Halimasjärven luonnonsuojelualueen opastaulu
HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE Halimasjärven luonto Halimasjärven luonnonsuojelualue koostuu kahdesta osasta, joiden yhteispinta-ala on noin 35 hehtaaria. Vanhempi osa, Halimasjärven pohjois-, itä- ja etelärannoille sijoiƩuva 14,5 hehtaarin laajuinen alue perusteƫin vuonna 1988. SuojelualueƩa laajenneƫin 20,7 hehtaarilla luoteis-, etelä- ja itärajoiltaan vuonna 2013. Halimasjärven luonnonsuojelualueen vanha osa 1998 Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennusosa 2013 140,0 Korkeita kallioita ja tasaisempaa maastoa Halimasjärven pohjois- ja itäpuolella maasto on voimakaspiirteistä, kivikkoista ja kallioista. Korkeimmat kalliot kohoavat jopa 31 metrin korkeudelle järven pinnasta. Varsinkin Halimasjärven itärannan kivipahdat ovat vaikuƩavia, lähes pystysuoria. Etelärannalla maasto kumpuilee tasaisemmin. Alueet rajoiƩuvat asutukseen: pohjoisessa Kumpulaan, lännessä Atalaan ja etelässä Rissoon. Idässä metsät jatkuvat virkistysalueena Ojalan uudelle asuinalueelle. i j i 134,2 UimaUim mamai ranta t ta Kangasmetsää ja lehtoa Halimasjärven luonnonsuojelualue on pääosin metsämaata. Valtaosin metsät ovat tuoreƩa, lehtomaista kangasmetsää, jossa pääpuulaji on kuusi. Lajistoltaan monipuolisimmat lehdot sijoiƩuvat järven pohjoispuolisten rinteiden alustalle. Lehdoissakin puusto on pääosin kuusivaltaista, muƩa lehdon aluskasvillisuudessa näkyy maaperän rehevyys. Varsinkin pensaskerros - näsiä, lehtokuusama, taikinamarja - on lehdoille tyypillistä. Metsät ovat osin iäkkäitä ja siten puusto järeää, ja lahopuustoa on paikoin runsaasƟ. Alueen emäksiset kivilajit, gabro ja dioriiƫ, lisäävät maaperän ravinteisuuƩa, mikä näkyy lehtojen ja kallioiden monipuolisena kasvillisuutena. Kallionkoloissa esiintyy mm. siroa pientä sanikkaista, tummaraunioista. Puroja, lähteitä, kosteikkoja ja soita Mustakonnanmarja suosii kuivahkoja lehtoja, varjoisia rinteitä, kallionalusia ja purolaaksoja. Konnanmarjan kaikki osat sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä ja herkkähipiäisimmät voivat saada oireita jo pelkästä versojen koskeƩelusta. i Luonnon monimuotoisuuƩa lisäävät alueella virtaavat purot ja uomat, kosteikot, suot ja lähteet. Etelästä Halimasjärveen laskevan Ollinojan varrella on paikoin hyvin rehevää, luhtaista eli tulvavaikuƩeista lehtokorpea suursaniaisi- neen. Soistumia sijaitsee paitsi uomien varsilla, myös alueen kaakkois- ja koilliskulmissa. Soistumilta laskevat purot tuovat vetensä Halimasjärven kaakkoispohjukkaan. Alueen lähteistä suurin on Halimasjärven koilliskulman lähistöllä kivikossa sijaitseva lähteensilmä, joka on aikoinaan ollut vedenoƩokäytössä ja levyillä peiteƩynä. Vuonna 2012 levyt poisteƫin, ja lähteen kasvillisuus ja eläimistö saa kehiƩyä jatkossa rauhassa kohƟ luonnonƟlaa. Liito-oravan voit hyvällä onnella tavata liitämässä puusta toiseen hämärän aikaan. Se pesii Ɵkan haavan runkoon tekemässä kolossa tai tuuhean kuusen suojassa risupesässä. Linnut, lepakot ja liito-orava viihtyvät Halimasjärvellä Linnut viihtyvät alueen monipuolisissa elinympäristöissä. Vanhoissa kuusikoissa saaƩaa kesällä kuulla harvinaisen idänuunilinnun tai pikkusiepon laulua. Runsas lahopuusto tarjoaa ravintoa ja suojaa mm. alueella vierailevalle pohjanƟkalle, sekä puiden rungoilla vilistävälle puukiipijälle. Alueella on tehty myös paljon havaintoja liito-oravista. Halimasjärvellä sijaitsevassa tekosaarekkeessa on säännöllisesƟ pesinyt kaakkuri, joka yleensä on rauhallisten erämaajärvien asukki. Järven rantamilla ja purojen varsilla lentävät öiseen aikaan lepakot. Kaakkuri on pesinyt vuosiƩain Halimasjärvellä. Se hylkää helposƟ pesänsä häiriƩynä, joten liiku varoen ja melua aiheuƩamaƩa kaakkurin pesimäaikaan. Opastustaulu Polku Liiku luonnon ehdoilla Pitkospuut Silta Portaat 0 500 j • Halimasjärven alueella saa liikkua jalan, marjastaa, sienestää tai kalastaa eli jokamiehen oikeudet ovat voimassa. Näköalapaikka N Lähde / tihkupinta L © Kaupunkimittaus Tampere 2015 • Käytä polkuja ja pitkospuita maaston kulumisen estämiseksi. Alueeseen tutustuminen onnistuu parhaiten Halimasjärven ympäri kulkevalla polulla, joka kulkee osin pitkospuilla. Polulta voi poiketa maisemia ihastelemaan itärannan kallioille rakenneƩuja maastoportaita pitkin. Alueella risteilee myös lukuisia luonnonpolkuja, eteläosan halki kulkee valaistu ulkoilu- ja hiihtoreiƫ. • Lemmikit on aina vuodenajasta riippumaƩa pideƩävä kytkettyinä. • Liiku hiljaa ja meluamaƩa, etenkin keväällä eläinten ja lintujen pesimäaikaan. Järvellä pesivä kaakkuri on hyvin arka meluhäiriöille. LisäƟedot Suojelualueen rajat on merkiƩy yksityinen luonnonsuojelualue -kyltein. Alue on Tampereen kaupungin omistuksessa ja kaupunki rinnastetaan yksityiseen maanomistukseen erotuksena valƟon suojelualueista. Suojelualueella saa liikkua jokamiehen oikeudella rauhoitusmääräysten sallimissa rajoissa. Yhteydenotot: Palvelupiste Frenckell, palvelupiste.frenckell@tampere.fi Puh. 03 5656 4400 • KielleƩyä on mm. kasvien, eläinten ja maaperän vahingoiƩaminen ja liikkuminen mooƩoriajoneuvolla sekä avotulenteko. Älä siis poimi kukkakimppuja tai muuta luonnosta mukaasi, äläkä maastopyöräile maanpintaa vaurioiƩaen. Luonnonsuojelualueen perustamisesta ja rauhoitusmääräyksistä vastaa ja alueƩa valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. Alueen tarkemmat rauhoitusmääräykset ja muita lisäƟetoja alueen luonnosta Tampereen kaupungin internet sivuilta www.tampere.fi NauƟ luonnosta jälkiä jäƩämäƩä. Käytä pitkospuita ja polkuja, pidä lemmikkisi aina kytkeƩynä ja ihaile kasvien kukkia niitä poimimaƩa. • Alueella saa käyƩää alueen hoitotöissä mm. työkoneita Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoito- ja käyƩösuunnitelman mukaisesƟ. Suojelualue sopii hyvin eväsretkipaikaksi, muƩa avotulen teko on kielleƩy ja roskat pitää viedä mukanaan pois alueelta.
© Copyright 2024