997 ja se tuli voimaan KHO:n kaavavalituksia koskevan päätöksen ja kuulutuksen jälkeen 18.8.1999. Pieniä osia kaavasta jäi vahvistetun kaavan ulkopuolelle. Espoon ympäristölautakunta laati selvityksen Espoon keskuspuiston rajoista, Ympäristölautakunnan päätös 20.9.2007 § 10. Selvityksessä todetaan, että kaupunginhallituksen vuonna 1992 tekemä Keskuspuiston osayleiskaavojen ja ympäröivien asemakaavojen rajautumista koskeva päätös ja sen pohjalta laaditut Keskuspuisto I ja II osayleiskaavat ovat ainoat virallisesti Espoon Keskuspuiston rajoja määrittelevät päätökset. Selvityksessä todetaan, että vaikka nykyisten lainvoimaisten osayleiskaavojen on ollut alun perin tarkoitus turvata Keskuspuiston "minimirajaus", on kyseisiä rajoja kavennettu tai kyseenalaistettu myöhemmillä ratkaisuilla. Ympäristölautakunta edellytti, että jatkossa kaikkien maankäyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä noudatetaan johdonmukaisesti aiempia Keskuspuiston rajauspäätöksiä. Lisäksi erilaisten suunnitelmien yhteydessä tulee tarkoin selvittää hankkeiden yksittäisvaikutukset ja kokonaisvaikutukset yhdessä muiden hankkeiden kanssa siten, että Keskuspuisto säilyy nykyisessä laajuudessa ja puiston Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 83 / 152 sisäiset yhteydet ja jatkuvuus ympäröiville viheralueille säilyvät elinvoimaisina. Ympäristölautakunta esitti, että - Keskuspuiston osayleiskaava-alueille ei tule osoittaa mitään toimintoja, jotka ovat ristiriidassa alueen säilyttämisen kanssa. - Keskuspuiston läheisyyteen suunniteltaessa tulee aina tehdä arvio hankkeen vaikutuksista alueen luonnolle, yhtenäisyydelle, viheryhteyksille ja virkistyskäytölle sekä arvioida hankkeen kokonaisvaikutukset yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Asemakaava Suurin osa alueesta on ilman asemakaavaa. Alueen lounaiskulmassa on voimassa Friisinmalmi-asemakaava, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä 11.7.1974, Puolarintien katualueen osalla ja osalla puistoaluetta sen pohjois- ja eteläpuolilla. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus olivat nähtävillä 2.4.- 4.5.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 15 lausuntoa ja 4 muistutusta. Vähäisiä muutoksia asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen kaavakarttaan ja -määräyksiin sekä muuhun kaava-aineistoon on tehty ehdotusvaiheesta, mm korttelissa 22467 on huomioitu suurjännitejohdon aiheuttaman magneettivuon vaikutus rakennusalan rajaan. Asemakaava-alueesta pois rajatusta pohjoisesta osasta, Lippikylänimisestä alueesta, tehtiin alustava tarkastelu. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Holmanpuisto II -kaava-alue sijaitsee Etelä-Espoon tiiviin kaupunkirakenteen ja Keskuspuiston välissä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Länsimetron rakentaminen liittää alueen osaltaan tehokkaammin joukkoliikenteen verkkoon. Suunnitteluun vaikuttavina lähtökohtina ovat alueen sijainti Keskuspuiston välittömässä läheisyydessä, luonnonolot; jylhä topologia, arvokkaat luontokohteet, maaperä ja hulevedet sekä oleva yhdyskuntatekniikka ja energiatehokkuusajattelu. Asemakaava perustuu otollisen maa-alueen käyttöönottoon kerros- ja pientalorakentamiseen siten, että luontoarvot ja maisemallisesti merkittävät piirteet säilyvät. Korttelialueet sovitetaan maastoon siten, että luontoselvityksessä todetut korpikuviot ja haapametsä jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Espoon eteläosien yleiskaavan ja Keskuspuisto Iosayleiskaavan rajautumista suunnittelualueeseen ja sisältöä on tutkittu ja tarkennetaan asemakaavalla. Asemakaavan energiatehokkuutta on tarkasteltu työn kuluessa. Maankäytön energiatehokkuustarkastelu Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 84 / 152 Espoo on sitoutunut kuntasektorin energiatehokkuussopimukseen (2008 2016). Holmanpuisto II:n energiatehokkuustarkastelu liittyy Espoon kaupunkitasoiseen tavoitteeseen vaikuttaa kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Asemakaavan ehdotusluonnoksesta (12.10.2009) tehtiin energiatehokkuustarkastelu (Asemakaavatyön aikana laaditut selvitykset: Pöyry 24.11.2009), jossa tavoitteena oli löytää maankäytön energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, määritellä niiden merkittävyys ja tutkia mahdollisia asemakaavoitukseen liittyviä energiatehokkuuskäytäntöjä. Holmanpuisto II:n energiatehokkuustarkastelu on Espoon ensimmäinen energiataseen laskenta. Työn tavoitteena oli tuottaa asemakaavatyön pohjaksi näkemys siitä, miten Holmanpuisto II -kaava-alueen käytön aikainen energiankulutus jakautuu ja mitkä ovat alueen energiankäytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Tuloksena saatiin tietoa siitä, mitkä olivat silloisessa suunnitelmassa merkittävimmät energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja millä keinoilla näitä tekijöitä tai niiden vaikutusta olisi mahdollista tehokkaimmin vähentää. Työssä ei otettu kantaa kaavasuunnitelman kustannuksiin tai kannattavuuteen. Energiatehokkuustarkastelun johtopäätöksissä ja suosituksissa todetaan, että Holmanpuisto II:n energiankulutuksesta 75 % ja 83 % alueen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu alueen väestön liikenteestä, rakennusten lämmityksestä sekä lämpimän käyttöveden kulutuksesta, joten luonnollisinta on etsiä energiatehokkaita ratkaisuja näistä osaalueista. Suosituksina annetaan toimivien joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien käyttöönottoa jo alueen rakentamisen alkuvaiheessa, jotta uusien asukkaiden ei lähtökohtaisesti tarvitse hankkia omaa autoa alueen saavuttamiseksi, sekä aluetta lähellä sijaitsevien palveluiden järjestäminen autoilutarpeen vähentämiseksi. Muita lisäsuosituksia ovat mm. kaavamääräyksiin tai tontinluovutusehtoihin lisättävä palkitseminen energiatehokkuudesta, rakentajille tarjottava neuvonta ja ohjeistus energiatehokkuudesta sekä yhteistyö kaupungin kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten välillä, jotta kaavassa esitetty tahtotila toteutuu. Energiatehokkuustarkastelun näkyvyys asemakaavassa: - Holmanpuisto II asemakaavasuunnitelma luo mahdollisuudet hyvien joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen. Linja- autojen reitit on mahdollista järjestää suunnittelualueen läpi Puolarmetsän sairaalan alueelle menevää katua pitkin. - Rakennusten lämmityksessä on mahdollisuus tutkia kulloinkin energiatehokkainta vaihtoehtoa mm kaukolämmön, maalämmön, sähkön, aurinkoenergian tai maakaasun hyödyntämisen välillä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 85 / 152 - Asemakaavaehdotukseen on otettu tilavaraus maakaasun paineenalennusasemalle alueen läpi kulkevan maakaasun paikallisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Rakennusten kattomuodoilla ja suuntauksella halutaan tukea aurinkokeräimien tai -paneelien integroimista rakennusten arkkitehtuuriin. - Kaavamääräyksiin on otettu maininta tehdystä energiatehokkuustarkastelusta ja maininta että alueen rakentamisessa tulee käyttää energiatehokkaita ratkaisuja. Korttelialueet Korttelialueiden käyttötarkoitukset ovat pääosin asuintoimintoihin ja niille varattuun pysäköintiin liittyviä. Alueen eteläisimmät korttelit sijoittuvat alavalle maaperälle, jossa myös pohjaveden taso on lähellä maanpintaa. Näiden kortteleiden eteläisimmille rakennuksille on asemakaavassa määritelty alimmat sallitut lattian korkeusasemat. Asemakaavaan liittyvässä korttelisuunnitelmassa on esitetty eräs mahdollisuus kortteleiden toteutukselle. Korttelisuunnitelmassa on myös esitetty alimpia lattiakorkeuksia sekä muita ohjeellisia korkotasoja ja myös pohjakerroksen asuntojen toteuttamista useammassa tasossa, millä keinoilla rakennukset saadaan luontevasti istumaan kortteleiden sisäisiin kulkuväyliin ja pihajärjestelyihin sekä ympäröivään maastoon. Asemakaavavaiheessa on pohdittu mahdollisuuksia kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon. Rakennusten kattomuodoilla ja suuntauksella halutaan tukea aurinkokeräimien tai -panelien integroimista rakennusten arkkitehtuuriin. Alueen rakennukset saa rakentaa viherkattoisina. Rakentamisessa kannustetaan viherkattojen hyödyntämiseen hulevesien tonttikohtaisissa mitoituksissa. Korttelialueilla pihat suunnitellaan vehreiksi korttelisuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tontin hulevesiä hyödynnetään mahdollisimman paljon istutusten kasteluun. Pihoilla suositaan läpäiseviä pintamateriaaleja ja vältetään laajoja läpäisemättömiä pintoja. Maaston tai rakenteiden korkeuserot pyritään sovittamaan ympäristöön istutettuina luiskina. Asuinkerrostalojen korttelialueet AK, kerrosala yht. 44 500 k-m2, kerrosluku IV – VI Suunnittelualueen eteläosan AK-korttelit sijoittuvat osin alavaan ja osin rinteiseen, perustamisolosuhteiltaan vaihtelevaan maastoon. Rakennusalat on sijoitettu siten, että rakennukset muodostavat kortteleita ja kortteleiden välit mahdollisimman kaupunkimaista tilaa. Kortteleiden eteläisimmät rakennukset ovat Puolarintien melualueella. Etelään suuntautuvat parvekkeet ja ulko-oleskelutilat on lasitettava tai Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 86 / 152 suojattava kiinteillä laseilla. Piha-alueiden melusuojaus tapahtuu rakennusmassoilla, joiden lisäksi tehdään tarvittaessa suoja-aitoja. Asuinkerrostalojen kortteleiden 22465, 22466, 22473 ja 22474 sijoittumiseen ja muotoon vaikuttaa osaltaan paikalla sijaitseva maakaasun venttiiliasema sekä venttiiliasemalta pohjoista, länttä ja itää kohti lähtevät neljä maakaasuputkea. Vaadittava suojaetäisyys venttiiliaseman venttiileistä kerrostaloihin ja vastaaviin asuinrakennuksiin on 50 metriä, sekä vaadittava suojaetäisyys maakaasuputkilinjauksista on 16 tai 10 metriä, putken koosta riippuen. Puolarmetsän sairaalaan vievän yhdyskadun, Kalliolähteentien, varrella ovat IV-VI -kerroksisten kerrostalojen korttelit, joissa rakennukset rajaavat korttelipihoja katutilasta. Kalliolähteentien ja Kuvastimentien risteysalue muodostaa alueen ”keskuksen”. Risteyksen ympärille sijoitetaan alueen korkeimmat eli kuusikerroksiset rakennukset. Näissä kohdissa rakennusten alimman asuintilan lattiatason on oltava 0,8 m rakennuksen kohdalla olevan jalkakäytävän korkeusasemaa ylempänä. Alueen keskeiselle paikalle kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa myymälä tai asiakaspalvelutila, joka on kooltaan 150 k-m2. Suunnittelualueen itäosassa olevien IV-VI kerrosta korkeiden asuinrakennusten kortteli kiertyy puiston ympärille. Pysäköinti on esitetty alavimpaan maastoon sijoitetuissa kortteleissa 22465 ja eteläosassa korttelia 22474 maantasoon asuinkortteleiden yhteyteen autopaikkojen korttelialueille (LPA-1). Kortteleissa 22466, 22473 ja osassa korttelia 22474 on pysäköintitilat sijoitettu pihakansien alle ja pihat ovat näissä kortteleissa pääosin pihakansilla. Pihakansille ei saa sijoittaa pysäköintipaikkoja. Pihakansiratkaisut perustuvat otolliseen rinteiseen maastoon, jossa pysäköinti voidaan kätkeä kellaritasoon, kuitenkin lähelle asuntojen sisäänkäyntejä, ja samalla vapauttaa piha-alueet oleskelukäyttöön. Rakennusten porrashuoneet liittyvät suoraan sekä pihakansi- että pysäköintitasoihin. Kansipihat ja niihin liittyvät rakennukset sovitetaan luontevalla tavalla maastoon. Kansipihojen toteutuksessa pyritään välttämään näkyviä kannen reunoja ja kansipihojen ja puiston välissä olevien pistetalojen alimpiin, rinteeseen upotettuihin, kerroksiin sijoitetaan asuntoja. Pihakansien metsän puolelle osoitettujen lamellikerrostalojen alimpiin kerroksiin osoitetaan niin ikään asuntoja. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina on rappaus. Kortteleiden 22473 ja 22474 Keskuspuistoa lähinnä olevien lamellikerrostalojen metsän puoleisten julkisivujen materiaaliksi ja väriksi on osoitettu tumma poltettu tiili. Rakennusten ja rakennusosien katot saa toteuttaa viherkattoina ja kattoihin saa yhdistää aurinkokeräimiä ja -paneeleita, jolloin niiden osalta kattomuoto ja -kaltevuus valitaan näiden ratkaisujen perusteella. Epäsymmetriset harjakatot toimivat etelän- ja lännenpuoleisilta osiltaan aurinkoenergian hyödyntämisessä. Korttelien 22473 ja 22474 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 87 / 152 Keelkorvenpuiston reunan pistemäisten rakennusten katot toteutetaan viherkattoina. Näille viherkatoille voidaan aurinkoenergiaa hyödyntävät aurinkokeräimet ja -paneelit asentaa erillisiin tukirakenteisiin. Erityisasumisen korttelialue AK-1, kerrosala yht. 2 500 k-m2, kerrosluku VI Suunnittelualueen eteläosan AK-korttelin kulmaan on osoitettu erityisasumisen korttelinosa merkinnällä AK-1. Merkintä mahdollistaa 6kerroksisen asuntolatyyppisen rakennuksen, tuettua asumista tarvitsevien asuintalon, sijoittumisen paikalle. Korttelialueelle osoitetun rakennuksen lopullinen käyttötarkoitus ja tilaohjelma eivät ole etukäteen tiedossa, mutta siihen sisältyy sekä asuin- että yhteistiloja. Erityisasuinrakennuksen asunnot ovat kooltaan pieniä. Korttelissa saa sijaita enintään 45 asuntoa. Erityisasuminen on osoitettu osaksi korttelia 22465 riittävälle etäisyydelle maakaasuputken venttiiliasemasta, jonka venttiilien suojaetäisyys kerrostaloihin ja vastaaviin asuinrakennuksiin on 50 metriä sekä vaadittava suojaetäisyys maakaasuputkilinjauksesta on 10 metriä. Rakennusten ja rakennusosien katot saa toteuttaa viherkattoina ja kattoihin saa yhdistää aurinkokeräimiä ja -paneeleita, jolloin niiden osalta kattomuoto ja -kaltevuus valitaan näiden ratkaisujen perusteella. Epäsymmetriset harjakatot toimivat etelän- ja lännenpuoleisilta osiltaan aurinkoenergian hyödyntämisessä. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina on rappaus. Rakennusten alimman asuintilan lattiatason on oltava 0,8 m rakennuksen kohdalla olevan jalkakäytävän korkeusasemaa ylempänä. Asuinpientalojen korttelialueet AP-1 ja AP-2, kerrosala yht. 4 400 k-m2, kerrosluku II, Eteläisen korpikuvion pohjoispuolelle, Kuvastimentien varteen, on osoitettu kadun molemmin puolin asuinpientalojen korttelialueet. Nämä korttelialueet Kuvastimentien varrella ovat osittain tien viertä pohjoiseen kulkevan maakaasuputken vaikutusalueella. Suojaetäisyys maakaasuputkesta pientaloihin on maakaasuasetuksen mukaisesti vähintään 8 metriä, ja suojaetäisyys maakaasun paineenalennusasemaan on vähintään 25 metriä. Tätä lähemmäs asuinrakennusten rakennusaloja ei ole osoitettu. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina on puu, väreinä käytetään vahvoja, ns. maavärejä. Korttelisuunnitelmassa on annettu esimerkkejä väreistä. Asuinpientalojen korttelialueilla asuin- ja talousrakennusten katot saa toteuttaa viherkattoina ja kattoihin saa yhdistää aurinkokeräimiä ja paneeleita, jolloin niiden osalta kattomuoto ja -kaltevuus voidaan valita näiden ratkaisujen perusteella. AP-1-korttelialue 22467 sijoittuu Kuvastimentien länsipuolelle. Kortteli on osittain Puolarinpuron eteläpuolella kulkevan 110 kV voimajohdon Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 88 / 152 vaikutusalueella. Suojaetäisyys voimajohdon keskilinjasta pientaloihin on vähintään 40 metriä. Tämän lähemmäs asuinrakennusten rakennusaloja ei ole osoitettu. Rakennelmien vähimmäisetäisyys voimajohdon keskilinjasta on 19 m. Rakennukset ovat kaksikerroksisia harjakattoisia pientaloja. Korttelialueen eteläpuolitse kulkee eteläisen korpikuvion (Lähteenojanko) ja Keskuspuiston välinen ekologinen yhteys, joka ylittää Kuvastimentien. AP-1-korttelissa olevan nykyisen asuinrakennuksen ullakko osoittautui kaavoitustyön aikana lepakoiden levähdyspaikaksi. ELY-keskukselta haettiin poikkeamislupaa lepakoiden lajisuojelusta rakennuksen purkamiseksi. Rakennuksen purkaminen on mahdollista ELY- keskuksen lausunnon mukaan ilman poikkeuslupaa jos alue säilyy lepakoille suotuisana: Kaavoituksessa suunnitellut toimenpiteet lepakoiden elinympäristön säilyttämiseksi tulee toteuttaa. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lepakon elinympäristö heikentyy tai häviää: Suunniteltavan alueen valaistukseen tulee kiinnittää huomiota ja alueelta tulee säilyttää puustoinen yhteys Keskuspuistoon. Lisäksi suoritetaan korvaavia toimenpiteitä. Kaupungin ympäristöviranomaiselle tulee ilmoittaa tehtävistä toimenpiteistä. AP-2-korttelialue 22472 sijoittuu Kuvastimentien itäpuolelle, paikoin jyrkkään, lounais-länsirinteeseen. Rakennukset ovat kaksikerroksisia harja- tai lapekattoisia pientaloja. Rinnetontilla tulee auton säilytyspaikan rakennusalalle a-2 rakennettavien auto- ja jätekatoksien sekä autotallien olla katettuja. Autopaikkojen korttelialue LPA-1 Kaava-alueen eteläreunojen avoimille alueille sijoitetaan autopaikoitusta. Ratkaisu säästää tilaa muualla mm. kortteleiden sisäpuolella ja mahdollistaa eteläosan maankäytön kaasuputkien ja venttiiliasemien suojaetäisyyksien ja -ohjeiden mukaisesti. Osiin LPA-1- alueita määrätään autokatokset, jotka tulee kattaa viherkatoin. Molemmille LPA-1- alueille osoitetaan 10 yleistä pysäköintipaikkaa. LPA-1- alueiden pysäköintipaikat jaotellaan n. 10 autopaikan jaksoihin, joiden väliin istutetaan puita. Virkistysalueet Lähivirkistysalue VL, VL-1 ja VL/s Lähivirkistysalueiksi on osoitettu korttelialueita ympäröivät laajat viheralueet. Osa virkistysalueista on osoitettu VL/s-alueiksi. Niiden suojeltavia osia on tarkennettu s- ja luonnon monimuotoisuutta kuvaavin luo- merkinnöin. s-1- ja luo- alueisiin on sisällytetty suojeltavien alueiden 15 metriä leveät suojavyöhykkeet. Suunnittelualueen pohjoisosasta jatkuu yksityistie oleville rakennuspaikoille Kuvastimentien jatkeena. Osittain samaa reittiä pitkin pääsee tulevaisuudessa myös suunnitteilla olevia kevyen liikenteen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 89 / 152 yhteyksiä pitkin Keskuspuistoon. Suunnittelualueen eteläosassa on osoitettu kaksi kevyen liikenteen yhteyttä Puolarintieltä Kalliolähteentielle. Puolarmaarin eteläinen korpikuvio, Lähteenojanko, on säilytetty viheralueena rakennettujen alueiden vieressä. Ekologiset yhteydet korpeen ja korvesta ulos sekä vesitasapainon ylläpito vaativat kaavassa osoitettuja toimenpiteitä. Korven ominaispiirteiden tulee säilyä ympäristön rakentamisesta huolimatta. Kaava-alueelta on osoitettu ekologinen yhteystarve kaavan eteläpuolella sijaitsevalle Friisinkallion luonnonsuojelualueelle. Yhteys toteutetaan Puolarintien alituksena, jossa on sekä maa- että vesiyhteys. Ekologinen yhteys jatkuu suojellusta Lähteenojangon korvesta Puolarinpuroon. Kaava-alueen itäreunalla sijaitsee VL-alueita, joiden luonnontilaisten uomien vedet johdetaan ympyräkorttelin keskellä sijaitsevalle VP-alueelle ja siitä Puolarintien pohjoispuolella sijaitsevien hulevesialtaiden kautta ja Lähteenojangon läpi Puolarinpuroon. VL-alueilla sijaitsee alueellisen hulevesijärjestelmän altaita. Altaat pidetään kasvillisuudeltaan niukkoina ja avoimina niiden ylläpidon helpottamiseksi. Kuvastimentien varrelle VL-alueelle osoitetaan ET-1-alueelta pohjoiseen kulkevan maakaasuputkilinjan varrelle varaus kaasun paineenalennusasemalle, jotta maakaasua voidaan hyödyntää alueella paikallisesti. Asema aitoineen on maisemoitava ja sovitettava maastoon hienovaraisesti. Toimintaan liittyvät putket tulee vetää katualueella. Paineenalennusaseman suojaetäisyydet, vähintään 50 m kerrostaloihin ja vähintään 25 m pientaloihin, on huomioitu sijoituspaikan valinnassa. Puisto VP Kerrostalokorttelien 22473 ja 22474 keskellä sijaitsee rakennettu puisto. Asuinrakennukset sijoittuvat puiston reunoille, jolloin keskelle jäävän avoimen tilan yli avautuu näkymiä ympäröivään maisemaan. Puistossa sijaitsee alueen läpi virtaava puro sekä kortteleiden hulevesien viivytysaltaat. Puro altaineen on osa alueellista hulevesijärjestelmää. Puisto suunnitellaan avoimeksi niitty- / nurmipintaiseksi alueeksi. Kalliolähteentien mutkassa venttiiliaseman pohjoispuolella sijaitsee pieni puistikko, joka on kaava-alueen toinen VP-alue. Suunnittelussa on huomioitava alueen maanalaisten putkistojen asettamat rajoitukset. Puistikkoon on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Puolarintieltä Kalliolähteentielle. Virkistysalue V-1 Virkistysalueiden hoito on kevyttä kaupunkimetsänhoitoa ja alueita käytetään Keskuspuiston ulkoilu- ja virkistysreittien osana. V-1-merkinnän alle on liitetty Keelkorvenmäellä sijaitseva ekologinen yhteys (eko-2) Lähteenojangolta Keskuspuistoon. Virkistysalueelle on merkinnällä vm osoitettu ohjeellinen muuntamon rakennusala. Rakennettaessa muuntamo sijoitetaan vähintään 20 m päähän maakaasuputkesta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 90 / 152 Liikennealue Yleinen pysäköintialue LP Kuvastimentien varrelle on osoitettu pysäköintialueelle yleiseen pysäköintiin n. 10 autopaikkaa. Myös Venttiiliaseman läheisyyteen on osoitettu yleinen pysäköintialue, jolla sijaitsee noin 12 ap. Pysäköintiruudut sijaitsevat maakaasuputken käyttöoikeusalueen ulkopuolella, putken päälle tulee istutettavaa aluetta (nurmikko) ja ajo pysäköintialueelle. Pysäköintialueille on asemakaavassa edellytetty läpäiseviä pintamateriaaleja. Erityisalueet Suojaviheralue EV/hu ja EV-1 Puolarintien ja LPA-1- -alueiden väliin jää avoin alue, joka on Puolarintien suojaviheraluetta. Puolarintien pohjoispuolisille suojaviheralueille sijoitetaan hulevesijärjestelmän tilavarauksia. Hulevesijärjestelmälle varatut puisto- ja virkistysalueet vaativat säännöllistä hoitoa. Alueellisen hulevesijärjestelmän altaita pidetään kasvillisuudeltaan niukkoina ja avoimina niiden ylläpidon helpottamiseksi. Suojaviheralueet Puolarintien molemmin puolin liittävät ekologiset käytävät (eko-1) Friisinkallion luonnonsuojelualueelta Puolarintien alitse Keskuspuistoon johtavaan ekologiseen käytävään. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET-1 Puolarintien pohjoispuolelle on osoitettu aluevaraus yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille. Alueella sijaitsee maakaasuputkijärjestelmän venttiiliasema. Maakaasun venttiiliaseman venttiilien ja asemalta lähtevien putkien sekä erillisen paineenalennusaseman suojavyöhykkeet tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Venttiiliasemaa koskeva suojaetäisyys on mitoitettu olevista venttiileistä Gasumilta 8.12.2009 saadun venttiilien sijaintikartan perusteella. Varaus maakaasun paineenalennusasemalle sijoittuu VLalueelle Kuvastimentien varteen. Kaupunkikuvallisista syistä venttiiliaseman ympärille istutetaan näköesteeksi pensasaita, ei kuitenkaan kaasuputkien käyttöalueelle (2,5 m putken molemmin puolin). Venttiiliaseman edusta tulee pitää tyhjänä aseman huoltoliikenteen takia. Liikenne Kaava-alue liittyy pääkatuverkkoon eteläosien läpi linjatun Kalliolähteentien kautta. Kalliolähteentie on rengasmainen kokoojakatu, joka liittyy Puolarintiehen kaava-alueen eteläpuolelle suunnitellun Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 91 / 152 kiertoliittymän sekä Puolarmetsän sairaalan itäpuolelle Puolarinportin yhteyteen suunnitellun kiertoliittymän kautta. Rengasmainen kokoojakatu turvaa sairaalalle useamman ajoyhteyden katuverkosta ja mahdollistaa paremman joukkoliikenteen kaava-alueelle. Kuvastimentie on alueen toinen uusi katu. Se on päättyvä tonttikatu, jonka kautta on yhteys suunnittelualueen pohjoisosaan ja sen luoteispuolen rakennuspaikoille. Kalliolähteentien varteen on suunniteltu toiselle puolelle kevyen liikenteen väylä ja toiselle puolelle jalkakäytävä. Kuvastimentien varteen on suunniteltu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka jatkuu ulkoilureittinä pohjoiseen puistoalueella ja yksityistienä oleville rakennuspaikoille kaavaalueen pohjois-luoteispuolella. Puolarintien ali on suunniteltu uusi kevyen liikenteen alikulku, joka parantaa alueen kevyen liikenteen yhteyksiä ja liikenneturvallisuutta. Suunnitelmissa on varauduttu Kuitinkallion tunnelin toteutumiseen. Toimivan joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset täyttyvät alueella. Kalliolähteentien mitoituksessa on huomioitu bussiliikenne. Pysäkit on suunniteltu ajoratapysäkkeinä. Kaikki kaava-alueen asuinkorttelit ovat 600 m säteen sisällä kaava-alueen suunnitellusta pysäkkiparista tai kaavaalueen länsipuolelle suunnitellusta pysäkkiparista. Alueelta on myös hyvät kevyen liikenteen yhteydet Puolarintien pysäkeille. Alueelle on suunniteltu kaksi yleistä pysäköinti aluetta (LP) ja Kalliolähteentien varteen on mahdollista toteuttaa kadunvarsipysäköintipaikkoja. Pysäköinti on järjestetty osin maantasossa avoimilla pysäköintialueilla sekä viherkattoisissa pysäköintikatoksissa. Suunnitelmassa osoitetaan myös pihakannen alapuolista pysäköintiä. Hulevedet Asemakaavallisen ratkaisun perustana on, että Espoon kaupunki toteuttaa asemakaava- alueelle alueellisen hulevesijärjestelmän. Kiinteistön omistajien tulee teettää rakennusluvan yhteydessä tonttikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään tonttien liittyminen alueelliseen hulevesijärjestelmään. Suunnittelussa keskeisenä lähtökohtana tulee olla viheralueiden ja erityisesti korpialueiden kosteustilan sekä Keelkorvenojan virtaustasapainon säilyttäminen. Alueen maaperä ei mahdollista merkittävää vesien imeyttämistä. Korpialueiden kuivumista kuivina kesäkausina ehkäistään säilyttämällä purouomien korpiosuudet ja varjostava puusto entisellään. Kaikkein suurimpien virtaamien aikana purouoma tulvii alavalle korpialueelle. Koska kaava-alueella syntyvät hulevedet purkautuvat alueen pohjoispuolella Puolarinpuroon, joka virtaa Puolarmetsän pohjavedenottamon ohi (ottamo toimii varavedenottamona), on huleveden laatuun kiinnitettävä huomiota riittävillä selkeytys- ja viivytysrakenteilla. Myös rakentamisenaikaiset, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 92 / 152 erityisen likaiset hulevedet on käsiteltävä ja puhdistettava ennen johtamista yleiseen hulevesijärjestelmään. Eteläisen laaksoalueen kuivatuksen toiminta on heikentynyt Puolarintien painumisen ja etenkin kaukolämpö- ja maakaasuputkien rakentamisen myötä. Kuivatuksen toiminta varmistetaan jatkossa korottamalla Puolarintietä ja rakentamalla Kalliolähteentien alkuosa ja uomaan liittyvät korttelit selvästi nykyistä maanpintaa ylempään tasoon. Puolarintien alittava rumpu uudistetaan vesiuoman ja maaeläinten kulun mahdollistavan maakannaksen sisältävällä tienalitusratkaisulla. Rakentamisen aiheuttaman muutoksen vähentämiseksi kaavassa annetaan määräyksiä myös korttelialueiden hulevesien käsittelystä ja edellytetään mm. viivytysrakenteita sekä läpäisevien päällysteiden käyttämistä. Viivytysaltaat ja -painanteet toimivat väliaikaisina vesivarastoina voimakkaiden sateiden aikana. Altaat varustetaan suunnitellulla ylivuodolla ja niiden purkujärjestely mitoitetaan niin, että allas tyhjentyy 0,5 - 1 vuorokauden kuluessa. Alueen rakennukset saa rakentaa viherkattoisina. Viherkattoja suositellaan käytettävän rakennusten kattamiseen hulevesiä viivyttävänä rakenteena. Mm. eteläisten autopaikkojen korttelialueiden (LPA-1) katoksiin määrätään viherkattoja. Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella tehtyjen luontoselvitysten perusteella on kaavassa osoitettu s-1-, s-2, luo-1 ja luo-2 -merkinnöillä säilytettäviä alueita. Määräykset kohdistuvat VL/s-alueille. s-1; Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee pikkutikan esiintymisalue, paikallisesti arvokas ruoho- ja heinäkorpi 15 metrin suojavyöhykkeineen ja metsälain 10 § mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt). Suojelualue muodostaa puronvarren myötäisen ekologisen yhteyden. Alueen kosteustasapaino tulee säilyttää. Korven luonnontilainen uoma kuuluu osaltaan alueelliseen hulevesijärjestelmään; sen kautta tulee ohjata hulevesiä. Uoman luonnontilaisuutta ei saa vaarantaa. Alueen kautta kulkee poikittainen ekologinen yhteys liito-oravan elinalueiden välillä. s-2; Alueen osa, jolla sijaitseva puusto on säilytettävä. luo-1; Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä metsänä säilytettävä alueen osa. Alueella sijaitsevat: Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisesti suojeltu kausipuro ja paikallista monimuotoisuutta täydentävä lehtipuuvaltainen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 93 / 152 Läntinen korpikuvio 15 metrin suojavyöhykkeineen sekä paikallisesti merkittävä haapametsikkö. luo-2; Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä metsänä säilytettävä alueen osa. Alueella sijaitsevat: Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisesti suojeltu kausipuro (vesilain tarkoittama noro) ja paikallisesti merkittävä Itäinen korpikuvio 15 metrin suojavyöhykkeineen. Alueella tehtyjen luontoselvitysten perusteella on kaavassa osoitettu ekologisia yhteystarpeita ja viheryhteyksiä kaava-alueen ulkopuolisille alueille. Kaava-alueen lounaiskulmalta on osoitettu ekologinen yhteystarve sen eteläpuolella sijaitsevalle Friisinkallion alueelle VL-1-, eko-1- ja EV-1merkinnöillä. Ekologinen yhteys eko-1 on osoitettu sekä Kalliolähteentien että Puolarintien alitse Korttelissa 22467 olevan nykyisen asuinrakennuksen ullakolla tehtiin lepakkotarkastuksen aikana 2009 lepakkohavainto. Luonnonsuojelulain 49 § mukaisesti lepakoiden levähdyspaikan hävittäminen on kielletty. Mikäli Friisinkalliontie 30.n asuinrakennus suojeltaisiin kaavalla erityisesti suojeltavan lajin levähdyspaikkana, huonokuntoista rakennusta ei voitaisi purkaa. Tästä seuraisi todennäköisesti yleistä turvallisuutta vaarantava tilanne, kun kyseinen rakennus jäisi jossain vaiheessa tyhjilleen ja joutuisi helposti ilkivallan kohteeksi. Espoon kaupunki katsoi, ettei rakennuksen purkaminen vaarantaisi korvayökön kannan suotuisan suojelutason säilyttämistä ja haki lupaa poiketa luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaisesta heikentämis- ja hävittämiskiellosta, joka koskee luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittamien eläinten lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. 24.1.2012 saatiin Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY- keskus) lausunto poikkeusluvan tarpeesta kiinteistölle 49-423-1-128. Uudenmaan ELY- keskus katsoi lausunnossaan, että asuinrakennuksen purkaminen ei hävitä tai heikennä lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä edellytä luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaista poikkeuslupaa, jos alue muutoin säilytetään lepakoille suotuisana. Kaavoituksessa suunnitellut toimenpiteet lepakoiden elinympäristön säilyttämiseksi tulee toteuttaa. Lisäksi alueelle purettavan rakennuksen läheisyyteen tulee ripustaa riittävä määrä lepakoiden päiväaikaiseksi levähdyspaikaksi soveltuvia pönttöjä. Uudenmaan ELY- keskus edellyttää, että Espoon kaupunki seuraa toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia alueen lepakkokantaan ja lepakoiden elinolosuhteisiin. Seurannasta on raportoitava ELYkeskukselle pyydettäessä. Suunnittelualueen länsipuolisella alueella on liito-oravaesiintymä. Lajin liikkumisen turvaava ekologinen yhteys kaava-alueen läpi alkaen alueen länsipuolelta kulkee Lähteenojangon korpialueen kautta ja on merkitty VL/s ja jatkuu eko-2 -yhteytenä korttelilta 22467 Keskuspuistoon. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 94 / 152 Yhdyskuntatekniset verkostot Asemakaavassa huomioidaan suojaetäisyydet alueen läpi kulkeville neljälle maakaasuputkelle, maakaasun venttiili- ja paineenalennusasemalle sekä 20 kV:n keskijänniteilmalinjalle ja 110 kV:n suurjänniteilmalinjalle. Lisäksi alueen eteläreunassa, Puolarintien varressa kulkevat itä-länsisuuntaiset kaukolämpöputket ja vesijohto. Ympäristövaikutusselvitys Suunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusselvityksiä koskien alue- ja yhdyskuntarakennetta, rakennettua ympäristöä, liikennettä, maisemakuvaa, luonnonoloja, pinta- ja pohjavesiä, ihmisten elinoloja ja elinympäristöä, ilmanlaatua, melua ja teknisen huollon toteutusta ja vaiheistusta. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Alueelle on laadittu 8.3.2013 päivätty kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Päätöshistoria 745/503/2007 Olari, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Holmanpuisto II, alue 322300 Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.5.2009 / 4 § Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Holmanpuisto II asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Maiseman ominaispiirteiden ja luonnon arvojen säilyttäminen sekä pohjaveden suojelu 1.2 Holmanpuisto II -alueesta suunnitellaan pienimittakaavaisen kaupunkimaisen rakentamisen, monipuolisen asuntotarjonnan ja säästävät energiaratkaisut mahdollistava asuinalue 1.3 Holmanpuisto II-alue muodostaa itäisemmän osan Espoon sairaalan kampusalueen ympärille rakennettavasta asuinalueesta, jolla on yhtenäinen joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja keskuspuiston virkistysyhteydet mahdollistava liikenneverkko Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 95 / 152 1.4 Holmanpuisto II alueen asemakaavaehdotus laaditaan monipuolisen ympäristövaikutusselvityksen antaman tiedon pohjalta etsien vaikutuksiltaan suotuisinta ratkaisua 1.5 Suunnittelussa huomioidaan Puolarintien liikenteen ja tulevan Ylismäentien jatkeen tunnelin suun vaikutukset arvioituna vuonna 2030 1.6 Holmanpuisto II-asemakaava-alueen laajuus ja rakentamisen volyymi ovat riittävät suhteessa alueen kunnallistekniikan rakentamisen aiheuttamiin kustannuksiin 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden vkolla 33 tai 35 ja valitsee sen puheenjohtajaksi ----. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtajaa tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 10.6.2009 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2009 / 3 § Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Holmanpuisto II asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Maiseman ominaispiirteiden ja luonnon arvojen säilyttäminen sekä pohjaveden suojelu 1.2 Holmanpuisto II -alueesta suunnitellaan pienimittakaavaisen kaupunkimaisen rakentamisen, monipuolisen asuntotarjonnan ja säästävät energiaratkaisut mahdollistava asuinalue 1.3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 96 / 152 Holmanpuisto II-alue muodostaa itäisemmän osan Espoon sairaalan kampusalueen ympärille rakennettavasta asuinalueesta, jolla on yhtenäinen joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja keskuspuiston virkistysyhteydet mahdollistava liikenneverkko 1.4 Holmanpuisto II alueen asemakaavaehdotus laaditaan monipuolisen ympäristövaikutusselvityksen antaman tiedon pohjalta etsien vaikutuksiltaan suotuisinta ratkaisua 1.5 Suunnittelussa huomioidaan Puolarintien liikenteen ja tulevan Ylismäentien jatkeen tunnelin suun vaikutukset arvioituna vuonna 2030 1.6 Holmanpuisto II-asemakaava-alueen laajuus ja rakentamisen volyymi ovat riittävät suhteessa alueen kunnallistekniikan rakentamisen aiheuttamiin kustannuksiin 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden vkolla 33 tai 35 ja valitsee sen puheenjohtajaksi ----. Käsittely Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen - kohtaan 1.1. lisätään: olennaisten ekologisten yhteyksien turvaaminen toimivina - kohdan 1.2. loppu muutetaan kuulumaan: säästäviä energiaratkaisuja hyödyntävä asuinalue - kohtaan 1.6. lisätään: rakentaminen sijoitetaan kuitenkin siten, että alueen luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja korostetaan. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 1.7., joka kuuluu: Alueen itäosassa Keskuspuiston osayleiskaavan rajauksesta voi poiketa vain luontoselvityksen tulosten perusteella. Puolarinpuron pohjoispuolelle mahdollisesti sijoitettava rakennusoikeus ratkaistaan jatkoselvitysten perusteella korostaen luontoselvityksiä. Jäsen Klar ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Mikael Jern. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen, varapuheenjohtaja Elon sekä jäsen Klarin ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 97 / 152 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Holmanpuisto II asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Maiseman ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttäminen, olennaisten ekologisten yhteyksien turvaaminen toimivina sekä pohjaveden suojelu 1.2 Holmanpuisto II -alueesta suunnitellaan pienimittakaavaisen kaupunkimaisen rakentamisen, monipuolisen asuntotarjonnan ja säästäviä energiaratkaisuja hyödyntävä asuinalue 1.3 Holmanpuisto II-alue muodostaa itäisemmän osan Espoon sairaalan kampusalueen ympärille rakennettavasta asuinalueesta, jolla on yhtenäinen joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja keskuspuiston virkistysyhteydet mahdollistava liikenneverkko 1.4 Holmanpuisto II alueen asemakaavaehdotus laaditaan monipuolisen ympäristövaikutusselvityksen antaman tiedon pohjalta etsien vaikutuksiltaan suotuisinta ratkaisua 1.5 Suunnittelussa huomioidaan Puolarintien liikenteen ja tulevan Ylismäentien jatkeen tunnelin suun vaikutukset arvioituna vuonna 2030 1.6 Holmanpuisto II-asemakaava-alueen laajuus ja rakentamisen volyymi ovat riittävät suhteessa alueen kunnallistekniikan rakentamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Rakentaminen sijoitetaan kuitenkin siten, että alueen luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja korostetaan 1.7 Alueen itäosassa Keskuspuiston osayleiskaavan rajauksesta voi poiketa vain luontoselvityksen tulosten perusteella. Puolarinpuron pohjoispuolelle mahdollisesti sijoitettava rakennusoikeus ratkaistaan jatkoselvitysten perusteella korostaen luontoselvityksiä. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden viikolla 33 tai 35 ja valitsee sen puheenjohtajaksi Mikael Jernin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.4.2011 § 50 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 98 / 152 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Holmanpuisto II:n valmisteluaineistosta, alue 322300 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 11.6.2009 päivätyn ja 4.4.2011 muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit 2246522475 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 322300 3 pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 27.4.2011 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.4.2011 § 62 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Holmanpuisto II:n valmisteluaineistosta, alue 322300 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 11.6.2009 päivätyn ja 4.4.2011 muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit 2246522475 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 322300 3 pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikön estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 99 / 152 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - ehdotus palautetaan muutettavaksi siten, että Keskuspuistoa laajennetaan poistamalla ehdotukseen sisältyvä pohjoisen omatoimisen rakentamisen alue ja jotta asemakaava-alueelle saadaan myös omatoimisen rakentamisen tontteja, tutkitaan AP-2 alueen muuttamista tätä tarkoitusta ja laajentamista varten Keelkorvenmäkeen. - koska asemakaava-alue sijaitsee Puolarmetsän välittömässä läheisyydessä, voitaisiin osa nyt asuntorakentamiseen varatusta rakennusoikeudesta käyttää monipuolisemmin palveluasumiseen ja palvelu- ja yhteisötoimintoihin. Tätä tutkitaan ja mahdollisesti tarvittavat vähäiset kaavamääräysmuutokset valmistellaan palautuksen aikana. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Palautti ehdotuksen muutettavaksi siten, että Keskuspuistoa laajennetaan poistamalla ehdotukseen sisältyvä pohjoisen omatoimisen rakentamisen alue ja jotta asemakaava-alueelle saadaan myös omatoimisen rakentamisen tontteja, tutkitaan AP-2 alueen muuttamista tätä tarkoitusta ja laajentamista varten Keelkorvenmäkeen. Lisäksi lautakunta päätti, että koska asemakaava-alue sijaitsee Puolarmetsän välittömässä läheisyydessä, voitaisiin osa nyt asuntorakentamiseen varatusta rakennusoikeudesta käyttää monipuolisemmin palveluasumiseen ja palvelu- ja yhteisötoimintoihin. Tätä tutkitaan ja mahdollisesti tarvittavat vähäiset kaavamääräysmuutokset valmistellaan palautuksen aikana. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2012 § 42 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Holmanpuisto II:n valmisteluaineistosta, alue 322300 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 11.6.2009 päivätyn ja 5.3.2012 muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit 22465- Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 11 Sivu 100 / 152 22467 ja 22472-22474 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosa, 22. (Olari), alue 322300 3 pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana seuraavaa: Todetaan, että asemakaava-aluetta on VALMA -vaiheen jälkeen pienenetty rajaamalla siitä pois pohjoisosa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta valmistelemaan pois rajatusta alueesta asemakaavaehdotuksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on kaavoitettavien viheralueiden lisäksi siirtolapuutarha-alueen laajentaminen itään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Holmanpuisto II:n valmisteluaineistosta, alue 322300 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 11.6.2009 päivätyn ja 5.3.2012 muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit 2246522467 ja 22472-22474 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosa 22. kaupunginosassa (Olari), alue 322300 3 pyytää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lisäksi, todettuaan, että asemakaava-aluetta on VALMA -vaiheen jälkeen pienenetty rajaamalla siitä pois pohjoisosa, kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta valmistelemaan pois rajatusta alueesta asemakaavaehdotuksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on kaavoitettavien viheralueiden lisäksi siirtolapuutarha-alueen laajentaminen itään. Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.3.2013 § 56 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 101 / 152 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holmanpuisto II: n asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 322300 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 11.6.2009 päivätyn ja 18.3.2013 muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit 22465–22467 ja 22472–22474 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosa 22. kaupunginosassa (Olari), alue 322300. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 159 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaupungin ja kiinteistöjen omistajien maankäyttösopimukset ja esisopimukset (4 kpl), 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 11.6.2009 päivätyn ja 18.3.2013 muutetun Holmanpuisto II - Holmparken II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6486, joka käsittää korttelit 22465 - 22467 ja 22472 - 22474 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 322300. Käsittely Särkijärvi Häggmannin kannattamana teki hylkäysehdotuksen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 11 Sivu 102 / 152 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 12 09.06.2014 Sivu 103 / 152 3771/10.03.02/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto 9§ 11 § 22 § 101 § 48 § 60 § 13.1.2014 27.1.2014 24.3.2014 31.3.2014 14.4.2014 19.5.2014 12 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Pöydälle 14.4. ja 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. 043 824 6506 Pekka Eurasto, puh. 043 825 2862 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 043 825 2866 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013 Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Valtuustokysymys 19.8.2013 Hanna Kiljunen sekä 42 muuta valtuutettua ovat 19.8.2013 päivätyllä valtuustokysymyksellään tiedustelleet seuraavaa: 1 Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi? 2 Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta? 3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 12 Sivu 104 / 152 Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi? Vastaus: 1 Päiväkotien ja koulujen korjausten toteuttamisen valmistelua on kiirehditty jo vuodesta 2013 alkaen, siten, että tavoitteena on korjata vuosittain noin kolme koulua. Tämä merkitsee sitä, että investoinneissa tulee painottaa peruskorjaushankkeita. Tavoitteeseen tullaan pääsemään toteutuksen osalta viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Korjauksissa sisäilmaongelmista kärsivät kohteet ovat etusijalla. Espoo on ollut edelläkävijä niin sanotun elinkaarimallin käytössä koulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeiden toteuttamistapana. Tällä mallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön omistukseen ja yhtiön on vastannut hankkeiden toteuttamisesta. Tilakeskus on vastannut hankkeiden suunnittelusta ja kilpailuttamisesta. Tällä mallilla on voitu toteuttaa useampia peruskorjaushankkeita samanaikaisesti ja näin nopeuttaa korjausrytmiä. Elinkaarimallin neljännessä kilpailutuserässä suunnitellaan yhteensä neljän koulun peruskorjauksen kilpailuttamista siten, että yhteen kilpailutukseen sisältyisi kahden koulun peräkkäin toteutettavat korjausurakat. Talousarvioehdotukseen verrattuna elinkaarihankkeiden määrää on lisätty kolmesta neljään. Korjausrytmin nopeuttamisessa ensisijainen työkalu ovat päiväkotien ja koulujen korjausten prioriteettilistat. Listoja tulee ylläpitää ja päivittää jatkuvasti siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. Tilakeskus on kehottanut sivistystoimea huomioimaan entistä paremmin ne käyttöikänsä loppupuolella olevat ongelmakohteet, joiden osalta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tai Svenska Rum lautakunnan tulisi hyväksyä pikaisesti kohteiden korjaamista koskeva tarveselvitys. Päiväkotikorjausten toteuttamista tulevat nopeuttamaan tilakeskuksen talonsuunnittelun laatimat uudet päiväkotien suunnitteluohjeet, joiden käyttö yksinkertaistaa korjaussuunnittelun toteuttamista. Lisäksi päiväkotien korjausprosessien nopeuttamiseksi korjausurakoita tullaan niputtamaan samantyyppisissä kohteissa. 2 Opetustoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä seuraa suoraan tiettyjä velvoitteita opetuksen järjestämispaikan sijainnille. Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Säännöksen perustelujen (Hallituksen esitys 86/1997) mukaan kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Hallituksen esityksen mukaan tällaisena syynä voi tulla kysymykseen, että koulun toiminta lakkautetaan, kunnan tekemä sopimus opetuksen hankkimisesta päättyy tai koulu tulee Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 12 Sivu 105 / 152 käyttökelvottomaksi. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita myös koulun epäterveellisyys tilojen huonon kunnon takia ja koulun peruskorjaus. Edelleen perusopetuslain 6 §:n mukaan oppilaiden koulumatkojen tulee olla asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneolosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvalla lapsella on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Oppilaalla on perusopetuslain 32 §:n mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun on yli viisi kilometriä tai jos lautakunnan vahvistamat muut kriteerit täyttyvät. Esiopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos oppilaan matka kotoa/päivähoidosta esiopetukseen on yli viisi kilometriä. Oppilaan päivittäinen koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun kestää enintään kolme tuntia. Tilakeskus ja sivistystoimi ovat yhdessä valmistelleet syksyn 2013 aikana kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet, jotka tulevat varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen erityyppisissä väistötilanteissa.. Väistötilanteet voidaan jakaa kahdenlaisiin: ns. suunniteltuihin ja äkillisiin. Suunnitelluissa väistötilanteissa kyse on talousarvioon sisältyvistä ja aikataulutetuista päiväkodin/koulun peruskorjaushankkeista. Tällöin tarvittavista väistötiloista voidaan päättää kaupunginhallituksessa tai valtuustossa osana korjaushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymistä. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Väistötilojen suunnittelu perustuu olemassa olevaan palveluverkkoon tai hankesuunnitelmaan sisältyy esitys uusista hankittavista tiloista. Äkillinen väistötilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tiloissa sattuu tulipalo, vesivahinko tai muu vastaava ennakoimaton ja yllättävä tilanne, minkä vuoksi tilat tulee välittömästi poistaa käytöstä kokonaan tai osittain. Äkillinen väistötilanne voi syntyä myös silloin, kun Espoon seudun ympäristöterveys asettaa tilat käyttökieltoon. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa Tilakeskus on tehnyt tiloissa sellaisia mittauksia ja havaintoja, joiden perusteella se arvioi, että ko. opetus- tai päiväkotitilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia ja tilat tulisi siksi ottaa pois käytöstä. Väistötilaperiaatteissa esitetään, että ensisijaisesti väistötilana tulisi käyttää sivistystoimen käytössä olevia ko. tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti. Opetuksen järjestäminen opetustiloiksi suunnitelluissa tiloissa on koululaisten kannalta ensisijainen vaihtoehto. Vasta toissijaisesti tulisi hankkia väliaikaisia vuokratiloja kiinteistä tai siirtokelpoisista rakennuksista. Lisäksi soveltuvaa väistötilaa kartoitettaessa tulee huomioida perusopetuslain ja lukiolain asettamat Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 12 Sivu 106 / 152 vaatimukset tiloille ja koulumatkan pituudelle sekä muita opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen liittyviä näkökohtia. Suomenkielisten peruskoulujen väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta perusopetuksen palvelualueelta, joita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois-Espoo. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalta palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä kuitenkin niin, että etäisyys väistävästä yksiköstä väistötilaan on ruotsinkielisten oppilaiden osalta vertailukelpoinen suhteessa suomenkielisten oppilaiden etäisyyksiin vastaavassa tilanteessa. Lukiokoulutuksessa ei ole palvelualuejakoa. Väistötilat kartoitetaan kaupunkitasoisesti. 3 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotukseen sisältyy maan hallitukselle asetettuja toimenpidekehotuksia säädösmuutosten valmisteluun sekä valvontaviranomaisten toiminnan kehittämiseen liittyen. Tilakeskus seuraa ehdotukseen liittyvää lainvalmistelu- ja kehittämistyötä sekä tulee huomioimaan uudistukset kaupungin rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa. Toimenpide-ehdotuksessa mainittuihin kehittämiskohteisiin on monilta osin jo kiinnitetty huomiota Espoon kaupungin toiminnassa. Toimenpide-ehdotuksen 4. kohdan mukaan rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Lisäksi työmaalla tulisi näkyä, esim. kyltissä, mikä taho on toiminut pääsuunnittelijana, pääurakoitsijana ja valvojana. Toimenpide-ehdotuksen 5. kohdan mukaan rakennustöiden kosteudenhallintaa tulisi parantaa. Espoon Tilakeskuksen toteuttamissa rakennushankkeissa edellytetään, että urakoitsija vastaa koko urakan ajan työmaan laadunvalvonnasta ja laatii rakennushankkeesta erillisen laatusuunnitelman. Osana laadunvalvontaa urakoitsijan on valvottava suunnittelijoiden, oman ja aliurakoitsijoidensa työnjohdon ja työvoiman osaamista ja työsuoritusta sekä työtuloksen sopimuksenmukaisuutta. Urakoitsijan on kiinnitettävä erityistä huomiota työvaiheiden oikeaan ajoitukseen ja työsuoritusten laatuun etenkin salaojitus- ja perustustöissä, veden ja kosteuden eristämisessä ja poisjohtamisessa sekä tiiveyteen ja energian kulutukseen vaikuttavissa rakenteissa. Toteutusvaiheessa edellytetään pääsääntöisesti kiinteää sää-suojaa rakennuksen ulkopuolisen kosteuden hallitsemiseksi. Urakoitsijan on myös valvottava hankintojen ja aliurakoitsijoiden rakennusvaiheiden kelvollisuutta ja työsuoritusta, jotta sopimuksen mukainen laatu saavutetaan. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 12 Sivu 107 / 152 Laatusuunnitelma hyväksytään viimeistään ensimmäisessä työmaakokouksessa, jonka jälkeen sen toteutumista seurataan työmaakokousten yhteydessä ja tarvittaessa erillisissä laatupalavereissa. Työmaan valmistuttua pidetään erillinen palautetilaisuus. Urakoitsijan velvollisuutena on kerätä hyväksytyn laatusuunnitelman mukaiset dokumentit (katselmuspöytäkirjat, tarkastus- ja neuvottelumuistiot yms.) työmaalle erilliseen, vastaanotossa tilaajalle luovutettavaan laatukansioon. Toimenpide-ehdotuksen 7 kohdan mukaan toimintatapojen ja menetelmien kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi tulisi olla nykyistä luotettavampia. Lisäksi kansalaisille olisi kerrottava, mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä. Sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja sisäilmaongelmiin liittyvän viestinnän parantamiseksi on tehty Espoossa paljon työtä. Alkuvuodesta 2012 perustettiin moniammatillinen sisäilmatyöryhmä (MASI), jonka tarkoituksena on pyrkiä kehittämään kaupungin sisäilma-asioihin liittyviä toimenpideohjelmia ja ratkaisumalleja sekä lisäämään yhteistyötä toimialojen kesken. Ryhmässä on edustajia eri toimialoilta (n. 30 henkilöä). Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ryhmä on valmistellut toimintaohjeita ja yleisiä periaatteita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Nämä ohjeet ja periaatteet on laadittu yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja parantamaan sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyvää prosessia. Ohjeiden tavoitteena on - saavuttaa selkeä selvittelyprosessi, jolla on alku ja loppu, selvittelyprosessi on sujuva, avoin, tehokas ja taloudellinen, tilanne kohteessa ei kriisiydy, asiakas/käyttäjäystävällinen lähestymistapa. Ohjeiden mukaan kohteiden käyttäjien tehtävänä on tarkkailla kohteiden tilannetta aktiivisesti ja ilmoittaa mahdollisista havainnoistaan välittömästi Tilakeskukselle ja Espoo Kiinteistöpalveluille, jotta tilannetta päästään arvioimaan ja mahdolliset tutkimukset sekä korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käyttäjän palautteiden vastaanottamiseksi on otettu syksyllä 2013 käyttöön uusi välitön palautejärjestelmä Huoltokirja, joka toimii käyttäjien kiinteistönhoidon välittömänä palautejärjestelmänä ja joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin ongelmakohtiin. Ohjeet on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat jollakin tapaa mukana ongelmien selvittelyprosessissa. Ohjeiden laatiminen ja päivitys on Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijoiden päävastuulla, mutta menettelyistä sovitaan yhteistyössä moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Ohjeiden ensimmäisen version on arvioitu valmistuvan keväällä 2014. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt ohjeita 17.12.2013 ja niitä käsitellään johtoryhmässä uudestaan alkuvuonna 2014. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 12 Sivu 108 / 152 Ohjeiden valmistuttua niistä tullaan tiedottamaan kaupungin intranetsivustolla Essissä. Lisäksi voidaan järjestää erillisiä kaupungin sisäisiä tiedotustilaisuuksia. Lisäksi Tilakeskukseen on perustettu oma sisäilma-asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluu jäseniä Tilakeskuksesta ja Espoo Kiinteistöpalveluista. Ryhmä arvioi, mitä sisäilmaongelmaisissa kohteissa tulisi tehdä (tutkimukset, korjaukset), kuka tekee mitäkin ja millaisella aikataululla. Ryhmässä seurataan aktiivisesti ongelmakohteiden toimenpiteiden toteutumista ja etenemistä sekä mietitään toimenpidesuosituksia käyttäjille ja sovitaan sisäisestä sekä ulkoisesta tiedottamisesta. Ryhmä raportoi säännöllisesti MASI-ryhmälle. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan useammin. Vaikeisiin sisäilmaongelmakohteisiin perustetaan ns. kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja priorisoi kohteessa havaittujen ongelmien kiireellisyys sekä käynnistää tekniset selvitykset. Lisäksi ryhmä tiedottaa käyttäjiä ja muita tarvittavia tahoja. Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijat ovat laatineet excel-pohjaisen seurantatyökalun, johon kirjataan kaikki kohteet, joista on tehty sisäilmaan liittyvä ilmoitus. Taulukkoon kirjataan ongelmanselvittelyprosessin eri vaiheet ja tietojen pohjalta saadaan selville muun muassa prosessin eri vaiheiden kestot ja sisäilmaongelmaisten kohteiden määrät. Saatujen tietojen pohjalta nähdään esimerkiksi, mikä prosessin vaihe on ajallisesti pisin, jolloin voidaan kohdentaa kehittämistoimia oikeisiin kohtiin. Tiedonkulun ja viestinnän parantamiseksi Espoon kaupungin nettisivuille on lisätty Peruskorjaukset -sivu ja Sisäilmaan vaikuttavat monet tekijät sivu, joiden kautta on tarkoitus välittää niin tilojen käyttäjille kuin asukkaille tietoa peruskorjauksista ja sisäilmasta. Päivähoito- ja koulutus -sivuille on lisätty Päiväkoti- ja koulukorjaukset -sivusto, johon on listattu tietoa tutkimus-/korjauskohteista ja linkkejä sisäilmasivuille. Toimenpide-ehdotuksen 9. kohdan mukaan kuntien tulisi kiinnittää huomiota rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon. Espoon kaupungin Tilakeskuksessa ennakoivan kunnossapidon tehostamiseksi on perustettu vuosikorjaustöiden toteuttamista valvova erillinen koordinointiryhmä. Vuosikorjauksissa etusijalla ovat terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat korjauskohteet. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 13.1.2014 § 9 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 12 Sivu 109 / 152 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 27.1.2014 § 11 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä ei voitu asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 24.3.2014 § 22 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 31.3.2014 § 101 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjausja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 12 Sivu 110 / 152 Valtuusto 14.4.2014 § 48 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 19.5.2014 § 60 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Hanna Kiljusen ja 42 muun valtuutetun 19.8.2013 tekemään valtuustokysymykseen Espoon kaupungin koulujen ja päiväkotien korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesi pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 13 09.06.2014 Sivu 111 / 152 4594/10.00.00/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto 127 § 61 § 28.4.2014 19.5.2014 13 Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Jukka Kilven ja 28 muun valtuutetun 21.10.2013 tekemään valtuustokysymykseen Keilaniemen tunnelisuunnittelusta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 21.10.2013 Valtuutettu Jukka Kilpi ja 28 muuta valtuutettua esittävät valtuustokysymyksessään 21.10.2013 seuraavaa: ”Keilaniemeen on kaavailtu tornitaloja ja tunneleita siinä uskossa, että satoihin miljooniin euroihin nousevat Kehä I:n tunnelointikustannukset saataisiin kerättyä uudesta rakennusoikeudesta tulevista maankäyttömaksuista. Niinpä Espoon valtuusto päätti 25.2.2012 luopua tavoittelemasta Kehä I:lle, maantielle, sille kuuluvaa valtion osallistumista ko. hankkeeseen sillä perusteella, että ”Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista”. 9.10.2013 Espoon maankäytön virkamiesjohto on kertonut Helsingin Sanomissa, että Kehä I:n tunnelihankkeen kustannusarviot ovat jo 200 miljoonaa euroa, ja että asunnonrakentajia on vaikea saada sitoutumaan hankkeeseen. Espoon virkamiesjohdon viesti näytti olevan, että kaupungin tulisi ottaa Kehä I:n tunneloimisen rahoitusriski vastoin valtuuston aikaisempia päätöksiä. Espoon taloustilanteen kiristyessä on nyt oikea hetki panna Keilaniemen tunnelisuunnittelu jäihin odottamaan aikaa, jolloin liikennetilanne Kehä I:llä vaatii tällä kohtaa parannuksia. Turhaan suunnitteluun kuluu veronmaksajien varoja, joita tunnelihanketta kipeämmin tarvitaan peruspalvelujen tuottamiseen espoolaisille. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 13 Sivu 112 / 152 Koska julkisuudessa esitetyt tosiasiat ja näkökannat Keilanimen tunnelihankkeesta poikkeavat aiemmista valtuuston päätöksistä, kysymme kaupunginhallitukselta mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Keilaniemen tunnelihankkeen tuomiseksi uudelleen valtuuston käsiteltäväksi niin että turhasta tunnelisuunnittelusta voidaan luopua valtuuston päätöksellä.” Vastaus valtuustokysymykseen Valtuusto hyväksyi 21.5.2012 Keilaniemen asemakaavan ja Kehä I:tä koskevan aiesopimuksen valtion kanssa. Valtuusto edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt. Lisäksi valtuusto kiirehti rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Tämän päätöksen tavoitteena on minimoida kaupungin riski. Valmistelussa kaupunginhallitukselle selvitetään vaihtoehtoja, jotta varmistetaan tehtävän ratkaisun edullisuus kaupungille. Asemakaavassa Kehä I:n ja Keilaniementien väliin on merkitty neljä asuintornia ja Kehä I on niiden kohdalla katettu betonikannella (tunneli). Tunnelin kumpaankin päähän tulee eritasoliittymä. Kaavaa koskevasta päätöksestä tehtiin viisi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallintooikeus hylkäsi valitukset 28.6.2013. Kolme henkilöä haki edelleen valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka ei kuitenkaan myöntänyt valituslupaa (31.10.2013). Asemakaava on nyt lainvoimainen. Aiesopimusta koskevasta päätöksestä tehtiin yksi valitus hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan käsitellyt tätä valitusta, koska kysymyksessä ei ollut lopullinen päätös vaan vasta valmistelu. Keilaniemen asemakaavaan merkityt asuintontit ovat kaupungin omistamaa maata. Alue on ollut varattuna SRV Yhtiöt Oy:lle tammikuusta 2008 lähtien. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.10.2013 jatkaa suunnitteluvarausta 31.10.2014 saakka. SRV Yhtiöt Oy on pitkäjänteisesti kehittänyt asuintornihankettaan. Kehä I on valtion maantie. Tien viralliset suunnitelmat käsittävät kaksi suunnitteluvaihetta: yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Vaikka yleissuunnitelma onkin yleispiirteisempi, se edellyttää tällaisessa tapauksessa, mihin sisältyy pitkähkö tunneli ja sen päissä eritasoliittymät, varsin perusteellisia suunnitelmia ja selvityksiä. Liikennevirasto teki yleissuunnitelman hallinnollisen hyväksymispäätöksen 30.4.2013. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä ratkaissut asiaa. Yleissuunnitelman pohjalta on laadittu tiesuunnitelmaa. Se voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun yleissuunnitelman hyväksymispäätös on tullut voimaan. Kehä I:n suunnittelulla luodaan edellytykset maantielain mukaisten hallinnollisten päätösten tekemiseen. Hyväksytyn aiesopimuksen mukaan suunnittelusta ja suunnittelukustannuksista vastaa kaupunki. Asuintornien rakentamisen ja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 13 Sivu 113 / 152 Kehä I:n uudistamishankkeen käynnistäminen edellyttää voimassa olevaa asemakaavaa ja Kehä I:n osalta voimassa olevaa tiesuunnitelmaa. Valtion puolelta esitettyjen kasvavien vaatimusten johdosta Kehä I:n uudistussuunnitelmien arvioidut kustannukset ovat kohonneet vähintään 130 milj. euroon Tämä tarkoittaa sitä, ettei maanmyyntituloilla pystytä rahoittamaan Kehä I:n uudistushanketta Keilaniemessä. Tästä syystä kaupungin ja valtion kesken on käynnistetty Kehä I:n uudistussuunnitelmien kehittämisprosessi, jossa tavoitteena on merkittävästi kustannustehokkaampi ratkaisu, joka perustuu valtion uuteen liikennepolitiikkaan (vähemmällä enemmän). Liikenteen toimivuudesta ja turvallisuudesta ja ympäristön laadusta ei kuitenkaan tingitä. Tavoitteena on valmistella Kehä I:n uudistamiseen ja asuintornien toteuttamiseen tähtäävä ratkaisuehdotus, joka tuotaisiin valtuuston päätettäväksi vuoden 2015 alussa. Tämä mahdollistaisi kriittiset louhintatyöt alueella ennen kuin metroliikenne käynnistetään. Keilaniemen torneihin sisältyy merkittävä asuinpotentiaali yhdellä Espoon vetovoimaisimmista alueista. Kehä I:n uudistamisella liikenteen ympäristöhaitat pienenevät ja ympäristön laatu kohenee. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.4.2014 § 127 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Jukka Kilven ja 28 muun valtuutetun 21.10.2013 tekemään valtuustokysymykseen Keilaniemen tunnelisuunnittelusta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 19.5.2014 § 61 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Jukka Kilven ja 28 muun valtuutetun 21.10.2013 tekemään valtuustokysymykseen Keilaniemen tunnelisuunnittelusta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Espoon kaupunki Valtuusto Päätös Tiedoksi Kokouskutsu 09.06.2014 Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Asia 13 Sivu 114 / 152 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 14 09.06.2014 Sivu 115 / 152 1515/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 152 § 26.5.2014 14 Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä Valmistelijat / lisätiedot: Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 24.3.2014 tekemään valtuustokysymyksen Barona-aition käytöstä ja toteaa asian loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Barona Areenan kaupungin aitoiden käyttöperiaatteet 10.12.2003 päivitetty 15.1.2009 Barona Areenan käyttöperiaatteet 10.12.2003 - päivitetty 24.8.2012 Valtuustokysymys Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua jättivät 24.3.2014 päivätyn seuraavan valtuustokysymyksen: ”Kun Barona-arena rakennettiin, osti Espoon kaupunki sieltä aition. Nyt on käynyt ilmi, että kaupunki omistaakin kaksi aitiota. Kun olemme tiedustelleet kaupungin aitioiden käyttöoikeuksista, olemme saaneet tietää, että aitiot ovat edustuskäyttöä varten ja että käyttöoikeus on kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla. Kirjallisia sääntöjä tai käyttöohjeita emme ole saaneet emmekä löytäneet tiedusteluista huolimatta. Siksi kysymme, onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, miten ja kuka aitioita käyttää? Vuokrataanko aitioita ulkopuolisille ja miten vuokra muodostuu ja mihin ja mille tilille se maksetaan? Onko mahdollista, että aitiot luovutetaan yksittäisen valtuutetun käyttöön tilaisuuksiin, jossa hän kerää varoja itselleen vaalikuluja varten? Kuka maksaa silloin tilavuokran ja mille tilille? Miksi tällaisesta käyttömahdollisuudesta ei ole informoitu valtuutettuja ja kaupunginhallituksen jäseniä laajemmin? Pidetäänkö käytöstä varauslistoja ja tehdäänkö käytöstä päätöksiä, jolla käyttö dokumentoidaan ja tiedetään, mitä tilaisuuksia aitioissa on pidetty? Kuka ohjeistaa käyttöä? Miten ja missä edellä mainittuihin voi tutustua?” Vastaus valtuustokysymykseen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 14 Sivu 116 / 152 Espoon kaupungilla on omistuksessaan Barona Arenalla kaksi aitiota (aitiot 342 ja 343), jotka on yhdistetty yhdeksi aitioksi. Aitio on tarkoitettu kaupungin edustus- ja muihin tilaisuuksiin. Aitiota on harkinnanvaraisesti mahdollista antaa myös muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki on osallisena. Varauskirjaa pitää teknisen toimen esikunta ja käyttöluvan allekirjoittaa teknisen toimen johtaja. Aitio on kaupungin johdon eli kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien käytössä. Lisäksi kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat voineet hyväksyä toimialansa yksiköiden käyttöpyyntöjä eri tilaisuuksiin. Tilakeskus laskuttaa aitiovuokran kaupungin yksiköiltä sisäisesti. Muilta tahoilta aitiovuokra on peritty laskulla. Peritty vuokra on ollut vuodesta 2012 eteenpäin 100 euroa / käyttökerta. Tilakeskus tarkistaa vuokria tarvittaessa. Ottelu- ja pääsyliput järjestävä yksikkö on hankkinut itse ja maksanut suoraan Barona Arenalle. Samoin järjestävä yksikkö on itse vastannut mahdollisen tarjoilun ja muun vieraanvaraisuuden tilaamisesta ja järjestämisestä ja maksanut niistä aiheutuvat kustannukset suoraan toimittajalle. Aition käytöstä on annettu seuraavat ohjeet: - Barona Areenan kaupungin aitoiden käyttöperiaatteet 10.12.2003 päivitetty 15.1.2009, Barona Areenan aitioiden käyttöperiaatteet 10.12.2003 - päivitetty 24.8.2012. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 152 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 24.3.2014 tekemään valtuustokysymyksen Barona-aition käytöstä ja toteaa asian loppuun käsitellyksi. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 14 Sivu 117 / 152 Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 15 09.06.2014 Sivu 118 / 152 3988/10.00.00/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto 100 § 46 § 63 § 31.3.2014 14.4.2014 19.5.2014 15 Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta (Pöydälle 14.4. ja 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 9.9.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 9.9.2013 Valtuutettu Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 9.9.2013 seuraavaa: ”Asuntojen hintataso ja vuokrakustannukset ovat karanneet käsistä. Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon tonttikustannukset ovat korkeat, mutta myös rakentamisen keskittyminen ja työn kustannukset ovat käsittämättömän korkeat. Voiton tavoittelu ja rakentamisen keskittäminen eri keskusten ympärille nostaa yhä edelleen hintatasoa. Matalapalkka- ja keskituloaloille on yhä vaikeampaa saada Espoossa asuvia työntekijöitä ja pendelöinti kuntien välillä vain lisääntyy ja aiheuttaa mittavia aamu-ilta -ruuhkia. Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena ehdotamme, että Espooseen kaavoitettaisiin alueita, joiden tonttien ja rakennusten vuokra ja myyntihinnat pidetään alhaisina. Alueille sallittaisiin rakentaa yksinkertaisemmin ja halvemmalla ja poiketen liiallisen korkeatasoisista laatutavoitteista ja rakennusmääräyksistä. Rakennukset voisivat olla pysyväisluonteisia tai viiden vuoden tilapäisillä rakennusluvilla toteutettavia. Hyvinkään asuntomessuilla näimme kahdesta merikontista muunnetun 50 m2 suuruisen täysin asumiskelpoisen rakennuksen, jonka toteutuskustannus oli alle puolet tavanomaisesta. Monet ihastuivat tähän innovaatioon. Myös teekkarit olivat valmistaneet pienen, modulaarisen, siirtokelpoisen puurakenteisen, esimerkiksi opiskelija-asunnoksi Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 15 Sivu 119 / 152 soveltuvan, rakennuksen. Styroxin kaltaisista rakennuselementeistä nopeasti pystytettävät, valmiiksi eristetyt, asunnot ovat myös tuloillaan. Kaikissa maanosissa on olemassa lukuisia esimerkkejä kontti- ja parakkirakentamisesta. Niistä on syntynyt trendikkäitä sovelluksia, joissa vain mielikuvitus on rajana. Asiasta on julkaistu runsaasti kirjallisuutta, Container Atlas-niminen teos esimerkiksi. Vaihtoehdoista tulee valita ja kehittää Suomen oloihin ja Espooseen soveltuvia ratkaisuja, jolla helpotetaan ihmisten asuntoahdinkoa ja lisätään omatoimisuutta asuntojensa toteuttamiseen. Alueiksi sopisivat sellaiset, joihin ei kohdistu liiallisia rakentamispaineita, esim. Suurpelto, Kauklahti, Espoon kartanon maita ja Pohjois-Espoon alueita. Siirtolapuutarha-alueitakin voisi miettiä tästä näkökulmasta. Ehdotamme edelleen, että nimitettäisiin luottamushenkilöistä, virkamiehistä, asukasaktiiveista ja Aalto-yliopiston edustajasta koostuvat toimikunta miettimään, suunnittelemaan ja organisoimaan aloitteen toteutumista. Jokaiselle toteutettavalle alueelle määrättäisiin valvoja neuvomaan ja ohjaamaan asukkaita hankkeessa ja asumisessa.” Vastaus aloitteeseen Espoo on allekirjoittanut valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012-2015. Sopimuksen mukaan Espoon tavoitteena on luoda edellytykset 2 500 asunnon rakentamiselle vuosittain. Valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa tulee olla vähintään 20 % tuotantotavoitteesta. Suurin osa (noin 70 %) Espoon uudisasuntotuotannosta on vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja. Kaupungin rooli vapaarahoitteisessa tuotannossa rajoittuu kaavoitukseen ja rakentamisedellytysten luomiseen. Kaupunki ei pysty merkittävästi vaikuttamaan asuntojen hintoihin tai vuokriin kaavamääräyksillä tai tonttihintoja alentamalla. Vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vajaa kolmannes Espoon asuntotuotannosta on valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Näiden kohteiden rakennussuunnitelmat ja kustannukset sisältäen tonttien enimmäishinnat hyväksytään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA). Vuokrat määritellään omakustannusperiaatteella ja asukkaat valitaan asukasvalintaa koskevien ohjeiden mukaan. Asukasvalintoja valvovat Espoon kaupunki ja ARA. Vuokrien omakustannusperiaatteen noudattamisen valvonta kuuluu ARAlle. Espoon nykyisen valtuustokauden tavoitteena on kehittää kaupunkikeskuksia niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Lisäksi tavoitteena on torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Kerrostalovaltaisten alueiden kaavoittaminen kaupunkikeskustoihin lähelle Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 15 Sivu 120 / 152 palveluja ja julkisia liityntäliikenneyhteyksiä on mielekästä. Asuntojen hinnat eivät laske, vaikka sama määrä asuntoja sijoitetaan kaupunkikeskustojen sijaan kauemmaksi. Rakentamisen tehokkuuden pienentäminen keskeisillä paikoilla nostaa sen sijaan asuntojen hintatasoa kaikilla alueilla. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Uudisasuntotuotannon laatutason tulee täyttää lain edellyttämät vähimmäisvaatimukset. Rakennustuoteasetuksen edellytykset täyttävien pysyvien rakennusten rakentaminen konteista on haastavaa. Konteista voidaan rakentaa tilapäisiä asuntoja (käyttöikä enintään 5 vuotta), mutta niissäkin pitää täyttyä turvallisuuden, terveellisyyden ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten lisäksi ympäristön ja kaupunkikuvan asettamat vaatimukset. Kun otetaan huomioon, että Espoon väestö on kasvanut pitkällä aikavälillä noin 3 500 asukasta vuodessa ja väestön kasvun ennustetaan jatkuvan vähintään samansuuruisena, ei resurssien käyttäminen tilapäisten asuntojen rakentamiseen ole järkevää. Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei myöskään tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.3.2014 § 100 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 9.9.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 14.4.2014 § 46 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 9.9.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Laukkasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle jättämisestä päätyttyä valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle valtuuston seuraavaan kokoukseen. Päätös Valtuusto: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 15 Sivu 121 / 152 Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 19.5.2014 § 63 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 9.9.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen kohtuuhintaisesta asumisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Pajunen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesi pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 16 09.06.2014 Sivu 122 / 152 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto 126 § 64 § 28.4.2014 19.5.2014 16 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Saara Hyrkön ja 27 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen Aalto Village - hankkeen edistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 18.11.2013 Valtuutettu Saara Hyrkkö ja 27 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 18.11.2013 seuraavaa: ”Aalto Village on Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston, Aalto-yliopiston oppilaskunnan ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön yhteinen hanke, jossa on tarkoitus rakentaa 16 900 k-m2 opiskelija- ja tutkijaasuntoja Miestentiellä sijaitsevalle poliisiopiston tontille. Hanketta on suunniteltu jo ainakin vuodesta 2009 asti, ja rakennustyöt oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus saada käyntiin syksyllä 2012. Valitettavasti hankkeen eteneminen keskeytyi, kun kaupunki päätti jatkaa tontilla sijaitsevan poliisiopiston käyttöä väistötilana. Soukan koulun jälkeen tiloihin sijoitettu Tapiolan koulu joutui sittemmin tiloissa ilmenneiden sisäilmaongelmien jälkeen siirtymään parakkeihin. Maanantaina 11.11.2013 kaupunginhallitus päätti, että Tapiolan koulun väistöä Miestentiellä jatketaan vuoteen 2016 asti, kun Tapiolan koulun korjaus valmistuu. Aalto Village -hankkeen edellyttämät purku- ja rakennustyöt voitaneen siis aloittaa aikaisintaan silloin, kun Tapiolan koulun väistö tontilla päättyy. Pääkaupunkiseudulla on suuri tarve opiskelija-asunnoille. Esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asuntojonossa on yhteensä yli 6 000 opiskelijaa. Vapaiden markkinoiden korkea hintataso ja opiskelijoiden alhainen toimeentulo ajavat asuntoa vailla olevat opiskelijat todella ahtaalle. Erityisesti asuntopula tuottaa vaikeuksia kansainvälisille opiskelijoille, joille Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 16 Sivu 123 / 152 asunnon hankkiminen voi olla kontaktien ja yhteisen kielen puuttumisen vuosi poikkeuksellisen haastavaa. Aalto-yliopiston kansainvälistymistavoitteiden myötä kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Kampuksen siirtyminen Otaniemeen vuonna 2016 tuo mukanaan noin 4 000 opiskelijaa nykyisen noin 10 000 opiskelijan lisäksi. Myös Metropolian kampusten tiivistäminen ja Laurean toimipisteiden vähentäminen tuovat lisää opiskelijoita Espooseen. Aalto Village tukee erinomaisesti T3-alueen kehittymistä ja Aalto-yliopiston kampuksen elinvoimaisuutta. Hankkeen ei tule kouluväistön jatkumisesta huolimatta viivästyä kohtuuttomasti. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki valmistelee yhteistyössä muiden hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa Miestentien tontin mahdolliset kaavamuutokset, Aalto Villagen suunnittelemat ja muut hankkeeseen liittyvät kysymykset siten, että poliisiopiston purkaminen ja opiskelija-asuntojen rakentaminen voidaan aloittaa viipymättä Tapiolan koulun väistön päätyttyä.” Vastaus valtuustoaloitteeseen Aalto Village -hanketta on kehitetty entisen Poliisiopiston tontille Otaniemessä. Tontin omistaa kaupunki. Tontilla on voimassa asemakaava, jossa on opiskelija- ja muuta asumista yhteensä 16 900 kem2. Entistä Poliisiopiston rakennusta käytetään Tapiolan koulun väistötilana kesään 2016 saakka, jolloin Tapiolan koulun peruskorjaus nykyisen aikataulun mukaan valmistuu. Koulutoiminta alkaa Tapiolassa syyslukukauden 2016 alusta. Tämän jälkeen on tarkoitus purkaa entisen Poliisiopiston rakennukset. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 20.12.2010 varata Kivimies-korttelista rakennusoikeutta AYY:lle 8 500 kem2 ja HOAS:ille 4 200 kem2 opiskelija-asuntojen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten 31.12.2012 saakka. Tuon jälkeen varausta ei jatkettu. Korttelin kehittämisedellytykset paranivat sittemmin aikaisempaa monipuolisemmiksi. Otaniemen eteläosien uudet suunnitelmat sekä Kehä I:n uudistamissuunnitelmat luovat edellytykset suunnitella entisen Poliisiopiston tontista alkuperäistä laajempi ja monipuolisempi kokonaisuus. Entisen Poliisiopiston tontin itäpuolella sijaitsee Senaatti-kiinteistöjen tontti, jossa nyt toimii Rajavartio- ja merivartiokoulu. Koulu siirtyy vuoden 2014 aikana Itä-Suomeen ja tilat vapautuvat. Tontilla sijaitsee kaksi suojeltua asuntolarakennusta ja suojeltu letkujenkuivatustorni. Muut rakennukset voi ja on tarkoitus purkaa pois. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 16 Sivu 124 / 152 Senaatti-kiinteistöt on teettänyt tontista kehittämissuunnitelman, jossa asuntolarakennuksiin tulisi opiskelija-asuntoja (4 600 kem2) ja tontin itäreunaan tulisi uusi asuinrakennus (13 500 kem2). Suunnittelun tavoitteena on nyt muodostaa entisen Poliisiopiston tontin itäosasta yhdessä Senaatti-kiinteistöjen tontin kanssa Aalto Village suojellun entisen letkujenkuivatustornin ympärille. Senaatti-kiinteistöjen tontille tarvitaan asemakaavanmuutos. Kaupungin tontilla on mahdollista aloittaa rakentaminen voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Entisen Poliisiopiston tontin suunnitelmissa varaudutaan rakentamisen jatkamiseen mahdollisella kaavamuutoksella länteen päin ympäristön kehittymisen edetessä. Otaniemessä pidetään tärkeänä, että alueelle saadaan mahdollisimman nopeasti uusia opiskelija-asuntoja. Otaniemen opiskelijamäärä on kasvamassa voimakkaasti, kun Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulun kandidaattiopetus siirtyvät lähivuosina Otaniemeen. HOAS ja AYY ovat lähettäneet kaupungille 12.11.2013 päivätyn suunnitteluvaraushakemuksen, joka koskee entistä Poliisiopiston tonttia. Suunnitteluvarausten myöntäminen valmistellaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätettäväksi lähiaikoina. Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 23.4.2014 päättänyt kiirehtiä Aalto Village -hanketta. Tarvittavat kaavamuutokset (Poliisiopistotontin läntiseen osaan ja Senaatti-kiinteistöjen tontille) ovat niin ikään valmistelussa. Tavoitteena on, että rakentaminen entisen Poliisiopiston tontin itäisellä osalla päästään aloittamaan heti sen jälkeen, kun entisen Poliisiopiston rakennukset on saatu purettua syksyllä 2016. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.4.2014 § 126 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Saara Hyrkön ja 27 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen Aalto Village - hankkeen edistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 19.5.2014 § 64 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätösehdotus 09.06.2014 Asia 16 Sivu 125 / 152 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Saara Hyrkön ja 27 muun valtuutetun 18.11.2013 tekemään valtuustoaloitteeseen Aalto Village hankkeen edistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hyrkkö puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesi pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 17 09.06.2014 Sivu 126 / 152 5049/02.08.00/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto 114 § 65 § 7.4.2014 19.5.2014 17 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Minna Ahola, puh. 050 525 2779 Regina Ekroos, puh. 050 589 8041 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Karimäen ym. 18.11.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 18.11.2013 Kaupunginvaltuutettu Johanna Karimäki ja 25 muuta valtuutettua esittävät 18.11.2013 allekirjoitetussa valtuustoaloitteessa, että Espoossa selvitetään lähi- ja luomuruoan osuus ruokapalveluissa ja että Espoo jatkossa käyttäisi maksimaalisesti lähi- ja luomutuotteita julkisissa ruokapalveluissa. Perusteluina esitetään, että paikallisruoka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Espoo on suuri julkisten ruokapalveluiden tilaaja ja tuottaja, millä on mahdollisuus edistää kotimaista lähi- ja luomuruoan tuotantoa käyttämällä espoolaisia tai naapurikuntien, kuten Kirkkonummen, Vihdin ja Vantaan sekä koko Uudenmaan alueen, jopa naapurimaakuntien tuottajia. Lähi- ja luomuruoan puolesta puhuu myös ruoan terveellisyys ja turvallisuus sekä hallituksen lähiruokaohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä. Vastaus Espoon kaupungin ruokapalvelujen tuottamisesta vastaa Espoo Catering -liikelaitos. Ruoat valmistetaan tuotantokeittiöissä ja toimitetaan niistä palvelukeittiöille ja -pisteille. Ruokien valmistukseen käytetään perusraakaaineita ja ruuat tehdään alusta alkaen keittiöissä lukuun ottamatta kappalemaisia ruokatuotteita, kuten esimerkiksi pihvit, pyörykät ja ohukaiset. Tilaaja - tuottajamallin mukaisesti toimialat tilaavat ruokapalvelut Espoo Cateringilta. Ruoan laatu ja sisältö on sovittu Espoo Cateringin ja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 17 Sivu 127 / 152 toimialojen välisissä palvelusopimuksissa. Sopimuksissa ei mainita lähija/tai luomuelintarvikkeiden käytöstä. Lähi- ja luomutuotteiden osuus elintarvikehankinnoista Espoo Cateringin kaikki elintarviketoimittajat ovat kotimaisia yrityksiä. Valtaosa ruoan valmistukseen käytetyistä elintarvikkeista, kuten maito ja maitotaloustuotteet, vilja-, leipä-, peruna-, kananmuna- ja lihatuotteet sekä lihajalosteet, ovat kotimaisia. Päiväkotien ja pitkäaikaishoidon laitosten aamupuurojen valmistukseen hankitaan luomuhiutaleita sekä henkilöstöravintoloihin luomupiimää ja leipää. Vanhusruokailuun on kilpailutettu lähituottajan mansikkasose yhden vuoden ajaksi, elokuusta 2013 heinäkuun 2014 loppuun. Espoon kaupunki on Reilun kaupan kaupunki, jonka johdosta käytetään pelkästään Reilun kaupan kahvia ja teetä. Reilun kaupan kahvi on myös luomutuote. Espoo Cateringin päiväkoti- ja laitoskeittiöt ovat mukana EkoCentrian Portaat Luomuun -ohjelmassa, päiväkodit portaalla yksi ja lounasravintolat portaalla 2. Espoo Catering on myös Kestävät Hankinnat -hankkeessa, jonka tavoitteena on ruokapalvelujen kestävien hankintojen edistäminen. Luomu-, Reilu kauppa- ja lähiruokatuotteita hankittiin vuonna 2013 noin 80 000 eurolla, niiden osuus oli 0,7 prosenttia Espoo Cateringin vuoden 2013 elintarvikehankinnoista (12,2 milj. euroa). Määritelmät Luonnonmukaista tuotantoa säätelevät Euroopan yhteisöjen neuvoston asetus ja komission asetukset, jotka määrittelevät vähimmäisvaatimukset luomutuotteille, lisäksi luomuelintarvikkeet tulee merkitä EU:n luomumerkillä. Elintarvikkeita kilpailutettaessa luomu voidaan asettaa tuotteen kelpoisuusvaatimukseksi. Kaikkia julkisten ruokapalveluiden tarvitsemia tuotteita ei ole mahdollista käyttää luomuna, esimerkiksi luomumaitoa, koska sitä ei ole D-vitaminoitu. Luomutuotteita ovat luomutuotantotavalla tuotetut elintarvikkeet, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Luonnossa kasvaneet marjat, sienet ja riista eivät myöskään täytä luomukriteerejä. Hallituksen 1.6.2013 linjaaman lähiruokaohjelman mukaan lähiruoka on rajattu oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria vahvistavaksi ruoaksi, joka tuotetaan oman alueen raaka-aineista sekä jalostetaan, markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Omaksi alueeksi on määritelty noin maakuntaa vastaava tai sitä pienempi alue. Lähiruokamääritelmään on sisällytetty myös eri alueiden erikoistuotteet, jotka ovat jollekin alueelle ominaisia, mutta joita myydään eri kanavien kautta myös muualla, esimerkiksi porotuotteet. Lähiruokaohjelma linjaa hallitusohjelman mukaisesti, että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Laatukriteerejä ja Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 17 Sivu 128 / 152 malliasiakirjoja on kehitettävä niin, että lähiruoan hankinta on mahdollista ottamalla huomioon erityisesti laatuun, tuoreuteen, sesonginmukaisuuteen, kestävään kulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä näkökulmia ravitsemuksellisen laadun rinnalla. Lähi- ja luomutuotteiden saatavuus Espoo Catering selvitti elintarvikkeiden sopimustoimittajilta niiden valikoimissa olevat lähi- ja luomuruokatuotteet. Selvitys osoitti, että sopimustoimittajien lähiruokatuotevalikoimat ovat tällä hetkellä suppeat, mikäli tuotevalikoimia tarkastellaan lähiruokaohjelman linjauksen mukaisesti. Mikäli Espoon kaupungin lähiruoan raaka-aineiden tuottamis- ja/tai jalostuspaikaksi rajattaisiin Uudenmaan lisäksi myös naapurimaakunnat, voitaisiin muutamia sopimustoimittajien tuotteita, kuten esimerkiksi maitotalous- ja leipätuotteita, kutsua lähiruuaksi. Se, että toimittajat välittävät samoja tuotteita sekä Uudenmaan että muiden maakuntien alueelle, tekee lähiruokavalikoiman määrittämisestä haasteellisen toimittajille. Lähiruoalle ei ole olemassa virallista merkkiä tai tunnusta, joka helpottaisi lähiruoan tunnistamista tietyssä maakunnassa tai tietyllä alueella. Selvityksen mukaan sopimustoimittajilla oli valikoimissaan yli tuhat luomutuotetta. Espoo Cateringin käyttöön sopivia luomutuotteita löytyy esimerkiksi vilja-, leipomo- ja maitotaloustuotteista sekä tuoreista vihanneksista ja kasviksista. Osa valikoimissa olevista luomutuotteista ei sovi sellaisenaan Espoo Cateringin käyttöön muun muassa liian pienen pakkauskoon, liian vähäisen käsittely- tai jalostusasteen tai tuotteen ravitsemuksellisen laadun takia. Lähi- ja luomutuotteiden käytön lisääminen Espoon kaupungin hankinnat painopisteet vuosille 2013 - 2016 ovat kestävä kehitys, terveen kilpailun edistäminen, hankintojen sähköistäminen ja luovat hankinnat. Painopisteisiin nojaten lähi- ja luomutuotteiden hankintaa voi perustella ruokahankintojen ympäristövaikutusten minimoimisella, Espoon ja lähikuntien alueen yritysten elinvoimaisuuden lisäämisellä sekä elintarvikkeiden hankintaosaamisen parantamisella ja laadullisten kriteerien käytön lisäämisellä. Saatavilla olevan sopimustoimittajien lähi- ja luomutuotevalikoiman perusteella lähi- ja luomutuotteiden käytön asteittainen lisääminen on mahdollista Espoon ruokapalveluissa. Asteittainen lisäys tarkoittaa esimerkiksi yhden lähi- tai luomuruokatuotteen käyttöön ottoa kaikille Espoo Cateringin asiakkaille tai useamman lähi- tai luomuruokatuotteen käyttöön ottoa vain osalle asiakkaista, jollekin asiakasryhmälle. Lähituotteiden osalta tulee ensin kartoittaa Espoo Cateringin käyttöön sopivat markkinoilla olevat lähituottajat ja -tuotteet sekä niiden Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 17 Sivu 129 / 152 hankintakanavat Uudenmaan alueelta. Lisäksi tulisi mahdollisesti linjata Espoon ruokapalvelujen lähiruoka-alueeksi riittävän suuri hankinta-alue, Uudenmaan alueen lisäksi myös naapurimaakunnat, koska pelkästään Uudenmaan alueen lähituotteita ei ole selvityksen mukaan juurikaan saatavissa nykyisiltä sopimustoimittajilta. Edellä mainitun kartoituksen ja lähiruoka-alueen vahvistamisen jälkeen lähituotteiden hankintavaatimukset (esimerkiksi jäljitettävyys, tuoreus, saatavuus, ympäristövaikutukset) voidaan määritellä ja lähituotteet ja/tai toimittajat kilpailuttaa, jonka jälkeen voidaan alkaa lisätä lähituotteiden, kuten esimerkiksi sesongin mukaisten vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttöä kaikkien. Luomu- ja lähituotteiden käytön lisäämisen suurin este on niiden kalliimmat hinnat verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin. Hintaerot vaihtelevat tuotteittain. Joidenkin luomutuotteiden jatkuva saatavuus Espoon tarvitsemissa käyttömäärissä voi myös olla haasteellista. Mikäli tilaajille osoitettaisiin määrärahat lähi- ja luomutuotteiden ostamiseen, mahdollisia heti lisättäviä luomutuotteita nykyisiltä sopimustoimittajilta hankittuna koulu-, päiväkoti- ja vanhusruokailuun voisivat olla esimerkiksi luomuleipä, -piimä, -viili ja –jogurtti. Samoin vanhusruokailussa lähellä tuotetun mansikkasoseen käyttöä voitaisiin jatkaa. Mikäli lähi- ja luomumarkkinat kasvavat, on mahdollista, että yksittäisten tuotteiden hankintahinnat halventuvat jollakin aikavälillä. Edellä kuvatulla tavalla lähi- ja luomuruoan osuus kaupungin hankinnoissa on jo selvitetty eikä tässä vaiheessa ole tarpeen enempiä selvityksiä tehdä. Espoo Catering käyttää jo nykyisin hankinnoissaan lähi- ja luomutuotteita, siltä osin kuin se on taloudellisesti mahdollista tilaajatoimialoille budjetoitujen määrärahojen puitteissa. Edellä mainittuja tuotteita voidaan käyttää jatkossa enemmän, mikäli siihen budjetoidaan lisää määrärahoja. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.4.2014 § 114 Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Karimäen ym. 18.11.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 19.5.2014 § 65 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätösehdotus 09.06.2014 Asia 17 Sivu 130 / 152 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Karimäen ym. 18.11.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Karimäki puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 18 09.06.2014 Sivu 131 / 152 590/10.03.01/2014 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 23 § 143 § 26.3.2014 12.5.2014 18 Valtuustoaloite asukkaiden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Sirén, puh. 043 824 6344 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Mari Nevalaisen ja 24 muun valtuutetun 27.1.2014 allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen sekä esitettyihin kysymyksiin, jotka koskevat asukkaiden mahdollisuuksien lisäämistä lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 27.1.2014 Valtuutettu Mari Nevalainen ja 24 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 27.1.2014 seuraava: ”Espoon arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaan Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen kaupunki, jonka parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Espoo-tarinassa korostetaan asukkaiden aktiivista osallistumista palvelujen kehittämiseen. Osallistuva Espoo - kehitysohjelman hyötytavoitteissa korostetaan asukkaiden kuulemista ja aktiivista osallistumista oman asuinalueen kehittämisessä. Yksi valtuustokauden päätavoitteita on "palkitseva lähitekeminen". Tavoitteena on lisätä asukkaiden mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja omatoimisesti lähiympäristössään sekä vahvistaa talkoohenkeä ja yhdessä tekemistä. Suunnitelmat lakkauttaa ahkerassa käytössä olevia leikkipuistoja asukkaiden vastustuksesta huolimatta ovat jyrkässä ristiriidassa Espoon arvojen ja tavoitteiden sekä mm. Liikuntapoliittisen ohjelman ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kanssa. Leikkipuistot ovat asuinympäristönsä tärkeitä kaikkein pienimpien espoolaisten lähiliikuntapaikkoja sekä alueen yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia lisääviä asukkaiden kohtaamispaikkoja. Monet asukkaat Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 18 Sivu 132 / 152 olisivat varmasti halukkaita osallistumaan itselleen sopivina aikoina oman asuinalueensa leikkipuistojen ylläpitoon ja kunnostamiseen vapaaehtoisena talkootyönä, mikäli heille tarjottaisiin siihen mahdollisuus sekä tarvittavat välineet ja ohjeistus. Luonnollisesti vastuu puistojen turvallisuuden valvonnasta säilyisi kaupungilla. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoon yhdessä päätettyjen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti selvitetään. 1) Mahdollisuus lisätä asukkaiden osallistumista lähileikkipuistojen ylläpitoon ja kunnostukseen vapaaehtoisena talkootyönä sekä 2) Miten asukkaiden ääni tulee oman asuinympäristön lähipalveluita koskevassa päätöksenteossa aidosti kuulluksi ja huomioiduksi.” Vastaus valtuustoaloitteeseen 1) Mahdollisuus lisätä asukkaiden osallistumista lähileikkipuistojen ylläpitoon ja kunnostukseen vapaaehtoisena talkootyönä Lähileikkipuistojen ylläpidon lähtökohdat muodostuvat EU:n leikkipuistoja koskevista turvallisuutta sekä tuoteturvallisuutta koskevista vaatimuksista sekä Suomen lainsäädännön kuluttajaturvallisuuslaista. Hoitotoimenpiteet on määritelty valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen ’VHT 2011’ mukaisesti, yleensä leikkipuistojen hoitoluokka on A2-A3 riippuen leikkipuiston osa-alueesta. VHT 2011 -ohje korvautui vuoden 2014 helmikuussa VHT 2014 -ohjeella. Vuoden 2011 kuluttajaturvallisuuslaki määrää, että leikkipaikan omistajan ja ylläpitäjän (palvelun tarjoaja) tulee pitää leikkikenttä turvallisena, olipa leikkipaikka ja sen välineet minkä ikäisiä tahansa. Leikkivälineiden, varusteiden, kalusteiden sekä pinnoitteiden ja kasvillisuuden tulee olla turvallisia. Tästä syystä niiden lakisääteiset turvallisuustarkastukset suorittavalla asiantuntijalla tulee olla ulkoleikkipaikkojen turvatarkastajan pätevyys. Tästä syystä asukkaille ei voi ulkoistaa leikkipuistojen ylläpitoa. Sen sijaan tekninen keskus voi laatia leikkipuistojen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon osalta erillisiä sopimuksia sopimuskumppaneiden, esimerkiksi taloyhtiöiden, yhtiöiden tai yhdistysten kanssa. Tuolloin sopimuksessa sovitaan, että sopimuskumppani vastaa kokonaisuudessaan kyseisen leikkipuiston toteuttamisesta ja ylläpidosta sekä perusparantamisesta lakisääteisine vastuineen mainittujen ylläpidon lähtökohtien ja reunaehtojen mukaisesti. Sopimuskumppanin on tarpeen vastata myös sopimuksen mukaisten velvoitteittensa vakuuttamisesta sekä turvallisuusasiakirjan laadinnasta ja sen riskinarvioinnista valvovalle viranomaiselle. Tällainen toimintamalli on ehdotettu myös Osallistuva Espoo -hankkeen johtoryhmässä osaksi ao. hanketta ja toimintamallia on pidetty hyväksyttävänä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 18 Sivu 133 / 152 Osallistuvan Espoon palkitsevaa lähitekemistä voivat olla myös vuosittaiset kummipuistotoiminnan mukaiset toimet. Teknisessä keskuksessa on ollut jo lähes 10 vuoden ajan jossain määrin vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Vuosittain on pk-seudun yhteistyönä järjestetty kevätsiivoustalkoot, joissa vapaaehtoisilla on ollut mahdollisuus siivota julkisia alueita. Lisäksi aloitteiden perusteella on jaettu liivejä ja pihtejä, jolloin on tarjottu mahdollisuus vapaaehtoiseen puhtaanapitotyöhön. Tällainen on mahdollista myös leikkipuistojen lähiympäristössä. Lisäksi tällä hetkellä pilotoidaan Tapiolassa Osallistuvan Espoon yhtenä pilottina espoolaisten lähimetsien ”risukkojen” hoitoa yhteistyössä asukkaiden kanssa. 2) Miten asukkaiden ääni tulee oman asuinympäristön lähipalveluita koskevassa päätöksenteossa aidosti kuulluksi ja huomioiduksi Teknisen keskuksen puistojen suunnitteluprosessi noudattaa maankäyttöja rakennuslain vuorovaikutteisuutta koskevia osuuksia ja ylittää lain minimivaatimukset. Puistot ja viheralueet määritellään viheralueiden yleis- ja puistosuunnitelmissa sekä puistojen perusparannussuunnitelmissa. Suunnittelukohteen vaikutuspiirissä olevia asianosaisia informoidaan kirjeitse tai Länsiväylä-lehdessä ilmoitettavalla yleisellä tiedotteella asukastilaisuudesta, jossa suunnittelija esittelee kyseisen puiston suunnitelmaluonnokset. On syytä huomioida, että kaikista puisto- ja katusuunnitelmista pidetään asukastilaisuus. Asukastilaisuudessa osalliset voivat esittää suunnitelmaan liittyviä toiveita ja kommentteja. Asukastilaisuuden osallistujat listataan ja palaute kootaan. Asukastilaisuudesta tiedotetaan internetissä kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Suunnitelmaluonnos on nähtävillä ja kommentoitavissa lisäksi internetissä ennen päätöksen tekoa. Saatuun muuhun palautteeseen (esimerkiksi internetin kautta sähköpostitse saatu palaute) annetaan vastaus. Suunnittelun lähtökohtia ja suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä selostettiin tarkemmin edellisen valtuuston kysymykseen (kysymys 18.11.2013 koskien leikkipuistojen ylläpitoa, kunnostusta ja lakkauttamissuunnitelmia) vastauksessa. Vastaus on sekä kaupunginhallituksen että valtuuston yksimielisesti hyväksymä ja asia katsottiin loppuun käsitellyksi. On hyvä myös tiedostaa, että suunnitteluvaiheessa asukkaidenkin mielipiteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Kaupungin tehtävänä on muodostaa suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä soveltuvin kompromissi. Kompromississa ei aina voida huomioida jokaisen yksittäisen asianosaisen mielipiteen toteutumista sellaisenaan. Kaupungin tehtävänä on myös huomioida suunnittelussaan kyseisen alueen sekä muutoin kaupungin kehittymiseen liittyvät faktat (väestörakenne, palvelurakenne) ja taloudelliset realiteetit. Luonnosvaiheen jälkeen suunnitelmaa tarvittaessa tarkistetaan saadun palautteen pohjalta. Ehdotus viimeistellään suunnitelma-asiakirjoiksi. Suunnitelman lopullinen versio päivitetään internetiin. Viheralueiden Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 18 Sivu 134 / 152 yleissuunnitelmat, puistosuunnitelmat sekä luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat hyväksyy teknisen keskuksen katupäällikkö, esittelijänä suunnittelupäällikkö. Suunnitelmasta laaditaan päätösasiakirja. Puistosuunnitelman päätöspöytäkirja toimitetaan postitse asianosaisille. Päätöksistä on valitusmahdollisuus. Em. suunnitelmien päätöksistä tehdyt mahdolliset valitukset käsitellään hallintovalituksina Helsingin hallintooikeudessa MRL:n perusteella. Vain asianosaisilla on valitusoikeus (hallintolainkäyttölaki 6 §: päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Lisäksi asukasyhteistyötä tehdään monilla muilla tavoin. Espoolaiset ovat aktiivisia tekemään aloitteita, jotka tutkitaan ja joihin vastataan. Tekninen keskus osallistuu säännöllisesti eri alueiden aluefoorumeihin, joissa käsitellään katujen ja puistojen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Kaiken kaikkiaan tekninen keskus tekee huomattavan paljon systemaattista asukasyhteistyötä huomioiden hankkeiden sekä investointien volyymin aiempi kasvu ja henkilöstömäärän pysyminen aiemmalla tasolla. Vastaukset esitettyihin kysymyksiin Kysymys: Missä laissa on edellytetty ulkoleikkipaikkojen turvatarkastajan pätevyyttä ja missä laissa on määritelty, miten tällainen pätevyys saavutetaan? Lisäksi aloitteessa mainittu kunnostaminen ja hoito ovat eri asia kuin uusien laitteiden ja rakenteiden pystyttäminen. Vastaus: Leikkipaikkojen turvallisuusstandardit SFS-EN 1176 ja SFS-EN 1177 edellyttävät, että leikkipaikkojen käyttöönotto- ja lopputarkastuksista huolehtii pätevä henkilö. Isot kaupungit vihertoimijoina ovat määritelleet, että tällainen pätevyys tarkoittaa turvatarkastajan pätevyyttä. Lainsäädännössä ei tietyssä laissa edellytetä turvatarkastajan pätevyyttä. VYL (valtakunnallinen viherympäristöliitto) mm. kouluttaa asiantuntijoita Ulkoleikkipaikkojen turvatarkastaja-koulutuksessa. Valtuuston 27.1.2014 päätöksessä koskien valtuustokysymystä leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta ja lakkauttamisesta on tarkemmin käsitelty ylläpidon (hoidon) ja kunnostuksen sekä uusien välineiden asentamista. Mikäli leikkipaikan yksittäinen kaluste tai varuste ei täytä turvallisuusstandardeja, ao. leikkipaikkaa ei ole syytä kokonaisuudessaan välittömästi perus parantaa. Tällöin ylläpidon toimesta yksittäinen leikkiväline korjataan eli kunnostetaan tai korvataan mahdollisuuksien mukaan vastaavalla tuotteella. Mikäli leikkivälineen korjaamiseen tai korvaamiseen ei ole mahdollisuuksia, on ylläpidolla velvoite poistaa tuote välittömästi. Syy leikkipuiston perusparannukselle on kuluttajaturvallisuuslain mukainen havaittu turvallisuusperuste. Tällöin kuntotarkastuksissa on havaittu sellaisia puutteita, joita ei voida enää normaalein kunnossapitotoimin hoitaa. Esim. leikkivälineiden ja turvaalustojen kunnossa sekä rakenteissa ja aidoissa on sellaisia vikoja, että puisto on kokonaisuudessaan perusparannettava. Tällöin välineet uusitaan. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 18 Sivu 135 / 152 Oleellista asiassa on, että hoito, kunnostaminen tai perusparannus on yhtenä kokonaisuutena koko ylläpidosta vastaamista, jonka Espoossa tekninen keskus mahdollistaa vastauksen mukaisesti sopimuksin halukkaille sopimuskumppaneille, esimerkiksi taloyhtiöille tai yhdistyksille. On syytä myös tiedostaa, että taloyhtiöt vastaavat kiinteistöjensä alueella leikkipaikkojen turvallisuudesta vastaavalla tavalla, kuten kaupunki yleisillä alueilla jo nykyisinkin. Lisäksi Espoon kaupungilla on lukuisia olemassa olevia sopimuksia esimerkiksi yksityisten päiväkotien kanssa, joissa on sovittu, että yksityinen päiväkoti vastaa yleiselle alueelle sijoitetun, päiväkodin leikkipaikkana toimivan pihan toteutuksesta, ylläpidosta ja peruskorjauksesta. Kysymys: Miksi lakisääteinen turvallisuustarkastaja ei voi käydä tarkastamassa puistoa, vaikka sen ylläpidosta vastaisi joku muu taho kuin kaupunki, esim. asukasyhdistys tai seura? Ovatko valvontaa hoitavat ulkoleikkipaikkojen turvatarkastajan pätevyyden suorittaneet henkilöt kaupungin palveluksessa ja mitä tarkastukset maksavat? Vastaus: Turvatarkastajan pätevyyden omaavia asiantuntijapalveluita on ostettavissa yksityisiltä yrityksiltä. On kokonaistaloudellisesti järkevää, että koko ylläpidosta vastaamisen toimintaketju/prosessi on sopimuskumppanilla vastuineen. Teknisen keskuksen ylläpitovastuulla olevien yleisten alueiden (ei sopimuskohteiden) asiantuntijat toimivat Espoo kaupunkitekniikka-liikelaitoksen palveluksessa. Turvatarkastus kestää puistoleikkipaikalla n. puoli päivää, jonka jälkeen tehdään turvatarkastuksen raportointi sekä erikseen korjaustoimet tarkastuksen mukaisesti. Turvatarkastusten hintoja (tai veloitushintoja/tunti) voi mahdollinen sopimuskumppani tiedustella yksityisiltä palveluntuottajilta. Kysymys: Miten talkootyönä kunnostettava leikkipuisto eroaisi esim. Muotoile!Maa! -projektista, missä koululaiset ovat itse osallistuneen koulun pihojen suunnitteluun sekä kunnostamis- ja korjaamistoimenpiteisiin? Voisiko Muotoile!Maa -konseptilla kunnostaa myös leikkipuistoja? Vastaus: Leikkipuiston kunnostus ja ylläpito tehdään valtakunnallisten hoitoluokitusten ja ohjeiden sekä väline-, pinnoite-, varuste- ja kalustevalmistajien ohjeiden mukaan. Lisäksi rakentamista ohjaa Infraryl ja VRT 2011. Rakentamistyö on ammattimaista. Teknisen keskuksen tietojen mukaan Muotoile!Maa-konseptissa Espoossa Muotoile!Maa!- projektissa Iivisniemen koulun oppilaat eivät ole vastanneet varsinaisesti ammattimaisesta suunnittelusta, rakentamisesta eivätkä vastaa ylläpidosta. He ovat opettajien kanssa olleet mukana suunnittelussa ja rakentamisessa ohjatusti. Varsinainen kokonaisvaltainen ylläpidosta vastaaminen on edelleen Tilakeskus-liikelaitoksella. Siten Muotoile!Maakonsepti ei sovellu sellaisenaan leikkipuistojen kokonaisvaltaiseen ylläpitoon ja kunnostukseen. Kysymys: Asukkaiden kuulemisen osalta prosessi täyttää muodollisesti kuulemisen kriteerit, mutta käytännössä kuulemiset on koettu jo tehtyjen päätösten esittelemiseksi vailla todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 18 Sivu 136 / 152 Vastaus: Voidaan todeta, että tämän vastauksen mukaisesti yleisten alueiden suunnitteluprosessi on vuorovaikutteinen ja asukas voi vaikuttaa monin eri tavoin. Valitettavasti kaupungin tehtävä on tehdä myös hyviä kompromisseja huomioiden taloudelliset reunaehdot ja palveluiden tasapuolinen sijoittuminen. Tällöin päätökset eivät aina voi olla jokaisen asukkaan oman mielipiteen mukaisia. Päätöshistoria Tekninen lautakunta 26.3.2014 § 23 Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi valtuutettu Mari Nevalaisen 27.1.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee asukkaiden mahdollisuuksien lisäämistä lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa, sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 12.5.2014 § 143 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi Mari Nevalaisen ja 24 muun valtuutetun 27.1.2014 allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen sekä esitettyihin kysymyksiin, jotka koskevat asukkaiden mahdollisuuksien lisäämistä lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 19 09.06.2014 Sivu 137 / 152 3776/14.07.01/2013 Kaupunginhallitus 153 § 26.5.2014 19 Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Said Aden, puh. 043 825 1950 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Susanna Rahkosen ym. 19.8.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Liite 12 Kaupungin ja TE-toimiston yhteistyösopimus - Valtuustoaloite 19.8.2013 Oheismateriaali Selostus Valtuutettu Susanna Rahkonen ja 29 muuta valtuutettua esittävät valtuusto-aloitteessaan 19.8.2013 seuraava: Espoon kaupunki tehostaa TEM-kuntakokeilun tavoitteiden toteutumista laatimalla erillisen työllisyysstrategian. Siihen sisällytetään mm: 1 laskelma passiivisen pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista Espoon kaupungille, 2 arvio aktiivitoimien kustannuksista ja hyödyistä Espoon kaupungille, 3 suunnitelma työllisyysasioiden koordinoinnista ja yhteistyöstä eri viranomaisten ja toimijoiden kesken, 4 suunnitelma välityömarkkinoiden edistämisestä ja selvitysmahdollisuudesta perustaa välityömarkkinaorganisaatio tai yhteiskunnallinen yritys yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, 5 suunnitelma avustavien töiden organisoinnista Espoon kaupungissa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 19 Sivu 138 / 152 Vastaus aloitteeseen Espoo-tarinan, eli kaupungin strategian mukaan vuoden 2016 lopussa päättyvän valtuustokauden aikana tavoitteeksi on asetettu Espoon työllisyysasteen nouseminen 75 prosenttiin ja työttömyysasteen laskeminen korkeintaan 5 % tasolle. Nuorten työllisyyden osalta nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Työllisyydenhoidon osalta kaupungin strategisia tavoitteita toimeenpannaan hyödyntämällä vuosittain TE-toimiston kanssa laadittavaa yhteistyösopimusta, jonka hyväksyy kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto. Kaupungin osalta sopimukseen kirjattavat toimenpiteet (esim. palkkatukityöllistäminen ja oppisopimuspaikat kaupungin omaan organisaatioon) toteutetaan valtuuston hyväksymän talousarvion määrittelemissä rajoissa. Espoon valtuuston 19.5.2014 hyväksymä Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU) asettaa tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen, nopean työllistymisen edistämisen erityisryhmänään pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat sekä työttömyyden kasvun ehkäisemisen tukemalla yrittäjyyttä. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tulee lisätä työllisyydenhoidon volyymia ja organisoida työllisyydenhoidon toimenpiteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Laskelma passiivisen pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista ja aktiivi-toimien hyödyistä Työttömien määrä Espoossa on kasvanut ja kasvaa edelleen muuta pääkaupunkiseutua nopeammin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä Espoossa oli 84 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien aktivointi kannattaa sillä lähtöoletuksella, että (periaatteella, jossa) valtio maksaa työmarkkinatuen aktivointijakson osalta kokonaan 1.1.2015 alkaen. Espoossa ollaan selvittämässä pitkäaikaistyöttömien profiilia yhdessä ELY-keskuksen ja KELAn tutkijoiden kanssa. Tarkempia taloudellisia laskelmia voidaan tuottaa, kun pitkäaikaistyöttömien tunnetaan profiili paremmin. Kartoitetaan kaupungin silppu- ja avustavat työt Eri yksiköistä (esim. varhaiskasvatus, perusopetus ja catering) löytyviä silppumaisia ja avustavia tehtäviä on koottu ja kilpailutettu vuoden 2013 aikana. Tarjouspyyntöihin kirjattiin sosiaalisia kriteerejä. Kilpailutuksen voitti TimRent Oy, jonka toiminta noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän työpankkitoiminnan periaatteita. Ideana on tarjota työttömille työtä. Sosiaali- ja terveysministeriö palkitsee Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 19 Sivu 139 / 152 työpankkiyrityksiä jokaisesta henkilöstä, jotka siirtyvät avoimille työmarkkinoille työpankkiyrityksen palkkalistoilta. Selvitetään välityömarkkinaorganisaation perustamisedellytykset yhdessä eri toimijoiden kanssa Työllisyydenhoidon yhteistyösopimuksen puitteissa välityömarkkinoille ollaan tekemässä yhdessä Ely-keskuksen ja kumppaneiden kanssa strategiaa, jolla lisätään tukityöllistämisen volyymia ja yhteistyötä pksektorin kanssa. Hankintojen kautta työllistämistä ja työpankkitoiminnan kehittämistä tehdään määrätietoisesti. Työpankille sopivia tehtäviä kaupungin yksiköiden tukipalveluissa kilpailutetaan niin, että hankintakriteerit luovat markkinoita työpankin kaltaisille toimijoille (esim. Asu ja elä -keskusten tukipalvelut). TE-toimiston kanssa laadittaviin yhteistyösopimuksiin kirjataan jatkossa tavoite työllistämisen jakautumisesta eri toimialoille. Vuoden 2015 yhteistyösopimuksen sisältöä kehitetään edelleen niin, että se antaa entistä kattavamman kuvan koko työllisyydenhoidosta, resurssien ja tarpeiden suhteesta sekä konkreettisista toimista (kaupunki & TE-toimisto). ESR-hankkeet Tällä hetkellä on menneillään ESR-esiselvityshanke, jossa kartoitetaan palvelujärjestelmän aukot, joiden vuoksi nuorten ohjaaminen ja motivoiminen kohti koulutusta tai työllisyyttä estyy tai hidastuu. Selvitys elokuun 2014 loppuun mennessä. Esiselvityksen tuloksen pohjalta suunnitellaan nuorisotyöttömyyden torjumiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen keskittyvä kahta ESR-hanketta yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kansaa. Hankkeilla pyritään kasvattamaan merkittävästi työllisyydenhoidon volyymia ja erityisesti nuorten hankkeen kohdalla selkiyttämään palveluiden kokonaisuutta ja asiakasohjausta. Hankkeet pyritään saamaan käyntiin vuoden 2015 alussa ja ne huomioidaan vuoden 2015 budjettivalmistelussa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 153 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Susanna Rahkosen ym. 19.8.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Asia 19 Sivu 140 / 152 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 20 09.06.2014 Sivu 141 / 152 5443/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 154 § 26.5.2014 20 Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Tiina Ahlforsin ym. 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 9.12.2013 Valtuustoaloitteen allekirjoittajat ovat esittäneet, että Espoossa kehitettäisiin entistä monipuolisempia ja avoimempia tapoja henkilöstön ideoiden ja tietotaidon hyödyntämiseen, jotta palveluita saadaan kehitettyä kuntalaisten tarpeita paremmin vastaavaksi. Vastaus Henkilöstölle on luotu monia erilaisia tapoja vaikuttaa ja jakaa osaamistaan omaa yksikköä laajemmin kaupungin organisaatiossa: Henkilöstön tekemiä kehittämisideoita ja niiden yhteistä jatkokehittämistä varten on avattu Essiin uusi keskustelukanava. Se sijaitsee aloitetoiminnan sivuilla ja edustaa kevyemmän hallinnoinnin joustavaa kehittämistoimintaa. Keskusteluun voi jokainen osallistua ja kertoa omasta työstään ja siinä tehdystä kehittämisestä ja oivalluksista. Tätä kautta esiin tulevat ideat siirtyvät kaikkien käyttöön ja samalla niiden edelleen kehittämiseen saadaan toivon mukaan useampia henkilöitä ja kommentteja. Keskustelupalstan moderaattori viestii tarkoituksenmukaisille tahoille uusista avauksista ja keskustelijoista rakentavimmat palkitaan vuosittain pienellä lahjalla. Uusi toimintatapa on ollut käytössä vasta pari kuukautta. Samoilla essin sivuilla on mahdollista jättää myös virallinen aloite. Viralliset aloitteet käsitellään henkilöstötoimikunnassa ja niiden käsittely on määritelty yhteistoimintasopimuksessa. Myös sosiaalisen median sovellus Yammer on jo vakiinnuttanut paikkansa henkilöstön uusien ajatusten ja ideoiden esittämisessä ja niistä keskustelemisessa. Organisaatiorajat ylittävä toiminnan kehittämisideointi tapahtunee tulevaisuudessa vilkkaimmin juuri sosiaalisessa mediassa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 09.06.2014 Asia 20 Sivu 142 / 152 Sähköiset työtilat (Sharepoint) sisältävät puolestaan suuren osan organisaatiomme dokumentaatiosta. Siellä on entistä parempi pääsy yhteisiin dokumentteihin, joiden sisältöä voi halutessaan kommentoida tekijöille. Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu, joka järjestetään vuosittain, kannustaa parantamaan ja kehittämään kaupungin palveluja ja Espoon kaupungilla tehtävää työtä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kaupungin työntekijät, työyhteisöt, verkostot ja porukat. Innovaatiokilpailu on osa Espoo -tarinaa, jossa Espoosta tehdään entistä asukas- ja asiakaslähtöisempi. Uutena elementtinä kilpailuun ollaan tuomassa ns. palveluhaastekäytäntöä. Mielenkiinto kilpailussa kohdistuu sekä pieniin että suuriin innovaatioihin. Olennaista on se, että innovaatio tai idea on parantanut tai parantaa tuotettavaa palvelua tai organisaation sisäistä toimivuutta. Kyseessä voi olla innovaatio, joka on jo ehtinyt tuottaa paljon tuloksia tai tuore ajatus, jonka tuottama sato korjataan vasta myöhemmin. Erityisesti huomiota halutaan kiinnittää sellaisiin uudistuksiin, joissa asiakkaat ja kuntalaiset ovat olleet etusijalla - paremman palvelun saajina tai jopa kehittämistyön yhteistyökumppaneina. Kilpailusarjoja on kaksi: innovaatiot ja potentiaaliset innovaatiot eli ideat. Voittajat ovat saaneet rahallisen palkinnon. Innovaatiokilpailun hakemukset arvioidaan Laatukeskuksessa. Espoon hakemukset osallistuvat automaattisesti Laatukeskuksen kansalliseen ”Vuoden laatuinnovaatio” -kilpailuun. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 154 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Tiina Ahlforsin ym. 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 21 09.06.2014 Sivu 143 / 152 5444/05.09.00/2013 Kaupunginhallitus 157 § 26.5.2014 21 Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh. 043 824 5721 Anu Rämö, puh. 050 548 2035 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 43 muun valtuutetun 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 9.12.2013 Kai Lintunen ja 43 muuta valtuutettua ovat 9.12.2013 jättäneet valtuustoaloitteen perhetyön palvelujen kehittämiseksi. Kaupunkia pyydetään laatimaan alustava suunnitelma perhetyön palveluiden kehittämiseksi siten, että palveluiden ennaltaehkäisevyyden ja kokonaisvaikuttavuuden periaatteet tulevat palveluissa nykyistä paremmin huomioiduiksi. Suunnitelman tulee keskittyä konkreettisiin toimenpideehdotuksiin palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Kaupungin toimintojen lisäksi myös muilla hyvinvointitoimijoilla (kolmas sektori, seurakunta, palveluntuottajat ym.) tulee olla mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Suunnitelma tulee tuoda valtuuston arviointiin ja käsittelyyn vuoden 2014 aikana. Valtuustoaloitteessa todetaan, että perhetyö on kustannustehokas tapa ehkäistä perheiden ongelmia ja siihen kannattaa panostaa. Perhetyö on laaja käsite ja tässä vastauksessa perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheiden kotipalvelua, perheohjausta, sosiaaliohjausta ja perhekuntoutusta terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyössä ja lastensuojelussa. Lopussa esitetään konkreettinen toimenpidesuunnitelma perhetyön palvelujen kehittämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tuodaan esiin sekä meneillään olevaa kehittämistyötä että toimenpide-ehdotuksia. Toimenpiteissä on huomioitu ennaltaehkäisyn ja kokonaisvaikuttavuuden periaatteet. Perhetyön tavoitteena on antaa tukea nimenomaan varhaisessa vaiheessa ja perhetyö jalkautuu ihmisten arkiympäristöihin, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 21 Sivu 144 / 152 mikä helpottaa perheiden avun saantia. Kokonaisvaltaisuus huomioidaan esimerkiksi siten, että lasten tilanne kartoitetaan myös silloin, kun aikuiset hakeutuvat palveluihin. Moniammatillisella yhteistyöllä on keskeinen rooli perhetyön palvelujen kehittämisessä. Perhetyössä tehdään monenlaista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja sitä tullaan edelleen tiivistämään. Intensiivisempää tukea tarjotaan niille perheille, jotka käyttävät useita palveluja ja joilla on eniten tuen tarvetta. Tiivis tuki on tärkeää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Perhetyöhön kehitetään jatkuvasti uudenlaisia toimintamuotoja, myös sähköisiä palveluja. Lapsiperheiden palveluiden kehittämistyön taustana Espoossa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Espoossa on valtuuston hyväksymä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013-2016, joka ohjaa lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä Espoossa. Suunnitelma linjaa palvelujen keskeiset kehittämishaasteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelma painottaa toimivuutta ja saatavuutta peruspalveluissa, mihin myös perhetyö lukeutuu. Suunnitelman mukaisesti perhetyötä laajennetaan koskemaan kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Perhetyön tunnettuutta ja hyödyntämistä vahvistetaan peruspalveluissa ja aikuisten palveluissa. Palveluiden tulee olla hyvinvointisuunnitelman mukaisesti syrjimättömiä ja esteettömiä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liitteenä ovat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma vuosille 2013 - 2016 ja asetukseen perustuva neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun suunnitelman mukainen kehittämistyö on käynnissä parhaillaan. Lastensuojelun palvelurakennetta ja johtamista kehitetään erityisesti avohuollon asiakasprosessien sujuvoittamiseksi sekä perhetyön ja perhekuntoutuksen saatavuuden parantamiseksi. Lastensuojelun asiakkaiden perhetyön eri palvelut järjestetään aina kun mahdollista lapsen ja perheen omaan kotiin ja muuhun kasvuympäristöön. Meneillään ja suunnitteilla olevat toimenpiteet A) Perhetyön uudelleen organisointi lapsiperheiden perhetyössä: kotipalvelu ja perheohjaus Lapsiperheiden perhetyö organisoitui 1.3.2014 uudelleen, kotipalvelu ja perheohjaus omiksi palveluikseen kahden esimiehen alaisuuteen. Tavoitteena on sujuvoittaa palveluprosessia ja nopeuttaa asiakkaan palvelun saantia. Muutoksella on tavoiteltu myös kotipalvelun ja perheohjauksen käsitteiden ja palvelutuotteiden selkiyttämistä ja tunnettavuuden lisäämistä espoolaisille lapsiperheille ja yhteistyökumppaneille. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 21 Sivu 145 / 152 Kotipalvelu on perhetyöntekijän tarjoamaa konkreettista apua perheen kotona, tavallisimmin lastenhoitoapua, tarvittaessa vanhempien opastamista ja yhdessä tekemistä lastenhoidossa ja kodinhoidossa. Perheohjaus on perheohjaajan tarjoamaa neuvontaa ja ohjausta lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Perheohjaus on perinteisen kotikäyntityön lisäksi entistä enemmän jalkautunut mm. neuvoloihin. Jokaisella neljällä suuralueella perheohjaajat pitävät avovastaanottoa isoissa neuvoloissa tavallisesti kaksi kertaa kuussa. Tällöin neuvolaan tulevat perheet voivat hakeutua ilman ajanvarausta joko itse tai neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana kahdenkeskiseen keskusteluun perheohjaajan kanssa. Keskustelut voivat liittyä esim. vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen, perheohjauksen ja kotipalvelun mahdollisuuksiin tukea perhettä tai palveluohjaukseen. Avoimissa päiväkodeissa perheohjaajat pitävät vanhempainryhmissä keskustelun alustuksia mm. kasvatukseen ja lapsen uneen liittyen. Myös näissä tilaisuuksissa on ryhmäkeskustelun lisäksi mahdollisuus kahdenkeskiseen tapaamiseen perheohjaajan kanssa. Perhetyön verkkoneuvontapalvelun käyttöönotto on suunnitteilla. Pilotissa on tarkoitus testata monniammatillisen tiimin kokoamista tilanteessa, jossa asiakkaasta on tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Tavoitteena on, että ammattilaiset ja asiakas voivat yhdessä tietoturvallisesti käydä keskustelua asiakkaan tilanteesta ja päivittää esimerkiksi yhteistä asiakastai palvelusuunnitelmaa. Tavoitteena on verkostoyhteistyön helpottaminen ja yhteydenpidon tuominen ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Toimintamalli ei korvaa henkilökohtaisia tapaamisia, vaan tarkoitus on kokeilla uudenlaista työn tekemisen muotoa ja tuoda myös asiakkaalle välineitä (esim. erilaisia itsearviointivälineitä), joilla hän voi tarkastella ja arvioida omaa tilannettaan. B) Perhetyön kehittäminen lastensuojelupalveluissa Lastensuojelu on järjestetty Espoossa lastensuojelun avopalveluihin ja erityispalveluihin. Avopalveluissa tarjotaan lastensuojelun avohuollon palveluja tilanteissa, joissa lasta ja perhettä on mahdollista tukea avohuollollisin keinoin. Keskeinen tukimuoto on kotiin annettava perhetyö, kuten sosiaaliohjaus, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Mikäli avohuollon tukitoimet ovat riittämättömät ja päädytään lapsen huostaanottoon, asiakkuus siirtyy lastensuojelun erityispalveluihin. Perhetyön kehittäminen lastensuojelun avopalveluissa Lastensuojelun avohuollon tukitoimet mukaan lukien perhetyö, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus sekä itsenäistyvän nuoren tuki kootaan vuoden 2014 aikana uuteen lastensuojelun tukipalveluyksikköön. Tavoitteena on parantaa perhetyön ja muiden lastensuojelun tukipalvelujen koordinointia ja asiakasohjausta sekä kehittää perhetyön palveluja. Palvelujen keskitetyllä koordinoinnilla ja asiakasohjauksella pyritään parantamaan asiakkaiden ohjautumista perhetyön palvelujen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 21 Sivu 146 / 152 piiriin varhaisemmassa vaiheessa ja aiempaa oikea-aikaisemmin. Uusi toimintamalli mahdollistaa aiempaa paremmin palvelujen räätälöinnin lapsen ja perheen tarpeita vastaavaksi. Espoonlahden lastensuojelun alaisuudessa on toiminut perheryhmä Kotipesä pienten lasten perheille. Toiminta siirtyy tukipalveluyksikköön ja toimintaa laajennetaan. Lapsiperheiden päiväkuntoutusta lisätään niin, että asiakkaat ohjautuvat palveluun tulevaisuudessa kaikilta Espoon alueilta. Perhe- ja sosiaalipalveluissa painotetaan ehkäisevän ja avopalvelutoiminnan ensisijaisuutta ja siksi päiväkuntoutuksen suunnitteluryhmässä on mukana ehkäisevien palvelujen edustajia, jotka yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa tekevät ehdotuksen toimintakonseptista, jonka avulla lapsiperheet voivat saada päiväkuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos perheessä on sellaisen tarvetta. Yksikköön voidaan tulevaisuudessa ohjata asiakkaita myös muista palveluista kuin lastensuojelusta esim. terveydenhoidosta, lapsiperhetyöstä ja perheneuvolasta. Kotiin tehtävän perhekuntoutuksen palvelut on myös kilpailutettu ja osa niistä ostetaan. Tukipalveluyksikön yhtenä keskeisenä painopistealueena ovat vauvaperheet, vauvaperheiden kanssa tehtävä perhetyö ja perhekuntoutus. Osa päiväkuntoutusyksikön työstä tulee painottumaan vauvaa odottaviin perheisiin ja vauvaperheisiin, joissa on runsasta tuen tarvetta. Henkilöstölle tehdyssä kyselyssä vuonna 2013 koskien lastensuojelun tukipalveluja nousi esille tarve kehittää palveluja alakouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Alakouluikäisille lapsilla ja heidän perheillään yleisin tukimuoto lastensuojelussa on sosiaaliohjaus. Lisäksi Tuomarilan perhetukikeskus tarjoaa perhekuntoutusta eri-ikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Lastensuojelun sosiaaliohjausta tullaan kehittämään tulevaisuudessa juuri kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Perhetyön kehittäminen lastensuojelun erityispalveluissa Myös lasten erityispalveluissa tavoitteena on tuoda palveluja enemmän lapsen omaan koti- ja arkiympäristöön. Poijupuiston vastaanottokodissa on käynnistynyt tehostetun perhetyön, sijaishuollon sosiaaliohjauksen ja vastaanottotoiminnan rinnalle nk. kiitolinja-työskentely. Työskentelyn taustalla on ajatus siitä, että kaikki nuoret eivät hyödy laitosympäristössä tapahtuvasta arvioinnista. Työskentelyn idea on viedä vastaanottokodin strukturoitu arviointimalli lapsen ja perheen kotiympäristöön eli nuoren ja perheen arviointi ja tuki viedään nuoren kotiin laitossijoituksen sijasta. Työskentely on alkanut vuoden 2014 alussa. Tuloksia on saatavilla kesän 2014 jälkeen. Tavoitteena on estää vastaanottokotipaikkojen osto ulkopuolelta ja kehittää uusia malleja laitosympäristössä tapahtuvan arvioinnin rinnalle. Tavoitteena on, että Kiitolinja-työskentelymallissa on vuoden 2014 aikana 35 asiakasta. Vastaavasti vastaanottokodista vapautuu paikkoja niille nuorille, jotka tarvitsevat laitossijoitusta ja näin Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 21 Sivu 147 / 152 laitospaikkoja ei tarvitse ostaa vastaanottotoiminnan osalta ostaa Espoon ulkopuolelta. Kiitolinja-työskentelymalli palkittiin kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla vuonna 2014. Lisäksi Poijupuiston lastensuojelupalvelut saivat Lastensuojelun keskusliiton myöntämän vuoden lastensuojelutekokunniamaininnan kevättalvella 2014. Erityisen arvokkaana kunniamaininnassa pidettiin Poijupuiston monipuolista palveluvalikoimaa ja työskentelyä lasten ja perheiden hyväksi. Lystimäen nuorisokoti luopuu vuoden 2014 aikana pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta laitoshoidosta. Nuorisokodin toisen osaston henkilöstö tulee jatkossa tarjoamaan avohuollon sijoituspalvelua ympärivuorokautisena toimintana. Toisen osaston henkilöstö kehittää sekä avo- että sijaishuollon kotiin vietäviä palveluja. Tavoitteena on vastata aiempaa paremmin palvelutarpeisiin, ehkäistä huostaanottoja ja luoda vaihtoehtoja erityisesti 16-17-vuotiaiden nuorten tukemiseen. Muutokset mahdollistavat aiempaa paremmin yksilölliset palvelut ja eritysratkaisut sekä mahdollistavat erilaisissa ympäristöissä tehtävän perhetyön. Tällä hetkellä Lystimäessä on jo avohuollon sijoituksessa olevia nuoria. Myös kotiin vietävää palvelua on pilotoitu kevään 2014 aikana. C) Moniammatillinen yhteistyö perhetyön palveluiden kehittämisessä Suunnitteilla oleva Suviniityn päiväkoti ja neuvola tulee tarjoamaan laajaalaisesti lapsiperhepalveluja Espoon keskuksen ja lähialueiden lapsiperheille. Lähtökohtana on, että perheet saisivat tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä arkiympäristöään. Perhetyö on mukana yhtenä toimijatahona moniammatillisessa verkostossa ja lapsiperheiden perheohjauksen palvelut jalkautuvat Suviniittyyn. Suviniityn päiväkodin ja neuvolan on tarkoitus valmistua siten, että toiminta pääsee käyntiin vuoden 2017 alussa. Toimintaa ja yhteistyötä eri kaupungin yksiköiden ja kolmannen sektorin kanssa ollaan parhaillaan suunnittelemassa ja perhetyö on tässä tiiviisti mukana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kytkeytyy Lapsen oikeus palveluihin (LOP) -hanke, jossa kokeillaan viittä erilaista toimintamallia vuoden 2014 aikana. Pilotit perustuvat monialaiselle yhteistyölle lapsiperheiden palvelujen kesken sekä myös lasten ja aikuisten palvelujen välillä. Toimintamallien avulla pyritään vahvistamaan kaikkien lapsiperheitä kohtaavien toimijoiden kykyä vastata yhdessä lapsiperheiden tarpeisiin. Osa toimintamalleista on muualla kehitettyjen hyvien käytäntöjen implementointia ja sovittamista toimintaympäristöön, osa piloteista kokeilee kokonaan uudenlaisia toimintatapoja. Yksi LOP:n toimintamalleista on luottohenkilömallin pilotointi. Tavoitteena on, että lapsiperheet, joilla on monenlaista tuen tarvetta, kokevat tulevansa kuulluiksi ja autetuiksi. Perheillä on tieto siitä, kenen puoleen he voivat kääntyä, kun perheen tilanne muuttuu tai hankaloituu. Kuntaan rakennetaan toimintatapaa, jossa määritellään, kenellä on koordinointivastuu niiden lapsiperheiden palveluiden kokonaisuudesta, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 21 Sivu 148 / 152 joilla on useita asiakkuuksia eri tahoilla. Asiakas saa apua palveluiden löytämiseen ja osallistuu itse palveluidensa suunnitteluun. Eri toimijoiden roolit työskentelyssä selkiytyvät sekä työntekijöiden että lapsen ja perheen näkökulmasta. Tieto perheen tilanteesta siirtyy perheen luvalla paremmin toimijalta toiselle. Kotipalvelusta pilotissa on yksi perhetyöntekijä asiakasperheensä kanssa. Perhetyöntekijä toimii luottohenkilönä, joka kutsuu yhteiseen verkostotapaamiseen perheen kanssa toimivat ja perheen itsensä määrittämät yhteistyökumppanit. Toisena pilottina kaupunkiin rakennetaan kaikkia lapsiperheitä kohtaavia toimijoita palveleva sähköinen palveluohjausportaali, johon kootaan keskeinen lapsiperheiden palveluohjauksessa tarvittava tieto. Tavoitteena on että kaikkien kaupungin työntekijöiden palveluohjausosaaminen vahvistuu kun palveluja koskevan tiedon laatu paranee ja tieto on paremmin saavutettavissa. Tavoitteena on myös, että palvelutuotannon koordinaatio paranee ja päällekkäisyys vähenee. Kolmas pilotoitava toimintamuoto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä Lapset puheeksi -keskustelun käyttöönotto yhdessä espoolaisessa päiväkodissa osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja yhdessä neuvolassa osana 1,5 -vuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen ja neuvolan työntekijöiden kyky ottaa puheeksi ja tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat tekijät vahvistuu. Lisäksi lapsen tilanteen puheeksi ottaminen ja siitä käynnistyvä työskentely on voimavarakeskeistä ja perheitä voimaannuttavaa. Tavoitteena on, että lasta suojaavia tekijöitä päästään tuomaan lapsen arkiympäristöihin nopeasti lapsen verkostoa hyödyntäen jo ennen kuin perheen kokema kuormitus vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lapsiperheille tarjotaan perhetyön tukea perheen tarpeen mukaan myös päivähoidon aloitteesta. Neljänneksi luodaan toimintamalli koko perheen huomioimiseksi aikuisten palveluissa. Toimintamalli selkiyttää aikuisten palveluiden roolia lasten tukemisessa ja luo selkeän käytännön tilanteisiin, joissa aikuisasiakkailla on alaikäisiä lapsia. Näin pyritään vahvistamaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä aikuispalveluissa asiakkaana olevissa lapsiperheissä sekä selkiyttämään eri toimijoiden rooleja työskentelyssä työntekijöiden, että lapsen ja perheen näkökulmasta. Toimintamallissa pilotoidaan Intensiivisen perheohjauksen varhaista tukea ja palveluohjausta nk. Konsti-tiimillä. Keskustelun, ohjauksen ja yhdessä tekemisen avulla löydetään ja vahvistetaan perheen omia voimavaroja. Perhetilanteen mukaan asiakkaita ohjataan ja tarvittaessa saatetaan asiakkaan tarvitseman palvelun piiriin. Yhteistyökumppanit voivat pyytää konsultaatiota nimettömänä asiakasperheen asioissa. Konsti -tiimin perheohjaajan voi myös pyytää työpariksi asiakastapaamiseen ilman perhetyön asiakkuuden aloittamista. Kartoituskäyntejä voidaan tehdä, mikäli yhteistyökumppani kaipaa perhetyön arviota tilanteeseen. Lisäksi Konsti -tiimi järjestää asiakkaiden tarpeista lähtevää vertaisryhmäryhmätoimintaa. Kirstin koulun kanssa pilotoidaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on tarjota perhetyön palveluita alakouluikäisten lasten Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 09.06.2014 Asia 21 Sivu 149 / 152 perheille. Koulun terveydenhoitaja tarjoaa perheohjaajan tapaamisen mahdollisuutta perheille kouluuntulotarkastuksessa tarvittaessa. Viides uusi toimintamalli jäsentää moniammatillista yhteistyötä lastensuojeluprosesseissa. Kokeiltavana on asiakkuuden siirtoprosessi peruspalveluihin lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen kun asiakkuus lastensuojelussa päättyy, mutta perheellä on muuta tuen tarvetta. Lisäksi kokeillaan monialaista lastensuojelun asiakassuunnitelmatyöskentelyä asiakkaan luvalla yhteistyössä neuvolan ja päivähoidon kanssa. Tavoitteena on, että suunnitelmallinen verkostoyhteistyö lastensuojelun asiakkaana olevien alle kouluikäisten lasten perheissä lisääntyy ja eri toimijoiden roolit työskentelyssä selkiytyvät sekä työntekijöiden että lapsen ja perheen näkökulmasta. Tavoitteena on myös, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevä verkosto pääsee hyödyntämään lastensuojelutarpeen selvityksen tuottamaa tietoa lapsesta ja perheestä omassa työskentelyssään. Päällekkäinen tiedonkeruu vähenee ja kuormittaa perheitä vähemmän. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessin jälkeen lapsi ja perhe saavat tarvitessaan tukea muilta toimijoilta. D) Yhteistyö kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa Perhetyön visiona on tehdä yhteistyötä aiempaa vahvemmin kolmannen sektorin kanssa. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pelastakaa lapset ry:n, Suomen Punaisen Ristin nuorten turvatalon, Diakin ja seurakunnan kanssa. MLL:n perhekummitoimintaan ohjautuu asiakasperheitä perhetyön kautta. Vapaaehtoiset perhekummit ovat tavallisia, luotettavia aikuisia, jotka haluavat antaa aikaansa ja toimia perheen tukena. Perhekummina toimiminen on käytännössä keskustelemista, kuuntelemista ja yhdessä tekemistä, esimerkiksi vaunulenkkeilyä tai asioilla käymistä. Tapaamisia on sopimuksen mukaisesti, yleensä kerran kahdessa viikossa muutaman tunnin ajan. MLL:n Maahanmuuttajaäitien ystävätoiminnassa pyritään yhdistämään ihmisiä, jotka asuvat lähekkäin ja joilla on yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita tai samanlainen elämäntilanne. Espoossa kevään 2013 koulutukseen osallistui 20 uutta vapaaehtoista. Heille kaikille on löydetty maahanmuuttajaäiti ystäväksi. Myös tähän toimintaan ohjautuu sopivia asiakasperheitä perhetyön kautta. Pelastakaa lapset ry:n kanssa tehdään yhteistyötä ehkäisevässä tukiperhetoiminnassa. Toiminta on tarkoitettu 1-12 -vuotiaille lapsille, joilla ei ole lastensuojelun avohuollon tuen tarvetta tai lastensuojelun asiakkuutta. Lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa. Sopimus tehdään aina yhdeksi vuodeksi kerrallaan ja tilannetta arvioidaan aina vuoden välein. Ehkäisevällä tukiperhetoiminnalla pyritään ehkäisemään perheiden ongelmien syntymistä sekä edistämään lasten hyvinvointia. Pelastakaa Lapset huolehtii tukiperheiden valmentamisesta toimintaan, tuesta, ohjauksesta, täydennyskoulutuksesta ja virkistystoiminnasta Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu Asia 21 09.06.2014 Sivu 150 / 152 Perheohjaus koordinoi ehkäisevää tukiperhetoimintaa Espoon kaupungin puolelta. Vuonna 2014 on mahdollista tarjota ehkäisevää tukiperhettä 20 espoolaiselle lapselle. Tällä hetkellä yksi tukiperhesopimus on tehty ja kuusi kappaletta on vireillä. Seurakunnan kanssa on tavattu keväällä 2014 ja kartoitettu seurakunnan ja perhetyön palveluja, jotta asiakasohjaus paranee ja vältytään päällekkäisyyksiltä. Seurakunnan kanssa on sovittu säännöllisistä tapaamisista, joissa pohditaan perheiden tarpeita ja yhteistoiminnan mahdollisuutta. Oppilaitosyhteistyönä (Diak) on vuodesta 2013 toteutettu uudenlaista tapaa tukea perheitä. Neljä sosionomiopiskelijatyöparia kerrallaan suorittaa Lapsi- ja perhetyön opintokokonaisuuden, jossa he työskentelevät perhetyön kautta löytyneiden vapaaehtoisten perheitten kotona. Harjoittelu kohdentuu lasten hoitoon ja sen kautta puheeksi ottoon ja vanhemmuuden tukemiseen. Harjoittelun ohjaus ja valvonta tapahtuvat perheohjaajan ja opettajan yhteistyönä. Harjoittelu muodostuu yhteensä 10:stä n. 2h kerrallaan kestävästä käynnistä perheissä. Ensimmäisellä perhekäynnillä on perheen perheohjaaja mukana, jolloin perheen kanssa tehdään sopimus harjoittelusta ja sovitaan sen tavoitteet. Toimenpidesuunnitelma perhetyön palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseksi Perhetyötä Espoossa kehitetään ja arvioidaan monella eri tasolla ja eri toimijoiden näkökulmasta. Keskeinen toimija perhetyön palveluiden kokonaisuudessa kehittämisessä on lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä, joka seuraa toimenpiteiden etenemistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta. Alueelliset hyvinvointiryhmät toimivat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanijoina. Taulukossa 1 on esitetty kootusti suunnitellut toimenpiteet, joita tullaan täsmentämään vuoden 2014 aikana. Perhetyön kehittämisessä tulee käydä keskinäistä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa ja hyödyntää asiakkaiden kokemuksia aiempaa enemmän, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Taulukko 1. Toimenpiteitä perhetyön kehittämiseksi Espoossa. Toimenpide Aikataulu Varhaisen tuen kotipalvelun ja perheohjauksen uudelleen organisointi. Tavoitteena palveluprosessin selkeytyminen, sujuvoituminen ja nopeutuminen. toteutettu 1.3.2014 Perheohjaajien jalkautuminen neuvoloihin ja avoimiin päiväkoteihin, päiväkoteihin. aloitettu vuonna 2013, Suviniityn perhekeskus valmistuu v.2017 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 21 09.06.2014 Sivu 151 / 152 Perhetyö laajentaminen koskemaan kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään pilotti Kirstin koulun kanssa käynnissä keväällä 2014 Perhetyön tunnettuuden ja hyödyntämisen vahvistaminen peruspalveluissa ja aikuisten palveluissa Tiedotusta on tehostettu päiväkoteihin. Konsti -tiimin toiminta käynnissä, lisäksi LOP - projektin pilotoinnissa tätä toteutetaan (lapsen huomioiminen, Lapset puheeksi-pilotti) Verkkoneuvontapalvelun käyttöönotto perhetyössä suunnitteluvaiheessa Luottohenkilömallin pilotointi perhetyössä käynnissä osana LOP projektia Sähköinen palveluohjausportaali Vaahteran kehittäminen, johon kootaan keskeinen lapsiperheiden palveluohjauksessa tarvittava tieto käynnissä osana LOPprojektia Lapset puheeksi -keskustelun käyttöönotto päiväkodissa osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja osana 1.5vuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta neuvolassa käynnissä osana LOP projektia Lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa käynnissä osana LOP projektia Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa -pilotti käynnissä osana LOP projektia Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa jatkuvaa toimintaa Lastensuojelun avohuollon asiakasprosessien sujuvoittaminen ja työnjaon selkiyttäminen käynnissä lastensuojelun asiakastyön työryhmässä sekä lastensuojelun johtamisen rakenteissa Perhetyön ja perhekuntoutuksen saatavuuden parantaminen käynnistynyt tukipalveluyksikön asiakasohjausryhmän toimesta Lastensuojelun tukipalveluyksikön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen vuoden 2014 aikana Lastensuojelun vauvaperhetyön kehittäminen avopalveluissa käynnistyy tukipalveluyksikössä syksyllä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 21 09.06.2014 Sivu 152 / 152 2014 Lastensuojelun sosiaaliohjauksen kehittäminen kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen lastensuojelun avohuollossa syksyllä 2014 Lystimäen nuorisokodin muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi syksyllä 2014 Perheryhmä Kotipesän (pienten lasten perheille) toiminnan laajentaminen kaupunkitasoiseksi päiväkuntoutukseksi lapsiperheille syksyllä 2014 Tehostettu arviointi- ja perhetyö Kiitolinja lastensuojelussa käynnissä Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 157 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 43 muun valtuutetun 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.5.2014 § 47 Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 43 muun valtuutetun 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi (II) sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian numero 2 (45 §) jälkeen. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
© Copyright 2024