Liite5 Luontokohteet kartta ja luettelo
32 33 34 35 36 30 ja 39 LOIMAAN KAUPUNKI LOIMAAN KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 37 LIITE 5: LUONTOKOHTEET 22.9.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA ID 1. Seutukaavassa vahvistetut luonnonsuojelualueet ja -kohteet sekä vahvistettavana olleen maakuntakaavaehdotuksen kohteet NIMI 1 Rapakonkallio Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko TUNNISTE SU:1-401 KOHTEEN KUVAUS Sijaitsee Karhulan kylän länsirajalla Tampereen tien luoteispuolella kirkosta n. 7 km lounaaseen. Kallioinen alue, jolla huuhtoutuneita moreenimaisia selänteitä ja muinaisrantoja. Alu-eelle jää rauhoitettu liuskalehtinen koivu (ks. SU-kohde nro 600). Geologisesti mielenkiintoinen, luoteiskaakkois- ja koillis-lounais -suuntaisia lohkarealueita, jotka ovat mahdollisesti pitkittäismoreeneista ja päätemoreeneista muodostuneita ja ainakin osittain rantavalleja (n. 8595 m mpy). KAAVAMERKINTÄ luo/1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 2 Niittukulman koskimaisema SU:4 483/481 Sijaitsee Petäjoen varrella Loimaan kirkosta 4 km länteen. Osa kaareilevaa jokea, jossa pieniä SL/02 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL koskisia paikkoja, uoman jyrkillä rinteillä paikoin lehtoa. Maisemallisesti poikkeava alue 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu savikkolakeudella. Ympäristön kasvillisuus pääasiassa tuoretta kangasmetsää, jossa paikoin korpi- luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. imarretta. Muutamissa kohdissa harmaaleppäkasvustoa. Vesikasveista mainittakoon ulpukka. Linnustoon kuuluvat lehtokurppa ja rantasipi. IV lk, kulutuskestävyys: ranta-alueet 2, reunusmetsä 3, toimenpide 3. 3 Karhulan liuskalehtinen koivu (Loimaan koivu) SU 600 Noin 8 m korkea rungoltaan ohut riippakoivutyyppinen liuskalehtinen koivu. Rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä 5.1.56 nro 212. luo/3 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 4 Kauhanojan puumainen kataja SU 601 Sijaitsee kunnan kaakkoisosassa Kauhanojan koulun pihalla, p = 6746 87, i = 453 10. 4-5 m korkea latvuksestaan pyöreän muotoinen puumainen kataja. Rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä 21.3.29 nro 25. 5 Karhulan luonnonsuojelualue SU 603 Rauhoitettu luonnonsuojelualueena 11.8.78 nro 1899. Alpo Jaakolan patsas-puiston SL/05 LUONNONSUOJELUALUE.Alueelle ei saa rakentaa (MRL pohjoispuolella sijaitsee luonnonsuojelualue, jonka keskivaiheilla on patsaspuiston rakennuksia. 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu Alueen eteläosassa tiheää varttunutta kuusikosta, jossa ei juuri ole lahopuuta. Pohjoispuolisko on luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. harvempaa ja mäntyvaltaisempaa, melko kivikkoista metsää. Kohteen luontoarvot ja lajiston ovat varsin tavanomaiset. (Suomen luontotieto Oy, 2004.) 6 Vesikosken ympäristö SU:4 nro 482 Sijaitsee Loimijoen varressa. Pieni koski ja Loimijoen jyrkkää etelärantaa, jossa alkuperäistä kasvillisuutta jäljellä. Nopolankosken lehto on ainoa luonnontilaisena säilynyt Loimijoen rinnelehto. Harmaaleppä, raita, tuomi, haapa ja pihlaja. Aluskasvillisuutena mm. rönsyleinikki, mesiangervo, metsäkorte ja karhunputki. Lehtoindikaatoreina lehtokuusama, punainen viinimarja ja vaahtera. Runsas varpuslinnusto, mm. satakieli, mustapääkerttu ja luhtakerttunen. Maisemallisesti arvokas. IV lk, kulutuskestävyys 3, toimenpide 3. Nopolankoski on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti merkittävä kohde. 7 Mannistenmäki SU:4 nro 482 luo/4 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. luo/6 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. Mannistenmäki on luokiteltu valtakunnallisessa arvokkaita kallioalueita koskevassa selvityksessä ge ARVOKAS GEOLOGINEN MUODOSTUMA. suojeltavaksi kallioalueeksi. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologisten muodostumien säilyminen. Alueella ovat voimassa maa-aineslain 3 §:n ainesten ottamista koskevat rajoitukset. 22.9.2014 Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA 2. Vuoden 2014 luontoselvityksen täydennyksen perusteella täydennetyt luonnonsuojelualueet 3. Turun ja Porin lääninhallituksen päätöksellä rauhoitetut luonnonmuistomerkit Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko 36 Salmin-Lammin luonnonsuojelualue YSA206975 Pienialainen metsäsaareke valtatie 9 kaakkoispuolella. Valtatien ja luonnonsuojelualueen väliin SL/36 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL jää turvetuotantoalue ja kohde on käytännössä saareke laajojen peltojen keskellä. Alue on 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu järeäpuustoista sekametsää, jossa valtapuuna kasvaa kuusi, mutta erityisesti saarekkeen luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. reunoilla on myös haapaa ja rauduskoivua. Puusto on hyvin tiheää ja saarekkeen keskiosassa aluskasvillisuus on niukkaa. Maapohja on rehevää ja aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. tesma (Milium effusum) ja sudenmarja (Paris quadrifolia). Alueella on jonkin verran lahopuuta ja useita kolopuita. Kohde on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta alueelta ei nyt löytynyt merkkejä lajista. Kaavaehdotus: Alue tulee esittää kaavassa luonnonsuojelualueen rajojen mukaan SL alueena. 37 Hirvenoton luonnonsuojelualue Varttunutta ja osin myös vanhaa metsää, jossa on erittäin runsaasti lahopuuta (jopa yli 200 SL/37 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL runkoa /ha). Alueen länsipäässä on myrskytuhoalue, jossa on kaatuneita ja lahoavia puita osittain 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu toistensa päällä. Alueella on jälkiä vanhoista hakkuista, joten erityisen vanhaa puustoa ei ole. luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. Alueella esiintyy todennäköisesti merkittävää lahopuuhun sidoksissa olevaa lajistoa (kääpäsieniä, kovakuoriaisia) poikkeuksellisen runsaan lahopuuston seurauksena. Kaavaehdotus: Alue tulee esittää kaavassa luonnonsuojelualueen rajojen mukaan SL alueena. YSA207343 8 160-vuotias kuusi 160-vuotias kuusi sijaitsee Mäenpään kylässä, Kotimäen tila RN:o 3:22, rauhoitettu 1989. luo/8 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 9 Mänty, Onkijoen kylässä Mänty, Onkijoen kylässä, Kankaanpään tila RN:o 1:46, rauhoitettu 1981. luo/9 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. . 4. Perinnebiotooppikohteet 5. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä Loimaan kaupungissa 10 Mahlamäen niitty 11 Koivukallion louhikko Maisemallisesti kaunis peltosaareke sijaitsee Onkijoen pohjoispuolella sahan läheisyydessä. Pitkänomaisen peltosaarekkeen puusto kasvaa kahtena ryhmänä alueen etelä- ja pohjoisreunalla. Katajaa alueella kasvaa sirotellusti ja osa katajista on pylväskatajia. Alueen keskiosissa on pitkälle edenneestä rehevöitymisestä huolimatta vielä säilynyt pieniä matalan niittykasvillisuuden vallitsemia laikkuja, joilla kasvaa mm. valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua keltamataraa sekä silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Ketolajisto on häviämässä alueelta laidunnuksen loppumisen myötä. luo/10 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Koivukallion länsirinteessä on melko edustava louhikko, jonka suurimmat lohkareet sijaitsevat kohteen pohjoisosassa. Louhikon eteläosaa varjostaa muutaman kymmenen metrin levyinen kuusivaltainen metsäkaistale. Valitettavasti varjostavan metsäkaistaleen takana on avohakkuu, joka kohteen pohjoisosassa ulottuu aivan louhikkoon kiinni. Hakkuun seurauksena kohde on muuttunut aiempaa selvästi kuivemmaksi ja valoisammaksi. Alueen pesimälinnusto on tavanomaista havumetsien peruslajistoa. Maankäyttösuositus: Koivukallion louhikko on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö ja louhikko sekä sen pintakasvillisuus on säilytettävä luonnontilaisena. luo/11 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 22.9.2014 Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko 12 Niittukulman puro Niittukulmalla laskee Petäjokeen kaakosta pieni puro, jonka alajuoksu on varttuneen SL/12 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL kuusimetsän ympäröimä. Kohtalaisen syvän laakson saviseen maaperään uurtanut puro on 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu säilynyt uomaltaan kiemurtelevana ja luonnontilaisena. Ympäröivä kuusikko ei ole tavanomaista luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. luonnontilaisempaa, mutta pitää puronvarren varjoisana ja pienilmastoltaan kosteana. Kohde rajoittuu eteläreunaltaan hakkuualueeseen. Puronvarressa havaittiin keväällä 2003 soidinteleva pikkutikka ja laji pesii jossain lähialueella. Muusta pesimälinnustosta mainittakoon peukaloinen ja lehtokerttu. Maankäyttösuositus: Niittukulman puro on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Rakentamista aivan puron varteen tulee välttää. 13 Hirvikoski ja rantalehdot Maisemaltaan viehättävä Hirvikoski on suosittu virkistyskalastusalue, mitä osittavat myös koskenrannan polut. Joen pohjoisrannalla on pienialainen rehevä lehto, jonka kasvillisuudessa on runsaasti kulttuuritulokkaita. Joen etelärannalla puretun au-tiotalon länsipuolella rinteessä on käenkaali-oravanmarjatyypin kuusilehtoa, jota on aikoinaan laidunnettu. Välittömästi kuusilehdon eteläpuolella kapean soratien takana on niin ikään kulttuurivaikutteista lehtoa, jonka puusto on tiheässä kasvavaa nuorta pihlajaa, seassa muutamia kuusia. Hirvikosken pesimälinnustoon kuuluu useita lehtolajeja. Kesällä 2002 paikalla oli satakielireviiri. Kesällä 2003 paikalla oli mustapääkerttureviiri. Talvisin Hirvikoskella saattaa nähdä koskikaran ja syksyllä 2003 paikalla havaittiin peräti kolme yksilöä (Taina Nyman, ukuliverkko). Hirvikoski on luonnon- ja maisema-arvoiltaan merkittävä alue, jonka rantalehdot täyttävät myös metsälain määritelmän erityisen tärkeästä elinympäristöstä. Maankäyttösuositus: Virkistysalue, ei rakentamista. luo/13 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 14 Nopankoski (Nopolankoski) Loimijoen etelärannalla Nopankosken kohdalla on säilynyt rehevä harmaaleppälehto-kaistale. Alue on rinteen jyrkkyyden ja monin paikoin erittäin tiheän pensaikon vuoksi vaikeakulkuinen. Puusto koostuu harmaalepän ohella raidoista ja pihlajista. Lehdon keskivaiheilla on nuorehko haavikko. Pesimälinnustoon kuuluu lehtokerttu ja pensaskerttu (2 paria). Lehto on jonkin verran roskaantunut ja kesällä 1989 rinteille valui täytemaata Juvantien parannustöissä. Itäosassa on aikoinaan ollut rakennuksia, ja sitä on käytetty täytemaan kaatopaikkana. Nämä seikat ovat heikentäneet alueen luonnontilaa, mutta kohde täyttää kuitenkin metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. Nopankoski on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti merkittävä kohde. Maankäyttösuositus: Ei rakentamista. SL/14 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. 15 Mustahuuronkallio Kallio on edelleen melko luonnontilainen. Sen laella on pieni kalliosoistuma, jossa kasvaa mm. juolukkaa ja suopursua. Ympäröivät taimikot ovat varttuneet niin, ettei kalliolta enää avaudu mainittavaa näköalaa. Maankäyttösuositus: Ei rakentamista ja ympäröivää metsää on hoidettava niin, ettei kallioalueen ominaispiirteet vaarannu. luo/15 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 16 Liramäenkallio Matalaa, mutta jyrkkää kallioseinämää varjostanut kuusimetsä on hakattu, minkä seurauksena kallioseinämä on nykyään alttiina kuivattavalle auringonpaisteelle ja tuulelle. Ratkaisevasti muuttunut pienilmasto on vaikuttanut haitallisesti seinämän sammalistoon. Kohde on menettänyt luonnonarvonsa. Maankäyttösuositus: Ei rakentamista ja ympäröivää metsää on hoidettava niin, ettei kallioalueen ominaispiirteet vaarannu. luo/16 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 17 Rapakonkallion suo Rapakonkallion metsäalueen keskellä on edustava, joskin pienialainen tupasvillarä-me. SL/17 LUONNONSUOJELUALUE.Alueelle ei saa rakentaa (MRL Ojittamattoman rämeen puusto on harvassa kasvavaa pienikokoista mäntyä ja hieskoivua. 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu Pohjoisesta ulottuu hakkuu suonreunan lähistölle, mutta muista ilmansuunnista rämettä ympäröi luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. metsä. Kasvistoon kuuluvat tupasvillan ohella mm. juolukka, suopursu, harmaasara ja isokarpalo. Rapakonkallion suo on metsälain mu-kainen erityisen tärkeä elinympäristö. Maankäyttösuositus: Ei ojitusta, ei hakkuita suon reunassa. 22.9.2014 Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko 18 Rapakonkallion kivikot Rapakonkallion kaakkoispuolella lähellä Turku-Tampere -tietä sijaitsee kaksi kohtuullisen edustavaa kivikkoa. Itäisempi näistä on varjoisan kuusimetsän ympäröimä ja täysin puuton. Muutaman aarin laajuinen kivikko on suurimmaksi osaksi tavallisten metsäsammalten peittämä. Rapakonkallion kivikot ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Maankäyttösuositus: Kivikot tulisi jättää luonnontilaan, hakkuita ei tulisi tehdä kivikoi-den välittömässä lähiympäristössä. luo/18 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 19 Rapakonkallion länsipuolen kivikko Rapakonkallion länsipuolella Peräkydön talosta pohjoiseen sijaitsee pieni puuton kivikko. Hakkuu ulottuu idästä aivan kivikkoon kiinni, mutta itse kivikko ei ole kärsinyt metsätöiden yhteydessä. Kivillä kasvaa tavanomaista sammal- ja jäkälälajistoa, kuten torvijäkäliä. Länsipuolella kivikko rajoittuu tiheään nuoreen männikköön. Rapakonkallion länsipuolen kivikko on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Maankäyttösuositus: Kivikko tulisi jättää luonnontilaan, tulevia metsänhoitotöitä ei tulisi ulottaa kivikkoon kiinni. luo/19 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 20 Petäjoen lähde Petäjoen etelärannalla Ylijoen talon pohjoispuolella on vesitaloudeltaan luonnonti-lainen harmaaleppien ympäröimä lähteikkö. Varsinaista lähteensilmää ei paikalla ole, vaan pohjavesi tihkuu maanpinnalle muodostaen upottavan hetteen. Lähteen ympäristössä pesi lehtokurppa ja käpytikka. Hieman alempana Petäjoen varressa oli peukaloisreviiri. Petäjoen lähde on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Maankäyttösuositus: Ei ojitusta, ei hakkuita. 21 Ylijoen puronvarsilehto Petäjokeen etelästä laskevan puron varrella on puustoltaan tavanomaista luonnontilaisempaa lehtoa. Varttuneiden kuusten seassa kasvaa runsaasti haapoja - joukossa järeitäkin runkoja. Runsaan virtaaman aikoina tulviva puro on säilynyt luonnontilaisena ja uomaltaan mutkittelevana, ja sen varrella on osin tiheää tuomipensaikkoa. Pesimälinnustoon kuuluu puukiipijä, rautiainen ja peukaloinen. Myös mehiläishaukka pesii jossain lähistöllä, sillä sekä kesällä 2002 että 2003 alueella havaittiin aikuisia mehiläishaukkoja pesimäympäristöksi soveltuvassa maastossa. Ylijoen puronvarsilehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Maankäyttösuositus: Ei rakentamista, ei hakkuita. luo/20 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. luo/21 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 36 Haarainmäen nevapainanne Haarainmäen luoteispuolella on pieni nevapainanne, joka on vielä säilynyt melko luonnontilaisena. Tuore hakkuu ulottuu lähelle nevapainanteen eteläreunaa ja painannetta sivuaa kapea ja matala metsäoja. Oja on jonkin verran kuivattanut suota, ja männyntaimien kasvu on suolla elpynyt, mutta männyt ovat edelleen matalia ja niitä on harvassa. Ojasta huolimatta suolla on yhä vetisiä rimpipintoja, ja se on edelleen puhtaasti nevakasvillisuuden vallitsema. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. isokarpalo, jouhisara (Carex lasiocarpa), suokukka (Andromeda polifolia), luhtavilla (Eriophorum angustifolium) ja pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia). Suon eteläreunalla on vetinen ja upottava pullosaravaltainen painauma. Pohjakerroksen rahkasammalikossa kasvaa mm. kalvasrahkasammalta (Sphagnum papillosum). luo/36 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 37 Onkijoenkulman rantalehto Turku-Tampere -tien luoteispuolella Onkijoenkulmalla sijaitsee rehevä joenvarsilehto, jota on aikoinaan laidunnettu. Kohteen kaakkoisosassa joenvarren puusto on melko nuorta ja tiheää harmaalepikkoa, joka ylärinteessä vaihettuu koivikoksi. Lähempänä Onkijoen kylää lehdon puusto muuttuu haapavaltaiseksi. Joenrannan kenttäkerros on harmaalepikon kohdalla suurruoho- ja saniaisvaltaista valtalajeina mm. mesiangervo, nokkonen ja hiirenporras. Ylempänä rinteessä kasvaa tavallista rehevien savimaan joenvarsilehtojen lajistoa kuten rönsyleinikkiä ja lehtoarhoa. Lehdon pensaskerroksessa tavataan tuomea, vadelmaa, isotuomipihlajaa, punaherukkaa ja metsäruusua. Lehdon keskivaiheilla joenmutkassa on vesitaloudeltaan luonnontilainen pajukon ympäröimä lähde. Tulva-aikaan Onkijoen vesi huuhtelee lehdon alavimpia osia, ja kohteen luoteisosassa kenttäkerros on näillä paikoilla harvaa. luo/37 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 22.9.2014 Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA 6. Muut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 22 Nummelan soistuma 23 Koivukallio 24 Hautausmaan pohjoispuolinen turvehauta 25 Haarainmäen korpinotko 26 Niittukulman metsäalue Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko Nummelan tilan lounaispuolella sijaitsee muutaman aarin laajuinen soistuva painanne, joka on ojittamaton ja siten vesitaloudeltaan melko luonnontilainen. Maankäyttösuositus: Alueen ympäristön maankäyttö ei saa uhata soistuman vesitaloutta. luo/22 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. Koivukallio ei ole muuttunut Lampolahden (1989) selvityksen jälkeisinä vuosina. Kallion laella luo/23 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ kasvaa edelleen komeaa kanervatyypin männikköä. Huonokuntoinen kolmiomittaustorni ei ALUE. kuitenkaan ole enää pystyssä. Etelärinteessä on sijainnut huuhkajan pesäpaikka ja Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon sinivuokkoesiintymä, mutta molemmat ovat Lampolahden (1989) mukaan jääneet luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden metsänhoitotöiden jalkoihin. Sinivuokkoa ei tavattu alueelta tämänkään selvityksen elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. maastotöissä. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden Maankäyttösuositus: Lakialue jätettävä maankäytön ulkopuolelle. luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. Kohteelta on aikoinaan nostettu turvetta maanparannusaineeksi. Paikalle on myö-hemmin luo/24 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ syntynyt pieni nevamainen soistuma. Kohde ei ole muuttunut Lampolahden selvityksen jälkeisinä ALUE. vuosina. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon Maankäyttösuositus: Rakentamista kohteelle ei tulisi sallia. luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. Tiheää kuusikkoa kasvava korpinotko, jonka keskellä kulkeva matala oja on kasvanut miltei luo/25 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ kokonaan umpeen. Notko on puustoltaan varsin luonnontilainen, mutta ra-joittuu pohjois- ja ALUE. itäpuolella hakkuisiin. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon Maankäyttösuositus: Ympäröivää metsää on hoidettava niin ettei korpinotkon ominaispiirteet luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden vaarannu. Kuusikon keskellä kulkevan ojan peruskunnostuksesta kannattaa luopua. elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. Kohde ei ole muuttunut Lampolahden (1989) selvityksen jälkeisinä vuosina. Petäjoen varressa on SL/26 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL kapealti rehevää rinnekuusikkoa, jonka puusto on paikoin melko luonnontilaista, mm. järeää 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu kuusimaapuuta on jonkin verran ja siellä täällä seisoo katkenneita kuusia. Alueen pohjoisosassa luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5. sijaitsee metsälain mukainen puro (Niittukulman puro). Puron ja Petäjoen välisellä kannaksella kasvaa talousmetsänä hoidettua valoisaa mustikkatyypin varttunutta männikköä. Maankäyttösuositus: Petäjoen järeä rinnekuusikko tulisi jättää hakkuiden ulkopuolelle ja koko alueella ei tulisi sallia avohakkuita. 27 Välimäen lähteikkö Varsinaisen lähteen laskuuoma on perattu, mutta lähteen kaakkoispuolella on edel-leen säilynyt lähdevaikutteista metsäkorte- ja pallosarakorpea. Kohde lienee kuitenkin kuivunut jonkin verran Lampolahden (1989) selvityksen ajoista, sillä varsinaista puroa tai noroa ei korvesta enää tavattu. Maankäyttösuositus: Ympäröivää metsää on hoidettava niin, ettei lähteikön ja sen lähiympäristön vesitalous muutu enää huonompaan suuntaan. 28 Viljavaraston ratapiha 29 Petäjoen haka (poistettu 2011, tarkistettu, ettei ole suojeluarvoja jäljellä) Välittömästi rautatien pohjoispuolella Petäjoen molemmin puolin sijaitsee erittäin edustava ja maisemallisesti kaunis hakamaa, jota laiduntavat lampaat. Haan puusto koostuu järeistä haavoista, joita on runsaasti, sekä vanhoista männyistä ja raudus-koivuista. Alueen edustavuutta lisäävät maahan lahoamaan jätetyt isot haavan-rungot. Kohde ei jostakin syystä sisälly VarsinaisSuomen perinnemaisemainven-tointiin, vaikka se ilman muuta täyttää arvokkaan perinnemaiseman kriteerit. Maankäyttösuositus: Erittäin arvokkaan hakamaan laidunnusta on syytä jatkaa. luo/27 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.. luo/29 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.. 22.9.2014 Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA 7. Liito-oravakohteet vuoden 2014 selvityksen perusteella Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko 30 Petäjoen sekametsä Petäjoen molemmin puolin Hassinojan pohjoispuolella on tehokkaalta metsänhoidolta säästynyttä kuusi-haapa -sekametsää. Metsän luonnontilaisimmat ja siten edustavimmat osat sijaitsevat joen länsipuolella, jossa puusto on tiheää ja maassa lojuu runsaasti lehtimaapuuta. Joen itärannalla puustoa on paikoin kevyesti harvennettu, mutta sielläkin metsä on muutoin varsin luonnontilaista ja maapuuta on paikoin runsaasti. Järeitä haapoja kasvaa varsin paljon joen molemmilla puolilla. Joen itäpuolella kuvion eteläosissa maaperä on rehevää. Joen itäpuolelta löydettiin uhanalaisen ja erityisesti suojellun liito-oravan reviiri. Valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua haapariippusammalta tavattiin joen länsipuolelta yhden haavan rungolta ja joen itäpuolelta kahden lähekkäisen haavan rungolta. Kasvustot olivat varsinaissuomalaisiksi tavanomaista laajempia ja hyväkuntoisempia. Haapariippusammalen kasvupaikan lähistöltä joen itäpuolelta tavattiin myös tehokkaan metsätalouden vuoksi suuresti harvinaistunut ja EteläSuomessa jo harvinainen raidankeuhkojäkälä, jonka esiintymisen on todettu indikoivan monimuotoista jäkälälajistoa. Maankäyttösuositus: Petäjoen sekametsä olisi poikkeuksellisen arvokkaana ja uhan-alaista eliölajistoa sisältävänä kohteena tarpeen rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi. luo/30 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 31 Vainion puronvarsilehto Pappisten kylässä Vainion tilan eteläpuolella sijaitsee peltojen ympäröimä kapea puronvarsilehto. Tiheän ja ryteikköisen harmaaleppä-tuomilehdon kenttäkerroksessa kasvaa mm. rönsyleinikkiä, nokkosta, mesiangervoa, karhunputkea, koiranputkea, ojakellukkaa, kieloa ja kevätleinikkiä. Puutarhasta on puronvarteen levinnyt jättipal-sami, jota ainakin toistaiseksi on vähän. Lehdon länsiosassa purojen risteyksen takana on haapaa kasvava rinne, jossa esiintyy Loimaan seudulla melko harvinaista mäkilehtolustetta. Harmaaleppä-tuomilehdon pensaskerroksessa kasvaa tuomen ohella punaviinimarjaa ja metsäruusua. Maankäyttösuositus: Rehevä puronvarsilehto olisi hyvä jättää nykyiselleen. luo/31 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden luontoaluekokonaisuuksien luetteloon. 32 Kankaanpään pellonreunus elinpiiri Alue on osittain harvennettua sekametsää, jossa haapaa kasvaa erityisesti pellon reunoilla. Osa alueesta on hieman kosteampipohjaista kuusikkoa. s-1/32 LUONNONSUOJELUALUE. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. Tulokset: Alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä usean hehtaarin alueelta eikä selkeää liito-oravan elinpiirin ydinaluetta kyetty rajaamaan. Jätösten määrän perusteella alueella asustaa useampi liito-oravayksilö. Alueen harvennuksesta huolimatta liito-oravan elinympäristö on säilynyt elinkelpoisena. Pesäkoloa ei alueelta kuitenkaan löytynyt, mutta alueella huuteli uuttukyyhky, joten kolopuita alueella todennäköisesti on. 33 Uusitalon saarekkeen elinpiiri Alue on osittain harvennettua sekametsää, jossa haapaa kasvaa erityisesti pellon reunoilla. Osa alueesta on hieman kosteampipohjaista kuusikkoa. Tulokset: Alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä usean hehtaarin alueelta eikä selkeää liito-oravan elinpiirin ydinaluetta kyetty rajaamaan. Jätösten määrän perusteella alueella asustaa useampi liito-oravayksilö. Alueen harvennuksesta huolimatta liito-oravan elinympäristö on säilynyt elinkelpoisena. Pesäkoloa ei alueelta kuitenkaan löytynyt, mutta alueella huuteli uuttukyyhky, joten kolopuita alueella todennäköisesti on. s-1/33 LUONNONSUOJELUALUE. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. 34 Äyvärin tilan koillispuoleinen elinpiiri Alueen poikki kulkevan voimalinja ja kahden talon pihapiirin väliin jää varttunut kuusikko, jossa kasvaa myös haapaa ja rauduskoivua. Muuten aluetta ympäröivät pellot ja harvennettu taimivaiheen ohittanut mänty-kuusimetsä. Talojen pihapiireihin rajoittuva alue on tyypillistä liitooravan elinympäristöä. Niittykulman alueiden elinpiireistä on asemakaavoitusta varten laadittu tarkat elinpiirien rajaukset, jotka on esitetty asemakaavatyötä varten laaditussa luontoselvityksessä (Suomen Luontotieto Oy 2012). Tulokset: Kumpikin asemakaavaselvityksessä mainituista elinpiireistä oli asuttu keväällä 2014. s-1/34 LUONNONSUOJELUALUE. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. 35 Niittykulman alueiden elinpiirit s-1/35LUONNONSUOJELUALUE. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. 22.9.2014
© Copyright 2024