Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Sivistyspalvelujen teemaryhmän raportti Sivistyspalvelut Raportti 2 (39) Sisällys 1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 3 2 PALVELUTARPEIDEN KEHITYS .......................................................................................................................... 4 3 SIVISTYSPALVELUIDEN HALLINTO KUNNITTAIN........................................................................................ 5 4 VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS ............................................................................................................ 8 4.1 VARHAISKASVATUS ................................................................................................................................................................. 8 4.2 PERUSOPETUS JA ERITYISOPETUS...................................................................................................................................... 11 4.3 LUKIO JA TOINEN ASTE ........................................................................................................................................................ 15 5 VAPAA-AIKA JA KULTTUURI ............................................................................................................................. 18 5.1 KULTTUURI ........................................................................................................................................................................... 19 5.2 NUORISOPALVELUT ............................................................................................................................................................. 20 5.3 LIIKUNTAPALVELUT ............................................................................................................................................................ 21 6 KIRJASTO JA KANSALAISOPISTO ..................................................................................................................... 22 6.1 KIRJASTO ............................................................................................................................................................................... 22 6.2 TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ ............................................................................................................. 23 7 ERI RAKENNEVAIHTOEHDOT ........................................................................................................................... 24 7.1 YHDEN KUNNAN MALLI ....................................................................................................................................................... 24 7.2 KAHDEN KUNNAN MALLI .................................................................................................................................................... 25 8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ................................................................................................................................................ 26 LIITTEET LIITE 1: Väestöennusteista johdetut palvelutarpeet LIITE 2: Kuntakohtaiset oppilasennusteet LIITE 3: Tilastokeskuksen toimintatilastoja kunnittain LIITE 4: Sivistyspalveluissa eläköityvät 2014–2025 ammattiryhmittäin LIITE 5: Palveluverkkokartat ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 3 (39) 1 JOHDANTO Etelä-Karjalan kuntien valtuustot päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvitys koskee Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntia. Rakenneselvitys toteutetaan valtion erityisenä kuntajakoselvityksenä ajalla 1.12.2013–30.9.2014. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain 16 §:ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Jos kuntajakoselvittäjät katsovat selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, heidän on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjien on liitettävä ehdotukseensa kuntarakennelain 8 §:ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys on organisoitu eri teema-alueita tarkasteleviin työryhmiin (hallinto-demokratia-viestintä, henkilöstö, sivistyspalvelut, tekniset palvelut, talousinvestoinnit). Selvityshenkilöt vastaavat näiden työryhmien työskentelystä selvitysryhmän määrittämän sisäisen työnjaon mukaisesti. Sivistyspalveluja jäsennettiin seuraavasti: • • • • • Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus Vapaa-aika, kulttuuri ja nuoriso Kirjasto ja kansalaisopisto Sivistyspalvelut-ryhmään on nimetty kuntien viranhaltijoita ja henkilöstön edustaja, joiden tehtävänä on yhdessä koota näkemys maakunnan kuntien sivistyspalveluista, niiden rakenteesta ja nykytilasta ja tehdä ehdotuksia tai vaihtoehtoja tulevaisuuden eri rakennevaihtoehdoista. Asiantuntijoiden näkemystä tarvitaan myös arviointiin siitä, miten sivistyspalvelut voidaan jatkossa huomioida ja toteuttaa yhden tai kahden kunnan mallilla. Työryhmässä voidaan arvioida myös muiden rakennevaihtoehtojen vaikutuksia. Työryhmä työskenteli ajalla 28.1.–31.3.2014. Työryhmän raportin tuottavat selvityshenkilöt kokoavat tarvittavan aineiston raporttia varten ja vastaavat raportin kirjoittamisesta. Työryhmän kokoonpano on seuraava: palvelujohtaja Ulla Laine, Imatran kaupunki tilaajajohtaja Harri Valtasola, Imatran kaupunki, pj. kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, Lappeenrannan kaupunki kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry, Lappeenrannan kaupunki sivistysjohtaja Pirjo Piiroinen, Lemin kunta sivistystoimenjohtaja Jorma Uusiheimala, Luumäen kunta rehtori Riitta Lonka, Parikkalan kunta sivistystoimenjohtaja Eila Toppinen, Rautjärven kunta sivistystoimenjohtaja Eija Markkanen, Ruokolahden kunta sivistysjohtaja Pirjo Piiroinen, Savitaipaleen kunta sivistysjohtaja Kai Könönen, Taipalsaaren kunta henkilöstön edustaja Olli Qvintus (OAJ/JUKO/Lappeenranta) Työryhmän sihteereinä ja raportin kirjoittajina ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:stä johtava konsultti, kuntajakoselvittäjä Taina Ketola ja johtava konsultti Anssi Hietaharju. Raportin laatimisessa Ketolaa ja Hietaharjua on avustanut FCG:n konsultti Jussi Kukkonen. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 4 (39) 2 PALVELUTARPEIDEN KEHITYS Väestöennusteiden mukaan 1–6-vuotiaiden kunnallisen päivähoidon tarve vähenee sekä Imatran että Lappeenrannan seuduilla vuoteen 2029 mennessä. Vähenemä on molemmilla seuduilla noin 150 lasta, mikä tarkoittaa koko maakunnan tasolla noin 300 lasta. Varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen muutos vaikuttaa myös tulevaisuudessa perusopetuksen palvelutarpeisiin. Lasten ja nuorten ikäluokat pienenevät. Perusopetuksen oppilasmäärä lisääntyy Lappeenrannan seudulla hieman, mutta kääntyy laskuun jakson loppupuolella vuonna 2029. Imatran seudulla suunta on laskeva koko jakson ajan, ja oppilasmäärä vähenee kaikkiaan noin kymmenyksellä. Lukiokoulutuksen oppilasmäärä on Lappeenrannan seudulla hitaasti vähenevä 2020-luvulle saakka, jolloin oppilasmäärä alkaa hieman lisääntyä. Imatran seudulla lukiolaisten määrä vähenee lukuun ottamatta jakson loppua, jolloin kehitys tasaantuu. Taulukot 1 ja 2. Imatran seudun ja Lappeenrannan seudun perusopetuksen, päivähoidon ja lukion palvelun tarvitsijoiden määrän kehitys vuoteen 2029 (Lähde: Tilastokeskus). Palvelutarpeiden muuttuessa kysymys resurssien kohdentamisesta ja riittävyydestä nousee keskeisesti esille. Etelä-Karjalan maakunnassa lasten ja nuorten kasvatus- ja opetuspalvelut tulee asettaa tarkastelun kohteeksi (Liite 1, palvelutarpeiden kehitys). ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 5 (39) 3 SIVISTYSPALVELUIDEN HALLINTO KUNNITTAIN Palveluiden järjestämisen ja hallinto-organisaatioiden rakenteet ovat erilaisia Etelä-Karjalan eri kunnissa. Imatran kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen, ja hyvinvointipalveluissa on käytössä tilaaja–tuottaja-malli. Parikkalassa toimialat on häivytetty, eikä toimialajohtajia ole. Muissa selvitysalueen seitsemässä kunnassa on käytössä lautakuntiin perustuva malli. Imatralla on käytössä tilaaja–tuottaja-malli, jossa lautakunta toimii tilaajana. Tilaajan virkamiesorganisaatioon kuuluu kolme tilaajavirkamiestä (hyvinvointipalvelut). Imatran sivistystoimen palvelutuotanto on organisoitu siten, että palvelujohtajan tehtäväalueeseen kuuluu lasten, nuorten ja vapaa-aikapalvelut. Palvelujohtaja vastaa lasten ja nuorten- sekä vapaa-aikapalveluista. Palvelujohtaja toimii lähiesimiehenä lukion, perusopetuksen ja musiikkiopiston rehtoreille. Kasvatus- ja opetuspalvelujen palvelupäällikkö vastaa kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksesta ja hänellä on vastuullaan myös yleisiä kasvatus- ja opetuspalvelujen asioita. Varhaiskasvatuksessa päiväkodeilla on omat johtajansa, joista kahdella on myös kunnallista perhepäivähoidon ohjausta. Varhaiskasvatuskoordinaattori vastaa yksityisestä perhepäivähoidosta ja kunnallisista ja yksityisistä ryhmäperhepäivähoitokodeista sekä toimii palveluohjaustiimin puheenjohtajana. Lappeenrannassa kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Kasvatus- ja opetustoimi jakaantuu hallinnollisesti kolmeen vastuualueeseen: varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukiokoulutukseen. Kasvatus- ja opetustoimen hallintotoimisto vastaa hallinto- ja talousasioista sekä muista tukipalveluista. Vastuualueita johtavat varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja ja kasvatus- ja opetustoimenjohtaja. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutoiminta on jaettu yläkoulupiireittäin palvelualueiksi. Jokaisella palvelualueella on oma alue-esimies (varhaiskasvatus), aluerehtori (alaluokat) sekä yläkoulun rehtori, jotka vastaavat johtoryhmänä oman alueen palvelujen sujumisesta ja organisoinnista. Kasvatus- ja opetuslautakunta valitsee alue-esimiehen ja aluerehtorin neljäksi vuodeksi kerrallaan alueen yksikönjohtajien keskuudesta. Alue-esimiehen ja aluerehtorin tehtävät ovat osa-aikaisia. Alue-esimies toimii oman yksikkönsä johtamisen ohella alueen muiden varhaiskasvatusyksiköiden johtajien välittömänä esimiehenä. Aluerehtori toimii oman koulunsa johtamisen ohella alueen muiden koulujen (vuosiluokat 1–6) rehtoreiden välittömänä esimiehenä. Jokaisella päiväkodilla on johtaja ja jokaisella koululla koulun toiminnasta vastaava rehtori. Lukiot ovat itsenäisiä yksiköitä, joita johtaa rehtori. Kulttuuripalveluiden hallinto ja palvelutoiminta on organisoitu kulttuurilautakunnan alaisuuteen. Nuoriso- ja liikuntatoimen hallinto on organisoitu nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisuuteen. Nuoriso- ja liikuntatoimen hallinto on organisoitu nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisuuteen, vakituista henkilöstöä toimialalla on noin 80 henkeä. Liikuntatoimeen kuuluvat liikuntaseurojen toiminnan tukeminen, liikuntapaikkojen tilavaraukset (noin 55 000 kpl/vuosi), liikunnanohjausyksikkö ja liikuntapaikkojen kunnossapitoyksikkö. Lappeenrannassa on noin 320 erilaista liikuntapaikkaa: jäähallit, iso tekojäärata, kumihiekkatekonurmet, pesäpallotekonurmet, uimahallit, urheilutalot, urheilukeskukset, jalkapallo-, pesäpallo-, ym. kentät, luistelualueet ja ulkokiekkokaukalot, uimarannat, kuntopolut, hiihtoladut ja muut ulkoliikuntapaikat sekä koulujen liikuntasalien ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 6 (39) iltakäyttö. Lisäksi liikuntatoimi tukee ja avustaa erilaisia kylätoimikuntia, seuroja ja muita tahoja ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidon osalta eri puolilla kaupunkia, sopimuksia on noin 60 kpl. Lemillä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluista sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluista vastaa sivistyslautakunta. Palvelutoiminnan hallinto on organisoitu sivistystoimenjohtajalle, joka on yhteinen Savitaipaleen kunnan kanssa. Sivistystoimeen kuuluvat myös kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aikatoimi. Kunta ostaa kirjastohallinnon palvelut Lappeenrannasta. Kulttuuri- ja vapaa-aikatointa hallinnoi vapaaaikasihteeri. Virka on yhdistelmävirka, johon kulttuuri on liitetty. Luumäellä lasten päivähoito, perusopetus, keskiasteen koulutus, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus kuuluvat koululautakunnan alaisuuteen. Parikkalassa lukion ja perusopetuksen rehtori toimii tulosalueen päällikkönä ja vastaa opetuspalveluista. Varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuspäällikkö on kaikkien varhaiskasvatuksen työntekijöiden lähiesimies ja suoraan kunnanjohtajan alainen. Sivistystoimen muodostavat seuraavat tulosalueet: perusopetus ja lukio (rehtori), varhaiskasvatus (varhaiskasvatuspäällikkö) ja vapaa sivistys (kulttuuripäällikkö). Päälliköt muodostavat sivistystiimin, jossa kukin tulosalueen päällikkö on tiimin vetäjänä vuorovuosin. Tiiminvetäjä myös toimii kunnan johtoryhmän jäsenenä ja pitää pöytäkirjaa sivistyslautakunnassa. Kaikki päälliköt ovat sivistyslautakunnassa asiantuntijoina oman tulosalueensa asioissa. Vapaa-aikapalvelut, kansalaisopisto ja kirjastopalvelut muodostavat yhdessä vapaan sivistystyön tulosalueen. Rautjärvellä sivistystoimeen sivistyslautakunnan alaisuudessa kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimi sekä kunnan ruokapalvelu. Rautjärvellä ei ole väliportaan hallintoa. Kaikki tulosyksiköiden esimiehet ovat suoraan sivistystoimenjohtajan alaisia. Esittelijänä sivistyslautakunnassa toimii sivistystoimenjohtaja. Sivistystoimenjohtaja toimii oman toimen ohella myös kansalaisopiston rehtorina. Kunnan sivistystoimen alaisuudessa toimii Ruokapalvelu Rosmariini. Rosmariini tuottaa ruokapalvelut kunnan varhaiskasvatusyksiköille, kouluille ja Eksoten Rautjärvellä sijaitseviin yksiköihin. Ruokolahdella sivistystoimen palveluista vastaa sivistyslautakunta, jonka esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja. Sivistystoimen palveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto sekä kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja ruokapalvelut. Savitaipaleella sivistyslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista sekä kansalaisopistosta. Kansalaisopisto on yhteinen Lemin kunnan kanssa. Savitaipaleen kansalaisopisto toimii kunnan sivistyslautakunnan ja sivistystoimenjohtajan alaisuudessa ja sen hallinnosta vastaa rehtori. Kulttuuritoimi on sivistyslautakunnan alainen ja hallinnosta vastaa sivistystoimenjohtaja. Kulttuurisihteeri hoitaa käytännön palvelut. Virka on yhdistelmävirka. Kirjastotoimi toimii sivistyslautakunnan ja sivistystoimenjohtajan alaisuudessa. Kirjaston hallinnosta vastaa kirjastotoimenjohtaja ja kirjastossa työskentelee kirjastovirkailija sekä kulttuurisihteeri kahtena päivänä viikossa. Liikuntatoimen tehtävät on yhdistetty liikunnan lehtorin virkaan siten, että työajasta noin kaksi kolmasosaa on liikunnan opetusta ja kolmasosa liikunnan viranhaltijan tehtäviä. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 7 (39) Taipalsaarella sivistyspalveluiden toimiala kuuluu sivistyslautakunnan alaisuuteen. Sivistyspalveluiden hallinnosta vastaa sivistysjohtaja. Varhaiskasvatuspäällikkö vastaa tehtäväalueen toiminnasta sivistyslautakunnan alaisuudessa. Sivistysjohtaja vastaa perusopetuksen tehtäväalueen toiminnasta sivistyslautakunnan alaisuudessa. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 8 (39) 4 VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS 4.1 Varhaiskasvatus Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenee Etelä-Karjalan maakunnassa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kahdeksalla prosentilla vuoteen 2029 mennessä. 1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 105 2012=100 . 100 95 90 85 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6 -vuotiaat 2012=100 1-6 -vuotiaat 2012=100 5 310 100 2 104 100 5 246 99 2 014 96 5 226 98 1 934 92 5 157 97 1 873 89 5 037 95 1 808 86 1-6 -vuotiaat 7 414 7 260 7 160 7 030 6 845 100 98 97 95 92 2012=100 Lappeenrannan seutu Päivähoidossa* 3 156 3 118 3 106 3 065 2 994 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), Lappeenrannan seutu Päivähoidossa* 3 156 3 118muutos suhteutettu 3 106 1-6 -vuotiaiden 3 065 määrän kehitykseen. 2 994 Imatran seutu Päivähoidossa* 1 160 1 110 1 066 1 033 997 Etelä-Karjala Päivähoidossa* 4 316 4 228 4 172 4 098 3 991 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Taulukko 3. 1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat. Alla olevaan taulukkoon on koottu tämänhetkinen varhaiskasvatuksen tarjonta kunnittain. Päiväkoteja (kunnalliset/ yksityiset) Ryhmäperhepäivähoitokoteja (kunnalliset/yksityiset) Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 10/1 24/4 3 2 2/2/2 2/3/- Perhepäivähoitajia (kunnalliset/yksityiset) 2/3 12 15/27 51/37 8 6 3 1 2 2 2 1 1 7 Taulukko 4. Varhaiskasvatuksen palveluyksiköt ja palveluntuottajat. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 9 (39) Kunnallinen päiväkotihoito on yleisin hoitomuoto Etelä-Karjalan kunnissa. Rautjärven varhaiskasvatuspalvelut ovat tällä hetkellä painottuneet ryhmäperhepäivähoitoon. Päiväkodeissa Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä 735 2545 103 148 68 40 98 60 138 3 753 Ryhmäperhepäivähoidossa 39 104 0 15 20 27 24 11 16 279 Perhepäivähoidossa 164 188 24 28 12 15 23 24 24 506 Yhteensä 938 2837 127 191 100 82 145 95 178 4538 Taulukko 5. Päivähoitomuotojen vertailu kunnittain (vuoden 2013 tiedoin). Palveluseteli ei ole käytössä varhaiskasvatuksessa missään yhdeksästä kunnasta. Kotihoidontuen kuntalisää maksavat Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Taipalsaaren kunnat. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan Imatralla ja Lappeenrannassa. Kuntalisä ei ole käytössä Lemillä, Luumäellä tai Savitaipaleella. Kuntalisä, €/kk Kuntalisän saamisen ehdot Imatra Yksityisen hoidon tuki 200 (päätetty laskea 170:een 1.3. alkaen) Yksityisen hoidon tukeen ovat oikeutettuja alle kouluikäisten lasten perheet, kun lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Lappeenranta Yksityisen hoidon tuki: Kela maksaa kuntalisän ilman eri hakemusta yksityisen hoidon tuen maksamisen yhteydessä. Parikkala alle 3-vuotias lapsi 153 yli 3-vuotias mutta alle oppivelvollisuusikäinen lapsi 109 Kotihoidontuki: Rautjärvi ensimmäinen lapsi 200 toinen lapsi 80 kolmas ja sitä seuraavat lapset 80 esikoululainen 80 Kotihoidontuki: Ruokolahti alle 3-vuotias lapsi 100 Kotihoidontuki: alle 2-vuotias lapsi 150 Myös lapsen sisarukset ovat kotihoidossa. Perheen kaikkia lapsia hoitaa vanhempi ja kaikista tukeen oikeuttavista lapsista maksetaan kotihoidontukea. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti Taipalsaari 10 (39) Kotihoidontuki: Lapsi hoidetaan kotona. alle 3-vuotias lapsi 150 alle 3-vuotias sisarus 100 Hakija saa yleistä kotihoidon tukea (hoitorahaa ei edellytetä). Hoitajana on äiti tai isä. Vanhemman on täytynyt olla työssä kolme kuukautta ennen äitiysloman alkamista, tai jos lasta hoitaa isä, kolme kuukautta ansiotyössä ennen lisän maksamisen alkamista (opiskelu rinnastetaan työssäkäyntiin). Taulukko 6. Kuntalisän suuruus ja sen maksamista koskevat keskeiset periaatteet. Varhaiskasvatuksen erityiset palvelut kuten erityislastentarhanopettajan palvelut sekä vuorohoidon järjestäminen ovat palveluja, joissa resursseja jaetaan laajemmin. Erityislastentarhanopettajan palvelut 3,5 hlöä kiertäviä, toimivat alueellisesti. Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Varhaiserityiskasvatuksen vastuuhenkilö sekä yhteensä kymmenen erityistyöntekijää viidellä eri palvelualueella ja ostopalvelupäiväkodeissa Yksi kiertävä päiväkodeissa. Yhteinen kiertävä Savitaipaleen kanssa, kunta ostaa palvelua. Kunta ostaa palveluja Ruokolahdelta (2 pv/vko). Kunta ostaa palveluja Ruokolahdelta (1 pv/vko). Yksi; palvelua myydään Rautjärvelle ja Parikkalalle. Yhteinen kiertävä Luumäen kanssa, kunta myy palvelua. Kaksi; yksi on kiertävä, yksi toimii pienryhmissä. Vuorohoidon järjestämistapa Keskitetty yhteen päiväkotiin. Vuorohoitoa on yhdessä päiväkodissa. Laajennettua hoitoa on yhdessä päiväkodissa ja suunnitteilla toiseen. Laajennettu ja vuorohoito keskitetty muutamaan päiväkotiin. Ei vuorohoitoa; laajennettua sekä yöhoitoa perhepäivähoidossa. Keskitetty päiväkodin vuororyhmään. Järjestetään päiväkodissa, iltahoito ryhmäperhepäivähoitokodissa. Järjestetään vuorohoitoyksikössä. Ostetaan Imatran vuoropäiväkodista. Järjestetään vuoropäiväkodissa. Järjestetään ryhmäperhepäivähoitokodissa. Taulukko 7. Erityislastentarhanopettajan palvelut sekä vuorohoidon järjestämistapa vaativat usein keskitettyjä ratkaisuja ja kuntayhteistyötä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset on kaikissa yhdeksässä kunnassa integroitu päivähoitoryhmiin. Erityislastentarhanopettajan palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä kuntien välisin ostopalvelusopimuksin (ks. taulukko 7). Kunnilla on varhaiskasvatuksen palveluissa käytössä myös tuen kolmiportainen malli. Siinä tuki pyritään järjestämään lapsen olemassa olevaan päivähoitopaikkaan niin suurelta osin kuin mahdollista. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 11 (39) 4.2 Perusopetus ja erityisopetus Peruskoululaisten määrä pysyy ennallaan Lappeenrannan seudulla ja vähenee Imatran seudulla. 7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat 7-15 -vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2012=100 . 110 100 90 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 7-15 -vuotiaat 2012=100 7-15 -vuotiaat 2012=100 8 039 100 3 513 100 8 025 100 3 265 93 8 162 102 3 232 92 8 199 102 3 169 90 8 121 101 3 079 88 7-15 -vuotiaat 2012=100 11 552 100 11 290 98 11 394 99 11 368 98 11 200 97 Lappeenrannan Oppilaat* 7 804 923 959 Lappeenrannanseutu seutu Oppilaat* 7 790 77 923 77 959 Imatran seutu Oppilaat* 3 458 3 214 181 kehitykseen 3 119 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden3määrän Etelä-Karjala Oppilaat* 11 262 11 004 11 105 11 079 884 77884 3 031 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 10 914 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Taulukko 8. 7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat (Tilastokeskus, ART). Koulut ja kouluverkko Etelä-Karjalassa kunnittaisia kouluverkkoja on sopeutettu voimakkaasti ikäluokkien pienenemisen vuoksi 2000-luvun alusta lähtien. Muutosten seurauksena ovat yleistyneet yhtenäiskoulut, joissa oppilas saa opetusta samassa koulussa ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan. Kouluverkkotarkastelut ovat useissa kunnissa jokavuotisia. Lappeenrannassa kouluverkkolinjaukset on tehty vuoteen 2028 saakka. Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Alakouluja 5 25 1 3 1 2 2 1 2 41 Yläkouluja 1 3 1 5 Yhtenäiskouluja 2 2 1 1 1 1 1 1 10 Yhteensä 8 30 2 4 2 3 3 2 3 56 Taulukko 9. Alakoulut, yläkoulut ja yhtenäiskoulut Etelä-Karjalan kunnissa (kevät 2014). ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 12 (39) Tuntijako Tuntijako kuvaa, kuinka monta perusopetuksen opetustuntia oppilaalla on viikoittain vuosiluokkien 1–9 aikana. Kuntarakennemuutoksissa kuntien tuntijaot ja opetussuunnitelmat tulee yhdenmukaistaa ja sovittaa yhteen. Uuden kunnan opetussuunnitelmatyön kautta myös tuntijako tulee määritellä. Kunnista eniten tunteja tarjoavat Lemi ja Parikkala ja vähiten Lappeenranta ja Imatra. Kustannusten eroihin vaikuttavat lisäksi kuntien luokkakoot, koulukuljetuskustannukset, kiinteistökustannukset sekä ikäluokkien koot. Imatra 225 Lappeenranta 224 Lemi 232 Luumäki 230 Parikkala 234 Rautjärvi 229 Ruokolahti 228 Savitaipale 230 Taipalsaari 226 Taulukko 10. Perusopetuksen tuntijako Etelä-Karjalan kunnissa. Valtioneuvoston asettama minimi on 222 tuntia. Kieliohjelmat Kieliohjelmat Tarjottavat kielet Vuosiluokka, jolla opetus aloitetaan Ehdot opetusryhmän aloittamiselle Imatra A1: A2: B1: B2: B3: 3. luokalta 5. luokalta 7. luokalta 8. luokalta Lukiossa Vähintään 16 oppilasta. Vähintään 8 oppilasta. Lappeenranta A1: EN A2:RA, SA, VE, ES (Kesämäki) B1: RU B2: RA, SA, VE B3/lukion määrittelemät Englanninkieliset luokat IB-lukio (yhdessä Imatran kanssa) A1: EN A2: VE, SA B1: RU B2: SA, VE A2-kieltä ei tarjota. 3. luokalta alkava 4. luokalta alkava A1: EN A2: ei ole B1: RU B2: VE, SA, RA B3: SA, VE, RA A1: EN (A2 ei tarjolla) B1: RU B2: alkava valinnainen RA, SA, VE B3: alkava valinnainen RA, SA, VE, LATINA A1: 3.lk Lukiossa Vähintään 6 opiskelijaa. A1: EN A2: SA (ei tarjolla) B1: RU B2: SA, RA, VE A1: EN A2: ei tarjolla B1: RU B2: valinnainen SA, RA B3: alkava valinnainen SA, RA VE, SA 3. luokalta alkava Vähintään 8 oppilasta. 7. luokalta alkava 8. luokalta alkava 3. luokalta alkava Vähintään 6 oppilasta. Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari EN, SA, RA EN RU RA, SA, VE lukion määrittelemät alkava alkava alkava alkava Vähintään 16 oppilasta (viime vuosina 10 oppilasta) Rehtori päättää resurssien puitteissa. 7. luokalta alkava 7.–9. luokalta alkava Lukiossa 1.–9. vuosiluokat Lukiossa 3. 5. 7. 8. luokalta luokalta luokalta luokalta alkava alkava alkava alkava Vähintään 6 oppilasta. Vähintään 8 oppilasta. B2- ja B3-aloitusryhmien kokoja ei ole lyöty lukkoon, katsotaan tilanteen mukaan. B1: 7.lk B2: 8.lk B3: lukio 3. luokalta alkava 7. luokalta alkava 8. luokalta alkava Vähintään 6 oppilasta. 7. luokalta alkava 8. luokalta alkava lukiossa alkava 4. Luokalta alkava Vähintään 10 oppilasta. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 13 (39) Taulukko 11. Kieliohjelmat. Etelä-Karjalan kuntien tarjoamissa kieliohjelmissa ja niiden toteutusrajauksissa on kuntien välisiä eroja, muun muassa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun aloittamisessa ja kielitarjonnassa. Kuntarakennemuutoksissa kieliohjelmat tulevat tarkasteltavaksi. Opetussuunnitelmien sisältöjä ollaan uudistamassa valtakunnallisesti, ja myös ne vaikuttavat kieliohjelmiin. Kieliohjelmien toteutuminen riippuu keskeisesti oppilasmääristä. Koulukuljetukset Koulukuljetusperiaatteet vaihtelevat kuntien välillä (ks. taulukko 12). Osassa kuntia maksuton koulukuljetus järjestetään ainoastaan perusopetuslain edellyttämissä, yli viiden kilometrin mittaisissa koulumatkoissa. Joissakin kunnissa maksuton koulukuljetus järjestetään alakoululaisille, mikäli koulumatka on pidempi kuin kolme kilometriä. Kuntarakennemuutoksissa koulukuljetusperiaatteet tulevat tarkastelun kohteeksi. Koulumatka-avustus tarkoittaa joko tiettyä rahamäärää tai julkisen kulkuneuvon lipun hintaa. Koulumatka-avustuksia on käytössä osassa kuntia (Imatra, Lappeenranta ja Lemi). Avustus maksetaan usein maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona ja maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Imatra* Lappeenranta* Lemi* Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Maksuttoman koulukuljetuksen periaatteet Luokat 1-2: koulumatka 3-5 km Luokat 1-3: koulumatka 3-5 km Kaupungilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, järjestää avustuksen asemasta kuljetus, mikäli kuljetus on mahdollista helposti yhdistää voimassa oleviin sopimuskuljetuksiin. Luokat 1-6: koulumatka yli 3 km Luokat 7-9: koulumatka yli 5 km Luokat 1-6: koulumatka yli 4 km Luokat 7-9: koulumatka yli 5 km Kuljetus voidaan järjestää lyhyemmälläkin koulumatkalla vaikeuden tai rasittavuuden vuoksi (lääkärintodistus). Maksutonta kuljetusta haetaan koulutoimistosta saatavalla lomakkeella tai vapaamuotoisesti koululautakunnalta. Luokat 1-2: koulumatka yli 3 km Luokat 3-9: koulumatka yli 5 km Lyhyemmistä koulumatkoista huoltaja voi hakea erillisellä hakemuksella koulukuljetusta koulumatkan vaarallisuuden perusteella tai terveydellisistä syistä (lääkärin lausunto). Luokat 1-9: koulumatka yli 5 km Lyhyemmistä koulumatkoista huoltaja voi hakea harkinnanvaraista koulukuljetusta vaarallisuuden, vaikeuden ja rasittavuuden perusteella. Harkinnanvaraisen koulukuljetuksen myöntää hakemuksesta sivistyslautakunta. Luokat 1-4: koulumatka yli 4 km Lyhyemmillä koulumatkoilla hakemuksesta vaarallisuusperusteella, lääkärintodistuksella tai psykologin lausunnolla. Luokat 1-3: koulumatka yli 3 km Luokat 4-9: koulumatka yli 5 km Luokat 1-2: koulumatka yli 3 km tai tieosuus on lapsen ikä huomioiden liian vaarallinen (poliisiviranomaisen lausunto) Luokat 3-9: koulumatka yli 5 km Taulukko 12. Perusopetuksen koulukuljetusperiaatteissa on kunnittain eroavaisuuksia. Koulumatka-avustusta myöntävät * merkityt kunnat. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 14 (39) Erityisopetus Erityisopetuksessa Etelä-Karjalan kunnat ovat ottaneet käyttöön kolmiportaisen tuen mallin (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Kaupungeissa on siirrytty enemmän lähikouluperiaatteeseen, jonka mukaan erityisopetuksen pienluokkia on vähennetty ja oppilaat on siirretty erityisluokista enenevästi oppilaan lähikouluun. Lappeenrannassa on edelleen joitakin keskitettyjä erityisluokkia. Oppilashuolto Oppilashuoltopalvelut alueen kouluihin järjestää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri maakunnallisesti Imatran kaupunkia lukuun ottamatta. Imatralla oppilashuolto hoidetaan omana työnä. Moniammatilliset oppilashuoltotyöryhmät toimivat kaikilla kouluilla. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on organisoitu Etelä-Karjalan kunnissa vaihtelevasti. Esimerkiksi Parikkalassa kolmannen vuosiluokan oppilaat voivat osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kun taas muissa kunnissa toiminta on tarkoitettu vain ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisoppilaille. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu kunnasta riippuen joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen toimialueelle. Imatralla ja Lappeenrannassa on sekä kaupungin omia että muiden palveluntuottajien toimintapisteitä. Alueen muissa kunnissa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on valtaosin kuntien itse tuottamaa. Yksityinen perusopetus Itä-Suomen koulu on kielikoulu, jossa noudatetaan suomalaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa kuitenkin sillä poikkeuksella, että oppilaalla on kieltenopetusta kolmesta neljään viikkotuntia enemmän kuin kunnallisessa peruskoulussa. Itä-Suomen koulun lukio päättyy suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Koulu toimii kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä-Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Koulua on vuodesta 1997 saakka ylläpitänyt kaupunkien perustama säätiö, joka myös valvoo ja ohjaa koulun toimintaa yhdessä Opetushallituksen kanssa. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 15 (39) 4.3 Lukio ja toinen aste Lukioikäisten määrä vähenee Etelä-Karjalan maakunnassa lähivuosina melko nopeasti. Lasku tasaantuu ja kääntyy lievään nousuun 2020-luvulla. 16–18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 110 16-18 -vuotiaat 2012=100 . 100 90 80 70 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 2012=100 16-18 -vuotiaat 2012=100 3 057 100 1 476 100 2 760 90 1 161 79 2 645 87 1 118 76 2 733 89 1 068 72 2 767 91 1 086 74 16-18 -vuotiaat 2012=100 4 533 100 3 921 86 3 763 83 3 801 84 3 853 85 Lappeenrannan seutu Lukion oppilaat* Imatran seutu Lukion oppilaat* Etelä-Karjala Lukion oppilaat* 1 370 1 237 1 185 1 225 1 240 700 551 530 507 515 2 070 1 788 1 716 1 731 1 755 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Taulukko 13. 16–18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat. Perusopetuksen jälkeen Etelä-Karjalan nuoret hakeutuvat toisen asteen koulutusta maakunnassa tarjoavaan Saimaan ammattiopisto Sampoon tai lukioihin. Tämän lisäksi on tarjolla lisäopetusta, joka on tarkoitettu ensisijaisesti niille perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka ovat jääneet ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Lisäopetusta järjestää Saimaan ammattiopisto Sampo ja Joutsenon opisto. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 16 (39) Lukioon hakeutuvien määrä vaihtelee vuosittain erityisesti pienissä kunnissa. Imatralla ja Lemillä ammatillinen koulutus on lisännyt hakijoita. Luumäellä, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Savitaipaleella lukiokoulutukseen on haettu viime vuosina enemmän. 2013 2012 2011 2010 2009 Imatra Lu 38 % (107) Am 61 % (174) Lu 39 % (111) Am 61 % (173) Lu 36 % (105) Am 62 % (180) Lu 44 % (146) Am 54 % (178) Lu 46 % (156) Am 52 % (178) Lappeenranta Lu 47 % (335) Am 52 % (367) Lu 48 % (368) Am 51 % (398) Lu 47 % (348) Am 52 % (392) Lu 52 % (410) Am 47 % (376) Lu 44 % (331) Am 55 % (431) Lemi Lu 31 % (11) Am 69 % (25) Lu 56 % (14) Am 44 % (11) Lu 45 % (18) Am 55 % (22) Lu 35 % (15) Am 65 % (28) Lu 28 % (12) Am 72 % (31) Luumäki Lu 44 % (28) Am 56 % (35) Lu 34 % (19) Am 66 % (37) Lu 25 % (25) Am 25 % (25) Lu 34 % (17) Am 66 % (33) Lu 38 % (25) Am 62 % (40) Parikkala Lu 49 % (23) Am 51 % (24) Lu 51 % (32) Am 49 % (31) Lu 48 % (28) Am 52 % (30) Lu 37 % (22) Am 63 % (38) Lu 49 % (29) Am 51 % (30) Rautjärvi Lu 52 % (22) Am 48 % (20) Lu 38 % (17) Am 62 % (28) Lu 59 % (22) Am 41 % (15) Lu 39 % (20) Am 61 % (31) Lu 28 % (11) Am 72 % (28) Ruokolahti Lu 53 % (34) Am 47 % (30) Lu 47 % (30) Am 53 % (31) Lu 54 % (32) Am 46 % (28) Lu 50 % (32) Am 50 % (32) Lu 50 % (33) Am 50 % (33) Savitaipale Lu 48 % (24) Am 52 % (26) Lu 42 % (18) Am 58 % (25) Lu 41 % (29) Am 59 % (41) Lu 43 % (23) Am 57 % (31) Lu 40 % (23) Am 60 % (34) Taipalsaari Lu 48 % (27) Am 52 % (29) Lu 50 % (33) Am 50 % (33) Lu 47 % (31) Am 53 % (35) Lu 41 % (25) Am 59 % (36) Lu 49 % (34) Am 51 % (35) Taulukko 14. Perusopetuksen päättäneiden hakeutuminen eri koulutusmuotoihin kunnittain (Lu=lukiokoulutus, Am=ammatillinen koulutus) Lukiot ja lukioverkko Lukio-opetusta järjestetään kuudessa Etelä-Karjalan yhdeksästä kunnasta. Maakunnassa on yhteensä yhdeksän lukiota, joissa on 1905 opiskelijaa. Lukioita Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä 1 4 1 1 1 1 9 Oppilasmäärä yhteensä 483 1150 57 75 55 85 1905 ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 17 (39) Taulukko 15. Lukiot ja niiden oppilasmäärät (20.9.2013). Imatralla on tehty lukioverkkoselvitys (2012), jonka pohjalta kaupungissa on elokuusta 2013 alkaen ollut ainoastaan yksi lukiokoulutuksen toimipiste, Imatran yhteislukio. Lappeenrannassa lukio-opetus keskitetään elokuusta 2014 lukien Kimpisen ja Lappeenrannan Lyseon lukioon. Parikkalan, Rautjärven ja Savitaipaleen lukioiden toivotaan säilyvän lähipalveluna. Tällä hetkellä kunnat saavat pienten lukioiden lisärahoitusta, mutta tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Lisäksi niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin lukiokoulutuksenkin toimiluvat jouduttaneen hakemaan uudelleen lähivuosina. Alla on taulukko, joka kuvaa lukiolaisten opiskelua maakunnan eri lukioissa kotikunnittain. Kotikunnat Imatra LPR Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Imatran lukiot Lappeenrannan lukiot Taavetin lukio (Luumäki) Parikkalan lukio Rautjärven lukio Savitaipaleen lukio 348 46 2 1 1 2 75 0 6 3 1016 37 8 2 - 2 1 80 58 7 57 75 1 Mikkeli 7 53 Puumala1 3 10 Taulukko 16. Lukiolaisten määrä kotikunnittain (syksy 2013). Toisen asteen ammatillinen koulutus Etelä-Karjalan kaikki yhdeksän kuntaa kuuluvat ammatillista koulutusta järjestävään EteläKarjalan koulutuskuntayhtymään. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Saimaan ammattiopisto Sampoa, jolla on toimipisteet Imatralla, Lappeenrannassa ja Ruokolahdella. Yhteistyötä lukiokoulutuksen kanssa tehdään niin tilojen käytössä kuin opetustarjonnassa. Parikkala on jäsenenä myös Itä-Savon koulutuskuntayhtymässä yhdessä viiden muun kunnan kanssa. Valtion rakennepoliittisten päätösten myötä koulutuskuntayhtymässä koulutuspaikkojen määrään ja tarjontaan ja rahoitukseen on tulossa mahdollisesti muutoksia. Oppivelvollisuuden mahdollinen pidentäminen vaikuttaa myös monin tavoin koulutuspalveluihin. Tavoitteena on saada myös tutkintoon johtavaa ammatillista erityisopetusta ja osallistua koulutustakuun toteuttamiseen. SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPO Opiskelijamäärä yhteensä Opiskelijamäärä perustutkinnot Opiskelijamäärä oppisop. Opiskelijamäärä oppisop., sisäinen Opiskelijatyövuodet TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 4 434 2 955 737 -117 859 4 260 2 956 610 -88 782 4 272 3 005 588 -116 795 4 257 2 970 605 -116 798 4 191 2 900 605 -116 802 Savitaipale Taipalsaari Taulukko 17. Saimaan ammattiopiston opiskelijamäärät ja -työvuodet ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Sivistyspalvelut Raportti 18 (39) Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat yllä kuvatun mukaiset (lähde: koulutuskuntayhtymän talousarvio 2014). Joukkoliikenteen ja toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden osalta Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ovat toimivaltaisia viranomaisia, jotka päättävät itsenäisesti kuntansa sisäisestä liikenteestä (paikallisliikenne). Kaikesta muusta liikenteestä Etelä-Karjalan maakunnan alueella vastaa ELY-keskus. Mikäli joukkoliikennettä haluttaisiin hoitaa alueellisesti ja parantaa yhteistyötä, tulisi perustaa maakunnallinen joukkoliikenneviranomainen, joka hoitaisi alueellaan kaiken sisäisen liikenteen. Tätä kautta toisen asteen koulutuksen saavutettavuus tulisi tarkastelun kohteeksi yhden kunnan mallissa kokonaisuutena. Maakunnallinen joukkoliikenneviranomainen ei vaadi kuntaliitoksia ja toteutuisi myös yhden kunnan mallissa. Kahden kunnan mallissa tietyt ongelmat jäisivät olemaan ilman maakunnallista joukkoliikenneviranomaista. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 19 (39) 5 VAPAA-AIKA JA KULTTUURI Kuntien käytössä on suuri määrä kiinteistöjä, palveluyksiköitä sekä muuta rakennettua ympäristöä (liikuntapaikat ja reitistöt), mikä johtuu palvelujen luonteesta. Kustannukset nousevat koko ajan, ja haasteena on vapaa-ajan palveluiden ylläpito ja kehittäminen. 5.1 Kulttuuri Lappeenrannan kulttuuritoimen palvelut poikkeavat pienten kuntien toiminnasta. Palvelut käsittävät museoita (Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo, Ratsuväkimuseo, Wolkoffin talomuseo) kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin, kaupunginkirjastomaakuntakirjaston sekä yleisen kulttuuritoimen (Kulttuuritoimisto, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku). Museotoimi luopuu pienten paikallismuseoiden ylläpidosta, yleisen kulttuuritoimen jakamat avustukset pienenevät ja kesäteatterituotanto kaupunginteatterin omana tuotantona on katkolla toistaiseksi. Kaupunginorkesteri kehittää Saimaa Sinfonietta -brändiään ja neuvottelee yhteistyöstä naapuriorkestereiden kanssa. Uusi kaupunginteatteri valmistuu ja avaa uudenlaisia näkymiä teatterituotannolle. Lastenkulttuurikeskus Metkun jatko yleisen kulttuuritoimen osana on vuoden 2014 jälkeen auki. Kulttuurin kaikki tulosalueet panostavat näkyvyyteen ja monipuoliseen yleisötyöhön tukien myös matkailua. Imatran kulttuuripalveluihin kuuluvat kaupunginkirjasto, taidemuseo, kaupunginmuseo, Kulttuuritalo Virta ja Teatteri Imatra. Vapaasta sivistystyöstä ja taideopetuksesta vastaavat Imatran työväenopisto ja Imatran seudun musiikkiopisto. Kaupunki järjestää erilaisia tapahtumia. Lisäksi kaupungin kulttuurielämässä merkittävä rooli on yhdistyksillä ja kaupunkilaisilla, joiden aktiivisen toiminnan tulosta ovat musiikki- ja teatterifestivaalit, näyttelyt, kesäkongressi, taideviikko ja useat muut tapahtumat. Luumäen kulttuuritoimen suorittava työ on hankittu ostopalveluna vuodesta 2005 lähtien. Kulttuuritoimella on myös matkailuun liittyviä toimintoja. Taipalsaaren kulttuuripalveluiden keskeisiä osia ovat kirjasto-, museo- ja muu kulttuuritoiminta. Parikkalan kunnan vapaan sivistyksen tulosalue järjestää yleistä kulttuuritoimintaa, tapahtumia, tilaisuuksia ja lisäksi avustaa paikallisia kulttuurityötä tekeviä yhdistyksiä. Rautjärvellä kunnan kulttuuritoimen tehtävistä vastaa kirjaston henkilökunta. Ruokolahden kulttuuritoiminta pohjautuu keskeisesti yhdistysten, kylätoimikuntien ja esiintyvien ryhmien työlle. Lemillä ja Savitaipaleella tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa kulttuuritoimintaa. Taiteen perusopetuksen järjestämisestä (musiikki ja kuvataide) on tehty sopimukset musiikkikoulun ja lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa ja toimintaa jatketaan. Lappeenrannan musiikkiopistolle on annettu maksusitoumus kuntien musiikin opiskelijoista. Lemi ostaa myös tanssikoulupalvelua. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 20 (39) 5.2 Nuorisopalvelut Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee Etelä-Karjalassa 2030-luvun taitetta lähestyttäessä. Nuoriso 0-29 -vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 105 2012=100 . 100 95 90 85 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 0-29 -vuotiaat 2012=100 29 155 100 28 461 98 27 918 96 27 445 94 27 283 94 0-29 -vuotiaat 2012=100 0-29 -vuotiaat 2012=100 11 475 100 40 630 100 10 591 92 39 052 96 10 129 88 38 047 94 9 744 85 37 189 92 9 520 83 36 803 91 Taulukko 18. 0–29-vuotiaiden määrän kehitys. Etelä-Karjalan kunnissa nuorisotyötä tehdään etsivänä nuorisotyönä, nuorisotilatoiminnalla ja avustuksilla. Lappeenrannassa nuorisotoimintaan kuuluvat myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, nettinuorisotyö ja erilaiset nuorisotyön kehittämishankkeet. Näitä ovat muun muassa Virtaa Verkkoon (tieto- ja neuvontapalvelut), Oikeesti Nuorten Asialla (kehittämishanke) ja Laatua Nuorisotyöhön (koko Suomen kattava nuorisotyön laadun kehittämishanke). Lappeenrannassa nuorisotyön perustana on nuorisotilatyö, jota tehdään kuudella nuorisotilalla eri puolilla kaupunkia. Nuorisotilatoiminta pitää sisällään pienryhmätoiminnat, tapahtumat, aluetyön nuorisotyötä ja alueen toimintaa tekevien tahojen kanssa ja koulunuorisotyön. Nuorisotoimi avustaa paikallisia nuorisojärjestöjä ja tarjoaa heille tiloja ja leirikeskusta toimintojensa järjestämiseen (hinnaston mukaisesti). Nuorisotoimen muita toimintoja ovat nettinuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Verkko kauppakeskus OPRI:ssa ja sosiaalinen nuorisotyö. Tieto- ja neuvontapalveluita toteutetaan yhdessä Lappeenrannan Nuorten Palvelu ry:n kanssa solmitulla ostopalvelusopimuksella. Sosiaalinen nuorisotyö sisältää Lappeenrannassa toteutettavan etsivän nuorisotyön ja erityisnuorisotyön. Työmuotona on ammatillisen etsivän työn metodi (AMET). Lappeenrannassa ja Taipalsaarella toimii nuorisovaltuusto. Ruokolahdella toimii nuorisoneuvosto. Lappeenrannan kaupungissa toimii myös 28-jäseninen Lasten Parlamentti sekä leirikeskus kesäisin. Imatralla toimii nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti. Lemillä ei ole varsinaista nuorisovaltuustoa, mutta kunnassa toimii järjestöparlamentti, jossa pyritään huomioimaan myös nuorten asiat. Tulevaisuuden haasteita ovat nuorisotilojen ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 21 (39) säilyminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Lemin, Luumäen, Parikkalan ja Ruokolahden kunnat ostavat etsivän nuorisotyön palvelut sopimusperusteisesti Laptuotesäätiöltä. Rautjärven kunta on palkannut opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella oman henkilön etsivään nuorisotyöhön. Savitaipaleen Nuorison Tuki ry ylläpitää nuorisotilaa ja nuorten työpajaa. Parikkalan nuorisotoimi ylläpitää ja järjestää toimintaa kolmella nuorisotilalla sekä avustaa paikallisia yhdistyksiä. Imatralla Etsivä nuorisotyö Haavissa, joka on OKM:n rahoittama hanke ja jota toteuttavat kaupunki ja INTOa Työstä ry, on kolme työntekijää. Imatran kaupungin nuorisopalveluissa tehdään tilatyötä, koulunuorisotyötä, järjestetään leirejä ja retkiä, etsivää nuorisotyötä, pienryhmätoimintaa ja kulttuurista nuorisotyötä. Nuorisopalvelut tekevät työtä myös osallisuuden, vaikuttamisen ja yhteiskunnallisen nuorisotyön muodossa. Kaupungissa on kolme nuorisotilaa (yhdestä tilasta päätetty luopua). 5.3 Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden keskeisin osa ovat liikuntapaikat, jotka ovat usein kuntien teknisen toimen hoidossa. Lisäksi kunnilla on vaihteleva määrä ostopalvelusopimuksia. Kuntien uimahallit, palloiluhallit, jäähallit, keilahalli, tekojäärata, pallokentät, golf-kentät, hiihtoladut, valaistut kuntopolut, uimarannat ja ulkoilureitit edistävät asukkaiden ja matkailijoiden liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä liikunnan harrastamista. Lappeenrannan liikuntatoimi järjestää vuosittain erittäin laajaa ja monipuolista ohjattua kunto- ja terveysliikuntaa kaiken ikäisille kaupunkilaisille ja erityisryhmille. Muissa kunnissa kuntoliikunnan ohjaus on pääosin yhdistysten toimintaa, jota kunnat avustavat. Pienempien kuntien liikuntapaikatkin voivat olla yksityisten aktiivisuudella aikaansaatuja, mutta kunta voi olla tukemassa toimintaa. Lähiliikuntapalveluiden turvaamisesta kyläalueilla kannetaan huolta tulevaisuudessa kuten erityisryhmien liikuntapalveluiden tarjonnan lisäämisestäkin. Liikuntapaikkojen hoidosta vastaa liikuntatoimi, jolla on myös kunnossapitosopimuksia noin 60 liikuntakohteesta. Kuntalaisten aktiivisuuden tukeminen on tärkeää mahdollisissa rakennemuutoksissa palveluiden turvaamiseksi. Imatran liikuntapalvelut järjestävät laajaa ja monipuolista ohjattua kunto- ja terveysliikuntaa kaiken ikäisille kaupunkilaisille ja erityisryhmille kaupungin toimesta. Liikuntapalvelut järjestävät liikuntaneuvonta- ja liikuntareseptipalvelua yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Lisäksi iäkkäille ja työikäisille tehdään terveyskuntotestejä. Palvelujen kehittämiseksi tehdään yhteistyötä lähikuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa sekä laajemmin eri hankkeiden kautta. Parikkalan kunnan liikuntapalvelut järjestävät kuntoliikuntaryhmiä työikäisille, ikääntyville ja erityisryhmille sekä jakavat harkinnanvaraisia avustuksia liikuntaseuroille sekä muille liikuntatoimintaa järjestäville yhdistyksille. Suuremmat liikuntatapahtumat järjestetään yleensä yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 22 (39) 6 KIRJASTO JA KANSALAISOPISTO 6.1 Kirjasto Lappeenrannan kaupunginkirjasto palvelee kaupunginkirjastona. Lisäksi sillä on maakuntakirjastostatus ja laissa määritellyt maakunnalliset tehtävät. Maakuntakirjastona Lappeenrannan kirjastotoimi järjestää alueen kirjastoille yhteisiä koulutustilaisuuksia ja toimii veturina maakunnallisille hankkeille. Heili-kirjastokimppa käynnistyi joulukuussa 2013 yhteisine rekistereineen ja kirjastojen välisine aineistokuljetuksineen. Mukana yhteistyössä ovat maakunnan kunnat lukuun ottamatta Luumäkeä. Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Kirjastoja (pää-/sivutoimipisteet) 3 (1/2) 10 (1/9) 2 (1/1) 2 (1/1) 3 (1/2) 2 (1/1) 1 (1/0) 2 (1/1) 1 (1/0) Kirjastoauto x - Taulukko 19. Kirjastot ja kirjastoauto. Maakunnallinen kirjastopalveluselvitys tehtiin Lappeenrannan kaupungin aloitteesta vuoden 2009 aikana. Selvityksen tavoitteena oli edistää kirjastopalveluiden saavutettavuutta, laatua ja tuottavuutta koko maakuntakirjaston alueella. Selvityksen perusteella riittävää mielenkiintoa Etelä-Karjalan laajuisen, yhteisen seutukirjaston perustamiseen ei löytynyt. Yhteistyön syventäminen maakunnallisesti jatkuu kirjastojärjestelmäyhteistyön puitteissa. Seutukirjasto voisi tulevina vuosina olla luonnollinen jatke uuden kirjastojärjestelmän myötä tehostuvalle ja tiivistyvälle yhteistyölle. Isäntäkuntamallin mukaisessa seutukirjastotoiminnassa Lappeenranta toimii isäntäkuntana. Aineiston kiertäessä tehokkaasti yhteisen kirjastojärjestelmän ja kuljetusten ansiosta voidaan pohtia esimerkiksi aineistohankinnan työnjakoa. Perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kirjastot tarjoavat uusia palveluja ja toimintamuotoja: sähköiset palvelut, e-kirjat, monipuolinen tapahtumatoiminta (”kaupunkilaisten olohuone”). Kirjastot voivat toimia myös tapahtumatuotannon järjestäjinä. Pienissä kunnissa kirjaston johtajat voivat toimia myös kulttuuripalveluista vastaavina virkamiehinä. Kirjastopalveluiden säilyttäminen tiukan talouden aikana on kaikkien kuntien haaste, sillä henkilöstön ja aineistoresurssien määrärahat ovat tiukentuneet. Monipalvelupisteiden laajentamisesta kirjastojen yhteyteen on neuvoteltu valtion kanssa toistaiseksi huonolla menestyksellä. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 23 (39) 6.2 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Etelä-Karjalan kansalaisopisto toimii Lappeenrannan, Luumäen ja Taipalsaaren alueella. Kansalaisopisto on Etelä-Karjalan kansalaisopisto -säätiön ylläpitämä. Etelä-Karjalan alueella toimivat lisäksi seuraavat kuntien omat kansalaisopistot: Imatran työväenopisto, Kaakon kansalaisopisto Parikkalassa, Rautjärven kansalaisopisto, Ruokolahden kansalaisopisto ja Savitaipaleen kansalaisopisto. Viimeksi mainitulla on sopimus Lemin kunnan kanssa opetuksen järjestämisestä. Kuntien omien kansalaisopistojen haasteena on resurssien hallinta. Hallintoa voidaan hoitaa sivistyspalveluiden osana. Imatran Musiikkiopisto on Imatran kaupungin ylläpitämä oppilaitos, jonka toimintaalueeseen kuuluvat Imatran lisäksi Parikkalan ja Rautjärven kunnat. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 24 (39) 7 ERI RAKENNEVAIHTOEHDOT Työryhmä keskusteli yhden ja kahden kunnan vaihtoehdoista. Olennaista vaihtoehdoissa on kuntalaisen lähipalvelun hoitaminen laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Suurempi kokonaisuus voi tarjota asiantuntijuuteen tukea, mutta vaarana on palvelujen etääntyminen kuntalaisista. Palveluyksiköiden määrään vaikuttavat palvelujen tarve sekä käytettävissä olevat määrärahat, ei sinänsä kuntakoko. Tähän on koottu keskeiset eri rakennevaihtoehtojen arvioidut vaikutukset. 7.1 Yhden kunnan malli Yhden kunnan malli tarkoittaa maakunnan kokoisen kunnan perustamista. Tässä kappaleessa on koottu arvio yhden kunnan mallin vaikutuksista sivistyspalveluiden järjestämiseen eri näkökulmista. Taulukko 20. Yhden kunnan mallin arviointi. Yhden kunnan malli Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/haasteet Yhteinen johto ja hallinto mahdollistavat työn tuottavuuden lisäämisen. Kustannuksia voidaan vähentää jonkin verran enemmän yhden kunnan mallissa hallinnollista työtä yhdistämällä. Haasteena yhden kunnan mallissa on hallinnon ja palvelujen näkökulmasta paikallistuntemuksen säilyttäminen. Yhden kunnan hallinto pystyy paremmin huolehtimaan ja ennakoimaan: - Kehittämistä Henkilöstön rekrytointia Henkilöstön täydennyskoulutusta ja asiantuntijatukea Tiedottamista ja tietojen ylläpitoa, tilastointeja Taloutta ja talouden seurantaa Koko maakunnan tasolla yhdenmukainen palvelutarjonta ja yhtäläiset oikeudet palveluihin. - erityinen tuki, erityisopetus valmistava opetus vuorohoito Yhden kunnan mallissa koko maakunnan kattavat toimintamallit: - Oppilaaksiotto Oppilashuolto Opetussuunnitelma Tuntijako Yksiköiden koko, kustannukset ja palvelutarjonta vaihtelevat suuresti. Palveluiden saavutettavuuden turvaamiseksi palveluita on edelleen harvaan asutuilla alueilla pienissä yksiköissä. Pitkät etäisyydet. Yhteensovittaminen vaatii aluksi aikaa ja työtä. Tulisi varmistaa, etteivät huonot käytännöt vahvistu yhden kunnan mallissa. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 25 (39) 7.2 Kahden kunnan malli Kahden kunnan malli rakentuisi Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien kuntiin. Tässä kappaleessa arvioidaan kahden kunnan mallin vaikutuksia sivistyspalveluiden järjestämisen eri näkökulmista. Taulukko 21. Kahden kunnan mallin arviointi. Kahden kunnan malli Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/haasteet Yhteinen johto ja hallinto mahdollistavat työn tuottavuuden lisäämisen. Kustannuksia voidaan jonkin verran vähentää hallinnollista työtä yhdistämällä. Myös kahden kunnan mallissa haasteena on paikallistuntemuksen säilyttäminen. Ratkaisuna voisi olla alueellinen johtamismalli (Lappeenrannan seutu) Kahden kunnan hallinto pystyy seudullisesti paremmin huolehtimaan ja ennakoimaan: Imatralla on erilainen hallintomalli kuin muissa seudun kunnissa (sopimusohjaus, tilaaja– tuottaja). Imatran seudun hallintomalli uudessa kunnassa vaatisi enemmän mietintää. - Kehittämistä Henkilöstön rekrytointia Henkilöstön täydennyskoulutusta Tiedottamista ja tietojen ylläpitoa, tilastointeja Taloutta ja talouden seurantaa Kahden kunnan mallissa etäisyydet eivät yhtä pitkät kuin yhden kunnan mallissa. Kahden kunnan malli on hallinnollisesti yksinkertaisempi toteuttaa kuin yhden kunnan malli. Seudullisesti yhdenmukainen palvelutarjonta ja yhtäläiset oikeudet palveluihin. - erityinen tuki, erityisopetus valmistava opetus vuorohoito Yksiköiden koko, kustannukset ja palvelutarjonta vaihtelevat. Palveluiden saavutettavuuden turvaamiseksi palveluita on edelleen harvaan asutuilla alueilla pienissä yksiköissä. Kahden kunnan mallissa seudulliset toimintamallit: - Kahden kunnan malli nähdään vaiheena ennen yhden kunnan malliin siirtymistä. Oppilaaksiotto Oppilashuolto Opetussuunnitelma Tuntijako ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 26 (39) 8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja toisen asteen näkökulmasta Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja, joiden järjestämiseen vaikuttavat asiakasmäärät, asuinpaikat sekä lainsäädäntö. Varhaiskasvatuksen palveluissa kuntarakennemuutokset erityispalveluissa ja vuorohoidossa toisivat mahdollisuuksia yhdenmukaisiin palveluihin. Etelä-Karjalan kunnissa kouluverkot on jo pääosin sopeutettu vastaamaan nykyisiä palvelutarpeita, mutta mikäli kuntarakennemuutoksia maakunnassa toteutetaan, kouluverkkoa on edelleen mahdollista sopeuttaa. Saavutettavuus on pienissä kunnissa olennainen perusopetuksen palveluverkon muodostamiskriteeri. Suunnittelussa on myös huomioitava lainsäädännön asettamat rajat kuljetusmatkoissa. Lukio-opetuksessa suuret lukiot keskittyisivät Lappeenrantaan ja Imatralle. Pienten lukioiden säilyttäminen vaatii periaatelinjausta. Pienten lukioiden ylläpitäminen on taloudellisesti kallista ja niiden opetustarjonta on pedagogisesti suppeampaa kuin isoissa lukioissa. Pienten lukioiden keskinäinen etäopetus voi monipuolistaa niiden kurssitarjontaa. Pienissä kunnissa lukiotoiminta ja perusopetuksen aineenopetus ovat riippuvuussuhteessa. Tämä tarkoittaa, että yläkoulun aineenopettajien opetusvelvollisuutta täydennetään lukio-opetuksella, jotta tuntikertymät saadaan mielekkäiksi ja jotta aineenopettajia saadaan rekrytoitua pieniin kuntiin. Ilman lukion tunteja aineenopettajien tuntikertymät olisivat yläkouluissa pieniä. Ammatillinen koulutus on järjestetty maakunnallisesti ja keskitetty Lappeenrantaan, Imatralle sekä Ruokolahdelle. Lukioverkko on ammatillista koulutusta laajempi, lukioita on yhteensä kuudella paikkakunnalla. Toisella asteella erityinen ammatillinen opetus voi edellyttää oppilaalta yli 200 kilometrin matkustusta kotoa, koska eritystä ammattiopetusta alueella ei ole aina saatavilla. Yhteenvetona voi todeta, että toisen asteen koulutuksen verkot (ammattikouluverkko ja lukioverkko) ovat historiallisista syistä hyvin poikkeavat. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen on mahdollista tulevaisuudessa mutta se vaatii periaatelinjauksia. Toisen asteen koulutuksen kehittämisen yhteydessä joukkoliikenteen järjestäminen lukion ja toisen asteen oppilaille korostuu palvelujen saavutettavuuden takia. Vapaa-aika-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden näkökulmasta Kuntien vapaa-aika-, liikunta- ja nuorisopalvelut ovat hyvin erilaisesti toteutettuja ja sidoksissa paikalliseen kulttuuriin sekä toimintaan. Toiminta-avustusperiaatteiden ja muiden toimintaperiaatteiden harmonisointi tulee tehtäväksi rakennemuutoksen yhteydessä. Palvelutuotannossa kuntien riippuvuus yhdistyskentästä on merkittävää. Kirjastojen osalta palvelut ovat maakunnallisia yhteisen Heili-kirjastojärjestelmän johdosta (pois lukien Luumäki). Tästä syystä yhden tai kahden kunnan mallilla ei ole kirjastopalveluiden kannalta oleellista eroa. Kansalaisopistojen hallintojen ja toiminnan harmonisointi olisi mahdollista jo nyt. Kulttuurilaitosten osalta kahden kunnan mallissa Imatran ja Lappeenrannan toiminta jatkaisi ominaan. Yhteistyö kahden kaupungin välillä olisi suositeltavaa. Yhden kunnan mallissa kulttuurilaitosten profilointityö mahdollistuisi ja sitä tulisi edistää. Hallintomallina sivistyspalveluissa kuntarakenneuudistuksen jälkeen voisi toimia yhden kunnan mallissa ja kahden kunnan mallissa Lappeenrannan alueellinen organisaatiomalli, jossa kukin nykyisistä kunnista muodostaisi palvelualueen, jossa päiväkodit ja koulut toimivat ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 27 (39) itsenäisinä yksiköinä kuten nykyäänkin. Palvelualuetta johtaisi alue-esimies. Luottamushenkilöhallinto kevenisi merkittävästi nykyiseen verrattuna. Rakenteet kahden kunnan mallissa muuttuisivat, sillä nykyisten kuntien lautakunnat lakkaisivat ja tilalle tulisi yksi tai kaksi lautakuntaa. Koulutuskuntayhtymään jäisi jatkossa vain yksi tai kaksi kuntajäsentä. Kuntien keskinäiset ostopalvelusopimukset raukeaisivat ja siirtyisivät kahden kunnan sopimuksiksi. Rakenteina yhden kunnan mallissa nykyisten kuntien lautakunnat lakkaisivat ja tilalle tulisi uuden organisaatiomallin mukaisesti yksi tai kaksi lautakuntaa, jotka vastaisivat ja hoitaisivat kasvatuksen, opetuksen, vapaa-ajan, liikunnan, nuorison ja kulttuurin palveluita. Toisen asteen ammatillisen koulutuskuntayhtymän toiminta lakkaisi, ja kuntien keskinäiset ostopalvelusopimukset raukeaisivat ja siirtyisivät yhden kunnan sopimuksiksi. Kuntarakenneselvityksessä arvioidaan kahden kunnan mallia ja yhden kunnan mallia. Yhden kunnan malli tarkoittaisi koko maakunnan kattavaa kuntaa, jossa palvelurakenne tulisi rakentaa maakunnan kattavaksi ja yhdenmukaiseksi kaikille kuntalaiselle. Kahden kunnan mallissa maakunta jakautuisi kahdeksi kunnaksi nykyisten seutujen mukaisesti. Kahden kunnan malli nähdään varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta helpompana toteuttaa kuin yhden kunnan malli, koska seutujen kaupunkikuntien hallinto- ja palvelurakenteet ovat erilaisia. Toisaalta kahden kunnan mallin katsotaan olevan välivaihe siirryttäessä yhteen kuntaan koko maakunnassa. Kirjastopalveluissa toiminta on jo valmiiksi maakunnan kattavaa (pois lukien Luumäki) Heilikirjastoverkoston ansiosta. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 28 (39) LIITTEET ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 29 (39) LIITE 1: Väestöennusteista johdetut palvelutarpeet Taulukko 22. Palvelutarpeiden kehitys Etelä-Karjalan maakunnassa vuoteen 2029. Taulukko 23. Palvelutarpeiden kehitys Imatran seudulla vuoteen 2029. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 30 (39) Taulukko 24. Palvelutarpeiden kehitys Lappeenrannan seudulla vuoteen 2029. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 31 (39) LIITE 2: Kuntakohtaiset oppilasennusteet Alakoulu Oppilasmäärät Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala 2013-14 1 380 295 187 177 2014-15 1389 291 169 160 2015-16 1396 291 167 158 2016-17 1379 288 156 154 2017-18 1351 286 140 158 2018-19 1326 289 148 159 2019-20 1267 270 133 164 2020-21 262 131 Yläkoulu Oppilasmäärät 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 Imatra 663 664 653 649 656 713 745 Ruokolahti Rautjärvi Parikkala 163 124 129 150 107 122 147 90 120 142 79 125 154 77 105 151 75 101 153 84 100 137 75 Lukio Oppilasmäärät Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala 2013-14 243 x 55 74 2014-15 345 x 58 72 2015-16 310 x 62 65 2016-17 279 x 57 65 2017-18 276 x 49 61 2018-19 272 x 43 60 2019-20 268 x 37 62 2020-21 x 36 YHT. 2 039 2009 2012 1977 1935 1922 1834 393 YHT. 1 079 1043 1010 995 992 1040 1082 212 YHT. 372 475 437 401 386 375 367 36 Lappeenranta Luumäki 4020 271 4035 259 4091 268 4143 272 4306 279 4331 275 4335 273 4309 260 Lemi 214 226 221 219 226 243 254 246 Taipalsaari Savitaipale YHT. E-K YHT. 307 193 5 005 7 044 310 182 5012 7 021 291 180 5051 7 063 283 168 5085 7 062 269 169 5249 7 184 255 166 5270 7 192 241 160 5263 7 097 4815 5 208 Lappeenranta Luumäki 2103 151 2104 161 2081 156 2006 143 1917 128 1935 133 2014 128 2118 131 Lemi 94 101 111 118 115 107 94 109 Taipalsaari 183 186 178 177 182 182 181 Savitaipale YHT. E-K YHT. 128 2 659 3 738 134 2686 3 729 113 2639 3 649 112 2556 3 551 99 2441 3 433 90 2447 3 487 83 2500 3 582 85 2443 2 655 Lappeenranta Luumäki 1145 57 1163 66 1166 66 1158 62 1149 60 1123 1081 1036 Lemi x x x x x x x x Taipalsaari Savitaipale x 85 x 73 x 84 x 79 x 81 x 67 x 65 x 58 YHT. E-K YHT. 1 287 1 659 1 302 1 777 1 316 1 753 1 299 1 700 1 290 1 676 1 190 1 565 1 146 1 513 1 094 1 130 IB-lukion Imatran oppilaat lv. 2012-2013 (1. lk 17 opp, 2. lk 13 opp. ja 3. lk 15 opp.) sisältyvät lukumääriin IB-lukion Lappeenrannan oppilaat (36 oppilasta) eivät sisälly Imatran yhteislukion oppilasmääriin ISK-lukion oppilaat (21 oppilasta) eivät sisälly Imatran yhteislukion oppilasmääriin Imatran aikuislukio-oppilaat (ennuste 50/vuosi) eivät sisälly lukuihin Taulukot 25, 26 ja 27. Kuntakohtaiset oppilasennusteet alakouluissa, yläkouluissa ja lukioissa. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 32 (39) LIITE 3: Tilastokeskuksen toimintatilastoja kunnittain Perusopetus, nettomenot (€/oppilas) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12 Imatra 5673 5951 6181 6625 7125 7637 7826 8179 2228 37,4 % Lappeenranta 5957 6450 6849 7252 7432 7836 8055 8454 2003 31,1 % Lemi 6468 7012 6800 7070 7644 8498 8848 9551 2539 36,2 % Luumäki 5962 6328 6576 7835 8486 9025 9564 10188 3861 61,0 % Parikkala 6852 7255 7690 8330 8890 10258 10705 12108 4854 66,9 % Rautjärvi 6404 6901 7505 9055 9046 10059 10264 11488 4587 66,5 % Ruokolahti 6476 6580 7002 7610 7091 8448 9264 9278 2698 41,0 % Savitaipale 5744 6085 6495 6903 7383 6551 7203 7904 1818 29,9 % Taipalsaari 6231 6662 6924 7481 7226 7864 8201 9184 2522 37,8 % Manner-Suomi 6470 6781 7163 7629 8032 8479 8953 9204 2423 35,7 % Lukio-opetus, nettomenot (€/oppilas) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12 Imatra 4618 4689 5201 5574 5428 5823 6031 6305 1615 34,4 % Lappeenranta 4602 5263 5358 5545 5657 5757 6184 6310 1047 19,9 % 0 0 0 0,0 % 9413 14152 7020 98,4 % Lemi 0 0 0 0 0 0 Luumäki 7147 7132 7776 6810 7329 8866 Parikkala 6109 6826 8488 8179 10391 9938 10044 9680 2854 41,8 % Rautjärvi 7000 6299 6551 7221 8750 9891 11957 9107 2809 44,6 % Ruokolahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % Savitaipale 7010 8712 8461 9014 8627 9877 9568 9060 348 4,0 % Taipalsaari 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 6202 6684 6730 7365 7770 8125 8643 9259 2575 38,5 % Savitaipale Taipalsaari Manner-Suomi Taulukot 28 ja 29. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen nettomenot. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Sivistyspalvelut Raportti 33 (39) Perusopetus, opetustunteja/ oppilas 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12 Imatra 57,8 58,9 59,0 60,3 61,7 63,7 63,8 64,7 6 9,8 % Lappeenranta 69,4 69,3 70,3 69,9 71,1 73,3 75,1 74,9 6 8,1 % Lemi 69,6 70,3 68,9 71,1 71,7 75,1 76,8 76,3 6 8,6 % Luumäki 75,1 73,2 71,4 72,8 76,2 74,5 76,9 84,2 11 15,0 % Parikkala 79,6 78,2 78,1 81,2 80,9 92,6 95,1 92,2 14 17,9 % Rautjärvi 67,9 70,0 72,3 79,5 74,6 78,3 79,7 80,3 10 14,8 % Ruokolahti 74,6 72,3 72,5 79,3 75,5 75,5 75,7 76,9 5 6,3 % Savitaipale 68,0 73,4 70,9 71,8 73,3 74,6 78,5 78,8 5 7,4 % Taipalsaari 66,0 71,4 74,8 80,1 73,3 73,4 74,7 74,7 3 4,6 % Manner-Suomi 72,7 73,0 73,8 74,8 76,0 75,9 76,9 76,1 3 4,3 % Lukio-opetus, opetustunteja/ 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12 oppilas Imatra 46,7 47,8 53,5 54,0 51,9 54,7 55,5 60,0 12 25,4 % Lappeenranta 5 9,5 % 0,0 0 0,0 % 102,1 103,1 107,9 93,2 90,6 108,4 112,2 132,1 29 28,2 % Parikkala 55,8 59,1 67,2 66,8 73,0 70,0 69,2 64,5 5 9,1 % Rautjärvi 89,0 82,7 81,7 85,1 108,4 121,1 119,7 98,1 15 18,6 % 0,0 0 0,0 % 67,9 83,1 74,1 75,4 69,9 77,5 67,3 64,9 -18 -21,9 % 0,0 0 0,0 % 59,7 63,1 60,3 63,0 64,8 66,2 68,9 70,8 8 12,1 % Lemi 49,1 52,5 53,9 58,1 57,1 56,9 59,4 57,5 0,0 Luumäki Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Manner-Suomi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Taulukot 30 ja 31. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetustunnit. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 34 (39) LIITE 4: Sivistyspalveluissa eläköityvät 2014–2025 ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstö Opettajat Päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstö (lähde: Kevan ennuste) Imatran seutu Lappeenrannan seutu Etelä-Karjalan maakunta 35 (38 %) 110 (31 %) 122 (47 %) 82 (36 %) 225 (30 %) 250 (37 %) 117 (37 %) 335 (30 %) 371 (40 %) Taulukko 32. Sivistyspalveluissa eläköityvät 2014–2025 ammattiryhmittäin. Sivistyspalveluiden henkilöstön eläköitymistä koskevan Kevan ennusteen mukaan EteläKarjalan maakunnassa kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstöstä eläköityy vuosien 2014–2025 aikana 117 henkilöä (37 %), opettajista 335 (30 %) sekä päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstöstä 371 (40 %). Imatran seudulla kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstöstä eläköityy 35 (38 %), opettajista 110 (31 %) sekä päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstöstä 122 henkilöä (47 %). Lappeenrannan seudulla eläköityviä on kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstössä 82 (36 %), opettajissa 225 (30 %) sekä päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstössä 250 henkilöä (37 %). ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 35 (39) LIITE 5: Palveluverkkokartat Kartta 1. Kaikki palveluyksiköt. Kartta 2. Kaikki palveluyksiköt sekä väestö. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 36 (39) Kartta 3. Kaikki palveluyksiköt sekä väestö ja saavutettavuus. Kartta 4. Palveluyksiköt sekä väestön muutos 2005–2012. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 37 (39) Kartta 5. Varhaiskasvatuksen palveluyksiköt, nykytila. (2014 = yksikkö on tällä hetkellä toiminnassa, mutta poistuu vuoteen 2017 mennessä) Kartta 6. Varhaiskasvatuksen palveluyksiköt, tilanne vuonna 2017. (2017 = yksikköä ei ole tällä hetkellä, aloittaa vuoteen 2017 mennessä) ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 38 (39) Kartta 7. Perusopetuksen palveluyksiköt, nykytila. (2014 = yksikkö on tällä hetkellä toiminnassa, mutta poistuu vuoteen 2017 mennessä) Kartta 8. Perusopetuksen palveluyksiköt, tilanne vuonna 2017. (2017 = yksikköä ei ole tällä hetkellä, aloittaa vuoteen 2017 mennessä) ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Sivistyspalvelut Raportti 39 (39) Kartta 9. Lukio-opetuksen palveluyksiköt. (2014 = yksikkö on tällä hetkellä toiminnassa, mutta poistuu vuoteen 2017 mennessä; Rautjärven lukio, Kivijärven koulu ja Simpeleen yhteiskoulu yhdistyvät yhtenäiskouluksi 1.8.2015, uusi koulurakennus valmistuu kesällä 2015) Kartta 10. Kirjastopalveluyksiköt. ETELÄ-KARJALA KUNTARAKENNESELVITYS Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari
© Copyright 2024